Afrikan rytmit. toivat ilon takaisin. Kunta 10 -tutkimus päättyi hyviin tuloksiin 3. Vilkku tenttasi apulaispormestareita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Afrikan rytmit. toivat ilon takaisin. Kunta 10 -tutkimus päättyi hyviin tuloksiin 3. Vilkku tenttasi apulaispormestareita"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI Afrikan rytmit toivat ilon takaisin 10 Kunta 10 -tutkimus päättyi hyviin tuloksiin 3 Vilkku tenttasi apulaispormestareita 6 1

2 NÄIN SEN NÄIN ARI JÄRVELÄ Hartiavoimia osallisuudesta Toivon saavani työntekijöiltä viestiä, miten kaupunkia pitäisi uudistaa. Tampereen uusi kaupunginvaltuusto on aloittanut työnsä rivakasti. Kokouksia on maaliskuuhun mennessä ehditty pitää jo kolme, ja ne ovat olleet kestoltaan kohtuullisen pitkiä. On tehty henkilövalintoja, käsitelty pormestariohjelma, hyväksytty liikunta- ja kulttuuriohjelma, hyvinvointikertomus ja yleiskaavoitusohjelma sekä merkitty tiedoksi muun muassa kaupunkiraitiotien suunnittelutilanne. Muutamia mainitakseni. Myös valtuustoaloitteita on käsitelty ja jätetty kymmeniä. Puhetta ja asioita on valtuustokauden alussa siis riittänyt. Kokoustamisen rinnalla valtuusto on aloittanut myös uuden kaupunkistrategian työstämisen. Keväällä järjestetään yhteensä kolme strategiaseminaaria, johon on valtuutettujen lisäksi kutsuttu myös lauta- ja johtokuntien jäseniä, kaupungin viranhaltijoita sekä muita osallisryhmiä. Esimerkiksi ensimmäisen seminaarin alussa kuultiin lasten ja nuorten videotervehdyksiä ja ideoita tulevaisuuden Tampereesta. Laajan osallisjoukon tarkoituksena on saada strategiaprosessiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa erilaisia näkemyksiä ja ajatuksia kaupungin kehittämisestä. Osallistuminen ja päätöksenteon hartioiden kasvattaminen ovatkin tämän valtuustokauden keskeisiä teemoja. Taustalla on aito tahto kuulla erilaisia näkemyksiä ja ymmärrys siitä, että paremman tulevaisuuden tekemiseen tarvitaan meitä kaikkia niin kaupunkilaisia, luottamushenkilöitä kuin kaupungin työntekijöitäkin. Valtuuston puheenjohtajana toivon saavani työntekijöiltä viestiä siitä, miten kaupunkia ja sen toimintaa pitäisi uudistaa. Haasteita tulevalta valtuustokaudelta ei tule puuttumaan. Siitä voitte olla varmoja. Yhdessä tekemällä ja pohtimalla näihin pystytään kuitenkin vastaamaan. Haluankin siis toivottaa yhteistyön iloa ja tekemisen meininkiä meille kaikille. Sanna Marin Kaupunginvaltuuston ungi nvaltu uston puheenjohtaja enjo htaj SISÄLTÖSÄLTÖ 4 Teemu Tsusoff pääsi korjattuun päiväkotiin Opettaja on viheltänyt yli 700 liigapeliä 13 Jäällä voi nauttia ekosysteemipalveluista KUVAT: SUSANNA LYLY 17 VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 49. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell tai TOIMITUSSIHTEERI Tuuli Oinonen tai tuuli. VILKKU INTER NETISSÄ TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L SEURAAVA VILKKU ilmestyy toukokuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä toimitussihteerille. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Ari Järvelä. Afrikkalaiset rytmit ovat olleet tärkeä kumppani, kun Eija Hanhiniemi on palannut aivoinfarktin jälkeen arkeen ja iloon. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. PAINOSMÄÄRÄ kpl. JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET 2

3 TEKSTIT Tuuli Oinonen KUVA Ari Järvelä Työterveyslaitoksen Kunta 10 -seurantatutkimuksen tuorein kyselykierros päättyi Tampereen kannalta hyviin tuloksiin. Tutkimus selvittää työelämän laatua kahden vuoden välein. Tuloksista jäi parempi vaikutelma kuin kaksi vuotta aiemmin. Ei huono, niin kuin Jorma Uotinen sanoo, hymyilee konsernijohtaja Kirsi Koski. Tutkimuksen tulokset kuvaavat Tampereen lisäksi muidenkin kuntien työelämän tilaa ja muutoksia. Suurista kaupungeista tutkimuksessa ovat mukana Tampereen lisäksi Turku, Vantaa, Espoo ja Oulu. Vuonna 2012 Tampereella vastasi kyselyyn 73 prosenttia työntekijöistä ja valtakunnallisesti 69 prosenttia. Vastauksia saatiin Tampereen kaupungin työntekijöiltä 8416 ja yhteensä Suomesta Hienoa, että vastausprosentti oli näin korkea. Nämä ovat aitoja viestejä työntekijöiltä, ja niitä täytyy kunnioittaa, korostaa Koski. Oikeudenmukaisuuden kokemus noussut Johtamisen ja esimiestyön laatuun liittyvissä kysymyksissä on tapahtunut muutosta parem paan. Päätöksenteon ja kohtelun oikeudenmukaisuuden kokemus on noussut. Lisäksi esimieheltä saatu tuki koetaan paremmak si. Toisaalta henkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaa työ tään kos kevissa ky symyksissä kaipaavat kohentamista. Työyhteisötaitojen, sosiaalisen pääoman sekä työpaikan ilmapiirin tulosten paraneminen kertovat hyvästä me-hengestä. Sosiaalisella pääomalla onkin osoitettu olevan suuri merkitys henkilöstön terveyteen, kertoo henkilöstösuunnittelija Sami Uusitalo. Syrjintään liittyvissä kysymyksissä näkyy rohkaisevia tuloksia syrjintäkokemusten laskuna. Kunta 10 -tutkimuksen Muutama viikko sitten Frenckellin aulassa mo net kymmenet asiakkaat odottavat rauhassa omaa vuoroaan, kun eteen ryntää kokovihreässä sotilaspuvussaan suomea murtaen puhuva mies, joka haluaa palvelua heti jonon ohitse. Kun joukkoliikenteen asiakaspalvelun työntekijä kehottaa miestä hakemaan jonotusnumeron, mies vaatii uhkaavaan sävyyn valituslomaketta. Huuto ja uhkaus jalan kuolioon menemisestä eivät auta, joten mies päättää tehdä kiusaa ja irrottaa maksukorttipäätteen johdon. Mies siirtyy seuraavalle palvelupisteelle. Sama tilanne toistuu. Mo- > tulokset paranivat Entistä useampi suosittelisi Tamperetta Työntekijät kokevat työn ja työajan hallinnan parantuneen Tampereella. Tämän vuoksi myös työpaineet tuntuvat laskeneen. Lisääntyneen työn ja työajan hallinnan on todettu suojaavan työntekijää työkyvyttömyydeltä ja en - nen aikaiselta työkyvyttömyyseläkkeeltä. Entistä useampi työntekijä on valmis suosittelemaan Tampereen kaupunkia työnantajana ja on halukas jatkamaan omassa työssään, sanovat Kirsi Koski ja Sami Uusitalo. Kehityskeskustelujen määrä on kasvanut ja laatu parantunut. Silti kehityskeskustelujen hyödyllisyyden kokemus ei ole noussut samaa tahtia kattavuuden kanssa. Tämä tuo omat haasteensa kehityskeskusteluissa saadun tiedon paremmalle hyödyntämiselle johtamiseen, työn organisointiin ja kehittämiseen liittyvissä asioissa, sanoo Uusitalo. Kirsi Koski painottaa, että Kunta 10 -tutkimuksen tuloksia täytyy käsitellä yksiköissä ja sopia konkreettisista asioista yhdessä. Joku muu ei päätä asioista työyhteisön puolesta, vaan yhtei sö päättää niistä itse. Se, että erilaisiin tilanteisiin on sovittuna toimintamalleja, luo turvallisuutta työhön. Tampereella näitä tutkimustuloksia käsitellään hienosti aina vain enemmän sekä tehdään suunnitelmia ja toimenpiteitä niiden perusteella, Koski kehuu tie- TAPETILLA Turvalasit ja työkaverit tuovat turvaa Joukkoliikenteen asiakaspalvelusihteeri Anneli Korkiamäki iloitsee yhdessä palveluvastaava Satu Paakkosen kanssa turvalaseista, jotka estävät osaltaan uhkaavia tilanteita. Tarvittaessa työkaveri seuraa tilannetta lähellä. toa, joka sekin näkyy tutkimustuloksissa. Kirsi Koski muistuttaa, että työyhteisöjen kannattaa huolehtia siitä, että hyvä kehitys jatkuu. Työterveyslaitos arpoi tamperelaisten vastaajien kesken neljä lippua Lapinniemen kylpylään. Henkilöstöyksikkö on ottanut voittajiin yhteyttä henkilökohtaisesti. Työterveys ja hyvinvointi > Työhyvinvointi > Kunta 10 -tutkimus 3

4 > lemmat työntekijät ovat jo astelleet rauhallisesti peremmälle huoneeseen, ja takaa nousee ylös muitakin kesken puheluiden. Kukaan meistä ei luopuisi palvelupisteen turvalaseista. Myös työkavereiden läsnäolo tuo turvaa, sanovat asiakaspalvelupäällikkö Tanja Lehtonen ja palveluvastaava Satu Paakkonen. Kunta 10 -tutkimuksen mukaan kunta-alan työntekijöiden kokema fyysinen ja henkinen väkivalta on lisääntynyt jatkuvasti kaikilla toimialueilla ja kaikilla tutkimuspaikkakunnilla, myös Tampereella. Viime vuonna henkistä väkivaltaa oli kohdannut 21,2 prosenttia Tampereen kaupungin työntekijöistä. Tavaroiden heittelyä koki 14,6 prosenttia sekä lyömistä ja potkimista 11,1 prosenttia kaupungin työntekijöistä. Aseella oli uhkailtu 0,9:ää prosenttia. Vartijaa tarvitaan sulkemisaikana Joukkoliikenteen asiakaspalvelussa on jatkuvasti pitkä jono. Vanhat matkakortit on uusittava huhtikuun loppuun mennessä, mikä on kasvattanut jonoja entisestään. Asiakkaat osaavat kuitenkin varautua jonotukseen. Meillä käy yli asiakasta vuodessa, ja hankalat tapaukset voi laskea yhden käden sormilla, kertoo Tanja Lehtonen. Henkistä kiusaamista on enemmän. Asiakas kohtelee häntä palvelevaa työntekijää ikään kuin tämä ei ymmärtäisi mistään mitään, sanoo 34 vuotta kaupungilla työskennellyt asiakaspalvelusihteeri Anneli Korkiamäki. Turvallisuuden tunne on kasvanut viime vuosina. Ennen teimme työvuoroja ja suljimme ulko-ovet yksin. Aikaisemmin väkivallasta ja sen uhasta ei myöskään puhuttu ääneen, sanovat Korkiamäki ja Lehtonen. Nykyisin Frenckellin ulko-ovet sulkee vartija työpäivän päätyttyä. Aukioloaikana sisään tulleita asiakkaita saattaa olla jonossa vielä yli 50, ja kaikki heistä palvellaan. Aikaisemmin, kun me työntekijät lukitsimme ovet, ulos jääneet alkoivat usein valittaa, että heidätkin pitäisi päästää vielä sisään. Tilanne muuttui joskus hankalaksi, toteaa Satu Paakkonen. Vain kerran muutaman viime vuoden aikana vartija on joutunut kutsumaan paikalle poliisin. TAPETILLA Tampere tarttuu sisäilmaongelmiin Sisäilmaongelma ei ole mikään mörkö, jolle ei mahdettaisi mitään, sanoo isännöitsijä Jenni Pitkänen Tilakeskuksesta. enni Pitkänen tietää, mistä puhuu. Hän on Tampereen päiväkotien isännöitsijä ja sisäilmatyöryhmien jäsen siis henkilö, joka ryhtyy toimeen, kun sisäilmaongelmia epäillään. Aina ongelmien ja syy ja ratkaisu eivät löydy hetkessä, mutta keinoja niiden etsimiseen on. Lukonmäen päiväkodissa tehtiin kattava peruskorjaus kosteusongelmien takia. Uusitussa tutkimushuoneessa onnistuu vaikka saippuakuplien puhaltaminen mallia näyttävät Teemu Tsusoff, Tina Orimus ja Emilia Hyry. Sisäilmassa on vikaa, kenelle kerron? Sisäilmaongelmat tulevat tietoon pääasiassa kahta kautta. Tiettyjen tilojen, esimerkiksi koulujen ja päiväkotien, terveydelliset olot tarkastetaan säännöllisesti. Tilojen käyttäjät voivat myös tuoda kokemansa haitat esille ilman mitään erityistä tarkastusta. Tyypillisiä ongelmia ovat esimerkiksi tunkkaisuus, haju tai veto. Huonosta sisäilmasta pitää ensisijaisesti raportoida esimiehelle, ja jos sisäilman arvelee aiheuttavan oireita, työterveyshuolto auttaa. Tullinkulman Työterveydestä kerrotaan, että asiakkaan huoli sisäilman laadusta otetaan siellä aina vakavasti. Tiedot työpaikasta ja oireista kirjataan ja toimitetaan kaupungin kiinteistöistä vastaaville jatkotoimia varten. Asiaan tulee puuttua, jos sisätiloissa on esimerkiksi käyttäjien mielestä huono ilma tai rakenteissa havaitaan kosteusvaurioiden jälkiä, sanoo ympäristöinsinööri Kari Esko Terveydensuojelusta. Ongelma havaittu, mitä sitten tapahtuu? Joskus sisäilmaongelmien syy saattaa olla yksinkertainen ja ratkaisutkin löytyvät nopeasti. Usein kyse on ilmastoinnin puutteista. TEKSTIT Päivi Stenroos, Johanna Toivanen KUVA Susanna Lyly Esimerkiksi päiväkodissa saattaa olla lasten käytössä tila, joka on alun perin varastoksi tarkoitettu. Ilmanvaihto on siksi riittämätön ja ilma huonoa, Pitkänen kertoo. Myös Tullinkulman Työterveydessä on todettu, että usein pikaisellakin aikataululla voidaan tehdä teknisiä parannuksia ja korjaavia säätöjä, jotka helpottavat oireilua ja mahdollistavat turvallisen työskentelyn tiloissa. Hankalampia tapauksia lähdetään tutkimaan moniamma tillisen työryhmän voimin. Ryhmään kuuluvat isännöinnin, työterveyshuollon, työsuojelun ja terveydensuojelun edustajat, ja lisäksi käytetään tarpeen mukaan sisäilmaongelmien asiantuntijoita. Tärkeää on, että rakennusta tutkitaan kokonaisuutena, Pitkänen sanoo. Tutkimuksissa kartoitetaan rakennuksen eri tiloissa koetut ongelmat ja rakennuksen käyttäjien oireet. Mittaamalla saadaan tietoa esimerkiksi ilmanvaihdosta, rakenteiden kosteudesta sekä sisäilman mahdollisista mikrobeista ja kuiduista. 4

5 Sisäilmaongelmat ovat yleensä useamman tekijän yhteisvaikutusta, Esko kertoo. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että sisäilmaongelma ei aina ole mikrobivaurio eli se, mikä kansan suussa kulkee usein homeongelmana. Ilmanvaihdon puutteet voivat aiheuttaa samanlaisia oireita, Pitkänen jatkaa. Ennaltaehkäisyyn ja suunnitelmallisuuteen Tampereen kaupungilla on sisäilmakorjauksia varten varattuna kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Rahalle riittää kohteita, sillä korjauksia tehdään jatkuvasti, kiireellisimmät ensin. Sisäilman ammattilaisten mukaan toiminnassa tulisi siirtyä ennaltaehkäisyyn, kun rakennukset ja laitteistot ikääntyvät. Rakennuksia pitäisi perusparantaa nykyistä suunnitelmallisemmin ja enemmän, Pitkänen sanoo. Se, mitä tarvitaan, on hyvää ennakkosuunnittelua ja rahaa suunnitelmien toteuttamiseen, Esko kiteyttää. Päiväkoteja remontoidaan sisäilmaongelmien vuoksi Kaupunki korjaa tänä ja ensi vuonna useita päiväkoteja sisäilmaongelmien vuoksi. Päivähoidon tiloissa tehtyjen sisäilmakartoitusten mukaan eriasteisia, välttämättömiä korjauksia tarvitaan 13 päiväkodissa eri puolil la kaupunkia. Näiden lisäksi sisäilmaselvitystä tehdään parhaillaan kahdeksassa päiväkodissa, joiden tilanne tarkentuu kesään mennessä. Selvityksiin on ryhdytty tilojen käyttäjien pyynnöstä, rakennuksen omistajan havaintojen perusteella tai terveydensuojeluviranomaisen tekemien säännöllisten terveydellisten olojen tarkastusten takia. Sisäilmakorjauksia tehdään Härmälän, Multisillan, Koulukadun, Jussinkylän, Haukiluoman, Turtolan, Pappilan, Huikkaan, Lentävänlaakson, Maijalanpuiston, Amurin ja Annalan päiväkodeissa. Lepolan päiväkodista luovutaan, kun korvaavat tilat löytyvät. Kalevan lastentalon käytöstä luovutaan vuonna Sisäilmaselvitykset ovat kes - ken vielä Nekalan, Kalkun, Juvan, Lamminpään, Keskussairaalan, Tesoman, Länsi-Te so man ja Männistön päiväkodeissa. Kaupunki aloittaa päiväkotien remontit mahdollisimman nopeasti. Nyt selvitetyt päiväkodit pyritään remontoimaan tai korvaamaan muilla tiloilla pääsääntöisesti viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä. Vanhemmille ja henkilökunnalle järjestetään kevään aikana info- ja keskustelutilaisuuksia remontista ja aikatauluista niissä päiväkodeissa, joita toimet koskevat. Korjauslistalla olevien päiväkotien sisä ilmaa parannetaan heti erilai silla väliaikaisilla toimilla, ku ten ilmanpuhdistimilla ja il manvaihdon säädöllä. Remonttien aikana päiväkotien toiminta siirtyy väistötiloihin. Tätä varten kaupunki hankkii kaikkiaan viisi siirtokelpoista päiväkotia, jotka nousevat Kissanmaalle, Lamminpäähän, Kalevanharjuun, Multisiltaan ja Härmälään. Väistötilana toimii myös Erkkilän päiväkoti Tammelassa. Lukonmäen päiväkodin sisäilma saatiin kuntoon Lukonmäen päiväkodin johtaja Tina Orimus esittelee mielellään päiväkodin perus korjattuja tiloja. Vanhat tummasävyiset pinnat ovat nyt vaaleita, kaakeleissa on iloisia värejä ja valo pääsee oikeuksiinsa. Mikä tärkeintä, sisäilma on aivan erilaista kuin ennen. Ennen remonttia tun - tui, että happi loppuu, il man - vaihto ei toimi, eivätkä lämpötilat ole kohdallaan. Poikkeavaa sairastelua meillä ei kuitenkaan ollut, Orimus sanoo. Henkilökunta raportoi sisäilmaongelmista päiväkodin terveydellisten olojen tarkastuksessa. Moniammatillinen työryhmä tutki tilat, totesi kosteusongelmat ja peruskorjaustarpeen. Tilanteesta järjestettiin infotilaisuuksia niin päiväkodin henkilökunnalle kuin lasten vanhemmillekin, jotta kaikki saisivat tietoa ja vastauksia kysymyksiinsä. Tiedottaminen on kyllä ihan ykkösjuttu, Orimus toteaa. Reilu vuosi sitten rakennus tyhjennettiin kokonaan, toiminta siirrettiin väistötiloihin ja remontti alkoi. Takaisin omiin tiloihinsa Lukonmäen päiväkodin Rusi nat, Pähkinät ja Mantelit pääsivät elokuussa. Erittäin hyvä, että asiaan puututtiin välittömästi ja peruskorjaus tehtiin ennen kuin sisäilmaongelmat aiheuttivat esimerkiksi sairastumisia, Orimus sanoo. 5

6 LÄHIKUVASSA KUVAT Susanna Lyly Apulaispormestarit ryhtyivät ripeästi töihin Tampereen kaupunginvaltuusto valitsi tammikuussa joukostaan neljä apulaispormestaria valtuustokaudeksi Apulaispormestarit ovat päätoimisia. Apulaispormestarit tentissä: Kaikilta apulaispormestareilta kysyttiin seuraavat kysymykset Kuka olet ja mistä tulit apulais pormestariksi? Millainen työkenttä sinulla on edessäsi? Millaisia haasteita näköpiirissäsi on? Millaisiin töihin ja toimiin tartut tai tartuit ensimmäisenä? Mikä sinua kiinnostaa apulaispormestarin tehtävässäsi? Mitkä ovat vahvuutesi? Millaisia terveisiä lähetät henkilöstölle? Mikä on mielipaikka si Tampereella, suosikki - kaupunkisi Suomessa ja mieluisin matkailumaasi? Suosikkiruoka si? Lemmikkieläimesi? Lempivärisi? Mikko Aaltosen mukaan perusterveydenhuoltoon on panostettava, jotta erikoisterveydenhuollon kustannuksia saadaan karsittua. Apulaispormestarit vastaavat tilaajalautakuntien puheenjohtajina palveluiden tilaamisesta. He johtavat asioiden käsittelyä lautakunnan kokouksissa, määräävät lautakunnalle esiteltävien asioiden valmistelun suuntaviivoista ja vastaavat toimialueensa edunvalvonnasta ja yhteydenpidosta eri sidosryhmiin. Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen uusi apulaispormestari on Mikko Aaltonen (vas). Lasten ja nuorten palvelujen apulaispormestarina jatkaa Leena Kostiainen (kok). Osaamis- ja elinkeinopalvelujen sekä sivistys- ja elämänlaatupalvelujen apulaispormestarina jatkaa Olli-Poika Parviainen (vihr). Yhdyskuntapalvelujen uusi apulaispormestari on Pekka Salmi (sd). Mikko Aaltonen 1. Olen 36-vuotias syntyperäinen tamperelainen ja asun Amurissa. Koulutukseltani olen hallintotieteiden maisteri ja olen valmistunut Tampereen yliopistosta. Aikaisemmin toimin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n ta louspäällikkönä. Perheeseeni kuuluu vaimo ja kaksi lasta. 2. Työkenttä on haastava. Erityisen haastavaksi tilanteen tekee talous. Perusterveydenhuoltoon on panostettava, jotta erikoisterveydenhuollon kustannuksia saadaan karsittua. Ikäihmisten määrä kasvaa, mikä aiheuttaa lisääntyvää palvelutarvetta. 3. Työt olen aloittanut tutustumalla laajaan tehtäväkenttään, toimijoihin ja ajankohtaisiin asioihin. Kevään tärkein tehtävä on 6

7 talouden ja palveluiden yhteensovittaminen. 4. Minua kiinnostaa kuntalaisille tarjottavien palveluiden kehittäminen. Maailma muuttuu ja sen myötä myös palveluiden tarve, ja tähän kehitykseen on pyrittävä vastaamaan. Uskon, että vahvuutenani on kokemus terveydenhuollon hallinnosta YTHS:ltä sekä luottamustoimien tuoma ko- Leena Kos tiainen kysyy, mikä voisi olla merkityksellisempää kuin tehdä työtä sen eteen, että tamperelaiset saavat hyvät lähtökohdat elämälleen. kemus kaupungin hallinnosta. 5. Henkilöstö on kaupungin tärkein voimavara, joka tuottaa palvelut kaupunkilaisille. 6. Suosikkikaupunkini on Tampere. Pidän koko kaupungista ja erityisesti säilyneistä vanhoista rakennuksista. Pidän myös Euroopan kaupungeissa matkustamisesta. Olen kaikkiruokainen. Lempivärini on punainen. Pekka Salmi haluaa sujuvoittaa kaavoitusta ja kasvattaa tonttien määrää sekä lisätä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttöä. Leena Kostiainen 1. Olen 46-vuotias kaukajärveläinen. Asuin Lempäälässä 19 ensimmäistä vuottani. Ennen nykyistä tehtävääni toimin 10 vuotta opettajana ja 10 vuotta rehtorina. 2. Tämä on innostava ja mielenkiintoinen tehtävä. Suuri haaste tässä taloudellisessa tilanteessa on varmistaa, että peruspalvelut säilyvät hyvinä ja että apua ja tukea saa tarvittaessa nopeasti ja matalalla kynnyksellä. 3. Olen toiminut tässä tehtävässä jo edellisellä valtuustokaudella lähes kaksi vuotta, joten työ jatkuu saumattomasti. Tällä hetkellä työn alla ovat rakenteelliset muutokset, joilla pyritään siirtämään painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin. 4. Mikä voisi olla merkityksellisempää kuin tehdä työtä sen eteen, että tamperelaiset lapset ja nuoret saavat hyvät lähtökohdat elämälleen? Vahvuuteni on se, että tunnen hyvin lasten ja nuorten asiat siviiliammattini kautta. Tapa- Olli-Poika Par viainen pyrkii takaa maan mo nipuoliset ja hy vät koulutuspalvelut, elinkeinopalvelut sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut siitä huolimatta, että kaupunki on säästökuurilla. ni toimia on keskustella ihmisten kanssa. Pyrin kuuntelemaan sekä asiantuntijoiden että palvelujen käyttäjien mielipiteitä. Tältä pohjalta muodostan oman näkemykseni, jota vien sitten määrätietoisesti eteenpäin. 5. Työntekijä on oman työnsä paras asiantuntija. Lähettäkää rohkeasti viestiä eteenpäin ideoistanne ja kehittämisehdotuksistanne! 6. Mielipaikkani Tampereella on Kaupinojan rantakalliot. Aava Näsinselkä on melkein kuin meri. Suosikkikaupunkini Suomessa on tietenkin Tampere, mutta Helsinki on hyvä kakkonen. Helsingin kulttuuritarjonta on vielä parempi mikäli mahdollista kuin Tampereella. Mieluisin matkailumaani on Italia, koska olen opiskellut siellä vuoden. Suosikkiruokani on italialainen ruoka samasta syystä. Lemmikkini on pieni pehmolelun näköinen koira Tupu. Lempivärini on sininen. Pekka Salmi 1. Olen paljasjalkainen tamperelainen Lentävänniemen kasvatti ja asun Ikurissa. Olen asunut Tampereella lähes koko elämäni eli 38 vuoden ajan muutamaa vuotta lukuun ottamatta. Siviiliammattini on toiminnanjohtaja: vastasin Tampereen työväentalon kiinteistön taloudesta ja kehittämisestä. 2. Työkenttäni on erittäin monipuolinen. Toimialaan liittyy useita erilaisia toimintoja ja yksiköitä. Suurin haaste on tietenkin taloudellisen tilanteen ja kaikkien kehitystarpeiden välinen ristiriita. Asioita on pakko laittaa tärkeysjärjestykseen. 3. Ensimmäinen kuukausi on kulunut tutustuessa kaupunkiympäristön kehityksen toimintoihin, uusiin ihmisiin ja Frenc kellin sokkeloihin. 4. Pormestariohjelma antaa hyvän selkänojan lähteä viemään asioita eteenpäin. Tärkeimmiksi tavoitteiksi nostan kaavoituksen sujuvoittamisen ja tonttien määrän kasvattamisen sekä jouk- > 7

8 > koliikenteen ja kevyen lii kenteen käytön yleisyyden kasvattamisen viidellä prosenttiyksiköllä. Näiden tavoitteiden toteuttaminen vaatii useita erilaisia toimenpiteitä ja myös uusia resursseja. 4. Aikaisempi taustani muun muassa liikenne- ja viestintäministerin erityisavustajana an - taa hyvän lähtökohdan erityisesti liikennepolitiikan teke miseen. Minulla on lisäksi laajat verkostot ja hyvät yhteydet valtionhallintoon. Myös maankäytön suunnittelu on erittäin kiinnostavaa. Toivon pääseväni perehtymään suunnitteluun yhä syvemmin. 5. Tampereen kaupungilla on osaavaa ja hienoa porukkaa töissä. Olkaa ylpeitä työstänne ja itsestänne! 6. Näsinneulan näköalatasanne tekee joka kerta vaikutuksen. Tampere on tietenkin suosikkikaupunkini. Mieluisin matkailumaani on Espanja. Suosikkiruokani on Hot wingsit Texas Pete -kastikkeella vohveliperunoiden kera. Lempivärini on oranssi. Olli-Poika Parviainen 1. Olen kotoisin Raumalta. Muutin Tampereelle opintojen perässä vuonna 2000 ja asun nyt Hatanpäällä. Olen toiminut apulaispormestarina loppuvuodesta 2011 alkaen. 2. Vastuualueeni ovat laajat ja sidosryhmiä on valtavasti. Tällä hetkellä keskeisin haaste on taata monipuoliset ja hyvät koulutuspalvelut, elinkeinopalvelut sekä kulttuuri- ja vapaaaikapalve lut siitä huolimatta, että kaupunki on säästökuurilla. Tavoitteeni on myös uudistaa esimerkiksi kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajanpolitiikkaa edelleen monipuolisemmaksi ja tehostaa luovaa elinkeinopolitiikkaa. 3. Töihini kuuluvat pormestariohjelman osaamis-, elinkeino- ja sivistyspalveluita koskevien tavoitteiden toteuttaminen, nuorten yhteiskuntatakuun ohjaaminen, Tampereen työllisyydenhoidon kehittäminen edelleen, uuden kulttuuri- ja liikuntaohjelman toteuttaminen ym. 4. Vastuualueellani pidän erityisesti sen monipuolisuudesta. Kahta samanlaista päivää ei ole. Vahvuuksia on tietenkin itse vaikea arvioida, mutta olen saanut palautetta kokonaisuuksien hahmotuksesta sekä rakentavasta ja yhteistyöhakuisesta työotteestani. Pyrin omalta osaltani motivoimaan myös muita ja toimimaan johtotehtävissä uutta ja keskustelevaa toimintakulttuuria edistäen. 5. Erityisesti omien vastuualueideni henkilöstöltä toivon aktiivista yhteydenpitoa ja uuden ideointia, sillä säilyttääksemme vetovoimaiset palvelut meidän täytyy olla luovia yhdessä. Koko kaupungin henkilöstöltä toivon tietenkin myös käyttäjänäkökulmaa. Kannustan kuntalaisia olemaan aktiivisesti yhteydessä. Tällä hetkellä yhteydenottoja tulee jopa niin paljon, että vastauksissani voi olla pientä viivettä. 6. Suosikkipaikkojani Tampereella piisaa: kesäisin pyöräilen mielelläni oikeastaan koko kaupunkiseudulla. Suosikkipuistojani ovat Sorsapuisto, jossa vietän aikaa kavereiden kanssa tai Hatanpään puisto, jossa lueskelen. Viihdyn myös Kaupissa. Rajaportin saunallakin tulee ajoittain käytyä. Mieluisia matkailumaita on useita: Hollannissa olen käynyt lukuisia kertoja, Vietnamiin haluaisin uudestaan. Olen reppureissannut Euroopassa ja Aasiassa ja käynyt runsaassa parissakymmenessä maassa. Suosikkiruokani on tulista. Poliittinen suosikkiväri on tietysti vihreä, pukeutumisessa musta ja murretut punaisen ja harmaan sävyt. Työnkierto TEKSTI Marika Haapala KUVAT Ari Järvelä Pormestariohjelmassakin mainittu työnkierto on tuttua kirjaston koti- ja laitospalveluiden työntekijöille, sillä sitä on tehty koko osaston olemassaoloajan 1960-luvulta saakka. Työnkiertoa on ollut meillä aina, vain sen toteutustapa on vaihdellut. Tällä hetkellä työntekijät kiertävät vii dessä laitoskirjastossa: Koukkuniemen vanhainkodissa, Kaupin ja Hatanpään sairaalassa sekä Pispan ja Tammelan palvelukeskuksessa, kertoo osastonjohtaja Riitta- Liisa Kivi. Vaihto on kolme kuukauden välein. Työnkiertoon osallistuvat kaikki muut osaston seitsemän työntekijää paitsi minä, lisää Kivi, joka tarvittaessa itsekin päivystää laitoskirjastoissa. Kirjaston koti- ja laitospalvelut eli tuttavallisemmin Koti ja peti kokee työnkierron olennaiseksi osaksi työtä. En ole kuullut kenenkään koskaan toivovan, että työnkierto lopetettaisiin, kertoo Riitta-Liisa Kivi. Työntekijöiden mielestä vaihtelu virkistää. Tuntuu ihan hyvältä vaihtaa työntekopaikkaa, vahvistaa tietopalvelusihteeri Natalia Vahvelainen. 8

9 << Natalia Vahvelaisen mielestä on helppo mennä töihin mihin tahansa viidestä laitoskirjastosta. Tammelan palvelukeskuksen kirjastossa hän auttaa kirjavalinnoissa eläkeläisiä, jotka samalla reissulla käyvät syömässä, harrastamassa ja tapaamassa tuttuja. < Tietopalvelusihteeri Marjut Laurila lainaa kirjat Maarit Koskelle (vas.) ja Auli Niemiselle. Muista laitoskirjastoista poiketen Hatanpään sairaalan kahvilakirjasto on yleinen kirjasto, jossa sairaalan potilaiden lisäksi voi käydä kuka tahansa kaupunkilainen. on kirjaston koti- ja laitospalveluissa tuttu juttu Sopivasti vaihtuvaa ja pysyvää työtä Laitoskirjastojen vaihtuvien työvuorojen vastineeksi työlle pysyvyyttä tuovat jokaisen työntekijän omat kotipalvelu- ja yhteisöasiakkaat sekä kokoelmien toimittaminen. Joillakin työhön kuuluu myös elämyksellisten ohjelmien kuten kirjastotuntien järjestäminen ikäihmisille, kirjavinkkaukset tai esimerkiksi muistelulaukkujen kokoaminen. Osa taas hoitaa yhteistyötä vapaaehtoisia lukijoita välittävän Mummon Kammarin kanssa tai ohjaa kotipalvelua koko kirjaston sisällä. Tietopalvelusihteeri Marjut Laurila kertoo, että hänen työpäivänsä voi esimerkiksi alkaa aamulla pääkirjasto Metson alakerrassa olevassa koti- ja laitospalveluiden toimipisteessä soittokierroksella vuosien varrelta tutuiksi tulleille kotipalveluasiakkaille. Samalla vaihdetaan työntekijöiden kesken tärkeimmät kirjastojen kuulumiset. Metson tapaamiset ovat hyvä vertaistuki, toteaa Laurila. Kun asiakkaiden kirjat on pakattu kotiin kuljetusta varten ja kirjattu ylös, jottei samoja kirjoja anneta asiakkaalle useasti jatkuu työpäivä laitoskirjastossa, tällä kertaa Hatanpään sairaalan kahvilakirjastossa. Hatanpäällä viedään kirjoja osastojen potilaille, mutta myös pidetään avoinna kirjastoa kenelle tahansa kaupunkilaiselle. Laitoskirjastoihin työnkierto sopii, mutta kotipalvelun monesti iäkkäät asiakkaat taas arvostavat pitkää asiakassuhdetta. Kotipalvelun asiakkaat tykkäävät, kun soittajalla on sama kirjamaku ja tuttu ääni, kertoo Marjut Laurila. Kaikki voivat sijaistaa toisiaan Riitta-Liisa Kiven mukaan työnkierto mahdollistaa kaikkien osallistumisen työn kehittämiseen, koska jokainen tuntee työn eri osa-alueet. Kaikki voivat sijaistaa toisiaan, joten koulutusten, lomien ja vapaiden ajaksi löytyy helposti sijainen, eikä laitoskirjastojen päivystysaikoja ole juuri koskaan tarvinnut perua esimerkiksi kirjastonhoitajan sairastumisen takia. Työnkierrolla on myös haluttu tasata työn raskautta. Laitoskirjastotyössä kirjastonhoitajakin näkee sairautta, kuolemaa ja hätääntyneitä omaisia. Vaikeiden asioiden jakaminen kollegojen kanssa on luontevaa, koska jokainen tuntee olosuhteet. Vaitiolovelvollisuus työssä on muuten hyvin tiukka, sanoo Kivi. Kun työpaikka vaihtuu kolmen kuukauden välein ja saattaa mennä kaksikin vuotta ennen kuin sama vuoro esimerkiksi Koukkuniemen vanhainkodissa toistuu, korostuu tiedonkulun tärkeys. Parhaiten tieto kulkee yhteisissä viikkopalavereissa. Lisäksi jokaisessa kirjastossa olevat kalenterit ja tarkistuslistat ovat tärkeitä, jotta tietää, mitä edellinen on tehnyt ja missä avaimia ja muita tavaroita säilytetään. Muistettavaa on paljon, mutta vuoron vaihtuessa ensimmäiseen työvuoroon tuleminen ei silti ole vaikeaa. Tänne on helppo tulla, koska paikat ja ihmiset ovat tuttuja. Edellinen työntekijä on jättänyt tietoa kesken jääneistä töistä, joita minä nyt jatkan, kertoo tietopalvelusihteeri Natalia Vahvelainen aloittaessaan taas kolmen kuukauden rupeaman Tammelan palvelukeskuksen kirjastossa. Laitoskirjastojen asiakkaille työnkierto merkitsee kolmen kuukauden välein vaihtuvaa kirjastonhoitajaa. Jotkut asiakkaat haluaisivat, että kirjaston työntekijä pysyisi samana, toisista taas on mukava, kun työntekijä vaihtuu. Ja kaikki eivät vaihtoa edes huomaa. Asiakas saattaa sanoa, että sinähän suosittelit tätä kirjaa minulle viime viikolla, vaikka silloin töissä on ollut ihan toinen työntekijä. 9

10 YKSI MEISTÄ TEKSTI Matti Wacklin KUVAT Ari Järvelä Afrotanssi, rummut ja Afrikka tahdittivat toipumista Rummun rytmi vie mukanaan. Tanssin liikekieli on voimakasta. Koko keho on käytössä. Sievistelystä ei ole tietoakaan, kuvailee Eija Hanhiniemi. noa hänen elämänhistoriastaan. Kyynisimmänkin tarkkailijan on pakko myöntää, että afrikkalaiset rytmit ovat tosiaan olleet iskun saaneen kehon ja mielen tärkeä kumppani, kun opettaja on palannut arkeen ja iloon. Isku kesken ruokailun Se isku tuli täysin yllättäen aprillipäivänä 2009 kesken koulun ruokailun. Tervettä elämää elänyt Eija Hanhiniemi istui ruokapöydässä, kun äänet, puheen sorina ja astioi- Eija Hanhiniemi myöntää, että afrikkalainen tanssi on hänelle tärkeä hyvinvoinnin lähde ja itsehoidon keino. Jo kahdeksan vuotta afrotanssia harrastanut Tammerkoski-Klassillisen koulun englannin opettaja on opiskellut myös afrikkalaisten rumpujen salat. Afrotanssin ja rummutuksen opastajana on ollut viime vuodet senegalilainen Ismaila Sané. Kun Hanhiniemi puhuu hyvästä voinnista, sanat saavat paiden kalina, äkkiä muuttuivat hahmottomaksi huminaksi. Hän yritti kertoa tuntemuksistaan kollegoilleen, mutta sanat jäivät kurkkuun. Samalla kädestä putosi vesilasi. Se oli merkki halvauksesta. Diagnoosiksi tuli aivoinfarkti. Minut pelasti se, että olin niin lähellä Taysia. Puolen tunnin kuluttua olin liuotushoidossa, kertoo Hanhiniemi. Halvausoireet hellittivät samana iltana, mutta edessä oli pitkä kuntoutusprosessi, jossa pääpaino oli puheterapialla. Puheen tuottamisessa oli pulmia. Se oli kova paikka englannin ja ranskan opettajalle, jolle kieli ja puhuminen ovat keskeinen osa ammattia. Kielet ovat hänelle rakkaita. Sairastumisen perimmäinen syy löydettiin. Infarkti johtui sydämen eteiskammioiden välisessä seinämässä olleesta aukosta, joka lokakuussa 2009 suljettiin kuljettamalla pikkuinen kaksipuoleinen sateenvarjo valtimoa myöten sydämeen reiän peitoksi. Joustava työyhteisö Tänään Eija Hanhiniemi kiittää Tammerkosken yläkoulun rehtoria tuesta ja ymmärryksestä. Rehtori antoi Hanhiniemelle mahdollisuuden palata takaisin viran hoitoon siihen tahtiin kuin voimat antoivat myöten. Pitkän sairausloman jälkeen hän kokeili ensin kahdeksantuntisia viikkoja, jotka tuntuivat toipumisen siinä vaiheessa raskailta. Vähitellen elämä alkoi kuitenkin palata uomiinsa. Syksyllä

11 hän oli voimistunut jo niin, että puolipäivätyö oli mahdollista. Viime syksynä hän palasi täyteen virkaan englannin opettajaksi. Ranska sen sijaan sai jäädä ihan voimien säästämiseksi. Puhe ei ole täysin palautunut. Se surettaa. Pystyn kuitenkin tekemään työni. Olen perusoptimisti. Infarkti on jäänyt taakse. Minulla on täysi elämä, johon kuuluvat myös Afrikka, tanssi ja rummut. Perustaitoja katulapsille Eija Hanhiniemi halusi tutustua tanssin ja rummutuksen innostamana afrikkalaiseen elämään myös paikan päällä. Takana on neljä matkaa Afrikassa toimivien länsimaisten järjestöjen eri projekteihin Keniaan, Tansaniaan ja Senegaliin. Niistä kaksi on ollut sairastumisen jälkeen. Hanhiniemi teki viimeisimmän reissunsa Senegalin pääkaupunkiin Dakariin viime kesänä. Hän opetti pikkupoikia lukemaan ja laskemaan Village Pilote -järjestön keskuksessa. Opetuskieli oli ranska. Se oli mielenkiintoinen haaste, sillä suurin osa pojista puhui wolofia. Keskus oli tarkoitettu paljon pahaa elämässään kokeneille katupojille. Hanhiniemi työskenteli paikallisten ammattilaisten kanssa. Lapset ottivat suomalaisopettajan vastaan joka aamu kaukaa iloisesti tervehtien. Oppikirjoja ei ollut. Opettajat kirjoittivat harjoitukset poikien vihkoihin. Tunneilla pohdittiin myös poikien elämään liittyviä eettisiä ja moraalisia kysymyksiä. Työ palkitsi opettajaa. Perustaitojen, kuten lukemisen ja laskemisen oppiminen parantaa olennaisesti poikien mahdollisuuksia hallita omaa elämäänsä ja päästä eteenpäin. Eikö minun, vauraan länsimaan kansalaisen tehtävä ole tukea niitä, joilla asiat ovat huonommin? Kyse on yhteisestä ihmisyydestä. Palaan Afrikkaan itsenikin vuoksi. Haluan nähdä maailmaa tavallisen kansalaisen näkökulmasta, en turistina. En halua umpioitua! Hanhiniemen paluuhalua lisää se, että hänellä on Afrikassa pari kummilasta. Yleisin vaaratilanne pistostapaturman syntymiseksi sattuu, kun neulaa ei pistämisen jälkeen pudoteta sille tarkoitettuun astiaan, vaan laitetaan takaisin neulan omaan suojaholkkiin. STOP TYÖTAPATURMILLE Veritapaturmia sattuu Tampereella liikaa Tampereen kaupungissa raportoidaan noin 150 veritapaturmasta vuosittain. Tutkimuksien mukaan suuri osa veritapaturmista jää kuitenkin kokonaan raportoimatta. Arvion mukaan jopa 90 prosentille hoitajista tapahtuu veritapaturma uransa ensimmäisen kymmenen vuoden aikana. Veritapaturmia sattuu hyvinvointipalveluissa niin hoitajille, sairaalahuoltajille kuin lääkäreillekin. Veritapaturmat aiheuttavat merkittäviä terveysriskejä, minkä vuoksi niiden määrän vähentäminen on tärkeää. Kun työpaikoilla toimitaan ohjeiden mukaisesti, veritapaturmat vähenevät, tartuntavaara pienenee, työtyytyväisyys lisääntyy ja palvelun laatu paranee. Jokainen veritapaturma on ennaltaehkäistävissä huo lellisuu della ja suositusten mukaisilla toimintatavoilla. Yleisin vaaratilanne pistostapaturman syntymiseksi tapahtuu silloin, kun neula laitetaan pistämisen jälkeen neulan omaan suojaholkkiin takaisin. Väärän toimintamallin syntyä edistää, jos työntekijällä ei ole neulalle tarkoitettua särmäisjäteastiaa mukana pistostilanteessa. Euroopan Unioni on antanut vuonna 2010 direktiivin, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä veritapaturmien syntyä. Direktiivi kieltää neulan laittamisen takaisin suojukseen. Tampereella veritapaturmien määrään ja syntytapoihin TEKSTI Sami Uusitalo KUVA Ari Järvelä kiinnitettiin huomiota Työturva Monitorin käyttöönoton jälkeen. Huomattiin, että suurin osa neulanpistostapaturmista tapahtuu toimittaessa hyvien käytäntöjen vastaisesti. Lisäksi havaittiin, että hyvinvointipalvelujen henkilöstölle tulee tarjota lisää tietoa veritapaturmien vaaroista ja hyvistä käytännöistä. Hyviin käytäntöihin kuuluu esimerkiksi asiakkaan huomioon ottaminen pistostilanteessa, teräville neuloille tarkoitetun särmäisjäteastian ottaminen mukaan pistostilanteeseen, insuliinikynän oikea käyttö ja oikea ensiapu veritapaturman sattuessa. Veritapaturmien ehkäisemiseksi kehitettiin verkkokurssi yhteistyössä hygieniahoitajien, haavahoitajan, työterveyshuollon ja työsuojelun asiantuntijoiden kanssa. Verkkokurssi sisältää tietoa yleisimmistä vaaratekijöistä, oikeista toimintamalleista sekä ensiapuohjeet ja toimenpiteet veritapaturman sattuessa. Tavoitteena on, että kaikki ne kaupungin työntekijät, joiden työssä on veritapaturman riski, hyödyntäisivät kurssin sisältöä. Verkkokurssin sisältöä on kehuttu kattavaksi ja silti yksinkertaiseksi. Kurssi on myös herättänyt mielenkiintoa muissa kaupungeissa Sairaanhoitajalehden tehtyä uutisen Tampereen veritapaturmakurssista. Kurssi löytyy Looran verkkokurssitarjonnasta. Voimassa oleva hygieniaohjeistus löytyy Looran omalta Hygieniaohjeistus-välilehdeltä. Henkilöstöasiat > Koulutus > Koulutustarjonta > Verkkokoulutus 11

12 TEKSTI Päivi Stenroos KUVA Ari Järvelä Tuoretta työelämäosaamista opettajille Ammatillisten aineiden opettajien on hyvä päästä välillä päivittämään työelämätaitojaan. Tampereen seudun ammattiopisto Tredu on mukana hankkeessa, jossa on tuotettu toimintamalli työelämäjaksojen järjestämiseksi ja työpaikkaohjaajien koulutuksen toteuttamiseksi. Osaajana työmarkkinoille toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta -hankkeen tavoitteena on muun muassa lisätä oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä ja parantaa opetuksen työelämävastaavuutta. Jos on vuosia opettajan työssä, moni asia kentällä ehtii muuttua, ja parhaiten muutoksiin pääsee kiinni työelämäjaksolla, siis konkreettisesti tekemällä, sanoo lehtori Minna Luoma-Veikkola, joka on hankkeen vastuuhenkilö Tredussa. Opiskelijat kaipaavat käytännön tietoa Hoitotyön opettajat Liisa Sillanpää ja Sari Ruokonen pääsivät työelämäjaksoilleen hankkeen kaut ta. Sillanpää oli Koukkuniemen vanhainkodin eri osastoilla seitsemän viikon ajan. Hän toimii myös yhdysopettajana eli hankkii opiskelijoille työssäoppimispaikkoja, ja tämän vuoksi jaksosta oli erityistä hyötyä. Koukkuniemi on meille tärkeä yhteistyötaho. Työelämäjakson aikana tutuiksi tulivat sekä työpaikka käytäntöineen että sen ihmiset, Sillanpää kertoo. Ruokonen taas oli päihde- ja mielenterveystyössä kolmannella sektorilla. Hän halusi muun muassa syventää ymmärrystään yhteiskunnan ilmiöistä. Seitsemän viikon aikana ehti kokea hyvin, miten esimerkiksi huono-osaisuus näyttäytyy käytännön työssä nykyään, Ruokonen sanoo. Työelämäjaksolta palaavalla opettajalla on oppilailleen kirjaimellisesti uutta kerrottavaa. Kyse voi olla uusista käytännöistä ja menetelmistä tai asiakaskulttuurin muutoksista. Otetaan esimerkiksi lääkehoidon toteuttaminen: miten se toimii nykyään, kuka vastaa mistäkin asiasta ja niin edelleen, Sillanpää sanoo. Käytännön esimerkit ovat juuri sitä, mitä opiskelijat kaipaavat, Ruokonen toteaa. Tieto kulkee myös toiseen suuntaan, kun työelämäjaksolla oleva opettaja kertoo työpaikalla alan opetuksesta ja sen tavoitteista. Työelämäjaksoille toivotaan jatkoa Tampereen seudun ammattiopistossa Tredussa on toteutettu hankkeen aikana 8 opettajien työelämäjaksoa eri aloilla ja koulutettu 61 työpaikkaohjaajaa. Samalla kehitettiin malli, jota noudattaen toiminta voisi jatkua sujuvasti ammattiopetuksessa. Toiveena on, että saisimme nyt työelämäjaksot osaksi opettajien työtä, Minna Luoma-Veikkola esittää. Mielellään vielä niin, että Sari Ruokonen, Liisa Sillanpää ja Minna Luoma-Veikkola toivoisivat työelämäjaksojen olevan säännöllisen osa ammatillisen opettajan työtä. niitä olisi säännöllisesti ja jatkuvasti, Ruokonen jatkaa. Opettajien työelämäjaksot toimisivat Luoma-Veikkolan, Ruokosen ja Sillanpään pohdintojen mukaan parhaiten, jos niille voisi päästä joustavasti ja vähintään viiden vuoden välein. Jakson pituus voisi vielä vaihdella kulloistenkin tarpeiden mukaan. Osaajana työmarkkinoille toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta -hanke on Vantaan ammattiopisto Varian hallinnoima hanke, jonka yhteistyökumppanit ovat Tredu (Tampereen ammattiopisto) ja Länsirannikon Koulutus Oy WinNova. Projekti on opetushallituksen rahoittama Euroopan sosiaalirahaston hanke. 12

13 Erityisopettaja määrää tahdin kiekkokaukalossa LÄHIKUVASSA TEKSTI Päivi Pajula KUVA Susanna Lyly Tampereen Liisanpuiston koulun erityisopettaja Timo Favorin opettaa päivisin yläkouluikäisille nuorille matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Vapaa-ajalla mies pukee mustavalkoisen raitapaidan päälleen, vaihtaa karttakepin pilliin ja hyppää jääkiekon SM-liigakaukaloon. Sekä erotuomarointi että opettaminen vaativat jämäkkää luonnetta. Molemmat työt ovat haastavia ja vahvistavat pai neensietokykyäni. Opet taminen ja tuomarointi myös tukevat toisiaan, sillä peleissä unohdan kouluasiat ja koulussa pelit, Timo Favorin kertoo. Nuorena Favorin pelasi jääkiekkoa 20-vuotiaaksi, minkä jälkeen hän teki valinnan pelaamisen ja opiskelun välillä. Opinnot veivät voiton. Kaukaloita hän ei kuitenkaan jättänyt taakseen, vaan aloitti tuomariuransa 1990-luvulla divarikiekkojäiltä. Kuusi vuotta sitten erityisopettajan ja matemaattisten aineiden opettajan pätevyys avasi Favorinille ovet Tampereen kaupungin vakituiseen työsuhteeseen. Vammalasta muuttanut opet taja on ollut tyytyväinen työpaik kaansa Liisanpuiston koulussa, jossa oppilailla on erityisvaikeuksia. Myös työn ja tuomaroinnin yhdistäminen on onnistunut saumattomasti. Lähden arkena kohti jäähallia usein kolmen aikaan, jolloin koulupäivä on jo päättynyt. Moni kiekkokaupunki on muutaman tunnin ajomatkan päässä Tampereelta, joten pelien takia en ole ollut juuri töistä pois. 700 liigaottelua Timo Favorin saavutti tammikuussa 700 ottelun rajapyykin toisena erotuomarina SM-liigassa kautta aikojen. Nuorena hän ei koskaan ajatellut, että harrastus veisi joskus näin pitkälle. 16 vuotta SMliigaa on nyt takanapäin. Urani huippuhetki on ollut Torinon olympiajäillä 2006, kun pääsin viheltämään kansainvälisissä kisoissa muutaman muun eurooppalaistuomarin tavoin, Favorin muistelee. Vaikka miehen tuomariura on komea, hän ajattelee opettami sen olevan ensisijainen työ ja tuomaroinnin pikemminkin harrastus. Luistelu pitää Favorinin hyvässä fyysisessä kunnossa, mistä on hyötyä opetettaessa erityistukea tarvitsevia lapsia. Työlle ja tuomari onnille omistautuminen on kuitenkin vaatinut veronsa. Vihellän peliä runkosarjassa. Sosiaalinen elämäni on jäänyt vähemmälle työn ja jäähallien ulkopuolella, koska viikonloput vierähtävät usein pelireissussa. Tulokkaiden tukija Opettaminen jatkuu luokkahuoneen ulkopuolellakin, sillä poikkeuksellisen kokenut erotuomari tukee ja ohjaa tuomaritulokkaita jäällä. Olemme tuomareina kuin yksi joukkue. Kokeneempana tietenkin opastan vasta muutaman vuoden viheltäneitä, Timo Favorin kertoo. SM-liigaa parhaillaan myllertävä kohu kiekkoväkivallasta on Favorinin mielestä kurinpitoryhmän ja liigan hallituksen asia, mutta tuomaritkin seuraavat keskustelua tarkasti. Jääkiekkoilijoiden luisteluvauhti on kasvanut, mikä on aiheuttanut osan onnettomuuksista. Viheltäminen ei ole ainakaan helpottunut viime aikoina, mutta pyrin aina pitämään oman päättäväisen linjani ja noudatan tiettyä sapluunaa. Timo Favorinilla on pätevyys sekä erityisopettajan että aineenopettajan tehtäviin ensimmäisestä yhdeksänteen luokkaan saakka. Erotuomarina hän on edennyt olympiajäille saakka. 13

14 Top School -hankkeen tiedekerhot innostavat lapsia Top School -oppimisympäristöjen kehittämishanke on edennyt sen viimeiselle kolmannekselle. Tampereen kaupungin strategisen hankkeen tavoitteena on nykyaikaistaa koulujen ja oppilaitosten oppimisympäristöjä. Koulujen, yliopistojen ja yritysten yhteinen Lumate-kes kus jatkaa hyvin alkanutta toimintaan sa. Keskus tarjosi vuoden 2012 aikana ilmaisia tiedekerhoja luokan oppilaille. Kerhoihin syntyi varsinainen ryntäys, sillä 411 innokasta tutkijanalkua halusi jäseniksi. Kaikki eivät valitettavasti mahtuneet mukaan, mutta nyt kerhojen määrää on lisätty ja niitä tarjotaan luokkalaisille, luokkalaisille, yläkoululaisille sekä lukiolaisille, kertoo hankejohtaja Riitta Juusenaho. Tavoitteena on, että Tampereen teknillisessä yliopistossa pystytään kouluttamaan matematiikan opettajaksi opiskelevista ohjaajia niin, että aikanaan kaikille kouluille voitaisiin tarjota omia kerhoja. Sampolan kampusalueella puo - lestaan suunnitellaan ja kehi tetään työväenopiston, kirjaston ja Tammerkosken lukion yhteistyötä niin, että opiskelijoille ja seudun asukkaille voitaisiin tarjota uudenlaisia yksiköiden yhteistoimintaan perustuvia koulutus- ja kulttuuripalveluita. Yhteistyön sujumista tukee ja varmistaa ryhmä Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen tutkijoita. Tavoitteena on osallistaa henkilöstö kehittämään omaa työtään niin sisällöllisesti kuin tilojen yhteiskäytössäkin. Koulutusosaamisesta Tampereen vientituote? Top School -hanke, Tampereen korkeakoulut, Tredu ja Teknillinen lukio osallistuivat Lontoon Bett-opetusteknologiamessuille alkuvuonna. Messuilla esittäytyi vain kaksi kaupunkia: Lontoo ja Tampere. Tamperelaisten tavoitteena oli esitellä kaupunkia korkeatasoisena koulutuksen ja tutkimuksen keskittymänä ja kuvata sitä korkeakoulujen ja oppilaitosten toiminnallisten sisältöjen avulla, selvittää Riitta Juusenaho. Suomalainen koulutus tunnistettiin korkeatasoiseksi, ja kiinnostus Tampereen osastoa kohtaan oli suuri. Erityisesti ns. kehittyvien maiden edustajat kiinnittivät huomiota Tredun Natura Mobile -innovaatioon ja muuhun ammatilliseen koulutukseen. Muiden suomalaiskaupunkien edustajat hämmästelivät aidosti nähdessään Tampereen kaupungin messuosaston Lontoossa, sanoo Juusenaho. Opetusteknologiaa pullistelevan messutapahtuman sisällä on erittäin tärkeää esitellä myös aitoja pedagogisia ratkaisuja, joissa teknologiaa sovelletaan opetukseen ja jossa koulutuksen järjestäjä, suomalainen kaupunki, kantaa vastuuta lasten ja nuorten oppimisen tulevaisuudesta. Uskon, että vuoden 2014 Bett-messuilla on paljon muitakin kaupunkeja esillä. Opetusteknologian vaikuttavuutta selvitetään Top School -hankkeeseen liittyvää professuuria hoitamaan valittiin Petri Nokelainen. Hänen tutkijaryhmiensä keskeisiksi oppimisympäristöjen tutkimusteemoiksi nousivat muun muassa opetusteknologian vaikuttavuuden tutkimus, osallistavan oppimisen mahdollistaminen rakennettujen ja suunnitteilla olevien koulurakennusten näkökulmasta, ammatillisen huippuosaamisen tutkimus sekä kestävä kehitys osana opettajien ammatillista kasvua. Professori Nokelainen ohjaa myös kahta kaupungin koulutushenkilöstöstä muodostettua tohtorintutkintoon tähtäävää ryhmää. Top School -hankkeeseen saadaan Pirkanmaan liitosta Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Bagdad matematiikkaa täältä ikuisuuteen -työpa janäyttely Vapriikissa kaikille koululaisille. Opettajat voivat varata omalle luokalleen ajan: tai tampereenoppimisymparistot.wordpress.com MARJO RÄMÖ 14

15 Hän on työnsä ohessa Tampere Praksiksen aikuissosiaalityön kehittäjäsosiaalityöntekijä, joka organisoi tiimien toimintaa, Reetta Salminen vastaavasti lapsiperheiden sosiaalityön. Sosiaalityöntekijä Katariina Liimatainen arvioi, että tutkiva työskentely on jo lisännyt jalkautuvaa työtä. Kynnys siihen on madaltunut. Praksis-tiimi on näyttänyt esi merkkiä, hän sanoo. Lapsiperheiden sosiaalityön tiimit ovat kirjoittaneet työssä onnistumisen tarinoita ja käsitelleet lapsen osallisuutta lastensuojelussa sekä dokumentointia. Jokaista teemaa on syvennetty sille omistetussa työpajassa, jossa mukana on ollut alan tutkijoita, opettajia ja sosiaaliasemien henkilökuntaa. Työpajat ovat olleet varsin suosittuja. Esimerkiksi työssä onnistumisen avaimia pohti 90 henkilöä. Praksis yhdisti teorian ja käytännön TEKSTI Jaana Kalliomäki KUVA Susanna Lyly Tampere Praksis kehittää sosiaalityötä tuomalla yhteen opetuksen, tutkimuksen ja käytännön. Mukana on tutkijoita, opettajia, sosiaalityöntekijöitä ja opiskelijoita. Facebookiin keväällä avattava matalan kynnyksen sosiaaliasema on yksi esimerkki työn tuloksista. Facebookin sosiaaliasema toimii kanavana heille, joiden ei ole helppo tulla tänne asemalle. Sen avulla välitämme tietoa asiakkaille sekä annamme myös yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa, sosiaalityöntekijä Elina Perkiö valottaa. Praksis käynnistyi palvelujen ja osaamisen kehittämiseksi syksyllä Europan sosiaalirahaston rahoittamassa kolmivuotisessa hankkeessa ovat mukana Tampereen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos. Kaupungin sosiaalityöstä siihen osallistuvat aikuis- ja lapsiperheiden sosiaalityön asemat sekä sosiaaliasema Sarvis. Sosiaalityöntekijät Elina Perkiö ja Katariina Liimatainen kehittävät sosiaalityötä Praksis-hankkeessa, joka tuo palvelujen parantamiseksi teorian lähemmäksi käytäntöä. Tiimit työstävät käytäntöä Työtä on aluksi tehty kerran kuussa kokoontuvissa tiimeissä, joita aikuissosiaalityössä on yksi ja lapsiperheiden sosiaalityössä kolme. Niihin ovat osallistuneet myös oppilaitosten lehtorit ja harjoittelijoina työskentelevät opiskelijat. Jokainen toimisto on valinnut itseään kiinnostavan pilotin käytännön työn analysoimiseen. Meillä se on ollut asiakkaiden elinympäristössä tehtävä jalkautuva sosiaalityö. Olemme miettineet, mitä se on ja voi olla, mitä asiakkaat toivovat siltä ja miten sitä voi kehittää, Elina Perkiö summaa. Opiskelijoilla oma roolinsa kehittämisessä Praksis-hankkeen yksi keskeinen tavoite on lujittaa sosiaalityön ja sen opetuksen, tutkimuksen ja harjoittelun yhteistyötä. Harjoittelun ohjaajat saavat koulutusta, ja myös opiskelijat voi vat osallistua työn kehittämiseen. He tekevät piloteista opinnäytetöitä, joiden perusteella työn te kijöillä on mahdollisuus luo data työtään. Yhteistyörakenteesta toivotaan pysyvää. Kaupunki toivoo paljon harjoittelijoita tulevaisuudessakin. Myös oppilaitok sille on tärkeää, että ne saavat harjoittelijoita tänne ja täällä on päteviä ohjaajia. Opiskelijat ovat antaneet hankkeesta jo paljon myönteistä palautetta, Elina Perkiö kertoo. Myös Katariina Liimatainen sanoo hankkeen tuoneen paljon hyvää. On hienoa, että on saanut tällaisen mahdollisuuden tutkia ja kehittää omaa työtään. Me olemme työmme asiantuntijoita ja tiedämme, mitä kentällä tapahtuu. Oppialan teorian yhdistäminen käytännön tietoon on ollut antoisaa. Kun mukana on yliopiston, ammattikorkeakoulun ja meidän henkilökuntaamme, tulee monia näkökulmia, hän toteaa. 15

16 YÖTYÖN AMMATTILAISET Kirsi Helanderin mukaan matkustajat ovat ymmärtäväisiä, vaikka bussi olisi ruuhka-aikoina muutaman minuutin myöhässä aikataulusta. TEKSTI Päivi Pajula KUVA Ari Järvelä Yötyö leventää bussinkuljettajan leipää Nyt on se aika, kun pimeys vaihtuu valoon, ja pian ruoho taas vihertää. Tampereen kaupunkiliikenteen linjaautonkuljettaja Kirsi Helander tuntee olevansa etuoikeutettu, koska hän voi seurata luontoa ja vuodenaikojen vaihtelua työnsä lomassa. Kuljettajien aamuvuorot alkavat arkena jo yöllä neljän aikaan, kun monet kaupunkilaiset vielä kääntävät kylkeään peittonsa alla kotona. Naiskuljettajan mielestä aamuyön tunnit ovat arkena mukavan rauhallisia eikä keskellä yötä herääminen tunnu hankalalta. Olen tehnyt lähes aina vuorotyötä ja pidän siitä, että työajat vaihtelevat. Lyhimmät työvuoroni kestävät alle kuusi tuntia ja pisimmät päälle yhdeksän, Helander kertoo. Helander aloitti kuljettajan uransa 1980-luvun lopussa Turussa, mutta siirtyi Tampereelle yhdeksän vuotta sitten entistä paremman työpaikan perässä. Pitkästä urasta on ollut hyötyä TKL:n vaaleissa, joissa työntekijät saavat toivoa haluamiaan työvuoroja tulevalle aikataulukaudelle. Mitä pidempään on TKL:n palveluksessa työskennellyt, sitä enemmän voi vuoroihinsa vaikuttaa. Vaikka yötyöt voivat tuntua raskaammilta kuin päivävuorot, Helanderin mielestä ajetut yötyötunnit ilahduttavat aina palkkapäivänä, koska lisät kasvattavat kuljettajan ansioita tuntuvasti. Turvallista matkantekoa TKL:n kolmestasadasta kuljettajasta vain kolmisenkymmentä on naisia. Kirsi Helander ei muista tarkkaa syytä siihen, miksi hän kiinnostui nuorena naisena linja-autoilusta. Kuljettajan työ tuli kuitenkin tutuksi jo lapsuudessa, koska Helanderin isän veljet olivat bussikuskeja. REILUN KAUPAN VINKKI Reilu ananaskakku pääsiäiseksi Tämä keväinen kakku sopii hyvin pääsiäisen kahvi pöytään perinteisen pashan, mämmin ja muiden pääsiäisherkkujen kaveriksi. Monia ana naskakkuun tarvittavia raaka-aineita on saatavilla Reilu kauppa -sertifioituina, mikä tarkoittaa, että niiden tuotannossa on kiinnitetty erityistä huomiota kehitysmaiden viljelijöiden työoloihin, palkkaukseen ja ympäristöasioihin. Vuoan pohjalle: 50 g maidotonta kasvismargariinia 0,75 dl tummaa sokeria (reilu, luomu) 1/2 ananas (R, L) Taikina: 1 dl rypsiöljyä tai kookosöljyä (R, L) 1 dl ananasmehua (R, L) 1,5 dl ruokosokeria (R, L) 0,5 tl suolaa 1 rkl vaniljasokeria (R, L) 3 dl vehnäjauhoja (L) 1 tl leivinjauhetta Vuoraa kakkuvuoka (halkaisija 16 cm) leivinpaperilla ja laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Sekoita margariini ja sokeri ja laita seos nokareina kakkuvuoan pohjalle. Leikkaa ananaksesta siivuja ja asettele ne margariiniseoksen päälle. Sekoita öljy, ananasmehu, ruokosokeri, suola ja vaniljasokeri. Lisää joukkoon vehnäjauhot ja leivinjauhe ja sekoita tasaiseksi. Kaada taikina vuokaan ananassiivujen päälle ja tasoita taikinan pinta. Paista noin 30 minuutta 200 asteessa. 16

17 Viime vuosina julkisuudessa on keskusteltu linja-autonkuljettajien työssään kohtaamasta väkivallasta. Helander ei ole koskaan pelännyt ratin takana. Ei edes yön viimeisinä tunteina. Etenkin viikonloppuöisin busseissa matkustaa päihtyneitä kaupunkilaisia, mutta en ole koskaan kohdannut uhkaavia tilanteita. Minusta tuntuu, että matkustajat kohtelevat naiskuljettajia hieman lempeämmin kuin miehiä. Tien päällä myös vapaa-ajalla Kuljettajat istuvat suuren osan työpäivästään, joten keho kaipaa vastineeksi liikettä. Jos työntekijä ei huolehdi hyvinvoinnistaan, epäsäännölliset työajat ja kiire voivat aiheuttaa stressiä ja fyysisiä kipuja. Kirsi Helanderin aktiivinen elämäntapa pitää naisen hyvässä kunnossa. Talvisin kuljettaja pulahtaa säännöllisesti avantoon, jonne jää vät rasittavat kolotukset. Hän osallistuu myös Liikennelaitoksen urheiluseuran toimintaan. Viimeksi pelasin urheiluseuran sulkapallomestaruudesta. Miehet veivät minua aivan 6 0, mut ta sainpahan kankun kipeäksi, Helander naurahtaa. Autoilu kuuluu kuljettajan elämään myös lomalla. Pääsiäiseksi Helander matkustaa perheineen asuntovaunullaan pohjoiseen, Levin keväthangille laskettelemaan ja rentoutumaan. Anna kakun levätä vuoassa 10 minuuttia ennen kuin kumoat sen tarjoilulautaselle. Nauti! Luonto tarjoaa ihmisille elintärkeitä hyötyjä eli ekosysteemipalveluja. Yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen nauttiii kevätpäivästä perheen koirien Hupi-Veikon ja Mörön kanssa Näsijärven jäällä. Tampereen ekosysteemipalvelut eli luonnon ihmiselle tarjoamat hyödyt ovat huomion kohteena viime vuonna alkaneessa Evita-projektissa, jossa ovat mukana Suo men ympäristökeskus Syke ja kaupunki. Projektiin osallistuu kaa - voittajia, selvitysten tekijöi tä, paikkatieto-osaajia ja vihersuunnittelijoita sekä kestävän yhdyskuntayksikön väkeä. Ekosysteemipalveluja ovat esimerkiksi virkistäytymismahdollisuudet tai kasvillisuuden tarjoama viilennys kesähelteillä. Viherrakenne, joka muodostuu kaupungin viheralueista ja -reiteistä, on tärkeä ekosysteemipalvelujen perusta. Koska ekosysteemipalvelut ovat elämän edellytys, ne halutaan ottaa huomioon jo kaavoituksessa. Uusi näkökulma on hyödyllinen erityisesti täydennysrakentamisen suunnittelussa eli Ehyt-hankkeessa. Idea ekosysteemipalveluiden selvittämisestä tuli ympäristöpäällikkö Kaisu Anttoselta, joka seuraa tiedemaailman tapahtumia. Tartuin hanakasti ideaan, sillä täydennysrakentamisessa kaikki uudet katsantokannat ovat tervetulleita. Täydennysrakentaminen ei ole vaikea asia vain asukkaille, vaan myös täällä kaupunkiorganisaation sisällä. Ristiriitoja voi olla esimerkiksi biologisen luonnon itseisarvoa korostavan ja ihmislähtöisen näkökannan välillä, pohdiskelee yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen. Montosen mielestä uusia työkaluja tarvitaan myös virkistämään työn tekoa. Helposti vedotaan siihen, että kaavoituksessa on iät ja ajat Meurmanin ajoista lähtien otettu huomioon kaikki tarvittavat asiat. Vesi ja maisema ovat ekosysteemipalveluja Ihmiset ja kaupungit ovat riippuvaisia luonnosta ja sen tarjoamista resursseista. Havahduin huomaamaan, että esimerkiksi mehiläisten tekemä pölytys on perustava ekosysteemipalvelu. Montonen mainitsee. Esimerkkejä lukuisista luonnon hyödyistä mainittakoon ravinto, vesi ja polttoaineet, veden ja ilman puhdistaminen sekä esteettiset ja virkistysarvot. Kaunis maisema on sekin ekosysteemipalvelu. Evitan pilottihankkeeksi on valittu Tesoman yleissuunnittelualue, ja Hanna Montonen on juuri saanut pöydälleen Rambollin tekemät karttaluonnokset alueen ekosysteemipalveluista. Kartalle on merkitty muun muassa peltobiomassa-, kala-, marja-, kukka-, hedelmä-, kasteluvesi- ja hyönteisten pölytysalueet. Jos löydämme alueelta tärkeän ekosysteemipalvelun, sitä on kohdeltava taiten ja varoen rakentamisessa, Hanna Montonen sanoo. Ympäristökeskuksessa tehdään kaupungin ja ympäristöhallinnon aineistojen pohjalta paikkatietoanalyysejä, jotka havainnollistavat lähivirkistysalueita, liikennettä ja pohjavesialueita. Niitä hyödynnetään kaavoituksen tausta-aineistona. Tampereen seudusta tehdään esimerkiksi kartta pohjavesialueiden pinnoitetusta maaalasta. Kantakaupungista on valmistunut kartta, johon merkitty vapaa ja rakennettu rantaviiva. Kartoilla voidaan kertoa ekosysteemipalveluista myös kaupunkilaisille. Tekstin tausta-aineisto: Sanna- Riikka Saarela ja Tarja Söderman, Suomen ympäristökeskus Lähde: Vegaanisia Reilun kaupan reseptejä -vihko, jonka ovat julkaisseet Kehitysmaayhdistys Tasajako, Vegaaniliiton Tampereen ryhmä ja Reilun kaupan kaupunki -hanke. reilukauppa.fi ja tampere.fi/tampereinfo/ reilunkaupankaupunki ja facebook.com/reilu- Tampere Ekosysteemipalvelut tutuksi TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen KUVA Susanna Lyly 17

18 VILKKUVAT KUVAT: ARI JÄRVELÄ Tampereen tekijöitä aloitti uusissa tehtävissä Kari Hakari tilaajajohtajaksi Tampereen kaupunginhallitus on nimittä nyt Kari Hakarin tilaajajohtajaksi. Hän on työskennellyt kaupungin palveluksessa eri tehtävissä vuodesta 1992 alkaen, viimeksi hyvinvointipalvelujen kehitysjohtajana konsernihallinnossa vuodesta Hakari oli tiiviis ti mukana Tampereen kaupungin toiminnan uudistuksessa strategiapäällikkönä ja projektipäällikkönä. Pormestarin alaisuudessa on neljä konsernihallinnon ryhmän johtajaa, joista kolme on konsernijohtajia ja yksi on tilaajajohtaja. Tilaajaryhmä vastaa palvelujen tilaamisen valmistelusta ja suunnittelusta, tilaamiseen liittyvistä tuki- ja kehittämisprosesseista sekä lautakuntien ja niiden jaostojen toimialaan kuuluvien asioiden Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskuksen Typin tavoitteena on saada asiakkaat pysyvästi töihin. Tavoitteeseen on päästy, silvalmistelusta sekä viranomaistoiminnan järjestämisestä. Tilaajajohtaja vastaa erityisesti toimialueiden välisestä koordinoinnista ja yhteensovittamisesta sekä konserniedun toteutumisesta. Merja Bojangista kaupungineläinlääkäri Ympäristöterveydenhuolto on tärkeää ennalta ehkäisevää kansanterveystyötä, joka pysyy useimmiten pii los s a etenkin silloin, kun asiat ovat hyvin, toteaa vuodenvaihteessa aloittanut kaupungineläinlääkäri Merja Bojang. Hän johtaa Frenckellissä ympäristöterveysyksikköä, jossa työs - kentelee reilut 20 työntekijää. Yksikön tehtäviin kuuluvat muun muassa elintarvike-, kuluttajaturvallisuus-, kemikaali-, tupakka- sekä eläinten terveyden ja hy- Henkilöstöjaosto aloitti uudella kokoonpanolla Henkilöstöjaostoon kuuluvat päätösvalmistelusihteeri Pauliina Aittala (ylh. vas.), toimistosihteeri Sirpa Lempinen, Minna Minkkinen (vas), Seppo Silvennoinen (ps), Ulla Kampman (sd), Ilpo Sirniö (puheenjohtaja, sd), konsernijohtaja Kirsi Koski, henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen, viestintäsuunnittelija Tuuli Oinonen (alh. vas.), pormestari Anna-Kaisa Ikonen (läsnäolo-oikeus kokouksissa), Riitta Koskinen (kok), Ilkka Sasi (kok) ja Anna-Kaisa Heinämäki (vihr). ARI JÄRVELÄ vinvoinnin valvonta sekä eläinlääkintähuolto. Myös juomavesi-, asumisterveys- ja uimavesiasiat ovat yksikön valvontasarkaa. Merja Bojang saapui Tampereen kaupungille Valkeakoskelta, jossa hän johti Valkeakoski- Akaa-Urjalan ympäristöpalvelut -yksikköä. Bojangilla on laaja kokemus ympäristöterveydenhuollosta, sillä hän aloitti uransa terveystarkastajana. Opiskeltuaan eläinlääkä riksi hän on toiminut sekä praktikkona että hallin to- ja valvontatehtävissä esimerkiksi läänineläinlääkärinä. Tampereelle tulin erittäin mielelläni. Tämä on niitä kerran elämässä -tilaisuuksia, joita ei voi ohittaa. Tampereella näkyy pitkään tehty ennalta ehkäisevä työ. Henkilökunta on kuormitettua, sillä töitä riittää, Merja Bojang sanoo. Kaikki työ ei osu suinkaan virka-aikaan, sillä esimerkiksi eläinsuojelutapauksia on lähdettävä hoitamaan vaikka keskellä yötä. Myöskään tuontiin ja vientiin sekä tapahtumiin liittyvää valvontaa ei tehdä vain arkena ja päiväsaikaan, ja akuutteja asioita voi putkahtaa milloin vain. Lotta Lammi Typin johtajaksi Kiitos lä vuonna 2012 peräti puolet asiakkaista sijoittui ammatilliseen koulutukseen tai töihin avoimille työmarkkinoille. Vastaisuudessa toimintaan kohdistuu suuria tehostamisvaatimuksia. Silti toiminnan kehittämisessä korostetaan palvelun laatua ja vaikuttavuutta, sanoo Typin uusi johtaja Lotta Lammi. Typissä tavoitellaan asiakkaille pysyvää työllistymistä moniammatillisen työotteen keinoin. Tämä onnistuu, kun työntekijät tuovat pöytään kukin oman asiantuntemuksensa. Typin johtaja Lotta Lammi siirtyi Typiin Tampereen kaupungin Työllisyydenhoidon palveluyksikön kehittämispäällikön tehtävästä. Hänen toimenkuvaansa kuuluivat muun muassa Typan tilaaja tuottaja-yhteistyö ja palveluiden kokonaisuuden kehittäminen. Mirva Rosholmista TE-toimiston palveluesimies Mirva Rosholm toimii Työ- ja elinkeinotoimiston palveluesimiehenä ja Lotta Lammin varahenkilönä. Toivon, että asiakasprosesseja ja -ohjausta pystytään kehittämään yhdessä työntekijöiden kanssa, hän sanoo. Mirva Rosholm siirtyi vuoden 2013 alussa Tampereen Typiin Sas - tamalan TE-toimiston palvelupäällikön tehtävästä. Rosholmilla on Sastamalan TE-toimistosta ja Sastamalan työvoiman palvelukeskuksesta peruja vahva asiaosaaminen Kiitos teille kaikille yhteistyöstä ja muistamisesta eläkkeelle jäädessäni! Lähden eteenpäin iloisin mielin ja muistellen hyviä yhteisiä hetkiämme. Ritva Kujansuu, Tampereen Ateria 18

19 ILMOITUS 19

20 TYKYTYSTÄ Tule mukaan henkilöstöpäivään! Kaupungin henkilökunnan yhteistä henkilöstöpäivää vietetään tuttuun tapaan Särkänniemessä torstaina 16. toukokuuta kello Ovet alueelle avautuvat kello 13. Päivän avaa pormestari Anna-Kaisa Ikonen kello 14. Särkänniemen Elämyspuisto tarjoaa riemukkaat puitteet yhteisen hauskan päivän viettämiseen. Päivän teemana on tänä vuonna Lähretään luakkaretkelle. Teeman mukaisesti tärkeintä on yhdessä viihtyminen. Oletko Tampereen tekijä talentti? Henkilöstöpäivässä valitaan Vuoden 2013 Tampereen tekijä talentti. Oletko hyvä laulaja, tanssija tai mahdollisesti taikuri? Osaamisalasi voi olla mikä tahansa, kunhan olet siinä mukana koko sydämelläsi. Voit osallistua yksin tai ryhmässä. Ilmoittaudu mennessä mukaan talenttikisaan, jonka finaali käydään henkilöstöpäivässä. Ilmoittautumisohjeet löytyvät Loorasta Henkilöstöpäiväsivulta. Luvassa on roppakaupalla hauskaa ohjelmaa, joka auttaa meitä taas jaksamaan arjen pyörittämisessä. Tule siis mukaan viet tämään henkilöstöpäivää joko yksin tai yhdessä työporukan kanssa! Huvia ja hyötyä Henkilöstöpäivän aikana kaikki aikuisten huvilaitteet ovat käytettävissä. Pääset myös tutus tu maan Akvaarioon, Lasten eläin puistoon, Planetaarioon, Näsinneulaan ja tietenkin myös uuteen Koiramäkeen. Delfinaariossa meitä viihdyttää valloittava delfiiniperhe, joka esittelee taitojaan kolmessa näytöksessä päivän aikana. Lisäksi tarjolla on eväitä jaksamiseen ja tietoa kunnon kohentamiseen. Toimintatorilla kaupungin yksiköt esittele vät omaa toimintaansa. Päivän ohjelma täsmentyy kevään aikana, joten seuraa Loorasta ohjelman päivittymistä. Muista ilmoittautua Särkänniemen henkilöstöpäivään voivat osallistua kaikki toukokuussa Tampereen kaupungin palveluksessa olevat työntekijät, niin vakituiset kuin määräaikaisetkin. Päivä on tarkoitettu vain kaupungin työntekijöille, ei siis perheenjäsenille, joten nyt voit nauttia huvipuiston meiningistä ilman lapsia. Päivään edellytetään ennakkoilmoittautumista mennessä Loorassa olevalla ilmoittautumislomakkeella tai puhelimitse Ilmoittautumisesi on sitova. Henkilöstöpäivänä Särkänniemen alue on muilta asiakkailta suljettu. Särkänniemen alueelle pääsevät sisään vain ennakkoon ilmoittautuneet Tampereen kaupungin työntekijät. Henkilöstöön kuuluminen todistetaan sisäänpääsyn yhteydessä kuvallisella henkilöstökortilla tai viimeisellä palkkakuitilla ja henkilötodistuksella. Portilla osallistujat saavat rannekkeen, joka oikeuttaa huvilaitteiden käyttöön sekä ohjelmaan osallistumiseen. Tilaisuudessa tarjotaan välipala. Särkänniemen parkkialueet ovat käytössä maksutta päivän aikana. Paikoitustilaa on rajallisesti, joten kimppakyydit ja julkiset liikennevälineet ovat suositeltavia. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Henkilöstöasiat > Henkilöstöedut > Henkilöstöpäivä

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 Kuvat: Lapset ja nuoret kuvasivat elämänsä hyviä ja pahoja asioita, Iisalmi, 2006 M U K A N A : Oulun Vaikuttajat Veturointi-hanke Stadin Vahvat Vaikuttajat Osallisuuden Aika

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Katja Väärälä Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki HAAPAJÄRVEN LUKIO Lukiolaiset vastaavat asiakastyytyväisyyskyselyyn joulukuussa ja toukokuussa. Kyselyyn on yhdistetty

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Haluamme palvella asiakkaitamme Espoo Catering -liikelaitos järjestää Espoon kaupungin ateriapalvelut. Palveluhenkiset alan ammattilaiset tuottavat

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. 5 Oppilailla esiintyvien sisäilmaongelmista johtuvien oireiden kartoittaminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. 5 Oppilailla esiintyvien sisäilmaongelmista johtuvien oireiden kartoittaminen 09.01.2017 Sivu 1 / 1 4885/2016 10.03.02 5 Oppilailla esiintyvien sisäilmaongelmista johtuvien oireiden kartoittaminen Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäntynen, puh. 043 826 8978 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt

Naistenmatkan koulun toimintakulttuuri ja oppimisympäristöt Naistenmatkan koulun toiminta-ajatus Elinikäistä oppimista, kasvua, hyvinvointia, iloa, arvostamista, turvallisuutta ja yhdessä tekemistä. Aikaansa seuraava ja tulevaisuuteen tähtäävä Naistenmatkan koulu

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Ohjeistus kouluttajille

Ohjeistus kouluttajille Ohjeistus kouluttajille Käytyäsi Tajua mut! -toimintamallin kouluttajakoulutuksen olet valmis perehdyttämään kollegoitasi ja oman työyhteisösi jäseniä Tajua mut! -toimintamallin käyttöön. Jos toimipaikkasi

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa Yleisesti Liikkuvasta koulusta Kärkihankkeen toteutukseen liittyvät toimenpiteet Toimenpiteitä

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen Kommenttipuheenvuoro Kaupunginsihteeri Mari Immonen 10.12.2015 Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Asiakaslähtöiset, yhdenvertaiset ja ajantasaiset palvelut kaikille

Asiakaslähtöiset, yhdenvertaiset ja ajantasaiset palvelut kaikille Asiakaslähtöiset, yhdenvertaiset ja ajantasaiset palvelut kaikille Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu -koulutus Tampere 26.11.2015 Erityispalvelujen tiimi Tiimin tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa palveluja,

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot