KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO"

Transkriptio

1 Esityslista Asiat KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Aika: klo 18:00 Paikka: Kaupungintalo Läsnä Jäsenet Hovi Ilkka Häggblom Kari, puheenjohtaja Högstrand Mirja Lapveteläinen Sonja Lähdesluoma Lasse Mangs Carl-Gustav Metsänranta Marja-Leena Mäntysaari Sakari Nordback Marco Rantakoski Kari Salo Jukka Sarja Tauno Skur Catharina Södergrann Hanna Virta Erkki Wikström Jesper Österman Jarkko Muut Marlene Svens, esittelijä Margit Kaseva, pöytäkirjanpitäjä Elsa Lafond, kielenkääntäjä Allekirjoitus Kari Häggblom puheenjohtaja Kokouskutsu yleisesti nähtävänä Kaskinen Todistaa Margit Kaseva, pöytäkirjanpitäjä KV 8 Kuntarakennelakiin liittyvät selvitykset KV 9 Mariakodin potilaspaikkojen lisäys KV 10 Kanslistin toimi KV 11 Rakennustarkastajan virka KV 12 Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2014 KV 13 Arviointikertomuksen tarkennus ja allekirjoittaminen KV 14 Tarkastuksen yhteenveto 2014 KV 15 Tarkastuskertomus 2014 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi Valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastus Kaskinen klo Nimi Nimi Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Kaskinen klo Todistaa Margit Kaseva, hallintopäällikkö

2 KAUPUNGINVALTUUSTO HALL:166 /2013 KV 8 Kuntarakennelakiin liittyvät selvitykset KH , 53 KH , 35 KV , 8 KH , 20 KV , 71 KH , 158 Valmistelija M.S: Kuntarakennelaki ja siihen liittyvä laki kielilain muuttamisesta ovat tulleet voimaan Kuntajakolain nimike on muutettu kuntarakennelaiksi. Lakiin on myös lisätty säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, selvitysalueen määräytymisestä ja niistä poikkeamisesta sekä kuntien yhdistymisen taloudellisesta tuesta. Kielilakia on muutettu Kuntarakennelain mukainen kuntien selvitysvelvollisuus on alkanut heti lain voimaan tultua. Selvitysten ja yhdistymisesitysten määräaika päättyy 6 kuukautta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki (sote-järjestämislaki) on hyväksytty eduskunnassa. Määräaikasäännöksen voimaantulo vahvistetaan erikseen sote-järjestämislain etenemisen tarkennuttua. Sote-järjestämislaki on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä Kuntien tulee ilmoittaa valtiovarainministeriölle mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä. Valtioneuvosto arvioi uudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa. Suupohjan rannikkoseudun yhteistyöneuvottelukunta on kokouksessaan keskustellut kuntaselvityskysymyksestä. Yhteistyöneuvottelukunnan kokouksessa eivät Kaskisten edustajat ottaneet kantaa Närpiön ja Kristiinankaupungin ehdotukseen koskien esitystä selvityksen tekemiseksi Vaasan kanssa. Teuvan kunnanhallituksen puheenjohtaja on (sähköpostitse) tehnyt aloitteen selvityksen tekemiseksi Teuvan, Karijoen, Kristiinankaupungin, Kaskisten ja Närpiön kesken. Hän on saanut valtuutuksen Teuvan valtuustoryhmiltä. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että Kaskisten kaupungin vastaus valtiovarainministeriölle on seuraava: Kaksikielinen Kaskisten kaupunki haluaa pysyä itsenäisenä kaupunkina, joka tekee yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Kaupunki katsoo, että kaupungin nykyiset kaksikieliset sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut tulee säilyä kaupungissa. Kaupungissa on terveyskeskus ja oma lääkäri, vanhuksille tarkoitettu tehostettu palveluasuminen (Mariakoti), kotihoito kotona asuville ikääntyneille sekä perusturvatoimisto, jossa perusturvajohtaja. Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinto ja asiakaspalvelu Kaskisissa ovat kaksikielisiä. Kuntarakennelain 4 c :n edellyttämä asukkaan väestöpohja, joka on väliaikaisesti voimassa (L /478), on perustuslain vastainen. Kaikkia kuntia tulee kohdella tasavertaisesti riippumatta asukasluvusta tai kunnan koosta.

3 KAUPUNGINVALTUUSTO Kuntarakennelain mukaisen kuntien selvitysvelvollisuuden määräaika päättyy 6 kuukautta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki (sote-järjestämislaki) on tullut voimaan. Sote-laki ei vielä ole loppuun käsitelty eduskunnassa, ainoastaan sote-lain väliraportti on kuntien saatavilla ennen , jolloin kuntien on jätettävä ilmoitus yhdistymisselvityksistä valtiovarainministeriölle. Kaupunki katsoo, että kunnallisen yhteistyön tulee olla todellinen vaihtoehto yhdistymiselle, koska vahvoja asukkaan peruskuntia ei voida muodostaa kaikkialle maahan. Suupohjan rannikkoseutu sijaitsee kaukana keskuksista. Yhdistymisen tulee tapahtua vapaaehtoisuuden pohjalta, ei pakolla. Kaupunki ei hyväksy pakkoliitoksia. Kaksikielinen Kaskisten kaupunki ilmoittaa valtiovarainministeriölle, että koska kaupunki on velvollinen osallistumaan selvityksiin, se tässä vaiheessa selvittää yhteistyötä/yhdistymistä seuraavien kuntien kanssa: Närpiö, Kristiinankaupunki, Teuva ja Karijoki. Kaupunki on perinteisesti tehnyt paljon yhteistyötä Närpiön ja Kristiinankaupungin kanssa sekä ollut yhteistyössä Teuvan ja Karijoen kanssa. Kaskisten työssäkäyntialue kattaa Närpiön ja Kristiinankaupungin lisäksi myös Teuvan ja Karijoen. Merkittävä määrä Teuvan kunnan asukkaista käy töissä Kaskisten teollisuuslaitoksissa ja satamassa. Metsä-Botnian selluloosatehtaan lopettaminen Kaskisissa vuonna 2009 oli kova isku Teuvan kunnalle, moni työntekijöistä oli Teuvalta. Valtioneuvoston nimittäessä Kaskisten kaupungin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi käynnistettiin Kaskisissa yhteistyöprojekti mm. naapurikuntien Närpiön ja Kristiinankaupungin kanssa (Nova Business Botnica) sekä Teuvan kunnan kanssa (Nova Business Botnica 2). Hankkeiden tavoitteena oli edistää 100 korvaavan työpaikan syntymistä alueelle. Metsä Woodin ytneuvottelut Kaskisten yksikössä koskivat myös monia teuvalaisia työntekijöitä. Kaupungin vastaukset valtiovarainministeriön webropolkysymyksiin ovat tämän pykälän liitteenä. Kaupunginhallitus Keskustelussa Sonja Lapveteläinen esitti, että päätetään tehdä selvitys Närpiön ja Kristiinankaupungin kanssa. Carl-Gustav Mangs ja Kari Rantakoski kannattivat Sonja Lapveteläisen ehdotusta. Tauno Sarja ja Lasse Lähdesluoma kannattivat kaupunginjohtajan päätösehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että asiasta on suoritettava nimenhuutoäänestys, siten että kaupunginjohtajan ehdotusta kannattavat vastaavat jaa ja Sonja Lapveteläisen ehdotusta kannattavat ei. Äänestyksen lopputulos oli 4 jaa -ääntä (Hovi Ilkka, Lähdesluoma Lasse, Holm Juhani, Sarja Tauno) vastaan 3 ei -ääntä (Lapveteläinen Sonja, Mangs Carl-Gustav, Rantakoski Kari). Näin kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan tekemän ehdotuksen selvityskumppaneista. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä kaupunginjohtajan päätösesityksen myös muilta osin. Kaupungin vastaukset valtiovarainministeriön webropolkysymyksiin ovat tämän pykälän liitteenä. Tämä pykälä päätettiin julistaa välittömästi tarkastetuksi.

4 KAUPUNGINVALTUUSTO KV 71 Kaupunginvaltuusto keskusteli asiasta pitkään. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi, että keskustelun aikana oli Jesper Wikström esittänyt, että selvitys tehdään Närpiön ja Kristiinankaupungin kanssa. Mirja Högstrand ja Carl-Gustav Mangs olivat kannattaneet hänen ehdotustaan. Tauno Sarja, Sakari Mäntysaari ja Juhani Holm ilmoittivat kannattavansa kaupunginhallituksen päätösehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä. Äänestys suoritettiin nimenhuutoäänestyksenä siten, että kaupunginhallituksen esitystä kannattavat vastasivat jaa ja Jesper Wikströmin ehdotusta kannattavat ei. Äänestyksen tulos oli 10 jaa-ääntä (Hovi Ilkka, Häggblom Kari, Aarnio Juhani, Holm Juhani, Mäntysaari Sakari, Nordback Marco, Salo Jukka, Sarja Tauno, Virta Erkki, Österman Jarkko) vastaan 7 ei-ääntä (Högstrand Mirja, Lapveteläinen Sonja, Mangs Carl-Gustav, Rosenberg Peter, Skur Catharina, Mertala Kirsi, Wikström Jesper). Kaupunginvaltuusto päätti näin hyväksyä kaupunginhallituksen päätösehdotuksen. KH 20 Valmistelija M.S. Valtiovarainministeriö pyytää kuntien lausuntoja kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta. Hallitus on osana kehyskannanottoaan keväällä 2013 todennut, että se varautuu asettamaan suurimmille kaupunkiseuduille erityiset kuntajakoselvittäjät vuoden 2013 aikana. Ottaen huomioon tehdyn esityksen erityisestä selvityksestä, kuntarakennelain mukaiset selvitysperusteet, kuntien ilmoitukset selvitysalueista sekä hallituksen kehyskannanoton, valtiovarainministeriö pyytää Isonkyrön, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kunnilta sekä Kaskisten, Kristiinankaupungin, Närpiön ja Vaasan kaupungeilta lausuntoa osallistumisesta kuntarakennelain 4 luvun mukaiseen erityiseen kuntajakoselvitykseen oheisen selvitysmääräysluonnoksen mukaisesti. Lain 4 d :n 3 momentin mukaan työssäkäyntiperusteen tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella yhtenäisen alueen muodostavien kuntien tulee selvittää yhdistymistä yhdessä. Toisin sanoen kuntarakennelain mukaan Isonkyrön, Laihian, Maalahden ja Mustasaaren kuntien sekä Vaasan kaupungin on selvitettävä yhdistymistä yhdessä. Selvitystyö alkaa ja päättyy viimeistään mennessä. Valtiovarainministeriö tulee lähettämään kunnille erillisen kuntajakoselvittäjää koskevan lausuntopyynnön. Lausunnot pyydetään toimittamaan mennessä osoitteella Päätösehdotus (M.S.) Kaskisten kaupungin lausunto erityisen kuntajakoselvityksen johdosta on seuraava: Kaksikielinen Kaskisten kaupunki haluaa pysyä itsenäisenä kaupunkina, joka tekee yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Kaupunki katsoo, että kaupungin nykyisten kaksikielisten sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluiden tulee säilyä kaupungissa. Kaupungissa on terveyskeskus ja oma lääkäri, vanhuksille tarkoitettu tehostettu palveluasuminen (Mariakoti), kotihoito kotona asuville ikääntyneille sekä perusturvatoimisto, jossa perusturvajohtaja. Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinto ja asiakaspalvelu Kaskisissa ovat kaksikielisiä.

5 KAUPUNGINVALTUUSTO Kuntarakennelain 4 c :n edellyttämä asukkaan väestöpohja, joka on väliaikaisesti voimassa (L /478), on perustuslain vastainen. Kaikkia kuntia tulee kohdella tasavertaisesti riippumatta asukasluvusta tai kunnan koosta. Kuntarakennelain mukainen kuntien selvitysvelvollisuus päättyy 6 kuukautta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki (sote-järjestämislaki) on hyväksytty eduskunnassa, näin oikeuskanslerin kunta- ja Sote-uudistuksen aikataulua koskevan kannanoton mukaan. Sote-järjestämislakia ei ole vielä käsitelty loppuun eduskunnassa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä on laatinut loppuraportin, jossa on todettu uudistuksen pääperiaatteet. Raportti on laadittu hallituksen esityksen muotoon. Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sisältää säännökset sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää kunnilta ja muilta tahoilta lausunnot lakiesityksestä. Kyselyvastausten muotoon laaditut lausunnot tullaan huomioimaan hallituksen esityksen viimeistelytyössä. Lakiesitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta lukien. Kuntia tullaan kuulemaan lain vahvistamisen jälkeen sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden sekä erityisvastuualueiden muodostamisesta. Kuntien lausunnot SOTE-järjestämislaista pyydetään antamaan mennessä. Kaskisten kaupunki sai uuden lausuntopyynnön : Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut esityksen laiksi Paras-lain velvoitteiden jatkamisesta. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa (169/2007, Paras-puitelaki) on säädetty perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon järjestämisestä kuntien yhteistoiminta-alueilla. Lain mukainen yhteistoimintavelvoite on voimassa vuoden 2014 loppuun. Jotta olemassa olevaa kuntien yhteistoimintaa ei purettaisi ennen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaisten sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden toiminnan käynnistämistä, sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistelut lakiehdotus Paras-puitelain mukaisten yhteistoimintavelvoitteiden jatkamiseksi vuoden 2016 loppuun. Lakiehdotus on tarkoitus liittää eduskunnalle annettavaan hallituksen esitykseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavaksi laiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää kunnilta ja muilta jakelussa mainituilta tahoilta lausunnot ehdotuksesta laiksi Paras-puitelain eräiden velvoitteiden voimassaolon jatkamisesta. Lausuntopyyntö kokonaisuudessaan ja lakiesitys löytyvät sosiaali- ja terveysministeriön Internet-osoitteesta: Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Kyselyyn annettuja vastauksia on mahdollista perustella, minkä lisäksi kyselyyn on varattu runsaasti tilaa myös vapaamuotoiselle kommentoinnille. Kyselyvastausten muotoon laaditut lausunnot tullaan huomioimaan esityksen viimeistelytyössä. Lakiesitys annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella osana sote-esitystä ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Kuntien lausunnot Paras-lain velvoitteiden jatkamisesta pyydetään antamaan mennessä.

6 KAUPUNGINVALTUUSTO Koska Sote-järjestämislaki on vielä kesken sellaisten yksittäiselle Kaskisten kunnalle suurten ja tärkeiden kysymysten osalta, kuten kunnan nykyisten kaksikielisten sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluiden säilyttäminen sekä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus, Kaskisten kaupunki ei tässä vaiheessa voi sitoutua ottamaan lopullista kantaa osallistumiseen erityiseen kuntajakoselvitykseen Vaasan ympäristökuntien kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa Kaskisten kunnallista palvelutuotantoa. Oikeuskanslerin kannanoton mukaan kunnilla on oikeus selvitysaikaan, joka päättyy 6 kuukautta sen jälkeen, kun sote-järjestämislaki on hyväksytty eduskunnassa. Kaskisten kaupunki noudattaa tätä selvitysaikataulua. Kaskisten kaupunki ei hyväksy pakkoliitoksia, joissa menettelytapa, mm. kansanäänestysmenettelyä koskevien säädösehdotuksien osalta, on voimassa olevan perustuslain vastainen: Kuntarakennelaki, 16 4 momentti: Jos yhden tai useamman muutoksen kohteena olevan kunnan valtuusto ei hyväksy kuntajakoselvittäjän ehdotusta kuntajaon muuttamisesta, selvittäjä toimittaa esityksensä kuntajaon muuttamisesta ministeriölle ja liittää siihen muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustojen selvittäjän ehdotuksesta antamat lausunnot. Samalla selvittäjä voi esittää ministeriölle kuntalain 30 :ssä tarkoitetun kunnallisen kansanäänestyksen toimittamista kuntien yhdistämistä koskevasta ehdotuksestaan momentti: Jos selvittäjä ehdottaa kansanäänestyksen toimittamista, ministeriö voi määrätä kansanäänestyksen toimitettavaksi siinä kunnassa tai niissä kunnissa, joissa valtuustot eivät hyväksyneet kuntajakoselvittäjän ehdotusta kuntien yhdistymisestä. Kaksikielinen Kaskisten kaupunki ilmoitti aiemmin valtiovarainministeriölle, että koska kaupunki on velvollinen osallistumaan selvityksiin, se tässä vaiheessa selvittää yhteistyötä/yhdistymistä seuraavien kuntien kanssa: Närpiö, Kristiinankaupunki, Teuva ja Karijoki. Kaksikielinen Kaskisten kaupunki harjoittaa yhteistyötä sekä Etelä-Pohjanmaan että Suupohjan alueen kuntien kanssa peruskouluopetuksen ja keskiasteen koulutuksen, elinkeinoelämän, infrastruktuurin (satama ja Kaskinen-Seinäjoki -rata), teknisen sektorin, raakaveden hankinnan, jätehuollon ym. osalta. Kaskisten kaupunki ei tässä vaiheessa sitoudu osallistumaan erityiseen kuntajakoselvitykseen Vaasan ympäristökuntien kanssa. Sote-järjestämislaki on vielä kesken. Kaskisten nykyiset kaksikieliset sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut omine lääkäreineen ja perusturvajohtajineen ovat asukkaille tärkeitä. Kaupunki noudattaa kannanottoa kuntien 6 kuukauden selvitysajasta sen jälkeen, kun Sote-järjestämislaki on hyväksytty eduskunnassa. Kaupunginhallitus Keskustelun aikana Carl-Gustav Mangs esitti, että Kaskisten kaupunki tekee erillisen kuntajakoselvityksen Vaasan seudun kuntien kanssa sekä selvityksen Närpiön ja Kristiinankaupungin kanssa. Sonja Lapveteläinen kannatti esitystä. Tauno Sarja ja Lasse Lähdesluoma kannattivat kaupunginjohtajan päätösehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että asiasta on suoritettava äänestys. Äänestys suoritettiin nimenhuutoäänestyksenä siten, että kaupunginjohtajan päätösehdotusta kannattavat äänestivät jaa ja Carl-Gustav Mangsin ehdotusta kannattavat äänestivät ei. Äänestyksen tulos oli 4 jaa-ääntä (Holm Juhani, Hovi Ilkka, Lähdesluoma Lasse, Sarja Tauno) vastaan 3 ei-ääntä (Lapveteläinen Sonja, Louhi Hannu, Mangs Carl-Gustav). Kaupunginhallitus päätti täten hyväksyä kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.

7 KAUPUNGINVALTUUSTO KV 8 Kaupunginvaltuusto Keskustelun aikana Jesper Wikström teki ehdotuksen, että Kaskisten kaupunki tekisi erillisen kuntajakoselvityksen Vaasan seudun kuntien kanssa sekä erillisen selvityksen Kristiinankaupungin ja Närpiön kanssa. Catharina Skur, Mirja Högstrand ja Saara Erämaa-Hyvärinen kannattivat tätä päätösehdotusta. Tauno Sarja ilmoitti että hän tuki kaupunginhallituksen päätösehdotusta. Puheenjohtaja totesi päätettyään keskustelun, että asiasta suoritetaan äänestys, joka tapahtuu nimenhuudolla siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta vastaavat jaa ja ne, jotka kannattavat Jesper Wikströmin ehdotusta vastaavat ei. Äänestyksen tulos oli 10 jaa ääntä (Hovi Ilkka, Häggblom Kari, Lähdesluoma Lasse, Holm Juhani, Mäntysaari Sakari, Aarnio Juhani, Salo Jukka, Sarja Tauno, Virta Erkki, Österman Jarkko) vastaan 7 ei ääntä (Högstrand Mirja, Lapveteläinen Sonja, Mangs Carl-Gustav, Björklund Solveig, Skur Catharina, Erämaa- Hyvärinen Saara, Wikström Jesper). Kaupunginvaltuusto päätti täten hyväksyä kaupunginhallituksen päätösehdotuksen. Tämä pykälä julistettiin välittömästi tarkastetuksi. KH 35 Valmistelija M.S Erityinen kuntajakoselvitys Isonkyrön, Mustasaaren, Korsnäsin, Laihian, Maalahden ja Vöyrin kuntien sekä Kaskisten, Kristiinankaupungin, Närpiön ja Vaasan kaupunkien välillä, joka alkoi , on päättynyt Kuntajakoselvittäjät Jan-Erik Enestam ja Ossi Repo ovat jättäneet kuntajakoselvityksen, joka koostuu kolmesta osasta: Kuntajakoselvittäjien ehdotus, yhdistymissopimus ja selvitysosa. Kuntajakoselvittäjät ehdottavat seuraavaa: Vaasan alueen kuntajakoa muutetaan siten, että kaikki tarkastelun kohteena olleet kymmenen kuntaa eli Isokyrö, Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Vaasa ja Vöyri lakkaavat ja niistä muodostetaan uusi kunta Uuden kunnan nimi on Vaasa. Se käyttää kaupunkinimitystä ja ottaa vaakunakseen Vaasan vaakunan. Selvittäjät toteavat, että uusi Vaasa on kaksikielinen. Kielten nykyisen alueellisen aseman säilyttämiseksi kuntajakoselvittäjät esittävät yhdistymissopimuksessa lähivaltuustomallia. Se toteutuessaan mahdollistaisi mm. palveluiden tuottamisen alueellisesti asukkaille heidän äidinkielellään. Kaksikielisyys takaa uuden Vaasan monikulttuurisuuden ja luo osaltaan pohjaa elinvoiman turvaamiseen. Yhtenä kuntana kymmenen kunnan selvitysalue kykenee parhaiten kehittämään elinvoimaansa ja säilyttämään suhteellisen asemansa kehittyvien kaupunkiseutujen joukossa. Väestöltään kasvava uusi Vaasa voi kehittyä niin houkuttelevaksi, että se kykenee selviytymään lähitulevaisuuden väestön vanhenemisen aiheuttamista suurista palvelutarpeen kasvun haasteista. Kun uudenkaan Vaasan työvoiman määrä ei juuri kasva vuoteen 2030 mennessä, alueen houkuttelevuudesta huolehtiminen on erittäin tärkeää. Vain tässä onnistuminen voi turvata alueelle kaavaillun uusien työpaikkojen määrän toteutumisen valmistumassa olevassa Vaasan seudun elinkeinostrategiassa esitetyllä tavalla.

8 KAUPUNGINVALTUUSTO Kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus kuvaa asianomaisten kuntien yhdistymisen periaatteita, järjestelyjä ja rakenteita. Sopimus on sitova valtuustojen tekemistä yhdistymispäätöksistä alkaen ja on voimassa vuoden 2019 loppuun asti. Henkilöstöä koskeva irtisanomissuoja kestää 5 vuotta päättyen Yhdistymissopimuksen liitteenä on yhteinen tahdonilmaus, jonka tarkoituksena on edelleen vahvistaa yhdistyvien kuntien välistä luottamusta tavoitteena poliittisen tahdon ilmaisu pitemmäksi aikaa kuin sopimuksen voimassaolo. Yhdistymisen arvot muodostuvat viidestä ominaisuudesta: luottamus, vastuullisuus, yhteistyökyky, tasa-arvoisuus ja yrittäjyys. Uuden Vaasan visio vuodelle 2030 kiteytyy seuraavasti: Uusi Vaasa on Länsi-Suomen monikulttuurinen, yhteistyöverkoston vetovoimainen kasvukeskus. Arvot ja visio on työstetty yhteistyössä Vaasanseudun yhteistyöneuvottelukunnan kanssa. Uusi Vaasa vahvistaisi asemaansa verkostoitumalla ympäröivän alueen keskusten Kokkolan, Porin ja Seinäjoen kanssa mutta myös yli Merenkurkun Ruotsin puolelle erityisesti Uumajan kanssa. Uuden Vaasan strategiatyössä panostetaan erityisesti lähidemokratian vahvistamiseen (esim. palvelutuotannonjohtaminen Mustasaaressa ja maaseutu- ja saaristoasioiden hoitaminen Närpiössä), kielellisten oikeuksien turvaamiseen (kielisuunnitelma) ja koko uuden Vaasan alueen kehityspotentiaalien hyödyntämiseen. Uuden Vaasan alueella on sekä kaupunkimaisen asumisen alueita että maaseudun ja saariston asuinalueita, joille voidaan sijoittaa väljiä pientalotontteja. On tärkeää turvata maaseudun ja saariston elinvoimaisuus. Yhdistymishallitus nimetään ja sen toiminta käynnistyy välittömästi sen jälkeen, kun yhdistyvien kuntien valtuustot ovat tehneet yhdistymistä koskevat päätöksensä ja valinneet yhdistymishallitukseen omien kuntiensa jäsenen/jäsenet ja heille varajäsenen/-jäsenet. Yhdistymishallitus vastaa kuntarakennelain 10 :n mukaisesti yhdistymissopimuksen toimeenpanosta ja huolehtii uuden kunnan toiminnan ja hallinnon järjestämisen valmistelusta. Yhdistymissopimuksessa säädetään tarkemmin yhdistymishallituksen koosta ja kokoonpanosta ottaen huomioon kymmenen kunnan alueen puoluepoliittiset voimasuhteet. Nykyisen kuntalain mukaisesti uuden Vaasan kaupunginvaltuustossa on 67 jäsentä ja se aloittaa toimintansa välittömästi kunnallisvaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen marraskuussa Ensimmäisellä vaalikaudella uuden Vaasan kaupunginhallitus koostuisi 17 jäsenestä. Uuden kunnan kaupunginhallitukseen valitaan ensimmäisellä vaalikaudella vähintään yksi varsinainen jäsen ja hänelle varajäsen kustakin yhdistyvästä kunnasta. Samaa periaatetta noudatetaan eri hallinnonalojen luottamuselinten vaaleissa. Uuden elinvoimaisen ja toimintakykyisen Vaasan strategian yhdeksi osaksi laaditaan osallisuuden ja vaikuttamisen lähidemokratiaohjelma. Kuntalaisten osallisuuden aktivoimiseksi ja vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi johtamisjärjestelmään sisällytetään lakkautettuihin kuntiin aluevaikuttajatoimijoiksi lähivaltuustot siten kuin kuntalaissa säädetään. Niiden pääasiallinen tehtävä on kunnan päätöksentekoon vaikuttaminen ja alueensa kehittäminen. Uuden Vaasan valtuustoon nähden viralliseksi vaikuttajakanavaksi muodostetaan

9 KAUPUNGINVALTUUSTO lähivaltuustojen puheenjohtajisto. Lähivaltuustolle varataan kaupungin talousarvioon vuosittain määrärahat käytettäväksi oman alueensa kehittämistoimintaan ja mahdollisesti lähipalveluiden tuottamiseen. Uudessa Vaasassa lähivaltuustojen yhtenä tärkeänä tehtävänä on huolehtia kielten nykyisestä asemasta. Erityistä huomiota kiinnitetään asukkaiden oikeuteen saada palveluja omalla äidinkielellään. Kielelliselle pohjalle perustuvaa organisaatiota koskevat säännöt huomioidaan muodostamalla sivistystoimelle ruotsinkielinen ja suomenkielinen lautakunta sekä muille toimielimille tarvittavat kieleen perustuvat jaostot. Kuntalaisten asumisen näkökulmasta palvelujen järjestämisen ytimen muodostavat lähipalvelut. Ne tarjotaan asukkaan lähiympäristössä, niiden piiriin on helppo hakeutua ja niitä tarvitsee usea henkilö päivittäin tai jatkuvasti. Lähipalveluihin kuuluvat ainakin varhaiskasvatus, perusopetus (lk 1-6), lähiliikuntapaikat, lähikirjasto tai kirjastoautopalvelu sekä sähköisen asioinnin palvelu- ja neuvontapiste. Lähipalveluita voidaan tuottaa uuden Vaasan asukkaille niin päätettäessä myös lähivaltuustojen toimesta talousarvion puitteissa yhtenäisin perustein ottaen kuitenkin huomioon alueelliset erityispiirteet etäisyyksissä, liikenneyhteyksissä ja palvelutarpeessa. Lähipalveluita tuotetaan monikanavaisesti. Hyvään henkilöstöhallintoon kiinnitetään yhdistymissopimuksessa, yhdistymisen valmistelussa ja toteutuksessa erityistä huomiota. Yhdistymishetkellä kymmenen kunnan henkilöstömäärä on n työntekijää, kun samasta ajankohdasta sosiaali- ja terveystoimen tuottajakuntayhtymään siirtyy alueen kunnista n työntekijää, mikäli eduskunta hyväksyy lakiehdotuksen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Henkilöstön asemaa vuosina täsmennetään erillisellä henkilöstöohjelmalla. Henkilöstöohjelma valmistellaan yhdistymishallituksessa yhdessä henkilöstöryhmän kanssa ja sen hyväksyvät kaikki kymmenen kuntaa. Uuden Vaasan kaupungin tavoitteena on vahva taloudellinen perusta palvelutuotannon turvaamiseksi sekä nykyisten kehittämispotentiaalien kasvattamiseksi. Tuottavuutta tehostetaan kehittämällä palveluprosesseja, poistamalla hallinnon ja eri toimintojen sekä toimitilojen päällekkäisyyksiä. Yhdistymissopimuksella ei ole juridisesti mahdollista sopia siitä, millä tuloveroprosentilla uusi kunta aloittaa vuonna Suunnittelun lähtökohtana on se, että uusi kunta kerää ensimmäisenä ja toisena vuonna verovaroja saman verran kuin mitä kymmenen kuntaa keräisi yhteensä erillään toimien ja kolmannesta vuodesta lähtien verovarojen keräämistarve olisi pienempi kuin mitä erillään toimien. Uusi Vaasa saa valtion yhdistymisavustuksia kolmen vuoden aikana yhteensä 10 milj. euroa. Yhdistymisavustus maksetaan kolmena vuotena siten, että ensimmäisenä vuotena 2017 maksetaan 40 % (4,0 milj. ) ja toisena sekä kolmantena vuotena 30 % (3,0 milj. /v). Yhdistymisavustus käytetään ensisijaisesti mahdollisten alijäämien kattamiseen ja jos niitä ei ole, palveluiden tuottavuuden lisäämiseen. Selvitysosassa on lyhyt yhteenveto eri työryhmien tekemästä työstä. Kuntien nimeämistä luottamushenkilöistä koostunut demokratia- ja tulevaisuustyöryhmä on käsitellyt hallintoon, lähidemokratiaan, kielellisiin kysymyksiin, maaseutu kaupunki -suhteeseen, saaristoasioihin sekä lähipalveluihin liittyviä kysymyksiä. Taloustyöryhmä, henkilöstötyö-ryhmä, SOTE-työryhmä, sivistystoimen työryhmä, teknisen toimen työryhmä ja ICT-työryhmä ovat koostuneet yksinomaan kunti-

10 KAUPUNGINVALTUUSTO en viranhaltijoista. Työryhmien rooli suhteessa kuntajakoselvittäjiin on ollut selvityksen toimeksiannon mukainen eli paikallista asiantuntemusta tuova ja avustava. Taloustyöryhmä, joka on tehnyt erilaisia uutta kuntaa koskevia taloudellisia laskelmia, on loppuraportissaan sitä mieltä, että sote-uudistus ja kuntauudistus eivät voi tapahtua samanaikaisesti. Uudistukset on erotettava toisistaan ja toteutettava eri ajankohtina. Sote-uudistus on toteutettava ennen kuntauudistusta. Loppuraportit sekä kuntajakoselvitys osa I, osa II ja osa III ovat tämän pykälän liitteinä. Esitykset ja loppuraportit ovat saatavissa myös verkko-osoitteessa tai svenska/kommunindelningsutredning. Eduskunnan oikeuskansleri on aiemmin lausunut, että kunnilla on 6 kuukautta aikaa ottaa kantaa kuntajakoselvitykseen SOTE-lainsäädännön valmistumisen jälkeen. SOTE-lainsäädäntö on vielä kesken, ja tässä vaiheessa on epäselvää ehtiikö nykyinen eduskunta käsitellä lakia vai siirtyykö SOTE-lainsäädäntötyö seuraavalle hallitukselle, joka nimitetään kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Perustuslakivaliokunta on äskettäin todennut, että nykyinen ehdotus SOTElainsäädännöksi on perustuslain vastainen ja että lakiehdotukseen on tehtävä huomattavia muutoksia. Selvitysmiehet Ossi Repo ja Jan-Erik Enestam ovat informoineet kaupungin luottamushenkilöitä kuntajakoselvityksestä useaan otteeseen. Selvitysmies Jan-Erik Enestam informoi kuntajakoselvityksestä Kaskisissa Kaksikielinen tiedotustilaisuus oli avoin yleisölle. Päätösehdotus (M.S) Kaupunginhallitus tutustuu tässä vaiheessa erityiseen kuntajakoselvitykseen Isonkyrön, Mustasaaren, Korsnäsin, Laihian, Maalahden ja Vöyrin kuntien sekä Kaskisten, Kristiinankaupungin, Närpiön ja Vaasan kaupunkien välillä. Kaupunginhallitus päättää asettaa kuntajakoselvityksen julkisesti nähtäville välisenä aikana kaupungin ilmoitustaululla kaupungintalossa, kaupunginkirjastossa sekä kaupungin kotisivulla (suomeksi) ja (ruotsiksi). Nähtävilläolo kuulutetaan Kaupunki tiedottaa -lehtisessä, joka jaetaan kaikkiin kaskislaisiin talouksiin. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä päätösehdotuksen sillä lisäyksellä, että kuulutuksessa tiedotetaan mahdollisuudesta tehdä huomautuksia kaupungille. KH 53 Vaasan alueen kuntajakoselvittäjien ehdotus:

11 KAUPUNGINVALTUUSTO Vaasan kaupunki on tehnyt valtiovarainministeriölle päivätyn esityksen kuntajakolain (1698/2009) neljännen luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta. Valtiovarainministeriö teki asiasta päätöksen ja määräsi kuntajakolain 15 :n perusteella toimeenpantavaksi erityinen kuntajakoselvitys Isonkyrön, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kuntien, Kaskisten, Kristiinankaupungin, Närpiön ja Vaasan kaupunkien välillä. Samalla ministeriö asetti kuntajakoselvittäjiksi Jan-Erik Enestamin ja Ossi Revon. Saamansa määräyksen mukaisesti selvittäjät Enestam ja Repo ovat tehneet kuntarakennelain (1698/2009) 16 :n mukaisen erityisen selvityksen kuntajaon muuttamisesta Vaasan seudulla kymmenen kunnan alueella. Heidän tehtävänsä alkoi ja päättyi Kuntajakoselvitys sisältää kuntajakoselvittäjien esityksen, yhdistymissopimuksen sekä selvitysosan. Kuntarakennelain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja ja elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Edellä olevista edellytyksistä ainakin yhden tulee täyttyä. Sen lisäksi erityisellä kuntajakoselvityksellä pyritään siihen, että kunta muodostuisi yhdestä alueesta. Kuntajaon muuttamisen edellytyksiä arvioidaan lisäksi myös alueen tulevan kehityksen kannalta. Selvitysosassa esitetty kymmenen kunnan tarkastelu ja siihen liittyvät taustaselvitykset sekä työryhmien raportit kuten myös lukuisat keskustelutilaisuudet alueen asukkaiden ja kunnallispäättäjien kanssa ovat vakuuttaneet selvittäjät siitä, että Vaasan seudun kymmenen kunnan strateginen kehittävä yhdistyminen täyttää kuntarakennelain 4 :n kaikki neljä edellytystä. Lisäksi kymmenen kuntaa muodostaa varsin eheän työssäkäynti- ja asiointialueen sekä toiminnallisen kokonaisuuden. Uusi kaksikielinen kunta tulee olemaan elinvoimainen ja toimintakykyinen Pohjanmaan maakunnan, laajemminkin koko Länsi-Suomen ja Ruotsin Uumajan alueen näkökulmasta. Selvitystyön aikana selvittäjät ovat tarkastelleet myös ns mallia. Siinä alueen kolme eteläisintä kuntaa muodostaisivat oman uuden kuntansa ja loput seitsemän kuntaa omansa. Selvitystyö osoitti kuitenkin, että Kaskisten kaupungin, Kristiinankaupungin ja Närpiön kaupungin yhdistäminen uudeksi kunnaksi ei tekisi aluetta riittävän elinkelpoiseksi väestömäärältään, demograafiselta kehitykseltään tai taloudeltaan.

12 KAUPUNGINVALTUUSTO Kuntajakoselvittäjät katsovat, että yhtenä kuntana kymmenen kunnan selvitysalue kykenee parhaiten kehittämään elinvoimaansa ja säilyttämään suhteellisen asemansa kehittyvien kaupunkiseutujen joukossa. Väestöltään kasvava uusi Vaasa voi kehittyä niin houkuttelevaksi, että se kykenee selviytymään lähitulevaisuuden väestön vanhenemisen aiheuttamista suurista palvelutarpeen kasvun haasteista. Kun uudenkaan Vaasan työvoiman määrä ei juuri kasva vuoteen 2030 mennessä, alueen houkuttelevuudesta huolehtiminen on erittäin tärkeää. Vain tässä onnistuminen voi turvata alueelle kaavaillun uusien työpaikkojen määrän toteutumisen valmistumassa olevan Vaasan seudun elinkeinostrategiassa esitetyllä tavalla. Uusi Vaasa on kaksikielinen. Kielten nykyisen alueellisen aseman säilyttämiseksi kuntajakoselvittäjät esittävät yhdistymissopimuksessa lähivaltuustomallia. Se toteutuessaan mahdollistaisi mm. palveluiden tuottamisen alueellisesti asukkaille heidän äidinkielellään kuten nykyisinkin. Kaksikielisyys takaa uuden Vaasan monikulttuurisuuden ja luo osaltaan pohjaa elinvoiman turvaamiseen. Selvityksen perusteella kuntajakoselvittäjät Jan-Erik Enestam ja Ossi Repo tekevät Isonkyrön kunnalle, Kaskisten kaupungille, Korsnäsin kunnalle, Kristiinankaupungille, Laihian, Maalahden ja Mustasaaren kunnille, Närpiön ja Vaasan kaupungeille sekä Vöyrin kunnalle seuraavan ehdotuksen: Vaasan alueen kuntajakoa muutetaan siten, että kaikki tarkastelun kohteena olleet kymmenen kuntaa (Isokyrö, Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Vaasa ja Vöyri) lakkaavat ja niistä muodostetaan uusi kunta Uuden kunnan nimi on Vaasa. Se käyttää kaupunkinimitystä ja ottaa vaakunakseen Vaasan vaakunan. Kuntajakoselvityksen materiaali sekä liitteet on kuulutettu ja ne ovat olleet nähtävillä Kaskisissa välisenä aikana. Nähtävillä oloaikana kaupungille ei ole saapunut huomautuksia eikä kannanottoja. Yhdistymissopimusehdotuksen kohdassa 2.5 Elinvoiman turvaaminen ja vahvistaminen (s. 5-6) sanotaan seuraavaa: Kuntien strategisen yhdistymisen avulla luodaan Vaasan alueesta niin vahva, että se pystyy säilyttämään elinvoimansa ja toimintakykynsä niin kasvun kuin taantuvankin kehityksen vallitessa. Uudesta Vaasasta tulee myös niin iso, että se voi menestyä maakuntien keskuskaupunkien kiristyvässä kilpailussa. Näin se voi turvata asukkailleen tarpeelliset palvelut sekä edistää yrittäjyyttä ja huolehtia elinkeinotoiminnan edellytyksistä. Yhden kunnan organisaatio on vakaa ja siinä on selkeät johtosuhteet, jolloin demokratia toteutuu paremmin kuin kuntien yhteistoimintajärjestelmässä. Myös edunvalvonta on vahvempaa kuin nykyisellä tavalla toimien. Tämä on erityisen tärkeää nyt kun sosiaali- ja terveystoimen järjestämis- ja tuottamisvastuu siirtyy kuntayhtymille. Vahva kunta kykenee myös parhaiten takaamaan seudun kestävän kilpailukyvyn. Kuntien tietoon ei ole tullut miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen käy. Edellinen eduskunta ei hyväksynyt sosiaali- ja terveydenhuoltouudistusta. Kuntia tulee kuulla kysymyksissä, jotka koskevat kunnallisen itsehallinnon piiriin kuuluvien tehtävien siirtoa, mm. sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien osalta. Julkisuudessa on keskusteltu eri malleista, mm. kuntayhtymämallista ja maakuntamallista, mutta tässä vaiheessa ei ole olemassa valmiita malleja. Kunnille on annettava kohtuullinen aika lausuntojen antamiseen näistä asioista, oikeuskanslerin aikaisempien kan-

13 KAUPUNGINVALTUUSTO nanottojen mukaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuolto muodostaa suuren osan kunnan budjetista ja kattaa laajan tehtäväkentän. Kaksikieliset lähipalvelut ovat tärkeitä Kaskisissa myös jatkossa; sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat tärkeitä Kaskisten asukkaille. Lääkärin ja hammaslääkärin vastaanotot, vanhusten tehostettu palveluasuminen sekä kotipalvelu ovat tärkeitä. Perusturvatoimiston kaksikieliset palvelut ovat tärkeitä sosiaalityössä, lastensuojelussa, toimeentulotuessa. Kaskisissa on ikääntyvä väestö, ja kaupungissa tarvitaan työttömien palveluja. Oikeuskanslerin kannanoton mukaan kunnilla on 6 kuukautta aikaa kuntajakoselvityksen käsittelemiseen sen jälkeen kun eduskunta on hyväksynyt sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen. Kaupunginjohtajat ovat keväällä 2015 laatineet selvityksen Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön välisestä kunnallisesta yhteistyöstä. Närpiön kaupungista tulee kaksikielinen vasta vuoden 2016 alussa, valitusprosessista johtuen. Kristiinankaupunki on jo kaksikielinen. Kuntajakoselvittäjien Enestam ja Repo mukaan Kaskinen, Kristiinankaupunki ja Närpiö eivät muodosta riittävän elinkelpoista yksikköä väestömäärältään, demograafiselta kehitykseltään tai taloudeltaan. Kaksikielinen Kaskinen on perinteisesti harjoittanut yhteistyötä myös itään, Suupohjan seudun suuntaan, mm. sivistystoimen, teknisen toimen, jätehuollon, rautatien, satamatoiminnan ja elinkeinoelämän osalta. Kaskisten yhteistyö Närpiön ja Kristiinankaupungin sekä Suupohjan seudun kanssa on tärkeää ja sen tulee sisältyä selvitykseen Kaskisten nykyisestä ja tulevasta yhteistyöstä. Yhdistymissopimuksen kohdasta: 5.2. Lähidemokratia (s. 10) Uuden elinvoimaisen ja toimintakykyisen Vaasan strategian yhdeksi osaksi laaditaan osallisuuden ja vaikuttamisen lähidemokratiaohjelma. Se rakentuu nykyisten kuntien alueelliselle pohjalle. Kuntien yhdistymisen yhtenä tavoitteena on palveluprosessien uudistaminen asukaslähtöisesti. Siksi on tärkeää saada asukkaat osallistumaan ja vaikuttamaan elinympäristöä ja palveluja koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon erityisesti lähipalveluiden osalta. Tämä näkökulma toimii lähidemokratiaohjelman perustana. Kuntalaisten osallisuuden aktivoimiseksi ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseksi johtamisjärjestelmään sisällytetään lakkautettuihin kuntiin aluevaikuttajatoimijoiksi lähivaltuustot siten kuin kuntalaissa säädetään. Niiden pääasiallinen tehtävä on kunnan päätöksentekoon vaikuttaminen ja alueensa kehittäminen. Uuden Vaasan valtuustoon nähden viralliseksi vaikuttajakanavaksi muodostetaan lähivaltuustojen puheenjohtajisto. Lähivaltuustolle varataan kaupungin talousarvioon vuosittain määrärahat käytettäväksi oman alueensa kehittämistoimintaan ja mahdollisesti lähipalveluiden tuottamiseen. Uuden Vaasan kunnan uusi valtuusto päättää budjettivaroja myöntäessään Kaskisten kunnallisesta palvelutasosta tulevaisuudessa, mikäli Kaskinen olisi kuntaliitoksen osana. Yhdistymissopimuksen kohdasta 8.2 Lähipalveluilla keskeinen merkitys (s. 14)

14 KAUPUNGINVALTUUSTO Kuntalaisten asumisen näkökulmasta palveluiden järjestämisen ytimen muodostavat lähipalvelut. Ne tarjotaan asukkaan lähiympäristössä, niiden piiriin on helppo hakeutua ja niitä tarvitsee usea henkilö päivittäin tai jatkuvasti. Lähipalveluihin kuuluvat ainakin varhaiskasvatus, perusopetus (lk 1-6), lähiliikuntapaikat, lähikirjasto tai kirjastoautopalvelu sekä sähköisen asioinnin palvelu- ja neuvontapiste. Lähipalveluita voidaan tuottaa uuden Vaasan asukkaille niin päätettäessä myös lähivaltuustojen toimesta talousarvion puitteissa yhtenäisin perustein ottaen kuitenkin huomioon alueelliset erityispiirteet etäisyyksissä, liikenneyhteyksissä ja palvelutarpeessa. Lähipalveluita tuotetaan monikanavaisesti. Kuntajakoselvittäjien yhdistymissopimusehdotuksen mukaan Kaskisten lähipalvelut vähenevät eikä kunnallisen palvelutason jatkumisesta Kaskisissa anneta minkäänlaisia takeita. Yhdistymissopimuksen kohdasta: 9.2 Valtion yhdistymisavustuksen käyttö (s. 15) Uusi Vaasa saa valtion yhdistymisavustuksia kolmen vuoden aikana yhteensä 10 milj. euroa. Yhdistymisavustus maksetaan kolmena vuotena siten, että ensimmäisenä vuotena 2017 maksetaan 40 % (4,0 milj. ) ja toisena sekä kolmantena vuotena 30 % (3,0 milj. /v.). Yhdistymisavustus käytetään ensisijaisesti mahdollisten alijäämien kattamiseen ja jos niitä ei ole, palveluiden tuottavuuden lisäämiseen. Voidaan todeta, että valtion yhdistymisavustus 10 kunnalle on suhteellisen pieni ja se maksetaan kolmen vuoden aikana eli vuosina Yhdistymissopimus on myös voimassa kolme vuotta, ts Yhdistymissopimuksen kohdasta 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo (s. 4) Tämä yhdistymissopimus on sitova valtuustojen tekemistä yhdistymispäätösesityksistä alkaen. Uusi Vaasa aloittaa toimintansa ja yhdistymissopimus on voimassa vuoden 2019 loppuun asti. Kuntarakennelain 29 :n mukaisesti henkilöstöä koskeva irtisanomissuoja kestää viisi vuotta. Se on voimassa välisen ajan. Luottamuksen vahvistamiseksi selvityshenkilöt esittävät myös yhteisen tahdonilmauksen hyväksymistä. (Liite 1) Yhdistymissopimuksen Liitteestä 1 Tahdonilmaus: Sitoudumme siksi noudattamaan niitä periaatteita ja suuntaviivoja, joista olemme sopineet yhdistymissopimuksessa myös sen jälkeen kun sopimus ei ole enää juridisesti voimassa. Yhteinen tahtomme on, että näitä peruspilareita eivät tulevat päätöksentekijät muuta. Voidaan todeta, että tahdonilmaus joka koskee yhdistymissopimuksen päättymisen jälkeistä aikaa, ts. vuodesta 2020 lähtien, ei ole päätöksentekijöitä juridisesti sitova eikä anna Suupohjan alueen kuntalaisille minkäänlaisia takeita tulevasta palvelutasosta uudessa Vaasassa. Yhdistymissopimuksen kohdasta 9.3. Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet (s. 15)

15 KAUPUNGINVALTUUSTO Uuden kunnan taloudenhoidon tavoitteena on toimia suunnitelmallisesti ja vastuullisesti turvaamalla uuden kunnan talouden tasapaino. Yhdistymissopimuksessa ei ole juridisesti mahdollista sopia siitä, millä tuloveroprosentilla uusi kunta aloittaa vuonna Suunnittelun lähtökohtana on se, että uusi kunta kerää ensimmäisenä ja toisena vuonna verovaroja saman verran kuin mitä kymmenen kuntaa keräisi yhteensä erillään toimien ja kolmannesta vuodesta lähtien verovarojen keräämistarve olisi pienempi kuin mitä erillään toimien. Tunnetusti ei ole olemassa taloudellisia laskelmia, jotka takaisivat että kunnallisten verovarojen keräämistarve vähenee kolmantena vuonna. Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen lopputulos on vielä epäselvä, ja valtionosuusuudistus ja valtionosuusleikkaukset vaikuttavat kuntien talouteen ja lisäävät suurempien kunnallisten verotulojen tarvetta. Todennäköisesti verotulojen saantitarve kasvaa kuntaliitoksen yhteydessä johtuen yleisestä heikosta taloudellisesta kehityksestä maassamme. Selvityksessä mukana olevan Isonkyrön kunnan kunnanhallitus ehdotti kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto hylkää yhdistymisehdotukset Vaasan ja Seinäjoen kanssa mm. siksi, että ne perustuvat osin eduskunnassa hyväksymättä jääneeseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki-esitykseen. Lisäksi kunnanhallitus katsoo, että itsenäisenä kuntana Isokyrö voi parhaiten turvata palvelujen kehityksen sekä alueen elinvoimaisuuden. Isokyrö on valmis yhteistyöhön molempien sekä Vaasan että Seinäjoen seutujen - kanssa. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että Kaskisten kaupunki hylkää kuntajakoselvittäjien ehdotuksen Isonkyrön, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Mustasaaren ja Vöyrin kuntien, Kaskisten, Kristiinankaupungin, Närpiön ja Vaasan kaupunkien yhdistämissopimukseksi. Sopimus on kuntajakolain (1698/2009) 8 :n mukainen yhdistymissopimus. Yhdistymissopimus perustuu osin eduskunnassa hyväksymättä jääneeseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki-esitykseen. Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus ei ole toteutunut. Oikeuskanslerin kannanoton mukaan kunnilla on 6 kuukautta aikaa kuntajakoselvityksen käsittelemiseen sen jälkeen kun eduskunta on hyväksynyt sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen. Kaskisten kaupunki katsoo, että itsenäisenä kaupunkina Kaskinen voi parhaiten turvata asukkailleen tärkeät lähipalvelut. Yhdistymisen myötä kaupunki menettää tärkeät lähipalvelut. Kaskisten päätöksentekijät voivat tehdä päätöksiä ja vaikuttaa kaupungin sataman ja elinkeinoelämän kehittämiseen Kaskisten ollessa itsenäinen kaupunki. Paikallisen elinkeinoelämän kehitys vaikuttaa kaupungin elinvoimaisuuteen. Yhdistyminen kaventaa demokratiaa monessa kunnassa. Kaksikielinen Kaskisten kaupunki jatkaa itsenäisenä kaupunkina nykyistä yhteistyötä Närpiön ja Kristiinankaupungin sekä Suupohjan seutukunnan kanssa. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä päätösehdotuksen seuraavilla lisäyksillä viimeiseen kappaleeseen (kursiivilla merkityt muutokset):

16 KAUPUNGINVALTUUSTO Kaksikielinen Kaskisten kaupunki jatkaa itsenäisenä kaupunkina tehden yhteistyötä Närpiön ja Kristiinankaupungin sekä Suupohjan seutukunnan sekä muiden mahdollisten yhteistyötahojen kanssa. KV 8 Kaupunginvaltuusto

17 KAUPUNGINVALTUUSTO HALL:68 /2015 KV 9 Mariakodin potilaspaikkojen lisäys KH , 58 PEL 34, Tällä hetkellä Mariakodilla on 19 asukasta ja 11 hoitajaa. Kun käyttöaste on 100 % on hoitajamitoitus on 0,57. Todellisuudessa hoitajamitoitus vaihtelee tilapäisten paikkojen käyttöasteen mukaan ja on noin 6,0-6,3. Paikkojen voidaan todeta olevan tämän hetkisen tilanteen mukaan riittämättömiä, sillä kotihoidossa on huonokuntoisia potilaita ja kaupungin ikäjakauman huomioon ottaen voidaan odottaa potilasmäärien kasvua. Lisäksi on tarvetta hoitaa ainakin osaa ns. vuodeosastolle lähetettäviä potilaita Mariakodilla, sillä kustannukset naapurikunnille lähetettävistä potilaista ovat nousseet ja paikat eivät riitä Kaskislaisille. Lisäpaikkoja tullaan myös käyttämään omaishoitajien lakisääteisten vapaiden järjestämiseen. Tarkoituksena on luoda mahdollisimman joustava ja monitoiminen palvelu Mariakodille, jolloin potilaiden terveydenhoito ja huolenpito voidaan jatkossakin järjestää lähellä potilasta ja omaisia. Kokouksessa ovat nähtävillä laskelmat kustannuksista sekä muutoksien tuomasta kokonaiskustannuksien säästöistä. Päätösehdotus / TK Pel päättää lisätä Mariakodin potilaspaikkamäärän 19:sta 22:een. Rakennusjärjestelyt etenevät teknisen osaston teettämien suunnitelmien mukaisesti. Lisäksi Pel päättää esittää kh:lle ja edelleen kv:lle, että henkilökuntaa lisätään 1 sairaanhoitajalla sekä 1 lähihoitajalla, jotta hoitajamitoituksessa pysyttäisiin suunnilleen samassa kuin tällä hetkellä. Tavoitteena on myös jatkossa hyödyntää saumatonta yhteistyötä kotihoidon kanssa. Perusturvalautakunta päättää lisätä Mariakodin potilaspaikkamäärän 19:sta 22:een. Rakennusjärjestelyt etenevät teknisen osaston teettämien suunnitelmien mukaisesti. Pel päättää esittää kh:lle määräraha-anomuksen neljän huoneen remonttiin. Remontit maksavat /huone. Lisäksi Pel päättää esittää kh:lle ja edelleen kv:lle, että henkilökuntaa lisätään 1 sairaanhoitajalla sekä 1 lähihoitajalla, jotta hoitajamitoituksessa pysyttäisiin samassa kuin tällä hetkellä. Henkilökunnan työsuhteet alkavat kun potilaita voidaan vastaanottaa uusittuihin huoneisiin. Tämän vuoden talousarviossa on jo Mariakodin kunnostamiseen varattuna , sekä muihin toimitiloihin Lisääntyneet palkkakustannukset yhdestä sairaanhoitajasta ja yhdestä lähihoitajasta katetaan ostopalveluja vähentämällä. Tämä pykälä julistettiin heti tarkastetuksi. KH 58 Päätösehdotus (M.S.) -Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle Mariakodin potilaspaikkamäärän lisäämistä 19:sta 21:een. -Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle muutoksen hyväksymistä vuoden 2015 ta-

18 KAUPUNGINVALTUUSTO lousarvioon siten, että talousarvion investointiosaan otetaan yhteensä euron määräraha 2 Mariakodin huoneen korjaukseen asiakashuoneiksi. Vastaavan hoitajan huoneen muuttaminen asiakashuoneeksi aloitetaan niin nopeasti kuin mahdollista. Toisen asiakashuoneen korjaukset aloitetaan syksyllä 2015 suunnitelmien valmistuttua. Rakennusjärjestelyt etenevät teknisen osaston perusturvaosaston kanssa yhteistyössä laatimien suunnitelmien mukaisesti. -Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Mariakodin hoitohenkilökuntaa lisätään 1 sairaanhoitajalla sekä 1 lähihoitajalla, jotta hoitajamitoituksessa pysyttäisiin suunnilleen samassa kuin tällä hetkellä. -Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle Kaskisten kaupungin sairaanhoitajan toimen, ensisijaisena sijoituspaikkana Mariakoti, perustamista lähtien. -Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle Kaskisten kaupungin lähihoitajan toimen, ensisijaisena sijoituspaikkana Mariakoti, perustamista lähtien. -Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että perusturvaosaston käyttöbudjettiin vuodelle 2015 otetaan euron määräraha (ml. palkkasivukustannukset) kyseisten tointen täyttämistä varten. Sairaanhoitajan toimi ja lähihoitajan toimi voidaan julistaa haettavaksi mahdollisimman pian, mutta ne täytetään potilashuoneiden korjauksen jälkeen kesällä/syksyllä Lisääntyneet palkkakustannukset, vuositasolla (12 kk) yht euroa, katetaan ostopalveluja vähentämällä. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti ottaa asian ylimääräisenä viralliseen käsittelyyn ja hyväksyä päätösehdotuksen. KV 9 Kaupunginvaltuusto

19 KAUPUNGINVALTUUSTO HALL:67 /2015 KV 10 Kanslistin toimi KH , 55 Valmistelija MaKa: Teknisen keskuksen kansliassa tällä hetkellä toimiva kanslisti on jäämässä vuoden vaihteen 2016 jälkeen eläkkeelle. Hänen tehtäviinsä kuuluvat teknisen osaston kanslistityöt sekä muut sovitut kanslistipoolin tehtävät. Erityistehtävinä hänellä on arkistointitehtävät, joihin hän on kouluttautunut erikseen. Kaupungin arkistointisuunnitelmaa ollaan laatimassa vastaamaan nykyistä organisaatiota sekä voimassa olevia säädöksiä. Tavoitteena on saada suunnitelma valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä. Jotta tavoitteeseen päästään, olisi työhön pystyttävä kohdistamaan lisää osaavia resursseja niin kauan kuin niitä on organisaatiossa saatavilla. Teknisen osaston kanslistitehtäviin sekä muihin kanslistipoolin tehtäviin, joita nykyinen kanslisti on hoitanut, on tarpeellista mahdollistaa riittävä perehtyminen tehtävien sujumiseksi. Näistä syistä olisi järkevää täyttää kanslistin toimi mahdollisimman pian. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kanslistipoolin kanslistin toimi, ensisijainen toimipiste teknisessä keskuksessa, laitetaan hakuun täytettäväksi lähtien. Kanslistin tehtävät käsittävät toimistotöitä ml. ostoreskontra ja arkistointitehtävät sekä asiakaspalvelua. Tehtävässä edellytetään sopivaa alan koulutusta ja/tai työkokemusta, sekä atk-taitoja ja molempien kotimaisten kielten hallintaa. Tehtävässä edellytetään lisäksi kykyä työskennellä itsenäisesti, asiakaspalveluasennetta, yhteistyö- ja organisointikykyä. Palkkaus kvtes:in mukainen (01TOI010). Koeaika 6 kk. Toimi julistetaan haettavaksi klo mennessä. Hakuilmoitus julkaistaan Suupohjan sanomissa, Sydösterbottenissa, MOL.fi-sivuilla, kaupungin kotisivuilla ja kaupunki tiedottaa lehdessä. Kaupunginhallitus esittää lisäksi kaupunginvaltuustolle, että se myöntää tätä varten euron lisämäärärahan momentille Kaupunginhallitus päätti hyväksyä päätösehdotuksen sillä muutoksella, että koeaika on 4 kk. Lisäksi ilmoitus tulee julkaista myös Suupohjan Seudussa. KV 10 Kaupunginvaltuusto

20 KAUPUNGINVALTUUSTO TEK:52 /2015 KV 11 Rakennustarkastajan virka KH , 56 TL , 15 Valmistelu / MM Rakennustarkastaja RL:n määräaikainen virkasuhde päättyy Tehtävän hoitamiseen tarvitaan jatkossakin osaava henkilö hoitamaan rakennustarkastajan tehtäviä. Myös kaupungin osa-aikaisen rakennusmestarin eläköityminen tulee tapahtumaan vuodenvaihteen 2015 jälkeen. Kyseiset kaksi virkaa voidaan yhdistää, jolloin näistä osa-alueista vastaava viranhaltija olisi tavoitettavissa normaalisti kaikkina arkipäivinä virka-aikaan. Kaupungilla on edessä kiinteistöjen sisäilmaongelmista johtuvia kiinteistöjen saneerauksia, jotka tulisi aloittaa mahdollisimman nopeasti. Näiden saneerausprojektien käynnistämiseen, sekä valvontaan tarvitaan rakennusalan ammattilainen. Edellä mainitun yhdistetyn viran hoitaja voisi aloittaa työnsä käynnistämällä nämä kysesiset projektit ja ottaa vastuun niiden loppuunsaattamisesta kokonaisvaltaisesti. Näin ollen kyseisen tulevan viranhaltijan rekrytointiprosessi tulisi käynnistää mahdollisimman nopeasti. Päätösehdotus / MM Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi, että rakennustarkastajan virka muutetaan 100 %:ksi alkaen, sisältäen kaupungin kiinteistövastaavan työtehtävät. Saneerausprojektit tulisi saada käynnistettyä mahdollisimman nopeasti ja siksi kyseisen viran henkilörekrytointi tulee aloittaa välittömästi ja anotaan tarvittavat lisämäärärahat. Tekninen lautakunta Rauno Leppinen poistui kokouksesta klo ennen tämän pykälän käsittelyä. Tekninen lautakunta hyväksyi tehdyn päätösehdotuksen. KH 56 Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää perustaa lähtien kokopäiväisen rakennustarkastajan viran (100 %), johon sisältyvät kaupungin kiinteistövastaavan työtehtävät. Kaupungilla on edessä kiinteistöjen sisäilmaongelmista johtuvia kiinteistöjen saneerauksia, jotka tulee aloittaa mahdollisimman pian. Näiden saneerausprojektien käynnistämiseen sekä valvontaan tarvitaan rakennusalan ammattilainen. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy käyttötalousarvion 2015 muutoksen siten, että siihen otetaan euron lisämääräraha kokopäiväisen rakennustarkastajan/kiinteistövastaavan viran perustamiseen lähtien. Uusi viranhaltija voi työskennellä yhdessä nykyisen rakennustarkastajan (40 %) kanssa saakka. Rakennustarkastajan/kiinteistövastaavan pätevyysvaatimukset sekä tehtäväkuvaus annetaan kaupunginhallitukselle ennen kokousta Kaupunginhallitus

KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO

KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Esityslista 27.2.2014 Asiat KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Aika: 05.03.2014 klo 18:00 Paikka: Kaupungintalo Läsnä Jäsenet Hovi Ilkka Häggblom Kari, puheenjohtaja Högstrand Mirja Lapveteläinen Sonja

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO

KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Esityslista 22.1.2015 Asiat KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Aika: 28.01.2015 klo 15:00 Paikka: Kaupungintalo Läsnä Jäsenet Hovi Ilkka Häggblom Kari, puheenjohtaja Högstrand Mirja Lapveteläinen Sonja

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO

KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Esityslista 30.4.2015 Asiat KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Aika: 07.05.2015 klo 18:00 Paikka: Kaupungintalo Läsnä Jäsenet Hovi Ilkka Häggblom Kari, puheenjohtaja Högstrand Mirja Lapveteläinen Sonja

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut esityksen laiksi Paras-lain velvoitteiden jatkamisesta. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla

Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 360 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Asianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla

Asianro 134/ / Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 134/00.04.00/2012 127 Kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen Turun seudulla Tiivistelmä 1.7.2013 voimaan tullut kuntarakennelaki edellyttää

Lisätiedot

Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina

Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Kuntajaon muuttaminen oikeudellisesti ja prosessina Matti Muukkonen HTL, YTM, kunnanjohtaja 14.12.2012 Kuntajaon oikeudellinen perusta Suomen perustuslaki (731/1999) 121.1 : Suomi jakautuu kuntiin, joiden

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO

KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Esityslista 8.11.2013 Asiat KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Aika: 14.11.2013 klo 18:00 Paikka: Kaupungintalo Läsnä Jäsenet Hovi Ilkka Häggblom Kari, puheenjohtaja Högstrand Mirja Lapveteläinen Sonja

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

Selvitysprosessissa otettava huomioon

Selvitysprosessissa otettava huomioon Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin

Lisätiedot

Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta

Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta Kaupunginhallitus 373 06.10.2014 Kaupunginvaltuusto 92 13.10.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta 518/00.01.00/2013 KHALL 06.10.2014 373 Seutukaupunkiverkoston

Lisätiedot

KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh

KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh Kaupunginhallitus 407 06.10.2014 Kaupunginhallitus 502 24.11.2014 Etelä-Karjalan erityinen kuntajakoselvitys 1034/00.04.00/2013 KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh. 040

Lisätiedot

KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh

KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen, puh Kaupunginhallitus 407 06.10.2014 Kaupunginhallitus 502 24.11.2014 Kaupunginvaltuusto 109 08.12.2014 Etelä-Karjalan erityinen kuntajakoselvitys 1034/00.04.00/2013 KH 407 Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja

Lisätiedot

2. Strateginen yhdistyminen 4. 3. Kuntajaon muuttamisen edellytykset. 6. 4. Uuden kunnan perustaminen 7. 5. Uuden Vaasan rakentaminen.

2. Strateginen yhdistyminen 4. 3. Kuntajaon muuttamisen edellytykset. 6. 4. Uuden kunnan perustaminen 7. 5. Uuden Vaasan rakentaminen. 1 2 Sisällysluettelo 1. Vaasan alueen kuntien yhdistymissopimus 1.1. Sopimuksen tarkoitus 4 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 4 2. Strateginen yhdistyminen 4 2.1. Välttämättömät asiat sopimukseen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Lausunnon antaminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta

Lausunnon antaminen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta Sosiaali- ja terveyslautakunta 69 18.09.2014 Kaupunginhallitus 375 29.09.2014 Kaupunginhallitus 383 06.10.2014 Kaupunginvaltuusto 61 13.10.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 92 13.11.2014 Lausunnon antaminen

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/859/ /2015 Anu Hernesmaa VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 11.6.2015 VM/859/00.01.01.00/2015 Anu Hernesmaa SÄKYLÄN JA KÖYLIÖN KUNTIEN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Työvaliokunnan kokous

Työvaliokunnan kokous Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO

KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Esityslista 27.9.2013 Asiat KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Aika: 03.10.2013 klo 18:00 Paikka: Kaupungintalo Läsnä Jäsenet Hovi Ilkka Häggblom Kari, puheenjohtaja Högstrand Mirja Lapveteläinen Sonja

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Eurajoen kunnan, Harjavallan kaupungin, Kokemäen kaupungin, Luvian kunnan ja Nakkilan kunnan kuntajakoselvitys 29.10.2013 Jarno Moisala Sisältö Kuntarakennelaki osana

Lisätiedot

Kuntajakoselvitys Kotkan-Haminan seudulla

Kuntajakoselvitys Kotkan-Haminan seudulla Kuntajakoselvitys Kotkan-Haminan seudulla 163/07.071/2012 Kh 135 Kuntarakennelaki on astunut voimaan 1.7.2013. Kuntien selvitysvelvollisuus alkaa heti lain voimaan tultua. Selvitysten ja yhdistymisesitysten

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO

KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Esityslista 6.11.2015 Asiat KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Aika: 12.11.2015 klo 18:00 Paikka: Kaupungintalo Läsnä Jäsenet Björklund Solveig Hovi Ilkka Häggblom Kari, puheenjohtaja Högstrand Mirja

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUON- NOKSESTA. Kh , 537. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi.

VALTIOVARAINMINISTERIÖ: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUON- NOKSESTA. Kh , 537. Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi. VALTIOVARAINMINISTERIÖ: LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUON- NOKSESTA Kh 4.2.2012, 537 Kaupunginsihteeri: Valtiovarainministeriö pyytää kaupungilta lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta. Lausunto on toimitettava

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Ohjausryhmä 170914 1 2 Kuntainfoista Osallistujia yhteensä noin 370 henkilöä vajaa puolet valtuutettuja Imatralla muita enemmän viranhaltijoita 20 henkilön lukioluokka

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Kunnanhallitus 84 18.02.2013 Kunnanvaltuusto 29 28.02.2013 Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 100/00.04.01/2013 Kunnanhallitus 18.02.2013 84 Valmistelija: kunnanjohtaja Simo Mäkinen

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

HE 18/2011 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta

HE 18/2011 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta HE 18/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan kuntajakolakiin lisättäväksi säännökset yhdistyvän kunnan toimivallasta tilanteessa, jossa ennen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 5/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 02.03.2015 222 HEL 2013-012903 T 00 00 00 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: 1 päättää

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 8/2015 Kunnanhallitus Sivu 113. Isonkyrön virastotalo, kunnanhallituksen kokoushuone

ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 8/2015 Kunnanhallitus Sivu 113. Isonkyrön virastotalo, kunnanhallituksen kokoushuone ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 8/2015 Kunnanhallitus Sivu 113 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimii puheenjohtajana) maanantai 27.4.2015 klo 16.00 16.07 Isonkyrön

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän

Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän avulla Eero Vaissi Maisema-seminaari 6.2.2013 Lausunnolla olevasta laista Rakennelakiluonnos lähetettiin kuntiin lausunnolle 22.11.2012 ja lausuntoaika päättyy

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja VM/1497/ /2013 Suvi Savolainen VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Ylitarkastaja 11.6.2015 VM/1497/00.01.01.00/2013 Suvi Savolainen ESITYS KUNTAJAON MUUTTAMISESTA VIHDIN KUNNAN JA ESPOON KAUPUN- GIN VÄLILLÄ Esitys Esityksen perustelut

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/1402/ /2013 Anu Hernesmaa

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/1402/ /2013 Anu Hernesmaa VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 11.6.2015 VM/1402/00.01.01.00/2013 Anu Hernesmaa LAHDEN KAUPUNGIN JA NASTOLAN KUNNAN YHDISTYMINEN Yhdistymisesityksen vireillepanosta ja valmistelusta,

Lisätiedot

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava

YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS. Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava YHDISTYMISSOPIMUSLUONNOS ASKOLA, LAPINJÄRVI, LOVIISA, MYRSKYLÄ, PORVOO JA SIPOO Punaisella asioita, jotka eivät lain mukaan välttämättä tarvitse olla sopimuksessa Sinisellä asioita joista sovittava 1.

Lisätiedot

Porin seudun kuntajako-selvitys

Porin seudun kuntajako-selvitys Porin seudun kuntajako-selvitys Pomarkku Alustavan suunnitelma yhdistymissopimusneuvotteluvaiheen prosessista, toteuttamisesta ja aikataulusta Pori Ulvila Luvia Nakkila Lavia 13.10.2014 Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Ero

Ero 1980 1990 2000 2012 Ero % Jsuu 64969 67363 71013 74168 10199 15,9 Klahti 8351 10450 11517 14245 5894 70,6 Liperi 10737 11500 11479 12397 1660 15,5 Okum 10312 9307 8155 7343 2969 28,8 Pjärvi 6167 5411 5411

Lisätiedot

"Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen:

Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen: Kaupunginhallitus 87 11.02.2013 Lappeenrannan kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 740/002/2012 KH 87 Strategia- ja talousyksikön kirje 8.2.2013: "Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen 31/00.01.00/2013 Kunnanhallitus 148 Kunnanhallitus 20.05.2013

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2013 Sivu 51 (61) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali. 3 varavaltuutettua

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2013 Sivu 51 (61) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali. 3 varavaltuutettua KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2013 Sivu 51 (61) Valtuusto KOKOUSAIKA Maanantai 27.5.2013 kello 18.00-18.50 KOKOUSPAIKKA Konneveden kunnantalo, Konnevesisali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET 18 valtuutettua LIITE

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta PETUR 30.09.2014 66 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali-

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI 30.4.2013

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI 30.4.2013 ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI 30.4.2013 KUNTAJAKOSELVITTÄJÄN TEHTÄVÄKSIANTO KUNTAJOHTAJIEN ASETTAMILLE VALMISTELUTYÖRYHMILLE Yleistä Eduskunnan käsittelyssä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 3220/ /2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 3220/ /2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2014 1 (1) 178 Asianro 3220/00.00.01.00/2014 Maaninka-neuvottelukunnan jäsenet Kuopion ja Maaningan yhdistymishallitus 5.5.2014 11: Maaningan kunnanvaltuusto päätös 14.4.2014

Lisätiedot

KUNTARAKENNELAKILUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RYHMITTELYN MUKAISET LAINKOHDAT

KUNTARAKENNELAKILUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RYHMITTELYN MUKAISET LAINKOHDAT KUNTARAKENNELAKILUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RYHMITTELYN MUKAISET LAINKOHDAT 1. Selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä 4 a Kuntarakenneuudistuksen

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Henna Virkkunen Hallinto ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2008 arvio 47,3 47,0 48,2 48,6 48,4 48,5

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 7499/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 7499/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (1) 115 Asianro 7499/00.04.00/2013 Kuopion kaupungin ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta Kaupunginhallitus 28.10.2013

Lisätiedot

Laukaan kunnan hallintosäännön päivittäminen ja konserniohjeen tarkistaminen

Laukaan kunnan hallintosäännön päivittäminen ja konserniohjeen tarkistaminen Kunnanhallitus 57 09.03.2015 Valtuusto 8 30.03.2015 Laukaan kunnan hallintosäännön päivittäminen ja konserniohjeen tarkistaminen 477/00.01.01/2012 Kunnanhallitus 09.03.2015 57 Valmistelija: vs. hallintojohtaja

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO

KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Aika: 16.02.2017 klo 18:00 Paikka: Kaupungintalo Asiat KV 1 KV 2 KV 3 KV 4 Varajäsenen nimeäminen Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän yhtymävaltuustoon Kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Sotkamon kunnan vastaus Kajaanin kaupungille koskien yhteistä kuntajakoselvitystä

Sotkamon kunnan vastaus Kajaanin kaupungille koskien yhteistä kuntajakoselvitystä Kunnanhallitus 290 19.11.2013 Kunnanvaltuusto 111 25.11.2013 Kunnanhallitus 78 31.03.2014 Sotkamon kunnan vastaus Kajaanin kaupungille koskien yhteistä kuntajakoselvitystä KHALL 290 Av. hallintojohtaja

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Selvitysryhmän 1. kokous 4.9.2013

Lisätiedot

KH 196 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter Stenvall

KH 196 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter Stenvall Valtuusto 114 13.06.2016 Hakemus Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin 1293/10.00.02/2015 KH 196 Kunnanhallitus 12.4.2016 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Kunnanhallitus 6.3.2014 43

ISONKYRÖN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Kunnanhallitus 6.3.2014 43 ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 3/2014 Kunnanhallitus Sivu 42 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimii puheenjohtajana) torstai 6.3.2014 klo 17.00 17.57 Isonkyrön

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2012 Sivu 36 (42) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali. 1 varavaltuutettu

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2012 Sivu 36 (42) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali. 1 varavaltuutettu KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2012 Sivu 36 (42) Valtuusto KOKOUSAIKA Keskiviikko 23.4.2012 kello 18.00-18.40 KOKOUSPAIKKA Konneveden kunnantalo, Konnevesisali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET 20 valtuutettua

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe 1 rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh LOVIISAN JA LAPINJÄRVEN YHDISTYMISSELVITYS jklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklö

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4085/00.01.00/2013 Kaupunginhallitus 71 10.3.2014 34 Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille vantaalaisen Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1931/ /2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1931/ /2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 134 Asianro 1931/00.01.00/2014 Lausunto kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta Kuntarakennelain mukaiset selvitysperusteet Lausuntopyyntö

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Pidetään valtuuston kokoushuoneessa maanantaina alkaen kello

Pidetään valtuuston kokoushuoneessa maanantaina alkaen kello JÄMIJÄRVEN KUNNANVALTUUSTON KOKOUS Pidetään valtuuston kokoushuoneessa maanantaina 23.3.2015 alkaen kello 19.00. Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 21 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 22

Lisätiedot

Luonnos 08.09..2014, luonnosta kehitetään työryhmien töiden ja keskustelujen edetessä

Luonnos 08.09..2014, luonnosta kehitetään työryhmien töiden ja keskustelujen edetessä 1 Luonnos 08.09..2014, luonnosta kehitetään työryhmien töiden ja keskustelujen edetessä Isokyrö, Kaskinen, Korsnäs, Kristiina, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Vaasa ja Vöyri Vaasan alueen yhdistymissopimus

Lisätiedot

LAVIA PORI erityinen kuntajakoselvitys 2014 YHDISTYMISSOPIMUS

LAVIA PORI erityinen kuntajakoselvitys 2014 YHDISTYMISSOPIMUS LAVIA PORI erityinen kuntajakoselvitys 2014 YHDISTYMISSOPIMUS Arto Saarinen kuntajakoselvittäjä 28.2.2014 Sisällysluettelo 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 3 1.1. Sopimuksen tarkoitus 3 1.2. Sopimuksen

Lisätiedot

KUNTAJAON MUUTTAMISEN VALMISTELU LEIVONMÄEN JA JOUTSAN KESKEN

KUNTAJAON MUUTTAMISEN VALMISTELU LEIVONMÄEN JA JOUTSAN KESKEN Kunnanhallitus 72 19.02.2007 Kunnanhallitus 87 12.03.2007 Kunnanvaltuusto 12 26.03.2007 KUNTAJAON MUUTTAMISEN VALMISTELU LEIVONMÄEN JA JOUTSAN KESKEN 165/01/019/2005 Khall 72 Leivonmäen kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto

Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto Kunnanhallitus 10 18.01.2016 Kunnanvaltuusto 1 26.01.2016 Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto 557/05.00.00/2015 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 71. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 10.03.2014 Sivu 1 / 1 4085/00.01.00/2013 71 Lausunnon antaminen Vantaan kaupungille vantaalaisen Hämeenkylän Omakotiyhdistys r.y:n esitykseen osittaisesta kuntaliitoksesta (Kv-asia) Valmistelijat

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO

KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Esityslista 23.9.2014 Asiat KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Aika: 29.09.2014 klo 18:00 Paikka: Kaupungintalo Läsnä Jäsenet Hovi Ilkka Häggblom Kari, puheenjohtaja Högstrand Mirja Lapveteläinen Sonja

Lisätiedot

6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista

6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista Valtuusto 6 06.10.2014 6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista 63/00.04.01/2013 KH 243 Kunnanhallitus 23.9.2014 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas, mikael.grannas(at)sipoo.fi

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Paras-puitelain velvoitteiden jatkamisesta

Lausunnon antaminen Paras-puitelain velvoitteiden jatkamisesta Sosiaali- ja terveyslautakunta 14 27.02.2014 Kaupunginhallitus 107 10.03.2014 Kaupunginhallitus 364 12.10.2015 Lausunnon antaminen Paras-puitelain velvoitteiden jatkamisesta 720/00.01.00.00/2013 Sosiaali-

Lisätiedot

Mika Riipi. SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi

Mika Riipi. SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi Mika Riipi SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi Etunimi Sukunimi / 11.10.2012 Kuntarakennelaki 30.11.2013 ilmoitus siitä minkä kunnan tai kuntien kanssa kunta selvittää yhdistymistä

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2013 Sivu 93 (97) Kunnanhallitus

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2013 Sivu 93 (97) Kunnanhallitus KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2013 Sivu 93 (97) Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Torstai 2.5.2013 kello 20.00-21.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Konneveden

Lisätiedot

SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi

SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi SOTE lappilaisittain kunta- ja aluekehityspäivät Pyhätunturi Mika Riipi Etunimi Sukunimi / 11.10.2012 1 Kuntarakennelaki 30.11.2013 ilmoitus siitä minkä kunnan tai kuntien kanssa kunta selvittää yhdistymistä

Lisätiedot

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016

RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 RÄÄKKYLÄN KUNNAN JA KITEEN KAUPUNGIN KUNTARAKENNELAIN 8 :n MUKAINEN YHDISTYMISSOPIMUS 16.3.2016 Sisällys 1 Sopimuksen tarkoitus... 3 1.1 Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo... 3 1.2 Yhdistymisen toteuttaminen

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Iisalmen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Ronkainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

ASIA. Erityinen kuntajakoselvitys KANTELUT

ASIA. Erityinen kuntajakoselvitys KANTELUT ANONYMISOITU PÄÄTÖS 16.12.2013 Dnrot OKV/501/1/2013, OKV/1616/1/2013 ja OKV/1709/1/2013 1/7 ASIA Erityinen kuntajakoselvitys KANTELUT Oikeuskanslerille saapui kolme kantelua Joensuun ja Outokummun kaupunkeja

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI DEMOKRATIA- JA TULEVAISUUSTYÖRYHMÄ

LOPPURAPORTTI DEMOKRATIA- JA TULEVAISUUSTYÖRYHMÄ LOPPURAPORTTI DEMOKRATIA- JA TULEVAISUUSTYÖRYHMÄ 3.12.2014 Erityinen kuntajakoselvitys Isokyrö, Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Vaasa ja Vöyri Sisällys Taustaa...3

Lisätiedot

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI

Lisätiedot

KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS

KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS 1 Köyliön kunnanvaltuusto 20.4.2015 Säkylän kunnanvaltuusto 20.4.2015 (Lopullinen) KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN KUNTIEN YHDISTYMISSOPIMUS 1. SOPIMUSTAUSTA Kuntarakennelain 2 :ssä todetaan kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Päijät Hämeen kuntajakoselvitys ajankohtaiskatsaus

Päijät Hämeen kuntajakoselvitys ajankohtaiskatsaus Päijät Hämeen kuntajakoselvitys ajankohtaiskatsaus 2.12.2009 Henkilöstöryhmä Jaana Simola UusiKunta sihteeristö Kuhmoinen Hartola Sysmä Padasjoki Asikkala Heinola Hämeenkoski Hollola Lahti Nastola Kärkölä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta /2013 Laki. kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta /2013 Laki. kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 2013 478/2013 Laki kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Naantalissa 28 päivänä kesäkuuta 2013 Eduskunnan

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 7/2014 Kunnanhallitus Sivu 105. maanantai klo Isonkyrön virastotalo, kunnanhallituksen kokoushuone

ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 7/2014 Kunnanhallitus Sivu 105. maanantai klo Isonkyrön virastotalo, kunnanhallituksen kokoushuone ISONKYRÖN KUNTA PÖYTÄKIRJA No 7/2014 Kunnanhallitus Sivu 105 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimii puheenjohtajana) MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste)

Lisätiedot