Esa Heikkinen OHJAUKSEN AJANKÄYTÖN SEURANTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esa Heikkinen OHJAUKSEN AJANKÄYTÖN SEURANTA"

Transkriptio

1 Esa Heikkinen OHJAUKSEN AJANKÄYTÖN SEURANTA AiHe-projektin tuloksia 2006

2 Opetushallitus ja tekijät Kansi: Studio Viiva Oy Graafinen suunnittelu: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN (nid.) ISBN (pdf) Hakapaino Oy, Helsinki 2006

3 Saatteeksi ø Andragogiikassa on kiinnitetty huomiota viime vuosikymmeninä aikuisten oppimiseen ja asiakaslähtöiseen oppimisen tukemiseen. Samaan aikaan on kiinnostuttu tarkastelemaan aikuisten osaamisen tunnistamista ja tunnustamista, jossa Suomea voitaneen pitää yhtenä edellä kävijänä maailmassa. Nämä uudet lähestymistavat ovat haastaneet kehittämään ammatillisen aikuiskoulutuksen sekä järjestelmätasoa että toimintatasoa. AiHe-projekti on keskittynyt näyttötutkintotoiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen. Tässä raportissa keskitytään tarkastelemaan ohjauksen ajankäyttöä henkilökohtaistetussa näyttötutkintotoiminnassa. Selvitykseen osallistuivat AiHe-hakkeet henkilökohtaistamisen pilotoinnin yhteydessä. Projektisuunnittelija Esa Heikkinen koordinoi ajankäytön seurantaa ja kirjoitti raportin. AiHe-projektissa ohjauksen kytkeminen näyttötutkintotoimintaan on ollut yksi kehittämisen ydinkohta. Haluttiin saada tietoa ohjauksen ajankäytön tarpeista henkilökohtaistetussa näyttötutkintotoiminnassa. Ohjauksen ajankäytön seurannan tulokset ovat näytteeseen perustuvia ja niitä voidaan pitää henkilökohtaistetun näyttötutkintotoiminnan tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehitystyössä suuntaa antavina. Merkillepantavaa on se, että AiHe-projektissa henkilökohtaistamisen kehittämistyö generoitui prosessin aikana omista kehittämistyön välituloksistaan. Tähän vaikutti monet tekijät esim. innostuneet kehittäjät, projektin tukirakenteet, keskeneräisen työn jakaminen sekä vuorovaikutteinen ja ohjaava työtapa. Ohjauksen ajankäytön seurannassakin lähdettiin liikkeelle aikaisemmista, yhteisistä kehittämistyön tuloksista. Henkilökohtaistamisen jäsennys hakeutumiseen, tutkinnon suorittamiseen ja tarvittavaan

4 ammattitaidon hankkimiseen tuotettiin AiHe-projektin alkuvuosina. Ohjauksen ajankäytön selvityksessä mielenkiinto kohdistettiin siihen, miten paljon ohjausaikaa tarvitaan ja miten ohjausajantarve jakautuu henkilökohtaistamisen kolmeen vaiheeseen. On huomattava, että tuloksiin vaikuttaa se, että kysymyksessä oli henkilökohtaistamisen pilotointi eikä esim. jo vakiintunut ohjauskäytäntö. Ohjauksen ajankäytön määrällisiin tuloksiin liitettiin myös laadullinen elementti, jotta seurannassa saataisiin esiin myös asiakastilanteista nousevat ohjaukselliset vaatimukset ja niiden vaikutukset tutkinto- ja opiskeluprosessiin ja myös laajemmin ohjaukseen ja opetukseen. Laadulliset tarkastelut tuovat lukijalle mielenkiintoisia näkökulmia esim. tutkinnon suorittajan keskeyttämisestä ja sen yhteiskunnallisista vaikuttavuuspohdinnoista. Ohjauksen ajankäytön seurannan laadullinen tarkastelu osoittaa myös henkilökohtaistamisen haasteellisuuden ja inhimillisen toiminnan ulottuvuuden. Tarkka lukija löytää siitä heijastumia opettamis- ja ohjaustaitojen kehittämistarpeisiin. Tämän raportin sisällön toivomme innostavan ohjaajia ja opettajia tunnistamaan aikuisen ohjaustarpeita henkilökohtaistetussa näyttötutkintotoiminnassa. Raportti voi toimia katalysaattorina lukijan omien ohjaustaitojen ja menettelytapojen kehittämisessä. Toivomme myös raportin sisällön hyödyttävän koulutuksen- ja tutkinnonjärjestäjän verkostoituvien tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittämistä. Helsingissä Risto Hakkarainen AiHe-ohjausryhmän puheenjohtaja Aino Rikkinen projektipäällikkö ohjauksen ajankäytön seuranta

5 Sisällys ø PÄÄTULOSTEN TIIVISTELMÄ 7 1 OHJAUKSEN AJANKÄYTÖN SEURANNAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Selvityksen tarkoitus ja tavoitteet Selvityksen lähtökohdista Tutkimusmenetelmät 16 2 HENKILÖKOHTAISTAMISEN KOLMIVAIHEINEN MALLI JA OHJAUS Henkilökohtaistamisen kolmivaiheisen prosessin sisällön kuvaus Ohjauksen määrittely Ohjauksen kokonaisuus kenelle ohjaustehtävä kuuluu? 24 3 OHJAUKSEN AJANKÄYTÖN SEURANNAN TULOKSET HENKILÖKOHTAISTAMISEN KOLMESSA VAIHEESSA Opettajien ohjauksen ajankäyttö Ohjauksen osuus opettajien kokonaistyöajasta Opettajien taustan vaikutus annetun ohjauksen määrään Ohjauksen ajankäytön kohdentuminen ohjausmuodoittain Ohjauksen ajankäyttö ohjauksen tehtävissä Ohjauksen kesto tutkinnon suorittajien vastauksissa Tutkinnon suorittajien taustan vaikutus saadun ohjauksen kestoon Tutkinnon suorittajan saaman ohjauksen kesto ohjausmuodoittain ja ohjauspaikan mukaan Tutkinnon suorittajan saaman ohjauksen kesto tutkintotyypeittäin Tutkinnon suorittajan saaman ohjauksen kesto koulutustyypeittäin Työpaikkaohjaajien ja arvioijien ohjauksen ajankäyttö Ohjauksen edellytysten kehittäminen Tutkinnon suorittamisen keskeyttäminen Oppilaitoskohtainen laadullinen raportointi 48

6 4 YHTEENVETO 51 I SELVITYKSEN TOTEUTUS JA LUOTETTAVUUDEN TARKASTELU 53 1 Selvityksen lähestymistapa 53 2 Selvitysprosessin kuvaus 54 3 Henkilökohtaistamisen vaiheiden ja sisältöjen jaksottuminen 55 4 a Informanttien määrällisen ajankäytön seurannan toteutus 55 4 b Informanttien laadullisen oppilaitoskohtaisen raportoinnin toteutus 56 5 Selvityksen luotettavuus 57 6 Tulosten yleistettävyys 61 LÄHDELUETTELO 63 LIITTEET LIITETAULUKKO 1. Ohjauksen ajankäytön seuranan tutkinnon suorittajien määrät koulutusaloittain ja tutkinnoittain. 64 LIITETAULUKKO 2. Opettajien ohjauksen ajankäyttö ohjausmuodoittain. 65 LIITETAULUKKO 3. Tutkinon suorittajien ohjauksen kestot ohjausmuodon ja -paikan mukaan. 66 LIITE 1. Ohjauksen ajankäytön seurantaan osallistuneiden opettajien taustatiedot. 68 LIITE 2. Ohjauksen ajankäytön seurantaa osallistuneiden tutkinnon suorittajan taustatiedot. 70 LIITE A. Näyttötutkintotoiminan henkilökohtaistamisen kolmen vaiheen ajankäytön seurannan ohje. 71 LIITE B. Henkilökohtaistamisen sisältö eri informanttien näkökulmista. 74 LIITE C. Esimerkki web-lomakkeista: opettajat. 84 LIITE D. Ohjauksen ajankäytön seurannan oppilaitoskohtaisen raportoinnin ohje. 89 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1a. Ohjauksen ajankäytön seurantaan osallistuneet koulutuksen järjestäjät, oppilaitokset ja tutkintojen määrät. 13 Taulukko 1b. Tutkinnot ja tutkinnon suorittajien määrä. 14 Taulukko 2. Tutkinnon suorittajien määrät tutkintotyypeittäin. 15 Taulukko 3. Tutkinnon suorittajien määrät koulutustyypeittäin. 15 Taulukko 4. Ohjauksen ajankäytön seurannan informanttien määrät. 16 Taulukko 5. Ohjauksen osuus opettajien kokonaistyöajasta henkilökohtaistamisen kolmessa vaiheessa. 26 Taulukko 6. Opettajien tehtäväalueet näyttötutkintotoiminnassa. 28 Taulukko 7. Opettajien ohjauksen ajankäyttö eri tehtävissä. 29 Taulukko 8. Opettajien ohjauksen ajankäyttö ohjausmuodoittain. 31 Taulukko 9. Opettajien ohjauksen ajankäyttö tehtävittäin hakeutumisessa. 33 Taulukko 10. Opettajien ohjauksen ajankäyttö tehtävittäin tutkinnon suorittamisessa. 34 Taulukko 11. Opettajien ohjauksen ajankäyttö tehtävittäin tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. 35 Taulukko 12. Ohjauksen kokonaismäärän ja yksilöohjauksen kestojen sukupuolivertailu. 36 Taulukko 13. Tutkinnon suorittajien ohjauksen kestojen vertailu koulutustaustan mukaan. 37 Taulukko 14a. Tutkinnon suorittajan ohjauksen kokonaiskesto ohjausmuodoittain ja ohjauspaikan mukaan. 38 Taulukko 14b. Tutkinnon suorittajan ohjauksen kestojen vertailu ohjausmuodoittain ja ohjauksen paikan mukaan. 39 Taulukko 15. Tutkinnon suorittajien ohjauksen kestojen vertailu tutkintotyypeittäin. 40 Taulukko 16. Tutkinnon suorittajien ohjauksen kestojen vertailu perus- ja ammattitutkinnoissa. 41 Taulukko 17. Tutkinnon suorittajien ohjauksen kestojen vertailu koulutustyypeittäin. 43 Taulukko 18. Työpaikkaohjaajien ja arvioijien määrä ja ohjauksen aika. 44 Taulukko 19. Opettajien henkilökohtaistamisen edellytyksiin käyttämä aika. 45 Taulukko 20. Keskeyttäneiden määrä ja keskeyttämisen syy. 47 Taulukko 21. Vastaajien määrät ja vastausprosentti ohjauksen ajankäytön seuranta

7 PÄÄTULOSTEN TIIVISTELMÄ ø Ohjaukseen käytettyä aikaa seurattiin henkilökohtaistamisen hakeutumisessa, tutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Seuranta toteutettiin 13 AiHe-oppilaitoksessa, joissa noin 400 tutkinnon suorittajan ohjaukseen, opastukseen ja neuvontaan käytettyä aikaa seurattiin yhteensä 24 tutkinnossa, ja niiden eri tutkinto- ja koulutustyypeissä. Selvityksen tulokset ja niistä tehdyt johtopäätökset perustuvat 95 opettajan ja 240 tutkinnon suorittajan vastauksiin. Näytteessä edustettuina olivat etupäässä sosiaali- ja terveysalan, majoitus-, ravitsemisja talousalan, kaupan ja hallinnon alan tutkintoja sekä joitakin yksittäisiä tutkintoja muilta aloilta. Opettajien vastausprosentti oli 65 % ja tutkinnon suorittajien vastaava luku oli 66 %. Vastausaktiivisuutta voidaan pitää hyvänä ottaen huomioon seurannan pitkän keston. Työpaikkaohjaajien ja arvioijien vastauksia saatiin kuudesta oppilaitoksesta yhteensä 209. Muun opastusta ja neuvontaa antavan henkilöstön osalta tietoja saatiin niukasti. Ohjauksen ajankäytön määrällinen seuranta-aineisto kerättiin ajalla 8/ /2005. Ohjauksen ajankäytön seurannasta tehtävät johtopäätökset ja suositukset Tulosten perusteella voidaan todeta seuraavaa: 1. Henkilökohtaistamisen kolme vaihetta on jäsentänyt ohjauspalveluja asiakaslähtöiseksi Ohjauksen ajankäytön seurannasta saatujen tulosten ja kokemusten perusteella voidaan suositella eri koulutusmuodoille ja eri koulutusaloille asiakaslähtöisten ohjauspalvelujen kehittämisessä käytettäväksi henkilökohtaistamisen kolmen vaiheen sisällöllistä erittelyä. päätulosten tiivistelmä 7

8 2. Ohjauksen resurssit kohdennetaan aikaisempaa tehokkaammin ja vaikuttavammin Ohjauksen ajankäytön seurannasta saatujen tulosten perusteella voidaan suositella ohjausresurssien kohdentamista hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen vaiheisiin tehostamaan yksilön kokonaisprosessin kulkua ja vähentämään keskeyttämisiä tai aikaistamaan prosessin keskeyttämistä. Resurssien kohdentamista voidaan suositella käytettäväksi esim. eri koulutusmuotojen hankintaprosesseissa, ohjauspalvelujen kehittämisessä ja johtamisen välineenä näyttötutkintotoiminnassa. 3. Ajankäytön seuranta on kehittämisen työväline Ohjauksen ajankäytön seurannasta saatujen kokemusten perusteella seurannassa käytettyä verkkotyövälinettä edelleen kehitettynä voidaan suositella henkilökohtaistamiseen ohjauspalvelujen kehittämisen välineeksi. Määrällisen aineiston keskeiset tulokset: Ohjaustyön osuus opettajan kokonaistyöajassa on merkittävä mutta ei kaikilta osin vielä riittävä. Henkilökohtaistamisen kolmeen vaiheeseen on voitu kohdentaa uudella tavalla ohjausresursseja. Ohjauksen osuus opettajien (n=70) kokonaistyöajasta henkilökohtaistamisen kolmessa vaiheessa oli yhteensä 11,5 %. Hakeutumisessa ohjauksen osuus oli 7,7 % (n=29), tutkinnon suorittamisessa 11,8 % (n=41) ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa 13,5 % (n=57). Tutkinnon suorittamisen ajat ovat lyhentyneet. Henkilökohtaistettujen tutkintopolkujen raportoitiin lisääntyneen ja tutkinnon suorittamisen aikojen lyhentyneen verrattuna kyseisten oppilaitosten aikaisempiin saman tutkinnon suorittaneisiin. Mahdollisuus monivaiheiseen yksilölliseen tutkinnon suorittamiseen lisääntyi kaikissa tutkinto- ja koulutustyypeissä. Perustutkinnoissa henkilökohtaistaminen tapahtui muita tutkintotyyppejä useammin rintamaopetuksen sisällä ryhmän kanssa laadittujen aikataulujen mukaisesti. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa valmistumisajat olivat lyhyempiä. Perustutkintoja suorittavien ryhmässä ohjaukseen käytettiin eniten aikaa. Tutkinnon suorittajien vastauksia (n = 240) vertailtaessa ilmeni että perustutkinnoissa ohjaukseen käytetään aikaa n. 47 tuntia (n = 103). Ammattitutkinnoissa ohjaukseen käytetään n. 32 tuntia (n = 132) ja eri- 8 ohjauksen ajankäytön seuranta

9 koisammattitutkinnoissa n. 28 tuntia (n = 5). Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa henkilökohtaistetut tutkintopolut toteutuivat luontevammin kuin perustutkinnoissa. Henkilökohtaistamisen periaatteet eivät vielä toteudu eri koulutustyypeissä täysimittaisesti. Työvoimapoliittisessa- (n = 81, 47 tuntia) ja oppisopimuskoulutuksessa (n = 35, 42 tuntia) tutkinnon suorittajat kokivat saaneensa ohjausta henkilökohtaistamisen kolmessa vaiheessa enemmän kuin tutkinnon suorittajat omaehtoisessa koulutuksessa (n = 124, 34 tuntia). Hakeutumisessa tehdään yhteistyötä sidosryhmien edustajien kanssa mutta tutkinnon suorittajien osaamisen tunnistamisesta ei tehdä tarvittavaa johtopäätöstä ja kansalaiset ohjataan valmistavaan koulutukseen. Henkilökohtaistaminen edistää sitoutumista tutkinnon suorittamiseen mutta ei estä keskeyttämisiä täysin. Keskeyttäneiden määrä oli 52 (13 %) (n = 402). Keskeyttämisten ilmoitettiin selvästi vähentyneen verrattuna samojen tutkintojen aikaisempaan rintamaopetuksena toteutettuun koulutukseen (eräässä oppilaitoksessa 20 %). Henkilökohtaistamisen todettiin edistävän tutkinnon suorittajan sitoutumista ja vastuun ottamista opiskelustaan. Keskeyttämisten todettiin myös tapahtuvan aikaisempaa aikaisemmin. Hakeutumisvaiheessa ohjaukseen satsaamisella pyritään vähentämään tarpeettomien keskeyttämisten määrää ja kohdentamaan resursseja taloudellisesti. Keskeyttämisen tärkein syy oli työllistyminen tai määräaikaisen työsuhteen jatkuminen 12 tapauksessa. Yleisin syy olivat erilaiset henkilökohtaiset syyt (erittelemätön n = 21). Ohjauksen määrään eniten vaikuttavat tutkinnon suorittajien ohjaustarpeet. Henkilökohtaista ohjauspalvelua käytettiin runsaasti. Kaikesta ohjauksesta yksilöohjauksen osuus oli 58 %, ryhmäohjauksen osuus oli 32 %, sähköpostiohjauksen osuus oli 8 % ja verkko-ohjauksen osuus oli 2 %. Yksilöohjauksen osuus oli suurin tutkinnon suorittamisessa 79 %, jossa näyttösuunnitelman opastamiseen ja ohjaamiseen käytettiin eniten aikaa. Vastaavasti ryhmäohjauksen määrä oli suurin tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa 41 %. Verkko-ohjauksen tarjonta oli vähäistä. Verkko-ohjausta antoi vain 6 12 % opettajista eri vaiheissa käytetyn ajan osuuden ollessa vain 2 % kaikesta ohjauksesta. Sähköpostiohjausta antoi 42 % opettajista. Tutkinnon suorittajien henkilökohtaisten ohjaustarpeiden erilaisuus yllätti ohjaajat, osa tutkinnon suorittajista käytti runsaasti ja usein ohjauspalveluja ja osa harvoin ja vähän. päätulosten tiivistelmä 9

10 Jokaista tutkinnon suorittajaa ohjattiin keskimäärin 39 tuntia henkilökohtaistamisen kolmessa vaiheessa (n = 236). Koulutustaustaltaan peruskoulun käyneiden ohjaukseen käytettiin selvästi eniten aikaa (48 tuntia, n = 67), ylioppilaiden ohjaukseen käytettiin 31 tuntia (n = 47), 2.asteen ammatillisen koulutuksen käyneiden ohjaukseen käytettiin 35 tuntia (n = 99) ja muun koulutuksen omaavia ohjattiin 41 tuntia (n = 23). Tilastollisesti merkitsevä ero ohjausajan keskiarvojen vertailussa oli ylioppilaiden ja peruskoululaisten välillä tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Hajonta ryhmien sisällä oli kuitenkin suuri. Joukossa oli paljon ohjausta saaneita kuin myös niitä, jotka hyödynsivät vain vähän ohjauspalveluja. Ohjaustyö jakautuu epätasaisesti opettajien kesken. Kaikki opettajat eivät anna ohjausta henkilökohtaistamisen kaikissa vaiheissa. Kolmessa vaiheessa ohjausta antoi 16 opettajaa (n=95, 23 %), kahdessa vaiheessa ohjausta antoi 20 (28 %) opettajaa ja vain yhdessä vaiheessa ohjausta antoi 34 (49 %) opettajaa. Opettajien antaman ohjauksen määrä vaihteli myös opettajan roolin mukaan. Vastuu kouluttajien rooli tutkinnon suorittajien koko tutkinnon suorittamisen prosessin ohjaajina korostui ja he antoivat enemmän ohjausta kuin muut kouluttajat. Opinto-ohjaajien ohjaustoiminta keskittyi hakeutumisen vaiheeseen ja sen tehtäviin. Heidän antamastaan ohjauksesta 73 % tapahtui kolutukseen hakeutumisessa. Tutkinto osista vastaavien ammattiaineiden opettajat osallistuivat ohjaukseen hakeutumisessa, ja erityisesti tutkinnon suorittamisessa heidän roolinsa korostui. Ammatillisten aineiden opettajien ohjaustyö tapahtui etupäässä tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa 85 %, tutkinnon suorittamisessa 60 % ja 20 % ohjauksesta tapahtui hakeutumisessa. Opettajien työstä kuluu aikaa myös henkilökohtaistamisen edellytysten kehittämiseen. Aikatietoja tallensi 61/95 vastaajasta (64 %). Suurin osa ajasta käytettiin yhteistyöhön työpaikkojen edustajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Yhteistyö on käsittänyt työpaikkakäyntejä, puhelinkeskusteluita ja sähköpostiviestejä, joissa on sovittu esimerkiksi harjoittelupaikoista ja näyttötutkinnon suorittamiseen liittyvistä käytännön järjestelyistä ja näyttöympäristöistä. Erityisen tärkeällä sijalla ovat olleet työpaikkaohjaajien ja arvioijien perehdyttäminen tehtäviinsä ja informaation välittäminen näyttötutkintotoiminnasta työpaikoilla. Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen laadun kehittäminen koettiin monessa oppilaitoksessa tärkeimmäksi kehittämisen kohteeksi. Kehittämistyön painopisteenä on ollut asiakaslähtöisten opetus- ja oppimismenetelmien, -tehtävien ja kurssitarjottimien suunnittelu ja toteuttaminen. 10 ohjauksen ajankäytön seuranta

11 1 OHJAUKSEN AJANKÄYTÖN SEURANNAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET ø 1.1 Selvityksen tarkoitus ja tavoitteet Tarkoituksena on selvittää tutkinnon suorittajien ohjaukseen käytettyä aikaa henkilökohtaistamisen kolmessa vaiheessa. Ohjaukseen käytettyä aikaa tarkastellaan eri vastaajaryhmien näkökulmista. Seurannassa mukana olleet oppilaitokset odottivat ohjauksen ajankäytön seurannalta tukea omaan kehittämistyöhönsä sekä käytännön ratkaisuja ohjauksen toteuttamiseksi ja ohjausresurssien tarkoituksenmukaiselle kohdentamiselle eri vaiheissa. Myös ohjauksen kehittäminen verkostossa, alueellisesti eri toimijoiden kanssa, oli haaste. Ohjauksen ajankäytön määrällisellä selvityksellä vastataan seuraaviin tutkimusongelmiin: 1. Kuinka paljon opettajat käyttävät kokonaistyöajastaan aikaa tutkinnon suorittajien ohjaukseen koulutukseen hakeutumisessa, tutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa? 2. Kuinka paljon opettajien tausta ja tehtävät vaikuttavat annetun ohjauksen määrään? 3. Kuinka paljon on a) opettajien ohjauksen määrä eri ohjausmuodoissa ja b) ohjauksen ajankäyttö tehtävittäin henkilökohtaistamisen kolmessa vaiheessa? 4. Kuinka paljon tutkinnon suorittajan tausta vaikuttaa saadun ohjauksen kestoon? 5. Kuinka paljon on tutkinnon suorittajan saaman ohjauksen kesto ohjausmuodon ja -paikan mukaan? 6. Kuinka paljon tutkinnon suorittajien saaman ohjauksen kesto eroaa eri a) tutkintotyypeissä (pt, at ja eat) ja b) eri koulutustyypeissä? (omaehtoinen, oppisopimuskoulutus, työvoimapoliittinen koulutus)? 7. Kuinka paljon on työpaikkaohjaajien ja arvioijien tutkinnonsuorittajien ohjaukseen käyttämä aika? ohjauksen ajankäytön seurannan lähtökohdat ja tavoitteet 11

12 8. Kuinka paljon aikaa on käytetty henkilökohtaistamisen edellytysten kehittämiseen? 9. Kuinka paljon keskeyttäneitä on ja mitkä ovat keskeyttämisen syyt? Pilottioppilaitokset työstivät seurannan päätyttyä laadullisen raportin, joka antoi lisätietoa mm. ohjauksen ajankäytön seurannan oppilaitoskohtaisista tavoitteista, onnistumisista ja haasteista sekä ohjauksellisen työotteen vaikuttavuudesta opettajan työhön ja tutkinnon suorittajan tutkinnon suorittamiseen. 1.2 Selvityksen lähtökohdista Selvityksen asetelmaa pohdittaessa AiHe-projektin ohjausryhmä piti tärkeänä saada tietoa erityisesti opettajien ohjaukseen käyttämästä työajasta henkilökohtaistamisen kolmessa vaiheessa ja niiden sisällöissä. Myös haluttiin selvittää miten tutkintojen joustavoittaminen vaikuttaa opintojen keskeyttämisiin (ks. Spangar 2004, s ). Työpaikkaohjaajien ja arvioijien osuutta ohjauksen toteuttamisessa haluttiin myös tehdä näkyväksi. Kokonaisuuden hahmottamiseksi ohjauksen ajankäytön seurantaan päätettiin ottaa mukaan tutkinnon suorittajat ja muuta ohjausta, opastusta ja neuvontaa antavat henkilöstö. Ohjausryhmässä tähdennettiin, että ohjauksen ajankäytön seuraaminen ja siitä johtuvien järjestelyiden tulisi kuormittaa eri vastaajia mahdollisimman vähän. Selvityksen asetelma Selvityksen tulokset ja niistä tehdyt johtopäätökset perustuvat: määrälliseen dataan oppilaitoskohtaisiin laadullisiin raportteihin. Ohjauksen ajankäytön seurantaan osallistuneet oppilaitokset. Ohjauksen ajankäytön seurannan toteutti kolmetoista (26 %) 50:stä AiHe-oppilaitoksesta. Osallistuminen perustui vapaaehtoisuuteen, minkäänlaista harkintaa otoksen suhteen ei tehty, jolloin kysymys ei ole tilastollisesta satunnaisotoksesta vaan näytteestä. Oppilaitokset lukeutuivat isoihin koulutuskuntayhtymien monialayksikköihin, mutta mukana oli myös pieniä yhden koulutusalan oppilaitoksia. Oppilaitoksista yhdeksän lukeutui ammatillisiin oppilaitoksiin, joissa järjestetään sekä nuorten ammatillista koulutusta että aikuisten näyttötutkintoja. Oppilaitoksista kaksi oli aikuiskoulutuskeskuksia, yksi kansalaisopisto sekä yksi liikunta-alan erityisoppilaitos. 12 ohjauksen ajankäytön seuranta

13 Taulukossa 1a esitetään ohjauksen ajankäytön seurantaan osallistuneet koulutuksen järjestäjät, oppilaitokset ja tutkintojen määrä. Taulukossa 1b esitetään surantaan osallistuneet tutkinnot ja tutkinnon suorittajien määrä. Taulukko 1a. Ohjauksen ajankäytön seurantaan osallistuneet koulutuksen järjestäjät, oppilaitokset ja tutkintojen määrät. Koulutuksen järjestäjä Oppilaitoksen nimi Tutkintoja (24) Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Espoon seudun ammattiopisto, liiketalous- ja hallinto 1 Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Espoon seudun ammattiopisto, sosiaali- ja terveysala 6 Hyvinkään kaupunki Hyvinkään terveydenhuolto-oppilaitos 1 Jalasjärven ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry Kotkan Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Päijät-Hämeen koulutuskonserni/koulutuskeskus Salpaus Jalasjärven ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Jyväskylän aikuisopisto Karkun ja Nurmeksen evankelinen opisto Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Lahden ravitsemis- ja matkailualan oppilaitos Hengitysliitto Heli ry. Merikosken ammatillinen koulutuskeskus/aikuiskoulutus Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto, sosiaali- ja terveysalan yksikkö 3 Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Oulun seudun ammattiopisto, Kontinkankaan yksikkö 2 Porin aikuiskoulutussäätiö Porin Aikuiskoulutuskeskus 1 Suomen Urheiluopiston kannatusosakeyhtiö Suomen urheiluopisto 1 ohjauksen ajankäytön seurannan lähtökohdat ja tavoitteet 13

14 Taulukko 1b. Tutkinnot ja tutkinnon suorittajien määrä. Tutkinnon nimi: Tutkinnon suorittajien määrä Catering alan perustutkinto 15 Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto 7 Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto 15 Jalkojenhoidon ammattitutkinto 20 Koulunkäyntiavustajan ammattitutkinto 29 Laitoshuoltajan ammattitutkinto 24 Liiketalouden perustutkinto 18 Liikunnan ammattitutkinto 20 Linja-autonkuljettajan ammattitutkinto 17 Markkinointiviestinnän ammattitutkinto 14 Perhepäivähoitajan ammattitutkinto 20 Puhevammaisten tulkkipalvelun erikoisammattitutkinto 19 Ravintolakokin ammattitutkinto 10 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 115 Taloushallinnon ammattitutkinto 31 Tarjoilijan ammattitutkinto 6 Vanhustyön erikoisammattitutkinto 22 Yhteensä 402 Ohjauksen ajankäytön seurantaan osallistuneet koulutusalat. Ohjauksen ajankäyttöä seurattiin 5 koulutusalalla ja 17 eri tutkinnossa yhteensä 24:ssä eri koulutus- ja tutkintotyypeissä. Tutkinnoista sosiaali- ja terveysalan tutkinnot olivat suurin edustettu koulutusala, jossa noin 61 % ohjattavista tutkinnon suorittajista opiskeli; matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta tuli 18 % tutkinnon suorittajista, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalta 16 %. Tekniikan ja liikenteen- ja luonnonvara-aloilta näytteeseen osallistui vain kaksi tutkintoa ja 5 % tutkinnon suorittajista. (ks. liitetaulukko 1) Seuranta aloitettiin kaikissa tutkinnoissa tutkinnon suorittamiseen ja valmistavaan koulutukseen hakeutumisesta. Tätä edeltävää markkinointiin ja koulutussuunnitteluun käytettyä aikaa ei ole mitattu tässä selvityksessä. 14 ohjauksen ajankäytön seuranta

15 Hakeutuminen on lähtenyt liikkeelle tutkinnon suorittajien ja hakijoiden yhteydenotosta joko opettajiin tai yhteistyönä tehtyihin valintatilanteisiin kouluttajien, oppisopimuskoulutuksen edustajien ja työvoimahallinnon edustajien kanssa. Hakeutumisen vaiheen tutkinnon suorittajien absoluuttinen lukumäärä ei ole tiedossamme, koska hakijoista osa ei aloittanut tutkinnon suorittamista tai heidät ohjattiin muuhun koulutukseen. Taulukoissa 2 ja 3 esitetään ohjaustoimenpiteiden kohteina olleiden tutkinnon suorittajien määrät tutkinto- ja koulutustyypeittäin. Taulukko 2. Tutkinnon suorittajien määrät tutkintotyypeittäin. Tutkinnontyyppi n % perustutkinto (7) ammattitutkinto (13) erikoisammattitutkinto (3) Yhteensä Tutkinnon suorittajista suurin osa osallistui omaehtoiseen koulutukseen. NOSTE-ohjelman koulutuksessa tässä näytteessä oli vain 1 tutkinnon suorittajaa sekä muutama yksityisopiskelija. Taulukko 3. Tutkinnon suorittajien määrät koulutustyypeittäin. Koulutustyyppi n % Työvoimapoliittinen koulutus Omaehtoinen koulutus Oppisopimuskoulutus NOSTE-ohjelman koulutus 1 0,2 Yksityisopiskelija 4 0,8 Yhteensä ohjauksen ajankäytön seurannan lähtökohdat ja tavoitteet 15

16 Ohjauksen ajankäytön seurannan vastanneiden informanttien lukumäärä: Ohjauksen ajankäytön seurannan vastaajina on ollut opettajia tutkinnon suorittajia työpaikkaohjaajia ja arvioijia. Myös muuta ohjausta, opastusta ja neuvontaa antavia henkilöitä oli vastaajina, mutta heidän määränsä jäi pieneksi eikä tuloksia tässä esitetä heidän osaltaan. Tutkinnon suorittajien vastauksista saadaan epäsuorasti tietoa muun ohjauksen määrästä henkilökohtaistamisen eri vaiheissa. Taulukko 4. Ohjauksen ajankäytön seurannan informanttien määrät. Henkilökohtaistamisen kolme vaihetta Opettajat Tutkinnon suorittajat Työpaikkaohjaajat Yhteensä Hakeutuminen Tutkinnon suorittaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen Arvioijat 1.3 Tutkimusmenetelmät Suunnittelun toimeksianto oli selkeä. Ohjauksen aikatietojen seurannan välineen tulisi olla sellainen, että sillä voitaisiin luotettavasti ja taloudellisesti kerätä tietoa ohjauksen ajankäytöstä eri vastaajaryhmiltä. Välineen tulisi olla lisäksi helppokäyttöinen ja ymmärrettävä, niin että, kaikki informantit osaisivat helposti ja vaivatta tallentaa ohjauksen minuutit oikeisiin kohtiin. Kaikki Informantit seurasivat ohjauksen aikaa mutta tallensivat tietoja hieman eri tavoin. Opettajat tallensivat aikatietoja muita ryhmiä eritellymmin. Lähtökohtana oli: taloudellisuus ymmärrettävyys ja helppokäyttöisyys luotettavuus 16 ohjauksen ajankäytön seuranta

17 Miten aikatiedot tulisi kerätä? Alussa mietittiin vaihtoehtoa, jossa ohjauksen aikaa seurattaisiin kalenteripohjaisella tietojenkeräysalustalla. Vastaajat olisivat voineet tallentaa ohjauksen aikatiedot päivittäin ja saamansa / antamansa ohjauksen muodon mukaan. Näin olisi myös ohjauskertojen lukumääristä saatu tietoa. Kalenteripohjaisen erillisen ohjelmiston tai selainlaajennuksen rakentaminen osoittautui kuitenkin liian kalliiksi ja aikaa vieväksi toteuttaa. Näin päädyttiin kokonaistaloudellisesti parhaaseen vaihtoehtoon sähköiseen access-pohjaiseen tietokanta toteutukseen. Teknisestä toteutuksesta vastasi Opetushallitus. Ohjauksen aikatiedot tallennettiin Opetushallituksen ylläpitämille web-sivuille. Tekninen ohjeistus, ym. tarpeelliset ohjeet olivat helposti saatavilla ja tulostettavissa paperiversioina opettajien web-sivuilta. Toteutukseen sisältyi myös projektisuunnittelijan antama puhelintuki ja tietojen tallentamisen seuranta. Jokaisella käyttäjällä oli henkilökohtainen ja oppilaitoskohtaisen käyttäjätunnus. Ohjauksen aikatietojen tallentaminen edellytti taustatietolomakkeen täyttämistä. Liite A: Näyttötutkintotoiminnan henkilökohtaistamisen kolmen vaiheen ajankäytön seurannan ohje informantit seurasivat ohjauksen aikaa hieman eri tavoin: Opettajat seurasivat ohjauksen aikaa kolmessa vaiheessa ohjauksen tehtävien mukaan eriteltynä ohjausmuodoittain ohjauspaikan mukaan Tutkinnon suorittajat seurasivat saamansa ohjaksen kestoa kolmessa vaiheessa ohjausmuodoittain ohjauspaikan mukaan Työpaikkaohjaajat ja arvioijat seurasivat ohjaukseen käyttämäänsä aikaa ohjausmuodoittain Ohjausmuodon muuttujat olivat: Yksilöohjaus: kasvokkain / puhelinohjaus Sähköpostiohjaus Ryhmäohjaus Verkko-ohjaus Ohjauspaikan muuttujat: Oppilaitos Työpaikka Ohjaus muualla ohjauksen ajankäytön seurannan lähtökohdat ja tavoitteet 17

18 Ohjauspaikka voi olla joko oppilaitos, työpaikka tai milloin ohjaus tapahtuu muualla tarkoitetaan muun kuin opettajan, työpaikkaohjaajan ja arvioijan antamaa ohjausta. Muun ohjauksen asiantuntijoita ovat olleet erityisopettaja, logopedi, psykologi jne. Muun ohjauksen määrä ilmenee ainoastaa epäsuorasti tutkinnon suorittajien vastauksista. Liite B: Kuvaus henkilökohtaistamisen kolmesta vaiheesta eri informanttien näkökulmista ja Liite C: Esimerkki web-lomakkeista: opettajat. Seurannan päätyttyä oppilaitoksissa koottiin laadullinen raportti. Määrälliset aikatiedot eivät kerro, onko annettu tai saatu ohjaus ollut riittävää, oikea-aikaista ja vaikuttavaa. Tätä tarkoitusta varten seurannassa olleet raportoivat kokemuksistaan. Oppilaitoksissa laaditut laadulliset raportit käsittivät 11 puolistrukturoitua kysymystä ja yhden avokysymyksen. Aineisto kerättiin kevään 2006 aikana. Liite D. Oppilaitoskohtaisen raportoinnin ohje. Selvityksen prosessikuvaus ja luotettavuuden arviointi esitetään luvussa I. Tulokset (luku 3) esitetään taulukoissa, joissa ohjauksen aika esitetään: tunteina keskiarvoina (Ka.) keskihajontoina mediaaneina (md) vaihteluvälinä Joidenkin taulukossa esitettyjen arvojen kymmenyksissä esiintyy pieniä eroja, joka johtuu lukujen pyöristämisestä. 18 ohjauksen ajankäytön seuranta

19 2 HENKILÖKOHTAISTAMISEN KOLMIVAIHEINEN MALLI JA OHJAUS ø 2.1 Henkilökohtaistamisen kolmivaiheisen prosessin sisällön kuvaus Henkilökohtaistamisella tuetaan ja autetaan tutkinnon suorittajaa selviytymään tutkinnon suorittamisen polullaan eteenpäin tarkoituksenmukaisesti ja asiakaslähtöisesti. Henkilökohtaistaminen alkaa tutkinnon suorittajan ensimmäisestä yhteydenotosta ja päättyy tutkinnon tai sen osan valmistuttua. Henkilökohtaistaminen pitää sisällään tutkinnon suorittajan ja opiskelijan ohjauksen-, neuvonnan-, opetuksen- ja tukitoimien asiakaslähtöisen suunnittelun ja toteuttamisen. Henkilökohtaistaminen on sosiaalista toimintaa ja ilmenee sosiaalisena toimintana ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa neuvontana, ohjauksena ja myötäelämisenä. Henkilökohtaistaminen toimintana tapahtuu tutkinnon suorittamiseen tai koulutukseen hakeutumisessa, tutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. Hakeutumisen henkilökohtaistaminen Ohjauksen avulla selvitetään tutkinnon suorittajaksi aikovan lähtötilanne, tavoiteltu tutkinto, aikaisempi osaaminen ja erityistuen tarve. Henkilökohtaistamissuunnitelma on dokumentti, jonka tutkinnon suorittaja, opettaja ja työelämän edustaja allekirjoittavat. Suunnitelmaan kirjataan henkilön aikaisemmin osoitettu osaaminen (tutkintotodistukset ym.) ja saavutettu osaaminen (työkokemus, harrastukset). Osaamista verrataan tavoitellun tutkinnon tutkinnonperusteissa vaadittuihin ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin sekä ammattitaidon osoittamisen tapoihin. Osaamisesta tehdään johtopäätös, joka kirjataan suunnitelmaan. Suunnitelma on alustava ja sitä tarkennetaan prosessin kuluessa. On mahdollista, että henkilön aikaisemmin osoitettu osaaminen voi sellaisenaan käydä jonkun tutkinnon osan suoritukseksi tai henkilö henkilökohtaistamisen kolmivaiheinen malli ja ohjaus 19

20 ohjataan aikaisemmin saavuttamansa osaamisen perusteella suoraan tutkinnon osan suoritukseen. tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen Tutkinnon suorittaminen alkaa, kun arvioijat antavat päätöksen tutkinnon suorittajan aikaisemman osaamisen tunnustamiseksi. Tämän jälkeen tutkinnon suorittajaa, ohjataan ja neuvotaan tutkintoprosessin etenemisessä. Huomioidaan mahdollinen erityistuentarve tutkintojärjestelyissä. tarvittavan ammattitaidon henkilökohtaistaminen Jos tutkinnon suorittajalla ei ole aikaisempaa tutkinnon perusteiden edellyttämää osaamista, tutkinnon suorittajaa ohjataan hankkimaan tarvittava ammattitaito. Henkilökohtaistamisen kolme vaihetta, ja niiden järjestys on harkittu. Ohjauksen ajankäytön seurannan sisällöt noudattavat seuraavaa kuvausta: HAKEUTUMINEN Selvitetään hakijan lähtötilanne: tavoiteltu tutkinto tai -osa, elämäntilanne, koulutustarpeet ja -toiveet. Selvitetään hakijan aikaisemmin osoitettu osaaminen. Selvitetään aikaisemmin saavutettu osaaminen ja ohjataan näyttöön. Tehdään johtopäätös ja esitys näyttötutkinnon arvioijille. Tarvittaessa ohjataan tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen. Maahanmuuttajat arvioidaan erikseen. Arvioidaan tarvittavan ohjauksen ja tukitoimien tarve. TUTKINNON SUORITTAMINEN Päätetään aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. Suunnitellaan tutkinnon suorittajan kanssa hänelle soveltuvat tutkintosuoritusten järjestelyt, neuvotaan ja ohjataan tutkinnon suorittajaa tutkintosuoritusten suunnittelussa, otetaan huomioon tutkinnon suorittajan erityistarpeet ja lähtökohdat tutkintosuoritusten järjestelyissä, otetaan huomioon mahdolliset kieli- ja kulttuuritaustasta johtuvat erityisjärjestelyt, tarkennetaan tarvittaessa henkilökohtaistamissuunnitelmaa. 20 ohjauksen ajankäytön seuranta

21 TARVITTAVAN AMMATTITAIDON HANKKIMINEN Perehdytetään opiskelija itseensä oppijana. Tarjotaan opiskelijalle parhaiten soveltuvia monipuolisia koulutusmuotoja, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja oppimisjärjestelyjä. Ohjataan opiskelijaa hänelle soveltuvien joustavien henkilökohtaisten oppimispolkujen suunnittelussa ja opiskeluvalinnoissa. Ohjataan opiskelua, neuvotaan ja ohjataan opiskelijaa myös tarvittaessa muiden asiantuntijoiden tarjoamiin tukipalveluihin. Seurannassa ei selvitetä henkilökohtaistamisen vaiheiden pituutta, koska tutkinnon suorittajat etenevät oman henkilökohtaistamissuunnitelmansa mukaan. Selvityksen pääpaino on ollut ohjauksen keston selvittäminen opettajan työssä hakeutumisessa, tutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa. 2.2 Ohjauksen määrittely Edellisessä luvussa tuotiin esille henkilökohtaistamisen prosessi ja sisällöt, jotka toimivat myös ohjauspalveluiden viitekehyksenä. Henkilökohtaistamisen sisällöt määrittävät tutkinnon suorittajan tutkintopolun ohjauksen keskeiset tavoitteet ja tehtävät. AiHe-projektissa mukana olleet opettajat ja hankkeiden kanssa tekemisissä olleet työelämän edustajat ja muut sidosryhmien edustajat ovat projektin kuluessa joutuneet miettimään, miten henkilökohtaistaminen toiminnan tasolla toteutetaan kolmessa vaiheessa ja miten ohjaus kytkeytyy siihen. Tämän osaamisen perustalle myös ohjauksen ajankäytön seurannan toteuttaminen henkilökohtaistamisen kolmessa vaiheessa oli mahdollista rakentaa. Henkilökoihtaistamisen työväline on ohjaus. Ohjauksen kokonaisuuden kannalta keskeistä on ollut selvittää eri toimijoiden roolit ja työnjako sekä miten tutkinnon suorittajaa ohjataan ja miten sisällöltään laadukas ohjauksen asiantuntijuus varmistetaan eri tilanteissa niin oppilaitoksessa kuin työpaikoilla. Opetushallituksessa pidettiin elokuussa 2004 kaksi orientaatiotilaisuutta, joissa ohjauksen ajankäytön seurannan toteuttamiseen tutustuttiin. Orientaatiotilaisuuksissa määriteltiin keskeiset ohjaukseen liittyvät käsitteet ja tutustuttiin ohjauksen tekniseen ajankäytön seurannan välineeseen. henkilökohtaistamisen kolmivaiheinen malli ja ohjaus 21

22 Orientaatiotilaisuuksissa otettiin lähtökohdaksi viime vuosina yleistynyt konstruktivistiseen lähestymistapaan perustuva käsitys ohjauksesta ja opettamisesta. Sen myötä myös opettaminen ymmärretään entistä enemmän ohjauksellisia elementtejä sisältäväksi. Erotukseksi ohjauksesta, opetuksella tavoitellaan ennen kaikkea ammatillisten oppisisältöjen tiedollista ja taidollista haltuunottoa. Näin tapahtuva ohjaus, opastus ja opetus eivät ole tämän selvityksen ajankäytön seurannan kohteina. Tässä seurannassa henkilökohtaistamisen kolmen vaiheen sisällöt ja tutkinnon suorittajien ohjaustarpeet määrittivät ohjaustehtävää. Ohjaus on vuorovaikutteista ja siinä käytetään neuvottelevaa työotetta. Sen avulla kehitetään ja tuetaan asiakkaan itsetuntemusta, emotionaalista kasvua ja persoonallisuuden voimavaroja. Ohjaus voi koskea kohtaamista, itsetuntemuksen kehittämistä, tunteiden ja sisäisten konfliktien työstämistä tai ihmissuhteiden parantamista. Ohjaajan tehtävänä on auttaa asiakasta kysymystensä työstämisessä ja ratkaisemisessa kunnioittaen asiakkaan arvoja, voimavaroja ja kykyä tehdä valintoja kulttuurisista lähtökohdistaan käsin. (British Association for Counselling). Henkilökohtaistamisen näkökulmasta ohjauksella pyritään tutkinnon suorittajan kannalta miellkkäiden valintojen tekemiseen ja merkitykselliseen ohjaustoimintaan. Tämä edellyttää ohjauksen suunnittelussa ja toteuttamisessa niin opiskelijan oman osaamishistorian, tämän hetken ja tulevaisuuden huomioonottamista (Ihanainen 2004). Ohjaus ei ole opetuksen lisäksi terapiaa, jossa ohjaaja yrittää diagnosoida tutkinnon suorittajan käyttäytymistä. Ohjauksen tulisi kuitenkin olla henkilökohtaista ja tunteiden pitäisi saada olla siinä mukana. Ohjauskeskusteluissa voidaan kuitenkin puhua tuskasta, kipeistä asioista, menetyksistä ja ahdistuksesta samoin kuin ongelmanratkaisun käytännön kysymyksistä. (R. Vance Peavy: Sosiodynaaminen näkökulma käytännössä, teoksessa Onnismaa, Pasanen ja Spangar 2004, 21). Edellä sanotun lisäksi ohjaus määriteltiin ajan, huomion ja kunnioituksen antamiseksi tutkinnon suorittajan tai koulutukseen hakeutuvan opiskelijan opiskelu- ja oppimiprosessille, ammatilliselle kehittymiselle ja tuon vaiheen elämäntapahtumien käsittelylle. Ohjauksessa kohdistetaan mielenkiinto opiskelijan toimintaan niin, että he tulevat kuulluiksi opiskeluaan, oppimistaan ja ammatillista kehittymistään koskevissa asioissa. Ohjaajan rooli on kuunnella, tukea ja kannustaa asiakastaan löytämään hänen tilanteeseensa ja hänelle luontevin tapa osoittaa ammatillinen osaamisensa. (Gunnar ym. 2004). Ohjauksen keinoja ovat yleinen ohjaus, 22 ohjauksen ajankäytön seuranta

23 henkilökohtainen ohjaus tai erityisohjaus. Yleinen ohjaus sisältää myös opastamista, neuvontaa ja tiedottamista. Ohjaus on yleisesti omaksutun käsityksen mukaan asiakkaan tarpeista lähtevä, joko yksilöllinen tai ryhmässä tapahtuva vuorvovaikutusprosessi. Ohjauksen ajankäytössä seurattiin aikaa seuraavissa ohjausmuodoissa: Henkilökohtainen/yksilöllinen ohjaus on prosessi, joka etenee koko aikuisoppijan henkilökohtaistetun näyttötutkintopolun ajan. Ohjauksen tavoitteena on tukea oppijaa löytämään hänelle itselleen sopivin näyttötutkintopolku erilaisia oppimisympäristöjä parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntäen. Ohjaajan ammattitaitoa on valita kuhunkin ohjaustilanteeseen sopivat työskentelyotteet ja -menetelmät, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan ja tutkintoprosessi etenee. Esimerkiksi Osaan.fi on väline, jonka avulla tutkinnon suorittaja voi perehtyä ja arvioida osaamistaan suhteessa tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin. Henkilökohtainen ohjauksen aika määriteltiin kasvokkain, puhelimessa, sähköpostitse tai verkossa tapahtuvaksi. Ryhmäohjaus. Ryhmäohjauksella tarkoitetaan ohjattua, tavoitteellista ryhmää, jolla on alku ja loppu. Ryhmän yleisiä tunnusmerkkejä ovat tietty koko, tarkoitus, säännöt, vuorovaikutus, työnjako ja roolit sekä johtajuus. Ryhmän tuki tutkinnon suorittamisessa ja ammatillisen identiteetin kehittymisessä on keskeinen. Vaikka osallistujat ovat hankkineet osaamistaan hyvinkin erilaisilla tavoilla ja erilaisten elämänkokemusten kautta ja kulkevat henkilökohtaista oppimispolkuaan, kaikilla on yhteinen tavoite: tutkinnon suorittaminen. (Gunnar ym. 2004). Ryhmäohjauksella tarkoitetaan yleensä opiskelutilassa tapahtuvaa ohjausta. Verkko-ohjaus. Verkko-ohjaus on aina välineellistä sekä teknisesti- että ihimillisesti vuorovaikutuksellista. Teknisesti vuorovaikutuksellinen ohjaus voi olla esimerkiksi erilaisia itseohjautuvia testejä, jotka sisältävät palautteessaan toimintaa ohjaavaa informaatiota. Verkossa inhimillinen vuorovaikutus on välittynyttä ja se toimii verkon kommunikaatiivisen luonteen asettamassa viitekehyksessä. Verkossa inhimillinen vuorovaikutus toteutuu virtuaalisesti. (Ihanainen ym. 2004). Verkossa voi ohjata sekä ryhmää että yksilöä. henkilökohtaistamisen kolmivaiheinen malli ja ohjaus 23

24 2.3 Ohjauksen kokonaisuus kenelle ohjaustehtävä kuuluu? Ohjauksen ajankäytön seurannassa ohjaustehtävän, opastuksen, neuvonnan ja tiedottamisennähtiin kuuluvan, ei vain ohjauksen ammattilaisille vaan myös opettajille ja muulle oppilaitoksen henkilöstölle. Ohjauksen ajankäytön seuranta haastaa jokaista toimijaa miettimään omaa rooliaan henkilökohtaistamisessa. Kaikkien ei tarvitse ohjauksen asiantuntijoita, tärkeintä on se, että ohjauksen rakenteet ja asiantuntijoiden työnjako ovat eri toimijoille selvillä ja asiakas saa laadukasta ohjausta oikea-aikaisesti ja tarpeidensa mukaisesti. Kumppanuus. Ohjauksen kehittäminen verkostossa edellyttää että selvitetään opettajien, työpaikkaohjaajien, vastuukouluttajien, ohjaavien kouluttajien ja muiden sidosryhmien asiantuntijoiden roolit ja tehtävät, jotta päällekkäisistä ja epätarkoituksenmukaisista käytännöistä voitaisiin luopua. Ohjauksen kokonaisuuden kehittämisessä on kysymys verkostoituvan työtavan kehittämisestä ja johtamisesta. Verkostossa on mietittävä minkälaista ohjausta, kenen kanssa ja missä tutkinnon suorittajan tulisi ohjausta saada. Verkostoituva työtapa edellyttää avoimuutta kumppaneiden välillä ja toistensa asiantuntijuuden hyväksyvää ja kunnioittavaa työskentelytapaa. Henkilökohtaistamisen edellytyksenä on eri toimijoiden osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen perustuvan asiakaslähtöisen näyttötutkintotoiminnan periaatteiden tuntemus. Myös markkinoinnissa, tiedottamisessa ja opastuksessa tulee ilmetä henkilökohtaistamisen periaatteet. 24 ohjauksen ajankäytön seuranta

25 3 OHJAUKSEN AJANKÄYTÖN SEURANNAN TULOKSET HENKILÖKOHTAISTAMISEN KOLMESSA VAIHEESSA ø Tulokset ja tehdyt johtopäätökset perustuvat oppilaitoskohtaisiin määrällisiin tietoihin sekä laadullisiin raportteihin. Seuranta toteutettiin 8/ /2005. Seuranta-ajan kuluessa koko tutkinnon suoritti 96 tutkinnon suorittajaa (24 %, n = 402), keskeyttäneiden määrä oli 52 (13 %) ja vain valmistavaan koulutukseen osallistui 20 (5 %). Osatutkinnon suorituksia oli 230:llä tutkinnon suorittajalla, jotka olivat ilmoittaneet jatkavansa tutkinnon suorittamistaan vielä keväällä Tällä joukolla oli arvion mukaan noin 25 % tutkinnosta suorittamatta seurannan päättyessä. Seurannan päättyessä 213 tutkinnon suorittajaa on oppilaitoksissa edelleen kirjoilla ja jatkavat tutkinnon suorittamistaan. Tuloksista osa esitetään kattavammin liitetaulukoissa, joiden tarkastelussa esitetään vain keskeisimmät tulokset. Tulokset esitetään tutkimusongelmittain: A. Ohjauksen ajankäyttö numeroina B. Kommentit 3.1 Opettajien ohjauksen ajankäyttö Ohjauksen osuus opettajien kokonaistyöajasta 1 Kuinka paljon opettajat käyttävät tutkinnon suorittajien ohjaukseen aikaa kokonaistyöajastaan: hakeutumisessa, tutkinnon suorittamisessa ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa? ohjauksen ajankäytön seurannan tulokset henkilökohtaistamisen kolmessa vaiheessa 25

26 Tässä luvussa tarkastellaan opettajan ohjaukseen käyttämän ajan osuutta opettajan kokonaistyöajasta. Kokonaistyöaika muodostuu opettajien opetus- ja ohjausajasta, muusta työajasta ja edellytysten kehittämiseen käytetystä työajasta. Ohjauksen aika käsittää kaiken ohjauksen ajankäytön, jonka opettajat ovat käyttäneet tutkinnon suorittajan henkilökohtaiseen ja ryhmäohjaukseen henkilökohtaistamisen kolmessa vaiheessa. Taulukossa 5 esitetyt luvut edustavat näytettä, jossa oli mukana opettajia (n = 70) 17:sta eri tutkinnosta sekä kaikista tutkinto- ja koulutustyypeistä. Ohjauksen osuus opettajien kokonaistyöajasta kaikissa vaiheissa oli yhteensä 11,5 %, mikä tarkoittaa keskimäärin 4 ohjaustuntia viikossa/opettaja. Oppilaitoskohtaisessa tarkastelussa ohjauksen osuus opettajan kokonaistyössä vaihteli 1,4 10,9 %:iin hakeutumisen vaiheessa, muissa vaiheissa vaihtelu oli pienempää. Vaihtelu hakeutumisen vaiheessa selittyy osittain sillä, että ohjausta antavat myös oppisopimustarkastajat ja mm. työvoimaneuvojat eri koulutustyypeissä. Opintoalojen vertailussa opettajien ohjauksen keston prosentuaalinen osuus työajasta oli samaa tasoa sosiaali- ja terveysalalla, majoitus-, ravitsemis- ja talousalalla sekä kaupan ja hallinnon aloilla. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalojen tutkinnoissa opettajien ohjaukseen käytetyn ajan ja kokonaistyöajan suhde oli hakeutumisessa 9,8 %, tutkinnon suorittamisessa 13,1 % ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisessa 17,5 % ja ohjauksen osuus kokonaisuudessaan oli 13,8 %. Keskiarvon vaihtelut tässä näytteessä selittyvät ensisijaisesti koulutustyypeistä johtuvilla seikoilla. Taulukko 5. Ohjauksen osuus opettajien kokonaistyöajasta henkilökohtaistamisen kolmessa vaiheessa (tuntia). Henkilökohtaistamisen vaiheet Kokonaistyöaika Ohjauksen aika Ohjauksen osuus työajasta n Yhteensä Ka. Yhteensä Ka. % Hakeutuminen ,7 Tutkinnon suorittaminen ,7 Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen ,7 Yhteensä 70* ,5 * Sama henkilö voi antaa ohjausta monessa vaiheessa. Huom! Taulukon opettajien määrä n = 70 poikkeaa muualla esitettyjen opettajia koskevien talutkoiden laskelmien pohjana käytetystä määrästä n = ohjauksen ajankäytön seuranta

27 Kommentit. Opettajat raportoivat, että ohjaukseen käytetty aika ei ollut vielä riittävää ohjauksen laadukkaalle henkilökohtaistamisen tehtävien mukaiselle toteuttamiselle. Oppilaitoksissa onnistuttiin kuitenkin kohdentamaan resursseja uudella tavalla henkilökohtaistamisen kolmeen vaiheeseen. Ajankäytön seuranta oli tuntuman hakemista asiakaslähtöiseen toimintaan, henkilökohtaistamisen tehtävien edellyttämään toimintaan nähden resurssit olivat vielä monessa paikassa alimitoitettuja. Arviot ohjauksen osuudesta opettajan työssä ennen seurannan alkamista vaihtelivat noin %. Ohjauksen resurssit kohdentuivat henkilökohtaistamiseen eri tavoin koulutustyypeissä. Valtionosuusrahoitteisissa koulutuksissa korostui oppilaitoksissa tehtävä ohjaustyö. Esimerkiksi eräässä oppilaitoksessa resurssien kohdentamisessa hyödynnettiin kokonaistyöajassa olevaa henkilökuntaa, koulutusjohtajaa, ryhmävastaavaa ja opintosihteereitä. Ennen tutkinnon suorittajaksi valintaa nämä henkilöt vastasivat puhelin- ja sähköpostitiedusteluihin ja antaneet myös henkilökohtaista ohjausta silloin, kun siihen oli tarvetta. Hakeutumisessa pidettiin infotilaisuuksia, joissa kerrottiin näyttötutkintojen suorittamisesta. Näitä tilaisuuksia vetivät koulutusjohtaja ja opinto-ohjaaja. Tutkinnosta tai tutkinnon tasosta riippuen on tehty soveltuvuuskokeita, joihin esimerkiksi ammattitaineiden opettajille on resursoitu aikaa työtunteina. Ammattitutkinnossa valintahaastattelut ovat tehneet koulutusjohtaja ja ryhmäohjaaja. Tutkinnon suorittajaksi valinnan jälkeen ryhmäohjaajalle on resursoitu ohjaustunteja, jotka ovat kohdentuneet henkilökohtaistamissuunnitelmien laatimiseen. Muissa vaiheissa opettajille on resursoitu yksilö- ja ryhmäohjaukseen tunteja. Oppisopimus- ja työvoimahallinnon rahoittamissa koulutuksissa ohjauspalveluita tarjoavat ja antavat koulutustarkastajat ja työvoimaneuvojat, jolloin resursseja koulutusorganisaation näkökulmasta säästyy erityisesti hakeutumisen vaiheessa. Verkostoituminen edellyttää kuitenkin selkeätä työnjakoa ja tehtävistä sopimista henkilökohtaistamisen periaatteita noudattaen, muutoin vaarana on tutkinnon suorittamiseen hakeutuvan ohjaaminen valmistavaan koulutukseen ilman että hänen osaamisestaan on tehty johtopäätöstä. Eräs opettaja raportoi: Pilotti oli työvoimapoliittista koulutusta, eikä opiskelijalla tai oppilaitoksella näin ollen ole intressiä nopeuttaa tutkinnon suorittamista tai lyhentää myös opiskelun kestoa. Oppisopimuskoulutuksissa resurssien käyttöä voisi myös tehostaa. Osaamisen tunnistamista tehdään mutta osaamisesta ei tehdä yhteenvetoa suhteessa tutkinnon perusteissa esitettyihin ammattitaitovaatimuksiin, vaan kansalaiset ohjataan valmistavaan koulutukseen. ohjauksen ajankäytön seurannan tulokset henkilökohtaistamisen kolmessa vaiheessa 27

28 3.1.2 Opettajien taustan vaikutus annetun ohjauksen määrään 2 Kuinka paljon opettajien tausta ja tehtävä vaikuttavat annetun ohjauksen määrään? Ohjauksen ajankäytön seurantaan osallistuneista opettajista miehiä oli viidesosa ja naisia oli 70 (74 %). Sukupuolten välillä ohjausaikojen keskiarvojen vertailu osoitti pientä vaihtelua, joka ei ollut tilastollisesti merkitsevää. Ohjaajan iällä, koulutuksella tai sillä toimiko hän eri tutkinto- tai koulutustyypeissä ei ollut merkitystä annetun ohjauksen määrään (Anova, t-testi). Liitteessä 1 on yhteenveto mukana olleiden opettajien taustamuuttujista. Ohjaustyö jakautuu opettajien kesken epätasaisesti. Taulukossa 6 on viisi tehtäväaluetta, joista opettajia pyydettiin valitsemaan tehtäviinsä sopivimmat vaihtoehdot. Vastanneista 85 %:lla tehtäväalue näyttötutkintotoiminnassa oli tutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Suurin osa opettajista toimi useammalla kuin yhdellä tehtäväalueella. Vain yhdessä tehtävässä opettajista ilmoitti toimivansa 36 (38 %), näistä 30 tutkintoon valmistavassa koulutuksessa, yksi pelkästään näyttöjen arvioinnissa, neljä ohjaajana ja yksi työpaikkaohjaajana. Opettajista 21 (22 %) ilmoitti toimivansa kahdessa eri tehtävässä, näistä vastaajista 11 toimi tutkintoon valmistavassa koulutuksessa kouluttajana ja näyttöjen arvioijana, loput 10 erilaisten tehtävien kombinaatioissa. Opettajista 14 (15 %) ilmoitti toimivansa kolmella tehtäväalueella, näistä 11 tutkintoon Taulukko 6. Opettajien tehtäväalueet näyttötutkintotoiminnassa. Näyttötutkintotoiminnan tehtäväalueet n % tutkintoon valmistavassa koulutuksessa näyttötutkintojen järjestämisessä näyttöjen arvioijana ohjaajana työssä oppimisen ohjaajana Yhteensä ohjauksen ajankäytön seuranta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 43/011/2006

HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 43/011/2006 HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 2006 MÄÄRÄYS 43/011/2006 ISBN 13: 978 952 13 3094 0 (nid.) ISBN 10: 958 13 3094 5 (nid.) ISBN 13: 978 952 13 3095 7 (pdf) ISBN 10: 952 13 3095 3 (pdf) OPETUSHALLITUS 1 Dno

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINNOT AMMATILLISESSA AIKUISKOULUTUKSESSA

NÄYTTÖTUTKINNOT AMMATILLISESSA AIKUISKOULUTUKSESSA NÄYTTÖTUTKINNOT AMMATILLISESSA AIKUISKOULUTUKSESSA 1. Koulutusjärjestelmä 2. Lainsäädäntö 3. Henkilökohtaistamista ohjaava määräys 4. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 1 1. SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

JOENSUU KITEE LIEKSA OUTOKUMPU. Henkilökohtaistaminen ja osaamisen tunnustaminen Aino Rikkinen

JOENSUU KITEE LIEKSA OUTOKUMPU. Henkilökohtaistaminen ja osaamisen tunnustaminen Aino Rikkinen JOENSUU KITEE LIEKSA OUTOKUMPU Henkilökohtaistaminen ja osaamisen tunnustaminen 20.9.2007 Tehokkuutta ja joustavuutta periaatteena toiminnan joustavuus ja luotettavuus aikaa, huomiota ja kunnioitusta asiakkaalle

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti. Minna Bálint Opetushallitus AMPA

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti. Minna Bálint Opetushallitus AMPA Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Minna Bálint Opetushallitus AMPA Henkilökohtaistaminen A 794/2015 voimaan 1.8.2015 Laatu Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

VST. Osaamisen ja sivistyksen asialla

VST.  Osaamisen ja sivistyksen asialla VST www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Näyttötutkinnot Ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia tutkintoja Työkokemuksella, opinnoissa tai muun toiminnan kautta hankittu osaaminen osoitetaan

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa

Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa Henkilökohtaistaminen perhepäivähoitajan ammattitutkinnossa Helsinki 19.3.2015 Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät, yhteisöt

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 21.11.2016 1 Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Reformi 2018?: Ammatillisen toisen asteen koulutuksen yhtenäistäminen Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1 SAMIedun organisaatio Yhteensä noin 5500 Opiskelijaa

Lisätiedot

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta  ja Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

erityisohjauksen kehittämiseen

erityisohjauksen kehittämiseen Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998,

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA 3 op

HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA 3 op HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA 3 op Koulutuksen sisältösuunnitelma Maanantai 22.11.2010 Klo 9-11.30 Koulutukseen osallistujat Koulutuksen tavoitteet ja sisällöt Ennakkotehtävä; mitä tiedän henkilökohtaistamisesta

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

KULJETUSALAN TUTKINTOTOIMIKUNTA (8244) NÄYTTÖJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAA (NÄYTTÖSUUNNITELMAA) KOSKEVA OHJEISTUS

KULJETUSALAN TUTKINTOTOIMIKUNTA (8244) NÄYTTÖJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAA (NÄYTTÖSUUNNITELMAA) KOSKEVA OHJEISTUS NÄYTTÖJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAA (NÄYTTÖSUUNNITELMAA) KOSKEVA OHJEISTUS Tutkintotoimikunnalle järjestämissopimusasiakirjan liitteenä esitettävä näyttöjen järjestämissuunnitelma tulee laatia tutkinnon

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA 1 HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA Hakeutuminen Tiedon kirjaamis- ja siirtolupa Tietojen kirjaamisen on kysytty lupa kyllä ei Tässä henkilökohtaistamissuunnitelmassa olevia tietoja saa antaa valmistavassa

Lisätiedot

Näyttötutkintostrategia

Näyttötutkintostrategia Näyttötutkintostrategia Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jämsän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän aikuisopiston

Lisätiedot

OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH)

OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH) Espoon seudun koulutkuntayhtymä Omnia PL 77700 02070 ESPOON KAUPUNKI omnia.fi OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH) Sosiaali- ja terveysalan pertutkinto, lähihoitaja Omnia, aikuisopisto Mallissa oppimisvalmiuksia

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioinnin opas

Näyttötutkinnon arvioinnin opas Näyttötutkinnon arvioinnin opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS 10.2.2014 1 Yleistä näyttötutkinnosta NÄYTTÖTUTKINNOT ovat työelämän tutkintoja Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 18.11.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintorakenteen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA Selvitetään, mitä jo osaan Hakeutuminen, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Suunnittelen, miten opiskelen ja hankin tarvittavan ammattitaidon Tarvittavan ammattitaidon

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia

Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia Jalkojenhoidon ja kipsausalan yhteistyöpäivä 14.12.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi?

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä 23.10.2015 Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta 8509 Soila Osaamisen

Lisätiedot

VERTAA KOULUTUSTOIMIJOITA

VERTAA KOULUTUSTOIMIJOITA Tietolähde AIPAL-palautejärjestelmä 21.04.2015 08:13 VERTAA KOULUTUSTOIMIJOITA Kouvolan kaupunki Vastaajien kokonaismäärä 356 22411 Kohderyhmän koko 590 94211 60 % 24 % 01.01.2014 Raportin vertailujakso

Lisätiedot

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Laadukas arvionti. On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys.

Laadukas arvionti. On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys. Laadukas arvionti On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys. (E.Hubbar) Pirkko Huuhka Tutkintotoimikunnan puheenjohtaja 29.9.2015 Erikoisammattitutkinnon

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Tutkintovastaavan rooli

Tutkintovastaavan rooli Tutkintovastaavan rooli Kouluttaja Katri Hemmilä tutkintovastaava Omnian aikuisopisto Omnian aikuisopisto Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia on monialainen ammatillisen koulutuksen järjestäjä Jäsenkunnat

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 7.2.2013 M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulos) arvioidaan mahdollisimman

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Ohjeet tutkintojen järjestäjille

Ohjeet tutkintojen järjestäjille Ohjeet tutkintojen järjestäjille 2.6.2008 Leipomoalan tutkintotoimikunta nro 8086 Leipomoalan tutkintotoimikunnan toimialaan kuuluvat tutkinnot: elintarvikealan perustutkinto; leipomoalan osaamisala, leipuri-kondiittori

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Opintopolku ja muut oppijan palvelut infotilaisuus Messukeskus

Opintopolku ja muut oppijan palvelut infotilaisuus Messukeskus Opintopolku ja muut oppijan palvelut infotilaisuus 11.11.2016 Messukeskus Ammatillinen koulutus uudistuu ajankohtaista reformista Opetusneuvos Erja Kärnä, Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen reformi

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Tutkintotoimikunnan seminaari Paasitorni

Tutkintotoimikunnan seminaari Paasitorni Seminaari liiketalouden perustutkinto, merkonomin uudet perusteet Paasitorni 25.5.2010 1 Sisältö Näyttöjen järjestämissopimus ja suunnitelma Tekeminen Erityistä huomioitavaa Näyttötutkinnon henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTO- TOIMINNAN KEHITTÄMISSEMINAARI. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

NÄYTTÖTUTKINTO- TOIMINNAN KEHITTÄMISSEMINAARI. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos NÄYTTÖTUTKINTO- TOIMINNAN KEHITTÄMISSEMINAARI Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Opiskelijat näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa v. 2012 oppilaitos

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Tutkintosuoritusten arviointi

Tutkintosuoritusten arviointi Tutkintosuoritusten arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tutkinnon perusteet (1) Ammattitaitovaatimukset kertovat sen, mitä

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 1 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 www.jao.fi/fi/jyvaskylan-oppisopimuskeskus oppisopimus@jao.fi 2 Oppisopimuskoulutus

Lisätiedot