Pystynkö oppimaan, haluanko opettaa? 2. Oppimistyylit avain moneen ongelmaan 6. Keskity sanomaan ja viestimään vain olennainen 15

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pystynkö oppimaan, haluanko opettaa? 2. Oppimistyylit avain moneen ongelmaan 6. Keskity sanomaan ja viestimään vain olennainen 15"

Transkriptio

1 Pystynkö oppimaan?

2 Sisältö Pystynkö oppimaan, haluanko opettaa? 2 Oppimistyylit avain moneen ongelmaan 6 Estääkö lukivaikeus opiskelun? 11 Keskity sanomaan ja viestimään vain olennainen 15 Kun ei osaa aloittaa ja unohtaa jatkaa 19 Mielen hyvinvointi 25 AIVO-toimijoiden esimerkkejä erityisohjauksesta käytännössä 27

3 Esipuhe Kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen on aikuisopiskelijalle erityisen tärkeää silloin, kun oppimiseen liittyy haasteita. Aikuisten ohjausta kehitettäessä huomiota onkin kiinnitettävä ohjauksen erityistarpeisiin. Yksilöllinen ohjaus antaa erityistä tukea tarvitseville aikuisopiskelijoille tilaisuuden löytää omat mahdollisuutensa oppia ja opiskella. Yksilöllisen ohjauksen tarjoaminen vaatii meiltä aikuisten opetus- ja ohjaustehtävissä toimivilta tietoa ja taitoa tunnistaa tuen tarpeet ja ennen kaikkea halua olla tukemassa erilaisia oppijoita. Tämä julkaisu pyrkii herättelemään aikuisten ohjaajia havaitsemaan nämä tuen tarpeet sekä tiedostamaan omat mahdollisuutensa tuen tarjoamiseen. Julkaisu on tuotettu osana AIVO Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut projektia. AIVO-projektin yhdeksi toiminnalliseksi ja tavoitteelliseksi painopistealueeksi on valittu erityisopetuksen tukitoimet. Kyseisen osaprojektin toteuttajana on toiminut Ammattiopisto Luovi. Erityisopetuksen tukitoimet osaprojektin yhtenä tavoitteena on ollut oppimisvaikeuksien tunnistamiskeinojen jakaminen aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekeville. Lisäksi tavoitteena on ollut lisätä kouluttajien tietoisuutta oppimisvaikeuksista ja tukemisen mahdollisuuksista. Tämä julkaisu on yksi konkreettinen keino kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Julkaisun läpäisevänä teemana on erityistä tukea tarvitsevien oppijoiden tarpeiden tunnistaminen ja huomioiminen ohjaus- ja opetustyössä. Julkaisussa käsiteltävät teemat ovat nousseet Ammattiopisto Luovin aikuiskoulutuksessa toimivien kouluttajien arkityöstä ja päätyneet näin osaksi tätä julkaisua. Kouluttajien kokemuksia täydentävät tarinat oppijoiden arjesta. Jokaisesta luvusta löytyy ohjaajan näkökulman lisäksi opiskelijan näkökulma aiheeseen. Nämä opiskelijoiden tarinat ovat joko heidän itsensä kirjoittamia tai haastattelujen pohjalta tekstimuotoon saatettuja. Jokaisen tarinan takaa löytyy ihminen ja hänen todelliset kokemuksensa. Eri teemojen alta löytyy myös herätteleviä kysymyksiä kouluttajien pohdittaviksi. Näitä kysymyksiä Ammattiopisto Luovin Joensuun aikuiskouluttajat ovat itseltään kyselleet ohjaustyötä tehdessään ja haluavat esittää kysymykset myös muille aikuisten ohjaustyötä tekeville pohdittaviksi. Julkaisu sisältää myös muiden AIVO Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut projektiin osallistuneiden pohjoiskarjalaisten aikuiskoulutusorganisaatioiden kuvauksia siitä, miten erityisohjausta heidän organisaatioissaan kehitetään. Toivomme julkaisun herättävän ajatuksia ja keskustelua erityisohjauksen asemasta ja kehittämistarpeista aikuiskoulutuksen kentällä. Toimituskunta

4 Luvussa tarkastellaan aikuisen opiskelun, ohjaamisen, neuvonnan ja kouluttamisen haasteita itseohjautuvuuden ja motivoitumisen näkökulmista. Lukija haastetaan pohtimaan motivaation ja asiakkaan itseohjautuvuuden merkitystä ohjaustilanteissa.

5 Mistä löytyisi oppimisen ilo? Pystynkö oppimaan, haluanko opettaa? Kansantajuista oma ammattikielesi Jokaisella ammattikunnalla ja erityisalalla on oma kielensä. Aikuiskoulutuksen maailman kieli on viimeisten vuosikymmenten aikana kehittynyt. Siitä on tullut oma maailmansa, jonka sisään pääseminen vaatii isoa sanakirjaa ja paljon kärsivällisyyttä. Kouluttajien työhuoneissa kerrotaan Heksuista, Hopseista ja Hojkseista. Oppilaitosten esitteet kuvaavat vaikein sanankääntein koulutusjärjestelmää, tutkintojärjestelmää ja itse opiskelun muotoja, kuten monimuoto-opiskelua ja itsenäistä työskentelyä. Ammattikieli rakentaa työntekijöiden yhteenkuuluvuudentunnetta. On tärkeää oivaltaa, että ammattikieli saattaa tehdä tepposia. Kouluttajana ammattikieli on aikuiselle oppijalle alkuun vieras ja vaikea. Ammatillinen puheenparsi on omiaan hämärtämään aikuisen oppijan motivaatiota ja itseohjautuvuutta. Näiden asioiden äärelle on hyvä tasaisin väliajoin pysähtyä. Pystynkö minä kertomaan omasta työstäni arjen kielellä? Kuinka ohjaan uudet ihmiset tämän ammatillisen kielen äärelle? Onko minun ammattikieleni sellaista, jota aikuinen oppija tulee tarvitsemaan menestyäkseen työelämässä? Motivoi, älä odota motivoitunutta. Ohjaa, älä odota itseohjautuvaa. Usein kouluttajilla on vahva uskomus, että aikuinen on opinnoissaan ja omassa elämässään itseohjautuva. Aikuisen tulisi pystyä itsenäisesti lähtemään opintojen polulle edeten alusta alkaen hyvin määrätietoisesti kohti tavoitetta. Oletamme samanaikaisesti, että aikuinen oppija on motivoitunut. Näemme, että hän on automaattisesti halukas oppimaan uutta ja ponnistelemaan uuden oppimisen eteen. Ihanteellinen motivaatio ei synny itsestään. Miten aikuiskouluttaja voi tukea ja vahvistaa motivaatiota? Kuinka oppija löytää itsestään itseohjautuvuuden ja käyttää sitä uuden oppimisessa? Opeta oppijaa asettamaan vaativa mutta realistinen tavoite. Varmista, että tavoitteisiin sitoudutaan, etteivät tavoitteet ole ainoastaan kouluttajan omia. Opeta oppijaa tunnistamaan hänen vahvat puolensa ja kehittämisen kohteensa. Ennakoi ja kuvaa uuden oppimisen vaikutusta toimintaan ja osaamiseen. Aseta yhdessä oppijan kanssa konkreettiset toimenpiteet tavoitteet saavuttamiseksi. Anna onnistumisesta palautetta ja ohjaa vaikeissa paikoissa. Auta oppijaa ymmärtämään vastuu omasta toiminnastaan. Elinikäistä ohjausta tarvitaan, sillä yksin on vaikea löytää kaikkea olennaista tietoa. 3

6 Alussa tärkeintä kohdallani oli se, että aamulla lähden jonnekin, päivällä teen jotakin Lähtötilanteessani suunnitelmani tulevaisuuden suhteen olivat täysin auki. Pitkäaikainen toimettomuus oli saanut epäilemään omia voimavaroja ja nostanut kynnystä kaikenlaiselle lähtemiselle ja tekemiselle. Koulutus oli helppo ja turvallinen aloitus oman tieni etsimiselle. Alussa tärkeintä kohdallani oli se, että aamulla lähden jonnekin, päivällä teen jotakin ja kotiin tultuani en jälleen tuntisi yhden päivän menneen merkityksettömänä ohitse. Motivaationi ja asenteeni elämää kohtaan oli erittäin negatiivinen. Olin täysin merkityksetön nolla, asemalle unohtunut luuseri. Koulutusryhmään hakeuduin Työvoiman palvelukeskuksen kautta ja sain kuulla siitä kouluttajalta. Ajatukseni koulutusta yms. kohtaan olivat melko välinpitämättömiä: Oppijan usko omaan pystyvyyteen Myönteisiä oppimiskokemuksia Vahvuuksien löytäminen Uudenlaisia kokemuksia opiskelutavoista Innostaminen Opiskeluesteiden poistaminen Opiskeluvalmiuksien selvittäminen Uudenlaisia kokemuksia kouluttajista Turvallisen oppimisympäristön luominen Parhaansa ne varmaan yrittävät, mutta minä vain en jaksa innostua mistään. Pitkäaikainen toimettomuus, näköalattomuus ja erittäin negatiivinen käsitys omasta itsestä olivat tehneet minusta liian varovaisen, kriittisen ja suorastaan apaattisen. Itseni vieminen minkäänlaiseen ryhmätoimintaan tuntui lähes mahdottomalta ajatukselta. Koulutuksessa ollessani opin avautumaan, tuomaan itseäni ja asioitani esille sekä omalla kohdallani ennen kaikkea olemaan omana itsenäni toisten joukossa. Ohjaus ja opetus olivat hienovaraista sekä jokaisen yksilölliset voimavarat huomioivaa. Eniten hyödyin atk- opinnoista mutta suureksi osaksi itse opetuksen sisältö ei itselleni ollut se kaikkein tärkein asia. Tärkeintä oli saada muutosta paikoilleen pysähtyneeseen arkeeni. Motivaationi kannalta tärkein havaintoni oli se, että koulutuksen jälkeen en missään tapauksessa haluaisi palata siihen koulutusta edeltäneeseen harmaaseen ja toimettomaan arkeen. Koulutuksesta sain uskallusta ja itseluottamusta lähtemiseen ja tekemiseen. Tärkeintä on kuitenkin ollut havaita, kuinka vapautuneesti ja jännittämättä kykenen toimimaan työyhteisössä. Asenteeni tulevaisuutta kohtaan on ehdottomasti positiivisempi. (Teksti on oppijan itsensä kirjoittama.) 4

7 Lisätiedon lähteet: Vahvista ja anna mahdollisuus. Luo oppimisen ilo. Mikä on työni tarkoitus? Miten mielekkäänä koen työni? Kouluttajan työ on vaikuttamista, vahvistamme jatkuvasti aikuisten taitoja oppia uutta koko elämänsä ajan. Kouluttaja vaikuttaa parhaimmillaan positiivisesti oppijoiden asenteisiin, ihanteisiin, mielipiteisiin ja toimintaan. Kouluttajan tärkeä työväline on persoona. Hyvän kouluttajan ominaisuudet voivat olla hyvin monenlaisia. Opettele tuntemaan omat vahvuutesi ja kehittämisen osa-alueesi työssäsi, paikalle jäämällä et motivoi oppijaa etkä itseäsi työssäsi. Innostunut, omasta työstään motivoitunut kouluttaja vie oppijat mukanaan. Innottomuus ja työhön työlääntyminen näkyvät ja vaikuttavat oppijan valintoihin. Valmistaudu ja käytä aikaa oppijoihin tutustumiseen, anna oppijoiden tutustua myös sinuun. Kannusta ja toimi esimerkkinä, auta kysymään ja rohkaise kyseenalaistamaan. Toteuta koulutuksesi oppijalähtöisesti, älä kouluttajalähtöisesti. Työelämän aidot esimerkit motivoivat. Kouluttaminen on usein oikeiden kysymysten kysymistä. Millainen kouluttaja on jäänyt sinulle mieleen, hyvässä ja pahassa? Miten suhtaudut itseesi kouluttajana? Mitä arvostat itsessäsi kouluttajana? Suomalaisen sananlaskun sanoin: minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa. Ohjaaja, oletko miettinyt: Miten voit ohjata motivaation löytämisessä? Ethän pidä itseohjautuvuutta itsestään selvyytenä? Miten motivoit asiakasta tekemään asioita itse? Peltonen, H. Kasvattajana sosiaali- ja terveysalan ammateissa. Tammi Rantala, T. Oppimisen iloa etsimässä. PS-Kustannus Katariina Salmela-Aro ja Jari-Erik Nurmi (toim.). Mikä meitä liikuttaa. Modernin motivaatiopsykologian perusteet. PS-kustannus Aiheeseen liittyvä luento: Tarkastellaan aikuisen oppijan ohjaamisen, neuvonnan ja kouluttamisen haasteita oppijan ja häntä ohjaavan henkilön näkökulmasta. Miksi aikuinen ei motivoidu? 5

8 Luvussa tarkastellaan oppimistyylien tunnistamisen merkitystä ohjaustyön kannalta. 2

9 Oppimistyylit avain moneen ongelmaan Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollakin tavalla edistät oppimista, muista aina, että todennäköisesti oma ajattelutyylisi hallitsee opetusnäkemystäsi, ehkä voimakkaammin kuin itse ymmärrätkään. Opetamme yleensä samalla tavalla kuin haluamme oppia. (Karl Albrecht) Kouluttajan tulee tiedostaa, että oppimistyylit ohjaavat oppimista. Oppimistyylillä tarkoitetaan yksilön tiedon käsittelyyn liittyvää pysyvää taipumusta tai tapaa hankkia / vastaanottaa ja käsitellä tietoa tietyllä tavalla. Oppimistyylien yksilöllinen huomiointi nostaa motivaatiota ja vaikuttaa merkittävästi oppimisen tuloksiin. Mikäli opettamistavat ja osaamisen mittaamisen keinot ovat tyyliltään yksipuolisia, voi oppiminen estyä täysin. Erityisen iso merkitys näillä on silloin, jos oppijalla on oppimisvaikeuksia. Oppimistulokset paranevat sen mukaan, mitä useamman kanavan kautta tietoa välitetään: jos KUULEE, muistiin jää 20 % jos NÄKEE, muistiin jää 30 % jos sekä KUULEE että NÄKEE, muistiin jää 50 % jos saa lisäksi PUHUA, muistiin jää 70 % jos saa lisäksi TEHDÄ itse, muistiin jää 90%. Usein kouluttajalle on vaikeinta liittää opetukseensa liikettä ja tekemistä. Aikuistenkin teoriaopintoihin voi liittää toiminnallisia tehtäviä. Moni oppija hyötyisi pienistä tauoista, mahdollisuudesta liikkua opetustilanteissa, juoda vettä ja syödä eväitä. Kouluttajan tehtävänä on luoda kulttuuri, jossa liikkuminen ja erilaiset työskentelyasennot ovat sallittuja. TIEDON VASTAANOTTOTAVAT VISUAALINEN OPPIJA oppii näkemällä (monisteet, kuvat, kalvot, julisteet) ohjausympäristön ärsykkeettömyys KINESTEETTINEN OPPIJA oppii tekemällä (mahdollisuus liikkumiseen oppimisen aikana) käsittelee asioita käsillään, kehollaan AUDITIIVINEN OPPIJA oppii kuulemalla (keskittyy kuuntelemaan) maltillinen eteneminen ja taukojen pitäminen tärkeää TAKTIILINEN OPPIJA oppii aistien avulla, kosketus, eleet ja ilmeet ovat tärkeitä oppimis/ohjausympäristön ilmapiiri tärkeä 7

10 8 Erilaisen oppijan urapolku oppisopimuskoulutukseen Mika luonnehtii elämäänsä ja sen kulkua ammattiuran, koulutuksen ja koulutusvalintojen kannalta vuoristoradaksi. On ollut huippuja ja sitten on käyty pohjalla. Peruskoulusta tähän saakka hän kertoo suunnan menneen ylös, alas ja taas ylös, alas. Välillä mennään huipulla ja menee hyvin, ja sitten tullaan taas vauhdilla alas. Koulu-uran ensimmäiset vaiheet hän kertoi muistavansa yllättävän hyvin. Eipähän sitä ensimmäisen kouluvuoden kokemuksilla voisi paljoa myöhempää elämäänsä perustella, mutta iso katras oppilaita, 36 kappaletta, oli aloittamassa ensimmäisellä luokalla. Opettajakin vaihtui kuusi kertaa ensimmäisen vuoden aikana. Se oli mukavaa aikaa sinänsä, mutta silloin jo huomasi, ettei kaikki mennyt niin kuin olisi pitänyt mennä. Toisille näytti kaikki olevan helpompaa, ja sitä pohti, miksi ei itse opi. Se oli kaiken kaikkiaan aika sekavaa aikaa, että opettajaparat saivat kärsiä. Yleisesti viihdyin koulussa ihan hyvin, ainoastaan yläkouluaikana rupesi tulemaan turhia poissaoloja. Niitä ei kuitenkaan enemmälti ole tullut missään vaiheessa, vaan yllättävän tunnollisesti olen koulua käynyt. Toisellakin asteella tuli koulua käytyä suhteellisen tunnollisesti, kunnes homma meni kasaan. Nykyiset opinnot oppisopimuksella sujuvat hyvin, sillä ne menevät omalla vahvuusalueella. Ainoastaan tulevat näyttösuunnitelmat huolestuttavat. Tähän saakka olleilla teoriajaksoilla ei ole ollut tarvetta erityisjärjestelyihin, kaikki on mennyt hyvin. Mika ei koe oman paikan elämässä löytyneen, vaan enemmänkin niin, että koko ajan siirtyy eteenpäin. Koko loppuelämän sitä paikkaansa etsii, eikä sitä varmastikaan tule elämänsä aikana löytämäänkään. Koskaan ei voi tietää, tuleeko huominen vai eikö se tule. En ole juurtuvaa tyyppiä enkä halua ajatella, että tässä talossa tulen loppuelämäni viettämään. Jos näin ajattelisin, niin varmasti olisi huomenaamulla

11 eroanomus pöydällä. Kysyttäessä koulu-uran aikana käytettyjä menestymiskeinoja hän totesi pääsevänsä puhumalla pitkälle. Puhumisella hän tarkoittaa selittämistä sekä suullista osaamisen osoittamista. Esimerkiksi yläkoulussa ollessa kielet, ruotsi, englanti ja suomi, tuli hoidettua läpi pääosin puhumalla. Ruotsia en ryhdy opiskelemaan vielä tänäkään päivänä. Yläkoulussa sovittiin opettajien kanssa suorituksista, joilla saisi kielet hoideltua niin, että pääsisi luokalta. Kielet on aina olleet vaikeita. Opettajista on jäänyt pääosin hyviä mielikuvia, joukossa on ollut ainoastaan muutamia, joiden kanssa on ollut vaikeampaa. Kenen kanssa kemiat ei kohtaa, niin ne ei kohtaa ja silloin ei voi keskustella. Kielten opettajissa on ollut kaksi sellaista, joita meikäläisen naama ei ole miellyttänyt. Sen havaitsi jo ensimmäisellä tapaamisella ja siihen ruotsin opiskeluun ne toisen asteen opinnot sitten jämähtivät. Sellaisia terveisiä ja toive opettajille hänellä olisi, että jos kaveri ei luokassa pärjää, niin se ei pärjää. Tällöin toivoisi lähdettävän selvittelemään, miksi hän ei pärjää. Nykyään tilanne onkin jo onneksi toinen. Silloin kun ei näistä vielä tiedetty, opettajat vain sanoivat, että oletko sinä niin tyhmä, ettet ymmärrä tätä. Ala-asteen loppupuolella, viidennellä kuudennella luokalla, hän alkoi itse ihmetellä, mistä tässä oikein on kysymys. Silloin hän alkoi hahmottamaan, että on paljon vahvoja aineita ja että tekemällä oppii. Sen vaan yksinkertaisesti huomasi, että on tehtävä paljon enemmän töitä. Jos lukee jotain, vaikkapa koealuetta, saa lukea vaikka kymmenen kertaa, ja silti se on yhtä hepreaa. Kun ei sytytä, niin ei sytytä. Ala-asteellakin tein muutaman kokeen suullisesti. Kyllähän sitä alkoi uskomaan, ettei opi ja tyhmyydestä kai sitten on kysymys. Sitä alkoi sisäistämään, että kun en opi tällaista ikinä, niin en opi. Jossain vaiheessa se meni siihen, että kun en opi, niin ei sillä sitten ole mitään merkitystäkään. Ammattiopistoaikoina hän alkoi saada positiivisempia oppimiskokemuksia, kun käytännöllisiä oppiaineita oli enemmän. Hän havaitsi omakohtaisesti tosiasian, että tekemällä oppii helpommin. Itse on jo lapsuudesta lähtien oppinut sen, että kun on mieli jotakin saada, itse on tehtävä työt. Mitään ei saa valmiina. Tällaista asennetta hän toivoisi myös nykynuorille. Harjoittelijoista huomaa sen, että porukka alkaa olla niin väkinäistä, ettei heistä ole tekemään töitä. Sitä miettii, ettei voi olla, vaikkei itsekään ole mikään ripeä kaveri toiminnoissaan, niin silloin huomaa sen sukupolvieron. Koulussakin tulisi olla enemmän käytännön aineita, että teoria-aineita suhteutettaisiin käytännöllisiksi opeiksi. Esimerkiksi matematiikassa voisi ihan hyvin käytännössä pyöritellä niitä lukuja, eikä ainoastaan paperilla. Niin olisi helpompi konkreettisesti hahmottaa, mitä tämä tarkoittaa. Alakoulussa Mikalla oli opettaja, joka osasi matematiikassa huomioida erilaiset lähestymistavat. Opettaja vaihtoi opetusmenetelmää, jos oppilas ei ymmärtänyt opetettavaa asiaa. Tämä auttoi paljon, ja siitä hän on tälle opettajalle kiitollinen. Hänen kanssaan keskusteltiin ala-asteen lopulla myös luokalle jäämisestä, mutta päädyttiin kuitenkin yläasteelle siirtymiseen. Toiveena tulevalle uralle on se, että saisi olla ihmisten kanssa tekemisissä. Vaikka ei nykyään jaksa paljon puhuakaan, niin saisi ilmaista itseään olemalla se mikä on, ettei tarvitse mennä minkään kaavan mukaan. Että saisi olla luovassa työssä, ettei tarvitse istua tiettyyn paikkaan. Toivon saavani toteuttaa itseäni ja saada hoitaa työt itse parhaaksi katsomallani tavalla eikä toisen määräyksestä. Hän kokee pystyvänsä merkittävästi vaikuttamaan toivomiensa asioiden toteutumiseen. Se riippuu pitkälti siitä, kuinka kovasti ja tosissaan asiaa haluaa vai onko se vain haave ja on sen mukaan valmis tekemään töitä tavoitteen toteuttamiseksi. Jos oikeasti jotain haluaa, niin sen kyllä saa. 9

12 Tavoitteiden asettamisen olen lopettanut jo viisitoista vuotta sitten, sillä tiedän että se on sellaista henkistä taistelua, ettei siitä tule yhtään mitään. Esimerkiksi näiden opintojen kannalta, en voi asettaa itselle tavoitetta, että ensimmäisen näytön teen kuukauden päästä. Sitä rupeaisi stressaamaan niin paljon ja siitä kasvaisi niin ylitsepääsemätön juttu, ettei siitä tulisi mitään. Paljon helpommalla pääsee, kun ei lyö mitään tarkkaa lukkoon ja antaa vaan asioiden mennä eteenpäin asioilla on tapana järjestyä. Ohjaaja, oletko miettinyt: Miten voit auttaa asiakasta löytämään oman oppimistyylin? Ethän anna valmiita vastauksia vaan kysyt hyviä kysymyksiä? Miten kannustan syväsuuntautuneeseen oppi- miseen? Lisätiedon lähteet: Hintikka, A-M. Erilaisesta oppijasta erinomaiseksi oppijaksi. Kokemuksia opettamisesta ja erilaisesta oppimisesta. Gummerus, Jyväskylä Kauppila, R. Opi ja opeta tehokkaasti. Psyykkinen valmennus oppimisen tukena. PS-Kustannus. Opetus Prashnig, B. Eläköön erilaisuus. Oppimisen vallankumous käytännössä. ATENA Repo, I. & Nuutinen, T. Viestintätaito. Opas aikuisopiskelun ja työelämän vuorovaikutustilanteisiin. Otava Lukineuvolan havaintokanavatesti: 10 Aiheeseen liittyvä luento: Pohditaan oppimistyylien tunnistamisen merkitystä ja käydään läpi monikanavaista oppimista.

13 Estääkö lukivaikeus opiskelun? Eihän lukivaikeus voi olla esteenä? Opiskelemaan hakeutuessaan moni aikuinen kertoo olevansa huolestunut siitä, estääkö lukivaikeus heidän opiskelunsa. Opiskelun alkaessa ensimmäiset kirjalliset tehtävät herättävät epätoivon. Luettava kirja tai teksti tuntuu liian vaikealta, ja stressi kasvaa. Opiskelija pohtii, keskeyttäisikö opiskelun vai voisiko joku auttaa. Miksi opiskelumme sisältää niin paljon lukemista ja kirjoittamista silloinkin, kun se ei ole koulutusalan tai tulevan työn kannalta välttämätöntä? Voisiko opetus- ja opiskelumenetelmiin lisätä tekemistä, kokemista, yhdessä pohtimista ja keskustelemista? Toiminnalliset menetelmät opetuksessa sopivat kaikille opiskelijoille mutta ovat erityisen hyödyllisiä niille, joilla on oppimisessa haasteita. Aluksi opetuksen suunnittelu toiminnallisemmaksi vie vähän enemmän aikaa mutta se tuottaa tulosta nopeasti. Opiskelun kirjallisia töitä perustellaan usein sillä, että kyseisessä ammatissa tarvitaan hyvää luku- ja kirjoitustaitoa. Hyvin harvassa ammatissa lukunopeus tai taito kirjoittaa essee on kuitenkaan kynnyskysymys. Samankin ammattialan sisällä on erilaisia tehtävänkuvia, joissa kirjallisten tehtävien osuus vaihtelee. Muistettakoon myös, että työelämä on pullollaan eriasteisesti lukihäiriöisiä henkilöitä, jotka kompensoivat kapea-alaista vaikeuttaan muilla taidoilla. Luvussa pohditaan lukivaikeuden merkitystä opiskelussa. Lukivaikeus ei estä opiskelua, esteen voi ohittaa. Miten? 11

14 Veikon kouluaikoina 70-luvun loppupuolella ei lukihäiriöistä tai muista oppimisvaikeuksista ollut juurikaan tietoa. Hän sai kuulla olevansa tyhmä tai laiska ja tämä nöyryytys onkin haitannut enemmän elämää kuin varsinainen lukivaikeus. Yhdeksännellä luokalla ensimmäisen kerran äidinkielenopettaja epäili lukihäiriötä. Opiskelut jatkuivat ammattikoulussa, Veikko suoritti ammatillisen perustutkinnon ja teki erilaisia pätkätöitä. Veikko päätti vaihtaa alaa ja lähti opiskelemaan koulunkäyntiavustajaksi oppisopimuksella. Tuolloin hänelle tarjottiin apua opiskeluun, mutta hän ei sitä kuitenkaan myöntänyt tarvitsevansa. Kieltäytymisen taustalla oli pelko siitä, sanotaanko hänelle taas, että olet tyhmä tai tuomitaanko hänet. Veikko ei ollut valmis hyväksymään omaa lukivaikeuttaan ja hän tarvitsi aikaa sulatellakseen asiaa. Koulunkäyntiavustajan erikoisammattitutkintoa suorittaessaan hän suostui testaukseen ja tulos paljasti, että lukivaikeus johtuu työmuistin kapeudesta: sinne mahtuu vain tietty määrä asiaa ja loput jää pois. Jotta asiat siirtyisivät muistiin, on ne pätkittävä ja pilkottava. Tutkimusten jälkeen lukivaikeus oli helpompi hyväksyä ja ottaa vastaan tukea. Veikko on joutunut painiskelemaan huonon itsetunnon kanssa pitkään, ja se vaikuttaa yhä edelleenkin. Hän huomaa yhä vieläkin sanovansa itselleen, että on huonompi kuin muut eikä pysty samaan kuin muut. Esimerkiksi työyhteisössä ei ole helppoa ottaa vastaan palautetta, niin että sitä ei jäisi märehtimään. Usein hän myös miettii, tuleeko ymmärretyksi ja suhtaudutaanko hänen esittämiinsä ideoihin epäillen vai otetaanko ne vakavasti. Oman osaamisen vähättely on kuitenkin selvästi ristiriidassa todellisten taitojen kanssa. Veikko uskoo omaan ammatilliseen osaamiseensa saadessaan kehuja työkavereilta ja oppilailta. Hän on vasta opettelemassa huomaamaan itse omat vahvuutensa ja taitonsa. Työssään koulunkäyntiavustajana Veikolla on ollut hyötyä omista kokemuksistaan. Hän tietää, miltä tuntuu, kun ei osaa jotakin, eikä oppiminen käy aina helposti. Veikko ymmärtää, että oppilas yrittää, vaikka ei onnistukaan ja kannustaa oppilasta kahlaamaan suon läpi. Opiskellessaan ihmisen oppimisen lainalaisuuksia yleensä sekä saadessaan tietoa omasta kognitiivisesta suoriutumisestaan Veikko on oppinut arvostamaan ja hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Yksi Veikon vahvuuksista on visuaalinen havainnointikyky ja muisti. Opiskelunsa tueksi hän etsii saatavilla olevaa visuaalista materiaalia, kuten oppikirjoja, joissa on paljon ha- 12

15 vainnollistavia kuvia, sekä opetusvideoita Internetistä. Suuri vahvuus on myös se, että on oppinut tekemään paljon töitä opiskelun eteen: Veikko ei kavahda suurtakaan määrää etätehtäviä. Veikon kannalta opiskelun ohjaus ja tuki on tärkeää. On hyvä, jos ohjaaja on helposti lähestyttävä ja kannustava. Opetustilanteissa Veikko toivoisi sitä, että asiat opetettaisiin käytännönläheisesti ja konkreettisesti, eikä pelkästään teoreettisesti. Työssä ja työharjoitteluissa kun kuitenkin huomaa, miten yksinkertaisia ja helposti ymmärrettäviä asiat todellisuudessa ovat. Tilanteet, joissa annetaan ryhmälle yhteisesti ohjeita etätehtävistä tai tutkintotilaisuuksista, tuntuvat vaikeilta. Veikolle tulee helposti hermostunut ja kaoottinen olo, eivätkä ohjeet hahmotu tai jää mieleen. Ohjaus pitäisikin saada kahden kesken ja kasvokkain rauhallisessa tilanteessa, jolloin voi myös tarkistaa ymmärrystään kysymyksillä. Kun Veikko tietää tarkasti ja selvästi, mitä häneltä odotetaan, hän on valmis näkemään paljon vaivaa hyvän suorituksen eteen. Opiskelumenestys onkin ollut niin hyvä, että koulunkäyntiavustajan opinnoissa Veikko palkittiin stipendillä. Kun pelko oppimista kohtaan on väistynyt, tiedonjano ajaa yhä uudelleen opintojen pariin. Tällä hetkellä Veikko suorittaa työnsä ohessa lähihoitajan tutkintoa. Opiskelija, jolla on lukivaikeuksia, on itse paras asiantuntija siinä, millaisia tukimuotoja hän tarvitsee. Joillekin riittää, että lukivaikeus on tullut tiedostettua, ja he haluavat kokeilla opiskelua ilman yksilöllistä tukea. On myös henkilöitä, joille luetun ymmärtäminen ja kirjallinen ilmaisu voi olla vahvuus lukivaikeudesta huolimatta. Tuolloin avuksi voi riittää mahdollisuus käyttää tietokonetta kaikissa opiskelutilanteissa. Hyödyllistä on saada muistiinpanot tai tiivistelmä oppitunnin asioista tunnin alussa. Kuunteleminen ja muistiinpanojen kirjoittaminen yhtä aikaa on monelle hankalaa ja voi heikentää oppimistuloksia. Osa opiskelijoista haluaa ja tarvitsee paljon tukea. Olennaista on tarjota mahdollisuus opiskella ja osoittaa osaamista muutenkin kuin kirjoittamalla ja lukemalla. Kirjallisiin tehtäviin on monta vaihtoehtoa. Miellekartta käsin tai tietokoneella tehtynä on monen opiskelijan suosikki. Myös opettajat pitävät miellekartoista, koska niistä voi nähdä selvästi ja nopeasti, miten opiskelija on ymmärtänyt asioiden suhteet. Miellekartoille vaihtoehtoja ovat erilaiset kaaviot, jotka esittävät asioiden järjestystä, syy-seuraus-suhteita, vaiheita tai luokittelua. Miellekarttoja ja kaavioita voi tarvittaessa täydentää suullisesti niin, että opiskelijan työ on keskustelun pohjana. Tässä tulee kuitenkin muistaa se, ettei kaikille lukivaikeuksista kärsiville, kuten ei muillekaan, puhuminen ole ominainen tapa esittää tietojaan ja taitojaan. Joillakin opiskelijoilla lukivaikeus on osa laajempaa kielellistä ongelmaa, jolloin myös puheilmaisun alueella voi olla pulmia. Vaihtoehtoisia menetelmiä ideoitaessa kannattaa hyödyntää opiskelijan vahvuuksia. Oppimistehtävän voi tehdä oman mielenkiinnon mukaan esimerkiksi valo- 13

16 kuvaamalla, piirtämällä, videoimalla, äänittämällä tai vaikkapa nikkaroimalla. Mielikuvitus on rajana vaihtoehtoisten suoritustapojen kehittelyssä. Lukivaikeus ei vaikuta pelkästään lukemisen ja kirjoittamisen taitoihin, vaan vaikutukset ovat laajat. Se on jättänyt kantajalleen jälkiä itsetuntoon, ja se on voinut vaikuttaa merkittävästi koko hänen elämänkulkuunsa. Tästä syystä opiskelun tukea tarvitaan myös muuhun kuin kirjoittamista ja lukemista vaativiin tehtäviin. Tarvittava tuki voi olla vaikkapa kannustamista, lohduttamista, ammatinvalinnanohjausta tai palveluohjausta. Lisätiedon lähteet: Aiheeseen liittyvä luento: Estääkö lukivaikeus opiskelun? Ei estä, mutta miten esteen voi ohittaa? Käydään läpi arkisia menetelmiä. Hämäläinen, R. & Kotiranta, P-L. & Paloneva, M-S. & Valkama, A. (toim.). Apuvälineitä erilaisen oppijan arkeen. Äänikirjasta älykynään, läppäristä lankakerään, nauhurista navigaattoriin. Erilaisten oppijoiden liitto Ilola, H. Aikuisten lukivaikeudet tutkintotavoitteisessa työvoimakoulutuksessa. Joensuun yliopisto Korkeamäki, J. Aikuisten oppimisvaikeudet. Näkökulmia selviytymiseen. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 83/ index.html

17 Keskity sanomaan ja viestimään vain olennainen Ajattele, jos joutuisit lukemaan tämän virkkeen kirjain kirjaimelta ja lukeminen veisi sinulta 20 kertaa normaalia pitemmän ajan. Siirryttyäsi seuraavaan virkkeeseen et muistaisi enää, mitä ensimmäisessä virkkeessä kerrottiin. Aloittaisit alusta niin monta kertaa, että vihdoin ymmärtäisit lukemasi. Edettyäsi näin tekstin loppuun saakka silmiäsi ja päätäsi särkisi. Samalla tiedostaisit, että olet lukenut kirjasesta vain yhden tekstin. Paljon luettavaa olisi jäljellä, mutta et jaksaisi enää jatkaa. Tämä on monelle oppimisvaikeuksiselle arkea. Päätös siitä, luetaanko teksti, tehdään tekstin ulkoasun perusteella. Liian hankalalta näyttävää tekstiä ei edes aloiteta lukemaan. Vaikealta näyttävä teksti käynnistää heti negatiivisten tunteiden ketjun, jossa tehdään päätelmiä opiskelusta sekä itsestä. Opiskelijasta voi tuntua, että hän on heikko oppija ja väärässä paikassa. Selkokieli on yksinkertainen ratkaisu moneen ongelmaan. Selkomateriaalia tarvitsevat ne, joilla on vaikeuksia tekstin lukemisessa, sekä ne, joilla on laajemmin vaikeuksia yleiskielen ymmärtämisessä. Selkokielen käyttäjäryhmiä ovat mm. erilaisista oppimisvaikeuksista kärsivät, kehitysvammaiset ja ikääntyvät henkilöt sekä maahanmuuttajat. Myös sairaus tai vammautuminen voi vaikuttaa väliaikaisesti tai pysyvästi taitoihin, joita tarvitaan vuorovaikutuksessa tai lukemisessa ja kirjoittamisessa. Luvussa tarkastellaan selkomateriaalin periaatteita ja pohditaan selkomateriaalin käyttöä ja hyödyntämistä ohjaamisessa ja materiaalin tuottamisessa. 15

18 Vasta aikuisena heräsin tajuamaan, että opin jotenkin eri tavalla. Riitta on syntynyt 1960-luvun lopulla ja aloittanut koulutaipaleensa peruskoulussa 1970-luvulla. Oppivelvollisuuden suorittaminen isossa luokassa oli Riitalle, aralle ja ujolle tytölle, alusta alkaen hankalaa. Hän koki oppivansa huonosti, koska oppilaita oli paljon, eikä tukitoimia ollut. Aran ja ujon luonteensa vuoksi Riitta joutui myös koulukiusatuksi. Erityisesti vaikeutta koulussa tuottivat äidinkieli ja myöhemmin vieraat kielet. Tukitoimet olivat vähäiset, vaihtoehtona Riitalle tarjottiin apukoulupaikkaa. Vanhemmat eivät tähän kuitenkaan suostuneet. Niinpä tyttö jatkoi opintaipaleensa kulkemista vaikeuksista huolimatta ilman tukitoimia. Englannin kielen vaikeuden vuoksi Riitta kävi kolmannen luokan toiseen kertaan. Vasta aikuisiässä Riitta havahtui huomaamaan, että hänen tapansa oppia on jotenkin erilainen kuin muilla. Hän on aina ollut luonteeltaan pohdiskeleva ja sekä omasta että muiden mielestä tämän vuoksi helposti koulussakin leimattu vähän tyhmäksi ja hitaanlaiseksi. Tutkimusten ja erilaisten koulutusten myötä Riitalle alkoi muotoutua käsitys omasta tavasta oppia. Samalla hänelle selkenivät ne haasteet, jotka hänen oppimistaan ovat aina vaikeuttaneet. Lukemisen ja kirjoittamisen haasteista johtuen Riitta joutuu ponnistelemaan ja työskentelemään erityisen paljon esimerkiksi kirjallisia oppimistehtäviä tehdessään. Tehtävässä alkuun pääseminen on vaikeaa, koska ei välttämättä heti ymmärrä mitä pitäisi tehdä. Selkokielisyydestä, sanallisista ohjeista ja tehtävien pilkkomisesta pienempiin osiin Riitta on saanut apua. Tehtäviä tehdessään Riitta kahlaa läpi lukuisia kirjoja selvittääkseen itselleen esimerkiksi käsitteitä, jotka eivät hänelle heti avaudu. Kouluttajilta ja ohjaajilta hän toivoo eniten aikaa ja malttia käydä asioita hänen kanssaan läpi. Hänestä on tärkeää, että hänellä on mahdollisuus kysyä epäselvistä asioista. Lisäksi hän toivoo, että kirjallinen materiaali olisi sivumäärällisesti mahdollisimman vähäistä ja mielellään myös valmiiksi selkokielistä. Lyhytkestoisen muistin ongelmat vaikuttavat Riitan oppimiseen. Esimerkiksi määrällisesti suuren tekstimäärän haltuunotto on vaikeaa, koska muistin kapasiteetti on rajallinen. Lukiessaan tekstiä Riitta helposti unohtaa mitä aiemmin olikaan tekstistä lukenut. Pienin askelin Riitta on päässyt opiskelun makuun kiinni. Hän on löytänyt ilon opiskella ja opiskelee nyt parhaillaankin: aikuisella iällä jo toista tutkintoaan, suunnitteilla ja haaveissa siintää jo kolmas kiinnostava tutkinto. Hän on itse etsinyt, kokeillut ja opetellut itselleen sopivia opiskelutaitoja. Hän on suorittanut menestyksekkäästi opintoja ja opintomenestyksen myötä Riitta onkin kokenut saaneensa takaisin rohkeuttaan ja itsetuntoaan. 16

19 Lukivaikeuksisilla on erilaisia strategioita selvitä tekstistä. Jotkut lukevat kaksi ensimmäistä sanaa virkkeestä, toiset yhden sanan sieltä täältä. Monet kertovat lukevansa otsikon, väliotsikot, katsovansa kuvat ja lukevansa kuvatekstit. Ihminen, jolle lukeminen on tuntunut hankalalta, on voinut välttää lukemista monia vuosia, jopa vuosikymmeniä. Tuolloin lukutaito on jäänyt harjaantumatta. Selkokieli voi avata mahdollisuuden aloittaa lukeminen uudestaan. Lukutaito kehittyy lukemalla. Selkomateriaalia tarvitsevat ne, joilla on vaikeuksia tekstin lukemisessa, sekä ne, joilla on laajemmin vaikeuksia yleiskielen ymmärtämisessä. Selkokielen käyttäjäryhmiä ovat mm. erilaisista oppimisvaikeuksista kärsivät, kehitysvammaiset ja ikääntyvät henkilöt sekä maahanmuuttajat. Selkokieli ei aseta työmuistin kapasiteetille yhtä suuria vaatimuksia kuin yleiskieli. Kun teksti on selkeästi ja lyhyesti jäsenneltyä sitä pystyy lukemaan, vaikka työmuistin kanssa olisi pulmia. Havainnollisin esitystapa on yhdistää kuvitus ja selkoteksti esimerkiksi kuvalliseksi käyttöohjeeksi. Tässä on helppo nähdä selkokielen hyödyllisyys ihan kaikille riippumatta lukemisen taidoista. Kukapa ei haluaisi kuvallisia ohjeita, kun opettelee käyttämään uutta monimutkaista laitetta? Selkokielen tarkoituksena on, että teksti ja sivut ovat helposti hahmotettavissa. Ennen kirjoittamista on oleellista miettiä tarkasti, mitä haluaa sanoa ja kenelle, sekä jäsennellä sanottavansa loogisesti eteneväksi kokonaisuudeksi. Selkokielen periaatteiden mukaan sanat ovat lyhyitä, yleisiä ja mahdolliset vaikeammat sanat on selitetty. Lauserakenne on selkeä, lyhyt, ja lauseissa suositaan suoraa sanajärjestys. Jokainen lause alkaa omalta riviltään. Otsikko sijoitetaan heti tekstin päälle, kappaleet ovat lyhyitä, ja yksi asia käsitellään sivullaan. Fontiksi va- 17

20 litaan joku yleisimmistä tutuista fonteista, kuten Times Roman, ja fontin kooksi valitaan pistettä. Rivivälin tulee olla riittävän suuri, 2 4 pistettä suurempi kuin kirjainkoko. Kuvien käytössä kiinnitetään huomiota siihen, että ne ovat yksinkertaisia, liittyvät aiheeseen ja ovat mahdollisimman lähellä tekstin kohtaa, jota kuvaavat. Selkokielen käyttäjät huomioidaan myös verkkoympäristöissä. On kehitetty ja kehitteillä palveluita, joissa noudatetaan selkokielen periaatteita. Tällaisia ovat muun muassa internetin käytön oppaat ja ohjeistukset sekä selkokieliset sivustot. Sähköinen selkomateriaali mahdollistaa kaikkien osallisuuden tietokoneiden ja internetin aikakautena. Selkokieltä tarvitaan lisäksi ihmisten välisessä suorassa vuorovaikutuksessa silloin, kun puheen ymmärtämisessä on vaikeuksia. Tuolloin puheilmaisua ja vuorovaikutustilannetta selkeytetään kohtaamaan keskustelukumppanin tarpeet. Osittain kirjoitetun selkokie- len periaatteet sopivat myös vuorovaikutustilanteeseen, mutta erona on muun muassa tilanteen ainutkertaisuus ja nopea eteneminen. Haasteita lisää ei-kielellinen ulottuvuus, joka vaikuttaa viestin tulkintaan merkittävästi. Keskustellessa vastapuoli on otettava huomioon myös hänen ilmaisurajoitteidensa ei pelkästään vastaanoton näkökulmasta. Keskustelutilanteen etuna on se, että voidaan esittää kysymyksiä, ilmaista asia uudelleen toisin sanoin ja tarkistaa viestittävän asian ymmärtäminen. Ohjaaja, oletko miettinyt: Kenelle minun opiskelijoistani olisi hyötyä selkomateriaalista. Voisiko sitä käyttää osittain? Miten voisin viestiä selkeämmin? Aiheeseen liittyvä luento: Selkomateriaalin periaatteista on apua ohjaamisen ja oman materiaalin tuottamiseen. 18 Lisätiedon lähteet: Kartio, J. (toim.). Selkokieli ja vuorovaikutus. Oppimateriaalikeskus Opike / KVL Leskelä, L. & Virtanen, H. (toim.). Toisin sanoen Selkokielen teoriaa ja käytäntöä. Oppimateriaalikeskus Opike / KVL Virtanen, H. Selkokielen käsikirja. Oppimateriaalikeskus Opike / KVL Aiheeseen liittyvä luento: Selkomateriaalin periaatteista on apua ohjaamisen ja oman materiaalin tuottamiseen.

21 Kun ei osaa aloittaa ja unohtaa jatkaa Oletko koskaan istunut koulutuksessa, jossa taukoja ei juurikaan pidetä, viereisestä luokasta kuuluvat remontin äänet kovempaa kuin kouluttajan puhe. Vieressä istuu kollegasi, joka viilaa kynsiä päivitellen niiden lohkeilua pakkasten aikana. Kaiken lisäksi sinulla jäi yöunet vähiin ja olet sen takia juonut liikaa kahvia. Olet vaihdellen alivireinen ja ylivireinen etkä pysty seuraamaan kouluttajan puhetta. Kerro tämä kymmenellä ja voit kuvitella, miltä tuntuu tarkkaavaisuuden häiriöstä kärsivästä ihmisestä. Luvussa tarkastellaan toiminnan ohjauksen ja tarkkaavaisuuden haasteita. 19

22 Antilla kului 10 vuotta huumeiden ja alkoholin käytön parissa. Yhden hoitojakson aikana Antti sai ADHD-diagnoosin. Antti lopetti päihteiden käytön muutama vuosi sitten. Tuolloin hän pohdiskeli, lähteäkö töihin vai opiskelemaan. Opiskelu arvelutti, koska kirjalliset työt pelottivat. Työvoiman palvelukeskuksessa hänelle tarjottiin työvoimakoulutusta, jonka tavoitteena oli pohtia omaa oppimista ja tehdä jatkosuunnitelmia. Antti oli ollut puoli vuotta kuivilla aloittaessaan koulutuksen. Varsinaiset fyysiset vieroitusoireet olivat ohi mutta sosiaalinen ja psyykkinen toipuminen oli vasta alussa. Elämä ja elämäntapa jatkuivat samanlaisina ainoastaan päihteet olivat poissa. Myös kaveripiiri pysyi samana, ja Antti seurasi vapaa-aikansa toisten päihteiden käyttöä. Halu ja himo päihteisiin ei ollut kadonnut minnekään, ja se häiritsi kovasti keskittymistä. Tuntui, kuin olisi ollut puhelimessa, ja joku olisi koko ajan vieressä yrittänyt sanoa jotakin. Päätös päihteettömyydestä ei siis ollut vielä loppuun käsitelty. Vei oman aikansa, ennen kuin hän sai itselleen perusteltua, miksi ei juo. Koulutuksen alkaessa Antti kärsi myös voimakkaista väsymysoireista, jolloin hän saattoi nukkua jopa 18 tuntia vuorokaudessa. Horroskausi loppui vähitellen lääkityksen avulla. Antti koki, ettei oppiminen oikein onnistunut, kun päihteettömyyttä oli takana vasta vähän aikaa. Aivot eivät olleet vielä valmiit omaksumaan suuria määriä uutta tietoa. Koulutus, jossa oppimistavoitteet eivät olleet isoja, vaan pääpaino on vuorokausirytmin opettelussa ja valmistautumisessa tulevaan vaativampaan opiskeluun, oli sopiva aloitus. Koulutuksesta muodostui käännekohta Antin elämässä. Hänelle itselleen syntyi varmuus siitä, että pystyy suorittamaan perus- tai ammattitutkinnon. Koulutuksen aikana hänellä oli käytettävissään erilaisia palveluja, kuten lääkäripalvelut ja psykologin testit. Onnistuminen rohkaisi Anttia, ja hän hakeutui suorittamaan päihdetyön ammattitutkintoa. Ensimmäiset ongelmat tulivat vastaan heti, kun olisi pitänyt laatia näyttösuunnitelmia. Kun ensimmäiset suunnitelmat tehtiin yhteistyössä 20

23 ohjaajan kanssa, alkoi tekeminen sujua ja jatkossa hän sai tehtyä suunnitelmat itse kumppani apunaan. Antti kokeekin, ettei näyttösuunnitelmista ja kirjallisista töistä olisi tullut mitään ilman apuvoimia. Antti olisi tarvinnut paljon ohjausta ammattitutkintoa suorittaessaan. Apua hän olisi tarvinnut erityisesti kirjallisiin töihin. Tehtävänantoja oli vaikea ymmärtää: Mitä pitää tehdä ja miten? Kokonaisuudet olisi tarpeen pilkkoa pienemmiksi paloiksi ja selittää selvästi, mitä mikäkin tarkoittaa. Kotioloissakin Antti tarvitsee ostoslistaan tarkan erittelyn siitä, mitä pitää ostaa. Kaikkein vaikeimmalta ammattitutkinnossa tuntuivat tehtävät, joissa piti arvioida ja analysoida itseä ihmisenä sekä omaa ammatillista kehittymistä. Nämä piti vielä tuottaa kirjalliseen muotoon. Antti olisi tarvinnut ohjauskeskusteluja itsearvioinnin kehittymiseksi. Opiskelu ei ollut Antille helppoa ja myös ohjaajalta vaadittiin kärsivällisyyttä. Tarkkaavaisuushäiriöisen näkökulmasta opiskelun ohjaus pitää nähdä laajasti ja kokonaisvaltaisesti. Ohjausta tarvitaan aikataulujen rakentamisessa, tärkeysjärjestysten laatimisessa sekä elämänhallinnan varmistamisessa. Antilla vuorokausirytmin opettelu on vaatinut paljon työtä, ja sama rytmi on pidettävä yllä viikonloppuisin. Elämäntilanteiden suoraa yhteyttä opiskeluun kuvaa se, että Antin opiskelu keskeytyi täysin pariksi kuukaudeksi, koska hänen lääkityksensä katkesi. Antti oli kokeillut lähes kaikki markkinoilla olevat tarkkaavaisuushäiriöön käytetyt lääkkeet ja löytänyt yhden lääkkeen, joka sopi hänelle. Lääkkeen toimitus Suomeen katkesi väliaikaisesti ja Antin ei auttanut muu kuin odotella, milloin lääkettä olisi taas saatavilla. Ilman lääkitystä ei onnistu opiskelu eikä mikään muukaan pitkäjännitteinen toiminta. Antin meno muuttui tuolloin niin impulsiiviseksi ja levottomaksi, ettei lukeminen tai yhtään pidemmän ajatusketjun muodostaminen onnistunut. Mitään ei saanut aikaiseksi ja paikallaan ei pystynyt olemaan. Onneksi Antti sai lääkityksen takaisin, opinnot etenivät ja lopulta suuren työn tuloksena tutkinto oli valmis. 21

24 Tarkkaavaisuuden häiriö on krooninen neurobiologinen häiriö, joka aiheuttaa vaikeuksia mm. tarkkaavaisuuden ja toimintojen sekä vireystilan säätelyssä. Tarkkaavaisuuden häiriöstä käytetään lyhenteitä ADHD ja ADD. Tarkkaavaisuushäiriöstä elää voimakas stereotypia, jonka mukaan henkilö on ylivilkas, ulospäin suuntautunut ja älykäs alisuoriutuja. Tähän voi vielä liittyä ennakkoluulo huumeisiin verrattavien lääkkeiden käytöstä. Kuitenkin tosiasiassa jokainen tarkkaavaisuushäiriöinen henkilö on erilainen ja oma yksilönsä, jolla on omat ainutkertaiset temperamenttipiirteensä ja ominaisuutensa. ADHD tai ADD kyllä tuovat tiettyjä vaikutuksia yksilön olemukseen ja toimintaan, mutta vaikutukset voivat olla hyvin monenlaisia. Kuvailtu stereotypia on vain osa totuutta. Joillakin tarkkaavaisuuden häiriö voi oirehtia vähemmän näkyvästi niin, että vajoaa jatkuvasti omiin ajatuksiinsa ja unohtaa, mitä oli tekemässä ja mihin piti suunnata tarkkaavaisuus, kun taas toisella päällimmäisin oire voi olla tunteiden hallinnan pulmat ja impulsiivisuus. Monet tarkkaavaisuushäiriöiset kärsivät liitännäisoireista, kuten ahdistuneisuudesta, masennuksesta tai migreenistä. Stressi ja paine pahentavat tarkkaavaisuushäiriöisen henkilön oireita. Osa tarkkaavaisuushäiriöisistä henkilöistä menestyy opinnoissaan hyvin ja sijoittuu työelämään tarvitsematta juurikaan tukitoimia, kun taas monen kohdalla pulmat ovat niin suuria, että tukitoimet ovat välttämättömiä. Asian tullessa esille ohjaustilanteessa olisikin syytä tarkistaa, onko ohjattavalle tehty riittävät selvittelyt asian tiimoilta ja saako hän tai onko hän saanut tarvittavan kuntoutuksen ja hoidon. Ohjaaja itse voi auttaa pohtimalla ja jäsentämällä yhdessä ohjattavan kanssa asioita, joissa ongelmia ilmenee ja ohjaamalla häntä kehittämään ratkaisuja ongelmakohtiin. Ohjaus auttaa tarkkaavaisuushäiriöistä asiakasta hallitsemaan stressiä ja lisäämään hallinnan tunnetta omaan elämäänsä. Itsehavainnoinnin kehittyminen puolestaan lisää kykyä hallita oireita. Ohjauksen pääpaino saattaa olla myös tarkkaavaisuushäiriön seurannaisvaikutuksista, kuten heikosta itsetunnosta, johtuvien ongelmien helpottaminen. Toiminnanohjauksen haasteet Toiminnanohjauksen vaikeudet voivat olla osana tarkkaavaisuuden häiriötä tai liittyä muuhun oppimiskyvyn problematiikkaan. Toiminnanohjauksen taitoja tarvitaan kaikkeen tavoitteelliseen toimintaan. Tavoitteellista toimintaa pitää suunnitella, toteuttaa ja arvioida sekä pystyä tekemään kaikkia näitä yhtä aikaa. Ongelmat voivat näkyä niin, ettei henkilö suoriudu työ- tai opiskelutehtävistä itsenäisesti. Asioiden priorisointi ja itsensä arviointi voi olla hankalaa. Toiminnanohjauksen vaikeudet tulkitaan usein laiskuudeksi tai motivaation puutteeksi. Miksi ohjattava henkilö ei tee mitään ongelmansa ratkaisemiseksi? Miksi hänen opintonsa keskeytyvät? Miksi hän ei saa pidetyksi työpaikkaa? Toiminnanohjauksen taidot voivat tuntua hyvin itsestään selviltä heistä, joilla vaikeuksia ei ole. Voisikin pohtia, mikä on itselle niin vaikea toiminta, ettei tiedä mistä aloittaisi tai miten etenisi. Ei auttaisi vaikka asia olisi aikaisemmin neuvottu. Olisiko se leipominen, teknisten laitteiden käyttö tai ehkä larppaaminen? Miten reagoit, kun et osaa toimia. Hermostutko, kyseletkö toistamiseen apua vai yritätkö ehkä välttää koko asian tekemistä? Toiminnanohjauksen vaikeuksista kärsivä henkilö voi olla jatkuvasti tilanteessa, jossa hän ei tiedä, miten toimia. Uuden asian oppiminen vaatii enemmän pa- 22

25 neutumista ja harjoituskertoja. Työtehtävän oppimisessa auttaa vaiheistaminen ja sisäisen puheen kehittely. Kokonaisuus jaetaan vaiheisiin, jotka opetellaan tekemään oikein ja oikeassa järjestyksessä. Muistia tukee kirjallinen tai kuvallinen vaihe vaiheelta etenevä ohjeistus. Ohjeistuksen tai erillisen muistilistan avulla voi tarkistaa, eteneekö työ suunnitelman mukaan. Sisäistä puhetta harjoitellaan niin, että ensiksi ohjaaja näyttää työtehtävän puhuen samalla ääneen, mitä tekee. Sen jälkeen ohjattava tekee tehtävän ohjaajan ohjatessa tekemistä puheellaan. Seuraavaksi ohjattava tekee tehtävän ohjaten itseään puheellaan. Lopuksi ohjattava ohjaa itseään puhumalla itse hiljaa mielessään. Ohjauksessa olisi hyödyllistä teoriassa suunnitella ja käydä läpi harjoiteltavaa työtehtävää. Tuolloin voi rauhassa paneutua työtehtävän kriittisiin kohtiin ja pohtia, mitä tehdä, jos jotakin poikkeavaa tapahtuu tai jokin menee vikaan. Teoriaopinnoissa kannattaa hyödyntää kansiota. Ohjauksessa järjestellään kansiota selkeäksi välilehtien ja yläotsikoiden avulla. Huolellisesti jäsennelty opiskelukansio jäsentää myös ajattelua ja oppimista. Pohdi, miltä tuntuisi, jos sinulla ei olisi kelloa tai kalenteria? Näin voi samaistua opiskelijaan, jolla on vaikeus hahmottaa aikaa. Hän ei osaa arvioida, mitä ehtii tehdä viidessätoista minuutissa, kauanko yhden työvaiheen tekeminen kestää tai miten suunnitella aikataulu lopputyön tekemiseen. Ongelmat voivat näkyä esimerkiksi niin, että opiskelija on usein myöhässä, reilusti etuajassa tai saapuu tapaamiseen vääränä päivänä. Apua voisi olla siitä, että opiskelijan kanssa otetaan käyttöön kalenteri. Kalenteriin merkataan opiskelun ajoittumista ja erilaisia opiskelujaksoja. Kalenterin avulla tehdään aikataulu itsenäisen opiskelun etenemisestä kirjaamalla jaksoittain itsenäisen tehtävän vaiheita ja aikarajoja. Käytännön työtehtäviin suunnitellaan aikataulutusta jakamalla suurempi kokonaisuus vaiheisiin. Määritellään, kuinka paljon kuhunkin vaiheeseen pitäisi keskimäärin varata aikaa. Tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksiin tarvitaan apua, mutta on tärkeää muistaa että kyse on vain henkilön yhdestä ominaisuudesta. Elämän ja uran rakentamisessa pääpaino kannattaa aina olla yksilön vahvuuksissa ja positiivisissa piirteissä. Juuri nuo vahvuudet ja kompensoivat taidot ovat ratkaisevia elämänlaadun ja työelämään sijoittumisen kannalta. Ohjaaja, oletko miettinyt: Miten autat asiakasta itsehavainnoinnissa? Huomioithan, ettei oma todellisuutesi ole ainoa oikea? Tarkkaavaisuushäiriöiset henkilöt hyötyvät suunnitelmallisesta ohjauksesta. Aiheeseen liittyvä luento: Tarkastellaan toiminnan ohjauksen ja tarkkaavaisuuden haasteita. Jokaisella on omat vahvat puolensa ja kykyjä, joita voi vahvistaa. Lisätiedon lähteet: Michelsson, K. & Miettinen, K. & Saresma, U. & Virtanen, P. AD/HD nuorilla ja aikuisilla. PSkustannus Lehtokoski, A. Aikuisen ADHD ja aivojen arvoitus. Tammi

26 Luvussa tarkastellaan mielen terveyttä yksilön voimavarana, joka mahdollistaa kyvyn selvitä uuden oppimisesta.

27 Mielen hyvinvointi Opiskelu ja oppiminen vaativat voimavaroja. Meillä kaikilla on voimavaroja yksilöllisesti. Aikuisen oppijan elämässä vaikuttavat monet henkisen hyvinvoinnin tekijät. Henkisten voimavarojen kuluttajia voivat olla: mieliala- ja itsetunto-ongelmat, ahdistusongelmat ja pelot. Ongelmien sijaan kannattaa keskittyä yksilön voimavaroihin, ongelmien ratkaisemiseen ja myönteisten ajatusmallien vahvistamiseen. Mielen voimavarat avoimuus ja mielenkiinto uusiin asioihin mielikuvitus uusien ihmisten kohtaaminen ihmissuhteiden luominen ja ylläpito suunnitelmallisuus sitoutuminen realistinen itsearviointi omien puutteellisuuksien hyväksyminen omien vahvuuksien näkeminen tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen vaikeiden tunteiden hyväksyminen myönteisten tunteiden hyväksyminen Sari oli 35-vuotias aloittaessaan ammattitutkinnon suorittamisen. Sarilla oli opiskelemaltaan alalta useita lyhyitä tukityöllistämisjaksoja sekä paljon kokemusta pätkätöistä muiltakin aloilta, mutta ei aikaisempaa ammatillista koulutusta. Sarin itsetunto ja usko omiin kykyihin olivat todella alhaalla. Sari ei opiskelujen alussa uskonut kykenevänsä suorittamaan tutkintotilaisuuksia, vaan tyytyi ainoastaan osallistumaan valmistavaan koulutukseen. Lisäksi Sari oli potenut vaikeaa masennusta ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa jo useita vuosia. Suurta ahdistusta ja pelkotiloja aiheutti myös uuteen opiskelijaryhmään kuuluminen. Opiskelujen alussa Sari pelkäsi kovasti joutuvansa pitämään esityksiä tai sanomaan jotain ääneen ryhmän edessä. Sarilla ei omassa elämässään ollut kuin pari hyvää ystävää, joiden kanssa hän pystyi puhumaan asioitaan. Sarin välit omien sukulaisten kanssa olivat olleet aina huonot. Myös miesystävän kanssa välit olivat hankalat. Fyysiset voimavarat olivat heikot epämääräisten väsymysoireiden takia. Myös selkä vihoitteli ja oli välillä niin kipeä, että Sari joutui olemaan selän takia sairauslomilla. Pelko terveydellisistä ongelmista, parisuhdeongelmat sekä taloudelliset ongelmat saivat Sarin mielen hyvin matalaksi. Hän murehti usein ääneen elämänkohtaloaan, sitä mitä hän oli joutunut elämässään käymään läpi. Edellisistä opiskeluista oli kulunut jo vuosia aikaa, eivätkä opiskeluvalmiudet olleet aikaisemminkaan olleet kovin hyvät. Sarille tehtiin lukitesti ja havaittiin, että Sari tarvitsee opintoihinsa selkokielistä materiaalia ja mahdollisuuden suorittaa tehtävät suullisesti tai miellekarttoja käyttäen. 25

28 Sari sai vahvistusta itsetunnolleen siitä, ettei hän ollutkaan tyhmä vaan pystyi oppimaan asioita siinä missä muutkin. Hän tarvitsi siihen vain omanlaisensa menetelmän. Sari sai opiskelijaryhmästä hyviä uusia ystäviä ja oppi luottamaan itseensä ja aikaisemman työkokemuksen mukanaan tuomaan osaamiseensa. Ryhmään kuulumisen tunne vahvisti hänen voimavarojaan siinä määrin, että hänen esiintymisjännityksensä helpottui huomattavasti. Erityisen tärkeänä Sari piti tapaa, jolla kouluttajat huomioivat jokaisen opiskelijan yksilönä ja ottivat hänetkin sellaisena kuin hän oli. Hän sai paljon kannustusta, tukea ja apua opiskeluunsa. Sari kävi säännöllisesti keskustelemassa opintoneuvojan luona. Näissä keskusteluissa hän sai käydä läpi opiskelun aikaisia tuntemuksiaan ja kokemuksiaan. Hän sai vahvistusta mieltänsä askarruttaviin aiheisiin. Sari sai apua muun muassa omien ajatusten erittelyyn. Sarille oli tärkeää oppia erottamaan omat negatiiviset ajatuksensa totuudesta. Siten hänen käsitys itsestään osaajana ja arvokkaana ihmisenä vahvistui. Hän sai purkaa tunteitaan ja käsitellä niitä keskustellen. Hän oppi myös näkemään ja hyväksymään sellaisia asioita elämässään, joille hän itse ei voinut mitään. Murehtimisen lopettaminen näistä asioista vapautti voimavaroja opiskeluun. Toisen tutkinnon osan aikana Sari rohkaistui yrittämään tutkintotilaisuutta ja saikin sen läpi. Tästä innostuneena hän kiri toiset opiskelijat kiinni. Sari sai suoritettua ammattitutkinnon samassa ajassa kuin suurin osa ryhmästä. Koulutuksen jälkeen Sari sai jälkeen pitkän sijaisuuden omalta alaltaan. Ohjaaja, oletko miettinyt: Miten pidät huolta omasta jaksamisestasi? Mitä tarkoittaa asiakkaan aito kohtaaminen? Miten huomioit ohjauksessa asiakkaan elämänkokonaisuuden? Miten ohjaat asiakasta, josta et pidä? Aiheeseen liittyvä luento: Mielen terveys on voimavara, joka mahdollistaa kyvyn selvitä uuden oppimisesta. 26

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Vinkkejä valmennukseen

Vinkkejä valmennukseen Vinkkejä valmennukseen Seuraaville sivuille on koottu erilaisia valmennuksen vinkkejä, joita voi hyödyntää havainnointilomakkeita käytettäessä. Vinkkilista ei ole täydellinen, mutta toivomme, että sen

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kokemuksia lyhytkurssiopistoista. Oppimisvaikeus aikuisen elämänkaaressa

Kokemuksia lyhytkurssiopistoista. Oppimisvaikeus aikuisen elämänkaaressa Kokemuksia lyhytkurssiopistoista Oppimisvaikeus aikuisen elämänkaaressa Nurmi / Murikka 2007 Murikan opiskelijat Teknologiateollisuuden työntekij ntekijöitä 25 65-vuotiaita 70 % miehiä lyhyt koulutushistoria

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

ADHD oireinen aikuinen asiakkaana. Suvi Lehto

ADHD oireinen aikuinen asiakkaana. Suvi Lehto ADHD oireinen aikuinen asiakkaana Suvi Lehto 13.10.2016 Kohtaamisen lähtökohta Asiakkaalla on usein taustalla useita epäonnistumisia ja negatiivisia kokemuksia Näiden seurauksena asiakas Ei usko onnistumisiin

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä

Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä erityisopettaja Sari Granroth-Nalkki englannin ja saksankielen lehtori Kaisa Alila Kilpisen yhtenäiskoulu,

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Erityisohjauksen palvelut

Erityisohjauksen palvelut Lapin ammattiopiston aikuisopinnot Erityisohjauksen palvelut Oppimishaaste ei ole ammattiin valmistumisen este. Väylä -hankkeen erityistuen ja -ohjauksen palvelut on kehitetty varmistamaan ammattiopinnoissa

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot