Selvitys maakuntien yhteistyöryhmien toiminnan painopisteistä ja merkityksestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys maakuntien yhteistyöryhmien toiminnan painopisteistä ja merkityksestä"

Transkriptio

1 Selvitys maakuntien yhteistyöryhmien toiminnan painopisteistä ja merkityksestä Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 16/2009

2 SAMI LAAKKONEN Selvitys maakunnan yhteistyöryhmien toiminnan painopisteistä ja merkityksestä MYRin tehtävä on kerätä alueen vaikuttajien mielipiteet synteesiksi, jonka pohjalta eri tahot voivat toimia samaan suuntaan Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 16/2009

3 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 16/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Utvecklande av regionerna 16/2009 MEE Publications Regional development 16/2009 Tekijät Författare Authors Sami Laakkonen Julkaisuaika Publiceringstid Date Maaliskuu 2009 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Selvitys maakunnan yhteistyöryhmien toiminnan painopisteistä ja merkityksestä Tiivistelmä Referat Abstract Alueiden kehittämislain uudistamistyöhön liittyen on selvitetty MYRien nykyiset toiminnan painopisteet, arvioitu MYRien merkitystä alueellisen kehittämisen strategisena linjanvetäjänä ja yhteistyöfoorumina sekä tarkasteltu MYRien tulevaa asemaa suhteessa maakuntahallintoon ja valtion aluehallintouudistukseen. Selvitystyötä varten toteutettiin kysely yhteistyöryhmien varsinaisille jäsenille ja pysyville asiantuntijoille sekä maakuntaliittojen virkamiehille. Kyselyyn vastasi 297 henkilöä, eli yli puolet kohderyhmästä edustavasti eri puolilta maata. Vastausten lisäksi on analysoitu yhteistyöryhmien toimintatapoja käyttäen aineistona yhteistyöryhmien työjärjestyksiä. Kainuun maakunnan erityiskäytännöt on selvitetty erityiskysymyksenä, jotta on voitu arvioida maakuntahallinnon valtaa lisänneen Kainuun hallintokokeilun vaikutuksia yhteistyöryhmien työhön ja rakennerahastovarojen ohjaukseen. Maakunnan yhteistyöryhmät ovat lunastaneet paikkansa paitsi rakennerahastojen toteutuksen ohjaajana, niin laajemminkin aluekehityksen yhteistyöfoorumina. Pienellä hienosäädöllä ja MYRien asiantuntemuksen rohkeammalla hyödyntämisellä yhteistyöryhmistä voidaan saada vielä nykyistä enemmän lisäarvoa aluekehitystyöhön. Raportin suositusten tavoitteena on 1) vahvistaa yhteistyöryhmien asemaa aluekehityksen strategisena sparraajana, 2) kehittää yhteistyöryhmien toimintatapoja ja yhteistyöhenkeä, 3) yksinkertaistaa aluekehityksen suunnittelu- ja rahoitusjärjestelmää, 4) edistää maakunnan ja valtion aluehallinnon suunnittelun yhteen sovittamista, 5) parantaa suunnitteluasiakirjojen ohjausvaikutusta ja 6) tehostaa julkisen kehittämisrahoituksen koordinaatiota. TEM:n yhteyshenkilö: Alueiden kehittämisyksikkö/ilkka Mella, puh Asiasanat Nyckelord Key words maakunnan yhteistyöryhmä, MYR, aluekehitys, rakennerahasto ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 101 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd Hinta Pris Price 20

4 Työ- ja elinkeinoministeriölle Alueiden kehittämislain uudistamistyöhön liittyen nousi lokakuussa 2008 esille tarve selvittää maakuntien yhteistyöryhmien (MYR) nykyiset toiminnan painopisteet, arvioida MYRien merkitystä alueellisen kehittämisen strategisena linjanvetäjänä ja yhteistyöfoorumina sekä tarkastella MYRien tulevaa asemaa suhteessa maakuntahallintoon ja valtion aluehallintouudistukseen. Selvityksen päätavoitteena on ollut tukea aluekehityslain uudistamistyötä tuottamalla tietoa MYRien nykyisestä asemasta ja käytäntöjen maakunnallisista eroista. Tavoitteena on ollut paitsi löytää hyviä käytäntöjä, niin myös kiinnittää huomiota kipupisteisiin, koordinaatio-ongelmiin ja mahdollisiin päällekkäisyyksiin. Erityistapauksena on tarkasteltu Kainuun maakunnan hallintokokeilun vaikutusta MYRin toimintaan. Selvitys on valmistunut ja raportti luovutetaan työ- ja elinkeinoministeriön käyttöön. Tuloksista toivotaan olevan hyötyä sekä maakunnan yhteistyöryhmien toiminnan kehittämisessä että aluekehityksen suunnittelu- ja rahoitusjärjestelmän uudistamisessa laajemminkin. Lisäksi selvityksen toivotaan antavan henkilökohtaista pohdittavaa kaikille aluekehittäjille läpi maan. Maakunnan yhteistyöryhmät ovat lunastaneet paikkansa paitsi rakennerahastojen toteutuksen ohjaajana, niin laajemminkin aluekehityksen yhteistyöfoorumina. Pienellä hienosäädöllä ja MYRien asiantuntemuksen rohkeammalla hyödyntämisellä yhteistyöryhmistä voidaan saada vielä nykyistä enemmän lisäarvoa aluekehitystyöhön. Yhteistyöryhmiä ei niiden verkostomaisen luonteen vuoksi voi arvioida erillisenä kysymyksenä. MYRien toiminnan kehittämisessä on välttämätöntä tarkastella kaikkia aluekehitykseen liittyviä organisaatioita sekä kehittämisen suunnittelu-, ohjaus- ja rahoitusjärjestelmää kokonaisuutena. Kehittämissuositukset perustuvat 297 MYRin jäsenen tai pysyvän asiantuntijan vastauksista tehtyihin johtopäätöksiin sekä yhteistyöryhmien toimintatapojen analyysiin. Suositusten tavoitteena on: 1 Vahvistaa yhteistyöryhmien asemaa aluekehityksen strategisena sparraajana. 2 Kehittää yhteistyöryhmien toimintatapoja ja yhteistyöhenkeä. 3 Yksinkertaistaa aluekehityksen suunnittelu- ja rahoitusjärjestelmää. 4 Edistää maakunnan ja valtion aluehallinnon suunnittelun yhteen sovittamista. 5 Parantaa suunnitteluasiakirjojen ohjausvaikutusta. 6 Tehostaa julkisen kehittämisrahoituksen koordinaatiota. Lopuksi haluan kiittää lämpimästi yhteistyöryhmiä ja kaikkia vastanneita henkilöitä ajankäytöstä ja arvokkaasta panoksesta selvityksen tekemiseen. Rovaniemellä , sami laakkonen selvityksen tekijä

5 Sisältö Työ- ja elinkeinoministeriölle... 5 Kehittämissuositukset Tulosten yhteenveto Selvityksen lähtökohdat Maakunnan yhteistyöryhmien asema ja lakisääteiset tehtävät Alueellinen hallinto ja kehittäminen uudistuvat Tutkimuksen tavoitteet, aineistot ja menetelmä Aikaisemmat selvitykset aiheesta Yhteistyöryhmien työjärjestykset käytäntöjen maakunnalliset erot Tulosten analyysi sekä graafit ja taulukot Vastanneiden taustamuuttujat Kokoonpano ja yhteistyöhenki Vaikutusmahdollisuudet ja intressit Työskentelyn organisointi ja päätöksenteko Tehtävät ja suoriutuminen Merkitys strategia- ja yhteistyöfoorumina Hankekäsittely ja rahoituskoordinaatio Suhde maakuntahallintoon ja valtion aluehallintouudistukseen Yhteistyöasiakirja ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Kainuun maakunnan erityiskäytännöt Laki Kainuun hallintokokeilusta Hallintokokeilun arviointi toinen väliraportti Kainuun yhteistyöryhmän toiminta ja suhde maakuntahallintoon Kyselyn tulokset Liite 1 Maakunnan liitot ja MYR-alueet Liite 2 Valtion aluehallintoviranomaiset ennen ALKU-hanketta Liite 3 Valtion aluehallintoviranomaiset ALKU-hankkeen jälkeen Liite 4 MYR-työjärjestysten vertailumatriisi Liite 5 Kyselyyn vastanneiden taustamuuttujat... 99

6 Kehittämissuositukset YHTEISTYÖRYHMIEN ASEMAN JA TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI 1) Vahvistetaan MYRien asemaa aluekehityksen ennakoinnin, suunnittelun ja päätöksenteon strategisena sparraajana. Sekä maakuntasuunnittelun pitkän ja lyhyen aikavälin suunnitteluasiakirjat ja erillisstrategiat että valtion aluehallinnon TUJO-asiakirjat tuodaan hyvissä ajoin ja valmistelun eri vaiheissa keskusteltaviksi yhteistyöryhmiin. Yhteistyöryhmät toimivat 2010 alusta lukien uusien ELY-virastojen neuvottelukuntana. Toimenpiteellä lisätään MYRien painoarvoa päätöksenteon neuvoa-antavana strategia- ja yhteistyöfoorumina. 2) Yhteistyöryhmien kokoonpanoa supistetaan nykyisestä strategisen työskentelyn tehostamiseksi. Aluehallinnon uudistus vähentää valtion virastojen lukumäärää, mikä mahdollistaa yhteistyöryhmien kokoonpanon maltillisen pienentämisen tasaisesti kaikkien kolmikantaosapuolten osalta. Jäsenmäärän supistaminen ei saa kuitenkaan heikentää MYRien kykyä toimia laajasti maakunnan toimijoita edustavana neuvottelufoorumina. Pysyvien asiantuntijoiden määrää tulee tarkastella uudelleen, mikäli kokoonpano koetaan liian suureksi. Asiantuntijoita voidaan kutsua kokouksiin joustavasti aina tarvittaessa. 3) Parannetaan yhteistyöryhmien osaamista ja yhteenkuuluvuutta. Järjestetään säännöllisesti esimerkiksi kerran vuodessa yhteiset kehittämis- ja koulutuspäivät. Jäsenistön vaihtuessa varmistetaan uusien jäsenten tuntemus rakennerahastohallinnosta ja ohjelmien tavoitteista. MYRin työskentelyssä keskeistä on prosessimainen työtapa, mikä edellyttää vuorovaikutuksen ylläpitämistä ja informaation jakamista myös kokousten ulkopuolella, varsinkin jos kokouksia pidetään kovin harvoin. 4) Tehostetaan MYRien työskentelyn strategista otetta ja toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa. Rakennerahastoasioiden lisäksi MYRin kokouksiin tuodaan säännöllisesti myös kansallista aluepolitiikkaa ja maakunnan kokonaistilannetta käsitteleviä analyyseja paremman yleiskuvan aikaansaamiseksi. Isoihin hankkeisiin ja hankekokonaisuuksiin perehdytään hyvissä ajoin jo valmisteluvaiheessa ennen MYRin päätöksentekoa. Hankkeiden hakijoiden esittelyjä sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden puheenvuoroja lisätään. Rahoituksen kohdentumisesta ja vaikuttavuudesta tuotetaan kokoavaa raportointia esimerkiksi strategiateemoittain. Tutustumista hankkeisiin lisätään, jotta tuloksia nähdään myös käytännössä. 5) Lisätään sihteeristöjen ja hankkeita käsittelevien hankeryhmien työskentelyn avoimuutta. Liiallista päätöksenteon ja hankevalmistelun moniportaisuutta on vältettävä. Huonosti toimivien kokoonpanojen toimintaa tulee tehostaa ja tarvittaessa arvioida uudelleen niiden tarpeellisuutta. Yhteistyöryhmillä on oltava nykyistä paremmat edellytykset seurata sihteeristöjen työtä ja saada 9

7 päätöksistä, myös kielteisistä rahoituspäätöksistä, systemaattisesti informaatiota perusteluineen. Merkittävät linjausasiat kuten yhteistyöasiakirjan varojen jako ja suurimmat hankkeet on tuotava yhteisryhmän evästettäväksi riittävän varhaisessa vaiheessa ennen sihteeristön ja rahoittajien jatkovalmistelua sekä varsinaista MYRin päätöksentekokokousta. Jo nykykäytännön mukaisesti MYR itse päättää delegoinnin yksityiskohdista ja periaatteista sihteeristölle ja mahdollisesti käytettävälle hankeryhmälle. MYR voi niin halutessaan edellyttää avoimempaa työskentelyä ja parempaa raportointia, kuten esimerkiksi esityslistojen ja pöytäkirjojen toimittamista MYRille ennen ja jälkeen kokousten. Esityslistojen tullessa avoimiksi kuka tahansa MYRin jäsenistä voi halutessaan ottaa kantaa käsiteltäviin asioihin sekä tutustua etukäteen päätösesityksiin ja niiden perusteisiin. Maakunnan liitto sihteeristöpalvelujen tuottajana ja yhteistyöryhmän puheenjohtaja ovat toiminnan kehittämisessä avainasemassa. 6) MYReillä ei ole nykyisin käytössä riittäviä välineitä ohjelmien ja hankerahoituksen yhteensovittamistehtävässä onnistumiseksi. Tehtävää varten lisätään yhteistyöryhmän saamaa informaatiota sekä rakennerahastojen yritysrahoituksesta, mutta ennen kaikkea maaseuturahaston toimenpiteistä sekä erityisesti ESRohjelman valtakunnallisen osion toteuttamisesta. Alueiden kehittämislain uudistamisen yhteydessä yhteistyöryhmille palautetaan niillä aikaisemmilla ohjelmakausilla ollutta valtaa maaseuturahaston ja ESR-ohjelman osalta. Laissa osoitettavien valtuuksien ja työkalujen tulee olla asetettavien tehtävien mukaiset. 7) Selkeytetään yhteistyöryhmän toiminnan ja päätösten vastuusuhteita. MYRien jäsenistöllä ei nykyisellään ole selkeä käsitystä siitä, mille tahoille yhteistyöryhmät ovat toiminnastaan vastuussa. Maakunnan liittojen hallitukset nimittämät alueensa yhteistyöryhmät, jolloin niiden tulee jatkossa nykyistä systemaattisemmin myös seurata MYRien toimintaa. Ministeriötasolla MYRien toiminnan seuranta olisi hyvä keskittää työ- ja elinkeinoministeriöön. 8) Maakuntahallituksen ja MYRin välistä tiedonvaihtoa parannetaan. Lisäksi voitaisiin kokeilla TOTSUn ja sen osana rakennerahastojen resurssien suuntaamisen valmistelua yhteisellä strategiaseminaarilla aina syksyisin. Nykyinen TOT- SUn valmistelumenettely, jossa MYR käsittelee ja maakuntahallitus hyväksyy, ei sinällään johda aitoon valmisteluyhteistyöhön maakunnan kehittämisen linjoista. Mitä paremmin maakuntahallituksen poliittiset päättäjät ja liiton viranhaltijat, valtionhallinnon viranomaiset ja MYRin sosiaalipartnerit toisensa tuntevat, sitä luontevammaksi kumppanuus rakentuu. ALUEKEHITYKSEN SUUNNITTELU- JA RAHOITUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEKSI 9) Maakunnan suunnittelujärjestelmää selkeytetään ja kevennetään. Samalla yhteistyöryhmien merkitys suunnitteluasiakirjojen valmistelevana yhteistyöelimenä nostetaan uudelle tasolle. Pitkän ja keskipitkän aikavälin asiakirjoista 10

8 nykyiset maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma yhdistetään pitkän aikavälin maakuntastrategiaksi, joka laaditaan nykymenettelyn mukaan kunnallisvaalikausittain maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Lyhyen aikavälin asiakirjoista yhdistetään nykyinen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (TOTSU) ja maakunnan yhteistyöasiakirja (MYAK). Uudesta vuosittain laadittavasta asiakirjasta käytetään nimeä maakuntastrategian toteuttamissuunnitelma, joka sisältää sekä kansallisen puolen maakunnan budjettiesityksineen että rakennerahastovarojen kohdentamisen rahoittaville viranomaisille painotuksineen. Lopullinen maakuntastrategian toteuttamissuunnitelman hyväksyminen tapahtuu maakuntahallituksessa MYRin yhteen sovittavan käsittelyn jälkeen. 10) Valtion aluehallinnon hallituskauden mittaisiksi suunnitellut strategiset tulostavoiteasiakirjat sekä vuosittaiset TUJO-prosessit kytketään aidosti rinnakkain maakunnan pitkän aikavälin suunnitteluun ja vuosittaiseen TOTSU-prosessiin. Maakunnan ja valtionhallinnon asiakirjat käsitellään samanaikaisesti neuvoaantavasti yhteistyöryhmissä. Toteuttamissuunnitelman (yhdistetty TOTSU ja MYAK) kärkihankkeiden ja määrärahaesitysten vaikuttavuutta valtion budjettivalmisteluun vahvistetaan aluekehityslain velvoittavalla lainsäädännöllä. Ministeriöiden sekä valtion aluehallinnon on otettava selkeästi kantaa, kuinka ne toiminnassaan toteuttavat TOTSUn kärkihankkeita ja linjauksia. TOTSUneuvotteluiden asemaa vahvistetaan tai neuvottelut korvataan vaihtoehtoisella menettelyllä esimerkiksi maakunnan liittojen tiiviillä osallistumisella uusien ELY-virastojen ja niitä ohjaavien ministeriöiden tulosneuvotteluihin. 11) Maakuntahallinnon, valtion alueviranomaisten ja yhteistyöryhmän tehtävät ja vastuut pidetään selkeinä. Viime kädessä maakuntahallitus ja -valtuusto vastaavat maakunnan strategian linjaamisesta. Maakunnan liitoilla on oltava jatkossakin rahoitusta myönnettävänä, sillä strateginen johtajuus ilman omia resursseja ei ole mahdollista. MYR toimii strategiatyössä valmistelevana yhteistyö- ja strategiafoorumina sekä toteuttaa maakuntastrategiaa rakennerahastojen avulla. ELY on operatiivinen organisaatio ja osallistuu omalla mandaatillaan yhteistyöryhmissä päätöksentekoon. Maakunnan liittojen ja ELYn strategista kumppanuutta vahvistetaan yhteisenä neuvottelufoorumina MYR. 12) Aluekehityksen suunnittelussa ja toimeenpanossa on pyrittävä kuntia edustavan maakuntahallinnon sekä valtion alueviranomaisten yhteistyössä maantieteellisesti ja alueidentiteetiltään mahdollisimman yhteneväisiin aluekokonaisuuksiin. Uusien ELY-virastojen tulostavoitteet asetetaan maakunnittain eikä koko ELY-alueen puitteissa, jotta voidaan varmistaa yhteensovitus maakuntien suunnitteluun ja kärkihankkeisiin sekä MYRien toimintaan. 11

9 1 Tulosten yhteenveto Maakunnan yhteistyöryhmien arvokkaimpana ominaisuutena pidetään sitä, että MYRit edustavat laajasti maakunnan toimijoita. Tämän vuoksi yhteistyöryhmillä on hyvät lähtökohdat toimia yhteen sovittavana strategiafoorumina. Toistaiseksi MYRien kykyä toimia aluekehityksen suunnittelun ja päätöksenteon strategisena sparraajana, ei ole kuitenkaan täysimääräisesti hyödynnetty. Asian eteenpäin viemisessä on kyse pikemminkin tahdosta kuin lainsäädännöstä. Toisaalta yhteistyöryhmien on myös katsottava peiliin ja pohdittava, kuinka innostavaa strategiakeskustelua, maakunnan toimijoiden kannustamista ja innovatiivista ajattelua voitaisiin omatoimisesti lisätä. Yhteistyöryhmiä voitaisiin ja myös halutaan käyttää huomattavasti nykyistä voimallisemmin yhteistyö- ja asiantuntijaelimenä valmisteltaessa maakunnan sekä pitkän että lyhyen aikavälin strategia-asiakirjoja ja toimeenpanosuunnitelmia. MYRistä voisi kehittää jopa maakuntaliittojen ja ELYn toimintaa auditoivan yhteistyöelimen, jolloin viranomaiset esittelisivät toimintansa sisältöjä MYRin kokouksissa säännöllisesti, esimerkiksi aina syksyihin laadittaessa seuraavan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmia. MYR voisi toimia myös tulevien ELYvirastojen neuvottelukuntana. Maakuntaliiton ja ELYn strategista kumppanuutta on syytä vahvistaa yhteisenä neuvottelufoorumina MYR. Yhteistyöryhmä toimii valmistelevana ja neuvoa-antavana elimenä, mutta varsinainen maakunnan tahdon muodostus ja strateginen linjaaminen on maakuntahallituksen ja -valtuuston tehtävä. Maakunnan suunnittelujärjestelmää pidetään liian raskaana ja monimutkaisena. Suunnittelua tulee uudistaa vähentämällä asiakirjojen määrää ja panostamalla samanaikaisesti niiden sisällölliseen laatuun. Lisäksi valtion aluehallinnon TUJO-prosessit on syytä kytkeä aidosti rinnakkain TOTSU-prosessiin ja myös TUJOt tulee käsitellä neuvoa-antavasti yhteistyöryhmissä. Maakuntasuunnittelun, valtion aluehallinnon ja rakennerahastojen käytön budjetoinnin keskeisimmät vuosittaiset asiakirjat eivät voi olla toisistaan irrallisia. Uusien ELY-virastojen tulee asettaa tulostavoitteensa maakunnittain eikä koko ELY-alueen puitteissa, jotta voidaan varmistaa yhteensovitus maakunnan suunnitteluun ja kärkihankkeisiin sekä MYRin toimintaan. Suunnittelujärjestelmän keventämiseksi maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma on tarkoituksenmukaista yhdistää pitkän aikavälin maakuntastrategiaksi, joka laadittaisiin nykymenettelyn mukaan aina kunnallisvaalikausittain maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Lyhyen aikavälin suunnitteluasiakirjoista yhdistettäisiin TOTSU ja MYAK. Maakunnan yhteistyöryhmän valmistelevaa asemaa asiakirjojen laadinnassa tehostetaan uudelle tasolle. Lopullinen yhdistetyn TOTSUn ja MYAKin hyväksyminen voisi tapahtua maakuntahallituksessa, vaikkakin valtionhallinnon rahoittajat suhtautuvat jossain määrin epäilevästi maakuntien vallan kasvuun. Toteuttamissuunnitelman kärkihankkeiden ja määrärahaesitysten vaikuttavuutta valtion budjettivalmisteluun odotetaan vahvistettavaksi 12

10 aluekehityslain velvoittavalla ja yksiselitteisellä lainsäädännöllä. Valtionhallinnon on otettava selkeästi kantaa, kuinka se toiminnassaan toteuttaa TOTSUn kärkihankkeita ja linjauksia. MYRin jäsenyys koetaan tärkeäksi tehtäväksi. Kokoonpanon kolmikantaperiaatetta ja yhteistyöhenkeä pidetään pääosin onnistuneena, mutta yhteistyöryhmien kokoon suhtaudutaan kriittisesti. Kokoukset eivät saa muodostua seminaareiksi, joissa vain harvat ovat äänessä valtaosan istuessa hiljaa. Aluehallinnon uudistus vähentää valtion virastojen lukumäärää, mikä mahdollistaa myös yhteistyöryhmien kokoonpanon maltillisen pienentämisen tasaisesti kaikkien kolmikantaosapuolten osalta. Jäsenmäärän supistaminen ei saa kuitenkaan heikentää MYRien kykyä toimia laajasti maakunnan toimijoita edustavana neuvottelufoorumina. Maakuntaliitot ja kunnat arvioivat intressiensä toteutuneen valtionhallintoa ja sosiaalipartnereita paremmin. MYRin merkitys oman taustaorganisaation verkottumiselle ja tiedon saamiselle koetaan tärkeäksi. Vaikutusvaltaisimmiksi tahoiksi koetaan maakunnan liitto ja TE-keskus. Jäsenistön suuri vaihtuvuus on koettu jossain määrin ongelmalliseksi sitoutumisen ja pitkäjänteisen strategiatyön näkökulmista. Jäsenistöltä kaivataan myös enemmän innostusta ja innovatiivisuutta. Maakuntien liittojen koetaan onnistuneen kohtuullisen hyvin MYRin sihteeristötehtävien hoitamisessa. Kokonaisuutena ottaen maakuntaliitot ja kunnat ovat hieman muita kolmikantaosapuolia tyytyväisempiä MYRin toimintaan ja työskentelytapoihin. Mitä paremmin yhteistyöryhmän jäsenet tuntevat toisensa, sitä sujuvammaksi yhteistyö ja syvemmäksi luottamus muotoutuu. MYRin jäsenistön yhteisistä kehittämis- ja strategiapäivistä on hyviä kokemuksia ja toimintatapaa voi suositella. Joissakin maakunnissa vahvojen keskuskaupunkien liiallinen sanelupolitiikka suhteessa muuhun maakuntaan ja pienempiin kuntiin on koettu ongelmalliseksi. Maakuntaliittojen ja valtionhallinnon organisaatiokulttuurien erot heijastuvat ajoittain MYRin työskentelyyn. Arvoista lasten ja nuorten sekä syrjäisen maaseudun asioiden ja ympäristönäkökohtien katsotaan olevan vähiten esillä päätöksenteossa. Valtion rahoittavien alueviranomaisten sijainti oman maakunnan ulkopuolella on keskeisin MYRien henkeä ja tuloksellisuutta heikentävä rakenteellinen tekijä. TEM-uudistus sekä aluehallinnon uudistaminen ovat heijastuneet MYRien työhön. Erityisesti ohjelmakauden hidas käynnistyminen, lainsäädännön ja ohjeistuksen monimutkaisuus sekä TE-keskusuudistuksen epäselvyys ja venyminen ovat lisänneet turhautuneisuutta yhteistyöryhmien jäsenistössä. Yhteistyöryhmien toiminnan organisointi ja kokousjärjestelyt arvioidaan toimiviksi. MYRin sihteeristötehtävien resursoinnin maakuntien liittojen kautta katsotaan olevan riittävä, eikä lisäpanokselle ole tarvetta. Kolmikantaosapuolten kannat MYRin ja sen sihteeristön tai erillisten hanketyöryhmien välisen työnjaon toimivuudesta hajaantuvat. Erityisesti sosiaalipartnerit ovat turhautuneita siihen, että sihteeristöjen työstä ja päätöksistä ei saada tarpeeksi informaatiota saatikka perusteluja. Lisäksi useat asiat, kuten yhteistyöasiakirja ja isot hankkeet, valmistellaan sihteeristössä niin pitkälle, että niiden avaaminen MYRin kokouksissa on käytännössä 13

11 mahdotonta. Sihteeristöjen ja työryhmien työskentelyn avoimuutta yhteistyöryhmiin päin tulee lisätä. Sosiaalipartnerit ja kuntien edustajat kokevat olevansa päätöksenteossa myös heikommassa asemassa rahoittajien asiantuntijavirkamiehiin, koska rakennerahastojen hallinto, lainsäädäntö ja ohjeistukset ovat niin monimutkaisia. MYRin ja sihteeristön työtä tukevien erillisten jaostojen ja työryhmien perustamiseen suhtaudutaan osin kriittisesti, tosin hyviäkin kokemuksia on. Hankevalmistelua ja päätöksentekoa ei ole syytä monimutkaistaa ja hajauttaa liiaksi. Se miten MYR on hankevalmistelun delegoinut tai millaisia valmistelua tukevia jaostoja ja työryhmiä on asetettu, ei suoraan selitä sitä, kuinka onnistuneeksi MYRien toiminta maakunnissa koetaan. Kullakin alueella on löydettävä tarkoituksenmukainen, parhaiten maakunnan yhteistyökulttuuriin, strategian toteuttamiseen ja ominaispiirteisiin sopiva ratkaisu. Valitun rakenteen käytännön toteuttaminen ratkaisee tyytyväisyyden. MYRien tulee seurata tiiviisti asettamiensa valmisteluelimien työtä ja tarvittaessa harkita uudelleen tai uudistaa valittuja ratkaisuja. Ainakin jossain määrin valmistelun ja päätöksenteon rakenteisiin sekä yhteistyön syvyyteen vaikuttaa se, ovatko maakunnan liiton ja valtion aluehallinnon toimintaalueet yhteneväiset (Liitteet 1, 2, 3). Kyse on pitkälti alueidentiteetistä ja siitä, missä määrin maakunnan ja valtion aluehallinnon tavoiteasetanta kohtaavat ja koskevat samaa aluetta. Tulevaisuuden aluekehityksen suunnittelua ja rahoitusta koskevissa linjanvedoissa tulisi pyrkiä löytämään ensisijaisesti ratkaisuja, jotka turvaavat kuntia edustavan maakuntahallinnon sekä valtion alueviranomaisten maantieteellisesti ja alueidentiteetiltään mahdollisimman yhteneväiset aluekokonaisuudet. On hyvä, että tulevien ELY-alueiden muodostamisessa maakuntien kannanotoille on annettu suuri painoarvo. MYRien työskentelyyn kaivataan enemmän strategista analyysia, ennakointia ja linjakeskustelua rutiiniluonteisten hallintopäätösten sijaan. Rakennerahastojen lisäksi toivotaan käsiteltävän aluekehitystä ja maakunnan tilannetta myös kokonaisuutena paremman yleiskuvan aikaansaamiseksi. Strategisten hankkeiden syvällistä käsittelyä ja asiantuntijapuheenvuoroja arvostetaan. Rahoitettuihin hankkeisiin halutaan tutustua jälkikäteen, jotta MYRin jäsenistö, erityisesti sosiaalipartnerit, näkevät tuloksia myös käytännössä ja tutustuvat hanketoimijoihin paremmin. Rahoituksen kohdentumisesta ja vaikuttavuudesta toivotaan tehokkaampaa kokoavaa raportointia esimerkiksi strategiateemoittain. Useita vuosia jatkuneisiin rahoittajien oman tuotannon hankkeisiin suhtaudutaan kriittisesti. Äänestysmenettelyt ovat MYRien toiminnassa äärimmäisen harvinaisia, sillä konsensusta ja sovittelua arvostetaan. Työ- ja elinkeinoministeriön koetaan ohittaneen maakunnat ja MYRit rakennemuutosalueiden ohjelmareservimenettelyssä, mikä on heikentänyt yhteistyöhenkeä ja nakertanut MYRien arvovaltaa. Yhteistyöryhmien arvioidaan suoriutuneen tehtävistään kokonaisuutena melko hyvin. Huolimatta MYRin tehtävien vaikeaselkoisesta määrittelystä rakennerahastolaissa, koetaan lakisääteiset tehtävät kuitenkin kohtuullisen selkeiksi. Tärkeimmiksi tehtäviksi koetaan rakennerahastovarojen kohdentaminen MYAK-menettelyssä 14

12 sekä ohjelmien ja hankkeiden yhteensovittaminen. Rakennerahastohallinnon ja ohjelmien yhteensovittamisen lisäksi yhteistyöryhmällä koetaan olevan myös laajempaa roolia aluekehittämisessä. Sosiaalipartnerit suhtautuvat kaikkein myönteisimmin tehtävien laajentamiseen esimerkiksi kansallisen ohjelmapolitiikan linjaamisen suuntaan. Jäsenistöä on syytä säännöllisin väliajoin kouluttaa MYRien tehtävistä sekä rakennerahastohallinnosta ja ohjelmien tavoitteista. Kaikki kolmikantaosapuolet näkevät MYRin tehtävien ja työtapojen uudelleen arvioinnin olevan tarpeellista hallinnon uudistumisen myötä. Yhteistyöryhmillä koetaan sinänsä olevan riittävästi valtaa sille asetettujen tehtävien hoitamiseen. Kyse on pikemminkin siitä, missä määrin MYR sille annettua valtaa käyttää vai tyydytäänkö toimimaan vain hallinnollisena kumileimasimena ja asioiden hyväksyntäautomaattina. Rahoituksen käytössä sekä resurssien selkeä keskittäminen muutamille painopistealueille että varojen joustava käyttö maakunnan tarpeisiin saavat lähes yhtä suuren kannatuksen ensisijaisena tavoitteena. Valtionhallinnon rahoittajat ja sosiaalipartnerit ovat maakuntaliittoja ja kuntia halukkaampia rohkeampaan rahoituksen kohdentamiseen. MYRin kokouksissa käsiteltävien hankkeiden määrää ja kokoa pidetään melko sopivana. Yksikään kolmikantaosapuoli ei toivo MYRin kokouksiin määrällisesti enemmän, eikä varsinkaan kooltaan pienempiä hankkeita. Tämä kuitenkin edellyttää luottamusta sihteeristötyöskentelyyn sekä avointa ja säännöllistä sihteeristön raportointia yhteistyöryhmälle. MYRin kokouksiin halutaan tiedoksi myös hylätyt hankkeet perusteluineen. Rakennerahastojen yritysrahoituksesta, maaseuturahastosta ja ESR-ohjelman valtakunnallisesta osiosta ei koeta saatavan riittävästi informaatiota, jotta yhteensovitustyötä voitaisiin käytännössä systemaattisesti toteuttaa. ESR-ohjelman eriyttämistä alueelliseen ja valtakunnalliseen osioon pidetään epäonnistuneena. Hankekäsittelyssä 58 prosenttia vastanneista haluaa MYRin käsittelevän systemaattisesti kaikki tietyn kynnysarvon ylittävät tai tietyt tunnusmerkit täyttävät hankkeet. Valtionhallinnon edustajat näkevät maakuntaliittoja ja kuntia sekä sosiaalipartnereita hyväksyttävämmäksi menettelyn, jossa MYR käsittelisi yksittäisiä hankkeita vain poikkeuksellisesti, silloin kun hankkeella on erityinen merkitys maakunnalle. Omantuotannon hankkeiden osalta rahoittajaviranomaisten toimiminen MYRissä sekä hakijoina, valmistelijoina, esittelijöinä että päättäjinä koetaan jossain määrin ongelmalliseksi. Yhteistyöryhmän vastuu toiminnastaan ja päätöksistään ei ole riittävän selkeä, mikä on kestämätön tilanne suhteessa MYRin tehtäviin ja asemaan julkisten varojen käytön linjaajana. Maakuntahallitukset nimittävät yhteistyöryhmän jäsenet ja hyväksyvät kokoonpanon, mutta operatiivisella tasolla maakuntahallitukset eivät vaikuta juurikaan seuraavan systemaattisesti yhteistyöryhmien toimintaa ja edellyttävän esimerkiksi vuosiraportointia. Rakennerahastojen seurantakomiteoille tehtävät vuosiraportit puolestaan ovat luonteeltaan kovin teknisiä. Ministeriötasolla MYRien toiminnan seuranta olisi hyvä keskittää yhteen ministeriöön. Arvioitaessa maakuntahallituksen ja MYRin välistä asemaa, vastaajien mielipiteet hajaantuvat suuresti. Maakuntaliitot ja kunnat eivät näe työnjaossa ja 15

13 tiedonvaihdossa merkittäviä ongelmia. Valtionhallinnon rahoittajat ja sosiaalipartnerit suhtautuvat asiaan kuitenkin huomattavasti kriittisemmin. Johtopäätöksenä voi todeta, että maakuntahallituksen ja MYRin välistä tiedonvaihtoa on parannettava. TOTSUn ja sen osana MYAKin laadintaan liittyen voisi kokeilla esimerkiksi yhteisiä strategiaseminaareja joka syksy. Nykyinen TOTSUn valmistelumenettely, jossa MYR käsittelee toteuttamissuunnitelman ja maakuntahallitus hyväksyy, ei sinällään johda aitoon valmisteluyhteistyöhön maakunnan kehittämisen linjoista. Mitä paremmin maakuntahallituksen poliittiset päättäjät ja liiton viranhaltijat, valtionhallinnon viranomaiset ja MYRin sosiaalipartnerit toisensa tuntevat, sitä luontevammaksi rakentuu myös kumppanuus. Kaikki MYRin kolmikantaosapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että maakuntahallinnon ja yhteistyöryhmän tontit on pidettävä selkeinä. Viime kädessä maakuntahallitus ja -valtuusto vastaavat strategian linjaamisesta. MYR toimii strategiatyössä valmistelevana yhteistyö- ja strategiafoorumina sekä toteuttaa maakuntastrategiaa rakennerahastojen avulla. Kokemukset Kainuun yhteistyöryhmän toiminnasta tukevat hallintokokeilun arvioinnin toisessa väliraportissa esitettyä näkemystä siitä, että maakunnan ja valtion välisten suhteiden näkökulmasta yhteistyö eri toimijoiden välillä on lisääntynyt ja Kainuuta on valtion taholta hallintokokeilun myötä ryhdytty katsomaan vähemmän sektoroituneesta ja enemmän alueellisesta näkökulmasta. Kainuun MYRin jäsenet kokevat hallintokokeilun parantaneen toimijoiden välistä yhteistyötä ei pelkästään rakennerahastojen käytössä, vaan laajemminkin. Kokeilun myötä maakunnan valta rakennerahastoasioissa on tavoitteiden mukaisesti lisääntynyt. Keskeisin asiaan vaikuttanut tekijä on yhteistyöasiakirjan hyväksyminen maakuntavaltuustossa. Maakunnan kuntasektori kokee myös rakennerahastorahojen strategisen ohjauksen parantuneen kokeilun ansiosta, mutta sosiaalipartnerit ja varsinkin valtionhallinnon rahoittajat suhtautuvat ohjauksen paranemiseen kriittisemmin. Näkemykset MYRin ja maakuntavaltuuston valtasuhteesta eroavat kolmikantaosapuolten kesken. Kuntatoimijat kokevat MYRillä olevan riittävästi valtaa suhteessa maakuntavaltuustoon, kun taas sosiaalipartnerit näkevät MYRin vallan liian vähäiseksi. Valtion rahoittajat suhtautuvat varovaisen hyväksyvästi maakuntavaltuuston kasvaneeseen valtaan. Viime kädessä asiassa kyse on poliittisesta arvovalinnasta, eli missä määrin maakunnalle halutaan päätösvaltaa valtiolta siirtää. MYRin koko on hallintokokeilun myötä kasvanut Kainuussa liian suureksi. Lisäksi yhteistyöryhmän asema osana jo muutenkin suurta maakunnan hallintojärjestelmää nähdään jossain määrin ongelmallisena väliinputoajana ja byrokratian lisääjänä. 16

14 2 Selvityksen lähtökohdat 2.1 Maakunnan yhteistyöryhmien asema ja lakisääteiset tehtävät Aluekehityksen suunnittelujärjestelmän rakenne ja toimintaperiaatteet määritetään alueiden kehittämislaissa1 sekä lakia täydentävässä asetuksessa2. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslaissa3 asetetaan lähtökohdat maakuntakaavoitukselle ja maakuntasuunnitelmalle. Alueiden kehittämiseen liittyvää sääntelyä on myös rakennerahastolaissa4. Alueiden kehittämiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta vastaavat maakuntien liitot aluekehittämisviranomaisina. Maakunnan tavoitellun kehityksen osoittamiseksi laaditaan maakuntasuunnitelma (MASU), jonka pohjalta laaditaan edelleen maakuntaohjelma (MAKO), jossa esitetään kehittämisen yksilöidymmät tavoitteet, kärkihankkeet ja rahoitus. Maakuntaohjelmasta laaditaan vuosittain toteuttamissuunnitelma (TOTSU). Valtioneuvosto päättää valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista, joiden toteuttamiseksi voidaan laatia erityisohjelmia. Ministeriöt määrittelevät alueiden kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet osana hallinnonalansa suunnittelua. Maakunnan liiton hallituksen hyväksyttäväksi valmistellaan vuosittain toteuttamissuunnitelma, joka sisältää ehdotuksen maakuntaohjelman ja erityisohjelmien toteuttamiseksi, arvion toimenpiteiden rahoittamisesta sekä maakunnan valtionrahoitusesityksen. Samanaikaisesti TOTSUn kanssa valmistellaan maakunnan yhteistyöasiakirja (MYAK), jonka maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy. MYAKin valmistelusta ja sisällöstä säädetään rakennerahastolaissa. Yhteistyöasiakirjassa sovitaan rakennerahastojen painotuksista ja tavoitteista sekä päätetään aluekehitysrahaston (EAKR) varojen kohdentuminen rahoittavien tahojen kesken. Lisäksi asiakirjassa yhteen sovitetaan sosiaalirahaston (ESR) alueellisen osion varat rahoittajille valtioneuvoston päätöksen mukaan, jollei rahoituskehyksestä poikkeamiseen ole maakunnan kehitykseen liittyviä tai muita painavia syitä. MYAKin allekirjoittavat kaikki rahoittajat. Valtion alueviranomaiset laativat vuosittain omat seuraavaa vuotta koskevat toiminta- ja taloussuunnitelmansa ja käyvät tulosneuvottelut ohjaavan ministeriönsä kanssa. Maakuntatasolla aluekehityksen voi nähdä kokonaisuutena, jossa maakunnan liiton johdolla maakunnan toimijat ja valtion aluehallinto yhdessä asettavat maakunnalle pitkän aikavälin strategiset tavoitteet ja näille vuosittain operatiiviset toteuttamissuunnitelmat. Maakunnan tavoitteita toteutetaan käyttämällä joko kansallista valtion rahoitusta tai EU-ohjelmien varoja päämääriä edistäviin hankkeisiin. Maakuntien yhteistyöryhmät asemoituvat tässä kokonaisuudessa ensinnäkin 1 Alueiden kehittämislaki (602/2002). Finlex. 2 Asetus alueiden kehittämisestä (1224/2002). Finlex. 3 Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999). Finlex. 4 Rakennerahastolaki (1401/2006). Finlex. 17

15 strategiatyön neuvottelufoorumeiksi maakuntahallinnon ja valtion aluehallinnon välimaastoon tuoden yhteistyöhön mukaan sosiaalipartnerit, kuten elinkeino- ja työmarkkinajärjestöt. Toiseksi yhteistyöryhmät toteuttavat maakunnan strategiaa linjaamalla rakennerahastojen käyttöä niille rakennerahastolaissa säädetyllä tavalla. Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut elokuussa 2008 työryhmän valmistelemaan alueiden kehittämislain muutoksia5. Lain uudistamistarpeet nousevat hallitusohjelmasta, valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista sekä valtion aluehallinnon uudistustyöstä. Aluekehityslain alustavia uudistustarpeita ovat esimerkiksi: 1) maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman kytkeminen tiiviimmin osaksi keskushallinnon ja valtion alueviranomaisten välistä tulosohjausprosessia, 2) toteuttamissuunnitelman ja maakunnan yhteistyöasiakirjan valmistelun sekä hyväksymismenettelyiden yhtenäistäminen sekä 3) toteuttamissuunnitelman aseman vahvistaminen ja laatiminen kehyskaudeksi. Kuva 1. MYRien asema osana aluekehityksen suunnittelujärjestelmää. VALTION POLITIIKKATAVOITTEET hallitusohjelma ja hallituksen strategia-asiakirja politiikkaohjelmat AKL 602/2002 VN valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet ministeriöiden aluestrategiat kansalliset erityisohjelmat MAAKUNTASUUNNITELMA (MRL, AKL) maakuntavaltuusto hyväksyy visio, strategia ja kehittämistavoitteet pitkä aikaväli, kehittäminen ja alueidenkäyttö MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA valtuusto hyväksyy valtuusto hyväksyy keskipitkä aikaväli pitkä aikaväli toiminnallinen alueiden käytön kehittämisohjelma periaatteet, yhteystarpeet keskeiset hankkeet ohjaa kuntakaavoitusta MRL 132/1999 VN valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet MAAKUNTAOHJELMAN VALTION ALUEVIRANOMAISTEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAT valmistellaan vuosittain, maakuntahallitus hyväksyy valmistellaan vuosittain kehittämisen konkretisointi painotuksiksi/hankkeiksi aluehallinnon ja ministeriöiden tulosneuvottelut maakunnan esitykset valtion budjettiin alueiden kansallisen rahoituksen määräytyminen TOTSU-neuvottelut liitot mukana tulosneuvotteluissa yhteensovittaminen MAAKUNTIEN YHTEISTYÖRYHMÄT kolmikantaperiaate rakennerahastot yhteistyöasiakirja yhteensovitus neuvottelufoorumi VALTION BUDJETTITALOUS maakuntien rahoitustarpeiden konkretisoituminen (isot hankkeet, määrärahatasot) vuosi kerrallaan, kehyskaudet lisäbudjetit 5 Työ- ja elinkeinoministeriön kirje (TEM224:00/2008) 18

16 Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävistä säädetään rakennerahastolaissa6. Kussakin maakunnassa on rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanon ja alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteensovittamista varten maakunnan yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmän asettaa maakunnan liiton hallitus. Yhteistyöryhmässä tulee olla maakunnan alueen kehittämisen kannalta tasapuolisesti edustettuina osapuolina 1) maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat, 2) ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset sekä 3) keskeiset työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt sekä mahdollisuuksien mukaan muut kansalaisyhteiskuntaa edustavat tai ympäristöjärjestöt ja sukupuolten tasa-arvoa edistävät järjestöt. Jäsenten lisäksi maakunnan liiton hallitus nimeää yhteistyöryhmälle puheenjohtajan, jonka tulee olla kuntalaissa tarkoitettu luottamushenkilö, sekä kolme varapuheenjohtajaa, joiden tulee olla yhteistyöryhmän jäseniä. Yhteistyöryhmä voi kutsua yhteistyöryhmään asiantuntijoita. Yhteistyöryhmä voi asettaa myös jaostoja. Jaoston tehtävänä on valmistella maakunnan yhteistyöryhmässä käsiteltäviä asioita. Maakunnan yhteistyöryhmällä on sihteeristö, jossa ovat edustettuina rahoittavat viranomaiset. MYR päättää sihteeristön kokoonpanosta siten, että viranomaisten edustus tulee tasapuolisesti huomioon otetuksi. Sihteeristön tehtävänä on hoitaa yhteistyöryhmän asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä virkavastuulla. Sihteeristön tehtävänä on myös yhteensovitusta varten tarkastella rakennerahasto-ohjelmien, maaseuturahaston ja kalatalousrahaston hankkeita ja raportoida niistä yhteistyöryhmälle. Maakunnan liitto vahvistaa yhteistyöryhmän hyväksymän työjärjestyksen, jossa määrätään asian valmistelusta, esittelystä ja päätöksenteosta yhteistyöryhmässä sekä jaostojen perustamisesta, kokoonpanosta ja tehtävistä. Muutoin työjärjestyksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntalaissa säädetään johtosäännöstä. Yhteistyöryhmän on pyrittävä päätöksenteossaan yksimielisyyteen. Jos päätöstä ei voida tehdä yksimielisesti, päätökseksi tulee mielipide, jota kaksi kolmannesta äänestäneistä on kannattanut. Rahoittajataho ei voi myöntää hankkeelle rakennerahaston tukea, jos yhteistyöryhmä ei ole hanketta puoltanut. Yhteistyöryhmän myönteinen lausuntoa koskeva päätös ei kuitenkaan sido rahoittajatahoa, jos siihen on painavia syitä. Jos rahoittajataho aikoo yhteistyöryhmän myönteisestä päätöksestä huolimatta tehdä poikkeavan rahoituspäätöksen, sen tulee antaa yhteistyöryhmälle tästä tieto ja perustelut. Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävät ovat: 1) yhteensovittaa seuraavan varainhoitovuoden aluekehitysrahastovarojen ja vastaavan kansallisen rahoitusosuuden kohdentuminen maakunnassa rakennerahasto-ohjelmaa rahoittaville tahoille, 2) yhteensovittaa seuraavan varainhoitovuoden sosiaalirahastorahastovarojen ja vastaavan kansallisen rahoitusosuuden kohdentuminen asianomaiselle hallinnonalalle sovitun rahoituskehyksen mukaan, jollei poikkeamiseen ole maakunnan kehitykseen liittyviä painavia syitä, 3) suunnata rakennerahastojen rahoitusta ja vastaavaa 6 Rakennerahastolaki (1401/2006). Finlex. 19

17 kansallista rahoitusta tarkistamalla tarvittaessa maakunnan yhteistyöasiakirjan, 4) saa tiedoksi yhteensovitusta varten maakunnan yhteistyöasiakirjan laatimisen yhteydessä suunnitelmat ja raportit maaseuturahaston alueellisesta rahoituksesta, kalatalousrahastosta rahoitettavista toimenpiteistä sekä sosiaalirahaston valtakunnallisen osion rahoituksesta ja varmistaa eri toimenpiteiden yhteensovituksen ja rahastojen osallistumisen aluekehittämisen kannalta merkittävien hankkeiden toteuttamiseen, 5) päättää yhteistyöasiakirjassa hankkeiden valintakriteerien alueellisesta soveltamisesta, 6) käsittelee rahoituksen myöntävän ministeriön, sen hallinnonalan viranomaisen tai muun toimijan taikka maakunnan liiton valmistelemia aluekehityksen kannalta merkittäviä hankkeita ja antaa niistä lausunnon rahoituksen myöntävälle taholle (yhteistyöryhmässä käsiteltävät hankkeet määritellään tarkemmin työjärjestyksessä kuitenkin niin, että liikesalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja sisältäviä yrityshankkeita ei voida käsitellä yhteistyöryhmässä), 7) huolehtia tarvittavista menettelytavoista, joilla varmistetaan rahoitettaviksi hyväksyttävien hankkeiden mahdollisten ympäristövaikutusten selvittäminen ennen rahoituspäätösten tekoa, 8) valmistella ja esittää aluekehitysrahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman ja sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman alueellisen osan muutostarpeita seurantakomitealle ja hallintoviranomaiselle sekä raportoi niille rakennerahasto-ohjelman toteutumisesta, 9) tiedottaa rakennerahasto-ohjelman toimeenpanosta ja 10) voi hoitaa myös muita rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanon ja alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteensovittamista koskevia tai niihin liittyviä tarpeellisia tehtäviä, joista tarvittaessa määrätään tarkemmin työjärjestyksessä, jollei kyseisiä tehtäviä ole säädetty muiden viranomaisten tehtäväksi. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista tehtävistä hyväksytään asiakirja, jonka kaikki asianomaisessa maakunnassa toimenpideohjelmaa rahoittavat toimijat allekirjoittavat (maakunnan yhteistyöasiakirja). 2.2 Alueellinen hallinto ja kehittäminen uudistuvat Valtion aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU) tausta on hallitusohjelman linjauksissa. Tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti sekä tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto. Maakunnan liittojen toimivaltaa vahvistetaan aluekehittämistyön kokoavana ja yhteen sovittavana viranomaisena. Uudistukset toteutetaan vuoteen 2010 mennessä. Valtion aluehallinto kootaan kahteen viranomaiseen. Nykyisten lääninhallitusten, työvoima- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, tiepiirien ja työsuojelupiirien tehtävät organisoidaan uudelleen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) vastaa valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtävistä alueilla. Viranomaiseen kootaan luonnonvaroihin ja ympäristöön, liikenteeseen ja infrastruktuuriin, työvoimaan, elinkeinoihin ja osaamiseen sekä kulttuuriin liittyviä tehtäviä. Viranomaisen kumppanina tehtävien toteuttamisessa ovat 20

18 maakunnan liitot. Aluehallintovirasto vastaa lainsäädännön toimeenpanosta, toimeenpanon ohjauksesta sekä lainsäädännön toteutumisen valvonnasta. Viranomaiseen koottaisiin peruspalvelujen toteutumiseen, oikeusturvaan, lupiin ja valvontaan, turvallisuuteen, maahanmuuttoon ja ympäristölupiin liittyvät tehtävät sekä työsuojelun valvonta. Uusia virastoja koordinoivat ministeriöt ovat työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö. Maakuntaohjelman yhteen sovittavaa roolia esitetään vahvistettavaksi yhdistämällä sen laadintaan nykyistä tiiviimmin erityisohjelmat ja hallinnonaloittain laadittavat kehittämisohjelmat. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma on tavoitteena kytkeä nykyistä tiiviimmin osaksi keskushallinnon ja alueiden välistä tulosohjausprosessia. Toteuttamissuunnitelman säädös-perusteista velvoittavuutta valtion alueviranomaisiin nähden lisätään. Liitoille tulee vastuu koulutustarpeiden ennakoinnista sekä liikennejärjestelmä- ja luonnonvarasuunnittelusta. Maakunnan liitoille siirretään myös nykyiset lääninhallitusten rakennerahastotehtävät aluekehitysrahaston osalta. 2.3 Tutkimuksen tavoitteet, aineistot ja menetelmä Alueiden kehittämislain uudistamistyöhön liittyen nousi lokakuussa 2008 esille tarve selvittää MYRien nykyiset toiminnan painopisteet (EU/kansallinen), arvioida MYRien merkitystä alueellisen kehittämisen strategisena linjanvetäjänä ja yhteistyöfoorumina sekä tarkastella MYRien tulevaa asemaa suhteessa maakuntahallintoon ja valtion aluehallintouudistukseen. Selvityksen päätavoitteena on ollut tukea aluekehityslain uudistamistyötä tuottamalla tietoa MYRien nykyisestä asemasta ja käytäntöjen maakunnallisista eroista. Tavoitteena on ollut paitsi löytää hyviä käytäntöjä, niin myös kiinnittää huomiota kipupisteisiin, koordinaatio-ongelmiin ja mahdollisiin päällekkäisyyksiin. Erityistapauksena on tarkasteltu Kainuun maakunnan hallintokokeilun vaikutusta MYRin toimintaan. Selvityksen aineisto on koostunut yhteistyöryhmien työjärjestyksistä sekä internetpohjaisesta sähköpostikyselystä MYRien jäsenille. Kysely toteutettiin käyttämällä ZEF-arviointikonetta. Kainuun erityiskäytännöt selvitettiin haastattelemalla Kainuun maakunta -kuntayhtymän virkamiehiä sekä toteuttamalla Kainuun MYRille hallintokokeilun käytäntöihin räätälöity kysely. Kyselyssä tiedusteltiin vastaajien mielipidettä yhteistyöryhmien toimintaa koskeviin väittämiin asteikolla 1-5. Lisäksi kysely sisälsi useita vapaapalautekysymyksiä sekä 2 monivalintatehtävää liittyen rahoitukseen ja hankekäsittelyyn. Internetpohjainen kysely toteutettiin marras-joulukuussa Kainuun maakunnan osalta kysely oli auki tammikuun 2009 puolelle. Kysely lähetettiin yhteistyöryhmien varsinaisille jäsenille, vakituisille asiantuntijoille sekä maakuntien liittoihin maakuntajohtajille ja aluekehityksestä vastaaville kehittämisjohtajille. Kysely lähetettiin sähköpostitse kaikkiaan 563 henkilölle. Kyselyn tulokset on analysoitu kokonaisuutena sekä eriteltynä MYRin kokoonpanon kolmikantaosapuoliin. 21

19 2.4 Aikaisemmat selvitykset aiheesta MYRien asemaa ja merkitystä on selvitetty edellisen kerran vuonna Tällöin todettiin yhteistyöryhmien tavassa organisoitua ja toimia olevan suuria vaihteluita maakuntien välillä. MYRien noudattamilla toimintatavoilla oli suora yhteys jäsenten kokemuksiin yhteistyöryhmän toiminnan vaikuttavuudesta. Vaikka MYRin jäsenyhteisöjen keskinäisen kanssakäymisen koettiin perustuvan enemmänkin omien intressien ajamiselle kuin luottamukselle, pitivät asianosaiset yhteistyöryhmää legitiiminä hoitamaan sille annettuja tehtäviä. Valtaosa jäsenistä katsoi, että kolmen osapuolen tasapuoliseen edustukseen perustuva kokoonpano edustaa hyvin maakunnan kehittämistä koskevia näkemyksiä. Kumppanuusperiaatteen soveltamisella on onnistuttu vahvistamaan hallinnon ulkopuolisten tahojen osallisuutta aluekehittämisessä. Myös valtioneuvoston aluepoliittisessa selonteossa vuonna 2004 arviotiin maakuntien yhteistyöryhmien toimintaa8. Selonteon mukaan rakennerahastolaki on selkeyttänyt alueviranomaisten välisiä toimivallan suhteita sekä tehostanut tiedonvaihtoa ja vuorovaikutusta. Maakunnan yhteistyöryhmien toiminta on mahdollistanut sen, että ohjelmien toteutus perustuu laajaan viranomaisten, kuntien ja sosiaalipartnereiden keskinäiseen yhteistyöhön. Toiminta on kehittynyt strategisempaan suuntaan. Sihteeristöt hoitavat yhteistyöryhmien asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä. Useiden valtion alueviranomaisten mielestä jaostot eivät ole toimineet tavoitteiden mukaisesti ja jaostojen toiminta on jäänyt irralliseksi suhteessa maakunnan yhteistyöryhmään. Jaostojen asemaa ja tehtäviä tulisikin arvioida uudelleen. Lain mukaan maakunnan yhteistyöryhmät sovittavat yhteen alueellisia kehittämistoimenpiteitä. Selonteon mukaan tämä tehtävä on koettu erittäin tärkeäksi. Tehtävän onnistumisen kannalta on olennaista, missä muodossa ohjelmia ja hankkeita koskeva tieto esitellään yhteistyöryhmissä. Ratkaisevaa on myös yhteistyöryhmien jäsenten aluekehittämisen ja rakennerahastojen tuntemus. Yhteistyöryhmien tulisi jatkossa tehostaa erityisesti aluekehitystoimenpiteiden yhteensovittamista sekä vahvistaa kumppanuutta. Yksityisen sektorin ja yleensä kolmannen sektorin kiinteämpi kytkeminen aluekehitystyöhön on tarpeen. 2.5 Yhteistyöryhmien työjärjestykset - käytäntöjen maakunnalliset erot Manner-Suomessa on 19 maakuntaa ja jokaisessa maakunnassa toimii maakunnan liiton asettamana yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmien työjärjestykset hyväksytään maakunnan liittojen hallituksissa. Työjärjestykset muistuttavat paljon toisiaan, sillä työjärjestyksissä säädetään käytännössä juuri niistä asioista, jotka 7 Maakuntien yhteistyöryhmät rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnissa; Antti Valle. SM, 3/ Valtioneuvoston aluepoliittinen selonteko VNS 3/

20 rakennerahastolaissa yhteistyöryhmien kokoonpanoa ja työskentelyä koskevat sekä tehtäviksi asetetaan. Eroja maakuntien välillä kuitenkin on koskien sekä kokoonpanoja että yhteistyöryhmien hankekäsittelykriteerejä ja hankekäsittelyn delegointia. Lisäksi käytännöt vaihtelevat valmistelu- ja yhteensovittamistehtäviä tekevien erillisten jaostojen ja työryhmien määrässä sekä toimintaperiaatteissa. Edellä mainituista asioista laadittu maakuntakohtainen vertailumatriisi on selvityksen liitteenä (Liite 4). Tyypillisin yhteistyöryhmän kokoonpano on puheenjohtaja sekä 24 jäsentä. Tällöin rakennerahastolaissa säädetyllä tavalla kullankin kolmikantaosapuolella on yhteistyöryhmässä tasapuolisesti 8 varsinaista jäsentä, joille on nimetty henkilökohtaiset varajäsenet. Varsinaisten jäsenten lukumäärä vaihtelee Itä-Uudenmaan 15 jäsenestä Kainuun 33 jäseneen. Yhteistyöryhmä voi halutessaan nimittää tarvittavan määrän pysyviä asiantuntijoita. Yleisimmin asiantuntijat ovat esimerkiksi opetussektorin edustajia, kuten koulutuskuntayhtymien ja korkeakoulujen henkilöstöä. Vakituisten asiantuntijoiden nimittämiseen suhtaudutaan maakunnissa eri tavoin. Esimerkiksi Satakunnassa on päätetty, että pysyviä asiantuntijoita ei nimitetä, vaan asiantuntijoita kutsutaan MYRin kokouksiin joustavasti aina tarpeen mukaan. Sen sijaan esimerkiksi Varsinais-Suomessa yhteistyöryhmään kuuluu peräti 18 vakituista asiantuntijajäsentä. Yhteistyöryhmän puheenjohtajan tulee olla kuntalaissa tarkoitettu luottamushenkilö. Tyypillisesti yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii maakunnan liiton hallituksen puheenjohtaja. Se että maakuntahallituksen ja MYRin puheenjohtaja ovat yksi ja sama henkilö, luo rakenteellisesti hyvän lähtökohdan luottamuselinten keskinäiselle vuorovaikutukselle ja koordinaatiolle. Yhteistyöryhmien sihteeristöjen puheenjohtajina toimivat joko maakuntajohtajat ja heidän sijaisinaan tai sitten suoraan liittojen aluekehittämisestä vastaavat kehittämisjohtajat. Yhteistyöryhmään menevien hankkeiden kriteerit noudattavat maakuntien kesken pääpiirteissään samoja periaatteita. Lähes kaikissa maakunnissa on asetettu selkeät joko hankkeiden kokonaisrahoitusta tai vaihtoehtoisesti EU:n ja valtion rahoitusta koskevat euromääräiset rajat, jotka ylittävät hankkeet menevät systemaattisesti MYRin käsiteltäviksi. Keskimäärin yhteistyöryhmän käsiteltäväksi menevän hankkeen koko asettuu noin euron tuntumaan. Ylimaakunnallisuus, liittyminen suurempaan hankekokonaisuuteen ja suuri strateginen merkitys maakunnalle ovat myös tekijöitä, joiden vuoksi hanke viedään yleensä yhteistyöryhmään, vaikka asetettu euromääräinen raja ei välttämättä ylittyisikään. Lisäksi jokainen rahoittava viranomainen tai yhteistyöryhmän puheenjohtaja voi niin halutessaan tuoda hankkeen MYRin käsiteltäväksi. Yhdessätoista maakunnassa yhteistyöryhmä on delegoinut hankekäsittelyn sihteeristöille. Tällöin sihteeristöt vastaavat kokonaisuudessaan niiden hankkeiden yhteensovittamisesta, valmistelusta ja käsittelystä, jotka eivät mene yhteistyöryhmien käsiteltäviksi työjärjestyksessä määritettyjen kriteereiden mukaisesti. Muissa maakunnissa yhteistyöryhmät ovat delegoineet hankevalmistelun joko kokonaan 23

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

tukea aluekehityslain uudistamistyötä tuottamalla tietoa MYRien nykyisestä yy asemasta ja käytäntöjen maakunnallisista eroista

tukea aluekehityslain uudistamistyötä tuottamalla tietoa MYRien nykyisestä yy asemasta ja käytäntöjen maakunnallisista eroista MYRien TOIMINNAN KEHITTÄMINEN MYRin tehtävä on kerätä alueen vaikuttajien mielipiteet synteesiksi, jonka pohjalta eri tahot voivat toimia samaan suuntaan Selvityksen tavoitteet tukea aluekehityslain uudistamistyötä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestys

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestys Hyväksytty maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa 18.3.2010. Vahvistettu maakuntahallituksessa 22.3.2010. Voimaantulo 1.4.2010. I luku Maakunnan yhteistyöryhmä 1 Maakunnan yhteistyöryhmä Maakunnassa on

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

POHJANMAAN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN TYÖJÄRJESTYS

POHJANMAAN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN TYÖJÄRJESTYS POHJANMAAN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty: Maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa 16.4.2010 Vahvistettu: Maakuntahallituksen kokouksessa 26.4.2010 Voimaantulo: 1.6.2010 I luku Maakunnan

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Hyväksytty: 7 :n 9 mom. Maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa I luku. Maakunnan yhteistyöryhmä. Maakunnan yhteistyöryhmä ja sen toimikausi

Hyväksytty: 7 :n 9 mom. Maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa I luku. Maakunnan yhteistyöryhmä. Maakunnan yhteistyöryhmä ja sen toimikausi LAPIN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty: Maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa 16.4.2007 Vahvistettu: Maakunnan liiton hallituksen kokouksessa 25.4.2007 Hyväksytty: 1, 7 ja 8 Maakunnan

Lisätiedot

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunta 14.10.2009 Hallitusneuvos Tuula Manelius Neuvotteleva virkamies Tarja Reivonen Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄ TYÖJÄRJESTYS. MYR Muutettu , 8

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄ TYÖJÄRJESTYS. MYR Muutettu , 8 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄ TYÖJÄRJESTYS MYR 25.8.2014 Muutettu 29.9.2014, 8 ETELÄ-SAVON MAAKUNNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmässä 25.8.2014 Vahvistettu

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN TYÖJÄRJESTYS. Hyväksytty: Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN TYÖJÄRJESTYS. Hyväksytty: Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty: Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa 10.5.2010. Vahvistettu: Varsinais-Suomen maakuntahallituksen kokouksessa 24.5.2010.

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN TYÖJÄRJESTYS

KANTA-HÄMEEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN TYÖJÄRJESTYS Liite xx/09 KANTA-HÄMEEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty: Hämeen maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa 7.12.2009 Vahvistettu: Voimaantulo: I luku Maakunnan yhteistyöryhmä ja sen tehtävät

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (6) MÄÄRÄYSKOKOELMA MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAN LAATIMINEN. 1. Yleistä

SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (6) MÄÄRÄYSKOKOELMA MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAN LAATIMINEN. 1. Yleistä SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (6) MÄÄRÄYSKOKOELMA SM 2007-01010/Ha-63 Annettu Nro 2 14.3.2007 Voimassaoloaika Toistaiseksi Säädösperuste Rakennerahastolaki (L 1401/2006) Muuttaa/Kumoaa (ei aikaisempia ohjeita)

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti 18.6.2008 Sisällysluettelo Työryhmän tausta ja tehtävät... 2 Aluejakotyöryhmän työskentely... 3 Valtion aluejaotuksissa huomioon

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestys

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestys Hyväksytty maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa 25.6.2014. Vahvistettu maakuntahallituksessa 26.8.2014. I luku Maakunnan yhteistyöryhmä 1 Maakunnan yhteistyöryhmä ja sen toimikausi Maakunnassa on alueen

Lisätiedot

Vahvistettu: Etelä-Karjalan maakuntahallituksen kokouksessa Päivitetty versio: MYRS , MYR ja MH 27.4.

Vahvistettu: Etelä-Karjalan maakuntahallituksen kokouksessa Päivitetty versio: MYRS , MYR ja MH 27.4. ETELÄ-KARJALAN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN TYÖJÄRJESTYS Käsitelty: MYR:n kokouksessa 28.4.2014 Hyväksytty: MYR:n kokouksessa 2.6.2014 Vahvistettu: Etelä-Karjalan maakuntahallituksen kokouksessa 16.6.2014

Lisätiedot

Aluehallintouudistus

Aluehallintouudistus Aluehallintouudistus www.alueuudistus.fi Tilannekatsaus tammikuu 2016 1.2.2016 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla

Lisätiedot

Alueiden kehittämislain ja rakennerahastolain uudistaminen LUONNOS TEM/Alueosasto

Alueiden kehittämislain ja rakennerahastolain uudistaminen LUONNOS TEM/Alueosasto Alueiden kehittämislain ja rakennerahastolain uudistaminen LUONNOS Alue ja rakennepolitiikan neuvottelukunta Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta 26.4.2012 TEM/Alueosasto VN:n tavoitepäätös alueiden

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN TYÖJÄRJESTYS

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN TYÖJÄRJESTYS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän kokouksessa 23.5.2014 Vahvistettu Keski-Suomen maakuntahallituksen kokouksessa 19.6.2014 Tuodaan tiedoksi

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmä ja lainsäädäntö (luonnos keskeisistä sisällöistä koskien aluekehittämistä) Maakuntalaki (11/2016 HE eduskunnalle) Maakunnan tehtävät: Aluekehittämisviranomainen

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistus

Aluehallinnon uudistus Aluehallinnon uudistus Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen 15.12.2015 Itsehallintoalue Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma (s. 30): Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta

Lisätiedot

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV

Aluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV Aluehallintouudistus Valmistelun tilannekatsaus, osa IV 6.4.2016 1 Aluehallintouudistus on hallituksen kärkihanke, valmistelu käynnistyy nyt Hallitus on 5.4.2016 tehnyt ratkaisun maakunnille siirrettävistä

Lisätiedot

ALUEIDEN KEHITTÄMISLAIN UUDISTAMINEN (TEM 22E:00/2008) KUULEMINEN

ALUEIDEN KEHITTÄMISLAIN UUDISTAMINEN (TEM 22E:00/2008) KUULEMINEN LIITE ALUEIDEN KEHITTÄMISLAIN UUDISTAMINEN (TEM 22E:00/2008) KUULEMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISLAIN LUONNOS 9.2.09: MUITA ONGELMAKOHTIA Lihavoidut ja alleviivatut otsikot viittaavat luonnokseen 9.2.2009. 7

Lisätiedot

Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestys rakennerahastokaudelle

Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestys rakennerahastokaudelle Hyväksytty maakunnan yhteistyöryhmässä 16.6.2014. Vahvistettu maakuntahallituksessa 16.6.2014. Tarkistettu maakunnan yhteistyöryhmässä 22.2.2016 Tiedoksi maakuntahallitukselle 29.2.2016 22.2.2016. I luku

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Satakunnan maakuntaohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelma Satakunnan maakuntaohjelman 2014-2017 osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tiivistelmä Satakuntaliitto laatii Satakunnan maakuntaohjelman vuosille 2014-2017. Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan

Lisätiedot

Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen hallituksen ohjelman ja kärkihankkeiden mukaisesti

Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen hallituksen ohjelman ja kärkihankkeiden mukaisesti Valtionhallinnon rakenteiden uudistaminen hallituksen ohjelman ja kärkihankkeiden mukaisesti Kuntamarkkinat 9.9.2015 Hallitusneuvos, yksikön päällikkö Tarja Hyvönen, valtiovarainministeriö Kunta- ja aluehallinto-osasto

Lisätiedot

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus ELY-keskusten roolista uusien maakuntien rooliin Jyrki Palomäki, yksikönpäällikkö 1.12.2016 Maakuntauudistus (sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutokset) Alueidenkäytön

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Aika keskiviikko klo Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Maakuntasali (2. krs) Pielisjoen linna, Siltakatu 2, Joensuu

Aika keskiviikko klo Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Maakuntasali (2. krs) Pielisjoen linna, Siltakatu 2, Joensuu 8 Aika keskiviikko 11.4.2007 klo 9.03 10.27 Paikka Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Maakuntasali (2. krs) Pielisjoen linna, Siltakatu 2, Joensuu 9 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Liite 2: Läsnäolijat.

Lisätiedot

HE 54/2016 vp. Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

HE 54/2016 vp. Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain 1, 4 ja 13 :n muuttamisesta sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Kainuun liitto, Y -tunnus 2496992-4 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Odotukset maakuntauudistukselta

Odotukset maakuntauudistukselta Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016 Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä

Lisätiedot

OHJE YLIMAAKUNNALLISTEN HANKKEIDEN HALLINNOINNISTA

OHJE YLIMAAKUNNALLISTEN HANKKEIDEN HALLINNOINNISTA TEM:n 8.7.2008 hallintoviranomaisen ohje nro 3 3.7.2008 OHJE YLIMAAKUNNALLISTEN HANKKEIDEN HALLINNOINNISTA Manner-Suomessa toteutetaan neljää alueellista EAKR-toimenpideohjelmaa (Etelä-, Länsi-, Pohjois-

Lisätiedot

Itsehallintoalueet mitä ovat, mitä tekevät? Hallituksen linjaus

Itsehallintoalueet mitä ovat, mitä tekevät? Hallituksen linjaus Itsehallintoalueet mitä ovat, mitä tekevät? Hallituksen linjaus 7.11.2015 Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Sote- ja aluehallintouudistus Itsehallintoalue Pääministeri Juha Sipilän hallituksen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MAAKUNTASUUNNITELMA 2009+2030 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MAAKUNTASUUNNITELMA 2009+2030 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman määrityksiä 1 2. Maakunnan suunnittelujärjestelmä ja maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö 1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö 4.4.2008 MAAKUNTAOHJELMIEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMIEN LAATIMINEN VUONNA 2008 1. Yleistä Maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmat on laadittu alueilla

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Keskustelutilaisuus tutkijoille TEM

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Keskustelutilaisuus tutkijoille TEM Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Keskustelutilaisuus tutkijoille 8.9. 2016 TEM Ohjelma Kahvitus ja tilaisuuden avaus klo 12:30-12:50 Johdatus keskusteluun: Puheenvuorot klo 12:50 13:20 Aluekehittämisjärjestelmän

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 10.3.2016 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Lapin sote-valmistelun tilannekatsaus

Lapin sote-valmistelun tilannekatsaus Lapin sote-valmistelun tilannekatsaus 22.6.2016 Maija Valta Lapin liitto Koko Lapin Sote pitkospuita rakentamalla sote-uudistusta kohti Koko Lapin Sote -prosessi Lapin maakunnan kehittämisrahalla rahoitettu,

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Sihteeristö on käsitellyt asiaa kokouksessaan 30.9.

Sihteeristö on käsitellyt asiaa kokouksessaan 30.9. 4 Pielisjoen linna Siltakatu 80100 Joensuu 10.10.008 Aika perjantai 10.10.008 klo 10.07 1.4 Paikka Carelicum, auditorio Koskikatu 5, Joensuu 5 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Liite 9: Läsnäolijat.

Lisätiedot

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Itsehallintoalueet EPL seminaari 22.2.2016 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Soten vaiheet Kehittämisohjelmat Kansallinen terveyshanke

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Päätösehdotus Liite 2 Yritys- ja alueosasto 2.2.2017 Jakelussa mainituille KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pohjanmaan maakuntaohjelma 2018 2021 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maakuntahallituksen hyväksymä 30.1.2017 Sisältö 1 Maakuntaohjelman lähtökohdat... 3 2 Maakuntaohjelman tarkoitus ja sisältö...

Lisätiedot

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Puolueiden Lapin piirien johdon tapaaminen

Puolueiden Lapin piirien johdon tapaaminen Puolueiden Lapin piirien johdon tapaaminen 27.1.2016 VALTION ALUEHALLINNON JA MAAKUNTAHALLINNON UUDISTAMINEN Tehtävien jako Maakunnille pääosatehtävistä, osa kunnille ja valtionhallinnon organisaatioille

Lisätiedot

Lapin asema rakennemuutoksessa Koulutusfoorumi

Lapin asema rakennemuutoksessa Koulutusfoorumi Lapin asema rakennemuutoksessa Koulutusfoorumi 14.1.2015 Vain muutos on pysyvää Julkisen talouden kestävyysvaje ja talouden kehittymisen heikot näkymät ovat pakottaneet voimakkaisiin sopeuttamistoimiin

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa Alueiden kehittäminen ja sen rahoitus koulutus ja keskustelutilaisuus Tampere 17.2.2010 Erikoissuunnittelija Päivi Tapanila Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus,

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

Lääninhallituksen kuulumisia

Lääninhallituksen kuulumisia Lääninhallituksen kuulumisia Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 8.10.2009 Heli Kajava Ylitarkastaja Aluehallintouudistus (Alku-hanke)

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 14.11.2012 + ELY-keskus mukana mm. seuturakennetiimissä + ELY-keskuksen hyvä sisäinen

Lisätiedot

ELY-keskusten näkemyksiä aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta

ELY-keskusten näkemyksiä aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta ELY-keskusten näkemyksiä aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamisesta Kuulemistilaisuus 13.1.2016. Valtiovarainministeriö. ELY-keskusten ylijohtajat Elinkeinot, työllisyys ja osaaminen -tehtävät 1/2

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Hämeen yhteistyöryhmä Esityslista 5/ (7)

Hämeen yhteistyöryhmä Esityslista 5/ (7) Hämeen yhteistyöryhmä Esityslista 5/2010 1 (7) Aika: Maanantai klo 8.30 Paikka: Hämeen liitto maakuntahallituksen kokoushuone Niittykatu 5 Hämeenlinna 43 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 3 44

Lisätiedot

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET Valtionhallinnon johdonfoorumin aamukahvit 13.5.2016 Juha Sarkio, Katju Holkeri, Ari Holopainen Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto PARANNETAAN JOHTAMISTA JA TOIMEENPANOA TAVOITE:

Lisätiedot

Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset ja lausunnot

Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset ja lausunnot Maakuntahallitus I 24 06.02.2012 Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset ja lausunnot 1320/10/101/2011 MH 24 Kainuun maakuntahallinnossa on valmistunut seuraavat kokouspöytäkirjat: - Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

Ylijohtaja Terttu Savolainen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen Alueelliset nuorisotyöpäivät

Ylijohtaja Terttu Savolainen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen Alueelliset nuorisotyöpäivät 23.8.2016 Ylijohtaja Terttu Savolainen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen 16.2.2017 Alueelliset nuorisotyöpäivät Mikä muuttuu julkisen hallinnon rakenteen muutoksen iso kuva Ministeriöt

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ESITYSLISTA Aika 7. 8.6.2012 7.6. klo 12 16.30, lounas klo 11 8.6. klo 9, aamukahvia

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

2. Maakuntaohjelman rooli maakunnallsen tahtotilan muodostajana

2. Maakuntaohjelman rooli maakunnallsen tahtotilan muodostajana 1.':. íöi/' \~~""'!!~~ ~,..,~ ::~ t,.,...~..-_.~ si,r.; '.'Y't..i: 'j,7t:''--:~?~:r~ ~fl~:~~l',,!r: j;_ar~;r'lu'!n(is--;j\"::~~~'~'~tt.:~"t:t.~~rß'ti~~!,.; ~lt~~ TYÖ- JR E:LINHE:INOMINISTERIÖ RI~BETS-

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 SEFEn hallitus asettaa toimintakautensa ensimmäisessä kokouksessa työelämätoimikunnan. Puheenjohtajan lisäksi toimikuntaan kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan

Lisätiedot

Kohti Alueiden Suomea. Hanna Huttunen

Kohti Alueiden Suomea. Hanna Huttunen Kohti Alueiden Suomea Hanna Huttunen 11.11.2015 Itsehallintoalue Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma (s. 30): Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös,

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Aluekehittäminen ja uusien maakuntien ja valtion yhteistyö, luonnos TEM/ YAO

Aluekehittäminen ja uusien maakuntien ja valtion yhteistyö, luonnos TEM/ YAO Aluekehittäminen ja uusien maakuntien ja valtion yhteistyö, luonnos TEM/ YAO 15.2.2017 1 Etunimi Sukunimi ALUEITA KEHITETÄÄN YHTEISTYÖSSÄ Valtion ja maakuntien keskustelut aluekehittämisestä Neuvottelukunta

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous Pöytäkirja 2/2003 14 Torikatu 9 80100 JOENSUU maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous Aika keskiviikko 12.3.2003 klo 10.10 11.10 Paikka Carelicum, auditorio Torikatu 21 C, Joensuu 14 Kokouksen avaus ja

Lisätiedot

LSHP VALTUUSTOSEMINAARI LAPIN SOTE-SAVOTTA

LSHP VALTUUSTOSEMINAARI LAPIN SOTE-SAVOTTA LSHP VALTUUSTOSEMINAARI 25.11.2015 LAPIN SOTE-SAVOTTA A) Tilannekuva - Kuntien johto on uudistuksen ulkokehällä tällä hetkellä, palveluiden uudistamisen ja hallinnollisten asioiden yhteensovittamista ei

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot