Selvitys maakuntien yhteistyöryhmien toiminnan painopisteistä ja merkityksestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys maakuntien yhteistyöryhmien toiminnan painopisteistä ja merkityksestä"

Transkriptio

1 Selvitys maakuntien yhteistyöryhmien toiminnan painopisteistä ja merkityksestä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 16/2009

2 SAMI LAAKKONEN Selvitys maakunnan yhteistyöryhmien toiminnan painopisteistä ja merkityksestä MYRin tehtävä on kerätä alueen vaikuttajien mielipiteet synteesiksi, jonka pohjalta eri tahot voivat toimia samaan suuntaan Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 16/2009

3 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 16/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Utvecklande av regionerna 16/2009 MEE Publications Regional development 16/2009 Tekijät Författare Authors Sami Laakkonen Julkaisuaika Publiceringstid Date Maaliskuu 2009 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Selvitys maakunnan yhteistyöryhmien toiminnan painopisteistä ja merkityksestä Tiivistelmä Referat Abstract Alueiden kehittämislain uudistamistyöhön liittyen on selvitetty MYRien nykyiset toiminnan painopisteet, arvioitu MYRien merkitystä alueellisen kehittämisen strategisena linjanvetäjänä ja yhteistyöfoorumina sekä tarkasteltu MYRien tulevaa asemaa suhteessa maakuntahallintoon ja valtion aluehallintouudistukseen. Selvitystyötä varten toteutettiin kysely yhteistyöryhmien varsinaisille jäsenille ja pysyville asiantuntijoille sekä maakuntaliittojen virkamiehille. Kyselyyn vastasi 297 henkilöä, eli yli puolet kohderyhmästä edustavasti eri puolilta maata. Vastausten lisäksi on analysoitu yhteistyöryhmien toimintatapoja käyttäen aineistona yhteistyöryhmien työjärjestyksiä. Kainuun maakunnan erityiskäytännöt on selvitetty erityiskysymyksenä, jotta on voitu arvioida maakuntahallinnon valtaa lisänneen Kainuun hallintokokeilun vaikutuksia yhteistyöryhmien työhön ja rakennerahastovarojen ohjaukseen. Maakunnan yhteistyöryhmät ovat lunastaneet paikkansa paitsi rakennerahastojen toteutuksen ohjaajana, niin laajemminkin aluekehityksen yhteistyöfoorumina. Pienellä hienosäädöllä ja MYRien asiantuntemuksen rohkeammalla hyödyntämisellä yhteistyöryhmistä voidaan saada vielä nykyistä enemmän lisäarvoa aluekehitystyöhön. Raportin suositusten tavoitteena on 1) vahvistaa yhteistyöryhmien asemaa aluekehityksen strategisena sparraajana, 2) kehittää yhteistyöryhmien toimintatapoja ja yhteistyöhenkeä, 3) yksinkertaistaa aluekehityksen suunnittelu- ja rahoitusjärjestelmää, 4) edistää maakunnan ja valtion aluehallinnon suunnittelun yhteen sovittamista, 5) parantaa suunnitteluasiakirjojen ohjausvaikutusta ja 6) tehostaa julkisen kehittämisrahoituksen koordinaatiota. TEM:n yhteyshenkilö: Alueiden kehittämisyksikkö/ilkka Mella, puh Asiasanat Nyckelord Key words maakunnan yhteistyöryhmä, MYR, aluekehitys, rakennerahasto ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 101 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd Hinta Pris Price 20

4 Työ- ja elinkeinoministeriölle Alueiden kehittämislain uudistamistyöhön liittyen nousi lokakuussa 2008 esille tarve selvittää maakuntien yhteistyöryhmien (MYR) nykyiset toiminnan painopisteet, arvioida MYRien merkitystä alueellisen kehittämisen strategisena linjanvetäjänä ja yhteistyöfoorumina sekä tarkastella MYRien tulevaa asemaa suhteessa maakuntahallintoon ja valtion aluehallintouudistukseen. Selvityksen päätavoitteena on ollut tukea aluekehityslain uudistamistyötä tuottamalla tietoa MYRien nykyisestä asemasta ja käytäntöjen maakunnallisista eroista. Tavoitteena on ollut paitsi löytää hyviä käytäntöjä, niin myös kiinnittää huomiota kipupisteisiin, koordinaatio-ongelmiin ja mahdollisiin päällekkäisyyksiin. Erityistapauksena on tarkasteltu Kainuun maakunnan hallintokokeilun vaikutusta MYRin toimintaan. Selvitys on valmistunut ja raportti luovutetaan työ- ja elinkeinoministeriön käyttöön. Tuloksista toivotaan olevan hyötyä sekä maakunnan yhteistyöryhmien toiminnan kehittämisessä että aluekehityksen suunnittelu- ja rahoitusjärjestelmän uudistamisessa laajemminkin. Lisäksi selvityksen toivotaan antavan henkilökohtaista pohdittavaa kaikille aluekehittäjille läpi maan. Maakunnan yhteistyöryhmät ovat lunastaneet paikkansa paitsi rakennerahastojen toteutuksen ohjaajana, niin laajemminkin aluekehityksen yhteistyöfoorumina. Pienellä hienosäädöllä ja MYRien asiantuntemuksen rohkeammalla hyödyntämisellä yhteistyöryhmistä voidaan saada vielä nykyistä enemmän lisäarvoa aluekehitystyöhön. Yhteistyöryhmiä ei niiden verkostomaisen luonteen vuoksi voi arvioida erillisenä kysymyksenä. MYRien toiminnan kehittämisessä on välttämätöntä tarkastella kaikkia aluekehitykseen liittyviä organisaatioita sekä kehittämisen suunnittelu-, ohjaus- ja rahoitusjärjestelmää kokonaisuutena. Kehittämissuositukset perustuvat 297 MYRin jäsenen tai pysyvän asiantuntijan vastauksista tehtyihin johtopäätöksiin sekä yhteistyöryhmien toimintatapojen analyysiin. Suositusten tavoitteena on: 1 Vahvistaa yhteistyöryhmien asemaa aluekehityksen strategisena sparraajana. 2 Kehittää yhteistyöryhmien toimintatapoja ja yhteistyöhenkeä. 3 Yksinkertaistaa aluekehityksen suunnittelu- ja rahoitusjärjestelmää. 4 Edistää maakunnan ja valtion aluehallinnon suunnittelun yhteen sovittamista. 5 Parantaa suunnitteluasiakirjojen ohjausvaikutusta. 6 Tehostaa julkisen kehittämisrahoituksen koordinaatiota. Lopuksi haluan kiittää lämpimästi yhteistyöryhmiä ja kaikkia vastanneita henkilöitä ajankäytöstä ja arvokkaasta panoksesta selvityksen tekemiseen. Rovaniemellä , sami laakkonen selvityksen tekijä

5 Sisältö Työ- ja elinkeinoministeriölle... 5 Kehittämissuositukset Tulosten yhteenveto Selvityksen lähtökohdat Maakunnan yhteistyöryhmien asema ja lakisääteiset tehtävät Alueellinen hallinto ja kehittäminen uudistuvat Tutkimuksen tavoitteet, aineistot ja menetelmä Aikaisemmat selvitykset aiheesta Yhteistyöryhmien työjärjestykset käytäntöjen maakunnalliset erot Tulosten analyysi sekä graafit ja taulukot Vastanneiden taustamuuttujat Kokoonpano ja yhteistyöhenki Vaikutusmahdollisuudet ja intressit Työskentelyn organisointi ja päätöksenteko Tehtävät ja suoriutuminen Merkitys strategia- ja yhteistyöfoorumina Hankekäsittely ja rahoituskoordinaatio Suhde maakuntahallintoon ja valtion aluehallintouudistukseen Yhteistyöasiakirja ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Kainuun maakunnan erityiskäytännöt Laki Kainuun hallintokokeilusta Hallintokokeilun arviointi toinen väliraportti Kainuun yhteistyöryhmän toiminta ja suhde maakuntahallintoon Kyselyn tulokset Liite 1 Maakunnan liitot ja MYR-alueet Liite 2 Valtion aluehallintoviranomaiset ennen ALKU-hanketta Liite 3 Valtion aluehallintoviranomaiset ALKU-hankkeen jälkeen Liite 4 MYR-työjärjestysten vertailumatriisi Liite 5 Kyselyyn vastanneiden taustamuuttujat... 99

6 Kehittämissuositukset YHTEISTYÖRYHMIEN ASEMAN JA TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI 1) Vahvistetaan MYRien asemaa aluekehityksen ennakoinnin, suunnittelun ja päätöksenteon strategisena sparraajana. Sekä maakuntasuunnittelun pitkän ja lyhyen aikavälin suunnitteluasiakirjat ja erillisstrategiat että valtion aluehallinnon TUJO-asiakirjat tuodaan hyvissä ajoin ja valmistelun eri vaiheissa keskusteltaviksi yhteistyöryhmiin. Yhteistyöryhmät toimivat 2010 alusta lukien uusien ELY-virastojen neuvottelukuntana. Toimenpiteellä lisätään MYRien painoarvoa päätöksenteon neuvoa-antavana strategia- ja yhteistyöfoorumina. 2) Yhteistyöryhmien kokoonpanoa supistetaan nykyisestä strategisen työskentelyn tehostamiseksi. Aluehallinnon uudistus vähentää valtion virastojen lukumäärää, mikä mahdollistaa yhteistyöryhmien kokoonpanon maltillisen pienentämisen tasaisesti kaikkien kolmikantaosapuolten osalta. Jäsenmäärän supistaminen ei saa kuitenkaan heikentää MYRien kykyä toimia laajasti maakunnan toimijoita edustavana neuvottelufoorumina. Pysyvien asiantuntijoiden määrää tulee tarkastella uudelleen, mikäli kokoonpano koetaan liian suureksi. Asiantuntijoita voidaan kutsua kokouksiin joustavasti aina tarvittaessa. 3) Parannetaan yhteistyöryhmien osaamista ja yhteenkuuluvuutta. Järjestetään säännöllisesti esimerkiksi kerran vuodessa yhteiset kehittämis- ja koulutuspäivät. Jäsenistön vaihtuessa varmistetaan uusien jäsenten tuntemus rakennerahastohallinnosta ja ohjelmien tavoitteista. MYRin työskentelyssä keskeistä on prosessimainen työtapa, mikä edellyttää vuorovaikutuksen ylläpitämistä ja informaation jakamista myös kokousten ulkopuolella, varsinkin jos kokouksia pidetään kovin harvoin. 4) Tehostetaan MYRien työskentelyn strategista otetta ja toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa. Rakennerahastoasioiden lisäksi MYRin kokouksiin tuodaan säännöllisesti myös kansallista aluepolitiikkaa ja maakunnan kokonaistilannetta käsitteleviä analyyseja paremman yleiskuvan aikaansaamiseksi. Isoihin hankkeisiin ja hankekokonaisuuksiin perehdytään hyvissä ajoin jo valmisteluvaiheessa ennen MYRin päätöksentekoa. Hankkeiden hakijoiden esittelyjä sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden puheenvuoroja lisätään. Rahoituksen kohdentumisesta ja vaikuttavuudesta tuotetaan kokoavaa raportointia esimerkiksi strategiateemoittain. Tutustumista hankkeisiin lisätään, jotta tuloksia nähdään myös käytännössä. 5) Lisätään sihteeristöjen ja hankkeita käsittelevien hankeryhmien työskentelyn avoimuutta. Liiallista päätöksenteon ja hankevalmistelun moniportaisuutta on vältettävä. Huonosti toimivien kokoonpanojen toimintaa tulee tehostaa ja tarvittaessa arvioida uudelleen niiden tarpeellisuutta. Yhteistyöryhmillä on oltava nykyistä paremmat edellytykset seurata sihteeristöjen työtä ja saada 9

7 päätöksistä, myös kielteisistä rahoituspäätöksistä, systemaattisesti informaatiota perusteluineen. Merkittävät linjausasiat kuten yhteistyöasiakirjan varojen jako ja suurimmat hankkeet on tuotava yhteisryhmän evästettäväksi riittävän varhaisessa vaiheessa ennen sihteeristön ja rahoittajien jatkovalmistelua sekä varsinaista MYRin päätöksentekokokousta. Jo nykykäytännön mukaisesti MYR itse päättää delegoinnin yksityiskohdista ja periaatteista sihteeristölle ja mahdollisesti käytettävälle hankeryhmälle. MYR voi niin halutessaan edellyttää avoimempaa työskentelyä ja parempaa raportointia, kuten esimerkiksi esityslistojen ja pöytäkirjojen toimittamista MYRille ennen ja jälkeen kokousten. Esityslistojen tullessa avoimiksi kuka tahansa MYRin jäsenistä voi halutessaan ottaa kantaa käsiteltäviin asioihin sekä tutustua etukäteen päätösesityksiin ja niiden perusteisiin. Maakunnan liitto sihteeristöpalvelujen tuottajana ja yhteistyöryhmän puheenjohtaja ovat toiminnan kehittämisessä avainasemassa. 6) MYReillä ei ole nykyisin käytössä riittäviä välineitä ohjelmien ja hankerahoituksen yhteensovittamistehtävässä onnistumiseksi. Tehtävää varten lisätään yhteistyöryhmän saamaa informaatiota sekä rakennerahastojen yritysrahoituksesta, mutta ennen kaikkea maaseuturahaston toimenpiteistä sekä erityisesti ESRohjelman valtakunnallisen osion toteuttamisesta. Alueiden kehittämislain uudistamisen yhteydessä yhteistyöryhmille palautetaan niillä aikaisemmilla ohjelmakausilla ollutta valtaa maaseuturahaston ja ESR-ohjelman osalta. Laissa osoitettavien valtuuksien ja työkalujen tulee olla asetettavien tehtävien mukaiset. 7) Selkeytetään yhteistyöryhmän toiminnan ja päätösten vastuusuhteita. MYRien jäsenistöllä ei nykyisellään ole selkeä käsitystä siitä, mille tahoille yhteistyöryhmät ovat toiminnastaan vastuussa. Maakunnan liittojen hallitukset nimittämät alueensa yhteistyöryhmät, jolloin niiden tulee jatkossa nykyistä systemaattisemmin myös seurata MYRien toimintaa. Ministeriötasolla MYRien toiminnan seuranta olisi hyvä keskittää työ- ja elinkeinoministeriöön. 8) Maakuntahallituksen ja MYRin välistä tiedonvaihtoa parannetaan. Lisäksi voitaisiin kokeilla TOTSUn ja sen osana rakennerahastojen resurssien suuntaamisen valmistelua yhteisellä strategiaseminaarilla aina syksyisin. Nykyinen TOT- SUn valmistelumenettely, jossa MYR käsittelee ja maakuntahallitus hyväksyy, ei sinällään johda aitoon valmisteluyhteistyöhön maakunnan kehittämisen linjoista. Mitä paremmin maakuntahallituksen poliittiset päättäjät ja liiton viranhaltijat, valtionhallinnon viranomaiset ja MYRin sosiaalipartnerit toisensa tuntevat, sitä luontevammaksi kumppanuus rakentuu. ALUEKEHITYKSEN SUUNNITTELU- JA RAHOITUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEKSI 9) Maakunnan suunnittelujärjestelmää selkeytetään ja kevennetään. Samalla yhteistyöryhmien merkitys suunnitteluasiakirjojen valmistelevana yhteistyöelimenä nostetaan uudelle tasolle. Pitkän ja keskipitkän aikavälin asiakirjoista 10

8 nykyiset maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma yhdistetään pitkän aikavälin maakuntastrategiaksi, joka laaditaan nykymenettelyn mukaan kunnallisvaalikausittain maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Lyhyen aikavälin asiakirjoista yhdistetään nykyinen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (TOTSU) ja maakunnan yhteistyöasiakirja (MYAK). Uudesta vuosittain laadittavasta asiakirjasta käytetään nimeä maakuntastrategian toteuttamissuunnitelma, joka sisältää sekä kansallisen puolen maakunnan budjettiesityksineen että rakennerahastovarojen kohdentamisen rahoittaville viranomaisille painotuksineen. Lopullinen maakuntastrategian toteuttamissuunnitelman hyväksyminen tapahtuu maakuntahallituksessa MYRin yhteen sovittavan käsittelyn jälkeen. 10) Valtion aluehallinnon hallituskauden mittaisiksi suunnitellut strategiset tulostavoiteasiakirjat sekä vuosittaiset TUJO-prosessit kytketään aidosti rinnakkain maakunnan pitkän aikavälin suunnitteluun ja vuosittaiseen TOTSU-prosessiin. Maakunnan ja valtionhallinnon asiakirjat käsitellään samanaikaisesti neuvoaantavasti yhteistyöryhmissä. Toteuttamissuunnitelman (yhdistetty TOTSU ja MYAK) kärkihankkeiden ja määrärahaesitysten vaikuttavuutta valtion budjettivalmisteluun vahvistetaan aluekehityslain velvoittavalla lainsäädännöllä. Ministeriöiden sekä valtion aluehallinnon on otettava selkeästi kantaa, kuinka ne toiminnassaan toteuttavat TOTSUn kärkihankkeita ja linjauksia. TOTSUneuvotteluiden asemaa vahvistetaan tai neuvottelut korvataan vaihtoehtoisella menettelyllä esimerkiksi maakunnan liittojen tiiviillä osallistumisella uusien ELY-virastojen ja niitä ohjaavien ministeriöiden tulosneuvotteluihin. 11) Maakuntahallinnon, valtion alueviranomaisten ja yhteistyöryhmän tehtävät ja vastuut pidetään selkeinä. Viime kädessä maakuntahallitus ja -valtuusto vastaavat maakunnan strategian linjaamisesta. Maakunnan liitoilla on oltava jatkossakin rahoitusta myönnettävänä, sillä strateginen johtajuus ilman omia resursseja ei ole mahdollista. MYR toimii strategiatyössä valmistelevana yhteistyö- ja strategiafoorumina sekä toteuttaa maakuntastrategiaa rakennerahastojen avulla. ELY on operatiivinen organisaatio ja osallistuu omalla mandaatillaan yhteistyöryhmissä päätöksentekoon. Maakunnan liittojen ja ELYn strategista kumppanuutta vahvistetaan yhteisenä neuvottelufoorumina MYR. 12) Aluekehityksen suunnittelussa ja toimeenpanossa on pyrittävä kuntia edustavan maakuntahallinnon sekä valtion alueviranomaisten yhteistyössä maantieteellisesti ja alueidentiteetiltään mahdollisimman yhteneväisiin aluekokonaisuuksiin. Uusien ELY-virastojen tulostavoitteet asetetaan maakunnittain eikä koko ELY-alueen puitteissa, jotta voidaan varmistaa yhteensovitus maakuntien suunnitteluun ja kärkihankkeisiin sekä MYRien toimintaan. 11

9 1 Tulosten yhteenveto Maakunnan yhteistyöryhmien arvokkaimpana ominaisuutena pidetään sitä, että MYRit edustavat laajasti maakunnan toimijoita. Tämän vuoksi yhteistyöryhmillä on hyvät lähtökohdat toimia yhteen sovittavana strategiafoorumina. Toistaiseksi MYRien kykyä toimia aluekehityksen suunnittelun ja päätöksenteon strategisena sparraajana, ei ole kuitenkaan täysimääräisesti hyödynnetty. Asian eteenpäin viemisessä on kyse pikemminkin tahdosta kuin lainsäädännöstä. Toisaalta yhteistyöryhmien on myös katsottava peiliin ja pohdittava, kuinka innostavaa strategiakeskustelua, maakunnan toimijoiden kannustamista ja innovatiivista ajattelua voitaisiin omatoimisesti lisätä. Yhteistyöryhmiä voitaisiin ja myös halutaan käyttää huomattavasti nykyistä voimallisemmin yhteistyö- ja asiantuntijaelimenä valmisteltaessa maakunnan sekä pitkän että lyhyen aikavälin strategia-asiakirjoja ja toimeenpanosuunnitelmia. MYRistä voisi kehittää jopa maakuntaliittojen ja ELYn toimintaa auditoivan yhteistyöelimen, jolloin viranomaiset esittelisivät toimintansa sisältöjä MYRin kokouksissa säännöllisesti, esimerkiksi aina syksyihin laadittaessa seuraavan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmia. MYR voisi toimia myös tulevien ELYvirastojen neuvottelukuntana. Maakuntaliiton ja ELYn strategista kumppanuutta on syytä vahvistaa yhteisenä neuvottelufoorumina MYR. Yhteistyöryhmä toimii valmistelevana ja neuvoa-antavana elimenä, mutta varsinainen maakunnan tahdon muodostus ja strateginen linjaaminen on maakuntahallituksen ja -valtuuston tehtävä. Maakunnan suunnittelujärjestelmää pidetään liian raskaana ja monimutkaisena. Suunnittelua tulee uudistaa vähentämällä asiakirjojen määrää ja panostamalla samanaikaisesti niiden sisällölliseen laatuun. Lisäksi valtion aluehallinnon TUJO-prosessit on syytä kytkeä aidosti rinnakkain TOTSU-prosessiin ja myös TUJOt tulee käsitellä neuvoa-antavasti yhteistyöryhmissä. Maakuntasuunnittelun, valtion aluehallinnon ja rakennerahastojen käytön budjetoinnin keskeisimmät vuosittaiset asiakirjat eivät voi olla toisistaan irrallisia. Uusien ELY-virastojen tulee asettaa tulostavoitteensa maakunnittain eikä koko ELY-alueen puitteissa, jotta voidaan varmistaa yhteensovitus maakunnan suunnitteluun ja kärkihankkeisiin sekä MYRin toimintaan. Suunnittelujärjestelmän keventämiseksi maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma on tarkoituksenmukaista yhdistää pitkän aikavälin maakuntastrategiaksi, joka laadittaisiin nykymenettelyn mukaan aina kunnallisvaalikausittain maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Lyhyen aikavälin suunnitteluasiakirjoista yhdistettäisiin TOTSU ja MYAK. Maakunnan yhteistyöryhmän valmistelevaa asemaa asiakirjojen laadinnassa tehostetaan uudelle tasolle. Lopullinen yhdistetyn TOTSUn ja MYAKin hyväksyminen voisi tapahtua maakuntahallituksessa, vaikkakin valtionhallinnon rahoittajat suhtautuvat jossain määrin epäilevästi maakuntien vallan kasvuun. Toteuttamissuunnitelman kärkihankkeiden ja määrärahaesitysten vaikuttavuutta valtion budjettivalmisteluun odotetaan vahvistettavaksi 12

10 aluekehityslain velvoittavalla ja yksiselitteisellä lainsäädännöllä. Valtionhallinnon on otettava selkeästi kantaa, kuinka se toiminnassaan toteuttaa TOTSUn kärkihankkeita ja linjauksia. MYRin jäsenyys koetaan tärkeäksi tehtäväksi. Kokoonpanon kolmikantaperiaatetta ja yhteistyöhenkeä pidetään pääosin onnistuneena, mutta yhteistyöryhmien kokoon suhtaudutaan kriittisesti. Kokoukset eivät saa muodostua seminaareiksi, joissa vain harvat ovat äänessä valtaosan istuessa hiljaa. Aluehallinnon uudistus vähentää valtion virastojen lukumäärää, mikä mahdollistaa myös yhteistyöryhmien kokoonpanon maltillisen pienentämisen tasaisesti kaikkien kolmikantaosapuolten osalta. Jäsenmäärän supistaminen ei saa kuitenkaan heikentää MYRien kykyä toimia laajasti maakunnan toimijoita edustavana neuvottelufoorumina. Maakuntaliitot ja kunnat arvioivat intressiensä toteutuneen valtionhallintoa ja sosiaalipartnereita paremmin. MYRin merkitys oman taustaorganisaation verkottumiselle ja tiedon saamiselle koetaan tärkeäksi. Vaikutusvaltaisimmiksi tahoiksi koetaan maakunnan liitto ja TE-keskus. Jäsenistön suuri vaihtuvuus on koettu jossain määrin ongelmalliseksi sitoutumisen ja pitkäjänteisen strategiatyön näkökulmista. Jäsenistöltä kaivataan myös enemmän innostusta ja innovatiivisuutta. Maakuntien liittojen koetaan onnistuneen kohtuullisen hyvin MYRin sihteeristötehtävien hoitamisessa. Kokonaisuutena ottaen maakuntaliitot ja kunnat ovat hieman muita kolmikantaosapuolia tyytyväisempiä MYRin toimintaan ja työskentelytapoihin. Mitä paremmin yhteistyöryhmän jäsenet tuntevat toisensa, sitä sujuvammaksi yhteistyö ja syvemmäksi luottamus muotoutuu. MYRin jäsenistön yhteisistä kehittämis- ja strategiapäivistä on hyviä kokemuksia ja toimintatapaa voi suositella. Joissakin maakunnissa vahvojen keskuskaupunkien liiallinen sanelupolitiikka suhteessa muuhun maakuntaan ja pienempiin kuntiin on koettu ongelmalliseksi. Maakuntaliittojen ja valtionhallinnon organisaatiokulttuurien erot heijastuvat ajoittain MYRin työskentelyyn. Arvoista lasten ja nuorten sekä syrjäisen maaseudun asioiden ja ympäristönäkökohtien katsotaan olevan vähiten esillä päätöksenteossa. Valtion rahoittavien alueviranomaisten sijainti oman maakunnan ulkopuolella on keskeisin MYRien henkeä ja tuloksellisuutta heikentävä rakenteellinen tekijä. TEM-uudistus sekä aluehallinnon uudistaminen ovat heijastuneet MYRien työhön. Erityisesti ohjelmakauden hidas käynnistyminen, lainsäädännön ja ohjeistuksen monimutkaisuus sekä TE-keskusuudistuksen epäselvyys ja venyminen ovat lisänneet turhautuneisuutta yhteistyöryhmien jäsenistössä. Yhteistyöryhmien toiminnan organisointi ja kokousjärjestelyt arvioidaan toimiviksi. MYRin sihteeristötehtävien resursoinnin maakuntien liittojen kautta katsotaan olevan riittävä, eikä lisäpanokselle ole tarvetta. Kolmikantaosapuolten kannat MYRin ja sen sihteeristön tai erillisten hanketyöryhmien välisen työnjaon toimivuudesta hajaantuvat. Erityisesti sosiaalipartnerit ovat turhautuneita siihen, että sihteeristöjen työstä ja päätöksistä ei saada tarpeeksi informaatiota saatikka perusteluja. Lisäksi useat asiat, kuten yhteistyöasiakirja ja isot hankkeet, valmistellaan sihteeristössä niin pitkälle, että niiden avaaminen MYRin kokouksissa on käytännössä 13

11 mahdotonta. Sihteeristöjen ja työryhmien työskentelyn avoimuutta yhteistyöryhmiin päin tulee lisätä. Sosiaalipartnerit ja kuntien edustajat kokevat olevansa päätöksenteossa myös heikommassa asemassa rahoittajien asiantuntijavirkamiehiin, koska rakennerahastojen hallinto, lainsäädäntö ja ohjeistukset ovat niin monimutkaisia. MYRin ja sihteeristön työtä tukevien erillisten jaostojen ja työryhmien perustamiseen suhtaudutaan osin kriittisesti, tosin hyviäkin kokemuksia on. Hankevalmistelua ja päätöksentekoa ei ole syytä monimutkaistaa ja hajauttaa liiaksi. Se miten MYR on hankevalmistelun delegoinut tai millaisia valmistelua tukevia jaostoja ja työryhmiä on asetettu, ei suoraan selitä sitä, kuinka onnistuneeksi MYRien toiminta maakunnissa koetaan. Kullakin alueella on löydettävä tarkoituksenmukainen, parhaiten maakunnan yhteistyökulttuuriin, strategian toteuttamiseen ja ominaispiirteisiin sopiva ratkaisu. Valitun rakenteen käytännön toteuttaminen ratkaisee tyytyväisyyden. MYRien tulee seurata tiiviisti asettamiensa valmisteluelimien työtä ja tarvittaessa harkita uudelleen tai uudistaa valittuja ratkaisuja. Ainakin jossain määrin valmistelun ja päätöksenteon rakenteisiin sekä yhteistyön syvyyteen vaikuttaa se, ovatko maakunnan liiton ja valtion aluehallinnon toimintaalueet yhteneväiset (Liitteet 1, 2, 3). Kyse on pitkälti alueidentiteetistä ja siitä, missä määrin maakunnan ja valtion aluehallinnon tavoiteasetanta kohtaavat ja koskevat samaa aluetta. Tulevaisuuden aluekehityksen suunnittelua ja rahoitusta koskevissa linjanvedoissa tulisi pyrkiä löytämään ensisijaisesti ratkaisuja, jotka turvaavat kuntia edustavan maakuntahallinnon sekä valtion alueviranomaisten maantieteellisesti ja alueidentiteetiltään mahdollisimman yhteneväiset aluekokonaisuudet. On hyvä, että tulevien ELY-alueiden muodostamisessa maakuntien kannanotoille on annettu suuri painoarvo. MYRien työskentelyyn kaivataan enemmän strategista analyysia, ennakointia ja linjakeskustelua rutiiniluonteisten hallintopäätösten sijaan. Rakennerahastojen lisäksi toivotaan käsiteltävän aluekehitystä ja maakunnan tilannetta myös kokonaisuutena paremman yleiskuvan aikaansaamiseksi. Strategisten hankkeiden syvällistä käsittelyä ja asiantuntijapuheenvuoroja arvostetaan. Rahoitettuihin hankkeisiin halutaan tutustua jälkikäteen, jotta MYRin jäsenistö, erityisesti sosiaalipartnerit, näkevät tuloksia myös käytännössä ja tutustuvat hanketoimijoihin paremmin. Rahoituksen kohdentumisesta ja vaikuttavuudesta toivotaan tehokkaampaa kokoavaa raportointia esimerkiksi strategiateemoittain. Useita vuosia jatkuneisiin rahoittajien oman tuotannon hankkeisiin suhtaudutaan kriittisesti. Äänestysmenettelyt ovat MYRien toiminnassa äärimmäisen harvinaisia, sillä konsensusta ja sovittelua arvostetaan. Työ- ja elinkeinoministeriön koetaan ohittaneen maakunnat ja MYRit rakennemuutosalueiden ohjelmareservimenettelyssä, mikä on heikentänyt yhteistyöhenkeä ja nakertanut MYRien arvovaltaa. Yhteistyöryhmien arvioidaan suoriutuneen tehtävistään kokonaisuutena melko hyvin. Huolimatta MYRin tehtävien vaikeaselkoisesta määrittelystä rakennerahastolaissa, koetaan lakisääteiset tehtävät kuitenkin kohtuullisen selkeiksi. Tärkeimmiksi tehtäviksi koetaan rakennerahastovarojen kohdentaminen MYAK-menettelyssä 14

12 sekä ohjelmien ja hankkeiden yhteensovittaminen. Rakennerahastohallinnon ja ohjelmien yhteensovittamisen lisäksi yhteistyöryhmällä koetaan olevan myös laajempaa roolia aluekehittämisessä. Sosiaalipartnerit suhtautuvat kaikkein myönteisimmin tehtävien laajentamiseen esimerkiksi kansallisen ohjelmapolitiikan linjaamisen suuntaan. Jäsenistöä on syytä säännöllisin väliajoin kouluttaa MYRien tehtävistä sekä rakennerahastohallinnosta ja ohjelmien tavoitteista. Kaikki kolmikantaosapuolet näkevät MYRin tehtävien ja työtapojen uudelleen arvioinnin olevan tarpeellista hallinnon uudistumisen myötä. Yhteistyöryhmillä koetaan sinänsä olevan riittävästi valtaa sille asetettujen tehtävien hoitamiseen. Kyse on pikemminkin siitä, missä määrin MYR sille annettua valtaa käyttää vai tyydytäänkö toimimaan vain hallinnollisena kumileimasimena ja asioiden hyväksyntäautomaattina. Rahoituksen käytössä sekä resurssien selkeä keskittäminen muutamille painopistealueille että varojen joustava käyttö maakunnan tarpeisiin saavat lähes yhtä suuren kannatuksen ensisijaisena tavoitteena. Valtionhallinnon rahoittajat ja sosiaalipartnerit ovat maakuntaliittoja ja kuntia halukkaampia rohkeampaan rahoituksen kohdentamiseen. MYRin kokouksissa käsiteltävien hankkeiden määrää ja kokoa pidetään melko sopivana. Yksikään kolmikantaosapuoli ei toivo MYRin kokouksiin määrällisesti enemmän, eikä varsinkaan kooltaan pienempiä hankkeita. Tämä kuitenkin edellyttää luottamusta sihteeristötyöskentelyyn sekä avointa ja säännöllistä sihteeristön raportointia yhteistyöryhmälle. MYRin kokouksiin halutaan tiedoksi myös hylätyt hankkeet perusteluineen. Rakennerahastojen yritysrahoituksesta, maaseuturahastosta ja ESR-ohjelman valtakunnallisesta osiosta ei koeta saatavan riittävästi informaatiota, jotta yhteensovitustyötä voitaisiin käytännössä systemaattisesti toteuttaa. ESR-ohjelman eriyttämistä alueelliseen ja valtakunnalliseen osioon pidetään epäonnistuneena. Hankekäsittelyssä 58 prosenttia vastanneista haluaa MYRin käsittelevän systemaattisesti kaikki tietyn kynnysarvon ylittävät tai tietyt tunnusmerkit täyttävät hankkeet. Valtionhallinnon edustajat näkevät maakuntaliittoja ja kuntia sekä sosiaalipartnereita hyväksyttävämmäksi menettelyn, jossa MYR käsittelisi yksittäisiä hankkeita vain poikkeuksellisesti, silloin kun hankkeella on erityinen merkitys maakunnalle. Omantuotannon hankkeiden osalta rahoittajaviranomaisten toimiminen MYRissä sekä hakijoina, valmistelijoina, esittelijöinä että päättäjinä koetaan jossain määrin ongelmalliseksi. Yhteistyöryhmän vastuu toiminnastaan ja päätöksistään ei ole riittävän selkeä, mikä on kestämätön tilanne suhteessa MYRin tehtäviin ja asemaan julkisten varojen käytön linjaajana. Maakuntahallitukset nimittävät yhteistyöryhmän jäsenet ja hyväksyvät kokoonpanon, mutta operatiivisella tasolla maakuntahallitukset eivät vaikuta juurikaan seuraavan systemaattisesti yhteistyöryhmien toimintaa ja edellyttävän esimerkiksi vuosiraportointia. Rakennerahastojen seurantakomiteoille tehtävät vuosiraportit puolestaan ovat luonteeltaan kovin teknisiä. Ministeriötasolla MYRien toiminnan seuranta olisi hyvä keskittää yhteen ministeriöön. Arvioitaessa maakuntahallituksen ja MYRin välistä asemaa, vastaajien mielipiteet hajaantuvat suuresti. Maakuntaliitot ja kunnat eivät näe työnjaossa ja 15

13 tiedonvaihdossa merkittäviä ongelmia. Valtionhallinnon rahoittajat ja sosiaalipartnerit suhtautuvat asiaan kuitenkin huomattavasti kriittisemmin. Johtopäätöksenä voi todeta, että maakuntahallituksen ja MYRin välistä tiedonvaihtoa on parannettava. TOTSUn ja sen osana MYAKin laadintaan liittyen voisi kokeilla esimerkiksi yhteisiä strategiaseminaareja joka syksy. Nykyinen TOTSUn valmistelumenettely, jossa MYR käsittelee toteuttamissuunnitelman ja maakuntahallitus hyväksyy, ei sinällään johda aitoon valmisteluyhteistyöhön maakunnan kehittämisen linjoista. Mitä paremmin maakuntahallituksen poliittiset päättäjät ja liiton viranhaltijat, valtionhallinnon viranomaiset ja MYRin sosiaalipartnerit toisensa tuntevat, sitä luontevammaksi rakentuu myös kumppanuus. Kaikki MYRin kolmikantaosapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että maakuntahallinnon ja yhteistyöryhmän tontit on pidettävä selkeinä. Viime kädessä maakuntahallitus ja -valtuusto vastaavat strategian linjaamisesta. MYR toimii strategiatyössä valmistelevana yhteistyö- ja strategiafoorumina sekä toteuttaa maakuntastrategiaa rakennerahastojen avulla. Kokemukset Kainuun yhteistyöryhmän toiminnasta tukevat hallintokokeilun arvioinnin toisessa väliraportissa esitettyä näkemystä siitä, että maakunnan ja valtion välisten suhteiden näkökulmasta yhteistyö eri toimijoiden välillä on lisääntynyt ja Kainuuta on valtion taholta hallintokokeilun myötä ryhdytty katsomaan vähemmän sektoroituneesta ja enemmän alueellisesta näkökulmasta. Kainuun MYRin jäsenet kokevat hallintokokeilun parantaneen toimijoiden välistä yhteistyötä ei pelkästään rakennerahastojen käytössä, vaan laajemminkin. Kokeilun myötä maakunnan valta rakennerahastoasioissa on tavoitteiden mukaisesti lisääntynyt. Keskeisin asiaan vaikuttanut tekijä on yhteistyöasiakirjan hyväksyminen maakuntavaltuustossa. Maakunnan kuntasektori kokee myös rakennerahastorahojen strategisen ohjauksen parantuneen kokeilun ansiosta, mutta sosiaalipartnerit ja varsinkin valtionhallinnon rahoittajat suhtautuvat ohjauksen paranemiseen kriittisemmin. Näkemykset MYRin ja maakuntavaltuuston valtasuhteesta eroavat kolmikantaosapuolten kesken. Kuntatoimijat kokevat MYRillä olevan riittävästi valtaa suhteessa maakuntavaltuustoon, kun taas sosiaalipartnerit näkevät MYRin vallan liian vähäiseksi. Valtion rahoittajat suhtautuvat varovaisen hyväksyvästi maakuntavaltuuston kasvaneeseen valtaan. Viime kädessä asiassa kyse on poliittisesta arvovalinnasta, eli missä määrin maakunnalle halutaan päätösvaltaa valtiolta siirtää. MYRin koko on hallintokokeilun myötä kasvanut Kainuussa liian suureksi. Lisäksi yhteistyöryhmän asema osana jo muutenkin suurta maakunnan hallintojärjestelmää nähdään jossain määrin ongelmallisena väliinputoajana ja byrokratian lisääjänä. 16

14 2 Selvityksen lähtökohdat 2.1 Maakunnan yhteistyöryhmien asema ja lakisääteiset tehtävät Aluekehityksen suunnittelujärjestelmän rakenne ja toimintaperiaatteet määritetään alueiden kehittämislaissa1 sekä lakia täydentävässä asetuksessa2. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslaissa3 asetetaan lähtökohdat maakuntakaavoitukselle ja maakuntasuunnitelmalle. Alueiden kehittämiseen liittyvää sääntelyä on myös rakennerahastolaissa4. Alueiden kehittämiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta vastaavat maakuntien liitot aluekehittämisviranomaisina. Maakunnan tavoitellun kehityksen osoittamiseksi laaditaan maakuntasuunnitelma (MASU), jonka pohjalta laaditaan edelleen maakuntaohjelma (MAKO), jossa esitetään kehittämisen yksilöidymmät tavoitteet, kärkihankkeet ja rahoitus. Maakuntaohjelmasta laaditaan vuosittain toteuttamissuunnitelma (TOTSU). Valtioneuvosto päättää valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista, joiden toteuttamiseksi voidaan laatia erityisohjelmia. Ministeriöt määrittelevät alueiden kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet osana hallinnonalansa suunnittelua. Maakunnan liiton hallituksen hyväksyttäväksi valmistellaan vuosittain toteuttamissuunnitelma, joka sisältää ehdotuksen maakuntaohjelman ja erityisohjelmien toteuttamiseksi, arvion toimenpiteiden rahoittamisesta sekä maakunnan valtionrahoitusesityksen. Samanaikaisesti TOTSUn kanssa valmistellaan maakunnan yhteistyöasiakirja (MYAK), jonka maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy. MYAKin valmistelusta ja sisällöstä säädetään rakennerahastolaissa. Yhteistyöasiakirjassa sovitaan rakennerahastojen painotuksista ja tavoitteista sekä päätetään aluekehitysrahaston (EAKR) varojen kohdentuminen rahoittavien tahojen kesken. Lisäksi asiakirjassa yhteen sovitetaan sosiaalirahaston (ESR) alueellisen osion varat rahoittajille valtioneuvoston päätöksen mukaan, jollei rahoituskehyksestä poikkeamiseen ole maakunnan kehitykseen liittyviä tai muita painavia syitä. MYAKin allekirjoittavat kaikki rahoittajat. Valtion alueviranomaiset laativat vuosittain omat seuraavaa vuotta koskevat toiminta- ja taloussuunnitelmansa ja käyvät tulosneuvottelut ohjaavan ministeriönsä kanssa. Maakuntatasolla aluekehityksen voi nähdä kokonaisuutena, jossa maakunnan liiton johdolla maakunnan toimijat ja valtion aluehallinto yhdessä asettavat maakunnalle pitkän aikavälin strategiset tavoitteet ja näille vuosittain operatiiviset toteuttamissuunnitelmat. Maakunnan tavoitteita toteutetaan käyttämällä joko kansallista valtion rahoitusta tai EU-ohjelmien varoja päämääriä edistäviin hankkeisiin. Maakuntien yhteistyöryhmät asemoituvat tässä kokonaisuudessa ensinnäkin 1 Alueiden kehittämislaki (602/2002). Finlex. 2 Asetus alueiden kehittämisestä (1224/2002). Finlex. 3 Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999). Finlex. 4 Rakennerahastolaki (1401/2006). Finlex. 17

15 strategiatyön neuvottelufoorumeiksi maakuntahallinnon ja valtion aluehallinnon välimaastoon tuoden yhteistyöhön mukaan sosiaalipartnerit, kuten elinkeino- ja työmarkkinajärjestöt. Toiseksi yhteistyöryhmät toteuttavat maakunnan strategiaa linjaamalla rakennerahastojen käyttöä niille rakennerahastolaissa säädetyllä tavalla. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut elokuussa 2008 työryhmän valmistelemaan alueiden kehittämislain muutoksia5. Lain uudistamistarpeet nousevat hallitusohjelmasta, valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista sekä valtion aluehallinnon uudistustyöstä. Aluekehityslain alustavia uudistustarpeita ovat esimerkiksi: 1) maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman kytkeminen tiiviimmin osaksi keskushallinnon ja valtion alueviranomaisten välistä tulosohjausprosessia, 2) toteuttamissuunnitelman ja maakunnan yhteistyöasiakirjan valmistelun sekä hyväksymismenettelyiden yhtenäistäminen sekä 3) toteuttamissuunnitelman aseman vahvistaminen ja laatiminen kehyskaudeksi. Kuva 1. MYRien asema osana aluekehityksen suunnittelujärjestelmää. VALTION POLITIIKKATAVOITTEET hallitusohjelma ja hallituksen strategia-asiakirja politiikkaohjelmat AKL 602/2002 VN valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet ministeriöiden aluestrategiat kansalliset erityisohjelmat MAAKUNTASUUNNITELMA (MRL, AKL) maakuntavaltuusto hyväksyy visio, strategia ja kehittämistavoitteet pitkä aikaväli, kehittäminen ja alueidenkäyttö MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA valtuusto hyväksyy valtuusto hyväksyy keskipitkä aikaväli pitkä aikaväli toiminnallinen alueiden käytön kehittämisohjelma periaatteet, yhteystarpeet keskeiset hankkeet ohjaa kuntakaavoitusta MRL 132/1999 VN valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet MAAKUNTAOHJELMAN VALTION ALUEVIRANOMAISTEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAT valmistellaan vuosittain, maakuntahallitus hyväksyy valmistellaan vuosittain kehittämisen konkretisointi painotuksiksi/hankkeiksi aluehallinnon ja ministeriöiden tulosneuvottelut maakunnan esitykset valtion budjettiin alueiden kansallisen rahoituksen määräytyminen TOTSU-neuvottelut liitot mukana tulosneuvotteluissa yhteensovittaminen MAAKUNTIEN YHTEISTYÖRYHMÄT kolmikantaperiaate rakennerahastot yhteistyöasiakirja yhteensovitus neuvottelufoorumi VALTION BUDJETTITALOUS maakuntien rahoitustarpeiden konkretisoituminen (isot hankkeet, määrärahatasot) vuosi kerrallaan, kehyskaudet lisäbudjetit 5 Työ- ja elinkeinoministeriön kirje (TEM224:00/2008) 18

16 Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävistä säädetään rakennerahastolaissa6. Kussakin maakunnassa on rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanon ja alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteensovittamista varten maakunnan yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmän asettaa maakunnan liiton hallitus. Yhteistyöryhmässä tulee olla maakunnan alueen kehittämisen kannalta tasapuolisesti edustettuina osapuolina 1) maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat, 2) ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset sekä 3) keskeiset työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt sekä mahdollisuuksien mukaan muut kansalaisyhteiskuntaa edustavat tai ympäristöjärjestöt ja sukupuolten tasa-arvoa edistävät järjestöt. Jäsenten lisäksi maakunnan liiton hallitus nimeää yhteistyöryhmälle puheenjohtajan, jonka tulee olla kuntalaissa tarkoitettu luottamushenkilö, sekä kolme varapuheenjohtajaa, joiden tulee olla yhteistyöryhmän jäseniä. Yhteistyöryhmä voi kutsua yhteistyöryhmään asiantuntijoita. Yhteistyöryhmä voi asettaa myös jaostoja. Jaoston tehtävänä on valmistella maakunnan yhteistyöryhmässä käsiteltäviä asioita. Maakunnan yhteistyöryhmällä on sihteeristö, jossa ovat edustettuina rahoittavat viranomaiset. MYR päättää sihteeristön kokoonpanosta siten, että viranomaisten edustus tulee tasapuolisesti huomioon otetuksi. Sihteeristön tehtävänä on hoitaa yhteistyöryhmän asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä virkavastuulla. Sihteeristön tehtävänä on myös yhteensovitusta varten tarkastella rakennerahasto-ohjelmien, maaseuturahaston ja kalatalousrahaston hankkeita ja raportoida niistä yhteistyöryhmälle. Maakunnan liitto vahvistaa yhteistyöryhmän hyväksymän työjärjestyksen, jossa määrätään asian valmistelusta, esittelystä ja päätöksenteosta yhteistyöryhmässä sekä jaostojen perustamisesta, kokoonpanosta ja tehtävistä. Muutoin työjärjestyksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntalaissa säädetään johtosäännöstä. Yhteistyöryhmän on pyrittävä päätöksenteossaan yksimielisyyteen. Jos päätöstä ei voida tehdä yksimielisesti, päätökseksi tulee mielipide, jota kaksi kolmannesta äänestäneistä on kannattanut. Rahoittajataho ei voi myöntää hankkeelle rakennerahaston tukea, jos yhteistyöryhmä ei ole hanketta puoltanut. Yhteistyöryhmän myönteinen lausuntoa koskeva päätös ei kuitenkaan sido rahoittajatahoa, jos siihen on painavia syitä. Jos rahoittajataho aikoo yhteistyöryhmän myönteisestä päätöksestä huolimatta tehdä poikkeavan rahoituspäätöksen, sen tulee antaa yhteistyöryhmälle tästä tieto ja perustelut. Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävät ovat: 1) yhteensovittaa seuraavan varainhoitovuoden aluekehitysrahastovarojen ja vastaavan kansallisen rahoitusosuuden kohdentuminen maakunnassa rakennerahasto-ohjelmaa rahoittaville tahoille, 2) yhteensovittaa seuraavan varainhoitovuoden sosiaalirahastorahastovarojen ja vastaavan kansallisen rahoitusosuuden kohdentuminen asianomaiselle hallinnonalalle sovitun rahoituskehyksen mukaan, jollei poikkeamiseen ole maakunnan kehitykseen liittyviä painavia syitä, 3) suunnata rakennerahastojen rahoitusta ja vastaavaa 6 Rakennerahastolaki (1401/2006). Finlex. 19

17 kansallista rahoitusta tarkistamalla tarvittaessa maakunnan yhteistyöasiakirjan, 4) saa tiedoksi yhteensovitusta varten maakunnan yhteistyöasiakirjan laatimisen yhteydessä suunnitelmat ja raportit maaseuturahaston alueellisesta rahoituksesta, kalatalousrahastosta rahoitettavista toimenpiteistä sekä sosiaalirahaston valtakunnallisen osion rahoituksesta ja varmistaa eri toimenpiteiden yhteensovituksen ja rahastojen osallistumisen aluekehittämisen kannalta merkittävien hankkeiden toteuttamiseen, 5) päättää yhteistyöasiakirjassa hankkeiden valintakriteerien alueellisesta soveltamisesta, 6) käsittelee rahoituksen myöntävän ministeriön, sen hallinnonalan viranomaisen tai muun toimijan taikka maakunnan liiton valmistelemia aluekehityksen kannalta merkittäviä hankkeita ja antaa niistä lausunnon rahoituksen myöntävälle taholle (yhteistyöryhmässä käsiteltävät hankkeet määritellään tarkemmin työjärjestyksessä kuitenkin niin, että liikesalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja sisältäviä yrityshankkeita ei voida käsitellä yhteistyöryhmässä), 7) huolehtia tarvittavista menettelytavoista, joilla varmistetaan rahoitettaviksi hyväksyttävien hankkeiden mahdollisten ympäristövaikutusten selvittäminen ennen rahoituspäätösten tekoa, 8) valmistella ja esittää aluekehitysrahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman ja sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman alueellisen osan muutostarpeita seurantakomitealle ja hallintoviranomaiselle sekä raportoi niille rakennerahasto-ohjelman toteutumisesta, 9) tiedottaa rakennerahasto-ohjelman toimeenpanosta ja 10) voi hoitaa myös muita rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanon ja alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteensovittamista koskevia tai niihin liittyviä tarpeellisia tehtäviä, joista tarvittaessa määrätään tarkemmin työjärjestyksessä, jollei kyseisiä tehtäviä ole säädetty muiden viranomaisten tehtäväksi. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista tehtävistä hyväksytään asiakirja, jonka kaikki asianomaisessa maakunnassa toimenpideohjelmaa rahoittavat toimijat allekirjoittavat (maakunnan yhteistyöasiakirja). 2.2 Alueellinen hallinto ja kehittäminen uudistuvat Valtion aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU) tausta on hallitusohjelman linjauksissa. Tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti sekä tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto. Maakunnan liittojen toimivaltaa vahvistetaan aluekehittämistyön kokoavana ja yhteen sovittavana viranomaisena. Uudistukset toteutetaan vuoteen 2010 mennessä. Valtion aluehallinto kootaan kahteen viranomaiseen. Nykyisten lääninhallitusten, työvoima- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, tiepiirien ja työsuojelupiirien tehtävät organisoidaan uudelleen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) vastaa valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtävistä alueilla. Viranomaiseen kootaan luonnonvaroihin ja ympäristöön, liikenteeseen ja infrastruktuuriin, työvoimaan, elinkeinoihin ja osaamiseen sekä kulttuuriin liittyviä tehtäviä. Viranomaisen kumppanina tehtävien toteuttamisessa ovat 20

18 maakunnan liitot. Aluehallintovirasto vastaa lainsäädännön toimeenpanosta, toimeenpanon ohjauksesta sekä lainsäädännön toteutumisen valvonnasta. Viranomaiseen koottaisiin peruspalvelujen toteutumiseen, oikeusturvaan, lupiin ja valvontaan, turvallisuuteen, maahanmuuttoon ja ympäristölupiin liittyvät tehtävät sekä työsuojelun valvonta. Uusia virastoja koordinoivat ministeriöt ovat työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö. Maakuntaohjelman yhteen sovittavaa roolia esitetään vahvistettavaksi yhdistämällä sen laadintaan nykyistä tiiviimmin erityisohjelmat ja hallinnonaloittain laadittavat kehittämisohjelmat. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma on tavoitteena kytkeä nykyistä tiiviimmin osaksi keskushallinnon ja alueiden välistä tulosohjausprosessia. Toteuttamissuunnitelman säädös-perusteista velvoittavuutta valtion alueviranomaisiin nähden lisätään. Liitoille tulee vastuu koulutustarpeiden ennakoinnista sekä liikennejärjestelmä- ja luonnonvarasuunnittelusta. Maakunnan liitoille siirretään myös nykyiset lääninhallitusten rakennerahastotehtävät aluekehitysrahaston osalta. 2.3 Tutkimuksen tavoitteet, aineistot ja menetelmä Alueiden kehittämislain uudistamistyöhön liittyen nousi lokakuussa 2008 esille tarve selvittää MYRien nykyiset toiminnan painopisteet (EU/kansallinen), arvioida MYRien merkitystä alueellisen kehittämisen strategisena linjanvetäjänä ja yhteistyöfoorumina sekä tarkastella MYRien tulevaa asemaa suhteessa maakuntahallintoon ja valtion aluehallintouudistukseen. Selvityksen päätavoitteena on ollut tukea aluekehityslain uudistamistyötä tuottamalla tietoa MYRien nykyisestä asemasta ja käytäntöjen maakunnallisista eroista. Tavoitteena on ollut paitsi löytää hyviä käytäntöjä, niin myös kiinnittää huomiota kipupisteisiin, koordinaatio-ongelmiin ja mahdollisiin päällekkäisyyksiin. Erityistapauksena on tarkasteltu Kainuun maakunnan hallintokokeilun vaikutusta MYRin toimintaan. Selvityksen aineisto on koostunut yhteistyöryhmien työjärjestyksistä sekä internetpohjaisesta sähköpostikyselystä MYRien jäsenille. Kysely toteutettiin käyttämällä ZEF-arviointikonetta. Kainuun erityiskäytännöt selvitettiin haastattelemalla Kainuun maakunta -kuntayhtymän virkamiehiä sekä toteuttamalla Kainuun MYRille hallintokokeilun käytäntöihin räätälöity kysely. Kyselyssä tiedusteltiin vastaajien mielipidettä yhteistyöryhmien toimintaa koskeviin väittämiin asteikolla 1-5. Lisäksi kysely sisälsi useita vapaapalautekysymyksiä sekä 2 monivalintatehtävää liittyen rahoitukseen ja hankekäsittelyyn. Internetpohjainen kysely toteutettiin marras-joulukuussa Kainuun maakunnan osalta kysely oli auki tammikuun 2009 puolelle. Kysely lähetettiin yhteistyöryhmien varsinaisille jäsenille, vakituisille asiantuntijoille sekä maakuntien liittoihin maakuntajohtajille ja aluekehityksestä vastaaville kehittämisjohtajille. Kysely lähetettiin sähköpostitse kaikkiaan 563 henkilölle. Kyselyn tulokset on analysoitu kokonaisuutena sekä eriteltynä MYRin kokoonpanon kolmikantaosapuoliin. 21

19 2.4 Aikaisemmat selvitykset aiheesta MYRien asemaa ja merkitystä on selvitetty edellisen kerran vuonna Tällöin todettiin yhteistyöryhmien tavassa organisoitua ja toimia olevan suuria vaihteluita maakuntien välillä. MYRien noudattamilla toimintatavoilla oli suora yhteys jäsenten kokemuksiin yhteistyöryhmän toiminnan vaikuttavuudesta. Vaikka MYRin jäsenyhteisöjen keskinäisen kanssakäymisen koettiin perustuvan enemmänkin omien intressien ajamiselle kuin luottamukselle, pitivät asianosaiset yhteistyöryhmää legitiiminä hoitamaan sille annettuja tehtäviä. Valtaosa jäsenistä katsoi, että kolmen osapuolen tasapuoliseen edustukseen perustuva kokoonpano edustaa hyvin maakunnan kehittämistä koskevia näkemyksiä. Kumppanuusperiaatteen soveltamisella on onnistuttu vahvistamaan hallinnon ulkopuolisten tahojen osallisuutta aluekehittämisessä. Myös valtioneuvoston aluepoliittisessa selonteossa vuonna 2004 arviotiin maakuntien yhteistyöryhmien toimintaa8. Selonteon mukaan rakennerahastolaki on selkeyttänyt alueviranomaisten välisiä toimivallan suhteita sekä tehostanut tiedonvaihtoa ja vuorovaikutusta. Maakunnan yhteistyöryhmien toiminta on mahdollistanut sen, että ohjelmien toteutus perustuu laajaan viranomaisten, kuntien ja sosiaalipartnereiden keskinäiseen yhteistyöhön. Toiminta on kehittynyt strategisempaan suuntaan. Sihteeristöt hoitavat yhteistyöryhmien asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä. Useiden valtion alueviranomaisten mielestä jaostot eivät ole toimineet tavoitteiden mukaisesti ja jaostojen toiminta on jäänyt irralliseksi suhteessa maakunnan yhteistyöryhmään. Jaostojen asemaa ja tehtäviä tulisikin arvioida uudelleen. Lain mukaan maakunnan yhteistyöryhmät sovittavat yhteen alueellisia kehittämistoimenpiteitä. Selonteon mukaan tämä tehtävä on koettu erittäin tärkeäksi. Tehtävän onnistumisen kannalta on olennaista, missä muodossa ohjelmia ja hankkeita koskeva tieto esitellään yhteistyöryhmissä. Ratkaisevaa on myös yhteistyöryhmien jäsenten aluekehittämisen ja rakennerahastojen tuntemus. Yhteistyöryhmien tulisi jatkossa tehostaa erityisesti aluekehitystoimenpiteiden yhteensovittamista sekä vahvistaa kumppanuutta. Yksityisen sektorin ja yleensä kolmannen sektorin kiinteämpi kytkeminen aluekehitystyöhön on tarpeen. 2.5 Yhteistyöryhmien työjärjestykset - käytäntöjen maakunnalliset erot Manner-Suomessa on 19 maakuntaa ja jokaisessa maakunnassa toimii maakunnan liiton asettamana yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmien työjärjestykset hyväksytään maakunnan liittojen hallituksissa. Työjärjestykset muistuttavat paljon toisiaan, sillä työjärjestyksissä säädetään käytännössä juuri niistä asioista, jotka 7 Maakuntien yhteistyöryhmät rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnissa; Antti Valle. SM, 3/ Valtioneuvoston aluepoliittinen selonteko VNS 3/

20 rakennerahastolaissa yhteistyöryhmien kokoonpanoa ja työskentelyä koskevat sekä tehtäviksi asetetaan. Eroja maakuntien välillä kuitenkin on koskien sekä kokoonpanoja että yhteistyöryhmien hankekäsittelykriteerejä ja hankekäsittelyn delegointia. Lisäksi käytännöt vaihtelevat valmistelu- ja yhteensovittamistehtäviä tekevien erillisten jaostojen ja työryhmien määrässä sekä toimintaperiaatteissa. Edellä mainituista asioista laadittu maakuntakohtainen vertailumatriisi on selvityksen liitteenä (Liite 4). Tyypillisin yhteistyöryhmän kokoonpano on puheenjohtaja sekä 24 jäsentä. Tällöin rakennerahastolaissa säädetyllä tavalla kullankin kolmikantaosapuolella on yhteistyöryhmässä tasapuolisesti 8 varsinaista jäsentä, joille on nimetty henkilökohtaiset varajäsenet. Varsinaisten jäsenten lukumäärä vaihtelee Itä-Uudenmaan 15 jäsenestä Kainuun 33 jäseneen. Yhteistyöryhmä voi halutessaan nimittää tarvittavan määrän pysyviä asiantuntijoita. Yleisimmin asiantuntijat ovat esimerkiksi opetussektorin edustajia, kuten koulutuskuntayhtymien ja korkeakoulujen henkilöstöä. Vakituisten asiantuntijoiden nimittämiseen suhtaudutaan maakunnissa eri tavoin. Esimerkiksi Satakunnassa on päätetty, että pysyviä asiantuntijoita ei nimitetä, vaan asiantuntijoita kutsutaan MYRin kokouksiin joustavasti aina tarpeen mukaan. Sen sijaan esimerkiksi Varsinais-Suomessa yhteistyöryhmään kuuluu peräti 18 vakituista asiantuntijajäsentä. Yhteistyöryhmän puheenjohtajan tulee olla kuntalaissa tarkoitettu luottamushenkilö. Tyypillisesti yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii maakunnan liiton hallituksen puheenjohtaja. Se että maakuntahallituksen ja MYRin puheenjohtaja ovat yksi ja sama henkilö, luo rakenteellisesti hyvän lähtökohdan luottamuselinten keskinäiselle vuorovaikutukselle ja koordinaatiolle. Yhteistyöryhmien sihteeristöjen puheenjohtajina toimivat joko maakuntajohtajat ja heidän sijaisinaan tai sitten suoraan liittojen aluekehittämisestä vastaavat kehittämisjohtajat. Yhteistyöryhmään menevien hankkeiden kriteerit noudattavat maakuntien kesken pääpiirteissään samoja periaatteita. Lähes kaikissa maakunnissa on asetettu selkeät joko hankkeiden kokonaisrahoitusta tai vaihtoehtoisesti EU:n ja valtion rahoitusta koskevat euromääräiset rajat, jotka ylittävät hankkeet menevät systemaattisesti MYRin käsiteltäviksi. Keskimäärin yhteistyöryhmän käsiteltäväksi menevän hankkeen koko asettuu noin euron tuntumaan. Ylimaakunnallisuus, liittyminen suurempaan hankekokonaisuuteen ja suuri strateginen merkitys maakunnalle ovat myös tekijöitä, joiden vuoksi hanke viedään yleensä yhteistyöryhmään, vaikka asetettu euromääräinen raja ei välttämättä ylittyisikään. Lisäksi jokainen rahoittava viranomainen tai yhteistyöryhmän puheenjohtaja voi niin halutessaan tuoda hankkeen MYRin käsiteltäväksi. Yhdessätoista maakunnassa yhteistyöryhmä on delegoinut hankekäsittelyn sihteeristöille. Tällöin sihteeristöt vastaavat kokonaisuudessaan niiden hankkeiden yhteensovittamisesta, valmistelusta ja käsittelystä, jotka eivät mene yhteistyöryhmien käsiteltäviksi työjärjestyksessä määritettyjen kriteereiden mukaisesti. Muissa maakunnissa yhteistyöryhmät ovat delegoineet hankevalmistelun joko kokonaan 23

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti 18.6.2008 Sisällysluettelo Työryhmän tausta ja tehtävät... 2 Aluejakotyöryhmän työskentely... 3 Valtion aluejaotuksissa huomioon

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Sihteeristö on käsitellyt asiaa kokouksessaan 30.9.

Sihteeristö on käsitellyt asiaa kokouksessaan 30.9. 4 Pielisjoen linna Siltakatu 80100 Joensuu 10.10.008 Aika perjantai 10.10.008 klo 10.07 1.4 Paikka Carelicum, auditorio Koskikatu 5, Joensuu 5 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Liite 9: Läsnäolijat.

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA

MAKSATUSPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖL- LISYYS -TAVOITTEEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMISSA JA MANNER-SUOMEN ESR TOIMENPIDEOHJELMASSA Dnro 1107/051/2008 (SM-2007-01010-Ha63) (0/17/2007TM) Annettu Hallintoviranomaisen ohje nro 01/2008 3.4.2008 Voimassaoloaika Ohjelmakausi 2007 2013 Säädösperuste Rakennerahastolain (1401/2006) 11 :n 2

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari 13.4.2010 Pori Lounais-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Rauno Saari 12.4.2010 1 Aluehallinnon uudistus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kaksi uutta

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.2013 Satakuntaliitto Satakunnan 20 kunnan lakisääteinen

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset ja lausunnot

Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset ja lausunnot Maakuntahallitus I 24 06.02.2012 Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset ja lausunnot 1320/10/101/2011 MH 24 Kainuun maakuntahallinnossa on valmistunut seuraavat kokouspöytäkirjat: - Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

Puolueiden Lapin piirien johdon tapaaminen

Puolueiden Lapin piirien johdon tapaaminen Puolueiden Lapin piirien johdon tapaaminen 27.1.2016 VALTION ALUEHALLINNON JA MAAKUNTAHALLINNON UUDISTAMINEN Tehtävien jako Maakunnille pääosatehtävistä, osa kunnille ja valtionhallinnon organisaatioille

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

@Jari_Parkkonen #PHliitto. Päijät-Hämeen liitto

@Jari_Parkkonen #PHliitto. Päijät-Hämeen liitto @Jari_Parkkonen #PHliitto MAAKUNNAT ITSEHALLINTOALUEIDEN PURISTUKSESSA VAI TOISINPÄIN? Päijät-Häme osana suurmetropolia, sen rajalla vai ulkopuolella? Jari Parkkonen, maakuntajohtaja, Ossi Savolainen,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2014. 356/2014 Valtioneuvoston asetus. alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2014. 356/2014 Valtioneuvoston asetus. alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2014 356/2014 Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista Annettu Helsingissä 30 päivänä

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

2. Maakuntaohjelman rooli maakunnallsen tahtotilan muodostajana

2. Maakuntaohjelman rooli maakunnallsen tahtotilan muodostajana 1.':. íöi/' \~~""'!!~~ ~,..,~ ::~ t,.,...~..-_.~ si,r.; '.'Y't..i: 'j,7t:''--:~?~:r~ ~fl~:~~l',,!r: j;_ar~;r'lu'!n(is--;j\"::~~~'~'~tt.:~"t:t.~~rß'ti~~!,.; ~lt~~ TYÖ- JR E:LINHE:INOMINISTERIÖ RI~BETS-

Lisätiedot

Kokouspäivämäärä 27.10.2008

Kokouspäivämäärä 27.10.2008 1 Aika: klo 10.00-11.30 Paikka: Hämeen liitto, maakuntahallituksen kokoushuone Niittykatu 5, Hämeenlinna 35 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 4 36 Pöytäkirjan tarkastajien valinta... 4 37 Muutokset

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi Sulkemistyökokoukset, kevät 2011 Helsinki 10.5. Joensuu 12.5. Tampere 17.5. Oulu 19.5. Erikoissuunnittelija Päivi Tapanila Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Luonnos 7.10.2013 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2014. 7/2014 Laki. alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2014. 7/2014 Laki. alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2014 7/2014 Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista Annettu Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

ALUEHALLINTO UUDISTUU. Invalidiliiton järjestöpäivät 31.1-1.2.2009 Kehittämisjohtaja Marko Puttonen

ALUEHALLINTO UUDISTUU. Invalidiliiton järjestöpäivät 31.1-1.2.2009 Kehittämisjohtaja Marko Puttonen ALUEHALLINTO UUDISTUU Invalidiliiton järjestöpäivät 31.1-1.2.2009 Kehittämisjohtaja Marko Puttonen Aluehallinnon uudistamishanke Tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti

Lisätiedot

HALLITUKSEN LINJAUS MAAKUNNILLE SIIRRETTÄVISTÄ TEHTÄVISTÄ

HALLITUKSEN LINJAUS MAAKUNNILLE SIIRRETTÄVISTÄ TEHTÄVISTÄ Neuvottelutulos 5.4.2016 HALLITUKSEN LINJAUS MAAKUNNILLE SIIRRETTÄVISTÄ TEHTÄVISTÄ Hallitus on sopinut perustuslaissa 121 :n 4 momentissa tarkoitetuille itsehallintoalueille -maakunnille - osoitettavista

Lisätiedot

Jakelussa mainitut 16.4.2014. Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina

Jakelussa mainitut 16.4.2014. Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina 119/54/2007 Jakelussa mainitut 16.4.2014 Tarkastuskertomus 183/2009 Alueelliset ympäristökeskukset tavoite 2 -ohjelman toteuttajina JÄLKISEURANTARAPORTTI Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Aikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta

Aikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta Kansallisesta meristrategiasta 4.11.2014 Suomi Merellä - säätiön 50-vuotisjuhlaseminaari Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Aikamme Haaste On kokonaisuuden hahmottaminen ja siinä toimiminen siilojen sijasta

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous Pohjois-Karjalan liitto Pöytäkirja 4/2003 30 Torikatu 9 80100 JOENSUU Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous Aika perjantai 22.8.2003 klo 12.05 12.57 Paikka Carelicum, auditorio Torikatu

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 MAAKUNTAKAAVOITUS on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. KAAVA ON KARTTA TULEVAISUUTEEN Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA

SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA 1 SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA Seutuhallituksen hyväksymä 29.5.2008 YLEISTÄ...2 SEUTUYKSIKÖN TOIMENPITEET...2 JÄSENKUNTIEN TOIMENPITEET...3 Virka- ja toimihenkilöt...3 Luottamushenkilöt...4

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Valintakriteerit maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Tietoisku 4.4.2014

Valintakriteerit maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Tietoisku 4.4.2014 Valintakriteerit maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Tietoisku 4.4.2014 Sari Rannanpää Avaintaito Osuuskunta Suomi sari@avaintaito.com Rahoituksen tarkentamisen yleisimmät keinot Hyväksyttävyysvaatimus

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Haasteita ja kokemuksia

Haasteita ja kokemuksia Haasteita ja kokemuksia alueellisesta ennakoinnista Ennakointiseminaari 2011 Luova tulevaisuus 30. - 31.8.2011 Tulosaluejohtaja Seija Mattila Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut 1 TAIn ennakointihanke

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

6.9.2013 Marina Palace. aluehallintovirastosta

6.9.2013 Marina Palace. aluehallintovirastosta 6.9.2013 Marina Palace Ajankohtaista Lounais-Suomen aluehallintovirastosta Johtaja Mikael Luukanen 6.9.2013 1 Valtion aluehallinto Aluehallintovirastot 6 kpl Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Valtioneuvoston yleisistunto 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Ministeri Vehviläinen Valtiovarainministeriö Neuvottelukunnan asettaminen Julkisen hallinnon tietohallinnon

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO Regional Council of Kymenlaakso

KYMENLAAKSON LIITTO Regional Council of Kymenlaakso 1 / 7 ETELÄ-KARJALAN JA KYMENLAAKSON YHTEISTOIMINTARYHMÄ 2 / 2014 PÖYTÄKIRJA KL/038/000205/2014 Aika: 2.6.2014 13:00-14:35 Paikka: Lappeenranta, Technopolis Skinnarila, kokoustila Suvorov 1 Kokouksen avaus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Kimmo Riusala www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Esityksen rakenne 1. Monirahastoisenyhteisölähtöisen paikallisen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma STRATEGINEN MAAKUNTAOHJELMA 2014+ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Mikä on Häme-ohjelma Häme-ohjelma on Kanta-Hämeen tulevaisuuden tekemisen strateginen ohjelma. Maakunta valmistelee ohjelman yhtenä

Lisätiedot

Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa. Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2.

Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa. Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2. Ajankohtaista alue- ja rakennepolitiikassa Veijo Kavonius Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 16.2.2010 Helsinki Kansallinen alueiden kehittäminen Valtakunnalliset alueiden kehittämisen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Maakuntahallituksen kokous 9.12.2013 Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus

Maakuntahallituksen kokous 9.12.2013 Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus Maakuntahallituksen kokous Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus Pentti Malinen, maakuntajohtaja Kainuun aluetalous suhdannekatsaus Kainuun liitto 2 1 Kainuun liitto 3 Kainuun liitto 4 2 Kainuun liitto 5

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti Kysely henkilöstölle pormestarimallista Kysely pormestarimallista Loorassa e-lomakekysely 3.9.-25.9.2015 Kysymykset: Millaisia tehtäviä pormestarilla tulisi

Lisätiedot

(MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

(MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 42 Aika tiistai 24.10.2006 klo 10.03 11.48 Paikka Carelicum, auditorio Koskikatu 5, Joensuu 60 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Liite 10: Läsnäolijat. (MYR:n pj.) Kokous todetaan laillisesti kokoon

Lisätiedot

Hyvinvointi ja terveys sekä

Hyvinvointi ja terveys sekä Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka Kärkihankkeet: Hyvinvointi

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot