TYÖNTEKIJÖIDEN SITOUTTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖNTEKIJÖIDEN SITOUTTAMINEN"

Transkriptio

1 TYÖNTEKIJÖIDEN SITOUTTAMINEN Kaisa Jokela TIIVISTELMÄ Uudenlaisen hyvinvointiteknologian ja sitä myötä uuden työmenetelmän käyttöönotto vaatii panostusta sekä alkuvaiheen käytön opettelussa että toiminnan juurruttamisen varmistamisessa. Pysyvän työkäytännön muutoksen aikaan saaminen edellyttää paljon työtä ja henkilöstön perehdyttämistä. Toiminnan suunnittelu, käyttökohteiden kehittäminen, hyötyjen havainnointi sekä hyvien ja huonojen puolien avoin pohdinta yhdessä loppukäyttäjien kanssa (tässä artikkelissa: ikäihmisten parissa työskentelevä hoitohenkilökunta) edistävät teknologian juurtumista arjen työvälineeksi. Yleisesti hyvinvointiteknologian käyttöönotossa näyttää korostuvan seuraavat kolme tekijää, jotka kaikki täytyy ottaa huomioon samanaikaisesti: teknologian täytyy olla helppokäyttöistä, selkeästi käyttäjien tarpeeseen suunnattua ja hyödyllistä; johdon, esimiestason ja käyttöönottoa toteuttavien henkilöiden täytyy huolella valmistella organisaatiota lähestyviin muutoksiin; työntekijöillä täytyy olla mahdollisuus kehittää taitojaan, hyödyntää omaa ammattitaitoaan ja olla mukana kehittämässä uutta toimintamallia käyttöönoton edetessä. Artikkelissa kuvaillaan loppukäyttäjien sitoutumisja muutosprosessin vaiheita, kerrotaan tapauskohtaisesti Naantalin kokemuksia uuden työvälineen käyttöönotosta, ja lopuksi kootaan käyttöönoton ja henkilökunnan sitouttamisen muistilista lähdekirjallisuuden ja omien kokemusten perusteella.

2 1. TEKNOLOGIA, TYÖNTEKIJÄT JA SOSIAALINEN JÄRJESTELMÄ Uusien innovatiivisten ratkaisuiden käyttöönoton vaihe on kaikkein tärkein ja toisaalta myös hankalin askel uusien työkäytäntöjen omaksumisessa. Hyvästä ja helppokäyttöisestä hyvinvointiteknologiasta ei ole mitään hyötyä, jos sitä ei käytetä tarkoituksenmukaisella ja tehokkaalla tavalla. Teknologian omaksuminen ja käyttöön sitoutuminen on keskeinen osa muutosprosessissa, jonka uudenlainen teknologia väistämättä synnyttää loppukäyttäjissä (tässä artikkelissa loppukäyttäjällä viitataan pääosin ikäihmisten parissa työskentelevään hoitohenkilökuntaan). Henkilökunnalle pitää antaa tarpeeksi aikaa oppia uutta ja mahdollisuuksia arvioida mitä he ovat oppineet. Muutos kohti uudenlaista työtapaa vaatii sekä perusteellista valmistautumista että vankkaa tukea esimiestasolta. Uusi menetelmä pakottaa hoitohenkilökunnan muuttamaan tuttuja perinteisiä työrooleja ja työnteon käytäntöjä. Alun perin henkilökunta kun on valinnut työskentelevänsä ihmisten, ei teknologian kanssa. Hyvinvointiteknologian ja etäpalveluiden käyttöönotto on monimutkainen prosessi, joka vaatii huolellista etukäteissuunnittelua. Käyttöönotossa tulee huomioida monet teknologiaan, työntekijöihin ja sosiaaliseen järjestelmään liittyvät tekijät. (Vuononvirta et al. 2009, 281.) Teknologian aiheuttamia työntekijöihin kohdistuvia vaikutuksia on monenlaisia. Nämä vaikutukset voivat kohdistua esimerkiksi yhteisöön, ajankäyttöön, tiedonkulkuun, asenteisiin ja ristiriitoihin, osallisuuteen, työn mielekkyyteen ja koulutustarpeisiin sekä palveluihin ja taloustilanteeseen. Lisäksi teknologialla saattaa olla vaikutuksia työpaikan imagoon. (Melkas et al. 2007b, 59.) Uudenlaisen hyvinvointiteknologiaa hyödyntävän toimintamallin käyttöönotto vaatii onnistumista sekä yksilöön, teknologiaan että sosiaaliseen järjestelmään liittyvien muuttujien kohdalla. Vuononvirran et al. (2009, 272) tutkimuksessa tutkittiin terveyskeskustyöntekijöiden kokemuksia etäterveydenhuollon käyttöönotosta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää keskeisimpiä etäterveydenhuollon käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä sekä käyttöönottoon liittyviä hyötyjä terveyskeskustyöntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksessa etäterveydenhuollon käyttöönottoon vaikuttavista seikoista useimmin mainittiin toimintamalliin liittyvistä tekijöistä helppokäyttöisyys, hyöty ja tarve

3 käytölle. Työntekijään liittyvistä tekijöistä useimmin mainittiin asenteet ja sosiaaliseen järjestelmään liittyvistä tekijöistä ajan puute. (Vuononvirta et al. 2009, 275.) Kansten (2011) mukaan yksi merkittävä tekijä hoitohenkilöstön myönteisten työasenteiden muodostumiseen on onnistunut johtajuus. Yleisesti hyvinvointiteknologian käyttöönotossa näyttää korostuvan kolme päätekijää. Kaikki nämä tekijät täytyy ottaa huomioon samanaikaisesti: teknologian täytyy olla helppokäyttöistä, selkeästi käyttäjien tarpeeseen suunnattua ja hyödyllistä; johdon, esimiestason ja käyttöönottoa toteuttavien henkilöiden täytyy huolella valmistella organisaatiota lähestyviin muutoksiin; työntekijöillä täytyy olla mahdollisuus kehittää taitojaan, hyödyntää omaa ammattitaitoaan ja olla mukana kehittämässä uutta toimintamallia käyttöönoton edetessä. 2. KÄYTTÖÖNOTTOPROSESSI Rogersin (2003, 20) mukaan uusien innovatiivisten menetelmien käyttöönoton prosessin pituuteen vaikuttavat monet tekijät, joita ovat muun muassa uuden innovaation mukanaan tuoma etu vanhaan käytänteeseen verrattuna ja yhteensopivuus käyttöönottajien olemassa olevien arvojen, kokemusten ja tarpeiden kanssa. Mikäli uusi menetelmä ei ole yhteensopiva näiden kanssa, on käyttöönotto hidasta. Muita käyttöönottoon vaikuttavia asioita ovat uuden menetelmän monimutkaisuus sekä tulosten konkreettisuus. Käyttöönottoa tukee testausmahdollisuus sekä käyttöönoton jälkeen suhteellisen nopeasti ja konkreettisesti nähtävissä olevat tulokset. Myös Mahoneyn (2010, 78) ja Vuononvirran et al. (2009, 280) mukaan uuden teknologian omaksumiselle tärkeää on loppukäyttäjän kyky havaita sen käyttöarvo suhteessa omiin toiveisiin sen hyödyistä, ja käyttöönoton perusteluissa kannattaakin painottaa siitä koituvia hyötyjä. Perustana hyvinvointiteknologian järkevälle käytölle on sen vaikutusten huomioon ottaminen ennakolta sekä perehdytyksen hoitaminen asiallisesti ja kärsivällisesti (Melkas et al. 2007b, 60). Jo uusien hankkeiden suunnitteluvaiheessa pitäisi ottaa mukaan varsinaiset ratkaisun loppukäyttäjät. Osallistaminen, yhdessä suunnittelu ja kaikkien näkökulmat huomioiva tekeminen ovat hyvä keino ehkäistä myös muutosvastarintaa. Vuononvirran et

4 al. (2009, 280) mukaan työntekijöillä on keskeinen merkitys uusien teknologiaratkaisujen käyttöönotossa, ja siksi tulevien hankkeiden suunnittelussa pitäisi ottaa huomioon monet työntekijöiden näkökulmasta käyttöönottoon vaikuttavat tekijät. Myös aiempien tutkimusten mukaan näyttää siltä, että henkilökunnan edustajat todennäköisesti suhtautuvat uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin positiivisesti, mikäli he ovat olleet mukana käyttöönotettavan prosessin suunnittelussa (Huryk 2010, 610). Sitoutumista muutokseen voidaan parhaiten tukea osallistavalla suunnittelulla, jossa työntekijät osallistuvat tarpeiden, ratkaisuvaihtoehtojen ja ratkaisujen määrittelyyn (Valkeakari & Hyppönen 2009, 6). Koulutuksen ja tiedotuksen suunnittelu, muutosvastarinnan ennakointi ja sen ehkäisy ovat oleellinen osa käyttöönoton suunnittelua. Muutoksen ankkuroiminen suunnitteluvaiheesta asti kiinteästi olevassa olevaan toimintaan ja organisaation toimintakulttuuriin on pääroolissa vastarinnan hallitsemiseksi. (Hyppönen & Niska 2008, 50.) Kansten (2011) mukaan johtajuudella on tärkeä merkitys teknologian käyttöön otossa. Esimiehen sitoutuneisuus, mukana olo ja innostuneisuus saavat myös henkilökunnan sitoutumaan teknologian kokeiluun ja käyttöön. Käytön omaksumista osaksi omaa työtään edesauttaa myös, jos henkilökunnan joukossa on muutosagentti, joka vie asiaa työyhteisössä eteenpäin perehdyttäen ja kannustaen muita mukaan. Kuten jo aiemmin on todettu, merkittävä yksittäistä työntekijää motivoiva tekijä uusien menetelmien käyttöönotossa on hänen itsensä saama hyöty. Teknologian vaikutukset ovat usein välillisiä ja vaikeasti havaittavia (Melkas et al. 2007b, 56). Sähköisten palveluiden ja hyvinvointiteknologian käyttöönotossa ei perinteinen käyttöönotto riitä, vaan muutokset on tehtävä ennen kaikkea organisaation sisäisiin työprosesseihin. Jotta innovaatioiden käyttöönoton edellyttämää aitoa toiminnan kehittämistä tapahtuu, vaatii se loppukäyttäjiltä aitoa paneutumista ja heidän vastuunsa laajenemista pelkästä käyttämisestä kehittämisen suuntaan. (Valkeakari & Hyppönen 2009, 24.) Kaiken kaikkiaan uuden teknologian käyttöön perehdyttäminen ennen varsinaista käytön aloittamista on asia, josta ei kannata tinkiä. Melkaksen et a. (2007b, 58) mukaan on tärkeää huolehtia kokonaisvaltaisesta, jatkuvasta perehdyttämisestä teknologian käyttöön sekä arvioida teknologian käytön vaikutuksia ennakkoon ja käytön aikana. Perehdyttäminen ei pääty siihen, kun teknologia on otettu käyttöön ja tarvittavat tiedot opittu. Muutokseen valmentautumisen ja perehdyttämisen lisäksi teknologian käyttöönottoon liittyviä osa-alueita ja sen mukanaan

5 tuomia hyötyjä pitää arvioida. Vaikutusten arvioinnilla voidaan helpottaa tavoitetta osallistaa eri ihmiset työpaikalla tapahtuviin muutoksiin (Melkas et al. 2007a, 5-6). Tärkeää on arvioida uudelleen kulloinenkin nykytila suhteessa menneeseen. Näin myös pystytään paremmin arvioimaan tarpeisiin vastaamattomat teknologiasovellukset. (Melkas et al. 2007a, 41.) 3. CASE NAANTALI Uuden työmenetelmän käyttöönotto vaatii organisaatiolta resursseja käytön opetteluun ja toiminnan juurruttamisen miettimiseen. Muutoksen aikaan saaminen vaatii paljon työtä ja henkilöstön perehdyttämistä. Pääasiassa kyse on ennakkoluulojen voittamisesta. Toiminnan suunnittelu, käyttökohteiden kehittäminen, hyötyjen havainnointi sekä hyvien ja huonojen puolien avoin pohdinta yhdessä työntekijöiden kanssa edistävät teknologian juurtumista arjen työvälineeksi. Naantalissa hankkeessa mukana oleva hoitohenkilökunta käytti VIRTU-kanavaa erilaisiin tarkoituksiin. Osa kotihoidon henkilökunnasta käytti kanavaa asiakkaiden voinnin varmistamiseen, kun taas palvelukeskusten ja vanhainkotien henkilökunta järjesti kanavan kautta säännöllisesti erilaisia lähetyksiä tai koordinoi esimerkiksi laitteen kautta tapahtuvia lääkärikäyntejä asiakkaille. Palautetta ja kokemuksia kanavan käytöstä on saatu sekä epävirallisesti erilaisten tapaamis- ja palautteenantamistilaisuuksien että opinnäytetyötä varten tehtyjen haastatteluiden kautta. Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoiden opinnäytetyötä (Lindvall et al. 2012) varten tehtyjen Naantalin hoitohenkilökunnan haastatteluiden mukaan henkilökunta oli lähtenyt hankkeeseen kokeilumielellä ilman varsinaista uuden työvälineen tarvetta. Näin ollen etenkin hankkeen alkuvaiheessa jokainen käytti laitteistoa lähinnä oman mieltymyksensä ja motivaationsa mukaan. Työntekijöiden ennakkoasenteisiin vaikutti epätietoisuus kanavan käyttömahdollisuuksista ja sen mahdollisista hyödyistä. Työntekijät pelkäsivät kanavan käytön lisäävän työmäärää kohtuuttomasti ja hankaloittavan muiden työtehtävien suorittamista. (Lindvall et al. 2012, 22.)

6 Naantalissa VIRTU-kanavan käyttöönottoprosessin alussa pidettiin perehdyttämistuokioita projektihenkilöstön toimesta. Lisäksi asennushetkellä annettiin opastusta laitteen käyttöön. Jälkeenpäin todettiin, että alkuvaiheessa ei käytetty tarpeeksi aikaa teknisen käyttöönoton lisäksi sen pohtimiseen, miten, missä ja kenelle uutta hyvinvointiteknologiaa hyödynnetään. Myös järjestelmällinen yhdessä suunnittelu ja mahdollisuuksien kartoittaminen jäi vähäiseksi. Saatujen palautteiden perusteella huomattiin, että uuden teknologian kanssa olisi ollut syytä ensin järjestää oma sisäinen teknologian testaamista ja käyttömahdollisuuksien kartoittamista sisältävä käyttöönotto, jonka aikana henkilökunta olisi voinut olla yhteydessä toisiinsa ja harjoitella laitteen käyttöä juuri omaa työtä hyödyntäviin tarkoituksiin. Vasta tämän jälkeen uusi toiminta olisi voitu julkistaa ja ottaa käyttöön kaikkien ulkopuolisten toimijoiden ja asiakkaiden kesken. Sisäisen käyttöönoton vaiheella olisi vältytty laitteiden käyttömahdollisuuksiin liittyvältä epätietoisuudelta sekä kyvyttömyydeltä markkinoida laitteen käyttöä asiakkaille. Koska alkuvaiheessa laite oli vieras, myös asiakaskriteerien määrittely ja asiakkaiden valintaprosessi olisi pitänyt tehdä selkeämmäksi. Henkilökunnan oli vaikea arvioida omien käyttökokemusten puutteen vuoksi kenelle tämän kaltainen laite olisi sopiva, ja kuitenkin motivoituneiden asiakkaiden löytäminen on tärkeä edellytys laitteen kunnollisen hyödyntämisen kannalta. Kaiken kaikkiaan yksi suurimmista haasteista koettiin olevan oikean kohderyhmän kartoittaminen ja innokkaiden käyttäjien löytäminen. Myöhemmässä vaiheessa laitteen tultua tutuksi, henkilökunta osasi hyvin hyödyntää valinnanvapauttaan asiakasvalintojen ja laitteen käyttötapojen kanssa. Projektin toimesta hankkeen aikana järjestettiin säännöllisiä tapaamisia sekä paikan päällä pilotointikohteissa että koko pilotointiin osallistuvan henkilökunnan kesken. Osassa tapaamisia hyödynnettiin etäyhteyttä VIRTU-hankkeen laitteiden kautta. Naantalin henkilökuntaa sitoutettiin mukaan hankkeeseen näiden yhteisten tapaamisten, erilaisten palautehetkien, arviointien sekä toiveiden toteuttamisen keinoin. Jokaisesta pilotointikohteesta (kaksi kotihoidon aluetta sekä kaksi palvelutaloa) valittiin vastuuhenkilö, joka toimi ensisijaisena yhteyshenkilönä VIRTU-kanavaan liittyvissä asioissa sekä tiedon välittäjinä muutostilanteissa. Lisäksi vastuuhenkilöt rohkaisivat ja kannustivat muita työntekijöitä laitteen käyttöön. Naantalin alueen kotihoidon

7 osastonhoitaja toimi aktiivisesti ja kannusti henkilökuntaa käyttämään laitetta suunnitellusti ja säännöllisesti esimerkiksi kotihoidon tarkistuskäyntien apuna tiettyjen asiakkaiden kohdalla. Myös hanketta koordinoivan tahon, Turun ammattikorkeakoulun, sisältä kuntayhteistyön ja asiakasyhteistyön vastuuhenkilön valitseminen oli laitteiden hyödyntämistä tukeva keino. VIRTU-hankkeen kuluessa nämä vastuualueet keskitettiin yhdelle ihmiselle, jolloin tieto asiakkaiden ja henkilökunnan laitteiden käyttöön liittyvistä tilanteista oli kootusti yhdellä ihmisellä. Vaikka hankkeessa pyrittiin siihen, että henkilökunta on ongelmatilanteissa yhteydessä suoraan laitetoimittajaan, toimi hankkeen vastuuhenkilö tarvittaessa myös teknisenä välikätenä molempiin suuntiin. Kaiken kaikkiaan Turun ammattikorkeakoulu pyrki aktivoimaan henkilökuntaa miettimään kehittämisideoita ja antamaan palautetta nykytilasta. Henkilökunnan palautteen perusteella jatkossa vastaavissa tilanteissa osataan ottaa huomioon esimerkiksi käyttöönottovaiheen perehdyttämisen ja sisäisen testaamisen merkitys. Useimmat henkilökunnan edustajista olivat halukkaita jatkamaan kanavan käyttöä ja kehittämistä myös hankkeen jälkeen. Työntekijät kokivat, että VIRTU-hankkeeseen osallistumisessa oli oma vaivansa, mutta hankkeessa mukana oleminen koettiin ainutlaatuisena ja hienona mahdollisuutena olla osana uuden teknologian kehittämistä hoitotyön avuksi. VIRTU-kanavan käyttö on vaatinut henkilökunnalta paljon totuttelua, koska VIRTU-kanava nähdään uutena ja erilaisena työvälineenä, eikä vastaavanlaista tekniikkaa ole aiemmin hyödynnetty hoitotyössä. Uudenlaisen työvälineen omaksumista vaikeuttivat myös laitteiden tekniset ongelmat, jotka etenkin alkuvaiheessa aiheuttivat turhautumista. (Lindvall et al. 2012, 22.) Naantalin asiantuntijat näkevät jatkossa VIRTU-kanavalla olevan monia käyttömahdollisuuksia kotona selviytymistä tukevana toimintamuotona: virtuaaliset kotihoidon käynnit, erilaiset ohjatut ryhmätoiminnot, ammattilaisten välinen konsultaatio, asiakkaiden vertaisryhmät, yhteydenpito omaisiin sekä interaktiivinen kuntoutustoiminta. Ehdottoman positiivisena asiana koetaan myös ikäihmisten vuorovaikutusmahdollisuuksien ja sosiaalisen osallistumisen lisääntyminen sekä yksin

8 asuvien tavoitettavuuden helpottuminen. Opinnäytetyötä varten tehdyissä palautehaastatteluissa haastateltavat uskoivat VIRTU-kanavan vähentävän asiakkaiden yksinäisyyttä, jonka lisäksi he kokivat kuvayhteyden helpottavan asiakkaan voinnin kyselyä ja arviointia (Lindvall et al. 2012, 23). 4. KÄYTTÖÖNOTON MUISTILISTA Naantalin kokemusten ja lähdekirjallisuudesta esiin nousseiden tekijöiden pohjalta taulukossa 1 on koottuna lista asioista, jotka on otettava huomioon uuden hyvinvointiteknologian ja uusien innovatiivisten menetelmien käyttöönotossa. Huomioon otettavat asiat on taulukossa jaettu kolmeen eri vaiheeseen: hankittava teknologia ja organisaatioon liittyvät tekijät, orientoitumisprosessi sekä käyttöönotto ja juurruttaminen. Aikataulullisesti näitä vaiheita toteutetaan osittain myös päällekkäin.

9 KÄYTTÖÖNOTTO JA JUURRUTTAMINEN ORIENTOITUMISPROSES SI HANKITTAVA TEKNOLOGIA JA ORGANISAATIOON LIITTYVÄT TEKIJÄT Määritellään tarve: mitä tavoitellaan, mille kohderyhmälle, mistä saadaan (kustannus)hyödyt, minkä toiminnan tueksi teknologiaa halutaan Toteutetaan hankintaprosessi: markkinoiden kartoitus, hankinnan suunnittelu, määrittely, toteutus, aikataulutus, arviointi Otetaan huomioon eri loppukäyttäjäryhmien näkökulmat, tarpeet ja käytettävyysasiat Mietitään miten organisaatio tukee uuden menetelmän käyttöönottoa Liitetään mukaan imagoasiat ja ulkoinen verkosto Selvitetään henkilökunnan tarpeet muutoksen tukemisessa: muutosvalmennus jo ennen varsinaista käyttöönottoa Kehitetään ja suunnitellaan yhdessä, mietitään haasteita ja ratkaisuja Annetaan kaikille käyttäjille mahdollisuus vaikuttaa käyttöönottoon, lisätään tällä tavoin sitoutumista Tehdään prosessikuvaukset työn jaosta sekä nykyisistä ja tulevista toimintamalleista Ankkuroidaan uusi menetelmä olemassa olevaan toimintaan Käydään läpi aiempia kokemuksia ja otetaan esiin arveluttavat asiat Nimetään käyttöönoton vastuuhenkilöt Suunnitellaan ja toteutetaan käyttöönotto hyvin, jotta henkilökunnan on helpompi orientoitua muutokseen Heti kun hankittava teknologia on selvillä, tavataan tulevien loppukäyttäjien, esimiestason ja hanketta toteuttavan henkilöstön kanssa Etsitään hyötyjä jokaisen oman työn näkökulmasta Määritellään toimenpiteet ja tehdään konkreettinen käyttöönottosuunnitelma yhdessä. Mietitään esim. seuraavia asioita: Aikataulutus: koska, mitä, kenelle Asiakasvalinnat: kriteerit, kuka valitsee ja miten, tiedottaminen, alkukartoitus, perehdyttäminen, yhteydenpito ongelmatilanteissa, rohkaisu, omaiset Käyttötarkoitukset: korvataanko vai lisätäänkö jotakin, millä aloitetaan ja miten jatketaan, kuka vastaa mistäkin osa-alueesta Arviointi: kuka vastaa ja miten toteutetaan, saadaanko esiin tulosten konkreettisuus ja hyöty Tehdään käyttöönotto- ja etenemissuunnitelma jaoteltuna esim. 4 kk jaksoihin Pidetään tekninen käyttökoulutus Toteutetaan tarvittaessa sisäinen koekäyttöönotto ennen varsinaista käyttöönottoa Sovitaan säännöllisiä tapaamisia käytön etenemisen ja jatkon suunnittelun varmistamiseksi Tehdään näkyviksi tulosten konkreettisuus ja hyöty Arvioidaan ja hylätään toimimattomia ratkaisuja Taulukko 1 Käyttöönoton muistilista

10 LÄHTEET Huryk, L Factors influencing nurses attitudes towards healthcare information technology. Journal of nursing management. Vol. 18, No. 5, Hyppönen, H. & Niska, A Kohti kansalaisen sähköisten terveyspalvelujen rakentamisen hyvää käytäntöä. Stakesin raportteja 9/2008. Helsinki: Stakes. Kanste, O Johtajuuden yhteys hoitohenkilöstön työasenteisiin ja työhyvinvointiin. Tutkiva Hoitotyö. Sairaanhoitajaliiton koulutus ja kustannusyhtiö. Vol. 9, No 2, Lindvall, S.; Luukkonen, S. & Tamminen, T Hoitohenkilökunnan kokemuksia VIRTU-kanavan käytöstä. Opinnäytetyö. Hoitotyön koulutusohjelma. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Mahoney, D. F An Evidence-Based Adoption of Tehchnology Model for Remote Monitoring of Elders Daily Activities. LLC. Ageing Int (2011). Vol. 36, Published online: 23 Sept 2010 Springer Science+ Business Media. Melkas, H.; Raappana, A.; Rauma, M. & Toikkanen, T. 2007a. Teknologian vaikutusten arviointi vanhuspalveluiden työpaikoilla. Tykes, Helsinki. Melkas, H.; Raappana, A.; Rauma, M. & Toikkanen, T. 2007b. Teknologian käytön sudenkuopat sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa. Teoksessa Suhonen, L. & Siikanen, T. (toim.) Hyvinvointiteknologia sosiaali- ja terveysalalla - hyöty vai haitta? Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu, sarja C, osa 26, Lahti. Rogers, E Diffusion of innovations. New York: Free press. Vuononvirta, T.; Kanste, O.; Timonen M.; Keinänen-Kiukaanniemi, S.; Timonen, O.; Ylitalo K. & Taanila, A Terveyskeskustyöntekijöiden kokemuksia etäterveydenhuollon käyttöönotosta. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti. No. 46,

11 Valkeakari, S. & Hyppönen, H Muutosvalmennus terveydenhuollon sähköisten palveluiden käyttöönoton tukena, Case Oulu omahoito. Raportti 34/2009. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma.

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin 1.6.2011 31.12.2013 Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tuula Suominen Salon väestöennusteet 2010 2040 75 vuotta täyttäneiden osalta Teknologian

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke Yhteisvoimin kotona -hanke Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE Toimenpide/ toimintamalli/ kehitettävä käytäntö tms. 1. Gerontologinen kokonaisarviointi 2. Moniammatillinen arviointiryhmä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 12.2.2013 HJ 1 Arjen arkki arviointitutkimus Ohjausryhmä 4.2.2014 Merja Turpeinen 2 Arvioinnin tarkoitus ja lopputuotokset Arvioinnilla tuotetaan tietoa hanketoiminnan tulosten juurtumisen

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 12.2.2013 HJ 1 Arjen arkki arviointitutkimus Arjen taitojen paremmat käytännöt -foorumi 29.4.2014 Merja Turpeinen 2 Arvioinnin tarkoitus ja lopputuotokset Arvioinnilla tuotettiin tietoa

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö 24.11 Verkkokonsulttien työpaja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö TAVOITTEENA Lisätä virtu.fi palveluiden tunnettavuutta ja käyttöä TOTEUTUS 1. ssa tuettiin tietoa ensin esteistä/haasteista,

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi Sini Sarvilahti 11.3.2013 Projektin taustaa Opiskelijoiden kyselyt mahdollisuudesta saattaa opinnot loppuun ja valmistua Työelämän imu vie mennessään Oma opiskeluporukka

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Digitaalisen nuorisotyön strateginen kehittäminen

Digitaalisen nuorisotyön strateginen kehittäminen Digitaalisen nuorisotyön strateginen kehittäminen Kanuuna-seminaari, 9.11.2016 Heikki Lauha Vuonna 2015 toteutettu viiden maan tutkimusprojekti (Suomi, Irlanti, Pohjois-Irlanti, Tanska ja Itävalta) Määrällistä

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft

Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft 5.6.2013 Etäterveydenhuolto terveyspalveluiden tuottamista ja terveyteen liittyvän tiedon välittämistä tieto- ja viestintäteknologian

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry

Yhteistyöpäivä Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Yhteistyöpäivä 14.12.2016 Kirsi Coco Koulutuspoliittinen asiantuntija Tehy ry Tehyn politiikat: Koulutus ja osaaminen Tätä tavoittelemme: Sosiaali- ja terveysalan koulutus vastaa työelämän tarpeita kaikilla

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op

Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op. 2010 2011 Teematehtävä 2 Henkilöstö- ja työyhteisöjohtaminen Sirpa Kova MUUTOKSEN EDISTÄMISEN JA TIEDON JAKAMISEN HYVÄT

Lisätiedot

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote Pia Vähäkangas, TtT Sosiaali- ja terveysjohtaja, Pietarsaaren alue Erityisasiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Asiantuntija, GeroFuture Kohti

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä. M-L Aronpää

Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä. M-L Aronpää Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä M-L Aronpää HASIC-projekti - Euroopan komission Health Programmen rahoittama projekti - Projektin kesto: 1.1.2014-30.6.2016 - Projektia

Lisätiedot

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille 29.11.2011, Merja Turpeinen TEDI -hanke Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö työpaikkalähtöinen yhteiskehittämis- ja

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 16.3.2012 Ohjelma 10.00 12.00 Päivän avaus 12.00 13.00 Lounas Katsaus viime kertaan Yhteisten pedagogisten käytänteiden luomista 13.00 15.00 Ryhmien ohjauksen käytänteet:

Lisätiedot

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen

Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa. Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen Läsnäoleva johtaminen esimiestyön haaste fuusioprosesseissa Tampere Kehitysjohtaja, HTT Kaija Majoinen KESKEINEN SISÄLTÖ 1. Näkökulman valinta kuntafuusioprosessit 2. Lähiesimiehet keskeisiä muutosjohtajia

Lisätiedot

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä

Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Poske Lapin toimintayksikkö ohjausryhmä Ajankohtaiset asiat: Järjestämislaki Lapin sote-selvitykset Kasterahoitukset Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä 28.2.2014 Kemissä Järjestämislain kommentointi 13.3.2014

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Uusi Polku. Microsoft Tampere. Microsoft mobile, Pirkanmaan ELY ja TEtoimisto,

Uusi Polku. Microsoft Tampere. Microsoft mobile, Pirkanmaan ELY ja TEtoimisto, Uusi Polku Microsoft Tampere Microsoft mobile, Pirkanmaan ELY ja TEtoimisto, Saranen Consulting Oy 1 Aloitustapaaminen Henkilökohtaisen rekrytoitumissuunnitelman laatiminen Yksilöllisesti räätälöity kokonaisuus

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

MINNO Metropolis Loppukatselmus. GeroInno Multisensorinen vuodenaikahuone opas toteutukseen

MINNO Metropolis Loppukatselmus. GeroInno Multisensorinen vuodenaikahuone opas toteutukseen MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus GeroInno Multisensorinen vuodenaikahuone opas toteutukseen 3.11.2014 GeroInno Kirsi Anthoni, kirsi.anthoni@metropolia.fi Krista Kitti, krista.kitti@metropolia.fi

Lisätiedot

Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO /15/16 Esityksen / esittäjän nimi

Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO /15/16 Esityksen / esittäjän nimi Kirkon työelämä 2020 ohjelma KirTEKO 2015-1 2/15/16 Esityksen / esittäjän nimi 2 KirTEKO tavoite ja tarkoitus Kirkon työpaikat ovat kansallisen työelämän kehittämisstrategian mukaisesti tulevaisuuden työpaikkoja

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa. Heli Vesaranta Mia Vaelma

Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa. Heli Vesaranta Mia Vaelma Teknologian käyttö kotona kuntoutumisen kehittämisprojektissa Heli Vesaranta Mia Vaelma 1 Aiheet 1. Kotona kuntoutumisen kehittämisprojekti 2. Kuvayhteys kuntoutujan tukena 3. Keskustelua, kysymyksiä,

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Vaikuttavuutta innovatiivisilla hankintamalleilla ja rohkeilla kokeiluilla: Tutkimustuloksia case-hankinnoista Oulussa, Hämeenlinnassa ja Tyrnävällä

Vaikuttavuutta innovatiivisilla hankintamalleilla ja rohkeilla kokeiluilla: Tutkimustuloksia case-hankinnoista Oulussa, Hämeenlinnassa ja Tyrnävällä Vaikuttavuutta innovatiivisilla hankintamalleilla ja rohkeilla kokeiluilla: Tutkimustuloksia case-hankinnoista Oulussa, Hämeenlinnassa ja Tyrnävällä Lotta Haukipuro Outi Keränen Hannu Torvinen Yhteistyöllä

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Paikannusratkaisu koti- ja omaishoidossa- kokemuksia Varkaudesta. Yepzon henkilöpaikannin IkäOte-hanke/Joensuu Mervi Ilonen 30.9.

Paikannusratkaisu koti- ja omaishoidossa- kokemuksia Varkaudesta. Yepzon henkilöpaikannin IkäOte-hanke/Joensuu Mervi Ilonen 30.9. Paikannusratkaisu koti- ja omaishoidossa- kokemuksia Varkaudesta Yepzon henkilöpaikannin IkäOte-hanke/Joensuu Mervi Ilonen 30.9.2015 Ennen henkilöpaikantimen valintaa- taustatyötä - Messut: Apuvälinemessut,

Lisätiedot

Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia

Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia 21.4.2010 Liisa Ilomäki & Minna Lakkala minna.lakkala@helsinki.fi; liisa.ilomaki@helsinki.fi Technology

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Yhteispelillä kohti hyvinvointia. Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa

Yhteispelillä kohti hyvinvointia. Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa Yhteispelillä kohti hyvinvointia Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa Päijät-Hämeen Kumppanuusverkosto Päijät-Hämeen Kumppanuuskeskus hanke (Ray 2012-2015)

Lisätiedot

HyvisSADe yhteistyöprojekti

HyvisSADe yhteistyöprojekti HyvisSADe yhteistyöprojekti Hoitoon hakeutuminen ja kansalaisen ajanvarauspalvelut Alueellisesta palvelusta kansalliseksi palveluksi! Maija Paukkala ja Jani Kariniemi 23.4.2013 Yhteistyöprojektin toteuttajat

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Miten minä? Oma unelmani 2017?

Miten minä? Oma unelmani 2017? Miten minä? Oma unelmani 2017? TAVOITE Lisätä liikettä, iloa ja hyvinvointia Synnyttää ideoita yhdessä ihmisten kanssa Kokeilla rohkeasti ja oppia Lisätä yhteisöllisyyttä Rakentaa verkostoja ja toimia

Lisätiedot

TIEDON TUOTANTO JA ARVIOINTI Kotona asuvien ikääntyneiden asema ja hyvinvointi teknologioiden ja palveluiden tuottaman tuen kontekstissa

TIEDON TUOTANTO JA ARVIOINTI Kotona asuvien ikääntyneiden asema ja hyvinvointi teknologioiden ja palveluiden tuottaman tuen kontekstissa Marjo Outila 24.1.2017 TIEDON TUOTANTO JA ARVIOINTI Kotona asuvien ikääntyneiden asema ja hyvinvointi teknologioiden ja palveluiden tuottaman tuen kontekstissa TIEDONTUOTANNON TAVOITE JA NÄKÖKULMA Arvioida

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro. Terveyden edistämisen kehittämispäivät

Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro. Terveyden edistämisen kehittämispäivät Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro Terveyden edistämisen kehittämispäivät 13.1.2010 Jenni Kehus & Sanna Lähteinen, Lapin yliopisto Puheenvuoro pohjautuu: Opiskelijoiden ennakkotehtäviin

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Tampere 1.9.2015 Nina Korhonen ja Heli Ketola varhaiskasvatuksen liikunnallistamisen asiantuntijat, Valo Verkoston rakenne Ohjelman

Lisätiedot

Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu

Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu seminaari 12.5.2011 Esityksen sisältö Mitä organisaation paikkatietokypsyys tarkoittaa? Miksi paikkatietokypsyyden

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot