On luovan toiminnan aika

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "On luovan toiminnan aika"

Transkriptio

1 On luovan toiminnan aika Luovan toimialan kehittäminen KeskiSuomeen esiselvityksen loppuraportti KeskiSuomen liitto Julkaisu B 127, Jyväskylä 2003 ISBN X, ISBN (sähk.) ISSN

2 KESKISUOMEN SUOMEN LIITTO JULKAISU B127 On luovan toiminnan aika Luovan toimialan kehittäminen KeskiSuomeen esiselvityksen loppuraportti Jyväskylä 2003

3 Julkaisutilaukset KeskiSuomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Liisa Suonpää Puhelin (014) Telekopio (014) Lisätietoja Mikko Kankainen Puhelin (014) ja Hannu Ikonen Puhelin Julkaisija KeskiSuomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin (014) /vaihde Julkaisun avainsanat Kulttuuri Luovuus Taide Toimiala Yrittäjyys Julkaisu B 127 ISSN ISBN X ISBN (sähköinen versio) Painos: 300 kpl Kansi: Hanna Korhonen Taitto: Hanna Korhonen Painopaikka: Kopijyvä Oy 2

4 Esipuhe Esipuhe Vuonna 2002 hyväksytyssä KeskiSuomen maakuntasuunnitelmassa pidetään taidetta, kulttuuria ja liikuntaa merkittävänä innovaatioympäristön osana ja menestystekijänä. Maakuntasuunnitelman linjauksen mukaan varmistetaan edellytykset luovan toiminnan toimialalle ja sen yritystoiminnan kasvulle ja verkottumiselle. Luovan toiminnan toimialan jatkotyön pohjaksi katsottiin tarpeelliseksi käynnistää esiselvitys, jossa arvioitaisiin luovan toiminnan suhdetta muihin kehittämisen kohteena oleviin toimialoihin ja valmisteltaisiin jatkohankkeita. Luovan toiminnan toimialan esiselvityksen ovat rahoittaneet KeskiSuomen liitto, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Jyväskylän ammattikorkeakoulu valitsi esiselvityksen tekijäksi yhteiskuntatieteiden tohtori Jari Hoffrénin (EleMentori). Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut koulutusalajohtaja Hannu Ikonen ja sen työskentelyyn ovat osallistuneet viestintäpäällikkö Virpi Viertola ja toimialajohtaja Risto Kinnunen Jykes Oy:stä sekä kehittämispäällikkö Tapani Mattila ja tutkimusjohtaja Mikko Kankainen KeskiSuomen liitosta. Työn kuluessa on kuultu kymmeniä luovan toiminnan ja muiden toimialojen yrittäjiä ja asiantuntijoita. Luovan toiminnan toimialatyön yhtenä pontimena oli opetusministeriön valmistelema taide ja taiteilijapoliittinen ohjelma, jonka toteuttamiseen valtio ei kuitenkaan ole vielä osoittanut tarvittavia resursseja. KeskiSuomella on mahdollisuus kehittää luovaa toimialaa osana EUohjelmien toteuttamista. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa on varauduttu tähän. Miten toimintaa rahoitetaan nykyisen EUohjelmakauden jälkeen, jää nähtäväksi. Luova toiminta ei hahmotu kovin selkeästi toimialaksi. Toimialatyö on yritysvetoista työtä, johon osallistuvat kasvuhakuiset, verkostoituneeseen yhteistoimintaan pystyvät pienet ja keskisuuret yritykset. Luovassa toiminnassa toimialatyö kohtaa monia erityisiä haasteita, kenttä ei hevin jäsenny kasvuhakuisiksi yrityksiksi. Rikas kulttuuri, taiteen ammattilaiset ja kulttuurikentän toimijat ovat elävä, mutta samalla varsin kirjava ja moniääninen joukko, josta pitäisi löytää sellaiset toimijat, jotka haluavat yhdessä kasvattaa ammattitaidon ohella myös alan liiketoimintaa. Esiselvityksellä on haluttu edetä tällä tiellä. Luovan toiminnan toimialan jatkokehittämiseksi esiselvityksessä on jäsennetty kolme hanketta, jotka kaikki ovat tarpeellisia. Toivomme, että jatkohankkeet voidaan käynnistää mahdollisimman pian ja että luovan toiminnan kehittämisestä keskustellaan maakunnassa laajasti. Samalla kiitämme kaikkia esiselvitystä edesauttaneita ja erityisesti Jari Hoffrénia, joka on tehnyt varsinaisen työn ja kirjoittanut loppuraportin. Julkaisun ulkoasun ja taiton on tehnyt Hanna Korhonen KeskiSuomen liitosta. Jyväskylässä Aleksis Kiven päivänä 2003 Hannu Ikonen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kulttuurialan koulutusalajohtaja Mikko Kankainen KeskiSuomen liiton tutkimusjohtaja 3

5 Tiivistelmä Tiivistelmä Esiselvityksen tavoitteena on ollut luovan toiminnan toimialan kehittämisen edellytysten tarkastelu KeskiSuomessa sekä kehittämistoimenpiteiden suosittelu pilottihankekokonaisuuden muodossa. Luovalla toiminnalla tarkoitetaan usein, mutta ei poissulkevasti, kulttuurin, taiteen, sisältötuotannon ja tapahtumaosaamisen sekä käsi ja taideteollisuuden, valokuvauksen, muotoilun aloilla tapahtuvaa toimintaa. Luova toimiala jäsentyy KeskiSuomessa suhteessa jo olemassa oleviin toimialoihin. Kehittämisen konkreettiset lähtökohdat käyvät ilmi hankekokonaisuudesta, jonka lähtökohtana ovat olleet 1) toimijalähtöisyys 2) kattavuus ja 3) kehittämistyön pitkäjänteisyys. Hankekokonaisuus vastaa kysymykseen keitä ja millaisia osaajia luovan alan toimijat ovat esittää kuinka luovan alan verkostoitumista ja näkyvyyttä voidaan kehittää osoittaa luovan alan ammatinharjoittamisen ja yritystoiminnan pullonkaulat ja räätälöidyn kouluttamisen suunnat liiketoimintaosaamisen alueella painottaa kärkiyritysten kasvukynnysten hallitun ylittämisen merkitystä jäsentää luovaa toimintaa niin välineellisen kuin itseisarvoisenkin toiminnan näkökulmasta Hankekokonaisuuteen kuuluvat toimijakenttää kokoava ja toimintaa sähköisessä ympäristössä edustava foorumihanke, ammatinharjoittajia yrittäjiksi kouliva liiketoimintaosaamishanke sekä yrityksiä edelleen kehittävä kärkiyrityshanke. Foorumi jäsentää sitä luovan toiminnan laajaa kenttää, josta yritysmäinen toimintatapa kehittyy ja jalostuu alansa huippuosaamisena. 4

6 Sisällys Sisällys Esipuhe...3 Tiivistelmä Kehittämistyön taustoja Luovan toiminnan ja kulttuurin merkityksestä ja asemasta KeskiSuomen liitto: toimialamalli ja luova toiminta Toimialamalli Maakuntasuunnitelma ja ohjelma Luova toimiala? Esiselvityksen kuvaus ja toimintamalli Toimeksiannon kuvaus Esiselvityksen toimintamalli Verkostoitumisen toteuttaminen Luovan toiminnan vahvuuksia ja heikkouksia Analyysin keskeisiä löydöksiä Johtopäätöksiä Pilottihankekokonaisuuden taustoitus Kulttuuripolitiikkaa vai elinkeinopolitiikkaa? Yksi kulttuuri vai kulttuurien moneus? Kehittämistyö laatu ja arvopohjien ristipaineissa Kehittämistyön sekäettä: autonominen kulttuuri, kulttuuripolitiikka ja elinkeinopolitiikka Luovan toimialan hankekokonaisuus Osahankkeiden perustelut Luovan toiminnan kantava perusta: luovan foorumin osahanke Taidosta ammatiksi ja yrittäjyyteen: liiketoimintaosaamisen osahanke Osaamisen kantava jatkaminen: Kärkiyritysten kasvun osahanke Arvio osahankkeiden kustannuksista...27 Lähdeaineistoa...28 Liitteet Liite 1 Kontakteja 5

7 1 Kehittämistyön taustoja 1 Kehittämistyön taustoja 1.1 Luovan toiminnan ja kulttuurin merkityksestä ja asemasta Keskustelu taiteesta, luovuudesta ja kulttuurista aluekehityksen yhteydessä on viime vuosina noussut esiin osin uusin teemoin. Kun vielä kaksikymmentä vuotta sitten keskusteltiin taiteesta, kulttuurista ja luovuudesta palveluiden parantamisen ja monipuolistamisen näkökulmasta, kymmenen vuotta sitten suuntauduttiin alueiden houkuttelevuuteen ja kilpailukykyyn. Silloin luovuutta ja kulttuuria alettiin arvioida strategisesta näkökulmasta aikaisemman, aktiivisen roolin sijaan. (Sokka & Haajanen 2002; Heiskanen ym. 2002) Tämän päivän teemaksi nostetaan usein innovatiivisuus, kulttuurinen moninaisuus ja muutokset taloutta koskevassa ajattelussa. Tapa keskustella taiteesta, kulttuurista ja luovuudesta vaihtelee keskustelijan mukaan. Suomalainen kulttuuritoiminnan ja elämän hallinnointi ei ole yksiäänistä, minkä osoittaa erityisen hyvin taloudellisen ajattelun ja argumenttien tunkeutumiseksi koettu yleistyminen taiteen, luovan toiminnan ja kulttuurin kentillä. Taustalla ovat suuremmat muutokset niin kulttuurin sisäisen järjestelmän kuin laajempienkin kehitysideologioiden kehityksessä. Tämä tarkoittaa ulkoa päin sekä valtiollisen että alueellisen kulttuuripoliittisen ohjausjärjestelmän (taidetoimikunnat, kulttuuritoimi) että aluekehitysjärjestelmän (maakuntaliitot) muutoksia. Sisältä päin kyse on muutoksista taiteen ja kulttuurin osaajien ja toimijoiden toimintaympäristössä, työn arjessa. Tiivistäen: vuosikymmeniä sitten laajemmin yleishyödylliseksi ajatellun taiteen, kulttuurin ja luovuuden roolia on ryhdytty tarkastelemaan jäsentyneemmin ja paikoin vaativammin yhteiskuntakehityksellisestä, kansalaisyhteiskunnallisesta ja elinkeinollisesta näkökulmasta. Julkisen päätöksenteon ja hallinnon roolia koskevat muutokset tiivistyvät ajatukseen yhteishallinnasta (governance). Yhteishallintaajattelun mukaan yhteiskuntaa ei ohjaa vain julkinen valta ja verotuksen kautta koottuja varoja käyttävä valtio, alueellinen ja paikallinen itsehallinto sekä näiden valtuuttamat julkisyhteisöt. Hallintaan osallistuvat myös markkinasektori ja vapaaehtoistoimintaa jäsentävä kolmas sektori omine lainsäädäntö ja organisatorisine perustoineen. (Heiskanen ym. 2002, 16) Vakiintuneen käsityksen mukaan kulttuurihallinnon järjestelmässä valtio toisaalta, alueet ja kunnat toisaalta ovat vastanneet suunnilleen yhtä suurilla panostuksilla kulttuurin julkisesta rahoituksesta. Suuntaus näyttää nyttemmin olevan, että valtion rooli suurempana rahoittajana on väistymässä ja kuntien sekä alueiden myös yksityisen rahoituksen muodossa suhteellinen panos on lisääntymässä. Kunnat ovat paikallistasolla keskeisessä asemassa kulttuuripalveluiden ylläpitäjinä valtionosuuksien tukemana (valtionosuusuudistus 1993). KeskiSuomessa valtionosuudet olivat vuonna 2002 yhteensä 7 M (kirjastotoimi 4 M, museot ja teatterit kumpikin 1 M, orkesterit 0,5 M ja kulttuuritoimi 0,3 M ). Euroopan unionin toiminnan alueellinen jalkautuminen on nostanut valtionosuusjärjestelmän rinnalle myös hankkeistamisen ja projektien tien. Valtio eli lähinnä Opetusministeriö ja sen alaiset, itsenäistä päätäntävaltaa käyttävät taidetoimikunnat sekä lääninhallitukset ovat perinteisesti keskittyneet melko korkeakulttuurisesti kulttuuriinstituutioiden ylläpitoon ja perustoimintaedellytysten luontiin. Viime vuosina näköalat ovat laajenneet kulttuuritoiminnan, yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan suhteisiin sekä erityisesti kulttuuriteollisuuteen. Maakunnan liittojen rooli on kasvanut vuoden 1994 jälkeen niiden ryhdyttyä vastaamaan aluekehityksestä. Roolissa on keskeistä itsenäisen toiminnan edellytysten kehittäminen. KeskiSuomen liiton näkökulmasta tärkein erityispiirre on viimeisen kymmenen vuoden ajan ollut ns. toimialamalli. Siinä aluekehitystyötä on kanavoitu elinkeinotoiminnallisin painotuksin keskeisiksi tunnistettujen toimialojen pariin. Taiteen, kulttuurin ja luovuuden sijoittuminen tä 6

8 hän toimialakenttään on jäänyt useissa tapauksissa epäselväksi. Tilanteen selkiyttämiseksi liitto on yhdessä joidenkin koulutus ja kehitystoimijoiden kanssa ryhtynyt laatimaan omaa luovuuden ja kulttuurin strategiaa. Tehtävä ei ole (ollut) helppo. Taiteen, kulttuurin ja luovuuden kentillä on oma historiansa, erilaisten toimijoiden vaihtelevia näkemyksiä, ohjaus ja hallintokulttuurien toisistaan poikkeavia painotuksia siis aidosti jännitteisiä arvopohjia, intressejä ja näkemyksiä. Näiden tulisi kuitenkin vain luonnehtia toimintatilannetta, ei kuvata toiminnan poistettavia esteitä tai toiminnan mahdottomuutta. Taidetta, kulttuuria ja luovuutta sivuavia linjauksia on saatu joka tapauksessa jäsennettyyn muotoon. Rajapinnoilla mm. matkailun alalla on tehty selvityksiä ja suunnitelmia. Liitto on laatinut kulttuurin kehittämisohjelmia, ja vuonna 2002 ilmestyi ensimmäinen toimeksiannosta laadittu laajempi liiton linjauksia koskeva tarkastelu Avoin kulttuurikoodi Avauksia KeskiSuomen liiton kulttuurilinjauksiin (KeskiSuomen liiton julkaisu B 120). Raporttia edelsi ensimmäinen laajempi taiteen, kulttuurin ja luovuuden toimijakentän haastatteleva läpikäynti, joka tiivistyi liiton kulttuuriseminaariin toukokuussa Ensimmäinen maakuntaohjelma ja maakuntasuunnitelma sisältävät kulttuuria koskevia linjauksia pitkälle tulevaisuuteen. Pohjaa konkreettisten toimenpiteiden suuntaan on siis jo luotu. Käsillä olevan esiselvitysraportin kuvaamassa selvitystyössä aikaisemmin luotu pohja on ollut tärkeä lähtökohta. Taiteen, kulttuurin ja luovuuden roolia ja merkitystä on arvioitu myös muissa maakunnissa ja hallintotoimijoiden parissa, erityisesti opetusministeriössä. Valtioneuvosto julkaisi taide ja taiteilijapoliittisen ohjelman. Myös akateeminen kulttuuripoliittinen tutkimus on ehättänyt arvioimaan nykytilannetta. Lisäksi on ilmestynyt joukko taiteen, kulttuurin ja luovuuden ja elinkeinoelämän yhteyksiä kartoittavia tarkasteluja. Käsillä olevan raportin kuvaama esiselvitystyö on pyrkinyt maisemallistamaan myös näitä kartoituksia KeskiSuomen alueellisesta näkökulmasta (ks. lähteet ja kirjallisuus). 1.2 KeskiSuomen liitto: toimialamalli ja luova toiminta Toimialamalli Liiton toimialamallissa visiotasolla Keski Suomi on tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta. Käytännön tasolla yritystoimintaa pyritään kehittämään maakunnalle keskeisten kuuden toimialan kautta; toimialoiksi valikoituivat elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, graafinen ala, mekaaninen puu, matkailu sekä käsi ja pienteollisuus. Kulttuuria on liiton toiminnassa tähän saakka tuettu EU:n rakennerahastojen sekä oman maakunnallisen kehittämisrahaston kautta. Toimialamallin käyttöönoton alkuvaiheessa kulttuurin osuus on kuitenkin jäänyt itsenäisenä toimialana jäsentymättä; kulttuuri ja sen harjoittajat ovat tähän saakka, jos ovat, toimialatyössä löytäneet tilaa valittujen toimialojen sisältä. Kulttuurin sisällön ja tavoitteiden on täytynyt taipua aluekehittämisohjelmien mukaan, ja näitä ei ole luotu kulttuurin perinteisistä lähtökohdista käsin. Toisaalta liiton tehtävänä ei ole kehittää mitä tahansa toimintaa, vaan keskittyä nimenomaisesti omavaraisuutta tavoittelevan toiminnan edistämiseen. Kulttuuria ei ole tavoitteissa nähty niinkään itseisarvona, vaan sen kautta täytyy ennen kaikkea syntyä lisäarvoa kehittämistyöhön. Lisäksi kulttuurikentän hajanaisuus on vaikeuttanut hankkeiden suunnittelua sekä mm. omarahoituksen hankkimista. Myös valtion taidetoimikuntien, alueellisten taidetoimikuntien, kuntien kulttuuritoimen, kehitysyhtiöiden ja muiden alueellisten kehittäjien työnjako kulttuurin alalla on ollut kirjavaa ja pääosin jäsentämättä Maakuntasuunnitelma ja ohjelma Nyttemmin kulttuuri on osa uutta KeskiSuomen maakuntasuunnitelmaa, pitkän aikavälin (20 30 vuotta) linjakokonaisuutta. Maakuntasuunnitelmaa täsmentää v laadittu maakuntaohjelma, joka sovittaa yhteen ja suuntaa maakuntasuunnitelman linjausten mukaisesti EU:n, valtion ja maakunnan kehittämisohjelmat ja resurssit 35 vuodeksi. 7

9 Maakuntasuunnitelman mukaan taide, kulttuuri ja liikunta ovat maakunnan hyvinvoinnin ja elämänlaadun perustekijöitä, jotka voivat yhdessä kasvattaa merkittävällä tavalla maakunnan sosiaalista ja taloudellista pääomaa; edelleen taiteella on uudessa globaalissa taloudessa innovatiivinen rooli taide on sekä mahdollisuus että voimavara. Täsmentävässä maakuntaohjelmassa on aineksia kulttuurin sekä itseisarvoiseen että välineelliseen arvottamiseen. Kehittämisen kohteena on erityisesti luovan toiminnan ja kulttuurin alalla itseisarvoinen ja samalla omavaraisuuteen pyrkivä toiminta. Maakuntaohjelmassa tavoitteena on nähdä ja oivaltaa kulttuuri ja taide innovaatioiden lähteenä ja tärkeänä menestystekijänä. Kulttuuri, taide ja liikunta rakentavat keskeisesti maakunnan itseymmärrystä ja vetovoimaisuutta. Kulttuuri, hyvinvointi, luovuus ja innovatiivisuus merkitsevät vahvaa sosiaalista pääomaa. Sosiaalinen pääoma muodostaa niin yksittäisille asukkaille kuin elinkeinoelämällekin virikkeellisen elin ja toimintaympäristön. Maakuntaohjelma jäsentää taiteen, kulttuurin ja luovuuden kenttiä erilaisten toimijoiden kautta. Toimijoiksi tunnistetaan yksittäiset toimijat (esimerkiksi taiteilijat), erilaiset voittoa tavoittelemattomat organisaatiot ja instituutiot (esimerkiksi festivaaliyhdistykset) sekä kulttuurin uusintamisesta, peruspalveluista ja toimintaedellytyksistä huolehtivat tahot (esimerkiksi kulttuuritoimi ja alueellinen taidetoimikunta sekä alan koulutusorganisaatiot). Nykytilanteessa mukaan on huomioitu myös kaupalliset luovan toiminnan harjoittajat ja organisaatiot sekä ohjaavat kehitysorganisaatiot. Ajatus on, että elinkeinollinen näkökulma laajentaa taiteen, kulttuurin ja luovuuden mahdollisuuksia (eikä toimi niinkään uutena, yksinomaisena mallina): kulttuuripohjainen yrittäjyys kanavoi ja tehostaa luovan toimialatyön muodossa sekä itseisarvoisesti kulttuuristen että taloudellisesti hyödynnettävien innovaatioiden ja merkitysten tuottamista Luova toimiala? Liiton kehitystyötä linjattaessa on siis arvioitu, että KeskiSuomella on edellytyksiä lähteä kehittämään luovan toiminnan toimialaa, jonka määrittelyssä ja kehittämistoiminnan painopisteitä asetettaessa otetaan huomioon maakunnan vahvuudet ja mahdollisuudet. Alkuvaiheessa tällaisiksi on katsottu digitaalinen sisällöntuotanto, taiteen substanssiosaaminen ja tapahtumaosaaminen. Yleisenä ajatuksena on ollut, että taiteellinen luovuus ja digitaalinen osaaminen on mahdollista yhdistää maakunnan menestystekijäksi. Lisäksi yliopiston tutkimustoiminta ja opetus on erityinen vahvuus yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän teknisen ammattioppilaitoksen kulttuurin ja viestinnän koulutuksen uusien avausten kanssa. Näiden pohjalle rakentuvana visiona voisikin olla käsitys monipuolisesta, kannattavasta ja työllistävästä toimialasta, joka tunnetaan laadustaan ja erityisosaamisestaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi toimiala tarjoaa luontevat ja houkuttelevat mahdollisuudet laadukkaan keskisuomalaisen koulutuksen läpikäyneiden työllistämiseen juuri KeskiSuomessa. Toimiala konkretisoituu esimerkiksi ohjelmapalveluiden, showbisneksen, tapahtumien, musiikkiesitysten, valokuvauksen, käsi ja taideteollisuuden jne. aloilla. Käsitteellisemmin maakuntaohjelmassa luovalla toimialalla tarkoitetaan merkityksiä ja innovaatioita tuottavaa, usein (mutta ei poissulkevasti) kulttuuri ja taidepohjaista yritystoimintaa. Sitä kutsutaan myös kulttuuriteollisuudeksi, jossa kaupankäynnin kohteena ovat kulttuuriset sisällöt. Tällöin palveluiden ja tuotteiden arvo ja erottautuminen perustuvat kulttuurisiin merkityksiin. [ ] Digitaalisen sisällöntuotannon, taideosaamisen ja tapahtumaosaamisen kentillä on lupaavia voimavaroja, joita voidaan toimialatyön kautta kanavoida tehostetummin ammatinharjoittamisen ja kannattavan yritystoiminnan suunnissa. Lisäksi kulttuuriyrittäjyyden kaltaista toimintaa harjoitetaan käsi ja pienteollisuuden, käsija taideteollisuuden sekä graafisen alan ja viestinnän toimialoilla. Taiteen ja kulttuurin harjoittajien ammattitaito ja kokemukset ovat lisäksi liitettävissä alueellisen kehittämisen ja virikkeisen yritysympäristön luomiseen. Tämä edellyttää, että taiteen, kulttuurin ja luovuuden kentät luova klusteri ymmärretään avoimena kokonaisuutena. Laajaa ja monipuolista perustaa täydentävät luovaa toimialaa edustavat yrityskärjet sekä keskusteleva, erilaisille osapuolille avoin ohjaus ja kehitysfoorumi. Luovan alan kokonaisuutta luonnehtii kuvio 1 maakuntakukan, päivänkakkaran, muodossa. Maakuntaohjelman mukaan taiteen, kulttuurin ja luovuuden merkitys voidaan tiivistää seuraavasti: 8

10 Kulttuuri, taide, luovuus ja liikunta sosiaalisena pääomana: innovatiivisuuden ja itseymmärryksen lähteenä Kulttuuri, taide, luovuus ja liikunta (hyvinvointi) vetovoimatekijänä Luova toimijakenttä verkostoituneena kokonaisuutena, jossa leveä perusta, kattava koulutustarjonta ja hyvin toimivat yrityskärjet Luova toimiala kulttuuriteollisuutena Digitaalinen sisällöntuotanto, taideosaaminen ja tapahtumaosaaminen kulttuuriteollisuuden ytimenä LUOVA A TOIMIALA Harrastajat TAIDEOSAAMINEN Ammatinharjoittajat RAJAPINNAT ICT Käsi ja pien/taideteollisuus Graafinen ja viestintä Matkailu Valokuvaus Päätoimiset yrittäjät Luova yrittävä ydin Digitaalinen sisältötuotanto Ohjelmapalvelut Showbusiness TAP APAHTUMA AHTUMA OSAAMINEN Julkisrahoitteinen tapahtumaosaaminen LUOVUUS MUILLA TOIMIAL OIMIALOILLA OILLA KeskiSuomen maakuntakukka päivänkakkara Kuvio 1. Luovan toimialan rakenne ja rajapinnat KeskiSuomessa

11 2 Esiselvityksen kuvaus ja toimintamalli 2 Esiselvityksen kuvaus ja toimintamalli 2.1 Toimeksiannon kuvaus Esiselvityksen tavoitteiksi asetettiin luovan toimialan kehittäminen ja luovan toimialan pilottihankkeen edellytysten luominen KeskiSuomessa. Täsmentäen tarkoituksena on ollut hahmottaa kulttuurityötä ja toimintaa hankerahoitteisesti tuetun ja/tai projektiluonteisen toiminnan ja/tai kulttuuriteollisuuden sijaan luovuuden pysyvänä, kannattavana ja työllistävänä toimialana. Näkökulma on liiton toimialamallin mukaisesti vahvasti elinkeinopoliittinen, ja siksi esiselvityksen rahoittamiseen on osallistunut myös aluekehitysyhtiö JYKES Oy. Koulutusalan edustajana ja toteuttamisvastuun kantajana selvitystyötä on rahoittanut Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy. Selvitystyö tehtiin ja jaettiin kolmeen jaksoon. Selvitystyö alkoi verkostoitumisvaiheella eli toimijoiden kartoituksella. Kartoituksessa katsottiin, että verkostot kattavat mahdollisimman laajasti ymmärretyn toimijatason sen ytimessä ovat kulttuurin itseisarvoista, kulttuurista merkitystä ylläpitävät toimijuudet, sosiaalisten hyötyjen kautta kulttuuria merkityksellistävät toimijuudet sekä kulttuuritoiminnan kautta taloudellista lisäarvoa tavoittelevat toimijat KeskiSuomen maakunnan alueelta. Siinä arvioitiin KeskiSuomessa menestyksellisesti toteutetun, mutta kulttuurityötä sektoreihinsa sirotelleen toimialamallin menestystekijöitä nimenomaisesti itsenäisen kulttuurin toimialan luonnostelua ja pilottihanketta varten. Keskeisesti tuli arvioida toimialamallin mahdollisia heikkouksia ja kulttuuriyrittäjyyden ristiriitoja. Tällaisia ovat esimerkiksi rahoituskäytäntöjen sisältämät vinoutumat. SWOT arvion motoksi asetettiin taide ja taiteilijapoliittisen ohjelman toteamus, jonka mukaan luovan osaamisen kaupallistamisessa ei ole aina kysymys laajasta liiketoiminnasta vaan edellytysten ja toimintaympäristön luomisesta ammatinharjoittamiselle, verkostoyrittämiselle tai mikroyrittämiselle. Näiden eri toimintatapojen hyväksyminen ja verkottaminen tuottaa lopputuloksena uusia toimintamuotoja ja kannattavaa työtä. Toimialamallin jäsentäminen myös monikulttuurisuuden näkökulmasta määriteltiin tärkeäksi. Esiselvityksen kolmanneksi vaiheeksi asetettiin pilottihankkeen projektisuunnitelman hahmottaminen. Kynnykseksi asetettiin, että pilottiprojekti käynnistyy mikäli tämän esiselvityksen tuotoksena syntyvä projektisuunnitelma antaa siihen riittävät elinkeino, kulttuuri ja taidepoliittiset perusteet ja mikäli rahoitus, yhteistyöverkosto ja muut edellytykset varsinaiselle pilottihankkeelle varmistuvat. Varsinaisen pilottiprojektin kesto lienee 36 kk (I/04XII/06). Tavoitteena on ollut vakiinnuttaa kulttuuri alueen kriittisenä menestystekijänä luovan toimialatyön kokeilun kautta. Taide, kulttuuri ja luovuus määriteltiin siten, että verkostojen rakentamisen yhteydessä tarkastellaan kulttuuritoimintaa infrastruktuuriltaan laajana ja tavoitteiltaan itsenäisenä, mutta suppeammin ymmärrettynä kulttuuriyrittäjyytenä eli luovuuden toimialana, siis sisältöjen tuottamisen laatua ja merkitystä aikaansaavana toimintana. Keskimmäisenä osana selvitystyötä toteutettiin toimialamallin vahvuuksia ja heikkouksia kartoittava SWOT analyysi. 10

12 2.2 Esiselvityksen toimintamalli Esiselvitys on hanke, joka tähtää varsinaisen pilottihankkeen avulla laajempien tavoitteiden toteuttamiseen. Esiselvitys on myös itse esimerkki luovasta prosessista, jossa prosessin kulku täsmentää itse työn etenemistä. Toimintamalli on siis prosessin kuluessa muuttuva, evolutiivinen. Esiselvitystä suuntaavia näkökohtia: a) visiona luovan toimialan kehittämiselle on käsitys toimialasta infrastruktuuriltaan monipuolisena ja laajapohjaisena, ytimeltään kannattavana ja työllistävänä alana, joka tunnetaan laadustaan ja erityisosaamisestaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Toimiala konkretisoituu esimerkiksi laadukkaan taiteellisen työn, ohjelmapalveluiden, showbisneksen, tapahtumien, musiikkiesitysten, digitaalisen sisältötuotannon, valokuvauksen, käsija taideteollisuuden parissa. Olennainen kysymys on, kuinka luovaa toimintaa jäsennetään elinkeinoperusteisesti ylläpitäen samalla käsitystä kulttuurin itseisarvoisesta luonteesta. Kuinka siis ymmärtää kulttuuri (keskeisenä muttei ainoana luovana työnä) laajana ja perustavana voimavarana, joka muotoutuu ja uudistuu niin perus, harrastus, innovaatiokuin elinkeinovetoisenkin työn kautta ja avulla? Esiselvityksessä on määriteltävä, mistä ja miten puhutaan, jotta voitaisiin määritellä, mitä on tehtävä. Esiselvitys hyödyntää ohjaavaa kehikkoa, jonka asiakirjat (esimerkiksi KeskiSuomen maakuntasuunnitelma ja ohjelma sekä Taide ja taitelijapoliittinen ohjelma) täsmentävät tavoitteita yhdenmukaistaen. Esiselvitys pyrkii selventämään myös luovan toiminnan yhteydessä usein ristiriitaisesti ja häilyvästi käytettyä käsitteistöä ja tuottamaan osaltaan yhdenmukaisuutta niin esiselvityksen, pilottihankkeen kuin kehkeytyvän toimialankin terminologiaan. Keskeisiä käsitteitä ovat ensinnäkin taide, kulttuuripalvelut ja kulttuuriteollisuus ja edelleen luova teollisuus (creative industries), viihdeteollisuus (entertainment industries) tai sisältötuotanto (content industries). b) vertailuaineistojen mukaan yleisesti käytetty tapa hahmottaa luovaa toimialaa on arvoketjun, arvoympyrän tai arvospiraalin mukainen hahmottamistapa. Arvospiraalin ajatuksen voi liittää myös mielikuvaan liikenneympyrän tai oikeammin kiertoliittymän rakentamisesta. Ensimmäisestä suunnasta tulee sisältöjen, osaamisen ja taitojen virtaa, toisesta hankeohjelmien ja kehittämislogiikoiden virtaa ja kolmannesta suunnasta erilaisia (ja jännitteisiä) muita kulttuuriohjauksen virtoja (kulttuuripolitiikka). Arvospiraali kuvaa ja perustelee luovaa toimintaa myös kulttuuripoliittisen yhteishallinnan ajatuksen kautta. Valtion ohjausmonopolin sijaan kulttuuripoliittisia operaatioita jäsennetään myös markkinatoimijoiden ja ns. kolmannen sektorin tavoitteista ja intresseistä käsin. Esiselvityksessä kartoitetaan ensin otoksina toimijakentän olemassa olevia käsityksiä toimintamuodoista ja toimintaedellytyksistä. Sitten kartoitetaan kulttuuriohjauksen käsityksiä sekä toimintamuodoista ja toimintaedellytyksistä että kulttuuriohjauksen perusteista. Näin syntyvät käsitykset kohtautetaan erilaisten kehittämislogiikoiden ja mahdollisuuksien kanssa. Arvoketjuajattelussa luova toiminta jäsennetään sisällön luomisen (sisältöidean keksiminen ja toteutus) sisällön kehittämisen (sisällön jatkojalostus) sisällön paketoinnin (sisältökokonaisuuksien teko) sisällön markkinoinnin (kohdeyleisön tavoittaminen) jakelun ja loppukäyttäjien tavoittamisen vaiheisiin. Arvospiraalia esiselvitysvaiheen ja pilottihankkeen avulla konkretisoitaessa on kysyttävä 1) mitä ovat toimialan todelliset ja realistiset vahvuudet KeskiSuomessa (esimerkiksi kulttuuri ja digitaalisen sisältötuotannon, taiteen substanssiosaamisen ja tapahtumaosaamisen sekä koulutuksen konkreettisina sisältöinä) siis mikä on todellinen erottava tekijä, differentia spesifica? Tämä edellyttää käsityksen saamista koko laajan toimijakentän vahvuuksista ja heikkouksista, mikä edellyttää riittävän vankan tutkimustiedon hankkimista myös jatkossa (esimerkiksi yritysrekisterit ja luovuusbarometri). Esiselvitys voi esittää alustavia arvioita tiedontarpeesta ja tiedonhankinnan toteuttamisesta. Esiselvi 11

13 2) 3) tys tekee ehdotuksia oman tiedonhankintaaineistonsa perusteella. millä tavoin elinkeinopoliittisesti jäsentyvä vahvuus tai vahvuuspotentiaali saadaan alusta alkaen sovitettua liiketoiminnallisesti realistisiin puitteisiin siis projekteista pysyvämpään taloudellisesti kannattavaan muotoon? Tämä edellyttää arvoketjun heikkojen lenkkien tunnistamista ja kehittämistoimenpiteiden tarkkaa kohdentamista niihin tilanteessa, jossa tavoitteena on siirtyä hankkeistamisesta tuotteistamiseen. Esiselvitys kartoittaa heikkoja lenkkejä ja pyrkii jäsentämään mahdollisuuksia niiden vahvistamiseen. millainen olisi kulttuurihallinnoinnin ja kehitystyön eri osapuolten keskinäinen vuorovaikutus ja työnjako, joka takaisi reunaehtoina ja olosuhteina parhaat mahdollisuudet monipuoliselle kulttuurielämälle KeskiSuomen alueella, ja sen yhtenä osana myös elinkeinovetoiselle toimialatyölle? Olisiko KeskiSuomen alueella laadittavissa niin hallintoa kuin toimijoitakin koskeva, kaikkien osapuolten toimintaa suuntaava kulttuurisopimus, joka toimisi käytännössä yhteishallinnan laatumonopolia tavoittelevana luovan alan foorumina? 2) 3) mitä tulisi tehdä juuri nyt, että luova toimiala menestyisi pidemmällä tähtäimellä (maakuntasuunnitelman perspektiivi)? Millainen hanke eli toimenpidekokonaisuus olisi kaikkein tarkoituksenmukaisin sekä kestävien vaikutusten aikaansaamiseksi että hyvän, välittömämmän impulssivaikutuksen aikaansaamiseksi luovan työn parissa? Millainen hankkeen toteuttamismuoto olisi em. tavoitteiden kannalta paras? Esimerkkitoimija, jota voitaisiin levittää menestystarinana? Useampien toimijoiden verkostoiminen arvoketjun läpikulkevaksi kokeiluksi, jota voitaisiin jatkossa hyödyntää? Olosuhteiden kehittämiseen, toimintaympäristöön ja tukipalveluihin liittyvä hanke, joka yhdistää resursointia, hallinnollisia toimenpiteitä ja koulutusta? Näiden muodostama, toimintatavoiksi vakiintuva kokonaisuus? Esiselvitys valikoi sekä kestäviä vaikutuksia tavoittelevan että luovan toimialan kehittämistä tarkoituksenmukaisesti käynnistävän hankkeen toteuttamismuodon ja laatii siitä projektisuunnitelman. Esiselvitys etsii laatutekijöitä ja ottaa huomioon myös strategisen kulttuurihallinnollisen työnjaon. KeskiSuomella voisi olla laatumonopoli luovassa toiminnassa myös kokonaisvaltaisen, alueellisen yhtenäisstrategian muodossa. Siinä kulttuuriin kohdennettavat hallinto ja kehittämistoimenpiteet synkronoitaisiin mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti luovalle toiminnalle myönteisiksi reunaehdoiksi ja edellytyksiksi. Näin ylläpidettäisiin erilaisia kulttuurisen toiminnan käsityksiä (realismi) pyrkimättä vain yhteen, kulttuuria, taidetta ja luovuutta hegemonisesti määrittelevään näkemykseen tai ajautumatta voimavaroja tuhlaavaan hegemoniakamppailuun. Esiselvityksen konkreettisin tavoite on pilottihankkeen projektisuunnitelman laatiminen. Se edellyttää toimialamallin SWOTanalyysin ja edelleen jatkuvan verkostoitumisen lisäksi pilottistrategiaa. Keskeiset kysymykset ovat 1) 12

14 3 Verk erkostoitumisen toteuttaminen 3 Verk erkostoitumisen toteuttaminen Verkostoitumisessa on ensi vaiheessa tavoiteltu a) kulttuuri ja taidealojen varsinaisia toimijoita b) kulttuuri ja taidetoiminnan hallinnoitsijoita ja c) muita kulttuuri ja taidealojen asiantuntijoita (mm. tutkimus ja rajapinnat eli elinkeinoasiamiehet, kehitysyhtiöt, matkailu). Kontaktien luomisessa on edetty sekä temaattisesti että alueellisesti. Temaattinen verkostoituminen on etsinyt käsityksiä luovasta toimialasta yleisemmällä tasolla. Alueellinen verkostoituminen on etsinyt yleisemmän tason käsityksiä pyrkimällä huomioimaan koko maakunnan alueen. Temaattinen verkostoituminen on tapahtunut haastatteluin ja tapaamisin strategisiksi arvioitujen tahojen kanssa. Informaation perillemeno koko potentiaaliselle toimija ja vaikuttajakentälle on arvioitu varovaisen kohtuulliseksi, mikä on syytä ottaa huomioon tehtäessä johtopäätöksiä seutukuntatapaamisten sisällöllisestä annista ja tarpeesta jatkaa verkostoitumista edelleen. Tapaamisissa on a) esitelty luovan toimialan kehittämisnäkymiä esiselvityksen projektisuunnitelman mukaisesti (elinkeinopoliittinen näkökulma) b) käyty läpi paikallisia luovan työn näkymiä melko väljästi ohjatun keskustelun puitteissa ja c) pyritty aikaansaamaan paikallinen impulssivaikutus laatimalla 13 konkreettista toimenpidettä, joilla saadaan luovaa toimintaa tehostetummin jäsennetyksi alueella. Esiselvitystyössä hyödynnettyjä kontakteja on koottu liitteeksi raportin loppuun (liite 1.). Mukana on ollut toimijoita, hallinnoitsijoita, asiantuntijoita ja muita kulttuurivaikuttajia. Ennen toimialamallin SWOT vaihetta rajaavia ja täsmentäviä verkostoitumiskriteereitä (toimialamalli, rahoituskysymykset, yritystutkimukset) ei ole sovellettu. Tapaamiset ovat perustuneet luovan toimialan kehittämistä koskeviin aikaisempiin selvityksiin sekä taustaaineiston tarjoamiin yleisiin näkemyksiin esiselvityssuunnitelman konkretisoinnin ja ideoinnin avulla. Alueellinen verkostoituminen on tapahtunut seutukuntatapaamisten muodossa. Ratkaisu on perustunut pyrkimykseen tavata mahdollisimman paljon toimijoita lyhyessä ajassa; se ei ole merkinnyt, että luovaa toimintaa tulisi varsinaisesti jäsentää (vain tai erityisesti) hallinnollisin seutukuntarajoin. Seutukunnan nimikkokuntaa on pyydetty järjestämään tila sekä jatkamaan infotilaisuuskutsua paikallisia verkostoja edelleen hyödyntäen. Esiselvitysmies onkin puolestaan jakanut kutsut mahdollisimman laajasti kaikkiin seutukunnan kuntiin virkamieskohtaisesti (paikallisverkostojen asemapäällikköoletus ) sekä tiedossa oleville varsinaisille toimijatahoille. 13

15 4 Luovan toiminnan vahvuuksia ja heikkouksia 4 Luovan toiminnan vahvuuksia ja heikkouksia Luovaa toimintaa koskevan SWOT analyysin (vahvuudet heikkoudet mahdollisuudet uhat) aineisto muodostui sekä kvalitatiivisesta että kvantitatiivisesta aineistosta. Kvalitatiivisena aineistona toimi verkostoitumisvaiheen tietojen analyysi: aikaisemmat raportit ja tutkimukset, haastattelut ja oheismateriaali. Kvantitatiivisena aineistona käytettiin joitakin tilastoja mm. aikaisemmista selvityksistä ja erilaisista rekistereistä. Mukana oli lisäksi vertailuaineistona muualla tehtyjä tai teetettyjä selvityksiä ja SWOTanalyyseja. Lähtökohtaoletukset voidaan tiivistää seuraavasti: Analyysin lähtökohtaoletukset luova toiminta on pistemäistä, hajanaista, kapeasti erikoistunutta ja mit takaavaltaan pienimuotoista luova toiminta ei noudata olemassa olevia toimialarajoja luova toiminta ei palaudu jäännöksettä kulttuurilähtöiseen tai orientoituneeseen toimintaan luova toiminta on löyhänä kokonaisuutena (klusteri) laaja mutta harrastaja ja/tai julkisrahoitteispainotteinen yrittäjyyteen (kulttuuriteollisuuteen) verrattuna 4.1 Analyysin kesk eskeisiä eisiä löydöksiä SWOTanalyysi kohdistui koko laajaan luovaan klusteriin, jolloin arvioitiin samalla sekä varsinaista tulevaa toimialaa että sen toimintaympäristöä. Luovaksi klusteriksi tai kentäksi kutsutaan luovien alojen ja kulttuuriin kuuluvan toiminnan kokonaisuutta. Siihen kuuluvat yksittäiset toimijat (esimerkiksi taiteilijat), erilaiset voittoa tavoittelemattomat organisaatiot ja instituutiot (esimerkiksi festivaaliyhdistykset) sekä kulttuurin uusintamisesta, peruspalveluista ja toimintaedellytyksistä huolehtivat tahot (esimerkiksi kulttuuritoimi ja alueellinen taidetoimikunta sekä alan koulutusorganisaatiot) ja edelleen luovuus ja innovatiivisuus muilla (toimi)aloilla. Näistä viimeksi mainittu on usein piilevää ja vaikeasti löydettävissä. 14

16 HEIKKOUKSIA I raja harrastamisen, kulttuurisille aloille omistautumisen, ammatinharjoittamisen (toimeentulo) ja rajatummin määritellyn yrittäjyyden (hallittu kasvu) välillä on häilyvä seutukunnat ja maakuntakeskus ovat suhteissaan kirjavasti aktiivisia yrittämisen ja toimeentulorajan ylittävän ammatinharjoittamisen osuus koko luovasta toiminnasta pieni olemassa olevat yritykset ovat pieniä ja pistemäisiä toimijoilla on hyvin kirjavia ansaintaja jakelulogiikoita HEIKKOUKSIA II suhtautuminen asiakaskeskeisyyteen on kirjavaa (lähtökohtana koteloituva luovuus, jossa kysynnän merkitystä ei oivalleta) yhteistyö ja verkostoituminen toteutuvat vain paikoittain niin klusterin ensisijaisten toimijoiden kuin tuki, hallinta ja kehitys sekä koulutusorganisaatioiden välillä liiketoimintaosaaminen on usein varsin hataraa ja puutteellista; liiketoimintaosaamisen tärkeyden aliarviointia esiintyy kaikessa toiminnassa, ei vain kasvuhakuisessa yrittämisessä toiminnan parissa erilaisia asenneongelmia ja sisäänpäin lämpiävyyttä eli mm. arkuutta muutoksiin ja kykenemättömyyttä nähdä verkostoitumisen hyötyjä tuettujen projektien tilapäisyys ja liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämättä jättäminen ehkäisevät kestävien toimintamuotojen kehittymistä luovan ja kulttuuritoiminnan osaamisen ja tuotteiden markkinointi ja mainontaosaaminen on paikoitellen varsin puutteellista pitäytyminen luonnollistuneissa toimija ja toimialarajoissa ja käsityksissä (esimerkiksi humanismi/teknologia vastakkainasettelu ) rahoitusratkaisut ovat yksipuolisia perustuen usein julkisen rahoituksen suureen osuuteen UHKIA VAHVUUKSIA MAHDOLLISUUKSIA leveästä klusterin perustasta ja vahvasta koulutusvolyymista huolimatta osaaminen ei jää maakuntaan osaamista uusintavan koulutuksen jatkuvuus vaarantuu kansallisten linjausten myötä muutosvastarinta syö potentiaaliset mahdollisuudet ja luovan toiminnan ydin jää julkisen rahoituksen epävarmasti säätelemien toimintamuotojen piiriin itseisarvoisesti luovia ja kulttuuritarpeita huomioidaan priorisoinneissa entistä vähemmän harrastajamaisuus ja ammattilaisuus eivät eroa selkeästi toisistaan yrittämisen kynnys jää liian korkeaksi toimijan tosiasiallisen yrittäjyyden tunnistamisesta huolimatta luovan klusterin kanta on laaja ja yrittämisen kynnyksellä on potentiaalia luovan alan osaaminen on alueellisesti vahvaa ja monipuolista rajapintatoimialoilla esiintyy hyviä hyödynnettäviä kokemuksia yleinen kehittämisasenne on jatkuvasti parantunut verkostoitumisen tehostamisen vapauttaa runsaasti hyödynnettävää potentiaalia elinkeinopoliittisen näkökulman omaksumiseen löytyy potentiaalia poikkialainen toiminta ja monipuoliset rajapinnat sisältävät runsaasti mahdollisuuksia alueellisuus ja ennakkoluuloton toiminta yli erilaisten rajojen professionalisoituminen, erikoistuminen ja harrastaminen voivat tukea toisiaan 15

17 4.2 Johtopäätöksiä Käytännölliset johtopäätökset toimintasuositusten muodossa esitellään pilottina toimivan hankekokonaisuuden muodossa raportin lopussa (ks. luku 6). Tähän on koottu joukko yleisempiä johtopäätöksiä. Kehittämistoiminnan alkuvaiheisiin liittyy usein innostusta ja vaatimuksia saada aikaan välittömiä, näkyviä tuloksia alkuun panostettujen voimakkaiden resursointien myötävaikutuksella. KeskiSuomen alueella kannattaisi kuitenkin katsoa puista metsään ja avata näkökulmaa luovaan toimialaan kärsivällisen pitkän tähtäyksen kautta. Luovaa toimialaa ei voida kehittää muutaman pistemäisen onnistujan varaan laiminlyöden infrastruktuurin kehittäminen ja tulevaisuuden näkymät. On aloitettava kokonaisnäkemyksellisesti infrastruktuurista, koko luovan toiminnan kentästä. Tällöin paljastuvat ne pullonkaulat ja muut tekijät, jotka ehkäisevät luovan toiminnan kehittymistä myös toimialana. Kulttuuripohjainen yrittäjyys toteutuu KeskiSuomessa vielä pistemäisenä, hajanaisena, kapeasti erikoistuneena ja mittakaavaltaan pienimuotoisena. Usein raja harrastamisen, kulttuurisille aloille omistautumisen, ammatinharjoittamisen (toimeentulo) ja rajatummin määritellyn yrittäjyyden (hallittu kasvu) välillä on häilyvä. Lisäksi kulttuuripohjaisen yrittäjyyden piirissä harjoitettava toiminta on sisällöllisesti hajanaista. Luovan toiminnan pilottihankkeen kohdentuminen elinkeinotoiminnan kynnykselle olemassa oleviksi ajateltujen kärkihankkeiden tai yhden pistemäisen hankkeen sijaan on yksi käytännöllinen ratkaisu. Samalla osana kehittämistoimenpiteiden kokonaisuutta olisi syytä omaksua jämäkkä liiketaloudellinen näkökulma ja tunnistaa arvoketjuajattelun heikot lenkit. Ammatinharjoittamisen ja yrittämisen kynnyksellä liiketoimintaosaamisen ja ajattelun saaminen osaksi vakiintunutta toimintakulttuuria on keskeinen tavoite. Yhteishallinnan jäsentämisessä on myös pyrittävä hallinta ja kehitystahojen tietoiseen työnjakoon tähtäävään verkottumiseen. Esimerkiksi tästä käy ajatus työnjaosta, jossa luovuus, sisältöjen luominen ja kehittäminen klusterin laajassa perustassa tapahtuvat kulttuuritoimen ja alueellisen taidetoimikunnan fokusoimana kun taas paketointi, markkinointi ja jakelu eli kulttuuripohjainen yritystoiminta ovat maakuntaliiton ja vertaisorganisaatioiden (esimerkiksi koulutus) vastuualueella. Luovan toiminnan SWOTanalyysia on hyödynnetty maakuntaohjelman luovaa toimintaa koskevien linjausten yhteydessä. Maakuntaohjelman kulttuuria ja vetovoimaisuutta koskevassa luvussa todetaankin, että opetusministeriön kulttuuriteollisuustyöryhmän jäsennyksin monipuolinen kulttuuriteollisuus voidaan myös KeskiSuomessa jakaa useisiin kehittämisen kohteisiin. Näitä voisivat olla kulttuurisektorin yrittäjäkoulutus, luovan toiminnan tuotteistaminen, kulttuurin markkinointi, multimediaalan koulutus, tuottajakoulutus ja tuottajarakenteen luominen sekä kulttuuripalveluiden ja tuotteiden viennin kehittäminen. Tässä rajatussa, juuri toimialatyyppisessä kehitystyössä tavoitteena tulee olla kulttuuripohjaisen yritystoiminnan jäsentyminen kulttuuriteollisuutena, jossa sisällöllinen osaaminen, tarkoituksenmukainen työnjako (esimerkiksi sisällön luomisen ja markkinoinnin välillä), monipuolinen teknologioiden hallinta ja kokonaisvaltainen liiketoimintaosaaminen muodostavat vahvan kokonaisuuden. Teknologioiden hallinnalla tarkoitetaan jatkuvasti kehittyvien suunnittelu ja tuotantoteknologioiden soveltavaa osaamista. Liiketoimintaosaamisessa on kyse tuotantoprosessin, luomisen ja tuotteistamisen sekä markkinointitoimenpiteiden kokonaisuudesta. Kulttuuripohjaisen yritystoiminnan piirissä KeskiSuomessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota juuri liiketoimintaosaamisen määrätietoiseen kehittämiseen. Olennaisena osana liiketoimintaosaamista on tapa, jolla kulttuuriteollisuuden prosesseja hahmotellaan. Luovalle ja/tai taiteelliselle toiminnalle tyypillisen sisältölähtöisen tuotantoprosessiajattelun rinnalle tulisi nostaa asiakas ja kysyntälähtöinen tuotantoprosessin jäsennystapa. Liiketoimintaosaamisen yhteydessä keskeisiä kehittämisen kohteita ovat asiakaslähtöisen prosessiajattelun lisäksi osaajien välinen yhteistyö, markkinointi ja tuottajarakenne ja näiden väliset verkostot sekä juridinen, tekijänoikeuksiin liittyvä osaaminen. Luovan toimialan luovan toiminnan elinkeinopoliittisesti avautuvan ytimen kehittämisnäkymät voidaan tiivistää maakuntaohjelman tapaan seuraavasti: 16

18 Kulttuuripohjainen yrittäjyys on saatava osaavalle ja kannattavalle uralle Kulttuuriteollisuuden kehittäminen alkaa yritystoiminnan perusteita korostamalla Kulttuuripohjainen yrittäminen oivalletaan kokonaisvaltaisena sisällön, teknologioiden ja liiketoiminnan hallintana Kulttuuriteolliseen prosessiin avataan myös asiakas ja kysyntälähtöinen näkökulma Luova toimiala ei voi kehittyä ilman dynaamista ja kriittistä massaa muodostavaa luovalle toiminnalle otollista infrastruktuuria. Yhteishallinnan periaatteeseen kuuluu (jo kehitys ja ohjaustoimenpiteiden oikeuttamisenkin kannalta) toimijalähtöinen keskustelevuus ja rakentavan väittelyn ilmapiiri. Siksi KeskiSuomen maakunnan rikkaan kulttuurin ja taiteen alan toiminnan turvaaminen ja edistäminen edellyttää ohjaus, kehitys ja koulutusviranomaisten pohdittua ja hallittua työnjakoa sekä luovaan kenttään panostamista. Näin taataan lähitulevaisuudessa entistä merkittävämmäksi nousevan innovatiivisuuden leveäpohjaisuus ja sen tehokas kanavoituminen osaksi toimintakulttuuria koko maakunnassa. Vain laaja, toimijalähtöinen, kaikki osapuolet huomioiva ja keskusteleva luovan toiminnan maakunnallinen kulttuuri mahdollistaa aidon, itseisarvoisiin luovuuden lähtökohtiin rakentuvan sosiaalisen pääoman kasautumisen. Se johtaa hyvinvoinnin lisääntymiseen, yritystoiminnan edellytysten säilymiseen ja voimistumisen sekä maakunnan vetovoimaistumiseen. Maakuntaohjelman kirjaamat lähtökohdat luovan toiminnan yleiselle kehittämistyölle voidaan tiivistää seuraavasti: Julkisen ja yksityisen rahoituksen ja kehittämis ja ohjaustoimenpiteiden on verkostoiduttava hallitusti ja tavoitteellisesti (yhteishallinnan laatumonopoli) Yksityisten rahoitusmuotojen hyödyntämistä on vahvasti kehitettävä kulttuuriteollisuuden piirissä Koulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen ja laatumonopolien tavoittelu takaa koulutuksen jatkuvuuden Luovan toiminnan jäsentäminen kokonaisuutena ja arvoketjuna on kaiken kehittämisen perusedellytys Maakuntaohjelmaan kirjattujen perusteiden mukaisesti tietoisesti laadittu ja hallittu työnjako voimistaa ja tehostaa koko luovan klusterin toimintaa. Samalla se poistaa edellä kuvattujen kulttuuripohjaisen yritystoiminnan heikkouksien lisäksi suunnittelu, ohjaus ja kehitystoimintojen päällekkäisyyttä. Lisäksi se lieventää instituutioiden muutosvastarintaa, jota ruokkii resurssien niukkeneminen. Julkisen rahoituksen väheneminen ja arvio kehityssuunnan pysyvyydestä vaativat joka tapauksessa yksityisten rahoitusmuotojen kehittämistä osana kulttuuripohjaisen yritystoiminnan edellytyksiä. Maakunnallisen koulutussektorin on arvioitava entistä täsmällisemmin niin lyhyen kuin pidemmänkin aikavälin työmarkkinanäkymiä ja keskitettävä voimavarojaan kilpailukykyisille, koulutuksen ja osaamisen laatumonopolia tavoitteleville aloille. 17

19 5 Pilottihankek ekok okonaisuuden onaisuuden taustoitus 5 Pilottihankek ekok okonaisuuden onaisuuden taustoitus Pohdittaessa esiselvityksen antia erityisesti luovaa toimialaa muovaavan ja kehittävän pilottihankkeen luonnosteluna, huomio kiinnittyy heti kestävän toimialan vankkaa ja oikein kohdennettua perustaa rakentaviin toimenpiteisiin: erilaisten toimijoiden verkostoitumiseen ja näkyvyyden lisäämiseen, juuri luovan toiminnan ammattilaisten liiketoimintaosaamisen kehittämiseen ja yrittäjinä toimivien yritysten kasvupotentiaalien hyödyntämiseen varmistamalla hallittu kasvukynnyksen ylittäminen. Nämä osahankkeet löytävät perustelunsa laajemmista ja osin periaatteellisemmista esiselvityksen tuottamista arvioista, joita läpikäydään seuraavaksi. 5.1 Kulttuuripolitiikkaa vai elinkeinopolitiikk einopolitiikkaa? Koko luovaa toimintaa, taidetta ja kulttuuria koskevien ohjaus ja kehityskeskustelujen ytimessä on sitkeä jännite kulttuurin jonkin ainutlaatuisen, omalakisen ja kulttuurin taloudellisen hyödyntämisen, tässä kulttuuriteollisuuden, välillä. Luovan toimialan kehittämisen kannalta keskeinen jännite näyttäisi siis olevan kulttuuripolitiikan ja elinkeinopolitiikan välinen. Kaikki taide ei koskaan voi eikä sen tule menestyä kaupallisin arvoin mitattuna. Mutta osa voi. Silloin ollaan jo ammatinharjoittamisen alueella, josta ei ole pitkä matka ammatinharjoittamisen vakiinnuttamiseen ja yrittäjyyteen, siis laajasti ymmärrettynä kulttuuriteollisuuden näkökulmaan. Kehittämistyön (yhdessä kulttuuripolitiikan kanssa) kannalta kyse onkin pitkälti siitä, kuinka sekä autonomisen taiteen että kulttuuriteollisuuden pyrkimyksiä kehitettäisiin yhteisesti hahmottaen ja soveltuvin osin rintarinnan. Tätä ajatusta tarkastellaankin yhden osahankkeen muodossa kehittämistoimenpiteitä kuvaavan hankekokonaisuuden yhteydessä. Miksi itseisarvoinen kulttuuripolitiikka ja elinkeinopolitiikka eivät voisi täydentää toisiaan? Tunnetun väitteen mukaisesti tuotteistamaan, standardisoimaan ja monistamaan pyrkivä kulttuuriteollisuus hävittää omalakisen taiteen ja kulttuurisen toiminnan perusmerkityksen. Jännite voidaan siirtää niin kulttuuriorganisaatioiden kuin luovan toimialan yritystenkin toimintaajatuksen sisäiseksi: pyritäänkö tekemään autonomista taidetta ja kulttuurityötä vai pyritäänkö taloudelliseen menestykseen ja kasvuun? (ks. Auvinen 2003, 50; Auvinen 2000.) Tämä jännite tuli esiin SWOTanalyysin haastattelukierroksella. Merkittävää kuitenkin on, että jännite nähtiin usein myös keinotekoisena: ajateltiin, ettei kyseessä tarvitse olla mustavalkoinen jokotai asetelma. Taiteen omalakisuuden näkökulmasta kyse voisi olla siitä, että taiteesta on moneksi. 18

20 5.2 Yksi kulttuuri vai kulttuurien moneus? Toinen kehittämistyön suuntauksiin vaikuttava jännite koskee käsitystä itse kulttuurisen toiminnan luonteesta. Mikä ja mitä on se kulttuuri, jota julkisen vastuun varassa lähdettäisiin kehittämään ja jota kulttuuripoliittisin toimenpitein tuetaan ja ylläpidetään? Kuinka kulttuurista löydetään kiintopisteitä, joilla sitä ylipäätään voitaisiin käsitteellistää? Ensinnäkin kulttuurin määritelmiä on useita. Laajimmillaan kulttuuri hyödyntäen UNESCOn luokitusta viittaa niihin kaikkiin tapoihin, joilla ihmiset käsitteellistävät, kokevat ja tulkitsevat niin sanottua arkista elämäänsä. Täsmällisemmin kulttuuri viittaa tekijänoikeusteollisuuden ja kulttuuriteollisuuden, erilaisten viestintäjärjestelmien sekä niiden tuotteiden varaan rakentuviin kulutusmalleihin ja taide sekä kulttuuriosaamisen muotoihin. Kehittämistyötä silmällä pitäen kannattaisi ottaa vakavasti usein esitetty huomautus, että Suomessa on oltu kenties liian pitkään yhden (elitistisen) kulttuurikäsityksen varassa. Tähän kulttuurikäsitykseen on liittynyt vahva kulttuuripoliittinen resursointi. Korkeakulttuurin ulkopuolelle sitkeästi jätetty populaarikulttuuri (jakohan on menettämässä merkitystään) on toisaalta kärkiedustajiensa myötä menestynyt taloudellisesti kulttuuriteollisuuden piirissä useinkin menettämättä kulttuurista omalakisuuttaan. Lisäksi ajatus alakulttuurien moninaisuudesta avaa mahdollisuuksia luovuuden ja innovaatioiden herkemmälle jäsentymiselle. Luovuus ja innovaatiot edellyttävät aina ennakkoluulotonta riskinoton ja epäonnistumisen mahdollisuuden hyväksymistä, pelkistetyimmillään esimerkiksi kulttuuripoliittisena kustannuseränä. Tällaisen massatuotanto ja markkinapainotteisen määritelmän lisäksi esitetään vielä kolmas, taide ja perinneperusteinen määritelmä. Sen mukaan kulttuuri kattaisi inhimillistä elämää ja kohtaloita kuvaavan ja pohdiskelevan (taiteellisen) ja luovan työn, läntisen sivistyspiirin korkeakulttuurin ja sen luoman kulttuurisen perinnön ylläpidon, tallentamisen ja välittämisen erityisesti erilaisten kulttuuripalvelujärjestelmien välityksellä. (Heiskanen 2002, 21) Kulttuurin kehittämisen kannalta tärkeitä kohteita on löydettävissä jokaisen määritelmän piiristä. Määritelmiä voi lisäksi sijoittaa konkreettisempiin yhteyksiin, esimerkiksi olemassa oleviin kulttuurisen toiminnan muotoihin. Silloin huomataan, että myös erilaiset kulttuurin määritelmät voivat olla jännitteisessä suhteessa keskenään. Tulisiko keskittyä taidelaitosten usein traditiopainotteisen valmiin tarjonnan tukemiseen vai suunnata huomiota myös epämuodollisempien toimijoiden osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen, dynaamisiin ja uutta luoviin prosesseihin? Onko tuettava tai kehitettävä kulttuuri jokin yksi, yksimielisesti arvokkaasti koettu ja asiantuntijoiden ja ammattilaisten piireissä hyväksytty valtakulttuuri, vai onko kulttuuri lopultakin erilaisten alakulttuurien moneutta, jossa ammattimaisuus ja harrastajat, instituutiot ja epämuodolliset ryhmät, rakenteet ja toiminta, traditio ja dynaamisuus eivät määrittele lukkoonlyövästi ja etukäteisesti ohjauksen ja kehityksen linjauksia? (Ks. Auvinen 2003, 51; Langsted 1990) 19

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Luovuutta ja liike-elämän palveluita

Luovuutta ja liike-elämän palveluita Luovuutta ja liike-elämän palveluita CIBS -klusteri Carita Harju MYR 26.6.07 Päätoimijat: Keski-Suomen TE-keskus Jyväskylän yliopisto Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattiopisto Keski-Suomen

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö 327 Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi automatisaatiosta ja robotisaatiosta HEL 2016-002831 T 03

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 Jyväskylän Yrittäjät 2 Toimintasuunnitelma 2014 SISÄLLYS TOIMINTASUUNNITELMA 2014... 3 1. JYVÄSKYLÄN YRITTÄJIEN ARVOPOHJA... 3 1.1 Arvot... 3 1.2 Missio...

Lisätiedot

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen Miten aloitimme? Alueen kilpailukyvyn ydin on jatkuvasti uudistuva osaaminen. Keski-Suomen kehittyminen oppivana alueena vahvistaa maakunnan

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet Raine Mäntysalo

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot