TYöpaikka- kouluttajan opas. ammattilaiseksi oppisopimuksella

Transkriptio

1 TYöpaikka- kouluttajan opas ammattilaiseksi oppisopimuksella

2 Sisällys Tekemällä oppii taitajaksi!... 3 Oppisopimuskoulutus on yhteistyötä Oppisopimuskoulutuksen eteneminen... 4 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteleminen... 6 Tietopuolisten opintojen suunnitteleminen... 7 Työpaikalla tapahtuva oppiminen Työpaikka oppimisympäristönä... 8 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen prosessimalli... 9 Työpaikkakouluttajan rooli...10 Työpaikkakouluttajan tehtävät...11 Arviointi työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa Työpaikalla tapahtuvan oppimisen arvioinnin tehtävät...13 Työpaikalla tapahtuvan oppimisen arvioinnin toteuttaminen...14 Aiheita keskusteluun...15 Ammatinhallintaan liittyvät arvosanat...16 Palautteen antaminen...18 Näyttötutkinto Näyttötutkintojen suorittamisen merkitys työnantajalle...19 Näyttötutkintojen suunnittelu ja suorittaminen...20 Arviointi näyttötutkinnoissa...21 Hiljainen ammattitieto ja -taito...22 Painos 2/2014

3 Ensin pitää opetella ja sitten vasta taitaa. (Ylistaro) Tekemällä oppii taitajaksi! Oppisopimuskoulutus on yhteistyötä ja työpaikkakouluttajalla on tärkeä rooli oppisopimuskoulutuksen toteutuksessa. Rooli vaatii paneutumista ja ajankäyttöä, mutta antaa paljon uutta näkökulmaa työn tekemiseen. Työpaikkakouluttaja jakaa oppisopimuskoulutuksen aikana opiskelijalle osaamistaan ja ammattitai-toaan. Samalla työpaikkakouluttajan ohjaus- ja arviointitaidot paranevat. Tähän työpaikkakouluttaja-oppaaseen on koottu perustietoa oppisopimuskoulutuksesta ja oppisopimusopiskelijan ohjaamisesta. Opas on työkalu työpaikkakouluttajille. Oppaan tavoitteena on, että työpaikkakouluttaja tutustuu oppisopimuskoulutuksen pääpiirteisiin tuntee oppisopimuskoulutuksen eri vaiheet osaa organisoida työpaikalla tapahtuvaa oppimista tiedostaa oman roolinsa oppisopimusopiskelijan työpaikkakouluttajana Linkkejä Opetushallitus Osaamisen tunnistaminen wwww.osaan.fi Näyttötutkinnot 3

4 Oppisopimuskoulutus on yhteistyötä Oppisopimuskoulutuksen eteneminen 1. Aloitusvaihe 2. koulutusvaihe Koulutusneuvonta- ja suunnittelu koulutustarkastajan työpaikkakäynti koulutustavoitteen asettaminen tutkinnon perusteisiin perehtyminen ohjaus- ja tukitoimien kartoittaminen oppisopimukseen sitouttaminen TYÖpaikalla tapahtuvan OPPIMISEN OHJAUKSEN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELEMINEN työpaikan koulutustarpeiden selvittäminen työpaikan oppimis- ja näyttöympäristön kartoittaminen vastuullisen työpaikkakouluttajan nimeäminen muista kouluttajista sopiminen arvioinnista ja ohjauksesta sopiminen HENKILÖKOHTAISEN OPISKELUOHJELMAN LAATIMINEN työpaikalla tapahtuvan oppimisen mahdollisuuksien kartoittaminen työpaikalla tutkinnon perusteiden mukaisten työtehtävien varmistaminen työpaikalla tapahtuvan oppimisen monipuolistamiseen ohjaaminen opiskelijan ja työpaikkakouluttajan perehdyttäminen tavoitteena olevaan tutkintoon OPPISOPIMUKSEN SOLMIMINEN Tietopuolisten opintojen suunnitteleminen ja toteuttaminen oppilaitoksessa orientointi opiskeluun aikataulut ja sisällöt opiskelu oppilaitoksessa kehittämis- ja etätehtävät, verkko-opetus opettajan työpaikkakäynnit, ohjaus ja oppimisen tuki NÄYTTÖTUTKINNON SUUNNITTELEMINEN JA SUORITTAMINEN alustava suunnitelma näyttöjen toteutuksesta näyttöjen toteutus yhteistyössä työpaikan kanssa työpaikalla tapahtuvan oppimisen JA TIETOPUOLISTEN OPINTOJEN VUOROTTELU opettajan ohjauksessa oppilaitoksessa työssä oppien työpaikkakouluttajan ja työyhteisön ohjauksessa erilaisten oppimistehtävien tekeminen työpaikkakouluttajan ohjauksessa TYÖPAIKAN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ opettajan työpaikkakäynnit työpaikkakouluttajan kutsuminen oppilaitokseen työpaikan tarpeiden huomioiminen tietopuolisissa opinnoissa sekä oppimis- ja kehittämistehtävissä näyttötutkinnon järjestelyistä tiedottaminen ja sopiminen ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA väliarvioinnit työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa oppisopimuskoulutuksen edistyminen tietopuolisten opintojen arviointi 4

5 Oppisopimuskoulutus on työpaikan, opiskelijan, oppisopimuskeskuksen ja oppilaitoksen suunnitelmallista yhteistyötä. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadukas toteutuminen on tämän sujuvan toiminnan tulos. Opiskelijalla on vastuu oppimisestaan. Oppisopimusopiskelu vaatii aktiivista otetta sekä itseohjautuvuutta työpaikalla ja oppilaitoksessa. Olennainen osa onnistunutta oppisopimuskoulutusta on työpaikkakouluttajan sitoutuminen tehtäväänsä. Oppisopimuskeskus ja oppilaitos tukevat työpaikkakouluttajaa opiskelijan ohjaamisessa. 3. päätösvaihe 4. VALMISTUMINEN JA JATKOSUUNNITELMAT PÄÄTTÖARVIOINTI TYÖSSÄ OPPIMISESTA työpaikkakouluttaja opiskelija TODISTUS OPPISOPIMUSKOULUTUKSESTA arviointi työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta arviointi tietopuolisista opinnoista tutkintotodistus OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ONNISTUMISEN ARVIOINTI Työnantajan arviointi työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteutus oppilaitoksen toiminta oppisopimuskeskuksen toiminta Opiskelijan arviointi työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteutus oppilaitoksen toiminta oppisopimuskeskuksen toiminta Lisätietoja 5

6 Oppisopimuskoulutus on yhteistyötä Työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteleminen Oppisopimuskoulutuksen aloitusvaiheessa opiskelijan, työpaikkakouluttajan ja koulutustarkastajan yhteistyönä laaditaan henkilökohtainen opiskeluohjelma (HEO). Lomaketta täytettäessä varmistetaan, että opiskelijalla on riittävän monipuoliset ja tutkinnon perusteiden mukaiset työtehtävät työssä oppimiseen ja tutkinnon suorittamiseen. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnittelussa otetaan huomioon opiskelijan osaaminen, opiskelijan ja työpaikan koulutustarpeet sekä tavoitteena olevan tutkinnon perusteet. Työnantaja ja työpaikkakouluttaja ovat vastuussa opiskelijan työtehtävien suunnittelusta ja käytännön järjestelyistä. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuttamiseen vaikuttavat tietopuolisten opintojen järjestelyt oppilaitoksessa. Työpaikkakouluttaja voi suunnitella tarvittavat sijaisjärjestelyt lukujärjestyksen mukaan. Myös tietopuolisten opintojen sisältö vaikuttaa työtehtäviin esim. erilaisten kehittämistehtävien kautta. Työtehtävien laajentaminen on usein tarpeen tutkinnon suorittamiseksi. Työpaikkakouluttaja osallistuu eri työkohteissa työskentelyn aikataulun ja toteutuksen suunnitteluun. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista suunniteltaessa analysoidaan työpaikan mahdollisuudet työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestämiseen ja näyttötutkinnon suorittamiseen sovitaan työtehtävät, joiden kautta tutkinnon perusteissa edellytetty käytännön osaaminen saadaan hankittua työpaikalla nimetään vastuullinen työpaikkakouluttaja ja tarvittaessa muita kouluttajia, jotka ovat oman alansa asiantuntijoita sovitaan työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksesta ja arvioinnista asetetaan opiskelijan omat sekä työnantajan tavoitteet oppisopimuskoulutukselle 6

7 Oppisopimuskoulutus on yhteistyötä Tietopuolisten opintojen suunnitteleminen Tietopuolisten opintojen suunnitelma koulutuspäivien aikataulu sisällöt koulutuksen toteutustapa (esim. verkko-opetus ja etätehtävät) vastuuopettajat oppilaitoksessa Suunnitelma laaditaan oppilaitoksessa. Suunnittelussa huomioidaan opiskelijan työpaikan ja työtehtävien tarjoamat oppimismahdollisuudet. Myös opiskelijan aikaisempi osaaminen vaikuttaa tietopuolisten opintojen sisältöön. Näyttötutkinnon suunnitteleminen Näyttötutkinnon suunnitteleminen aloitetaan jo opintojen alkuvaiheessa oppilaitoksen, työpaikkakouluttajan ja opiskelijan yhteistyönä. Tällöin sovitaan tutkintotilaisuuden aikataulu, paikka sekä vastuuhenkilöt ja se, miten tutkinnon perusteissa edellytetty osaaminen osoitetaan. Nämä asiat kirjataan henkilökohtais-tamissuunnitelmaan. Työpaikan ja oppilaitoksen välinen yhteistyö Työpaikan ja tietopuoliset opinnot järjestävän oppilaitoksen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen huomioiminen oppilaitoksesta annetuissa oppimis- ja kehittämistehtävissä hyödyttää kaikkia osapuolia. Opettaja tekee työpaikkakäyntejä ja tutustuu opiskelijan työssä oppimisympäristöön ja työtehtäviin paikan päällä. Tässä yhteydessä voidaan käsitellä mm. työpaikalla tapahtuvan oppimisen sujumista tietopuolisten opintojen etenemistä tutkinnon suorittamiseen liittyviä järjestelyjä tutkinnon perusteiden mukaisia osaamisvaatimuksia henkilökohtaistamissuunnitelman tarkennusta Vinkkejä yhteistyölle Esitä työpaikan toiveita ja tarpeita tietopuolisiin opintoihin liittyen! Pohtikaa yhdessä mitä voi opiskella työpaikalla, mitä täytyy opiskella oppilaitoksessa onko opintoihin liittyviä työpaikalla tapahtuvan oppimisen jaksoja, jotka täytyy suorittaa jossain muualla kuin opiskelijan omalla työpaikalla työpaikkaa hyödyntäviä oppimis- ja kehittämistehtäviä miten työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaus eri työkohteissa kannattaa järjestää 7

8 Työpaikalla tapahtuva oppiminen Työpaikka oppimisympäristönä Oppisopimuskoulutuksessa suurin osa tiedoista ja taidoista opitaan työpaikalla. On tärkeää, että oppisopimusopiskelijan työtehtävät työpaikalla ovat monipuolisia ja perustuvat opiskeltavaan tutkintoon tai muuhun yhdessä sovittuun tavoitteeseen. Työpaikkakouluttajan tärkein tehtävä on tukea opiskelijaa saavuttamaan yhdessä määritellyt työpaikalla tapahtuvan oppimisen tavoitteet. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen peruspilareita ovat monipuolinen työtoiminta, asianmukaiset koneet ja laitteet sekä ammattitaitoinen työyhteisö. Työpaikka voidaan oppimisympäristönä jaotella toiminnalliseen, fyysiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen ympäristöön. Toiminnallinen ympäristö työtehtävät työprosessit Fyysinen ympäristö laitteet, koneet, tekniikka työtilat työturvallisuus Työpaikalla tapahtuva oppiminen tekeminen ja kokeileminen muiden opettaminen ja ohjaaminen projekteissa ja työryhmissä toimiminen sijaistaminen eri työkohteissa työskentely keskustelut ja asiakastilaisuudet palaverit ja koulutustilaisuudet materiaaleihin ja dokumentteihin tutustuminen muiden työskentelyn seuraaminen Sosiaalinen ympäristö työyhteisö ja siinä oppiminen johtamiskulttuuri asenteet, arvot tiedonkulku Taloudellinen ympäristö taloudelliset tavoitteet palkkaujärjestelmä Hyvässä oppimisympäristössä: oppiminen tapahtuu aidoissa tilanteissa löytyy kiinnostavia haasteita ja ongelmia oppijan oma aktiivisuus korostuu oppijalla on mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa muiden työntekijöiden ja asiantuntijoiden kanssa oppija pääsee työskentelemän ryhmän jäsenenä opiskelu on kokonaisvaltainen pitkäkestoinen prosessi 8

9 Työpaikalla tapahtuva oppiminen Työpaikalla tapahtuvan oppimisen prosessimalli Työpaikalla tulee olla riittävät oppimisedellytykset. Työpaikan oppimisedellytyksiä voi arvioida tarkastelemalla työyhteisöä yksilön, ryhmän ja organisaation tasoilla sen mukaan miten kokemusta ja ammatillista osaamista työpaikalla jaetaan, minkälainen arviointi- ja palautejärjestelmä työyhteisössä on, miten tietoa tuotetaan ja jaetaan ja miten työja toimintatapoja kehitetään. Alla olevassa taulukossa on kunkin osa-alueen sisällä asioita, joita kehittämällä oppimisedellytykset työpaikalla paranevat. Kokemusten ja ammatillisen osaamisen jakaminen työtehtävien monipuolisuus eri ammattilaisten ohjaus ja arviointi eri työtehtävissä toimintatavoista keskusteleminen hiljaisen tiedon siirtäminen erityisosaamisen hyödyntäminen ARVIOINTI- JA PALAUTEKÄYTÄNNÖT palautteen antaminen ja vastaanottaminen toiminnan jatkuva kehittäminen palautteen pohjalta ristiriitatilanteiden avoin käsittely toimiva vuorovaikutus esimiesten ja työntekijöiden välillä TIEDON TUOTTAMINEN JA JAKAMINEN väylät uuden tiedon hankkimiseen tiedottamis- ja vaikuttamismahdollisuudet tiedon ja toimintatapojen dokumentointi kannustaminen aloitteiden tekemiseen asiakkailta saatavan tiedon hyödyntäminen kehittämisen tavoitteiden määrittäminen TYÖ- ja TOIMINTATAPOJEN KEHITTÄMINEN työprosessien toimivuus ammatillisen osaamisen jatkuva kehittäminen osaamisen jakaminen henkilöstön riittävyys tulevaisuudessa tulevaisuuden tarpeet ammattitaidolle ja työvoimalle ajanmukaiset työvälineet ja laitteet henkilöstön työssä jaksamisen ja tyytyväisyyden ylläpitäminen Työyhteisössä on hyvä selkeyttää: Millaisia kokemuksia meillä on työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta? Mitkä ovat työpaikkamme vahvuudet ja haasteet työpaikalla tapahtuvan oppimisen kannalta? Ketkä osallistuvat työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun ja ohjaamiseen? Minkälaista apua tarvitsemme työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun oppisopimuskeskukselta ja/tai oppilaitokselta? 9

10 Työpaikalla tapahtuva oppiminen Työpaikkakouluttajan rooli Oppisopimusopiskelija voi olla ensimmäiseen työpaikkaansa oppisopimuskoulutuksen kautta tuleva nuori tai jo pitkän työuran tehnyt omaa osaamistaan syventävä ammattilainen. Opiskelijan ohjaustarve vaihtelee riippuen mm. opiskelijan iästä, aikaisemmasta koulutuksesta ja työkokemuksesta, työpaikan oppimisympäristöstä ja tavoitteena olevasta tutkinnosta. Työpaikkakouluttajan tärkein tehtävä on toimia opiskelijan tukijana sekä edistää omalla toiminnallaan opiskelijan oppimista. Paras oppimistulos saavutetaan, kun koko työyhteisö tukee opiskelijan oppimista Työpaikkakouluttajalla on laaja ammattitaito ja kokonaiskuva omasta alastaan halua oman osaamisensa ja asiantuntemuksensa jakamiseen kiinnostusta opiskelijan oppimisen ohjaamiseen kiinnostusta oman työnsä ja ammattinsa kehittämiseen 10

11 Työpaikalla tapahtuva oppiminen Työpaikkakouluttajan tehtävät Työpaikkakouluttaja on parhaimmillaan monitaituri, joka voi omalla toiminnallaan merkittävästi edistää oppisopimusopiskelijan ammatillista kehittymistä. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisessa ja arvioinnissa on kyse myös koko työyhteisön osaamisen kehittämisestä. Työpaikkakouluttaja voi ylläpitää koulutuksellisuutta työpaikalla: tutustumalla tutkinnon perusteisiin, jossa kerrotaan mitä osaamista tutkinnon suorittaminen edellyttää osallistumalla opiskelijan opintojen suunnitteluun kartoittamalla työpaikan mahdollisuuksia tarjota riittävän monipuolisia työtehtäviä, jotka tukevat ammatillista kehittymistä tiedottamalla työyhteisölle oppisopimuskoulutuksesta seuraamalla oppimisen edistymistä työpaikalla ja oppilaitoksessa tekemällä yhteistyötä oppilaitoksen ja oppisopimuskeskuksen kanssa 11

12 Työpaikalla tapahtuva oppiminen Työpaikkakouluttajan tehtävät ohjaa ammattiin oppimisessa ja ammattitaidon syventämisessä perehdyttää työpaikan käytäntöihin arvioi työpaikalla tapahtuvaa oppimista yhdessä opiskelijan kanssa tiedottaa oppisopimuskoulutuksesta työyhteisölle tukee opiskelijaa tutkinnon vaatimusten mukaisen osaamisen saavuttamisessa oppimisprosessissa järjestää monipuolisia, tutkinnon tavoitteita tukevia työtehtäviä mahdollisuuden osallistua tietopuolisiin opintoihin osallistuu yhteistyöhön oppilaitoksen ja oppisopimuskeskuksen kanssa työpaikkakouluttajakoulutuksiin antaa ja ottaa vastaan palautetta opiskelijan oppimisesta ja kehittymisestä 12

13 Arviointi työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa Työpaikalla tapahtuvan oppimisen arvioinnin tehtävät Arvioinnissa annetaan palautetta oppimisesta ja siinä seurataan opiskelijan ammattitaidon kehittymistä. Se on jatkuvaa ja luotettavaa oppimisen mittaamista suhteessa opiskelijan, työpaikan, tutkinnon kuin myös itse työnkin asettamiin tavoitteisiin. Lähtökohtana tulisi olla myönteisyys. Arviointi käsitteenä erotetaan selvästi käsitteestä arvostelu, sillä arvioinnin päämääränä on osaamisen kehittyminen, ei osaamisen arvosteleminen. Työpaikalla tapahtuva oppimisen arvioinnin tehtävä on tuottaa tietoa opiskelijan osaamisen tasosta opiskelijalle itselleen, työnantajalle ja oppilaitokselle antaa palautetta työpaikalla tapahtuvan oppimisen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta tukea opiskelijan oppimista sekä ohjata ja motivoida opiskelijaa kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja vahvistaa myönteistä minäkuvaa Arvioinnin tarkoituksena on arvioida opiskelijan toimintaa, tietoa ja taitoa, jota opiskelija on oppinut käyttämään ja hyödyntämään omassa työskentelyssään. Työpaikkakouluttaja saa tietoa opiskelijan osaamisesta mm. keskustelemalla havainnoimalla tutustumalla opiskelijan kehittämisja etätehtäviin seuraamalla projektitöiden etenemistä Tärkeää on löytää sellaiset keinot, jotka tuottavat johdonmukaista ja oleellista informaatiota arvioinnin kohteista ja joiden perusteella arviointia voidaan suorittaa. 13

14 Arviointi työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa Työpaikalla tapahtuvan oppimisen arvioinnin toteuttaminen Työpaikalla tapahtuvan oppimisen arvioinnissa otetaan huomioon myös opiskelijan omat tavoitteet ja työpaikalla vallitsevat näkemykset hyvästä työsuorituksesta. Koska työpaikalla tapahtuvaa oppimisesta arvioidaan työpaikoilla erilaisista lähtökohdista, täytyy hyväksyä arvioinnin subjektiivisuus. Tutkinnon perusteita voi käyttää apuna työpaikalla tapahtuvan oppimisen arvioinnissa. Tutkinnon perusteissa olevat arvioinnin kohteet osoittavat, mitä pitää osata ja arvioinnin kriteerit esittävät, miten arvioinnin kohteet tulee osata laadullisesti. Arviointikriteerien avulla työpaikkakouluttaja arvioi, onko opiskelijalla tutkinnon perusteissa määritelty ammattitaito. Henkilökohtainen opiskeluohjelma -lomake toimii työpaikalla tapahtuvan oppimisen arvioinnin apuvälineenä. Lomakkeessa on arvioitavat osa-alueet eli tutkinnon osat sisältöineen. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen väliarvioinnit tehdään kolme kertaa vuodessa. Oppisopimuskeskuksesta lähetetään työpaikkakouluttajalle arviointipyyntö. Väliarvioinnit tehdään riippumatta siitä, mikä vaihe koulutuksessa on kyseessä. Arviointi voidaan tehdä, vaikka tiettyyn tutkinnon osaan liittyvää tietopuolista opetusta ei oppilaitoksessa vielä olisikaan ollut. Tutkinnon suorittamisen keskeneräisyys ei estä työpaikalla tapahtuvan oppimisen arvioinnin tekemistä. Väliarviointi kirjataan sähköisesti oppisopimuskeskuksen verkkopalveluun tai postitse lähetettävään lomakkeeseen. Opintojen päättyessä tehdään päättöarviointi, jossa annetut arvosanat siirretään opiskelijan todistukseen. Arvioinnissa käytetään asteikkoa 1 3 (1=tyydyttävä, 2=hyvä, 3= kiitettävä). työpaikka Työpaikalla tapahtuvan oppimisen arviointi Työpaikkakouluttaja(t) ja opiskelija arvioivat opiskelijan ammattitaidon kehittymistä ja työskentelyä käyttävät arvosanoja 1 3 tutkinnon osittain tekevät väliarvioinnin 3 kertaa vuodessa tekevät loppuarvioinnin, jossa arvioidaan opiskelijan kokonaisammattitaitoa sovittujen tavoitteiden ja tutkinnon vaatimusten mukaisesti OPPILAITOS Tietopuolisten opintojen arviointi Opettaja arvioi opiskelijan osaamista ja oppimista käyttää arvosanoja 1 3 tutkinnon osittain suoritetuista opinnoista kirjoitetaan todistus/opintokortti arvosanoin 1-3 Tutkintotoimikunta Näyttö Näyttö Näyttö Näyttö Arviointi työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta Arviointi tietopuolisista opinnoista TODISTUS OPPISOPIMUSKOULUTUKSESTA tutkintotodistus 14

15 Arviointi työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa Aiheita keskusteluun Arviointi työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta tehdään arviointikeskustelussa, joka on oppimistilanne sekä opiskelijalle että työpaikkakouluttajalle. Arviointikeskusteluun tulee valmistautua huolella ja siihen on syytä varata rauhallinen paikka ja riittävästi aikaa. Opiskelijan osaamisen ja ammattitaidon kehittyminen Millaisia onnistumisia opiskelija on kokenut työssä? Miten oppiminen näkyy? Onko havaittavissa muutosta asenteissa, tavassa tehdä työtä ja tavassa toimia työyhteisössä? Tietopuolisten opintojen eteneminen Miten etä- ja kehittämistehtävät tukevat oppimista? Miten tietopuolisten opintojen antia voi hyödyntää omassa työssä? Millaisia onnistumisia opiskelija on kokenut tietopuolisissa opinnoissa? Ovatko opinnot edenneet tavoitteen mukaisesti? Työyhteisön rooli Miten työyhteisö tukee oppimista? Johtopäätökset Miten edellisessä keskustelussa sovitut asiat ovat edenneet? Miten edetään jatkossa? Mihin asioihin on kiinnitettävä huomiota? Seuraavat asiat voivat olla syynä siihen, ettei arviointikeskustelu toimi TAVOITTEETTOMUUS Keskustelun tavoite on epämääräinen tai liian laaja Työpaikkakouluttaja kuulustelee opiskelijaa SUUNNITTELEMATTOMUUS Keskustelijoiden ennakkoasenteet vaikuttavat keskusteluun (pelot, yliodotukset) Henkilökohtaisuuden puute HYÖDYTTÖMYYS Aikaa kuluu turhaan Epätasa-arvoisuus keskustelutilanteissa JÄSENTYMÄTTÖMYYS Yhteenveto jää tekemättä Sovitut asiat jäävät epämääräisiksi; mitä oikein sovittiinkaan? Jatkotoimenpiteet jäävät sopimatta VÄLINPITÄMÄTTÖMYYS VALMISTAUTUMATTOMUUS Sovitut asiat jäävät hoitamatta Mitkä asiat ovat luottamuksellisia ja mitkä eivät? Puutteellinen perehtyminen opiskelijaan ja tutkintoon Arviointiasteikon määrittely on epäselvä 15

16 Arviointi työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa Ammatinhallintaan liittyvät arvosanat Työpaikalla tapahtuvaa oppimista arvioidaan aina tutkinnon osittain asteikolla 1 3. Perustutkinnot Arvosanat kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) on perustutkinnoissa kuvattu sanallisesti tutkinnon perusteissa. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteissa on kuvattu ammattitaitovaatimukset. Työpaikalla tapahtuvan opimisen arvosanojen määrittelyn avuksi on seuraavalla sivulla olevissa taulukoissa ammattitaidon eri osa-alueiden yleisiä kuvauksia. Arviointi perustuu osaamiseen lähtötilanteessa ja kehittymiseen tutkinnon perusteisiin opiskelijan omiin tavoitteisiin työpaikan tavoitteisiin Arviointi on parhaimmillaan kannustavaa kehittävää rehellistä perusteltua asiallista ohjaavaa säännöllistä suunnitelmallista vuorovaikutteista 16

17 Tekniset ja taloudelliset taidot eli työmenetelmien hallinta, työn laatu ja taloudellisuus arvosana: kiitettävä 3 työkokonaisuuksien hallinta työmenetelmien, -välineiden ja -prosessien sekä materiaalien hallinta perusteltua kannattavuusnäkökulma ja asiakaskeskeisyys hallitsevat työntekoa ammattiteorian hyödyntäminen työssä käsitteiden käyttö sisäistynyttä ja johdonmukaista työn tulos korkealaatuista ajankäyttö tehokasta edistää työturvallisuutta arvosana: hyvä 2 työn osakokonaisuuksien hallinta työmenetelmien, -välineiden ja -prosessien sekä materiaalien hallinta käytännön tasolla kannattavuusnäkökulma ja asiakaskeskeisyys näkyvät työssä tuntee ja ymmärtää ammattiteoriaa tuntee ja ymmärtää alan käsitteistöä työn tulos laadukasta ajankäyttö hallinnassa noudattaa työturvallisuutta arvosana: tyydyttävä 1 yksittäisten työsuoritusten hallinta työmenetelmien, -välineiden ja -prosessien sekä materiaalien käytössä ja valinnoissa hapuilua ei miellä asiakaskeskeisyyden ja kannattavuuden merkitystä osana omaa työtään tuntee ja käyttää ammattiteoriaa sattumanvaraisesti tuntee ja käyttää alan käsitteistöä sattumanvaraisesti työn tulos minimivaatimukset täyttävää ajankäyttö hallitsematonta Suunnittelu- ja kehittämistaidot eli suunnittelu, arviointi, aloitteellisuus ja kehittäminen arvosana: kiitettävä 3 arvioi aktiivisesti ja monipuolisesti työnsä tuloksia sekä toimintaansa työyhteisössä ja yhteiskunnassa toimii itsenäisesti, joustavasti ja vastuullisesti arvioi omaa edistymistään oppimisessa sitoutuu yhteiseen päämäärään toimii aloitteellisesti ja vastuullisesti itsensä, työnsä ja koko työyhteisön kehittämiseksi arvosana: hyvä 2 pystyy suunnittelemaan ja arvioimaan sekä omaa että osastonsa toimintaa vaatii ongelmatilanteissa ja sovellustehtävissä ohjausta tekee työn hyvin ilman laajempia tavoitteita tai merkitystä ottaa vastuun itsensä ja työnsä kehittämisestä arvosana: tyydyttävä 1 pystyy suunnittelemaan ja arvioimaan omaa toimintaansa yksittäisten tekojen tasolla tarvitsee ohjausta ja valvontaa ei näe jatkuvan kehityksen tarpeellisuutta tarvitsee ohjausta toiminnan muuttamiseksi Työelämän sosiaaliset taidot eli vuorovaikutus, esiintyminen, neuvottelutaidot, yhteistyö arvosana: kiitettävä 3 on palveluhenkinen ja kannustava toimii aktiivisesti ryhmässä ja sidosryhmien kanssa haluaa aktiivisesti palautetta hyväksyy erilaisuuden ja erilaisen osaamisen arvostaa itseään ihmisenä ja työyhteisön jäsenenä arvosana: hyvä 2 pyrkii toimimaan palveluhenkisesti kykenee yhteistyöhön on valmis vastaanottamaan palautetta arvosana: tyydyttävä 1 palveluhenkisyys sattumanvaraista yhteistyötaidot kehittymässä arka palautteelle ei noudata työyhteisön sopimuksia 17

18 Arviointi työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa Palautteen antaminen Palautteen saamisella on suuri merkitys opiskelijan motivaatioon ja oppimistuloksiin. Sitä annettaessa tarkastellaan, mikä on mennyt hyvin ja mikä vaatii korjaamista ja kehittämistä. Hyvä palaute on välitöntä, avointa ja rehellistä. Eräs palautteen antamisen tapa on ns. hampurilaispalaute, jossa on seuraavat vaiheet: positiivisia yksityiskohtia eli missä mennään tällä hetkellä konkreettiset korjausehdotukset motivoiva ja myönteinen kokonaisarvio positiiviset yksityiskohdat Erityisen hyvää sinussa on luotettavuus ja avoimuus. Tulet hyvin toimeen muiden työntekijöiden kanssa. Sinulla on paljon ideoita sekä olet iloinen ja aktiivinen toimija. Olet työkaveri, johon voimme luottaa. konkreettiset korjausehdotukset Toivon, että kehittäisit vielä kritiikin sietokykyä ja antaisit itsekin enemmän suoraa palautetta. motivoiva ja myönteinen kokonaisarvio Kaiken kaikkiaan olet varmasti oikealla alalla ja sinulla on loistavat ominaisuudet tähän työhön. 18

19 Näyttötutkinto näyttötutkintojen suorittamisen merkitys työnantajalle Työnantaja hyötyy henkilöstön näyttötutkintojen suorittamisesta mm. seuraavasti: Näyttötutkintosuoritukset lisäävät työnantajan imagoa ja näkyvyyttä henkilöstön aktiivisena kehittäjänä, josta on konkreettista hyötyä mm. rekrytoinnissa. Suunnitelmallinen henkilöstön ammattitaidon kehittäminen edistää kilpailukykyisyyttä markkinoilla. Tietoisuus tutkinnoista ja suoritetut tutkinnot lisäävät työnantajan laadukkuutta ja arvostusta myös kansainvälisesti. Suoritetut tutkinnot mahdollistavat työantajalle henkilöstönsä laajemman ja monipuolisemman osaamisreservin, mikä auttaa hyödyntämään henkilöstöä tehokkaammin toimimaan eri tilanteiden ja tarpeiden mukaan. Lisätietoja osoitteesta 19

20 Näyttötutkinto Näyttötutkintojen suunnittelu ja suorittaminen Näyttötutkinnossa osoitetaan ja arvioidaan työelämässä tarvittavaa ammattitaitoa ja osaamista, joka on määritelty tutkinnon perusteissa. Oppilaitos on vastuussa näyttötutkinnosta tiedottamisesta ja sen järjestämisestä. Tutkintotilaisuus on tapahtuma, jossa näyttötutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa vaadittavan ammattitaidon. Tutkintotoimikunta määrittelee, millä tavalla tutkintotilaisuudet on hoidettava. Henkilökohtaiseen näyttösuunnitelmaan kirjataan mitä tutkinnon suorittaja aikoo suorittaa (tutkinnon osat), missä, milloin ja kuinka, jotta tutkinnon arvioijat osaavat valmistautua tilaisuuteen. Oleellista on huolellinen dokumentointi suorituksista. Näyttötutkinto voi olla kaksiosainen, jossa on erikseen kirjallinen ja toiminnallinen osa. Yleensä molemmat osat on suoritettava hyväksytysti. Tutkintotilaisuus voidaan järjestää opintojen aikana tai opintojen loppuvaiheessa. Yleensä tutkintotilaisuus järjestetään omalla työpaikalla, mutta alasta ja tutkinnosta riippuen ne voidaan järjestää toisessa, vastaavanlaisessa työkohteessa. Tällöin on tyypillistä se, että työtehtäviä ei ole tarkkaan määritelty. Samanaikaisesti voidaan suorittaa useampi tutkinnon osa, mutta jokainen osa arvioidaan erikseen. Työpaikoilla järjestettävät tutkintotilaisuudet ovat yleensä toiminnallisia ja niitä täydennetään usein kirjallisilla tuotoksilla. Tutkinnon suorittaja voi kerätä näyttötutkintoon liittyviä erilaisia suoritteita kuten esim. tehtävät, raportit, työmääräimet, ohjeet jne. Tutkintotilaisuus voidaan järjestää myös oppilaitoksessa, jolloin esim. tilavaraukset ja materiaalit hoidetaan tutkintotilaisuuden järjestäjän (oppilaitoksen) toimesta. 20

21 Näyttötutkinto Arviointi näyttötutkinnoissa Näyttötutkinnot arvioidaan ns. kolmikantaperiaatteella eli oppilaitoksen opettaja, työnantajan ja työntekijöiden edustajat toimivat arvioijina. Tutkinto on suoritettu, kun opiskelija on hyväksytysti suorittanut ja tutkintotilaisuuksissa osoittanut kaikki ne tutkinnon (pakolliset ja valinnaiset) osat, joista tutkinto muodostuu. Perustutkinnoissa on määritelty sanallisesti arvosanat kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) ja näyttötutkinto arvioidaan niiden mukaisesti. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa on määritelty hyväksytty suoritus (osaaminen) ja kriteerit, joiden perusteella suoritus arvioidaan. Näyttötutkinnon arviointi on siis hyväksytty tai hylätty. Tutkintotoimikunta Tutkintotoimikunta on valtakunnallinen tai alueellinen luottamuselin, jonka jäsenet on valittu kolmikantaisesti edustamansa järjestön, Opetushallituksen vahvistaman esityksen mukaan. Niiden toimikauden kesto on enintään kolme vuotta. Toimikuntien jäsenten tulee edustaa työnantajia, työntekijöitä, opettajia ja tarvittaessa itsenäisiä ammatinharjoittajia. Myös muita asiantuntijoita voidaan nimittää jäseniksi tai pysyviksi asiantuntijoiksi. Työnantajien ja työntekijöiden edustajia tulee olla yhtä monta. Kaksikielisten toimikuntien tulee olla kielellisesti riittävän edustavia. Lisätietoja osoitteesta Tutkintotoimikunnan tehtäviä ovat: vastata näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvomisesta sekä tutkintotoiminnan johtamisesta ja ohjaamisesta sopia näyttötutkintojen järjestämisestä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 4 :ssä tarkoitettujen koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden sellaisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa, joilla on riittävä asiantuntemus näyttötutkintojen järjestämiseen päättää hyväksytyistä ja hylätyistä tutkintosuorituksista ja perustutkintojen arvosanoista sekä antaa tutkintotodistukset ja todistukset tutkinnon osan/osien suorittamisesta; todistuksen allekirjoittaa tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjän edustaja seurata näyttötutkintojärjestelmän toimivuutta omalla alallaan ja tehdä näyttötutkintojärjestelmän kehittämistä koskevia aloitteita 21

22 Näyttötutkinto Hiljainen ammattitieto ja -taito Opiskelija saa oppisopimuskoulutuksen aikana tietoa oppilaitoksesta ja työpaikalta. Tätä tietoa opiskelija käyttää, arvioi ja yhdistelee. Oppisopimuksen erityispiirteisiin ja etuihin kuuluu siis teorian ja käytännön vuorovaikutuksellisuus. Poikela (2003) on esittänyt kuvion, jossa hahmotellaan vastausta siihen, miten teoria ja käytäntö yhdistettynä kokemukseen kehittävät osaamista. INFORMAATIO potentiaalinen tieto TEORIATIETO KOKEMUSTIETO KÄYTÄNTÖTIETO OSAAMINEN pätevyys asiantuntemus HILJAINEN TIETO objektiivinen subjektiivinen tieto Kuvio: Informaatio, tieto ja osaaminen (Poikela 2003, 148). Poikela, E Context-Based Assesment. Julkaisussa Work and Lifelong Learning in Different Contexts. Proceeding Book IV: Theme 6 Learning Processes and Work Processes. 3rd International Conference of Researching Work and Learning. July 25th 27th Tampere Finland. Juvenes Print,

23 Näyttötutkinto Kuvio kertoo, miten informaatio muuntuu eri tiedon vaiheiden kautta todelliseksi osaamiseksi. Kun opiskelija omassa toiminnassaan yhdistelee teoriatietoa ja käytäntötietoa, on tuloksena kokemustietoa, joka on luonteeltaan pysyvää verrattuna pelkkään muistitietoon tai satunnaisiin elämyksiin. Teorian ja käytännön yhdistely tuottaa opiskelijassa kokemustietoa, jota ei voi saada pelkästään teoriasta. Teoria voi olla esimerkiksi kirjoissa ja asiantuntijoilla ja käytäntö voi olla esimerkiksi esineissä. Kirjat voi sulkea ja esineet jättää taakseen, mutta kokemustietoa on sellaista tietoa, jonka voi ottaa sisäistyneenä mukaansa. (Poikela 2003.) Kokemustiedon muodostumiseen mielekkäällä tavalla tulisi kiinnittää huomiota. Opiskelijan ammatin oppiminen jatkuu työelämässä harjaantumisen ja kokemusten kautta, kun omaan kokemustietoon liittyy työryhmän ja organisaation hiljaista tietoa. Hiljainen tieto on sellaista osaamiseen liittyvää taitamista, jota on vaikea ilmaista sanallisesti ja jota ei ole dokumentoitu. Hyvänä esimerkkinä hiljaisesta tiedosta on ammatit, joissa osaaminen siirtyy eksperteiltä noviiseille ainoastaan seuraamisen ja tekemisen kautta. Se kehittyy pitkällisen harjaantumisen tuloksena. Hiljainen tieto on luonteeltaan kokemuksellista ja kiinnittyy opiskelijan kokemustietoon ajan kuluessa, tuottaen ammatillista osaamista. (Poikela 2003.) Oppisopimuskoulutuksessa oppilaitos keskittyy informaation, teoriatiedon ja käytäntötiedon alueelle pyrkien tuottamaan työelämässä tarvittavaa kokemustietoa. Työpaikalla keskeistä on opiskelijan kokemustieto ja vähitellen lisääntyvä hiljainen tieto. Työpaikkakouluttajalla on oleellinen rooli noiden kahden em. tiedon kasvattamisessa ja jäsentämisessä. Oppisopimusopiskelussa tietopuoliset opinnot ja työpaikalla tapahtuva oppiminen tukevat ja täydentävät toisiaan. Kyse on siis koulutuksen ja työelämän vuoropuhelusta, jota kuvion keskimmäinen nuoli kuvaa. (Mukaellen Anne Uola, Tiedon muuntuminen ammatilliseksi osaamiseksi oppisopimuskoulutuksen kontekstissa, s.24-27) Erilaisia määritelmiä hiljaisesta tiedosta: Michael Polanyi ( ) Tacit knowledge (hiljainen tieto) Sellainen tieto, joka koko ajan vaikuttaa ihmisissä, vaikka sitä ei voida ilmaista tai muotoilla. Hannele Koivunen (1998) Hiljainen tieto on ihmisessä läsnä kokonaisvaltaisesti: se on käsien taitoa, ihon tietoa ja aivojen syvien kerrosten tietoa. Tuotantovalmentaja Kari Törmä (2004) Hiljainen tieto voi olla esimerkiksi pitkästä työkokemuksesta syntynyttä osaamista, näppäriä oivalluksia yksityiskohdista, paikallisen työkulttuurin tuntemusta ja kokonaisuuden tajua. Auli Nerkki-Saarinen (2005) Kokemuksellinen osaaminen eli ammatillinen hiljainen tieto Pitkällisen harjaantumisen tuloksena on kehittynyttä osaamista, usein omistajalleenkin alitajuista, sanatonta ja tiedostamatonta. Ilmenee työsuorituksessa taitavana, intuitionomaisena ja sujuvana toimintana. On täysin riippuvainen omistajastaan. 23

24 TREDUN oppisopimuskeskus Käyntiosoite: Hepolamminkatu 10, L-rakennus, Tampere Postiosoite: PL 217, Tampere puh