TYÖNTEKIJÖIDEN SITOUTTAMINEN

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖNTEKIJÖIDEN SITOUTTAMINEN"

Transkriptio

1 TYÖNTEKIJÖIDEN SITOUTTAMINEN Kaisa Jokela TIIVISTELMÄ Uudenlaisen hyvinvointiteknologian ja sitä myötä uuden työmenetelmän käyttöönotto vaatii panostusta sekä alkuvaiheen käytön opettelussa että toiminnan juurruttamisen varmistamisessa. Pysyvän työkäytännön muutoksen aikaan saaminen edellyttää paljon työtä ja henkilöstön perehdyttämistä. Toiminnan suunnittelu, käyttökohteiden kehittäminen, hyötyjen havainnointi sekä hyvien ja huonojen puolien avoin pohdinta yhdessä loppukäyttäjien kanssa (tässä artikkelissa: ikäihmisten parissa työskentelevä hoitohenkilökunta) edistävät teknologian juurtumista arjen työvälineeksi. Yleisesti hyvinvointiteknologian käyttöönotossa näyttää korostuvan seuraavat kolme tekijää, jotka kaikki täytyy ottaa huomioon samanaikaisesti: teknologian täytyy olla helppokäyttöistä, selkeästi käyttäjien tarpeeseen suunnattua ja hyödyllistä; johdon, esimiestason ja käyttöönottoa toteuttavien henkilöiden täytyy huolella valmistella organisaatiota lähestyviin muutoksiin; työntekijöillä täytyy olla mahdollisuus kehittää taitojaan, hyödyntää omaa ammattitaitoaan ja olla mukana kehittämässä uutta toimintamallia käyttöönoton edetessä. Artikkelissa kuvaillaan loppukäyttäjien sitoutumisja muutosprosessin vaiheita, kerrotaan tapauskohtaisesti Naantalin kokemuksia uuden työvälineen käyttöönotosta, ja lopuksi kootaan käyttöönoton ja henkilökunnan sitouttamisen muistilista lähdekirjallisuuden ja omien kokemusten perusteella.

2 1. TEKNOLOGIA, TYÖNTEKIJÄT JA SOSIAALINEN JÄRJESTELMÄ Uusien innovatiivisten ratkaisuiden käyttöönoton vaihe on kaikkein tärkein ja toisaalta myös hankalin askel uusien työkäytäntöjen omaksumisessa. Hyvästä ja helppokäyttöisestä hyvinvointiteknologiasta ei ole mitään hyötyä, jos sitä ei käytetä tarkoituksenmukaisella ja tehokkaalla tavalla. Teknologian omaksuminen ja käyttöön sitoutuminen on keskeinen osa muutosprosessissa, jonka uudenlainen teknologia väistämättä synnyttää loppukäyttäjissä (tässä artikkelissa loppukäyttäjällä viitataan pääosin ikäihmisten parissa työskentelevään hoitohenkilökuntaan). Henkilökunnalle pitää antaa tarpeeksi aikaa oppia uutta ja mahdollisuuksia arvioida mitä he ovat oppineet. Muutos kohti uudenlaista työtapaa vaatii sekä perusteellista valmistautumista että vankkaa tukea esimiestasolta. Uusi menetelmä pakottaa hoitohenkilökunnan muuttamaan tuttuja perinteisiä työrooleja ja työnteon käytäntöjä. Alun perin henkilökunta kun on valinnut työskentelevänsä ihmisten, ei teknologian kanssa. Hyvinvointiteknologian ja etäpalveluiden käyttöönotto on monimutkainen prosessi, joka vaatii huolellista etukäteissuunnittelua. Käyttöönotossa tulee huomioida monet teknologiaan, työntekijöihin ja sosiaaliseen järjestelmään liittyvät tekijät. (Vuononvirta et al. 2009, 281.) Teknologian aiheuttamia työntekijöihin kohdistuvia vaikutuksia on monenlaisia. Nämä vaikutukset voivat kohdistua esimerkiksi yhteisöön, ajankäyttöön, tiedonkulkuun, asenteisiin ja ristiriitoihin, osallisuuteen, työn mielekkyyteen ja koulutustarpeisiin sekä palveluihin ja taloustilanteeseen. Lisäksi teknologialla saattaa olla vaikutuksia työpaikan imagoon. (Melkas et al. 2007b, 59.) Uudenlaisen hyvinvointiteknologiaa hyödyntävän toimintamallin käyttöönotto vaatii onnistumista sekä yksilöön, teknologiaan että sosiaaliseen järjestelmään liittyvien muuttujien kohdalla. Vuononvirran et al. (2009, 272) tutkimuksessa tutkittiin terveyskeskustyöntekijöiden kokemuksia etäterveydenhuollon käyttöönotosta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää keskeisimpiä etäterveydenhuollon käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä sekä käyttöönottoon liittyviä hyötyjä terveyskeskustyöntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksessa etäterveydenhuollon käyttöönottoon vaikuttavista seikoista useimmin mainittiin toimintamalliin liittyvistä tekijöistä helppokäyttöisyys, hyöty ja tarve

3 käytölle. Työntekijään liittyvistä tekijöistä useimmin mainittiin asenteet ja sosiaaliseen järjestelmään liittyvistä tekijöistä ajan puute. (Vuononvirta et al. 2009, 275.) Kansten (2011) mukaan yksi merkittävä tekijä hoitohenkilöstön myönteisten työasenteiden muodostumiseen on onnistunut johtajuus. Yleisesti hyvinvointiteknologian käyttöönotossa näyttää korostuvan kolme päätekijää. Kaikki nämä tekijät täytyy ottaa huomioon samanaikaisesti: teknologian täytyy olla helppokäyttöistä, selkeästi käyttäjien tarpeeseen suunnattua ja hyödyllistä; johdon, esimiestason ja käyttöönottoa toteuttavien henkilöiden täytyy huolella valmistella organisaatiota lähestyviin muutoksiin; työntekijöillä täytyy olla mahdollisuus kehittää taitojaan, hyödyntää omaa ammattitaitoaan ja olla mukana kehittämässä uutta toimintamallia käyttöönoton edetessä. 2. KÄYTTÖÖNOTTOPROSESSI Rogersin (2003, 20) mukaan uusien innovatiivisten menetelmien käyttöönoton prosessin pituuteen vaikuttavat monet tekijät, joita ovat muun muassa uuden innovaation mukanaan tuoma etu vanhaan käytänteeseen verrattuna ja yhteensopivuus käyttöönottajien olemassa olevien arvojen, kokemusten ja tarpeiden kanssa. Mikäli uusi menetelmä ei ole yhteensopiva näiden kanssa, on käyttöönotto hidasta. Muita käyttöönottoon vaikuttavia asioita ovat uuden menetelmän monimutkaisuus sekä tulosten konkreettisuus. Käyttöönottoa tukee testausmahdollisuus sekä käyttöönoton jälkeen suhteellisen nopeasti ja konkreettisesti nähtävissä olevat tulokset. Myös Mahoneyn (2010, 78) ja Vuononvirran et al. (2009, 280) mukaan uuden teknologian omaksumiselle tärkeää on loppukäyttäjän kyky havaita sen käyttöarvo suhteessa omiin toiveisiin sen hyödyistä, ja käyttöönoton perusteluissa kannattaakin painottaa siitä koituvia hyötyjä. Perustana hyvinvointiteknologian järkevälle käytölle on sen vaikutusten huomioon ottaminen ennakolta sekä perehdytyksen hoitaminen asiallisesti ja kärsivällisesti (Melkas et al. 2007b, 60). Jo uusien hankkeiden suunnitteluvaiheessa pitäisi ottaa mukaan varsinaiset ratkaisun loppukäyttäjät. Osallistaminen, yhdessä suunnittelu ja kaikkien näkökulmat huomioiva tekeminen ovat hyvä keino ehkäistä myös muutosvastarintaa. Vuononvirran et

4 al. (2009, 280) mukaan työntekijöillä on keskeinen merkitys uusien teknologiaratkaisujen käyttöönotossa, ja siksi tulevien hankkeiden suunnittelussa pitäisi ottaa huomioon monet työntekijöiden näkökulmasta käyttöönottoon vaikuttavat tekijät. Myös aiempien tutkimusten mukaan näyttää siltä, että henkilökunnan edustajat todennäköisesti suhtautuvat uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin positiivisesti, mikäli he ovat olleet mukana käyttöönotettavan prosessin suunnittelussa (Huryk 2010, 610). Sitoutumista muutokseen voidaan parhaiten tukea osallistavalla suunnittelulla, jossa työntekijät osallistuvat tarpeiden, ratkaisuvaihtoehtojen ja ratkaisujen määrittelyyn (Valkeakari & Hyppönen 2009, 6). Koulutuksen ja tiedotuksen suunnittelu, muutosvastarinnan ennakointi ja sen ehkäisy ovat oleellinen osa käyttöönoton suunnittelua. Muutoksen ankkuroiminen suunnitteluvaiheesta asti kiinteästi olevassa olevaan toimintaan ja organisaation toimintakulttuuriin on pääroolissa vastarinnan hallitsemiseksi. (Hyppönen & Niska 2008, 50.) Kansten (2011) mukaan johtajuudella on tärkeä merkitys teknologian käyttöön otossa. Esimiehen sitoutuneisuus, mukana olo ja innostuneisuus saavat myös henkilökunnan sitoutumaan teknologian kokeiluun ja käyttöön. Käytön omaksumista osaksi omaa työtään edesauttaa myös, jos henkilökunnan joukossa on muutosagentti, joka vie asiaa työyhteisössä eteenpäin perehdyttäen ja kannustaen muita mukaan. Kuten jo aiemmin on todettu, merkittävä yksittäistä työntekijää motivoiva tekijä uusien menetelmien käyttöönotossa on hänen itsensä saama hyöty. Teknologian vaikutukset ovat usein välillisiä ja vaikeasti havaittavia (Melkas et al. 2007b, 56). Sähköisten palveluiden ja hyvinvointiteknologian käyttöönotossa ei perinteinen käyttöönotto riitä, vaan muutokset on tehtävä ennen kaikkea organisaation sisäisiin työprosesseihin. Jotta innovaatioiden käyttöönoton edellyttämää aitoa toiminnan kehittämistä tapahtuu, vaatii se loppukäyttäjiltä aitoa paneutumista ja heidän vastuunsa laajenemista pelkästä käyttämisestä kehittämisen suuntaan. (Valkeakari & Hyppönen 2009, 24.) Kaiken kaikkiaan uuden teknologian käyttöön perehdyttäminen ennen varsinaista käytön aloittamista on asia, josta ei kannata tinkiä. Melkaksen et a. (2007b, 58) mukaan on tärkeää huolehtia kokonaisvaltaisesta, jatkuvasta perehdyttämisestä teknologian käyttöön sekä arvioida teknologian käytön vaikutuksia ennakkoon ja käytön aikana. Perehdyttäminen ei pääty siihen, kun teknologia on otettu käyttöön ja tarvittavat tiedot opittu. Muutokseen valmentautumisen ja perehdyttämisen lisäksi teknologian käyttöönottoon liittyviä osa-alueita ja sen mukanaan

5 tuomia hyötyjä pitää arvioida. Vaikutusten arvioinnilla voidaan helpottaa tavoitetta osallistaa eri ihmiset työpaikalla tapahtuviin muutoksiin (Melkas et al. 2007a, 5-6). Tärkeää on arvioida uudelleen kulloinenkin nykytila suhteessa menneeseen. Näin myös pystytään paremmin arvioimaan tarpeisiin vastaamattomat teknologiasovellukset. (Melkas et al. 2007a, 41.) 3. CASE NAANTALI Uuden työmenetelmän käyttöönotto vaatii organisaatiolta resursseja käytön opetteluun ja toiminnan juurruttamisen miettimiseen. Muutoksen aikaan saaminen vaatii paljon työtä ja henkilöstön perehdyttämistä. Pääasiassa kyse on ennakkoluulojen voittamisesta. Toiminnan suunnittelu, käyttökohteiden kehittäminen, hyötyjen havainnointi sekä hyvien ja huonojen puolien avoin pohdinta yhdessä työntekijöiden kanssa edistävät teknologian juurtumista arjen työvälineeksi. Naantalissa hankkeessa mukana oleva hoitohenkilökunta käytti VIRTU-kanavaa erilaisiin tarkoituksiin. Osa kotihoidon henkilökunnasta käytti kanavaa asiakkaiden voinnin varmistamiseen, kun taas palvelukeskusten ja vanhainkotien henkilökunta järjesti kanavan kautta säännöllisesti erilaisia lähetyksiä tai koordinoi esimerkiksi laitteen kautta tapahtuvia lääkärikäyntejä asiakkaille. Palautetta ja kokemuksia kanavan käytöstä on saatu sekä epävirallisesti erilaisten tapaamis- ja palautteenantamistilaisuuksien että opinnäytetyötä varten tehtyjen haastatteluiden kautta. Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoiden opinnäytetyötä (Lindvall et al. 2012) varten tehtyjen Naantalin hoitohenkilökunnan haastatteluiden mukaan henkilökunta oli lähtenyt hankkeeseen kokeilumielellä ilman varsinaista uuden työvälineen tarvetta. Näin ollen etenkin hankkeen alkuvaiheessa jokainen käytti laitteistoa lähinnä oman mieltymyksensä ja motivaationsa mukaan. Työntekijöiden ennakkoasenteisiin vaikutti epätietoisuus kanavan käyttömahdollisuuksista ja sen mahdollisista hyödyistä. Työntekijät pelkäsivät kanavan käytön lisäävän työmäärää kohtuuttomasti ja hankaloittavan muiden työtehtävien suorittamista. (Lindvall et al. 2012, 22.)

6 Naantalissa VIRTU-kanavan käyttöönottoprosessin alussa pidettiin perehdyttämistuokioita projektihenkilöstön toimesta. Lisäksi asennushetkellä annettiin opastusta laitteen käyttöön. Jälkeenpäin todettiin, että alkuvaiheessa ei käytetty tarpeeksi aikaa teknisen käyttöönoton lisäksi sen pohtimiseen, miten, missä ja kenelle uutta hyvinvointiteknologiaa hyödynnetään. Myös järjestelmällinen yhdessä suunnittelu ja mahdollisuuksien kartoittaminen jäi vähäiseksi. Saatujen palautteiden perusteella huomattiin, että uuden teknologian kanssa olisi ollut syytä ensin järjestää oma sisäinen teknologian testaamista ja käyttömahdollisuuksien kartoittamista sisältävä käyttöönotto, jonka aikana henkilökunta olisi voinut olla yhteydessä toisiinsa ja harjoitella laitteen käyttöä juuri omaa työtä hyödyntäviin tarkoituksiin. Vasta tämän jälkeen uusi toiminta olisi voitu julkistaa ja ottaa käyttöön kaikkien ulkopuolisten toimijoiden ja asiakkaiden kesken. Sisäisen käyttöönoton vaiheella olisi vältytty laitteiden käyttömahdollisuuksiin liittyvältä epätietoisuudelta sekä kyvyttömyydeltä markkinoida laitteen käyttöä asiakkaille. Koska alkuvaiheessa laite oli vieras, myös asiakaskriteerien määrittely ja asiakkaiden valintaprosessi olisi pitänyt tehdä selkeämmäksi. Henkilökunnan oli vaikea arvioida omien käyttökokemusten puutteen vuoksi kenelle tämän kaltainen laite olisi sopiva, ja kuitenkin motivoituneiden asiakkaiden löytäminen on tärkeä edellytys laitteen kunnollisen hyödyntämisen kannalta. Kaiken kaikkiaan yksi suurimmista haasteista koettiin olevan oikean kohderyhmän kartoittaminen ja innokkaiden käyttäjien löytäminen. Myöhemmässä vaiheessa laitteen tultua tutuksi, henkilökunta osasi hyvin hyödyntää valinnanvapauttaan asiakasvalintojen ja laitteen käyttötapojen kanssa. Projektin toimesta hankkeen aikana järjestettiin säännöllisiä tapaamisia sekä paikan päällä pilotointikohteissa että koko pilotointiin osallistuvan henkilökunnan kesken. Osassa tapaamisia hyödynnettiin etäyhteyttä VIRTU-hankkeen laitteiden kautta. Naantalin henkilökuntaa sitoutettiin mukaan hankkeeseen näiden yhteisten tapaamisten, erilaisten palautehetkien, arviointien sekä toiveiden toteuttamisen keinoin. Jokaisesta pilotointikohteesta (kaksi kotihoidon aluetta sekä kaksi palvelutaloa) valittiin vastuuhenkilö, joka toimi ensisijaisena yhteyshenkilönä VIRTU-kanavaan liittyvissä asioissa sekä tiedon välittäjinä muutostilanteissa. Lisäksi vastuuhenkilöt rohkaisivat ja kannustivat muita työntekijöitä laitteen käyttöön. Naantalin alueen kotihoidon

7 osastonhoitaja toimi aktiivisesti ja kannusti henkilökuntaa käyttämään laitetta suunnitellusti ja säännöllisesti esimerkiksi kotihoidon tarkistuskäyntien apuna tiettyjen asiakkaiden kohdalla. Myös hanketta koordinoivan tahon, Turun ammattikorkeakoulun, sisältä kuntayhteistyön ja asiakasyhteistyön vastuuhenkilön valitseminen oli laitteiden hyödyntämistä tukeva keino. VIRTU-hankkeen kuluessa nämä vastuualueet keskitettiin yhdelle ihmiselle, jolloin tieto asiakkaiden ja henkilökunnan laitteiden käyttöön liittyvistä tilanteista oli kootusti yhdellä ihmisellä. Vaikka hankkeessa pyrittiin siihen, että henkilökunta on ongelmatilanteissa yhteydessä suoraan laitetoimittajaan, toimi hankkeen vastuuhenkilö tarvittaessa myös teknisenä välikätenä molempiin suuntiin. Kaiken kaikkiaan Turun ammattikorkeakoulu pyrki aktivoimaan henkilökuntaa miettimään kehittämisideoita ja antamaan palautetta nykytilasta. Henkilökunnan palautteen perusteella jatkossa vastaavissa tilanteissa osataan ottaa huomioon esimerkiksi käyttöönottovaiheen perehdyttämisen ja sisäisen testaamisen merkitys. Useimmat henkilökunnan edustajista olivat halukkaita jatkamaan kanavan käyttöä ja kehittämistä myös hankkeen jälkeen. Työntekijät kokivat, että VIRTU-hankkeeseen osallistumisessa oli oma vaivansa, mutta hankkeessa mukana oleminen koettiin ainutlaatuisena ja hienona mahdollisuutena olla osana uuden teknologian kehittämistä hoitotyön avuksi. VIRTU-kanavan käyttö on vaatinut henkilökunnalta paljon totuttelua, koska VIRTU-kanava nähdään uutena ja erilaisena työvälineenä, eikä vastaavanlaista tekniikkaa ole aiemmin hyödynnetty hoitotyössä. Uudenlaisen työvälineen omaksumista vaikeuttivat myös laitteiden tekniset ongelmat, jotka etenkin alkuvaiheessa aiheuttivat turhautumista. (Lindvall et al. 2012, 22.) Naantalin asiantuntijat näkevät jatkossa VIRTU-kanavalla olevan monia käyttömahdollisuuksia kotona selviytymistä tukevana toimintamuotona: virtuaaliset kotihoidon käynnit, erilaiset ohjatut ryhmätoiminnot, ammattilaisten välinen konsultaatio, asiakkaiden vertaisryhmät, yhteydenpito omaisiin sekä interaktiivinen kuntoutustoiminta. Ehdottoman positiivisena asiana koetaan myös ikäihmisten vuorovaikutusmahdollisuuksien ja sosiaalisen osallistumisen lisääntyminen sekä yksin

8 asuvien tavoitettavuuden helpottuminen. Opinnäytetyötä varten tehdyissä palautehaastatteluissa haastateltavat uskoivat VIRTU-kanavan vähentävän asiakkaiden yksinäisyyttä, jonka lisäksi he kokivat kuvayhteyden helpottavan asiakkaan voinnin kyselyä ja arviointia (Lindvall et al. 2012, 23). 4. KÄYTTÖÖNOTON MUISTILISTA Naantalin kokemusten ja lähdekirjallisuudesta esiin nousseiden tekijöiden pohjalta taulukossa 1 on koottuna lista asioista, jotka on otettava huomioon uuden hyvinvointiteknologian ja uusien innovatiivisten menetelmien käyttöönotossa. Huomioon otettavat asiat on taulukossa jaettu kolmeen eri vaiheeseen: hankittava teknologia ja organisaatioon liittyvät tekijät, orientoitumisprosessi sekä käyttöönotto ja juurruttaminen. Aikataulullisesti näitä vaiheita toteutetaan osittain myös päällekkäin.

9 KÄYTTÖÖNOTTO JA JUURRUTTAMINEN ORIENTOITUMISPROSES SI HANKITTAVA TEKNOLOGIA JA ORGANISAATIOON LIITTYVÄT TEKIJÄT Määritellään tarve: mitä tavoitellaan, mille kohderyhmälle, mistä saadaan (kustannus)hyödyt, minkä toiminnan tueksi teknologiaa halutaan Toteutetaan hankintaprosessi: markkinoiden kartoitus, hankinnan suunnittelu, määrittely, toteutus, aikataulutus, arviointi Otetaan huomioon eri loppukäyttäjäryhmien näkökulmat, tarpeet ja käytettävyysasiat Mietitään miten organisaatio tukee uuden menetelmän käyttöönottoa Liitetään mukaan imagoasiat ja ulkoinen verkosto Selvitetään henkilökunnan tarpeet muutoksen tukemisessa: muutosvalmennus jo ennen varsinaista käyttöönottoa Kehitetään ja suunnitellaan yhdessä, mietitään haasteita ja ratkaisuja Annetaan kaikille käyttäjille mahdollisuus vaikuttaa käyttöönottoon, lisätään tällä tavoin sitoutumista Tehdään prosessikuvaukset työn jaosta sekä nykyisistä ja tulevista toimintamalleista Ankkuroidaan uusi menetelmä olemassa olevaan toimintaan Käydään läpi aiempia kokemuksia ja otetaan esiin arveluttavat asiat Nimetään käyttöönoton vastuuhenkilöt Suunnitellaan ja toteutetaan käyttöönotto hyvin, jotta henkilökunnan on helpompi orientoitua muutokseen Heti kun hankittava teknologia on selvillä, tavataan tulevien loppukäyttäjien, esimiestason ja hanketta toteuttavan henkilöstön kanssa Etsitään hyötyjä jokaisen oman työn näkökulmasta Määritellään toimenpiteet ja tehdään konkreettinen käyttöönottosuunnitelma yhdessä. Mietitään esim. seuraavia asioita: Aikataulutus: koska, mitä, kenelle Asiakasvalinnat: kriteerit, kuka valitsee ja miten, tiedottaminen, alkukartoitus, perehdyttäminen, yhteydenpito ongelmatilanteissa, rohkaisu, omaiset Käyttötarkoitukset: korvataanko vai lisätäänkö jotakin, millä aloitetaan ja miten jatketaan, kuka vastaa mistäkin osa-alueesta Arviointi: kuka vastaa ja miten toteutetaan, saadaanko esiin tulosten konkreettisuus ja hyöty Tehdään käyttöönotto- ja etenemissuunnitelma jaoteltuna esim. 4 kk jaksoihin Pidetään tekninen käyttökoulutus Toteutetaan tarvittaessa sisäinen koekäyttöönotto ennen varsinaista käyttöönottoa Sovitaan säännöllisiä tapaamisia käytön etenemisen ja jatkon suunnittelun varmistamiseksi Tehdään näkyviksi tulosten konkreettisuus ja hyöty Arvioidaan ja hylätään toimimattomia ratkaisuja Taulukko 1 Käyttöönoton muistilista

10 LÄHTEET Huryk, L Factors influencing nurses attitudes towards healthcare information technology. Journal of nursing management. Vol. 18, No. 5, Hyppönen, H. & Niska, A Kohti kansalaisen sähköisten terveyspalvelujen rakentamisen hyvää käytäntöä. Stakesin raportteja 9/2008. Helsinki: Stakes. Kanste, O Johtajuuden yhteys hoitohenkilöstön työasenteisiin ja työhyvinvointiin. Tutkiva Hoitotyö. Sairaanhoitajaliiton koulutus ja kustannusyhtiö. Vol. 9, No 2, Lindvall, S.; Luukkonen, S. & Tamminen, T Hoitohenkilökunnan kokemuksia VIRTU-kanavan käytöstä. Opinnäytetyö. Hoitotyön koulutusohjelma. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Mahoney, D. F An Evidence-Based Adoption of Tehchnology Model for Remote Monitoring of Elders Daily Activities. LLC. Ageing Int (2011). Vol. 36, Published online: 23 Sept 2010 Springer Science+ Business Media. Melkas, H.; Raappana, A.; Rauma, M. & Toikkanen, T. 2007a. Teknologian vaikutusten arviointi vanhuspalveluiden työpaikoilla. Tykes, Helsinki. Melkas, H.; Raappana, A.; Rauma, M. & Toikkanen, T. 2007b. Teknologian käytön sudenkuopat sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa. Teoksessa Suhonen, L. & Siikanen, T. (toim.) Hyvinvointiteknologia sosiaali- ja terveysalalla - hyöty vai haitta? Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu, sarja C, osa 26, Lahti. Rogers, E Diffusion of innovations. New York: Free press. Vuononvirta, T.; Kanste, O.; Timonen M.; Keinänen-Kiukaanniemi, S.; Timonen, O.; Ylitalo K. & Taanila, A Terveyskeskustyöntekijöiden kokemuksia etäterveydenhuollon käyttöönotosta. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti. No. 46,

11 Valkeakari, S. & Hyppönen, H Muutosvalmennus terveydenhuollon sähköisten palveluiden käyttöönoton tukena, Case Oulu omahoito. Raportti 34/2009. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Ammattilaisten näkemys uusista omahoitopalveluista. Sari Kujala,

Ammattilaisten näkemys uusista omahoitopalveluista. Sari Kujala, Ammattilaisten näkemys uusista omahoitopalveluista Sari Kujala, sari.kujala@aalto.fi, www.stncope.fi 20.10.2017 COPE: Tavoitteena on tunnistaa työelämän muutokset ja uudet osaamistarpeet 20.10.2017 Esityksen

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hankkeen esittely Satakunnan vanhusneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo, ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

PEDAGOGINEN JOHTAJUUS PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Pedagogisen johtajuuden päätavoite on lapsen hyvä kasvu, oppiminen ja hyvinvointi. Pedagogisella johtajuudella tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä oppimiskulttuurin kehittämistä, organisaation

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Paula Lappi 25.9.2012. Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa

Paula Lappi 25.9.2012. Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa Paula Lappi 25.9.2012 Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa Elektroninen lääkeannostelija - lääkekello Lääkekello: Lääkelokerikot 14 tai 28 ottokertaa: = ohjelmoitava dosetti, jonka kansialuetta

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma.

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin 1.6.2011 31.12.2013 Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tuula Suominen Salon väestöennusteet 2010 2040 75 vuotta täyttäneiden osalta Teknologian

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Ikäteknologiakeskus - ikäihmisen hyvän arjen tukena

Ikäteknologiakeskus - ikäihmisen hyvän arjen tukena Ikäteknologiakeskus - ikäihmisen hyvän arjen tukena Sanna Kaijanen 1.12.2016 www.valli.fi Vallin Ikäteknologiakeskus Ikäteknologiakeskus on 2015 perustettu asiantuntijakeskus. Vaikutamme siihen, että iäkkäiden

Lisätiedot

SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON.

SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON. SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON. MIKÄ ON SOINTU? Anturiteknologiaan perustuva kotihoidon järjestelmä Auttaa suunnittelemaan, ennakoimaan, priorisoimaan ja kehittämään kotihoidon

Lisätiedot

Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011. Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja

Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011. Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011 Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja Oulun Seudun Mäntykoti ry www. mantykoti.fi Yleishyödyllinen,

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu Hyvinvointialan asiantuntijaseminaari 9.12.2010 Mikkeli Helvi Janhunen Projektisuunnittelija Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu TULEVAISUUDEN VISIO Etelä-Savoon

Lisätiedot

Elinkaaren huomioiva hankintaprosessi ja elinkaarenaikainen kustannus-hyöty analyysi. Jyri Hanski, VTT Turvallisuus 2012 -messut 5.9.

Elinkaaren huomioiva hankintaprosessi ja elinkaarenaikainen kustannus-hyöty analyysi. Jyri Hanski, VTT Turvallisuus 2012 -messut 5.9. Elinkaaren huomioiva hankintaprosessi ja elinkaarenaikainen kustannus-hyöty analyysi Jyri Hanski, VTT Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Hankinnan ongelmakohdat Tekninen osaaminen hankinnasta yleensä hyvällä

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Terveysalan ammattikorkeakouluverkoston yhteistyöpäivä

Terveysalan ammattikorkeakouluverkoston yhteistyöpäivä Digitaalisuus ja sen tuomat mahdollisuudet koulutuksessa - Digisairaanhoitaja Tiina Pelander Turun amk, Terveys ja hyvinvointi, Terveysala, koulutusvastaava, yliopettaja tiina.pelander@turkuamk.fi Terveysalan

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Sisäinen tiedottaminen ja markkinointi case KYSin tieteellinen kirjasto

Sisäinen tiedottaminen ja markkinointi case KYSin tieteellinen kirjasto Sisäinen tiedottaminen ja markkinointi case KYSin tieteellinen kirjasto Tuulevi Ovaska BMF:N syysseminaari Näkymättömästä näkyväksi markkinointi ja tiedottaminen lääke ja terveystieteellisissä kirjastoissa

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke Yhteisvoimin kotona -hanke Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE Toimenpide/ toimintamalli/ kehitettävä käytäntö tms. 1. Gerontologinen kokonaisarviointi 2. Moniammatillinen arviointiryhmä

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 12.2.2013 HJ 1 Arjen arkki arviointitutkimus Ohjausryhmä 4.2.2014 Merja Turpeinen 2 Arvioinnin tarkoitus ja lopputuotokset Arvioinnilla tuotetaan tietoa hanketoiminnan tulosten juurtumisen

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hanke Ulvilan elinkeinotiimin kokous 9.6.2015 HYVÄKSI

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Tutkimusosasto Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Anna-Liisa Salminen, PhD, dosentti, johtava tutkija 17.9.2015 Tutkimusosasto Apuväline Teknologia kuntoutuksessa Ympäristönhallintalaitteiden ohjaamisen,

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Yhteistoimintaryhmä 20.12.2010 Kaupunginhallitus 10.1.2011 Sisällysluettelo 1. Merkitys... 3 2. Synty... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Määritelmä... 3 5. Tekeminen... 4 6.

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Tuloksia ja oivalluksia Markkinoiden luominen ja huoltaminen (ALIS) hankkeesta

Tuloksia ja oivalluksia Markkinoiden luominen ja huoltaminen (ALIS) hankkeesta Tuloksia ja oivalluksia Markkinoiden luominen ja huoltaminen (ALIS) hankkeesta Havaintoja Turusta ja Jyväskylästä Mitä, missä, milloin? Monipalvelupisteen käynnistämisprosessi Jyväskylässä, erityisesti

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

HYVINVOINTITEKNOLOGIA SAUMATTOMISSA PALVELUKETJUISSA

HYVINVOINTITEKNOLOGIA SAUMATTOMISSA PALVELUKETJUISSA HYVINVOINTITEKNOLOGIA SAUMATTOMISSA PALVELUKETJUISSA Mitä tämä on? 7.6.2016 Paula Poikela 1 Mitä on hyvinvointiteknologia Voiko se ON MITÄ olla tätä? HYVINVOINTITEKNOLOGIA Hyvinvointiteknologia kartoitus,

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

Kotihoito valvontahavaintojen valossa

Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito - osasto, joka ei koskaan tule täyteen? Valvontahavainnot sosiaali- ja terveysalalla Etelä-Suomessa seminaari 25.9.2017 Ylitarkastaja Ulla Arvo 1 Kotihoitotyön

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistaja

Lisätiedot

Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa. Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto

Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa. Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Henkilöstömuutokset < Työntekijä Henkilö jää pois niin että tiedetään

Lisätiedot

Liikkuvaa tukikeskuspalvelua

Liikkuvaa tukikeskuspalvelua Liikkuvaa tukikeskuspalvelua Prosessikuvaus Räätälöityä palvelua asiakkaan tarpeisiin Petra Parikka, projektityöntekijä/konsultoiva sairaanhoitaja Vammaispalveluhanke Henkilön omassa ympäristössä toteutettava

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

HYVIS- HANKE ESITYS 24.1.2013. Konsernitj. Tapani Turpeinen, hallinto- ja henkilöstöj. Kaisa Isännäinen

HYVIS- HANKE ESITYS 24.1.2013. Konsernitj. Tapani Turpeinen, hallinto- ja henkilöstöj. Kaisa Isännäinen HYVIS- HANKE ESITYS 24.1.2013 Konsernitj. Tapani Turpeinen, hallinto- ja henkilöstöj. Kaisa Isännäinen NSS:n hoivan toimintamalli NSS - hoivan toiminta perustuu seuraaviin menestystekijöihin: uusi tapa

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Kansalainen sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjänä. Terveydenhuollon ATK päivät 2010 Maija Paukkala ESSHP

Kansalainen sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjänä. Terveydenhuollon ATK päivät 2010 Maija Paukkala ESSHP Kansalainen sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjänä Terveydenhuollon ATK päivät 2010 Maija Paukkala ESSHP KEKSI -hanke parantaa kansalaisen sähköisiä asiointimahdollisuuksia Yhteistyössä Etelä-Karjalan

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 12.2.2013 HJ 1 Arjen arkki arviointitutkimus Arjen taitojen paremmat käytännöt -foorumi 29.4.2014 Merja Turpeinen 2 Arvioinnin tarkoitus ja lopputuotokset Arvioinnilla tuotettiin tietoa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla

Lisätiedot

TAKUULLA RAKENTEISIIN!

TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAVOITE 1. VOIMALA-yhteistyömalli, toiminta rakenteisiin 2. Vanhusten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen kehittämällä luovuutta ja kulttuurisia

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sopimusvuoren kotikuntoutus Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä

Lisätiedot

Muutosjohtaminen. Helena Vesaluoma TAMK & Anne Rouhelo Turun AMK

Muutosjohtaminen. Helena Vesaluoma TAMK & Anne Rouhelo Turun AMK Muutosjohtaminen Helena Vesaluoma TAMK & Anne Rouhelo Turun AMK 20.9.2017 1. Muutoksen välttämättömyyden oivaltaminen Muutosprosessi lähtee liikkeelle vasta, kun oivalletaan, että nykytilan mukaisesti

Lisätiedot

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS

ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS TIETOTYÖN TUOTTAVUUS 1. Teetkö oikeita asioita? mitkä tehtävät luovat arvoa asiakkaalle? 2. Teetkö asiat oikein? tehokkaasti,

Lisätiedot