Ongelmalähtöistä oppimista on eri maissa. Eri opiskelustrategioiden käyttö ongelmalähtöiseen opiskeluun perustuvassa lääkärikoulutuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ongelmalähtöistä oppimista on eri maissa. Eri opiskelustrategioiden käyttö ongelmalähtöiseen opiskeluun perustuvassa lääkärikoulutuksessa"

Transkriptio

1 Tutkimus ja opetus Esa Jämsen ja Olli Leppänen Eri opiskelustrategioiden käyttö ongelmalähtöiseen opiskeluun perustuvassa lääkärikoulutuksessa Ongelmalähtöinen opiskelu edellyttää opiskelijalta kykyä itseohjaukseen ja itsenäiseen tiedonhakuun. Toisaalta sen tavoitteena on kehittää näitä taitoja ja kasvattaa opiskelijoista kykeneviä elinikäiseen oppimiseen. Selvitimme kyselyn ja opiskelupäiväkirjan avulla, miten sukupuoli ja opiskelutausta vaikuttavat toisen vuosikurssin tamperelaisten lääketieteen opiskelijoiden opiskelustrategioihin. Opiskelijat arvioivat käyttävänsä viikoittain itseopiskeluun noin kahdeksan tuntia. Tärkeimmäksi tietolähteeksi osoittautuivat oppikirjat, ja itseopiskelu on tärkein oppimismuoto. Sukupuoli ja opiskelutausta näyttävät selittävän jossain määrin eroja ajankäytössä ja opiskelustrategioissa. Opiskelutaustasta riippumatta itseopiskelu on keskeistä ongelmalähtöisessä oppimismenetelmässä. Ongelmalähtöisen opiskelun tarjoamasta vapaudesta huolimatta opiskelustrategioissa on vain vähän vaihtelua. Ongelmalähtöistä oppimista on eri maissa käytetty lääkärikoulutuksessa 1960 luvulta lähtien (Barrows 1983, Schmidt 1983). Eri tiedekunnat ovat soveltaneet ongelmalähtöisen oppimisen periaatetta omiin tarkoituksiinsa, ja menetelmän käyttöönottoon on liittynyt aina myös muita opintouudistuksia, kuten eri oppialojen integraatiota. Menetelmällä pyritään vastaamaan lisääntyneen lääketieteellisen tiedon aiheuttamiin haasteisiin. Tarkoituksena on kasvattaa opiskelijoista kykeneviä elinikäiseen oppimiseen ja tiedonhakuun sekä kehittää heidän ryhmätyötaitojaan. Oppialojen integraatio auttaa ymmärtämään asioiden välisiä yhteyksiä ja hahmottamaan kokonaisuutta (Pasternack 2003, Hakkarainen ja Pasternack 2005). Keskeistä ongelmalähtöisessä oppimisessa on opiskelijan aktiivisuus. Lähtökohtana on, että tietoa ei voi siirtää vaan oppijan tulisi jäsentää uusi tieto omiksi ajatusmalleikseen, ei Duodecim 2006;122: vain pyrkiä toistamaan sitä (Holmberg Marttila ym. 2005). Tällaisen syvällisen oppimistavan (Newble ja Entwistle 1986) on havaittu olevan yhteydessä parempiin oppimistuloksiin toisin kuin esimerkiksi kliinisen kokemuksen (MacManus ym. 1998, Martin ym. 2000). Käytännön tasolla opiskelutapoja (itseopiskelu, luennoilla käynti jne.) ja opiskelijoiden ajankäyttöä tai niiden vaikutusta opiskelutuloksiin on tutkittu vähän. Lisäksi curriculum ja esimerkiksi eri tietolähteiden saatavuus vaihtelevat yliopistoittain, mikä rajoittaa tulosten yleistettävyyttä. Tampereella Holmberg Marttila ym. (1998) ovat selvittäneet myös näitä tekijöitä ensimmäisten kolmen ongelmalähtöistä oppimismenetelmää käyttäneen vuosikurssin keskuudessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia opiskelustrategioita (opiskelutavat ja ajankäyttö) ongelmalähtöiseen opiskeluun jo tottuneet opiskelijat käyttävät ja miten su 1775

2 kupuoli ja opiskelutausta vaikuttavat opiskelustrategioiden käyttöön. Omien havaintojemme perusteella arvelimme, että naiset valmistautuisivat huolellisemmin ja yksityiskohtaisemmin tutoristuntoihin ja käyttäisivät opiskeluun enemmän aikaa kuin miehet. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen kohteeksi valittiin Tampereen lääketieteellisen tiedekunnan toisen vuosikurssin lääketieteen opiskelijat ja tutkimusajankohdaksi toisen opintovuoden kevääseen ajoittuva Hyökkäys ja puolustus opintojakso (Core curriculum ja opetussuunnitelma; Opintojaksojen aikana oppiminen perustuu tutoristuntoihin, joissa 8 9 opiskelijan pienryhmä määrittää lyhyen kirjallisen kuvauksen (esim. potilastapauksen) perusteella itselleen oppimistavoitteet, joiden mukaisia tietoja opiskelijat hankkivat tutoristuntojen välillä. Tutoropettaja ohjaa ryhmän toimintaa ja seuraa oppimista mutta ei opeta käsiteltäviä asioita. Tutoristuntojen tueksi järjestetään luentoja, ryhmätöitä, seminaareja ja kliinisten taitojen harjoituksia. Opetusta on enintään 20 tuntia viikossa (tutkimusviikoilla tutoristuntojen lisäksi keskimäärin 10,5 (7 14 tuntia), mikä takaa riittävän ajan itseopiskelulle. Opintojaksojen päätteeksi järjestetään integroitu lopputentti, jota edeltää opetukseton tenttiviikko. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla (Internet oheisaineisto 1) koko kurssille pakollisen opetustilaisuuden yhteydessä. Kysymyksiä ei kohdistettu erityisesti meneillään olevaan jaksoon vaan opiskeluun yleisesti. Ajankäyttöarvioiden luotettavuuden selvittämiseksi opiskelijoita pyydettiin lisäksi pitämään päiväkirjaa itseopiskeluun käyttämästään ajasta. Kustakin tutorryhmästä valittu vastuuhenkilö jakoi päiväkirjalomakkeet ensimmäisessä kyselyn jälkeisessä tutoristunnossa, minkä jälkeen opiskelijat merkitsivät lomakkeeseen kunakin päivänä opetuksessa ja itseopiskelussa kuluneen ajan. Seuraavassa tutoristunnossa vastuuhenkilöt keräsivät täytetyt lomakkeet ja jakoivat uudet. Toiset lomakkeet kerättiin tätä seuraavalla kerralla, minkä jälkeen vastuuhenkilöt palauttivat päiväkirjalomakkeet tutkijoille suljetuissa kirjekuorissa. Mahdollisesti havaittavien erojen syiden selvittämiseksi kyselyyn liitettiin osio, jossa pyydettiin ottamaan kantaa viiteentoista Self Directed Learning Readiness Scale testin (SDLRS) suomenkielisestä versiosta poimittuun kysymykseen, kuhunkin viisiportaisella Likertin asteikolla (täysin eri mieltä täysin samaa mieltä). Testi mittaa valmiutta itseohjautuvaan oppimiseen, ja sitä on käytetty myös lääketieteen opiskelijoiden itseohjautuvan oppimisen arvioimiseen (Shokar ym. 2002, Harvey ym. 2003). Eri tutkijat ovat pyrkineet jakamaan testin pienempiin osiin, itseohjautuvan oppimisen eri ulottuvuuksiin. Koska tässä tutkimuksessa ei ollut tarkoitus tutkia opiskelijoiden valmiutta itseohjautuvaan oppimiseen, tyydyttiin ottamaan mukaan Varilan (1990) kuvaamasta neljästä ulottuvuudesta kahta (luottamus oppimiskykyyn sekä oppimisprosessin suunnittelu ja toteutus) parhaiten kuvaavat suomenkieliset kysymykset. Vastausten perusteella muodostettiin summamuuttujat kummallekin ulottuvuudelle ja kokonaispisteille. Tilastollisiin analyyseihin käytettiin SPSS for Windows 10.1 tilasto ohjelmaa. Jatkuvien muuttujien suhteen tulokset on esitetty keskiarvoina ja keskihajontoina, ja niiden vertailussa on käytetty t tai U testiä. Ikävakiointi suoritettiin tarvittaessa yksimuuttujaisella varianssianalyysillä, jossa ikää pidettiin kovarianttina. Luokiteltujen muuttujien vertailemiseen käytettiin χ 2 testiä. Tilastollisen merkitsevyyden rajana pidettiin p:n arvoa 0,05. Kyselylomakkeen täytti 71 (76 %) jaksolle osallistuneista 94 opiskelijasta. Vastaajista 23 (32 %) oli miehiä ja 48 (68 %) naisia, ja vastaajien keski ikä oli 23 vuotta (21 45 v). Suoraan lukion jälkeen lääketieteen opiskelun oli aloittanut 16, välivuoden oli pitänyt 12, aiemmin jossain muualla oli opiskellut 41 (kymmenen valmistunut) ja kaksi oli ollut pitkään työelämässä. Vastanneista 22 (31 %) teki töitä opiskelun ohessa, keskimäärin kuusi tuntia (2 25 h) viikossa, 31 (44 %) teki tutkimustyötä, keskimäärin kaksi tuntia (0 20 h) viikossa, ja aikaa vieviä harrastuksia oli 57:llä (80 %), ja ne veivät aikaa keskimäärin kuusi tuntia (0 30 h) viikossa. Kaikkiaan muuhun kuin opiskeluun vastanneilla kului viikossa aikaa kahdeksan (0 50) tuntia. Lapsia oli kuudella opiskelijalla (9 %). Ulkopuoliset asiat häiritsivät yhdentoista (15 %) opiskelijan opiskelua päivittäin ja kaikkia ainakin joskus. Keskimääräiset itseohjautuvan oppimisen pisteet olivat 52,5 ± 5,9 (keskihajonta) (maksimi 75). Faktorin»luottamus oppimiskykyyn» pisteet olivat keskimäärin 34,9 ± 4,1 (maksimi 50) ja faktorin»oppimisprosessin suunnittelu ja toteutus» 17,6 ± 2,5 (maksimi 25). Päiväkirjatietoa saatiin 60 opiskelijalta, joista 54 (76 % kyselyyn vastanneista) osalta tiedot voitiin liittää kyselyn tietoihin. Keskimäärin päiväkirjatietoa saatiin 7,7 ± 1,5 päivältä. Päiväkirjan täyttäneet opiskelijat olivat nuorempia (22 v (21 45 v) vs 25 v (21 43 v), p = 0,007) kuin ei täyttäneet, mutta sukupuolen ja opiskelutaustan jakaumissa ei ollut eroja näiden ryhmien välillä. Tulokset Opiskelustrategiat. Kyselyyn vastanneet ilmoittivat käyttävänsä aikaa itseopiskeluun opetusviikoilla 7,7 ± 3,9 tuntia ja tenttiviikolla 26,8 ± 9,0 tuntia viikossa. Päiväkirjaa pitäneet opiskelijat arvioivat käyttävänsä viikoittain itseopiskeluun 8,1 ± 3,7 tuntia; muut käyttivät siihen 6,5 ± 4,2 tuntia (p = 0,05). Päiväkirjatietojen perusteella opiskelijat käyttivät itseopiskeluun viikossa seitsemän (0 27) tuntia ja oleskelivat lääketieteen laitoksessa, sairaaloissa tai muissa opetustiloissa 11,6 ± 3,2 tuntia viikossa. Itseopiskelun suhteen arvion (kyselyssä) ja päiväkirjalomakkeen tietojen keskimääräinen ero oli 0,02 ± 4,3 tuntia. Pääosa (78 %) vastanneista opiskeli mielui 1776 E. Jämsen ja O. Leppänen

3 ten kotona. Tietolähteistä eniten käytettiin suositeltuja oppikirjoja (kuva 1). Lukutekniikoista suosituimmat olivat muistiinpanojen tekeminen lukiessa (77 %) ja tutoristuntoa varten (79 %) sekä alleviivaaminen (74 %). Luennoilla muistiinpanoja teki 39 % vastanneista. Viisi opiskelijaa (7 %) ilmoitti käyttävänsä ajatuskarttoja ja seitsemän (10 %) muita lukutekniikoita, kuten piirtämistä. Opiskelutavoista tärkeimpänä pidettiin itseopiskelua (kuva 2). Sukupuolen vaikutus. Kyselyyn vastanneet naiset olivat hieman nuorempia kuin miehet (22 v (21 45 v) vs 24 v (21 35 v), p = 0,022). Kun iän vaikutus ajankäyttöön vakioitiin, sukupuolen havaittiin selittävän vain työntekoon ja harrastuksiin kuluvaa aikaa: miehet käyttivät viikoittain lähes kaksi kertaa enemmän aikaa muuhun kuin opiskeluun (15 h (0 50 h) vs 8 h (0 22 h), p = 0,004). Tiivistelmä sukupuolen vaikutuksesta ajankäyttöön on esitetty taulukossa. Eri opetustilanteiden arvostamisessa tai tietolähteiden käytössä ei havaittu eroja. Suurempi osa naisista kuin miehistä ilmoitti tekevänsä muistiinpanoja luennoilla ja tutoristuntoja varten sekä käyttävänsä alleviivausta (kuva 3). Jaksokirjallisuus Monisteet Muu kirjallisuus Päivittäin Muutamia kertoja viikossa Viikoittain Harvemmin Ei koskaan Verkkotietolähteet, CD-levyt yms. Artikkelit Konsultointi ja resurssihenkilöt Prosenttia vastanneista Kuva 1. Eri tietolähteiden käytön yleisyys itseopiskelussa. Itseopiskelu Ryhmätyöt Tutoristunnot Tärkein >>> >> > Vähiten tärkeä Seminaarit Luennot Prosenttia vastanneista Kuva 2. Eri opiskelutapojen sijoittuminen opiskelijoiden asetettua ne tärkeysjärjestykseen viisiportaisella Likertin asteikolla. Eri opiskelustrategioiden käyttö ongelmalähtöiseen opiskeluun perustuvassa lääkärikoulutuksessa 1777

4 Muistiinpanot tutoristuntoa varten Alleviivaus Muistiinpanot lukiessa * ** Naiset Miehet Muistiinpanot luennolla * Muut lukutekniikat Ajatuskarttojen teko Prosenttia vastanneista Kuva 3. Sukupuolen vaikutus käytettyihin lukutekniikoihin. *p < 0,05; **p < 0,01. Päiväkirjaosioon vastanneet naiset käyttivät enemmän aikaa itseopiskeluun viikossa kuin miehet (9,0 ± 5,4 tuntia vs 6,1 ± 4,3 tuntia, p = 0,057). Verrattuna kyselyn perusteella tehtyyn arvioon naiset aliarvioivat (0,8 ± 4,6 tuntia) ja miehet yliarvioivat (1,6 ± 3,3 tuntia) itseopiskeluun käyttämäänsä aikaa. Ero arvion luotettavuudessa ei ollut merkitsevä. Opetukseen naiset ja miehet osallistuivat yhtä paljon. Sukupuoli ei vaikuttanut itseohjautuvan oppimisen pisteisiin. Opiskelutaustan vaikutus. Opiskelutaustan vaikutuksen arvioimiseksi kyselyyn vastanneet jaettiin kahteen ryhmään: niihin, jotka olivat tulleet suoraan lukiosta (28 opiskelijaa mukaan luettuina ne, jotka olivat pitäneet välivuoden tai käyneet armeijassa), ja niihin, joilla oli aiempaa opiskelutaustaa (41 opiskelijaa). Jälkimmäisen ryhmän jäsenet olivat vanhempia kuin suoraan lukiosta tulleet (24 v (22 45 v) vs 22 v (21 23 v), p < 0,001). Opiskelun ulkopuolisessa ajankäytössä ei näiden ryhmien välillä ollut eroja, mutta tutkimustyötä teki suurempi osa suoraan lukiosta tulleista (61 % vs 32 %, p = 0,017). Keskiarvojen perusteella suoraan lukiosta tulleet käyttivät enemmän aikaa itseopiskeluun niin opetuksen ohessa kuin tenttiviikoillakin (8,8 ± 3,9 tuntia ja 30,3 ± 10,0 tuntia vs 6,9 ± 3,8 tuntia ja 24,1 ± 7,2 tuntia), mutta ikävakioinnin jälkeen erot eivät olleet merkitseviä. Suoraan lukiosta tulleet pitivät ryhmätöitä vähemmän tärkeinä kuin opiskelijat, joilla oli aiempaa opiskelutaustaa (mediaanit viisiportaisella asteikolla 3 ja 2, p = 0,009). Lukutekniikoiden tai tietolähteiden käytössä ei ollut eroja. Opiskelutausta ei vaikuttanut itseohjautuvan oppimisen pisteisiin. Pohdinta Tutkimuksemme perusteella itseopiskelu on tärkein oppimismuoto ongelmalähtöiseen opiskeluun perustuvassa lääkärikoulutuksessa. Tulos on odotettu, sillä koko ongelmalähtöisen oppimisen periaate on opiskelijakeskeisyys. Itseopiskeluun varatun ajan tehokas käyttö tiedon hakuun ja arviointiin sekä muistiinpanojen tekemiseen on opiskelijan itsensä vastuulla. Ongelmalähtöinen oppiminen vaatiikin opiskelijalta kykyä ohjata omaa toimintaansa, tiedonhakuaan ja ajankäyttöään, minkä vuoksi opiskelu ongelmalähtöisessä ohjelmassa poikkeaa merkittävästi esimerkiksi opiskelusta lukiossa. Harveyn ym. (2003) havaitsemaa SDLRS testin pisteiden parantumista lääketieteen opintojen aloittamista edeltäneen koulutustason noustessa (ei valmistunut, maisteri, tohtori) ei tässä tutkimuksessa kuitenkaan todettu, ja tutkimukseem 1778 E. Jämsen ja O. Leppänen

5 Taulukko. Sukupuolen vaikutus opiskelustrategioihin. Lukuarvot on esitetty muodossa keskiarvo ± keskihajonta tai mediaani (minimi maksimi). Naiset Miehet Eron merkitsevyys p arvo 1 Ikä 22 (21 45) 24 (21 35) 0,022 Työnteko opiskelun ohessa (h/vk) 0 (0 15) 0 (0 25) 0,024 Tutkimustyöhön käytetty aika (h/vk) 0 (0 9) 0 (0 20) ns Harrastuksiin käytetty aika (h/vk) 4,9 ± 3,4 9,8 ± 8,2 0,031 Muu ajankäyttö yhteensä (h/vk) 8 (0 22) 15 (0 50) 0,004 Itseopiskelu opetuksen ohessa (h/vk) 7,5 (2 20) 6 (1 16) ns Itseopiskelu tenttiviikolla (h/vk) 27,8 ± 9,5 24,9 ± 7,7 ns Itseopiskelun tärkeys 2 1 (1 5) 1 (1 3) ns Ryhmätöiden tärkeys 2 2 (1 4) 2,5 (1 4) ns Tutoristuntojen tärkeys 2 2 (1 5) 3 (1 5) ns Luentojen tärkeys 2 4 (2 5) 4 (1 5) ns Seminaarien tärkeys 2 5 (1 5) 4,5 (2 5) ns Tyytyväisyys opiskelumenestykseen 3,4 ± 0,8 3,6 ± 0,7 ns 1 Ikävakioidut arvot 2 Arvioitu viisiportaisella asteikolla, pienempi arvo parempi NS = ero ei merkitsevä, p > 0,05 me vastanneiden itseopiskelutaidot ovat hyvät opiskelutaustasta riippumatta. Ongelmalähtöisessä oppimisessa tutoristunnot ja itseopiskelu muodostavat tavallaan yhden kokonaisuuden: onnistunut tutoristunto, innostunut tutoropettaja ja mielenkiintoinen ongelma motivoivat itseopiskeluun, ja toisaalta jotta tutoristunnoista ja ryhmätöistä saa täyden hyödyn, niihin valmistautuminen edellyttää itseopiskelua. Näin ollen niiden asettaminen tärkeysjärjestykseen voi olla vaikeaa. Koska onnistunutkaan tutoristunto ei voi täysin korvata itseopiskelun laiminlyöntiä, itseopiskelu sijoittui tässä tutkimuksessa arvoasteikon kärkeen opiskelutaustasta tai sukupuolesta riippumatta. Opiskelutausta vaikutti kuitenkin ryhmätöiden ja tutoristuntojen keskinäiseen tärkeysjärjestykseen: ne opiskelijat, jotka eivät tulleet suoraan lukiosta, asettivat ryhmätyöt tärkeysjärjestyksessä tutoristuntojen edelle. Tämä yhdessä sen kanssa, että muualla aiemmin opiskelleet käyttivät vähemmän aikaa itseopiskeluun, viittaa siihen, että he eivät koe hyötyvänsä tutoristunnoista ja valmistautuvat niihin siksi vähemmän aikaa. Ryhmän toimintaa ohjaavat tutoropettajat vastaavat siitä, että ryhmä pääsee oikeisiin oppimistavoitteisiin ja käsittelee jakson aikana aiheen kannalta oleelliset asiat. Vaadittavan osaamistason hahmottamisessa auttavat myös luennot ja oppimistavoiteluettelo. Kuten myös Holmberg Marttila ym. (1998) havaitsivat, oppikirjat ovat eniten käytetty tietolähde opiskelun alkuvaiheessa opiskeltaessa elinjärjestelmiä ja niiden toimintaa. Tiedonhaku Internetistä tulee merkityksellisemmäksi vasta myöhemmin, kun tuoreimman mahdollisen tiedon hankkimisen tärkeys korostuu. Nämä seikat selittänevät osaltaan sitä, miksi eri opiskelutapojen ja tietolähteiden käytössä oli vain vähän hajontaa. Hypoteesimme oli, että naiset opiskelisivat huolellisemmin. Omien havaintojemme lisäksi hypoteesi saa tukea norjalaisesta tutkimuksesta (Wyller ja Wyller 2002), jossa havaittiin miesten hyödyntävän niin kutsuttua strategista oppimistapaa naisia useammin. Strateginen opiskelu sijoittuu pinnallisen ja syvällisen oppimisen välimaastoon, ja se tähtää keskeisesti tenttien läpäisemiseen (Newble ja Entwistle 1986). Tämän asenteen on edelleen havaittu olevan yhteydessä heikompaan opiskelumenestykseen ja tyytymättömyyteen omaa opiskelua kohtaan. Tässä tutkimuksessa itseopiskelun määrän todettiin olevan sekä miehillä että naisilla tenttiviikolla jakson muihin viikkoihin verrattuna selvästi suurempi, minkä voi tulkita viittaavan strategiseen oppimistapaan. Koska tutkimuksessa ei selvitetty, mihin itseopiskeluun käytetty aika käytännössä kului ja miten asioita opiskelijat itsenäises Eri opiskelustrategioiden käyttö ongelmalähtöiseen opiskeluun perustuvassa lääkärikoulutuksessa 1779

6 ti opiskellessaan kävivät läpi, päätelmiä käytetyistä oppimistavoista (pinnallinen, syvällinen, strateginen) ei kuitenkaan voida tehdä. Lisäksi koska tutkimustuloksia ei suhteutettu tenttituloksiin tai karttuvan tiedon testin (Hakkarainen ym. 2000) tuloksiin, jää vielä epäselväksi, missä määrin opiskelustrategioista on opiskelumenestyksen selittäjiksi. Tämä tutkimus toteutettiin opiskelijalähtöisesti: tutkijat samoin kuin päiväkirjaosuuteen osallistuneet vastuuhenkilöt ovat tutkimuksen kohteena olleiden opiskelijoiden kurssitovereita, eikä opetushenkilökunta osallistunut tutkimuksen käytännön toteutukseen harhariskin minimoimiseksi. Opiskelijalähtöisyydestä huolimatta yksi neljästä opiskelijasta ei vastannut kyselyyn. Koska vastanneita ei pystytty vertaamaan vastaamatta jättäneisiin, valikoitumisharhan mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Opintopäiväkirjan täytti valikoitunut, keskimääräistä nuorempi opiskelijajoukko. Lisäksi päiväkirjajakso oli varsin lyhyt eikä välttämättä vastannut keskimääräistä opiskeluviikkoa. Näin ollen ajankäyttötietoja ei saatu luotettavasti selvitettyä. Koska on todennäköistä, että käytetty opetusmenetelmä ja opiskeltava asiakokonaisuus vaikuttavat opiskelutapojen ja ajan käyttöön, tämän poikkileikkaustutkimuksen tulosten yleistettävyys on rajallinen. Myöskään ongelmalähtöisen oppimismenetelmän vaikutusta opiskelustrategioihin ei näiden tulosten pohjalta voida arvioida, koska vertailupohjaa muuta opetusmenetelmää käyttävästä tiedekunnasta tai seurantatietoja opiskelustrategioiden muutoksista ei ole käytettävissä. Näistä heikkouksista huolimatta tulokset vastaavat kokonaisuudessaan varsin hyvin tutkijoiden omia kokemuksia lääketieteen opiskelusta prekliinisillä opintojaksoilla ja tarjoavat siten tietoa ongelmalähtöisen lääketieteen opiskelun toteutumisesta käytännössä. Lopuksi Tutkimuksemme perusteella sukupuoli ja opiskelutausta eivät vaikuta merkitsevästi opiskelijoiden kykyyn ja tapoihin selviytyä ongelmalähtöiseen opiskeluun perustuvassa lääkärikoulutuksessa. Suoraan lukiosta tulevien taito ohjata omaa opiskeluaan tässä vaiheessa on verrannollinen varttuneempien kollegoidensa taitoihin, ja nämä opiskelijat jopa arvostavat tutoristuntoja enemmän. Taustasta riippumatta opiskelijat ovat ymmärtäneet roolinsa itsenäisinä tiedonhankkijoina ongelmalähtöisessä oppimismenetelmässä. Kirjallisuutta Barrows H. Problem-based, self-directed learning. JAMA 1983;250: Hakkarainen K, Koivisto A-M, Laippala P, Puhakka H, Pasternack A. Lääkärikoulutuksen aikana karttuvan tiedon arviointi. Duodecim 2000;116: Hakkarainen K, Pasternack A. Lääketieteen oppialojen integraatio edistää oppimista ja ydinoppiaineksen löytymistä. Duodecim 2005;121: Harvey BJ, Rothman AI, Frecker RC. Effect of an undergraduate medical curriculum on students self-directed learning. Acad Med 2003;78: Holmberg-Marttila D, Peura A, Ryynänen K, Turunen JP, Pasternack A. Lääkäriksi oppiminen. Duodecim 2005;121: Holmberg-Marttila D, Virjo I, Kosunen E, Virtanen P. Ongelmalähtöinen opiskelu lääketieteen opiskelijoiden arvioimana. Duodecim 1998;114: Martin IG, Stark P, Jolly B. Benefiting from clinical experience: the influence of learning style and clinical experience on performance in an undergraduate objective structured clinical examination. Med Educ 2000;34: McManus IC, Richards P, Winder BC, Sproston KA. Clinical experience, performance in final examinations and learning style in medical students: prospective study. BMJ 1998;316: Newble DJ, Entwistle NJ. Learning styles and approaches: implications for medical education. Med Educ 1986;20: Pasternack A. Ratkaiseeko ongelmalähtöinen oppiminen lääketieteen opetuksen ongelmat? Duodecim 2003;119: Schmidt H. Problem-based learning: rationale and description. Med Educ 1983;17:11 6. Shokar GS, Shokar NK, Romero CM, Bulik RJ. Self-directed learning: looking at outcomes with medical students. Fam Med 2002;34: Varila J. Itseohjautuvan oppimisen käsitteellistä ja empiiristä tarkastelua. Helsinki: Helsingin yliopisto, Wyller WB, Wyller TB. Relations between background, process and outcome in the first semester of a new, problem-based medical curriculum. Med Teacher 2002;24: Esa Jämsen, LK Olli Leppänen, LK Tampereen yliopisto, lääketieteen laitos Tampereen yliopisto 1780

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ilona Palonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Contents

Lisätiedot

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006 Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto TUTKIMUSRAPORTTI 18.10.2006 YTT FM Lea Ahoniemi Kauppat. yo Maria-Riitta Ahoniemi TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Tutkimusraportin tiivistelmä Sara Rönkkönen Opinto- ja opiskelijapalvelut (OOP) Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Harri Haanpää 18. kesäkuuta 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteiden kevään 2004

Lisätiedot

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN?

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? Terhi Skaniakos Erikoissuunnittelija Strateginen kehittäminen Kurssipalautejärjestelmä Tarkoituksena on kerätä systemaattista palautetta yliopiston kaikista tutkinto-opiskelijoille

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke www.tuas.fi Motto: Tavoitteena oppiminen Oppimisen voi saavuttaa keinolla millä hyvänsä.

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007 Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria

Lisätiedot

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Dosentti Atso Raasmaja Farmakologian & toksikologian osasto Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto atso.raasmaja@helsinki.fi

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Janne Parri Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 5 Palautteiden tiivistelmä... 6 5. Mitä mieltä olet saamastasi

Lisätiedot

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Ilmoittautuneita: 2000 / 78 2001 / 83 2002 / 87 2003 / 72 2004 /

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen raportti Niina Lampi & Juha Salmi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUSISÄLLYSLUETTELOU10T... 2 10TUJohdantoU10T...

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala Julkinen Iina Mustalampi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet saamastasi

Lisätiedot

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa Linjakas TAHI Palautteen pedagogiikkaa Markku Ihonen 24.9.2012 markku.ihonen@uta.fi Yleistä opiskelijapalautteesta 1 arvioidaan sitä, mihin voidaan vaikuttaa kaikki muodostaa yhdessä tärkeän tietopohjan

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja.

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja Jenni Sanisalo Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä...

Lisätiedot

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Tarja Heikkilä Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Yhden selittävän muuttujan regressioanalyysia on selvitetty kirjan luvussa 11, jonka esimerkissä18 muodostettiin lapsen syntymäpainolle lineaarinen

Lisätiedot

Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi

Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi eduhakkeri Pekka Peura Martinlaakson lukio pekka.peura@eduvantaa.fi blogi: www.maot.fi www.facebook.com/eduhakkerit 12.4.2014 Aiheet 1) Oppimispotentiaali

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE Huhtikuu 2015 Vastausprosentti: 49,9 % Vertailuryhmä: Kaikki koulutusalat kaikki oppilaitokset Lukuvuoden

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Aktivoiva luento-opetus & sillanrakennus kliiniseen opetukseen

Aktivoiva luento-opetus & sillanrakennus kliiniseen opetukseen Aktivoiva luento-opetus & sillanrakennus kliiniseen opetukseen Opintori 10.5.2012 Minna Männikkö Biolääketieteen laitos Lääketieteellisen biokemian ja molekyylibiologian kurssi 15 op, 170 opiskelijaa Kemia:

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa INSSI-hankkeessa tutkittua Ari-Pekka Kainu, SAMK Jorma Kärkkäinen, KYAMK Pekka Rantala, OAMK

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op)

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op) Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op) Harto Pönkä, Essi Vuopala Tavoitteet ja toteutus Osaamistavoitteet Kurssin jälkeen opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa digitaalisen portfolion blogi ympäristöön,

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Kohderyhmänä suomalaiset +18vuotiaat maajoukkueurheilijat Kysely lähetettiin noin 1550 urheilijalle Kyseelyyn

Lisätiedot

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA 31.10.2007 Kirsi Keskisärkkä ja Tomi Kontio Yhteistyöhanke Kuopion yliopisto, Turun yliopisto ja Tritonia oppimiskeskus (Vaasan yliopisto,

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kysely johtajille, opettajille ja oppilaille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin

Lisätiedot

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila AVOIMUUS JA SIDONNAISUUDET -SEMINAARI Veli-Matti Isoviita puheenjohtaja, SML 6.3.2013 JOHDANTO: Sidonnaisuudet 1 LK, 5. vuosikurssi, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

Kuinka monta vuotta vastaajat ovat jo olleet mukana harrastuksessa?

Kuinka monta vuotta vastaajat ovat jo olleet mukana harrastuksessa? Kysely-yhteenveto Virtuaalihevosharrastajien ikä- ja osaamiskyselyn tulokset Kysely julkaistiin 4.10.2012, ja se suljettiin kuukauden kuluttua 4.11.2012 jolloin siihen oli vastannut 420 harrastajaa. Vertailulukuna

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Aikuiskoulutuspolitiikan tavoitteet ja sähköinen palveluympäristö

Aikuiskoulutuspolitiikan tavoitteet ja sähköinen palveluympäristö Johdon seminaari: SÄHKÖISET ASIAKASPALVELUT YHTEENTOIMIVUUS TOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Aikuiskoulutuspolitiikan tavoitteet ja sähköinen palveluympäristö Johtaja Kirsi Kangaspunta Aikuiskoulutuspolitiikan

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Kokemuksia vuorovaikutteisten teknologioiden vaikutuksesta opetuksen kulttuuriin CASE: Tutkimusmetodiikan seminaari aikuismaisteriohjelmassa

Kokemuksia vuorovaikutteisten teknologioiden vaikutuksesta opetuksen kulttuuriin CASE: Tutkimusmetodiikan seminaari aikuismaisteriohjelmassa Kokemuksia vuorovaikutteisten teknologioiden vaikutuksesta opetuksen kulttuuriin CASE: Tutkimusmetodiikan seminaari aikuismaisteriohjelmassa Terho Lassila Harri Eskelinen Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/KESÄYLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia A KURSSIKYSELYAINEISTO: 1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusien opiskelijoiden tulokyselyraportti Syksyllä-2012 aloittaneet uudet opiskelijat

Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusien opiskelijoiden tulokyselyraportti Syksyllä-2012 aloittaneet uudet opiskelijat Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusien opiskelijoiden tulokyselyraportti Syksyllä-2012 aloittaneet uudet opiskelijat Tiivistelmä Linda Witick/OOP 22.1.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto

Lisätiedot

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta KYSin tieteellinen kirjasto 1/8 NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta Tuulevi Ovaska, Kirsi Salmi Näyttöön perustuva hoitotyö edellyttää tiedonhakutaitoja ja niiden oppimiseen,

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010

Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät. LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Lääkärien erikoisalan valintaan vaikuttavat tekijät LL Teppo Heikkilä Opetuksen kehittämisseminaari Hanasaari 22.4.2010 Esityksen rakenne Lääkäri 2008 -tutkimuksen esittely Erikoisalan valintaan vaikuttavat

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Verkkojen virittämisellä Pietarin kalansaalis

Verkkojen virittämisellä Pietarin kalansaalis Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitoksen verkko-opetuksen kehitysprosessin kuvaus Verkkojen virittämisellä Pietarin kalansaalis Tampere 9.5.2007 Tiina Rissanen ja

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Tavoitteista Ajankäytöstä Suunnitelmallisuudesta 4.10.2013 esitys tulee http://teemailtapaivat.wikispaces.com Aika http://www.locksleynet.com/wp-content/uploads/2010/07/24-hour-clock.jpg

Lisätiedot

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? 1 Educa 2014 Helsinki PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta? Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.1.2014 2 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC:

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2015 tai keväällä 2016 aloittaville. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27% Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Aineenvaihdunta II -kurssin uudistaminen oppimistavoitteet mielessä

Aineenvaihdunta II -kurssin uudistaminen oppimistavoitteet mielessä Aineenvaihdunta II -kurssin uudistaminen oppimistavoitteet mielessä Tuomo Glumoff, FT, Dos. Yliopistonlehtori Oulun yliopisto, Biokemian laitos Opintori 13.12.2012 Kehittämisideana on aineenvaihdunnan

Lisätiedot

FINBIM: Koulutustarvekartoitus

FINBIM: Koulutustarvekartoitus Oppilaitokset vaikuttavat suoraan alan uusiin osaajiin. Laadukas opetus edellyttää myös sitä, että opettajat perehtyvät alan toimijoiden tarjontaan ja ratkaisuihin. (lainaus kartoituksen kommenteista)

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 7.7.2006 klo 11:00 Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa Keskimääräinen karavaanariseurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen raportti Raportti ei sisällä nimitietoja.

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen raportti Raportti ei sisällä nimitietoja. JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala Julkinen raportti Raportti ei sisällä nimitietoja Tiia Kolu Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys 10TUSISÄLLYSLUETTELOU10T...

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS Draaman käy*ö pedagogisena menetelmänä vieraiden kielten yliopisto- opetuksessa: Tutkimuspohjainen opetus, draama ja =eteellisen ar=kkelin kirjoi*aminen Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen

Lisätiedot

Seminaari 6.9.2011 Heli Lepistö

Seminaari 6.9.2011 Heli Lepistö Seminaari 6.9.2011 Heli Lepistö Tutustu opetussuunnitelmaan. Mitä ollut? Mitä on tulossa? Opetusryhmän aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Mieti jakson keskeiset opittavat asiat, käsitteet, opetuksen/oppimisen

Lisätiedot

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2002 Olavi Rautiainen Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000 2001? Taustaksi Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien neuvonnan haasteiksi

Lisätiedot

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Korkeakoulujen KOTA -seminaari 17.9.2014 Ismo Kinnunen Oulun ammattikorkeakoulu Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin.

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Digitalisaation vahvistaminen

Digitalisaation vahvistaminen Digitalisaation vahvistaminen Digitalisoituminen Osaamisen muutos: osaaminen vs. tietäminen Vaikuttaa radikaalisti työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavaan osaamiseen Muuttaa käsitystä tiedosto, työstä

Lisätiedot

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN

SOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN Tari Koskela, Maria Kääriäinen, Jouni Markkula ja Kristiina Simojoki Tutkimuksen tausta Nuorten ylipainoisuus

Lisätiedot

Opintojen mitoitus. Kehittämispäivän ohjelma

Opintojen mitoitus. Kehittämispäivän ohjelma Tosiologian laitoksen kehittämispäivä 11.11.2004 Opintojen mitoitus Konsultti Marianne Mokkapala Assistentti Jussi-Pekka Joulutorttu Kehittämispäivän ohjelma 09.00-09.30 Konsultti Marianne Mokkapala ja

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Lääketieteen opiskelijoiden tiedonhakuja lukutottumukset

Lääketieteen opiskelijoiden tiedonhakuja lukutottumukset TUTKIMUS JA OPETUS Marjo Renko, Hannu Soini, Heikki Rantala, Terhi Tapiainen, Matti Korppi, Pekka Kääpä, Tytti Pokka ja Matti Uhari Lääketieteen opiskelijoiden tiedonhakuja lukutottumukset Lääkäri toimii

Lisätiedot

kertaa samat järjestykseen lukkarissa.

kertaa samat järjestykseen lukkarissa. Opetuksen toistuva varaus ryhmällee TY10S11 - Tästä tulee pitkä esimerkki, sillä pyrin nyt melko yksityiskohtaisesti kuvaamaan sen osion mikä syntyy tiedon hakemisesta vuosisuunnittelusta, sen tiedon kirjaamiseen

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Curriculum Vitae 2016

Curriculum Vitae 2016 Curriculum Vitae 2016 Enni Annika Kiiski (os. Sjöblom) Proviisori, yliopisto-opettaja, jatko-opiskelija Farmasian tiedekunta, HY Farmakologian ja lääkehoidon osasto Kliinisen farmasian ryhmä / Sosiaalifarmasia

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot