Lasten ja nuorten terveysja tapakäyttäytyminen Etelä-Kymenlaakson kunnissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten ja nuorten terveysja tapakäyttäytyminen Etelä-Kymenlaakson kunnissa"

Transkriptio

1 Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen Lasten ja nuorten terveysja tapakäyttäytyminen Etelä-Kymenlaakson kunnissa Kymenlaakson ammattikorkeakoulu University of Applied Sciences 2009 Nro: 55 ISSN: Tutkimuksia ja raportteja B-sarja

2 Lasten ja nuorten terveysja tapakäyttäytyminen Etelä-Kymenlaakson kunnissa kysely peruskoulun luokan oppilaille Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen yliopettaja, SHO, KT 2009 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 55.

3 Copyright: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja tekijät Kustantaja: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Taitto ja paino: Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2009 ISBN (NID.): ISBN (PDF.): ISSN: ISSN: (verkkojulkaisu)

4 Sisällysluettelo Tiivistelmä Tausta ja tarkoitus Tutkimusongelmat Teoreettisia lähtökohtia Oppilaan kasvu ja kehitys koulussa Lasten ja nuorten terveys Lasten henkinen terveys Suhtautuminen tupakointiin ja päihteisiin Lasten ravitsemus ja painon hallinta Lasten ja nuorten tapakäyttäytymiseen liittyvät haasteet Puhtaus ja ympäristön siisteys Koulunkäynti ja koulukäyttäytyminen Internetin ja television käyttötottumukset Nukkumisen merkitys Kyselyn toteuttaminen Tutkimusaineisto ja sen keruu Kyselylomakkeen laadinta Kyselyn luotettavuus Aineiston analyysi... 21

5 5 Kyselyn tulokset Taustatekijöitä Koulukäyttäytyminen Koulukiusaaminen Internetin käyttötottumukset Käsitys omasta olotilasta Koulunkäyntiin liittyvät ajatukset Suhtautuminen tupakointiin ja päihteisiin Syömiseen liittyvät tekijät Henkilökohtainen puhtaus ja ympäristön siisteys Nukkumistottumukset Yhteenveto tutkimustuloksista Johtopäätökset Lähteet Liite 1 Arvoisa rehtori Liite 2 Arvoisa lapsen vanhempi/huoltaja Liite 3 Hyvä Peruskoululainen Liite 4 Kyselylomake... 58

6 Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla peruskoulujen ala-asteen oppilaiden terveys- ja tapakäyttäytymistä. Tutkimus liittyi Etelä-Kymenlaakson peruskoulujen ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun terveysalan yhteiseen Terveys- ja tapakäyttäytymishankkeeseen vuosina Hankkeessa ovat olleet mukana Kotkan ja Haminan kaupungit sekä Pyhtään, Virojoen ja Miehikkälän kunnat. Hankkeen tavoitteena on ollut edistää peruskoululaisten terveys- ja tapakäyttäytymistä. Tutkimusjoukko koostui luokkalaisista oppilaista (N= 2894). Aineisto kerättiin strukturoidulla sähköisellä kyselyllä. Kyselyyn vastasi 1124 oppilasta (40 %). Tietoja kuvattiin frekvenssein, prosentein ja ristiintaulukoin. Tämä tutkimus osoitti, että valtaosa oppilaista piti koulusta ja koulunkäynnistä, mutta vain hiukan yli puolet koki koulutehtävien määrän sopivana. Noin puolet oppilaista koki kouluympäristön meluttomana ja luokassa vallitsi työrauha. Yhteistyö opettajien kanssa sujui pääosin hyvin, mutta kolmannes oppilaista koki opettajan epäoikeudenmukaisena. Osa oppilaista auttoi toisiaan koulutehtävien tekemisessä, mutta kodin tukea he eivät saaneet aina. Kotona oli koulun käyntiin liittyviä häiritseviä tekijöitä ja vanhempien läksyjen teon valvonta puuttui puolelta oppilaista. Pääsääntöisesti koulupäivän aikana käyttäydyttiin toisia kunnioittaen. Kiusaamista oli 20 % enemmän koulussa kuin vapaa-aikana. Yleisimmin kiusattiin siten, että oppilas jätettiin ryhmän ulkopuolelle tai pilkattiin ja uhkailtiin. Opettajan, mutta myös luokkatoverin, odotettiin auttavan kiusaamistilanteessa. Oppilaista 82 %:lla oli vähintään yksi hyvä ystävä. Joukossa oli myös oppilaita, joilla ei ollut omia kavereita. 530 oppilasta oli sitä, että opettajat eivät huomanneet kiusaamistilanteita, joihin oppilaiden mielestä olisi tullut puutua heti. Puolet oppilaista odotti vanhempien mukaanottoa kiusaamisen selvittelyihin. Oppilaat kokivat oman terveytensä yleisesti hyvänä ja heillä oli iloinen ja rauhallinen olo. Internetiä käytettiin yleisemmin 0 2 tuntia päivässä (75 %), tytöt enemmän kuin pojat. Käyttöajan pidentyessä poikien määrä lisääntyi. Oppilaista 80 % käytti internetiä pelaamiseen. Suurin osa oppilaista nukkui 8 10 tuntia yössä. Oppilaiden nautintoainekokeiluissa alkoholia oli kokeiltu huomattavasti useammin kuin tupakkaa. Oppilaat tunnistivat päihteiden haitat, mutta 33 % aikoivat silti juoda itsensä humalaan ja muutama prosentti kokeilla huumeita. Suurin osa söi aamupalan kotona ja kouluruoan, mutta kolmannes joi maidon sijaan vettä. Pojat nauttivat makeita juomia, leivonnaisia ja karamelleja tyttöjä enemmän. 5

7 Käsi- ja henkilökohtaisesta hygieniasta huolehdittiin hyvin. Suurin puute oli suun hygieniassa. Puolet pojista pesi hampaansa vain kerran päivässä. Samalla, kun koulun hygieniatiloja pidettiin epäsiisteinä, oli oman huoneen siivoamisessa puutteita. Johtopäätöksenä voi todeta, että lasten psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen on tärkeätä positiivisen yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Koulun ja perheen välinen vuorovaikutus ja yhteistyö tulisi nostaa painopistealueeksi. Vanhempien vastuuta lapsen koulunkäynnistä tulee korostaa. Terveyden edistämisen toimet tulee aloittaa alakoulussa kaikkien toimijoiden yhteistyönä. Tärkeätä olisi arvioida kouluterveydenhoitajien käyttämiä työmenetelmiä ja toimintamalleja yhteistyön edistämiseksi. 6

8 1 Tausta ja tarkoitus Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa Etelä-Kymenlaakson peruskoulujen ala-asteen luokkien oppilaiden terveys- ja tapakäyttäytymistä. Tutkimustuloksien avulla voidaan priorisoida terveyden edistämisen toimenpiteitä ja kehittämistoimia koululaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä terveysriskien vähentäminen ovat keskeisiä valtakunnallisissa terveyspoliittisissa tavoitteissa. Terveys kansanterveysohjelma painottaa terveyden edistämistä kaikilla kunnan toimija hallinnon aloilla, niin myös peruskouluissa. Suomen terveyspolitiikan tavoitteet ovat terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääminen ja väestöryhmien terveyserojen pienentäminen. Kansanterveysohjelmassa korostetaan koulun oppilaan ja perheen omaa terveyden edistämistä siten, että koulun henkilöstö pystyy tunnistamaan ajoissa oppilaiden sosiaaliseen selviytymiseen ja terveyteen liittyviä ongelmia. (Sosiaali- ja Terveysministeriö 2006.) Tietoisuuden lisäämiseen ja omaan vastuuseen tähdättiin myös huhtikuussa 2001 perusopetuslain muutoksella (453/2001), jolloin terveystiedosta tuli uusi itsenäinen perusopetuksessa kaikille yhteinen opetusaine. Tällä toimenpiteellä koulun vastuu lasten terveyttä edistävänä yhteisönä lisääntyi, ja sillä tähdättiin terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin aikaisempaa selkeämpää näkyvyyttä koulun arjessa. Lapsen kasvuympäristöllä ja elinolosuhteilla on suuri merkitys lapsen terveydelle. Edellä mainitut tekijät vaikuttavat suurelta osin väestöryhmien välisten terveyserojen kehittymiseen. Lapsi viettää koulussa aikaa runsaasti, ja ministeriö muistuttaakin, että koululla on tärkeä rooli lapsen terveyskäyttäytymisen kehittymisessä. (Lerssi, Sundström, Tervaskanto-Mäentausta, Väistö, Puusniekka, Markkula & Pietikäinen 2008.) Tämän päivän koulu on haasteellisempi ja vaativampi kuin ennen. Moninkertaistunut tietomäärä ja koulutuksen muodostuminen elämässä menestymisen perusedellytykseksi asettaa koulujen tavoitteet korkealle. Samaan aikaan lasten ja nuorten erityisen tuen tarve sekä psyykkiset ongelmat ovat lisääntyneet. (Koulutuspoliittinen selonteko 2006.) Nuorisokulttuurin, median ja internetin vaikutus lapsien ja nuorien arvomaailmaan on suuri. Yhteiskunnan arvojen koveneminen, työelämän kilpailu, epävarmuuden lisääntyminen ja perherakenteiden muuttuminen kuluttavat samanaikaisesti vanhemmuuden voimavaroja. Nämä infrastruktuurin muutokset heijastuvat vastuun siirtämisenä entistä enemmän perheen ulkopuolelle, esim. kouluun. Kouluun kohdistuvat odotukset sisältävät entisiä kodille ja huoltajille kuuluvia vastuita. (Koulutuspoliittinen selonteko 2006) 7

9 Kansanterveyslain (66/1972/3.luku/uudistettu kansanterveyslaki ) mukaan kunnan tulee edistää ja valvoa kouluyhteisön terveellisyyttä ja turvallisuutta ja luoda mahdollisuuksia opettajien ja oppilashuollon yhteistyöhön oppilaan terveyden edistämisessä. Sosiaali- ja terveysministeriön (2006) terveyden edistämisen laatusuositusten sekä kansanterveyslain (Kansanterveyslaki 66/1972 muut.928/2005, 14. /5) mukaan koulutus- ja sivistyspalvelujen yhtenä tehtävänä on edistää koulujen myönteistä ilmapiiriä, hyvää vuorovaikutusta ja fyysistä ympäristöä edistäen kouluviihtyisyyttä, turvallisuutta ja oppimista. Edellisen perusteella tapakasvatusta kouluissa tulee tarkastella myönteisten rajojen merkityksen näkökulmasta, sillä käyttäytyminen on aina sidoksissa aikaan ja kontekstiin. Erilaisissa elämäntilanteissa olevan ihmisen kohtaaminen vaatii vuorovaikutustaitoja, jotka perustuvat hyväksyttäviin, merkittäviin sekä tavoiteltaviin hyviin käytöstapoihin. Tapakasvatuksessa on kyse koko koulun toiminnasta, josta yksikään opettaja ei voi sanoutua yksin irti. Tapakasvatus perustuu pitkään toistuvan myönteisen saman viestin eteenpäin viemistä useista eri näkökulmista. (Gyldén 1996, 41; Lindström 1996, 11 14; Takala 1996, ) Myös kouluterveydenhuollolla on suuri haaste, sillä nuoruudessa opitut tiedot, asenteet ja käyttäytyminen vaikuttavat terveystottumuksiin ja terveyteen aikuisiässä (Pietilä, Eirola & Vehviläinen-Julkunen 2002, 49). Oppilaan terve itsetunto on keskeinen tavoite koulutuksessa, johon sisältyvät myös suomalaiseen kulttuuriin kuuluvat hyvät tavat ja kohtelias käytös. Myös oppilaat itse ovat kiinnostuneita ja motivoituneita opiskelemaan sekä oppimaan hyviä tapoja ja erilaisten tilanteiden hallintaa (Takala 1995, 21). Kansainvälistyminen on olennainen osa tätä päivää, jolloin on perusteltua tutustuttaa oppilaat myös muiden maiden kulttuureihin ja tapoihin sekä harjaannuttaa monikulttuuriseen kanssakäymiseen. (Vasara 1996, 29.) Koulussa infrastruktuurin muutokset voivat tulla esiin monilla tavoin. Esimerkkinä näistä ovat mm. koulukiusaamisen eri ilmenemismuodot, psyykkisesti sairaat tai muuten erityistuentarpeessa olevien lasten ja nuorten potentiaalinen syrjäytymisriski, käytöstapojen väheneminen, monikulttuurisuuteen kohdistuvat asenneongelmat, vastuunkantamisen siirtäminen kodilta koululle ja lapsen ja nuoren itsensä huolehtimisen taitojen heikkeneminen. Sivistysvaltiolle tyypillinen korkea hyvinvointi osoittaa murenemisen tai heikkouden merkkejä, kun yksilöiden toimintakyky osoittautuu puutteelliseksi ja teknologiariippuvaiseksi. Peruskoulun oppilaiden terveys- ja tapakäyttäytymisen pyrittiin parantamaan kolmikantailmiönä vuosina AMK-opiskelijoiden, peruskoulun oppilaiden, peruskoulun ja ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Tässä kehittämisessä on tuotettu tai siirretty uutta tietoa, kokemuksia, asiantuntijuutta ja osaamista. Käsillä oleva peruskoululaiskysely liittyy tähän yhteistyöhän. Yhteistyön perustana ovat koulutuspoliittiset tavoitteet, peruskoulun odotukset terveys- ja tapakasvatuksesta sekä AMK-opiskelijan itselleen asettamat tavoitteet. Hankkeessa oppi työskentelemään yhdessä peruskoulun hallinnon, opettajien, terveydenhoitajien, kuraat- 8

10 torien, oppilaiden ja vanhempien kanssa siten, että ammattikorkeakoulu osallistui aidosti ympäröivän yhteiskunnan ja sen organisaatioiden ja toimintojen kehittämiseen. Tämän kartoituksen tavoitteena oli pureutua tutkimuksellisin keinoin lasten ja nuorten terveys- ja tapakäyttäytymiseen kohdennetuilla alueilla. Tutkimus toteutettiin terveys- ja tapakasvatushankkeessa mukana olevissa peruskouluissa Kotkassa, Haminassa, Pyhtäällä, Miehikkälässä ja Virolahdella. 9

11 2 Tutkimusongelmat Seuraavassa käsitellään niitä tutkimuskysymyksiä, joiden avulla tutkittiin Etelä- Kymenlaakson luokan peruskoululaisten terveys- ja tapakäyttäytymistä. Seuraavassa esitellään tämän tutkimuksen tutkimusongelmat: 1. Miten oppilaat käyttäytyvät koulussa? 2. Millaiset asiat haittaavat koulutyötä? 3. Millainen tilanne koulussa on kiusaamisen suhteen? 4. Miten kotiväki tukee koulunkäyntiä ja on kiinnostunut siitä? 5. Millaiseksi oppilaat kokevat oman olonsa? 6. Miten lapset suhtautuvat tupakkaan ja päihteisiin? 7. Miten lapsi käyttää internetiä ja televisiota? 8. Miten oppilaat kokevat kouluruokailun? 9. Millaista ravitsemusta lapsi syö? 10. Miten lapsi huolehtii omasta hygieniastaan? 11. Millaisia nukkumistottumuksia lapsilla on? 10

12 3 Teoreettisia lähtökohtia 3.1 Oppilaan kasvu ja kehitys koulussa Peruskouluja säätelevä koululaki ja opetussuunnitelmat korostavat oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen edistämistä ja velvoittavat kehittämään oppimisympäristön turvallisuutta, oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä. Kouluissa tervettä kasvua ja kehitystä tukee terveystiedon opetus. Lisäksi opetus tulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että koulussa olo edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. (Perusopetuslaki 628/1998.) Terveen kasvun ja kehityksen lisäksi laissa otetaan kantaa lapsen käyttäytymisen kehittymiseen. Koulussa tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Kaikilla lapsilla on koulussa oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tämän toteuttamiseen tähtää se, että opetussuunnitelman yhteydessä on suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Edellä mainittujen asioiden noudattamista myös seurataan ja valvotaan. (Perusopetuslaki 628/1998.) Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen. Oppilashuolto sisältää opetussuunnitelman mukaisen oppilashuollon, kansanterveyslaissa tarkoitetun kouluterveydenhuollon sekä lastensuojelulaissa tarkoitetun kasvatuksen tukemisen. (Perusopetuslaki 628/1998.) 3.2 Lasten ja nuorten terveys Lasten henkinen terveys Lasten ja nuorten masennus ja mielialahäiriöt ovat yleisempiä kuin luullaan. Ennen nuoruusikää depressiota ilmenee 1 2,5 % lapsista. Kymmenen vuoden iän jälkeen masennustilat yleistyvät siten, että vakavasta masennuksesta kärsii ja vajaa 5 % lapsista. (Huttunen 2008.) Monien muiden teollisuusmaiden tavoin lasten ja nuorten psykososiaalisen terveyden ongelmat ovat myös Suomessa kasvamassa. Tutkimusta ja hoitoa vaativia psyykkisiä häiriöitä todetaan ainakin 10 % alle 12-vuotiaista lapsista, % yli 12-vuotiaista lapsista ja % nuorista. Alle 12-vuotiailla lapsilla on mm. masennusta, joka näyttäytyy pettymyksenä, henkisenä pahoinvointina, uupumuksena, ahdistuneisuutena, unihäiriöinä, huonona keskittymiskykynä ja yleisenä kielteisyytenä. Muita lasten terveyttä murentavia tekijöitä ovat kiusaaminen. Kymmenesosa lapsista kärsii oppimis- tai kehi- 11

13 tysongelmista. Osa lapsiperheistä ei kykene antamaan riittävän hyvää pohjaa lapsen psyykkiselle kehitykselle. Lapset kokevat itsensä henkisesti yksinäiseksi, koska perheen elämäntyyli on nykyään kiireinen. Sairauksista astma, allergiat ja diabetes ovat yleistymässä. (Rajantie & Perheentupa 2005, ) Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn mukaan 13 % yläluokkalaisilla on esiintynyt myös masennusta. Kymenlaaksossa nuorten peruskouluikäisten masentuneisuus on ollut yleisempää eteläsuomalaisiin muihin nuoriin verrattuna. (Luopa, Harju, Puusniekka, Jokela, Kinnunen & Pietikäinen 2008.) Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan vuotiaista nuorista koki 84 % terveytensä hyväksi (Rimpelä ym. 2007). Oppilaiden hyvinvointi koulussa ilmenee koulun olosuhteiden, ihmissuhteiden, terveydentilan ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksien kautta. Oppilas toteuttaa itseään voidessaan käyttää taipumuksiaan opinnoissa ja saadessaan siihen rohkaisua ja kannustusta. (Konu, Lintonen & Rimpelä 2002, ) Kainulaisen (2002, 42 59) mukaan nuorten mielenterveyteen vaikuttavat tasapainoisuus, itsetunto, ihmissuhteet, perhe ja koulu sekä päihteet. Ala-asteikäisenä lapsi rakentaa omaa minuuttaan osittain muiden odotusten suuntaamana. Nuorilla tytöillä on ollut havaittavissa ongelmia ruumiinkuvansa hahmottamisessa. Paineita ulkonäkövaatimuksille tulee elinympäristössä tapahtuneiden muutosten takia, jolloin on olemassa riski mm. syömisongelmien kehittymiseen. Sekä tyttöjen että poikien toiveissa on pysyä hoikkana, mikä saattaa johtua siitä, että erityisesti lihavuuteen liittyvää kiusaamista pelättiin. (Lähde 2006, ) Kielteinen ilmapiiri ja ongelmat kotona tai koulussa, kuten koulukiusaaminen aiheuttavat nuorelle mielenterveyttä heikentävää turvattomuutta. Tärkeää on huomata myös nuoren kokema stressi mm. oman menestymättömyyden takia. Opettajat voivat havaita nuoren ongelmat koulunkäynnin laiminlyöntinä ja poissaolojen lisääntymisenä (Halonen 2006, 28). Masentuneilla nuorilla on enemmän tyytymättömyyttä elämäänsä ja terveyteensä sekä koulukielteisyyttä kuin ei-masentuneilla nuorilla. Kiusaamista tai menestymättömyyttä koulutehtävissä ei sen sijaan esiintynyt erityisesti masentuneiden joukossa. (Matilainen 2004, ) Suhtautuminen tupakointiin ja päihteisiin Tässä tutkimuksessa päihteillä tarkoitetaan Pirskasen (2007) tutkimuksen mukaisesti alkoholia, huumausaineita, tupakkaa riippuvuutta aiheuttavana aineena ja muita aineita, joihin tässä luetaan liuotinaineet ja lääkkeet. Yleisesti on kiinnitetty huomiota nuorten päihteiden käytön aloittamiseen entistä nuorempana, humalahakuiseen käyttäytymiseen, huumekokeilujen yleistymiseen, ystävien ja vanhempien merkitykseen sosiaalisena tukena sekä tupakoinnin ja päihdekäytön yhteyteen. (Paavolan, Vartiainen & Haukkala 2004, ) Kuitenkin kouluterveyskyselyn mukaan yläkoululaisten ja lukiolaisten terveystottumukset ovat parantuneet 2000-luvulla, etenkin viime vuosina. Aiemmin koettu alkoholin, tupakan ja huumeiden lisääntyvä käyttö alkoi vähentyä. Tämä suuntaus on Suomen 12

14 terveyspolitiikan mukainen, koska tavoitteena on nuorten päihteiden käytön ehkäiseminen, varhaisen puuttumisen menetelmien kehittäminen sekä alkoholijuominen riskikäytön ja kokonaiskulutuksen vähentäminen. Päivittäinen nuorten tupakointi on yläkoulussa noin 14 % ja lukiossa 11 %. Noin viidesosa yläkoululaisista ja neljännes lukiolaisista ilmoitti käyttävänsä alkoholia humaltuakseen. Oppilaiden sosiaalinen paine huumaavien aineiden käyttöön myös pieneni. (Pietikäinen 2007; Rimpelä, Rainio, Huhtala, Lavikainen, Pere & Rimpelä 2007; vrt. Rajantie & Perheentupa 2005; vrt. Kansanterveyslaitos 2007.) Alakouluikäisillä päihteiden käytön riskinä voidaan pitää huonoa suhdetta opettajiin ja ystäviin sekä ongelmia koulunkäynnissä (Opari 2006). Tupakointiriippuvuus voi kehittyä nopeasti jo vähäisen altistuksen seurauksena. Nuorella merkittäviä vaikuttajia tupakoinnin aloittamisessa ovat ystävien ja vanhempien tupakointi sekä huono koulumenestys. Tupakoinnilla on lukuisia haitallisia terveysvaikutuksia. (Kansanterveyslaitos 2007.) Lasten ravitsemus ja painon hallinta Peruskoulujen terveyden edistämistyössä tavoitteena on edistää lasten ja nuorten ja perheiden terveellisiä ruokatottumuksia (SL 453/2001). Yhä useampi suomalainen lapsi on lihava. Aapron, Karjalaisen, Hyvösen & Hämäläisen (2006) tutkimuksen mukaan lapsista ylipainoisia oli kahdeksan prosenttia, lihavia neljä prosenttia ja alipainoisia neljä prosenttia. Tyttöjen ja poikien välillä ei ollut eroja. Merkille pantavaa on se, että lasten fyysinen terveys on parempi kuin koskaan, mutta juuri lihavuus on suuri uhka. Ylipainoisten lasten ja nuorten määrä on lähes kolminkertaistunut viimeisen parin vuosikymmen aikana. Lasten ylipainon ja lihavuuden syynä on syödyn ja kulutetun energian välinen epätasapaino, mutta syitä liialliseen syömiseen ja vähäiseen liikuntaan tiedetään vähän. (Kärkkäinen 2007, ) Dieettien asemasta on korostettava terveellisiä elämäntapoja, koska väärät ravintottumukset ovat osasyynä lihavuuden syntymiseen. Liikuntaympäristö, ravintotottumukset ja mahdolliset mielenterveyden ongelmat (itsetunto-ongelmat, masennus) ovat mahdollisesti yhteydessä toisiinsa. Mikäli ruuan määrää korostava amerikkalainen ruokakulttuuri leviää, vie se yhä enemmän pois eurooppalaisen ruuan laatua ja ruokaseuraa korostavasta ajattelusta. (Kärkkäinen 2007, 15.) Vuodesta 1985 suomalaisten syömien energiapitoisten pikaruoka-annosten määrä on kymmenkertaistunut. Virvoitusjuomien osuus on suuri lasten ja nuorten ylipainoon. Epäterveellinen ruoka sisältää runsaasti rasvaa, sokeria tai suolaa ja runsaasti energiaa. Lapsilla ja nuorilla erityisesti sokeripitoisten virvoitusjuomien, makeisten ja välipalojen sekä erilaisten sokeria ja rasvaa sisältävien pikaruokien kulutus on lisääntynyt. Ruokakulttuurin muutokseen vaikuttavat mm. perheiden ajankäyttö, voimakas nuoriin suuntautuva mainonta ja markkinointi. Syömiseen liittyvillä arjen valinnoilla aikuiset edistävät ja ylläpitävät lähipiirissään olevien lasten terveyttä. Lapsi kiinnostuu asioista, jotka koskettavat häntä tänään. Alle 12-vuotiaiden ohjausta toteuttavat pääasiassa aikuiset. (Rajantie & Perheentupa 2005, ) 13

15 Maidon terveellisiä vaikutuksia lapsen kasvuun ja kehitykseen korostetaan Suomen virallisten ravitsemussuositusten perusteella. Tätä kantaa tukee myös tutkimustulos, joka julkaistiin tiistaina Bristolin yliopiston ja Queenslandin lääketieteellisen instituutin pitkäaikaistutkimuksessa British Medical Journal -lehdessä. Sen mukaan lapsena juotu maito saattaa pidentää ikää, vahvistaa luustoa ja ehkäisee halvauksilta. Tutkimusta varten jäljitettiin brittiperhettä, joita oli tarkasteltu 1930-luvulla. Vuoteen 2005 mennessä yli tutkitusta oli kuollut 34 prosenttia. Niissä perheissä, joissa oli nautittu paljon kalsiumpitoisia maitotuotteita, kuolleita oli neljännes muita perheitä vähemmän. Tutkimuksen mukaan reilu puoli litraa maitoa päivittäin juoneilla oli jopa 60 prosenttia muita pienempi mahdollisuus saada halvaus. Tutkimuksessa huomioitiin se, että maitoa juoneet lapset tulivat varakkaista perheistä ja söivät keskimääräistä terveellisemmin. Kouluruokailun kehittäminen, terveellisten välipalojen tarjoaminen koulupäivän aikana sekä koululiikunnan ja koulutilojen laajempi käyttö ovat kouluyhteisön haasteita. Kouluterveydenhuollossa on tavoitteena varhaisessa vaiheessa löytää ylipainoiset lapset ja ottaa yhteyttä heidän perheisiinsä. Tutkimusten mukaan haasteeksi on koettu motivaation herättäminen huoltajissa ja lapsissa toimia ja valita terveellinen ruokavalio ja elämäntavat ennaltaehkäisevässä mielessä (Saha 2007, 19 20). On tarpeen yhä enemmän kiinnittää huomiota yhteiskunnallisiin tekijöihin, jotka vaikuttavat yksilön ajattelutavan ja toiminnan taustalla. (Kärkkäinen 2007, ) Lapsille markkinoiduista ruuista suurin osa on epäterveellisiä. 3.3 Lasten ja nuorten tapakäyttäytymiseen liittyvät haasteet Puhtaus ja ympäristön siisteys Nuorten käsityksiä puhtaudesta on kirjoitettu vähän, vaikka puhtaus on teema, joka liittyy ajankohtaisiin hyvinvoinnin, terveellisyyden ja onnellisuudentunteen kysymyksiin. Pallarin tutkimuksen (2006) mukaan nuoret tunnistavat puhtauden laajaksi itseään koskevaksi asiaksi, johon kuuluu myös ympäröivä luonto. Nuorille puhtaus on sekä henkilökohtainen että yhteisöllinen asia. Pallarin tutkimuksessa (2006) nuorten omat puhtauskäsitykset saatiin esiin ainekirjoitusten avulla. Nuorten tarinat puhtauden maailmasta rajautuivat kodin, koulun ja vapaa-ajan ympäristöön. Puhtaus on kulttuurisidonnaista. Puhtautta voidaan tutkia teoistamme, tottumuksistamme, tavoistamme tai puhutusta kielestä. Puhtaus määrittelee konkreettista siisteyttä, omantunnon asioita, liittyy elämän hyvyyteen ja elämänhallintaan. Tyttöjen ja poikien välillä on eroja. Metsä Tissuen teettämä Kansainvälinen kouluhygienia -tutkimus keväällä 2009 toteutettiin sähköpostikyselynä. Siinä selvitettiin oppilaiden wc-käyttäytymisen lisäksi heidän asenteitaan ja toiveitaan kouluvessojen suhteen. Tutkimus tehtiin Suomen lisäksi Puolassa, Saksassa ja Iso-Britanniassa. Vastaajina oli 7 19-vuotiaita oppilaita sekä 7 14-vuotiaiden lasten vanhempia. Kaikkiaan kyselyyn osallistui 14

16 4 355 ihmistä, joista suomalaisia vastaajia oli Tutkimukseen osallistuneista suomalaisista oppilaista 44 prosenttia ilmoitti jättävänsä kätensä pesemättä, koska tarjolla ei ollut paperia niiden kuivaamiseen. Koululaisten vatsatauteja voitaisiin vähentää huomattavasti, jos lapset puhdistaisivat kätensä sairaaloista tutuilla käsihuuhteilla ja pulpettien pinnat pyyhittäisiin voimakkaalla puhdistusaineella päivittäin. Flunssaa ja kuumetta nämäkään toimenpiteet eivät vähentäneet, todettiin asiaa selvittäneessä yhdysvaltalaistutkimuksessa. Tutkimukseen osallistui 285 yhdysvaltalaista luokkalaista. (Duodecim 2008.) Suun hygienia on ala-asteen oppilaille tärkeää, koska suun terveyden laiminlyönnillä suun hygienia ja hampaiden kunto kärsii. Suussa voi elää satoja mikrobilajeja, jolloin suun ja koko purentaelimen terveydentila vaikuttaa ihmisen kokonaisterveyteen ja hyvinvointiin. (Mäkinen 1997, ) Kouluterveyskyselyssä yli 60 % kertoi, että ei pese hampaita kahta kertaa päivässä, mikä on yleinen suositus. Kaksi kertaa pesevien joukossa oli suurin osa tyttöjä. Pojat pesevät useimmiten hampaansa vain kerran päivässä. Kymenlaakson osalta peruskoululaisista pojista 78 % ja lukiolaisista 67 % harjaa hampaansa harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä. (Luopa, Pietikäinen, Puusniekka, Jokela & Sinkkonen 2006.) Koulunkäynti ja koulukäyttäytyminen Koulukiusaaminen on huolestuttavaa, koska kiusaamisen aiheuttama stressi vaikuttaa lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin. Tilastojen mukaan kerran viikossa koulukiusaamisen kohteeksi joutuneiden peruskoulun yläluokkien oppilaiden määrä on noussut seitsemästä prosentista kahdeksaan viimeisten seitsemän vuoden aikana. Yläluokkalaisilla kiusaaminen oli hieman lisääntynyt 2000-luvulla (6 % -> 8 %). Samaan aikaan opiskeluvaikeuksia on ilmaantunut noin kolmasosalle oppilaista. Koulukiusaaminen on yleisintä alaluokilla, joissa sitä esiintyy saman verran tyttöjen ja poikien keskuudessa, mutta yläasteella poikien osuus on tyttöjä suurempi myös Kymenlaaksossa. (Luopa, Pietikäinen & Jokela 2008.) Kiva koulu -hankkeessa selvitettiin kiusaamista alakoulussa. Kiusattuja oli 16,3 % ja kiusaajia 6 % lasten (n= 7 292) kertoman mukaan. Kiusaaminen oli yleisempää kolmannella (20,3 %) kuin viidennellä luokalla (13,9 %). Kiusaaminen kosketti useammin poikia kuin tyttöjä. Kiusaamisen vakavuudesta kertoo sen kesto, koska lähes kolmasosa kiusatuista oli ollut kiusaamisen kohteena vuoden ajan (Kärnä 2007, 49). Samat oppilaat joutuvat kiusaamisen kohteeksi sekä koulussa että vapaa-ajalla. Sekä oppilaiden että opettajien mielestä välitunneilla on suurin riski joutua kiusatuksi ja oppilaiden mielestä tunneilla toiseksi eniten. Kiusaamiskyselyn mukaan opettajat eivät havaitse helposti kiusaamistilanteita koulussa, mikä on huolestuttavaa. (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2007.) 15

17 Hamarus (2006) toteaa väitöstutkimuksessaan, että kiusaamistilanteet tapahtuvat vuorovaikutustilanteissa, joiden havaitseminen ja tunnistaminen kiusaamiseksi ovat vaikeaa. Vuorovaikutuksen erilaiset ilmentymät, esimerkiksi äänensävy oppilaiden kesken, saattaa johtaa opettajan tulkinnan väärille poluille. Oppilaat kiusaavat toisiaan oppilaskulttuurissa halveksituilla alueilla esimerkiksi lihavuudella, mikä johtaa välttämään tällaista kehollisuutta. Tämä muovaa luokan keskinäisiä arvostuksia ja käyttäytymistä. Ulkopuolinen puuttuminen kiusaamiseen koetaan helpottavana, koska oppilaat kokevat keskinäisen pelon aiheuttamaa yhteisöllisyyttä, ja se ahdistaa muita. Näin eristetään esimerkiksi yhteisöstä oppilas ulkopuolelle. Hamaruksen (2006) mielestä kiusaaminen tulisikin saada kouluissa laajan tulkinnan käsittäen myös oppilaan sosiaalisen turvallisuuden Internetin ja television käyttötottumukset Internet oikein käytettynä on lapsille luonteva väline osana elämää. Lapset ja nuoret ovat olleet edelläkävijöitä suomalaisen tietoyhteiskunnan rakentumisessa. Kuitenkin suomalaisen yhteiskuntarakenteen muuttuessa lapset viettävät entistä enemmän aikaa omissa oloissaan myös intenetissä. Internetiä on alettu käyttää viihtymistarkoituksessa osana koululaisten sosiaalista ja emotionaalista kehitystä muokaten identiteettiä, ihanteita ja elämäntyyliä. (Forsberg & Pösö 2001, ) Lasten on kuitenkin vaikea hahmottaa internetin riskejä ja sitä, kuinka vuorovaikutus virtuaalimaailmassa on erilaista kuin reaalimaailmassa (Kauppinen 2007, 38 40). Kun viestintävirasto tutki vuonna 2008 television ja tietokoneen käyttöä perheissä, kävi ilmi, että suurimmassa osassa lapsiperheitä vanhemmat pyrkivät rajoittamaan lastensa sähköisen median käyttöä jollain tavalla. Yleisimmin rajoitetaan television katselua: noin 80 prosenttia vanhemmista kertoo käyttävänsä jonkinlaisia rajoituskeinoja. Eniten käytetään kellonajan ja ohjelmien sisällön mukaan tapahtuvaa rajoittamista. Selvästi harvemmin, mutta kuitenkin joka toisessa perheessä rajoitetaan television katseluun käytettyä kokonaisaikaa. Internetin käyttöä rajoitetaan lapsiperheissä hieman harvemmin kuin television katselua, erityisesti kun on kyse kellonajan tai sisällön suhteen tapahtuvasta rajoittamisesta. Sen sijaan tietokoneella käytettyä kokonaisaikaa pyritään rajoittamaan enemmän. Kotimaisten tvkanavien käytössä olevat ikärajamerkinnät ja niitä vastaavat lähetysajat eivät edelleenkään ole kovin aktiivisesti lasten vanhempien mielessä, sillä niiden muistaminen vaatii sanallista auttamista haastattelutilanteessa. Lapsilla on yhä useammin oma televisio. Kun perheessä on yksi lapsi, 22 prosentilla heistä on oma vastaanottimensa. Kun yksilapsisissa talouksissa on useampia vastaanottimia, 38 %:lla lapsista on oma henkilökohtainen televisionsa. (Nurmela 2008, 6, 18.) 16

18 3.3.4 Nukkumisen merkitys Lasten nukkumistottumukset ovat viime vuosina muuttuneet siten, että nukkumaanmenoajat ovat myöhentyneet, yöuni on lyhentynyt ja aamuisin lapset kokevat entistä enemmän itsensä väsyneeksi. Kun tutkittiin pitkittäistutkimuksella vuosien 1994 ja 1998 välillä lasten nukkumista todettiin, että 13-vuotiaat nukkuivat korkeintaan 7-tuntia yössä (Tynjälä, Villberg & Kannas 2002, ) Kuitenkin alakoululaisen tulisi nukkua noin 10 tuntia yössä. Mikäli lapsi nukkuu tarpeeksi, ei nuorella koululaisella esiinny päiväväsymystä. Käytösongelmat ovat yksi ilmeinen unenpuutteen mukanaan tuoma ongelma. Unen puutteen arvellaan vaikuttavan myös ihmisen terveyteen mm. tunne-elämän tasapainottomuutena ja masennuksena. Lisäksi monet aivojen toiminnot heikkenevät univajeessa siten, että muisti ja keskittymiskyky heikkenevät. (Saarenpää-Heikkilä 2007, 18 23, ) Harrastusten ja koulutyön määrä olisi tasapainotettava niin, että vuorokauden tunnit riittävät myös nukkumiseen. Tässä vanhemmat voisivat olla esimerkkinä ja tarkistaa omaa rytmiään ja toimia esimerkkinä hyvissä nukkumistavoissa. (Saarenpää-Heikkilä 2007, 49.) 17

19 4 Kyselyn toteuttaminen 4.1 Tutkimusaineisto ja sen keruu Tämä kyselytutkimus kohdistettiin kaikille Terveys- ja tapakäyttäytyminen -hankkeessa mukana oleville Kotkan, Haminan, Virolahden, Miehikkälän ja Pyhtään luokan koululaisille. Tutkimuksen perusjoukon muodostavat kaikki luokkalaiset. Kyseessä on kokonaistutkimus, koska kaikilla peruskoulujen luokkalaisilla on ollut mahdollisuus kuulua joukkoon. (Vilkka 2007, 51.) Tutkimuksessa päädyttiin kyselyyn aineiston keräämiseksi, koska tutkittavia on paljon ja kunnat sekä peruskoululaiset ovat alueellisesti hajallaan. Laaja aineisto on tärkeä tulosten luotettavuuden, tarkkuuden ja yleistettävyyden kannalta (vrt. Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2005, ) Koska tutkimuksessa on mukana koko perusjoukko, on tutkimus tältä osin edustava ja pystyy vastaamaan asetettuihin tutkimusongelmiin. Myös otantaan liittyvät epävarmuustekijät on suljettu pois. Sähköisesti toteutetussa standardoidussa kyselyssä haluttiin tietoa lasten mielipiteistä, asenteista, ominaisuuksista ja käyttäytymisestä liittyen terveys- ja tapakäyttäytymiseen. Kyselylomakkeella kysyttiin kaikilta perusjoukkoon kuuluvilta lapsilta samat asiat, samassa järjestyksessä ja samalla tavalla. Kyselyyn vastattiin internetissä. (Hirsjärvi ym. 2005, 182.) Muistutus vastaamisesta lähetettiin kouluille sähköpostilla ja huhtikuussa toinen. Jotkut koulut ottivat yhteyttä ja pyysivät lisäaikaa vastaamiseen. Viimeiset vastaukset kirjattiin toukokuun loppupuolella. Lupa kyselyyn oli olemassa, koska kysely liittyi Terveys- ja tapakäyttäytyminen -hankkeen toimenpiteisiin. Tavoitteet ja toimenpiteet hankkeeseen asetettiin yhdessä kuntien opetus- ja sivistysjohtajien kanssa. Lisäksi rehtorit, vanhemmat ja lapset informoitiin kyselystä hyvin (liitteet 1, 2 ja 3). Yksi koulu halusi postissa paperiversion. Koulussa vastattiin ensin paperilomakkeeseen ja sen jälkeen koodattiin ne tietokoneelle. Vastaamisaktiivisuus saattaa vaikuttaa vastausten saamiseen. Siksi tärkeää on miettiä ajankohta, milloin kysely vastaajille lähetetään. Voi olettaa, että maaliskuu kyselyn toteuttamiskuukautena kouluissa on hyvä. Siitä huolimatta vastaamisaika venyi. Vastaamisaikaa haluttiin antaa riittävästi kadon vähentämiseksi. Lisäksi tiedottamisella ja lomakkeen huolellisella laadinnalla pyritään vähentämään katoa. Saatekirjeissä motivoitiin vastaamaan ja korostettiin oppilaiden antamien tietojen tärkeyttä. (vrt. Karjalainen 2000, ) Kuntakohtaisesti kyselyyn osallistuneiden koulujen luokkalaisten kokonaismäärät olivat seuraavat: Kotka 1805, Pyhtää 227, Hamina 679, Miehikkälä 69 ja Virolahti 114 oppilasta luokkalaisia oli yhteensä kyselyn toteuttamisaikaan 2894 oppilasta. 18

20 Taulukko 1. Kuntakohtaiset oppilaiden kokonaismäärät ja luokkalaisten kyselyyn vastanneiden määrät kunnittain ja koulukohtaisesti Kotkan koulut ja oppilaat Poika Tyttö Vastanneet Aittakorven koulu Hakalan koulu Haukkavuoren koulu Hovinsaaren koulu Jäppilän koulu 5 5 Karhuvuoren koulu Koivulan koulu Metsolan koulu Mussalon koulu Otsolan koulu Pihkoon koulu Rauhalan koulu Ruonalan koulu Tiutisen koulu Toivo Pekkasen koulu Kotkan koulujen oppilaita yhteensä Yhteensä 744 Hamina Poika Tyttö Vastanneet Aseman koulu Haminan keskuskoulu Husulan koulu Ruissalon koulu Vehkalahden koulu Vilniemen koulu Haminan koulujen oppilaita yhteensä Yhteensä 103 Virolahti Poika Tyttö Vastanneet Klamilan koulu Virojoen koulu Virolahden koulu Virolahden koulujen oppilaita yhteensä Yhteensä 73 Pyhtää Poika Tyttö Vastanneet Hirvikosken koulu Huutjärven koulu Pyttis svenska skola Suur-Ahvenkosken koulu Pyhtään koulujen oppilaita yhteensä Yhteensä 59 Miehikkälä Poika Tyttö Vastanneet Miehikkälän koulujen oppilaita yhteensä

21 4.2 Kyselylomakkeen laadinta Kyselylomake (liite 4) kehitettiin tätä tutkimusta varten. Osaa mittarista olivat laatimassa lehtorit Mirja Nurmi ja Mauna Kriktilä. Tutkimusongelmien mukaisia terveyspoliittisista lähtökohdista ja aikaisemmista tutkimuksista nousseita keskeisiä tutkittavia aiheita oli yhdeksän, jotka olivat seuraavat: koulukäyttäytyminen, koulukiusaaminen, internetin käyttö, käsitys omasta olotilasta, koulunkäyntiin liittyvät ajatukset, suhtautuminen tupakointiin ja päihteisiin, syöminen, henkilökohtainen ja ympäristön puhtaus sekä nukkumistottumukset. Lomakkeessa oli lisäksi kysymyksiä oppilaiden taustatekijöistä, jotka ovat yhteydessä oppilaiden terveys- ja tapakäyttäytymiseen. Taustatietoja oli yhdeksän, jotka olivat seuraavat: 1) ikä, 2) sukupuoli, 3) pituus 4) paino 5) keskimääräinen nukkumisaika 6) luokkataso 7) koulu 8) kotimaa muu kuin Suomi ja 9) kotona puhuttu kieli. Taustatietojen avulla haluttiin kuvata vastaajien laadullista profiilia. Asioita lomakkeessa on pyritty ilmaisemaan kyselylomakkeessa niin selkeästi, että jokainen oppilas vastatessaan ymmärtää kysymykset samalla tavalla. Tämä on kyselytutkimuksen luotettavuuden ja yleistettävyyden kannalta tärkeä asia. Kyselylomake esitestattiin kahdella kohderyhmän ikäisellä oppilaalla, jonka perusteella kysymyksiin tehtiin joitakin äidinkielellisiä tarkistuksia ja lisättiin teemaotsakkeet selkiyttämään kokonaisuutta. (ks. Vilkka 2007, ) Lomakkeen kysymykset olivat laatueroasteikollisia (sukupuoli), järjestysasteikollisia (väittämät), suhdelukuasteikollisia (nukkumisaika) sekä dikotomisia (kyllä ei) (ks. Vilkka 2007, 49 50). Järjestysasteikollisista kysymyksistä jätettiin pois en osaa vastata -vaihtoehto. Tällä menettelyllä haluttiin selkeämpää erottelevuutta. Laaditun kyselylomakkeen sähköisen version teki Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ohjelmistoakatemia. Taulukko 2. Oppilaiden terveys- ja tapakäyttäytymisen muuttujat ja niitä vastaavat kysymykset Muuttuja Kysymyksen numero Taustamuuttujat 1 8 Omat käytöstavat 1 14 Omaa elämää ja koulutyötä haittaavat tekijät Koulukiusaaminen Internetin käyttö Käsitys omasta olotilasta Koulunkäyntiin liittyvät ajatukset Suhtautuminen tupakointiin ja päihteisiin Syömiseen liittyvät tottumukset Henkilökohtainen puhtaus ja ympäristöstä huolehtiminen Nukkumistottumukset

22 4.3 Kyselyn luotettavuus Kyselyn heikkoutena voidaan pitää sitä, että kysely tehtävänä on pinnallinen, vastaajat voivat jättää vastaamatta ja ymmärtää kysymykset toisin kuin tutkija on tarkoittanut (Hirsjärvi ym. 1997, 191). Vastausprosenttia pyrittiin nostamaan sillä, että alustava OPIT-kysely hylättiin, koska kävi ilmi, että OPITin kautta toteuttaminen olisi ollut hankalaa. Sen sijaan laadittiin sähköinen lomake ja erillinen Internet-osoite, joka lähetettiin kouluihin rehtorille. Internet-osoitteen kautta vastaaminen on kullekin opiskelijalle helppoa joko koulussa tai kotona. Lisäksi rehtorit, vanhemmat ja lapset informoitiin kyselystä hyvin (liite 2, 3 ja 4). Kyselylomake lähetettiin rehtoreille luotettavuuden varmistamisvaiheessa. Rehtoreilta pyydettiin kommentteja lomakkeeseen ja joitakin saatiinkin liittyen pituuteen ja muutamaan kysymyksen selkeyteen. Kouluja muistutettiin sähköisesti kolme kertaa kyselyn suorittamisesta. Kyselylomakkeen esitestauksella kehitettiin mittarin toimivuutta, selkeyttä ja ymmärrettävyyttä (Vilkka 2007, 78 79). Joitakin oppilaiden lomakkeita jouduttiin lopulta hylkäämään epäselvien vastauksien vuoksi. Lopulliseksi vastaajien määräksi tuli 1124, mikä oli 40 % vastaajista. Lukuun otettiin mukaan myös tyhjät vastaukset. Tutkimustulosten raportoinnissa pyrittiin objektiivisuuteen ja tulokset raportoitiin avoimesti ja rehellisesti. Vanhemmilta kysyttiin lupa osallistumiseen kotiin lähetetyllä kirjeellä, joten osallistuminen tutkimukseen oli vapaaehtoista. Tutkimuksessa ei kysytty vastaajien henkilöllisyyttä eikä yksittäistä vastaajaa voitu tunnistaa. Sähköiset vastaukset tulivat nimettöminä suoraan matriisiin, joista ei voinut tunnistaa vastaajaa. Aineiston analyysissä noudatettiin huolellisuutta ja tarkkuutta. Tutkimusaineisto käsiteltiin luottamuksellisesti ja se hävitettiin analyysin jälkeen. (Vehviläinen-Julkunen & Paunonen 1997, ) 4.4 Aineiston analyysi Tulosten käsittelyssä on Likert-asteikossa yhdistetty täysin samaa ja lähes samaa sekä täysin eri ja vähän eri -vaihtoehdot. Tällä menettelyllä saatiin tuloksiin erottelevuutta ja täten parempaa vertailtavuutta. Oppilaiden vastaukset tulivat suoraan matriisiin, josta niitä käsiteltiin Excel-ohjelman avulla. 21

23 5 Kyselyn tulokset 5.1 Taustatekijöitä Vastanneiden kokonaismäärä oli 1124 oppilasta. Kotkalaisten vastaamisaktiivisuus oli kaikista parasta. Kotkasta kyselyyn osallistui 15 koulua (744 oppilasta). Haminasta osallistui seitsemän koulua (103 oppilasta), Virolahdelta kolme koulua (73 oppilasta) ja Pyhtäältä neljä koulua (59 lasta). Miehikkälästä ei osallistuttu kyselyyn. Oman koulunsa nimeä ei ilmoittanut 127 oppilasta. Kyselyyn vastasi 618 tyttöä ja 506 poikaa. Eniten vastaajia koko aineistossa oli 11-vuotiaissa koululaisissa 416 (37 %). Seuraavaksi eniten 12-vuotiaissa, 354 oppilasta. Seuraavassa taulukossa 3 kuvataan vastaajien ikää ja sukupuolta. Taulukko 3. Vastaajien ikä ja sukupuoli Pojat Tytöt Kaikki yhteensä Ikä f % f % f % 9 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Kun tarkastellaan luokittaista aktiivisuutta kyselyyn vastaamisessa, voidaan todeta, että vastanneista eniten (40 % = 451 oppilasta) oli 5-luokkalaisia. Neljäsluokkalaisia oli 373 (40 %) vastaajaa, joista 10-vuotiaita oli 236 ja 11-vuotiaita 132. Oppilaista 6-luokkalaisia oli 300 (27 %). Taulukossa 4 kuvataan luokkakohtaista osallistumista kyselyyn, tyttöjen ja poikien osuutta ja vastanneiden ikää vuosiluokittain. Taulukko 4. Pojat ja tytöt luokka ja ikäryhmittäin Sukupuoli Luokka Kaikki Luokan %:a kok. Luokka Ikä Poika Tyttö yhteensä %-jakauma määrästä 4.luokka % % % % 4.luokka Yhteensä % % % 33 % 22

24 5.luokka % % % % 5.luokka Yhteensä % % % 40 % 6.luokka % % % % 6.luokka Yhteensä % % % 27 % Kaikki yhteensä % % % Vastaajista 52 oppilasta eli 5 % kaikista oli muuttanut Suomeen muualta. Suomea puhuttiin lähes kaikissa (97 %) koululaisten kodeissa. Venäjä oli yleisin vieras kieli. Sitä puhuttiin 36 oppilaan kodissa. 32 oppilasta puhui kotona ruotsia ja saamea puhuttiin 10 lapsen kotona. 5.2 Koulukäyttäytyminen Koulukiusaaminen käsitellään omassa kappaleessaan erotteluna muusta käyttäytymisestä. Koulukäyttäytymistä tutkittiin seuraavia käyttäytymistapoja arvioimalla: ystävällisyys, avuliaisuus, kohteliaisuus, vuoron odottaminen, etuilu, ryntäily ja tervehtiminen. Oppilaita pyydettiin arvioimaan omaa käyttäytymistään koulussa. Yleisenä havaintona voi todeta, että poikien koulukäyttäytyminen oli huonompaa kuin tyttöjen. Omia kavereitaan kohteli ystävällisesti suurin osa oppilaista 93 % (f= 1044). Kuitenkin 79 oppilasta ilmoitti kohtelevansa muita oppilaita epäkohteliaasti. Oppilaat olivat yleisesti avuliaita (90 %), mutta 10 % (f=117) oppilaista ei halunnut auttaa muita. Ystävällistä ja avuliasta käytöstä kuvataan taulukoissa 5 ja 6 frekvensseinä ja prosentteina. Taulukko 5. Ystävällisyys oppilaita kohtaan Kohtelen muita oppilaita Poika Tyttö Kaikki yhteensä ystävällisesti f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä)

25 Taulukko 6. Avuliaisuus muita kohtaan Autan muita, jos kykenen Poika Tyttö Kaikki yhteensä f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä) Kuviossa 1 kuvataan ystävällisyyttä ja kohteliaisuutta muita kohtaan frekvenssejä kuvaavina pylväinä. Kuvio 1. Ystävällisyys ja avuliaisuus muita kohtaan Suurin osa oppilaista (88 %) malttoi odottaa omaa vuoroaan (taulukko 7), mutta ongelmallista oman vuoron odottaminen oli 134 oppilaalle (11 %). Edelliseen liittyen vielä suurempi osa 14 % (f= 149) oppilaista etuili koulujonossa (taulukko 8). Pojat käyttäytyivät edellä mainituissa epäkohteliaammin kuin tytöt eron ollessa 2 6 % tyttöihin verrattuna. Koulujonossa etuilussa ja koulun ovista ryntäilyssä (taulukko 9) erot tyttöjen ja poikien välillä olivat vielä suuremmat. Pojat ryntäilivät ja etuilivat (31 % =158 poikaa) % enemmän kuin tytöt. Kaikkiaan 243 oppilasta (22 %) ryntäili kulkiessaan koulun ovista (taulukko 9). 24

26 Taulukko 7. Oman vuoron odottaminen Maltan odottaa vuoroani Poika Tyttö Kaikki yhteensä f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä) Taulukko 8. Etuilu jonossa En etuile jonossa Poika Tyttö Kaikki yhteensä f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä) Taulukko 9. Ryntäily koulun ovissa En ryntäile mennessäni Poika Tyttö Kaikki yhteensä koulun ovista f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä) Yleisen kohteliaisuuden ja koulutovereiden tervehtimisen suhteen oppilaiden käyttäytyminen näytti laadultaan samanlaiselta. 85 % (f= 952) oppilaista koki olevansa kohtelias ja tervehti aina luokkatovereitaan. Vastaavanlaiseen käyttäytymiseen ei sitoutunut 15 % (f=169) oppilasta. Eroa sen sijaan edelliseen oli, kun kysyttiin, että tervehditkö aina koulun aikuisia. Koulun aikuisia ei tervehtinyt 319 oppilasta (28 %). Tervehtimistä kuvataan taulukoissa 10 ja

27 Taulukko 10. Luokkatovereiden tervehtiminen Tervehdin aina Poika Tyttö Kaikki yhteensä luokkatovereitani f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä) Taulukko 11. Koulun aikuisten tervehtiminen Tervehdin aina koulun Poika Tyttö Kaikki yhteensä aikuisia f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä) Kysymyksissä tutkittiin myös huonoa koulukäyttäytymistä. Kiinnostuneita oltiin siitä, missä määrin esiintyi kiroilua, ilkeyttä toisia kohtaan sekä oppitunnilla häirintää. Vastauksista kävi ilmi, että pojat (33 %) kiroilivat enemmän kuin tytöt (19 %). Kaikista vastaajista 74 % ei kiroillut juuri ollenkaan, mutta 10 % kertoi kiroilevansa päivittäin. Lapset kohtelivat pääosin myös muuten toisiaan hyvin, koska 86 % oppilaan mukaan he eivät ole olleet ilkeitä muita kohtaan. Oppilaista 22 % (f= 244) häiritsi muiden oppilaiden koulunkäyntiä. Huonoa käyttäytymistä kuvataan taulukoissa 12 ja 13. Taulukko 12. Koulussa kiroilu En kiroile Poika Tyttö Kaikki yhteensä f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä)

28 Taulukko 13. Ilkeä käyttäytyminen muita kohtaan ja häirintä oppitunnilla En ole ilkeä muille Poika Tyttö Kaikki yhteensä f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä) Häiritsen muita Poika Tyttö Kaikki yhteensä oppitunneilla f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä) Koulukäyttäytymistä kysyttiin myös positiivisten asioiden kautta (taulukko 14, 15 ja 16). Oppilaista 43 % piti siitä, että huomio kohdistui heihin. Pojat (45 %) toivoivat huomiota hiukan enemmän kuin tytöt (39 %). Lähes kaikki (89 %) kiittivät saadessaan jotakin. Tytöt kiittivät poikia useammin (92 %). 17 % pojista ei ollut kiinnostunut muista oppilaista. Tässä osiossa oli eroa tyttöjen ja poikien välillä. Peräti 91 % tytöistä osoitti välittävänsä muista. Taulukko 14. Huomion kohdistuminen itseen Pidän siitä, että huomio Poika Tyttö Kaikki yhteensä kohdistuu minuun f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä)

29 Taulukko 15. Kiittäminen saadessa jotakin Muistan kiittää saadessani Poika Tyttö Kaikki yhteensä jotakin f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä) Taulukko 16. Muista välittäminen Vähät välitän muista Poika Tyttö Kaikki yhteensä f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä) Seuraavaksi kysyttiin seitsemällä väittämällä asioita, jotka haittaavat vastaushetkellä oppilaan elämää ja koulutyötä. Haittaavina tekijöinä huomiota kiinnitettiin seuraaviin asioihin: nimittely, pilkkaaminen, uhkailu, pelottelu, yhteisöstä sulkeminen, fyysinen koskeminen ja lyöminen tai muu väkivalta. Nimittely haittasi koulunkäyntiä. Tätä oli 21 % tytöistä (f=127) ja 26 % pojista (f=131). Pojista neljännes koki, että heitä pilkataan. 76 % oppilaista koki olonsa mukavaksi ilman pilkkaamista. Taulukossa 17 käsitellään nimittelyä ja pilkkaamista. Taulukko 17. Nimittely ja pilkkaaminen Nimittely Poika Tyttö Kaikki yhteensä f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä)

30 Pilkkaaminen Poika Tyttö Kaikki yhteensä f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä) Lähes neljännes (20 %) pojista (f=99) oli saanut uhkauksia. Tällainen käytös haittasi elämää ja koulutyötä. Tyttöjen kokemukset uhkailusta ovat samansuuntaiset kuin pojilla, 19 % kaikista oli kokenut koulussa uhkailuja jossakin elämänsä vaiheessa. Pelottelua oli koettu vähemmän (158 oppilasta) kuin muuta huonoa käytöstä. Sekä tytöt että pojat olivat kokeneet joutuneensa suljetuksi pois porukasta. Molemmissa ryhmissä 23 % oppilaista (f=259) oli suljettu joskus ryhmästä ulos. Taulukossa 18 kuvataan uhkailua ja pelottelua sekä taulukossa 19 porukasta pois sulkemista. Taulukko 18. Uhkailu ja pelottelu Uhkailu Poika Tyttö Kaikki yhteensä f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä) Pelottelu Poika Tyttö Kaikki yhteensä f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä)

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman koulunne oppilaiden

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Tulokset on raportoitu erikseen alakoulujen ja yläkoulujen

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Rauman koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja 4v. laajassa tarkastuksessa 7.2.2017 Nimi Maritta Komminaho 1 Raumalla hyvinvointikysely on käytössä

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko

Lisätiedot

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto KiVa-päivät 2015 Koulukiusaamisesta on puhuttu ja sitä on yritetty kitkeä jo 70-luvulta saakka. Asiantuntijoiden

Lisätiedot

KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA

KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA KIUSAAMINEN VANHEMMAT EIVÄT TIETOISIA KIUSAAMISESTA Vain joka kolmas vanhempi on kyselyjen mukaan tietoinen kiusaamisesta, jossa heidän lapsensa on osallisena, kerrotaan keskiviikkona julkistetussa Opetusministeriön

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Helsinki. Maaliskuu 2016

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Helsinki. Maaliskuu 2016 Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 0 Helsinki Maaliskuu 0 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Vantaa. Maaliskuu 2016

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Vantaa. Maaliskuu 2016 Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 01 Vantaa Maaliskuu 01 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014 Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Helsinki Maaliskuu 2014 Väittämät / Helsinki vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Helsinki=960: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Helsinki

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Espoo. Maaliskuu 2016

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Espoo. Maaliskuu 2016 Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 0 Espoo Maaliskuu 0 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Kauniainen. Maaliskuu 2016

Pääkaupunkiseudun 2. luokkien koulunkäyntikysely Kauniainen. Maaliskuu 2016 Pääkaupunkiseudun. luokkien koulunkäyntikysely 01 Kauniainen Maaliskuu 01 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara

Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät 2012 Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara Kyselyn täyttäneiden määrä Vastanneita jä Poikia Muonio 24 12 12

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely Koulupalaute

KiVa Koulu tilannekartoituskysely Koulupalaute Page 1 of 16 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2013 - Koulupalaute Tiirismaan peruskoulu Vastaajien lukumäärät 2009 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk Kaikki luokat Tyttö 12 12 11 14

Lisätiedot

Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20

Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20 1 Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka Kevätlukukausi 20 Oppilaan nimi Tämä vihkonen on osa arviointikeskustelua, joka käydään oppilaan, huoltajien ja oman luokanopettajan välillä. Mukana voi olla myös

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1. Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.2017 Haasteenamme ISTUVA ELÄMÄNTAPA 07/01/2017 Opetushallitus Liikuntasuosituksen

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys

Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys Vastaajia yhteensä 261 kpl Naisia 195kpl (74,7%) Miehiä 66 kpl (25,3%) Vastanneiden ikä Mielestäni alakoulun (0-6 lk) oppilaan lähikoulun tulisi

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Kiusaaminen ja loukkaava vuorovaikutus oppimistilanteissa

Kiusaaminen ja loukkaava vuorovaikutus oppimistilanteissa Kiusaaminen ja loukkaava vuorovaikutus oppimistilanteissa Interaktiivinen opetus ja oppiminen Sini Tuikka Tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto, viestintätieteiden laitos, puheviestintä Henkinen väkivalta

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Maaliskuu 2014

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Maaliskuu 2014 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Maaliskuu 01 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen arviointisuunnitelmaan.

Lisätiedot

Kysely opettajille ja oppilaille kevät 2013

Kysely opettajille ja oppilaille kevät 2013 Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPETUS JA OPETUSJÄRJESTELYT sekä KÄYTTÄYTYMIS- JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT kyselyn tulokset Kysely opettajille ja oppilaille kevät 2013 Piia Seppälä,

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Kysely huoltajille ja oppilaille

Kysely huoltajille ja oppilaille Kysely huoltajille ja oppilaille Kysely huoltajille ja oppilaille tammikuussa 2013 Kysely lähetettiin kaikille 20 000 oppilaan huoltajille Wilman kautta Kyselyyn vastasi 3400 huoltajaa Sekä 2500 oppilasta

Lisätiedot

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli

Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli 1 Määritelmä: Kiusaamisella tarkoitetaan yhteen ja samaan oppilaaseen toistuvasti kohdistuvaa tahallisen vihamielistä käyttäytymistä. Systemaattisuuden

Lisätiedot

Espoo. PKS 2. luokkien palvelukykykysely ESPOO HeikkiMiettinen

Espoo. PKS 2. luokkien palvelukykykysely ESPOO HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 ESPOO..0 HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 ESPOO Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Mikkeli 19.2.2014 19.2.2014 Pauliina Luopa 1 MILLAISTA TIETOA KOULUTERVEYSKYSELYSTÄ SAA? 19.2.2014 Pauliina Luopa 2 Kouluterveyskysely kerää Kokemustietoa 14

Lisätiedot

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa . luokkien palvelukykykysely.. Heikki Miettinen . luokkien palvelukykykysely Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Vantaa. PKS 2. luokkien palvelukykykysely VANTAA HeikkiMiettinen

Vantaa. PKS 2. luokkien palvelukykykysely VANTAA HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 VANTAA..0 HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 VANTAA Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Nea Lindholm 14E, Eevi Prittinen 14E, Enni Leppänen 14C Lohjan Yhteislyseon lukio Ps7 toukokuu 2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2

Lisätiedot

Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei

Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei kannata tinkiä? Miksi koulun liikunnasta ei Professori Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto kannata tinkiä? Professori

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot : Koulu- ja rehtorikysely

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot : Koulu- ja rehtorikysely ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot : Koulu- ja rehtorikysely 25.1.2016 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot : Koulukysely YHTEENVETO 1/4 Koulukysely

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot