Lasten ja nuorten terveysja tapakäyttäytyminen Etelä-Kymenlaakson kunnissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten ja nuorten terveysja tapakäyttäytyminen Etelä-Kymenlaakson kunnissa"

Transkriptio

1 Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen Lasten ja nuorten terveysja tapakäyttäytyminen Etelä-Kymenlaakson kunnissa Kymenlaakson ammattikorkeakoulu University of Applied Sciences 2009 Nro: 55 ISSN: Tutkimuksia ja raportteja B-sarja

2 Lasten ja nuorten terveysja tapakäyttäytyminen Etelä-Kymenlaakson kunnissa kysely peruskoulun luokan oppilaille Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen yliopettaja, SHO, KT 2009 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 55.

3 Copyright: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu ja tekijät Kustantaja: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Taitto ja paino: Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2009 ISBN (NID.): ISBN (PDF.): ISSN: ISSN: (verkkojulkaisu)

4 Sisällysluettelo Tiivistelmä Tausta ja tarkoitus Tutkimusongelmat Teoreettisia lähtökohtia Oppilaan kasvu ja kehitys koulussa Lasten ja nuorten terveys Lasten henkinen terveys Suhtautuminen tupakointiin ja päihteisiin Lasten ravitsemus ja painon hallinta Lasten ja nuorten tapakäyttäytymiseen liittyvät haasteet Puhtaus ja ympäristön siisteys Koulunkäynti ja koulukäyttäytyminen Internetin ja television käyttötottumukset Nukkumisen merkitys Kyselyn toteuttaminen Tutkimusaineisto ja sen keruu Kyselylomakkeen laadinta Kyselyn luotettavuus Aineiston analyysi... 21

5 5 Kyselyn tulokset Taustatekijöitä Koulukäyttäytyminen Koulukiusaaminen Internetin käyttötottumukset Käsitys omasta olotilasta Koulunkäyntiin liittyvät ajatukset Suhtautuminen tupakointiin ja päihteisiin Syömiseen liittyvät tekijät Henkilökohtainen puhtaus ja ympäristön siisteys Nukkumistottumukset Yhteenveto tutkimustuloksista Johtopäätökset Lähteet Liite 1 Arvoisa rehtori Liite 2 Arvoisa lapsen vanhempi/huoltaja Liite 3 Hyvä Peruskoululainen Liite 4 Kyselylomake... 58

6 Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla peruskoulujen ala-asteen oppilaiden terveys- ja tapakäyttäytymistä. Tutkimus liittyi Etelä-Kymenlaakson peruskoulujen ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun terveysalan yhteiseen Terveys- ja tapakäyttäytymishankkeeseen vuosina Hankkeessa ovat olleet mukana Kotkan ja Haminan kaupungit sekä Pyhtään, Virojoen ja Miehikkälän kunnat. Hankkeen tavoitteena on ollut edistää peruskoululaisten terveys- ja tapakäyttäytymistä. Tutkimusjoukko koostui luokkalaisista oppilaista (N= 2894). Aineisto kerättiin strukturoidulla sähköisellä kyselyllä. Kyselyyn vastasi 1124 oppilasta (40 %). Tietoja kuvattiin frekvenssein, prosentein ja ristiintaulukoin. Tämä tutkimus osoitti, että valtaosa oppilaista piti koulusta ja koulunkäynnistä, mutta vain hiukan yli puolet koki koulutehtävien määrän sopivana. Noin puolet oppilaista koki kouluympäristön meluttomana ja luokassa vallitsi työrauha. Yhteistyö opettajien kanssa sujui pääosin hyvin, mutta kolmannes oppilaista koki opettajan epäoikeudenmukaisena. Osa oppilaista auttoi toisiaan koulutehtävien tekemisessä, mutta kodin tukea he eivät saaneet aina. Kotona oli koulun käyntiin liittyviä häiritseviä tekijöitä ja vanhempien läksyjen teon valvonta puuttui puolelta oppilaista. Pääsääntöisesti koulupäivän aikana käyttäydyttiin toisia kunnioittaen. Kiusaamista oli 20 % enemmän koulussa kuin vapaa-aikana. Yleisimmin kiusattiin siten, että oppilas jätettiin ryhmän ulkopuolelle tai pilkattiin ja uhkailtiin. Opettajan, mutta myös luokkatoverin, odotettiin auttavan kiusaamistilanteessa. Oppilaista 82 %:lla oli vähintään yksi hyvä ystävä. Joukossa oli myös oppilaita, joilla ei ollut omia kavereita. 530 oppilasta oli sitä, että opettajat eivät huomanneet kiusaamistilanteita, joihin oppilaiden mielestä olisi tullut puutua heti. Puolet oppilaista odotti vanhempien mukaanottoa kiusaamisen selvittelyihin. Oppilaat kokivat oman terveytensä yleisesti hyvänä ja heillä oli iloinen ja rauhallinen olo. Internetiä käytettiin yleisemmin 0 2 tuntia päivässä (75 %), tytöt enemmän kuin pojat. Käyttöajan pidentyessä poikien määrä lisääntyi. Oppilaista 80 % käytti internetiä pelaamiseen. Suurin osa oppilaista nukkui 8 10 tuntia yössä. Oppilaiden nautintoainekokeiluissa alkoholia oli kokeiltu huomattavasti useammin kuin tupakkaa. Oppilaat tunnistivat päihteiden haitat, mutta 33 % aikoivat silti juoda itsensä humalaan ja muutama prosentti kokeilla huumeita. Suurin osa söi aamupalan kotona ja kouluruoan, mutta kolmannes joi maidon sijaan vettä. Pojat nauttivat makeita juomia, leivonnaisia ja karamelleja tyttöjä enemmän. 5

7 Käsi- ja henkilökohtaisesta hygieniasta huolehdittiin hyvin. Suurin puute oli suun hygieniassa. Puolet pojista pesi hampaansa vain kerran päivässä. Samalla, kun koulun hygieniatiloja pidettiin epäsiisteinä, oli oman huoneen siivoamisessa puutteita. Johtopäätöksenä voi todeta, että lasten psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen on tärkeätä positiivisen yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Koulun ja perheen välinen vuorovaikutus ja yhteistyö tulisi nostaa painopistealueeksi. Vanhempien vastuuta lapsen koulunkäynnistä tulee korostaa. Terveyden edistämisen toimet tulee aloittaa alakoulussa kaikkien toimijoiden yhteistyönä. Tärkeätä olisi arvioida kouluterveydenhoitajien käyttämiä työmenetelmiä ja toimintamalleja yhteistyön edistämiseksi. 6

8 1 Tausta ja tarkoitus Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa Etelä-Kymenlaakson peruskoulujen ala-asteen luokkien oppilaiden terveys- ja tapakäyttäytymistä. Tutkimustuloksien avulla voidaan priorisoida terveyden edistämisen toimenpiteitä ja kehittämistoimia koululaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä terveysriskien vähentäminen ovat keskeisiä valtakunnallisissa terveyspoliittisissa tavoitteissa. Terveys kansanterveysohjelma painottaa terveyden edistämistä kaikilla kunnan toimija hallinnon aloilla, niin myös peruskouluissa. Suomen terveyspolitiikan tavoitteet ovat terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääminen ja väestöryhmien terveyserojen pienentäminen. Kansanterveysohjelmassa korostetaan koulun oppilaan ja perheen omaa terveyden edistämistä siten, että koulun henkilöstö pystyy tunnistamaan ajoissa oppilaiden sosiaaliseen selviytymiseen ja terveyteen liittyviä ongelmia. (Sosiaali- ja Terveysministeriö 2006.) Tietoisuuden lisäämiseen ja omaan vastuuseen tähdättiin myös huhtikuussa 2001 perusopetuslain muutoksella (453/2001), jolloin terveystiedosta tuli uusi itsenäinen perusopetuksessa kaikille yhteinen opetusaine. Tällä toimenpiteellä koulun vastuu lasten terveyttä edistävänä yhteisönä lisääntyi, ja sillä tähdättiin terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin aikaisempaa selkeämpää näkyvyyttä koulun arjessa. Lapsen kasvuympäristöllä ja elinolosuhteilla on suuri merkitys lapsen terveydelle. Edellä mainitut tekijät vaikuttavat suurelta osin väestöryhmien välisten terveyserojen kehittymiseen. Lapsi viettää koulussa aikaa runsaasti, ja ministeriö muistuttaakin, että koululla on tärkeä rooli lapsen terveyskäyttäytymisen kehittymisessä. (Lerssi, Sundström, Tervaskanto-Mäentausta, Väistö, Puusniekka, Markkula & Pietikäinen 2008.) Tämän päivän koulu on haasteellisempi ja vaativampi kuin ennen. Moninkertaistunut tietomäärä ja koulutuksen muodostuminen elämässä menestymisen perusedellytykseksi asettaa koulujen tavoitteet korkealle. Samaan aikaan lasten ja nuorten erityisen tuen tarve sekä psyykkiset ongelmat ovat lisääntyneet. (Koulutuspoliittinen selonteko 2006.) Nuorisokulttuurin, median ja internetin vaikutus lapsien ja nuorien arvomaailmaan on suuri. Yhteiskunnan arvojen koveneminen, työelämän kilpailu, epävarmuuden lisääntyminen ja perherakenteiden muuttuminen kuluttavat samanaikaisesti vanhemmuuden voimavaroja. Nämä infrastruktuurin muutokset heijastuvat vastuun siirtämisenä entistä enemmän perheen ulkopuolelle, esim. kouluun. Kouluun kohdistuvat odotukset sisältävät entisiä kodille ja huoltajille kuuluvia vastuita. (Koulutuspoliittinen selonteko 2006) 7

9 Kansanterveyslain (66/1972/3.luku/uudistettu kansanterveyslaki ) mukaan kunnan tulee edistää ja valvoa kouluyhteisön terveellisyyttä ja turvallisuutta ja luoda mahdollisuuksia opettajien ja oppilashuollon yhteistyöhön oppilaan terveyden edistämisessä. Sosiaali- ja terveysministeriön (2006) terveyden edistämisen laatusuositusten sekä kansanterveyslain (Kansanterveyslaki 66/1972 muut.928/2005, 14. /5) mukaan koulutus- ja sivistyspalvelujen yhtenä tehtävänä on edistää koulujen myönteistä ilmapiiriä, hyvää vuorovaikutusta ja fyysistä ympäristöä edistäen kouluviihtyisyyttä, turvallisuutta ja oppimista. Edellisen perusteella tapakasvatusta kouluissa tulee tarkastella myönteisten rajojen merkityksen näkökulmasta, sillä käyttäytyminen on aina sidoksissa aikaan ja kontekstiin. Erilaisissa elämäntilanteissa olevan ihmisen kohtaaminen vaatii vuorovaikutustaitoja, jotka perustuvat hyväksyttäviin, merkittäviin sekä tavoiteltaviin hyviin käytöstapoihin. Tapakasvatuksessa on kyse koko koulun toiminnasta, josta yksikään opettaja ei voi sanoutua yksin irti. Tapakasvatus perustuu pitkään toistuvan myönteisen saman viestin eteenpäin viemistä useista eri näkökulmista. (Gyldén 1996, 41; Lindström 1996, 11 14; Takala 1996, ) Myös kouluterveydenhuollolla on suuri haaste, sillä nuoruudessa opitut tiedot, asenteet ja käyttäytyminen vaikuttavat terveystottumuksiin ja terveyteen aikuisiässä (Pietilä, Eirola & Vehviläinen-Julkunen 2002, 49). Oppilaan terve itsetunto on keskeinen tavoite koulutuksessa, johon sisältyvät myös suomalaiseen kulttuuriin kuuluvat hyvät tavat ja kohtelias käytös. Myös oppilaat itse ovat kiinnostuneita ja motivoituneita opiskelemaan sekä oppimaan hyviä tapoja ja erilaisten tilanteiden hallintaa (Takala 1995, 21). Kansainvälistyminen on olennainen osa tätä päivää, jolloin on perusteltua tutustuttaa oppilaat myös muiden maiden kulttuureihin ja tapoihin sekä harjaannuttaa monikulttuuriseen kanssakäymiseen. (Vasara 1996, 29.) Koulussa infrastruktuurin muutokset voivat tulla esiin monilla tavoin. Esimerkkinä näistä ovat mm. koulukiusaamisen eri ilmenemismuodot, psyykkisesti sairaat tai muuten erityistuentarpeessa olevien lasten ja nuorten potentiaalinen syrjäytymisriski, käytöstapojen väheneminen, monikulttuurisuuteen kohdistuvat asenneongelmat, vastuunkantamisen siirtäminen kodilta koululle ja lapsen ja nuoren itsensä huolehtimisen taitojen heikkeneminen. Sivistysvaltiolle tyypillinen korkea hyvinvointi osoittaa murenemisen tai heikkouden merkkejä, kun yksilöiden toimintakyky osoittautuu puutteelliseksi ja teknologiariippuvaiseksi. Peruskoulun oppilaiden terveys- ja tapakäyttäytymisen pyrittiin parantamaan kolmikantailmiönä vuosina AMK-opiskelijoiden, peruskoulun oppilaiden, peruskoulun ja ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Tässä kehittämisessä on tuotettu tai siirretty uutta tietoa, kokemuksia, asiantuntijuutta ja osaamista. Käsillä oleva peruskoululaiskysely liittyy tähän yhteistyöhän. Yhteistyön perustana ovat koulutuspoliittiset tavoitteet, peruskoulun odotukset terveys- ja tapakasvatuksesta sekä AMK-opiskelijan itselleen asettamat tavoitteet. Hankkeessa oppi työskentelemään yhdessä peruskoulun hallinnon, opettajien, terveydenhoitajien, kuraat- 8

10 torien, oppilaiden ja vanhempien kanssa siten, että ammattikorkeakoulu osallistui aidosti ympäröivän yhteiskunnan ja sen organisaatioiden ja toimintojen kehittämiseen. Tämän kartoituksen tavoitteena oli pureutua tutkimuksellisin keinoin lasten ja nuorten terveys- ja tapakäyttäytymiseen kohdennetuilla alueilla. Tutkimus toteutettiin terveys- ja tapakasvatushankkeessa mukana olevissa peruskouluissa Kotkassa, Haminassa, Pyhtäällä, Miehikkälässä ja Virolahdella. 9

11 2 Tutkimusongelmat Seuraavassa käsitellään niitä tutkimuskysymyksiä, joiden avulla tutkittiin Etelä- Kymenlaakson luokan peruskoululaisten terveys- ja tapakäyttäytymistä. Seuraavassa esitellään tämän tutkimuksen tutkimusongelmat: 1. Miten oppilaat käyttäytyvät koulussa? 2. Millaiset asiat haittaavat koulutyötä? 3. Millainen tilanne koulussa on kiusaamisen suhteen? 4. Miten kotiväki tukee koulunkäyntiä ja on kiinnostunut siitä? 5. Millaiseksi oppilaat kokevat oman olonsa? 6. Miten lapset suhtautuvat tupakkaan ja päihteisiin? 7. Miten lapsi käyttää internetiä ja televisiota? 8. Miten oppilaat kokevat kouluruokailun? 9. Millaista ravitsemusta lapsi syö? 10. Miten lapsi huolehtii omasta hygieniastaan? 11. Millaisia nukkumistottumuksia lapsilla on? 10

12 3 Teoreettisia lähtökohtia 3.1 Oppilaan kasvu ja kehitys koulussa Peruskouluja säätelevä koululaki ja opetussuunnitelmat korostavat oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen edistämistä ja velvoittavat kehittämään oppimisympäristön turvallisuutta, oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä. Kouluissa tervettä kasvua ja kehitystä tukee terveystiedon opetus. Lisäksi opetus tulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että koulussa olo edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. (Perusopetuslaki 628/1998.) Terveen kasvun ja kehityksen lisäksi laissa otetaan kantaa lapsen käyttäytymisen kehittymiseen. Koulussa tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Kaikilla lapsilla on koulussa oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tämän toteuttamiseen tähtää se, että opetussuunnitelman yhteydessä on suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Edellä mainittujen asioiden noudattamista myös seurataan ja valvotaan. (Perusopetuslaki 628/1998.) Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen. Oppilashuolto sisältää opetussuunnitelman mukaisen oppilashuollon, kansanterveyslaissa tarkoitetun kouluterveydenhuollon sekä lastensuojelulaissa tarkoitetun kasvatuksen tukemisen. (Perusopetuslaki 628/1998.) 3.2 Lasten ja nuorten terveys Lasten henkinen terveys Lasten ja nuorten masennus ja mielialahäiriöt ovat yleisempiä kuin luullaan. Ennen nuoruusikää depressiota ilmenee 1 2,5 % lapsista. Kymmenen vuoden iän jälkeen masennustilat yleistyvät siten, että vakavasta masennuksesta kärsii ja vajaa 5 % lapsista. (Huttunen 2008.) Monien muiden teollisuusmaiden tavoin lasten ja nuorten psykososiaalisen terveyden ongelmat ovat myös Suomessa kasvamassa. Tutkimusta ja hoitoa vaativia psyykkisiä häiriöitä todetaan ainakin 10 % alle 12-vuotiaista lapsista, % yli 12-vuotiaista lapsista ja % nuorista. Alle 12-vuotiailla lapsilla on mm. masennusta, joka näyttäytyy pettymyksenä, henkisenä pahoinvointina, uupumuksena, ahdistuneisuutena, unihäiriöinä, huonona keskittymiskykynä ja yleisenä kielteisyytenä. Muita lasten terveyttä murentavia tekijöitä ovat kiusaaminen. Kymmenesosa lapsista kärsii oppimis- tai kehi- 11

13 tysongelmista. Osa lapsiperheistä ei kykene antamaan riittävän hyvää pohjaa lapsen psyykkiselle kehitykselle. Lapset kokevat itsensä henkisesti yksinäiseksi, koska perheen elämäntyyli on nykyään kiireinen. Sairauksista astma, allergiat ja diabetes ovat yleistymässä. (Rajantie & Perheentupa 2005, ) Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn mukaan 13 % yläluokkalaisilla on esiintynyt myös masennusta. Kymenlaaksossa nuorten peruskouluikäisten masentuneisuus on ollut yleisempää eteläsuomalaisiin muihin nuoriin verrattuna. (Luopa, Harju, Puusniekka, Jokela, Kinnunen & Pietikäinen 2008.) Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan vuotiaista nuorista koki 84 % terveytensä hyväksi (Rimpelä ym. 2007). Oppilaiden hyvinvointi koulussa ilmenee koulun olosuhteiden, ihmissuhteiden, terveydentilan ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksien kautta. Oppilas toteuttaa itseään voidessaan käyttää taipumuksiaan opinnoissa ja saadessaan siihen rohkaisua ja kannustusta. (Konu, Lintonen & Rimpelä 2002, ) Kainulaisen (2002, 42 59) mukaan nuorten mielenterveyteen vaikuttavat tasapainoisuus, itsetunto, ihmissuhteet, perhe ja koulu sekä päihteet. Ala-asteikäisenä lapsi rakentaa omaa minuuttaan osittain muiden odotusten suuntaamana. Nuorilla tytöillä on ollut havaittavissa ongelmia ruumiinkuvansa hahmottamisessa. Paineita ulkonäkövaatimuksille tulee elinympäristössä tapahtuneiden muutosten takia, jolloin on olemassa riski mm. syömisongelmien kehittymiseen. Sekä tyttöjen että poikien toiveissa on pysyä hoikkana, mikä saattaa johtua siitä, että erityisesti lihavuuteen liittyvää kiusaamista pelättiin. (Lähde 2006, ) Kielteinen ilmapiiri ja ongelmat kotona tai koulussa, kuten koulukiusaaminen aiheuttavat nuorelle mielenterveyttä heikentävää turvattomuutta. Tärkeää on huomata myös nuoren kokema stressi mm. oman menestymättömyyden takia. Opettajat voivat havaita nuoren ongelmat koulunkäynnin laiminlyöntinä ja poissaolojen lisääntymisenä (Halonen 2006, 28). Masentuneilla nuorilla on enemmän tyytymättömyyttä elämäänsä ja terveyteensä sekä koulukielteisyyttä kuin ei-masentuneilla nuorilla. Kiusaamista tai menestymättömyyttä koulutehtävissä ei sen sijaan esiintynyt erityisesti masentuneiden joukossa. (Matilainen 2004, ) Suhtautuminen tupakointiin ja päihteisiin Tässä tutkimuksessa päihteillä tarkoitetaan Pirskasen (2007) tutkimuksen mukaisesti alkoholia, huumausaineita, tupakkaa riippuvuutta aiheuttavana aineena ja muita aineita, joihin tässä luetaan liuotinaineet ja lääkkeet. Yleisesti on kiinnitetty huomiota nuorten päihteiden käytön aloittamiseen entistä nuorempana, humalahakuiseen käyttäytymiseen, huumekokeilujen yleistymiseen, ystävien ja vanhempien merkitykseen sosiaalisena tukena sekä tupakoinnin ja päihdekäytön yhteyteen. (Paavolan, Vartiainen & Haukkala 2004, ) Kuitenkin kouluterveyskyselyn mukaan yläkoululaisten ja lukiolaisten terveystottumukset ovat parantuneet 2000-luvulla, etenkin viime vuosina. Aiemmin koettu alkoholin, tupakan ja huumeiden lisääntyvä käyttö alkoi vähentyä. Tämä suuntaus on Suomen 12

14 terveyspolitiikan mukainen, koska tavoitteena on nuorten päihteiden käytön ehkäiseminen, varhaisen puuttumisen menetelmien kehittäminen sekä alkoholijuominen riskikäytön ja kokonaiskulutuksen vähentäminen. Päivittäinen nuorten tupakointi on yläkoulussa noin 14 % ja lukiossa 11 %. Noin viidesosa yläkoululaisista ja neljännes lukiolaisista ilmoitti käyttävänsä alkoholia humaltuakseen. Oppilaiden sosiaalinen paine huumaavien aineiden käyttöön myös pieneni. (Pietikäinen 2007; Rimpelä, Rainio, Huhtala, Lavikainen, Pere & Rimpelä 2007; vrt. Rajantie & Perheentupa 2005; vrt. Kansanterveyslaitos 2007.) Alakouluikäisillä päihteiden käytön riskinä voidaan pitää huonoa suhdetta opettajiin ja ystäviin sekä ongelmia koulunkäynnissä (Opari 2006). Tupakointiriippuvuus voi kehittyä nopeasti jo vähäisen altistuksen seurauksena. Nuorella merkittäviä vaikuttajia tupakoinnin aloittamisessa ovat ystävien ja vanhempien tupakointi sekä huono koulumenestys. Tupakoinnilla on lukuisia haitallisia terveysvaikutuksia. (Kansanterveyslaitos 2007.) Lasten ravitsemus ja painon hallinta Peruskoulujen terveyden edistämistyössä tavoitteena on edistää lasten ja nuorten ja perheiden terveellisiä ruokatottumuksia (SL 453/2001). Yhä useampi suomalainen lapsi on lihava. Aapron, Karjalaisen, Hyvösen & Hämäläisen (2006) tutkimuksen mukaan lapsista ylipainoisia oli kahdeksan prosenttia, lihavia neljä prosenttia ja alipainoisia neljä prosenttia. Tyttöjen ja poikien välillä ei ollut eroja. Merkille pantavaa on se, että lasten fyysinen terveys on parempi kuin koskaan, mutta juuri lihavuus on suuri uhka. Ylipainoisten lasten ja nuorten määrä on lähes kolminkertaistunut viimeisen parin vuosikymmen aikana. Lasten ylipainon ja lihavuuden syynä on syödyn ja kulutetun energian välinen epätasapaino, mutta syitä liialliseen syömiseen ja vähäiseen liikuntaan tiedetään vähän. (Kärkkäinen 2007, ) Dieettien asemasta on korostettava terveellisiä elämäntapoja, koska väärät ravintottumukset ovat osasyynä lihavuuden syntymiseen. Liikuntaympäristö, ravintotottumukset ja mahdolliset mielenterveyden ongelmat (itsetunto-ongelmat, masennus) ovat mahdollisesti yhteydessä toisiinsa. Mikäli ruuan määrää korostava amerikkalainen ruokakulttuuri leviää, vie se yhä enemmän pois eurooppalaisen ruuan laatua ja ruokaseuraa korostavasta ajattelusta. (Kärkkäinen 2007, 15.) Vuodesta 1985 suomalaisten syömien energiapitoisten pikaruoka-annosten määrä on kymmenkertaistunut. Virvoitusjuomien osuus on suuri lasten ja nuorten ylipainoon. Epäterveellinen ruoka sisältää runsaasti rasvaa, sokeria tai suolaa ja runsaasti energiaa. Lapsilla ja nuorilla erityisesti sokeripitoisten virvoitusjuomien, makeisten ja välipalojen sekä erilaisten sokeria ja rasvaa sisältävien pikaruokien kulutus on lisääntynyt. Ruokakulttuurin muutokseen vaikuttavat mm. perheiden ajankäyttö, voimakas nuoriin suuntautuva mainonta ja markkinointi. Syömiseen liittyvillä arjen valinnoilla aikuiset edistävät ja ylläpitävät lähipiirissään olevien lasten terveyttä. Lapsi kiinnostuu asioista, jotka koskettavat häntä tänään. Alle 12-vuotiaiden ohjausta toteuttavat pääasiassa aikuiset. (Rajantie & Perheentupa 2005, ) 13

15 Maidon terveellisiä vaikutuksia lapsen kasvuun ja kehitykseen korostetaan Suomen virallisten ravitsemussuositusten perusteella. Tätä kantaa tukee myös tutkimustulos, joka julkaistiin tiistaina Bristolin yliopiston ja Queenslandin lääketieteellisen instituutin pitkäaikaistutkimuksessa British Medical Journal -lehdessä. Sen mukaan lapsena juotu maito saattaa pidentää ikää, vahvistaa luustoa ja ehkäisee halvauksilta. Tutkimusta varten jäljitettiin brittiperhettä, joita oli tarkasteltu 1930-luvulla. Vuoteen 2005 mennessä yli tutkitusta oli kuollut 34 prosenttia. Niissä perheissä, joissa oli nautittu paljon kalsiumpitoisia maitotuotteita, kuolleita oli neljännes muita perheitä vähemmän. Tutkimuksen mukaan reilu puoli litraa maitoa päivittäin juoneilla oli jopa 60 prosenttia muita pienempi mahdollisuus saada halvaus. Tutkimuksessa huomioitiin se, että maitoa juoneet lapset tulivat varakkaista perheistä ja söivät keskimääräistä terveellisemmin. Kouluruokailun kehittäminen, terveellisten välipalojen tarjoaminen koulupäivän aikana sekä koululiikunnan ja koulutilojen laajempi käyttö ovat kouluyhteisön haasteita. Kouluterveydenhuollossa on tavoitteena varhaisessa vaiheessa löytää ylipainoiset lapset ja ottaa yhteyttä heidän perheisiinsä. Tutkimusten mukaan haasteeksi on koettu motivaation herättäminen huoltajissa ja lapsissa toimia ja valita terveellinen ruokavalio ja elämäntavat ennaltaehkäisevässä mielessä (Saha 2007, 19 20). On tarpeen yhä enemmän kiinnittää huomiota yhteiskunnallisiin tekijöihin, jotka vaikuttavat yksilön ajattelutavan ja toiminnan taustalla. (Kärkkäinen 2007, ) Lapsille markkinoiduista ruuista suurin osa on epäterveellisiä. 3.3 Lasten ja nuorten tapakäyttäytymiseen liittyvät haasteet Puhtaus ja ympäristön siisteys Nuorten käsityksiä puhtaudesta on kirjoitettu vähän, vaikka puhtaus on teema, joka liittyy ajankohtaisiin hyvinvoinnin, terveellisyyden ja onnellisuudentunteen kysymyksiin. Pallarin tutkimuksen (2006) mukaan nuoret tunnistavat puhtauden laajaksi itseään koskevaksi asiaksi, johon kuuluu myös ympäröivä luonto. Nuorille puhtaus on sekä henkilökohtainen että yhteisöllinen asia. Pallarin tutkimuksessa (2006) nuorten omat puhtauskäsitykset saatiin esiin ainekirjoitusten avulla. Nuorten tarinat puhtauden maailmasta rajautuivat kodin, koulun ja vapaa-ajan ympäristöön. Puhtaus on kulttuurisidonnaista. Puhtautta voidaan tutkia teoistamme, tottumuksistamme, tavoistamme tai puhutusta kielestä. Puhtaus määrittelee konkreettista siisteyttä, omantunnon asioita, liittyy elämän hyvyyteen ja elämänhallintaan. Tyttöjen ja poikien välillä on eroja. Metsä Tissuen teettämä Kansainvälinen kouluhygienia -tutkimus keväällä 2009 toteutettiin sähköpostikyselynä. Siinä selvitettiin oppilaiden wc-käyttäytymisen lisäksi heidän asenteitaan ja toiveitaan kouluvessojen suhteen. Tutkimus tehtiin Suomen lisäksi Puolassa, Saksassa ja Iso-Britanniassa. Vastaajina oli 7 19-vuotiaita oppilaita sekä 7 14-vuotiaiden lasten vanhempia. Kaikkiaan kyselyyn osallistui 14

16 4 355 ihmistä, joista suomalaisia vastaajia oli Tutkimukseen osallistuneista suomalaisista oppilaista 44 prosenttia ilmoitti jättävänsä kätensä pesemättä, koska tarjolla ei ollut paperia niiden kuivaamiseen. Koululaisten vatsatauteja voitaisiin vähentää huomattavasti, jos lapset puhdistaisivat kätensä sairaaloista tutuilla käsihuuhteilla ja pulpettien pinnat pyyhittäisiin voimakkaalla puhdistusaineella päivittäin. Flunssaa ja kuumetta nämäkään toimenpiteet eivät vähentäneet, todettiin asiaa selvittäneessä yhdysvaltalaistutkimuksessa. Tutkimukseen osallistui 285 yhdysvaltalaista luokkalaista. (Duodecim 2008.) Suun hygienia on ala-asteen oppilaille tärkeää, koska suun terveyden laiminlyönnillä suun hygienia ja hampaiden kunto kärsii. Suussa voi elää satoja mikrobilajeja, jolloin suun ja koko purentaelimen terveydentila vaikuttaa ihmisen kokonaisterveyteen ja hyvinvointiin. (Mäkinen 1997, ) Kouluterveyskyselyssä yli 60 % kertoi, että ei pese hampaita kahta kertaa päivässä, mikä on yleinen suositus. Kaksi kertaa pesevien joukossa oli suurin osa tyttöjä. Pojat pesevät useimmiten hampaansa vain kerran päivässä. Kymenlaakson osalta peruskoululaisista pojista 78 % ja lukiolaisista 67 % harjaa hampaansa harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä. (Luopa, Pietikäinen, Puusniekka, Jokela & Sinkkonen 2006.) Koulunkäynti ja koulukäyttäytyminen Koulukiusaaminen on huolestuttavaa, koska kiusaamisen aiheuttama stressi vaikuttaa lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin. Tilastojen mukaan kerran viikossa koulukiusaamisen kohteeksi joutuneiden peruskoulun yläluokkien oppilaiden määrä on noussut seitsemästä prosentista kahdeksaan viimeisten seitsemän vuoden aikana. Yläluokkalaisilla kiusaaminen oli hieman lisääntynyt 2000-luvulla (6 % -> 8 %). Samaan aikaan opiskeluvaikeuksia on ilmaantunut noin kolmasosalle oppilaista. Koulukiusaaminen on yleisintä alaluokilla, joissa sitä esiintyy saman verran tyttöjen ja poikien keskuudessa, mutta yläasteella poikien osuus on tyttöjä suurempi myös Kymenlaaksossa. (Luopa, Pietikäinen & Jokela 2008.) Kiva koulu -hankkeessa selvitettiin kiusaamista alakoulussa. Kiusattuja oli 16,3 % ja kiusaajia 6 % lasten (n= 7 292) kertoman mukaan. Kiusaaminen oli yleisempää kolmannella (20,3 %) kuin viidennellä luokalla (13,9 %). Kiusaaminen kosketti useammin poikia kuin tyttöjä. Kiusaamisen vakavuudesta kertoo sen kesto, koska lähes kolmasosa kiusatuista oli ollut kiusaamisen kohteena vuoden ajan (Kärnä 2007, 49). Samat oppilaat joutuvat kiusaamisen kohteeksi sekä koulussa että vapaa-ajalla. Sekä oppilaiden että opettajien mielestä välitunneilla on suurin riski joutua kiusatuksi ja oppilaiden mielestä tunneilla toiseksi eniten. Kiusaamiskyselyn mukaan opettajat eivät havaitse helposti kiusaamistilanteita koulussa, mikä on huolestuttavaa. (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2007.) 15

17 Hamarus (2006) toteaa väitöstutkimuksessaan, että kiusaamistilanteet tapahtuvat vuorovaikutustilanteissa, joiden havaitseminen ja tunnistaminen kiusaamiseksi ovat vaikeaa. Vuorovaikutuksen erilaiset ilmentymät, esimerkiksi äänensävy oppilaiden kesken, saattaa johtaa opettajan tulkinnan väärille poluille. Oppilaat kiusaavat toisiaan oppilaskulttuurissa halveksituilla alueilla esimerkiksi lihavuudella, mikä johtaa välttämään tällaista kehollisuutta. Tämä muovaa luokan keskinäisiä arvostuksia ja käyttäytymistä. Ulkopuolinen puuttuminen kiusaamiseen koetaan helpottavana, koska oppilaat kokevat keskinäisen pelon aiheuttamaa yhteisöllisyyttä, ja se ahdistaa muita. Näin eristetään esimerkiksi yhteisöstä oppilas ulkopuolelle. Hamaruksen (2006) mielestä kiusaaminen tulisikin saada kouluissa laajan tulkinnan käsittäen myös oppilaan sosiaalisen turvallisuuden Internetin ja television käyttötottumukset Internet oikein käytettynä on lapsille luonteva väline osana elämää. Lapset ja nuoret ovat olleet edelläkävijöitä suomalaisen tietoyhteiskunnan rakentumisessa. Kuitenkin suomalaisen yhteiskuntarakenteen muuttuessa lapset viettävät entistä enemmän aikaa omissa oloissaan myös intenetissä. Internetiä on alettu käyttää viihtymistarkoituksessa osana koululaisten sosiaalista ja emotionaalista kehitystä muokaten identiteettiä, ihanteita ja elämäntyyliä. (Forsberg & Pösö 2001, ) Lasten on kuitenkin vaikea hahmottaa internetin riskejä ja sitä, kuinka vuorovaikutus virtuaalimaailmassa on erilaista kuin reaalimaailmassa (Kauppinen 2007, 38 40). Kun viestintävirasto tutki vuonna 2008 television ja tietokoneen käyttöä perheissä, kävi ilmi, että suurimmassa osassa lapsiperheitä vanhemmat pyrkivät rajoittamaan lastensa sähköisen median käyttöä jollain tavalla. Yleisimmin rajoitetaan television katselua: noin 80 prosenttia vanhemmista kertoo käyttävänsä jonkinlaisia rajoituskeinoja. Eniten käytetään kellonajan ja ohjelmien sisällön mukaan tapahtuvaa rajoittamista. Selvästi harvemmin, mutta kuitenkin joka toisessa perheessä rajoitetaan television katseluun käytettyä kokonaisaikaa. Internetin käyttöä rajoitetaan lapsiperheissä hieman harvemmin kuin television katselua, erityisesti kun on kyse kellonajan tai sisällön suhteen tapahtuvasta rajoittamisesta. Sen sijaan tietokoneella käytettyä kokonaisaikaa pyritään rajoittamaan enemmän. Kotimaisten tvkanavien käytössä olevat ikärajamerkinnät ja niitä vastaavat lähetysajat eivät edelleenkään ole kovin aktiivisesti lasten vanhempien mielessä, sillä niiden muistaminen vaatii sanallista auttamista haastattelutilanteessa. Lapsilla on yhä useammin oma televisio. Kun perheessä on yksi lapsi, 22 prosentilla heistä on oma vastaanottimensa. Kun yksilapsisissa talouksissa on useampia vastaanottimia, 38 %:lla lapsista on oma henkilökohtainen televisionsa. (Nurmela 2008, 6, 18.) 16

18 3.3.4 Nukkumisen merkitys Lasten nukkumistottumukset ovat viime vuosina muuttuneet siten, että nukkumaanmenoajat ovat myöhentyneet, yöuni on lyhentynyt ja aamuisin lapset kokevat entistä enemmän itsensä väsyneeksi. Kun tutkittiin pitkittäistutkimuksella vuosien 1994 ja 1998 välillä lasten nukkumista todettiin, että 13-vuotiaat nukkuivat korkeintaan 7-tuntia yössä (Tynjälä, Villberg & Kannas 2002, ) Kuitenkin alakoululaisen tulisi nukkua noin 10 tuntia yössä. Mikäli lapsi nukkuu tarpeeksi, ei nuorella koululaisella esiinny päiväväsymystä. Käytösongelmat ovat yksi ilmeinen unenpuutteen mukanaan tuoma ongelma. Unen puutteen arvellaan vaikuttavan myös ihmisen terveyteen mm. tunne-elämän tasapainottomuutena ja masennuksena. Lisäksi monet aivojen toiminnot heikkenevät univajeessa siten, että muisti ja keskittymiskyky heikkenevät. (Saarenpää-Heikkilä 2007, 18 23, ) Harrastusten ja koulutyön määrä olisi tasapainotettava niin, että vuorokauden tunnit riittävät myös nukkumiseen. Tässä vanhemmat voisivat olla esimerkkinä ja tarkistaa omaa rytmiään ja toimia esimerkkinä hyvissä nukkumistavoissa. (Saarenpää-Heikkilä 2007, 49.) 17

19 4 Kyselyn toteuttaminen 4.1 Tutkimusaineisto ja sen keruu Tämä kyselytutkimus kohdistettiin kaikille Terveys- ja tapakäyttäytyminen -hankkeessa mukana oleville Kotkan, Haminan, Virolahden, Miehikkälän ja Pyhtään luokan koululaisille. Tutkimuksen perusjoukon muodostavat kaikki luokkalaiset. Kyseessä on kokonaistutkimus, koska kaikilla peruskoulujen luokkalaisilla on ollut mahdollisuus kuulua joukkoon. (Vilkka 2007, 51.) Tutkimuksessa päädyttiin kyselyyn aineiston keräämiseksi, koska tutkittavia on paljon ja kunnat sekä peruskoululaiset ovat alueellisesti hajallaan. Laaja aineisto on tärkeä tulosten luotettavuuden, tarkkuuden ja yleistettävyyden kannalta (vrt. Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2005, ) Koska tutkimuksessa on mukana koko perusjoukko, on tutkimus tältä osin edustava ja pystyy vastaamaan asetettuihin tutkimusongelmiin. Myös otantaan liittyvät epävarmuustekijät on suljettu pois. Sähköisesti toteutetussa standardoidussa kyselyssä haluttiin tietoa lasten mielipiteistä, asenteista, ominaisuuksista ja käyttäytymisestä liittyen terveys- ja tapakäyttäytymiseen. Kyselylomakkeella kysyttiin kaikilta perusjoukkoon kuuluvilta lapsilta samat asiat, samassa järjestyksessä ja samalla tavalla. Kyselyyn vastattiin internetissä. (Hirsjärvi ym. 2005, 182.) Muistutus vastaamisesta lähetettiin kouluille sähköpostilla ja huhtikuussa toinen. Jotkut koulut ottivat yhteyttä ja pyysivät lisäaikaa vastaamiseen. Viimeiset vastaukset kirjattiin toukokuun loppupuolella. Lupa kyselyyn oli olemassa, koska kysely liittyi Terveys- ja tapakäyttäytyminen -hankkeen toimenpiteisiin. Tavoitteet ja toimenpiteet hankkeeseen asetettiin yhdessä kuntien opetus- ja sivistysjohtajien kanssa. Lisäksi rehtorit, vanhemmat ja lapset informoitiin kyselystä hyvin (liitteet 1, 2 ja 3). Yksi koulu halusi postissa paperiversion. Koulussa vastattiin ensin paperilomakkeeseen ja sen jälkeen koodattiin ne tietokoneelle. Vastaamisaktiivisuus saattaa vaikuttaa vastausten saamiseen. Siksi tärkeää on miettiä ajankohta, milloin kysely vastaajille lähetetään. Voi olettaa, että maaliskuu kyselyn toteuttamiskuukautena kouluissa on hyvä. Siitä huolimatta vastaamisaika venyi. Vastaamisaikaa haluttiin antaa riittävästi kadon vähentämiseksi. Lisäksi tiedottamisella ja lomakkeen huolellisella laadinnalla pyritään vähentämään katoa. Saatekirjeissä motivoitiin vastaamaan ja korostettiin oppilaiden antamien tietojen tärkeyttä. (vrt. Karjalainen 2000, ) Kuntakohtaisesti kyselyyn osallistuneiden koulujen luokkalaisten kokonaismäärät olivat seuraavat: Kotka 1805, Pyhtää 227, Hamina 679, Miehikkälä 69 ja Virolahti 114 oppilasta luokkalaisia oli yhteensä kyselyn toteuttamisaikaan 2894 oppilasta. 18

20 Taulukko 1. Kuntakohtaiset oppilaiden kokonaismäärät ja luokkalaisten kyselyyn vastanneiden määrät kunnittain ja koulukohtaisesti Kotkan koulut ja oppilaat Poika Tyttö Vastanneet Aittakorven koulu Hakalan koulu Haukkavuoren koulu Hovinsaaren koulu Jäppilän koulu 5 5 Karhuvuoren koulu Koivulan koulu Metsolan koulu Mussalon koulu Otsolan koulu Pihkoon koulu Rauhalan koulu Ruonalan koulu Tiutisen koulu Toivo Pekkasen koulu Kotkan koulujen oppilaita yhteensä Yhteensä 744 Hamina Poika Tyttö Vastanneet Aseman koulu Haminan keskuskoulu Husulan koulu Ruissalon koulu Vehkalahden koulu Vilniemen koulu Haminan koulujen oppilaita yhteensä Yhteensä 103 Virolahti Poika Tyttö Vastanneet Klamilan koulu Virojoen koulu Virolahden koulu Virolahden koulujen oppilaita yhteensä Yhteensä 73 Pyhtää Poika Tyttö Vastanneet Hirvikosken koulu Huutjärven koulu Pyttis svenska skola Suur-Ahvenkosken koulu Pyhtään koulujen oppilaita yhteensä Yhteensä 59 Miehikkälä Poika Tyttö Vastanneet Miehikkälän koulujen oppilaita yhteensä

21 4.2 Kyselylomakkeen laadinta Kyselylomake (liite 4) kehitettiin tätä tutkimusta varten. Osaa mittarista olivat laatimassa lehtorit Mirja Nurmi ja Mauna Kriktilä. Tutkimusongelmien mukaisia terveyspoliittisista lähtökohdista ja aikaisemmista tutkimuksista nousseita keskeisiä tutkittavia aiheita oli yhdeksän, jotka olivat seuraavat: koulukäyttäytyminen, koulukiusaaminen, internetin käyttö, käsitys omasta olotilasta, koulunkäyntiin liittyvät ajatukset, suhtautuminen tupakointiin ja päihteisiin, syöminen, henkilökohtainen ja ympäristön puhtaus sekä nukkumistottumukset. Lomakkeessa oli lisäksi kysymyksiä oppilaiden taustatekijöistä, jotka ovat yhteydessä oppilaiden terveys- ja tapakäyttäytymiseen. Taustatietoja oli yhdeksän, jotka olivat seuraavat: 1) ikä, 2) sukupuoli, 3) pituus 4) paino 5) keskimääräinen nukkumisaika 6) luokkataso 7) koulu 8) kotimaa muu kuin Suomi ja 9) kotona puhuttu kieli. Taustatietojen avulla haluttiin kuvata vastaajien laadullista profiilia. Asioita lomakkeessa on pyritty ilmaisemaan kyselylomakkeessa niin selkeästi, että jokainen oppilas vastatessaan ymmärtää kysymykset samalla tavalla. Tämä on kyselytutkimuksen luotettavuuden ja yleistettävyyden kannalta tärkeä asia. Kyselylomake esitestattiin kahdella kohderyhmän ikäisellä oppilaalla, jonka perusteella kysymyksiin tehtiin joitakin äidinkielellisiä tarkistuksia ja lisättiin teemaotsakkeet selkiyttämään kokonaisuutta. (ks. Vilkka 2007, ) Lomakkeen kysymykset olivat laatueroasteikollisia (sukupuoli), järjestysasteikollisia (väittämät), suhdelukuasteikollisia (nukkumisaika) sekä dikotomisia (kyllä ei) (ks. Vilkka 2007, 49 50). Järjestysasteikollisista kysymyksistä jätettiin pois en osaa vastata -vaihtoehto. Tällä menettelyllä haluttiin selkeämpää erottelevuutta. Laaditun kyselylomakkeen sähköisen version teki Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ohjelmistoakatemia. Taulukko 2. Oppilaiden terveys- ja tapakäyttäytymisen muuttujat ja niitä vastaavat kysymykset Muuttuja Kysymyksen numero Taustamuuttujat 1 8 Omat käytöstavat 1 14 Omaa elämää ja koulutyötä haittaavat tekijät Koulukiusaaminen Internetin käyttö Käsitys omasta olotilasta Koulunkäyntiin liittyvät ajatukset Suhtautuminen tupakointiin ja päihteisiin Syömiseen liittyvät tottumukset Henkilökohtainen puhtaus ja ympäristöstä huolehtiminen Nukkumistottumukset

22 4.3 Kyselyn luotettavuus Kyselyn heikkoutena voidaan pitää sitä, että kysely tehtävänä on pinnallinen, vastaajat voivat jättää vastaamatta ja ymmärtää kysymykset toisin kuin tutkija on tarkoittanut (Hirsjärvi ym. 1997, 191). Vastausprosenttia pyrittiin nostamaan sillä, että alustava OPIT-kysely hylättiin, koska kävi ilmi, että OPITin kautta toteuttaminen olisi ollut hankalaa. Sen sijaan laadittiin sähköinen lomake ja erillinen Internet-osoite, joka lähetettiin kouluihin rehtorille. Internet-osoitteen kautta vastaaminen on kullekin opiskelijalle helppoa joko koulussa tai kotona. Lisäksi rehtorit, vanhemmat ja lapset informoitiin kyselystä hyvin (liite 2, 3 ja 4). Kyselylomake lähetettiin rehtoreille luotettavuuden varmistamisvaiheessa. Rehtoreilta pyydettiin kommentteja lomakkeeseen ja joitakin saatiinkin liittyen pituuteen ja muutamaan kysymyksen selkeyteen. Kouluja muistutettiin sähköisesti kolme kertaa kyselyn suorittamisesta. Kyselylomakkeen esitestauksella kehitettiin mittarin toimivuutta, selkeyttä ja ymmärrettävyyttä (Vilkka 2007, 78 79). Joitakin oppilaiden lomakkeita jouduttiin lopulta hylkäämään epäselvien vastauksien vuoksi. Lopulliseksi vastaajien määräksi tuli 1124, mikä oli 40 % vastaajista. Lukuun otettiin mukaan myös tyhjät vastaukset. Tutkimustulosten raportoinnissa pyrittiin objektiivisuuteen ja tulokset raportoitiin avoimesti ja rehellisesti. Vanhemmilta kysyttiin lupa osallistumiseen kotiin lähetetyllä kirjeellä, joten osallistuminen tutkimukseen oli vapaaehtoista. Tutkimuksessa ei kysytty vastaajien henkilöllisyyttä eikä yksittäistä vastaajaa voitu tunnistaa. Sähköiset vastaukset tulivat nimettöminä suoraan matriisiin, joista ei voinut tunnistaa vastaajaa. Aineiston analyysissä noudatettiin huolellisuutta ja tarkkuutta. Tutkimusaineisto käsiteltiin luottamuksellisesti ja se hävitettiin analyysin jälkeen. (Vehviläinen-Julkunen & Paunonen 1997, ) 4.4 Aineiston analyysi Tulosten käsittelyssä on Likert-asteikossa yhdistetty täysin samaa ja lähes samaa sekä täysin eri ja vähän eri -vaihtoehdot. Tällä menettelyllä saatiin tuloksiin erottelevuutta ja täten parempaa vertailtavuutta. Oppilaiden vastaukset tulivat suoraan matriisiin, josta niitä käsiteltiin Excel-ohjelman avulla. 21

23 5 Kyselyn tulokset 5.1 Taustatekijöitä Vastanneiden kokonaismäärä oli 1124 oppilasta. Kotkalaisten vastaamisaktiivisuus oli kaikista parasta. Kotkasta kyselyyn osallistui 15 koulua (744 oppilasta). Haminasta osallistui seitsemän koulua (103 oppilasta), Virolahdelta kolme koulua (73 oppilasta) ja Pyhtäältä neljä koulua (59 lasta). Miehikkälästä ei osallistuttu kyselyyn. Oman koulunsa nimeä ei ilmoittanut 127 oppilasta. Kyselyyn vastasi 618 tyttöä ja 506 poikaa. Eniten vastaajia koko aineistossa oli 11-vuotiaissa koululaisissa 416 (37 %). Seuraavaksi eniten 12-vuotiaissa, 354 oppilasta. Seuraavassa taulukossa 3 kuvataan vastaajien ikää ja sukupuolta. Taulukko 3. Vastaajien ikä ja sukupuoli Pojat Tytöt Kaikki yhteensä Ikä f % f % f % 9 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Kun tarkastellaan luokittaista aktiivisuutta kyselyyn vastaamisessa, voidaan todeta, että vastanneista eniten (40 % = 451 oppilasta) oli 5-luokkalaisia. Neljäsluokkalaisia oli 373 (40 %) vastaajaa, joista 10-vuotiaita oli 236 ja 11-vuotiaita 132. Oppilaista 6-luokkalaisia oli 300 (27 %). Taulukossa 4 kuvataan luokkakohtaista osallistumista kyselyyn, tyttöjen ja poikien osuutta ja vastanneiden ikää vuosiluokittain. Taulukko 4. Pojat ja tytöt luokka ja ikäryhmittäin Sukupuoli Luokka Kaikki Luokan %:a kok. Luokka Ikä Poika Tyttö yhteensä %-jakauma määrästä 4.luokka % % % % 4.luokka Yhteensä % % % 33 % 22

24 5.luokka % % % % 5.luokka Yhteensä % % % 40 % 6.luokka % % % % 6.luokka Yhteensä % % % 27 % Kaikki yhteensä % % % Vastaajista 52 oppilasta eli 5 % kaikista oli muuttanut Suomeen muualta. Suomea puhuttiin lähes kaikissa (97 %) koululaisten kodeissa. Venäjä oli yleisin vieras kieli. Sitä puhuttiin 36 oppilaan kodissa. 32 oppilasta puhui kotona ruotsia ja saamea puhuttiin 10 lapsen kotona. 5.2 Koulukäyttäytyminen Koulukiusaaminen käsitellään omassa kappaleessaan erotteluna muusta käyttäytymisestä. Koulukäyttäytymistä tutkittiin seuraavia käyttäytymistapoja arvioimalla: ystävällisyys, avuliaisuus, kohteliaisuus, vuoron odottaminen, etuilu, ryntäily ja tervehtiminen. Oppilaita pyydettiin arvioimaan omaa käyttäytymistään koulussa. Yleisenä havaintona voi todeta, että poikien koulukäyttäytyminen oli huonompaa kuin tyttöjen. Omia kavereitaan kohteli ystävällisesti suurin osa oppilaista 93 % (f= 1044). Kuitenkin 79 oppilasta ilmoitti kohtelevansa muita oppilaita epäkohteliaasti. Oppilaat olivat yleisesti avuliaita (90 %), mutta 10 % (f=117) oppilaista ei halunnut auttaa muita. Ystävällistä ja avuliasta käytöstä kuvataan taulukoissa 5 ja 6 frekvensseinä ja prosentteina. Taulukko 5. Ystävällisyys oppilaita kohtaan Kohtelen muita oppilaita Poika Tyttö Kaikki yhteensä ystävällisesti f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä)

25 Taulukko 6. Avuliaisuus muita kohtaan Autan muita, jos kykenen Poika Tyttö Kaikki yhteensä f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä) Kuviossa 1 kuvataan ystävällisyyttä ja kohteliaisuutta muita kohtaan frekvenssejä kuvaavina pylväinä. Kuvio 1. Ystävällisyys ja avuliaisuus muita kohtaan Suurin osa oppilaista (88 %) malttoi odottaa omaa vuoroaan (taulukko 7), mutta ongelmallista oman vuoron odottaminen oli 134 oppilaalle (11 %). Edelliseen liittyen vielä suurempi osa 14 % (f= 149) oppilaista etuili koulujonossa (taulukko 8). Pojat käyttäytyivät edellä mainituissa epäkohteliaammin kuin tytöt eron ollessa 2 6 % tyttöihin verrattuna. Koulujonossa etuilussa ja koulun ovista ryntäilyssä (taulukko 9) erot tyttöjen ja poikien välillä olivat vielä suuremmat. Pojat ryntäilivät ja etuilivat (31 % =158 poikaa) % enemmän kuin tytöt. Kaikkiaan 243 oppilasta (22 %) ryntäili kulkiessaan koulun ovista (taulukko 9). 24

26 Taulukko 7. Oman vuoron odottaminen Maltan odottaa vuoroani Poika Tyttö Kaikki yhteensä f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä) Taulukko 8. Etuilu jonossa En etuile jonossa Poika Tyttö Kaikki yhteensä f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä) Taulukko 9. Ryntäily koulun ovissa En ryntäile mennessäni Poika Tyttö Kaikki yhteensä koulun ovista f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä) Yleisen kohteliaisuuden ja koulutovereiden tervehtimisen suhteen oppilaiden käyttäytyminen näytti laadultaan samanlaiselta. 85 % (f= 952) oppilaista koki olevansa kohtelias ja tervehti aina luokkatovereitaan. Vastaavanlaiseen käyttäytymiseen ei sitoutunut 15 % (f=169) oppilasta. Eroa sen sijaan edelliseen oli, kun kysyttiin, että tervehditkö aina koulun aikuisia. Koulun aikuisia ei tervehtinyt 319 oppilasta (28 %). Tervehtimistä kuvataan taulukoissa 10 ja

27 Taulukko 10. Luokkatovereiden tervehtiminen Tervehdin aina Poika Tyttö Kaikki yhteensä luokkatovereitani f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä) Taulukko 11. Koulun aikuisten tervehtiminen Tervehdin aina koulun Poika Tyttö Kaikki yhteensä aikuisia f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä) Kysymyksissä tutkittiin myös huonoa koulukäyttäytymistä. Kiinnostuneita oltiin siitä, missä määrin esiintyi kiroilua, ilkeyttä toisia kohtaan sekä oppitunnilla häirintää. Vastauksista kävi ilmi, että pojat (33 %) kiroilivat enemmän kuin tytöt (19 %). Kaikista vastaajista 74 % ei kiroillut juuri ollenkaan, mutta 10 % kertoi kiroilevansa päivittäin. Lapset kohtelivat pääosin myös muuten toisiaan hyvin, koska 86 % oppilaan mukaan he eivät ole olleet ilkeitä muita kohtaan. Oppilaista 22 % (f= 244) häiritsi muiden oppilaiden koulunkäyntiä. Huonoa käyttäytymistä kuvataan taulukoissa 12 ja 13. Taulukko 12. Koulussa kiroilu En kiroile Poika Tyttö Kaikki yhteensä f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä)

28 Taulukko 13. Ilkeä käyttäytyminen muita kohtaan ja häirintä oppitunnilla En ole ilkeä muille Poika Tyttö Kaikki yhteensä f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä) Häiritsen muita Poika Tyttö Kaikki yhteensä oppitunneilla f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä) Koulukäyttäytymistä kysyttiin myös positiivisten asioiden kautta (taulukko 14, 15 ja 16). Oppilaista 43 % piti siitä, että huomio kohdistui heihin. Pojat (45 %) toivoivat huomiota hiukan enemmän kuin tytöt (39 %). Lähes kaikki (89 %) kiittivät saadessaan jotakin. Tytöt kiittivät poikia useammin (92 %). 17 % pojista ei ollut kiinnostunut muista oppilaista. Tässä osiossa oli eroa tyttöjen ja poikien välillä. Peräti 91 % tytöistä osoitti välittävänsä muista. Taulukko 14. Huomion kohdistuminen itseen Pidän siitä, että huomio Poika Tyttö Kaikki yhteensä kohdistuu minuun f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä)

29 Taulukko 15. Kiittäminen saadessa jotakin Muistan kiittää saadessani Poika Tyttö Kaikki yhteensä jotakin f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä) Taulukko 16. Muista välittäminen Vähät välitän muista Poika Tyttö Kaikki yhteensä f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä) Seuraavaksi kysyttiin seitsemällä väittämällä asioita, jotka haittaavat vastaushetkellä oppilaan elämää ja koulutyötä. Haittaavina tekijöinä huomiota kiinnitettiin seuraaviin asioihin: nimittely, pilkkaaminen, uhkailu, pelottelu, yhteisöstä sulkeminen, fyysinen koskeminen ja lyöminen tai muu väkivalta. Nimittely haittasi koulunkäyntiä. Tätä oli 21 % tytöistä (f=127) ja 26 % pojista (f=131). Pojista neljännes koki, että heitä pilkataan. 76 % oppilaista koki olonsa mukavaksi ilman pilkkaamista. Taulukossa 17 käsitellään nimittelyä ja pilkkaamista. Taulukko 17. Nimittely ja pilkkaaminen Nimittely Poika Tyttö Kaikki yhteensä f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä)

30 Pilkkaaminen Poika Tyttö Kaikki yhteensä f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä) Lähes neljännes (20 %) pojista (f=99) oli saanut uhkauksia. Tällainen käytös haittasi elämää ja koulutyötä. Tyttöjen kokemukset uhkailusta ovat samansuuntaiset kuin pojilla, 19 % kaikista oli kokenut koulussa uhkailuja jossakin elämänsä vaiheessa. Pelottelua oli koettu vähemmän (158 oppilasta) kuin muuta huonoa käytöstä. Sekä tytöt että pojat olivat kokeneet joutuneensa suljetuksi pois porukasta. Molemmissa ryhmissä 23 % oppilaista (f=259) oli suljettu joskus ryhmästä ulos. Taulukossa 18 kuvataan uhkailua ja pelottelua sekä taulukossa 19 porukasta pois sulkemista. Taulukko 18. Uhkailu ja pelottelu Uhkailu Poika Tyttö Kaikki yhteensä f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä) Pelottelu Poika Tyttö Kaikki yhteensä f % f % f % 1. Täysin samaa Lähes samaa Vähän eri Täysin eri (tyhjä)

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Oman elämänsä ekspertit

Oman elämänsä ekspertit Oman elämänsä ekspertit Nuoret luupin alla - raportin tuloksia Leena Haanpää Turun yliopisto, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT 12. 14.10.2010 Holiday Club Caribia

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Tupakoimattomuutta tukeva koulu

Tupakoimattomuutta tukeva koulu Tupakoimattomuutta tukeva koulu Pohja nuoruusiän ja aikuisuuden tupakoimattomuudelle luodaan jo alakouluiässä. Alakoululla on tärkeä rooli yhdessä vanhempien kanssa tukea lapsen tupakoimattomuutta. Tupakoinnin

Lisätiedot

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Sakari Suominen, LT, prof. (mvs) Turun yliopisto E L IN O L O T Länsi-Suom en lääni 0 1 0 2 0 3 0 4 0 5 0 6 0 7 0 8 0 9 0 1 0 0 % Vanhem m uuden puutetta*

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014 Yhteenveto kyselyn tuloksista Koululaisen arki Ruutuaika Harrastukset Kaverit Leikit Yhdessä tekeminen Ruokailu Kotiaskareet Arjen rutiinit Perheen kanssa 3-5 h Vapaa-aika 2-4 h Uni 10-11 h Läksyt 30-45

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin Bykachev Kirsi, projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Addressing challenging health inequalities of children and youth between two Karelias (AHIC), 2013 2014 Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen terveydenhoitajan työssä

Suun terveyden edistäminen terveydenhoitajan työssä Suun terveyden edistäminen terveydenhoitajan työssä Terveydenhoitaja Annikki Törmänen, Limingan kouluneuvola, annikki.tormanen@liminka.fi, 050 3655360 Terveydenhoitajapäivät Tampere 7.2.2013 Uusi Oulu

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

27% 6.luokkalaisista meni arkisin nukkumaan ennen klo 22. Viikonloppuisin 70% meni nukkumaan klo 23 jälkeen ja vain muutama oppilas ennen klo 22.

27% 6.luokkalaisista meni arkisin nukkumaan ennen klo 22. Viikonloppuisin 70% meni nukkumaan klo 23 jälkeen ja vain muutama oppilas ennen klo 22. Yhteenveto 6. luokkalaisten terveyskyselyn Seinäjoen tuloksista keväältä 2011 Oili Ylihärsilä terveyden edistämisen johtaja oili.ylharsila@seinajoki.fi 6.7.2011 Seinäjoella ja Isossakyrössä toteutettiin

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Tiedosta hyvinvointia 1 Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Minna Pietikäinen, Stakes Hoito-kasvatus-kuntoutus Toiminnallinen verkosto lasten ja nuorten parhaaksi 29.10.2008

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy

Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy Pirkanmaan Varhaiskasvattaja 21.4.2015 Laura Repo 22.4.2015 1 Kiusaaminen pienten lasten parissa Eettiset näkökohdat Mitä havainnoimme Arvot havaintoja ohjaamassa Havaintojen

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti 1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

KOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti

KOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti KOULURUOKA TUTUKSI LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE v. 2009 2010 Tiina Tamiola, asiakkuuspäällikkö Susanna Järvinen, asiakkuuspäällikkö Sisällysluettelo 1 Tausta...1 2 Projektin tavoitteet...2 3 Toimet ja

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kysely johtajille, opettajille ja oppilaille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

KUUDESLUOKKALAISTEN KÄSITYKSIÄ LEIKISTÄ, HARRASTUKSISTA JA KAVEREISTA. Lapsen oikeuksien päivä 20.11.2008

KUUDESLUOKKALAISTEN KÄSITYKSIÄ LEIKISTÄ, HARRASTUKSISTA JA KAVEREISTA. Lapsen oikeuksien päivä 20.11.2008 KUUDESLUOKKALAISTEN KÄSITYKSIÄ LEIKISTÄ, HARRASTUKSISTA JA KAVEREISTA Lapsen oikeuksien päivä 20.11.2008 Miksi kysely? Tämän päivänä lapsen leikin olemus, harrastusten suuri määrä, liika kilpailuhenkisyys

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

VIIDESLUOKKALAISTEN HY- VINVOINTISELVITYS 2014

VIIDESLUOKKALAISTEN HY- VINVOINTISELVITYS 2014 VIIDESLUOKKALAISTEN HY- VINVOINTISELVITYS 2014 Sosiaalitaito Socialkompetens Työpapereita: Emilia Leinonen, Satu Männistö, Merja Salmi Elokuu 2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 2 2. KOULU... 2 Kouluviihtyvyys...

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli

Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli 1 Määritelmä: Kiusaamisella tarkoitetaan yhteen ja samaan oppilaaseen toistuvasti kohdistuvaa tahallisen vihamielistä käyttäytymistä. Systemaattisuuden

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys

Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys Kemin kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkojen tarveselvitys Vastaajia yhteensä 261 kpl Naisia 195kpl (74,7%) Miehiä 66 kpl (25,3%) Vastanneiden ikä Mielestäni alakoulun (0-6 lk) oppilaan lähikoulun tulisi

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaaminen Tahallista ja toistuvaa aggressiivista käyttäytymistä, joka kohdistuu heikommassa asemassa olevaan henkilöön

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa

Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa Uimataitotutkimus 2011 Tutkimus laadittiin yhteistyössä LIKESin ja Opetushallituksen kanssa. Kysely lähetettiin sekä suomen- että ruotsinkielisiin kouluihin.

Lisätiedot

Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot

Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot Tuuli Mirola Anneli Pirttilä Terttu Kauranen Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University of Applied Sciences 2013 Saimaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010 Koulukokemusten kansainvälistä vertailua sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994- WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Professori Lasse Kannas, Jyväskylän yliopisto Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn valtakunnalliset tulokset vuosina 1999 2004

Kouluterveyskyselyn valtakunnalliset tulokset vuosina 1999 2004 Pauliina Luopa, Minna Räsänen, Jukka Jokela, Matti Rimpelä Kouluterveyskyselyn valtakunnalliset tulokset vuosina 1999 2004 Aiheita 12/2005 ISBN 951-33-1621-1 ISSN 1236-9845 Stakesin monistamo, Helsinki

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot