On luovan toiminnan aika

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "On luovan toiminnan aika"

Transkriptio

1 On luovan toiminnan aika Luovan toimialan kehittäminen KeskiSuomeen esiselvityksen loppuraportti KeskiSuomen liitto Julkaisu B 127, Jyväskylä 2003 ISBN X, ISBN (sähk.) ISSN

2 KESKISUOMEN SUOMEN LIITTO JULKAISU B127 On luovan toiminnan aika Luovan toimialan kehittäminen KeskiSuomeen esiselvityksen loppuraportti Jyväskylä 2003

3 Julkaisutilaukset KeskiSuomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Liisa Suonpää Puhelin (014) Telekopio (014) Lisätietoja Mikko Kankainen Puhelin (014) ja Hannu Ikonen Puhelin Julkaisija KeskiSuomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin (014) /vaihde Julkaisun avainsanat Kulttuuri Luovuus Taide Toimiala Yrittäjyys Julkaisu B 127 ISSN ISBN X ISBN (sähköinen versio) Painos: 300 kpl Kansi: Hanna Korhonen Taitto: Hanna Korhonen Painopaikka: Kopijyvä Oy 2

4 Esipuhe Esipuhe Vuonna 2002 hyväksytyssä KeskiSuomen maakuntasuunnitelmassa pidetään taidetta, kulttuuria ja liikuntaa merkittävänä innovaatioympäristön osana ja menestystekijänä. Maakuntasuunnitelman linjauksen mukaan varmistetaan edellytykset luovan toiminnan toimialalle ja sen yritystoiminnan kasvulle ja verkottumiselle. Luovan toiminnan toimialan jatkotyön pohjaksi katsottiin tarpeelliseksi käynnistää esiselvitys, jossa arvioitaisiin luovan toiminnan suhdetta muihin kehittämisen kohteena oleviin toimialoihin ja valmisteltaisiin jatkohankkeita. Luovan toiminnan toimialan esiselvityksen ovat rahoittaneet KeskiSuomen liitto, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Jyväskylän ammattikorkeakoulu valitsi esiselvityksen tekijäksi yhteiskuntatieteiden tohtori Jari Hoffrénin (EleMentori). Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut koulutusalajohtaja Hannu Ikonen ja sen työskentelyyn ovat osallistuneet viestintäpäällikkö Virpi Viertola ja toimialajohtaja Risto Kinnunen Jykes Oy:stä sekä kehittämispäällikkö Tapani Mattila ja tutkimusjohtaja Mikko Kankainen KeskiSuomen liitosta. Työn kuluessa on kuultu kymmeniä luovan toiminnan ja muiden toimialojen yrittäjiä ja asiantuntijoita. Luovan toiminnan toimialatyön yhtenä pontimena oli opetusministeriön valmistelema taide ja taiteilijapoliittinen ohjelma, jonka toteuttamiseen valtio ei kuitenkaan ole vielä osoittanut tarvittavia resursseja. KeskiSuomella on mahdollisuus kehittää luovaa toimialaa osana EUohjelmien toteuttamista. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa on varauduttu tähän. Miten toimintaa rahoitetaan nykyisen EUohjelmakauden jälkeen, jää nähtäväksi. Luova toiminta ei hahmotu kovin selkeästi toimialaksi. Toimialatyö on yritysvetoista työtä, johon osallistuvat kasvuhakuiset, verkostoituneeseen yhteistoimintaan pystyvät pienet ja keskisuuret yritykset. Luovassa toiminnassa toimialatyö kohtaa monia erityisiä haasteita, kenttä ei hevin jäsenny kasvuhakuisiksi yrityksiksi. Rikas kulttuuri, taiteen ammattilaiset ja kulttuurikentän toimijat ovat elävä, mutta samalla varsin kirjava ja moniääninen joukko, josta pitäisi löytää sellaiset toimijat, jotka haluavat yhdessä kasvattaa ammattitaidon ohella myös alan liiketoimintaa. Esiselvityksellä on haluttu edetä tällä tiellä. Luovan toiminnan toimialan jatkokehittämiseksi esiselvityksessä on jäsennetty kolme hanketta, jotka kaikki ovat tarpeellisia. Toivomme, että jatkohankkeet voidaan käynnistää mahdollisimman pian ja että luovan toiminnan kehittämisestä keskustellaan maakunnassa laajasti. Samalla kiitämme kaikkia esiselvitystä edesauttaneita ja erityisesti Jari Hoffrénia, joka on tehnyt varsinaisen työn ja kirjoittanut loppuraportin. Julkaisun ulkoasun ja taiton on tehnyt Hanna Korhonen KeskiSuomen liitosta. Jyväskylässä Aleksis Kiven päivänä 2003 Hannu Ikonen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kulttuurialan koulutusalajohtaja Mikko Kankainen KeskiSuomen liiton tutkimusjohtaja 3

5 Tiivistelmä Tiivistelmä Esiselvityksen tavoitteena on ollut luovan toiminnan toimialan kehittämisen edellytysten tarkastelu KeskiSuomessa sekä kehittämistoimenpiteiden suosittelu pilottihankekokonaisuuden muodossa. Luovalla toiminnalla tarkoitetaan usein, mutta ei poissulkevasti, kulttuurin, taiteen, sisältötuotannon ja tapahtumaosaamisen sekä käsi ja taideteollisuuden, valokuvauksen, muotoilun aloilla tapahtuvaa toimintaa. Luova toimiala jäsentyy KeskiSuomessa suhteessa jo olemassa oleviin toimialoihin. Kehittämisen konkreettiset lähtökohdat käyvät ilmi hankekokonaisuudesta, jonka lähtökohtana ovat olleet 1) toimijalähtöisyys 2) kattavuus ja 3) kehittämistyön pitkäjänteisyys. Hankekokonaisuus vastaa kysymykseen keitä ja millaisia osaajia luovan alan toimijat ovat esittää kuinka luovan alan verkostoitumista ja näkyvyyttä voidaan kehittää osoittaa luovan alan ammatinharjoittamisen ja yritystoiminnan pullonkaulat ja räätälöidyn kouluttamisen suunnat liiketoimintaosaamisen alueella painottaa kärkiyritysten kasvukynnysten hallitun ylittämisen merkitystä jäsentää luovaa toimintaa niin välineellisen kuin itseisarvoisenkin toiminnan näkökulmasta Hankekokonaisuuteen kuuluvat toimijakenttää kokoava ja toimintaa sähköisessä ympäristössä edustava foorumihanke, ammatinharjoittajia yrittäjiksi kouliva liiketoimintaosaamishanke sekä yrityksiä edelleen kehittävä kärkiyrityshanke. Foorumi jäsentää sitä luovan toiminnan laajaa kenttää, josta yritysmäinen toimintatapa kehittyy ja jalostuu alansa huippuosaamisena. 4

6 Sisällys Sisällys Esipuhe...3 Tiivistelmä Kehittämistyön taustoja Luovan toiminnan ja kulttuurin merkityksestä ja asemasta KeskiSuomen liitto: toimialamalli ja luova toiminta Toimialamalli Maakuntasuunnitelma ja ohjelma Luova toimiala? Esiselvityksen kuvaus ja toimintamalli Toimeksiannon kuvaus Esiselvityksen toimintamalli Verkostoitumisen toteuttaminen Luovan toiminnan vahvuuksia ja heikkouksia Analyysin keskeisiä löydöksiä Johtopäätöksiä Pilottihankekokonaisuuden taustoitus Kulttuuripolitiikkaa vai elinkeinopolitiikkaa? Yksi kulttuuri vai kulttuurien moneus? Kehittämistyö laatu ja arvopohjien ristipaineissa Kehittämistyön sekäettä: autonominen kulttuuri, kulttuuripolitiikka ja elinkeinopolitiikka Luovan toimialan hankekokonaisuus Osahankkeiden perustelut Luovan toiminnan kantava perusta: luovan foorumin osahanke Taidosta ammatiksi ja yrittäjyyteen: liiketoimintaosaamisen osahanke Osaamisen kantava jatkaminen: Kärkiyritysten kasvun osahanke Arvio osahankkeiden kustannuksista...27 Lähdeaineistoa...28 Liitteet Liite 1 Kontakteja 5

7 1 Kehittämistyön taustoja 1 Kehittämistyön taustoja 1.1 Luovan toiminnan ja kulttuurin merkityksestä ja asemasta Keskustelu taiteesta, luovuudesta ja kulttuurista aluekehityksen yhteydessä on viime vuosina noussut esiin osin uusin teemoin. Kun vielä kaksikymmentä vuotta sitten keskusteltiin taiteesta, kulttuurista ja luovuudesta palveluiden parantamisen ja monipuolistamisen näkökulmasta, kymmenen vuotta sitten suuntauduttiin alueiden houkuttelevuuteen ja kilpailukykyyn. Silloin luovuutta ja kulttuuria alettiin arvioida strategisesta näkökulmasta aikaisemman, aktiivisen roolin sijaan. (Sokka & Haajanen 2002; Heiskanen ym. 2002) Tämän päivän teemaksi nostetaan usein innovatiivisuus, kulttuurinen moninaisuus ja muutokset taloutta koskevassa ajattelussa. Tapa keskustella taiteesta, kulttuurista ja luovuudesta vaihtelee keskustelijan mukaan. Suomalainen kulttuuritoiminnan ja elämän hallinnointi ei ole yksiäänistä, minkä osoittaa erityisen hyvin taloudellisen ajattelun ja argumenttien tunkeutumiseksi koettu yleistyminen taiteen, luovan toiminnan ja kulttuurin kentillä. Taustalla ovat suuremmat muutokset niin kulttuurin sisäisen järjestelmän kuin laajempienkin kehitysideologioiden kehityksessä. Tämä tarkoittaa ulkoa päin sekä valtiollisen että alueellisen kulttuuripoliittisen ohjausjärjestelmän (taidetoimikunnat, kulttuuritoimi) että aluekehitysjärjestelmän (maakuntaliitot) muutoksia. Sisältä päin kyse on muutoksista taiteen ja kulttuurin osaajien ja toimijoiden toimintaympäristössä, työn arjessa. Tiivistäen: vuosikymmeniä sitten laajemmin yleishyödylliseksi ajatellun taiteen, kulttuurin ja luovuuden roolia on ryhdytty tarkastelemaan jäsentyneemmin ja paikoin vaativammin yhteiskuntakehityksellisestä, kansalaisyhteiskunnallisesta ja elinkeinollisesta näkökulmasta. Julkisen päätöksenteon ja hallinnon roolia koskevat muutokset tiivistyvät ajatukseen yhteishallinnasta (governance). Yhteishallintaajattelun mukaan yhteiskuntaa ei ohjaa vain julkinen valta ja verotuksen kautta koottuja varoja käyttävä valtio, alueellinen ja paikallinen itsehallinto sekä näiden valtuuttamat julkisyhteisöt. Hallintaan osallistuvat myös markkinasektori ja vapaaehtoistoimintaa jäsentävä kolmas sektori omine lainsäädäntö ja organisatorisine perustoineen. (Heiskanen ym. 2002, 16) Vakiintuneen käsityksen mukaan kulttuurihallinnon järjestelmässä valtio toisaalta, alueet ja kunnat toisaalta ovat vastanneet suunnilleen yhtä suurilla panostuksilla kulttuurin julkisesta rahoituksesta. Suuntaus näyttää nyttemmin olevan, että valtion rooli suurempana rahoittajana on väistymässä ja kuntien sekä alueiden myös yksityisen rahoituksen muodossa suhteellinen panos on lisääntymässä. Kunnat ovat paikallistasolla keskeisessä asemassa kulttuuripalveluiden ylläpitäjinä valtionosuuksien tukemana (valtionosuusuudistus 1993). KeskiSuomessa valtionosuudet olivat vuonna 2002 yhteensä 7 M (kirjastotoimi 4 M, museot ja teatterit kumpikin 1 M, orkesterit 0,5 M ja kulttuuritoimi 0,3 M ). Euroopan unionin toiminnan alueellinen jalkautuminen on nostanut valtionosuusjärjestelmän rinnalle myös hankkeistamisen ja projektien tien. Valtio eli lähinnä Opetusministeriö ja sen alaiset, itsenäistä päätäntävaltaa käyttävät taidetoimikunnat sekä lääninhallitukset ovat perinteisesti keskittyneet melko korkeakulttuurisesti kulttuuriinstituutioiden ylläpitoon ja perustoimintaedellytysten luontiin. Viime vuosina näköalat ovat laajenneet kulttuuritoiminnan, yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan suhteisiin sekä erityisesti kulttuuriteollisuuteen. Maakunnan liittojen rooli on kasvanut vuoden 1994 jälkeen niiden ryhdyttyä vastaamaan aluekehityksestä. Roolissa on keskeistä itsenäisen toiminnan edellytysten kehittäminen. KeskiSuomen liiton näkökulmasta tärkein erityispiirre on viimeisen kymmenen vuoden ajan ollut ns. toimialamalli. Siinä aluekehitystyötä on kanavoitu elinkeinotoiminnallisin painotuksin keskeisiksi tunnistettujen toimialojen pariin. Taiteen, kulttuurin ja luovuuden sijoittuminen tä 6

8 hän toimialakenttään on jäänyt useissa tapauksissa epäselväksi. Tilanteen selkiyttämiseksi liitto on yhdessä joidenkin koulutus ja kehitystoimijoiden kanssa ryhtynyt laatimaan omaa luovuuden ja kulttuurin strategiaa. Tehtävä ei ole (ollut) helppo. Taiteen, kulttuurin ja luovuuden kentillä on oma historiansa, erilaisten toimijoiden vaihtelevia näkemyksiä, ohjaus ja hallintokulttuurien toisistaan poikkeavia painotuksia siis aidosti jännitteisiä arvopohjia, intressejä ja näkemyksiä. Näiden tulisi kuitenkin vain luonnehtia toimintatilannetta, ei kuvata toiminnan poistettavia esteitä tai toiminnan mahdottomuutta. Taidetta, kulttuuria ja luovuutta sivuavia linjauksia on saatu joka tapauksessa jäsennettyyn muotoon. Rajapinnoilla mm. matkailun alalla on tehty selvityksiä ja suunnitelmia. Liitto on laatinut kulttuurin kehittämisohjelmia, ja vuonna 2002 ilmestyi ensimmäinen toimeksiannosta laadittu laajempi liiton linjauksia koskeva tarkastelu Avoin kulttuurikoodi Avauksia KeskiSuomen liiton kulttuurilinjauksiin (KeskiSuomen liiton julkaisu B 120). Raporttia edelsi ensimmäinen laajempi taiteen, kulttuurin ja luovuuden toimijakentän haastatteleva läpikäynti, joka tiivistyi liiton kulttuuriseminaariin toukokuussa Ensimmäinen maakuntaohjelma ja maakuntasuunnitelma sisältävät kulttuuria koskevia linjauksia pitkälle tulevaisuuteen. Pohjaa konkreettisten toimenpiteiden suuntaan on siis jo luotu. Käsillä olevan esiselvitysraportin kuvaamassa selvitystyössä aikaisemmin luotu pohja on ollut tärkeä lähtökohta. Taiteen, kulttuurin ja luovuuden roolia ja merkitystä on arvioitu myös muissa maakunnissa ja hallintotoimijoiden parissa, erityisesti opetusministeriössä. Valtioneuvosto julkaisi taide ja taiteilijapoliittisen ohjelman. Myös akateeminen kulttuuripoliittinen tutkimus on ehättänyt arvioimaan nykytilannetta. Lisäksi on ilmestynyt joukko taiteen, kulttuurin ja luovuuden ja elinkeinoelämän yhteyksiä kartoittavia tarkasteluja. Käsillä olevan raportin kuvaama esiselvitystyö on pyrkinyt maisemallistamaan myös näitä kartoituksia KeskiSuomen alueellisesta näkökulmasta (ks. lähteet ja kirjallisuus). 1.2 KeskiSuomen liitto: toimialamalli ja luova toiminta Toimialamalli Liiton toimialamallissa visiotasolla Keski Suomi on tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta. Käytännön tasolla yritystoimintaa pyritään kehittämään maakunnalle keskeisten kuuden toimialan kautta; toimialoiksi valikoituivat elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, graafinen ala, mekaaninen puu, matkailu sekä käsi ja pienteollisuus. Kulttuuria on liiton toiminnassa tähän saakka tuettu EU:n rakennerahastojen sekä oman maakunnallisen kehittämisrahaston kautta. Toimialamallin käyttöönoton alkuvaiheessa kulttuurin osuus on kuitenkin jäänyt itsenäisenä toimialana jäsentymättä; kulttuuri ja sen harjoittajat ovat tähän saakka, jos ovat, toimialatyössä löytäneet tilaa valittujen toimialojen sisältä. Kulttuurin sisällön ja tavoitteiden on täytynyt taipua aluekehittämisohjelmien mukaan, ja näitä ei ole luotu kulttuurin perinteisistä lähtökohdista käsin. Toisaalta liiton tehtävänä ei ole kehittää mitä tahansa toimintaa, vaan keskittyä nimenomaisesti omavaraisuutta tavoittelevan toiminnan edistämiseen. Kulttuuria ei ole tavoitteissa nähty niinkään itseisarvona, vaan sen kautta täytyy ennen kaikkea syntyä lisäarvoa kehittämistyöhön. Lisäksi kulttuurikentän hajanaisuus on vaikeuttanut hankkeiden suunnittelua sekä mm. omarahoituksen hankkimista. Myös valtion taidetoimikuntien, alueellisten taidetoimikuntien, kuntien kulttuuritoimen, kehitysyhtiöiden ja muiden alueellisten kehittäjien työnjako kulttuurin alalla on ollut kirjavaa ja pääosin jäsentämättä Maakuntasuunnitelma ja ohjelma Nyttemmin kulttuuri on osa uutta KeskiSuomen maakuntasuunnitelmaa, pitkän aikavälin (20 30 vuotta) linjakokonaisuutta. Maakuntasuunnitelmaa täsmentää v laadittu maakuntaohjelma, joka sovittaa yhteen ja suuntaa maakuntasuunnitelman linjausten mukaisesti EU:n, valtion ja maakunnan kehittämisohjelmat ja resurssit 35 vuodeksi. 7

9 Maakuntasuunnitelman mukaan taide, kulttuuri ja liikunta ovat maakunnan hyvinvoinnin ja elämänlaadun perustekijöitä, jotka voivat yhdessä kasvattaa merkittävällä tavalla maakunnan sosiaalista ja taloudellista pääomaa; edelleen taiteella on uudessa globaalissa taloudessa innovatiivinen rooli taide on sekä mahdollisuus että voimavara. Täsmentävässä maakuntaohjelmassa on aineksia kulttuurin sekä itseisarvoiseen että välineelliseen arvottamiseen. Kehittämisen kohteena on erityisesti luovan toiminnan ja kulttuurin alalla itseisarvoinen ja samalla omavaraisuuteen pyrkivä toiminta. Maakuntaohjelmassa tavoitteena on nähdä ja oivaltaa kulttuuri ja taide innovaatioiden lähteenä ja tärkeänä menestystekijänä. Kulttuuri, taide ja liikunta rakentavat keskeisesti maakunnan itseymmärrystä ja vetovoimaisuutta. Kulttuuri, hyvinvointi, luovuus ja innovatiivisuus merkitsevät vahvaa sosiaalista pääomaa. Sosiaalinen pääoma muodostaa niin yksittäisille asukkaille kuin elinkeinoelämällekin virikkeellisen elin ja toimintaympäristön. Maakuntaohjelma jäsentää taiteen, kulttuurin ja luovuuden kenttiä erilaisten toimijoiden kautta. Toimijoiksi tunnistetaan yksittäiset toimijat (esimerkiksi taiteilijat), erilaiset voittoa tavoittelemattomat organisaatiot ja instituutiot (esimerkiksi festivaaliyhdistykset) sekä kulttuurin uusintamisesta, peruspalveluista ja toimintaedellytyksistä huolehtivat tahot (esimerkiksi kulttuuritoimi ja alueellinen taidetoimikunta sekä alan koulutusorganisaatiot). Nykytilanteessa mukaan on huomioitu myös kaupalliset luovan toiminnan harjoittajat ja organisaatiot sekä ohjaavat kehitysorganisaatiot. Ajatus on, että elinkeinollinen näkökulma laajentaa taiteen, kulttuurin ja luovuuden mahdollisuuksia (eikä toimi niinkään uutena, yksinomaisena mallina): kulttuuripohjainen yrittäjyys kanavoi ja tehostaa luovan toimialatyön muodossa sekä itseisarvoisesti kulttuuristen että taloudellisesti hyödynnettävien innovaatioiden ja merkitysten tuottamista Luova toimiala? Liiton kehitystyötä linjattaessa on siis arvioitu, että KeskiSuomella on edellytyksiä lähteä kehittämään luovan toiminnan toimialaa, jonka määrittelyssä ja kehittämistoiminnan painopisteitä asetettaessa otetaan huomioon maakunnan vahvuudet ja mahdollisuudet. Alkuvaiheessa tällaisiksi on katsottu digitaalinen sisällöntuotanto, taiteen substanssiosaaminen ja tapahtumaosaaminen. Yleisenä ajatuksena on ollut, että taiteellinen luovuus ja digitaalinen osaaminen on mahdollista yhdistää maakunnan menestystekijäksi. Lisäksi yliopiston tutkimustoiminta ja opetus on erityinen vahvuus yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän teknisen ammattioppilaitoksen kulttuurin ja viestinnän koulutuksen uusien avausten kanssa. Näiden pohjalle rakentuvana visiona voisikin olla käsitys monipuolisesta, kannattavasta ja työllistävästä toimialasta, joka tunnetaan laadustaan ja erityisosaamisestaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Lisäksi toimiala tarjoaa luontevat ja houkuttelevat mahdollisuudet laadukkaan keskisuomalaisen koulutuksen läpikäyneiden työllistämiseen juuri KeskiSuomessa. Toimiala konkretisoituu esimerkiksi ohjelmapalveluiden, showbisneksen, tapahtumien, musiikkiesitysten, valokuvauksen, käsi ja taideteollisuuden jne. aloilla. Käsitteellisemmin maakuntaohjelmassa luovalla toimialalla tarkoitetaan merkityksiä ja innovaatioita tuottavaa, usein (mutta ei poissulkevasti) kulttuuri ja taidepohjaista yritystoimintaa. Sitä kutsutaan myös kulttuuriteollisuudeksi, jossa kaupankäynnin kohteena ovat kulttuuriset sisällöt. Tällöin palveluiden ja tuotteiden arvo ja erottautuminen perustuvat kulttuurisiin merkityksiin. [ ] Digitaalisen sisällöntuotannon, taideosaamisen ja tapahtumaosaamisen kentillä on lupaavia voimavaroja, joita voidaan toimialatyön kautta kanavoida tehostetummin ammatinharjoittamisen ja kannattavan yritystoiminnan suunnissa. Lisäksi kulttuuriyrittäjyyden kaltaista toimintaa harjoitetaan käsi ja pienteollisuuden, käsija taideteollisuuden sekä graafisen alan ja viestinnän toimialoilla. Taiteen ja kulttuurin harjoittajien ammattitaito ja kokemukset ovat lisäksi liitettävissä alueellisen kehittämisen ja virikkeisen yritysympäristön luomiseen. Tämä edellyttää, että taiteen, kulttuurin ja luovuuden kentät luova klusteri ymmärretään avoimena kokonaisuutena. Laajaa ja monipuolista perustaa täydentävät luovaa toimialaa edustavat yrityskärjet sekä keskusteleva, erilaisille osapuolille avoin ohjaus ja kehitysfoorumi. Luovan alan kokonaisuutta luonnehtii kuvio 1 maakuntakukan, päivänkakkaran, muodossa. Maakuntaohjelman mukaan taiteen, kulttuurin ja luovuuden merkitys voidaan tiivistää seuraavasti: 8

10 Kulttuuri, taide, luovuus ja liikunta sosiaalisena pääomana: innovatiivisuuden ja itseymmärryksen lähteenä Kulttuuri, taide, luovuus ja liikunta (hyvinvointi) vetovoimatekijänä Luova toimijakenttä verkostoituneena kokonaisuutena, jossa leveä perusta, kattava koulutustarjonta ja hyvin toimivat yrityskärjet Luova toimiala kulttuuriteollisuutena Digitaalinen sisällöntuotanto, taideosaaminen ja tapahtumaosaaminen kulttuuriteollisuuden ytimenä LUOVA A TOIMIALA Harrastajat TAIDEOSAAMINEN Ammatinharjoittajat RAJAPINNAT ICT Käsi ja pien/taideteollisuus Graafinen ja viestintä Matkailu Valokuvaus Päätoimiset yrittäjät Luova yrittävä ydin Digitaalinen sisältötuotanto Ohjelmapalvelut Showbusiness TAP APAHTUMA AHTUMA OSAAMINEN Julkisrahoitteinen tapahtumaosaaminen LUOVUUS MUILLA TOIMIAL OIMIALOILLA OILLA KeskiSuomen maakuntakukka päivänkakkara Kuvio 1. Luovan toimialan rakenne ja rajapinnat KeskiSuomessa

11 2 Esiselvityksen kuvaus ja toimintamalli 2 Esiselvityksen kuvaus ja toimintamalli 2.1 Toimeksiannon kuvaus Esiselvityksen tavoitteiksi asetettiin luovan toimialan kehittäminen ja luovan toimialan pilottihankkeen edellytysten luominen KeskiSuomessa. Täsmentäen tarkoituksena on ollut hahmottaa kulttuurityötä ja toimintaa hankerahoitteisesti tuetun ja/tai projektiluonteisen toiminnan ja/tai kulttuuriteollisuuden sijaan luovuuden pysyvänä, kannattavana ja työllistävänä toimialana. Näkökulma on liiton toimialamallin mukaisesti vahvasti elinkeinopoliittinen, ja siksi esiselvityksen rahoittamiseen on osallistunut myös aluekehitysyhtiö JYKES Oy. Koulutusalan edustajana ja toteuttamisvastuun kantajana selvitystyötä on rahoittanut Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy. Selvitystyö tehtiin ja jaettiin kolmeen jaksoon. Selvitystyö alkoi verkostoitumisvaiheella eli toimijoiden kartoituksella. Kartoituksessa katsottiin, että verkostot kattavat mahdollisimman laajasti ymmärretyn toimijatason sen ytimessä ovat kulttuurin itseisarvoista, kulttuurista merkitystä ylläpitävät toimijuudet, sosiaalisten hyötyjen kautta kulttuuria merkityksellistävät toimijuudet sekä kulttuuritoiminnan kautta taloudellista lisäarvoa tavoittelevat toimijat KeskiSuomen maakunnan alueelta. Siinä arvioitiin KeskiSuomessa menestyksellisesti toteutetun, mutta kulttuurityötä sektoreihinsa sirotelleen toimialamallin menestystekijöitä nimenomaisesti itsenäisen kulttuurin toimialan luonnostelua ja pilottihanketta varten. Keskeisesti tuli arvioida toimialamallin mahdollisia heikkouksia ja kulttuuriyrittäjyyden ristiriitoja. Tällaisia ovat esimerkiksi rahoituskäytäntöjen sisältämät vinoutumat. SWOT arvion motoksi asetettiin taide ja taiteilijapoliittisen ohjelman toteamus, jonka mukaan luovan osaamisen kaupallistamisessa ei ole aina kysymys laajasta liiketoiminnasta vaan edellytysten ja toimintaympäristön luomisesta ammatinharjoittamiselle, verkostoyrittämiselle tai mikroyrittämiselle. Näiden eri toimintatapojen hyväksyminen ja verkottaminen tuottaa lopputuloksena uusia toimintamuotoja ja kannattavaa työtä. Toimialamallin jäsentäminen myös monikulttuurisuuden näkökulmasta määriteltiin tärkeäksi. Esiselvityksen kolmanneksi vaiheeksi asetettiin pilottihankkeen projektisuunnitelman hahmottaminen. Kynnykseksi asetettiin, että pilottiprojekti käynnistyy mikäli tämän esiselvityksen tuotoksena syntyvä projektisuunnitelma antaa siihen riittävät elinkeino, kulttuuri ja taidepoliittiset perusteet ja mikäli rahoitus, yhteistyöverkosto ja muut edellytykset varsinaiselle pilottihankkeelle varmistuvat. Varsinaisen pilottiprojektin kesto lienee 36 kk (I/04XII/06). Tavoitteena on ollut vakiinnuttaa kulttuuri alueen kriittisenä menestystekijänä luovan toimialatyön kokeilun kautta. Taide, kulttuuri ja luovuus määriteltiin siten, että verkostojen rakentamisen yhteydessä tarkastellaan kulttuuritoimintaa infrastruktuuriltaan laajana ja tavoitteiltaan itsenäisenä, mutta suppeammin ymmärrettynä kulttuuriyrittäjyytenä eli luovuuden toimialana, siis sisältöjen tuottamisen laatua ja merkitystä aikaansaavana toimintana. Keskimmäisenä osana selvitystyötä toteutettiin toimialamallin vahvuuksia ja heikkouksia kartoittava SWOT analyysi. 10

12 2.2 Esiselvityksen toimintamalli Esiselvitys on hanke, joka tähtää varsinaisen pilottihankkeen avulla laajempien tavoitteiden toteuttamiseen. Esiselvitys on myös itse esimerkki luovasta prosessista, jossa prosessin kulku täsmentää itse työn etenemistä. Toimintamalli on siis prosessin kuluessa muuttuva, evolutiivinen. Esiselvitystä suuntaavia näkökohtia: a) visiona luovan toimialan kehittämiselle on käsitys toimialasta infrastruktuuriltaan monipuolisena ja laajapohjaisena, ytimeltään kannattavana ja työllistävänä alana, joka tunnetaan laadustaan ja erityisosaamisestaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Toimiala konkretisoituu esimerkiksi laadukkaan taiteellisen työn, ohjelmapalveluiden, showbisneksen, tapahtumien, musiikkiesitysten, digitaalisen sisältötuotannon, valokuvauksen, käsija taideteollisuuden parissa. Olennainen kysymys on, kuinka luovaa toimintaa jäsennetään elinkeinoperusteisesti ylläpitäen samalla käsitystä kulttuurin itseisarvoisesta luonteesta. Kuinka siis ymmärtää kulttuuri (keskeisenä muttei ainoana luovana työnä) laajana ja perustavana voimavarana, joka muotoutuu ja uudistuu niin perus, harrastus, innovaatiokuin elinkeinovetoisenkin työn kautta ja avulla? Esiselvityksessä on määriteltävä, mistä ja miten puhutaan, jotta voitaisiin määritellä, mitä on tehtävä. Esiselvitys hyödyntää ohjaavaa kehikkoa, jonka asiakirjat (esimerkiksi KeskiSuomen maakuntasuunnitelma ja ohjelma sekä Taide ja taitelijapoliittinen ohjelma) täsmentävät tavoitteita yhdenmukaistaen. Esiselvitys pyrkii selventämään myös luovan toiminnan yhteydessä usein ristiriitaisesti ja häilyvästi käytettyä käsitteistöä ja tuottamaan osaltaan yhdenmukaisuutta niin esiselvityksen, pilottihankkeen kuin kehkeytyvän toimialankin terminologiaan. Keskeisiä käsitteitä ovat ensinnäkin taide, kulttuuripalvelut ja kulttuuriteollisuus ja edelleen luova teollisuus (creative industries), viihdeteollisuus (entertainment industries) tai sisältötuotanto (content industries). b) vertailuaineistojen mukaan yleisesti käytetty tapa hahmottaa luovaa toimialaa on arvoketjun, arvoympyrän tai arvospiraalin mukainen hahmottamistapa. Arvospiraalin ajatuksen voi liittää myös mielikuvaan liikenneympyrän tai oikeammin kiertoliittymän rakentamisesta. Ensimmäisestä suunnasta tulee sisältöjen, osaamisen ja taitojen virtaa, toisesta hankeohjelmien ja kehittämislogiikoiden virtaa ja kolmannesta suunnasta erilaisia (ja jännitteisiä) muita kulttuuriohjauksen virtoja (kulttuuripolitiikka). Arvospiraali kuvaa ja perustelee luovaa toimintaa myös kulttuuripoliittisen yhteishallinnan ajatuksen kautta. Valtion ohjausmonopolin sijaan kulttuuripoliittisia operaatioita jäsennetään myös markkinatoimijoiden ja ns. kolmannen sektorin tavoitteista ja intresseistä käsin. Esiselvityksessä kartoitetaan ensin otoksina toimijakentän olemassa olevia käsityksiä toimintamuodoista ja toimintaedellytyksistä. Sitten kartoitetaan kulttuuriohjauksen käsityksiä sekä toimintamuodoista ja toimintaedellytyksistä että kulttuuriohjauksen perusteista. Näin syntyvät käsitykset kohtautetaan erilaisten kehittämislogiikoiden ja mahdollisuuksien kanssa. Arvoketjuajattelussa luova toiminta jäsennetään sisällön luomisen (sisältöidean keksiminen ja toteutus) sisällön kehittämisen (sisällön jatkojalostus) sisällön paketoinnin (sisältökokonaisuuksien teko) sisällön markkinoinnin (kohdeyleisön tavoittaminen) jakelun ja loppukäyttäjien tavoittamisen vaiheisiin. Arvospiraalia esiselvitysvaiheen ja pilottihankkeen avulla konkretisoitaessa on kysyttävä 1) mitä ovat toimialan todelliset ja realistiset vahvuudet KeskiSuomessa (esimerkiksi kulttuuri ja digitaalisen sisältötuotannon, taiteen substanssiosaamisen ja tapahtumaosaamisen sekä koulutuksen konkreettisina sisältöinä) siis mikä on todellinen erottava tekijä, differentia spesifica? Tämä edellyttää käsityksen saamista koko laajan toimijakentän vahvuuksista ja heikkouksista, mikä edellyttää riittävän vankan tutkimustiedon hankkimista myös jatkossa (esimerkiksi yritysrekisterit ja luovuusbarometri). Esiselvitys voi esittää alustavia arvioita tiedontarpeesta ja tiedonhankinnan toteuttamisesta. Esiselvi 11

13 2) 3) tys tekee ehdotuksia oman tiedonhankintaaineistonsa perusteella. millä tavoin elinkeinopoliittisesti jäsentyvä vahvuus tai vahvuuspotentiaali saadaan alusta alkaen sovitettua liiketoiminnallisesti realistisiin puitteisiin siis projekteista pysyvämpään taloudellisesti kannattavaan muotoon? Tämä edellyttää arvoketjun heikkojen lenkkien tunnistamista ja kehittämistoimenpiteiden tarkkaa kohdentamista niihin tilanteessa, jossa tavoitteena on siirtyä hankkeistamisesta tuotteistamiseen. Esiselvitys kartoittaa heikkoja lenkkejä ja pyrkii jäsentämään mahdollisuuksia niiden vahvistamiseen. millainen olisi kulttuurihallinnoinnin ja kehitystyön eri osapuolten keskinäinen vuorovaikutus ja työnjako, joka takaisi reunaehtoina ja olosuhteina parhaat mahdollisuudet monipuoliselle kulttuurielämälle KeskiSuomen alueella, ja sen yhtenä osana myös elinkeinovetoiselle toimialatyölle? Olisiko KeskiSuomen alueella laadittavissa niin hallintoa kuin toimijoitakin koskeva, kaikkien osapuolten toimintaa suuntaava kulttuurisopimus, joka toimisi käytännössä yhteishallinnan laatumonopolia tavoittelevana luovan alan foorumina? 2) 3) mitä tulisi tehdä juuri nyt, että luova toimiala menestyisi pidemmällä tähtäimellä (maakuntasuunnitelman perspektiivi)? Millainen hanke eli toimenpidekokonaisuus olisi kaikkein tarkoituksenmukaisin sekä kestävien vaikutusten aikaansaamiseksi että hyvän, välittömämmän impulssivaikutuksen aikaansaamiseksi luovan työn parissa? Millainen hankkeen toteuttamismuoto olisi em. tavoitteiden kannalta paras? Esimerkkitoimija, jota voitaisiin levittää menestystarinana? Useampien toimijoiden verkostoiminen arvoketjun läpikulkevaksi kokeiluksi, jota voitaisiin jatkossa hyödyntää? Olosuhteiden kehittämiseen, toimintaympäristöön ja tukipalveluihin liittyvä hanke, joka yhdistää resursointia, hallinnollisia toimenpiteitä ja koulutusta? Näiden muodostama, toimintatavoiksi vakiintuva kokonaisuus? Esiselvitys valikoi sekä kestäviä vaikutuksia tavoittelevan että luovan toimialan kehittämistä tarkoituksenmukaisesti käynnistävän hankkeen toteuttamismuodon ja laatii siitä projektisuunnitelman. Esiselvitys etsii laatutekijöitä ja ottaa huomioon myös strategisen kulttuurihallinnollisen työnjaon. KeskiSuomella voisi olla laatumonopoli luovassa toiminnassa myös kokonaisvaltaisen, alueellisen yhtenäisstrategian muodossa. Siinä kulttuuriin kohdennettavat hallinto ja kehittämistoimenpiteet synkronoitaisiin mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti luovalle toiminnalle myönteisiksi reunaehdoiksi ja edellytyksiksi. Näin ylläpidettäisiin erilaisia kulttuurisen toiminnan käsityksiä (realismi) pyrkimättä vain yhteen, kulttuuria, taidetta ja luovuutta hegemonisesti määrittelevään näkemykseen tai ajautumatta voimavaroja tuhlaavaan hegemoniakamppailuun. Esiselvityksen konkreettisin tavoite on pilottihankkeen projektisuunnitelman laatiminen. Se edellyttää toimialamallin SWOTanalyysin ja edelleen jatkuvan verkostoitumisen lisäksi pilottistrategiaa. Keskeiset kysymykset ovat 1) 12

14 3 Verk erkostoitumisen toteuttaminen 3 Verk erkostoitumisen toteuttaminen Verkostoitumisessa on ensi vaiheessa tavoiteltu a) kulttuuri ja taidealojen varsinaisia toimijoita b) kulttuuri ja taidetoiminnan hallinnoitsijoita ja c) muita kulttuuri ja taidealojen asiantuntijoita (mm. tutkimus ja rajapinnat eli elinkeinoasiamiehet, kehitysyhtiöt, matkailu). Kontaktien luomisessa on edetty sekä temaattisesti että alueellisesti. Temaattinen verkostoituminen on etsinyt käsityksiä luovasta toimialasta yleisemmällä tasolla. Alueellinen verkostoituminen on etsinyt yleisemmän tason käsityksiä pyrkimällä huomioimaan koko maakunnan alueen. Temaattinen verkostoituminen on tapahtunut haastatteluin ja tapaamisin strategisiksi arvioitujen tahojen kanssa. Informaation perillemeno koko potentiaaliselle toimija ja vaikuttajakentälle on arvioitu varovaisen kohtuulliseksi, mikä on syytä ottaa huomioon tehtäessä johtopäätöksiä seutukuntatapaamisten sisällöllisestä annista ja tarpeesta jatkaa verkostoitumista edelleen. Tapaamisissa on a) esitelty luovan toimialan kehittämisnäkymiä esiselvityksen projektisuunnitelman mukaisesti (elinkeinopoliittinen näkökulma) b) käyty läpi paikallisia luovan työn näkymiä melko väljästi ohjatun keskustelun puitteissa ja c) pyritty aikaansaamaan paikallinen impulssivaikutus laatimalla 13 konkreettista toimenpidettä, joilla saadaan luovaa toimintaa tehostetummin jäsennetyksi alueella. Esiselvitystyössä hyödynnettyjä kontakteja on koottu liitteeksi raportin loppuun (liite 1.). Mukana on ollut toimijoita, hallinnoitsijoita, asiantuntijoita ja muita kulttuurivaikuttajia. Ennen toimialamallin SWOT vaihetta rajaavia ja täsmentäviä verkostoitumiskriteereitä (toimialamalli, rahoituskysymykset, yritystutkimukset) ei ole sovellettu. Tapaamiset ovat perustuneet luovan toimialan kehittämistä koskeviin aikaisempiin selvityksiin sekä taustaaineiston tarjoamiin yleisiin näkemyksiin esiselvityssuunnitelman konkretisoinnin ja ideoinnin avulla. Alueellinen verkostoituminen on tapahtunut seutukuntatapaamisten muodossa. Ratkaisu on perustunut pyrkimykseen tavata mahdollisimman paljon toimijoita lyhyessä ajassa; se ei ole merkinnyt, että luovaa toimintaa tulisi varsinaisesti jäsentää (vain tai erityisesti) hallinnollisin seutukuntarajoin. Seutukunnan nimikkokuntaa on pyydetty järjestämään tila sekä jatkamaan infotilaisuuskutsua paikallisia verkostoja edelleen hyödyntäen. Esiselvitysmies onkin puolestaan jakanut kutsut mahdollisimman laajasti kaikkiin seutukunnan kuntiin virkamieskohtaisesti (paikallisverkostojen asemapäällikköoletus ) sekä tiedossa oleville varsinaisille toimijatahoille. 13

15 4 Luovan toiminnan vahvuuksia ja heikkouksia 4 Luovan toiminnan vahvuuksia ja heikkouksia Luovaa toimintaa koskevan SWOT analyysin (vahvuudet heikkoudet mahdollisuudet uhat) aineisto muodostui sekä kvalitatiivisesta että kvantitatiivisesta aineistosta. Kvalitatiivisena aineistona toimi verkostoitumisvaiheen tietojen analyysi: aikaisemmat raportit ja tutkimukset, haastattelut ja oheismateriaali. Kvantitatiivisena aineistona käytettiin joitakin tilastoja mm. aikaisemmista selvityksistä ja erilaisista rekistereistä. Mukana oli lisäksi vertailuaineistona muualla tehtyjä tai teetettyjä selvityksiä ja SWOTanalyyseja. Lähtökohtaoletukset voidaan tiivistää seuraavasti: Analyysin lähtökohtaoletukset luova toiminta on pistemäistä, hajanaista, kapeasti erikoistunutta ja mit takaavaltaan pienimuotoista luova toiminta ei noudata olemassa olevia toimialarajoja luova toiminta ei palaudu jäännöksettä kulttuurilähtöiseen tai orientoituneeseen toimintaan luova toiminta on löyhänä kokonaisuutena (klusteri) laaja mutta harrastaja ja/tai julkisrahoitteispainotteinen yrittäjyyteen (kulttuuriteollisuuteen) verrattuna 4.1 Analyysin kesk eskeisiä eisiä löydöksiä SWOTanalyysi kohdistui koko laajaan luovaan klusteriin, jolloin arvioitiin samalla sekä varsinaista tulevaa toimialaa että sen toimintaympäristöä. Luovaksi klusteriksi tai kentäksi kutsutaan luovien alojen ja kulttuuriin kuuluvan toiminnan kokonaisuutta. Siihen kuuluvat yksittäiset toimijat (esimerkiksi taiteilijat), erilaiset voittoa tavoittelemattomat organisaatiot ja instituutiot (esimerkiksi festivaaliyhdistykset) sekä kulttuurin uusintamisesta, peruspalveluista ja toimintaedellytyksistä huolehtivat tahot (esimerkiksi kulttuuritoimi ja alueellinen taidetoimikunta sekä alan koulutusorganisaatiot) ja edelleen luovuus ja innovatiivisuus muilla (toimi)aloilla. Näistä viimeksi mainittu on usein piilevää ja vaikeasti löydettävissä. 14

16 HEIKKOUKSIA I raja harrastamisen, kulttuurisille aloille omistautumisen, ammatinharjoittamisen (toimeentulo) ja rajatummin määritellyn yrittäjyyden (hallittu kasvu) välillä on häilyvä seutukunnat ja maakuntakeskus ovat suhteissaan kirjavasti aktiivisia yrittämisen ja toimeentulorajan ylittävän ammatinharjoittamisen osuus koko luovasta toiminnasta pieni olemassa olevat yritykset ovat pieniä ja pistemäisiä toimijoilla on hyvin kirjavia ansaintaja jakelulogiikoita HEIKKOUKSIA II suhtautuminen asiakaskeskeisyyteen on kirjavaa (lähtökohtana koteloituva luovuus, jossa kysynnän merkitystä ei oivalleta) yhteistyö ja verkostoituminen toteutuvat vain paikoittain niin klusterin ensisijaisten toimijoiden kuin tuki, hallinta ja kehitys sekä koulutusorganisaatioiden välillä liiketoimintaosaaminen on usein varsin hataraa ja puutteellista; liiketoimintaosaamisen tärkeyden aliarviointia esiintyy kaikessa toiminnassa, ei vain kasvuhakuisessa yrittämisessä toiminnan parissa erilaisia asenneongelmia ja sisäänpäin lämpiävyyttä eli mm. arkuutta muutoksiin ja kykenemättömyyttä nähdä verkostoitumisen hyötyjä tuettujen projektien tilapäisyys ja liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämättä jättäminen ehkäisevät kestävien toimintamuotojen kehittymistä luovan ja kulttuuritoiminnan osaamisen ja tuotteiden markkinointi ja mainontaosaaminen on paikoitellen varsin puutteellista pitäytyminen luonnollistuneissa toimija ja toimialarajoissa ja käsityksissä (esimerkiksi humanismi/teknologia vastakkainasettelu ) rahoitusratkaisut ovat yksipuolisia perustuen usein julkisen rahoituksen suureen osuuteen UHKIA VAHVUUKSIA MAHDOLLISUUKSIA leveästä klusterin perustasta ja vahvasta koulutusvolyymista huolimatta osaaminen ei jää maakuntaan osaamista uusintavan koulutuksen jatkuvuus vaarantuu kansallisten linjausten myötä muutosvastarinta syö potentiaaliset mahdollisuudet ja luovan toiminnan ydin jää julkisen rahoituksen epävarmasti säätelemien toimintamuotojen piiriin itseisarvoisesti luovia ja kulttuuritarpeita huomioidaan priorisoinneissa entistä vähemmän harrastajamaisuus ja ammattilaisuus eivät eroa selkeästi toisistaan yrittämisen kynnys jää liian korkeaksi toimijan tosiasiallisen yrittäjyyden tunnistamisesta huolimatta luovan klusterin kanta on laaja ja yrittämisen kynnyksellä on potentiaalia luovan alan osaaminen on alueellisesti vahvaa ja monipuolista rajapintatoimialoilla esiintyy hyviä hyödynnettäviä kokemuksia yleinen kehittämisasenne on jatkuvasti parantunut verkostoitumisen tehostamisen vapauttaa runsaasti hyödynnettävää potentiaalia elinkeinopoliittisen näkökulman omaksumiseen löytyy potentiaalia poikkialainen toiminta ja monipuoliset rajapinnat sisältävät runsaasti mahdollisuuksia alueellisuus ja ennakkoluuloton toiminta yli erilaisten rajojen professionalisoituminen, erikoistuminen ja harrastaminen voivat tukea toisiaan 15

17 4.2 Johtopäätöksiä Käytännölliset johtopäätökset toimintasuositusten muodossa esitellään pilottina toimivan hankekokonaisuuden muodossa raportin lopussa (ks. luku 6). Tähän on koottu joukko yleisempiä johtopäätöksiä. Kehittämistoiminnan alkuvaiheisiin liittyy usein innostusta ja vaatimuksia saada aikaan välittömiä, näkyviä tuloksia alkuun panostettujen voimakkaiden resursointien myötävaikutuksella. KeskiSuomen alueella kannattaisi kuitenkin katsoa puista metsään ja avata näkökulmaa luovaan toimialaan kärsivällisen pitkän tähtäyksen kautta. Luovaa toimialaa ei voida kehittää muutaman pistemäisen onnistujan varaan laiminlyöden infrastruktuurin kehittäminen ja tulevaisuuden näkymät. On aloitettava kokonaisnäkemyksellisesti infrastruktuurista, koko luovan toiminnan kentästä. Tällöin paljastuvat ne pullonkaulat ja muut tekijät, jotka ehkäisevät luovan toiminnan kehittymistä myös toimialana. Kulttuuripohjainen yrittäjyys toteutuu KeskiSuomessa vielä pistemäisenä, hajanaisena, kapeasti erikoistuneena ja mittakaavaltaan pienimuotoisena. Usein raja harrastamisen, kulttuurisille aloille omistautumisen, ammatinharjoittamisen (toimeentulo) ja rajatummin määritellyn yrittäjyyden (hallittu kasvu) välillä on häilyvä. Lisäksi kulttuuripohjaisen yrittäjyyden piirissä harjoitettava toiminta on sisällöllisesti hajanaista. Luovan toiminnan pilottihankkeen kohdentuminen elinkeinotoiminnan kynnykselle olemassa oleviksi ajateltujen kärkihankkeiden tai yhden pistemäisen hankkeen sijaan on yksi käytännöllinen ratkaisu. Samalla osana kehittämistoimenpiteiden kokonaisuutta olisi syytä omaksua jämäkkä liiketaloudellinen näkökulma ja tunnistaa arvoketjuajattelun heikot lenkit. Ammatinharjoittamisen ja yrittämisen kynnyksellä liiketoimintaosaamisen ja ajattelun saaminen osaksi vakiintunutta toimintakulttuuria on keskeinen tavoite. Yhteishallinnan jäsentämisessä on myös pyrittävä hallinta ja kehitystahojen tietoiseen työnjakoon tähtäävään verkottumiseen. Esimerkiksi tästä käy ajatus työnjaosta, jossa luovuus, sisältöjen luominen ja kehittäminen klusterin laajassa perustassa tapahtuvat kulttuuritoimen ja alueellisen taidetoimikunnan fokusoimana kun taas paketointi, markkinointi ja jakelu eli kulttuuripohjainen yritystoiminta ovat maakuntaliiton ja vertaisorganisaatioiden (esimerkiksi koulutus) vastuualueella. Luovan toiminnan SWOTanalyysia on hyödynnetty maakuntaohjelman luovaa toimintaa koskevien linjausten yhteydessä. Maakuntaohjelman kulttuuria ja vetovoimaisuutta koskevassa luvussa todetaankin, että opetusministeriön kulttuuriteollisuustyöryhmän jäsennyksin monipuolinen kulttuuriteollisuus voidaan myös KeskiSuomessa jakaa useisiin kehittämisen kohteisiin. Näitä voisivat olla kulttuurisektorin yrittäjäkoulutus, luovan toiminnan tuotteistaminen, kulttuurin markkinointi, multimediaalan koulutus, tuottajakoulutus ja tuottajarakenteen luominen sekä kulttuuripalveluiden ja tuotteiden viennin kehittäminen. Tässä rajatussa, juuri toimialatyyppisessä kehitystyössä tavoitteena tulee olla kulttuuripohjaisen yritystoiminnan jäsentyminen kulttuuriteollisuutena, jossa sisällöllinen osaaminen, tarkoituksenmukainen työnjako (esimerkiksi sisällön luomisen ja markkinoinnin välillä), monipuolinen teknologioiden hallinta ja kokonaisvaltainen liiketoimintaosaaminen muodostavat vahvan kokonaisuuden. Teknologioiden hallinnalla tarkoitetaan jatkuvasti kehittyvien suunnittelu ja tuotantoteknologioiden soveltavaa osaamista. Liiketoimintaosaamisessa on kyse tuotantoprosessin, luomisen ja tuotteistamisen sekä markkinointitoimenpiteiden kokonaisuudesta. Kulttuuripohjaisen yritystoiminnan piirissä KeskiSuomessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota juuri liiketoimintaosaamisen määrätietoiseen kehittämiseen. Olennaisena osana liiketoimintaosaamista on tapa, jolla kulttuuriteollisuuden prosesseja hahmotellaan. Luovalle ja/tai taiteelliselle toiminnalle tyypillisen sisältölähtöisen tuotantoprosessiajattelun rinnalle tulisi nostaa asiakas ja kysyntälähtöinen tuotantoprosessin jäsennystapa. Liiketoimintaosaamisen yhteydessä keskeisiä kehittämisen kohteita ovat asiakaslähtöisen prosessiajattelun lisäksi osaajien välinen yhteistyö, markkinointi ja tuottajarakenne ja näiden väliset verkostot sekä juridinen, tekijänoikeuksiin liittyvä osaaminen. Luovan toimialan luovan toiminnan elinkeinopoliittisesti avautuvan ytimen kehittämisnäkymät voidaan tiivistää maakuntaohjelman tapaan seuraavasti: 16

18 Kulttuuripohjainen yrittäjyys on saatava osaavalle ja kannattavalle uralle Kulttuuriteollisuuden kehittäminen alkaa yritystoiminnan perusteita korostamalla Kulttuuripohjainen yrittäminen oivalletaan kokonaisvaltaisena sisällön, teknologioiden ja liiketoiminnan hallintana Kulttuuriteolliseen prosessiin avataan myös asiakas ja kysyntälähtöinen näkökulma Luova toimiala ei voi kehittyä ilman dynaamista ja kriittistä massaa muodostavaa luovalle toiminnalle otollista infrastruktuuria. Yhteishallinnan periaatteeseen kuuluu (jo kehitys ja ohjaustoimenpiteiden oikeuttamisenkin kannalta) toimijalähtöinen keskustelevuus ja rakentavan väittelyn ilmapiiri. Siksi KeskiSuomen maakunnan rikkaan kulttuurin ja taiteen alan toiminnan turvaaminen ja edistäminen edellyttää ohjaus, kehitys ja koulutusviranomaisten pohdittua ja hallittua työnjakoa sekä luovaan kenttään panostamista. Näin taataan lähitulevaisuudessa entistä merkittävämmäksi nousevan innovatiivisuuden leveäpohjaisuus ja sen tehokas kanavoituminen osaksi toimintakulttuuria koko maakunnassa. Vain laaja, toimijalähtöinen, kaikki osapuolet huomioiva ja keskusteleva luovan toiminnan maakunnallinen kulttuuri mahdollistaa aidon, itseisarvoisiin luovuuden lähtökohtiin rakentuvan sosiaalisen pääoman kasautumisen. Se johtaa hyvinvoinnin lisääntymiseen, yritystoiminnan edellytysten säilymiseen ja voimistumisen sekä maakunnan vetovoimaistumiseen. Maakuntaohjelman kirjaamat lähtökohdat luovan toiminnan yleiselle kehittämistyölle voidaan tiivistää seuraavasti: Julkisen ja yksityisen rahoituksen ja kehittämis ja ohjaustoimenpiteiden on verkostoiduttava hallitusti ja tavoitteellisesti (yhteishallinnan laatumonopoli) Yksityisten rahoitusmuotojen hyödyntämistä on vahvasti kehitettävä kulttuuriteollisuuden piirissä Koulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen ja laatumonopolien tavoittelu takaa koulutuksen jatkuvuuden Luovan toiminnan jäsentäminen kokonaisuutena ja arvoketjuna on kaiken kehittämisen perusedellytys Maakuntaohjelmaan kirjattujen perusteiden mukaisesti tietoisesti laadittu ja hallittu työnjako voimistaa ja tehostaa koko luovan klusterin toimintaa. Samalla se poistaa edellä kuvattujen kulttuuripohjaisen yritystoiminnan heikkouksien lisäksi suunnittelu, ohjaus ja kehitystoimintojen päällekkäisyyttä. Lisäksi se lieventää instituutioiden muutosvastarintaa, jota ruokkii resurssien niukkeneminen. Julkisen rahoituksen väheneminen ja arvio kehityssuunnan pysyvyydestä vaativat joka tapauksessa yksityisten rahoitusmuotojen kehittämistä osana kulttuuripohjaisen yritystoiminnan edellytyksiä. Maakunnallisen koulutussektorin on arvioitava entistä täsmällisemmin niin lyhyen kuin pidemmänkin aikavälin työmarkkinanäkymiä ja keskitettävä voimavarojaan kilpailukykyisille, koulutuksen ja osaamisen laatumonopolia tavoitteleville aloille. 17

19 5 Pilottihankek ekok okonaisuuden onaisuuden taustoitus 5 Pilottihankek ekok okonaisuuden onaisuuden taustoitus Pohdittaessa esiselvityksen antia erityisesti luovaa toimialaa muovaavan ja kehittävän pilottihankkeen luonnosteluna, huomio kiinnittyy heti kestävän toimialan vankkaa ja oikein kohdennettua perustaa rakentaviin toimenpiteisiin: erilaisten toimijoiden verkostoitumiseen ja näkyvyyden lisäämiseen, juuri luovan toiminnan ammattilaisten liiketoimintaosaamisen kehittämiseen ja yrittäjinä toimivien yritysten kasvupotentiaalien hyödyntämiseen varmistamalla hallittu kasvukynnyksen ylittäminen. Nämä osahankkeet löytävät perustelunsa laajemmista ja osin periaatteellisemmista esiselvityksen tuottamista arvioista, joita läpikäydään seuraavaksi. 5.1 Kulttuuripolitiikkaa vai elinkeinopolitiikk einopolitiikkaa? Koko luovaa toimintaa, taidetta ja kulttuuria koskevien ohjaus ja kehityskeskustelujen ytimessä on sitkeä jännite kulttuurin jonkin ainutlaatuisen, omalakisen ja kulttuurin taloudellisen hyödyntämisen, tässä kulttuuriteollisuuden, välillä. Luovan toimialan kehittämisen kannalta keskeinen jännite näyttäisi siis olevan kulttuuripolitiikan ja elinkeinopolitiikan välinen. Kaikki taide ei koskaan voi eikä sen tule menestyä kaupallisin arvoin mitattuna. Mutta osa voi. Silloin ollaan jo ammatinharjoittamisen alueella, josta ei ole pitkä matka ammatinharjoittamisen vakiinnuttamiseen ja yrittäjyyteen, siis laajasti ymmärrettynä kulttuuriteollisuuden näkökulmaan. Kehittämistyön (yhdessä kulttuuripolitiikan kanssa) kannalta kyse onkin pitkälti siitä, kuinka sekä autonomisen taiteen että kulttuuriteollisuuden pyrkimyksiä kehitettäisiin yhteisesti hahmottaen ja soveltuvin osin rintarinnan. Tätä ajatusta tarkastellaankin yhden osahankkeen muodossa kehittämistoimenpiteitä kuvaavan hankekokonaisuuden yhteydessä. Miksi itseisarvoinen kulttuuripolitiikka ja elinkeinopolitiikka eivät voisi täydentää toisiaan? Tunnetun väitteen mukaisesti tuotteistamaan, standardisoimaan ja monistamaan pyrkivä kulttuuriteollisuus hävittää omalakisen taiteen ja kulttuurisen toiminnan perusmerkityksen. Jännite voidaan siirtää niin kulttuuriorganisaatioiden kuin luovan toimialan yritystenkin toimintaajatuksen sisäiseksi: pyritäänkö tekemään autonomista taidetta ja kulttuurityötä vai pyritäänkö taloudelliseen menestykseen ja kasvuun? (ks. Auvinen 2003, 50; Auvinen 2000.) Tämä jännite tuli esiin SWOTanalyysin haastattelukierroksella. Merkittävää kuitenkin on, että jännite nähtiin usein myös keinotekoisena: ajateltiin, ettei kyseessä tarvitse olla mustavalkoinen jokotai asetelma. Taiteen omalakisuuden näkökulmasta kyse voisi olla siitä, että taiteesta on moneksi. 18

20 5.2 Yksi kulttuuri vai kulttuurien moneus? Toinen kehittämistyön suuntauksiin vaikuttava jännite koskee käsitystä itse kulttuurisen toiminnan luonteesta. Mikä ja mitä on se kulttuuri, jota julkisen vastuun varassa lähdettäisiin kehittämään ja jota kulttuuripoliittisin toimenpitein tuetaan ja ylläpidetään? Kuinka kulttuurista löydetään kiintopisteitä, joilla sitä ylipäätään voitaisiin käsitteellistää? Ensinnäkin kulttuurin määritelmiä on useita. Laajimmillaan kulttuuri hyödyntäen UNESCOn luokitusta viittaa niihin kaikkiin tapoihin, joilla ihmiset käsitteellistävät, kokevat ja tulkitsevat niin sanottua arkista elämäänsä. Täsmällisemmin kulttuuri viittaa tekijänoikeusteollisuuden ja kulttuuriteollisuuden, erilaisten viestintäjärjestelmien sekä niiden tuotteiden varaan rakentuviin kulutusmalleihin ja taide sekä kulttuuriosaamisen muotoihin. Kehittämistyötä silmällä pitäen kannattaisi ottaa vakavasti usein esitetty huomautus, että Suomessa on oltu kenties liian pitkään yhden (elitistisen) kulttuurikäsityksen varassa. Tähän kulttuurikäsitykseen on liittynyt vahva kulttuuripoliittinen resursointi. Korkeakulttuurin ulkopuolelle sitkeästi jätetty populaarikulttuuri (jakohan on menettämässä merkitystään) on toisaalta kärkiedustajiensa myötä menestynyt taloudellisesti kulttuuriteollisuuden piirissä useinkin menettämättä kulttuurista omalakisuuttaan. Lisäksi ajatus alakulttuurien moninaisuudesta avaa mahdollisuuksia luovuuden ja innovaatioiden herkemmälle jäsentymiselle. Luovuus ja innovaatiot edellyttävät aina ennakkoluulotonta riskinoton ja epäonnistumisen mahdollisuuden hyväksymistä, pelkistetyimmillään esimerkiksi kulttuuripoliittisena kustannuseränä. Tällaisen massatuotanto ja markkinapainotteisen määritelmän lisäksi esitetään vielä kolmas, taide ja perinneperusteinen määritelmä. Sen mukaan kulttuuri kattaisi inhimillistä elämää ja kohtaloita kuvaavan ja pohdiskelevan (taiteellisen) ja luovan työn, läntisen sivistyspiirin korkeakulttuurin ja sen luoman kulttuurisen perinnön ylläpidon, tallentamisen ja välittämisen erityisesti erilaisten kulttuuripalvelujärjestelmien välityksellä. (Heiskanen 2002, 21) Kulttuurin kehittämisen kannalta tärkeitä kohteita on löydettävissä jokaisen määritelmän piiristä. Määritelmiä voi lisäksi sijoittaa konkreettisempiin yhteyksiin, esimerkiksi olemassa oleviin kulttuurisen toiminnan muotoihin. Silloin huomataan, että myös erilaiset kulttuurin määritelmät voivat olla jännitteisessä suhteessa keskenään. Tulisiko keskittyä taidelaitosten usein traditiopainotteisen valmiin tarjonnan tukemiseen vai suunnata huomiota myös epämuodollisempien toimijoiden osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen, dynaamisiin ja uutta luoviin prosesseihin? Onko tuettava tai kehitettävä kulttuuri jokin yksi, yksimielisesti arvokkaasti koettu ja asiantuntijoiden ja ammattilaisten piireissä hyväksytty valtakulttuuri, vai onko kulttuuri lopultakin erilaisten alakulttuurien moneutta, jossa ammattimaisuus ja harrastajat, instituutiot ja epämuodolliset ryhmät, rakenteet ja toiminta, traditio ja dynaamisuus eivät määrittele lukkoonlyövästi ja etukäteisesti ohjauksen ja kehityksen linjauksia? (Ks. Auvinen 2003, 51; Langsted 1990) 19

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista. Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista. Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Käsitteestä luova talous 2000-luvun muotiterminologiaa: luova talous, luovuus

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Sivistystoimen asiat uudistuvassa aluehallinnossa 14.10.2009 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju Taustaa 1/2 Lääninhallituslain (22/1997) 2 :n

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

PORIN TAIDEMUSEO. tehtävämme. Satakunnan kulttuurin edistämisessä

PORIN TAIDEMUSEO. tehtävämme. Satakunnan kulttuurin edistämisessä PORIN TAIDEMUSEO tehtävämme Satakunnan kulttuurin edistämisessä Tehtävämme ja vastuualueemme Satakunnan kulttuurin edistämisessä PORIN TAIDEMUSEON TEHTÄVÄNÄ on Porin kulttuuritoimen yhteisten arvojen mukaisesti

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö 327 Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi automatisaatiosta ja robotisaatiosta HEL 2016-002831 T 03

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Uuden tietoyhteiskunnan teesit.  #uusitietoyhteiskunta Uuden tietoyhteiskunnan teesit Uuden tietoyhteiskunnan teesit Suomen on aika lunastaa paikkansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Teknologiavetoisen vanhan tietoyhteiskunnan perustalle on rakennettava

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESRkehittämisohjelma

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESRkehittämisohjelma Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen ESRkehittämisohjelma 2007-2013 Pieniä ihmeitä Luovien alojen ja kulttuurin hanketapaaminen Tampere 27.1.2010 Kirsi Kaunisharju Opetusministeriö

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT)

Monikeskuksisuuden monet todellisuudet (MOT) Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit (AYI) jaoston tutkimuskokonaisuus "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Monikeskuksisuuden monet Raine Mäntysalo

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arvioinnista Vauhtia kulttuuriin! 12.1.2012, Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arviointi Peruspalveluiden arviointi on aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) 4 :n 2

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Yleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä.

Yleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä. Tarvitaan kulttuurin rakennemuutos: nykyinen rakenne tukee koulunpenkiltä tehtaaseen ajattelua. Tilanne on nyt ihan toinen ja tämä pitää saada näkymään myös Kotkan kulttuurissa. Jari Järvelä Yleisö Kaupunkilainen,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot