Afrikan rytmit. toivat ilon takaisin. Kunta 10 -tutkimus päättyi hyviin tuloksiin 3. Vilkku tenttasi apulaispormestareita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Afrikan rytmit. toivat ilon takaisin. Kunta 10 -tutkimus päättyi hyviin tuloksiin 3. Vilkku tenttasi apulaispormestareita"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI Afrikan rytmit toivat ilon takaisin 10 Kunta 10 -tutkimus päättyi hyviin tuloksiin 3 Vilkku tenttasi apulaispormestareita 6 1

2 NÄIN SEN NÄIN ARI JÄRVELÄ Hartiavoimia osallisuudesta Toivon saavani työntekijöiltä viestiä, miten kaupunkia pitäisi uudistaa. Tampereen uusi kaupunginvaltuusto on aloittanut työnsä rivakasti. Kokouksia on maaliskuuhun mennessä ehditty pitää jo kolme, ja ne ovat olleet kestoltaan kohtuullisen pitkiä. On tehty henkilövalintoja, käsitelty pormestariohjelma, hyväksytty liikunta- ja kulttuuriohjelma, hyvinvointikertomus ja yleiskaavoitusohjelma sekä merkitty tiedoksi muun muassa kaupunkiraitiotien suunnittelutilanne. Muutamia mainitakseni. Myös valtuustoaloitteita on käsitelty ja jätetty kymmeniä. Puhetta ja asioita on valtuustokauden alussa siis riittänyt. Kokoustamisen rinnalla valtuusto on aloittanut myös uuden kaupunkistrategian työstämisen. Keväällä järjestetään yhteensä kolme strategiaseminaaria, johon on valtuutettujen lisäksi kutsuttu myös lauta- ja johtokuntien jäseniä, kaupungin viranhaltijoita sekä muita osallisryhmiä. Esimerkiksi ensimmäisen seminaarin alussa kuultiin lasten ja nuorten videotervehdyksiä ja ideoita tulevaisuuden Tampereesta. Laajan osallisjoukon tarkoituksena on saada strategiaprosessiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa erilaisia näkemyksiä ja ajatuksia kaupungin kehittämisestä. Osallistuminen ja päätöksenteon hartioiden kasvattaminen ovatkin tämän valtuustokauden keskeisiä teemoja. Taustalla on aito tahto kuulla erilaisia näkemyksiä ja ymmärrys siitä, että paremman tulevaisuuden tekemiseen tarvitaan meitä kaikkia niin kaupunkilaisia, luottamushenkilöitä kuin kaupungin työntekijöitäkin. Valtuuston puheenjohtajana toivon saavani työntekijöiltä viestiä siitä, miten kaupunkia ja sen toimintaa pitäisi uudistaa. Haasteita tulevalta valtuustokaudelta ei tule puuttumaan. Siitä voitte olla varmoja. Yhdessä tekemällä ja pohtimalla näihin pystytään kuitenkin vastaamaan. Haluankin siis toivottaa yhteistyön iloa ja tekemisen meininkiä meille kaikille. Sanna Marin Kaupunginvaltuuston ungi nvaltu uston puheenjohtaja enjo htaj SISÄLTÖSÄLTÖ 4 Teemu Tsusoff pääsi korjattuun päiväkotiin Opettaja on viheltänyt yli 700 liigapeliä 13 Jäällä voi nauttia ekosysteemipalveluista KUVAT: SUSANNA LYLY 17 VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 49. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell tai TOIMITUSSIHTEERI Tuuli Oinonen tai tuuli. VILKKU INTER NETISSÄ TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L SEURAAVA VILKKU ilmestyy toukokuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä toimitussihteerille. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Ari Järvelä. Afrikkalaiset rytmit ovat olleet tärkeä kumppani, kun Eija Hanhiniemi on palannut aivoinfarktin jälkeen arkeen ja iloon. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. PAINOSMÄÄRÄ kpl. JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET 2

3 TEKSTIT Tuuli Oinonen KUVA Ari Järvelä Työterveyslaitoksen Kunta 10 -seurantatutkimuksen tuorein kyselykierros päättyi Tampereen kannalta hyviin tuloksiin. Tutkimus selvittää työelämän laatua kahden vuoden välein. Tuloksista jäi parempi vaikutelma kuin kaksi vuotta aiemmin. Ei huono, niin kuin Jorma Uotinen sanoo, hymyilee konsernijohtaja Kirsi Koski. Tutkimuksen tulokset kuvaavat Tampereen lisäksi muidenkin kuntien työelämän tilaa ja muutoksia. Suurista kaupungeista tutkimuksessa ovat mukana Tampereen lisäksi Turku, Vantaa, Espoo ja Oulu. Vuonna 2012 Tampereella vastasi kyselyyn 73 prosenttia työntekijöistä ja valtakunnallisesti 69 prosenttia. Vastauksia saatiin Tampereen kaupungin työntekijöiltä 8416 ja yhteensä Suomesta Hienoa, että vastausprosentti oli näin korkea. Nämä ovat aitoja viestejä työntekijöiltä, ja niitä täytyy kunnioittaa, korostaa Koski. Oikeudenmukaisuuden kokemus noussut Johtamisen ja esimiestyön laatuun liittyvissä kysymyksissä on tapahtunut muutosta parem paan. Päätöksenteon ja kohtelun oikeudenmukaisuuden kokemus on noussut. Lisäksi esimieheltä saatu tuki koetaan paremmak si. Toisaalta henkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaa työ tään kos kevissa ky symyksissä kaipaavat kohentamista. Työyhteisötaitojen, sosiaalisen pääoman sekä työpaikan ilmapiirin tulosten paraneminen kertovat hyvästä me-hengestä. Sosiaalisella pääomalla onkin osoitettu olevan suuri merkitys henkilöstön terveyteen, kertoo henkilöstösuunnittelija Sami Uusitalo. Syrjintään liittyvissä kysymyksissä näkyy rohkaisevia tuloksia syrjintäkokemusten laskuna. Kunta 10 -tutkimuksen Muutama viikko sitten Frenckellin aulassa mo net kymmenet asiakkaat odottavat rauhassa omaa vuoroaan, kun eteen ryntää kokovihreässä sotilaspuvussaan suomea murtaen puhuva mies, joka haluaa palvelua heti jonon ohitse. Kun joukkoliikenteen asiakaspalvelun työntekijä kehottaa miestä hakemaan jonotusnumeron, mies vaatii uhkaavaan sävyyn valituslomaketta. Huuto ja uhkaus jalan kuolioon menemisestä eivät auta, joten mies päättää tehdä kiusaa ja irrottaa maksukorttipäätteen johdon. Mies siirtyy seuraavalle palvelupisteelle. Sama tilanne toistuu. Mo- > tulokset paranivat Entistä useampi suosittelisi Tamperetta Työntekijät kokevat työn ja työajan hallinnan parantuneen Tampereella. Tämän vuoksi myös työpaineet tuntuvat laskeneen. Lisääntyneen työn ja työajan hallinnan on todettu suojaavan työntekijää työkyvyttömyydeltä ja en - nen aikaiselta työkyvyttömyyseläkkeeltä. Entistä useampi työntekijä on valmis suosittelemaan Tampereen kaupunkia työnantajana ja on halukas jatkamaan omassa työssään, sanovat Kirsi Koski ja Sami Uusitalo. Kehityskeskustelujen määrä on kasvanut ja laatu parantunut. Silti kehityskeskustelujen hyödyllisyyden kokemus ei ole noussut samaa tahtia kattavuuden kanssa. Tämä tuo omat haasteensa kehityskeskusteluissa saadun tiedon paremmalle hyödyntämiselle johtamiseen, työn organisointiin ja kehittämiseen liittyvissä asioissa, sanoo Uusitalo. Kirsi Koski painottaa, että Kunta 10 -tutkimuksen tuloksia täytyy käsitellä yksiköissä ja sopia konkreettisista asioista yhdessä. Joku muu ei päätä asioista työyhteisön puolesta, vaan yhtei sö päättää niistä itse. Se, että erilaisiin tilanteisiin on sovittuna toimintamalleja, luo turvallisuutta työhön. Tampereella näitä tutkimustuloksia käsitellään hienosti aina vain enemmän sekä tehdään suunnitelmia ja toimenpiteitä niiden perusteella, Koski kehuu tie- TAPETILLA Turvalasit ja työkaverit tuovat turvaa Joukkoliikenteen asiakaspalvelusihteeri Anneli Korkiamäki iloitsee yhdessä palveluvastaava Satu Paakkosen kanssa turvalaseista, jotka estävät osaltaan uhkaavia tilanteita. Tarvittaessa työkaveri seuraa tilannetta lähellä. toa, joka sekin näkyy tutkimustuloksissa. Kirsi Koski muistuttaa, että työyhteisöjen kannattaa huolehtia siitä, että hyvä kehitys jatkuu. Työterveyslaitos arpoi tamperelaisten vastaajien kesken neljä lippua Lapinniemen kylpylään. Henkilöstöyksikkö on ottanut voittajiin yhteyttä henkilökohtaisesti. Työterveys ja hyvinvointi > Työhyvinvointi > Kunta 10 -tutkimus 3

4 > lemmat työntekijät ovat jo astelleet rauhallisesti peremmälle huoneeseen, ja takaa nousee ylös muitakin kesken puheluiden. Kukaan meistä ei luopuisi palvelupisteen turvalaseista. Myös työkavereiden läsnäolo tuo turvaa, sanovat asiakaspalvelupäällikkö Tanja Lehtonen ja palveluvastaava Satu Paakkonen. Kunta 10 -tutkimuksen mukaan kunta-alan työntekijöiden kokema fyysinen ja henkinen väkivalta on lisääntynyt jatkuvasti kaikilla toimialueilla ja kaikilla tutkimuspaikkakunnilla, myös Tampereella. Viime vuonna henkistä väkivaltaa oli kohdannut 21,2 prosenttia Tampereen kaupungin työntekijöistä. Tavaroiden heittelyä koki 14,6 prosenttia sekä lyömistä ja potkimista 11,1 prosenttia kaupungin työntekijöistä. Aseella oli uhkailtu 0,9:ää prosenttia. Vartijaa tarvitaan sulkemisaikana Joukkoliikenteen asiakaspalvelussa on jatkuvasti pitkä jono. Vanhat matkakortit on uusittava huhtikuun loppuun mennessä, mikä on kasvattanut jonoja entisestään. Asiakkaat osaavat kuitenkin varautua jonotukseen. Meillä käy yli asiakasta vuodessa, ja hankalat tapaukset voi laskea yhden käden sormilla, kertoo Tanja Lehtonen. Henkistä kiusaamista on enemmän. Asiakas kohtelee häntä palvelevaa työntekijää ikään kuin tämä ei ymmärtäisi mistään mitään, sanoo 34 vuotta kaupungilla työskennellyt asiakaspalvelusihteeri Anneli Korkiamäki. Turvallisuuden tunne on kasvanut viime vuosina. Ennen teimme työvuoroja ja suljimme ulko-ovet yksin. Aikaisemmin väkivallasta ja sen uhasta ei myöskään puhuttu ääneen, sanovat Korkiamäki ja Lehtonen. Nykyisin Frenckellin ulko-ovet sulkee vartija työpäivän päätyttyä. Aukioloaikana sisään tulleita asiakkaita saattaa olla jonossa vielä yli 50, ja kaikki heistä palvellaan. Aikaisemmin, kun me työntekijät lukitsimme ovet, ulos jääneet alkoivat usein valittaa, että heidätkin pitäisi päästää vielä sisään. Tilanne muuttui joskus hankalaksi, toteaa Satu Paakkonen. Vain kerran muutaman viime vuoden aikana vartija on joutunut kutsumaan paikalle poliisin. TAPETILLA Tampere tarttuu sisäilmaongelmiin Sisäilmaongelma ei ole mikään mörkö, jolle ei mahdettaisi mitään, sanoo isännöitsijä Jenni Pitkänen Tilakeskuksesta. enni Pitkänen tietää, mistä puhuu. Hän on Tampereen päiväkotien isännöitsijä ja sisäilmatyöryhmien jäsen siis henkilö, joka ryhtyy toimeen, kun sisäilmaongelmia epäillään. Aina ongelmien ja syy ja ratkaisu eivät löydy hetkessä, mutta keinoja niiden etsimiseen on. Lukonmäen päiväkodissa tehtiin kattava peruskorjaus kosteusongelmien takia. Uusitussa tutkimushuoneessa onnistuu vaikka saippuakuplien puhaltaminen mallia näyttävät Teemu Tsusoff, Tina Orimus ja Emilia Hyry. Sisäilmassa on vikaa, kenelle kerron? Sisäilmaongelmat tulevat tietoon pääasiassa kahta kautta. Tiettyjen tilojen, esimerkiksi koulujen ja päiväkotien, terveydelliset olot tarkastetaan säännöllisesti. Tilojen käyttäjät voivat myös tuoda kokemansa haitat esille ilman mitään erityistä tarkastusta. Tyypillisiä ongelmia ovat esimerkiksi tunkkaisuus, haju tai veto. Huonosta sisäilmasta pitää ensisijaisesti raportoida esimiehelle, ja jos sisäilman arvelee aiheuttavan oireita, työterveyshuolto auttaa. Tullinkulman Työterveydestä kerrotaan, että asiakkaan huoli sisäilman laadusta otetaan siellä aina vakavasti. Tiedot työpaikasta ja oireista kirjataan ja toimitetaan kaupungin kiinteistöistä vastaaville jatkotoimia varten. Asiaan tulee puuttua, jos sisätiloissa on esimerkiksi käyttäjien mielestä huono ilma tai rakenteissa havaitaan kosteusvaurioiden jälkiä, sanoo ympäristöinsinööri Kari Esko Terveydensuojelusta. Ongelma havaittu, mitä sitten tapahtuu? Joskus sisäilmaongelmien syy saattaa olla yksinkertainen ja ratkaisutkin löytyvät nopeasti. Usein kyse on ilmastoinnin puutteista. TEKSTIT Päivi Stenroos, Johanna Toivanen KUVA Susanna Lyly Esimerkiksi päiväkodissa saattaa olla lasten käytössä tila, joka on alun perin varastoksi tarkoitettu. Ilmanvaihto on siksi riittämätön ja ilma huonoa, Pitkänen kertoo. Myös Tullinkulman Työterveydessä on todettu, että usein pikaisellakin aikataululla voidaan tehdä teknisiä parannuksia ja korjaavia säätöjä, jotka helpottavat oireilua ja mahdollistavat turvallisen työskentelyn tiloissa. Hankalampia tapauksia lähdetään tutkimaan moniamma tillisen työryhmän voimin. Ryhmään kuuluvat isännöinnin, työterveyshuollon, työsuojelun ja terveydensuojelun edustajat, ja lisäksi käytetään tarpeen mukaan sisäilmaongelmien asiantuntijoita. Tärkeää on, että rakennusta tutkitaan kokonaisuutena, Pitkänen sanoo. Tutkimuksissa kartoitetaan rakennuksen eri tiloissa koetut ongelmat ja rakennuksen käyttäjien oireet. Mittaamalla saadaan tietoa esimerkiksi ilmanvaihdosta, rakenteiden kosteudesta sekä sisäilman mahdollisista mikrobeista ja kuiduista. 4

5 Sisäilmaongelmat ovat yleensä useamman tekijän yhteisvaikutusta, Esko kertoo. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että sisäilmaongelma ei aina ole mikrobivaurio eli se, mikä kansan suussa kulkee usein homeongelmana. Ilmanvaihdon puutteet voivat aiheuttaa samanlaisia oireita, Pitkänen jatkaa. Ennaltaehkäisyyn ja suunnitelmallisuuteen Tampereen kaupungilla on sisäilmakorjauksia varten varattuna kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Rahalle riittää kohteita, sillä korjauksia tehdään jatkuvasti, kiireellisimmät ensin. Sisäilman ammattilaisten mukaan toiminnassa tulisi siirtyä ennaltaehkäisyyn, kun rakennukset ja laitteistot ikääntyvät. Rakennuksia pitäisi perusparantaa nykyistä suunnitelmallisemmin ja enemmän, Pitkänen sanoo. Se, mitä tarvitaan, on hyvää ennakkosuunnittelua ja rahaa suunnitelmien toteuttamiseen, Esko kiteyttää. Päiväkoteja remontoidaan sisäilmaongelmien vuoksi Kaupunki korjaa tänä ja ensi vuonna useita päiväkoteja sisäilmaongelmien vuoksi. Päivähoidon tiloissa tehtyjen sisäilmakartoitusten mukaan eriasteisia, välttämättömiä korjauksia tarvitaan 13 päiväkodissa eri puolil la kaupunkia. Näiden lisäksi sisäilmaselvitystä tehdään parhaillaan kahdeksassa päiväkodissa, joiden tilanne tarkentuu kesään mennessä. Selvityksiin on ryhdytty tilojen käyttäjien pyynnöstä, rakennuksen omistajan havaintojen perusteella tai terveydensuojeluviranomaisen tekemien säännöllisten terveydellisten olojen tarkastusten takia. Sisäilmakorjauksia tehdään Härmälän, Multisillan, Koulukadun, Jussinkylän, Haukiluoman, Turtolan, Pappilan, Huikkaan, Lentävänlaakson, Maijalanpuiston, Amurin ja Annalan päiväkodeissa. Lepolan päiväkodista luovutaan, kun korvaavat tilat löytyvät. Kalevan lastentalon käytöstä luovutaan vuonna Sisäilmaselvitykset ovat kes - ken vielä Nekalan, Kalkun, Juvan, Lamminpään, Keskussairaalan, Tesoman, Länsi-Te so man ja Männistön päiväkodeissa. Kaupunki aloittaa päiväkotien remontit mahdollisimman nopeasti. Nyt selvitetyt päiväkodit pyritään remontoimaan tai korvaamaan muilla tiloilla pääsääntöisesti viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä. Vanhemmille ja henkilökunnalle järjestetään kevään aikana info- ja keskustelutilaisuuksia remontista ja aikatauluista niissä päiväkodeissa, joita toimet koskevat. Korjauslistalla olevien päiväkotien sisä ilmaa parannetaan heti erilai silla väliaikaisilla toimilla, ku ten ilmanpuhdistimilla ja il manvaihdon säädöllä. Remonttien aikana päiväkotien toiminta siirtyy väistötiloihin. Tätä varten kaupunki hankkii kaikkiaan viisi siirtokelpoista päiväkotia, jotka nousevat Kissanmaalle, Lamminpäähän, Kalevanharjuun, Multisiltaan ja Härmälään. Väistötilana toimii myös Erkkilän päiväkoti Tammelassa. Lukonmäen päiväkodin sisäilma saatiin kuntoon Lukonmäen päiväkodin johtaja Tina Orimus esittelee mielellään päiväkodin perus korjattuja tiloja. Vanhat tummasävyiset pinnat ovat nyt vaaleita, kaakeleissa on iloisia värejä ja valo pääsee oikeuksiinsa. Mikä tärkeintä, sisäilma on aivan erilaista kuin ennen. Ennen remonttia tun - tui, että happi loppuu, il man - vaihto ei toimi, eivätkä lämpötilat ole kohdallaan. Poikkeavaa sairastelua meillä ei kuitenkaan ollut, Orimus sanoo. Henkilökunta raportoi sisäilmaongelmista päiväkodin terveydellisten olojen tarkastuksessa. Moniammatillinen työryhmä tutki tilat, totesi kosteusongelmat ja peruskorjaustarpeen. Tilanteesta järjestettiin infotilaisuuksia niin päiväkodin henkilökunnalle kuin lasten vanhemmillekin, jotta kaikki saisivat tietoa ja vastauksia kysymyksiinsä. Tiedottaminen on kyllä ihan ykkösjuttu, Orimus toteaa. Reilu vuosi sitten rakennus tyhjennettiin kokonaan, toiminta siirrettiin väistötiloihin ja remontti alkoi. Takaisin omiin tiloihinsa Lukonmäen päiväkodin Rusi nat, Pähkinät ja Mantelit pääsivät elokuussa. Erittäin hyvä, että asiaan puututtiin välittömästi ja peruskorjaus tehtiin ennen kuin sisäilmaongelmat aiheuttivat esimerkiksi sairastumisia, Orimus sanoo. 5

6 LÄHIKUVASSA KUVAT Susanna Lyly Apulaispormestarit ryhtyivät ripeästi töihin Tampereen kaupunginvaltuusto valitsi tammikuussa joukostaan neljä apulaispormestaria valtuustokaudeksi Apulaispormestarit ovat päätoimisia. Apulaispormestarit tentissä: Kaikilta apulaispormestareilta kysyttiin seuraavat kysymykset Kuka olet ja mistä tulit apulais pormestariksi? Millainen työkenttä sinulla on edessäsi? Millaisia haasteita näköpiirissäsi on? Millaisiin töihin ja toimiin tartut tai tartuit ensimmäisenä? Mikä sinua kiinnostaa apulaispormestarin tehtävässäsi? Mitkä ovat vahvuutesi? Millaisia terveisiä lähetät henkilöstölle? Mikä on mielipaikka si Tampereella, suosikki - kaupunkisi Suomessa ja mieluisin matkailumaasi? Suosikkiruoka si? Lemmikkieläimesi? Lempivärisi? Mikko Aaltosen mukaan perusterveydenhuoltoon on panostettava, jotta erikoisterveydenhuollon kustannuksia saadaan karsittua. Apulaispormestarit vastaavat tilaajalautakuntien puheenjohtajina palveluiden tilaamisesta. He johtavat asioiden käsittelyä lautakunnan kokouksissa, määräävät lautakunnalle esiteltävien asioiden valmistelun suuntaviivoista ja vastaavat toimialueensa edunvalvonnasta ja yhteydenpidosta eri sidosryhmiin. Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen uusi apulaispormestari on Mikko Aaltonen (vas). Lasten ja nuorten palvelujen apulaispormestarina jatkaa Leena Kostiainen (kok). Osaamis- ja elinkeinopalvelujen sekä sivistys- ja elämänlaatupalvelujen apulaispormestarina jatkaa Olli-Poika Parviainen (vihr). Yhdyskuntapalvelujen uusi apulaispormestari on Pekka Salmi (sd). Mikko Aaltonen 1. Olen 36-vuotias syntyperäinen tamperelainen ja asun Amurissa. Koulutukseltani olen hallintotieteiden maisteri ja olen valmistunut Tampereen yliopistosta. Aikaisemmin toimin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n ta louspäällikkönä. Perheeseeni kuuluu vaimo ja kaksi lasta. 2. Työkenttä on haastava. Erityisen haastavaksi tilanteen tekee talous. Perusterveydenhuoltoon on panostettava, jotta erikoisterveydenhuollon kustannuksia saadaan karsittua. Ikäihmisten määrä kasvaa, mikä aiheuttaa lisääntyvää palvelutarvetta. 3. Työt olen aloittanut tutustumalla laajaan tehtäväkenttään, toimijoihin ja ajankohtaisiin asioihin. Kevään tärkein tehtävä on 6

7 talouden ja palveluiden yhteensovittaminen. 4. Minua kiinnostaa kuntalaisille tarjottavien palveluiden kehittäminen. Maailma muuttuu ja sen myötä myös palveluiden tarve, ja tähän kehitykseen on pyrittävä vastaamaan. Uskon, että vahvuutenani on kokemus terveydenhuollon hallinnosta YTHS:ltä sekä luottamustoimien tuoma ko- Leena Kos tiainen kysyy, mikä voisi olla merkityksellisempää kuin tehdä työtä sen eteen, että tamperelaiset saavat hyvät lähtökohdat elämälleen. kemus kaupungin hallinnosta. 5. Henkilöstö on kaupungin tärkein voimavara, joka tuottaa palvelut kaupunkilaisille. 6. Suosikkikaupunkini on Tampere. Pidän koko kaupungista ja erityisesti säilyneistä vanhoista rakennuksista. Pidän myös Euroopan kaupungeissa matkustamisesta. Olen kaikkiruokainen. Lempivärini on punainen. Pekka Salmi haluaa sujuvoittaa kaavoitusta ja kasvattaa tonttien määrää sekä lisätä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttöä. Leena Kostiainen 1. Olen 46-vuotias kaukajärveläinen. Asuin Lempäälässä 19 ensimmäistä vuottani. Ennen nykyistä tehtävääni toimin 10 vuotta opettajana ja 10 vuotta rehtorina. 2. Tämä on innostava ja mielenkiintoinen tehtävä. Suuri haaste tässä taloudellisessa tilanteessa on varmistaa, että peruspalvelut säilyvät hyvinä ja että apua ja tukea saa tarvittaessa nopeasti ja matalalla kynnyksellä. 3. Olen toiminut tässä tehtävässä jo edellisellä valtuustokaudella lähes kaksi vuotta, joten työ jatkuu saumattomasti. Tällä hetkellä työn alla ovat rakenteelliset muutokset, joilla pyritään siirtämään painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin. 4. Mikä voisi olla merkityksellisempää kuin tehdä työtä sen eteen, että tamperelaiset lapset ja nuoret saavat hyvät lähtökohdat elämälleen? Vahvuuteni on se, että tunnen hyvin lasten ja nuorten asiat siviiliammattini kautta. Tapa- Olli-Poika Par viainen pyrkii takaa maan mo nipuoliset ja hy vät koulutuspalvelut, elinkeinopalvelut sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut siitä huolimatta, että kaupunki on säästökuurilla. ni toimia on keskustella ihmisten kanssa. Pyrin kuuntelemaan sekä asiantuntijoiden että palvelujen käyttäjien mielipiteitä. Tältä pohjalta muodostan oman näkemykseni, jota vien sitten määrätietoisesti eteenpäin. 5. Työntekijä on oman työnsä paras asiantuntija. Lähettäkää rohkeasti viestiä eteenpäin ideoistanne ja kehittämisehdotuksistanne! 6. Mielipaikkani Tampereella on Kaupinojan rantakalliot. Aava Näsinselkä on melkein kuin meri. Suosikkikaupunkini Suomessa on tietenkin Tampere, mutta Helsinki on hyvä kakkonen. Helsingin kulttuuritarjonta on vielä parempi mikäli mahdollista kuin Tampereella. Mieluisin matkailumaani on Italia, koska olen opiskellut siellä vuoden. Suosikkiruokani on italialainen ruoka samasta syystä. Lemmikkini on pieni pehmolelun näköinen koira Tupu. Lempivärini on sininen. Pekka Salmi 1. Olen paljasjalkainen tamperelainen Lentävänniemen kasvatti ja asun Ikurissa. Olen asunut Tampereella lähes koko elämäni eli 38 vuoden ajan muutamaa vuotta lukuun ottamatta. Siviiliammattini on toiminnanjohtaja: vastasin Tampereen työväentalon kiinteistön taloudesta ja kehittämisestä. 2. Työkenttäni on erittäin monipuolinen. Toimialaan liittyy useita erilaisia toimintoja ja yksiköitä. Suurin haaste on tietenkin taloudellisen tilanteen ja kaikkien kehitystarpeiden välinen ristiriita. Asioita on pakko laittaa tärkeysjärjestykseen. 3. Ensimmäinen kuukausi on kulunut tutustuessa kaupunkiympäristön kehityksen toimintoihin, uusiin ihmisiin ja Frenc kellin sokkeloihin. 4. Pormestariohjelma antaa hyvän selkänojan lähteä viemään asioita eteenpäin. Tärkeimmiksi tavoitteiksi nostan kaavoituksen sujuvoittamisen ja tonttien määrän kasvattamisen sekä jouk- > 7

8 > koliikenteen ja kevyen lii kenteen käytön yleisyyden kasvattamisen viidellä prosenttiyksiköllä. Näiden tavoitteiden toteuttaminen vaatii useita erilaisia toimenpiteitä ja myös uusia resursseja. 4. Aikaisempi taustani muun muassa liikenne- ja viestintäministerin erityisavustajana an - taa hyvän lähtökohdan erityisesti liikennepolitiikan teke miseen. Minulla on lisäksi laajat verkostot ja hyvät yhteydet valtionhallintoon. Myös maankäytön suunnittelu on erittäin kiinnostavaa. Toivon pääseväni perehtymään suunnitteluun yhä syvemmin. 5. Tampereen kaupungilla on osaavaa ja hienoa porukkaa töissä. Olkaa ylpeitä työstänne ja itsestänne! 6. Näsinneulan näköalatasanne tekee joka kerta vaikutuksen. Tampere on tietenkin suosikkikaupunkini. Mieluisin matkailumaani on Espanja. Suosikkiruokani on Hot wingsit Texas Pete -kastikkeella vohveliperunoiden kera. Lempivärini on oranssi. Olli-Poika Parviainen 1. Olen kotoisin Raumalta. Muutin Tampereelle opintojen perässä vuonna 2000 ja asun nyt Hatanpäällä. Olen toiminut apulaispormestarina loppuvuodesta 2011 alkaen. 2. Vastuualueeni ovat laajat ja sidosryhmiä on valtavasti. Tällä hetkellä keskeisin haaste on taata monipuoliset ja hyvät koulutuspalvelut, elinkeinopalvelut sekä kulttuuri- ja vapaaaikapalve lut siitä huolimatta, että kaupunki on säästökuurilla. Tavoitteeni on myös uudistaa esimerkiksi kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajanpolitiikkaa edelleen monipuolisemmaksi ja tehostaa luovaa elinkeinopolitiikkaa. 3. Töihini kuuluvat pormestariohjelman osaamis-, elinkeino- ja sivistyspalveluita koskevien tavoitteiden toteuttaminen, nuorten yhteiskuntatakuun ohjaaminen, Tampereen työllisyydenhoidon kehittäminen edelleen, uuden kulttuuri- ja liikuntaohjelman toteuttaminen ym. 4. Vastuualueellani pidän erityisesti sen monipuolisuudesta. Kahta samanlaista päivää ei ole. Vahvuuksia on tietenkin itse vaikea arvioida, mutta olen saanut palautetta kokonaisuuksien hahmotuksesta sekä rakentavasta ja yhteistyöhakuisesta työotteestani. Pyrin omalta osaltani motivoimaan myös muita ja toimimaan johtotehtävissä uutta ja keskustelevaa toimintakulttuuria edistäen. 5. Erityisesti omien vastuualueideni henkilöstöltä toivon aktiivista yhteydenpitoa ja uuden ideointia, sillä säilyttääksemme vetovoimaiset palvelut meidän täytyy olla luovia yhdessä. Koko kaupungin henkilöstöltä toivon tietenkin myös käyttäjänäkökulmaa. Kannustan kuntalaisia olemaan aktiivisesti yhteydessä. Tällä hetkellä yhteydenottoja tulee jopa niin paljon, että vastauksissani voi olla pientä viivettä. 6. Suosikkipaikkojani Tampereella piisaa: kesäisin pyöräilen mielelläni oikeastaan koko kaupunkiseudulla. Suosikkipuistojani ovat Sorsapuisto, jossa vietän aikaa kavereiden kanssa tai Hatanpään puisto, jossa lueskelen. Viihdyn myös Kaupissa. Rajaportin saunallakin tulee ajoittain käytyä. Mieluisia matkailumaita on useita: Hollannissa olen käynyt lukuisia kertoja, Vietnamiin haluaisin uudestaan. Olen reppureissannut Euroopassa ja Aasiassa ja käynyt runsaassa parissakymmenessä maassa. Suosikkiruokani on tulista. Poliittinen suosikkiväri on tietysti vihreä, pukeutumisessa musta ja murretut punaisen ja harmaan sävyt. Työnkierto TEKSTI Marika Haapala KUVAT Ari Järvelä Pormestariohjelmassakin mainittu työnkierto on tuttua kirjaston koti- ja laitospalveluiden työntekijöille, sillä sitä on tehty koko osaston olemassaoloajan 1960-luvulta saakka. Työnkiertoa on ollut meillä aina, vain sen toteutustapa on vaihdellut. Tällä hetkellä työntekijät kiertävät vii dessä laitoskirjastossa: Koukkuniemen vanhainkodissa, Kaupin ja Hatanpään sairaalassa sekä Pispan ja Tammelan palvelukeskuksessa, kertoo osastonjohtaja Riitta- Liisa Kivi. Vaihto on kolme kuukauden välein. Työnkiertoon osallistuvat kaikki muut osaston seitsemän työntekijää paitsi minä, lisää Kivi, joka tarvittaessa itsekin päivystää laitoskirjastoissa. Kirjaston koti- ja laitospalvelut eli tuttavallisemmin Koti ja peti kokee työnkierron olennaiseksi osaksi työtä. En ole kuullut kenenkään koskaan toivovan, että työnkierto lopetettaisiin, kertoo Riitta-Liisa Kivi. Työntekijöiden mielestä vaihtelu virkistää. Tuntuu ihan hyvältä vaihtaa työntekopaikkaa, vahvistaa tietopalvelusihteeri Natalia Vahvelainen. 8

9 << Natalia Vahvelaisen mielestä on helppo mennä töihin mihin tahansa viidestä laitoskirjastosta. Tammelan palvelukeskuksen kirjastossa hän auttaa kirjavalinnoissa eläkeläisiä, jotka samalla reissulla käyvät syömässä, harrastamassa ja tapaamassa tuttuja. < Tietopalvelusihteeri Marjut Laurila lainaa kirjat Maarit Koskelle (vas.) ja Auli Niemiselle. Muista laitoskirjastoista poiketen Hatanpään sairaalan kahvilakirjasto on yleinen kirjasto, jossa sairaalan potilaiden lisäksi voi käydä kuka tahansa kaupunkilainen. on kirjaston koti- ja laitospalveluissa tuttu juttu Sopivasti vaihtuvaa ja pysyvää työtä Laitoskirjastojen vaihtuvien työvuorojen vastineeksi työlle pysyvyyttä tuovat jokaisen työntekijän omat kotipalvelu- ja yhteisöasiakkaat sekä kokoelmien toimittaminen. Joillakin työhön kuuluu myös elämyksellisten ohjelmien kuten kirjastotuntien järjestäminen ikäihmisille, kirjavinkkaukset tai esimerkiksi muistelulaukkujen kokoaminen. Osa taas hoitaa yhteistyötä vapaaehtoisia lukijoita välittävän Mummon Kammarin kanssa tai ohjaa kotipalvelua koko kirjaston sisällä. Tietopalvelusihteeri Marjut Laurila kertoo, että hänen työpäivänsä voi esimerkiksi alkaa aamulla pääkirjasto Metson alakerrassa olevassa koti- ja laitospalveluiden toimipisteessä soittokierroksella vuosien varrelta tutuiksi tulleille kotipalveluasiakkaille. Samalla vaihdetaan työntekijöiden kesken tärkeimmät kirjastojen kuulumiset. Metson tapaamiset ovat hyvä vertaistuki, toteaa Laurila. Kun asiakkaiden kirjat on pakattu kotiin kuljetusta varten ja kirjattu ylös, jottei samoja kirjoja anneta asiakkaalle useasti jatkuu työpäivä laitoskirjastossa, tällä kertaa Hatanpään sairaalan kahvilakirjastossa. Hatanpäällä viedään kirjoja osastojen potilaille, mutta myös pidetään avoinna kirjastoa kenelle tahansa kaupunkilaiselle. Laitoskirjastoihin työnkierto sopii, mutta kotipalvelun monesti iäkkäät asiakkaat taas arvostavat pitkää asiakassuhdetta. Kotipalvelun asiakkaat tykkäävät, kun soittajalla on sama kirjamaku ja tuttu ääni, kertoo Marjut Laurila. Kaikki voivat sijaistaa toisiaan Riitta-Liisa Kiven mukaan työnkierto mahdollistaa kaikkien osallistumisen työn kehittämiseen, koska jokainen tuntee työn eri osa-alueet. Kaikki voivat sijaistaa toisiaan, joten koulutusten, lomien ja vapaiden ajaksi löytyy helposti sijainen, eikä laitoskirjastojen päivystysaikoja ole juuri koskaan tarvinnut perua esimerkiksi kirjastonhoitajan sairastumisen takia. Työnkierrolla on myös haluttu tasata työn raskautta. Laitoskirjastotyössä kirjastonhoitajakin näkee sairautta, kuolemaa ja hätääntyneitä omaisia. Vaikeiden asioiden jakaminen kollegojen kanssa on luontevaa, koska jokainen tuntee olosuhteet. Vaitiolovelvollisuus työssä on muuten hyvin tiukka, sanoo Kivi. Kun työpaikka vaihtuu kolmen kuukauden välein ja saattaa mennä kaksikin vuotta ennen kuin sama vuoro esimerkiksi Koukkuniemen vanhainkodissa toistuu, korostuu tiedonkulun tärkeys. Parhaiten tieto kulkee yhteisissä viikkopalavereissa. Lisäksi jokaisessa kirjastossa olevat kalenterit ja tarkistuslistat ovat tärkeitä, jotta tietää, mitä edellinen on tehnyt ja missä avaimia ja muita tavaroita säilytetään. Muistettavaa on paljon, mutta vuoron vaihtuessa ensimmäiseen työvuoroon tuleminen ei silti ole vaikeaa. Tänne on helppo tulla, koska paikat ja ihmiset ovat tuttuja. Edellinen työntekijä on jättänyt tietoa kesken jääneistä töistä, joita minä nyt jatkan, kertoo tietopalvelusihteeri Natalia Vahvelainen aloittaessaan taas kolmen kuukauden rupeaman Tammelan palvelukeskuksen kirjastossa. Laitoskirjastojen asiakkaille työnkierto merkitsee kolmen kuukauden välein vaihtuvaa kirjastonhoitajaa. Jotkut asiakkaat haluaisivat, että kirjaston työntekijä pysyisi samana, toisista taas on mukava, kun työntekijä vaihtuu. Ja kaikki eivät vaihtoa edes huomaa. Asiakas saattaa sanoa, että sinähän suosittelit tätä kirjaa minulle viime viikolla, vaikka silloin töissä on ollut ihan toinen työntekijä. 9

10 YKSI MEISTÄ TEKSTI Matti Wacklin KUVAT Ari Järvelä Afrotanssi, rummut ja Afrikka tahdittivat toipumista Rummun rytmi vie mukanaan. Tanssin liikekieli on voimakasta. Koko keho on käytössä. Sievistelystä ei ole tietoakaan, kuvailee Eija Hanhiniemi. noa hänen elämänhistoriastaan. Kyynisimmänkin tarkkailijan on pakko myöntää, että afrikkalaiset rytmit ovat tosiaan olleet iskun saaneen kehon ja mielen tärkeä kumppani, kun opettaja on palannut arkeen ja iloon. Isku kesken ruokailun Se isku tuli täysin yllättäen aprillipäivänä 2009 kesken koulun ruokailun. Tervettä elämää elänyt Eija Hanhiniemi istui ruokapöydässä, kun äänet, puheen sorina ja astioi- Eija Hanhiniemi myöntää, että afrikkalainen tanssi on hänelle tärkeä hyvinvoinnin lähde ja itsehoidon keino. Jo kahdeksan vuotta afrotanssia harrastanut Tammerkoski-Klassillisen koulun englannin opettaja on opiskellut myös afrikkalaisten rumpujen salat. Afrotanssin ja rummutuksen opastajana on ollut viime vuodet senegalilainen Ismaila Sané. Kun Hanhiniemi puhuu hyvästä voinnista, sanat saavat paiden kalina, äkkiä muuttuivat hahmottomaksi huminaksi. Hän yritti kertoa tuntemuksistaan kollegoilleen, mutta sanat jäivät kurkkuun. Samalla kädestä putosi vesilasi. Se oli merkki halvauksesta. Diagnoosiksi tuli aivoinfarkti. Minut pelasti se, että olin niin lähellä Taysia. Puolen tunnin kuluttua olin liuotushoidossa, kertoo Hanhiniemi. Halvausoireet hellittivät samana iltana, mutta edessä oli pitkä kuntoutusprosessi, jossa pääpaino oli puheterapialla. Puheen tuottamisessa oli pulmia. Se oli kova paikka englannin ja ranskan opettajalle, jolle kieli ja puhuminen ovat keskeinen osa ammattia. Kielet ovat hänelle rakkaita. Sairastumisen perimmäinen syy löydettiin. Infarkti johtui sydämen eteiskammioiden välisessä seinämässä olleesta aukosta, joka lokakuussa 2009 suljettiin kuljettamalla pikkuinen kaksipuoleinen sateenvarjo valtimoa myöten sydämeen reiän peitoksi. Joustava työyhteisö Tänään Eija Hanhiniemi kiittää Tammerkosken yläkoulun rehtoria tuesta ja ymmärryksestä. Rehtori antoi Hanhiniemelle mahdollisuuden palata takaisin viran hoitoon siihen tahtiin kuin voimat antoivat myöten. Pitkän sairausloman jälkeen hän kokeili ensin kahdeksantuntisia viikkoja, jotka tuntuivat toipumisen siinä vaiheessa raskailta. Vähitellen elämä alkoi kuitenkin palata uomiinsa. Syksyllä

11 hän oli voimistunut jo niin, että puolipäivätyö oli mahdollista. Viime syksynä hän palasi täyteen virkaan englannin opettajaksi. Ranska sen sijaan sai jäädä ihan voimien säästämiseksi. Puhe ei ole täysin palautunut. Se surettaa. Pystyn kuitenkin tekemään työni. Olen perusoptimisti. Infarkti on jäänyt taakse. Minulla on täysi elämä, johon kuuluvat myös Afrikka, tanssi ja rummut. Perustaitoja katulapsille Eija Hanhiniemi halusi tutustua tanssin ja rummutuksen innostamana afrikkalaiseen elämään myös paikan päällä. Takana on neljä matkaa Afrikassa toimivien länsimaisten järjestöjen eri projekteihin Keniaan, Tansaniaan ja Senegaliin. Niistä kaksi on ollut sairastumisen jälkeen. Hanhiniemi teki viimeisimmän reissunsa Senegalin pääkaupunkiin Dakariin viime kesänä. Hän opetti pikkupoikia lukemaan ja laskemaan Village Pilote -järjestön keskuksessa. Opetuskieli oli ranska. Se oli mielenkiintoinen haaste, sillä suurin osa pojista puhui wolofia. Keskus oli tarkoitettu paljon pahaa elämässään kokeneille katupojille. Hanhiniemi työskenteli paikallisten ammattilaisten kanssa. Lapset ottivat suomalaisopettajan vastaan joka aamu kaukaa iloisesti tervehtien. Oppikirjoja ei ollut. Opettajat kirjoittivat harjoitukset poikien vihkoihin. Tunneilla pohdittiin myös poikien elämään liittyviä eettisiä ja moraalisia kysymyksiä. Työ palkitsi opettajaa. Perustaitojen, kuten lukemisen ja laskemisen oppiminen parantaa olennaisesti poikien mahdollisuuksia hallita omaa elämäänsä ja päästä eteenpäin. Eikö minun, vauraan länsimaan kansalaisen tehtävä ole tukea niitä, joilla asiat ovat huonommin? Kyse on yhteisestä ihmisyydestä. Palaan Afrikkaan itsenikin vuoksi. Haluan nähdä maailmaa tavallisen kansalaisen näkökulmasta, en turistina. En halua umpioitua! Hanhiniemen paluuhalua lisää se, että hänellä on Afrikassa pari kummilasta. Yleisin vaaratilanne pistostapaturman syntymiseksi sattuu, kun neulaa ei pistämisen jälkeen pudoteta sille tarkoitettuun astiaan, vaan laitetaan takaisin neulan omaan suojaholkkiin. STOP TYÖTAPATURMILLE Veritapaturmia sattuu Tampereella liikaa Tampereen kaupungissa raportoidaan noin 150 veritapaturmasta vuosittain. Tutkimuksien mukaan suuri osa veritapaturmista jää kuitenkin kokonaan raportoimatta. Arvion mukaan jopa 90 prosentille hoitajista tapahtuu veritapaturma uransa ensimmäisen kymmenen vuoden aikana. Veritapaturmia sattuu hyvinvointipalveluissa niin hoitajille, sairaalahuoltajille kuin lääkäreillekin. Veritapaturmat aiheuttavat merkittäviä terveysriskejä, minkä vuoksi niiden määrän vähentäminen on tärkeää. Kun työpaikoilla toimitaan ohjeiden mukaisesti, veritapaturmat vähenevät, tartuntavaara pienenee, työtyytyväisyys lisääntyy ja palvelun laatu paranee. Jokainen veritapaturma on ennaltaehkäistävissä huo lellisuu della ja suositusten mukaisilla toimintatavoilla. Yleisin vaaratilanne pistostapaturman syntymiseksi tapahtuu silloin, kun neula laitetaan pistämisen jälkeen neulan omaan suojaholkkiin takaisin. Väärän toimintamallin syntyä edistää, jos työntekijällä ei ole neulalle tarkoitettua särmäisjäteastiaa mukana pistostilanteessa. Euroopan Unioni on antanut vuonna 2010 direktiivin, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä veritapaturmien syntyä. Direktiivi kieltää neulan laittamisen takaisin suojukseen. Tampereella veritapaturmien määrään ja syntytapoihin TEKSTI Sami Uusitalo KUVA Ari Järvelä kiinnitettiin huomiota Työturva Monitorin käyttöönoton jälkeen. Huomattiin, että suurin osa neulanpistostapaturmista tapahtuu toimittaessa hyvien käytäntöjen vastaisesti. Lisäksi havaittiin, että hyvinvointipalvelujen henkilöstölle tulee tarjota lisää tietoa veritapaturmien vaaroista ja hyvistä käytännöistä. Hyviin käytäntöihin kuuluu esimerkiksi asiakkaan huomioon ottaminen pistostilanteessa, teräville neuloille tarkoitetun särmäisjäteastian ottaminen mukaan pistostilanteeseen, insuliinikynän oikea käyttö ja oikea ensiapu veritapaturman sattuessa. Veritapaturmien ehkäisemiseksi kehitettiin verkkokurssi yhteistyössä hygieniahoitajien, haavahoitajan, työterveyshuollon ja työsuojelun asiantuntijoiden kanssa. Verkkokurssi sisältää tietoa yleisimmistä vaaratekijöistä, oikeista toimintamalleista sekä ensiapuohjeet ja toimenpiteet veritapaturman sattuessa. Tavoitteena on, että kaikki ne kaupungin työntekijät, joiden työssä on veritapaturman riski, hyödyntäisivät kurssin sisältöä. Verkkokurssin sisältöä on kehuttu kattavaksi ja silti yksinkertaiseksi. Kurssi on myös herättänyt mielenkiintoa muissa kaupungeissa Sairaanhoitajalehden tehtyä uutisen Tampereen veritapaturmakurssista. Kurssi löytyy Looran verkkokurssitarjonnasta. Voimassa oleva hygieniaohjeistus löytyy Looran omalta Hygieniaohjeistus-välilehdeltä. Henkilöstöasiat > Koulutus > Koulutustarjonta > Verkkokoulutus 11

12 TEKSTI Päivi Stenroos KUVA Ari Järvelä Tuoretta työelämäosaamista opettajille Ammatillisten aineiden opettajien on hyvä päästä välillä päivittämään työelämätaitojaan. Tampereen seudun ammattiopisto Tredu on mukana hankkeessa, jossa on tuotettu toimintamalli työelämäjaksojen järjestämiseksi ja työpaikkaohjaajien koulutuksen toteuttamiseksi. Osaajana työmarkkinoille toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta -hankkeen tavoitteena on muun muassa lisätä oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä ja parantaa opetuksen työelämävastaavuutta. Jos on vuosia opettajan työssä, moni asia kentällä ehtii muuttua, ja parhaiten muutoksiin pääsee kiinni työelämäjaksolla, siis konkreettisesti tekemällä, sanoo lehtori Minna Luoma-Veikkola, joka on hankkeen vastuuhenkilö Tredussa. Opiskelijat kaipaavat käytännön tietoa Hoitotyön opettajat Liisa Sillanpää ja Sari Ruokonen pääsivät työelämäjaksoilleen hankkeen kaut ta. Sillanpää oli Koukkuniemen vanhainkodin eri osastoilla seitsemän viikon ajan. Hän toimii myös yhdysopettajana eli hankkii opiskelijoille työssäoppimispaikkoja, ja tämän vuoksi jaksosta oli erityistä hyötyä. Koukkuniemi on meille tärkeä yhteistyötaho. Työelämäjakson aikana tutuiksi tulivat sekä työpaikka käytäntöineen että sen ihmiset, Sillanpää kertoo. Ruokonen taas oli päihde- ja mielenterveystyössä kolmannella sektorilla. Hän halusi muun muassa syventää ymmärrystään yhteiskunnan ilmiöistä. Seitsemän viikon aikana ehti kokea hyvin, miten esimerkiksi huono-osaisuus näyttäytyy käytännön työssä nykyään, Ruokonen sanoo. Työelämäjaksolta palaavalla opettajalla on oppilailleen kirjaimellisesti uutta kerrottavaa. Kyse voi olla uusista käytännöistä ja menetelmistä tai asiakaskulttuurin muutoksista. Otetaan esimerkiksi lääkehoidon toteuttaminen: miten se toimii nykyään, kuka vastaa mistäkin asiasta ja niin edelleen, Sillanpää sanoo. Käytännön esimerkit ovat juuri sitä, mitä opiskelijat kaipaavat, Ruokonen toteaa. Tieto kulkee myös toiseen suuntaan, kun työelämäjaksolla oleva opettaja kertoo työpaikalla alan opetuksesta ja sen tavoitteista. Työelämäjaksoille toivotaan jatkoa Tampereen seudun ammattiopistossa Tredussa on toteutettu hankkeen aikana 8 opettajien työelämäjaksoa eri aloilla ja koulutettu 61 työpaikkaohjaajaa. Samalla kehitettiin malli, jota noudattaen toiminta voisi jatkua sujuvasti ammattiopetuksessa. Toiveena on, että saisimme nyt työelämäjaksot osaksi opettajien työtä, Minna Luoma-Veikkola esittää. Mielellään vielä niin, että Sari Ruokonen, Liisa Sillanpää ja Minna Luoma-Veikkola toivoisivat työelämäjaksojen olevan säännöllisen osa ammatillisen opettajan työtä. niitä olisi säännöllisesti ja jatkuvasti, Ruokonen jatkaa. Opettajien työelämäjaksot toimisivat Luoma-Veikkolan, Ruokosen ja Sillanpään pohdintojen mukaan parhaiten, jos niille voisi päästä joustavasti ja vähintään viiden vuoden välein. Jakson pituus voisi vielä vaihdella kulloistenkin tarpeiden mukaan. Osaajana työmarkkinoille toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta -hanke on Vantaan ammattiopisto Varian hallinnoima hanke, jonka yhteistyökumppanit ovat Tredu (Tampereen ammattiopisto) ja Länsirannikon Koulutus Oy WinNova. Projekti on opetushallituksen rahoittama Euroopan sosiaalirahaston hanke. 12

13 Erityisopettaja määrää tahdin kiekkokaukalossa LÄHIKUVASSA TEKSTI Päivi Pajula KUVA Susanna Lyly Tampereen Liisanpuiston koulun erityisopettaja Timo Favorin opettaa päivisin yläkouluikäisille nuorille matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Vapaa-ajalla mies pukee mustavalkoisen raitapaidan päälleen, vaihtaa karttakepin pilliin ja hyppää jääkiekon SM-liigakaukaloon. Sekä erotuomarointi että opettaminen vaativat jämäkkää luonnetta. Molemmat työt ovat haastavia ja vahvistavat pai neensietokykyäni. Opet taminen ja tuomarointi myös tukevat toisiaan, sillä peleissä unohdan kouluasiat ja koulussa pelit, Timo Favorin kertoo. Nuorena Favorin pelasi jääkiekkoa 20-vuotiaaksi, minkä jälkeen hän teki valinnan pelaamisen ja opiskelun välillä. Opinnot veivät voiton. Kaukaloita hän ei kuitenkaan jättänyt taakseen, vaan aloitti tuomariuransa 1990-luvulla divarikiekkojäiltä. Kuusi vuotta sitten erityisopettajan ja matemaattisten aineiden opettajan pätevyys avasi Favorinille ovet Tampereen kaupungin vakituiseen työsuhteeseen. Vammalasta muuttanut opet taja on ollut tyytyväinen työpaik kaansa Liisanpuiston koulussa, jossa oppilailla on erityisvaikeuksia. Myös työn ja tuomaroinnin yhdistäminen on onnistunut saumattomasti. Lähden arkena kohti jäähallia usein kolmen aikaan, jolloin koulupäivä on jo päättynyt. Moni kiekkokaupunki on muutaman tunnin ajomatkan päässä Tampereelta, joten pelien takia en ole ollut juuri töistä pois. 700 liigaottelua Timo Favorin saavutti tammikuussa 700 ottelun rajapyykin toisena erotuomarina SM-liigassa kautta aikojen. Nuorena hän ei koskaan ajatellut, että harrastus veisi joskus näin pitkälle. 16 vuotta SMliigaa on nyt takanapäin. Urani huippuhetki on ollut Torinon olympiajäillä 2006, kun pääsin viheltämään kansainvälisissä kisoissa muutaman muun eurooppalaistuomarin tavoin, Favorin muistelee. Vaikka miehen tuomariura on komea, hän ajattelee opettami sen olevan ensisijainen työ ja tuomaroinnin pikemminkin harrastus. Luistelu pitää Favorinin hyvässä fyysisessä kunnossa, mistä on hyötyä opetettaessa erityistukea tarvitsevia lapsia. Työlle ja tuomari onnille omistautuminen on kuitenkin vaatinut veronsa. Vihellän peliä runkosarjassa. Sosiaalinen elämäni on jäänyt vähemmälle työn ja jäähallien ulkopuolella, koska viikonloput vierähtävät usein pelireissussa. Tulokkaiden tukija Opettaminen jatkuu luokkahuoneen ulkopuolellakin, sillä poikkeuksellisen kokenut erotuomari tukee ja ohjaa tuomaritulokkaita jäällä. Olemme tuomareina kuin yksi joukkue. Kokeneempana tietenkin opastan vasta muutaman vuoden viheltäneitä, Timo Favorin kertoo. SM-liigaa parhaillaan myllertävä kohu kiekkoväkivallasta on Favorinin mielestä kurinpitoryhmän ja liigan hallituksen asia, mutta tuomaritkin seuraavat keskustelua tarkasti. Jääkiekkoilijoiden luisteluvauhti on kasvanut, mikä on aiheuttanut osan onnettomuuksista. Viheltäminen ei ole ainakaan helpottunut viime aikoina, mutta pyrin aina pitämään oman päättäväisen linjani ja noudatan tiettyä sapluunaa. Timo Favorinilla on pätevyys sekä erityisopettajan että aineenopettajan tehtäviin ensimmäisestä yhdeksänteen luokkaan saakka. Erotuomarina hän on edennyt olympiajäille saakka. 13

14 Top School -hankkeen tiedekerhot innostavat lapsia Top School -oppimisympäristöjen kehittämishanke on edennyt sen viimeiselle kolmannekselle. Tampereen kaupungin strategisen hankkeen tavoitteena on nykyaikaistaa koulujen ja oppilaitosten oppimisympäristöjä. Koulujen, yliopistojen ja yritysten yhteinen Lumate-kes kus jatkaa hyvin alkanutta toimintaan sa. Keskus tarjosi vuoden 2012 aikana ilmaisia tiedekerhoja luokan oppilaille. Kerhoihin syntyi varsinainen ryntäys, sillä 411 innokasta tutkijanalkua halusi jäseniksi. Kaikki eivät valitettavasti mahtuneet mukaan, mutta nyt kerhojen määrää on lisätty ja niitä tarjotaan luokkalaisille, luokkalaisille, yläkoululaisille sekä lukiolaisille, kertoo hankejohtaja Riitta Juusenaho. Tavoitteena on, että Tampereen teknillisessä yliopistossa pystytään kouluttamaan matematiikan opettajaksi opiskelevista ohjaajia niin, että aikanaan kaikille kouluille voitaisiin tarjota omia kerhoja. Sampolan kampusalueella puo - lestaan suunnitellaan ja kehi tetään työväenopiston, kirjaston ja Tammerkosken lukion yhteistyötä niin, että opiskelijoille ja seudun asukkaille voitaisiin tarjota uudenlaisia yksiköiden yhteistoimintaan perustuvia koulutus- ja kulttuuripalveluita. Yhteistyön sujumista tukee ja varmistaa ryhmä Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen tutkijoita. Tavoitteena on osallistaa henkilöstö kehittämään omaa työtään niin sisällöllisesti kuin tilojen yhteiskäytössäkin. Koulutusosaamisesta Tampereen vientituote? Top School -hanke, Tampereen korkeakoulut, Tredu ja Teknillinen lukio osallistuivat Lontoon Bett-opetusteknologiamessuille alkuvuonna. Messuilla esittäytyi vain kaksi kaupunkia: Lontoo ja Tampere. Tamperelaisten tavoitteena oli esitellä kaupunkia korkeatasoisena koulutuksen ja tutkimuksen keskittymänä ja kuvata sitä korkeakoulujen ja oppilaitosten toiminnallisten sisältöjen avulla, selvittää Riitta Juusenaho. Suomalainen koulutus tunnistettiin korkeatasoiseksi, ja kiinnostus Tampereen osastoa kohtaan oli suuri. Erityisesti ns. kehittyvien maiden edustajat kiinnittivät huomiota Tredun Natura Mobile -innovaatioon ja muuhun ammatilliseen koulutukseen. Muiden suomalaiskaupunkien edustajat hämmästelivät aidosti nähdessään Tampereen kaupungin messuosaston Lontoossa, sanoo Juusenaho. Opetusteknologiaa pullistelevan messutapahtuman sisällä on erittäin tärkeää esitellä myös aitoja pedagogisia ratkaisuja, joissa teknologiaa sovelletaan opetukseen ja jossa koulutuksen järjestäjä, suomalainen kaupunki, kantaa vastuuta lasten ja nuorten oppimisen tulevaisuudesta. Uskon, että vuoden 2014 Bett-messuilla on paljon muitakin kaupunkeja esillä. Opetusteknologian vaikuttavuutta selvitetään Top School -hankkeeseen liittyvää professuuria hoitamaan valittiin Petri Nokelainen. Hänen tutkijaryhmiensä keskeisiksi oppimisympäristöjen tutkimusteemoiksi nousivat muun muassa opetusteknologian vaikuttavuuden tutkimus, osallistavan oppimisen mahdollistaminen rakennettujen ja suunnitteilla olevien koulurakennusten näkökulmasta, ammatillisen huippuosaamisen tutkimus sekä kestävä kehitys osana opettajien ammatillista kasvua. Professori Nokelainen ohjaa myös kahta kaupungin koulutushenkilöstöstä muodostettua tohtorintutkintoon tähtäävää ryhmää. Top School -hankkeeseen saadaan Pirkanmaan liitosta Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Bagdad matematiikkaa täältä ikuisuuteen -työpa janäyttely Vapriikissa kaikille koululaisille. Opettajat voivat varata omalle luokalleen ajan: tai tampereenoppimisymparistot.wordpress.com MARJO RÄMÖ 14

15 Hän on työnsä ohessa Tampere Praksiksen aikuissosiaalityön kehittäjäsosiaalityöntekijä, joka organisoi tiimien toimintaa, Reetta Salminen vastaavasti lapsiperheiden sosiaalityön. Sosiaalityöntekijä Katariina Liimatainen arvioi, että tutkiva työskentely on jo lisännyt jalkautuvaa työtä. Kynnys siihen on madaltunut. Praksis-tiimi on näyttänyt esi merkkiä, hän sanoo. Lapsiperheiden sosiaalityön tiimit ovat kirjoittaneet työssä onnistumisen tarinoita ja käsitelleet lapsen osallisuutta lastensuojelussa sekä dokumentointia. Jokaista teemaa on syvennetty sille omistetussa työpajassa, jossa mukana on ollut alan tutkijoita, opettajia ja sosiaaliasemien henkilökuntaa. Työpajat ovat olleet varsin suosittuja. Esimerkiksi työssä onnistumisen avaimia pohti 90 henkilöä. Praksis yhdisti teorian ja käytännön TEKSTI Jaana Kalliomäki KUVA Susanna Lyly Tampere Praksis kehittää sosiaalityötä tuomalla yhteen opetuksen, tutkimuksen ja käytännön. Mukana on tutkijoita, opettajia, sosiaalityöntekijöitä ja opiskelijoita. Facebookiin keväällä avattava matalan kynnyksen sosiaaliasema on yksi esimerkki työn tuloksista. Facebookin sosiaaliasema toimii kanavana heille, joiden ei ole helppo tulla tänne asemalle. Sen avulla välitämme tietoa asiakkaille sekä annamme myös yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa, sosiaalityöntekijä Elina Perkiö valottaa. Praksis käynnistyi palvelujen ja osaamisen kehittämiseksi syksyllä Europan sosiaalirahaston rahoittamassa kolmivuotisessa hankkeessa ovat mukana Tampereen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos. Kaupungin sosiaalityöstä siihen osallistuvat aikuis- ja lapsiperheiden sosiaalityön asemat sekä sosiaaliasema Sarvis. Sosiaalityöntekijät Elina Perkiö ja Katariina Liimatainen kehittävät sosiaalityötä Praksis-hankkeessa, joka tuo palvelujen parantamiseksi teorian lähemmäksi käytäntöä. Tiimit työstävät käytäntöä Työtä on aluksi tehty kerran kuussa kokoontuvissa tiimeissä, joita aikuissosiaalityössä on yksi ja lapsiperheiden sosiaalityössä kolme. Niihin ovat osallistuneet myös oppilaitosten lehtorit ja harjoittelijoina työskentelevät opiskelijat. Jokainen toimisto on valinnut itseään kiinnostavan pilotin käytännön työn analysoimiseen. Meillä se on ollut asiakkaiden elinympäristössä tehtävä jalkautuva sosiaalityö. Olemme miettineet, mitä se on ja voi olla, mitä asiakkaat toivovat siltä ja miten sitä voi kehittää, Elina Perkiö summaa. Opiskelijoilla oma roolinsa kehittämisessä Praksis-hankkeen yksi keskeinen tavoite on lujittaa sosiaalityön ja sen opetuksen, tutkimuksen ja harjoittelun yhteistyötä. Harjoittelun ohjaajat saavat koulutusta, ja myös opiskelijat voi vat osallistua työn kehittämiseen. He tekevät piloteista opinnäytetöitä, joiden perusteella työn te kijöillä on mahdollisuus luo data työtään. Yhteistyörakenteesta toivotaan pysyvää. Kaupunki toivoo paljon harjoittelijoita tulevaisuudessakin. Myös oppilaitok sille on tärkeää, että ne saavat harjoittelijoita tänne ja täällä on päteviä ohjaajia. Opiskelijat ovat antaneet hankkeesta jo paljon myönteistä palautetta, Elina Perkiö kertoo. Myös Katariina Liimatainen sanoo hankkeen tuoneen paljon hyvää. On hienoa, että on saanut tällaisen mahdollisuuden tutkia ja kehittää omaa työtään. Me olemme työmme asiantuntijoita ja tiedämme, mitä kentällä tapahtuu. Oppialan teorian yhdistäminen käytännön tietoon on ollut antoisaa. Kun mukana on yliopiston, ammattikorkeakoulun ja meidän henkilökuntaamme, tulee monia näkökulmia, hän toteaa. 15

16 YÖTYÖN AMMATTILAISET Kirsi Helanderin mukaan matkustajat ovat ymmärtäväisiä, vaikka bussi olisi ruuhka-aikoina muutaman minuutin myöhässä aikataulusta. TEKSTI Päivi Pajula KUVA Ari Järvelä Yötyö leventää bussinkuljettajan leipää Nyt on se aika, kun pimeys vaihtuu valoon, ja pian ruoho taas vihertää. Tampereen kaupunkiliikenteen linjaautonkuljettaja Kirsi Helander tuntee olevansa etuoikeutettu, koska hän voi seurata luontoa ja vuodenaikojen vaihtelua työnsä lomassa. Kuljettajien aamuvuorot alkavat arkena jo yöllä neljän aikaan, kun monet kaupunkilaiset vielä kääntävät kylkeään peittonsa alla kotona. Naiskuljettajan mielestä aamuyön tunnit ovat arkena mukavan rauhallisia eikä keskellä yötä herääminen tunnu hankalalta. Olen tehnyt lähes aina vuorotyötä ja pidän siitä, että työajat vaihtelevat. Lyhimmät työvuoroni kestävät alle kuusi tuntia ja pisimmät päälle yhdeksän, Helander kertoo. Helander aloitti kuljettajan uransa 1980-luvun lopussa Turussa, mutta siirtyi Tampereelle yhdeksän vuotta sitten entistä paremman työpaikan perässä. Pitkästä urasta on ollut hyötyä TKL:n vaaleissa, joissa työntekijät saavat toivoa haluamiaan työvuoroja tulevalle aikataulukaudelle. Mitä pidempään on TKL:n palveluksessa työskennellyt, sitä enemmän voi vuoroihinsa vaikuttaa. Vaikka yötyöt voivat tuntua raskaammilta kuin päivävuorot, Helanderin mielestä ajetut yötyötunnit ilahduttavat aina palkkapäivänä, koska lisät kasvattavat kuljettajan ansioita tuntuvasti. Turvallista matkantekoa TKL:n kolmestasadasta kuljettajasta vain kolmisenkymmentä on naisia. Kirsi Helander ei muista tarkkaa syytä siihen, miksi hän kiinnostui nuorena naisena linja-autoilusta. Kuljettajan työ tuli kuitenkin tutuksi jo lapsuudessa, koska Helanderin isän veljet olivat bussikuskeja. REILUN KAUPAN VINKKI Reilu ananaskakku pääsiäiseksi Tämä keväinen kakku sopii hyvin pääsiäisen kahvi pöytään perinteisen pashan, mämmin ja muiden pääsiäisherkkujen kaveriksi. Monia ana naskakkuun tarvittavia raaka-aineita on saatavilla Reilu kauppa -sertifioituina, mikä tarkoittaa, että niiden tuotannossa on kiinnitetty erityistä huomiota kehitysmaiden viljelijöiden työoloihin, palkkaukseen ja ympäristöasioihin. Vuoan pohjalle: 50 g maidotonta kasvismargariinia 0,75 dl tummaa sokeria (reilu, luomu) 1/2 ananas (R, L) Taikina: 1 dl rypsiöljyä tai kookosöljyä (R, L) 1 dl ananasmehua (R, L) 1,5 dl ruokosokeria (R, L) 0,5 tl suolaa 1 rkl vaniljasokeria (R, L) 3 dl vehnäjauhoja (L) 1 tl leivinjauhetta Vuoraa kakkuvuoka (halkaisija 16 cm) leivinpaperilla ja laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Sekoita margariini ja sokeri ja laita seos nokareina kakkuvuoan pohjalle. Leikkaa ananaksesta siivuja ja asettele ne margariiniseoksen päälle. Sekoita öljy, ananasmehu, ruokosokeri, suola ja vaniljasokeri. Lisää joukkoon vehnäjauhot ja leivinjauhe ja sekoita tasaiseksi. Kaada taikina vuokaan ananassiivujen päälle ja tasoita taikinan pinta. Paista noin 30 minuutta 200 asteessa. 16

17 Viime vuosina julkisuudessa on keskusteltu linja-autonkuljettajien työssään kohtaamasta väkivallasta. Helander ei ole koskaan pelännyt ratin takana. Ei edes yön viimeisinä tunteina. Etenkin viikonloppuöisin busseissa matkustaa päihtyneitä kaupunkilaisia, mutta en ole koskaan kohdannut uhkaavia tilanteita. Minusta tuntuu, että matkustajat kohtelevat naiskuljettajia hieman lempeämmin kuin miehiä. Tien päällä myös vapaa-ajalla Kuljettajat istuvat suuren osan työpäivästään, joten keho kaipaa vastineeksi liikettä. Jos työntekijä ei huolehdi hyvinvoinnistaan, epäsäännölliset työajat ja kiire voivat aiheuttaa stressiä ja fyysisiä kipuja. Kirsi Helanderin aktiivinen elämäntapa pitää naisen hyvässä kunnossa. Talvisin kuljettaja pulahtaa säännöllisesti avantoon, jonne jää vät rasittavat kolotukset. Hän osallistuu myös Liikennelaitoksen urheiluseuran toimintaan. Viimeksi pelasin urheiluseuran sulkapallomestaruudesta. Miehet veivät minua aivan 6 0, mut ta sainpahan kankun kipeäksi, Helander naurahtaa. Autoilu kuuluu kuljettajan elämään myös lomalla. Pääsiäiseksi Helander matkustaa perheineen asuntovaunullaan pohjoiseen, Levin keväthangille laskettelemaan ja rentoutumaan. Anna kakun levätä vuoassa 10 minuuttia ennen kuin kumoat sen tarjoilulautaselle. Nauti! Luonto tarjoaa ihmisille elintärkeitä hyötyjä eli ekosysteemipalveluja. Yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen nauttiii kevätpäivästä perheen koirien Hupi-Veikon ja Mörön kanssa Näsijärven jäällä. Tampereen ekosysteemipalvelut eli luonnon ihmiselle tarjoamat hyödyt ovat huomion kohteena viime vuonna alkaneessa Evita-projektissa, jossa ovat mukana Suo men ympäristökeskus Syke ja kaupunki. Projektiin osallistuu kaa - voittajia, selvitysten tekijöi tä, paikkatieto-osaajia ja vihersuunnittelijoita sekä kestävän yhdyskuntayksikön väkeä. Ekosysteemipalveluja ovat esimerkiksi virkistäytymismahdollisuudet tai kasvillisuuden tarjoama viilennys kesähelteillä. Viherrakenne, joka muodostuu kaupungin viheralueista ja -reiteistä, on tärkeä ekosysteemipalvelujen perusta. Koska ekosysteemipalvelut ovat elämän edellytys, ne halutaan ottaa huomioon jo kaavoituksessa. Uusi näkökulma on hyödyllinen erityisesti täydennysrakentamisen suunnittelussa eli Ehyt-hankkeessa. Idea ekosysteemipalveluiden selvittämisestä tuli ympäristöpäällikkö Kaisu Anttoselta, joka seuraa tiedemaailman tapahtumia. Tartuin hanakasti ideaan, sillä täydennysrakentamisessa kaikki uudet katsantokannat ovat tervetulleita. Täydennysrakentaminen ei ole vaikea asia vain asukkaille, vaan myös täällä kaupunkiorganisaation sisällä. Ristiriitoja voi olla esimerkiksi biologisen luonnon itseisarvoa korostavan ja ihmislähtöisen näkökannan välillä, pohdiskelee yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen. Montosen mielestä uusia työkaluja tarvitaan myös virkistämään työn tekoa. Helposti vedotaan siihen, että kaavoituksessa on iät ja ajat Meurmanin ajoista lähtien otettu huomioon kaikki tarvittavat asiat. Vesi ja maisema ovat ekosysteemipalveluja Ihmiset ja kaupungit ovat riippuvaisia luonnosta ja sen tarjoamista resursseista. Havahduin huomaamaan, että esimerkiksi mehiläisten tekemä pölytys on perustava ekosysteemipalvelu. Montonen mainitsee. Esimerkkejä lukuisista luonnon hyödyistä mainittakoon ravinto, vesi ja polttoaineet, veden ja ilman puhdistaminen sekä esteettiset ja virkistysarvot. Kaunis maisema on sekin ekosysteemipalvelu. Evitan pilottihankkeeksi on valittu Tesoman yleissuunnittelualue, ja Hanna Montonen on juuri saanut pöydälleen Rambollin tekemät karttaluonnokset alueen ekosysteemipalveluista. Kartalle on merkitty muun muassa peltobiomassa-, kala-, marja-, kukka-, hedelmä-, kasteluvesi- ja hyönteisten pölytysalueet. Jos löydämme alueelta tärkeän ekosysteemipalvelun, sitä on kohdeltava taiten ja varoen rakentamisessa, Hanna Montonen sanoo. Ympäristökeskuksessa tehdään kaupungin ja ympäristöhallinnon aineistojen pohjalta paikkatietoanalyysejä, jotka havainnollistavat lähivirkistysalueita, liikennettä ja pohjavesialueita. Niitä hyödynnetään kaavoituksen tausta-aineistona. Tampereen seudusta tehdään esimerkiksi kartta pohjavesialueiden pinnoitetusta maaalasta. Kantakaupungista on valmistunut kartta, johon merkitty vapaa ja rakennettu rantaviiva. Kartoilla voidaan kertoa ekosysteemipalveluista myös kaupunkilaisille. Tekstin tausta-aineisto: Sanna- Riikka Saarela ja Tarja Söderman, Suomen ympäristökeskus Lähde: Vegaanisia Reilun kaupan reseptejä -vihko, jonka ovat julkaisseet Kehitysmaayhdistys Tasajako, Vegaaniliiton Tampereen ryhmä ja Reilun kaupan kaupunki -hanke. reilukauppa.fi ja tampere.fi/tampereinfo/ reilunkaupankaupunki ja facebook.com/reilu- Tampere Ekosysteemipalvelut tutuksi TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen KUVA Susanna Lyly 17

18 VILKKUVAT KUVAT: ARI JÄRVELÄ Tampereen tekijöitä aloitti uusissa tehtävissä Kari Hakari tilaajajohtajaksi Tampereen kaupunginhallitus on nimittä nyt Kari Hakarin tilaajajohtajaksi. Hän on työskennellyt kaupungin palveluksessa eri tehtävissä vuodesta 1992 alkaen, viimeksi hyvinvointipalvelujen kehitysjohtajana konsernihallinnossa vuodesta Hakari oli tiiviis ti mukana Tampereen kaupungin toiminnan uudistuksessa strategiapäällikkönä ja projektipäällikkönä. Pormestarin alaisuudessa on neljä konsernihallinnon ryhmän johtajaa, joista kolme on konsernijohtajia ja yksi on tilaajajohtaja. Tilaajaryhmä vastaa palvelujen tilaamisen valmistelusta ja suunnittelusta, tilaamiseen liittyvistä tuki- ja kehittämisprosesseista sekä lautakuntien ja niiden jaostojen toimialaan kuuluvien asioiden Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskuksen Typin tavoitteena on saada asiakkaat pysyvästi töihin. Tavoitteeseen on päästy, silvalmistelusta sekä viranomaistoiminnan järjestämisestä. Tilaajajohtaja vastaa erityisesti toimialueiden välisestä koordinoinnista ja yhteensovittamisesta sekä konserniedun toteutumisesta. Merja Bojangista kaupungineläinlääkäri Ympäristöterveydenhuolto on tärkeää ennalta ehkäisevää kansanterveystyötä, joka pysyy useimmiten pii los s a etenkin silloin, kun asiat ovat hyvin, toteaa vuodenvaihteessa aloittanut kaupungineläinlääkäri Merja Bojang. Hän johtaa Frenckellissä ympäristöterveysyksikköä, jossa työs - kentelee reilut 20 työntekijää. Yksikön tehtäviin kuuluvat muun muassa elintarvike-, kuluttajaturvallisuus-, kemikaali-, tupakka- sekä eläinten terveyden ja hy- Henkilöstöjaosto aloitti uudella kokoonpanolla Henkilöstöjaostoon kuuluvat päätösvalmistelusihteeri Pauliina Aittala (ylh. vas.), toimistosihteeri Sirpa Lempinen, Minna Minkkinen (vas), Seppo Silvennoinen (ps), Ulla Kampman (sd), Ilpo Sirniö (puheenjohtaja, sd), konsernijohtaja Kirsi Koski, henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen, viestintäsuunnittelija Tuuli Oinonen (alh. vas.), pormestari Anna-Kaisa Ikonen (läsnäolo-oikeus kokouksissa), Riitta Koskinen (kok), Ilkka Sasi (kok) ja Anna-Kaisa Heinämäki (vihr). ARI JÄRVELÄ vinvoinnin valvonta sekä eläinlääkintähuolto. Myös juomavesi-, asumisterveys- ja uimavesiasiat ovat yksikön valvontasarkaa. Merja Bojang saapui Tampereen kaupungille Valkeakoskelta, jossa hän johti Valkeakoski- Akaa-Urjalan ympäristöpalvelut -yksikköä. Bojangilla on laaja kokemus ympäristöterveydenhuollosta, sillä hän aloitti uransa terveystarkastajana. Opiskeltuaan eläinlääkä riksi hän on toiminut sekä praktikkona että hallin to- ja valvontatehtävissä esimerkiksi läänineläinlääkärinä. Tampereelle tulin erittäin mielelläni. Tämä on niitä kerran elämässä -tilaisuuksia, joita ei voi ohittaa. Tampereella näkyy pitkään tehty ennalta ehkäisevä työ. Henkilökunta on kuormitettua, sillä töitä riittää, Merja Bojang sanoo. Kaikki työ ei osu suinkaan virka-aikaan, sillä esimerkiksi eläinsuojelutapauksia on lähdettävä hoitamaan vaikka keskellä yötä. Myöskään tuontiin ja vientiin sekä tapahtumiin liittyvää valvontaa ei tehdä vain arkena ja päiväsaikaan, ja akuutteja asioita voi putkahtaa milloin vain. Lotta Lammi Typin johtajaksi Kiitos lä vuonna 2012 peräti puolet asiakkaista sijoittui ammatilliseen koulutukseen tai töihin avoimille työmarkkinoille. Vastaisuudessa toimintaan kohdistuu suuria tehostamisvaatimuksia. Silti toiminnan kehittämisessä korostetaan palvelun laatua ja vaikuttavuutta, sanoo Typin uusi johtaja Lotta Lammi. Typissä tavoitellaan asiakkaille pysyvää työllistymistä moniammatillisen työotteen keinoin. Tämä onnistuu, kun työntekijät tuovat pöytään kukin oman asiantuntemuksensa. Typin johtaja Lotta Lammi siirtyi Typiin Tampereen kaupungin Työllisyydenhoidon palveluyksikön kehittämispäällikön tehtävästä. Hänen toimenkuvaansa kuuluivat muun muassa Typan tilaaja tuottaja-yhteistyö ja palveluiden kokonaisuuden kehittäminen. Mirva Rosholmista TE-toimiston palveluesimies Mirva Rosholm toimii Työ- ja elinkeinotoimiston palveluesimiehenä ja Lotta Lammin varahenkilönä. Toivon, että asiakasprosesseja ja -ohjausta pystytään kehittämään yhdessä työntekijöiden kanssa, hän sanoo. Mirva Rosholm siirtyi vuoden 2013 alussa Tampereen Typiin Sas - tamalan TE-toimiston palvelupäällikön tehtävästä. Rosholmilla on Sastamalan TE-toimistosta ja Sastamalan työvoiman palvelukeskuksesta peruja vahva asiaosaaminen Kiitos teille kaikille yhteistyöstä ja muistamisesta eläkkeelle jäädessäni! Lähden eteenpäin iloisin mielin ja muistellen hyviä yhteisiä hetkiämme. Ritva Kujansuu, Tampereen Ateria 18

19 ILMOITUS 19

20 TYKYTYSTÄ Tule mukaan henkilöstöpäivään! Kaupungin henkilökunnan yhteistä henkilöstöpäivää vietetään tuttuun tapaan Särkänniemessä torstaina 16. toukokuuta kello Ovet alueelle avautuvat kello 13. Päivän avaa pormestari Anna-Kaisa Ikonen kello 14. Särkänniemen Elämyspuisto tarjoaa riemukkaat puitteet yhteisen hauskan päivän viettämiseen. Päivän teemana on tänä vuonna Lähretään luakkaretkelle. Teeman mukaisesti tärkeintä on yhdessä viihtyminen. Oletko Tampereen tekijä talentti? Henkilöstöpäivässä valitaan Vuoden 2013 Tampereen tekijä talentti. Oletko hyvä laulaja, tanssija tai mahdollisesti taikuri? Osaamisalasi voi olla mikä tahansa, kunhan olet siinä mukana koko sydämelläsi. Voit osallistua yksin tai ryhmässä. Ilmoittaudu mennessä mukaan talenttikisaan, jonka finaali käydään henkilöstöpäivässä. Ilmoittautumisohjeet löytyvät Loorasta Henkilöstöpäiväsivulta. Luvassa on roppakaupalla hauskaa ohjelmaa, joka auttaa meitä taas jaksamaan arjen pyörittämisessä. Tule siis mukaan viet tämään henkilöstöpäivää joko yksin tai yhdessä työporukan kanssa! Huvia ja hyötyä Henkilöstöpäivän aikana kaikki aikuisten huvilaitteet ovat käytettävissä. Pääset myös tutus tu maan Akvaarioon, Lasten eläin puistoon, Planetaarioon, Näsinneulaan ja tietenkin myös uuteen Koiramäkeen. Delfinaariossa meitä viihdyttää valloittava delfiiniperhe, joka esittelee taitojaan kolmessa näytöksessä päivän aikana. Lisäksi tarjolla on eväitä jaksamiseen ja tietoa kunnon kohentamiseen. Toimintatorilla kaupungin yksiköt esittele vät omaa toimintaansa. Päivän ohjelma täsmentyy kevään aikana, joten seuraa Loorasta ohjelman päivittymistä. Muista ilmoittautua Särkänniemen henkilöstöpäivään voivat osallistua kaikki toukokuussa Tampereen kaupungin palveluksessa olevat työntekijät, niin vakituiset kuin määräaikaisetkin. Päivä on tarkoitettu vain kaupungin työntekijöille, ei siis perheenjäsenille, joten nyt voit nauttia huvipuiston meiningistä ilman lapsia. Päivään edellytetään ennakkoilmoittautumista mennessä Loorassa olevalla ilmoittautumislomakkeella tai puhelimitse Ilmoittautumisesi on sitova. Henkilöstöpäivänä Särkänniemen alue on muilta asiakkailta suljettu. Särkänniemen alueelle pääsevät sisään vain ennakkoon ilmoittautuneet Tampereen kaupungin työntekijät. Henkilöstöön kuuluminen todistetaan sisäänpääsyn yhteydessä kuvallisella henkilöstökortilla tai viimeisellä palkkakuitilla ja henkilötodistuksella. Portilla osallistujat saavat rannekkeen, joka oikeuttaa huvilaitteiden käyttöön sekä ohjelmaan osallistumiseen. Tilaisuudessa tarjotaan välipala. Särkänniemen parkkialueet ovat käytössä maksutta päivän aikana. Paikoitustilaa on rajallisesti, joten kimppakyydit ja julkiset liikennevälineet ovat suositeltavia. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Henkilöstöasiat > Henkilöstöedut > Henkilöstöpäivä

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Katja Väärälä Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen

CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen 9.2.2012 CASE PRAKSIS opetuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön kohtaaminen Kehrä tutkijasosiaalityöntekijä Tiina Muukkonen www.socca.fi/lastensuojelu

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA

LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA Isä haluaa kokeilla pientä puhelaitetta, jota voi käyttää myös vuoteessa. Kokeiluun hankitaan laite, jossa 2 x 5 viestin ruudukko (kuvat 1-2) voidaan

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu AMK-KOULUTUKSESTA JA PEDAGOGISESTA KEHITTÄMISESTÄ VASTAAVIEN VARAREHTOREIDEN TYÖPAJA TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Työpajan osallistujat

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Työn vaarojen arviointi ja terveydellisten olojen tarkastus koulussa ja oppilaitoksessa. Timo Välimäki

Työn vaarojen arviointi ja terveydellisten olojen tarkastus koulussa ja oppilaitoksessa. Timo Välimäki Työn vaarojen arviointi ja terveydellisten olojen tarkastus koulussa ja oppilaitoksessa 1 VnaA 338 / 2011 12 Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI 12.5.2015 Nina Lehtinen Seutusivistys työryhmän puheenjohtaja Aineistot: Tampereen kaupunkiseutu ja

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Aloitepalkkion ja kehittyvä työyhteisö palkinnon uudistaminen sekä yhdistäminen

Aloitepalkkion ja kehittyvä työyhteisö palkinnon uudistaminen sekä yhdistäminen Aloitepalkkion ja kehittyvä työyhteisö palkinnon uudistaminen sekä yhdistäminen Henkilöstöohjelmaamme kirjattuina keskeisinä tavoitteina ovat muun muassa seuraavat: henkilöstömme on osallistuvaa; toimintaamme

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri. Oulun kaupungin opetuspalveluja hoitavan tiimin palveluesimies. Työterveyslääkärinä vuodesta

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot