Purjehdus ja vapaa-aika Turkulaiset pursiseurat vapaa-ajan vieton näyttämöinä vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Purjehdus ja vapaa-aika Turkulaiset pursiseurat vapaa-ajan vieton näyttämöinä vuosina 1918 1940"

Transkriptio

1 Purjehdus ja vapaa-aika Turkulaiset pursiseurat vapaa-ajan vieton näyttämöinä vuosina Lauri Kaira

2 Purjehdus ja vapaa-aika Turkulaiset pursiseurat vapaa-ajan vieton näyttämöinä vuosina Lauri Kaira Turun yliopisto Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Suomen historia ISSN

3 Taustaa Turkuun ja sen lähialueille oli vuoteen 1918 mennessä perustettu viisi purjehdusseuraa, joilla jokaisella oli oma jäsenkuntansa. Ne olivat eriytyneet sosiaalisten yhteiskuntarajojen mukaan. Jäsenkunnan rajoja rikottiin harvoin ja jos näin tapahtui, oli se useimmiten merkki sosiaalisesta noususta. Turun johtavana purjehdusseurana pidettiin vuosisadan alussa Suomen kolmanneksi vanhinta purjehdusseuraa Airisto Segelsällskapia (ASS), mutta sen valta-aseman kyseenalaistivat nousevat keskiluokkaiset seurat Turun Pursiseura (TPS) ja Arbetets Vänners i Åbo Segelklubb (ÅSK) 1920-luvulla. Naantalin Purjehdusseura - Nådendals Segelsälskap (NPS) ja Turun Työväen Pursiseura (TTPS) eivät haastaneet muita seuroja, mutta niillä oli oma keskeinen asemansa vapaa-ajan näyttämöinä. Tutkin artikkelissani, miten purjehdusseurojen sosiaaliset rakenteet ja päämäärät vaikuttivat jäsenkunnan vapaa-ajanviettotapoihin? Artikkelin alkuperäisaineistona käytän purjehdusseurojen arkistoja sekä aikalaismuistelmia. Keskeisenä tutkimustyökaluna olen käyttänyt diskurssianalyysiä. Työ perustuu osittain kirjoittajan vielä toistaiseksi julkaisemattomaan sivuaine laudatur -työhön Suomen historian laitokselle. Asiasanat: purjehdus, vapaa-ajan purjehdus, vapaa-aika, luokkayhteiskunta, sosiaaliset suhteet, harrastukset.

4 Purjehdusurheilun ensimmäiset vuosikymmenet Purjehdusharrastus kehittyi 1600-luvun Hollannissa, jossa luonnonolot ja kaukokauppa tarjosivat mahdollisuuden uudenlaisten ja helpommin käsiteltävien alusten valmistamiseen. Ainutlaatuinen vesistö, jossa yhtyvät kanavat, joet, järvet sekä kolme merta; Atlantin valtameri, Pohjanmeri sekä Itämeri, loivat merenkululle uudet vaatimukset. Valtion toimesta rakennettiin paljon kauppa-aluksia, joista pienimmät toimivat tulevien huviveneiden esikuvina. Läpi purjehduksen historian sen yhtenä osa-alueena ovat olleet purjehduskilpailut, jotka saivat alkunsa Englannin kuninkaallisten kiinnostuttua lajista. Kuningas Kaarle II ollessa maanpaossa Hollannissa, hän purjehti ajankulukseen pienillä aluksilla. Ensimmäinen tunnettu kilpailu käytiin Thames-joella vuonna 1660 kuninkaan ja Yorkin herttuan välillä. Laivat olivat melko isoja verrattuna myöhemmin kilpailuissa käytettyihin purjeveneisiin. Alkuaikoina kilpapurjeveneissä oli lähes poikkeuksetta palkattu miehistö ja omistajan rooliksi jäi lähinnä miehistön ohjeistus, jos sekään. Seuraava vaihe huvipurjehduksen saralla oli Pietari Suuren Nevan-eskaaderi 1700-luvun alussa, jota pidetään purjehdusseurojen esikuvana. Ensimmäinen varsinainen pursiseura, jonka toiminta jatkuu edelleen, on Irlantiin vuonna 1720 perustettu Corkin Vesiklubi (Water Club of Cork), joka nykyisin tunnetaan nimellä Royal Cork Yacht Club. 1 4 Ensimmäisissä pursiseuroissa keskeisellä sijalla olivat niin kutsutut manööveripurjehdukset, joissa seuran veneet purjehtivat erilaisissa muodostelmissa ja suorittavat erilaisia manööverejä, joilla harjoiteltiin veneen hallintaa, kuten purjeiden nostoja sekä laskuja. Purjehduksien tarkoituksina oli harjoittaa samoja taitoja, joita laivastossa harjoiteltiin suuremmilla aluksilla. Alun alkaen pursiseuroja pidettiinkin osana laivastoa, josta johtuu seurojen johdon sotilaalliselta kuulostavat arvonimet. 2 Ensimmäiset seurat järjestivät myös kilpapurjehduksia. Modernin huvipurjehduksen läpimurto tapahtui kuitenkin vasta 1800-luvulla, jolloin nykyistenkaltaisten purjehdus- ja pursiseurojen historia alkaa suurimmassa osassa Eurooppaa. Tällöin seurojen määrä ja samaan aikaan alusten määrä kasvoi tasaisesti ja harrastus sai lisää tuulta purjeisiinsa. 3 On hyvin todennäköistä, että huvipurjehdusta harrastettiin ajanvietteenä Pohjoismaissa ennen organisoitumista pursiseuroiksi. Itämeren pohjoiset, rosoiset rannikot saarineen tarjosivat tähän hyvät mahdollisuudet. Ensimmäiset rekisteröidyt huviveneet eivät juuri eronneet pitkään käytössä olleista saaristolaisveneistä, joilla kalastusta ja yhteydenpitoa saariston ja mantereen välillä oli harjoitettu pitkään. On todennäköistä, että monet näistä veneistä olivat kuljettaneet omistajiaan kalastus-, metsästys-, ja muille huviretkille saaristoon jo vuosia ennen yhdistystoiminnan alkua. Näistä ajoista on kuitenkin jäänyt vain satunnaisia viitteitä kirjeisiin sekä sanomalehtien mielipide- ja ilmoituspalstoille. 4 Ruotsiin ensimmäinen purjehdusseura Kungliga Svenska Segel Sällskapet (KSSS) perustettiin vuonna Tämän jälkeen kesti vielä tovin ennen kuin Suomeen 1 Kujanen 1997, ; Kaukiainen 2003, Kaukiainen 2003, 14; Ennekari 2006, Kujanen 1997, ; Kaukiainen 2003, Kujanen 1997, Kaukiainen 2003, Kujanen 1997, 225, Kaukiainen 2003, 14; Ennekari 2006, 9.

5 saatiin ensimmäinen pursiseura. Porilaisten kauppiaiden keskuudessa oli luvun alussa virinnyt kiinnostus siitä, miten kauppahuoneiden pienet purjeveneet saataisiin liikkeelle omin voimin. Luonnon rauha ja romantiikan idealismi kiehtoivat heitä ajan hengen mukaisesti. Mallia haettiin ulkomailta Englannista ja Ruotsista. Lopulta talvisena tammikuun päivänä vuonna 1856 perustettiin Hotelli Otavassa Segelföreningen i Björneborg (BSF), joka on edelleen Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toimiva urheilu- ja purjehdusseura. Seuran sääntöihin ei kuitenkaan haettu hyväksyntää keisari Aleksanteri II:lta, koska uskottiin, että hyväksyntää ei saataisi. Suomalaisten yhdistyminen ei ollut tuolloin vallanpitäjien intresseissä. 6 5 Muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 1861, Helsingissä perustettiin Nylandska Jaktklubben (NJK), joka sai yllättäen hyväksynnän Pietarin hovista. Osittain tämä saattoi johtua siitä, että seuran perustajiin kuului Suomen suuriruhtinaskunnan politiikan eturivin hahmoja ja mallia haettiin Venäjän pääkaupungin Pietarin keisarillisen pursiseuran säännöistä. 7 NJK:n Sääntöjen vahvistaminen ennen porilaisia aiheutti pitkään tulkinnan, jossa NJK miellettiin Suomen vanhimmaksi pursiseuraksi. Nykyisin on kuitenkin vakiintunut tulkinta, että BSF:n toiminta oli konkreettista jo ennen vuotta Vaikka toiminta oli alkanut Porissa huomattavasti aikaisemmin, viranomaisten hyväksyntä toi mukanaan NJK:lle aseman edelläkävijänä. Sen mielipiteitä seurattiin pitkään ja tarkasti. 9 Ilmeisesti NJK:n perustamisen innoittamana Nils Henrik Pinello julkaisi elokuussa 1861 Åbo Underrettelser-sanomalehdessä nimimerkillä Kapteeni Puff kirjoituksen, jossa hän ehdotti, että pääkaupungin esimerkin mukaisesti Turkuun tulisi perustaa purjehdusseura. Asia ei kuitenkaan edennyt tällöin pidemmälle. Purjehtijat kokoontuivat 1860-luvun alussa Linnanaukolle ja Airistolle purjehtimaan, mutta kokoontumiset keskittyivät lähinnä kilpailu- ja purjehdustaitojen koettelemiseen. Vasta vuoden 1865 heinäkuussa erään kilpailun jälkeen Turkuun päätettiin perustaa maan kolmas pursiseura, Airisto Segelsällskap (ASS). 10 ASS sai toimia pitkään yksin ennen kuin muita vastaavia yhdistyksiä perustettiin Turkuun. Neljän seuraavan pursiseuran perustamiset Turun seudulle ajoittuvat purjehdusurheilun suuren nousun vuosikymmeniin 1800-luvun viimeiselle neljännekselle ja 1900-luvun alkuun. Vielä vuoden 1880 alussa maassamme oli viisi pursiseuraa, mutta jo saman vuosikymmenen kuluessa perustettiin yhdeksän lisää. Pursiseurojen perustamistahti pysyi suurin piirtein samana seuraavat parikymmentä vuotta. Ensimmäisen maailmansodan syttyessä seuroja oli noin 40, omansa lähes jokaisessa rannikkokaupungissa, Torniota ja Kaskista 11 lukuun ottamatta. Turun Työväen Pursiseura 12 (TTPS) ja Arbetets Vänners i Åbo Segelklubb (ÅSK) perustettiin vuonna Turun pursiseura (TPS), joka ensimmäiset vuotensa toimi nimellä Pursiseura Maininki, perustettiin vuonna 1906 ja 6 Ennekari 2006, 9 ja Barc 2003, 85 86; Leino 2008, Ennekari 2006, Leino 2008, Kujanen 1997, Kaukiainen TTPS:n alkuperäinen nimi oli Turun Työväenyhdistyksen Urheilu ja Pursiseura.

6 lähivesillä purjehtineet naantalilaiset ja Naantalin kylpylän vakiovieraat yhdistyivät Nådendals Segelsälskap - Naantalin Purjehdusseuraksi (NPS) vuonna Tutkimustehtävä Artikkelissani tarkastelen Turun alueen purjehdusseuroja vapaa-ajan näyttämöinä vuosina Tässä työssä purjehduksella tarkoitetaan vapaa-ajanpurjehdusta eli huvipurjehdusta, toimintaa, jota harjoitetaan erillään kauppamerenkulusta. Se on osa vapaa-aikaa ja sisältää myös muuta toimintaa kuin purjehdusta. Laajassa mittakaavassa vapaa-ajanpurjehdus on purjehdusseurojen toimintaa sen kaikissa muodoissa sulkematta kuitenkaan pois yksittäisten seuroihin kuulumattomien henkilöiden harrastusta. Termin sisältämä vapaa-aika ymmärretään aikana, joka jää elinkeinon ja pakollisten jokapäiväisten elämän kannalta tärkeiden toimintojen ulkopuolelle. On kuitenkin huomattava, että vapaa-ajan määre on hyvin liikkuva, sillä välillä sen ja työajan erottaminen voi olla vaikeaa. Keskeiseksi teemaksi nousee yhteiskunnan, yhteisön ja yksilön vuorovaikutus. Nopeasti katsottuna vapaa-ajanpurjehduksen historia vaikuttaa marginaaliselta kontekstilta, jolla ei juuri ole vaikutusta yksilön toimintaa. Syvempi analyysi kuitenkin osoittaa, että purjehdus harrastuksena heijastaa ympäröivää yhteiskuntaa verrattain hyvin ja sen sisällä tapahtuvat sosiaalisen kontekstin muutokset seuraavat valtakunnan muutosta hyvin lyhyellä viiveellä. Kuten Yrjö Kaukiainen Suomalaisen Pursiseuran (SPS) 75-vuotis historiikin johdannossa toteaa varsin osuvasti: 6 Sen [SPS:n] kehitys on jatkuvasti ollut sidoksissa oman aikansa muihin, monesti yleiseltä kannalta tarkasteltuna merkittävimpiin tapauksiin, ja sen välittömässä elinympäristössä on samanaikaisesti vaikuttanut muita pursiseuroja ja harrastustoimintaa. 13 Turkulaiset ja sen ympärillä toimineet pursiseurat tuskin poikkesivat tässä suhteessa helsinkiläisistä sielunveljistään. Purjehduksen laajat yhteydet ympäröivään yhteiskuntaan, kaupunkiin ja vapaa-ajantoimintaan ovat vain peittyneet stereotypioiden ja tuntemattomuuden verhon taakse. Työn kantavat kysymykset ovat: Mitä merkityksiä purjehdusseurojen toiminnalle annettiin vapaa-ajan näyttämöinä ja miten ne heijastivat ympärillä olevan yhteiskunnan muutoksia? Vapaa-ajan purjehduksen historia Suomessa on yli 150 vuotta. Järkevää linjausta harrastuksen sisältä on vaikeaa tavoittaa, sillä muutokset tapahtuvat hitaasti. Tekniset innovaatiot, kuten lasikuidun esiinmarssi ja veneiden kehitys voisivat tarjota hyviä kiinnekohtia, mutta kysymysteni valossa niiden tarjoamat rajaukset ovat työni kannalla irrelevantteja. Huomattavaa on, että yhteiskunta tarjoaa tässä kiinnekohtia, joihin tutkija voi tarttua. Tarkastellun ajanjakson toisessa päässä on juuri käyty sisällissota, joka kiristi yhteiskunnan eri kerrosten välejä ja siten aiheutti muutospaineita eri yhteiskunnan osa-alueilla, kuten harrastusten piirissä. Toisaalta ensimmäinen maailmansota rajoitti huomattavasti meriliikennettä ja siten myös huvipurjehdusta koko 13 Kaukiainen 1988, 3.

7 Suomen rannikolla. Toisessa päässä tarkastelujaksoa on toinen maailmansota, joka alkoi Suomen osalta talvella Talvisota pysäytti kehittyvän kansakunnan normaalin toiminnan ja suuntasi kansalaisten toimeliaisuuden toisaalle. Sota rajoitti taas kerran purjehdustoimintaa Saaristomerellä. Merimerkit poistettiin väylien varsilta ja viranomaiset rajoittivat toimintaa merellä. Toisen maailmansodan aiheuttama materiaalipula vähensi veneiden rakennusta ainakin hetkellisesti sodan jälkeen, mutta huomattavaa on, että sodan aikana tapahtunut materiaalien kehitys muutti harrastuksen luonnetta huomattavasti. Vaikka puuveneitä tehtiin vielä pitkään, oli muovin esiinmarssi veneiden rakennusmateriaalina alkanut. Toinen merkittävä tekijä oli yksityyppiluokkien 14 yleistyminen lajin parissa. Pienemmät, edullisemmat ja sarjoissa tehtävät veneet muuttivat lajin luonnetta ja samalla se toi harrastuksen yhä kasvavien harrastajamäärien ulottuville. 7 Artikkelin keskeisenä lähdemateriaalina on käytetty Turun alueen pursiseurojen tuottamaa kirjallista materiaalia vuosilta Arkistot koostuvat seurojen johtokunnan ja kokousten pöytäkirjoista sekä muusta hallinnollisesta materiaalista. Kiinnostavinta osaa tutkimukseni osalta näyttelevät seurojen välinen osittain säilynyt kirjeenvaihto sekä vuosikertomukset. Materiaalia on käytetty aikaisemmin hyvin rajallisesti akateemisen tutkimuksen mittapuun täyttävässä tutkimuksessa. Artikkeli perustuu kirjoittajan laajempaan toistaiseksi julkaisemattomaan tutkimukseen, jossa ensi kertaa analysoidaan yhdessä kaikkia alueen pursiseurojen arkistoja. Käytän artikkelissani diskursiivista tutkimusotetta, jolloin ymmärrän kielenkäytön sosiaalisena toimintana, jossa muodostetaan sosiaalista totuutta ja jolla tehdään erilaisia asioita. 15 Tarkastellessani alkuperäisaineistojani haen niistä purjehdukselle ja vapaa-ajalle annettuja merkityksiä sekä toimintatapoja. Yhdistysten pöytäkirjat tarjoavat minulle mahdollisuuden tarkastella minkälaisia päämääriä seurojen hallitukset asettivat toiminnalleen ja toisaalta yhdistysten vuosikertomukset avaavat sitä käsitystä, miten annettuja haasteita toteutettiin. Seura tekee kaltaisekseen Purjehdus harrastuksena saapui Suomeen vähä vähältä. Purjehdus vaati usein suuria pääomia ja vapaa-aikaa, joka rajoitti usein harrastuksen varakkaamman kansanosan osaksi. Ensimmäisten seurojen perustajajäsenet olivatkin usein joko vanhojen aatelissukujen tai kauppias- ja tehtailijasukujen jälkeläisiä. Huomattavaa kuitenkin on, että Suomeen perustettiin jo melko varhain ensimmäinen työväenpursiseura, TTPS vuonna Työväestön ja keskiluokan purjehdusinto sekä -taito olivat peräisin ajalta, jolloin purjehdus oli opittu aikojen kuluessa kovan työn ohessa. 16 On hyvin todennäköistä, että jo ennen tätä meren tai järvien läheisyydessä asuneet tehdastyöläiset etsiytyivät veden äärelle viettämään vapaa-aikaansa, peseytymään ja hankkimaan 14 Yksityyppiluokalla tarkoitetaan purjeveneitä, jotka ovat keskenään identtisiä ja tasaväkisiä, jolloin purjehdus taitojen merkitys korostuu kilpailutilanteessa. 15 Jokinen et al. 1999, Kujanen 1997, 231.

8 perheelle mahdollista lisäelantoa vedenantimista luvulla oli hyvin tavallista, että soutuveneen omistavat työläisperheet suuntasivat matkansa lauantaina kohti lähisaaria, joissa yövyttiin teltassa tai laavussa. Ennen kotiinlähtöä sunnuntaiaamut käytettiin onkimiseen sekä marjojen ja sienien poimintaan. 17 On hyvin mahdollista, että osa soutuveneistä varustettiin purjeilla matkan vauhdittamiseksi. Tähän tarvittiin vain pala kangasta, hieman köyttä ja puusalko. Vuonna 1865 perustettu Airisto Segelsällskapp oli Turun vanhin ja Suomen kolmanneksi vanhin purjehdusseura. Jo ikänsä ja varallisuutensa puolesta sillä oli johtavan seuran leima alueella. Jäsenistö koostui pääosin ylemmän omistavan luokan jäsenistä, aatelisista ja muista varakkaista henkilöistä. 18 J äsenten vakavaraisuudesta kertoo myös ne lukuisat purret, jotka oli tilattu uusina maineikkailta veneiden suunnittelijoilta Suomen parhaista veneveistämöistä. Ei ollut kovinkaan tavatonta, että veneet vaihtuivat omistajalta toiselle joka kevät ja varakkaimmat tilasivat hovihankkijaltaan Turun Veneveistämöltä uuden purren vuoden kahden välein Seura oli leimallisesti ruotsinkielinen ja 1930-luvuilla, mutta seuraa perustettaessa voidaan havaita, että jonkin asteen kompromissina on otettu seuran nimeen Turun länsipuolella sijaitsevan selän nimi Airisto suomenkielisessä muodossa. Ilmeisesti perustavassa kokouksessa on ollut enemmänkin suomenkielisiä tai sitten suomalaisuusasian kannattajia, koska esillä oli ollut nimivaihtoehdoiksi myös Purje-seura, Purje-yhdistys sekä Vene-liitto luvulle tultaessa ruotsin kieli oli kuitenkin vakiinnuttanut asemansa seuran sisällä. 21 Arbetets Vänners i Åbo Segelklubb:n kulisseissa vaikutti Arbettets Vänner -liike, jonka taustalla vaikutti wrightiläinen työväenliike. Sen toimintaperiaatteisiin kuului vaikuttaa yhteistyössä työnantajien kanssa työntekijöiden asemaan ja samalla estää työväenliikkeen radikalisoituminen. Liikkeen taustalla kuitenkin vaikutti enemmän porvarillinen aatemaailma, liberaali ruotsinkielinen keskiluokka kuin vasemmistolainen työväenliike, jonka vastapainoksi se oli syntynytkin. ÅSK:n jäsenistö oli enemmänkin verrattavissa TPS:n suomenkielisiin valkokaulusammatin harjoittajiin, kuin Turun Työväen Pursiseuran jäsenistöön, vaikka senkin riveistä löytyi alempaan keskiluokkaan kuuluneita virkamiehiä. ÅSK:ta ei perustettu kilpailemaan ASS:n kanssa ruotsinkielisistä purjehduksen harrastajista, vaan ajatus oli tehdä yhteistyötä, lähentäen eri yhteiskuntaluokkia ja poistaa esteitä sekä raja-aitoja lajin harrastajien keskuudesta. 22 Turun Pursiseuran jäsenistö koostui pääasiassa suomenkielisestä keskiluokasta, joka ei ollut kokenut kuuluvansa työväenpurjehtijoihin tai ruotsinkielisiin purjehdusseuroihin vaikka ÅSK:n luokkatausta olisi ollut hyvinkin lähellä. Seuran taustalta voidaan löytää Turun Suomalaisen seuran aktiivit ja heidän halunsa perustaa 17 Rosengren 2004, Grunér, S et al. 1965, ASS:n ja TPS:n ja ÅSK:n purjehduskilpailuluettelot Grunér, S et al. 1965, 21; Kujanen 1997, Kujanen 1997, Kujanen 1997, 234.

9 Turkuun suomenkielinen pursiseura, jonka kautta myös kielen asema vahvistuisi perinteisesti ruotsinkielisen harrastuksen parissa luvulle tultaessa jäsenistöstä löytyy jo huomattava määrä ylemmän keskiluokan ammatinharjoittajia, lääkäreitä, opettajia ja akateemisen taustan omaavia henkilöitä kun vielä vuosisadan alussa seuraan kuului lähinnä alempaan keskiluokkaan kuuluvia henkilöitä, vahtimestareita, lautatarhanjohtajia ja käsityöläismestareita. 24 Turun Työväen Pursiseura perustettiin Turun Työväenyhdistyksen urheiluseuraksi ja näin ollen sen luokkasidonnaisuus on selvästi leimallisin, vaikka muidenkin turkulaisten seurojen taustalta voidaan löytää aate- ja kielipoliittisia suuntauksia. Vaikka seurasta tuli itsenäinen se toimi tiiviissä yhteistyössä työväenyhdistyksen kanssa. Seuran alkuperäinen nimi olikin Turun Työväenyhdistyksen Urheilu ja Purjehdusseura, jossa harrastettiin myös muita lajeja kuten hiihtoa ja yleisurheilua, mutta purjehduksella oli melkein alusta asti keskeinen asema Vaikka vuosisadan vaihde oli poliittisen kuohunnan aikaa, ei purjehdusseuran perustamisen taustalla aina ollut aate- tai kielipoliittinen lähtökohta. Naantalissa paikallisten ja kylpylävieraiden, kauhuksi useampana kesänä oli tapahtunut purjehdusonnettomuuksia, joissa oli menetetty useita ihmishenkiä. Onnettomuudet olivat kesästä toiseen toistuvia, sillä seuran puuhamies Werner Sorthan erikseen painottaa kirjelmässään, tapaturmien toistuvuutta. Syyksi hän esitti, että paikalliset kylpylävieraiden käytössä olleet purjeveneet olivat kelvottomia tarkoitukseensa. Purjehdusseuran ensimmäiseksi tehtäväksi näin ollen suositeltiinkin ajanmukaisen kutterin hankintaa, jota vieraat voisivat kohtuullista korvausta vastaan vuokrata. Ehdoksi esitettiin, että ainakin veneen ohjaaja olisi tottunut veneen käyttäjä. 26 Naantalin kylpylävierailla oli aito huoli omasta ja muiden turvallisuudesta. Purjehdusseuran perustettiin viimein vuonna 1917 pitkän pohtimisen jälkeen. On hyvinkin mahdollista, että kylpylävieraiden turvallisuuteen kiinnitettiin huomiota kesästä 1915 lähtien, sillä sääntöehdotus seuralle, jota vain vähän muutettiin ennen virallista hyväksyntää, oli kirjoitettu jo elokuussa Todennäköistä on, että toiminta aktivoitui turvallisuuden parantamiseksi jo ennen virallista hyväksyntää, kuten toiminta Porissa oli alkanut ennen majesteetillista vahvistusta. Jäsenistöltään seura oli Turun alueen seuroista heterogeenisin. Jäsenten kotipaikkakunniksi mainitaan erityisesti rannikkokaupungit ympäri Suomea, mutta jäsenistöstä löytyy jopa hämeenlinnalaisia ja rovaniemeläisiä useamman vuoden ajalta. Vaikka seura alun perin oli suunnattu kylpylävieraille, liittyi siihen myös paikallisia valkokaulusammatin harjoittajia. Huomattavin seikka jäsenluetteloita tarkasteltaessa on, että jäsenistö koostui sekä suomen- että ruotsinkielisistä. Myös säännöt ja pöytäkirjat oli alun alkaen laadittu kummallakin kotimaisella kielellä, mikä oli erikoisuus ja 1930-luvun kielipoliittisesti jakaantuneessa Suomessa. 23 Pursiseura Mainingin perustamisesta kirjoitettu asiakirja 1906, TPS Cb 2, TMA. 24 Pursiseura Mainingin ja TPS:n jäsenluettelot , TPS, TMA. 25 Sivula 1996, 6-17; Kujanen Nådendals Segelsällskaps stadgar m. m. handlingar. Werner Sorthanin laatima perustamissuositus Ibid.

10 Kaikilla edellä mainituilla seuroille oli kuitenkin yksi yhdistävä tekijä kieli- ja luokkataustasta huolimatta. Kaikkien toiminta liittyi enemmän tai vähemmän vapaa-ajan viettoon. NPS:n kohdalla liittymäkohta on ilmeisin. Naantalin kylpylään tultiin viettämään seurapiirielämää ja nauttimaan vapaa-ajasta. 28 ASS:n, ÅSK:n ja TPS:n toiminnasta on selvästi havaittavissa tarve täyttää aikatyhjiö, joka oli syntynyt vapaaajan lisääntyessä. Seurojen toiminta huipentui Airistolla käytyihin kisoihin, joihin ei olisi ollut mahdollisuutta ilman vapaa-aikaa. TTPS:n toiminnassa tämän huomaa konkreettisimmin. Purjehdustakin tärkeämpää oli tarjota jäsenistölle rauhaisa paikka, jossa työläinen saattoi irrottautua arjen sykkeestä ja levätä ennen seuraavaa työrupeamaa Seuratukikohta vapaa-ajan vieton keskuksena Seuran toiminnan ja vapaa-ajanvieton kannalta keskeinen paikka oli seuran tukikohta. Turun alueella kaikilla muilla paitsi Naantalin Purjehdusseuralla oli ja 1930-luvuilla oma rakennuksensa. ASS:n paviljonki sijaitsi Pikku-Pukissa Ruissalon ja Hirvensalon välissä, ÅSK:n Pikisaaressa hieman lähempänä Turun keskustaa, TPS:n Hirvensalon Jänessaaressa aivan Ison Pukin kupeessa ja TTPS:lla oli oma mökkinsä Pitkäkarilla. Naantalilaiset olivat tehneet jo vuonna 1919 päätöksen rakentaa itselleen klubihuoneiston, mutta urakka ei koskaan edennyt päätöstä pidemmälle. 30 Seura kokoontui kylpylän tiloissa ja 1930-luvulla Raumakarin siltapaviljongissa Ukko Pekan sillan kupeessa. Tiloja saatettiin kutsua monilla nimillä, kuten paviljonki, seuramaja tai mökki. Nimitys vaihteli koon, ulkomuodon ja sijainnin mukaan. Maailmansotien välisenä aikana seuratukikohtien käyttö ajoittui varhaiskesästä myöhäissyksyyn hieman seurasta riippuen. Talviaikaan toimintaa ylläpidettiin kokoontumalla Turun ja Naantalin keskustan yleisiin tiloihin ja ravintoloihin. Tukikohdat toimivat avovesiaikaan näyttämöinä purjehduskilpailuille, juhlille, naamiaisille, koulutustapahtumille ja illanvietoille, sekä lipunnostoille ja laskuille kauden alussa ja lopussa. Maailmansotien välisenä aikana seuratukikohtien käyttö ajoittui varhaiskesästä myöhäissyksyyn hieman seurasta riippuen. ASS:n, ÅSK:n ja TPS:n huviloilla sijaitsi ravintola ja ylemmässä kerroksessa muutamia vierashuoneita ulkopaikkakuntalaisille pitkän matkan purjehtijoille, joita sai käyttää ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan. Ravintolatoiminnot olivat usein vuokrattu erilliselle ravintoloitsijalle. 31 TTPS:n mökillä oli yhteiskeittiö ja useampana kesänä kanttiini, josta sai ostaa leipiä ja virvoitusjuomia. Mökin käyttö oli suunniteltu työväestön tarpeita varten ja koska harvalla jäsenellä oli vene, jossa yöpyä, toimi mökki myös lomanviettopaikkana useille perheille lyhyen loman aikana. 32 NPS:n jäsenet kokoontuivat usein kylpylän tiloissa tai kilpailujen yhteydessä Raumakarin siltapaviljongilla. Omien tilojen puute oli yksi syy haastavien purjehdusolosuhteiden lisäksi, miksi turkulaiset purjehdusseurat olivat nihkeitä 28 Ekström Söderlund 2011, 22 ja T. T. Y. Urheilu- ja Pursi-seuran Pöytäkirjat. 30 Nådendals Segelsällskaps Protokollbok åren 1918, Johtokunnan kokouksien pöytäkirjat ja vuokrasopimukset ravintolatoimen harjoittamisesta, TPS:n arkisto Ca 2, TMA. 32 T. T. Y. Urheilu- ja Pursi-seuran pöytäkirjat.

11 lähtemään Naantaliin purjehduskisoihin. 33 Päärakennuksen lisäksi tukikohdan välittömässä läheisyydessä sijaitsi usein venetelakka laitureineen ja muita huoltorakennuksia, joissa purjehduskalustoa ylläpidettiin ja kunnostettiin. Juhlat seurahuoneistolla saattoivat yltyä varsin riehakkaiksi ja vaikka vuoteen 1932 oli voimassa kieltolaki, ei ollut tavatonta, että alkoholia nautittiin melko estoitta. Purjehtijoilla oli hyvin läheiset suhteet joko ruotsalaisiin purjehtijoihin, joiden kautta saatiin käsiin hienojakin alkoholijuomia tai saaristolaisiin jotka salakuljettivat alkoholia Suomeen. Tätä ei kuitenkaan aina katsottu hyvällä ja sääntöjen rikkojia rangaistiin, mikäli he olivat aiheuttaneet häiriötä seuran tukikohdassa tai muuten aiheuttaneet pahennusta ja siten langettaneet varjon seuran ylle. 34 Suhtautuminen alkoholiin oli koko tutkimusjakson aikana muutenkin hyvin kaksijakoinen. Ylemmän yhteiskuntaluokan piirissä suhtautuminen oli vapaampaa ja ASS:n leikkimielisissä kilpailuissa Pikku-Pukin ympäri oli palkintoina jopa punssipulloja. 35 TTPS:n piirissä suhde alkoholiin oli tiukinta kuten yleensäkin työväenliikkeen piirissä, jolla vanhastaan oli luja side raittiusliikkeeseen Pukeutuminen seurojen tiloissa oli kontrolloitua ja sääntöjen sanelemaa. Purjehdusseurojen yhtenäiset univormut loivat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Suomessa 1920-luvun alussa asukokonaisuus oli tavallisesti kolmiosainen, johon kuului kaksirivinen sininen puvun takki, jonka napit olivat luuta ja niissä oli kaiverrettuina kunkin seuran nimikirjainyhdistelmä. Jossain tapauksissa napit saattoivat olla messingin tai kullan väriset. Takin lisäksi univormuun kuului samasta kankaasta ommellut liivit ja housut. Univormujen olennaisena osana oli kapteenin lakki ja siihen liitetty seuran merkki, kokardi. Lakkia sai käyttää purjehtiessa ilman muuta asukokonaisuutta, mutta rantaan noustessa puku oli mahdollisimman pian puettava päälle. Riippuen pursiseurasta, henkilön varallisuudesta ja vuoden ajasta lakin tyyli ja väri saattoivat vaihdella. 37 Seuran virkapuku oli myös pääsylippu muiden purjehdusseurojen huviloille ja paviljongeille. Seuran jäsenistön kasvaessa tukikohdan ylläpitäminen kohtasi uusia haasteita. Useasti tilat koettiin ahtaiksi ja näin ollen rakennuksia pyrittiin laajentamaan. Aina tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista, joten lisätilantarve saattoi pakottaa seuran muuttamaan toisiin tiloihin. Turun Pursiseura vaihtoi majapaikkaansa kahdesti vuosien välillä. 38 Ahtautta voi luonnehtia krooniseksi ja tilaongelmaa varjostivat myös huonot kulkuyhteydet ja muut ongelmat. Tilan uusiminen ja laajentaminen ei ollut seuroilla ainoastaan fyysinen ponnistus vaan usein myös suuri rahallinen panostus. Rakennuskustannukset saattoivat aiheuttaa seurojen ydintoiminnalle, purjehdukselle harmia. Hankkeiden päämäärät herättivät keskustelua jäsenistössä. Tuloksena saattoi 33 NPS:n kirjeenvaihto ja 1930-luvuilla. 34 Johtokunnan kokouksen pöytäkirja ja Johtokunnan kokouksen pöytäkirja ; NPS:n arkisto NPS:n johtokunnan kirje Herra Valfrid Heinoselle , TPS:n arkisto Ca 2, TMA. 35 Pacius 1963, T. T. Y. Urheilu- ja Pursi-seuran pöytäkirjat. 37 Purjehdusseurojen pukeutumisohjesäännöt Johtokunnan pöytäkirjat Ca 1 ja ; Varsinaiset Pöytäkirjat Cb 2 ja Cb 3, TPS arkisto, TMA.

12 olla jopa koko seuran toiminnan kyseenalaistaminen. 39 Naantalin purjehdusseuran toiminnan takana oli Naantalin kylpylä. Toimintamalli oli hyvin tavallinen. Merikylpylöiden yhteydestä pystyi useimmiten vuokraamaan purje- ja soutuveneitä sekä kanootteja luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kuului, että kylpylän asiakkaat oleskelivat myös merellä. 40 Naantalin kylpylän, kuten monen muunkin toiminta hiipui Suomen itsenäistyessä. Venäläiset rikkaat turistit jäivät vallankumouksen ja ensimmäisen maailmansodan jalkoihin. Tästä huolimatta Naantalissa oli vielä pitkään 1920-luvulle raikasta seurapiirielämää, joka tarjosi hyvät puitteet myös seuran toiminnalle pienessä kaupungissa Vapaa-ajan rajat Vuonna 1922 säädettiin Suomessa vuosilomalaki, joka ulotettiin kaikkiin yhteiskuntaluokkiin. Työläiset saivat neljästä seitsemään päivään lomaa vuodessa, jonka tosin työnantaja sai määrätä. Oli hyvin tavallista, että loman sai pitää kesällä, mutta vapaapäivät kuluivat kotikaupungin lähellä, sillä ei ollut varaa matkustaa pidemmälle. Yhtä tavallista oli, että vapaapäivät käytettiin lisäansion hankkimiseen, oli se sitten luonnonantimien keräämistä ja kalastamista tai työntekoa jossain muussa muodossa. 42 Turussa oli hyvin tavallista, että omistava luokka, niin vanhat rahasuvut kuin virkamiehistökin pakenivat kesällä kaupungin pölyä Ruissaloon, josta oli nopeata ja helppoa käydä työpaikalla. Ruissalon ja Hirvensalon väliin jäävä salmi oli erinomainen pikatie kohti Aurajoen alkua ja kaupungin keskustaa. Huvilat eivät olleet ainoastaan kesänvieton huvituksiin, vaan ne tarjosivat perheille myös tuoretta ravintoa. Hyötypuutarhat tuottivat satoa, kasviksia ja hedelmiä. Kalastusretkille pienillä pursilla lähdettiin tuon tuosta ja ne olivatkin porvaris- ja aatelisperheiden vesojen ensi kosketus kilpapurjehdukseen. Parhaimmille apajille oli päästävä ensimmäisten joukossa. 43 Kesäisin erityisesti nk. Turun purjehdusviikolla kilpapurjehdus oli aktiivista. Harjoituskisoja järjestettiin viikoittain ja purjehdusviikolla kilpailuita oli kolmesta neljään eri venetyypeillä. Purjehdusviikon ohjelmaan kuului ASS:n, TPS:n ja ÅSK:n järjestämät kilpailut. Kilpailujen ratkettua kokoonnuttiin palkintojen jakoon seurojen tukikohtiin, jossa nautittiin usein myös myöhään yöhön venyvä juhlaillallinen. Tämä oli yksi keskeinen syy, miksi NPS:n kilpailuihin neljäntenä päivänä ei haluttu osallistua. Pitkälle vierähtänyt ilta verotti aamua ja Naantalinlahdelle oli huomattavasti enemmän matkaa kuin lähellä sijainneelle Airiston selälle. Lisäksi Naantalia pidettiin erittäin haastavana kilpapaikkana sen oikukkaiden tuulien ja virtojen takia T. T. Y. Urheilu- ja Pursi-seuran Pöytäkirjat. 40 Ekström Söderlund 2011, NPS:n johtokunnan pöytäkirjat ja vuosikertomukset Anttila Rosengren 2004, NPS:n johtokunnan pöytäkirjat

13 Purjehduskilpailut olivat oiva tapa hoitaa liike- ja sukulaissuhteita. Kilpailuihin saatettiin osallistua kauempaakin ja olikin tavallista, että nimekkäiden palkintojen perässä saatettiin matkata kauas, jopa Atlantin toiselle puolelle. 45 Ylemmän luokan edustajien kilpailukalenteriin kuului usein purjehduskilpailut Viipurin edustalla, Helsingin saaristossa, Hangossa ja Turussa Airiston selällä sekä jokavuotinen legendaarinen Sandhamnin regatta, jonne suomalaisetkin suuntasivat sankoin joukoin matkansa. 46 Vaikka kilpailuja järjestettiin ympäri Suomea ja monet suuntasivat matkansa myös Ruotsiin, ei ja 1930-luvuilla voida puhua matkapurjehduksen vuosikymmeninä. Tähän oli syynä loma ja vapaa-ajan vähyys sekä pursien koko ja suorituskyky. Veneet oli pääasiassa tehty kilpapurjehdusta varten. Eräillä kilpapursilla pitempien matkojen liikkumista pidettiin jopa uhkarohkeana. Purjehdusharrastus oli kehittynyt luvun matkapurjehtijoista kohti kilpakoneita, joiden kevyet rakenteet eivät kestäneet pitkiä matkoja. Usein pursia siirsivät nuoret sukulaispojat tai palkattu saaristolaismiehistö satamasta toiseen. Tutkiessa aluslistoja sotien välisenä aikana, voi selvästi havaita, että isommat ja kalliimmat purret osallistuivat muita useammin kaukana oleviin kisoihin. Ne lähes poikkeuksetta löytyivät ASS:n listoilta, mutta 1920-luvun kuluessa isompia pursia alkoi löytyä myös TPS:n ja ÅSK:n luetteloista. Tämä näkyi myös kilpailumenestyksessä. 47 Matkapurjehduksen noususta oli kuitenkin jo vuonna 1933 viitteitä, kun matkapurjehdusseura Merikarhut perustettiin edistämään matkapurjehdusta. 13 Työväestön purjehdusta rajoitti jo yksistään veneiden määrä. Kun ASS, ÅSK:lla ja TPS:llä oli venerekisterissään useita kookkaita veneitä, oli TTPS:n venerekisterissä vain muutamia hyvin pieniä ja huonokuntoisia veneitä. Paradoksaalisesti NPS:llä oli välillä lähes yhtä huono ellei huonompi tilanne, sillä heidän rekisterissään oli vain muutamia veneittä, joista purjehduskuntoisia oli vain yksi. Näin ollen TTPS:n jäsenten purjehdukset rajoittuivat lähinnä yhteysliikenteen Turusta seuratukikohtaan ja sen ympäristöön, NPS:n vain kotilahdelle. Kilpailut olivat verrattain pieniä ja niihin ottivat osaa samat veneet vuodesta toiseen. Kerran kesässä TTPS:n jäsenistön kesken järjestettiin kuitenkin matkapurjehdus Rymättylään tai jonnekin muualle lähiseudulle kuten Nauvoon. Tuolloin väkeä oli mukana normaalia enemmän ja perillä järjestettiin tanssit ja syötiin eväitä. 48 Lopuksi Vaikka purjehdusta on pitkään pidetty varsin yläluokkaisena harrastuksena, ulottui sen harrastaminen hyvin varhain jo kaikkiin yhteiskuntakerroksiin. Suurimmaksi erottavaksi tekijäksi seurojen välillä muodostuivat luokkarajat. Eriytyminen oli alkanut jo ennen tarkastelujakson alkua 1800-luvun puolella. Sisällissota oli omalta osaltaan vahvistamassa tätä prosessia, mutta jo 1930-luvulla viitteitä yhteistoimintaan alkoi näkyä. Luokkarajat eivät kuitenkaan olleet ainoa tekijä, joka rajoitti yhteistoimintaa. Venekaluston ikä, kunto ja hinta olivat ratkaisevina tekijöinä. 45 Barck ja Street Ramsay 1947, ja Pacius Anttila T. T. Y. Urheilu- ja Pursi-seuran Pöytäkirjat.

14 Kaikilla yhteiskuntaluokilla purjehdus liittyi läheisesti vapaa-aikaan ja sen viettämiseen veden äärellä. Vaikka ylemmillä yhteiskuntaluokan jäsenillä saattoi olla enemmän vapaa-aikaa ei se vähentänyt kiinnostusta lajia kohtaan. Työläiset viettivät lyhyen noin viikon lomajaksonsa Pitkänkarin saarella, mutta ASS:n jäsenillä kisamatkat saattoivat ulottua rannikkokaupungista toiseen aina Ruotsin Sandhamniin saakka. Tämän tosin mahdollistavat nuoremmat perheenjäsenet ja palkatut saaristolaiset, jotka siirsivät pursia satamasta toiseen omistajien keskittyessä viikolla työntekoon. 14 Keskeisintä osaa purjehduksessa eivät edustaneet veneet vaan oikeastaan seurojen tukikohdat. Seuroihin kuului paljon jäseniä, jotka eivät edes omistaneet veneitä, vaan he viettivät aikaa seuran huvilalla. He halusivat assimiloitua purjehdusseuraan, joka edusti tiettyä aatetta ja yhteiskuntaluokkaa. Pursiseurat eivät ja 1930-luvuilla olleet vain purjehdusseuroja, vaan ne toimivat vapaa-ajan toiminnan organisaatioina. Purjehdusseurojen huviloilla ylläpidettiin sukulais- ja liikesuhteita sekä oman yhteiskuntaluokan asemaa. Vaikka seuran vaihtaminen oli melko harvinaista, ainakin ASS:n, ÅSK:n ja TPS:n suhteita voidaan pitää lämpiminä. Vaikka kielikysymys aiheutti välillä kiistaa seurojen välillä, ei se poissulkenut varsin vilkasta kilpailutoimintaa Airiston vesillä. Siitäkin huolimatta, että NPS:lla ja TTPS:lla oli omat rajoituksensa osallistua yhteistyöhön ja 1930-luvuilla, alkoi sotien välisenä aikakautena kehitys, joka on ollut rakentamassa vapaa-ajanpurjehduksen vilkasta kulttuuria Suomessa ja erityisesti Turussa toisen maailmansodan jälkeen.

15 Lähteet Lyhenteet ASS. Airisto Segelsällskapp rf. BSF. Segelföreningen i Björneborg NJK. Nylandska Jaktklubben NPS. Naantalin purjehdusseura ry. (Aikaisemmin Nådendals Segelsälskap Naantalin purjehdusseura) SPS. Suomalainen pursiseura TPS. Turun pursiseura ry. (Aikaisempi Pursiseura Maininki) TTPS. Turun Työväen Pursiseura ry. (Aikaisemmin Turun Työväenyhdistyksen Urheilu- ja Pursiseura) ÅSK. Åbo Segelklubb rf. (Aikaisemmin Arbetets Vänner i Åbo Segelklubb) 15 Kirjallinen aineisto Airisto Segelsällakap rf. arkisto, sisältäen ÅSK:n arkiston Deponoituna ÅA kirjastossa. Naantalin purjehdusseuran arkisto Purjehdusseuran hallussa. Turun Maakunta-arkisto, Turku (TMA) Turun Pursiseuran arkisto. Turun Työväen Pursiseuran arkisto. Purjehdusseuran hallussa. Painettu aineisto Pacius, Yngve Purjehdusmuistelmia. Sanomaosakeyhtiö, Helsinki Ramsay, Henrik Purjehtijan muistelmia. Alkuteos: Sommar och Segel Suom. Martti Jukola ja J. W. Rangell. WSOY, Porvoo Tutkimuskirjallisuus Anttila, Anu Hanna Loma tehtaan varjossa. Teollisuustyöväestön loma- ja vapaa-ajan moraalisäätely Suomessa luvuilla. Bibliotheca Historica 93, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki Barck, Pekka Finlands segeljakter. en bok om fritidssegling i Finland från 1850-talet till Litorale, Espoo Barck, Pekka ja Street, Tim The Six Metre 100 Years of Racing. Litorale, Helsinki Eksröm Söderlund, Birgitta Kallisarvoisin helmi Hangon kylpylä Schildts Kustannus Oy, Keuruu 2011.

16 Grunér, S., Håkan, Lindberg Ernst, Mattson, Gustav, Edvard ja Mustelin, Göran-Fredrik Airisto Segelsällskap i Åbo r.f Airisto Segelsällskap i Åbo, Turku Ennekari, Risto 150 år Medvind: Segelföreningen i Björnebog BSF r.f Segelföreningen i Björneborg, Björneborg Kaukiainen, Yrjö Matkapurjehduksen varhaiset vaiheet. Merikarhut - Sjöbjörnarna. 70 vuotta matkapurjehdusta. Toim Lounasmeri, Matti et al. Merikarhut ry, Helsinki Kaukiainen, Yrjö, Lehesmaa, Esko, Leino-Kaukiainen, Pirkko Suomalainen pursiseura SPS, Helsinki Kujanen, Hannu Herrasväen harrastuksesta jokamiehen urheiluksi. Purjehdusurheilun synty ja järjestäytyminen Turussa. Vares, Vesa (toim.): Turun Historiallinen Arkisto 51, Urheilu ja historia, Turku Leino, Pirkka: Purjehduskulttuurin kehitys Suomessa vuosina Kulttuurihistorian pro gradu-tutkielma, Turun yliopisto Leino, Pirkka, Klippi, Yrjö ja Aromaa, Juha Purjehtivat klassikot. Suomalaiset puupurjeveneet Saaristoristeilijöistä Optimistijollaan. Werner Södersröm Osakeyhtiö, Helsinki Rosengren, Carola Kesäksi Ruissaloon!. k&h, kulttuurihistoria, Turun yliopisto, Turun maakuntamuseon julkaisuja 8, Turku Rosengren, Carola Irti Urbaanista! Huvila- ja ulkoilmaelämää Ruissalossa. Mäkikalli, Maija, Ulrika Grägg (toim. red.) Moderni Turku ja 1930-luvuilla Det Moderna Åbo under och 1930-talet. 22 kirjoitusta 22 artiklar. k&h, kulttuurihistoria, Turun yliopisto, Turku Sivula, Anna 100 vuotta vapailla vesillä, Turun Työväen Pursiseura Turun Työväen Pursiseura r.y., Turku 1996.

17 17

Tapahtuma: Airisto Regatta Päivämäärä:

Tapahtuma: Airisto Regatta Päivämäärä: Tapahtuma: Airisto Regatta 2016 Järjestäjä: Turun Pursiseura ry (TPS) yhdessä Päivämäärä: 12 14.8.2016 Airisto Segelsällskap i Åbo r.f. (ASS) Turun Työväen Pursiseura ry (TTPS) Naantalin Purjehdusseura

Lisätiedot

Tapahtuma: Finn-jolla Ranking 3. Aika: 1. 2. syyskuuta 2012

Tapahtuma: Finn-jolla Ranking 3. Aika: 1. 2. syyskuuta 2012 Tapahtuma: Finn-jolla Ranking 3 Järjestäjät: Turun Pursiseura ry (TPS) sekä Airisto Segelsällskap i Åbo r.f. (ASS) Turun Työväen Pursiseura ry (TTPS) Naantalin Purjehdusseura ry (NPS) Gullkrona Kryssarklubb

Lisätiedot

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna 4.2.2017 Sisältö Artemiksen visio ja missio Artemis eilen - miten kaikki alkoi? Artemis tänään mitä olemme tehneet vuoden aikana? Artemis ylihuomenna

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

SUOMALAINEN PURSISEURA RY:n SÄÄNNÖT

SUOMALAINEN PURSISEURA RY:n SÄÄNNÖT SUOMALAINEN PURSISEURA RY:n SÄÄNNÖT Hyväksytty vuosikokouksessa 14.3. ja ylimääräisessä kokouksessa 10.6.1996. 1 Yhdistyksen nimi on Suomalainen Pursiseura ry., epävirallisesti lyhennettynä SPS, ja sen

Lisätiedot

Seuraseminaari 2014 Lapset ja nuoret 12.30-13.00 Teemavuoden satoa (Mika) Miltä teemavuosi on näyttänyt, tuonut tullessaan, mitä on tehty 13.00-13.

Seuraseminaari 2014 Lapset ja nuoret 12.30-13.00 Teemavuoden satoa (Mika) Miltä teemavuosi on näyttänyt, tuonut tullessaan, mitä on tehty 13.00-13. Seuraseminaari 2014 Lapset ja nuoret 12.30-13.00 Teemavuoden satoa (Mika) Miltä teemavuosi on näyttänyt, tuonut tullessaan, mitä on tehty 13.00-13.20 Seuramme junioritoiminnan haasteet (Mikko) Parityö

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2013 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Sähkönkäyttö talviaikana Talvisäilytys ja pukkiaitaus Talvisäilytysmaksut

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry, ruotsiksi Vinföreningen Munskänkarna i Jyväskylä rf, ja sen kotipaikka

Lisätiedot

ENNEN KALASTUSOPASKILTAA

ENNEN KALASTUSOPASKILTAA Ari Pajukoski ENNEN KALASTUSOPASKILTAA Suomen kalastusmatkailuyrittäjät Perustettiin 1998 Paraisilla Oppaita hyvin vähän Mukana enemmänkin kannatusjäseniä, kuin oikeasti kalastusmatkailulla eläviä Toiminta

Lisätiedot

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden ME RAKASTAMME MERTA Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden Mistä alus lähtee? Lindenin kotisatama on Halkolaituri Pohjoisrannassa. Mikä on ryhmän maksimikoko Lindenillä? Lindenillä voimme ottaa kyytiin

Lisätiedot

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään

Lisätiedot

TAVOITTAAKO KIRJASTO NUORET?

TAVOITTAAKO KIRJASTO NUORET? TAVOITTAAKO KIRJASTO NUORET? - Kirjaston rooli turkulaisnuorten arjessa Piia af Ursin Vaski-kirjastojen miniseminaari, Turun kirjamessut 2012 5.9.2012 TUTKIMUKSEN TAUSTAA EVIVA = kulttuuri-, liikunta-

Lisätiedot

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa.

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa. 1 Yhdistyksen nimi on Kaarinan Veneseura ja kotipaikka Kaarinan kunta. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seura toimii Työväen Urheiluliitto TUL ry:n jäsenseurana. 2 Seuran tarkoituksena

Lisätiedot

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen Järvityöryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Ensimmäisessä kokouksessa keskusteltua Pysyvän järvien hoidon ja kunnostuksen

Lisätiedot

Innovaatioiden ja teknologian aallot. Kaupunkien kasvun aallot. otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä.

Innovaatioiden ja teknologian aallot. Kaupunkien kasvun aallot. otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä. Innovaatioiden ja teknologian aallot otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä. 1 Teknologia on kehittynyt vahvoina aaltoina, jotka ovat perustuneet merkittäviin innovaatiohin. Aallot ovat toistuneet noin

Lisätiedot

Liiton hallitus nimeää vuosittain Vuoden Nuorisoseuran, joka julkistetaan Marianpäivänä valtakunnallisessa nuorisoseurapäivän pääjuhlassa.

Liiton hallitus nimeää vuosittain Vuoden Nuorisoseuran, joka julkistetaan Marianpäivänä valtakunnallisessa nuorisoseurapäivän pääjuhlassa. Suomen Nuorisoseurojen Liitto OHJESÄÄNTÖ Hallitus LIITON HUOMIONOSOITUKSET 1. Vuoden Nuorisoseura Liiton hallitus nimeää vuosittain Vuoden Nuorisoseuran, joka julkistetaan Marianpäivänä valtakunnallisessa

Lisätiedot

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Ty össäoppimi nen Tuula Pekkala LHM11 Kalajoen ammattiopisto Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Gran Canaria on Espanjalle kuuluva

Lisätiedot

Tuuspartion historiaa: Mitä partiossa tehdään?

Tuuspartion historiaa: Mitä partiossa tehdään? Tervetuloa partioon Partio on vastavoima Miks mun pitäis ja Ei kuulu mulle -asenteille. Partiossa toimitaan ryhmissä, jotka noudattavat partio-ohjelmaa. Tärkeää on se, että saa tehdä itse. Pienimmätkin

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 7156/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 7156/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (1) 172 Asianro 7156/10.00.02/2013 Tukikohdan rakennuspaikan ( 297-465-2-23 ) vuokraaminen Vuorisalon saaresta / Maljalahden Purjehdusklubi ry Kiinteistöjohtaja Jari

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

UPS JUNIOREIDEN KAUSI 2015

UPS JUNIOREIDEN KAUSI 2015 UPS JUNIOREIDEN KAUSI 2015 Kausi 2015 aloitettiin tammikuussa, kun vietimme jo perinteeksi muodostunutta junnutalvipäivää Hiihtoputkessa ja Uudenkaupungin uimahallissa seitsemättä kertaa. Ohjelma oli perinteinen,

Lisätiedot

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää TURKU Näköala tuomiokirkon tornista. Valok. c;. Wdin. Suomen vanhaan pääkaupunkiin Turkuun ja sitä ympäröivään maakuntaan, Varsinais-Suomeen, liittyvät maamme Ruotsinvallan ajan keskeisimmät muistot. Siksi

Lisätiedot

Merimaskun kirkonkylän venesataman hoitosopimuksen jatkaminen T:mi Marita Lambergin kanssa

Merimaskun kirkonkylän venesataman hoitosopimuksen jatkaminen T:mi Marita Lambergin kanssa Kaupunginhallitus 132 29.03.2010 Kaupunginhallitus 488 19.11.2012 Kaupunginhallitus 429 21.10.2013 Merimaskun kirkonkylän venesataman hoitosopimuksen jatkaminen T:mi Marita Lambergin kanssa 950/10.01.02/2013

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Jouni Lappalainen 0 WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Työpaketissa kaksi selvitetään onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNTA Kysely Savitaipaleen kunnan venesatama-alueista YHTEENVETO

SAVITAIPALEEN KUNTA Kysely Savitaipaleen kunnan venesatama-alueista YHTEENVETO 1 (5) LIITE 1 30.12.2009 0620-D3757 SAVITAIPALEEN KUNTA Kyselyjä lähetetty 250 kpl Kyselyyn vastanneita 6 kpl Vastausprosentti 18 % 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista edustaa veneilytilannettanne parhaiten?

Lisätiedot

Avustus valmentajien, ohjaajien ja hallinnollisen henkilöstön koulutukseen v. 2009 Liite 1

Avustus valmentajien, ohjaajien ja hallinnollisen henkilöstön koulutukseen v. 2009 Liite 1 Avustus valmentajien, ohjaajien ja hallinnollisen henkilöstön koulutukseen v. 2009 Liite 1 77-2009 (056) Päätöspöytäkirja 6.5.2009 3 Liikuntalautakunta on hyväksynyt tämän avustusmuodon periaatteet 10.2.2009

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN KYSYMYKSET Vastaa aineistokokeen tekstien ja muistiinpanojesi perusteella seuraaviin tehtäviin (1 2). Vastaa täydellisillä suomen kielen virkkeillä. Vastausaikaa on 55 minuuttia (klo 13.55

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Espoon merenkävijöiden tyytyväisyyskysely Tulosten analysoinnissa apuna Miratio (www.miratio.fi)

Espoon merenkävijöiden tyytyväisyyskysely Tulosten analysoinnissa apuna Miratio (www.miratio.fi) Espoon merenkävijöiden tyytyväisyyskysely 2016 Tulosten analysoinnissa apuna Miratio (www.miratio.fi) Mitä mieltä tavoitteista, strategiasta ja visiosta Mitä mieltä EMK tavoitteista, strategiasta ja visiosta?

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 27.9.2011 1 Yhdistyksen nimi on Yy-Kaa-Koo ry (Yhteinen Kasvatus Koulussa), ja se toimii Piikkiön yhtenäiskoulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Kaarinan

Lisätiedot

Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry SÄÄNNÖT

Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry SÄÄNNÖT Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry ja sen kotipaikka on Turku. Yhdistyksestä voidaan epävirallisissa

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Säädöskieli ja ymmärrettävyys, harmaita alueita

Säädöskieli ja ymmärrettävyys, harmaita alueita Säädöskieli ja ymmärrettävyys, harmaita alueita Säädöskieli ja sen ymmärrettävyys -hankkeen aloitusseminaari Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 17.12.2010 Vesa Heikkinen Harmaata ja värikästä Mikä on

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU

POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU POLKUJA- KOREOGRAFIAKILPAILU Kuopiossa 21.11.2015 Tapahtuman taustaa Polkuja- koreografiakilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013. Järjestäjien suureksi yllätykseksi 33 koreografiaa ilmoittautui

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/ Vapaa-ajan asukastoimikunta Aika klo 14:00-16:00

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/ Vapaa-ajan asukastoimikunta Aika klo 14:00-16:00 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/2016 28 Vapaa-ajan asukastoimikunta 23.09.2016 Aika 23.09.2016 klo 14:00-16:00 Paikka Läsnä Karjalan prikaati, Varuskuntatie 230, Vekaranjärvi Luettelon mukaan Pykälät 20-26

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Kuva vuodelta 1917 ja kuvassa olevien nimet löytyvät Pontevan historian kirjasta.

Kuva vuodelta 1917 ja kuvassa olevien nimet löytyvät Pontevan historian kirjasta. Haminan Pontevan 100-vuotista toimintaa tiivistettynä! Pontevan toiminnan ensimmäiset 100 vuotta on tallennettu kirjaan joka ilmestyi 17.11.2012. Julkistaminen tapahtui päivää ennen seuran juhliessa merkkivuottaan.

Lisätiedot

TPS Laser ja E-jollaluokkien karsintakilpailu 26 27.5.2012 Turku Finland

TPS Laser ja E-jollaluokkien karsintakilpailu 26 27.5.2012 Turku Finland TPS Laser ja E-jollaluokkien karsintakilpailu 26 27.5.2012 Turku Finland Tapahtuma TPS Laser ja E-jollaluokkien karsintakilpailu 2012 Järjestäjä Yhdessä Turun Pursiseura ry (TPS, Yacht Club of Turku),

Lisätiedot

Lakeuden Bioanalyytikot

Lakeuden Bioanalyytikot Lakeuden Bioanalyytikot LaBit ry. järjestää jäsenilleen opintotapahtumia sekä vapaaajan virkistäytymistilaisuuksia. 1 Yhdistyksen historiaa Kaikki sai alkunsa ajatuksesta perustaa oma yhdistys Seinäjoen

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY Hyväksytty TUL:n 25. liittokokouksessa 24. 25.5.2003 Tampereella Hyväksytty Turun Jyryn Vuosikokouksessa 10.2.2004 2 SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL RY:N J ÄSENSEURAN

Lisätiedot

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi Pakka-toimintamalli pähkinänkuoressa Pakka-toimintamallin erityispiirre on

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja:

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja: Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.

Lisätiedot

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Johanna Enqvist/V.-P. Suhonen Museovirasto/RHO Kuva 1: Edesby kuvattuna idästä. Museoviraston

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Valtuutettu Saila Rinteen ym. valtuutettujen aloite kaupunginvaltuuston kokousten lähettämiseksi netissä

Valtuutettu Saila Rinteen ym. valtuutettujen aloite kaupunginvaltuuston kokousten lähettämiseksi netissä Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 188/07.02.01/2014 32 Valtuutettu Saila Rinteen ym. valtuutettujen aloite kaupunginvaltuuston kokousten lähettämiseksi netissä historia Kaupunginvaltuusto 20.1.2014

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Sukellus; näkökulmia lajin pedagogisiin sovelluksiin nuorten ja kuntoutujien kanssa Petrea, turku 24.1.2013

Sukellus; näkökulmia lajin pedagogisiin sovelluksiin nuorten ja kuntoutujien kanssa Petrea, turku 24.1.2013 Sukellus; näkökulmia lajin pedagogisiin sovelluksiin nuorten ja kuntoutujien kanssa Petrea, turku 24.1.2013 Valtteri Kivelä KM Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota lasten ja nuorten hyvinvointi

Lisätiedot

KIHTI TWO-STAR 2016 PURJEHDUSOHJEET

KIHTI TWO-STAR 2016 PURJEHDUSOHJEET KIHTI TWO-STAR 2016 PURJEHDUSOHJEET Tapahtuma: Kihti Two-Star -kilpailu 28.5. 2016 köliveneille, joissa on 2 hengen miehistö. Tapahtuma on avoin kaikille LYS-säännön täyttäville veneille ja SPL:n jäsenseurojen

Lisätiedot

PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1

PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1 PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1 1. Nimi ja kotipaikka S Ä Ä N N Ö T Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Porin Veneilijät ry. Seuran kotipaikka on Porin kaupunki. 2. Seuran tarkoitus ja toiminnan

Lisätiedot

Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa. Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto

Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa. Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto Liikuntapalvelujen muotoutuminen ja työnjako Suomessa Kalervo Ilmanen FT, dosentti Jyväskylän yliopisto Alustuksen teemat Liikuntapalvelujen työnjako Suomessa Yksityiset yritykset ja seurat 1870-1900 Kunnat

Lisätiedot

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri Jouni Lappalainen 22.09.09 0 Tutkimuksen tarkoitus Onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut ISM-koodin käyttöönoton jälkeen? Kirjallisuustutkimus Haastattelututkimus

Lisätiedot

1. Tehtäväsarja. Väite: Työpaikan valinnan tärkein kriteeri on palkkataso.

1. Tehtäväsarja. Väite: Työpaikan valinnan tärkein kriteeri on palkkataso. KOKEEN SUORITTAJAN KAPPALE 1. tétel 1/2. oldal 1. Tehtäväsarja Suullinen koe koostuu kolmesta arvioitavasta osasta. Tehtävissä 2 ja 3 kokeen suorittajalla on noin puoli minuuttia aikaa valmistautua tehtävään.

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä:

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: SEURATIEDOTE 2/2012 Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012 Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: Kauden avaustilaisuus TestiPäivä syyskuussa Ilmaiset seurakoulutukset

Lisätiedot

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 YHTEENVETOA SAK:laisilla työpaikoilla on paljon päihdeongelmia. Päihdeohjelmat/toimintamallit sekä puuttuminen

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

KOKOUSKÄYTÄNNÖT. Yritystoiminta Pauliina Stranius

KOKOUSKÄYTÄNNÖT. Yritystoiminta Pauliina Stranius KOKOUSKÄYTÄNNÖT Kokous kokouksissa keskustellaan yhteisistä asioista ja tehdään niistä päätöksiä päätökset pannaan toimeen kokouksen jälkeen ja päätösten toimeenpanoa seurataan vapaus kokoontua, yhdistymisvapaus

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2011

Toimintakertomus vuodelta 2011 Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ry Toimintakertomus vuodelta 2011 YLEISTÄ PANA ry:n tarkoitus on saattaa yhteen nörttikulttuurista kiinnostuneita ja sitä harrastavia ihmisiä ja järjestää

Lisätiedot

Maanalaiset tilat kuntatekniikassa

Maanalaiset tilat kuntatekniikassa 1 Maanalaiset tilat kuntatekniikassa Kuntatekniikan päivät 3-5.6.2010 JANNIS MIKKOLA 2 Miksi maan alle Maanalaisella rakentamisella: - Kaksinkertaistetaan tilankäyttö - Parannetaan ympäristön ja elämisen

Lisätiedot

Popinniemen Iskun seuraseminaari ja sen tulokset

Popinniemen Iskun seuraseminaari ja sen tulokset Popinniemen Iskun seuraseminaari ja sen tulokset Popinniemen Iskun historia Popinniemen Isku RY on perustettu vuonna 16.02.1960 Popinniemen Ponnistus erosi 1960 TUL:sta, jolloin ne jäsenet, jotka halusivat

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

LOKAKUUN 2014 SEURATIEDOTTEESSA: GOLFLIITON JÄSENSEUROISSA GOLFARIA OHJAAJA- JA VALMENTAJAKOULUTUKSET

LOKAKUUN 2014 SEURATIEDOTTEESSA: GOLFLIITON JÄSENSEUROISSA GOLFARIA OHJAAJA- JA VALMENTAJAKOULUTUKSET LOKAKUUN 2014 SEURATIEDOTTEESSA: GOLFLIITON JÄSENSEUROISSA 142 757 GOLFARIA OHJAAJA- JA VALMENTAJAKOULUTUKSET 2014-2015 GREEN CARD SUORITUSTEN REKISTERÖINTI PELAAJA ENSIN PELAAJATYYTYVÄISYYSTYÖKALU ALUEKIERROKSEN

Lisätiedot

Suomi 100. VNK: Urheiluyhteisö:

Suomi 100. VNK:  Urheiluyhteisö: Suomi 100 Valtioneuvoston kansliassa toimiva Suomi 100 -hanke vastaa juhlavuoden ohjelman kokoamisesta Valo-Olympiakomitea toimii vnk:n yhteystahona ja kumppanina Suomi 100 -ohjelmaan voi päästä mukaan

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

GULF OF FINLAND PURJEHDUSOHJEET

GULF OF FINLAND PURJEHDUSOHJEET GULF OF FINLAND 2015 12-13.9.2015 ESPOON MERENKÄVIJÄT & MERENKÄVIJÄT PURJEHDUSOHJEET First 31.7 & X-99 1 SÄÄNNÖT 1.1 Kilpailussa noudatetaan kansainvälisiä kilpapurjehdussääntöjä. 1.2 Kielten ristiriitatapauksessa

Lisätiedot

Virkistyskalastus-aikuisen miehen valinta?

Virkistyskalastus-aikuisen miehen valinta? Virkistyskalastus-aikuisen miehen valinta? Harrastavatko naiset ja nuoret? Kalastuksen tulevaisuus? Kestävä kalastus -seminaari 28.11.2001, Mikkeli Kalastukseen osallistuminen Kaikki Miehet Naiset Nuoret

Lisätiedot

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT KäPa Fanit ry Hyväksytty 6.6.2008 YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on KäPa Fanit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue on Käpylän

Lisätiedot

Historiallinen päivä Käräjäkalliolla

Historiallinen päivä Käräjäkalliolla Historiallinen päivä Käräjäkalliolla 26.5.2012 Käräjäkallio Puruvedellä on historiallisesti tärkeä monien rajojen kiinnekohtana ainakin 1500luvulta, mahdollisesti jo vuodesta 1323 lähtien. Siitä on muodostunut

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot