RENTOUTUMISEN UUSI AIKA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RENTOUTUMISEN UUSI AIKA"

Transkriptio

1 RENTOUTUMISEN UUSI AIKA Unen laadun edistäminen Stressin lievitys Lihasjännityksen lievitys Kivun lievitys Työssäjaksaminen Neurologinen kuntoutus Palautuminen rasituksesta Ikä-ihmisten kuntoutus

2 YLEISTÄ NEUROSONICISTA Neurosonic matalataajuusmenetelmä Suomessa kehitetyt neurosonic-rentoutuslaitteet ovat tarkoitettu kohentamaan henkilön fyysistä ja henkistä hyvinvointia sekä terveyttä. Vaikuttavana tekijänä hoidossa on kehoon kohdistettu, lihaksia rentouttava ja mieltä rauhoittava ja rentouttava tai aktivoiva matalataajuinen värähtely. Stimulaatio kohdistetaan haluttuihin kehon osiin tai koko kehoon samanaikaisesti ja se etenee kudoksiin kehon syvimpiä osia myöten. Tämän vuoksi menetelmä poikkeaa täysin perinteisistä hierontatuoleista. Laitteiden käyttö Menetelmä on kehitetty ensisijaisesti stressiperäisten oireisiin, erityisesti unihäiriöiden ja jännittyneisyyden sekä kehollisen stressin lievitykseen. Laitteita voi hyödyntää lihasjännityksiin, erilaisiin kipuihin, päänsärkyyn sekä nestekierron ja verenkierron edistämiseen ja vatsan toiminnan edistämiseen. Menetelmä auttaa ikääntyneillä sekä neurologissa tapauksissa ja tuo kuntoutukseen sekä toimintakyvyn ylläpitämiseen erinomaisen lisän. Menetelmää tulee käyttää säännöllisesti parhaiden tulosten saavuttamiseksi. Laitetta voi käyttää päivittäin ilman sivuvaikutuksia. Laitteiden käytöllä ei ole ikärajoituksia. Turvallisuus Menetelmä on turvallinen käyttää ominaisuuksiensa vuoksi. Laitteiden tuottama värähtely toimii samalla alueella kuin kehon kudosten omat värähtelyt, eikä sillä ole sivuoireita. Menetelmää on kehitetty yhteistyössä fysioterapeuttien ja lääkäreiden kanssa noin 8000 hoidon verran. Tämän vuoksi menetelmä on turvallinen ja luotettava. On kuitenkin tilanteita, joissa laitteiden käyttöä ei suositella. Jos sinulla on jokin seuraavista, älä käytä menetelmää: - Akuutti tulehdustila - Akuutti välilevyn pullistuma - Akuutti veritulppa - Sydämentahdistin - Olet raskaana - Flunssa tai kuume - Olet erityisen herkkä tärinälle tai värähtelylle Epäselvissä tilanteissa konsultoi hoitavaa lääkäriäsi tai ota yhteyttä tuotetukeemme 2

3 SISÄLLYSLUETTELO Unihäiriöt Työssäjaksaminen Neurologinen kuntoutus Ikä-ihmisten kuntoutus Ammattilaisten palautteita Neurosonic tutkimuksia

4 UNIHÄIRIÖT KEHON JA MIELEN RAUHOITTUMINEN Jo luvulta lähtien tunnen henkilökohtaisesti pitkittyneen selkä- ja niskakivun vaivan ja sen aiheuttaman henkilökohtaisen työ- ja toimintakyvyn heikentymisen. Tuttu on myös kroonisen niska- ja selkäkipuun liittyvä unihäiriö, vaikka käytössä on ollut monia kipulääkkeitä. Lisänä ovat selkäleikkauksesta jääneet faskiaaliseteli lihas- ja lihaskalvokivut. Niihin liittyy tyypillisesti triggerpisteiden painoarkuus ja unihäiriöt. Kesästä 2013 lähtien olen käyttänyt viikottain (2-3 xvko) Neurosonic-professional-tuolin eri ohjelmia, jakesästä 2014 lähtien myös Divaanin ohjelmia kotona. Neurosonic-menetelmä on selvästi lievittänyt kivun tuntemusta, vähentänyt kivun aiheuttamaa haittaa sekä ratkaisevasti lieventänyt ja vähentänyt unihäiriöitä. Psykiatrian erikoislääkärinä voin todeta, että akuutti tai pitkittynyt stressi on yleinen unihäiriön aiheuttaja. Stressi voi vaikuttaa keskushermoston välittäjäaine-toimintaan ja heikentää kehollisen tasapainon ylläpitämiseen tarvittavia mekanismeja. Henkisesti hankalaksi koettu stressi voi lisätä kehollisen stressin negatiivista vaikutusta. Olen todennut, että Neurosonic uni-/stressiohjelmat rauhoittavat kehoa ja mieltä. Nukahtaminen on helpompaa rentoutuksen jälkeen. Unen on laatu palauttavampaa, ja yölliset heräämiset ovat harvenneet. Nykyisin koen olevani virkeämpi. Aikaisemmin jaksoin kipuilevana eläkeläisenä kaksi työpäivää viikossa, nyt jaksan kolme. Uskon, että osaltaan siinä on auttanut monipuolinen Neurosonic-menetelmä. Lahti Leena Kiviharju-Parviainen psykiatrian erikoislääkäri APUA UNIHÄIRIÖIHIN 2 Olen kärsinyt unettomuudesta ja nukahtamisvaikeuksista jo 15 vuoden ajan. Hoitomuotoina on käytetty ns. perinteistä, eli lääkkeellistä hoitoa. Lääkehoidon vaste alkoi olla jo hyvin huono ja lääkemäärät hyvin suuria. Aloitin Neurosonic-hoidot keväällä 2011 viikon kestäneen unettoman jakson jälkeen. Hoidon välitön vaikutus oli hyvin selkeä ja noin kuukauden hoidon jälkeen, kerran viikossa, en ole kärsinyt ainoastakaan unettomasta yöstä. Nukahtamiseen tarvittava aika on myös lyhentynyt normaaliksi ja vieroittautuminen pitkäaikaisesta unilääkkeiden käytöstä alkaa olla loppusuoralla. Suosittelen lämpimästi Neurosonic-hoitoa vastaavista ongelmista kärsiville. Mikko Heino, Lahti 4

5 TYÖSSÄJAKSAMINEN FAZER OY LAHDEN LEIPOMO Työntekijöiden palautteita: - monipuolinen, värinäohjelma vaihtuu useasti - huomasin, että helpotti puutumisoireita - auttaa rentouttamaan kireitä lihaksia - todella hyvä laite työpaikalle, saa pika-avun jäykille lihaksille ym. - rauhoittava - tuli hyvin rentoutunut olo, varsinkin kun työpäivä oli tehty ja takana - ihana rentoutumistapa - hyvin rentouttava - jännittyneisyys laukeaa - hieroo hyvin koko kropan - tuli hyvä rentoutunut olo - tuli hyvä olo - rentouttaa koko kroppaa - mahtava laite - olo parempi, tärinä tuntuu auttavan, venyttely ei laukaise näin hyvin. - rentouttaa mukavasti - tuoli hyvä semmoiselle, joka ei mene muuten hierojalle. Saa nauttia omassa rauhassa hieronnasta - rentouttava, mutta ei kuitenkaan unettava. - rentouttaa, rauhoittaa ja antaa aivoille lepoa - aina hoidon jälkeen koko kroppaan tuli lämmin ja rentoutunut olo. Poisti jännittyneisyyden loppupäiväksi. Työterveyshuollon näkökulma: - kaikki välittömät asiakaspalautteet ovat olleet todella positiivisia - lähes jokainen tuolissa kävijä on halunnut tulla toistekin hoitoon ja jo useampi asiakas käy tuolissa säännöllisesti. - lihasoireilut eivät ole päässeet liian pahoiksi eli tuoli on toiminut loistavasti ennalta ehkäisevänä hoitomuotona. - osa kävijöistä on voinut korvata perinteisen hieronnan tuolihoidoilla - unihäiriöt ovat helpottuneet muutamilla asiakkailla ja he ovat kertoneet nukkuvansa tuolihoidon jälkeisinä öinä todella hyvin. - on ollut mukava tarjota oman työn näkökulmasta uudenlaista hoitomuotoa ja vielä kun on nähnyt tuolihoitojen auttavan, niin sitä on saanut itselleenkin hyvän mielen! - usein asiakas tulee työterveyshuoltoon hengästyneenä ja kiireisen oloisena. On ollut suuri ilo nähdä, kuinka rentoutuneita ja hieman uneliaitakin he ovat tuolihoidon jälkeen. Rentoutumisen ja rauhoittumisen voi havaita siis välittömästi hoitojensa jälkeen. - uskon tuolin kehoa ja mieltä hoitaviin vaikutuksiin ehdottomasti! Työterveyshoitaja Sari Putkonen Fazer Leipomot Oy Lahden leipomo työterveyshuolto AMIEDU TYÖSSÄJAKSAMINEN Ami-säätiö, Amiedu pääkaupunkiseudun ammatillisena aikuiskouluttajana on tarjonnut henkilökunnalleen (320 henkeä) osana työhyvinvointia tukevaa toimintaa mahdollisuuden käyttää Neurosonic hoitotuolia vuodesta Useat työntekijämme ovat kokeneet sen lievittävän stressiä, parantaneen unta sekä helpottaneen erilaisia särkyjä. Erityisesti tuoli on tarjonnut mahdollisuuden palautua ja rentoutua työn rasituksesta parantaen työhyvinvointia. Tytti Forssell, henkilöstöasiantuntija, Amiedu 5

6 NEUROLOGINEN KUNTOUTUS NEUROSONIC VAMMAUTUNEEN LAPSEN KUNTOITUMISEN TUKENA Tyttärellämme Sannilla (12v.) on ollut Neurosonic Pro-tuoli kotona käytössä hieman yli vuoden. Sanni vammautui erittäin vaikeasti 3-vuotiaana oltuaan vakavassa autokolarissa ja vammautumisesta johtuva oireisto on laaja ja vaikeahoitoinen. Olemme erittäin tyytyväisiä Neurosonic-laitteen tuomaan oireiden lievitykseen Sannin kohdalla. Lisäksi koko perhe käyttää Neurosonicia hyvinvoinnin lisäämiseen ja ylläpitämiseen. Sannille Neurosonic-tuoli on auttanut seuraaviin asioihin: -spastisuus on vähentynyt -lihasjäntevyys parantunut, vasen puoli ei ole enää läheskään niin hypotoninen kuin aikaisemmin -skolioosi ei ole edennyt, eli selkälihakset ovat rennommat -ylävartalon käyttö on parantunut, vaikuttaen mm. suun ja nielun käyttöön (pureskelee keksiä, mitä ei ole tapahtunut kohta kahdeksaan vuoteen!!!) -tuoli on ollut Sannilla päivittäisessä käytössä. Taas tuli todistettua tuolin tehokkuus, kun flunssan aiheuttama limaisuus saatiin irrotettua todella nopeasti! Maikki Lehtola, Jurva NEUROSONIC PRO-TUOLI NELIRAAJAHALVAUKSEN KUNTOUTUKSESSA Olen halvaantunut rintakehästä alaspäin muutama vuosi sitten ja diagnoosini on siis tetraplegia. Hankimme kotiini Neurosonic Pro-tuolin noin kaksi kuukautta sitten elokuussa Käytän laitetta lähes päivittäin ja siitä on ollut suuri apu päivittäisessä voinnissa ja kuntoutumisessa. Laitteen vaikutukset tulivat esiin nopeasti käytön aloittamisen jälkeen. Suosittelen Neurosonicia vilpittömästi kenen tahansa käyttöön. Neurosonic tuolin ansiosta olen pystynyt vähentämään lääkitystä (kovat kipulääkkeet, verenkierto- ja spastisuuslääkkeet ym.) Neurosonic tuoli on auttanut itselläni: -erilaisiin hermokipuihin -verenkiertoon -aineenvaihduntaan -vatsantoimintaan -päänsärkyyn -niska- ja selkäkipuihin -spastisuuteen -rentoutumiseen -unenlaatuun -piristymiseen 6 Mika Mörsky, Riihimäki

7 KOKEMUKSIA NEUROSONIC-PRO TUOLISTA KEHITYSVAMMAISILLA Isonniitynkadun ryhmäkoti sijaitsee Helsingissä ja se aloitti toimintansa syyskuussa Ryhmäkodissa asuu 22 runsaasti tukea ja apua tarvitsevaa kehitysvammaista henkilöä neljässä eri kodissa. Asukkaiden tuen tarpeista johtuen, heidän päivätoimintansa järjestetään ryhmäkodin elämyshuoneissa. Päivätoiminnan taustalla on multisensorinen toimintamalli ja yhtenä välineenä toiminnassamme käytämme Neurosonic-Pro tuolia. Tuoli on käytössä mm. kehotunto- ja rentoutusryhmissä. Useimmiten käytämme uni- ja stressiohjelmaa ja/tai spastisuus- ohjelmaa. Olemme käyttäneet Neurosonic-tuolia vuoden ajan päivittäin. Hoitojen positiiviset vaikutukset näkyvät asukkaiden arjessa, mm. spastisuus lievittyy ja asukas on rennompi loppupäivän hoitotilanteissa. Asukkaat, joilla on ollut kosketusyliherkkyyttä, ovat Neurosonic-hoitojen myötä oppineet paremmin sietämään kosketusta. Neurosonic-hoidot ovat vaikuttaneet positiivisesti myös asukkaiden aineenvaihduntaan. Esimerkiksi henkilö, jolla on taipumusta pissan panttaamiseen, usein hoidon aikana tai heti sen jälkeen tekee pissat. Hoidoilla on positiivisetvaikutukset myös vatsan toimintaan. Lisäksi olemme huomanneet asukkaiden rentoutuvan tuolissa niinhenkisesti kuin fyysisestikin. Hoitojen jälkeen asukkaissa on aistittavissa levollisuus ja rauhallisuus. Olemme erittäin tyytyväisiä Neurosonic-tuoliin. Työntekijän näkökulmasta katsottuna tuolia on helppo ja turvallinen käyttää. Tuolin muotoilu ja säädöt mahdollistavat käytön henkilöille, joilla saattaa olla hyvinkin vaikeita virheasentoja. Vuoden käyttökokemuksen jälkeen voimme lämpimästi suositella Neurosonic-tuolia kaikille, myös kehitysvammahuollon yksiköille! Terveisin, Päivätoiminnan ohjaajat Sari Jokela ja Tanja Nuutinen Isonniitynkadun ryhmäkoti Helsingin kaupunki ELÄMÄNI KÄÄNNEKOHTA Kuulin Neurosonic-tuolista ensimmäisen kerran fysioterapeuttini kautta. Minulla on synnynnäinen diplecia spactica ja paljon jäykkyyttä ja kipuja etenkin alaraajoissa. Aiemmin olemme huomanneet pienten väreilyjen positiivisen vaikutuksen lihaksistoon. Suhtauduin laitteeseen skeptisesti, mutta tuumasin, että voisin sitä kaikesta huolimatta kokeilla olinhan jo vuosia tarvinnut useita kipulääkkeitä päivittäin lihassärkyyn ja ollut muutenkin stressaantunut. Asiantuntijat näkivät sen hyödyllisenä, joten miksei. Neurosonic oli ennennäkemätön jo heti alkuunsa: maatessani siinä tunsin, kuinka väreily rentoutti kehoa ja vähensi spastisuutta. Olo oli kevyt ja kykenin esimerkiksi liikuttelemaan varpaitani, mitä tapahtuu harvoin. Soittimesta tuleva rentoutusmusiikki rentoutti mielen sillä välin, kun väreily hoiteli kehoa. Muistan ihmetelleeni, miksen stressaa tai mieti asioita, joita olen jo pitkään vatvonut. Olin vain. Hoidon loputtua olin niin kivuton ja rauhallinen, etten ollut uskoa silmiäni. Vaikutus kesti viikkoja ja auttoi jalkojen venyttelyyn ja esim. omaan pirteyteni toki voin paremmin ilman kipuja! Myöhemmin hoito on vaikuttanut nilkkojen turvotuksen laskemisena, unen saantiin ja ennen kaikkea vähentänyt kipuja. Otin ennen n. 4 kolmiolääkettä kipuun, nykyään otan yhden tabletin kerran päivässä tai kahdessa. Hoidon merkitys ja lääkkeistä irti pääseminen merkitsee paljon 18-vuotiaalle, jolla on kuitenkin koko elämä edessä. Suosittelin hoitoa myös äidilleni, jolla hoito on auttanut tenniskyynärpäähän. Minullakin on ollut vaikutusta myös käsien toiminnassa. Hoito vaikuttaa ihanasti koko kehoon. Puolitosissani nimitän Neurosonicia elämäni käännekohdaksi. Enkä turhaan. Aino Ikävalko, Vääksy 7

8 NEUROSONIC MS-POTILAAN FYSIOTERAPIASSA Hoitoraportti Neurosonic-menetelmän vaikutuksesta neurologisiin oireisiin: Asiakas on 52-vuotias työkyvyttömyyseläkkeellä oleva kuntoutuja. Ms-tauti on diagnosoitu 1992, tyyppinä aaltomainen sairaus. Keskeisimpänä oireena parapareesi, alaraajat heikompivoimaiset. Vasen alaraaja toimii lyhyitä matkoja siirryttäessä ns. tukijalkana koska sen varaan on turvallisempi varata (vahvempi, aktiivisempi). Pitemmät matkat potilas liikkuu pyörätuolilla, sisätiloissa lyhyemmät siirtymiset kyynärsauvojen avulla. Kuntoutuja käy n. 2 kertaa viikossa fysioterapiassa, yleensä tiistaina tai keskiviikkona allasjumpassa ja perjantaisin kuivajumpassa toimipisteellä. Huhtikuusta 2012 lähtien on käytetty kuntoutujan kanssa Neurosonic matalataajuushoitoa osana toimipistekäyntejä. Pääasiallisena tavoitteena Neurosonic-hoidossa on kipeiden ja kireiden lihasten palautuminen sekä osatavoitteena päivittäisten toimien helpottuminen arjessa. Asiakas koki heti ensimmäisestä hoitokerrasta lähtien, että hän saa Neurosonic-hoidosta apua liikkumiseen sekä koettujen lihaskipujen ja kireyksien lievitykseen. Ohjelmana on käytetty pääasiallisestipalaudu/stressi -ohjelmaa, hoidon pituuden ollessa10 38 minuutin väliltä tilanteen mukaan. Toisena ohjelmana on käytetty 11 minuuttia kestävää lyhyt hieronta-ohjelmaa. Jokaisella kerralla asiakas rentoutui, alkoi haukotella, kasvot punoittivat voimakkaasti ja suurimmat vasteet tuntuivat vasemmassa alaraajassa,varsinkin vasemman lonkkanivelen lihaksistossa. Syystalvella 2012 lihaskireyksien ja kipujen helpotukseen on tehty myös faskia-käsittelyjä ja niistä asiakas saanut hyvin samanlaisia vasteita kuin Neurosonic-hoidosta. Vuosi 2013 alkoi kuntoutujan puolesta vaikeasti, alaraajat menivät täysin voimattomaksi ja hän joutui muutamaksi päiväksi tiputukseen sairaalaan. Tämän jälkeen palattiin fysioterapiassa ns. lähtöpisteeseen ja alettiin taas lapsenaskelin palauttaa liikuntakykyä erilaisten harjoitteiden keinoin. Alkuvuodesta 2013 Neurosonic-tuolia päivitettiin uusien ohjelmien muodossa. Päätimme kokeilla kuntoutujan kanssa uutta palaudu/hieronta ohjelmaa palautumiseen harjoittelusta. Ensimmäisellä kerralla (1.2) asiakas oli täyden ohjelman (40 min). Tämän jälkeen asiakas harjoitteli Thera Vital restoraattorilla 15 minuuttia. Tämä on ollut osana jokaista fysioterapiakertaa. Viimeisen vuoden aikana asiakason polkenut restoraattorilla passiivisesti eli laitteen moottori on pyörittänyt polkimia. Tämä siksi, että oikean alaraajan aktiivisuus ei ole riittänyt aktiiviseen polkemiseen. Kun Theral Vital-laitteen käynnistettiin, niin ensimmäistä kertaa yli vuoteen laitteen näyttö meni aktiivisen harjoittelun tilaan (näytössä näkyy tie ja ohjaustanko). Ohjaustangon sijainti suhteessa tien keskiviivaan ilmoittaa alaraajojen aktiivisuuden. Ensimmäisellä kerralla asiakas jaksoi polkea muutaman minuutin aktiivisesti, aktiivisuuden jakautuessa seuraavasti: vasen alaraaja 99 %, oikea alaraaja 1 %. Seuraavalla kerralla (8.2) päätimme edetä samalla reseptillä eli otimme täyden palaudu/hierontaohjelman. Nyt asiakas jaksoi polkea tämän jälkeen aktiivisesti 15 minuuttia aktiivisuuden jakautuessa seuraavasti: vasen alaraaja 62 %, oikea alaraaja 38 %. Kolmannella kerralla (15.2) taas sama juttu, asiakas jaksoi polkea kokonaiset 15 minuuttia omin voimin. Aktiivisuus: vas. alaraaja 55 %, oikea alaraaja 45 %. Neljännellä kerralla (22.2) jälleen 40 minuutin palaudu/hieronta ohjelma fysioterapiakäynnin alkuun ja sen jälkeen thera vitalilla polkemaan 15 min. Tällä kertaa aktiivisuus jakautuiseuraavasti: vasen alaraaja 75 %, oikea alaraaja 25 %. Tästä 15 minuutista asiakas oli 7,5 min eli n. puolet puhelimessa ja jaksoi silti polkea aktiivisesti koko ohjelman läpi. Oikean alaraajan aktiivisuus laski (näytön perusteella) puhelun aikana ja näin ollen vaikutti lopputulokseen. MS-tauti voi vaikuttaa erilaisiin kognitiivisiin eli ajattelun tiedonkäsittelyn toimintoihin. Keskittymisen hankaluudet ja esim. ajatustoimintojen tavallista herkempi väsyminen voivat olla tällaisia oireita. Kuntoutuja itse vahvistaa myös, että kahdesta keskittymistä vaativasta tehtävästä (vrt. restoraattorilla harjoittelu + puhelimessa puhuminen) on yleensä hankala suoriutua. Jotain merkittävää on siis tapahtunut helmikuun 2013 aikana potilaan motorisessa toiminnassa. Potilaan omat subjektiiviset tuntemukset vahvistavat myös, että liikunta- ja toimintakyvyssä on tapahtunut positiivisia muutoksia. Hän kertoo, että lyhyet siirtymiset sisätiloissa sujuvat nyt paremmin kuin oikea alaraaja on nyt aktiivisempi. Aiemmin vasen alaraaja toimi tukijalkana ja oikeaa alaraajaa sai vetää perässä. Hänen mukaansa myös ojentautuminen pystyasennossa on nyt helpompaa ja sujuu paremmin. Tämän huomion voin itse vahvistaa myös fysioterapeuttina. Ainoa muutos fysioterapiassa on nyt se, että olemme viimeiset 4 kertaa ottaneet toimipisteellä tapahtuvan fysioterapiakerran alkuun Neurosonic palaudu/hieronta ohjelman ja tämän jälkeen asiakas on harjoitellut aina Thera Vital-restoraattorilla. Jatkamme interventiota vielä kahtena seuraavana perjantaina, jonka jälkeen asiakas lähtee laitoskuntoutukseen. Neurosonic-hoito jatkuu laitoskuntoutuksen jälkeen Fysioterapia Virikkeessä. Lappeenrannassa Fysioterapeutti Tuomas Repo, Fysioterapia Virike 8

9 IKÄ-IHMISTEN KUNTOUTUS NEUROSONIC-TUOLI VANHUSTENHUOLLOSSA Forssan kaupungin vanhuspalvelujen yksikössä on ollut käytössä Neurosonic - tuoli alkuvuodesta 2013 lähtien. Erityisesti muutamat yksiköt ovat tuolia käyttäneet aktiivisesti samoin osa henkilöstöstä. Henkilöstö on tutustunut laitteeseen tiimien kehittämispäivien yhteydessä. Muutamat henkilöstöstämme ovat käyttäneet tuolia säännöllisesti. Erityisesti hyötyä on koettu unettomuuden hoidossa, urheilevilla lihasten rentoutumista ja niska-hartiaseudun kiputilojen hoidossa. Asiakkaiden osalta erityistiä vaikutuksia on koettu fyysisen toimintakyvyn kohentumisessa. Muutama asiakas, jotka eivät olleet pitkään aikaan nousseet itsenäisesti ylös, ovat hoitokertojen jälkeen nousseet itsenäisesti jalkeille ja liikkuminen on ollut kaikin tavoin parempaa. Hoidot ovat vähentäneet myös lihasjännitystä ja jäykkyyttä. Mielentervetsasiakkaiden hoidosta on niin ikään myönteisiä kokemuksia. Hoitohetki on rauhallinen, usein jopa yhteinen hetki henkilöstön jäsenen kanssa, jolloin kaikki huomio on asiakkaassa itsessään. Tämä koetaan merkitykselliseksi kiireen keskellä. Tuula Suominen Vanhuspalvelujohtaja Forssan kaupunki p. (03) KOKEMUKSIA NEUROSONIC HOIDOISTA HAUKIRANNAN HOIVAKODISSA Pro-tuoli ja sänkyversio ovat olleet Haukirannassa marraskuusta Neurosonic on osoittaumassa hyväksi lisä apuvälineeksi iäkkäiden ja pitkäaikaissairaiden kuntoutuksessa. Haukirannassa on useita muistisairaita asiakkaita, joilla aika ajoin esiintyy muistisairauksien aiheuttamaa, disorientaatiolevottomuutta. Levottomuus leviää helposti myös muihin asiakkaisiin. Hoitohenkilökunta on poiminut niitä asiakkaita, joilla levottomuus on meinannut vallata mielen ja asiakkaalle on ehdotettu rentoutushetkeä Neurosonicissa. Jo lyhyenkin kokemuksen perusteella voidaan sanoa, että useat asiakkaat ovat rauhoittuneet tuolissa tai sängyssä. Myös toiseen suuntaan, passivoituneen ja alakuloisen asiakkaan virkistämisessä laitteen aktivointiohjelmat ovat toimineet hyvin. Olen sitä mieltä, että myös asiakkaiden orientaatio on hetkellisesti ollut parempaa ja masentunut ja passivoitunut asiakas on ollut selkeämpi ja iloisempi rentoutuksen jälkeen. Neurologisille asiakkaille ja varsinkin raajojen halvausoireita omaaville, sänkyversio on ollut hyvä apuväline kuntoutuksessa. Spasmien avaaminen ja jäykkyyksien helpottaminen kehon eri osissa on helpompaa, kuin tavallisella vuoteella maaten. Fysioterapeutti Jari Kuusisto 9

10 AMMATTILAISTEN PALAUTETTA NEUROSONIC OPETUSALALLA Käytimme kansainvälisten kollegojeni ja sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijoitteni kanssa Neurosonicin mekaanisesti värähtelevää tuolia viikon ajan keväällä 2012 HAMKin Hyvinvointiosaamisen koulutus- ja tutkimuskeskuksessa Hämeenlinnassa. Olen aikaisemmin käyttänyt useita vuosia muita laitteita alaselän ahtaumien ja polvien kulumisista johtuvaan lihassärkyyn ja nivelien jäykkyyteen sekä stressiperäiseen vireystilan lisäämiseen hyvällä menestyksellä. Arvioni mukaan Neurosonic tuolin käytön jälkeen olo oli heti rauhallinen, mutta vireä, eikä vaikutuksia tarvinnut odotella niin pitkään kuin aiemmin kokeilemieni tuolien käytössä. Vaikutus unen laatuun oli myös välitön eli seuraavan yön uni oli syvempää ja unien näköön/muistamiseen vaikuttavaa. Opiskelijoillani ja kollegoillani oli paljon positiivisia kokemuksia rauhallisesta olosta ja hyvästä yöunesta ja lihasjäykkyyden katoamisesta välittömästi. Fibromyalgiaa sairastava opiskelija halusi varata heti lisää hoitokertoja Lahdesta. Yksi opiskelija kertoi saaneensa illalla kotimatkalla migreenin, mutta arvioi sen mahdollisesti osittain tulleen väsymyksestä ja pitkästä ajomatkasta kohti aurinkoa. Yliopettajan työhöni ja tutkijan koulutukseeni kuuluu tietysti tutkimuskriittisyys, joten olen erityisen kiinnostunut keräämään lisää aineistoa tuolin käytöstä erilaisissa ryhmissä, työhyvinvointiin ja kuntoutukseen liittyen. Pitkäaikainen kokemukseni ja tietoni eri tavalla värähtelevistä laitteista on kaiken kaikkiaan ollut positiivista. Ehdottomasti haluan jatkaa Neurosonic-tuolin kehittämistä yhdessä opiskelijoideni kanssa ja jatkaa sen käyttöä myös henkilökohtaisesti. Neurosonicin käyttöjärjestelmä tuntuu toimivalta ja selkeältä, erittäin käyttäjäystävälliseltä. NEUROSONIC-MENETELMÄ OSANA KUNTOUTUSTA Marja Sirkkola, Doctor of Education (EdD), Australia HAMK, Hyvinvointiosaamisen koulutus- ja tutkimuskeskus Sosiaalialan Koulutusohjelma, yliopettaja Multisensorisen työn tutkija, opettaja ja konsultti Auron on Suomen suurin hyvinvoinnin ja kuntoutuksenasiantuntija. Auroniin kuuluu tällä hetkellä 12 omaa toimipistettä, joidenlisäksi Auron-ketjussa on yhteistyökumppaneita yli 70 paikkakunnalla kautta maan. Neurosonic-menetelmä on tärkeä osa kuntoutusta potilaille, joilla on häiriöitä keskushermoston toiminnassa (kuten hemiplegia, paraplegia tai tetraplegia), estämään spastisuutta. Tuki-ja liikuntaelinpotilailla voidaan lievittää akuuttia ja kroonista kipua, ja niillä henkilöillä, joilla on posttraumaattinen stressireaktio tai liikunnan aiheuttamaa lihasjännitystä, voidaan lievittää stressiä ja nopeuttaa palautumista. Nämä ovat muutamia esimerkkejä, miten Neurosonicia voidaan käyttää, jolloin saadaan parempia ja nopeampia tuloksia kuntoutuksessa. Markku Paatelma Terveystieteiden tohtori OMT-fysioterapeutti TULE-fysioterapian erikoisasiantuntija OMT-kouluttaja Auron Oy 10

11 FYSIOTERAPEUTTIEN KOKEMUKSIA Olen tutustunut ja käyttänyt Neurosonic-rentoutustuolia vuodesta 2011 fysioterapia-asiakkaiden kanssa. Lisäksi olen käyttänyt tuolia urheilijoilla. Urheilijat kokevat tuolista olevan hyötyä etenkin rasituksesta palautumiseen ja lisäksi myös lihas- ja faskiakireydet ovat vähentyneet. Monet tuolissa käyneistä henkilöistä ovat kuvanneet oloaan hyvin rentoutuneeksi ja kevyeksi ja he kokevat myös alaraajoissa aineenvaihdunnan sekä verenkierron lisääntyvän. Mikko Poutiainen, fysioterapeutti, FootFysio, FC Lahti Voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että Neurosonic toimii. Sen potentiaalia ei erilaisissa stressiperäisissä ja neurologisissa sairauksissa ja monissa muissa ongelmissa ole vielä lähellekään kartoitettu, mutta omat kokemukseni ja asiakkailta saamani huikea palaute kertovat, että kyseessä saattaa olla toimivin keksintö rentoutumishoitojen saralla. Jari Kuusisto, fysioterapeutti, Trionfo Medical MATALATAAJUISEN VÄRÄHTELYHOIDON POSITIIVISET VAIKUTUKSET ELIMISTÖN TOIMINTAAN Pääosa ihmisen elimistön säätelymekanismeista perustuu joko autonomisen hermoston tai sisäeritysrauhasten välittämiin viesteihin. Näihin säätelyjärjestelmiin voidaan vaikuttaa monilla tavoin esim. lääkeaineilla, mutta myös fysikaalisilla elimistön ulkopuolelta tulevilla ärsykkeillä. Neurosonic-menetelmässä matalafrekventtisillä värähtelyaalloilla on monia elimistön toimintaa tervehdyttäviä ja balansoivia vaikutuksia. Hyviä tuloksia on saavutettu erityisesti kivunhoidon ja autonomisen hermoston moninaisiin säätelyhäiriöiden hoidossa. Erityisen mielenkiintoisia ovat tutkimukset, joissa värähtelyaalloilla on saatu muutoksia elimistön aineenvaihdunnan säätelyssä, jotka ovat olleet mitattavissa verestä mitattuina arvoina, mm. kolesteroliarvoihin. Myös värähtelyhoidon vaikutukset Parkinsonin taudin hoidossa ja vanhusten lihastoiminnan vireyden säätelyssä ovat merkittäviä. Matalafrekventtisiä menetelmiä on kuitenkin tutkittu vielä erittäin vähän, jolloin varsinainen tieteellisen näytön tulokset perustuvat vasta suppeaan materiaaliin ja harvoihin sairaustiloihin ja oireisiin. Tästä huolimatta menetelmää voi varauksetta suositella yksittäisten potilaiden hyvin moninaisten oireiden hoitoon, koska yksilötason erot hoidon tehoon voivat olla hyvinkin suuria. Tulevaisuudessa menetelmän lisääntyvä tutkimus ja laajentuvat hoitokokeilut antavat lisäviitteitä Neurosonic-hoidon moninaisiin käyttöindikaatioihin. Risto Kuosa, Lahti Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri/phks 11

12 NEUROSONIC TUTKIMUKSIA NEUROSONIC-MATALATAAJUUSHOIDON VAIKUTUS PRIMAARISTA UNETTOMUUDESTA KÄRSIVIEN POTILAIDEN UNEN LAATUUN Tiivistelmä: Tutkimuksen tavoite oli selvittää Neurosonic-matalataajuustuolilla annettujen koko kehon värähtelyyn (KKV; Whole-Body Vibration; WBV) perustuvien hoitojen vaikutuksista primaarista unettomuudesta kärsiville. Tutkimushypoteesit olivat: 1. Neurosonic-rentoutustuoli parantaa unettomuudesta kärsivän unenlaatua 2. Neurosonic-rentoutustuolin käyttö lievittää unettomuuteen liittyvää ahdistusta Tutkimukseen osallistui 16 unettomuudesta kärsivää henkilöä. Heidät satunnaistettiin interventio- ja verrokkiryhmään (8+ 8). Sisäänottokriteerinä oli unettomuuden vaikeutta mittaavan ISI-kyselyn pistemäärä 15 tai yli. Molemmat ryhmät saivat viisikertaa KKV-hoitoa. Verrokkiryhmällä oli kolmen viikon jakso alussa, jolloin he eivät saaneet hoitoa. Tutkimusmenetelminä olivat aktigrafia, SCL-90-, WHO-5-, PSQI-, ISI-, EQ-5D-lomakeet sekä Vitalmedin laaja unikysely. Molemmissa ryhmissä ISI-arvot laskivat KKV-hoitojenjälkeen tilastollisesti merkitsevästi. Myös ahdistus vähenihoitojen jälkeen. SCL-90-kyselyssä havaittiin merkitseviä muutoksia yhdistetyissä tuloksissa somatisaatiossa (N = 16, Z = 2,88; P = 0,004), ahdistuneisuudessa (N = 16, Z = 2,24; P = 0,025) sekä pakko-oireissa (N = 16, Z= 1,77; P = 0,078) ja nämä kolme tekijää voivat häiritä unta merkittävästi. Saadut tulokset antavat viitteitä KKV-hoidon myönteisistä vaikutuksista primaarisen unettomuuden sekä ahdistuksen hoidossa. Merkittäviä haittavaikutuksia ei havaittu. Helsinki Loppuraportti Työryhmä: Janne Tuomi, LK Gabriele Sved, neurologi Anne Huutoniemi Minna Kuurne-Koivisto Markku Partinen, LKT, professori Helsingin uniklinikka, Tutkimuskeskus Vitalmed 12

13 KROONISEN NISKA- JA SELKÄKIVUN JA UNIHÄIRIÖIDEN HOITO NEUROSONIC-MENETELMÄLLÄ Johdanto Selkä- ja niskakivun pitkittyminen on teollistuneessa yhteiskunnassa erittäin yleistä, aiheuttaen henkilökohtaisia työ- ja toimintakyvyn heikentymisiä, ja sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia. Kroonisilla niska- ja selkäkivusta kärsivillä henkilöillä on 42 %:lla unihäiriöitä kipulääkkeiden käytöstä huolimatta. On todettu, että kivun voimakkuus ja siihen liittyvä väsymys ovat unettomuutta ennustavia tekijöitä. Selkä- ja niskakipujen lisäksi myös ns. myofaskiaaliset eli lihasja lihaskalvokivut, joihin liittyy tyypillisesti riggerpisteiden painoarkuutta, aiheuttavat unihäiriöitä. Henkilöiden subjektiivisia selkä- ja niskakipuja onpitkään kartoitettu vakioiduilla kyselyillä, ja nyttemmin myös unihäiriöitä. Käypähoito-suositukset puoltavat fysioterapiaa pitkittyneissä selkä- ja niskakivuissa. Fysioterapian tueksi unihäiriöiden hoitoon on viime aikoina kokeiltu erilaisia kehoon kohdistuvia värinämenetelmiä, whole body vibration(wbv). Neurosonic-menetelmä, joka perustuu WBV:oon, on ollut jo jonkin aikaa käytössä neurologisessa fysioterapiassa, jossa on todettu sen positiivinen vaikutus asennon hallintaan, mutta myös unihäiriöihin. Käypähoito-suositukset puoltavat unihäiriöiden hoitoon ensisijaisesti rentouttavia hoitomuotoja ja Neurosonic-menetelmä onkin kehitetty rentouttavaksi hoitomuodoksi. Tutkimuksen tarkoitus Tarkoituksena oli selvittää Neurosonic-menetelmän vaikuttavuutta kroonisilla selkä- ja niskakipupotilailla, joilla on myös unihäiriöitä. Menetelmät Kyseessä on kontrolloitu hoitotutkimus, jossa kohderyhmänä oli 6 niska- tai selkäkipukroonikkoa, joilla oli merkittäviä unihäiriöitä. Tutkittavat saivat kuukauden aikana 4 kertaa ns. vibraatiokäsittelyä Neurosonic-menetelmällä. Tutkittaville tehtiin seuraavat kyselyt: Tämän hetkinen kipu (visual analogue scale VAS), niskan- ja alaselän toimintakykykysely; Neck pain disability index NPI sekä Oswestry haittakysely alaselän osalta. Unihäiriöitä selvitettiin Sleep disorder index -kyselyllä. Tutkittaville tehtiin myös selkä- ja niskakivun osalta kliininen toimintakykykartoitus. Tutkittavia hoidettiin kuukauden aikana neljä kertaa Neurosonic-menetelmällä. Neurosonic perustuu matalafrekventtiseen koko kehon värähtelyyn. Mekaaninen oskillaatio johdetaan kehoon tuolin tai vuoteen päällä mahdollisimman rennossa asennossa. Yhden hoitokäynnin pituus oli keskimäärin 30 minuuttia. Tulokset: Niska- ja alaselkäkivun aiheuttama haittaindeksi laski NPI tai Oswestry indeksillä (0-50) keskimäärin 5.7 (SD.10.9) pistettä ja kipu VAS asteikolla (0-10) 3 (SD.3.2) pistettä. Unihäiriöiden aiheuttama haita Sleep disability indeksillä (0-16) laski 6.5 (SD.7.79) pistettä. Edellä mainittuja muutoksia voidaan pitää sekä kliinisesti, että tilastollisesti merkittävinä. Fyysisessä toimintakyvyssä, kuten liikelaajuuksissa tai lihaskireyksissä ei tapahtunut muutoksia. Pohdintaa Unihäiriöt selkä- ja niskakipupotilailla ovat yleisiä aiheuttaen työ- ja toimintakyvyn sekä elämän laadun heikentymistä. Syy-seuraus suhteita ei vieläole pystytty lopullisesti selvittämään. Hyvin laadituilla kyselyillä kuitenkin niiden yleisyyttä voidaan kartoittaa, ja näin ollen niihin tarvittaessa myös vaikuttaa. Unihäiriöihin voidaan puuttua monin eri keinoin; lääkityksen avulla, sopivalla liikunnalla, eri fysioterapiamenetelmillä ja nykyisin myös Neurosonic-menetelmällä. Tässä tutkimuksessa Neurosonic-menetelmällä saatiin positiivinen vaste sekä kipuun, kivun aiheuttamaan haittaan sekä unihäiriöihin. Markku Paatelma TtT, OMT-Fysioterapeutti, Kouluttaja 13

14 TUTKIMUS NEUROSONIC-METELMÄN VAIKUTUKSESTA STRESSIIN JA UNIHÄIRIÖÖN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Tekijä(t): Heli Haapaniemi Opinnäytetyön nimi: Tutkimus Neurosonic-menetelmän vaikutuksesta stressiin ja unihäiriöön Työn ohjaaja(t): Jukka Jauhiainen Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Kevät 2013 Sivumäärä: liitettä Opinnäytetyössä tutkittiin Neurosonic-menetelmän vaikutusta stressiin ja unihäiriöön. Neurosonic-menetelmässä kohdistetaan matalataajuista värähtelyä haluttuihin kehon osiin tai koko kehoon samanaikaisesti. Työn tilaajana toimi Neurosonic-menetelmän kehittäjä psykoterapeutti Marco Kärkkäinen yrityksestä Oy Neurosonic Finland. Työn tavoitteena oli selvittää subjektiiviseen menetelmään perustuvalla VAS-jana-arvioinnilla menetelmän vaikutusta stressitasoon ja yleiseen rentoutumistasoon. Lisäksi suoritettiin biosignaalimittauksia, joiden tuloksia käytettiin subjektiivisten tuntemustuloksien tulkitsemisen tukena ja autonomisen hermoston toiminnan tutkimiseen. Neurosonic-tutkimuksesta suoritettiin tässä työssä pilotointi, jonka pohjalta suoritettiin jatkotutkimus, johon osallistui 10 henkilöä. Tutkimushenkilöiden valintakriteerinä oli subjektiivisesti koettu stressi ja vähintään 3 kuukautta kestänyt unihäiriö. Tutkimus perustui Neurosonic-tuolihoitosarjoihin, subjektiivisten tuntemuksien arviointiin ja biosignaalimittauksiin, jossa mitattiin EEG:tä, EMG:tä ja EKG:tä. Tuloksista laskettiin EEG:n ja EMG:n theeta-aallon RMS-arvot sekä EKG:stäsykevaihtelusuureiden arvoja. Tuloksien perusteella stressitaso lieveni, yleinen rentoutumistaso kasvoi sekä unihäiriöt vähentyivät. Tutkimushenkilöt kertoivat nukkuvansa paremmin ja pitempiä jaksoja, mikä oli havaittavissa aamuöisten ja kesken unien tapahtuvien heräämiskertojen vähentymisenä. Menetelmä vaikutti autonomisen hermoston toimintaan nostamalla parasympaattisen hermoston aktiivisuutta. Tämä oli havaittavissa myös sykevaihtelutuloksista, jotka kertovat henkilöiden olevan rentoutuneempia tutkimusjakson jälkeen kuin ennen sitä. Tulokset osoittavat, että tarvitaan lisätutkimuksia menetelmän vaikutuksista stressiin ja mahdollisesti unihäiriöihin. Asiasanat: Neurosonic, stressi, sykevaihtelu, unettomuus, biosignaali 14

15 YKSITTÄISEN NEUROSONIC-MATALATAAJUUSHOIDON AKUUTIT VAIKUTUKSET FYSIOLOGISTA JA SUBJEKTIIVISTA PALAUTUMISTA KUVAAVIIN MUUTTUJIIN Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma Tekijä: Veera Ikonen Opinnäytetyön nimi: Yksittäisen Neurosonic-matalataajuushoidon akuutit vaikutukset fysiologista ja subjektiivista palautumista kuvaaviin muuttujiin Ohjaaja: Timo Vuorimaa 5. Joulukuuta 2013 Tiivistelmä: Neurosonic-rentoutustuoli tuottaa matalataajuista värähtelyä kehon eri osiin, jonka tarkoituksena on rentouttaa ja rauhoittaa kehon lihaksia, sekä mieltä ja edistää palautumista fyysisen harjoittelun jälkeen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää yksittäisen Neurosonic matalataajuushoitokerran akuutteja vaikutuksia urheiluharjoituksen palautumista kuvaaviin fysiologisiin ja subjektiivisiin muuttujiin. Koehenkilöinä oli 10 vapaaehtoista liikunnanharrastajaa. Tutkimuksessa mitattiin urheiluharjoitusten jälkeisen Neurosonic-hoidon akuutteja vaikutuksia levossa mitattuun syketiheyteen, sykevälivaihteluun, veren maitohappopitoisuuteen jasubjektiivista palautumista kuvaaviin muuttujiin. Lisäksi selvitettiin hoidon vaikutusta seuraavan yön uneen. Neurosonic-hoidolla näytti olevan vaikutusta seuraavan yön unen pituuteen ja unen laatuun. Koehenkilöiden unen laatu oli ON hoitokerran jälkeen merkitsevästi parempi kuin OFF hoitokerran jälkeen, p < ON hoitokerran jälkeen koehenkilöt nukkuivat merkitsevästi vähemmän kuin OFF kerran jälkeen ( vs h, p < 0.05). Subjektiivisissa muuttujissa löytyi myös ilastollisesti merkitseviä eroja. Urheilijat kokivat, että ON kerralla he virkistyivät huomattavasti enemmän hoidon aikana ( ), kuin OFF kerralla ( ), p < ON kerran jälkeen testattavat olivat mielestään myös selvästi palautuneimpia ( ), kuin OFF kerran jälkeen ( ), p < 0.05., ja kokivat rentoutuvansa paremmin ON ( ), kuin OFF kerralla ( ), p < Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että jo yksittäisellä Neurosonic-hoitokerralla näyttäisi olevan joitakin, lähinnä ei-fysiologisia, positiivisia vaikutuksia fyysisestä kuormituksesta palautumiseen. Mr. Bruce Oreck tutustumassa Neurosonic-divaaniin 15

16 Rentoutumisen uusi aika Professional-tuoli svh (alv. 0%) Divaani svh (alv. 0%) Mobiili-patja svh (alv. 0%) Moottorisänky svh (alv. 0%) Kysy myös osamaksu- tai leasing-vaihtoehtoja. Kaikkiin laitteisiin tulee mukana 7 tablet, jolla laitetta ohjataan. Laitteilla on vähintään kahden vuoden takuu. Oy Neurosonic Finland Ltd Mukkulankatu Lahti, Finland

Matalataajuisen värähtelyhoidon positiiviset vaikutukset elimistön toimintaan

Matalataajuisen värähtelyhoidon positiiviset vaikutukset elimistön toimintaan Matalataajuisen värähtelyhoidon positiiviset vaikutukset elimistön toimintaan Pääosa ihmisen elimistön säätelymekanismeista perustuu joko autonomisen hermoston tai sisäeritysrauhasten välittämiin viesteihin.

Lisätiedot

STRESSI POIS 60 MINUUTISSA?

STRESSI POIS 60 MINUUTISSA? Vapauta aistisi - Unplug yourself STRESSI POIS 60 MINUUTISSA? Anna itsellesi ja työntekijöillesi lupa kaikki häiriötekijät poistavaan syvärentoutukseen, joka lievittää tai jopa kokonaan poistaa kokemasi

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Fysioterapeutti Petri Jalava

Fysioterapeutti Petri Jalava Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen

Lisätiedot

Neurosonic matalataajuusmenetelmän tieteellistä taustaa

Neurosonic matalataajuusmenetelmän tieteellistä taustaa Neurosonic matalataajuusmenetelmän tieteellistä taustaa Neurosonic-menetelmän määritelmä: Neurosonic-rentoutustuoli tai -patja on tarkoitettu kohentamaan tuolissa lepäävän henkilön fyysistä ja henkistä

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Firstbeatin stressiseminaari, 20.5.2008 Uni ja palautuminen Unen tehtävät

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Salminen Kartoituksen alkupäivämäärä 11.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi Case CrossFit-urheilija Firstbeat Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Crossfit urheilija Case Kartoituksen alkupäivämäärä 14.07.2014 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden

Lisätiedot

Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki

Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Väite 1 Ilman kovaa harjoittelua ei voi olla kova kilpailussa Väite 2 Kun jätät harjoituksissa varaa,

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Harri Hakkarainen LL, LitM Urheilulääkäri / - valmentaja Suomen vahvuuksia Ortopedinen osaaminen huippua Onko syynä vammojen suuri määrä Tieto vammojen kuntoutuksesta

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi Mihin Firstbeat -mittaus perustuu? Mittaus perustuu sykevälivaihtelun muutoksiin. Alla on kuvattuna mitä sykevälivaihtelu tarkoittaa. Mitä tietoa Firstbeat mittauksella saadaan?

Lisätiedot

Monialainen kipuklinikkatoiminta

Monialainen kipuklinikkatoiminta Monialainen kipuklinikkatoiminta HYKS:n Kipuklinikan toiminta Kipuklinikan toiminnan tavoitteet Tutkituissa kroonisissa kiputiloissa tyydyttävä kivunhallinta mahdollisuuksien rajoissa, ensisijaisesti näyttöön

Lisätiedot

Neurosonic-hoitotuolien käyttö osana sote-palvelutuotantoa - palveluntarjoajien kokemuksia

Neurosonic-hoitotuolien käyttö osana sote-palvelutuotantoa - palveluntarjoajien kokemuksia Neurosonic-hoitotuolien käyttö osana sote-palvelutuotantoa - palveluntarjoajien kokemuksia 12.10 2015 Riitta Rönnqvist, TM Tohtorikoulutettava, Aalto-yliopisto Sisällysluettelo 1. Johdanto... 4 2 1.1 Neurosonic-hoitojen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Method Putkisto Detox Kevytohjelma

Method Putkisto Detox Kevytohjelma Method Putkisto Detox Kevytohjelma Kiinteyttävä, kehoa palauttava MPKO 1 ohjaajakoulutus 2015 Erikoishinnalla 1900 + alv 24 % Jatkokoulutus Method Putkisto -ohjaajille Aloituspäivä ke 26. elokuuta 2015

Lisätiedot

VENYTTELYOPAS ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT

VENYTTELYOPAS ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT ÄIJÄT. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät. HyvinVoivat Äijät HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT HYVINVOIVAT VENYELYOPAS VENYELYOPAS 1. kaula-, niska- ja hartialihakset 2. käsien ja olkapään lihakset 3. rintalihakset 4. vatsalihakset 5. selkälihakset 6. alavartalon lihakset 7. lantion alueen lihakset KAULA-,

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Tuottaa ymmärrettäviä ja yksilöllisiä raportteja, jotka mitattava henkilö saa mukaansa palautetilaisuudessa Erittäin helppo mitattavalle henkilölle vaatii vain sykemittauksen

Lisätiedot

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa?

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Fysioterapialla voidaan lievittää potilaan vieroitusoireita ( lihas- ja nivelkivut, jännitys, paleleminen, kuumotus, unettomuus ). Potilaan käsitys omasta

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO Markus Suontakanen LIHASHUOLTO Markus Suontakanen Sisältö Määritelmä Tavoitteet Lihastasapaino venyttely Hieronta Fysikaaliset hoidot Lihashuollon määritelmä Urhelijan

Lisätiedot

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi 2016 Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 08.02.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Ariel Gordin LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Unessa on todettu olevan selvästi erilaisia tiloja, jotka vaihtelevat 90-100 minuutin jaksoissa.

Lisätiedot

Koppa kuntoon - stressin hallinta on ennen kaikkea pään asia. www.varavoimala.fi

Koppa kuntoon - stressin hallinta on ennen kaikkea pään asia. www.varavoimala.fi Koppa kuntoon - stressin hallinta on ennen kaikkea pään asia www.varavoimala.fi Nykyajan taudit * Kiiresairaus * Univelkatauti * Infoähky * Ilon puutos tauti * Hullutteluvajaus Kiire * Mistä kiire syntyy?

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI Rakenna omaa hyvinvointiasi

HYVINVOINTIANALYYSI Rakenna omaa hyvinvointiasi HYVINVOINTIANALYYSI Rakenna omaa hyvinvointiasi FIRSTBEAT Yli 15 vuoden kokemus sykkeeseen ja sykevaihteluun perustuvista menetelmistä Vahva tieteellinen tausta ja tutkimustyö Johtavat tuotteet, asiakkaita

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT TECHNOLOGIESOY SYKETEKNOLOGIAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN JA SUORITUSKYVYN OPTIMOINTIIN Juuret fysiologisessa tutkimuksessa Perustettu Jyväskylässä vuonna 2002 Yli 15

Lisätiedot

Essi Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

Essi Esimerkki. Hyvinvointianalyysi Essi Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 23.02.2012 Kyselyn tulokset Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Keijo Vehkakoski

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Keijo Vehkakoski Hyvinvointianalyysi Keijo Vehkakoski ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Keijo Vehkakoski Kartoituksen alkupäivämäärä 29.11.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani

Lisätiedot

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Osaamista terveysliikunnan edistämiseen MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Liike on lääke TEMPO- hanke Dosentti, työterveyslääkäri Riitta Luoto riitta.luoto@uta.fi Liikkumisen lisäämisellä voidaan

Lisätiedot

FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI Hyvinvoinnin opas Firstbeatin asiakkaille

FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI Hyvinvoinnin opas Firstbeatin asiakkaille FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI Hyvinvoinnin opas Firstbeatin asiakkaille s.1 SISÄLLYS Johdanto... 3 Hyödyllinen vai haitallinen stressi?... 4 Tavallisimmat stressin aiheuttajat... 5 Tunnista ja taltuta

Lisätiedot

Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta. 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri

Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta. 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri Selkäkipu perusterveydenhuollon näkökulmasta 30.3.2012 Jarkko Suomela Yleislääketieteen erikoislääkäri Taustaa luennoitsijasta Yleislääketieteen erikoislääkäri 2009 Terveyskeskuslääkäri Espoo Leppävaara,

Lisätiedot

Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN

Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN Liikuntaharjoittelun ihanuus ja kurjuus Kehittyminen on tottumista TYÖHÖN Timo Vuorimaa, LitT Mitä tottuminen työhön tarkoittaa? Fyysisen kuormituksen ja elimistön tasapainotilan järkyttämisen jälkeen

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE. Yläkouluakatemian 1. leiritys Anniina Ojala

YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE. Yläkouluakatemian 1. leiritys Anniina Ojala YLÄKOULUIKÄISEN URHEILIJAN PALAUTUMINEN - AJATUKSIA VANHEMMILLE LÄHIPIIRIN TUKI ON TÄRKEÄ Huippu-urheilu vaatii tiettyä itsekkyyttä ja voi välillä tuntua yksinäiselle. On tärkeää, että urheilijan ympärillä

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus Suomen Akatemian Metrimies-hanke, Ammattikuljettajien laihdutuksen vaikutus työvireyteen. Tutkimus on osa Finnish Sleep & Health tutkimuskonsortiota, ja Uni ja terveys: sopeutuminen epäsäännöllisiin työaikoihin

Lisätiedot

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Anna Rönkä JY, Sanna Sihvonen JAMK, Mari Punna JAMK, Ulla Teppo JAMK & Kaisa Aunola JY Näkökulmamme epätyypilliseen

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Pia Laitio, kätilö, Tyks, sype-poliklinikka, rentoutusvalmennukset, Kätilön kammari / synnytyspelon hoito Naisen Kipu 13.3 2014. Kokonaiskivun muodostuminen

Lisätiedot

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 1 (11) Fysioterapia Sairaalantie 11, 42100 Jämsä puh: 040-482 6066 POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 2 (11) YLEISTÄ Polven tekonivelleikkauksessa polvinivelen kuluneet nivelpinnat korvataan

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

ASIANTUNTIJAN RYHMÄRAPORTTI

ASIANTUNTIJAN RYHMÄRAPORTTI ASIANTUNTIJAN RYHMÄRAPORTTI (22 kartoitusta: m:12, n:10) n huomiot: Keskiarvo Ikä (vuotta) 43 Painoindeksi 25.2 METmax 14.1 Aktiivisuusluokka 4.6 Leposyke 46 Vaihteluväli 21 59 20 37 13.7 14.3 1 8 33 60

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3)

KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nro: KYSYMYSLOMAKE KIPUONGELMISTA (3) Nimi: Osoite: Puh.. Tässä seuraa muutamia kysymyksiä ja väittämiä, jotka voivat olla ajankohtaisia Sinulle, joka kärsit kivuista ja särystä. Lue jokainen kysymys huolella

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena

Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena Ikääntyneiden fysioterapia päivittäisten toimintojen tukena 26.3.2010 Ft Sari Ollila Suomen Oy Vanhuksen toimintakykyyn vaikuttavia asioita Sairaudet Vammat Yksilölliset ominaisuudet Elämäntavat Ympäristö

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet

Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus. Fysioterapiaohjeet Lonkan pinnoitetekonivelleikkaus Fysioterapiaohjeet LONKAN PINNOITETEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN KUNTOUTUS Lonkan pinnoitetekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

LIPO221 TENS. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

LIPO221 TENS. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: LIPO221 TENS Sähköstimulaattori sisältää itse laitteen lisäksi neljä elektrodia, kaksi neljällä ulostulolla varusteltua kaapelia ja kaksi AAA paristoa. Kannettava TENS - Sähköstimulaattori on elektroninen

Lisätiedot

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat

KOTIKUNTOILUOPAS. Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat KOTIKUNTOILUOPAS Selkä, vatsa, jalat, kädet, niska ja hartiat Tämä opas on tehty opinnäytetyönä aiheena Seniorit kuntoon kotikonstein. Oppaan ovat tehneet Kouvolan seudun ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

Fyysiset riskit ja oireet

Fyysiset riskit ja oireet Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.

Lisätiedot

Mitä rentoutuminen on?

Mitä rentoutuminen on? Rentoutuminen Fysioterapeutti Miikka Pesola Paavo Nurmi -keskus Mitä rentoutuminen on? Elimistön toiminnan ja mielen rauhoittamista - harjoitteilla Mielen ja kehon vapauttamista häiritsevistä tekijöistä

Lisätiedot

Fysioterapian asiakastyytyväisyyskysely 2006 Kokonaisvastaajamäärä: 79

Fysioterapian asiakastyytyväisyyskysely 2006 Kokonaisvastaajamäärä: 79 Fysioterapian asiakastyytyväisyyskysely 26 Kokonaisvastaajamäärä: 79 A. TAUSTATIEDOT 1. 1) Sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 76 (ka: 1,3) (1.1) nainen 73,7% 56 (1.2) mies 26,3% 2 2. 2) Ikä Kysymykseen

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveysyhteistyö ja teknologia Harri Lindholm Työterveyslaitos Ehkäisevä terveydenhoito Terveystarkastukset Määräaikaistarkastukset Sairaanhoito Työpaikkaselvitys Riskiarviointi

Lisätiedot