TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2013 (TKTP 2013)

Transkriptio

1 K E H I T T Ä M I S - J A P A L V E L U K E S K U S TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2013 (TKTP 2013) H Y V Ä K S Y T T Y : Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän yhtymähallitus (5 ) H Y V Ä K S Y T T Y : Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän yhtymävaltuusto (5 )

2 2 (65) SISÄLLYS 1 TOIMINTAKERTOMUS Kuntayhtymän johtajan / rehtorin katsaus Ammattikorkeakoulun hallinto ja johtaminen Operatiivinen johtaminen Hallinnon ja johtamisen painopistealueet vuonna Seuranta, arviointi ja raportointi Toimintapolitiikka ja strategiset linjaukset Ammattikorkeakoulun perustehtävä ja arvot Profiili ja painoalat Verkostoyhteistyö Toiminnan kehittäminen Toiminnan tulokset Kokonaistalouden tarkastelu Talouden ydinasioiden toteutuminen vuonna Kuntayhtymän talouden hallinta Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Taseet 2013 ja 2012 ja niiden tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Kuntayhtymän arvio merkittävimmistä riskeistä ja selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä keskeisistä johtopäätöksistä Kuntayhtymän hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä TOTEUTUMISVERTAILUT Talousarvion ja siihen vertailukelpoisen sisäisen tuloslaskelman vertailu Talousarvion sitovuustasojen toteutuminen Rahoitusosan toteutumisvertailu Käyttötaloustaulukko ja käyttötalousosan toteutuminen Investointiosan toteutumisvertailu TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Ulkoinen virallinen tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LUETTELOT JA SELVITYKSET... 65

3 3 (65) 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Kuntayhtymän johtajan / rehtorin katsaus Savoniassa, kuten muissakin ammattikorkeakouluissa, toimintavuosi oli historiallinen. Eduskunta vahvisti uuden ammattikorkeakoululain ja valtioneuvosto päätti siihen liittyvästä asetuksesta. Uudistunut lainsäädäntö muutti ammattikorkeakoulujen rahoituksen 100 prosenttisesti tuloksellisuuteen perustuvaksi. Lisäksi jokainen ammattikorkeakoulu joutui syksyn aikana uudistamaan toimilupansa. Valtioneuvoston päätös toimiluvasta saatiin Toimiluvalla osoitimme, että toimintamme täyttää laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden vaatimukset. Lisäksi vakuutimme, että meillä on taloudelliset edellytykset laadukkaaseen toimintaan myös tulevina vuosina. Koulutuksessa ja TKI-toiminnassa on oltava tuloksentekokykyisiä. Toimintamme on vuonna 2013 pääosin onnistunut hyvin, myös tulorahoituksen kannalta keskeisissä mittareissa. Tutkintoja tuli, nuorten tutkintoon, asetettuun tavoitteeseen ennakoitua runsaammin, yhteensä 173 tutkintoa enemmän. Ulkopuolinen TKI-rahoitus on edelleen hyvä 13,32 % kokonaisrahoituksesta. Opintopistekertymä oli hyvällä tasolla ja tuloksen osalta päästiin yli tavoitteen. 49,5 % opiskelijoista suorittaa 55 opintopistettä lukuvuodessa, joten kehityssuunta on oikea. Sitä vastoin tutkimus- ja kehitystoiminnan opintopistekertymässä jäätiin alle tavoitteen ja myös edellisvuoden tuloksesta. Keskeyttäneiden osalta pysyttiin hivenen tavoitetta paremmalla puolella (10,6 % opiskelijoista keskeyttää opiskelunsa). Keskeyttäneiden määrän vähentämiseen tulee jatkossa panostaa entisestään. Avoimen ammattikorkeakouluopiskelun tilanne parani edelliseen vuoteen verraten reippaasti (avoimen amk opintopisteitä tuli yhteensä opintopistettä, kun vuonna 2012 niitä oli opintopistettä). Savonian ja Karelia-ammattikorkeakoulun kesäkoulu oli hyvä avaus kohti ympärivuotista opiskelua, jota tulee yhä vahvemmin kehittää. Julkaisujen määrä hivenen nousi, mutta parannettavaa on runsaasti. Savoniassa vuoropuhelu opiskelijoiden kanssa on tiivistä, mutta jatkossa meidän tulee entistäkin huolellisemmin kuunnella opiskelijoita ja huomioida, että toimintamme on aidosti opiskelijalähtöistä. Se tukee tehokasta opiskelua. Opiskelijoiden tyytyväisyys opiskeluun on ollut hienoisessa laskussa vuodesta 2011 alkaen. Tulevien vuosien keskeisimpiä kehityspanostuksia tullaan suuntaamaan opiskelijoiden opiskelun edistymiseen ja opiskelutyytyväisyyteen. Savoniassa päätettiin viimein kesäkuussa, että terveysalan koulutus siirtyy Microkadun kampukselle alkaen. Savonian omistamiin ja Technopolis Oyj:ltä vuokrattuihin tiloihin tehtiin syksyn aikana muutostöitä, joilla rakennettiin terveysalalle erinomaiset oppimisympäristöt. Suuhygiestistikoulutuksen klinikkatilat Canthialla otettiin käyttöön jo keväällä 2013.

4 4 (65) Sairaalakadun kiinteistön osalta päädyttiin arkkitehtuuri- ja tontinluovutuskilpailuun, jossa kilpailuohjelma avautui tammikuussa Tilakustannusten hallitsemiseksi on jatkossakin syytä tiivistää tiloja. Tehtyjen päätösten pohjalta toimitiloja tiivistetään Opistotien kampuksella, jonne on päätetty siirtää muotoilualan vuoden 2014 lopulla. Lisäksi parhaillaan on valmistumassa toimitilastrategia, joka antaa tulevaisuuden tilaratkaisuihin asiantuntijanäkemyksen. Savoniassa on toimintavuoden aikana tehty merkittävää koulutuksen kehittämistyötä uudistamalla opetussuunnitelmien rakenteita, opetuksen sisältöjä sekä työelämäläheisyyttä tukevia opetusmenetelmiä. Hankittu opiskelijahallintojärjestelmä tukee ko. uudistustyötä. Tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osalta on saatu avattua kansainvälisiä rahoituslähteitä. Vuotta 2013 leimasi valmistautuminen talouden ja toiminnan sopeuttamiseen. Kuntayhtymän henkilöstömäärän vähennys edellisvuoteen oli noin 65 henkilötyövuotta. Henkilöstömäärän kehitykseen vaikutti vuonna 2012 toteutettu yhteistoimintamenettely, jonka henkilöstövaikutukset toteutuivat vuoden 2013 aikana. Asetetun tavoitteen saavuttaminen henkilöstömäärän kehityksessä loiventaa tulevien vuosien sopeuttamistarvetta. Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän ja samalla myös Savonia-ammattikorkeakoulun talous ja rahoitus oli vuoden 2013 osalta terve ja erittäin hyvässä kunnossa. Kaikissa keskeisissä terveen talouden mittareissa tulos oli tavoitteen mukainen tai sitä parempi eli kannattavuus, rahoitusrakenne ja maksuvalmius olivat vähintäänkin hyvät. Tilikauden tulos on sekä talousarviossa että tilinpäätöksessä 1,6 milj. euroa. Erityisesti kannattaa huomioida, että TKI-toimintaan on budjetointivaiheessa kohdistettu myyntituottoa 1,8 milj. euroa. Tällä panostuksella on TKI-hanketoiminnassa saatu kokoon yhteensä 7,1 milj. euron ulkopuolinen rahoitus. Myös liiketoiminnallisin periaattein toteutettu maksullinen palvelutoiminta tuotti lähes euron vuotuisen katteen. Perusrahoituksen pienentyessä on jatkossakin varmistettava, että muun ulkopuolisen rahoituksen osuus vahvistuu. Se takaa Savonian uudistumisen ja menestymisen myös tulevaisuudessa. Savonian historiassa alkoi kolmannen rehtorin aikakausi alkaen. Yhdessä tekemällä olemme vetovoimainen korkeakoulu tulevaisuudessakin, jonne opiskelijat haluavat tulla rakentamaan tulevaisuuttaan. Henkilöstö osaaminen on jatkossakin keskeinen voimavaramme. Mervi Vidgrén kuntayhtymän johtaja / rehtori

5 5 (65) 1.2 Ammattikorkeakoulun hallinto ja johtaminen Kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti yhtymävaltuustoon kuuluu 17 edustajaa. Kuntayhtymän valtuusto piti vuoden 2013 aikana 6 kokousta. Valtuuston puheenjohtajana toimi Aleksi Eskelinen, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Matti Kartano ja toisena varapuheenjohtajana Anna Olkkonen. Yhtymävaltuustoon kuuluivat seuraavat jäsenkuntien valitsemat edustajat: varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen Kuopio Aleksi Eskelinen Pirjo Hentelä-Aho Matti Kartano Jaakko Kosunen Veli-Matti Lammentausta Anna Olkkonen Maija Svärd Simo Räty Pirjo Simonen Sanna Mustonen Henning Hendolin Upi Heinonen Tuomo Rissanen Kaisa Savolainen Varkaus Jorma Aro Juha Koivula Martti Lamberg Paula Pulliainen Anja Venäläinen Jeremias Rantanen Jorma Saastamoinen Ari Nevalainen Pia Hedman Ulla-Riikka Juvonen Iisalmi Pirjo Laitinen Markku Rautio Kalle Ryhänen ( asti) Matti Notko ( alk.) Kaarina Korhonen Anni Juntunen Jussi Kauppinen Kiuruvesi Matti Heikinmaa Rauno Pikkarainen Lapinlahti Kaija Korhonen Jorma Rannio

6 6 (65) Kuntayhtymän hallituksessa varsinaisia, päätösvaltaisia jäseniä on yhdeksän. Yhtymähallitukseen nimitettiin toimikaudelle uudet edustajat yhtymävaltuuston pitämässä kokouksessa. Hallituksen esittelijänä toimi kuntayhtymän johtaja Veli-Matti Tolppi. Yhtymähallitus kokoontui ajalla aikana 2 kertaa. Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Sari Raassina ja varapuheenjohtajana Pirjo Hentelä-Aho. varsinainen jäsen Pirjo Hentelä-Aho, Kuopio Heikki Hortling, Iisalmi Hannu Kananen, Kuopio Ari Nissinen, Kuopio Riikka Pirkkalainen, Iisalmi Sari Raassina, Kuopio Osmo Rantula, Varkaus Markku Ruotsalainen, Kiuruvesi Anja Venäläinen, Varkaus henkilökohtainen varajäsen Pia Hedman, Varkaus Sirpa Alho-Törrönen, Varkaus Keijo Voutilainen, Kuopio Tuomo Lyhty, Kuopio Teija Itkonen-Brilli, Iisalmi Upi Heinonen, Kuopio Veli-Pekka Räsänen, Kuopio Seppo Knuutinen, Iisalmi Tarja Sildén-Reiss, Varkaus Yhtymävaltuusto nimitti kokouksessaan uuden yhtymähallituksen. Yhtymähallitus kokoontui ajalla aikana kaikkiaan 11 kertaa. Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Riitta Korhonen ja varapuheenjohtajana Iris Asikainen. varsinainen jäsen Iris Asikainen, Kuopio Toini Juvonen, Varkaus Antti Kivelä, Kuopio Juha Koivula, Varkaus Riitta Korhonen, Kuopio Martti Lamberg, Varkaus Matti Notko, Iisalmi Pauli Ruotsalainen, Kuopio Elina Vepsäläinen, Varkaus henkilökohtainen varajäsen Kaarina Mäyrä, Iisalmi Olavi Martikainen, Varkaus Varpu Puskala, Kuopio Markku Kiljander, Kuopio Kaisa Savolainen, Kuopio Mikko Laitinen, Iisalmi Jouko Tenhunen, Kiuruvesi Minna Rissanen, Lapinlahti Toni Mäkinen, Kuopio Yhtymävaltuuston asettama tarkastuslautakunta kokoontui vuoden 2013 aikana kaikkiaan 9 kertaa. Tarkastuslautakuntaan nimitettiin toimikaudelle uudet edustajat yhtymävaltuuston pitämässä kokouksessa.

7 7 (65) Tarkastuslautakunta asti (kokoontui 3 kertaa): varsinainen jäsen Tuula Taskinen, Varkaus Leena Salo, Varkaus Jorma Aro, Varkaus Ilkka Raninen, Kuopio Sari Tikkanen, Kiuruvesi henkilökohtainen varajäsen Liisa Kiianlinna, Kuopio Marja Korhonen, Iisalmi Neeta Röppänen, Kuopio Risto Husu, Varkaus Varpu Puskala, Kuopio Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja toimi Tuula Taskinen ja varapuheenjohtajana Leena Salo. Tarkastuslautakunnan sihteerinä toimi Kuopion kaupungin tarkastussihteeri Kaisa Turunen. Kuntayhtymän tilintarkastuksesta vastasi Oy Audiator Ab JHTT-yhteisö; vastuullisena tilintarkastajana Eeva-Liisa Auvinen (JHTT). Tarkastuslautakunta alkaen (kokoontui 6 kertaa): varsinainen jäsen Jorma Aro, Varkaus pj. Matti Heikinmaa, Kiuruvesi vpj. Pirjo Laitinen, Iisalmi Veli-Matti Lammentausta, Kuopio Sanna Mustonen, Kuopio henkilökohtainen varajäsen Jorma Rannio, Lapinlahti Kalle Ryhänen, Iisalmi Kaarina Korhonen, Iisalmi Anni Juntunen, Iisalmi Matti Kartano, Kuopio Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja toimi Matti Heikinmaa ja varapuheenjohtajana Pirjo Laitinen. Tarkastuslautakunnan sihteerinä toimi JHTT, HTM Timo Nuutinen, KPMG Oy Ab. Kuntayhtymän tilintarkastuksesta vastasi KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, vastuullisena tilintarkastajana JHTTtilintarkastaja Paula Hellén-Toivanen. Ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa hoitivat ammattikorkeakoulun hallitus ja rehtori. Ammattikorkeakoululain 11 :n mukaisesti ammattikorkeakoulun rehtori toimii ammattikorkeakoulun sisäisen hallituksen puheenjohtajana. Ammattikorkeakoulun toimintasäännön mukaan rehtori toimii myös hallituksen esittelijänä. Ammattikorkeakoulun hallituksen sihteerinä toimii hallinto- ja henkilöstöpäällikkö Päivi Diov. Ammattikorkeakoulun hallitus kokoontui vuoden 2013 aikana 9 kertaa. Ammattikorkeakoulun hallitus kokoontui vuoden 2013 aikana 9 kertaa. Rehtori Veli-Matti Tolpin / alkaen Mervi Vidgrénin (pj.) lisäksi ammattikorkeakoulun hallitukseen kuuluivat seuraavat jäsenet:

8 8 (65) varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen Päätoimiset opiskelijat Isa Burman Atte Korhonen Severi Siidorov Tanja Kettunen Päätoimiset opettajat Pentti Mäkelä Petri Kainulainen Jarkko Surakka Antti Kares Muu päätoiminen henkilöstö Sirpa Hietala Juha Laitinen Arja Hiltunen Timo Kinnunen Muu johto Mervi Vidgrén Riitta Rissanen ( asti) Riitta Rissanen Kaija Sääski ( alkaen) Elinkeino- ja muun työelämän edustajat Merja Miettinen Jari Osmala Hannu Porasmaa Anne Pirinen Irma Sirviö Riitta Toivanen Vararehtori Mervi Vidgrén toimi vs. rehtorina ajalla Yhtymähallituksen puheenjohtajalla ja talousjohtajalla oli läsnäolo- ja puheoikeus ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksissa. 1.3 Operatiivinen johtaminen Rehtori, vararehtorit ja talousjohtaja muodostivat Savonian strategiaryhmän. Ammattikorkeakoulun johtoryhmään vuonna 2013 kuuluivat edellisten lisäksi osaamisaluejohtajat, Pelastusopiston rehtori, hallinto- ja henkilöstöpäällikkö, laatupäällikkö, viestintäpäällikkö ja johdon sihteeri. Johtoryhmä varmisti opetuksen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnanprosessien sujuvuuden. Laajennetussa johtoryhmässä on johtoryhmän lisäksi tukipalvelupäälliköt. Laajennettu johtoryhmä on toiminnallaan ollut varmistamassa ydin- ja tukiprosessien yhteistyötä. Ryhmien puheenjohtajana toimi rehtori ja sihteerinä johdon sihteeri. Johtoryhmä kokoontui vuoden 2013 aikana 16 kertaa ja laajennettu johtoryhmä 5 kertaa. Hyvinvointi, liiketoiminta- ja kulttuuri sekä teknologia- ja ympäristöalan osaamisalueilla on osaamisaluejohtajista ja koulutus- ja kehittämispäälliköistä koostuvat toiminnanohjausryhmät, jotka varmistavat toiminnan kehittämisestä osaamisalueilla. Tukipalveluissa operatiivisen johdon tukena

9 9 (65) toimii toiminnan ja prosessien kehittämisen asiantuntijaryhmiä. Organisoituminen vaihtelee tukipalveluittain. 1.4 Hallinnon ja johtamisen painopistealueet vuonna 2013 Savonian strategiatyö saatettiin loppuun vuoden 2013 aikana. Hyväksytystä strategiasta laadittiin tiivistelmä ja toteutusohjelma, joiden avulla strategia konkretisoidaan vuosittaisiksi toiminta- ja taloussuunnitelmiksi. Uusi strategian toteutuksen toimintamalli valmisteltiin ja otettiin käyttöön vuoden 2014 suunnittelutyön pohjaksi. Uudistuksia tukevan palvelumallin ja johtamisjärjestelmän suunnittelutyö käynnistyi. Johtamisjärjestelmätyöhön palkattiin (kilpailutuksen kautta) ulkopuolisiksi asiantuntijoiksi TalentVectia Oy:n edustajat. Johtamisjärjestelmätyötä ohjaa ohjaus- ja valmisteluryhmä. Uudistunut palvelumalli ja johtamisjärjestelmä valmistuvat helmikuussa Kustannustehokas ja vaikuttava maksullisen palvelutoiminnan liiketoimintasuunnitelma laadittiin ja otettiin käyttöön. Talouden ja toiminnan sopeutuminen ja rakenteelliseen muutokseen vastaaminen uudistamalla toiminta- ja kustannusrakenteita käynnistyi. Taloussuunnittelun tueksi laadittiin uusia rahoituslaskentamalleja. Strategiarahoitus otettiin uutena työvälineenä käyttöön. Toimiluvan hakeminen vaati runsaasti työtä, sillä samalla luotiin vuoteen 2018 näkymä Savonian kehityssuunnasta. Koulutusvastuisiin valmistautuminen oli osa toimilupaprosessia. Joulukuussa 2013 tuli myönteinen päätös toimilupahakemukseen. Erityisiä kehittämisvelvoitteita ei tullut. Ainoastaan kirjaus siitä, että olemassa olevat koulutusohjelmat tulee saattaa loppuun. Opetuksen työelämäläheisyys ja Open Innovation Space (OIS) -toiminnan syveneminen eteni osana opetussuunnitelmien uudistustyötä. Yhteishaku-uudistukseen valmistautuminen haku- ja markkinointitoimintamallin sekä tietojärjestelmien avulla eteni. Uuden opiskelijahallintajärjestelmään liittyvä kilpailutusprosessi saatiin päätökseen ja samalla käynnistyi opiskelijahallintajärjestelmän käyttöönoton valmistelutyö. Microkadun kampuksen suunniteltu eteneminen päätöksen mukaisesti toteutui vaiheittain. Sairaalakadun muutto ja tukipalveluiden (pl. kirjasto- ja tietopalvelut) siirtyminen Microkadulle ajoittui vuoden vaihteeseen (2014).

10 10 (65) Suuhygienistikoulutuksen klinikkatoiminnan siirtyminen Itä-Suomen yliopiston tiloihin Canthiaan toteutui keväällä Verkostokumppanuuksien vahvistaminen sopimuspohjaisella yhteistyöllä eteni. Tehtiin uusi sopimuskumppanuuskäytänne, joka otetaan käyttöön toimintavuonna Henkilöstömäärän kehitys vuosina : 2012 Lkm (31.12.) 2012 Htv (OKM) TSTA 2012 Lkm TSTA 2012 Htv 2013 Lkm (31.12.) 2013 Htv (OKM) TSTA 2013 Lkm Henkilöstöryhmä Opetushenkilöstö , , TKIhenkilöstö , , Muu henkilöstö , , Yhteensä , , TSTA 2013 Htv Kuntayhtymän henkilöstömäärän kehitys on ollut tavoitteen mukainen. Henkilöstömäärän vähennys edellisvuoteen oli noin 65 henkilötyövuotta. Poikkileikkauspäivänä palvelussuhteessa oli 77 henkilöä edellisvuotta vähemmän. Merkittävimmin henkilöstömäärä väheni muun henkilöstön osalta. Opetushenkilöstön osalta henkilöstövähennys oli asetettua tavoitetta suurempi. Tutkimus- ja kehitystyön poikkileikkauspäivän henkilöstömäärä oli 8 henkilöä edellisvuotta vähemmän. Tutkimus- ja kehitystyötä henkilötyövuosina tehtiin kuitenkin hieman edellisvuotta enemmän. Henkilöstömäärän kehitykseen ovat vaikuttaneet vuonna 2012 toteutettu yhteistoimintamenettely, jonka henkilöstövaikutukset toteutuivat vuoden 2013 aikana. Lisäksi eläkkeelle siirtyneiltä henkilöiltä avoimeksi jääneitä virkoja/toimia ei ole täytetty ja määräaikaisia palvelussuhteita on päätetty. Opetushenkilöstömäärän kehitykseen ovat eniten vaikuttaneet vuonna 2009 tehdyillä päätöksillä lakkautetut koulutusohjelmat ja aloituspaikkavähennykset. Asetetun tavoitteen saavuttaminen henkilöstömäärän kehityksessä loiventaa tulevien vuosien sopeuttamistarvetta. 1.5 Seuranta, arviointi ja raportointi Toimintavuoden 2013 aikana käynnistyi koulutusohjelmien arviointiprosessi SWOT-analyysien avulla. Osana toimilupaprosessia arvioitiin koulutusohjelmien nykytila niin sisällön kuin tunnuslukuindikaattoreiden valossa. Konetekniikan koulutusohjelman osalta haettiin eurooppalaista insinöörikoulutuksen kansainvälistä akkreditointia (EUR-ACE). Hakuprosessi toteutui syksyn 2013 kuluessa. Varsinainen ulkoinen akkreditointivierailu toteutuu tammikuussa 2014.

11 11 (65) Savonia osallistui myös KKA:n toteuttamaan yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja aluevaikuttavuuden arviointiin vuonna Raportti arvioinnista on luettavissa KKA:n sivuilla ISAT-yhteistyössä toteutettiin TKI-toiminnan kansainvälinen arviointi ISAT-painoaloilla ja kumppanuudessa. Arvioinnin tulokset julkistetaan alkuvuodesta Savonia toteutti yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion kaupungin kanssa benchmarkinghankkeen (KKA:n rahoitus), joka suuntautui Kiinaan Shanghaihin Fudanin yliopistoon ja Pudongin alueelle. Tavoitteena oli löytää kansainvälistymiseen liittyviä hyviä käytänteitä ja menestystekijöitä. Julkaisu on luettavissa Tulokset esitellään KKA:n tilaisuudessa maaliskuussa Johdon katselmukset toteutuivat suunnitelmien mukaisesti kampuksittain. Keskeisiä henkilöstön esille nostamia haasteita olivat tila-asiat, toimilupa, talouden sopeuttaminen ja niihin liittyvä epävarmuus. Opiskelijoiden kanssa toteutettiin erillinen johdon katselmustilaisuus. Opiskelijat toivat vahvasti esille opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen palautteiden avulla, kampusmuutosten vaikutukset opetukseen ja yhteistyön monipuolistamisen tarpeen eri toimijoiden kanssa. Seurantaan ja arviointiin liittyvien tietojärjestelmien kehitystyö eteni. Tietovaraston rakentaminen kytkeytyi Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) valtakunnalliseen RakettiVirta-hankkeeseen ja sen käyttöönottoon vuoden 2014 aikana. Samalla tietovaraston rakentaminen kytkeytyi uuden opiskelijahallintajärjestelmän käyttöönottoprosessiin, joka hidasti tietovaraston käyttöönoton aikataulua siirtyen vuodenvaihteesta 2014 keväälle Haasteena koko toimintavuoden ajan oli luotettavien opiskelijatietojen saaminen käytössä olevasta opiskelijahallintajärjestelmästä (NETSYMSI). Tiedontuotannon oikeellisuus on edelleen haasteena. Ylläpitäjille toimitettiin tarvittavat seuranta- ja arviointitiedot olemassa olevan tietopohjan perusteella. Raportointi noudatti kuntayhtymän sovittuja menettelyjä. Toimivuuskyselyn tulosten perusteella Savoniassa tulevana haasteena ovat edelleen yhtenäiset toimintatavat ja toisaalta innovatiivisuus ja vapaus tehdä asioita. Tämä on strategian ( ) yhtenä kantavana ajatuksena yhteisö luo Savonian. Laadun kehittämisessä on jatkossa oleellista kerätyn tiedon analysointi ja tulkinta sekä palautetiedon pohjalta käytävä dialogi ja mitattavissa olevien toimenpiteiden aikaansaanti toiminnan kehittämiseksi.

12 12 (65) 1.6 Toimintapolitiikka ja strategiset linjaukset Ammattikorkeakoulun perustehtävä ja arvot Savonian toiminta-ajatus Savoniasta lähtee maakuntaan ja maailmalle monipuolisia osaajia yhteiskunnan eri tehtäviin. Savonian asiantuntija- ja käyttäjälähtöisellä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla lisätään tuottavuutta ja synnytetään uutta osaamista. Savonian tehtävä Savonia-ammattikorkeakoulu toimii strategisessa ISAT-kumppanuudessa Kareliaammattikorkeakoulun kanssa. Ammattikorkeakoulut kehittävät Itä-Suomen hyvinvointia, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja osaamiseen perustuvaa kilpailukykyä yhteistyössä alueen kaupunki- ja innovaatiokeskittymien kanssa. Savonia tekee alueellaan strategista yhteistyötä myös Itä-Suomen yliopiston kanssa. Savonia jatkaa ja syventää sopimuspohjaista yhteistyötä alueen ammatillisen toisen asteen oppilaitosten kanssa. Savonian visio Savonia luo tulevaisuutta ja osaamista verkostoituneena ja vastuullisesti Ammattikorkeakoulun eettiset periaatteet ja arvot Savonian toiminta on eettistä ja se ilmentyy valituissa arvoissa. Yhteisöllisyys yksilöllisyyttä kunnioittaen Meiltä valmistuu yhteistyötaitoisia, yksilöllisiä tulevaisuuden osaajia ja kehittäjiä. Henkilöstömme ja opiskelijoiden yhteisöllinen toiminta perustuu keskinäiseen luottamukseen ja aitoon vuoropuheluun. Vastuullinen tuloksellisuus Vastuullisina toimimme tuloksellisesti. Meillä on aito halu kehittää toimintaamme ja työ- ja elinkeinoelämää sekä kannustaa itseämme kohti erinomaisia suorituksia niin koulutuksessa kuin tutkimus- ja kehittämistyössäkin. Tavoitteellinen yhteistyö Yhteistyömme ei tunne rajoja kansallisuuksien, yksilöiden, organisaatioiden tai henkilöstöryhmien välillä. Savonialaiset muodostavat yhteisöllisen koulutus- ja kehittämisverkoston yhteistyötä tukien.

13 13 (65) Profiili ja painoalat Savonia edistää oman toiminta-alueensa ja Itä-Suomen työ-, elinkeino- ja kulttuurielämän sekä yksilöiden osaamista, vuorovaikutusta ja kansainvälistymistä. Työelämäläheinen Savonia profiloituu opetusta tukevaa tutkimus- ja kehitystoimintaa painottavana sekä kasvuyrittäjyyttä ja innovointia edistävänä korkeakouluna, jossa opiskelijat ja henkilöstö ovat ammattikorkeakouluyhteisön aktiivisia kehittäjiä. Kansainvälistyvä tutkimus- ja kehitystoiminta on vaikuttavaa ja Savonia pyrkii painoaloillaan vastaamaan myös globaaleihin haasteisiin. Koulutus sekä tutkimus- ja kehitystoiminta fokusoituvat valituilla painoaloilla (Kuvio 1). Ne kuvastavat Savonian työelämäläheisen oppimisen ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) välistä yhteyttä. Painoalojen kärkiosaaminen on maakunnan kehittämisen linjausten mukainen ja vastaa koko maakunnan ja sen elinkeinoelämän sekä väestön tarpeita. Kuvio 1. Savonian painoalat. Kolme painoalaa perustuu ISAT-yhteistyöhön Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa: energia, ympäristö ja turvallisuus ja käyttäjälähtöiset hyvinvointipalvelut sekä Venäjä-osaaminen. Niillä on vahva liittymä Itä-Suomen yliopiston kanssa yhteisiin painoaloihin, joita ovat energia ja luonnonvarat, hyvinvointipalvelut ja Venäjä osaaminen.

14 14 (65) Verkostoyhteistyö Savonia-ammattikorkeakoulu toimi strategisessa kumppanuudessa Karelia-ammattikorkeakoulun (ISAT) ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. Keskeistä kumppanuuksissa oli painoalojen kautta tehtävä yhteistyö. Savonia jatkoi ja syvensi sopimuspohjaista yhteistyötä alueen ammatillisen toisen asteen oppilaitosten kanssa ja laati yhteistyösopimuksen myös Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän kanssa. Lappeenrannan teknisen yliopiston ja Varkauden kaupungin kanssa neuvoteltiin yhteistyösopimus. Lisäksi energiatekniikan koulutuksen vahvistamiseksi Varkauden kaupunki lahjoitti Savonialle energiatekniikan lehtoraatin. Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa Savonia tukee koulutuksen järjestämistä molempien alueiden tarpeet huomioiden ja vahvistaa yhteistyötä keskeisten TKI-verkostojen kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti. Tätä työtä tukemaan laadittiin kumppanuussopimus. Savonia on tiivistänyt sopimuspohjaista kumppanuutta. Muun muassa luonnonvara-ala solmi kumppanuussopimuksen Proagrian kanssa. Lisäksi toiminnassa on verkostoiduttu laajasti tutkimuslaitosten kanssa. Verkostoitumisessa huomioitiin lisäksi kansainväliset kumppanuudet Toiminnan kehittäminen Opetustoiminta Savonian koulutuksen kehittämisessä keskeistä toimintavuonna oli toimilupaan liittyvien koulutusvastuiden tarkentaminen sekä opetussuunnitelma-uudistus. Koulutusvastuissa tehtiin profilointia ja työnjakoa erityisesti Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) kanssa. Opetussuunnitelman yhteisinä periaatteina hyväksyttiin opetussuunnitelman rakenne, opintojaksokuvauksissa esitettävä tiedot, yhteiset osaamisteemat, opintojakson toteutussuunnitelma sekä toteutussuunnitelman kuuluva arviointikriteeristö. Tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmiin (EQF taso 6) sisältyy neljä strategisesti valittua yhteistä osaamisteemaa: elinikäinen oppiminen, innovaatiot, kansainvälisyys ja työhyvinvointi. Ylemmissä tutkinnoissa vahvistettiin yhteinen opetussuunnitelman rakenne ja yhteiset opinnot. Uusissa opetussuunnitelmissa panostetaan tehokkaammin opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen opintojen ohjaukseen, jolla varmistetaan mahdollisimman hyvin 55 op:n kertyminen/vuosi. Virtuaaliohjaus ja - oppiminen vaatii vielä paljon kehittämistä. Painoalat (alkutuotanto ja elintarvikkeet; energia, ympäristö ja turvallisuus; integroitu tuotekehitys; käyttäjälähtöiset hyvinvointipalvelut) tuottivat opetussuunnitelmiin opintojaksoja, joilla vahvistetaan

15 15 (65) koulutuksen ja TKI-työn integraatiota. Savonian Ypolku-opinnot valmistuivat. Yrittäjyysopinnot antavat eri tutkinto-ohjelmien opiskelijoille mahdollisuuden yrittäjyyden opiskeluun. Opintotarjottimella edistetään tarkoituksenmukaista monialaisuutta, tuetaan Savonian työelämälähtöisyyttä sekä pyritään nykyistä parempaan resurssien hallintaan (päällekkäisyyksien vähentäminen, kustannustenjako). Osaamisalueilla toteutettiin työelämäläheisiä ja monialaisina OISprojekteja. TK-opintopisteisiin liittyvässä opetuksen ja Tk-toiminann integroimisessa on vielä kehitettävää. Avoimen ammattikorkeakoulun opetustarjonta laajeni ja Savonia kasvatti avoimen ammattikorkeakoulun opintopistemäärää (vuonna op., vastaava luku vuonna 2012 oli op.). Avoimen ammattikorkeakoulun polkuopintomahdollisuuksia on edelleen kehitettävä ja sitä tuetaan vuonna 2013 vahvistetun uuden tutkintosäännön kautta. Toimintavuonna käynnistettiin opiskelijahallinto-projekti (OPHA). Vuoden 2014 aikana uusi opiskelijatietohallintojärjestelmä liitetään Savonian toiminnan kannalta keskeisiin koulutuksen järjestelmiin. ISAT-kesäkoulussa oli tarjolla yhteensä 16 opintojaksoa yhteistyössä Karelia ammattikorkeakoulun kanssa. Savonian opiskelijat suorittivat yhteensä 432 opintopistettä ISAT-kesäopintoina. Vuodelle 2014 suunniteltiin uusi ISAT-kesäkoulutarjonta. ISAT-yhteistyötä koulutuksessa tehtiin erityisesti yhteisillä painoaloilla, mm. sairaanhoitajakoulutuksessa, energiatekniikassa ja Venäjä- opinnoissa. Savon ammatti- ja aikuisopiston kanssa yhteistyötä jatkettiin joustavien koulutusväylien kehittämiseksi. Ammatillisen toisen asteen kanssa tehtävän yhteistyön tuloksena syksyllä 2013 Savoniassa aloitti opintonsa aiempaa suurempi määrä ammatillisella toisella asteella pohjakoulutuksensa saaneita nuoria (28 % kaikista opintonsa aloittaneista). Toimintavuoden aikana yhtenäistettiin Savonian hakukohteet vuodelle 2014 ja valmistauduttiin yhteishaun uudistumiseen. Kampusten lukujärjestyskäytäntöjen kehittämistyötä jatkettiin tilojen ja lukujärjestyskäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi. Microkadun kampuksella on yhteinen eri alojen lukujärjestyksen tekijä. Verkko-oppimisen teknisiä valmiuksia kehitettiin (mm. videotallennus, blogit) ja hyviä käytänteitä jaettiin yhteisessä kehittämisseminaarissa. E-ohjauksen ja oppimisen laajentamisessa on vielä kehitettävää. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Savonian strategian mukaisesti TKI-työn painopisteenä olivat monialaiset painoalat. TKItoiminnassa panostettiin monialaisiin hankehakemuksiin ja käyttäjälähtöisiin toimintamalleihin.

16 16 (65) Keskeisenä haasteena oli valmistautuminen uuteen ohjelmakauteen ja uusien TKI-rahoitusväylien löytyminen. Osaamisaluekohtaisia eroja oli edelleen TKI-tavoitteiden toteutumisessa. Vuonna 2013 laadittiin painoalojen soveltavan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tutkimusprofiilit, jossa määriteltiin painoalojen profiili ja kärjet Vuonna 2013 oli ulkopuolisesti rahoitettuja TKI-hankkeita yhteensä 98, joista Savonian omia 70 ja partnerihankkeita yhteensä 28 kpl. Opetuksen ja TKI-työn integrointia tehostettiin ja alkavien hankkeiden suunnitelmia kytkettiin entistä tiiviimmin tukemaan koulutusta sekä mahdollistamaan opettajien ja opiskelijoiden osallistumisen TKI-toimintaan. Painoalojen mukainen TKI-työ vahvistui, yli puolet ulkopuolisesti rahoitetuista TKI-hankkeista suuntautui painoalojen substanssialuille. Uusia merkittäviä kansainvälisiä TKI-hankkeita käynnistettiin toimintavuonna seuraavilla painoaloilla; hyvinvointi/ikääntyvät (ELLAN), alkutuotanto ja elintarvikkeet (TRADEIT), energia ympäristö ja turvallisuus (ABOWE). HIMA-projektin Viva-peli, pääsi kansallisen eeemeli-kilpailun loppukilpailuun, jossa valittiin Suomen paras oppimispeli. Savonian ja Karelian yhteinen TK-hanke, Vaske Väljästi asuttujen alueiden palveluiden kehittäminen, palkittiin työelämää hyödyttävän soveltavan tutkimustiedon sarjassa ammattikorkeakoulujen Kärjet-kilpailussa. Reportronicin (Repo) ja TKI-projektihallinnan kehittämistyötä jatkettiin mm. JAMK-yhteistyössä. Henkilöstölle järjestettiin myös Repo-koulutusta. Repo-projektinhallinnan ja kirjanpidon sekä taloudenseurantaa on edelleen kehitettävä osana johdon raportointia. Vuonna 2013 otettiin käyttöön myös Savonian päättyneiden TKI-hankkeiden sähköinen palautekysely, jonka projektipäälliköt aktivoivat Repo-projektinhallintaa hyödyntäen. Julkaisutoiminnassa on vielä kehitettävää, vaikkakin julkaisujen määrä kasvoi edellisestä vuodesta (julkaisujen määrä vuonna 2013 oli 192 kpl ja vuonna 2012 julkaisuja oli puolestaan 182 kpl). Toimintavuonna järjestettiin huhtikuussa 2013 kansainvälinen COHEHRE-konferenssi Kuopiossa. Maksullisen palvelutoiminnan (MAP) osalta vuoden 2013 haasteena oli kasvattaa maksullisen palvelutoiminnan volyymia sekä monipuolistaa tarjontaa kannattavasti. Maksullisessa palvelutoiminnassa tehtiin aktiivisesti yhteistyötä työelämän edustajien kanssa koulutus-, kehittämis- ja tutkimustarpeiden kartoittamiseksi. Maksullisen palvelutoiminnan tulostavoite ylitettiin Savoniassa kokonaisuutena vuonna Koulutusvientituotteiden kehittämistä ja markkinointia jatkettiin. Savonian erinomaisuustunnustus myönnettiin TAGAK-koulutusviennin projektiryhmälle.

17 17 (65) MAP:n liiketoimintasuunnitelman mukainen tuotteistaminen eteni painoaloilla. Tuotteistamisessa, myyntityössä ja kumppanuussopimusten toteuttamisessa on kehitettävää edelleen. Kehittämiskohteet on nostettu vuoden 2014 tulossopimuksiin. Tukipalvelutoiminta Tukipalvelutoiminnoissa erityisesti tilapalveluja ja tietohallintoa työllistivät kampusten muutostyöt ja Sairaalakadun muutto Microkadun kampukselle. Henkilöstöpalveluiden toiminnassa ovat painottuneet henkilöstövoimavarojen hallintaan liittyvät asiat sekä edellisvuoden lopussa päättyneeseen yhteistoimintamenettelyyn liittyvien käytännön toimenpiteiden hoitaminen, henkilöstövaikutusten jatkuva seuranta ja uudelleen sijoittumisen arviointi. Osaamislähtöinen henkilöstösuunnittelu vaatii edelleen menettelyjen ja työvälineiden parantamista, jotta se ohjaa ammattikorkeakoulutasoisesti käytännön toimintaa. Henkilöstöresurssien hallinnassa on onnistuttu hyvin. Vuodelle 2013 asetettu henkilötyövuositavoite saavutettiin ja budjetoidut henkilöstökustannukset alitettiin. Kiina-yhteistyössä painottui Kuopion ystävyyskaupungin, Shanghai Pudong, kanssa tehtävä yhteistyö erityisesti matkailu- ja terveysaloilla. Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa Venäjä-yhteistyö jatkui aktiivisena erityisesti matkailu- ja kulttuurialalla. Uuden ohjelmakauden kynnyksellä ryhdyttiin myös kriittisesti pohtimaan kansainvälisiä kumppanuuksia. Kirjasto tuotti kirjasto- ja tietopalveluita kaikilla neljällä kampuksella. Verkon kautta oli saatavilla useita kirjaston palveluita, lisäksi käytettävissä oli monia eri asiakaspalvelutoimintoja sekä luettavissa kymmeniätuhansia verkkolehtiä ja -kirjoja. Asiakaspalvelussa painotettiin itsepalvelutoimintojen ohjaukseen. Vuoden 2013 aikana kirjaston tehtäviin lisättiin Savonian julkaisutoiminta. Opiskelijapalvelut toimivat eri kampuksilla ja yksiköissä. Microkadulle rakentuneeseen palvelukeskukseen opiskelijapalvelut muuttivat Sairaalakadulta joulukuussa. Keskuksessa kaikkien alojen opiskelijat saavat kokonaisvaltaisesti tietoa, neuvontaa ja ohjausta opintoihin liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijapalveluiden ja tietohallinnon yhteistyönä vietiin eteenpäin opiskelijahallintojärjestelmän uudistamista. Taloushallinto- ja tilapalvelut ovat tehneet läheistä yhteistyötä tilakustannusten hallinnassa ja laskennassa mm. uudistamalla sisäisten vuokrien laskentamallin. Taloushallinnon palvelumallin toimivuutta ja tuottavuutta on arvioitu systemaattisesti yhteistyössä taloushallinnon henkilöstön kanssa loppuvuodesta Tietohallintopalveluissa tietojärjestelmien käytettävyys oli koko vuoden ajan sovitut 24/7, hyvin pieniä huoltokatkoja lukuun ottamatta. Toimintavuoden aikana tehtiin kampuksien muutostöitä. Työ-

18 18 (65) asemien virtualisointia kehitettiin edelleen ja tablettipilottien kokemuksia hyödynnettiin E- oppimisen edistämiseksi. Henkilöstölle tehdyllä toimivuuskyselyllä mitattuna viestintäpalveluiden toiminta kehittyi positiivisesti vuoteen 2012 verrattuna, sekä sisäisen että ulkoisen viestinnän osalta. Microkadun kampus Savonia-ammattikorkeakoulu siirsi terveysalan sekä opiskelijapalvelujen toiminnot Sairaalakadulta Microkadun kampukselle kuntayhtymän valtuuston päätöksen mukaisesti. Kirjasto- ja tietopalvelujen tilat valmistuvat vuonna Samalla Microkadulla tiivistettiin keskushallinnon ja taloushallinnon tiloja ja ne muuttivat kolmesta eri osastolta yhteen osaan B-siipeen 5 kerrokseen. Microkadulla toimii väliaikaisena palvelukeskustilana vuoden 2014 aikana D 1.krs, johon on keskitetty opintotoimisto- ja hakijapalvelut, opintotukiasiat sekä hyvinvoinnin opintojen ohjaus, informaatikkopalvelu, tietohallinnon palvelut sekä opiskelijakunta Savotan palvelut. Lisäksi tiloissa on avoimen oppimisympäristön tilaa sekä työtiloja opiskelijan henkilökohtaiseen ohjaukseen. Savotta avasi tiloissa kahvilatilan. Terveysalalla on erityyppisiä oppimisympäristöjä kuten simulaatiokeskuksen tilat, erilaisia laboratoriotiloja ja näytteenottohuone, kuntoutuksen ja testauksentiloja. Hyvinvoinnin liikunta- ja kuntosalitoiminnot ja Viretori-toiminta järjestetään Opistotien kampuksella Hyvinvoinnin henkilöstön osalta oli iso kulttuurinen ja toiminnallinen muutos, että henkilökohtaisista työhuoneista luovuttiin ja tilat on järjestetty vyöhykkeittäin. Myös keskushallinnon työntekijöille on tehty ns. tiimihuoneita. Näiden tilojen kalustehankinnoissa huomioitiin ergonomisuus ja henkilöstön jaksamiseen ja viihtyisyyteen liittyviä tekijöitä. 1.7 Toiminnan tulokset Toiminnan ja talouden arvioinnissa keskityttiin keskeisimpiin tunnuslukumittareihin. Keskeiset tunnuslukutavoitteet toiminnasta kertovat selkeästi toiminnan tuloksellisuudesta ja samalla sen laadusta (taulukko 1.) muun muassa opiskelijatyytyväisyys viestii perustehtävän onnistumisesta opiskelijoiden näkökulmasta katsottuna ja kumppanipalaute puolestaan yhteistyöstä kumppaneiden kanssa kumppaneiden silmin.

19 19 (65) Tunnuslukutaulukossa on esitetty keskeiset mittarit ja tulokset, joista osa on myös ammattikorkeakoulun rahoituksen perustana. Lisäksi liitteessä 18 on esitetty Savonian tavoite- ja tulossopimuksen mittarit ja tulokset. Taulukko 1. Keskeiset tunnuslukutavoitteet ja tulokset vuonna 2013: Mittari ja mittarin määrittely Opiskelijatyytyväisyys (OPALAopiskelijapalute) Amk tavoite/ tulosodotus vuonna ,0 Amk tulos vuonna ,04 vv. 2,8 3,3 Amk tavoite ,0 Amk tulos 2012 vv. 2,8 3,4 keskiarvoa ei laskettu Kumppanityytyväisyys (Kumppanipalaute) 3,0 3,3 3,0 3,55 Vetovoima (1. sijaiset hakijat/aloituspaikat) 3,0 Kaikki yhteensä 3,2 Nuoret 4,1 Aikuiset 3,8 YAMK 2,3 Keskeyttäneet (Eronneet opiskelijat) Alle 11,0 % 10,6 % Tutkinnot (Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet / keskimääräinen tavoiteluku TASO/OKM) T&K hankkeissa suoritetut opintopisteet (T&K-hankkeissa suoritetut opintopisteet/läsnä olevat opiskelijat) Henkilöstön motivaatiotaso (Toimivuuskysely/kokemus motivaatiosta) Yli 3,0 Ei str. mittari (Alle 11,0 %) Nuoret 3,5 Aikuiset 3,5 YAMK 3,5 10,8 % ,0 5,6 4,4 6,0 2,8 3,0 3,0 3,06 Opiskelijatyytyväisyyden kehittymistä seurataan valtakunnallisen OPALA-kyselyn avulla (Kuvio 2. Valmistuville opiskelijoille suunnattu kysely). Vastausprosentti vuonna 2013 oli 99 %, (vuonna % ja vuonna 2011 puolestaan 70 %). Vastausprosentti toimii OKM:n rahoitusmittarina, joten vastausprosentti on merkityksellinen rahoituksen kannalta. Opiskelijoiden toivotaan antavan palautetta aktiivisesti. Toteutettu kehitystyö toi toivotun tuloksen ja rahoituspisteet vuodesta 2012 kasvoivat merkittävästi (pisteet vuonna 2013 ovat pistettä ja vuonna 2012 ne olivat pistettä). Lähes kaikkien OPALA-mittareiden keskiarvot ovat heikentyneet Savoniassa edellisen vuoden kyselystä (skaala 1 4). Tulos on varsin huolestuttava ja tilanteen positiiviseen suuntaan kääntäminen edellyttää selkeitä kehittämistoimenpiteitä. Ainoastaan väittämän Ammattikorkeakoulu on eri tavoin tukenut työelämä-yhteyksieni kehittymistä keskiarvo on pysynyt ennallaan viimeisen kolmen vuoden aikana. Yli kolmen (tavoite 3,0) olivat Työtehtävät harjoittelun aikana tukivat oppimista, Valmistumisen jälkeen opittua voi hyödyntää sekä Työharjoittelun aikaisen ohjauksen riittävyys. Alle kolmen (tavoite 3,0) olivat opintoihin liittyvät neuvonta- ja ohjauspalvelut sekä opetuksen asiantuntevuus ja korkeatasoisuus.

20 20 (65) Kuvio 2. Opiskelijatyytyväisyys vuosina OPALA-valtakunnallinen opiskelijalähtökysely. Yhteistyökumppaneilta on kysytty vuosittain Savonian kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Keskeisimmät yhteistyömuodot ovat edelleen opiskelijoiden harjoittelujaksot, opinnäytetyöt, erilaiset koulutukseen liittyvät opiskelijaprojektit sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta. Yhteistyökumppanit ovat yhteistyöhön varsin tyytyväisiä, vaikkakin hienoista laskua tyytyväisyydessä on havaittavissa (tulos vuonna 2013 oli 3,3 ja vuonna 2012 puolestaan 3,5, skaala 1 4). Opiskelijaksi hakeneiden osalta tilanne nuorten osalta parani 3,5 ensisijaisesta hakijasta 4,1 hakijaan. Myös aikuisopiskelijoiden osalta hakijatilanne parani (vuonna 2012 oli 3,5 ensisijaista hakijaa ja vuonna 2013 oli 3,8 ensisijaista hakijaa). Sitä vastoin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen osalta hakijamäärät laskivat 3,5 ensisijaisesta hakijasta 2,3:n hakijaan. Keskeyttäneiden määrän (eronneet) osalta tilanne oli hivenen parempi kuin ennakoitiin. Keskeyttäneiden määrä laski edellisvuodesta jonkin verran. Keskeyttäneitä vuonna 2013 oli 662 (10,6 %) opiskelijaa, vastaavasti vuonna 2012 opiskelunsa keskeytti 696 (10,8 %) opiskelijaa. Nuorten osalta tutkintoja tuli 1019 tutkintoa ja vastaavasti nuorista opintonsa keskeytti 540 opiskelijaa (vuonna 2012 nuorista opintonsa keskeytti 561 opiskelijaa). Tulos on huolestuttava. Nuorten opintojen lop-

21 21 (65) puunsaattamiseen on syytä kiinnittää enenevästi huomiota muun muassa opintojen ohjaukseen panostamalla kokonaisvaltaisesti. Vastaavan kaltainen tilanne näkyy myös aikuisopiskelijoiden osalta (tutkintoja tuli 204 ja opintonsa keskeytti 94 aikuisopiskelijaa, vuonna 2012 aikuisopiskelijoista opintonsa keskeytti 108). Kaikkein huolestuttavin tilanne on kuitenkin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen osalta, tutkintoja tuli 50 ja opintonsa keskeytti 28 yamk-opiskelijaa (vuonna 2012 yamk-opiskelijoista opintonsa keskeytti 38 opiskelijaa). Tutkintojen määrässä oli edelliseen vuoteen verraten reilua kasvua. Tutkintoja nuorten koulutusohjelmasta tuli yhteensä 1223 (nuoria 1019, aikuisia 204), mikä on selvästi yli tavoitteen (tavoite 2013 oli 1050 tutkintoa). Tutkintomäärässä parannusta vuoteen 2012 verraten tuli 225 tutkintoa (vuonna 2012 tutkintoja saatiin 998). Lisäksi tuplatutkintoja tuli 67. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen osalta tilanne on edelleen heikko, tutkintoja saatiin 50 tavoitteen ollessa 70 tutkintoa (vuonna 2012 tulos oli 49 tutkintoa). Erikoistumisopintoja saatiin 82 kpl. Opiskelun tehokkuutta mittaava 55 opintopistettä lukuvuodessa indikoi Savoniassa hyvää kehityssuuntaa myös tuleville vuosille. Vuonna 2013 oli 55 opintopistettä suorittaneita yli asetetun tavoitteen (tavoite 48,0 %, tulos 49,5 %, liite 18). T&K-hankkeissa suoritetut opintopisteet indikoivat TKI-toiminnan integroitumista opetuksessa. Vuonna 2013 TK-opintopisteiden osalta tulos laski (vuonna 2012 tulos oli 6,0 opintopistettä) ja tavoitteesta jäätiin selvästi. TK-toiminnan intregroimista opetukseen on syytä selkeyttää muun muassa siltä osin, että eri toimijoilla on yhteinen näkemys siitä mikä liittyy TK-opintopisteisiin kuuluvaan opetukseen ja oppimiseen. Henkilöstön motivaatiota ja tyytyväisyyttä mitattiin vuoden 2013 osalta ensimmäistä kertaa Motivaatioindeksillä. Tavoite ylittyi positiivisesti, tulos oli 3,0 (tavoite oli 2,8). Vuonna 2012 motivaatiota seurattiin erillisen kysymyksen avulla ja tuolloin tulos oli 3,06. Tulokset ovat samansuuntaisia (skaala 1 4).

22 22 (65) 1.8 Kokonaistalouden tarkastelu Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän (Savonia) ja samalla myös Savoniaammattikorkeakoulun talous ja rahoitus olivat vuoden 2013 osalta terveessä tilassa ja erittäin hyvässä kunnossa. Tämä toteuma on nähtävissä talouden mittareista, joissa kaikissa keskeisissä terveen talouden mittareissa tulos oli tavoitetta parempi eli kannattavuus, rahoitusrakenne ja maksuvalmius ovat vähintäänkin hyvät Talouden ydinasioiden toteutuminen vuonna 2013 Savonia sai vuonna 2013 Opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM) yksikköhintarahoitusta noin euroa arvioitua enemmän. Laskua vuoden 2012 perusrahoitukseen kertyi kuitenkin yhteensä 2,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 opiskelijamäärän ja yksikköhintarahoituksen määrä oli seuraava: opiskelijamääräarvio ja toteuma opiskelijamääräarvio ja toteuma Taso-rahoituksen sovittu opiskelijamäärä yksikköhinta yhteensä, euroa brutto Savonia: arvio Savonia: toteuma Ylittyi Kuntayhtymän talouden hallinta Savoniassa on asetettu talouden ja rahoituksen suunnitteluun, ohjaamiseen ja seuraamiseen muutamia keskeisiä talouden tavoitteita ja mittareita ja Savonia raportoi niiden ja kaikkien kirjanpitolautakunnan (KiLa) kuntajaoksen ammattikorkeakoulun toimintaan soveltuvien talouden mittareiden toteumat. Savoniassa käytössä olevat talouden strategiset mittarit, niiden tavoite ja toteuma sekä muut mittarit esitetään tässä talousosassa ja sen liitteissä. Terveen talouden keskeiset tavoitteet ja mittarit: Mittari Tavoite 2013 Toteuma 2013 Kommentti Toimintatuotot/toimintakulut, % 105,0 % 109,75 % Yli tavoitteen (minimi) Vuosikate, teur Yli tavoitteen Tilikauden tulos, teur Budjetin mukainen Omavaraisuusaste, % (minimi) 50,0 % 86,7 % Hyvä Kassan riittävyys päiviä (minimi) Hyvä

23 23 (65) Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMA (ulkoinen) TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TEUR TEUR TEUR TEUR Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) Varausten muutos (lisäys -, vähenn. +) Tilikauden yli-/alijäämä Toimintatuotot jäivät 3,6 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Seurantakauden toimintatuottojen kehitys näyttää siis laskevaa trendiä. Sopeuttamistoimenpiteiden oikea-aikaisuudesta ja mitoituksen riittävyydestä puolestaan kertoo se, että toimintakulut ovat laskeneet vähintäänkin samassa suhteessa ja vuosikatteen osoittama toiminnallinen tulos on pysynyt erinomaisella tasolla. Tilikauden poistot on tehty syksyllä 2013 päivitetyn poistosuunnitelman mukaisesti. Vuodelle 2013 suunniteltujen investointien jäädessä osittain toteuttamatta, jää poistosumma alle talousarvion suunnitelmapoistojen, vaikka poistoaikoja onkin lyhennetty. Varkauden Osmajoentien B-osan iän ja käytön mukainen poistopohjan korjaus on tehty tulosvaikutteisesti kirjaamalla rakennuksen euron arvonalennus. Poistojen ja arvonalennuksen jälkeen tilikauden tulokseksi jää euroa. TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TP2010 TP2011 TP2012 TP2013 Toimintatuotot/Toimintakulut -% 109,60 % 106,20 % 109,90 % 109,74 % Hyvä Vuosikate TEUR Vuosikate-% (käyttötuloista) 8,60 % 5,70 % 8,80 % 8,73 % Hyvä Poisto-% (käyttötuloista) 2,80 % 3,10 % 3,20 % 3,63 % Hyvä Vuosikate/Poistot (%) 303,70 % 187,90 % 278,40 % 153,20 % Hyvä Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti toimilupahakemuskierroksen (syksy 2013) päätteeksi omat taloudellisten toimintaedellytysten arvioinnin kriteerit. Arvioitavat kohteet olivat ammattikorkeakoulujen vakavaraisuus, maksuvalmius ja kannattavuus. Kannattavuutta pidetään hyvänä, mikäli netto-

24 24 (65) tulos on 2 % liikevaihdosta (tilikauden tulos/toimintatuotot). Tällä kriteerillä arvioituna voidaan vuoden 2013 nettotulokseen (tilikauden tulos euroa) olla tyytyväisiä, sillä se on hivenen yli 3 % liikevaihdosta Taseet 2013 ja 2012 ja niiden tunnusluvut Taseen voi katsoa olevan vahva. Käyttäen edelleen OKM toimilupaprosessin vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden arvioinnin kriteeristöä, voi todeta Savonian sijoittuvan ammattikorkeakoulujen parhaimmistoon. Taseen loppusummaan vaikuttavasti on sen molemmille puolille kirjattu Sairaalakadun kiinteistölle jäljellä olevien arvonkorotusten purkua yhteensä euroa. Näin ollen Sairaalakadun kiinteistön arvonkorotusta jää euroa. Arvonkorotuksen purku perustuu ulkopuolisen asiantuntijan lausuntoon kiinteistön todennäköisestä luovutushinnasta. Tasevaikutus on myös Varkauden Osmajoentien B-osan iän ja käytön mukaisella poistopohjan korjauksella. Kiinteistön arvoa on alennettu siltä osin yhteensä euroa.

25 25 (65) VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet 0 11 Arvonkorotusrahasto Tietokoneohjelmistot Muut omat rahastot 0 0 Muut pitkävaikutteiset menot Edell.tilikausien ylijäämä Ennakkomaksut Tilikauden ylijäämä Aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VAPAA- Maa-ja vesialueet EHTOISET VARAUKSET Rakennukset Poistoero Rakennusten arvonkorotukset Vapaaehtoiset varaukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat PAKOLLISET VARAUKSET Sijoitukset Muut pakolliset varaukset 0 0 Osakkeet ja osuudet Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiant.pääomat TOIMEKSIANTOJEN VARAT VARAT VIERAS PÄÄOMA Muut toimeksiantojen varat Pitkäaikainen Lainat rah.-ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Muut velat 0 1 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 0 13 Lyhytaikainen Aineet ja tarvikkeet 0 13 Lainat rah.-ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saamiset Saadut ennakot Ostovelat Siirtovelat Myyntisaamiset Muut saamiset VASTATTAVAA YHT Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset TASEEN TUNNUSLUVUT: Omavaraisuusaste,% 86,7 % 87,0 % VASTAAVAA YHT Sidotun pääoman osuus % 45,0 % 48,1 % Suhteell. velkaantuneisuus,% 13,5 % 12,5 % Kertynyt yli-/alijäämä Lainakanta TASEEN TUNNUSLUVUT TP2011 TP2012 TP2013 Omavaraisuus-aste (%) 85,4 % 87,0 % 86,7 % Vahva Sidotun oman pääoman osuus (%) 50,4 % 48,1 % 45,0 % Suhteellinen velkaantuneisuus (%) 14,1 % 12,5 % 13,5 % Vähäinen Kertynyt ylijäämä, TEUR Lainakanta , TEUR

26 26 (65) Taseen kaikki tunnusluvut ovat kunnossa ja hyvät ja osoittavat taseen olevan vahva ja terveen talouden mukainen. OKM:n vakavaraisuusarvioissa vakavaraisuutta pidetään hyvänä, kun omavaraisuusaste on yli 20 % Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelmasta on esitetty toteuman vertailu talousarvioon ja vuosien 2013 ja 2012 välinen vertailu. Hyvä tulos ja tulorahoituksen määrä (vuosikate) on pitänyt rahoituksellisen aseman vakaana myös vuonna Johtuen sekä edellä mainitusta, että investointien suunniteltua selvästi alemmasta tasosta, ei uutta lainaa ole otettu. Vanhaa lainaa on suunnitellusti lyhennetty. Dynaamista maksuvalmiutta kuvaavan kassanriittävyyden tyydyttävänä ohjearvona ammattikorkeakouluissa pidetään 45 päivää ja kriittisenä 30 päivää. Savonian kassa riittäisi tilinpäätöspäivän tilanteen mukaan 127 päivän maksuista selviytymiseen. Staattista maksuvalmiutta kuvaavan Quick Ratio -tunnusluvun ohjearvona pidetään vähintään yhtä ja kriittisenä rajana 0,5. Vakavarainen Savonia ylittää ohjearvon reippaasti.