TYÖNTEKIJÖIDEN SITOUTTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖNTEKIJÖIDEN SITOUTTAMINEN"

Transkriptio

1 TYÖNTEKIJÖIDEN SITOUTTAMINEN Kaisa Jokela TIIVISTELMÄ Uudenlaisen hyvinvointiteknologian ja sitä myötä uuden työmenetelmän käyttöönotto vaatii panostusta sekä alkuvaiheen käytön opettelussa että toiminnan juurruttamisen varmistamisessa. Pysyvän työkäytännön muutoksen aikaan saaminen edellyttää paljon työtä ja henkilöstön perehdyttämistä. Toiminnan suunnittelu, käyttökohteiden kehittäminen, hyötyjen havainnointi sekä hyvien ja huonojen puolien avoin pohdinta yhdessä loppukäyttäjien kanssa (tässä artikkelissa: ikäihmisten parissa työskentelevä hoitohenkilökunta) edistävät teknologian juurtumista arjen työvälineeksi. Yleisesti hyvinvointiteknologian käyttöönotossa näyttää korostuvan seuraavat kolme tekijää, jotka kaikki täytyy ottaa huomioon samanaikaisesti: teknologian täytyy olla helppokäyttöistä, selkeästi käyttäjien tarpeeseen suunnattua ja hyödyllistä; johdon, esimiestason ja käyttöönottoa toteuttavien henkilöiden täytyy huolella valmistella organisaatiota lähestyviin muutoksiin; työntekijöillä täytyy olla mahdollisuus kehittää taitojaan, hyödyntää omaa ammattitaitoaan ja olla mukana kehittämässä uutta toimintamallia käyttöönoton edetessä. Artikkelissa kuvaillaan loppukäyttäjien sitoutumisja muutosprosessin vaiheita, kerrotaan tapauskohtaisesti Naantalin kokemuksia uuden työvälineen käyttöönotosta, ja lopuksi kootaan käyttöönoton ja henkilökunnan sitouttamisen muistilista lähdekirjallisuuden ja omien kokemusten perusteella.

2 1. TEKNOLOGIA, TYÖNTEKIJÄT JA SOSIAALINEN JÄRJESTELMÄ Uusien innovatiivisten ratkaisuiden käyttöönoton vaihe on kaikkein tärkein ja toisaalta myös hankalin askel uusien työkäytäntöjen omaksumisessa. Hyvästä ja helppokäyttöisestä hyvinvointiteknologiasta ei ole mitään hyötyä, jos sitä ei käytetä tarkoituksenmukaisella ja tehokkaalla tavalla. Teknologian omaksuminen ja käyttöön sitoutuminen on keskeinen osa muutosprosessissa, jonka uudenlainen teknologia väistämättä synnyttää loppukäyttäjissä (tässä artikkelissa loppukäyttäjällä viitataan pääosin ikäihmisten parissa työskentelevään hoitohenkilökuntaan). Henkilökunnalle pitää antaa tarpeeksi aikaa oppia uutta ja mahdollisuuksia arvioida mitä he ovat oppineet. Muutos kohti uudenlaista työtapaa vaatii sekä perusteellista valmistautumista että vankkaa tukea esimiestasolta. Uusi menetelmä pakottaa hoitohenkilökunnan muuttamaan tuttuja perinteisiä työrooleja ja työnteon käytäntöjä. Alun perin henkilökunta kun on valinnut työskentelevänsä ihmisten, ei teknologian kanssa. Hyvinvointiteknologian ja etäpalveluiden käyttöönotto on monimutkainen prosessi, joka vaatii huolellista etukäteissuunnittelua. Käyttöönotossa tulee huomioida monet teknologiaan, työntekijöihin ja sosiaaliseen järjestelmään liittyvät tekijät. (Vuononvirta et al. 2009, 281.) Teknologian aiheuttamia työntekijöihin kohdistuvia vaikutuksia on monenlaisia. Nämä vaikutukset voivat kohdistua esimerkiksi yhteisöön, ajankäyttöön, tiedonkulkuun, asenteisiin ja ristiriitoihin, osallisuuteen, työn mielekkyyteen ja koulutustarpeisiin sekä palveluihin ja taloustilanteeseen. Lisäksi teknologialla saattaa olla vaikutuksia työpaikan imagoon. (Melkas et al. 2007b, 59.) Uudenlaisen hyvinvointiteknologiaa hyödyntävän toimintamallin käyttöönotto vaatii onnistumista sekä yksilöön, teknologiaan että sosiaaliseen järjestelmään liittyvien muuttujien kohdalla. Vuononvirran et al. (2009, 272) tutkimuksessa tutkittiin terveyskeskustyöntekijöiden kokemuksia etäterveydenhuollon käyttöönotosta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää keskeisimpiä etäterveydenhuollon käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä sekä käyttöönottoon liittyviä hyötyjä terveyskeskustyöntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksessa etäterveydenhuollon käyttöönottoon vaikuttavista seikoista useimmin mainittiin toimintamalliin liittyvistä tekijöistä helppokäyttöisyys, hyöty ja tarve

3 käytölle. Työntekijään liittyvistä tekijöistä useimmin mainittiin asenteet ja sosiaaliseen järjestelmään liittyvistä tekijöistä ajan puute. (Vuononvirta et al. 2009, 275.) Kansten (2011) mukaan yksi merkittävä tekijä hoitohenkilöstön myönteisten työasenteiden muodostumiseen on onnistunut johtajuus. Yleisesti hyvinvointiteknologian käyttöönotossa näyttää korostuvan kolme päätekijää. Kaikki nämä tekijät täytyy ottaa huomioon samanaikaisesti: teknologian täytyy olla helppokäyttöistä, selkeästi käyttäjien tarpeeseen suunnattua ja hyödyllistä; johdon, esimiestason ja käyttöönottoa toteuttavien henkilöiden täytyy huolella valmistella organisaatiota lähestyviin muutoksiin; työntekijöillä täytyy olla mahdollisuus kehittää taitojaan, hyödyntää omaa ammattitaitoaan ja olla mukana kehittämässä uutta toimintamallia käyttöönoton edetessä. 2. KÄYTTÖÖNOTTOPROSESSI Rogersin (2003, 20) mukaan uusien innovatiivisten menetelmien käyttöönoton prosessin pituuteen vaikuttavat monet tekijät, joita ovat muun muassa uuden innovaation mukanaan tuoma etu vanhaan käytänteeseen verrattuna ja yhteensopivuus käyttöönottajien olemassa olevien arvojen, kokemusten ja tarpeiden kanssa. Mikäli uusi menetelmä ei ole yhteensopiva näiden kanssa, on käyttöönotto hidasta. Muita käyttöönottoon vaikuttavia asioita ovat uuden menetelmän monimutkaisuus sekä tulosten konkreettisuus. Käyttöönottoa tukee testausmahdollisuus sekä käyttöönoton jälkeen suhteellisen nopeasti ja konkreettisesti nähtävissä olevat tulokset. Myös Mahoneyn (2010, 78) ja Vuononvirran et al. (2009, 280) mukaan uuden teknologian omaksumiselle tärkeää on loppukäyttäjän kyky havaita sen käyttöarvo suhteessa omiin toiveisiin sen hyödyistä, ja käyttöönoton perusteluissa kannattaakin painottaa siitä koituvia hyötyjä. Perustana hyvinvointiteknologian järkevälle käytölle on sen vaikutusten huomioon ottaminen ennakolta sekä perehdytyksen hoitaminen asiallisesti ja kärsivällisesti (Melkas et al. 2007b, 60). Jo uusien hankkeiden suunnitteluvaiheessa pitäisi ottaa mukaan varsinaiset ratkaisun loppukäyttäjät. Osallistaminen, yhdessä suunnittelu ja kaikkien näkökulmat huomioiva tekeminen ovat hyvä keino ehkäistä myös muutosvastarintaa. Vuononvirran et

4 al. (2009, 280) mukaan työntekijöillä on keskeinen merkitys uusien teknologiaratkaisujen käyttöönotossa, ja siksi tulevien hankkeiden suunnittelussa pitäisi ottaa huomioon monet työntekijöiden näkökulmasta käyttöönottoon vaikuttavat tekijät. Myös aiempien tutkimusten mukaan näyttää siltä, että henkilökunnan edustajat todennäköisesti suhtautuvat uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin positiivisesti, mikäli he ovat olleet mukana käyttöönotettavan prosessin suunnittelussa (Huryk 2010, 610). Sitoutumista muutokseen voidaan parhaiten tukea osallistavalla suunnittelulla, jossa työntekijät osallistuvat tarpeiden, ratkaisuvaihtoehtojen ja ratkaisujen määrittelyyn (Valkeakari & Hyppönen 2009, 6). Koulutuksen ja tiedotuksen suunnittelu, muutosvastarinnan ennakointi ja sen ehkäisy ovat oleellinen osa käyttöönoton suunnittelua. Muutoksen ankkuroiminen suunnitteluvaiheesta asti kiinteästi olevassa olevaan toimintaan ja organisaation toimintakulttuuriin on pääroolissa vastarinnan hallitsemiseksi. (Hyppönen & Niska 2008, 50.) Kansten (2011) mukaan johtajuudella on tärkeä merkitys teknologian käyttöön otossa. Esimiehen sitoutuneisuus, mukana olo ja innostuneisuus saavat myös henkilökunnan sitoutumaan teknologian kokeiluun ja käyttöön. Käytön omaksumista osaksi omaa työtään edesauttaa myös, jos henkilökunnan joukossa on muutosagentti, joka vie asiaa työyhteisössä eteenpäin perehdyttäen ja kannustaen muita mukaan. Kuten jo aiemmin on todettu, merkittävä yksittäistä työntekijää motivoiva tekijä uusien menetelmien käyttöönotossa on hänen itsensä saama hyöty. Teknologian vaikutukset ovat usein välillisiä ja vaikeasti havaittavia (Melkas et al. 2007b, 56). Sähköisten palveluiden ja hyvinvointiteknologian käyttöönotossa ei perinteinen käyttöönotto riitä, vaan muutokset on tehtävä ennen kaikkea organisaation sisäisiin työprosesseihin. Jotta innovaatioiden käyttöönoton edellyttämää aitoa toiminnan kehittämistä tapahtuu, vaatii se loppukäyttäjiltä aitoa paneutumista ja heidän vastuunsa laajenemista pelkästä käyttämisestä kehittämisen suuntaan. (Valkeakari & Hyppönen 2009, 24.) Kaiken kaikkiaan uuden teknologian käyttöön perehdyttäminen ennen varsinaista käytön aloittamista on asia, josta ei kannata tinkiä. Melkaksen et a. (2007b, 58) mukaan on tärkeää huolehtia kokonaisvaltaisesta, jatkuvasta perehdyttämisestä teknologian käyttöön sekä arvioida teknologian käytön vaikutuksia ennakkoon ja käytön aikana. Perehdyttäminen ei pääty siihen, kun teknologia on otettu käyttöön ja tarvittavat tiedot opittu. Muutokseen valmentautumisen ja perehdyttämisen lisäksi teknologian käyttöönottoon liittyviä osa-alueita ja sen mukanaan

5 tuomia hyötyjä pitää arvioida. Vaikutusten arvioinnilla voidaan helpottaa tavoitetta osallistaa eri ihmiset työpaikalla tapahtuviin muutoksiin (Melkas et al. 2007a, 5-6). Tärkeää on arvioida uudelleen kulloinenkin nykytila suhteessa menneeseen. Näin myös pystytään paremmin arvioimaan tarpeisiin vastaamattomat teknologiasovellukset. (Melkas et al. 2007a, 41.) 3. CASE NAANTALI Uuden työmenetelmän käyttöönotto vaatii organisaatiolta resursseja käytön opetteluun ja toiminnan juurruttamisen miettimiseen. Muutoksen aikaan saaminen vaatii paljon työtä ja henkilöstön perehdyttämistä. Pääasiassa kyse on ennakkoluulojen voittamisesta. Toiminnan suunnittelu, käyttökohteiden kehittäminen, hyötyjen havainnointi sekä hyvien ja huonojen puolien avoin pohdinta yhdessä työntekijöiden kanssa edistävät teknologian juurtumista arjen työvälineeksi. Naantalissa hankkeessa mukana oleva hoitohenkilökunta käytti VIRTU-kanavaa erilaisiin tarkoituksiin. Osa kotihoidon henkilökunnasta käytti kanavaa asiakkaiden voinnin varmistamiseen, kun taas palvelukeskusten ja vanhainkotien henkilökunta järjesti kanavan kautta säännöllisesti erilaisia lähetyksiä tai koordinoi esimerkiksi laitteen kautta tapahtuvia lääkärikäyntejä asiakkaille. Palautetta ja kokemuksia kanavan käytöstä on saatu sekä epävirallisesti erilaisten tapaamis- ja palautteenantamistilaisuuksien että opinnäytetyötä varten tehtyjen haastatteluiden kautta. Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoiden opinnäytetyötä (Lindvall et al. 2012) varten tehtyjen Naantalin hoitohenkilökunnan haastatteluiden mukaan henkilökunta oli lähtenyt hankkeeseen kokeilumielellä ilman varsinaista uuden työvälineen tarvetta. Näin ollen etenkin hankkeen alkuvaiheessa jokainen käytti laitteistoa lähinnä oman mieltymyksensä ja motivaationsa mukaan. Työntekijöiden ennakkoasenteisiin vaikutti epätietoisuus kanavan käyttömahdollisuuksista ja sen mahdollisista hyödyistä. Työntekijät pelkäsivät kanavan käytön lisäävän työmäärää kohtuuttomasti ja hankaloittavan muiden työtehtävien suorittamista. (Lindvall et al. 2012, 22.)

6 Naantalissa VIRTU-kanavan käyttöönottoprosessin alussa pidettiin perehdyttämistuokioita projektihenkilöstön toimesta. Lisäksi asennushetkellä annettiin opastusta laitteen käyttöön. Jälkeenpäin todettiin, että alkuvaiheessa ei käytetty tarpeeksi aikaa teknisen käyttöönoton lisäksi sen pohtimiseen, miten, missä ja kenelle uutta hyvinvointiteknologiaa hyödynnetään. Myös järjestelmällinen yhdessä suunnittelu ja mahdollisuuksien kartoittaminen jäi vähäiseksi. Saatujen palautteiden perusteella huomattiin, että uuden teknologian kanssa olisi ollut syytä ensin järjestää oma sisäinen teknologian testaamista ja käyttömahdollisuuksien kartoittamista sisältävä käyttöönotto, jonka aikana henkilökunta olisi voinut olla yhteydessä toisiinsa ja harjoitella laitteen käyttöä juuri omaa työtä hyödyntäviin tarkoituksiin. Vasta tämän jälkeen uusi toiminta olisi voitu julkistaa ja ottaa käyttöön kaikkien ulkopuolisten toimijoiden ja asiakkaiden kesken. Sisäisen käyttöönoton vaiheella olisi vältytty laitteiden käyttömahdollisuuksiin liittyvältä epätietoisuudelta sekä kyvyttömyydeltä markkinoida laitteen käyttöä asiakkaille. Koska alkuvaiheessa laite oli vieras, myös asiakaskriteerien määrittely ja asiakkaiden valintaprosessi olisi pitänyt tehdä selkeämmäksi. Henkilökunnan oli vaikea arvioida omien käyttökokemusten puutteen vuoksi kenelle tämän kaltainen laite olisi sopiva, ja kuitenkin motivoituneiden asiakkaiden löytäminen on tärkeä edellytys laitteen kunnollisen hyödyntämisen kannalta. Kaiken kaikkiaan yksi suurimmista haasteista koettiin olevan oikean kohderyhmän kartoittaminen ja innokkaiden käyttäjien löytäminen. Myöhemmässä vaiheessa laitteen tultua tutuksi, henkilökunta osasi hyvin hyödyntää valinnanvapauttaan asiakasvalintojen ja laitteen käyttötapojen kanssa. Projektin toimesta hankkeen aikana järjestettiin säännöllisiä tapaamisia sekä paikan päällä pilotointikohteissa että koko pilotointiin osallistuvan henkilökunnan kesken. Osassa tapaamisia hyödynnettiin etäyhteyttä VIRTU-hankkeen laitteiden kautta. Naantalin henkilökuntaa sitoutettiin mukaan hankkeeseen näiden yhteisten tapaamisten, erilaisten palautehetkien, arviointien sekä toiveiden toteuttamisen keinoin. Jokaisesta pilotointikohteesta (kaksi kotihoidon aluetta sekä kaksi palvelutaloa) valittiin vastuuhenkilö, joka toimi ensisijaisena yhteyshenkilönä VIRTU-kanavaan liittyvissä asioissa sekä tiedon välittäjinä muutostilanteissa. Lisäksi vastuuhenkilöt rohkaisivat ja kannustivat muita työntekijöitä laitteen käyttöön. Naantalin alueen kotihoidon

7 osastonhoitaja toimi aktiivisesti ja kannusti henkilökuntaa käyttämään laitetta suunnitellusti ja säännöllisesti esimerkiksi kotihoidon tarkistuskäyntien apuna tiettyjen asiakkaiden kohdalla. Myös hanketta koordinoivan tahon, Turun ammattikorkeakoulun, sisältä kuntayhteistyön ja asiakasyhteistyön vastuuhenkilön valitseminen oli laitteiden hyödyntämistä tukeva keino. VIRTU-hankkeen kuluessa nämä vastuualueet keskitettiin yhdelle ihmiselle, jolloin tieto asiakkaiden ja henkilökunnan laitteiden käyttöön liittyvistä tilanteista oli kootusti yhdellä ihmisellä. Vaikka hankkeessa pyrittiin siihen, että henkilökunta on ongelmatilanteissa yhteydessä suoraan laitetoimittajaan, toimi hankkeen vastuuhenkilö tarvittaessa myös teknisenä välikätenä molempiin suuntiin. Kaiken kaikkiaan Turun ammattikorkeakoulu pyrki aktivoimaan henkilökuntaa miettimään kehittämisideoita ja antamaan palautetta nykytilasta. Henkilökunnan palautteen perusteella jatkossa vastaavissa tilanteissa osataan ottaa huomioon esimerkiksi käyttöönottovaiheen perehdyttämisen ja sisäisen testaamisen merkitys. Useimmat henkilökunnan edustajista olivat halukkaita jatkamaan kanavan käyttöä ja kehittämistä myös hankkeen jälkeen. Työntekijät kokivat, että VIRTU-hankkeeseen osallistumisessa oli oma vaivansa, mutta hankkeessa mukana oleminen koettiin ainutlaatuisena ja hienona mahdollisuutena olla osana uuden teknologian kehittämistä hoitotyön avuksi. VIRTU-kanavan käyttö on vaatinut henkilökunnalta paljon totuttelua, koska VIRTU-kanava nähdään uutena ja erilaisena työvälineenä, eikä vastaavanlaista tekniikkaa ole aiemmin hyödynnetty hoitotyössä. Uudenlaisen työvälineen omaksumista vaikeuttivat myös laitteiden tekniset ongelmat, jotka etenkin alkuvaiheessa aiheuttivat turhautumista. (Lindvall et al. 2012, 22.) Naantalin asiantuntijat näkevät jatkossa VIRTU-kanavalla olevan monia käyttömahdollisuuksia kotona selviytymistä tukevana toimintamuotona: virtuaaliset kotihoidon käynnit, erilaiset ohjatut ryhmätoiminnot, ammattilaisten välinen konsultaatio, asiakkaiden vertaisryhmät, yhteydenpito omaisiin sekä interaktiivinen kuntoutustoiminta. Ehdottoman positiivisena asiana koetaan myös ikäihmisten vuorovaikutusmahdollisuuksien ja sosiaalisen osallistumisen lisääntyminen sekä yksin

8 asuvien tavoitettavuuden helpottuminen. Opinnäytetyötä varten tehdyissä palautehaastatteluissa haastateltavat uskoivat VIRTU-kanavan vähentävän asiakkaiden yksinäisyyttä, jonka lisäksi he kokivat kuvayhteyden helpottavan asiakkaan voinnin kyselyä ja arviointia (Lindvall et al. 2012, 23). 4. KÄYTTÖÖNOTON MUISTILISTA Naantalin kokemusten ja lähdekirjallisuudesta esiin nousseiden tekijöiden pohjalta taulukossa 1 on koottuna lista asioista, jotka on otettava huomioon uuden hyvinvointiteknologian ja uusien innovatiivisten menetelmien käyttöönotossa. Huomioon otettavat asiat on taulukossa jaettu kolmeen eri vaiheeseen: hankittava teknologia ja organisaatioon liittyvät tekijät, orientoitumisprosessi sekä käyttöönotto ja juurruttaminen. Aikataulullisesti näitä vaiheita toteutetaan osittain myös päällekkäin.

9 KÄYTTÖÖNOTTO JA JUURRUTTAMINEN ORIENTOITUMISPROSES SI HANKITTAVA TEKNOLOGIA JA ORGANISAATIOON LIITTYVÄT TEKIJÄT Määritellään tarve: mitä tavoitellaan, mille kohderyhmälle, mistä saadaan (kustannus)hyödyt, minkä toiminnan tueksi teknologiaa halutaan Toteutetaan hankintaprosessi: markkinoiden kartoitus, hankinnan suunnittelu, määrittely, toteutus, aikataulutus, arviointi Otetaan huomioon eri loppukäyttäjäryhmien näkökulmat, tarpeet ja käytettävyysasiat Mietitään miten organisaatio tukee uuden menetelmän käyttöönottoa Liitetään mukaan imagoasiat ja ulkoinen verkosto Selvitetään henkilökunnan tarpeet muutoksen tukemisessa: muutosvalmennus jo ennen varsinaista käyttöönottoa Kehitetään ja suunnitellaan yhdessä, mietitään haasteita ja ratkaisuja Annetaan kaikille käyttäjille mahdollisuus vaikuttaa käyttöönottoon, lisätään tällä tavoin sitoutumista Tehdään prosessikuvaukset työn jaosta sekä nykyisistä ja tulevista toimintamalleista Ankkuroidaan uusi menetelmä olemassa olevaan toimintaan Käydään läpi aiempia kokemuksia ja otetaan esiin arveluttavat asiat Nimetään käyttöönoton vastuuhenkilöt Suunnitellaan ja toteutetaan käyttöönotto hyvin, jotta henkilökunnan on helpompi orientoitua muutokseen Heti kun hankittava teknologia on selvillä, tavataan tulevien loppukäyttäjien, esimiestason ja hanketta toteuttavan henkilöstön kanssa Etsitään hyötyjä jokaisen oman työn näkökulmasta Määritellään toimenpiteet ja tehdään konkreettinen käyttöönottosuunnitelma yhdessä. Mietitään esim. seuraavia asioita: Aikataulutus: koska, mitä, kenelle Asiakasvalinnat: kriteerit, kuka valitsee ja miten, tiedottaminen, alkukartoitus, perehdyttäminen, yhteydenpito ongelmatilanteissa, rohkaisu, omaiset Käyttötarkoitukset: korvataanko vai lisätäänkö jotakin, millä aloitetaan ja miten jatketaan, kuka vastaa mistäkin osa-alueesta Arviointi: kuka vastaa ja miten toteutetaan, saadaanko esiin tulosten konkreettisuus ja hyöty Tehdään käyttöönotto- ja etenemissuunnitelma jaoteltuna esim. 4 kk jaksoihin Pidetään tekninen käyttökoulutus Toteutetaan tarvittaessa sisäinen koekäyttöönotto ennen varsinaista käyttöönottoa Sovitaan säännöllisiä tapaamisia käytön etenemisen ja jatkon suunnittelun varmistamiseksi Tehdään näkyviksi tulosten konkreettisuus ja hyöty Arvioidaan ja hylätään toimimattomia ratkaisuja Taulukko 1 Käyttöönoton muistilista

10 LÄHTEET Huryk, L Factors influencing nurses attitudes towards healthcare information technology. Journal of nursing management. Vol. 18, No. 5, Hyppönen, H. & Niska, A Kohti kansalaisen sähköisten terveyspalvelujen rakentamisen hyvää käytäntöä. Stakesin raportteja 9/2008. Helsinki: Stakes. Kanste, O Johtajuuden yhteys hoitohenkilöstön työasenteisiin ja työhyvinvointiin. Tutkiva Hoitotyö. Sairaanhoitajaliiton koulutus ja kustannusyhtiö. Vol. 9, No 2, Lindvall, S.; Luukkonen, S. & Tamminen, T Hoitohenkilökunnan kokemuksia VIRTU-kanavan käytöstä. Opinnäytetyö. Hoitotyön koulutusohjelma. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Mahoney, D. F An Evidence-Based Adoption of Tehchnology Model for Remote Monitoring of Elders Daily Activities. LLC. Ageing Int (2011). Vol. 36, Published online: 23 Sept 2010 Springer Science+ Business Media. Melkas, H.; Raappana, A.; Rauma, M. & Toikkanen, T. 2007a. Teknologian vaikutusten arviointi vanhuspalveluiden työpaikoilla. Tykes, Helsinki. Melkas, H.; Raappana, A.; Rauma, M. & Toikkanen, T. 2007b. Teknologian käytön sudenkuopat sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa. Teoksessa Suhonen, L. & Siikanen, T. (toim.) Hyvinvointiteknologia sosiaali- ja terveysalalla - hyöty vai haitta? Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu, sarja C, osa 26, Lahti. Rogers, E Diffusion of innovations. New York: Free press. Vuononvirta, T.; Kanste, O.; Timonen M.; Keinänen-Kiukaanniemi, S.; Timonen, O.; Ylitalo K. & Taanila, A Terveyskeskustyöntekijöiden kokemuksia etäterveydenhuollon käyttöönotosta. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti. No. 46,

11 Valkeakari, S. & Hyppönen, H Muutosvalmennus terveydenhuollon sähköisten palveluiden käyttöönoton tukena, Case Oulu omahoito. Raportti 34/2009. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hankkeen esittely Satakunnan vanhusneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo, ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Paula Lappi 25.9.2012. Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa

Paula Lappi 25.9.2012. Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa Paula Lappi 25.9.2012 Lääkekello palvelu Mikkelin Seudun kotihoidossa Elektroninen lääkeannostelija - lääkekello Lääkekello: Lääkelokerikot 14 tai 28 ottokertaa: = ohjelmoitava dosetti, jonka kansialuetta

Lisätiedot

Elinkaaren huomioiva hankintaprosessi ja elinkaarenaikainen kustannus-hyöty analyysi. Jyri Hanski, VTT Turvallisuus 2012 -messut 5.9.

Elinkaaren huomioiva hankintaprosessi ja elinkaarenaikainen kustannus-hyöty analyysi. Jyri Hanski, VTT Turvallisuus 2012 -messut 5.9. Elinkaaren huomioiva hankintaprosessi ja elinkaarenaikainen kustannus-hyöty analyysi Jyri Hanski, VTT Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Hankinnan ongelmakohdat Tekninen osaaminen hankinnasta yleensä hyvällä

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu Hyvinvointialan asiantuntijaseminaari 9.12.2010 Mikkeli Helvi Janhunen Projektisuunnittelija Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu TULEVAISUUDEN VISIO Etelä-Savoon

Lisätiedot

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Yhteistoimintaryhmä 20.12.2010 Kaupunginhallitus 10.1.2011 Sisällysluettelo 1. Merkitys... 3 2. Synty... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Määritelmä... 3 5. Tekeminen... 4 6.

Lisätiedot

SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON.

SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON. SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON. MIKÄ ON SOINTU? Anturiteknologiaan perustuva kotihoidon järjestelmä Auttaa suunnittelemaan, ennakoimaan, priorisoimaan ja kehittämään kotihoidon

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011. Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja

Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011. Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011 Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja Oulun Seudun Mäntykoti ry www. mantykoti.fi Yleishyödyllinen,

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Tutkimusosasto Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Anna-Liisa Salminen, PhD, dosentti, johtava tutkija 17.9.2015 Tutkimusosasto Apuväline Teknologia kuntoutuksessa Ympäristönhallintalaitteiden ohjaamisen,

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto

HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto HYVÄKSI Hyvinvointiteknologian innovaatioverkosto Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla -hanke Ulvilan elinkeinotiimin kokous 9.6.2015 HYVÄKSI

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Hajautettu Ohjelmistokehitys

Hajautettu Ohjelmistokehitys Hajautettu Ohjelmistokehitys Maria Paasivaara Hajautuksen muotoja Yrityksen sisäinen hajautus Maan sisällä Maiden välillä, esim. offshore Yritysten välinen hajautus Alihankinta Lisenssointi Partnershipit

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistaja

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ Katariina Ruuth, projektijohtaja ry, Tietokoneavusteinen Psykiatrinen Kotikuntoutus-projekti Tampere-talo 12.10.2011 Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus-

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Käytännön kokeiluja innovatiivisista julkisista hankinnoista

Käytännön kokeiluja innovatiivisista julkisista hankinnoista Käytännön kokeiluja innovatiivisista julkisista hankinnoista Esimerkkejä ympäristöliiketoiminnan sektorilta ja hyvinvointipalveluista KTT, OTK Marja-Liisa Niinikoski CULMINATUM INNOVATION OY 9.6.2014 Kirjan

Lisätiedot

PULLOPOSTI. VIRTU-projektin uutiskirje #2

PULLOPOSTI. VIRTU-projektin uutiskirje #2 PULLOPOSTI VIRTU-projektin uutiskirje #2 PULLOPOSTI VIRTU-projektin uutiskirje Tässä numerossa: Yhteenveto kehittämisprojektin tuloksista Hyvinvointiteknologian käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

HYVIS- HANKE ESITYS 24.1.2013. Konsernitj. Tapani Turpeinen, hallinto- ja henkilöstöj. Kaisa Isännäinen

HYVIS- HANKE ESITYS 24.1.2013. Konsernitj. Tapani Turpeinen, hallinto- ja henkilöstöj. Kaisa Isännäinen HYVIS- HANKE ESITYS 24.1.2013 Konsernitj. Tapani Turpeinen, hallinto- ja henkilöstöj. Kaisa Isännäinen NSS:n hoivan toimintamalli NSS - hoivan toiminta perustuu seuraaviin menestystekijöihin: uusi tapa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa

Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Innovatiiviset työajat ja työaika-autonomia (työ)hyvinvoinnin edistäjinä terveydenhuollossa Hyvät käytänteet työpaikoilla Seminaari 28.9.2011 Päivikki Lahtinen Taustaa

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Näyttöön perustuva toiminta HUS-organisaatiossa. Kristiina Junttila, TtT kehittämispäällikkö HUS Hoitotyön johto

Näyttöön perustuva toiminta HUS-organisaatiossa. Kristiina Junttila, TtT kehittämispäällikkö HUS Hoitotyön johto Näyttöön perustuva toiminta HUS-organisaatiossa Kristiina Junttila, TtT kehittämispäällikkö HUS Hoitotyön johto Missio HUS:n hoitotyössä Potilas tulee autetuksi (HUS 2006. Hoitotyön tavoite- ja toimenpideohjelma

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Sisäinen tiedottaminen ja markkinointi case KYSin tieteellinen kirjasto

Sisäinen tiedottaminen ja markkinointi case KYSin tieteellinen kirjasto Sisäinen tiedottaminen ja markkinointi case KYSin tieteellinen kirjasto Tuulevi Ovaska BMF:N syysseminaari Näkymättömästä näkyväksi markkinointi ja tiedottaminen lääke ja terveystieteellisissä kirjastoissa

Lisätiedot

Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009

Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009 Arjen tukea ja turvaa -hanke Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry 2006-2009 30.9.2010 Hankkeen tarkoitus On ollut selvittää, miten Vivago- hyvinvointikello soveltuu ikääntyneille Lisääkö kello ikääntyneiden

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi

Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013 www.arjessa.fi Hankkeen tavoitteet Kehittää hankkeen toiminta-alueilla käyttäjälähtöisesti sellaisia uutta teknologiaa

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Osallistava sisäinen viestintä muutosta tukemassa. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak, KTM ja VTM

Osallistava sisäinen viestintä muutosta tukemassa. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak, KTM ja VTM OSVI Osallistava sisäinen viestintä muutosta tukemassa PAKETTI Johtoryhmän kokous Lahti 3.6.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak, KTM ja VTM OSVI - Osallistava sisäinen viestintä -

Lisätiedot

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palvelut Ovat palveluita, jotka ovat luonteeltaan

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013, Turku Sessio 10 Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi i k i Miten hyödyntää uutta teknologiaa terveydenhuollon asiantuntijakonsultaatioissa? 29.5.2013 Kari

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot