Purjehdus ja vapaa-aika Turkulaiset pursiseurat vapaa-ajan vieton näyttämöinä vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Purjehdus ja vapaa-aika Turkulaiset pursiseurat vapaa-ajan vieton näyttämöinä vuosina 1918 1940"

Transkriptio

1 Purjehdus ja vapaa-aika Turkulaiset pursiseurat vapaa-ajan vieton näyttämöinä vuosina Lauri Kaira

2 Purjehdus ja vapaa-aika Turkulaiset pursiseurat vapaa-ajan vieton näyttämöinä vuosina Lauri Kaira Turun yliopisto Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Suomen historia ISSN

3 Taustaa Turkuun ja sen lähialueille oli vuoteen 1918 mennessä perustettu viisi purjehdusseuraa, joilla jokaisella oli oma jäsenkuntansa. Ne olivat eriytyneet sosiaalisten yhteiskuntarajojen mukaan. Jäsenkunnan rajoja rikottiin harvoin ja jos näin tapahtui, oli se useimmiten merkki sosiaalisesta noususta. Turun johtavana purjehdusseurana pidettiin vuosisadan alussa Suomen kolmanneksi vanhinta purjehdusseuraa Airisto Segelsällskapia (ASS), mutta sen valta-aseman kyseenalaistivat nousevat keskiluokkaiset seurat Turun Pursiseura (TPS) ja Arbetets Vänners i Åbo Segelklubb (ÅSK) 1920-luvulla. Naantalin Purjehdusseura - Nådendals Segelsälskap (NPS) ja Turun Työväen Pursiseura (TTPS) eivät haastaneet muita seuroja, mutta niillä oli oma keskeinen asemansa vapaa-ajan näyttämöinä. Tutkin artikkelissani, miten purjehdusseurojen sosiaaliset rakenteet ja päämäärät vaikuttivat jäsenkunnan vapaa-ajanviettotapoihin? Artikkelin alkuperäisaineistona käytän purjehdusseurojen arkistoja sekä aikalaismuistelmia. Keskeisenä tutkimustyökaluna olen käyttänyt diskurssianalyysiä. Työ perustuu osittain kirjoittajan vielä toistaiseksi julkaisemattomaan sivuaine laudatur -työhön Suomen historian laitokselle. Asiasanat: purjehdus, vapaa-ajan purjehdus, vapaa-aika, luokkayhteiskunta, sosiaaliset suhteet, harrastukset.

4 Purjehdusurheilun ensimmäiset vuosikymmenet Purjehdusharrastus kehittyi 1600-luvun Hollannissa, jossa luonnonolot ja kaukokauppa tarjosivat mahdollisuuden uudenlaisten ja helpommin käsiteltävien alusten valmistamiseen. Ainutlaatuinen vesistö, jossa yhtyvät kanavat, joet, järvet sekä kolme merta; Atlantin valtameri, Pohjanmeri sekä Itämeri, loivat merenkululle uudet vaatimukset. Valtion toimesta rakennettiin paljon kauppa-aluksia, joista pienimmät toimivat tulevien huviveneiden esikuvina. Läpi purjehduksen historian sen yhtenä osa-alueena ovat olleet purjehduskilpailut, jotka saivat alkunsa Englannin kuninkaallisten kiinnostuttua lajista. Kuningas Kaarle II ollessa maanpaossa Hollannissa, hän purjehti ajankulukseen pienillä aluksilla. Ensimmäinen tunnettu kilpailu käytiin Thames-joella vuonna 1660 kuninkaan ja Yorkin herttuan välillä. Laivat olivat melko isoja verrattuna myöhemmin kilpailuissa käytettyihin purjeveneisiin. Alkuaikoina kilpapurjeveneissä oli lähes poikkeuksetta palkattu miehistö ja omistajan rooliksi jäi lähinnä miehistön ohjeistus, jos sekään. Seuraava vaihe huvipurjehduksen saralla oli Pietari Suuren Nevan-eskaaderi 1700-luvun alussa, jota pidetään purjehdusseurojen esikuvana. Ensimmäinen varsinainen pursiseura, jonka toiminta jatkuu edelleen, on Irlantiin vuonna 1720 perustettu Corkin Vesiklubi (Water Club of Cork), joka nykyisin tunnetaan nimellä Royal Cork Yacht Club. 1 4 Ensimmäisissä pursiseuroissa keskeisellä sijalla olivat niin kutsutut manööveripurjehdukset, joissa seuran veneet purjehtivat erilaisissa muodostelmissa ja suorittavat erilaisia manööverejä, joilla harjoiteltiin veneen hallintaa, kuten purjeiden nostoja sekä laskuja. Purjehduksien tarkoituksina oli harjoittaa samoja taitoja, joita laivastossa harjoiteltiin suuremmilla aluksilla. Alun alkaen pursiseuroja pidettiinkin osana laivastoa, josta johtuu seurojen johdon sotilaalliselta kuulostavat arvonimet. 2 Ensimmäiset seurat järjestivät myös kilpapurjehduksia. Modernin huvipurjehduksen läpimurto tapahtui kuitenkin vasta 1800-luvulla, jolloin nykyistenkaltaisten purjehdus- ja pursiseurojen historia alkaa suurimmassa osassa Eurooppaa. Tällöin seurojen määrä ja samaan aikaan alusten määrä kasvoi tasaisesti ja harrastus sai lisää tuulta purjeisiinsa. 3 On hyvin todennäköistä, että huvipurjehdusta harrastettiin ajanvietteenä Pohjoismaissa ennen organisoitumista pursiseuroiksi. Itämeren pohjoiset, rosoiset rannikot saarineen tarjosivat tähän hyvät mahdollisuudet. Ensimmäiset rekisteröidyt huviveneet eivät juuri eronneet pitkään käytössä olleista saaristolaisveneistä, joilla kalastusta ja yhteydenpitoa saariston ja mantereen välillä oli harjoitettu pitkään. On todennäköistä, että monet näistä veneistä olivat kuljettaneet omistajiaan kalastus-, metsästys-, ja muille huviretkille saaristoon jo vuosia ennen yhdistystoiminnan alkua. Näistä ajoista on kuitenkin jäänyt vain satunnaisia viitteitä kirjeisiin sekä sanomalehtien mielipide- ja ilmoituspalstoille. 4 Ruotsiin ensimmäinen purjehdusseura Kungliga Svenska Segel Sällskapet (KSSS) perustettiin vuonna Tämän jälkeen kesti vielä tovin ennen kuin Suomeen 1 Kujanen 1997, ; Kaukiainen 2003, Kaukiainen 2003, 14; Ennekari 2006, Kujanen 1997, ; Kaukiainen 2003, Kujanen 1997, Kaukiainen 2003, Kujanen 1997, 225, Kaukiainen 2003, 14; Ennekari 2006, 9.

5 saatiin ensimmäinen pursiseura. Porilaisten kauppiaiden keskuudessa oli luvun alussa virinnyt kiinnostus siitä, miten kauppahuoneiden pienet purjeveneet saataisiin liikkeelle omin voimin. Luonnon rauha ja romantiikan idealismi kiehtoivat heitä ajan hengen mukaisesti. Mallia haettiin ulkomailta Englannista ja Ruotsista. Lopulta talvisena tammikuun päivänä vuonna 1856 perustettiin Hotelli Otavassa Segelföreningen i Björneborg (BSF), joka on edelleen Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toimiva urheilu- ja purjehdusseura. Seuran sääntöihin ei kuitenkaan haettu hyväksyntää keisari Aleksanteri II:lta, koska uskottiin, että hyväksyntää ei saataisi. Suomalaisten yhdistyminen ei ollut tuolloin vallanpitäjien intresseissä. 6 5 Muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 1861, Helsingissä perustettiin Nylandska Jaktklubben (NJK), joka sai yllättäen hyväksynnän Pietarin hovista. Osittain tämä saattoi johtua siitä, että seuran perustajiin kuului Suomen suuriruhtinaskunnan politiikan eturivin hahmoja ja mallia haettiin Venäjän pääkaupungin Pietarin keisarillisen pursiseuran säännöistä. 7 NJK:n Sääntöjen vahvistaminen ennen porilaisia aiheutti pitkään tulkinnan, jossa NJK miellettiin Suomen vanhimmaksi pursiseuraksi. Nykyisin on kuitenkin vakiintunut tulkinta, että BSF:n toiminta oli konkreettista jo ennen vuotta Vaikka toiminta oli alkanut Porissa huomattavasti aikaisemmin, viranomaisten hyväksyntä toi mukanaan NJK:lle aseman edelläkävijänä. Sen mielipiteitä seurattiin pitkään ja tarkasti. 9 Ilmeisesti NJK:n perustamisen innoittamana Nils Henrik Pinello julkaisi elokuussa 1861 Åbo Underrettelser-sanomalehdessä nimimerkillä Kapteeni Puff kirjoituksen, jossa hän ehdotti, että pääkaupungin esimerkin mukaisesti Turkuun tulisi perustaa purjehdusseura. Asia ei kuitenkaan edennyt tällöin pidemmälle. Purjehtijat kokoontuivat 1860-luvun alussa Linnanaukolle ja Airistolle purjehtimaan, mutta kokoontumiset keskittyivät lähinnä kilpailu- ja purjehdustaitojen koettelemiseen. Vasta vuoden 1865 heinäkuussa erään kilpailun jälkeen Turkuun päätettiin perustaa maan kolmas pursiseura, Airisto Segelsällskap (ASS). 10 ASS sai toimia pitkään yksin ennen kuin muita vastaavia yhdistyksiä perustettiin Turkuun. Neljän seuraavan pursiseuran perustamiset Turun seudulle ajoittuvat purjehdusurheilun suuren nousun vuosikymmeniin 1800-luvun viimeiselle neljännekselle ja 1900-luvun alkuun. Vielä vuoden 1880 alussa maassamme oli viisi pursiseuraa, mutta jo saman vuosikymmenen kuluessa perustettiin yhdeksän lisää. Pursiseurojen perustamistahti pysyi suurin piirtein samana seuraavat parikymmentä vuotta. Ensimmäisen maailmansodan syttyessä seuroja oli noin 40, omansa lähes jokaisessa rannikkokaupungissa, Torniota ja Kaskista 11 lukuun ottamatta. Turun Työväen Pursiseura 12 (TTPS) ja Arbetets Vänners i Åbo Segelklubb (ÅSK) perustettiin vuonna Turun pursiseura (TPS), joka ensimmäiset vuotensa toimi nimellä Pursiseura Maininki, perustettiin vuonna 1906 ja 6 Ennekari 2006, 9 ja Barc 2003, 85 86; Leino 2008, Ennekari 2006, Leino 2008, Kujanen 1997, Kaukiainen TTPS:n alkuperäinen nimi oli Turun Työväenyhdistyksen Urheilu ja Pursiseura.

6 lähivesillä purjehtineet naantalilaiset ja Naantalin kylpylän vakiovieraat yhdistyivät Nådendals Segelsälskap - Naantalin Purjehdusseuraksi (NPS) vuonna Tutkimustehtävä Artikkelissani tarkastelen Turun alueen purjehdusseuroja vapaa-ajan näyttämöinä vuosina Tässä työssä purjehduksella tarkoitetaan vapaa-ajanpurjehdusta eli huvipurjehdusta, toimintaa, jota harjoitetaan erillään kauppamerenkulusta. Se on osa vapaa-aikaa ja sisältää myös muuta toimintaa kuin purjehdusta. Laajassa mittakaavassa vapaa-ajanpurjehdus on purjehdusseurojen toimintaa sen kaikissa muodoissa sulkematta kuitenkaan pois yksittäisten seuroihin kuulumattomien henkilöiden harrastusta. Termin sisältämä vapaa-aika ymmärretään aikana, joka jää elinkeinon ja pakollisten jokapäiväisten elämän kannalta tärkeiden toimintojen ulkopuolelle. On kuitenkin huomattava, että vapaa-ajan määre on hyvin liikkuva, sillä välillä sen ja työajan erottaminen voi olla vaikeaa. Keskeiseksi teemaksi nousee yhteiskunnan, yhteisön ja yksilön vuorovaikutus. Nopeasti katsottuna vapaa-ajanpurjehduksen historia vaikuttaa marginaaliselta kontekstilta, jolla ei juuri ole vaikutusta yksilön toimintaa. Syvempi analyysi kuitenkin osoittaa, että purjehdus harrastuksena heijastaa ympäröivää yhteiskuntaa verrattain hyvin ja sen sisällä tapahtuvat sosiaalisen kontekstin muutokset seuraavat valtakunnan muutosta hyvin lyhyellä viiveellä. Kuten Yrjö Kaukiainen Suomalaisen Pursiseuran (SPS) 75-vuotis historiikin johdannossa toteaa varsin osuvasti: 6 Sen [SPS:n] kehitys on jatkuvasti ollut sidoksissa oman aikansa muihin, monesti yleiseltä kannalta tarkasteltuna merkittävimpiin tapauksiin, ja sen välittömässä elinympäristössä on samanaikaisesti vaikuttanut muita pursiseuroja ja harrastustoimintaa. 13 Turkulaiset ja sen ympärillä toimineet pursiseurat tuskin poikkesivat tässä suhteessa helsinkiläisistä sielunveljistään. Purjehduksen laajat yhteydet ympäröivään yhteiskuntaan, kaupunkiin ja vapaa-ajantoimintaan ovat vain peittyneet stereotypioiden ja tuntemattomuuden verhon taakse. Työn kantavat kysymykset ovat: Mitä merkityksiä purjehdusseurojen toiminnalle annettiin vapaa-ajan näyttämöinä ja miten ne heijastivat ympärillä olevan yhteiskunnan muutoksia? Vapaa-ajan purjehduksen historia Suomessa on yli 150 vuotta. Järkevää linjausta harrastuksen sisältä on vaikeaa tavoittaa, sillä muutokset tapahtuvat hitaasti. Tekniset innovaatiot, kuten lasikuidun esiinmarssi ja veneiden kehitys voisivat tarjota hyviä kiinnekohtia, mutta kysymysteni valossa niiden tarjoamat rajaukset ovat työni kannalla irrelevantteja. Huomattavaa on, että yhteiskunta tarjoaa tässä kiinnekohtia, joihin tutkija voi tarttua. Tarkastellun ajanjakson toisessa päässä on juuri käyty sisällissota, joka kiristi yhteiskunnan eri kerrosten välejä ja siten aiheutti muutospaineita eri yhteiskunnan osa-alueilla, kuten harrastusten piirissä. Toisaalta ensimmäinen maailmansota rajoitti huomattavasti meriliikennettä ja siten myös huvipurjehdusta koko 13 Kaukiainen 1988, 3.

7 Suomen rannikolla. Toisessa päässä tarkastelujaksoa on toinen maailmansota, joka alkoi Suomen osalta talvella Talvisota pysäytti kehittyvän kansakunnan normaalin toiminnan ja suuntasi kansalaisten toimeliaisuuden toisaalle. Sota rajoitti taas kerran purjehdustoimintaa Saaristomerellä. Merimerkit poistettiin väylien varsilta ja viranomaiset rajoittivat toimintaa merellä. Toisen maailmansodan aiheuttama materiaalipula vähensi veneiden rakennusta ainakin hetkellisesti sodan jälkeen, mutta huomattavaa on, että sodan aikana tapahtunut materiaalien kehitys muutti harrastuksen luonnetta huomattavasti. Vaikka puuveneitä tehtiin vielä pitkään, oli muovin esiinmarssi veneiden rakennusmateriaalina alkanut. Toinen merkittävä tekijä oli yksityyppiluokkien 14 yleistyminen lajin parissa. Pienemmät, edullisemmat ja sarjoissa tehtävät veneet muuttivat lajin luonnetta ja samalla se toi harrastuksen yhä kasvavien harrastajamäärien ulottuville. 7 Artikkelin keskeisenä lähdemateriaalina on käytetty Turun alueen pursiseurojen tuottamaa kirjallista materiaalia vuosilta Arkistot koostuvat seurojen johtokunnan ja kokousten pöytäkirjoista sekä muusta hallinnollisesta materiaalista. Kiinnostavinta osaa tutkimukseni osalta näyttelevät seurojen välinen osittain säilynyt kirjeenvaihto sekä vuosikertomukset. Materiaalia on käytetty aikaisemmin hyvin rajallisesti akateemisen tutkimuksen mittapuun täyttävässä tutkimuksessa. Artikkeli perustuu kirjoittajan laajempaan toistaiseksi julkaisemattomaan tutkimukseen, jossa ensi kertaa analysoidaan yhdessä kaikkia alueen pursiseurojen arkistoja. Käytän artikkelissani diskursiivista tutkimusotetta, jolloin ymmärrän kielenkäytön sosiaalisena toimintana, jossa muodostetaan sosiaalista totuutta ja jolla tehdään erilaisia asioita. 15 Tarkastellessani alkuperäisaineistojani haen niistä purjehdukselle ja vapaa-ajalle annettuja merkityksiä sekä toimintatapoja. Yhdistysten pöytäkirjat tarjoavat minulle mahdollisuuden tarkastella minkälaisia päämääriä seurojen hallitukset asettivat toiminnalleen ja toisaalta yhdistysten vuosikertomukset avaavat sitä käsitystä, miten annettuja haasteita toteutettiin. Seura tekee kaltaisekseen Purjehdus harrastuksena saapui Suomeen vähä vähältä. Purjehdus vaati usein suuria pääomia ja vapaa-aikaa, joka rajoitti usein harrastuksen varakkaamman kansanosan osaksi. Ensimmäisten seurojen perustajajäsenet olivatkin usein joko vanhojen aatelissukujen tai kauppias- ja tehtailijasukujen jälkeläisiä. Huomattavaa kuitenkin on, että Suomeen perustettiin jo melko varhain ensimmäinen työväenpursiseura, TTPS vuonna Työväestön ja keskiluokan purjehdusinto sekä -taito olivat peräisin ajalta, jolloin purjehdus oli opittu aikojen kuluessa kovan työn ohessa. 16 On hyvin todennäköistä, että jo ennen tätä meren tai järvien läheisyydessä asuneet tehdastyöläiset etsiytyivät veden äärelle viettämään vapaa-aikaansa, peseytymään ja hankkimaan 14 Yksityyppiluokalla tarkoitetaan purjeveneitä, jotka ovat keskenään identtisiä ja tasaväkisiä, jolloin purjehdus taitojen merkitys korostuu kilpailutilanteessa. 15 Jokinen et al. 1999, Kujanen 1997, 231.

8 perheelle mahdollista lisäelantoa vedenantimista luvulla oli hyvin tavallista, että soutuveneen omistavat työläisperheet suuntasivat matkansa lauantaina kohti lähisaaria, joissa yövyttiin teltassa tai laavussa. Ennen kotiinlähtöä sunnuntaiaamut käytettiin onkimiseen sekä marjojen ja sienien poimintaan. 17 On hyvin mahdollista, että osa soutuveneistä varustettiin purjeilla matkan vauhdittamiseksi. Tähän tarvittiin vain pala kangasta, hieman köyttä ja puusalko. Vuonna 1865 perustettu Airisto Segelsällskapp oli Turun vanhin ja Suomen kolmanneksi vanhin purjehdusseura. Jo ikänsä ja varallisuutensa puolesta sillä oli johtavan seuran leima alueella. Jäsenistö koostui pääosin ylemmän omistavan luokan jäsenistä, aatelisista ja muista varakkaista henkilöistä. 18 J äsenten vakavaraisuudesta kertoo myös ne lukuisat purret, jotka oli tilattu uusina maineikkailta veneiden suunnittelijoilta Suomen parhaista veneveistämöistä. Ei ollut kovinkaan tavatonta, että veneet vaihtuivat omistajalta toiselle joka kevät ja varakkaimmat tilasivat hovihankkijaltaan Turun Veneveistämöltä uuden purren vuoden kahden välein Seura oli leimallisesti ruotsinkielinen ja 1930-luvuilla, mutta seuraa perustettaessa voidaan havaita, että jonkin asteen kompromissina on otettu seuran nimeen Turun länsipuolella sijaitsevan selän nimi Airisto suomenkielisessä muodossa. Ilmeisesti perustavassa kokouksessa on ollut enemmänkin suomenkielisiä tai sitten suomalaisuusasian kannattajia, koska esillä oli ollut nimivaihtoehdoiksi myös Purje-seura, Purje-yhdistys sekä Vene-liitto luvulle tultaessa ruotsin kieli oli kuitenkin vakiinnuttanut asemansa seuran sisällä. 21 Arbetets Vänners i Åbo Segelklubb:n kulisseissa vaikutti Arbettets Vänner -liike, jonka taustalla vaikutti wrightiläinen työväenliike. Sen toimintaperiaatteisiin kuului vaikuttaa yhteistyössä työnantajien kanssa työntekijöiden asemaan ja samalla estää työväenliikkeen radikalisoituminen. Liikkeen taustalla kuitenkin vaikutti enemmän porvarillinen aatemaailma, liberaali ruotsinkielinen keskiluokka kuin vasemmistolainen työväenliike, jonka vastapainoksi se oli syntynytkin. ÅSK:n jäsenistö oli enemmänkin verrattavissa TPS:n suomenkielisiin valkokaulusammatin harjoittajiin, kuin Turun Työväen Pursiseuran jäsenistöön, vaikka senkin riveistä löytyi alempaan keskiluokkaan kuuluneita virkamiehiä. ÅSK:ta ei perustettu kilpailemaan ASS:n kanssa ruotsinkielisistä purjehduksen harrastajista, vaan ajatus oli tehdä yhteistyötä, lähentäen eri yhteiskuntaluokkia ja poistaa esteitä sekä raja-aitoja lajin harrastajien keskuudesta. 22 Turun Pursiseuran jäsenistö koostui pääasiassa suomenkielisestä keskiluokasta, joka ei ollut kokenut kuuluvansa työväenpurjehtijoihin tai ruotsinkielisiin purjehdusseuroihin vaikka ÅSK:n luokkatausta olisi ollut hyvinkin lähellä. Seuran taustalta voidaan löytää Turun Suomalaisen seuran aktiivit ja heidän halunsa perustaa 17 Rosengren 2004, Grunér, S et al. 1965, ASS:n ja TPS:n ja ÅSK:n purjehduskilpailuluettelot Grunér, S et al. 1965, 21; Kujanen 1997, Kujanen 1997, Kujanen 1997, 234.

9 Turkuun suomenkielinen pursiseura, jonka kautta myös kielen asema vahvistuisi perinteisesti ruotsinkielisen harrastuksen parissa luvulle tultaessa jäsenistöstä löytyy jo huomattava määrä ylemmän keskiluokan ammatinharjoittajia, lääkäreitä, opettajia ja akateemisen taustan omaavia henkilöitä kun vielä vuosisadan alussa seuraan kuului lähinnä alempaan keskiluokkaan kuuluvia henkilöitä, vahtimestareita, lautatarhanjohtajia ja käsityöläismestareita. 24 Turun Työväen Pursiseura perustettiin Turun Työväenyhdistyksen urheiluseuraksi ja näin ollen sen luokkasidonnaisuus on selvästi leimallisin, vaikka muidenkin turkulaisten seurojen taustalta voidaan löytää aate- ja kielipoliittisia suuntauksia. Vaikka seurasta tuli itsenäinen se toimi tiiviissä yhteistyössä työväenyhdistyksen kanssa. Seuran alkuperäinen nimi olikin Turun Työväenyhdistyksen Urheilu ja Purjehdusseura, jossa harrastettiin myös muita lajeja kuten hiihtoa ja yleisurheilua, mutta purjehduksella oli melkein alusta asti keskeinen asema Vaikka vuosisadan vaihde oli poliittisen kuohunnan aikaa, ei purjehdusseuran perustamisen taustalla aina ollut aate- tai kielipoliittinen lähtökohta. Naantalissa paikallisten ja kylpylävieraiden, kauhuksi useampana kesänä oli tapahtunut purjehdusonnettomuuksia, joissa oli menetetty useita ihmishenkiä. Onnettomuudet olivat kesästä toiseen toistuvia, sillä seuran puuhamies Werner Sorthan erikseen painottaa kirjelmässään, tapaturmien toistuvuutta. Syyksi hän esitti, että paikalliset kylpylävieraiden käytössä olleet purjeveneet olivat kelvottomia tarkoitukseensa. Purjehdusseuran ensimmäiseksi tehtäväksi näin ollen suositeltiinkin ajanmukaisen kutterin hankintaa, jota vieraat voisivat kohtuullista korvausta vastaan vuokrata. Ehdoksi esitettiin, että ainakin veneen ohjaaja olisi tottunut veneen käyttäjä. 26 Naantalin kylpylävierailla oli aito huoli omasta ja muiden turvallisuudesta. Purjehdusseuran perustettiin viimein vuonna 1917 pitkän pohtimisen jälkeen. On hyvinkin mahdollista, että kylpylävieraiden turvallisuuteen kiinnitettiin huomiota kesästä 1915 lähtien, sillä sääntöehdotus seuralle, jota vain vähän muutettiin ennen virallista hyväksyntää, oli kirjoitettu jo elokuussa Todennäköistä on, että toiminta aktivoitui turvallisuuden parantamiseksi jo ennen virallista hyväksyntää, kuten toiminta Porissa oli alkanut ennen majesteetillista vahvistusta. Jäsenistöltään seura oli Turun alueen seuroista heterogeenisin. Jäsenten kotipaikkakunniksi mainitaan erityisesti rannikkokaupungit ympäri Suomea, mutta jäsenistöstä löytyy jopa hämeenlinnalaisia ja rovaniemeläisiä useamman vuoden ajalta. Vaikka seura alun perin oli suunnattu kylpylävieraille, liittyi siihen myös paikallisia valkokaulusammatin harjoittajia. Huomattavin seikka jäsenluetteloita tarkasteltaessa on, että jäsenistö koostui sekä suomen- että ruotsinkielisistä. Myös säännöt ja pöytäkirjat oli alun alkaen laadittu kummallakin kotimaisella kielellä, mikä oli erikoisuus ja 1930-luvun kielipoliittisesti jakaantuneessa Suomessa. 23 Pursiseura Mainingin perustamisesta kirjoitettu asiakirja 1906, TPS Cb 2, TMA. 24 Pursiseura Mainingin ja TPS:n jäsenluettelot , TPS, TMA. 25 Sivula 1996, 6-17; Kujanen Nådendals Segelsällskaps stadgar m. m. handlingar. Werner Sorthanin laatima perustamissuositus Ibid.

10 Kaikilla edellä mainituilla seuroille oli kuitenkin yksi yhdistävä tekijä kieli- ja luokkataustasta huolimatta. Kaikkien toiminta liittyi enemmän tai vähemmän vapaa-ajan viettoon. NPS:n kohdalla liittymäkohta on ilmeisin. Naantalin kylpylään tultiin viettämään seurapiirielämää ja nauttimaan vapaa-ajasta. 28 ASS:n, ÅSK:n ja TPS:n toiminnasta on selvästi havaittavissa tarve täyttää aikatyhjiö, joka oli syntynyt vapaaajan lisääntyessä. Seurojen toiminta huipentui Airistolla käytyihin kisoihin, joihin ei olisi ollut mahdollisuutta ilman vapaa-aikaa. TTPS:n toiminnassa tämän huomaa konkreettisimmin. Purjehdustakin tärkeämpää oli tarjota jäsenistölle rauhaisa paikka, jossa työläinen saattoi irrottautua arjen sykkeestä ja levätä ennen seuraavaa työrupeamaa Seuratukikohta vapaa-ajan vieton keskuksena Seuran toiminnan ja vapaa-ajanvieton kannalta keskeinen paikka oli seuran tukikohta. Turun alueella kaikilla muilla paitsi Naantalin Purjehdusseuralla oli ja 1930-luvuilla oma rakennuksensa. ASS:n paviljonki sijaitsi Pikku-Pukissa Ruissalon ja Hirvensalon välissä, ÅSK:n Pikisaaressa hieman lähempänä Turun keskustaa, TPS:n Hirvensalon Jänessaaressa aivan Ison Pukin kupeessa ja TTPS:lla oli oma mökkinsä Pitkäkarilla. Naantalilaiset olivat tehneet jo vuonna 1919 päätöksen rakentaa itselleen klubihuoneiston, mutta urakka ei koskaan edennyt päätöstä pidemmälle. 30 Seura kokoontui kylpylän tiloissa ja 1930-luvulla Raumakarin siltapaviljongissa Ukko Pekan sillan kupeessa. Tiloja saatettiin kutsua monilla nimillä, kuten paviljonki, seuramaja tai mökki. Nimitys vaihteli koon, ulkomuodon ja sijainnin mukaan. Maailmansotien välisenä aikana seuratukikohtien käyttö ajoittui varhaiskesästä myöhäissyksyyn hieman seurasta riippuen. Talviaikaan toimintaa ylläpidettiin kokoontumalla Turun ja Naantalin keskustan yleisiin tiloihin ja ravintoloihin. Tukikohdat toimivat avovesiaikaan näyttämöinä purjehduskilpailuille, juhlille, naamiaisille, koulutustapahtumille ja illanvietoille, sekä lipunnostoille ja laskuille kauden alussa ja lopussa. Maailmansotien välisenä aikana seuratukikohtien käyttö ajoittui varhaiskesästä myöhäissyksyyn hieman seurasta riippuen. ASS:n, ÅSK:n ja TPS:n huviloilla sijaitsi ravintola ja ylemmässä kerroksessa muutamia vierashuoneita ulkopaikkakuntalaisille pitkän matkan purjehtijoille, joita sai käyttää ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan. Ravintolatoiminnot olivat usein vuokrattu erilliselle ravintoloitsijalle. 31 TTPS:n mökillä oli yhteiskeittiö ja useampana kesänä kanttiini, josta sai ostaa leipiä ja virvoitusjuomia. Mökin käyttö oli suunniteltu työväestön tarpeita varten ja koska harvalla jäsenellä oli vene, jossa yöpyä, toimi mökki myös lomanviettopaikkana useille perheille lyhyen loman aikana. 32 NPS:n jäsenet kokoontuivat usein kylpylän tiloissa tai kilpailujen yhteydessä Raumakarin siltapaviljongilla. Omien tilojen puute oli yksi syy haastavien purjehdusolosuhteiden lisäksi, miksi turkulaiset purjehdusseurat olivat nihkeitä 28 Ekström Söderlund 2011, 22 ja T. T. Y. Urheilu- ja Pursi-seuran Pöytäkirjat. 30 Nådendals Segelsällskaps Protokollbok åren 1918, Johtokunnan kokouksien pöytäkirjat ja vuokrasopimukset ravintolatoimen harjoittamisesta, TPS:n arkisto Ca 2, TMA. 32 T. T. Y. Urheilu- ja Pursi-seuran pöytäkirjat.

11 lähtemään Naantaliin purjehduskisoihin. 33 Päärakennuksen lisäksi tukikohdan välittömässä läheisyydessä sijaitsi usein venetelakka laitureineen ja muita huoltorakennuksia, joissa purjehduskalustoa ylläpidettiin ja kunnostettiin. Juhlat seurahuoneistolla saattoivat yltyä varsin riehakkaiksi ja vaikka vuoteen 1932 oli voimassa kieltolaki, ei ollut tavatonta, että alkoholia nautittiin melko estoitta. Purjehtijoilla oli hyvin läheiset suhteet joko ruotsalaisiin purjehtijoihin, joiden kautta saatiin käsiin hienojakin alkoholijuomia tai saaristolaisiin jotka salakuljettivat alkoholia Suomeen. Tätä ei kuitenkaan aina katsottu hyvällä ja sääntöjen rikkojia rangaistiin, mikäli he olivat aiheuttaneet häiriötä seuran tukikohdassa tai muuten aiheuttaneet pahennusta ja siten langettaneet varjon seuran ylle. 34 Suhtautuminen alkoholiin oli koko tutkimusjakson aikana muutenkin hyvin kaksijakoinen. Ylemmän yhteiskuntaluokan piirissä suhtautuminen oli vapaampaa ja ASS:n leikkimielisissä kilpailuissa Pikku-Pukin ympäri oli palkintoina jopa punssipulloja. 35 TTPS:n piirissä suhde alkoholiin oli tiukinta kuten yleensäkin työväenliikkeen piirissä, jolla vanhastaan oli luja side raittiusliikkeeseen Pukeutuminen seurojen tiloissa oli kontrolloitua ja sääntöjen sanelemaa. Purjehdusseurojen yhtenäiset univormut loivat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Suomessa 1920-luvun alussa asukokonaisuus oli tavallisesti kolmiosainen, johon kuului kaksirivinen sininen puvun takki, jonka napit olivat luuta ja niissä oli kaiverrettuina kunkin seuran nimikirjainyhdistelmä. Jossain tapauksissa napit saattoivat olla messingin tai kullan väriset. Takin lisäksi univormuun kuului samasta kankaasta ommellut liivit ja housut. Univormujen olennaisena osana oli kapteenin lakki ja siihen liitetty seuran merkki, kokardi. Lakkia sai käyttää purjehtiessa ilman muuta asukokonaisuutta, mutta rantaan noustessa puku oli mahdollisimman pian puettava päälle. Riippuen pursiseurasta, henkilön varallisuudesta ja vuoden ajasta lakin tyyli ja väri saattoivat vaihdella. 37 Seuran virkapuku oli myös pääsylippu muiden purjehdusseurojen huviloille ja paviljongeille. Seuran jäsenistön kasvaessa tukikohdan ylläpitäminen kohtasi uusia haasteita. Useasti tilat koettiin ahtaiksi ja näin ollen rakennuksia pyrittiin laajentamaan. Aina tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista, joten lisätilantarve saattoi pakottaa seuran muuttamaan toisiin tiloihin. Turun Pursiseura vaihtoi majapaikkaansa kahdesti vuosien välillä. 38 Ahtautta voi luonnehtia krooniseksi ja tilaongelmaa varjostivat myös huonot kulkuyhteydet ja muut ongelmat. Tilan uusiminen ja laajentaminen ei ollut seuroilla ainoastaan fyysinen ponnistus vaan usein myös suuri rahallinen panostus. Rakennuskustannukset saattoivat aiheuttaa seurojen ydintoiminnalle, purjehdukselle harmia. Hankkeiden päämäärät herättivät keskustelua jäsenistössä. Tuloksena saattoi 33 NPS:n kirjeenvaihto ja 1930-luvuilla. 34 Johtokunnan kokouksen pöytäkirja ja Johtokunnan kokouksen pöytäkirja ; NPS:n arkisto NPS:n johtokunnan kirje Herra Valfrid Heinoselle , TPS:n arkisto Ca 2, TMA. 35 Pacius 1963, T. T. Y. Urheilu- ja Pursi-seuran pöytäkirjat. 37 Purjehdusseurojen pukeutumisohjesäännöt Johtokunnan pöytäkirjat Ca 1 ja ; Varsinaiset Pöytäkirjat Cb 2 ja Cb 3, TPS arkisto, TMA.

12 olla jopa koko seuran toiminnan kyseenalaistaminen. 39 Naantalin purjehdusseuran toiminnan takana oli Naantalin kylpylä. Toimintamalli oli hyvin tavallinen. Merikylpylöiden yhteydestä pystyi useimmiten vuokraamaan purje- ja soutuveneitä sekä kanootteja luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kuului, että kylpylän asiakkaat oleskelivat myös merellä. 40 Naantalin kylpylän, kuten monen muunkin toiminta hiipui Suomen itsenäistyessä. Venäläiset rikkaat turistit jäivät vallankumouksen ja ensimmäisen maailmansodan jalkoihin. Tästä huolimatta Naantalissa oli vielä pitkään 1920-luvulle raikasta seurapiirielämää, joka tarjosi hyvät puitteet myös seuran toiminnalle pienessä kaupungissa Vapaa-ajan rajat Vuonna 1922 säädettiin Suomessa vuosilomalaki, joka ulotettiin kaikkiin yhteiskuntaluokkiin. Työläiset saivat neljästä seitsemään päivään lomaa vuodessa, jonka tosin työnantaja sai määrätä. Oli hyvin tavallista, että loman sai pitää kesällä, mutta vapaapäivät kuluivat kotikaupungin lähellä, sillä ei ollut varaa matkustaa pidemmälle. Yhtä tavallista oli, että vapaapäivät käytettiin lisäansion hankkimiseen, oli se sitten luonnonantimien keräämistä ja kalastamista tai työntekoa jossain muussa muodossa. 42 Turussa oli hyvin tavallista, että omistava luokka, niin vanhat rahasuvut kuin virkamiehistökin pakenivat kesällä kaupungin pölyä Ruissaloon, josta oli nopeata ja helppoa käydä työpaikalla. Ruissalon ja Hirvensalon väliin jäävä salmi oli erinomainen pikatie kohti Aurajoen alkua ja kaupungin keskustaa. Huvilat eivät olleet ainoastaan kesänvieton huvituksiin, vaan ne tarjosivat perheille myös tuoretta ravintoa. Hyötypuutarhat tuottivat satoa, kasviksia ja hedelmiä. Kalastusretkille pienillä pursilla lähdettiin tuon tuosta ja ne olivatkin porvaris- ja aatelisperheiden vesojen ensi kosketus kilpapurjehdukseen. Parhaimmille apajille oli päästävä ensimmäisten joukossa. 43 Kesäisin erityisesti nk. Turun purjehdusviikolla kilpapurjehdus oli aktiivista. Harjoituskisoja järjestettiin viikoittain ja purjehdusviikolla kilpailuita oli kolmesta neljään eri venetyypeillä. Purjehdusviikon ohjelmaan kuului ASS:n, TPS:n ja ÅSK:n järjestämät kilpailut. Kilpailujen ratkettua kokoonnuttiin palkintojen jakoon seurojen tukikohtiin, jossa nautittiin usein myös myöhään yöhön venyvä juhlaillallinen. Tämä oli yksi keskeinen syy, miksi NPS:n kilpailuihin neljäntenä päivänä ei haluttu osallistua. Pitkälle vierähtänyt ilta verotti aamua ja Naantalinlahdelle oli huomattavasti enemmän matkaa kuin lähellä sijainneelle Airiston selälle. Lisäksi Naantalia pidettiin erittäin haastavana kilpapaikkana sen oikukkaiden tuulien ja virtojen takia T. T. Y. Urheilu- ja Pursi-seuran Pöytäkirjat. 40 Ekström Söderlund 2011, NPS:n johtokunnan pöytäkirjat ja vuosikertomukset Anttila Rosengren 2004, NPS:n johtokunnan pöytäkirjat

13 Purjehduskilpailut olivat oiva tapa hoitaa liike- ja sukulaissuhteita. Kilpailuihin saatettiin osallistua kauempaakin ja olikin tavallista, että nimekkäiden palkintojen perässä saatettiin matkata kauas, jopa Atlantin toiselle puolelle. 45 Ylemmän luokan edustajien kilpailukalenteriin kuului usein purjehduskilpailut Viipurin edustalla, Helsingin saaristossa, Hangossa ja Turussa Airiston selällä sekä jokavuotinen legendaarinen Sandhamnin regatta, jonne suomalaisetkin suuntasivat sankoin joukoin matkansa. 46 Vaikka kilpailuja järjestettiin ympäri Suomea ja monet suuntasivat matkansa myös Ruotsiin, ei ja 1930-luvuilla voida puhua matkapurjehduksen vuosikymmeninä. Tähän oli syynä loma ja vapaa-ajan vähyys sekä pursien koko ja suorituskyky. Veneet oli pääasiassa tehty kilpapurjehdusta varten. Eräillä kilpapursilla pitempien matkojen liikkumista pidettiin jopa uhkarohkeana. Purjehdusharrastus oli kehittynyt luvun matkapurjehtijoista kohti kilpakoneita, joiden kevyet rakenteet eivät kestäneet pitkiä matkoja. Usein pursia siirsivät nuoret sukulaispojat tai palkattu saaristolaismiehistö satamasta toiseen. Tutkiessa aluslistoja sotien välisenä aikana, voi selvästi havaita, että isommat ja kalliimmat purret osallistuivat muita useammin kaukana oleviin kisoihin. Ne lähes poikkeuksetta löytyivät ASS:n listoilta, mutta 1920-luvun kuluessa isompia pursia alkoi löytyä myös TPS:n ja ÅSK:n luetteloista. Tämä näkyi myös kilpailumenestyksessä. 47 Matkapurjehduksen noususta oli kuitenkin jo vuonna 1933 viitteitä, kun matkapurjehdusseura Merikarhut perustettiin edistämään matkapurjehdusta. 13 Työväestön purjehdusta rajoitti jo yksistään veneiden määrä. Kun ASS, ÅSK:lla ja TPS:llä oli venerekisterissään useita kookkaita veneitä, oli TTPS:n venerekisterissä vain muutamia hyvin pieniä ja huonokuntoisia veneitä. Paradoksaalisesti NPS:llä oli välillä lähes yhtä huono ellei huonompi tilanne, sillä heidän rekisterissään oli vain muutamia veneittä, joista purjehduskuntoisia oli vain yksi. Näin ollen TTPS:n jäsenten purjehdukset rajoittuivat lähinnä yhteysliikenteen Turusta seuratukikohtaan ja sen ympäristöön, NPS:n vain kotilahdelle. Kilpailut olivat verrattain pieniä ja niihin ottivat osaa samat veneet vuodesta toiseen. Kerran kesässä TTPS:n jäsenistön kesken järjestettiin kuitenkin matkapurjehdus Rymättylään tai jonnekin muualle lähiseudulle kuten Nauvoon. Tuolloin väkeä oli mukana normaalia enemmän ja perillä järjestettiin tanssit ja syötiin eväitä. 48 Lopuksi Vaikka purjehdusta on pitkään pidetty varsin yläluokkaisena harrastuksena, ulottui sen harrastaminen hyvin varhain jo kaikkiin yhteiskuntakerroksiin. Suurimmaksi erottavaksi tekijäksi seurojen välillä muodostuivat luokkarajat. Eriytyminen oli alkanut jo ennen tarkastelujakson alkua 1800-luvun puolella. Sisällissota oli omalta osaltaan vahvistamassa tätä prosessia, mutta jo 1930-luvulla viitteitä yhteistoimintaan alkoi näkyä. Luokkarajat eivät kuitenkaan olleet ainoa tekijä, joka rajoitti yhteistoimintaa. Venekaluston ikä, kunto ja hinta olivat ratkaisevina tekijöinä. 45 Barck ja Street Ramsay 1947, ja Pacius Anttila T. T. Y. Urheilu- ja Pursi-seuran Pöytäkirjat.

14 Kaikilla yhteiskuntaluokilla purjehdus liittyi läheisesti vapaa-aikaan ja sen viettämiseen veden äärellä. Vaikka ylemmillä yhteiskuntaluokan jäsenillä saattoi olla enemmän vapaa-aikaa ei se vähentänyt kiinnostusta lajia kohtaan. Työläiset viettivät lyhyen noin viikon lomajaksonsa Pitkänkarin saarella, mutta ASS:n jäsenillä kisamatkat saattoivat ulottua rannikkokaupungista toiseen aina Ruotsin Sandhamniin saakka. Tämän tosin mahdollistavat nuoremmat perheenjäsenet ja palkatut saaristolaiset, jotka siirsivät pursia satamasta toiseen omistajien keskittyessä viikolla työntekoon. 14 Keskeisintä osaa purjehduksessa eivät edustaneet veneet vaan oikeastaan seurojen tukikohdat. Seuroihin kuului paljon jäseniä, jotka eivät edes omistaneet veneitä, vaan he viettivät aikaa seuran huvilalla. He halusivat assimiloitua purjehdusseuraan, joka edusti tiettyä aatetta ja yhteiskuntaluokkaa. Pursiseurat eivät ja 1930-luvuilla olleet vain purjehdusseuroja, vaan ne toimivat vapaa-ajan toiminnan organisaatioina. Purjehdusseurojen huviloilla ylläpidettiin sukulais- ja liikesuhteita sekä oman yhteiskuntaluokan asemaa. Vaikka seuran vaihtaminen oli melko harvinaista, ainakin ASS:n, ÅSK:n ja TPS:n suhteita voidaan pitää lämpiminä. Vaikka kielikysymys aiheutti välillä kiistaa seurojen välillä, ei se poissulkenut varsin vilkasta kilpailutoimintaa Airiston vesillä. Siitäkin huolimatta, että NPS:lla ja TTPS:lla oli omat rajoituksensa osallistua yhteistyöhön ja 1930-luvuilla, alkoi sotien välisenä aikakautena kehitys, joka on ollut rakentamassa vapaa-ajanpurjehduksen vilkasta kulttuuria Suomessa ja erityisesti Turussa toisen maailmansodan jälkeen.

15 Lähteet Lyhenteet ASS. Airisto Segelsällskapp rf. BSF. Segelföreningen i Björneborg NJK. Nylandska Jaktklubben NPS. Naantalin purjehdusseura ry. (Aikaisemmin Nådendals Segelsälskap Naantalin purjehdusseura) SPS. Suomalainen pursiseura TPS. Turun pursiseura ry. (Aikaisempi Pursiseura Maininki) TTPS. Turun Työväen Pursiseura ry. (Aikaisemmin Turun Työväenyhdistyksen Urheilu- ja Pursiseura) ÅSK. Åbo Segelklubb rf. (Aikaisemmin Arbetets Vänner i Åbo Segelklubb) 15 Kirjallinen aineisto Airisto Segelsällakap rf. arkisto, sisältäen ÅSK:n arkiston Deponoituna ÅA kirjastossa. Naantalin purjehdusseuran arkisto Purjehdusseuran hallussa. Turun Maakunta-arkisto, Turku (TMA) Turun Pursiseuran arkisto. Turun Työväen Pursiseuran arkisto. Purjehdusseuran hallussa. Painettu aineisto Pacius, Yngve Purjehdusmuistelmia. Sanomaosakeyhtiö, Helsinki Ramsay, Henrik Purjehtijan muistelmia. Alkuteos: Sommar och Segel Suom. Martti Jukola ja J. W. Rangell. WSOY, Porvoo Tutkimuskirjallisuus Anttila, Anu Hanna Loma tehtaan varjossa. Teollisuustyöväestön loma- ja vapaa-ajan moraalisäätely Suomessa luvuilla. Bibliotheca Historica 93, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki Barck, Pekka Finlands segeljakter. en bok om fritidssegling i Finland från 1850-talet till Litorale, Espoo Barck, Pekka ja Street, Tim The Six Metre 100 Years of Racing. Litorale, Helsinki Eksröm Söderlund, Birgitta Kallisarvoisin helmi Hangon kylpylä Schildts Kustannus Oy, Keuruu 2011.

16 Grunér, S., Håkan, Lindberg Ernst, Mattson, Gustav, Edvard ja Mustelin, Göran-Fredrik Airisto Segelsällskap i Åbo r.f Airisto Segelsällskap i Åbo, Turku Ennekari, Risto 150 år Medvind: Segelföreningen i Björnebog BSF r.f Segelföreningen i Björneborg, Björneborg Kaukiainen, Yrjö Matkapurjehduksen varhaiset vaiheet. Merikarhut - Sjöbjörnarna. 70 vuotta matkapurjehdusta. Toim Lounasmeri, Matti et al. Merikarhut ry, Helsinki Kaukiainen, Yrjö, Lehesmaa, Esko, Leino-Kaukiainen, Pirkko Suomalainen pursiseura SPS, Helsinki Kujanen, Hannu Herrasväen harrastuksesta jokamiehen urheiluksi. Purjehdusurheilun synty ja järjestäytyminen Turussa. Vares, Vesa (toim.): Turun Historiallinen Arkisto 51, Urheilu ja historia, Turku Leino, Pirkka: Purjehduskulttuurin kehitys Suomessa vuosina Kulttuurihistorian pro gradu-tutkielma, Turun yliopisto Leino, Pirkka, Klippi, Yrjö ja Aromaa, Juha Purjehtivat klassikot. Suomalaiset puupurjeveneet Saaristoristeilijöistä Optimistijollaan. Werner Södersröm Osakeyhtiö, Helsinki Rosengren, Carola Kesäksi Ruissaloon!. k&h, kulttuurihistoria, Turun yliopisto, Turun maakuntamuseon julkaisuja 8, Turku Rosengren, Carola Irti Urbaanista! Huvila- ja ulkoilmaelämää Ruissalossa. Mäkikalli, Maija, Ulrika Grägg (toim. red.) Moderni Turku ja 1930-luvuilla Det Moderna Åbo under och 1930-talet. 22 kirjoitusta 22 artiklar. k&h, kulttuurihistoria, Turun yliopisto, Turku Sivula, Anna 100 vuotta vapailla vesillä, Turun Työväen Pursiseura Turun Työväen Pursiseura r.y., Turku 1996.

17 17

Tapahtuma: Airisto Regatta 2014

Tapahtuma: Airisto Regatta 2014 Tapahtuma: Airisto Regatta 2014 Optimisti ranking Optimist Kadetti regatta Europe SM kilpailut Laser ranking 7 ja Finn ranking Järjestäjä: Date: 21 24.8.2014 KILPAILUKUTSU Turun Pursiseura (TPS), yhdessä

Lisätiedot

Tapahtuma: Finn-jolla Ranking 3. Aika: 1. 2. syyskuuta 2012

Tapahtuma: Finn-jolla Ranking 3. Aika: 1. 2. syyskuuta 2012 Tapahtuma: Finn-jolla Ranking 3 Järjestäjät: Turun Pursiseura ry (TPS) sekä Airisto Segelsällskap i Åbo r.f. (ASS) Turun Työväen Pursiseura ry (TTPS) Naantalin Purjehdusseura ry (NPS) Gullkrona Kryssarklubb

Lisätiedot

Perinteisten veneiden rekisteri ja K-merkintä

Perinteisten veneiden rekisteri ja K-merkintä Klassikot Perinteisten veneiden rekisteri ja K-merkintä Tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman kattava rekisteri suomalaisista klassisista moottori- ja purjeveneistä. Rekisteri perustetaan verkkoon,

Lisätiedot

SUOMALAINEN PURSISEURA RY:n SÄÄNNÖT

SUOMALAINEN PURSISEURA RY:n SÄÄNNÖT SUOMALAINEN PURSISEURA RY:n SÄÄNNÖT Hyväksytty vuosikokouksessa 14.3. ja ylimääräisessä kokouksessa 10.6.1996. 1 Yhdistyksen nimi on Suomalainen Pursiseura ry., epävirallisesti lyhennettynä SPS, ja sen

Lisätiedot

VIISAS VUOKRAA VENEENSÄ

VIISAS VUOKRAA VENEENSÄ Vuokraa vene Sunny Boats jätä veneesi vuokrattavaksi avoveneiden vuokraus merellinen kokouspaketti VIISAS VUOKRAA VENEENSÄ VIISAS VUOKRAA VENEENSÄ? LAITA VENEESI TUOTTAMAAN? SunnyBoats (SB) on vuonna 2008

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Seuraseminaari 2014 Lapset ja nuoret 12.30-13.00 Teemavuoden satoa (Mika) Miltä teemavuosi on näyttänyt, tuonut tullessaan, mitä on tehty 13.00-13.

Seuraseminaari 2014 Lapset ja nuoret 12.30-13.00 Teemavuoden satoa (Mika) Miltä teemavuosi on näyttänyt, tuonut tullessaan, mitä on tehty 13.00-13. Seuraseminaari 2014 Lapset ja nuoret 12.30-13.00 Teemavuoden satoa (Mika) Miltä teemavuosi on näyttänyt, tuonut tullessaan, mitä on tehty 13.00-13.20 Seuramme junioritoiminnan haasteet (Mikko) Parityö

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina.

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina. Luotsikutteri Pitkäpaasi Legendaarisen Colin Archerin suunnittelema luotsikutteri Pitkäpaasi palasi Suomeen 4. syyskuuta 2000 purjehdittuaan maailman merillä 66 vuotta. Suomen merimuseon tuki ry osti aluksen

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella 1 Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 12.5.2015 Tämä esitys on vapaasti nähtävissä sivulla:

Lisätiedot

SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet

SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet SBY Turku 40 vuotta 1965-2005: Bokseriaatetta ja railakkaita retkiä SBY Turun alkuvuodet Taina Saarinen (Bokseri 4/2005) Suomen Bokseriyhdistys toimi ensimmäiset pari vuosikymmentään pääyhdistyksen kautta,

Lisätiedot

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014 Loviisalainen 2015 Österstjernan Pakettijahti www.osterstjernan.fi 200 ÖSTERSTJERNAN VUOTTA ÅR 1814 2014 Purjehdukset 2015 TILAUSPURJEHDUKSET Tilauspurjehduksilla alus miehistöineen on tilaajan käytössä

Lisätiedot

TPS Laser ja E-jollaluokkien karsintakilpailu 26 27.5.2012 Turku Finland

TPS Laser ja E-jollaluokkien karsintakilpailu 26 27.5.2012 Turku Finland TPS Laser ja E-jollaluokkien karsintakilpailu 26 27.5.2012 Turku Finland Tapahtuma TPS Laser ja E-jollaluokkien karsintakilpailu 2012 Järjestäjä Yhdessä Turun Pursiseura ry (TPS, Yacht Club of Turku),

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

Kihti Two-Star 2015 purjehdusohjeet. Tapahtuma: Kihti Two-Star -kilpailu 23.5. köliveneille, joissa on 2 hengen miehistö.

Kihti Two-Star 2015 purjehdusohjeet. Tapahtuma: Kihti Two-Star -kilpailu 23.5. köliveneille, joissa on 2 hengen miehistö. Kihti Two-Star 2015 purjehdusohjeet 24.2.2015 Tapahtuma: Kihti Two-Star -kilpailu 23.5. köliveneille, joissa on 2 hengen miehistö. Tapahtuma on avoin kaikille SPL:n jäsenseurojen purjehtijoille Järjestäjä:

Lisätiedot

Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa

Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa FM Maija Mäki / maikar@utu.fi Coccyx ry 6.8.2011 Turun yliopisto osana kulttuuripääkaupunkivuotta Ohjelmarungossa yliopiston

Lisätiedot

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi 75 vuotta 2010 MAOL ennen MAOL perustetaan Kerhotoiminnan alkuvaiheet Kerhojen perustamisvuodet Liiton toiminnan alkuvaiheita Liiton hallituksen puheenjohtajat Toimintaa 70- ja 80-luvulla MAOL-julkaisut

Lisätiedot

Avustus valmentajien, ohjaajien ja hallinnollisen henkilöstön koulutukseen v. 2009 Liite 1

Avustus valmentajien, ohjaajien ja hallinnollisen henkilöstön koulutukseen v. 2009 Liite 1 Avustus valmentajien, ohjaajien ja hallinnollisen henkilöstön koulutukseen v. 2009 Liite 1 77-2009 (056) Päätöspöytäkirja 6.5.2009 3 Liikuntalautakunta on hyväksynyt tämän avustusmuodon periaatteet 10.2.2009

Lisätiedot

UPS JUNIOREIDEN KAUSI 2014

UPS JUNIOREIDEN KAUSI 2014 UPS JUNIOREIDEN KAUSI 2014 Kausi 2014 aloitettiin tammikuussa kun vietimme jo perinteeksi muodostunutta junnutalvipäivää Hiihtoputkessa ja Uudenkaupungin uimahallissa kuudetta kertaa. Ohjelmassa oli mm.

Lisätiedot

AVUSTUKSEEN OIKEUTETUT YHDISTYKSET

AVUSTUKSEEN OIKEUTETUT YHDISTYKSET Motalan kunnan lapsi- ja nuorisoyhdistysten toimintaavustusten sääntöjä ja ohjeita FKU 62 04/BIN 0276 2004-09-22 (Koulu-, vapaa-ajan- ja sosiaalilautakunnan laatimat ja vahvistamat ohjeet SFO 178 1999-10-07

Lisätiedot

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Alkkari Elokuu 2005 Sisällysluettelo: Hyvä muistaa ja tietää 2 Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Hyvä muistaa ja tietää Askelvihkotilaukset

Lisätiedot

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.

Englantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta. 24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen

Lisätiedot

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA Luotaus sijoitetun nuoren perheen ja vanhempien aseman kehitykseen Pohjolakodin 100-vuotisen historian aikana Kari Matela & Teija Lampinen Nuorten Ystävät KIRJE SOSIAALIHALLITUKSELLE

Lisätiedot

Liiton hallitus nimeää vuosittain Vuoden Nuorisoseuran, joka julkistetaan Marianpäivänä valtakunnallisessa nuorisoseurapäivän pääjuhlassa.

Liiton hallitus nimeää vuosittain Vuoden Nuorisoseuran, joka julkistetaan Marianpäivänä valtakunnallisessa nuorisoseurapäivän pääjuhlassa. Suomen Nuorisoseurojen Liitto OHJESÄÄNTÖ Hallitus LIITON HUOMIONOSOITUKSET 1. Vuoden Nuorisoseura Liiton hallitus nimeää vuosittain Vuoden Nuorisoseuran, joka julkistetaan Marianpäivänä valtakunnallisessa

Lisätiedot

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1 Hannu Piirainen Haaga Perho 13.8.2010 Kuusamo 1 Markkinatutkimus kalastusmatkailusta Toteutusaika syyskuu 2009 tammikuu 2010 Toimeksiantajat: Etelä ja Itä Suomen kalatalousryhmät Tiedon lähteet Matkanjärjestäjät

Lisätiedot

KIHTI TWO-STAR 2016 PURJEHDUSOHJEET

KIHTI TWO-STAR 2016 PURJEHDUSOHJEET KIHTI TWO-STAR 2016 PURJEHDUSOHJEET Tapahtuma: Kihti Two-Star -kilpailu 28.5. 2016 köliveneille, joissa on 2 hengen miehistö. Tapahtuma on avoin kaikille LYS-säännön täyttäville veneille ja SPL:n jäsenseurojen

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää

Suomen Pantheonissa on saanut viimeisen leposijansa mm. Kaarina Maununtytär. Vuosisadasta vuosisataan herättää TURKU Näköala tuomiokirkon tornista. Valok. c;. Wdin. Suomen vanhaan pääkaupunkiin Turkuun ja sitä ympäröivään maakuntaan, Varsinais-Suomeen, liittyvät maamme Ruotsinvallan ajan keskeisimmät muistot. Siksi

Lisätiedot

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry, ruotsiksi Vinföreningen Munskänkarna i Jyväskylä rf, ja sen kotipaikka

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään

Lisätiedot

VENEKILPAILUJA JA -TAPAHTUMIA HELSINGISSÄ 2013

VENEKILPAILUJA JA -TAPAHTUMIA HELSINGISSÄ 2013 VENEKILPAILUJA JA -TAPAHTUMIA HELSINGISSÄ 2013 AIKA KLO KLO TAPAHTUMA/PAIKKA JÄRJESTÄJÄ YHTEYSHENKILÖ 9.5.13 9.5.13 17.00 19.00 Harjoituskisa (optimistijollat)/kruunuvuorenselkä Brändö Seglare r.f. Ben

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2013 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Sähkönkäyttö talviaikana Talvisäilytys ja pukkiaitaus Talvisäilytysmaksut

Lisätiedot

Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010

Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010 Sisällys 1. Tarkoitus 2. Yleistä Suomen Tanssipelaajat ry - 2010 Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010 3. Vastuuhenkilöroolit 2010 4. Kilpailut 2010 4.1. Suomen kilpailut 4.2. Ulkomaiden

Lisätiedot

Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 1848 reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen esikuvansa

Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 1848 reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen esikuvansa 2016 Loviisalainen Pakettijahti Österstjernan www.osterstjernan.fi Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 1848 reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 Turun Pursiseuran tavoitteena on olla aktiivinen toimija ja liikuttaja tarjoamalla mahdollisuuksia koko perheelle kuntoliikunnasta huippu-urheiluun. Seuratoiminnan runko muodostuu

Lisätiedot

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden

Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden ME RAKASTAMME MERTA Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden Mistä alus lähtee? Lindenin kotisatama on Halkolaituri Pohjoisrannassa. Mikä on ryhmän maksimikoko Lindenillä? Lindenillä voimme ottaa kyytiin

Lisätiedot

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Metsäpäivät 26.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

NEW YORKIN UUTISET Arkistoluettelo

NEW YORKIN UUTISET Arkistoluettelo NEW YORKIN UUTISET Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Johtaminen Aa Vuosikokoukset 1 Ab Johtokunnan asiakirjat 3 C Vuosikertomukset 4 D Talous- ja tiliasiakirjat 5 U Muut asiakirjat 6 NEW YORKIN UUTISTEN

Lisätiedot

BLUE CAFÉ FIN-10927. Pariin LYS-kisaan vaan vanhojen kavereitten kanssa... Kimmo Lautanen ; MP 25.1.2011

BLUE CAFÉ FIN-10927. Pariin LYS-kisaan vaan vanhojen kavereitten kanssa... Kimmo Lautanen ; MP 25.1.2011 BLUE CAFÉ FIN-10927 Pariin LYS-kisaan vaan vanhojen kavereitten kanssa... Kimmo Lautanen ; MP 25.1.2011 Aiheena tänään: Miten tähän on jouduttu/päästy Kilpapurjehdus on kivaa Blue Cafén synty Miten pärjätä

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNTA Kysely Savitaipaleen kunnan venesatama-alueista YHTEENVETO

SAVITAIPALEEN KUNTA Kysely Savitaipaleen kunnan venesatama-alueista YHTEENVETO 1 (5) LIITE 1 30.12.2009 0620-D3757 SAVITAIPALEEN KUNTA Kyselyjä lähetetty 250 kpl Kyselyyn vastanneita 6 kpl Vastausprosentti 18 % 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista edustaa veneilytilannettanne parhaiten?

Lisätiedot

saimaan virkistysalueyhdistys ry

saimaan virkistysalueyhdistys ry saimaan Geoparkin ja Saimaan virkistyskäyttö Sanna Poutamo Saimaan Virkistysalueyhdistys ry Saimaan virkistyskäyttö saimaan - Valtion omistamat Saimaan saaret on suojeltu lailla Saimaan suojelualueista.

Lisätiedot

2.4 mr SM 2014 KILPAILUKUTSU

2.4 mr SM 2014 KILPAILUKUTSU Järjestäjä Rauman Purjehdusseura ry ( RPS ), Kuuskarintie 76 Aika 1. 3.8. 2014 1 SÄÄNNÖT 1.1 Kilpailussa noudatetaan Purjehduksen kilpailusäännöissä määriteltyjä sääntöjä. 1.2 Mitkään kansallisen järjestön

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry SÄÄNNÖT

Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry SÄÄNNÖT Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Donelaitis Turun seudun Liettuan ystävät ry ja sen kotipaikka on Turku. Yhdistyksestä voidaan epävirallisissa

Lisätiedot

MP VALMENNUSPAKETIT RYHMITTÄIN 2014 8.4.2014

MP VALMENNUSPAKETIT RYHMITTÄIN 2014 8.4.2014 MP VALMENNUSPAKETIT RYHMITTÄIN 2014 8.4.2014 Ilmoittatuminen ryhmiin on sitova ja päättyy 28.04.2014. Harjoitusmaksu tai osa siitä palautetaan vain erityistapauksissa kuten vakavasti sairastuessa. ILMOITTAUTUMINEN

Lisätiedot

Kaljaasi Maija. Aluksen Särkilät rakensivat neljän vuoden aikana perinteitä vaalien käsityönä.

Kaljaasi Maija. Aluksen Särkilät rakensivat neljän vuoden aikana perinteitä vaalien käsityönä. Kaljaasi Maija Himankalaiset Vesa, Juhani ja Juha Särkilä ovat vaalineet himankalaista laivanrakennusperinnettä rakentamalla kaljaasi Maijan. Esikuvana he käyttivät Mikko Mikonpoika Pöyhtärin rakentamaa

Lisätiedot

MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY

MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Myllykosken Naisvoimistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kouvolan Myllykoski 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS Yhdistyksen

Lisätiedot

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Seuraseminaari 19.11.2011 Vahva ja aktiivinen lajiliitto seurojen tukena Seuroja 331 Luokkaliittoja 42 Jäseniä n. 60.000 Veneitä 23.692

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Helppo, Tuottoisa, Turvallinen

Helppo, Tuottoisa, Turvallinen Oletko mökkiomistaja? Haluaisitko vuokrata mökkisi venäläisille turisteille? Helposti Tuottoisasti Turvallisesti Me tarjoamme keinon! majapaikka.fi kallista.ru Se on Helppo Tuottoisa Turvallinen Me tarjoamme

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Jyväskylän pienten järvien melontareitit Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä

Lisätiedot

Näyttäisikö tämä hyvältä! hetkeltä puhua bisneksistä?!

Näyttäisikö tämä hyvältä! hetkeltä puhua bisneksistä?! Näyttäisikö tämä hyvältä! hetkeltä puhua bisneksistä?! Luna Sailing Team hakee uusia kumppaneita - Tule mukaan ja voit kohdata asiakkaasi uudella tavalla Kumppanina voit Syventää tärkeimpiä sidosryhmäsuhteitasi

Lisätiedot

Tuuspartion historiaa: Mitä partiossa tehdään?

Tuuspartion historiaa: Mitä partiossa tehdään? Tervetuloa partioon Partio on vastavoima Miks mun pitäis ja Ei kuulu mulle -asenteille. Partiossa toimitaan ryhmissä, jotka noudattavat partio-ohjelmaa. Tärkeää on se, että saa tehdä itse. Pienimmätkin

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

OPTIMIST SM ESF 7. - 10. 8. 2014. Esbo Segelförening rf. Esbo, Finland PURJEHDUSOHJEET

OPTIMIST SM ESF 7. - 10. 8. 2014. Esbo Segelförening rf. Esbo, Finland PURJEHDUSOHJEET OPTIMIST SM ESF 7. - 10. 8. 2014 Esbo Segelförening rf Esbo, Finland PURJEHDUSOHJEET 1 SÄÄNNÖT 1.1 Kilpailussa noudatetaan Purjehduksen kilpailusäännöissä 2013-2016 määriteltyjä sääntöjä. 1.2 Kilpailussa

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

TURUN KEMISTIKERHO RY

TURUN KEMISTIKERHO RY TURUN KEMISTIKERHO RY Vuosikertomus 2011 Yleistä Turun Kemistikerho ry on Turun alueella asuvien Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) jäsenten välinen yhdistys, joka emoseuransa tavoin pyrkii edistämään

Lisätiedot

VENEKILPAILUJA JA -TAPAHTUMIA HELSINGISSÄ 2014

VENEKILPAILUJA JA -TAPAHTUMIA HELSINGISSÄ 2014 VENEKILPAILUJA JA -TAPAHTUMIA HELSINGISSÄ 2014 AIKA KLO KLO TAPAHTUMA/PAIKKA JÄRJESTÄJÄ YHTEYSHENKILÖ 2.5.14 4.5.14 n. 10.00 n. 16.00 Lasten ja nuorten optimistijollaleiri / (pohj. alue, Kulosaaren eteläpuoli)

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Hyvät purjehduksen ja meren ystävät,

Hyvät purjehduksen ja meren ystävät, 43 47,1 N 15 39,2 E Hyvät purjehduksen ja meren ystävät, Haluaisimme esitellä teille houkuttelevan ja aktiivisen ohjelman liittyen mereen ja purjehdukseen.se on suunnattu nuorille ja opiskelijoille. Saammeko

Lisätiedot

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Saaristossa toimiva matalakulkuisten alusten laivasto Avomerilaivasto koostui suurista linjalaivoista Varhaishistoriaa: viikinkilaivastot ja ns. ledung-laitos Ledung, keskiaikainen

Lisätiedot

TAVOITTAAKO KIRJASTO NUORET?

TAVOITTAAKO KIRJASTO NUORET? TAVOITTAAKO KIRJASTO NUORET? - Kirjaston rooli turkulaisnuorten arjessa Piia af Ursin Vaski-kirjastojen miniseminaari, Turun kirjamessut 2012 5.9.2012 TUTKIMUKSEN TAUSTAA EVIVA = kulttuuri-, liikunta-

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

SAIMAAN ALUEEN PURJEHTIJAPÄIVÄT 2006 IMATRALLA

SAIMAAN ALUEEN PURJEHTIJAPÄIVÄT 2006 IMATRALLA Imatran Purjehdusseura ry. PÖYTÄKIRJA 1. (5) SAIMAAN ALUEEN PURJEHTIJAPÄIVÄT 2006 IMATRALLA Aika: 28.10.2006 Paikka: Hotelli Vuoksenhovi, Imatra Osanottajat: 21 osallistujaa liitteen mukaan 1. Kokouksen

Lisätiedot

VENEKILPAILUJA JA -TAPAHTUMIA HELSINGISSÄ 2014

VENEKILPAILUJA JA -TAPAHTUMIA HELSINGISSÄ 2014 VENEKILPAILUJA JA -TAPAHTUMIA HELSINGISSÄ 2014 AIKA KLO KLO TAPAHTUMA/PAIKKA JÄRJESTÄJÄ YHTEYSHENKILÖ 2.5.14 4.5.14 n. 10.00 n. 16.00 Lasten ja nuorten optimistijollaleiri / (pohj. alue, Kulosaaren eteläpuoli)

Lisätiedot

Purjehdus elämyksiä Merenkurkussa. Tervetuloa mukaan

Purjehdus elämyksiä Merenkurkussa. Tervetuloa mukaan Purjehdus elämyksiä Merenkurkussa. Tervetuloa mukaan Ammattitaitoinen miehistö Matka toteutetaan miehistön mukaan (rauhallinen tai vauhdikas) Luotettava ja katsastettu vene varusteineen Useita lähtöpaikkoja

Lisätiedot

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi Fonecta Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 03 Fonecta.fi-sivustolla kävijä Olen 5-vuotias nainen. Asun kaksin puolisoni kanssa Etelä- Suomessa pienemmällä paikkakunnalla. Käyn Fonectan sivustolla

Lisätiedot

Merimaskun kirkonkylän venesataman hoitosopimuksen jatkaminen T:mi Marita Lambergin kanssa

Merimaskun kirkonkylän venesataman hoitosopimuksen jatkaminen T:mi Marita Lambergin kanssa Kaupunginhallitus 132 29.03.2010 Kaupunginhallitus 488 19.11.2012 Kaupunginhallitus 429 21.10.2013 Merimaskun kirkonkylän venesataman hoitosopimuksen jatkaminen T:mi Marita Lambergin kanssa 950/10.01.02/2013

Lisätiedot

LASER LUOKKIEN SM/LM- KIERTOPALKINNOT (Säännöt löytyvät www.saillaser.fi FLA Liitto / Säännöt -osastolta)

LASER LUOKKIEN SM/LM- KIERTOPALKINNOT (Säännöt löytyvät www.saillaser.fi FLA Liitto / Säännöt -osastolta) LASER LUOKKIEN SM/LM- KIERTOPALKINNOT (Säännöt löytyvät www.saillaser.fi FLA Liitto / Säännöt -osastolta) A. STANDARD LUOKKA Päivitetty 18.8.2011 A 1. STANDARD LUOKAN KIERTOPALKINTO, kiertää 2000-2019:

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1

PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1 PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1 1. Nimi ja kotipaikka S Ä Ä N N Ö T Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Porin Veneilijät ry. Seuran kotipaikka on Porin kaupunki. 2. Seuran tarkoitus ja toiminnan

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

Sukellus; näkökulmia lajin pedagogisiin sovelluksiin nuorten ja kuntoutujien kanssa Petrea, turku 24.1.2013

Sukellus; näkökulmia lajin pedagogisiin sovelluksiin nuorten ja kuntoutujien kanssa Petrea, turku 24.1.2013 Sukellus; näkökulmia lajin pedagogisiin sovelluksiin nuorten ja kuntoutujien kanssa Petrea, turku 24.1.2013 Valtteri Kivelä KM Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota lasten ja nuorten hyvinvointi

Lisätiedot

Oikeustieteiden ainejärjestö. Aika: 5.1.2014 klo 17.00 Paikka:Kauppakatu 23, 80100 Joensuu. Paikalla:

Oikeustieteiden ainejärjestö. Aika: 5.1.2014 klo 17.00 Paikka:Kauppakatu 23, 80100 Joensuu. Paikalla: Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden ainejärjestö Legio Ostiensis ry Esityslista Hallituksen järjestäytymiskokous Aika: 5.1.2014 klo 17.00 Paikka:Kauppakatu 23, 80100 Joensuu Paikalla: Buket Yüksel Tuulia

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY Hyväksytty TUL:n 25. liittokokouksessa 24. 25.5.2003 Tampereella Hyväksytty Turun Jyryn Vuosikokouksessa 10.2.2004 2 SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL RY:N J ÄSENSEURAN

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Kilpapurjehduksesta. MP:n kilpakoulu 6.3.2006 Jussi Heikonen, EPS. 6.3.2006 MP:n kilpakoulu, Jussi Heikonen, EPS 1

Kilpapurjehduksesta. MP:n kilpakoulu 6.3.2006 Jussi Heikonen, EPS. 6.3.2006 MP:n kilpakoulu, Jussi Heikonen, EPS 1 Kilpapurjehduksesta MP:n kilpakoulu 6.3.2006 Jussi Heikonen, EPS 6.3.2006 MP:n kilpakoulu, Jussi Heikonen, EPS 1 Taustaa E-jolla 505 82-88 88-94 Albin Express (1-tyyppi, LYS, IMS) 505 99-04 05 1-tyyppiratapurjehtija!

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja

Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Ty össäoppimi nen Tuula Pekkala LHM11 Kalajoen ammattiopisto Ty össäoppimi nen 9.1 -.6.2. 2013 Paikassa Blue Explorers Dive Center, Taurito Bay, Gran Canaria, Espanja Gran Canaria on Espanjalle kuuluva

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät

GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät Svetlana Goranskaya Lääketieteen tohtori, dosentti, Petroskoin valtionyliopiston Liikunta-,

Lisätiedot

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä Molemmat avaavat ovia lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi KOULU JA SEURA Yhteisen kuvan ja tekemisen vahvistaminen Koulussa opitaan ja innostutaan

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot