Kouluttajia kentälle. JASSM ylläpitää puolustuskykyä. Hyvää. PVMoodle. Yhteistyö. Ohjushanke on osa Hornetien elinkaaripäivitystä uutiset, sivu 5

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj JASSM ylläpitää puolustuskykyä Ohjushanke on osa Hornetien elinkaaripäivitystä uutiset, sivu vuosikerta n:o 6 (1095) verkossa > Kuva: Akseli Muraja Kouluttajia kentälle Perusyksiköiden kouluttajapulaan on luvassa helpotusta, kun hallinnosta karsitaan ja kouluttajia lisätään kentälle. Keskimääräistä 1,7 kouluttajan määrää lisätään 2,5 kouluttajaan joukkuetta kohden. Varusmieskoulutuksen laatuun panostetaan myös koulutusjoukkueiden kokoa pienentämällä. Koulutuksen uudistamisessa halutaan parantaa niin koulutuksen motivoivuutta, laatua kuin palvelusturvallisuuttakin. uutiset, sivu 3 Yhteistyö sujuu Suomen ja Viron välillä uutiset, sivu 4 PVMoodle koulutusta kotisohvalla kentällä, sivu 11 Hyvää musiikkia on tehty aina vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 6/2012 pääkirjoitus Uutisoiva kasvattajaseura nurkka Sisältö vai nimi edellä Uudet teknologiat edistävät journalismia. Vaikka 50 vuotta on kohtuullinen ikä mille tahansa lehdelle, voi silti kysyä, miksi Ruotuväki ei ole sen vanhempi. Ruotuväen varhainen edeltäjä on tsaarinajan armeijan julkaisu Lukemisia Suomen Sotamiehille, joka ilmestyi vuosina Sen jälkeen koko puolustusvoimat kattavaa lehteä ei ole julkaistu ennen vuotta 1962, mikäli lyhyesti vuonna 1918 julkaistua sotaministeriön Sotilasviikkolehteä ei lasketa. Itsenäisiä maanpuolustuslehtiä, joukkoosastolehtiä ja suojeluskuntajärjestön lehtiä on toki ollut. Sota-aikana ilmestyi myös Päämajan propagandaosaston Aseveli Vapenbruder. Puolustus- voimien lehdistökenttä oli kuitenkin varsin hajanainen kunnes 1960-luvulla salailun ilmapiiri puolustusvoimien tiedotuksessa alkoi hälvetä ja tuli mahdolliseksi perustaa Ruotuväki. Puolustusvoimien yhdysside suureen yleisöön tornitouhua oli tarpeellinen, varsinkin kun rauhansopimuksen myötä suurin osa maanpuolustuslehdistä oli lakkautettu. Uutisoinnin ohella Ruotuväen keskeinen tehtävä on varusmiesten kouluttaminen viestintäalan reservin tehtäviin. Puolen vuosisadan aikana Ruotuväessä on koulutettu yli 800 varusmiestä. Lehden perustamiseen vaikuttanut kenraali Jaakko Valtanen toteaa Ruotuväessä (5/2012) heistä kasvaneen yhteiskuntaan laaja ja merkittävä puolustusvoimia ymmärtävien lehtimiesten ja vaikuttajien uskollinen ystäväpiiri. *** Edellinen Ruotuväki eli juhlanumero ei jäänyt ainoaksi tavaksi huomioida lehden puolta vuosisataa. Puolustusvoimien uutislehti osoitti kulkevansa teknologisen kehityksen mukana, kun hiljattain esiteltiin sen tablettiversio. Tästä kerromme lisää sivulla 12. Kesä- ja elokuussa Ruotuväkeä juhlitaan 11 paikkakunnalla järjestettävän MILjazz-kiertueen yhteydessä. Juhlavuosi huipentuu syksyllä Turvallisuus ja Puolustus messujen yhteydessä pidettävään puolustusvoimien syyskonserttiin, joka on samalla myös Ruotuväen 50-vuotiskonsertti. *** Tulevaisuutta on mahdoton ennustaa, mutta ehkä sitä voi yrittää näin juhlavuotena. Teknologian huimasta kehityksestä huolimatta painetulle puolustusvoimien lehdelle on tarvetta vielä tulevaisuudessakin. Verkko muuttuu epäluotettavaksi jo pienemmissä kriiseissä. Toki harhaanjohtavaa materiaalia, esimerkiksi vihollisen tekemiä Ruotuväen näköisiä lehtiä, voi painaakin. Painettu tuote on kuitenkin luotettavampi jo pelkästään siihen liittyvän työlään jakelun takia. Vihollisen propagandaa on mahdotonta jakaa puolustusvoimien sisällä. Uudet teknologiat oli sitten kyse digipaperista, sosiaalisesta mediasta tai mobiilituotteista tulevat joka tapauksessa täydentämään journalismin keinovalikoimaa, myös puolustusvoimien uutisoinnissa tulevina vuosina. > Keskustelu entisten rauhanturvaajien veteraanistatuksesta sai alkunsa tapauksista, joissa kriisinhallintatehtävissä loukkaantunut sotilas ei ollut kokenut tulleensa oikein kohdelluksi kuntoutus- ja korvausasioissa. Media kiirehti oitis kysymään, oletteko te nyt sitten jonkin sortin veteraaneja. Nimitystä tärkeämpää on kuitenkin se, että sotilastapaturmalaki ja erityisesti sen soveltaminen ovat kunnossa. Puolustusvoimat työnantajana on ymmärrettävästi halunnut asian kuntoon. Kotiutumisen jälkeen keskeinen toimija on kuitenkin Valtiokonttori. Nyt edellytetään, että koko ketju tulee kuntoon, ja että tulevaisuudessa vältytään tulkintavaikeuksilta. On jo rekrytoinninkin kannalta välttämätöntä, että operaatioon lähtevä sotilas voi luottaa kruunun huolenpitoon myös mahdollisen ikävän tapauksen jälkihoidossa. *** Rauhanturvaajat eivät halua edistää asiaansa sotiemme veteraanien siivellä. Sotiemme veteraanit tulevat aina pysymään sankareina omassa luokassaan. He ovat ponnistuksillaan niin sodassa kuin rauhassa ansainneet paikkansa kunniakansalaisina viimeiseen iltahuutoon saakka. Rauhanturvaajien asiassa on kysymys toisenlaisesta panoksesta isänmaan hyväksi. Tässäkin toiminnassa voi joskus käydä huonosti, kuten valitettavan hyvin tiedetään. Tilanteeseen sovitettujen toimintatapojen, hyvän koulutuksen, oikean asenteen ja kunnon varustuksen ansiosta on onneksi selvitty suhteellisen vähällä. Onneakin on ollut mukana. Veteraani-sana assosioituu suomen kielessä vahvasti nimenomaan viime sodissa taistelleisiin veteraaneihin. Suomen asetelma poikkeaa muiden pohjoismaiden tilanteesta. Norja ja Tanska olivat miehitettyjä maita. Ruotsi onnistui pysyttelemään kokonaan sodan ulkopuolella. Siksi noissa maissa veteraanilla tarkoitetaan lähinnä rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioissa palvelleita. Naapureilla on ollut varaa panostaa vahvasti entisten kriisinhallintasotilaidensa tukiasioihin. Suomi on antanut tasoitusta, mutta on toki pikkuhiljaa heräilemässä mukaan. *** Vanhimmat entiset rauhanturvaajat ovat yli 85-vuotiaita. Kyllä sellaista entistä soturia voi puhekielessä kutsua rauhanturvaajaveteraaniksi. Nimitysten pyörittely ei kuitenkaan edistä varsinaista asiaa. Monet nimi edellä käyntiin lähteneet hankkeet ovat karahtaneet kiville. Alkuinnostusta seuraa hämmennys. Joka tapauksessa itse en halua olla uusveteraani, jonka tittelin joku poliitikko on heittänyt tarjolle. En tunne ketään, joka haluaisi. Entiset rauhanturvaajat ja kriisinhallintasotilaat tietävät joka tapauksessa olleensa valtion ylimmän johdon lähettäminä mukana toiminnassa, jonka arvostus on korkealla. Rauhanturvaajaliitossa ollaankin enemmän kiinnostuneita asioiden sisällöistä kuin nimityksistä. Nimet muotoutuvat aikanaan. Paavo Kiljunen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja kysymys mielipide Puolustusvoimauudistus on myös mahdollisuus Suunnitteilla olevat sodan ajan vahvuuden pienentäminen, kertausharjoitusten raju leikkaaminen ja varuskuntaverkoston harveneminen ovat herättäneet myös reserviläisissä aiheellista huolestumista, vaikka supistusten väistämättömyys yleensä ymmärretäänkin. Etenkin maanpuolustustahdon pelätään heikentyvän supistusten seurauksena. Muutos voidaan nähdä myös mahdollisuutena. Sodanajan joukkojen pienempi määrä mahdollistaa niiden paremman varustamisen ja kouluttamisen. Huomattava määrä hyvin koulutettuja ja hyvässä kunnossa olevia reserviläisiä vapautuu varattavaksi muiden viranomaisten poikkeusolojen tehtäviin. Kertausharjoitusten puuttuessa reserviläisten osaamista voidaan täydentää Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilattavalla koulutuksella. Yhteydenpitoa reserviin voidaan kehittää yhdessä reserviläisjärjestöjen kanssa. Hyvä esimerkki reserviläisten osaamisen tehokkaasta hyödyntämisestä on Etelä-Suomen sotilaslääni, joka komentajansa johdolla on jo ottanut reserviläisiä mukaan tulevien paikallisjoukkojen suunnitteluun. Muutos on myös mahdollisuus, johon on uskallettava tarttua. Juha Parkkonen Puheenjohtaja Helsingin Seudun Reserviläispiiri ry Edellisessä lehdessä kysyimme: Ovatko puolustusvoimauudistuksesta aiheutuvat supistukset liian rajuja? Kyllä 72% 28% Ei Seuraava kysymys: Parantaako kouluttajien lisääminen varusmieskoulutuksen laatua? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax mikko.ilkko@mil.fi UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax juha.heikkinen@mil.fi TUOTANTOSIHTEERI Kaarina Honkalammi Puh Fax kaarina.honkalammi@mil.fi LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Tuomas Kähärä Puh ruotuvaki@mil.fi TOIMITTAJAT Alikersantti Valtteri Taimela Puh Korpraali Eero Nurmi Puh Kaartinjääkäri Henri Havusela Puh Kaartinjääkäri Roope Luokkamäki Puh Kaartinjääkäri Sakari Nuuttila Puh Kaartinjääkäri Taneli Urmas Puh toimittajat.ruotuvaki@mil.fi GRAAFIKKO Korpraali Juuso Salakka Puh graafikko.ruotuvaki@mil.fi VALOKUVAAJAT Kaartinjääkäri Henri Juvonen Kaartinjääkäri Akseli Muraja Puh kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi arkisin kello ruotuvaki@mil.fi Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2012 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Punanotkonkatu 4, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, Puhelinvaihde: Internet-osoite: >

3 ruotuväki 6/2012 uutiset 3 Varusmiesten koulutus tehostuu Puolustusvoimauudistuksen myötä varusmiesten koulutusta keskitetään. Kouluttajien määrää pyritään kasvattamaan. Taneli Urmas Puolustusvoimauudistuksen myötä varusmieskoulutuksen laadun odotetaan paranevan. Kun koulutusta keskitetään, se myös samalla tehostuu. Everstiluutnantti Vesa Virtanen Pääesikunnan henkilöstöosastolta kertoo, että hallinnosta karsitaan ja kouluttajia lisätään kentälle. Nämä ovat myönteisiä puolustusvoimauudistuksen mahdollistamia asioita. Asevelvollisuutta kehitetään yksilöä motivoivaan ja myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia vahvistavaan suuntaan, sanoo Virtanen. Tällä hetkellä perusyksiköissä on liian vähän kouluttajia, noin 1,7 kouluttajaa joukkuetta kohti. Koulutusjoukkueiden koko on lisäksi liian suuri. Tavoitteena on lisätä kouluttajien määrää 2,5 kouluttajaan joukkuetta kohden. Koulutusryhmien koko pienenee Virtasen mukaan asevelvollisuuden kehittäminen on yksi osa puolustusvoimauudistusta. Asevelvollisuus on paras ja kustannustehokkain keino tuottaa puolustusvoimien tehtävien täyttämiseksi tarvittavat joukot. Se antaa samalla myös yksilölle paljon ja sillä on myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Koulutuksen uudistamisessa halutaan parantaa niin koulutuksen motivoivuutta, laatua kuin palvelusturvallisuuttakin. Koulutusjoukkueet ovat uudistuksen jälkeen pienempiä kuin aikaisemmin. Kuten kouluissakin, pienemmissä koulutusjoukkueissa opetus on tehokkaampaa. Koulutus on myös turvallisempaa, kun on enemmän valvovia silmiä ja opastajia. Mitä enemmän on päteviä kouluttajia, sitä tehokkaammin koulutus voidaan toteuttaa ja organisoida, Virtanen sanoo. Hyötyä myös kouluttajille Everstiluutnantti Virtasen mukaan tarkoitus on, että joukkuetta kohden olisi yksi kadettikoulusta valmistunut upseeri ja yksi aliupseeri sekä lisäksi yksi sopimussotilas kahta joukkuetta kohden. Kuva: Akseli Muraja Yliluutnantti Jari Kuhmonen vastaa aliupseerikoulutuksen maavoimaopinnoista. On hyvä, että kouluttajaresursseja kohdennetaan varusmiespuolelle. Kurssinjohtaja, yliluutnantti Jari Kuhmonen Maasotakoulusta vahvistaa, että useampi kouluttaja yhtä joukkuetta kohden on aina vahvuus. Hänen mukaansa siitä on hyötyä myös itse kouluttajille. Olen itse urani alkutaipaleella ollut sellaisessa tilanteessa, että on ollut vanhempi opistoupseeri viemässä hommaa eteenpäin. Siinä on mahtava tehdä töitä ja oppii tekemisen kautta paljon. Kuhmonen ei itse kouluta varusmiehiä, vaan vastaa uuden aliupseerikoulutuksen maavoimaopinnoista. Hän siis opettaa ylikersantti- ja kersanttitasoisia sotilaita, jotka ovat saattaneet toimia jo jonkun aikaa kentällä. Kouluttajat siirtyvät Kun varuskuntia lakkautetaan, joutuvat kouluttajat siirtymään toisiin joukko-osastoihin. Yliluutnantti Kuhmonen on itse kokenut varuskunnan lakkauttamisen. Kehittäminen on hyvässä vaiheessa Taneli Urmas Risto Siilasmaan johtama asevelvollisuustyöryhmä esitti vuonna 2010 yli 70 toimenpidesuositusta asevelvollisuuden kehittämiseen. Everstiluutnantti Vesa Virtanen Pääesikunnan henkilöstöosastolta kertoo, että toimenpidesuositusten toteuttaminen on hyvässä vaiheessa. Puolustusvoimien vastuulla olevasta 62 toimenpidesuosituksista 32 on jo toteutunut. Jo nyt on siis menty paljon eteenpäin. Yksi konkreettinen muutos on varusmiespalveluksen lyhentäminen 15 päivällä, joka astunee voimaan ensi vuonna. Tauolla saapumiserien välillä annetaan kouluttajille parempi mahdollisuus analysoida koulutustuloksia ja ottaa niistä oppia seuraavalle saapumiserälle, Virtanen sanoo. Etuuksia pyritään parantamaan Virtasen mukaan simulaattorikoulutuksen tehostamiseen kiinnitetään erityisesti huomiota. On tarkoitus, että hankitaan taistelijan simulaattoreita, että joukkoja voidaan kouluttaa hyvin todentuntuisissa tilanteissa ja saada samalla parempi arvio osaamisen tasosta. Paljon simulaattoreita vanhenee nyt. Toivottavasti säästöistä huolimatta saamme hankittua uusia tarpeeksi. Asevelvollisten etuuksia pyritään myös parantamaan. Tarkoituksena on, että tulevaisuudessa kaikki asevelvollisten kotimaanmatkat julkisilla kulkuneuvoilla olisivat heille maksuttomia. Lisäksi asevelvollisten informaatiopalveluita halutaan kehittää modernimpaan suuntaan. Digitaalinen kasarmi -hanke ja varuskuntien langattomat verkot ovat vain osa tätä kehitystyötä. Esimerkiksi kaiken varusmiehille jaettavan materiaalin tulisi olla myös sähköisessä muodossa ja siten helpommin saatavilla, Virtanen kuvailee. Kun Savon Prikaati lakkautettiin vuonna 2006, varusmiesjoukkuetta kohden siirtyi laskennallisesti puolitoista kouluttajaa muihin joukko-osastoihin, hän muistelee. Kuhmosen nykyiseen palveluspaikkaan, Maasotakouluun, siirtyy hallintoa muun muassa Reserviupseerikoulusta, Haminasta. Uusia näkemyksiä Varusmieskoulutuksen uudistukselle on everstiluutnantti Virtasen mukaan tarvetta. Monet varomääräykset esimerkiksi ammunnoissa ovat tiukentuneet, mikä edellyttää entistä enemmän kouluttajia. Myös yliluutnantti Kuhmosen mielestä on hyvä, että varusmiespuolelle kohdennetaan kouluttajaresursseja. Aina kun tulee uusia kouluttajia, tulee uusia näkemyksiä. Sitä kautta homma kehittyy eteenpäin. Jos liian pitkään samat miehet pyörittävät samaa kuviota, se alkaa polkea paikallaan. Everstiluutnantti Virtanen ei ole huolissaan kouluttajien riittävyydestä. Rekrytointi on toiminut hyvin, puolustusvoimat on edelleen arvostettu ja haluttu työpaikka. Kadettikouluun ja aliupseereiksi on riittävästi kyvykkäitä hakijoita. Puolustusministeri Wallin antoi täyden tukensa Kontiorannassa Puolustusministeri Stefan Wallinin mukaan jatkotoimenpiteet edellyttävät empatiaa, sympatiaa ja vuorovaikutusta. Kuva: Marko Jalkanen Valtteri Taimela Puolustusministeri Stefan Wallin kävi lyhyellä vierailulla lakkautettavassa Pohjois-Karjalan Prikaatissa perjantaina 2. maaliskuuta. Vierailu oli ensimmäinen etappi Wallinin kaikkiin kuuteen puolustusvoimauudistuksen myötä lakkautettavaan varuskuntaan ulottuvalla kiertueella. Tämän viikon maanantaina vuorossa olivat Lentosotakoulu sekä Ilmavoimien Teknillinen Koulu. Aamupäivän aikana Wallinin suuri puolustusvoimien sekä elinkeino- ja puolustusministeriön edustajista koostunut seurue tapasi varuskunnan henkilöstöä sekä Kontiolahden kunnan edustajia. Etenkin huoli työntekijöiden toistaiseksi epävarmasta tulevaisuudesta herätti keskustelua. Lisäksi esiin nousi Pohjois-Karjalan aluetoimiston rooli, joka tulee uudistuksen myötä muuttumaan. Halusimme tulla ensimmäisenä juuri Pohjois-Karjalan Prikaatiin. Joukko-osastoja ja yksiköitä on lakkautettu ennenkin, joten ymmärrän täysin sen herättämää kritiikkiä ja mielipahaa, Wallin tähdensi. Hän alleviivasi etenkin muutosten vaikutuksia yksittäisiin ihmisiin ja vakuutti, että valtioneuvosto tulee pitämään huolta, että tulevat sopeuttamistoimenpiteet täyttävät tehtävänsä. Taustalla ovat rationaaliset syyt Arvioimme kaikki joukko-osastot vuoden 2015 joukkotuotannon kannalta. Ratkaiseva tekijä on sodan ajan suorituskyky, taustoitti puolustusvoimien uudistuksen suunnittelussa vahvasti mukana ollut kenraalimajuri Seppo Toivonen. Wallinin mukaan puolustusvoimien ydintehtäviin uudistus ei tuo muutoksia. Uskottavan ja toimivan maanpuolustuksen kannalta olennaisinta ei ole yksittäisen varuskunnan sijainti, vaan koulutus, varustus ja joukkojen liikkumiskyky. Pohjois-Karjalan Prikaatia ei ole missään vaiheessa käytetty politikoinnin välineenä tai pelinappulana, korosti Wallin.

4 4 uutiset ruotuväki 6/2012 lyhyesti Ruudintuotannon tulevaisuus on epäselvä Suomessa Puolustusvoimat ei ole vahvistanut ruutitilauksia kuluvalle vuodelle. Uhkana on, että Suomen ainoa ruutitehdas Eurenco Vihtavuori lakkautetaan, sillä yhtiön toiminta on perustunut puolustusvoimien ruutiostoihin. Ammattiliitot PRO ja TEAM toimittivat viime torstaina puolustusministeröin valtiosihteerille yhteisen vetoomuksen kotimaisen ruudintuotannon turvaamiseksi. Tuotannon turvaamista vaaditaan, jotta turvallisuus- ja puolustuspoliittisten linjausten sekä huoltovarmuuden tavoitteet täyttyvät. Jyväskylän kupeessa sijaitseva Eurenco työllistää noin 120 henkilöä. PRä Sodanaikainen it-kranaatti löytyi Helsingistä Iltapäivällä 6.3 Myllypuron rakennustyömaan työntekijät ilmoittivat viranomaisille löytäneensä vanhan pommin osan. Paikalle saapui Helsingin Poliisin sekä puolustusvoimien joukkoja. Löytö paljastui sodan ajan ilmatorjuntakranaatiksi. Päivystävä komisario Jari Levanoja totesi, että seudun asukkaille ei aiheutunut vaaraa. Kohteena oli ollut ilmeisesti neuvostoliittolainen lentokone, johon ei oltu sitten osuttu. Näitä löytyy jatkuvasti, Levanoja arvioi. TMä Kenraalimajuri Purasesta ilmavoimien uusi komentaja Ilmavoimat sai 29. helmikuuta uuden komentajan, kun kenraalimajuri Lauri Puranen vastaanotti tehtävän kenraaliluutnantti Jarmo Lindbergiltä. Tehtävien vaihtokatselmus pidettiin Tikkakoskella Ilmasotakoululla. Kenraaliluutnantti Lindberg ehti toimia tehtävässään heinäkuusta 2008 alkaen. Uutena tehtävänä hän ottaa vastaan puolustusvoimien sotatalouspäällikön paikan. Puranen oli aiemmin puolustusvoimien logistiikkapäällikö ja hänet ylennettiin kenraalimajuriksi komentajan tehtävien vastaanoton yhteydessä. TRi Ruotuväelle Puolustusvoimien hopeinen ansiomitali Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen myönsi Ruotuväelle Puolustusvoimien hopeisen ansiomitalin lehden 50-vuotisjuhlissa keskiviikkona 7. maaliskuuta. Pääesikunnassa järjestetyissä juhlallisuuksissa oli paikalla yli 300 kutsuvierasta, enimmäkseen median edustajia. Ruotuväen 50-vuotisjuhlallisuuksien lisäksi vietettiin perinteistä viestintävuoden alkamista. Juhlissa puhuivat Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko, puolustusvoimien viestintäjohtaja, eversti Jyrki Heinonen sekä Ruotuväen päätoimittaja Mikko Ilkko. RLä Turvallisuuskomitea selontekotyöhön Puolustusvoimauudistus ja selonteko muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Puheloinen: Olemme oikealla tiellä, joka on välttämätön kulkea. Valtteri Taimela Perusteilla oleva turvallisuuskomitea tulee vaikuttamaan Suomen puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaan, totesi puolustusministeri Stefan Wallin järjestyksessään 201. maanpuolustuskurssin avajaisissa 5.3. pitämässään puheessa. Laajaalainen turvallisuuskomitea on tarkoitus muodostaa vahventamalla jo olemassa olevaa puolustus- ja turvallisuusasiain komiteaa. Komiteassa ovat edustettuina muun muassa puolustusvoimat ja kaikki ministeriöt sekä elinkeinoelämä. Komitean perustaminen liittyy yhteiskunnan varautumista selvittäneen, niin sanotun Hallbergin komitean esittämiin suosituksiin. Tähtäin pitkällä tulevaisuudessa Wallinin mukaan Suomen turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä ja puolustusratkaisua koskevia kysymyksiä käsitellään tulevassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Tekeillä oleva puolustusvoimauudistus ei tule yksin antamaan vastauksia. Olennaista onkin, että uudistus ja selonteko muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Selonteon valmistelussa parlamentaarinen ulottuvuus on tärkeä, jotta puolustusratkaisumme ydinasioita valmistellaan ja niistä keskustellaan mahdollisimman laajasti ja perusteellisesti yli puoluerajojen sekä osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta, tähdensi Wallin. Maanpuolustuskurssin avajaistilaisuudessa nousi vahvasti esiin uhkakuviin varautuminen ja varotoimien harjoittelu. Wallin esittikin, että turvallisuuskomitea voisi osallistua puolustusvoimauudistuksen aikataulua pidemmälle ulottuvan selonteon tekemiseen. Tämä sitouttaisi komiteaa työhönsä ja harjaannuttaisi sen toimintamalleja laajan turvallisuuden haasteisiin vastattaessa. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen painotti kurssilaisille ja kutsuvieraille, että Suomen maanpuolustus tulee pysymään toimintakykyisenä ja uskottavana. Turvallisuus on yhteinen asia Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen korosti esittämässään puolustusvoimien tervehdyksessä poliittisen johdon tekemien linjapäätösten tärkeyttä ja vastuunkantoa. Nyt on yhdessä keskityttävä puolustusvoimauudistuksen tekemiseen. Kaikkien tahojen panosta tarvitaan varmistamaan, että lopputuloksesta tulee hyvä. Energia on nyt suunnattava tulevaisuuteen, ei menneisyyteen. Niukentuvat resurssit lisäävät tarvetta yhteistyön tiivistämiseen. Toisaalta Wallinin mukaan tiivistyvä monikansallinen yhteistyö ja verkottuminen antavat uusia mahdollisuuksia puolustuksen kehittämiseen. Valtteri Taimela Sekä puolustusministeri Stefan Wallin että puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen painottivat, että puolustusvoimia kehitetään uudistuksen myötä aiheutuvista leikkauksista huolimatta. Esimerkkinä tästä käytettiin tulevaa Hornetien elinkaaripäivitystä. Kalustohankinnat ovat välttämättömiä, jotta yhteiskunnan puolustusvoimille asettamat tehtävät Kenraali Terras kehuu yhteistyötä Taneli Urmas Viron puolustusvoimien komentaja, prikaatikenraali Riho Terras kehuu suomalaista asevelvollisuusarmeijaa. Hänen mukaansa Viro on hakenut mallia Suomen asevelvollisuudesta. Nato-neuvotteluiden aikana suomalainen esimerkki asevelvollisuuteen pohjautuvasta järjestelmästä auttoi todistamaan, että se toimii. Siten saatoimme säilyttää omat asevelvollisuuteen pohjautuvat reservimme ja järjestelmämme. Terras oli virallisella vierailulla Suomessa maaliskuuta. Vierailuun sisältyi muun muassa luento Paasikivi-seurassa sekä tutustuminen Uudenmaan Prikaatiin ja Upinniemeen. Vierailun isäntänä toimi puolustusvoimien komentaja, kenraali Ari Puheloinen. Kaikki oli järjestetty erittäin hyvin. Tämä oli hyvä vierailu ja meillä oli hedelmällisiä keskusteluja. Näimme monia yhtäläisyyksiä ja alueita, joilla tehdä yhteistyötä, alatasolta ylemmille, Terras sanoo. Suhde on aina ollut erittäin hyvä Prikaatikenraali Terraksen mielestä Viron ja Suomen puolustusvoimien suhde on ollut aina erittäin hyvä. Kun 90-luvun alussa aloimme kehittämään omia puolustusvoimiamme, paljon apua tarjottiin suomalaiselta puolelta. Ajattelutapamme ja näkemykset puolustusja turvallisuusasioista ovat hyvin samanlaiset. Terraksen mukaan Viron Natojäsenyys ei ole häirinnyt maiden välistä sotilasyhteistyötä. Suomen armeijan rakenne on aika lailla Nato-yhteensopiva. Meillä on ollut esimerkiksi yhteistyötä hankinnoissa. Näen tulevaisuutta tämänkaltaisissa projekteissa. Poikkeusoloja ajatellen vahvuutenamme on kokonaisturvallisuuden konsepti, joka myös sitoo yhteiskuntamme eri toimijat yhteen erilaisissa häiriötilanteissa, Wallin kiteytti. Toimintaa kehitetään vaikeinakin aikoina Kuva: Henri Juvonen kyetään toteuttamaan. Ja ainakin osalla joukoista varustuksen on oltava sellaista, että se vastaa yleistä kehitystasoa. Historiassamme on esimerkkejä siitä, mitkä ovat seuraukset, jos näin ei ole, Puheloinen taustoitti. Samalla painotettiin, että materiaalihankinnat eivät ole pois muusta toiminnasta. Ohjusjärjestelmän hankinta ei vie pohjaa alueellisilta joukoilta tai niiden uuden taistelutavan kehittämiseltä. Puheloisen mukaan uudistuksen tuloksena rakennetaan rauhan ajan organisaatio, jolla kyetään tuottamaan eurooppalaisessa mittakaavassa suuret, 230 tuhannen sotilaan joukot taloudellisesti. Tehdyn päätöksen ansiosta olemme nyt juuri ja juuri aikataulussa, jotta hallituksen puolustusvoimille asettamat säästövaatimukset kyetään toteuttamaan hallituksen itsensä edellyttämässä ajassa. Viron puolustusvoimat ei ole joutunut vastaavanlaisten leikkausten kohteeksi kuin Suomen. Olemme onnekkaassa tilanteessa, että hallitus on päättänyt nostaa puolustusbudjettia, jotta se yltäisi kahden prosentin rajaan bruttokansantuotteesta. Talouden taantuman takia joudumme kuitenkin miettimään uudestaan suunnitelmiamme, Terras toteaa. Riho Terras nimitettiin Viron puolustusvoimien komentajaksi melko hiljattain, viime joulukuussa. Hän on Viron puolustusvoimien komentajista ensimmäinen, joka on saanut upseerinkoulutuksensa itsenäisen Viron aikana. En usko sen muuttavan mitään. Uskon, että jokainen virolainen upseeri niin maa-, meri- tai ilmavoimissa on patriootti, hän toteaa. Viron puolustusvoimien komentajan, prikaatikenraali Riho Terraksen mukaan Suomen ja Viron sotilassuhteet ovat aina olleet erittäin hyvät. Kuva: Akseli Muraja

5 ruotuväki 6/2012 uutiset 5 JASSM ylläpitää puolustuskykyä tähtäimessä Onko sotilasurheilussa dopingtestausta? Eero Nurmi Puolustusministeriö valtuutti 1. maaliskuuta puolustusvoimat allekirjoittamaan sopimuksen, jolla hankitaan Yhdysvalloista AGM- 158 JASSM (Joint Air-to-Surface Standoff Missile) -ohjuksia. Hankinnan kokonaishinta on 178,5 miljoonaa euroa, ja sen rahoitukseen on varauduttu puolustusbudjetissa. JASSM-hanke on osa Hornethävittäjien vuoteen 2016 mennessä toteutettavaa elinkaaripäivitystä, jolla koneiden järjestelmiä ja aseistusta uusitaan ja käyttöikä maksimoidaan. Ohjushankinta mahdollistaa Hornetien koko kasvupotentiaalin kustannustehokkaan hyödyntämisen.aikoinaan hankitusta koneesta otetaan kaikki hyöty irti, puolustusvoimien operaatiopäällikkö, kenraaliluutnantti Mika Peltonen perustelee. JASSM on osa kaukovaikuttamiskykyä Tuukka Määttänen Neljän vuoden tauon jälkeen järjestetään nyt jo kuudennet Turvallisuus- ja Puolustusmessut. Isäntänä toimii vuoden 2008 messujen tapaan Lahden messukeskus uudistuneine tiloineen. Luvassa on jälleen turvallisuuden nykytilaa kattavasti valottava tilaisuus, johon osallistuvat niin pelastus- kuin poliisilaitos ja tietenkin puolustusvoimat. Tärkeimpien turvallisuusjärjestöjen lisäksi yhteistyöhön on ilmoittautunut noin 30 muuta järjestöä, muiden muassa Suomen Partiolaiset, Evira ja Ilmatieteen Laitos. Lisäksi TPAK (Turvallisuus- ja puolustusasian komitea) on innokkaana tukemassa messuja. Valtteri Taimela Moni on huolissaan koko maan puolustamisesta erityisesti puolustusvoimauudistukseen liittyvien ratkaisujen jälkeen. JASSM paikkaa osaltaan harvenevia joukkoja. Sillä ehtii ja yltää, kenraaliluutnantti Mika Peltonen sanoo. Pitkän kantaman ohjukset ylläpitävät osaltaan kykyä puolustaa koko valtakuntaa. Joukkojen vähentyessä tulen ulottuvuuden kasvattamisen vaatimus on perusteltua koko maan puolustamiseksi. Ilman ulottuvuutta on helposti vain maalitauluna, Peltonen sanoo. Peltonen korostaa, että JASSM ei ole yksi erillinen projekti, vaan osa puolustusvoimien kaukovaikuttamiskykyä, jonka muina osina ovat muun muassa raskaat raketinheittimet sekä erikoisjoukkojen kehittäminen. JASSM nostaa kynnystä hyökätä ja käyttää asevoimia Suomea vastaan. Hanketta on valmisteltu pitkään Suomen suurimpiin varuskuntiin kuuluvan Kainuun Prikaatin sotilaskodin viime vuoden alussa alkanut peruskorjaus on lähes valmistunut luvulla valmistuneessa rakennuksessa tehtiin muun muassa sähkö- ja putkiremontti sekä parannettiin ilmastointia. Rakennuksen ulkonäköön puututtiin vain vähän. Suuria muutoksia ei voitu tehdä, sillä rakennus on suojeltu. Salin sisustuksessa palattiin jopa lähemmäksi alkuperäistä, kertoo Kajaanin sotilaskotiyhdistyksessä toimiva Mia Karjalainen. Karjalaisen mukaan kahdessa eri vaiheessa tehdyt korjaustyöt tuottavat pieniä muutoksia järjestelyihin. Esimerkiksi sotilaskodin leipomo siirtyi yhtä kerrosta ylemmäksi. Joihinkin työtehtäviin, kuten tiskaamiseen, on tullut muutoksia uudistuksen myötä. Vielä ei osata täysin toimia, mutta koko ajan opetellaan, Karjalainen toteaa. Huippuluokan sotilaskoti 201. maanpuolustuskurssin avajaisissa puhunut puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen huomautti, että julkisessa keskustelussa saattaa helposti syntyä houkutus asettaa vastakkain asioita, jotka eivät todellisuudessa ole toistensa vaihtoehtoja, viitaten esimerkiksi ohjushankintoihin ja joukko-osastojen lakkautuksiin. Puheloisen mukaan kalustohankinnat ovat välttämättömiä, jotta puolustusvoimien tehtävät kyetään toteuttamaan. Uuden ohjusjärjestelmän merkitys on erittäin suuri uhkien ennaltaehkäisyn kannalta. Sillä tuetaan puolustusta niin maalla, merellä kuin ilmassakin ja ennen kaikkea kokonaisuutena, niin kutsuttuna yhteisenä suorituskykynä, Puheloinen sanoi. JASSM-hankkeen taustalla on vuoden 2001 Iskukykytutkimus, jossa etsittiin kustannustehokasta ratkaisua tulevaisuuden asehankintojen pohjaksi. Hankintaa ovat myöhemmin linjanneet muun muassa vuosien 2004 ja 2009 turvallisuus- ja puolustuspoliittiset selonteot. Lahti valmistautuu Turvallisuusmessuihin Lahden messukeskuksen toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen esittelee messutiloja. TPAK:n pääsihteeri Aapo Cederberg kertoi lehdistötilaisuudessa messujen teemoista: hänen mielestään tämän hetken turvallisuusriskeistä suurimpia ovat niin sanotut kyberuhat eli tietoliikenteeseen liittyvät vaaratilanteet. Suomi pyrkii vuonna 2016 olemaan maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkien ehkäisyssä, mikä tulee olemaan messuilla hyvin esillä. Muutenkin tarkoituksena on tuoda esille turvallisuuden eri puolia. Monipuolista ohjelmaa luvassa Luvassa on tietenkin myös kevyempää, nuorempaakin yleisöä kiinnostavaa ohjelmaa. Alueelta löytyy esimerkiksi suuri Survival Track -niminen turvallisuuskisa, jossa koululuokat voivat testata turvallisuustaitojaan. Puolustusvoimat on valmistanut 20 minuuttia pitkän elokuvan, joka valottaa puolustusvoimien eri osaalueiden toimintaa. Suunnitelmissa on myös esitellä rauhanturvaajatoimintaa. Kainuun Prikaatin sotilaskoti palaa juurilleen Kuva: Henri Juvonen Kainuun Prikaatin varusmiestoimikunnan puheenjohtajana toimiva Teemu Mäkeläinen ylistää remontoitua sotilaskotia avoimesti. Puuta on käytetty paljon esimerkiksi tuoleissa ja pöydissä. Uusittu tila on rauhallinen kokonaisuus, jossa on hyvä olla ja järjestää pieniä tapahtumia, Mäkeläinen hehkuttaa. Sekä Karjalainen että Mäkeläinen toteavat uudistuksen olleen kaikkia miellyttävä ratkaisu, joka on tehnyt sotilaskodista entistä viihtyisämmän. Ainakin itse tykkään aina tulla käymään, hymähtää Mäkeläinen. Kuva: Akseli Muraja Eero Nurmi Sotilasurheilijoille järjestetään vuosittain niin Sotilasurheiluliiton alaisia kilpailuja, kuin myös sotilas-sm, -PM- ja -MM-kilpailuja. Lajien kirjo on laaja, sisältäen muun muassa hiihtoa, kamppailulajeja ja purjehdusta. Sotilasurheiluliiton toiminnanjohtaja Jari Tepponen ja valmennuksen johtaja Jouni Ilomäki, kuinka yleistä dopingtestaus on sotilasurheilussa? Sotilasurheiluliiton kaikki kilpailut ovat antidoping-ohjelman alaisia. Antidopingtoimikunnan (ADT) testaajat voivat järjestää testejä kaikissa tapahtumissamme. Testausta on tehty lähinnä Kamppailupäivillä. Viime syksynä tehtiin kymmenkunta testiä, joissa ei tullut yhtäkään käryä. Kilpailukutsuissa huomioidaan, että kilpailut ovat ADT:n alaisia, Tepponen selostaa. Sotilaiden MM-kisoissa dopingtestaus on pakollista, lajeittain vuosittaiset testimäärätkin uutisia muualta Vahingonlaukaus haavoitti rajavartiomiestä Lapissa on määritelty. Antidoping-säännöstöt perustuvat WADAn (World Anti-Doping Agency) ohjeistukseen, ja näytteet analysoidaan WADAn hyväksymissä laboratoriossa. Pohjoismaisten kisojen testauskäytännöistä sovitaan Pohjoismaiden kesken. Sotilas-SM-kisoihin tilataan testejä satunnaisesti, Ilomäki sanoo. Minkä verran sotilasurheilussa tapahtuu dopingkäryjä? Sotilasurheiluliiton mestaruuskilpailuissa tapahtui pari kolme vuotta sitten yksi käry, jossa virtsatestistä löytyi huumejäämiä. Kiinni jäänyt ei ollut sotilasurheiluliiton jäsen. Kilpailutoiminnassamme suurin osa on harrasteliikkujia, heillä ei aina ole niin tarkkaa tietoa esimerkiksi siitä, mitä lääkkeitä saa käyttää, Tepponen kertoo. 20 vuotta olen näissä töissä ollut, eikä sinä aikana ole tapahtunut yhtäkään käryä. Jos meillä tulisi käry, siitä ilmoitettaisiin lajiliitolle, joka rankaisisi rikkeestä omien sääntöjensä mukaisesti, Ilomäki sanoo. Turun Sanomien mukaan rajavartiomies haavoittui vahingonlaukauksesta torstaiaamuna Kelloselän rajavartioasemalla Sallassa Lapissa. Onnettomuus sattui, kun rajavartiomies oli palaamassa rajapartiosta ja poisti patruunoita aseestaan. Laukaus osui asetta käsitelleen miehen kämmeneen ja reiteen. Virka-aseena Lapin rajavartiostossa käytetään pistoolia. Loukkaantunut kuljetettiin ensiavun jälkeen ambulanssilla Lapin keskussairaalaan, eikä hänellä ole välitöntä hengenvaaraa. Vahingonlaukaus ei rajavartiolaitoksen mukaan aiheuttanut vaaraa ulkopuolisille. Lapin poliisilaitos tutkii onnettomuutta. TS 8.3. Afganistan-operaation jatkoa puidaan toukokuussa Afganistanissa viime viikolla vieraillut puolustusministeri Stefan Wallin kertoi Helsingin Sanomille, että kansainvälisen Afganistanoperaation jatkoa puidaan sotilasliitto Naton huippukokouksessa toukokuun lopulla Chicagossa. Wallinin mukaan Suomikin saanee kutsun kokoukseen. Kansainvälisen sotilasoperaation Afganistanissa on määrä päättyä vuoden 2014 lopussa. Vastuuta maan turvallisuudesta siirretään parhaillaan afgaaneille itselleen. Wallin tapasi keskiviikkona muun muassa Afganistanin puolustusministerin Abdul Raheem Wardakin sekä Nato-johtoisen Isafoperaation komentajan John Allenin. HS 7.3. Twitteriin viestejä suomalaislegendan haavoittumisesta Ilta-Sanomien mukaan tarkka-ampuja Simo Häyhän haavoittumista muisteltiin Real Time WWII -twitter-kanavalla. Real Time WWII -kanavalle päivittyvät kaikki merkittävät käänteet toisen maailmansodan historiasta niin kuin ne tulisivat uutisina. Simo Häyhän haavoittuminen talvisodassa Kollaanjoella ansaitsi tiistai-iltana 6.3 peräti kolme twiittausta. Ensin Häyhän kerrottiin haavoittuneen päähän. Häntä tituleerataan sotahistorian parhaaksi tarkka-ampujaksi, joka surmasi 505 vihollista 95 päivässä. Toisessa viestissä Häyhän kerrotaan säilyneen hengissä, vaikka luoti on murskannut hänen leukansa. Suomalaiset pelastivat tiedottoman Häyhän, puoli päätä roikkui ulkona. IS 7.3. Toimittanut Sakari Muurinen

6 6 maailmalla ruotuväki 6/2012 lyhyesti McCain vaatii hyökkäystä Syyriaan Senaattori John McCain haluaa Yhdysvaltojen suorittavan ilmahyökkäyksiä Syyriaan, jossa on meneillään sisällissota presidentti Bashar Al-Assadin ja opposition välillä. McCainin mukaan Yhdysvaltojen on tuettava oppositiota, koska muuten tilanteeseen ei saada ratkaisua. McCainin tavoitteena on suojella suuria asutuskeskuksia ja antaa Syyrian oppositiolle mahdollisuus suunnitella strategioitaan. Yhdysvallat on kommentoinut Syyrian tilannetta varovaisesti, eikä Valkoinen talo ottanut kantaa McCainin vaateeseen. (Reuters 5.3.) RLä Ruotsi tukee Saudi-Arabian aseteollisuutta Ruotsi on salaa antanut Saudi- Arabialle tukea asevarustelussa. Vuonna 2007 alkaneen hankkeen takana on kokonaispuolustuksen tutkimuslaitos FOI. FOI:n entinen projektijohtaja Dick Sträng vahvistaa tiedot Ruotsin radiolle. Hallitus on hänen mukaansa tiennyt yhteistyöstä. Projekti on ensisijaisesti keskittynyt autiomaahan sijoittuvan ohjustehtaan suunnitteluun, ja se on viime vuosina rahoitettu yksityisen yrityksen kautta. Ruotsi solmi sopimuksen sotilasyhteistyöstä Saudi-Arabian kanssa vuonna (Sveriges Radio 6.3.) PRä Kiina kasvattaa sotilasmenojaan Kiina on ilmoittanut lisäävänsä tuntuvasti sotilasmenojaan. Kasvu on arvioiden mukaan 11,2 prosenttia edellisvuodesta. Kiinan sotilasmenot ovat olleet nousussa jo yli vuosikymmenen ajan, mutta tänä vuonna kasvu on merkittävästi yli keskiarvon. Maan päätöstä nostaa sotilasbudjettia pidetään yleisesti vastavetona Yhdysvaltain linjaukselle lisätä armeijan sotilaalista läsnäoloa Tyynenmeren alueella. Kiinan merkittävimpiin käynnissä oleviin hankkeisiin kuuluvat muun muassa Stealthhävittäjät sekä lentotukialusohjelma. (CNN 5.3) TRi Israelin pääministeri hyökkäämässä Iraniin Amerikan israelilaisten AI- PAC-kokouksessa, Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu yllätti: hän olisi valmis aseelliseen hyökkäykseen ydinaseuhkana pidettyä Irania vastaan. Kenelläkään meistä ei ole varaa odottaa kovin paljon kauempaa! Netanjahu uhosi. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama suhtautuu asiaan rauhallisesti. Hän uskoo, että Iranin ydinohjelmaan löydetään ratkaisu diplomatiaa ja talouspakotteita soveltamalla. Israel on Yhdysvaltojen tärkeimpiä sotilasavun saajia ja valtioiden liittolaissuhde on läheinen. (Huffingtonpost 5.3.) TMä Kyproksen tilanne mutkistuu entisestään Jo neljäkymmentä vuotta selvittämättä olleelle Kyproksen jakautumiselle ei ole näkyvissä ratkaisua. Saaren aluevesiltä löytyneet energiavarat sekoittavat pakkaa entisestään. Taneli Urmas Neuvottelut Kyproksen kansainvälisesti tunnustetun kreikkalaisväestön hallinnon ja turkkilaisvähemmistön välillä saattavat kariutua kokonaan heinäkuussa Kyproksen tasavallan aloittaessa Euroopan unionin puheenjohtajamaana. Kysymys Kyproksen kreikkalais- ja turkkilaisväestön suhteesta on ollut ratkaisematta jo yli 40 vuotta, eikä selkeää ratkaisua ole näköpiirissä. Mitkä tahansa neuvottelut, olivat ne sitten Kyproksen kreikkalaisten ja turkkilaisten kahdenkeskeisiä neuvotteluja, EU:n tai YK:n alaisia, ovat kariutuneet. Kysymys on siitä, että Kyproksen kreikkalaisten edustama Kyproksen tasavalta on itsenäinen, tunnustettu valtio, ja Pohjois-Kypros on vain Turkin nukkehallinto, tutkija Halil Gürhanli Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta toteaa. Kyproksen tasavalta käsittää eteläiset kaksi kolmasosaa saaresta. Kyproksen kreikkalaisten asuttama alue on kansainvälisesti tunnustettu saaren edustaja. Kyproksen turkkilaisia ei ole hallinnossa edustettuna. Turkkilaisten edustaja, Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta on julistautunut itsenäiseksi, mutta sen tunnustaa valtioksi vain Turkki. Kaikki haluavat osansa Perttu Räisänen Kyproksen, Turkin ja muun maailman suhteita ovat muuttaneet saaren eteläpuoleisilta Välimeren vesiltä löytyneet maakaasu- ja öljyesiintymät. Aiemmin näyttelijöinä toimivat Kypros, Kreikka ja Turkki, sekä Tutkija Halil Gürhanli Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta pitää Kyproksen tilannetta miltei mahdottomana selvittää. Neuvottelut Kyproksen kreikkalaisten ja turkkilaisten välillä eivät ole johtaneet toistaiseksi mihinkään. Tammikuussa neuvotteluita käytiin Etelä-Kyproksen johtajan Demetris Christofiaksen (vasemmalla), YK:n pääsihteerin Ban Ki-Moonin ja Pohjois-Kyproksen johtajan Dervis Eroglun välillä. Aika pysähtyi Carspachin kaupungin lähellä sijainneessa pommisuojassa vuonna Ensimmäisen maailmansodan jäljiltä tehdyssä löydöksessä paljastui peräti 21 saksalaisen sotilaan ruumiit. Lisäksi arkeologit löysivät läjäpäin sotilaiden varustusta, mutta erikoisin löydös oli kaiketi lypsytarkoitukseen käytetyn vuohen ruumis. Ranskan tykistön pommitus aiheutti pommisuojan seinän romahtamisen kahdesta kohtaa. Noin 125 metriä pitkä tunneli täyttyi hetkessä maa-aineksesta, ja sisällä olleet sotilaat jähmettyivät paikoilleen. Harvinaislaatuinen löytö Löytö on sikäli poikkeuksellinen, että kaikki jäännökset ovat säilyneet lähes ennallaan. Ajan pysähtyneisyys näkyy esimerkiksi kiveen takertuneesta, osittain yhä lukukelpoisesta sanomalehdestä. Ensimmäisen maailmansodan aikaisia löydöksiä tehdään säännöllisesti, mutta kyllä tässä on kyseessä harvinaisuus, kertoo Museoviraston erikoistutkija, historian ajan arkeologiaan erikoistunut Veli-Pekka Suhonen. Suhosen mukaan jo se, että ruumiita löydettiin noin monta on poikkeuksellista. Sotilailla oli kuitenkin vielä tämän lisäksi kaikki varusteet päällään. Yleensä varusteet ovat löydettäessä sirpaloituneita, jos niitä ylipäätään on enää jäljellä, Suhonen tarkentaa. Ensimmäisestä maailmansodasta ei ole varsinaisesti Suomen maaperässä mitään jäänteitä. Sen sijaan samaan aikaan käydystä punasodasta löydöksiä tehdään, Suhonen puntaroi. jossain määrin Iso-Britannia historiallisista syistä. Nyt kaikki haluavat ottaa osaa, Yhdysvallat, Venäjä, Israel, Gürhanli luettelee. Löytyneet energiavarat kiinnostavat kaikkia. Tilanne on Gürhanlin mukaan muodostunut ongelmalliseksi etenkin Turkille. Sen ja perinteisen liittolaisen Israelin välit ovat kylmenneet, kun Israel oli osoittanut kiinnostusta Kyproksen vesiltä löydettyihin varantoihin. Turkki lähetti kolme sotalaivaa alueelle, väittäen oikeutta porauksiin. Todellisuudessa Turkilla ei olisi edes kapasiteettia öljyn- tai kaasunporaukseen. Kyproksen kanssa sopimuksen on tehnyt amerikkalaisyhtiö, Gürhanli kertoo. Gürhanlin mukaan Kyproksen kysymystä mutkistaa myös saaren asema venäläisen mustan pörssin veroparatiisina. Hän kertoo, että miltei 20 prosenttia Etelä-Kyproksen keskuspankin varoista on venäläistä rahaa. Neuvottelut eivät etene Gürhanlin mukaan YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon sai viimeksi viime vuonna Kyproksen kreikkalaiset ja turkkilaiset samaan pöytään. Neuvotteluiden piti loppua jo viime vuoden puolella, mutta ne eivät ole johtaneet mihinkään. Pohjois-Kyproksen presidentti Dervis Eroglu sanoi, että heinäkuun alku on takaraja neuvotteluille, koska silloin Kypros aloittaa EU:n puheenjohtajamaana. Turkki ei tunnusta Kyproksen tasavaltaa itsenäiseksi valtioksi. Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta on Gürhanlin mukaan käytännössä Turkin hallinnon käskyvallan alainen, joten on selvää, ettei se voi uskottavasti jatkaa Pommisuojan paljastuminen muistutti Pompeijista Ranskasta löytyi poikkeuksellisen hyvin säilynyt pommisuoja. Kuva: Roope Luokkamäki Saksalaissotilaat olivat rakentaneet pommisuojansa puusta. neuvotteluita. Aiemmin Kyproksen turkkilaisten näkemyksenä oli kaksi hallintoa, kaksi yhteiskuntaa yhdellä saarella. Pohjoiskyproslaiset ovat kuitenkin 2000-luvulla Turkin painostuksesta myöntyneet pyrkimykseen muodostaa yksi hallinto, jossa myös he olisivat edustettuina. Kyproksen asia on ollut yksi ehdoista Turkin liittymiselle Euroopan unioniin. Turkki edistikin asiaa vuosina erittäin innokkaasti ja teki varovaisia poliittisia ratkaisuja, jotka eivät ole kuuluneet turkkilaiseen politiikkaan, Gürhanli sanoo. Tilanne näyttää kuitenkin Gürhanlin mielestä miltei umpikujalta. Asian ongelma on, että miksi kreikkalaisten eteläkyproslaisten tulisi suostua tähän. Valtasuhteita tarkasteltaessa heillä ei ole mitään tarvetta siihen. Kuva: AFP/Lehtikuva Kuva: Lehtikuva

7 ruotuväki 6/2012 reportaasi 7 Kuvat: Miika Laihi Tosissaan, muttei vakavissaan. Puolustusvoimien uusi koulutuspäällikkö, eversti Hannu Hyppönen heittäytyi mukaan sotilaan perustutkintoon. Haastetta koulutuspäälliköllekin Sotilaan perustutkinnossa testataan varusmiehen peruskoulutuskaudella oppimat taidot. Ruotuväki päätti viedä puolustusvoimien uuden koulutuspäällikön harjoitukseen mukaan. Henri Havusela Saavumme kuvaajan kanssa Kaartin Jääkärirykmentin esikunnan pihalle, missä eversti Hannu Hyppönen on jo valmiina taisteluvarustuksessa. Everstillä on meille heti kysymys valmiina: Mikä on suunnitelma? Ajatuksena on viedä puolustusvoimien uusi koulutuspäällikkö alokkaiden mukaan testaamaan omia sotilaan perustaitojaan sotilaan perustutkinnossa. Ulkona on talvinen sää, ja Santahaminan pihalla Kaartin Jääkärirykmentin tukikomppanian alokkaat etenevät omaan tahtiin perustutkinnon rastilta toiselle. Alokkaiden kasvoilla näkyy keskittyneitä ilmeitä. Sotilaan perustutkinto on peruskoulutuskauden tärkein harjoitus, ja siitä saaduilla pisteillä voi olla oleellinen merkitys jatkokoulutuspaikkojen kannalta. Mekin päätämme suunnata ensimmäiselle rastille. Sotilaan perustutkinnolla haetaan tietoa, taitoa ja toimintakykyä. Kaikki nämä jäävät mieleen, kun rastien asiat opetetaan varusmieskoulutuksessa vaiheittain ja harjoitellaan toistokoulutuksella, Hyppönen kertoo. Sotilaan tulee ylläpitää fyysistä ja henkistä toimintakykyään, jotta taidot säilyvät myös reservissä. Aina on kehitettävää Palkatulle henkilökunnalle ja ammattisotilaille taistelijan perustaidot ja fyysinen suorituskyky ovat peruslähtökohtia. Tästä voisi päätellä, ettei rastien suorittaminen vaadi Hyppöseltä erityisiä ponnisteluja, vaikka oma varusmiespalvelus on suoritettu vuonna Hyppönen tarkkailee suorituksiaan oman nyrkkisääntönsä avulla. Pitää miettiä toteutinko tehtävän, saavutinko tavoitteen, mikä meni hyvin ja missä on vielä kehitettävää. Viimeisenä valitaan parantamiskohde seuraavaa kertaa varten. Ensimmäisellä rastilla eversti suorittaa telamiinan oikeaoppisen kaivamisen maahan. Hyppönen hautaa telamiinan lumen alle ripeästi ilman turhaa miettimistä. Rastia valvoneen alikersantin tuomio on yhtä vajaa täydet pisteet. Pieni huomautus tulee vihollisen tulosuunnan huomioimisen vähäisyydestä, mutta muuten suoritus on kuulemma viikon vakuuttavin. Samalla kun kävelemme toiselle rastille, Hyppönen hyödyntää viittä perussääntöään. Kaikki muut osakokonaisuudet menivät hyvin, paitsi tuo jatkuva tähystäminen vihollisen tulosuuntaan. Siinä on kehittämiskohde seuraavaa kertaa varten. Kehittämistoimenpide on se, että seuraavalla kerralla muistan sen myös muiden asioiden lisäksi. Tutkinto on osa kokonaisuutta Hyppönen osallistuu vielä kahdelle rastille. Käsikranaattirasti on ruuhkautunut ja alokkaat odottavat vuoroaan jonossa tien laidassa. Everstin saapuminen paikalle aiheuttaa hetken hiljaisuuden, mutta Hyppönen päättää jututtaa tuoreita varusmiehiä ja jakaa heille ohjeita muun muassa varusmiespalveluksen suorittamisesta. Oli sotilas minkä arvoinen tahansa, on toimintaympäristö kaikille sama. Uusi koulutuspäällikkö oli tyytyväinen nähtyään motivoituneita varusmiehiä. Teidän pitää muistaa, että tämä tutkinto on vain osa kokonaisuutta, joka koostuu osallistumisesta taistelukoulutuksen harjoituksiin, marsseihin ja liikuntasuorituksiin, Hyppönen opastaa. Eräs alokkaista innostuu kysymään everstin viihtymisestä töissä puolustusvoimissa, johon everstillä on ytimekäs vastaus. Niin hyvin olen viihtynyt, ettei ole päivääkään tarvinnut muita tehtäviä miettiä. Tavoitteet lähtökohtana oppimiselle Käsikranaattirasti sujuu myös hyvin, joskin jälleen pientä huomautettavaa löytyy. Tällä kertaa heiton tarkkuuteen jää viilattavaa. Jatkamme kohti rastia, jossa käsitellään kevyttä kertasinkoa. Vihollisen panssariajoneuvo on ajanut miinoitteeseen 150 metrin päässä. Tehtävä: tuhoatte kyseisen ajoneuvon kevyellä kertasingolla, toimitte yksin. Onko kysyttäviä? Eversti on kahden alokkaan kanssa lumisessa poterossa, kun alikersantin tehtävänanto tulee selkeänä. Tämän jälkeen alkaa kertasingon ampumakuntoon laittaminen, ampuma-asennon ottaminen, tähtäys ja kuvitteellinen panssariajoneuvo on tuhottu. Eversti muistaa ennen laukaisua käskeä taakse unohtuneen toimittajan siirtymään pois takavaaraalueelta. Suoritusten jälkeen ehdimme istahtaa Santahaminan sotilaskotiin kahville. Maastossa operoiminen ei tuntunut Hyppösestä vieraalta. Oli sotilas minkä arvoinen tahansa, on toimintaympäristö kaikille sama. Siihen olen tottunut 31 vuoden aikana. Tukikomppanian varusmiehet saavat everstiltä kehuja. Kaikki näyttivät olevan tavoitteellisesti ja innolla mukana. Tavoitteena toimii myös kiitettävästä suorituksesta saatava kuntoisuusloma. Juuri tavoitteellisuus toimii uuden koulutuspäällikön mielestä lähtökohtana varusmiespalveluksen suorittamisessa. Jokaisella koulutuskaudella pitää olla tavoite. Uskon, että tällä varmistamme joukkotuotannon laadun yksilö- ja joukkotasolla. Eversti Hyppönen suoritti rastit normaalisti tarkan valvonnan alla. Hyppöseltä luonnistui muun muassa kevyen kertasingon käsittely.

8 8 SIJAISNÄYTTELIJÖIDEN SOTA ruotuväki 6/2012 Sijaisnäyttelijöiden sota Teksti: Sakari Nuuttila Ulkoasu: Juuso Salakka Proxy-sodankäyntiä voisi luonnehtia suurvaltojen väliseksi shakkipeliksi, jossa konfliktin osapuolet luovat toisilleen sotilaallista ja poliittista painetta käymällä keskenään taistelua heikompien valtioiden kautta. Siinä pienemmät valtiot ja niiden sisäiset ryhmittymät, proxyt eli sijaisnäyttelijät, saadaan taistelemaan toisiaan vastaan. Näin suurvallat välttyvät itselleen tuhoisalta avoimelta sodalta. Proxy-toimintaa on harjoitettu monena aikana ja monella mantereella, mutta tänä päivänä se kulminoituu etenkin Lähi-idän ruutitynnyrissä. Terminä proxy-sodankäynti on nykyaikainen, mutta itse metodina ikivanha. Kautta aikojen valtiot ovat käyttäneet hyväkseen toisia osapuolia ainakin sodan alkuvaiheessa tai kun ei vielä olla avoimessa sotatilanteessa, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen tutkijaesiupseeri, everstiluutnantti Juha Mäkelä. Mäkelä kertoo, että lähihistoriassa proxy-sodankäyntiä esiintyi merkittävimmin kylmän sodan aikana, jolloin maailma oli jaettu Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton johtamiin blokkeihin. Kumpikaan suurvalta ei halunnut ottaa avoimen konfliktin riskiä, joten ne taistelivat vaikutusvallasta eri maantieteellisillä alueilla. Esimerkiksi Korean ja Vietnamin sodissa suurvallat tukivat kahta vastakkain kilpailevaa valtiota tai valtion sisäisen kamppailun osapuolia, pyrkimyksinään pönkittää alueella omaa ideologiaansa ja vaikutusvaltaansa. Nykypäivänä kuitenkaan harvemmin mikään suurvalta onnistuu valjastamaan kokonaisen toisen valtion, vaan näkyvin osa proxy-toimintaa on siirtynyt siihen, että aseelliset äärijärjestöt käyvät sotaa toisen valtion puolesta.tänä päivänä elävimmät esimerkit proxy-sodankäynnistä löytyvät Lähi-idästä, Mäkelä tarkentaa. Lähi-itä on otollinen temmellyskenttä Helsingin yliopiston seemiläisten kielten ja kulttuurien professori Hannu Juusolan mukaan Lähi-idän keskeisin konfliktin aiheuttaja on valtioiden sisäisen oikeutuksen puuttuminen ja sen aiheuttama epävarmuus. Alueen valtiot, entiset Euroopan siirtomaat, ovat olleet alusta asti ulkopuolelta luotuja, ja niinpä niiden sisäisiin asioihin on aina pystytty myös vaikuttamaan ulkopuolelta monin eri keinoin. Maiden rajat ovat mielivaltaisia, valta on perustunut pakkoon ja johtajat ovat olleet länsimaiden virkaanasettamia ja tukemia. Tästä syystä valtiot ovat olleet heikkoja, ja niiden johto on joutunut jatkuvasti puolustelemaan valtaoikeuttaan. Juusola toteaa, että sama konflikti on aikojen saatossa saanut erilaisia muotoja, ja tällä hetkellä sitä kuvastaa näkyvimmin vastakkainasettelu sunni- ja shiia-muslimien välillä. Koska Lähi-idän ihmiset kokevat usein kuuluvansa vahvemmin omaan etniseen ja kulttuurilliseen taustaansa kuin valtioonsa, isompi valtio pystyy helpommin hyödyntämään esimerkiksi samaan uskontokuntaan kuuluvia ryhmiä toisessa valtiossa. Vaikka proxyjen käyttö onkin valtavan yleistä nykypäivän Lähi-idässä, usein ajatellaan virheellisesti, ettei suurvaltojen proxyilla olisi omia poliittisia intressejä ja identiteettiä. Suhde on kuitenkin usein monimutkaisempi, harvoin on niin, että isäntä painaa nappia ja proxy toimii sen mukaan, hän muistuttaa. Hizbollah proxy-toimintaa jo vuodesta 1982 Lähi-idän vaikutusvaltaisimmat alueelliset suurvallat tänä päivänä ovat shiiaenemmistöinen Iran ja sunnienemmistöinen Saudi-Arabia. Iran kokee olevansa Lähi-idän sunni-shiia -asetelmassa altavastaajana, sillä sen edustamat shiiat kattavat vain kymmenen prosenttia maailman muslimeista. Iran kasvattaa huomattavasti vaikutusvaltaansa Lähi-idässä tärkeän liittolaisensa, shiia-johtoisen Syyrian avulla. Samalla se luo painetta Israelille kahdelta suunnalta tukemiensa aseellisten proxy-ryhmien kautta: Hamasin Palestiinassa ja Hizbollahin Libanonissa. Kahdesta vahvasti Israelin valtiota vastustavista järjestöistä erityisesti Hizbollah on ollut viime vuosina esillä kenties nykypäivän selvimpänä suurvallan proxyna. Juusola sanoo Hizbollahin tukemisella olevan Iranille ennen kaikkea sisäpoliittista merkitystä. "Yhdysvallat haluaa proxyjen kautta kasvattaa omaa vaikutusvaltaansa Lähi-idässä. Arabimaille Yhdysvaltojen liittolaisuus on takuu oman aseman säilyttämisestä." Puolustamalla palestiinalaisten asemaa proxyjensa kautta Iran vahvistaa asemaansa Israelia vastustavien arabimaiden keskuudessa sekä kasvattaa nykyisen hallituksen valtaa suhteessa oppositioon. Hizbollah luo Israelille yhden sen suurimmista turvallisuusuhkista, ja Israelin liittolaiset määrittävät järjestön terroristiorganisaatioksi. Iran tarjoaa Hizbollahille aseita, siinä missä Syyria antaa sille poliittista, taloudellista ja tarvittaessa sotilaallista tukea, sanoo Libanonissa järjestön toimintaa tutkinut itsenäinen tutkija Juha Saarinen. Saarinen toteaa kuitenkin, että Hizbollah on juuristaan huolimatta vuosien kuluessa vakiintunut osaksi libanonilaista yhteiskuntaa. Konkretisoituaan valtaansa se on kehittynyt terroristijärjestöstä vastarintajärjestöksi, joka aseellisen toiminnan lisäksi harjoittaa maassa laajaa sosiaalista ja humanitääristä avustustyötä. Viime vuoden alusta se on myös vakiinnuttanut entisestään asemaansa poliittisena vaikuttajana osana Libanonin hallitusta. Nykyään se on yksi maan merkittävimmistä poliittisista toimijoista. Lähitulevaisuudessa Hizbollahin toiminta saattaa joutua itsenäistymään entistä enemmän. Mikäli Syyrian kansannousu aiheuttaa nykyisen, Hizbollahia tukevan hallinnon sortumisen, järjestö menettää tärkeän tukijan sekä maantieteellisen linkin päätukijaansa Iraniin. Järjestön valta on Libanonissa kuitenkin jo niin vahva, ettei sen toiminta lakkaisi vaikka proxy-yhteys Iraniin katkeaisikin.

9 ruotuväki 6/2012 SIJAISNÄYTTELIJÖIDEN SOTA 9 Yhdysvallat vahvistaa omaa jalansijaa Viime vuosina Iran on tosin hermostuttanut alueen muita valtioita etenkin ydinohjelmansa kehittämishankkeella. Iranin poliittinen painoarvo Lähiidässä on kasvanut viime vuosikymmenen aikana, kun Yhdysvallat auttoi sitä tahattomasti kahdella rintamalla, kukistamalla sen pääviholliset Talebanin Afganistanissa ja Saddam Husseinin Irakissa, Hannu Juusola selittää. Iranin vastapaaluna Lähi-idässä on alueellista suurvalta-asemaa tavoitteleva Saudi-Arabia. Sen intressit kohtaavat yhdessä Persianlahden sunnivaltioiden sekä Israelin ja Yhdysvaltojen kanssa siinä, että kaikki ne pelkäävät Iranin vaikutusvallan kasvua tämän ydinohjelman myötä. Damaskoksessa sijaitsevan Suomen Lähi-idän instituutin johtaja Ari Kerkkäsen mielestä ydinohjelma on vain nostettu syyksi, jonka varjolla Iranille voidaan asettaa sanktioita ja lietsoa kansainvälistä pahennusta. Lähi-idän sunniblokki luo Yhdysvaltojen kanssa tietoisesti uhkakuvaa Iranista suurena peikkona ja maailman turvallisuuden vaarantajana. Uskon että todellinen syy sanktioille on se, että ne kokevat Iranin liian vahvaksi ja itsenäiseksi alueelliseksi toimijaksi, Kerkkänen arvioi. Kerkkäsen mukaan Yhdysvaltojen proxy-toiminta Lähi-idässä näkyy massiivisena asekauppana Israelin, Saudi- Arabian ja Persianlahden maiden kanssa sekä näiden maiden turvallisuusjoukkojen kouluttamisena. Yhdysvaltojen ja muiden länsimaiden osallisuus Lähi-idän konflikteissa johtuu ennen kaikkea alueen luonnonvaroista, siinä missä arabimaiden motivaationa on alueellinen vaikutusvalta. "Suurin kysymys tulevaisuudessa liittyy siihen, kärjistyykö Iranin tilanne sotilaalliseksi, ja käykö näin jo tämän vuoden aikana." Jokaisella on oma ketunhäntä kainalossa. Yhdysvallat haluaa proxyjen kautta kasvattaa omaa vaikutusvaltaansa Lähi-idässä. Arabimaille Yhdysvaltojen liittolaisuus on takuu oman aseman säilyttämisestä. Israel epävarmassa asemassa Hannu Juusola muistuttaa, että vaikka käytännössä kaikkien arabivaltioiden vihollinen Israel on sunni-shiia -vastakkainasettelun rinnalla alueella toissijainen ongelma, sen merkitys Yhdysvaltojen pääliittolaisena alueella on merkittävä. Itse asiassa niin merkittävä, että sen voisi nähdä ainakin osittain Yhdysvaltojen proxy-valtiona. Israel on osa Yhdysvaltojen pyrkimystä saada Lähi-itään länsimielisiä hallituksia, jotka mahdollistaisivat halvan energiansaannin. Juusolan mukaan Yhdysvalloissa kuitenkin mietitään, onko Israelin tukeminen sille yhä hyödyllistä, vai onko siitä muodostumassa taakka. Joitakin viikkoja sitten Israel julisti, että se olisi valmis aloittamaan sotilaallisen hyökkäyksen Irania vastaan jo tänä vuonna. Tässä tapauksessa Yhdysvallat joutuisi painostuksen edessä tukemaan Israelin päätöstä, mikä veisi sitä lähemmäs ei-toivottua suoraa sotatilaa Iranin kanssa. Vaikka Israelilla on käytössään arsenaalia jolla se voisi hyökätä Iraniin, Iranin voimakkaat proxy-järjestöt Israelin rajoilla Hizbollah ja Hamas saavat sen luultavasti miettimään kahdesti ennen täysimittaisen hyökkäyksen aloittamista. Myös Ari Kerkkänen näkee Iranin ydinaseiden käytön epätodennäköisenä. Ydinase tosin kasvattaisi Iranin poliittista valtaa alueella merkittävästi ja voisi ennen pitkää johtaa myös ydinaseiden kehittämiseen muissa maissa, tasapainon säilyttämiseksi. Iran tietää, ettei se voi antautua suoraan yhteydenottoon Israelin tai Saudi- Arabian kanssa. Mieluummin se luo sotilaallista uhkakuvaa proxyjensa ja ydinaseen kautta. Se on kaikkien tapa välttää suoraa yhteenottoa, mutta samalla pitää yllä peloitetta. Proxyjen vaikeasti ennustettava tulevaisuus Vaikka ulkopuolella saattaisi herätä toisenlainen kuva, Lähi-idässä pystytään kyllä rationaaliseen ajatteluun. Toisaalta kulttuuriin kuuluu eräänlainen sapelinkalistelu ja tarve näyttää muskeleita, Kerkkänen sanoo. Hän toteaa, että vaikka suurin osa Lähi-idän maista voisi halutessaan saada sotilaallisella arsenaalillaan paljon tuhoa aikaan, kukaan ei puhtaalla sotilaallisella Lähi-idän proxy-sodankäynnin pyrkimyksenä on säilyttää oma turvallisuus. Kummankin vastakkaisen osapuolen kannalta pyritään välttämään suoran konfliktin eskaloituminen, sanoo professori Hannu Juusola Helsingin yliopiston Maailman kulttuurien laitokselta. toiminnalla kykenisi voittamaan sotaa tai saavuttamaan sillä mitään. Hän kuvailee nykyistä tilannetta kylmän sodan kaltaiseksi kauhun tasapainoksi, jossa proxyilla on suuri rooli. Suurin kysymys tulevaisuudessa liittyy siihen, kärjistyykö Iranin tilanne sotilaalliseksi, ja käykö näin jo tämän vuoden aikana. Mahdollisuus siihen on, mutta ennustaminen on mahdotonta, arvioi Juusola. Valtioiden välinen shakkipeli Lähi-idässä näyttäisi tällä hetkellä olevan pattitilanteessa mutta mikä vain voi muuttua milloin vain. Everstiluutnantti Juha Mäkelän mielestä ei ole myöskän mahdotonta, että proxy-toimintaa käytettäisiin poliittisena tai sotilaallisena painostusmetodina tulevaisuudessa muuallakin kuin Lähiidässä, esimerkiksi Euroopassa. Proxy-sota on osa epäsymmetristä, voimasuhteiltaan epäsuhtaisten vihollisten välistä sodankäyntiä.teoriassa on mahdollista, että joku valtio voisi käyttää ammattirikollisjärjestöjä tai vaikkapa ympäristöjärjestöjä oman agendansa ajamiseen Euroopassa. KUVA: APIRAT NOMNAVI

10 10 kentällä ruotuväki 6/2012 lyhyesti 716 naista haki varusmiespalvelukseen Vapaaehtoiseen asepalvelukseen on hakenut tänä vuonna kaikkiaan 716 naista. Se onkin toiseksi eniten koko 17 vuoden aikana, jolloin tämä on ollut naisille mahdollista luvulla hakijamäärät ovat yleisesti ottaen hiponeet naisen tienoilla. Uskoisin, että viime aikoina armeijaa kohtaan kasvaneella mediakiinnostuksella on ollut vaikutusta hakijamäärien suhteen. Monia TV-sarjoja on pyörinyt televisiossa ja puolustusvoimauudistuskin on nyt tuonut näkyvyyttä, kertoo kapteeni Timo Miettinen Maavoimien Esikunnasta. Kainuun Prikaati oli vuoden 2011 tapaan suosituin hakukohde 123 hakemuksella. TKä Sotilasurheiluliiton SM-uinnit kisattiin Upinniemessä Upinniemen varuskunnassa uitiin perinteisissä sarjoissa kuten vapaa-, rinta-, perhos-, ja sekauinneissa. Sotilaan uimataitoihin nojaten kilpailtiin myös este- ja pelastusuinnin merkeissä. Porkkalan rannikkopataljoonassa palveleva Nico Palotie oli virkeällä uimatuulella voittaen kisoista kultamitalit vapaa- ja perhosuinnista, sekä hopeaa esteuinnista. Esteuinti on tosi hauska laji mutta vaikea. Siinä hävisin kaverilleni, joten päätin sitten vähän nokittaa häntä vapaauinnissa, Palotie kertoo. Kisoihin osallistui noin 80 varusmiestä. TRi Ilmavoimat vietti vuosipäiväänsä Ilmavoimien vuosipäivää vietettiin 6.3. jo 94. kerran. Vuosipäivä on vakiintunut päivälle, jolloin puolustushaara sai ensimmäiset lentokoneensa lahjoituksena Ruotsista vuonna Virallinen juhlatilaisuus järjestettiin 9.3. Ilmasotakoululla Tikkakoskella. Tapahtumassa palkittiin muun muassa ansioitunutta henkilöstöä. Finnair-maljan tunnustuksena menestyksestään sotilasviisiottelussa saanut kapteeni Liina Vartia kertoo palkitsemisen tulleen yllätyksenä. Olen todella otettu. On hienoa, että saa toimia innoituksena muille, Vartia luonnehtii. VTa Tykistöprikaatissa juhlapäivä Niinisalon Tykistöprikaati juhlisti 1. maaliskuuta 20-vuotispäiviään. Päivän ohjelmaan kuului muun muassa seppeleiden laskuja sekä erinäisiä kahvituksia. Päivän kohokohta oli Komentajien puiston vihkiminen; puistoon on istutettu jokaiselle tykistöprikaatin ja sen edeltäjien komentajalle oma nimikkopuu. Juhlaan osallistui 150 kutsuvierasta, lähinnä sotaveteraaneja ja maanpuolustusjärjestöjen edustajia. Juhlapuheen piti tykistöprikaatin vastikään nimitetty komentaja, everstiluutnantti Pertti Lahtinen. RLä Koulutusta vaikka kotisohvalla PVMoodle tarjoaa puolustusvoimien oppimateriaalia suurelle yleisölle. Oppilaiden ja opettajien välinen vuorovaikutus on tärkeässä asemassa. Valtteri Taimela Verkko-oppimisalusta PVMoodle tuo uuden ulottuvuuden puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen työntekijöiden sekä asevelvollisten osaamisen kehittämiseen.verkossa toimiva palvelu mahdollistaa esimerkiksi kursseille osallistumisen ja opitun kertaamisen itsenäisesti etäopiskeluna sekä koulutuksen etenemisen seurannan. Täysin uudesta asiasta ei kuitenkaan ole kyse: aiemmin samaan tarkoitukseen käytetyn Koulutusportaalin 2000-luvun alussa alkanut taival tuli tiensä päätökseen joulukuussa 2011, kun palvelu suljettiin ja ajettiin alas nykyaikaisemman sekä monipuolisemman moodleen perustuvan järjestelmän tieltä. Moodle on maailmanlaajuisesti käytetty virtuaalinen oppimisympäristö, jonka kehitystyö alkoi vuosituhannen vaihteessa. Avoimeen lähdekoodiin perustuva palvelu soveltuu hyvin erilaisten opiskelijoiden ja opettajan vuorovaikutusta korostavien tahojen käyttöön. Moodlea käyttävät esimerkiksi useat eri korkeakoulut, toisen asteen oppilaitokset ja viranomaiset. Erilaista tarjontaa eri käyttäjäryhmille kolumni Tylsyyden voima Laiskuus on keksintöjen äiti. Mitä maailma olisikaan ilman niitä innovaattoreita, jotka olivat liian laiskoja noustakseen sohvalta sytyttämään öljylamppua, lämmittämään takkaa tai vaihtamaan television kanavaa? Laiskuuden lisäksi tärkeää on aika. Antiikin kreikkalaiset kehittivät filosofian ja sitä kautta empiiriset luonnontieteet, kun heille jäi aikaa pohdiskella maailmaa orjien hoitaessa työt. Thomas Edison taas työskenteli uransa alkupuolella Associated Pressin sähköttäjänä, yövuorossa, mikä antoi hänelle reilusti aikaa toteuttaa omia kokeitaan. Omalta tietokoneeltaan PVMoodlea käyttävä kadetti Tapio Voionmaa pitää palvelua toimivana ja potentiaalisena työkaluna. Valaistuksen varusmiesten innovatiivisesta potentiaalista koin pari päivää sitten. Pääesikunnan henkilöstöosaston omistama PVMoodle on avoin kaikille 15 vuotta täyttäneille suomalaisille. Muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kursseista koostuvaa sisältöä hyödynnetään puolustusvoimissa tehokkaasti. Upseerikoulutuksen perus-, jatko-, ja täydennyskoulutukseen PVMoodle liittyy saumattomasti; lähes kaikki opinnot ovat verkkotuettua sulautuvaa opetusta, kertoo PVMoodlen pääkäyttäjänä toimiva yliluutnantti Olli Parkkinen. Maanpuolustuskorkeakoulussa sotatieteiden kandidaatin opintojaan suorittava kadetti Tapio Voionmaa pitää PVMoodlea helppokäyttöisenä ja toimivana työvälineenä. Toistaiseksi olemme lähinnä tarkastelleet palveluun ladattuja viikko-ohjelmia ja läpivientiä. Ongelmia ei ole ilmennyt, mutta selkeyttä toivoisin lisää. Täytyy tosin muistaa, että kyse on melko uudesta järjestelmästä, pohtii Voionmaa. Voionmaa kertoo, että vaikka hän pystyy tarkastelemaan tutkinnon edellyttämiä kursseja, ei läheskään kaikkiin pysty vielä kirjautumaan vaadittavan suojausavaimen vuoksi. Osa PVMoodlen sisällöstä onkin rajattu tarkasti vain tiettyjen ryhmien käyttöön. Vapaasti käytettävissä on esimerkiksi yleistietoa puolustusvoimista sekä reserviläisten osaamista kehittävää ja ylläpitävää materiaalia. Lisäksi tarkoitukseen soveltuvaa sisältöä siirretään jatkuvasti entiseltä oppimisalustalta PVMoodleen. Nykyaikaista työskentelyä Suurin ero PVMoodlen ja vanhan Koulutusportaalin välillä on palveluiden käyttöliittymässä. Käyt- En tiedä, missä muualla nämä kaksi liikkeelle panevaa voimaa yhdistyisivät yhtä tehokkaasti kuin Suomen puolustusvoimia palvelevassa varusmiehessä monien hienojen keksintöjen isässä. Varusmieskoulutuksen perinteisesti hyvin tehokas ajankäyttö jättää väkisinkin suuret määrät luppoaikaa varusmiehelle. Lisäksi energiataso ei yleensä ole ihan huipussaan kolme tuntia kestäneen telamiinan hautaamisen ja ylöskaivamisen jälkeen. Valaistuksen varusmiesten innovatiivisesta potentiaalista koin pari päivää sitten, kun törmäsin netissä kuvaan yläpunkan pohjaan kiinnitetystä kannettavasta tietokoneesta. Kannettavan näyttö oli taitettu auki ja ruudulla pyöri ylösalaisin käännetty elokuva. Näin noheva isänmaan toivo oli rakentanut itselleen katosta aukeavan Kuva: Akseli Muraja täjäkokemus on haluttu tuoda selvästi 2010-luvulle. Moodlen suurena etuna voidaan pitää sen tarjoamia vuorovaikutukseen, sisällöntuottamiseen ja materiaalin jakamiseen tarkoitettuja työvälineitä. Käyttäjät voivat pelkän verkkoon siirretyn oppimateriaalin lukemisen lisäksi esimerkiksi laatia esseitä, pitää oppimispäiväkirjaa, tehdä ryhmätöitä ja keskustella keskenään. Kurssin pitäjä voi puolestaan tarkastella oppilaidensa edistymistä. Parkkisen mukaan opettajat ovat hyödyntäneet uusia ominaisuuksia varsin laaja-alaisesti. Tehtävien paperitöiden vähentämisessä palvelulle olisikin käyttöä, Voionmaa myöntää. PVMoodlea käytetään puolustusvoimien koulutuksissa käytännön harjoitusten ja oppituntien ohella. Pelkästään etäopiskeluna ei koulutusohjelmiin kuuluvia opintoja voi suorittaa, sillä käynnissä olevasta kehitystyöstä huolimatta riittävän tehokasta työkalua ei opitun testaamiseksi ole toistaiseksi olemassa. Toki omaa osaamista voi testata esimerkiksi taktisten merkkien osalta jo nyt puhtaasti itseopiskeluna, toteaa Parkkinen. Sisältö kehittyy jatkuvasti PVMoodlen ylläpidosta, tuesta ja ohjeistuksesta vastaava Maanpuolustuskorkeakoulun Täydennyskoulutus- ja Kehittämiskeskuksen Verkko- ja tietopalvelukeskus ottaa vastaan käyttäjien palautetta ja kehitysehdotuksia. Santahaminassa sijaitsevassa keskuksessa palvelustaan suorittavien varusmiesten tehtäviin kuuluu tavanomaisten tukitehtävien kuten unohtuneiden salasanojen ja ohjeiden antamisen lisäksi uusien työkalujen kehittely. Tällä hetkellä työn alla on esimerkiksi valtakunnalliseen käyttöön tuleva kuljettajakoulutuksen etenemisen seurantajärjestelmä ja parannettu kalenteriominaisuus. Moodle perustuu tiedon sosiaalisen rakentumisen teoriaan, joten käyttäjien muodostama yhteisö on tiiviisti mukana moodleen perustuvien palveluiden kehittämisessä. PVMoodlessa omaa tietämystään voi jakaa muille käyttäjille esimerkiksi perustamalla omia kursseja. Puolustusvoimien yhteistyökumppanien ja reserviläisjärjestöjen toivotaankin tulevan aktiivisesti mukaan omalla työpanoksellaan. Parkkisen mukaan tervetullutta on kaikki osaamista kehittävä ja verkostoitumista tukeva materiaali. Toivotankin kaikki tervetulleeksi käyttämään PVMoodlea, Parkkinen innostaa. Roope Luokkamäki > PVMoodle verkossa > dvd-soittimen. Varusmiehen luovuus ei lopu kuitenkaan oman viihtyvyyden parantamiseen. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii yksi hienoimmista armeijan palveluksessa syntyneistä innovaatioista: pakkipussi. Muovisesta pakastepussista syöminen on varmasti vaikuttanut alkuun naurettavalta idealta. Tosiasiassa simppeli muovipussi on kuitenkin parantanut hygieniaa, ehkäissyt sairastumisia ja vähentänyt tarvittavan veden määrää leiriolosuhteissa. Harmittavan usein varusmiesten käytettävissä oleva ylivertainen määrä aikaa ja laiskuutta purkautuu kuitenkin väärin. Tästä seurauksena ovat ympäri kasarmeja ja Internetiä kuvina leviävät itseilmaisun keinot, joita myös perseilyksi kutsutaan. Joskus tällainen itsensä toteuttaminen voi tuntua henkilökunnasta ja jopa varusmiesjohtajista epäsotilaalliselta. On kuitenkin tärkeää muistaa, että kyse on luovasta prosessista, jossa satunnaiset ylilyönnit ovat välttämättömyys. Kuten jo Edison totesi, kun häneltä kysyttiin epäonnistumisesta: En ole epäonnistunut, olen vain löytänyt tapaa, jotka eivät toimi.

11 ruotuväki 6/2012 kentällä 11 Väitös ruotii julkista keskustelua palveluksessa VTM Jami Virta väitteli 18. helmikuuta Helsingin yliopistolla. Väitöskirja käsittelee maanpuolustukseen liittyvää julkista keskustelua. Eero Nurmi Valtiotieteiden maisteri, yleisesikuntamajuri Jami Virta tutkii väitöskirjassaan Juoksuhaudoista yhteiskuntaan sotilaalliseen maanpuolustukseen ja puolustusvoimiin ja liittyvän julkisen keskustelun kehitystä vuosina Aiempien tutkimusten tuosta ajasta antama kuva tuntui todella puhtaalta. Yhteiskunnassa tapahtui kuitenkin merkittäviä muutoksia, ja halusin selvittää miten ne heijastuivat puolustusvoimiin, Virta avaa tutkimuksensa lähtökohtia. Suomalaista yhteiskuntaa muokkasivat muun muassa nuorison politisoituminen ja radikalisoituminen. Samaan aikaan joukkotiedotuksen kanavat monipuolistuivat teknologisen kehityksen myötä, mikä mahdollisti erilaisten mielipiteiden aiempaa tehokkaamman leviämisen. Kuva: Henri Juvonen NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Erno Mäkinen, aliupseerioppilas 19 TOIMENKUVA Aliupseerioppilas PALVELUSPAIKKA Suomenlahden merenpuolustusalue, Upinniemi KOULUTUS Ylioppilas ASUINPAIKKA JOTAIN MUUTA, MITÄ? Kohti ääretöntä - ja sen yli! HELSINKI Monenlaisia kannanottoja ruotuväki 40 vuotta sitten Yhteiskunnan perusosa ei ole yksi vaan kaksi. Näin on sanottu. Työ sitoo usein ihmistä. Sotilaspalveluskin saattaa tuoda perheelliselle omat ongelmansa se voi erottaa juuri avioon menneet tilapäisesti toisistaan, se voi vähentää perheenisän ja lasten yhteistä aikaa. Mikään ei kuitenkaan ole ilmaista. Yhteinen hyvä on maanpuolustustyön päämäärä. Vaikeudet ovat voittamista varten myös puolustusvoimissa. Korpraali Veikko Nurmesniemi, 21 (HanRPSto, Hanko) Vaimo Eeva kotirouva, 20v. Henri Havusela Eversti Antti Lehtisalo on määrätty alkaen Maavoimien esikunnan suunnitteluosaston apulaisosastopäälliköksi. Puolustuspolitiikasta ja puolustusvoimista käytiin vilkasta keskustelua, jossa esitettiin niin sotilaallista maanpuolustusta tukevia kannanottoja kuin rajuksikin yltynyttä kritiikkiä. Esimerkiksi aseistakieltäytyjät saivat valtavasti julkisuutta, vaikka ryhmän osuus asevelvollisista oli erittäin pieni, Virta kertoo. Radikaalein kritiikin muoto oli sotilaspassien polttaminen, jolla haluttiin korostaa puolustusvoimien tarpeettomuutta. Kaiken kaikkiaan Virta tunnisti tutkimuksensa aikana yli 20 eri sosiaalista ryhmää, jotka osallistuivat keskusteluun. Joukossa oli niin puolustusvoimien henkilökuntaa, poliittisia puolueita, entisiä upseereita kuin varusmiehiäkin. Myös puolustusvoimien oma tiedotustoiminta kehittyi, ja vaikenemisen tai reagoivan tiedottamisen sijaan otettiin aktiivisemmin osaa keskusteluun. Perheellinen sotilas eteenpäin Jami Virta tutkii väitöskirjassaan aiemmin vähäiselle huomiolle jäänyttä osaa sotilaallisen maanpuolustuksen ja puolustusvoimien historiassa. Puolustusvoimat muuttui yhteiskunnan mukana Muutoksen vuodet jättivät jälkensä puolustusvoimiin. Aluksi oudoksuttu ammattiyhdistystoiminta tuli osaksi myös puolustusvoimia Aliupseeri- ja Upseeriliittoineen. Maanpuolustuksen kehittämiseen otettiin vuonna 1971 käyttöön parlamentaariset puolustuskomiteat, ja Varusmiesliitto sekä Lapsi Johanna 2v. Miten menee? Mukavasti vaan! Vaimo saa sosiaaliavustusta 530 mk ja vuokraa ei ole kuin 300 mk, että hyvin on pärjätty. Kohta tästä päästäänkin itse kotiin hoitamaan perhettä. Alokas Bjarne Bertell, 20 (VaaRPSto, Vaasa) Siviilissä yksityisyrittäjä. Kotipaikka Vaasa. Vaimo, raskaana 9. kuussa (maaliskuun puolivälissä) Bertellit asuvat omakotitalon alakerrassa. Vuokraa he maksavat 250 markkaa kuukaudessa 70 neliön huoneistosta. Ennen palvelukseen tuloa Bjarnen kuukausitulot olivat noin 1000 markkaa. Nyt on todella vaikeata. Vaimon olisi pitänyt jo synnyttää, on jo myöhässä, eikä täältä voi olla mitenkään turvana ja apuna. Joutuu jatkuvasti soittelemaan kotiin. Vaimo on vielä yksin isossa talossa, eikä pysty tuossa tilassa vaihtamaan edes sulaketta pitäis kurkoittaa. Vaimo saa sotilasavustusta, mutta ei tarpeeksi. Tämänhetkinen tilanne vaikuttaa kyllä mielialaan ja varmasti omaan palvelukseenikin. Ruotuväki 6/ Uudistuksen luomien haasteiden edessä Olen palvellut koko urani innostavissa ja haastavissa tehtävissä. Yhteistyö erilaisten ihmisten kanssa on palkitsevaa. Valmistuin upseeriksi Kadettikoulusta vuonna 1988 jalkaväkilinjalta. Aloitin palveluksen luutnanttina Karjalan Prikaatissa, jossa palvelin neljä vuotta ensin joukkueen johtajana ja lopuksi komppanian päällikkönä. Tätä seurasi kolmen vuoden jakso kranaatinheitinopettajana Kadettikoulussa. Tämän jälkeen työskentelin operatiivisen alan tehtävissä Kymen Sotilasläänin Esikunnassa, Reserviupseerikoulussa ja Pääesikunnan operatiivisella osastolla vuoteen 2005 saakka. Mausteena oli välissä kansainvälinen tehtävä Bosniassa vuonna Pääsin mielenkiintoisiin ja haastaviin joukkoyksikön komentajan tehtäviin Reserviupseerikouluun sekä Maasotakouluun vuosiksi Palasin suunnittelutehtäviin vuoden 2011 alussa Maavoimien esikuntaan strategisen suunnittelusektorin johtajaksi ja alkaen apulaisosastopäälliköksi. Seuraavien vuosien aikana keskitytään kaikilla tasoilla puolustusvoimauudistuksen toimeenpanoon, jonka tekemiseen Maavoimien esikunta on hyvä työyhteisö. Apulaisosastopäällikön tehtävään kuuluu suunnittelutehtävien lisäksi hallinnolliset asiat, maavoimien laatutoiminta ja oman osaston toiminnan kehittäminen. Uuteen tehtävään siirtyminen käy sujuvasti, koska suunnitteluosaston toiminta on tullut tutuksi edellisessä tehtävässä. Kokemus operatiivisen sekä koulutus- ja suunnittelualan tehtävistä on eduksi uuden tehtävän hoitamisessa. Uudistuksen edessä Maavoimien esikunnassa on yhdessä tekemisen henki. varusmiestoimikunnat alkoivat ajamaan varusmiesten asiaa. Kokonaisuudessaan puolustusvoimat selviytyi kunnialla 1960-ja 1970-lukujen yhteiskunnallisesta kuohunnasta. Sotilaallisesta maanpuolustuksesta käytävä keskustelu muuttui positiivisempaan suuntaan ja puolustusvoimien julkisuuskuva parani. Puolustusvoimista tuli yhteiskuntaan paremmin niveltyvä osa, Virta tiivistää. Eversti Antti Lehtisalolle uuteen tehtävään hyppääminen käy sujuvasti. Kuva: Ruotuväki Kuva: Puolustusvoimat Lääkintäaukin kautta pelastusopistoon Valtteri Taimela Aliupseerioppilas Erno Mäkinen on yksi 3 500:sta tammikuussa palvelukseen astuneesta varusmiehestä. Palveluspaikkana Mäkisellä on tällä hetkellä Upinniemen varuskunta ja lääkintäaliupseerikoulu. Sieltä matkan olisi tarkoitus jatkua jouhevasti pelastusopiston kautta ensihoitajaksi. Toistaiseksi Mäkinen vaikuttaa tyytyväiseltä palveluksensa sujumiseen. Ei voi sanoa, että ottaisi päähän. Tietysti välillä on ollut sellaisia hetkiä, mutta niitä tulee siviilissäkin. Lepäämään täällä pystyy tietysti vähemmän, mutta armeija nyt vain on käytävä. Palvelus hyötykäyttöön Mua kiinnostaa ihmisten auttaminen ja ensiapu on se ensimmäinen asia, miten ihmistä voi auttaa. Jos ensiapu on tehty huonosti, ihminen on kuollut jo ennen kuin pääsee sairaalaan. Siinä ei hyvänkään kirurgin veitsi enää paljoa auta, Mäkinen kertoo. Erityisen hyödyllisenä hän pitää mahdollisuutta hankkia armeija-aikana C-luokan ajokortti, joka vaaditaan kaikilta pelastusopistoon hakevilta. Kortin hankkiminen siviilimaailmassa puolestaan olisi todella kallista. Hakuvaatimusten täyttämisen lisäksi Mäkinen pitää vuoden kestävää palvelustaan hyvänä harjoituksena tulevaisuuden toiveopintoihinsa. Etenkin valintakokeiden fyysisiin testeihin johtajakoulutuksen myötä lisääntyvästä liikunnasta on apua. Vapaa-aikana ehtii myös hyvin käymään kuntosalilla. Pääsykokeet ovatkin sopivasti noin kuukausi kotiutumisen jälkeen. Päättyneen peruskoulutuskauden jälkeen edessä on seitsemän viikkoa kestävä aliupseerikurssin ensimmäinen osa, jonka Mäkinen suorittaa rannikkojalkaväkilinjan oppilaiden mukana. Tämän jälkeen alkaa yhdeksänviikkoinen lääkintäalan erikoiskoulutus Hämeen Rykmentissä Lahdessa. Johtajakauden osalta suunnitelmat eivät kuitenkaan ole vielä yhtä selvät. Myöhemmin voi joko palvella puoli vuotta varuskuntasairaalassa tai toimia kouluttajana ensin alokkaille ja sitten uusille lääkintämiehille. Molemmissa hommissa on kyllä omat hyvät ja huonot puolensa, Mäkinen pohtii. Häivähdys siviilielämää Tuntuu siltä, että on oikeasti armeijassa, eikä vaan näe niitä samoja maisemia, missä on kulkenut viimeiset 20 vuotta, kommentoi pääkaupungin sykkeessä kimppakämpässä asuva Mäkinen palveluspaikkaansa. Palveluksen ulkopuolisesta elämästä puhuttaessa esiin nousevat muutamat varusmiespalveluksen tuomat vaikeudet. Kun kämppäkaveri on palveluksessa samaan aikaan, jää asumiseen liittyvien juoksevien asioiden hoitaminen vähemmälle. Myös rahan meno on välillä yllättävän suurta. Vaikka sotilasavustus korvaa vuokran eikä sotkussakaan tule käytyä kuin kerran viikossa, ei päiväraha tahdo riittää kaikkeen tarvittavaan. Intensiivisen palvelusajan Mäkinen ei anna vaikuttaa vapaa-aikaan. Kämppäkaverin kanssa yritetään jättää inttijuttujen kertominen vähemmälle, mutta välillä keskustelu johtaa siihen väkisinkin esimerkiksi hauskan seinäkirjoituksen kautta. Kaverit, jotka eivät itse ole intissä, sanovat, että älkää puhuko intistä, puhukaa teidän omasta elämästä. Mutta tällä hetkellä intti vaan on se elämä, Mäkinen hymähtää.

12 12 kentällä ruotuväki 6/2012 Laskuvarjot pakataan Utissa käsin Utin Jääkärirykmentissä laskuvarjohuoltajat hoitavat laskuvarjojen pakkaamisen. Pakkaaminen on monivaiheinen prosessi, jonka avulla pyritään varmistamaan hyppääjien turvallisuus. Henri Havusela Utin Jääkärirykmentin laskuvarjopakkaamossa on täysi työ päällä maanantai-iltapäivänä. Henkilökuntaa ei ole paljon paikalla, mutta pakattavia laskuvarjoja riittää. Yliluutnantti Pasi Vuori on lupautunut kertomaan Yhdysvalloissa valmistetun T-10B-joukkojenpudotusvarjon matkan avautumisesta takaisin reppuun. Laskeutumisen jälkeen hyppääjä taittelee varjon sille tarkoitettuun kassiin, ja varjo tuodaan pakkaamoon kuivumaan vähintään vuorokaudeksi. Kuivumisen jälkeen varjo tuodaan valopöydälle, jonka päällä tarkastetaan, ettei varjokankaaseen ole tullut reikiä. Varjo ei pääse tarkastusta läpi, jos siinä on nuppineulan pään kokoinen reikä, Vuori kertoo. Ehjät varjot viedään odottamaan pakkausta. Yhtä varjoa pakkaa turvallisuussyistä samanaikaisesti kaksi laskuvarjohuoltajaa. Näin saadaan minimoitua inhimillisen erehdyksen mahdollisuus, kun on kaksi silmäparia ja neljä kättä tekemässä, Vuori tarkentaa. Varjot on yksilöity Utin Jääkärirykmentin laskuvarjopakkaamossa työ tehdään tarkasti, jotta vaaratilanteita ei pääse syntymään. Kuva: Henri Juvonen Pakkaamisvaiheessa on tärkeää tarkastaa laskuvarjon punokset, jotka saattavat mennä hypyn jälkeen solmuun. Tärkein seikka varjon aukeamisen kannalta on se, että punokset ovat oikein. Siihen ei ole kahta vaihtoehtoa, ja sotkut saadaan normaalisti pois muutamalla käden liikkeellä. Vuoren mukaan nykyinen pakkaustapa on todettu turvalliseksi. Pakkaaminen on suunniteltu kohtalaisen simppeliksi. Minun aikanani ei ole tullut sellaisia pakkausvirheitä, mitkä olisivat vaikuttaneet laskuvarjon avautumiseen. Laskuvarjoista ja niiden käytöstä pidetään kirjaa, joka helpottaa valvontaa. Pakkaamisen jälkeen varjon tiedot syötetään tietokoneelle verkostoon, missä kaikista varjoista löytyy yksilöity kortti. Kortista näkee milloin ja kuka sen on pakannut. Lisäksi kortti kertoo myös varjon huoltoon ja korjauksiin liittyvät asiat. Meillä on siis kaikki tiedot laskuvarjoista niiden käyttöön ottamisesta aina poistumiseen asti, Vuori kertoo. Riskit minimoidaan Utissa varusmiehet tuntevat laskuvarjojen pakkaamiseen liittyvät asiat, vaikka eivät niitä itse pakkaa. Jokainen laskuvarjojääkäri ja -hyppääjä koulutetaan peruskoulutuksessa tarkastamaan oma kalustonsa, jotta räikeät virheet pystytään päällisin puolin huomaamaan, Vuori linjaa. Varjojen tarkistaminen ei jää tähän. Vuoren mukaan ennen varsinaista hyppäämistä varjo tarkastetaan vielä käytännössä kolmeen otteeseen. Maassa kaksi hyppymestaria tarkistaa hyppääjät. Hyppymestari 2 aloittaa tarkastukset, ja tämän jälkeen kokeneempi hyppymestari 1. Koneessa hyppymestarit toimivat pudottajina, ja siellä vielä tarkastetaan hyppääjät ennen ulos hyppyä. huomio! verkossa Tableteissa tulevaisuus? Pinkka- ja punkkatarkastus. Varustus vapaa, mutta yhtenäinen. Lähetä meille osoitteeseen kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta on palkintona elokuvalippu. Kuva: Apirat Nomnavi Ronni Läpinen Ruotuväki juhlistaa viisikymmenvuotista taivaltaan puolustusvoimien tiedotuskanavana julkaisemalla lehdestä tablettiversion. Näin näytetään, että Ruotuväkikin kulkee mukana teknologian kehityksessä, päätoimittaja Mikko Ilkko kertoo. Ruotuväen tablettiversio on vain kertaluontoinen kokeilu, joka lanseerattiin lehden 50-vuotisjuhlissa 7. maaliskuuta. Ilkko ei silti näe estettä sille, että tulevaisuudessa jokainen Ruotuväen numero olisi luettavissa tablettiversiona. Paperiversion häviämiseen hän ei kuitenkaan usko. Historian havinaa Kyseinen juhlasovellus, joka on ladattavissa App Storesta, sisältää Ruotuväen juttuja jokaiselta viideltäkymmeneltä vuodelta, alkaen vuodesta Ideana on esitellä puolustusvoimien historiaa, ja jokaiselta vuodelta on luettavissa yksi asiapitoinen uutinen sekä pari kevyempää juttua. Mukana on muun muassa Pertti Spede Pasasen ja Jari Kurrin Ruotuväen graafikko, korpraali Juuso Salakka esitteli tablettiversiota kiinnostuneille juhlavieraille. armeijamuistoja, sekä vakavampia raportteja esimerkiksi presidentti Urho Kekkosen vallasta luopumisesta. Myös yksi Ruotuväen uutisoiduimmista jutuista, laki naisten asepalveluksesta, löytyy tablettiversiosta. Lisäksi juttujen yhteyteen on liitetty yksi kansikuva per vuosi. Ajatuksena on ollut, että jokainen armeijan käynyt voisi käydä lukemassa, mitkä ovat olleet hänen inttiaikansa polttavimpia uutisaiheita. Mittavaan projektiin on osallistunut koko Ruotuväen toimitus. Juttujen valikoinnin on pääasiassa hoitanut uutispäällikkö Juha Heikkinen, ja koko lehden toimitus on ollut mukana juttujen uudelleenkirjoittamisessa sekä kansikuvien skannauksessa. Teknisestä toteuksesta vastaa markkinointiviestintäyhtiö Zeeland. Juhlajulkaisu on tällä hetkellä luettavissa vain Applen ipadilla, mutta Mikko Ilkon mukaan tulevaisuudessa on mahdollista, että Kuva: Apirat Nomnavi tablettiversiota pystyttäisiin käyttämään myös androideilla, uusimmilla verkkoselaimilla sekä esimerkiksi iphonella. Pelkkä muotivillitys? Ruotuväen siirtyminen tablettiversioon on vain osa maailmalla vallitsevaa taulutietokonebuumia. Sen jälkeen, kun Apple tammikuussa 2010 julkaisi oman kosketusnäytöllisen kannettavan tietokoneensa, ipadin, tablettien suosio on kasvanut räjähdysmäisesti. Niin media-ala kuin yksityishenkilötkin ovat ottaneet tabletin eli sormitietokoneen omakseen. Myös päätoimittaja Ilkko puhuu ipadin puolesta. Tablettiversiossa on omat etunsa verrattaessa perinteiseen verkkoversioon. Ilkko kuitenkin muistuttaa, että teknologia voi pettää pienenkin kriisin kohdatessa, eikä tablettiversi ole mikään uhka perinteiselle lehdelle. Nähtäväksi jää onko tabletti tullut jäädäkseen vai häviääkö se markkinoilta uutuudenviehätyksen hälvettyä.

13 ruotuväki 6/2012 vapaalla 13 Kuva: Topi Pakarinen Suurin ero on kaarteessa. Mutkiin pystyy menemään paljon kovempaa, mutta toisaalta auto pitää asetella mutkaan aikaisemmin. Pitää olla poikittain jo ennen kuin kurvi alkaa, Lappi vertaa nelivetoista Ford Fiestaa 2-vetoajokkeihinsa. Lappi dominoi SM-rallipätkillä 21-vuotias Esapekka Lappi ajaa rallin SM-sarjassa uransa tärkeintä kautta. Eero Nurmi Hämeen Rykmentin Urheilukoulussa palveleva Esapekka Lappi on aloittanut vakuuttavasti tulokaskautensa rallin SM-sarjassa. Täksi vuodeksi etuvetoisen Citroënin ratista neliveto-fordin puikkoihin hypännyt jääkäri Lappi on voittanut kaikki kolme ajettua osakilpailua. Aika uskomattomaltahan se tuntuu, kun kuitenkin lähdimme kauteen aika nollista, Lappi kommentoi menestystä. Vastassa ralleissa on ollut muun muassa kuusinkertainen Suomen mestari Juha Salo, joka hänkään ei ole alkukaudella pystynyt vastaamaan Lapin vauhtiin. Kauden ensimmäisen erikoiskokeen maalissa ihan nauratti, kun aika oli niin hyvä. Siitä tuli hyvä fiilis, Lappi kertaa. Ensimmäisten erikoiskokeiden jälkeen vauhti on vain kasvanut. Tammikuun lopussa Lapista tuli Arctic Lapland -rallin nuorin voittaja. Mikkelissä helmikuuta voitto irtosi peräti 56,5 sekunnin erolla toiseksi sijoittuneeseen Saloon. Unelma formuloista vaihtui ralliautoon Tieliikenteessä Esapekka Lappi liikkuu sponsori-fordilla. Paljon tulee ajettua, mutta ihan laillisesti. Rallia ajaessakin tulee olla ajokortti, Lappi muistuttaa. Kuva: Akseli Muraja Lappi aloitti moottoriurheilun vuonna 1997 karting-radoilta. Valinta oli luonteva, sillä veli ajoi kartingia ja isä rallia. Lappi jäi lajiin koukkuun ja unelmoi pääsystä formuloihin, mutta kymmenen vuoden jälkeen rata-autoilussa nousi tie pystyyn. Olin voittanut kolme Suomen mestaruutta kartingissa ja oli tarkoitus lähteä ulkomaille, mutta rahoitusta ei löytynyt, Lappi kertaa. Lappi vaihtoikin vuonna 2008 ralliin, jossa hän on edennyt rallisprintin ja pienempien sarjojen kautta ajamaan SM-rallien voitoista. Lappi ajaa suomalaistalli Printsport Racingin riveissä. Olen tallissa muutenkin tavallaan töissä. Osallistun auton ruuvailuun, siinä oppii myös itse paljon asioita, Lappi sanoo. Ajaminen ei olisi mahdollista ilman norjalaisia yhteistyökumppaneita, joilta Lappi sai tälle vuodelle kilpailukykyisen auton käyttöönsä. Tämä vuosi on uran käännekohta Lapin varusmiespalvelus päättyy maaliskuun lopussa. Hän on tyytyväinen Hämeen Rykmentin Urheilukouluun. Parempaa paikkaa ei olisi minulle ollut. Täällä ollaan joustavia ja ymmärretään urheilijan tarpeet. Olen voinut valmistautua kisoihin kuten olen halunnut, Lappi kehuu. Loppukauden tavoitteet ovat selvät. Sarjajohto pyritään tietysti pitämään, mutta päätavoitteena on pitää norjalaiset tyytyväisinä, koska se tarjoaa mahdollisuuden päästä eteenpäin. Tavoitteisiin pääsy edellyttää jatkuvaa kehittymistä ja vauhdin parantamista. Iso näytönpaikka on Jyväskylän MM-ralli, jossa Lappi ajaa autollaan S2000-luokassa. Jyväskylässä on aika kovat vauhtimittarit vastassa, Lappi tuumaa. Lokakuussa tehdään Lapin uran kannalta tärkeitä päätöksiä. Silloin norjalaiset yhteistyökumppanit päättävät, saako Lappi niin sanotun täyden sopimuksen paikan. Jos kaikki menee hyvin, ensi kaudella olisi suuntana isommat ympyrät ja IRC-sarja. MTV3:n haastattelussa sanoin, että 2016 tai 2017 voitan ensimmäisen MM-rallini. Pidetään siitä kiinni, Lappi naurahtaa. tupavisa 1. Mistä lähtien Leijona Catering Oy on vastannut puolustusvoimien ravitsemuspalveluista? 2. Mistä maasta Raclette-niminen juusto on kotoisin? 3. Mitä Suomen alueellisista keittiöistä on pidetty kansainvälisesti parhaimpana? 4. Mitä ruokaa saat takuuvarmasti aina tiettynä viikonpäivänä varuskuntasi muonituskeskuksessa? 5. Mitä vahvaa sekoiteviiniä pidetään erityisesti Englannissa hienomman väen viininä? 6. Minkä niminen on kuuluisa wieniläinen kakku, jossa on aprikoosihilloa sekä suklaakuorrutus? 7. Kuinka monta euroa uppoaa aterioiden elintarvikekustannuksiin jokaista varusmiestä kohden? 8. Minkä elintarvikkeen erilaisia versioita ovat esimerkiksi Fettuccine ja Fusilli? 9. Mitä kahta ostettavaa asiaa voidaan yleisesti pitää sotilaskotien epävirallisina tuotemerkkeinä? 10. Minkä niminen on kuvassa oleva ohukaisen sukulainen, joka nautitaan esimerkiksi smetanan, mädin ja sipulisilpun kera? vastaukset 1.Vuoden 2012 alusta, 2. Sveitsistä, 3. Lapin keittiötä, 4. Hernekeittoa, 5. Portviiniä, 6. Sacherkakku, 7. 4,60 euroa, 8. Pastan, 9. Kahvi ja munkki, 10. Blini

14 14 vapaalla ruotuväki 6/2012 elokuvat elokuva A Dangerous Method Ohjaus David Cronenberg Pääosissa Michael Fassbender, Keira Knightley, Viggo Mortensen Ensi-ilta Sigmund Freud on varmasti yksi modernin lääketieteen kiistellyimpiä hahmoja. Freudin luvun lopulla kehittämä, psykoanalyysiksi kutsuttu hoitomuoto perustuu lääkärin ja potilaan väliseen vuoropuheluun. Metodi uudisti peruuttamattomasti tavan, jolla mielialahäiriöstä kärsiviä ihmisiä hoidettiin. Freudin teorioita on kuitenkin kritisoitu pseudo-tieteellisiksi ja mahdottomiksi todistaa kliinisesti. Tähän vastakkainasetteluun nojaa myös Dangerous Method. Michael Fassbenderin esittämä lääkäri Carl Gustav Jung, yksi psykoanalyysin merkittävimmistä kehittäjistä päättää soveltaa metodia nuoreen pakko-oireista ja kohtauksista kärsivään naiseen nimeltä Sabina Spielrein. Hoito tepsii, mutta samalla Jungin ja Keira Knightleyn esittämän Spielreinin välille syntyy intohimoinen, mutta tuhoisa salasuhde. Yhtälailla monimutkaiseksi alkaa kehittyä Jungin suhde oppi-isäänsä Freudiin. Seuraa paljon erilaisia teorioita, ihmisen psyykeen tutkimista, suhdesotkuja, edestakaista analysointia ja yleistä pahaa oloa. Elokuva pyrkii kovasti herättämään kysymyksiä ihmisen perimmäisistä motiiveista ja toiminnasta. Jotenkin vaikutelma jää kuitenkin vähän pintapuoliseksi. Sinänsä mielenkiintoisesta aiheestaan huolimatta elokuva ei oikein missään vaiheessa tempaa mukaansa. Roope Luokkamäki Ohjaaja Timo Vuorensola teki Suomen kalleimman elokuvan kuunatseista. Kuva: Henri Juvonen Keinoja kaihtamatta Ohjaus McG Pääosissa Tom Hardy, Chris Pine, Reese Witherspoon Ensi-ilta 9.3. Taivas putoaa Elokuva alkaa Hong Kongista, missä kaksi CIA:n agenttia yrittävät saada etsintäkuulutetun rikollisen kiinni itse teossa. Suurpahis pääsee karkuun, mutta se ei haittaa, sillä ammuskeluntäyteisestä alkukohtauksesta huolimatta Keinoja kaihtamatta on ajoittaisen toiminnan vauhdittama romanttinen komedia. Pieleen menneen tehtävän jälkeen agentit (Tom Hardy ja Chris Pine) hyllytetään, ja aikaa jää toisenlaiseen jahtaukseen. Epäonnekkaan sattuman kautta ystävykset rakastuvat samaan naiseen. Ennen mittelön alkua sovitaan tietysti herrasmiessäännöistä. Paras mies voittakoon. Piirityksen kohdetta, kaunista uranaista esittää Reese Witherspoon. Näyttelijät hoitavat työnsä hyvin, mutta se ei elokuvaa pelasta. Filmi on kuin kokeneen poliitikon arkinen puhe, näennäisen toimiva mutta mitäänsanomaton. Hardyn brittiaksentti jaksaa pitää mielenkiintoa yllä hetken, ja kevyesti soljuvat kohtaukset toisen. Muuten elokuva on Hollywood-viihdettä heikoimmasta päästä. Juonenrakentelu ei vakuuta, ja sivujuonena kostoa hautova gansteri tuntuu suorastaan naurettavalta. Tämä ei silti tarkoita, ettäkö Keinoja kaihtamatta olisi tuskallista katsottavaa. Jos kaipaat aivot narikkaan -tyylistä rentoa ja kevyttunnelmaista toiminnalla höystettyä ihmissuhdesekoilua, tämä saattaa olla sinua varten. Eero Nurmi Kuunatsit ovat palanneet. Suomen elokuvahistorian suurin tuotanto, 7,5 miljoonaa euroa kustantanut Iron Sky tuo kuun pimeällä puolella hetkeään odottaneet kansallissosialistit takaisin maan kamaralle. Elokuvan ohjaaja, Timo Vuorensola kertoo idean uuteen elokuvaan lähteneen Star Wreck -skifiparodiasta tutun tekijätiimin yhteisestä illanvietosta. Se oli sellaista saunassa istuskelua ja heittelyä. Puskalan Jarmo, meidän community manager siinä sitten ehdotti, että mitäs jos tekisi leffan kuunatseista. Vitsinä liikkeelle lähtenyt, vanhasta salaliittoteoriasta ammentava ajatus lähti nopeasti elämään omaa elämäänsä. Tosissaan tehtyä huumoria Nyt takana on kuusi vuotta tiukkaa työskentelyä elokuvan parissa ja virallinen ensi-ilta häämöttää viikkojen päässä. Kaveriporukalla kyhättyyn Star Wreckiin verrattuna Vuorensola kertoo työskentelyn olleen tällä kertaa hyvin erilaista. Star Wreckia kuvattiin silloin, kun jaksettiin, eikä ollut mitään deadlineja. Kun tulee rahoittajat ja aikataulut kuvioihin, asenne tekemiseen muuttuu aika lailla. Hän ei kuitenkaan usko, että ammattimaisempi työskentely olisi tappanut elokuvan hauskuutta. Huumorihan on hyvin spontaania ja se lähtee pienistä asioista. Oli tiettyjä perusläppiä, jotka piti saada toimimaan juuri tietyllä tavalla ja sitten oli paljon sellaista huumoria, joka syntyi kuvauspaikalla. Iron Sky ei luota kuitenkaan pelkkään läpänheittoon ja rymistelyyn. Vuorensola kehottaa unohtamaan ennakko-odotukset elokuvasta. Kun menee katsomaan Iron Skyta, paras tekniikka on heittää roskiin kaikki ne oletukset siitä, minkälainen leffa se on. Elokuva on sitä, mitä odottaa, mutta se on myös paljon enemmän. Internet-ajan elokuva Vuorensola kertoo itse pitävänsä monenlaisista elokuvista, niin hyvistä kuin huonoista. Hän mainitsee David Lynchin, mutta kehuu heti perään Arnold Schwarzeneggerin elokuvia mahtaviksi. Elokuva on sitä, mitä odottaa, mutta se on myös paljon enemmän. Hän myöntää, että Iron Skysta löytyy jonkin verran samaa kuin juuri Schwarzeneggerin 80-luvun action-pläjäyksistä. Vuorensola myös uskoo, että kyseessä on yleinen trendi. Vähän tällaisia överiksi lyötyjä, sarjakuvamaisia leffoja, kyllä niitä alkaa tulla. Uskon, että tämä on sellainen meidän sukupolven asia, jota parinkymmenen vuoden päästä tullaan katsomaan taaksepäin. Yksi ratkaiseva tekijä elokuvien muuttumiseen on Vuorensolan mukaan internetin tulo kuvioihin. Esimerkiksi Iron Skyta on tehty koko ajan yhteistyössä Internetyhteisön kanssa. Toivon, että Iron Sky ei näytä minkään maalaiselta elokuvalta. Jos joltain, niin se näyttää internetläiseltä elokuvalta. Jostain sieltä kansainvälisen yhteisön pohjalta se lähtee. Elokuvan nähneenä on helppo uskoa Vuorensolaa. Iron Sky on jännittävä sekoitus massiivisia erikoistehosteita, populaarikulttuuriviittauksia, suomalaista mustaa huumoria sekä tietynlaista kotikutoisuutta. Netti on nykypäivän leffan tekijöille isossa roolissa. Nykyään ei olla enää suomalaisessa kulttuuripiirissä, vaan Internetin kulttuuripiirissä, ja vaikutteita tulee niin valtava määrä joka puolelta. Roope Luokkamäki levyt Dave Lindholm: B. Inventive Warner Music Dave Lindholm jaksaa painaa. Vuodesta 1969 asti lähemmäs parissa kymmenessä eri yhtyeessä soittaneella veteraanilla on kertynyt levytyksiä sellainen määrä, että tuskin mies osaa pitää lukua itsekään. Nyt kokoonpanon nimi on B. Inventive. Yhtye koostuu Lindholmin lisäksi nuoremman polven tamperelaismuusikoista. Uudesta verestä huolimatta musiikki on vanhan liiton rehellistä rokkia. Pakko on tunnustaa, että vuosien saatossa Lindholmille on kehittynyt tappava rutiini siihen, mitä tekee. B. Inventive kuulostaa juuri siltä kuin oikean rock-bändin pitää kuulostaa ja juuri siltä, miltä ne ovat kuulostaneet viimeiset viisikymmentä vuotta. Soitto on timmiä, mutta silti rentoa. Biisit toimivat suht hyvin. Ainakin esimerkiksi One Dayn ja Yes You Can Haven kaltaiset rennommat kappaleet erottuvat edukseen muuten ehkä vähän tasapaksusta materiaalista. Erityismaininnan ansaitsee Dave Lindholmin kitarointi. 60-luvulle, Eric Claptonin ja erityisesti Jimi Hendrixin tunnelmiin vievät blueskaavat muistuttavat, että Lindholm on ollut aina paitsi pätevä lauluntekijä myös erinomainen kitaristi. Vaikka B. Inventivelta jää puuttumaan se nuoruuden raivo, josta Dave Lindholmin alkuaikojen tuotannossa 70-luvulla ei ollut puutetta, ei kyseessä ole mitenkään huono levy. Vaikka tuo raivo on keskeinen osa rock-musiikkia, ei myöskään rautaista ammattitaitoa pidä aliarvioida. Jos kesä vielä joskus Suomeen saapuu, niin voisin hyvin suositella Lindholmia kesäisen puistopiknikin (lue: pussikaljan) kaveriksi auringon paistaessa, itseä paremmassa seurassa nautittavaksi. Sen verran mukavasta musiikista on kuitenkin kyse. Roope Luokkamäki Lullacry: Where Angels Fear Playground Music Helsinkiläinen metalliyhtye Lullacry on tehnyt comeback-albuminsa seitsemän vuoden tauon jälkeen ja jälki on komeaa! Tasainen metallimusiikki kulkee albumin läpi katkottomasti eikä pahoja suvantovaiheita ole kuultavissa. Huippuhetkiksi nousevat pirullisella riffilla varustettu Still An Angel, mahtipontisena duettona laulettu Feel My Revenge sekä hieman kokeellisempi Gone Are The Days. Levyn loppuraitana hurmaa kaunis balladi Stay. Lyriikoissa liikutaan lähinnä rakkauden ja sen tuomien negatiivisten seurausten äärellä, jotka ovat aina toimivia teemoja. Positiivinen puoli on se, että yhtye on uskaltanut kokeilla metallin eri puolia, eikä tyytynyt pelkkään matkintaan, mitä moni kuulija saattaa ensin epäillä. Solisti Tanja Lainion ääni tuo oman puolensa kiehtovan synkkään soundimaailmaan, eikä ole vaikea päätellä minkä takia bändi on esiintynyt muun muassa Nightwishin lämppärinä. Toisaalta muutamassa kappaleessa Lainio olisi voinut käyttää upeaa ääntään antaumuksellisemmin; turhan usein jykevän soiton alta kuuluu vain kuiskintaa. Tuttuun tapaan, ensikuulemalta albumi saattaa vaikuttaa turhan itseääntoistavalta heavymössöltä; etenkin levyn jälkipuolisko jätti itselleni pettyneen olon. Tarkemmalla kuuntelulla suuria eroja löytyy ja uusia puolia paljastuu. Kannattaa kuunnella erityisellä hartaudella ainakin nimiraita. Kaikin puolin, Where Angels Fear onnistuu säväyttämään jo heti alkutahdeistaan aina herkkään lopetukseensa asti. Jos vain Lainion ääni pääsisi vielä enemmän esille niin arvosana voisi olla parempikin. Tuukka Määttänen

15 ruotuväki 6/2012 VAPAALLA 15 KUVA: HENRI JUVONEN Takaisin juurille Teksti Valtteri Taimela Taitto Juuso Salakka Musiikintuotanto on 2010-luvulla joutunut luomaan nahkansa uudelleen. Esimerkiksi äänitemyynnin laskiessa pienenee myös levyille varattu hyllytila jatkuvasti, joten perinteinen cd-levy joutuu etsimään paikkaansa uudelleen esimerkiksi hampurilaisaterian kylkiäisenä... Parhaillaan Suomea kiertävän Pariisin kevään Arto Tuunelan mielestä musiikkimaailmassa ei ole tapahtunut järisyttäviä muutoksia. Kaikkina aikoina on tehty hyvää musiikkia. Se vaan ei välttämättä ole main streamia. Mikään suuntaus ei jää kuitenkaan ilman vastavoimaa. Hiljattain nähdyt Chisun ja M83:n kaltaiset menestystarinat antavat ajattelemisen aihetta sekä maallikoille että musiikkialan ammattilaisille. Onko sydänverellä omissa oloissa tehty musiikki todella kaikista arvokkainta? Päätimme kysyä asiaa Suomen pop-musiikkiin esimerkiksi Pariisin keväässä ja Major Labelissa vahvasti vaikuttavalta Arto Tuunelalta. Ihanteet puntarissa Klassikon asemaan nousseiden albumien ja artistien kohdalla puhutaan usein siitä, kuinka henkilökohtaista, syvällistä ja monikerroksista musiikki on. Kurt Cobainin loppua kohti synkkenevän elämän vaikutus Nirvanan In Utero -albumiin kiinnostaa edelleen muitakin kuin grungen suurkuluttajia. Yleispätevää menestysreseptiä ei Tuunelan mielestä kuitenkaan ole olemassa. Jos artisti tekee itse kaiken musiikista kuvitukseen, niin kokonaisuus näyttää kyllä siltä, miltä haluaa. Toisaalta se, että keskitytään pelkästään musiikkiin ja joku muu hoitaa loput, voi olla pohjimmiltaan kaikista aidoin ratkaisu. Haastatteluhetkellä aamiaissämpyläänsä syövä Tuunela tuumii hetken kysymystä luomistyön henkilökohtaisuudesta. Lopulta hän vahvistaa musiikin tekemisen olevan kanava, jonka kautta voi käsitellä ja purkaa omia asioitaan, mutta väitettä suorasta, omakohtaisesta avautumisesta hän ei allekirjoita. Kaikki aiheet tulevat omasta elämästä ja omista tunteista. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokainen juttu olisi henkilökohtaisesti tapahtunut. Ei mulla ole ollut mitään kriisiä, josta olisin päässyt ylös kirjoittamalla siitä laulun, kertoo Tuunela. Yksin maailmalle Teknistyminen ei ole pelkästään musiikin myyntiä näivettävä kanava. Tänä päivänä jokaisella on varaa hankkia laitteita, joilla saa tehtyä laadukasta jälkeä omin päin. Myös Arto Tuunelan parhaiten tunnetun projektin, Pariisin kevään, tarina alkoi vuonna 2008 julkaistun Meteoriitti-albumin myötä. Levyn tuottajana, säveltäjänä, sanoittajana ja studiotyön tekijänä Tuunela toimi yksin. Hänen mukaansa kynnys kokeilla ja opetella käyttämään uutta tekniikkaa onkin madaltunut. Levynhän pystyy tekemään käytännössä omin päin kotona.vaikka ero kotikamojen ja studion välillä on kaventunut, niin soundista se tosin kuuluu vielä läpi. Pelkästään midi-koskettimistolla, läppärillä ja mikillä ei vielä pärjää. Esimerkiksi oppimisen ja itseilmaisun kannalta omaehtoinen työskentely on kuitenkin tärkeässä asemassa. Alussa sitä saattaa ajatella, että on parempi, ettei kukaan kuule näitä juttuja. Mäkin mietin ennen, etten mä osaa tehdä tarpeeksi hyvin musiikkia. Mutta erilaisen musiikin tekeminen on tehnyt mulle aika hyvää. Mä ajattelen, että ihmisellä on vain tarve ilmaista itseään, ja jos se ei onnistu, niin sitä menee jotenkin lukkoon, Tuunela pohtii. Älä ota sitä vakavasti Yhden miehen projektina pidettyä Pariisin kevättä ei kyselyistä huolimatta nähty koskaan esiintymislavoilla ennen kesää Vajaan kahden vuoden aikana yhtye on kasvanut aktiivisesti Ehkä surullisen musiikin kautta voi turvallisesti käsitellä omaa synkkää puoltaan. keikkailevaksi kokonaiseksi bändiksi, mikä on vaikuttanut myös edelleen suurimmaksi osaksi yksin työskentelevän Tuunelan luomisprosessiin. Esimerkiksi sävellystyön pattitilanteista pääsee helpommin eteenpäin muiden avustuksella.tärkeintä on kuitenkin, että tutustuttiin bändin kanssa ja meistä on tullut ystäviä. Kavereiden kanssa soittaminen on vaan niin hienoa. Viime aikoina on näkynyt aika paljon duona musiikkia tekeviä artisteja. Ehkä joku yrittää hakea huomiota yhtyeen kokoonpanolla, mutta tärkeintä on löytää sellainen porukka, jossa työnteko sujuu. Jos se toimii yksin, niin hyvä. En mä sitä kyllä kenellekään varsinaisesti suositella voi. Monien muiden ominpäin musiikkiaan tekevien tapaan myös Tuunelan tuotantoa leimaa tietty surumielisyys. Melankoliaan samaistuminen kertoo varmasti jotain ihmisluonnosta, mutta onko yksin työskentely todella niin ankeaa, että se heijastuu myös työn tuloksiin? Ehkä surullisen musiikin kautta voi turvallisesti käsitellä omaa synkkää puoltaan, joka on mun mielestä tärkeää löytää. Sehän on kuitenkin vain musiikkia, ei mitään sen vakavampaa,tuunela virnistää. Kenties tämä on oikea asenne myös musiikin aitoudesta käytävään keskusteluun. KUVA: HENRI JUVONEN Sotilasurheilua ja maanpuolustustoimintaa seurataan Nelosella Ohjelman ensimmäisissä jaksoissa selviää muun muassa, kuinka hyvin kurssilaisilla ovat jäillä liikkumistaidot hallussa. Tea Khalifa kuuntelee, MPK:n meripuolustuspiirin kouluttaja Marcus Nybergh opastaa. Teksti Eero Nurmi Taitto Juuso Salakka Nelosella alkoi sunnuntaina 11. maaliskuuta uusi kotimainen maanpuolustusohjelma Elixir Yli esteiden. Siinä seurataan puolustusvoimien joukkueen sekä erillisen julkisuuden henkilöistä kootun joukkueen valmistautumista sotilas-5-ottelun MM-kilpailuihin.Tämän lisäksi ohjelmassa nähdään, miten julkkikset selviytyvät Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen erätaitoja ja reserviläistaitoja hiovilla kursseilla. Ohjelmaa juontavat Tea Khalifa ja Matti Ristinen. Uusi jakso nähdään joka sunnuntai 12:15. Kotikisoista on tavoitteena mitali Puolustusvoimien sotilas-5-ottelujoukkueella on tämän vuoden MM-kilpailuissa erityinen näytönpaikka, sillä kilpailut pidetään elokuussa Lahdessa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun MM-kilpailut järjestetään Suomessa. - Lähdemme tavoittelemaan mitaleja. Kilpailu lajissa on todella tiukkaa, joten yhteenkin mitaliin olemme kotikisoissa tyytyväisiä. Tavoite on kuitenkin realistinen, sotilas-5-ottelun lajijohtaja, majuri Marko Hirsimäki sanoo. Sotilas-5-ottelu on Suomessa suurelle yleisölle varsin tuntematon laji. Siinä kilpaillaan kivääriammunnassa, esteradalla, esteuinnissa, käsikranaatin tarkkuus- ja pituusheitossa sekä maastojuoksussa.

16 16 takakansi ruotuväki 6/2012 potretti Ylijohtaja vannoo yhteistyön nimeen Sakari Nuuttila Ylijohtaja Eero Lavonen on pitkän uransa aikana ollut mukana kehittämässä puolustushallinnon resurssipolitiikkaa ja Euroopan puolustusmateriaaliyhteistyötä monella saralla. Lavonen on työskennellyt puolustushallinnon palveluksessa poikkeuksellisen pitkään, siitä asti kun hän aloitti työt vuonna 1976 Pääesikunnan hankintaosaston toimistopäällikkönä. Eläkkeelle Lavonen jäi helmikuun lopulla puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön virasta. Resurssipolitiikan hallinta on ollut keskeinen osa työtäni, ja siihen liittyy niin materiaali- kuin henkilöstöpolitiikkaakin sekä toimitila- ja tietohallinto. Kaikki näihin liittyvä kiinnostaa ja kaiken pitääkin kiinnostaa, emeritus-ylijohtaja kuvailee kokonaisvaltaista työnkuvaansa. Lavonen toteaa, että resurssipolitiikkaa tehtäessä yhteistyön on oltava saumatonta sekä puolustusministeriön sisällä että ministeriön ja Pääesikunnan välillä. Asioiden käsittely monipuolisesti ja laaja-alaisesti takaa sen, että niiden kannalta tärkeät näkökohdat tulevat huomioon otetuiksi. Ollessani resurssipoliittisen osaston päällikkönä pyrin omalla aktiivisella panoksellani osallistumaan hallinnon johtoryhmien toimintaan. Eurooppalaista yhteistyötä rakentamassa Puolustushallinnon palveluksessa 1970-luvulta asti toiminut Eero Lavonen on uransa aikana ollut mukana lukuisissa Suomen kannalta merkittävissä puolustusmateriaalihankinnoissa. Tulevaisuudessa hän näkee eurooppalaisen puolustusmateriaaliyhteistyön kehittämisen ensiarvoisen tärkeänä. Yhteistyö on tärkeää myös laajemmassa mittakaavassa. Lavosen mielestä yksi merkittävimmistä kehitysaskelista eurooppalaisessa puolustusmateriaaliyhteistyössä on ollut Euroopan puolustusvirasto EDA:n toiminnan alkaminen vuonna Hän on itse ollut aktiivisesti mukana EDA:n kehittämisessä alusta asti, muun muassa EUmaiden puolustusmateriaalijohtajien johtokunnan puheenjohtajana. Lavosen mukaan yhteishankinnat mahdollistavat edullisempien hankintahintojen saamisen. Yhteistyön hyödyt näkyvät lisäksi laatuvaatimusten ja standardien yhdenmukaistumisessa. Keskeiseksi kysymyksesi EU:ssa on viime vuosina noussut se, miten jäsenmaat voivat pienenevistä puolustusbudjeteistaan huolimatta pitää yllä tarvittavaa sotilaallista suorituskykyä. Viime vuonna EDA teki tutkimuksen siitä, miten sen jäsenmaat voisivat lisätä materiaalialan yhteistyötään. Lavonen valittiin mukaan nelihenkiseen asiantuntijaryhmään tutkimaan, miten puolustusmateriaaliyhteistyötä olisi mahdollista lähitulevaisuudessa kehittää. Tehtäväni oli tarkastella kysymystä pohjoismaista puolustusyhteistyötä tekevän Nordefcojärjestelyn näkökulmasta sekä tutkia minkälaisia valmiuksia Baltian mailla sekä Keski-Euroopan Visegrad-mailla olisi tässä suhteessa. Kaikki kiinnostaa ja kaiken pitääkin kiinnostaa. Pooling and sharing -selvityksenä tunnettu hanke kartoitti nimensä mukaan sitä, millaisia sotilaallisia suorituskykyjä maat voisivat tuottaa yhteiseen käyttöön ja millaisia suorituskykyjä ne olisivat valmiit jakamaan toistensa kanssa. Lavonen kertoo selvityksen tässä vaiheessa yksilöineen jo noin kymmenen hanketta, joissa yhteistyön mahdollisuuksia olisi nähtävissä. Yhteistyön kehittäminen on alkanut hyvin, mutta on se vielä niin alkuvaiheessa, että se vaatii seuraamista ja poliittista tukea. Monet maat pelkäävät suvereniteettinsa rajoittamista, jos hankkeisiin mennään laajamittaisemmin. Suomen osalta näkisin mielelläni enemmän toimintaa ja tuloksellisia käytännön sovelluksia pohjoismaisessa Nordefco-yhteistyössä, Lavonen sanoo. Tähtäimessä lainsäädännön kehitys Eläköityvä ylijohtaja kertoo olleensa materiaalialalla mukana niin kauan, että lukuisista projekteista on jäänyt hänelle monia upeita henkilökohtaisia muistoja. Nuorelle virkamiehelle oli ensimmäinen Hawk-hankinta 1970-luvulla erittäin haastava sen suuruudesta johtuen. Oma lukunsa oli ilmavoimien hävittäjähankinta vuodelta Se on hankintahinnaltaan suurin Suomen tekemä puolustushankintasopimus ja koneiden päivitys- ja asejärjestelmähankintojen osalta toimitukset jatkuvat vieläkin. Eurooppalaista yhteistyötä Lavonen ei aio nytkään unohtaa. Tulevaisuudessa hän kirjoittaisi mielellään EU:n mahdollisuuksista kehittää sen puolustusmateriaalipuolta entisestään. Olen juristi koulutukseltani, joten perehtyisin asiassa mielelläni siihen liittyvien oikeudellisten kysymysten tarkasteluun ja selvittämiseen. Eero Lavonen Ikä: 65 vuotta Asuinpaikka: Espoo Ammatti: Hallitusneuvos, ylijohtaja eläkkeellä Koulutus: Oikeustieteiden kandidaatti, ekonomi Sotilasarvo: Majuri reservissä Kuvat: Akseli Muraja poiminta Sotilaat hiihtävät kilpaa Sodankylässä Sakari Muurinen Jääkäriprikaati järjestää hiihdon sotilaiden SM-kilpailut Sodankylässä maaliskuuta. Laduille starttaa noin 250 hiihtäjää, jotka koostuvat kantahenkilökunnasta sekä varusmiehistä. Hiihtäminen kuuluu sotilaan perustaitoihin ja Jääkäriprikaati onkin oiva paikka hiihtoperinteiden säilyttämiseen. Kisat järjestetään Sodankylässä jo neljättä kertaa 2000-luvun aikana. Olosuhteet ovat huippuluokkaa. Meillä on loistava hiihtokeskus Kommattivaarassa, jossa on aikaisemmin järjestetty jopa MM-tason kilpailuja niin sivili- kuin sotilashiihdossakin, kilpailusihteeri, kapteeni Jouni Puljujärvi kertoo. Hiihdon sotilaiden SM-kilpailut järjestetään Jääkäriprikaatissa. Varuskunnan omat latuverkostot ja rynnäkkökivääriampumahiihtojen suorituspaikat ovat huippukunnossa. Sääolosuhteidenkin voidaan olettaa pysyvän ihanteellisina, sillä lumet tuskin sulavat Sodankylästä vielä maaliskuun aikana. Keväinen sää antaa sitten loppusilauksen puitteille. Yleensä maaliskuun lopulla sää on aurinkoinen ja pakkastakin pari astetta, mutta säänhaltijoistahan ei koskaan tiedä, muistuttaa Puljujärvi. Kuva: Puolustusvoimat Hiihdon sotilaiden SM-kilpailut Sodankylässä Jääkäriprikaatissa > kalenteri Venäjän armeijan kuoro, baletti ja orkesteri Pietarista Helsinki ja Tampere Venäjän armeijan perinteisen ja hyvin kokeneen kuoron ohjelmassa on ennen kaikkea paljon tuttuja, venäjänkielisiä lauluja. Kuoro on levyttänyt paljon Aasiassa, Yhdysvalloissa ja Euroopan maissa, ja niinpä esim. laulut Mustat silmät, Kalinka tai Volgan lautturi tunnetaan nykyään kaikkialla. Premier! Joensuu ja Kuopio Karjalan Sotilassoittokunta, Rakuunasoittokunta ja Savon Sotilassoittokunta yhdistävät voimansa esittäen sinfonisen puhallinmusiikin uutuuksia. Konserttia johtaa Elias Seppälä, solistina Jouko Harjanne (trumpetti). Lisätiedot osoitteesta > Every time I feel the spirit Jyväskylä, Kuopio ja Tampere Eurooppalaisen nykyjazzin sävyjä kantava tulkinta gospelmusiikista Ilmavoimien Big Bandin johdolla. Konserttia johtaa Tomi Väisänen, solisteina Reija Lang (laulu) ja Mikko-Ville Luolajan- Mikkola (viulu). Ilmavoimien jääkiekkoturnaus Vierumäki Tiistaina kello alkaen pelataan puolustusvoimien yhdistelmäjoukkueen ja Iso-Britannian asevoimien yhdistelmäjoukkueen välillä ystävyysottelu. Katso lisätiedot osoitteesta >