Päivä Potilaalle -tilaisuus KYS Opiskelijaraportit tilaisuuden järjestämisestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päivä Potilaalle -tilaisuus KYS 8.4.2011 Opiskelijaraportit tilaisuuden järjestämisestä"

Transkriptio

1 1(34) Päivä Potilaalle -tilaisuus KYS Opiskelijaraportit tilaisuuden järjestämisestä Savonia AMK, Terveysala Kuopio Tilaisuudesta vastasi Vetovoimainen ja turvallinen sairaala -osahankkeen puolesta projektisuunnittelija Raija Tuovinen ja projektipäällikkö Tarja Tervo-Heikkinen Opiskelijaraporttien ohjauksesta Savonia AMK, Terveysalan puolesta lehtori Pirkko Abdelhamid ja yliopettaja Pirkko Jokinen

2 2(34) Versiohistoria Versio pvm tekijä kuvaus Tarja Tervo-Heikkinen Opiskelijaraporttien yhdistäminen, esipuhe Tarja Tervo-Heikkinen Täydennykset, korjaukset Tarja Tervo-Heikkinen Viimeistely ja pdf-versio

3 3(34) Sisällys Esipuhe...4 A. Tarja Kauppinen, Sami Holopainen ja Eija Kukkonen...5 B. Päivi Esmael ja Helena Karvinen...9 C. Marika Ruohio ja Tiina Kattainen D. Tuomas Henell ja Anu Kuitunen E. Pirkko Luomi ja Eila Kinnunen F. Teija Jetsonen, Sirpa Hyvärinen ja Merja Katainen G. Marko Ovaskainen ja Pirjo Hukkanen H. Pirjo Tuomainen ja Mirja Svärd I. Sari Torkkeli & Virpi Lemmetty... 33

4 4(34) Esipuhe Päivä Potilaalle järjestettiin KYSissa ensimmäisen kerran Päivän tarkoituksena oli avata sairaalan toimintaa väestölle, niin potilaille kuin omaisille tai muille läheisille päin. Mahdollisimman laajan näkyvyyden ja tavoitettavuuden saavuttamiseksi päivää mainostettiin ilmoitustauluilla sairaalan yleisissä tiloissa, osastojen ilmoitustauluilla ja paikallislehdessä. Näkyvyyden ja saavutettavuuden parantamiseksi päivän luento-osuus lähetettiin videovälitteisenä KYS-info kanavalla koko Puijon sairaalaan, jolloin sairaalassa potilaina olleet, heidän läheisensä ja myös henkilökunta pystyivät seuraamaan tapahtumia vaikka eivät päässeetkään paikalle henkilökohtaisesti. Tilaisuudessa tuotiin esille myös mm. potilastyytyväisyys kyselyn tuloksia, sairaalan organisaatio muutoksen näkymistä potilaalle, potilasturvallisuuden kehittämistä ja mm. netistä löytyvän tiedon luotettavuutta. (Ohjelma PPT 2c) Seinillä oli myös taidetta kun KYSin lapsipotilaat olivat antaneet piirustuksiaan käyttöömme. He olivat saaneet aiheiksi Päivä sairaalassa, Hyvä hoitaja ja Hyvä lääkäri. Tilaisuuden järjestäjänä ja päävastuullisena toimi Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto -hankkeen Vetovoimainen ja turvallinen sairaala -osahanke. Toteutuksesta vastasi hankkeen lisäksi Savonia AMK:n opiskelija ryhmä (THASAWE) opettajineen. Lisäksi toteutukseen ja suunnitteluun osallistui KYSin asiantuntijoita; haavahoitaja Tuulikki Tähtivaara, nuorisopsykiatrianosaston apulaisosastonhoitaja Taru Gröhn, kuntoutusohjaaja Lea Tissari, ravitsemispäällikkö Laura Rantalainen, ravitsemussuunnittelija Reetta Mustonen, fysioterapeutti Pirjo Huuskonen ja sairaanhoitaja Mari Mustonen. Päivässä esiteltiin myös eri potilasjärjestöjä ja mukana olivat seuraavat järjestöt: Pohjois- Savon Muisti ry, Pohjois-Savon Sydänpiiri, Pohjois-Savon Sydänyhdistys, Suomen Mielenterveysseura, Puijon Diabetesyhdistys, Pohjois-Suomen Aivoyhdistys ry, Pohjois-Savon Syöpäyhdistys, Invalidiliitto sekä Omaishoitajat. Päivä sai runsaasti erittäin positiivista palautetta osallistujilta. Aulikki Elo kirjoitti tilaisuudesta otsikolla Tänne on mukava poiketa jo terveenä (Savon Sanomat ). Artikkelista huokui se tyytyväisyys joka osallistujilta selkeästi välittyi jo tilaisuudessa. Tähän raporttiin on koottu opiskelijoiden tekemät raportit. Raportit on yhdistetty ja kansilehdet sekä sisällysluettelot sekä valokuvat on poistettu yhdistämisvaiheessa. Muuten hanke ei ole puuttunut opiskelijaraporttien sisältöön millään tavalla. Lopuksi haluan omasta ja hankkeen puolesta esittää lämpimät kiitokset kaikille Päivä Potilaalle -tilaisuuden järjestämiseen ja onnistumiseen osallistuneille henkilöille ja järjestöille. Ilman tätä hyvää ja sinnikästä yhteistyötä tämä päivä ei olisi onnistunut. Suuren kiitoksen ansaitsevat myös piirustuksia päivään piirtäneet lapset: Anna 1v7kk, Eerika 6v, Elli 6v, Enni 9v, Jessica 9v, Joonatan 3v, Kamilla 5v ja Mila 7v. Heidän piirustuksensa löytyvät taulukkoraportin osasta PPT 2d. Kuopiossa projektipäällikkö Tarja Tervo-Heikkinen Vetovoimainen ja turvallinen sairaala -osahanke

5 5(34) A. Tarja Kauppinen, Sami Holopainen ja Eija Kukkonen Johdanto Päivä potilaalle projekti kuuluu opintojemme kolmannen sektorin työskentelyyn. Päivä potilaalle tilaisuus järjestettiin perjantaina Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Tilaisuuden järjestäjänä toimi Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuollon hanke (Ve- Te) ja KYS yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen ja Savonia AMK:n kanssa. Ryhmäämme kuului kolme opiskelijaa ja aiheenamme oli mielenterveys/lapset ja nuoret. Yhdessä laadimme työsuunnitelman päivää varten, jossa konkretisoimme mitä teemme ja mitä aineistoa käytämme sekä kuinka hankimme tietoa aiheesta. Tietoa ja materiaalia esitteiden muodossa saimme mm. mielenterveys-seuralta, Alkon info sivuilta, syömishäiriö liitolta sekä Inkeri Saari-Seppäseltä. Tilaisuutta markkinoitiin shp:n www-sivuilla, VeTe-hankkeen sivuilla sekä paikallislehdessä ja osallistujilta pyydettiin ennakkoilmoittautumista, mukaan mahtui 200 ensiksi ilmoittautunutta. Esittelypisteemme sijaitsi tuloaulassa ja saimme osallistuvan yleisön huomion ensimmäisenä, esitemateriaalit kiinnostivat ihmisiä. Yleisö oli hieman iäkkäämpää, joten lasten ja nuorten osuus jäi vähemmälle huomiolle, mielenterveys kiinnosti osallistujia enemmän. Mielestämme Päivä potilaalle onnistui osaltamme mukavasti ja saimme hyvää positiivista palautetta. Toiminnan tausta Päivä potilaalle tilaisuus järjestettiin perjantaina Kuopion yliopistollisen sairaalan auditoriossa ja sen viereisissä lämpiöissä sekä luentosalissa. Tilaisuus oli suunnattu koko alueen väestölle ja sen tarkoituksena oli tuoda Kuopion yliopistollisen sairaalan toimintaa ja hoitotyötä sekä potilaiden osallisuutta näkyvämmäksi. Tilaisuudessa oli asiantuntijoiden suullisia esityksiä, potilasyhdistykset esittelivät toimintaansa ja KYS:n asiantuntijasairaanhoitajat kertoivat työstänsä. Savonia-amk sairaanhoitajaopiskelijat suorittivat erilaisia terveyden edistämiseen liittyviä mittauksia sekä jakoivat terveyteen liittyvää informaatiota. Tilaisuuden järjestäjänä toimi Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuollon-hanke (VeTe) ja Kys yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen ja Savonia-amk:n kanssa. Toiminnan tietoperusta Ryhmämme jäsenet työskentelevät lapsia ja nuoria hoitavissa yksiköissä sekä mielenterveys yksiköissä. Tästä syystä meillä oli ammattimme tuomaa tieto-taito kokemusta. Lisäksi saimme tietoa eri yhdistysten info-sivuilta ja otimme yhteyttä puhelimitse mm. Alkoon ja Suomen mielenterveys seuraan. Eri yhdistykset lähettivät meille esite -ja posterimateriaalia päivää varten. Päivän kulusta pidimme palaveria järjestäjätahon kanssa , , ja Tällöin saimme tietoa toimeksiannosta sekä tarkennusta omaan osuuteemme Päivä potilaalle -tilaisuuteen. Toiminnan tavoitteet ja tulokset Potilaanpäivällä haluttiin vetovoimaa hoitotyöhön, mutta myös sairaalan toiminnan näkyvyyttä ulospäin. Tilaisuus oli suunnattu koko alueen väestölle. Tavoitteena oli terveyden edistä-

6 6(34) miseen liittyvän tiedon jakaminen sekä asiantuntijaluentojen että esitemateriaalien avulla. Toiminnalla haluttiin lisäksi kiinnittää yleisön huomio oman terveydentilansa tarkkailuun erilaisten mittausten avulla. Tähän liittyi myös yleisöä ohjaavaa henkilökohtaista terveystietoa. Toiminnan toteutuksen kuvaus Työskentely projektissa lähti liikkeelle opettaja Pirkko Jokisen kutsusta, jossa haluttiin opiskelijoita mukaan tulevaan Päivä potilaalle tilaisuuteen. Ensimmäinen suunnittelupalaveri järjestettiin marraskuun 9 pvä 2010 Kys:n kokoushuoneessa. Läsnä tapaamisessa olivat VeTe -hankeen Tarja Tervo-Heikkinen ja Raija Tuovinen sekä opettaja Pirkko Abdelhamid, Kys:n asiantuntijasairaanhoitajia ja 13 opiskelijaa SAWE - ryhmästä. Palaverissa VeTe -hankkeen työntekijät esittelivät alustavaa suunnitelmaa Päivä potilaalle -seminaarista. Opiskelijat miettivät asiantuntijuuttaan ja kiinnostustaan mm. diabeteksesta, mielenterveydestä, haavanhoidosta, ravitsemusohjauksesta ja AVH -potilaan kuntoutuksesta. Ideat pyydettiin lähettämään sähköpostilla Raija Tuoviselle mennessä Raija Tuovinen lähetti sähköpostitse ehdotelman ryhmien teemoista ja kokoonpanoista. Ideana oli, että pienissä ryhmissä työstäisimme valitsemaamme teemaa. Jatkossa työstäisimme päivää myös asiantuntijahoitajan ja mahdollisesti yhdistyksen kanssa palaverissa Kys:n tiloissa kävimme läpi Vete -hankkeen työntekijöiden, opettajien ja SAWE ryhmän opiskelijoiden kesken päivän työstämisen edistymistä ja saimme tiedon esittelypisteemme paikoista. Lisäksi meiltä toivottiin kirjallista työsuunnitelmaa päivään liittyen. Seuraava tapaaminen järjestettiin Savonia ammattikorkeakoululla Tuolloin esittelimme suunnitelmamme mahdollisista postereista ja osallisuudesta päivän toteutuksessa. Olimme työstäneet posteria Varhaisen puutumisen polusta, joka oli lähetetty Raija Tuoviselle etukäteen tarkastettavaksi. Häneltä ei tullut ohjaavaa palautetta ennen palaveria vaan tapaamisessa meille ilmoitettiin, että posterimme ei ollut asianmukaisesti työstetty. Tällöin päätimme käyttää muihin aiheisiin liittyviä, valmiita postereita. Muutoin olimme saaneet koottua esitteitä päivään jo varsin mukavasti. Lopuksi sovimme vielä viime hetken tapaamisesta Tuolloin näimme muiden tuottamat ja tilaamat valmiit posterit. Lisäksi kävimme yhdessä läpi tilaisuuden aikataulun ja miehityksen eri toimintapisteisiin. Opettajat jakoivat meille koulun logolla varustetut paidat päivää varten. Päivä potilaalle alkoi osaltamme klo 8.00 esittelypisteen pystytyksellä. Ensimmäinen asiakkaamme oli Kys:ssä työskentelevä saksalaislääkäri, joka oli kiinnostunut suomalaisesta päihdekulttuurista. Yleisöä alkoi kertyä paikalle heti klo 8.30 jälkeen. Ihmiset olivat epätietoisia päivän ohjelmasta, joka ei ollut selkeästi esillä. Kiinnostusta ja kyselyjä herätti Tapani Kiminkisen luento, joka alkoi klo Ennen tilaisuuden alkua yleisöllä oli reilusti aikaa tutustua eri esittelypisteisiin ja huomasimmekin ihmisten olevan innostuneita ja puheliaita. Päivän avasi Kys:n ylihoitaja Heikki Paakkonen, joka toimi aamupäivän luentojen puheenjohtajana. Klo oli tauko, jolloin yleisöllä oli mahdollisuus ruokailla ja tutustua jälleen eri esittelypisteiden tarjontaan. Iltapäivän luentojen puheenjohtajana toimi VeTe- hankkeen projektipäällikkö Tarja Tervo- Heikkinen, joka myös päätti päivän. Aamupäivällä yleisöä oli runsaammin ja tauon jälkeen

7 7(34) moni jo luovutti. Iltapäivä oli selkeästi hiljaisempi. Yleisöltä pyydettiin tilaisuuden jälkeen palautetta kirjallisessa muodossa. Omassa esittelypisteessämme erityisen mielenkiinnon kohteena olivat yleiset mielenterveyteen liittyvät kysymykset ja siihen liittyvä esitemateriaali. Päihteisiin liittyvä aineisto vaikutti arkaluontoisemmalta aiheelta iäkkäämmälle yleisölle. Asia sivuutettiin huumorin sävyttämänä. Syömishäiriöihin liittyviä kysymyksiä esittivät jotkin vanhemmat sekä opettajat. Ryhmässämme tehtävät jaettiin työkokemuksen ja mielenkiinnon mukaan. Sami Holopainen vastasi aikuisten mielenterveys-osiosta ja materiaalien hankinnasta. Eija Kukkonen keskittyi päihde informaatioon Alkon esitteiden muodossa sekä hankki materiaalia Varhaisen puuttumisen-polkuun. Tarja Kauppinen tilasi esitteitä Syömishäiriöliitolta ja jakoi tietoa aiheeseen liittyen omaan työkokemukseensa ( nuorisopsykiatrian osasto) nojaten. Palautetta päivästä saimme ylihoitaja Heikki Paakkoselta, joka tuli kiittämään tilaisuuden jälkeen. Lisäksi Raija Tuovinen lähetti meille kiitokset sähköpostitse. Projektin alussa sitouduimme suunnittelemaan ja toteuttamaan oman osuutemme Päivä potilaalle-tilaisuudesta. Toimintaan tarvittavat resurssit ja resurssien seuranta Suomen mielenterveysseurasta, Syömishäiriöliitolta sekä Alkosta saadut materiaalit tulivat postin kautta ilmaisena eli kustannuksia ei osaltamme tullut ollenkaan. Ryhmässämme oli kolme henkilöä ja työskentelimme vapaaehtoisina opintoihimme liittyen. Riskit ja niihin varautuminen SWOT-analyysi Sisäiset vahvuudet: Työn kautta saatu ammattitaito Mielenkiinto esitettävään asiaan Valmistautuminen asiaan Selkeät tehtävän jaot Sisäiset heikkoudet: Kaikkien materiaalien kokonaisvaltainen sisäistäminen ja sitä kautta tiedon välittäminen vierailijoille Tilaisuuden alkuvaiheen sekavuus (vierailijat tulleet paikalle ennen kuin tilaisuus alkanut/esittelypaikat valmiina) Päivän ohjelmaa ei ollut esillä tilaisuuden alussa Ulkoiset mahdollisuudet: Vierailijoille apua syömishäiriöihin/alkoholiin/mielenterveyteen liittyen Saada vapaaehtoisiin yhdistyksiin Ulkoiset uhat: Vierailijoiden puuttuminen Materiaalin loppuminen Väärä kohderyhmä Tuotettavat raportit ja muut dokumentit Olemme tiedottaneet työskentelymme etenemisestä VeTe-hankkeen yhdyshenkilölle. Teemme myös loppuraportin, jossa kuvaamme työskentelyn toteuttamista, tavoitteita ja tuloksia.

8 8(34) Pohdinta Aloitus palaverissa hankkeen tarkoitus ja tavoitteet hahmottuivat hyvin. Tapaamisia oli mielestämme riittävästi tilaisuuden onnistumisen kannalta. Ryhmällämme oli selkeä työnjako alusta lähtien. Hankimme materiaalin itsenäisesti eri yhdistyksiltä ja keskustelimme ideoista sähköpostitse. Aluksi suunnittelimme mm. posterin tekoa sekä lisäravinne maistiaisia syömishäiriöön liittyen. Näistä kuitenkin luovuimme, koska hankkeen vetäjillä oli eriävä näkemys asiasta. Tämä aiheutti ryhmässämme hieman turhautunutta mielialaa. Tilaisuudessa toimimme mielestämme ryhmänä vastuullisesti ja tasapuolisesti. Olimme tyytyväisiä ja ehkä yllättyneitäkin ihmisten osoittamasta mielenkiinnosta teemaamme kohtaan. Kuitenkaan kohderyhmä tilaisuudessa ei vastannut kaikelta osin (lapset ja nuoret) teemaamme. Loppuraportoinnissa jaoimme myös ajatuksiamme työskennellen osin yhdessä ja osin itsenäisesti, jokainen ryhmäläinen huolehtien omasta osuudestaan. Päivä potilaalle seminaarin järjestämisessä mukana olo antoi meille hyvää kokemusta tiimi työskentelystä ja teema päivän järjestämisestä. Lähteet (2011). (2011). (2011). (2011).

9 9(34) B. Päivi Esmael ja Helena Karvinen Omaishoitajien vertaistuki 1. OMAISHOITAJIEN VERTAISTUKIRYHMÄN TYÖSUUNNITELMA 1.2 Toiminnan tausta Kuopiossa tuetaan omaishoitajia järjestämällä mahdollisuus osallistua omaishoitajille tarkoitettuun vertaistukiryhmään. Ensimmäiset kaksi ryhmää aloittivat syksyllä Ryhmistä on tarkoitus tulla pysyvä käytäntö tukemaan omaishoitajia heidän työssään. Toiminnan järjestäjinä ja koordinoimassa toimintaa ovat olleet Kuopion kaupungilta omaishoidonyksikkö, kotisairaanhoito, Savonia ammattikorkeakoulu, Savon ammatti- ja aikuisopisto sekä vapaaehtoistyö. Ryhmien tavoitteena on omaishoitajuuden tukeminen, voimaatuminen, tieto/taidon jakaminen ja rinnalla kulkeminen. Ryhmän järjestää Kuopion kaupungin omaishoidontukiyksikkö yhteistyössä Savonia ammattikorkeakoulun ja seurakunnan vapaaehtoistyöntekijän kanssa. Omaishoitajille järjestetään 2 vertaistukiryhmää. Samanaikaisesti omaishoitajien hoidettaville järjestetään hoito/hoivaryhmä kokoontumisen ajaksi, jonka järjestävät Vire-tori. Ensimmäisen ryhmän vetäjinä toimivat muistihoitaja Anu Hänninen ja sairaanhoitajaopiskelija Helena Karvinen ja toisen ryhmän vetäjinä toimivat sairaanhoitaja Eija Ahonen ja sairaanhoitajaopiskelija Päivi Esmael. Ryhmät tapaavat kuusi kertaa noin kahden kuukauden aikana 1,5 tuntia kerrallaan sekä puolen vuoden päästä yksi tapaaminen Toiminnan tietoperusta Toimintaa ohjaavat omaishoitoa ohjaava laki sekä teoria- ja tutkimustieto omaishoitajille kohdistetusta vertaistuen voimaannuttamisen vaikutuksesta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla (Finlex, 2011). Omaishoitolaki määrittää omaishoitajaksi sellaisen henkilön joka on kunnan kanssa tehnyt sopimuksen omaishoidon tuesta. Kun perheenjäsen, puoliso tai muu läheinen alkavat tarvitsemaan hoivaa ja apua arjen selviytymisessä saattaa aikaa kulua pitkäänkin ennen kuin tunnistetaan että kyseessä on omaishoito. Läheistään hoitavalle tärkein tukiverkosto on yleensä oma perhe ja lähipiiri, mutta on myös paljon sellaisia joissa lähipiiri asuu eri paikkakunnilla eikä tukiverkostoa välttämättä ole. Yhteiskunnan tuki voi olla taloudellinen tuki, ohjaus ja neuvonta erilaisista tuki- ja palvelumuodoista asunnon muutostyöt, apuvälineet helpottamaan arjessa toimimista sekä vapaan järjestäminen omaishoitajalle hoidettavan hoidon järjestämisessä. (Sosiaali- ja terveysministeriö) Kuopiossa tuetaan omaishoitajia myös järjestämällä mahdollisuus osallistua omaishoitajille tarkoitettuun vertaistukiryhmään. Vertaistuen avulla ihminen voi saada ja antaa tukea, vertailla omia kokemuksiaan ja omaa elämäntilannettaan. Kun ihminen voi verrata omaa tilannetta ja arvioida samassa tilanteessa olevia, se voi motivoida ja antaa halua selviytyä. Arvioinnin seurauksena ihminen pystyy mahdollisesti säilyttämään paremmin elämäntilanteen ja oman elämän hallinnan tunteen. Ryhmän tuki auttaa jaksamaan. (Duodecim, Terveyskirjasto, 2007)

10 10(34) 1.3. Toiminnan tavoitteet ja tulokset Omaishoitajien vertaistukiryhmän tavoitteena on omaishoitajuuden tukeminen, voimaatuminen, tieto/taidon jakaminen ja rinnalla kulkeminen Toiminnan toteutuksen kuvaus Ryhmien suunnittelu alkoi Savonia ammattikorkeakoululla yhteisellä tapaamisella johon osallistui koulun puolelta opettajat Marjukka Nurro, Pirkko Jokinen, opiskelijoista Päivi Esmael. Kuopion kaupungin työntekijöiden edustajina olivat Marketta Uusitalo, Anu Hänninen, Eija Ahonen sekä lisäksi seurakunnan vapaaehtoistyöntekijä Pirjo Miettinen Tapaaminen terveyskeskuksella, jossa koollekutsujana oli Marketta Uusitalo, läsnä Anu Hänninen, Eija Ahonen sekä opiskelijoista Päivi Esmael ja Helena Karvinen. Marketta Uusitalo oli selvittänyt ryhmien aikatauluja ja ensimmäinen ryhmä aloittaisi klo 10: Ryhmän ohjaajina toimisivat Anu Hänninen ja Helena Karvinen. Toinen ryhmä alkaisi klo 10:00-11:30, jossa vetäjinä olisivat Eija Ahonen ja Päivi Esmael. Kukin ryhmä kokoontuu kerran viikossa yhteensä 6 kertaa. Paikaksi sovittiin Kuopion Leväsen palvelukeskuksessa sijaitseva Kammari-huoneisto. Omaishoitajien hoidettavien on mahdollisuus tulla mukaan. Heille on järjestetty huoneisto Leväsen palvelukeskuksen tiloista ja toiminnasta ja hoivasta vastaa Viretorin opiskelijat. Ryhmien jälkeen heillä on mahdollisuus käydä syömässä palvelukeskuksella. Seuraava tapaamisessa klo terveyskeskukselle sovittiin ryhmien toiminnan sisällöstä. Sovittiin jokaiselle ryhmätapaamiselle erilliset aihealueet. Paikalla oli edellisten lisäksi myös vapaaehtoistyöntekijä Pirjo Miettinen. Ryhmiin otetaan 10 omaishoitajaa. Omaishoidon kehittäjä Marketta Uusitalo, muistihoitaja Anu Hänninen ja sairaanhoitaja Eija Ahonen kartoittavat mahdolliset ryhmään osallistuvat henkilöt ja tiedottavat heille ryhmän kokoontumisen ajankohdan ja paikan. Samalla sovittiin, että opiskelija osallistuu ohjaajan kanssa ryhmän vetämiseen, mutta pääohjaajana toimii muistihoitaja/sairaanhoitaja. Vapaaehtoistyöntekijä Pirjo Miettinen kertoi edellisen vertaisryhmän toteutuksesta ja ohjauksessa esille tulevista asioista pohjautuen teokseen Kuuletko, kun kysyn ja huudan? Opas sururyhmän ohjaajalle. Ensimmäisen ryhmän vetäjät kokoontuivat Harjulan sairaalassa muistihoitaja Anu Hännisen työhuoneessa, jossa tarkennettiin toimintamenetelmät ja aikataulu. Samalla käytiin läpi ryhmään osallistujien taustatietoja. Toisen ryhmän vetäjät kokoontuivat Leväsen palvelukeskuksella. Samalla ensimmäinen ryhmä antoi palautetta toiminnastaan Toimintaan tarvittavat resurssit ja resurssien seuranta Toiminta on Kuopion kaupungin omaishoidontuki yksikön järjestämää. ja tapahtuu työntekijöiden työaikana. Diakonissa Pirjo Miettinen on vapaaehtoistyöntekijä. Sairaanhoitajaopiskelijoiden ja Viretorin opiskelijoiden toiminta liittyy Savonia Ammattikorkeakoulun opintoihin, kolmannen sektorin harjoitteluun. Kaupungin työntekijöiden matkakorvaukset maksaa Kuopion kaupunki. Leväsen palvelukeskuksen tilat ovat kunnan, joten kunnan työntekijät voivat käyttää niitä työssään Riskit ja niihin varautuminen Ryhmän jäseniä ohjeistettiin salassapidon ja luottamuksellisuudesta tärkeydestä. Ryhmän jäsenet sitoutuivat ryhmän toimintaan ja sen järjestämiseen, sairaustapauksissa Marketta Uusitalo ja Pirjo Miettinen lupautuivat ryhmän ohjaajiksi.

11 11(34) 1.7. Tuotettavat raportit ja muut dokumentit Ryhmän vetäjät lähettävät jokaiselle ryhmäläiselle esitteen, jossa tulee selville ohjelman sisältö, aikataulu ja paikka. Lähteet: Harmanen, E., Hurmerinta, E-L., Jalli, T., Koponen, P., Rautama, T. & Suuntala, H. Kuuletko, kun kysyn ja huudan? Opas sururyhmän ohjaajalle Kristillinen Opintokeskus/Kirkkopalvelut ry Duodecim, Terveyskirjasto. (2007). Haettu osoitteesta Vertaistuki ja tukihenkilötoiminta: Finlex.(2011). Haettu osoitteesta Sosiaali- ja terveysministeriö. (ei pvm). Haettu osoitteesta Sosiaali- ja terveyspalvelut,omaishoidontuki: 2. OMAISHOITAJIEN VERTAISTUKIRYHMÄN LOPPURAPORTTI 2.1 Tiivistelmä Kuopion kaupunki kehittää omaishoitajien tukemista tarjoamalla mahdollisuuden osallistua vertaistukiryhmään. Ryhmät tapaavat kuusi kertaa viikon välein ryhmän aloittamisesta sekä puolen vuoden kuluttua yhden tapaamisen ajan. Ensimmäiset kaksi ryhmää aloittivat syksyllä Ryhmistä on tarkoitus tulla pysyvä käytäntö tukemaan omaishoitajia heidän työssään. Toiminnan järjestäjänä ja koordinoimassa toimintaa on Kuopion kaupungilta omaishoidontukiyksikkö, kotisairaanhoito, Savonia ammattikorkeakoulu, Savon ammatti- ja aikuisopisto sekä vapaaehtoistyö. Vuoden 2011 ryhmät aloittivat sekä Ryhmän vetäjät lähettivät kirjeen ryhmäläisille ennen aloitusta josta selviää aikataulu ja teemat joita käsitellään. Ensimmäisen ryhmän vetäjinä toimi Sh. Anu Hänninen sekä sh. opiskelija Helena Karvinen. Toiseen ryhmään tuli muutos jossa vetäjänä piti olla sh. Eija Ahonen mutta sairastapauksen vuoksi ryhmän kaksi ensimmäistä kertaa piti sh. diakonissa Pirjo Miettinen (vapaaehtoistyö) sekä kolme kertaa Terveydenhoitaja Marketta Uusitalo ja sh.opiskelija Päivi Esmael oli kaikissa toisen ryhmän tapaamisissa mukana sekä piti yhden kerran ryhmää itsenäisesti. Viimeisellä tapaamiskerralla Terveydenhoitaja Marja Kohonen seniorineuvolasta oli kertomassa erilaisista tuki- ja palvelumuodoista. Samalla kerralla oli mahdollisuus myös osallistua opiskelijoiden tekemiin terveystesteihin. Hoidettavia omaisia varten Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijat järjestivät hoidettaville toimintaa ryhmien kokoontumisten ajaksi ja näin mahdollistettiin parempi osallistumismahdollisuus. 2.2 Omaishoitajien vertaistukiryhmien tarkoitus ja tavoitteet Omaishoitajien vertaistukiryhmien tavoitteena on hoitajuuden tukeminen, voimaantuminen ja toinen toistensa rinnalla kulkeminen. Palaute jota me ohjaajat saimme kuulla ryhmäläisiltä, oli tarkoituksen ja tavoitteiden täyttämää. Osallistujat osallistuivat kaikkiin tapaamisiin ja solmivat yhteyksiä toisiinsa. Myös hoidettavat osallistuivat hoitajien kertoman mukaan mielellään heille järjestettyihin tapaamisiin. 2.3 Hankkeen toteutus ja tapahtumat Ensimmäisellä kokoontumiskerralla aiheena oli: Kuka minä olen ja ketä minä hoidan. Esittäytymiset ja jokainen kertoi hoidettavastaan sekä miten omaishoitajuus on saanut alkunsa. Toisen tapaamiskerran aiheena oli: Miten tähän on tultu? Mitä asioita se on sulkenut pois minun elämästä?

12 12(34) Kolmannella tapaamiskerralla Suomen mielenteveysseurasta Mari Huttunen oli kertomassa voimavaroista, mitkä asiat tukevat omaa jaksamista ja hyvää mielenterveyttä. Neljännen tapaamiskerran aiheena oli: Omat henkilökohtaiset voimavarani. Jokainen vuorollaan kertoi omista voimavaroistaan, mahdollisista tukijoukoistaan ja aihe mahdollisti pohtimaan mistä ja mitkä tekijät auttavat jaksamaan arjessa. Viidennen kerran aiheena: Oma omaishoitoprosessini jossa jokainen oman elämänkaaren, historiansa kautta kertoi hoitoprosessin kulkua ja missä nyt ollaan. 2.4 Tulokset ja tuotokset Tarvetta tällaisille ryhmille kaikki ryhmäläiset sanoivat olevan. Palautteessa tuli esille joidenkin omaishoitajien kohdalla läheisestään välittäminen, esimerkiksi että kahtena ensimmäisenä kertana ryhmässä olemisen ajan hoidettavan tarpeet ja pärjääminen oli mielessä enemmän kuin ryhmässä itselleen saama tuki. Lisäksi kannettiin huolta siitä, että omainen ehtii ajoissa hakemaan läheistään, ettei hoidettava hätäänny. Jokainen myös tunnisti omia tarpeitaan ja oman ajan tarvetta. Hoitajan ja hoidettavan hoitosuhde oli ollut kaikilla jo useamman vuoden kestänyt. Omaishoitajan tuki oli useimmille myönnettykin hiljattain ja he ilmaisivat tyytyväisyyttään että yhteiskunta arvostaa tuen myöntämisellä näin omaishoitajuutta. Toisen ryhmän kohdalla vetäjän muuttuessa henkilöstövaihdokset itseäni opiskelijana mietitytti miten ryhmäläiset kokivat vaihtuvuuden ohjaajien kesken. Viimeisellä kerralla kaikki kuitenkin vaikuttivat olevan erittäin tyytyväisiä ja kertoivat saaneensa tukea ja tietoa jota tarvitsevat. Monet toivatkin esille tiedonpuutettaan monesta käytännön asiasta tai miten hajallaan tieto on saatavilla eikä sitä osaa hakea. Jäimme pohtimaan onko tiedon saanti alueen lääkäristä riippuvaa koska eroavuuksia tiedon saannin suhteen oli asuinalueesta riippuen. Voisiko esimerkiksi jonkinlaista tietopakettia omalääkäri/hoitaja jo jakaa ja ohjeistaa omaishoitajaa vastaanoton yhteydessä. Myös omaishoitajat ovat ikääntyneitä ja heillä itselläänkin jo paljon perussairauksia ja sen lisäksi he vielä hoitavat usein fyysisesti liikuntarajoitteista omaista, jaksaminen hoitotyöhön tuo erityisiä haasteita. Yhteiskunnan tuki tulisi olla enemmän apua arkeen ja jaksamiseen esim. säännöllisten hoitojaksojen järjestäminen hoidettavalle koska kaikilla tukitoimilla on kuitenkin edullisempi taloudellinen vaikuttavuus jos vaihtoehtona on pitkäaikaispaikka laitoksessa Oman ja ryhmän oppimisen arviointi Tällaisen ryhmän mukana oleminen oli erittäin antoisaa. Palaute tuli suoraan asiakkailta ja välittömästi. Opiskelijana oli vaikuttavaa nähdä miten sitoutuneita puolisot ovat hoitamaan läheistään, heistä huokuu läheisen kunnioittaminen ja aito välittäminen. Ryhmässä mukana oleminen toi konkreettisesti esille omaishoitajien arjen kokopäivätyön, vertaistuen suuren merkityksen jaksamiselle ja toisaalta omaishoitajien tarpeen saada tietoa erilaisista tukipalveluista ja harrastusmahdollisuuksista. Mielestämme on tärkeää, että kokoontumisille on aina varattu tietty aihe. Tällöin keskustelu pysyy aiheessa ja kokoontumisten aikana tulee asioita käsiteltyä eri näkökulmista. Ryhmän jäsenillä oli valtava tarve kertoa omia kokemuksia ja kysyä ratkaisuvaihtoehtoja hankaliin tilanteisiin, joten ohjaajille jäi ohjata keskustelua oikeaan suuntaan. Me kummatkin opiskelijat saimme ohjata ryhmää ja toi varmuutta jatkossakin ryhmäohjaukseen Johtopäätökset Tämän kaltaisille omaishoitajille tarkoitetulle vertaistukiryhmille on tarvetta toteuttaa säännöllisesti. Tulee myös muistaa että ryhmäläiset jossakin määrin solmivat suhteita toisiinsa ja saavat toisiltaan arvokasta tietoa ja tiedon hakemisen kynnys on usein matalampi kuin esim. viranomaiselta. Vertaistuki on yksilön vahvistavaa ja terveyttä edistävää ja toivottavaa on että yhteydet ryhmään osallistujien kesken jatkuvat. Vahvistavien tekijöiden lähteet voivat vaihdella tarpeista ja tilanteista riippuen ja ilman ryhmän tukea se voi olla esim. naapuri, ystävä tai sukulainen. Ryhmät on tarkoitus saada kaupungin toimesta pysyvään käytäntöön ja myös henkilöstöä tulisi olla riittävästi jotta haavoittuvuus ryhmien järjestämiselle ei olisi suuri eikä

13 13(34) se kuormittaisi tiettyjä hoitajia liikaa. Mielestämme ryhmien järjestämisellä saavutetaan laajempi kuulijakunta yhdellä kertaa ja tiedon määrä myös laajenee. Lähteet: Harmanen, E., Hurmerinta, E-L., Jalli, T., Koponen, P., Rautama, T. & Suuntala, H. Kuuletko, kun kysyn ja huudan? Opas sururyhmän ohjaajalle Kristillinen Opintokeskus/Kirkkopalvelut ry Duodecim, Terveyskirjasto. (2007). Haettu osoitteesta Vertaistuki ja tukihenkilötoiminta: Finlex.(2011). Haettu osoitteesta Sosiaali- ja terveysministeriö. (ei pvm). Haettu osoitteesta Sosiaali- ja terveyspalvelut,omaishoidontuki: Pietilä, A-M Terveydn edistäminen, teorioista toimintaan.porvoo. Stakes. Terveydenhuollon erillisrekisterit. [Viitattu ]. Saatavissa: Sosiaali- ja terveysministeriö. Tietojärjestelmähankkeet. [Viitattu ]. Saatavissa: Valvira. Valviran tehtävät. [Viitattu ]. Saatavissa: VirtuaaliAMK. Saumaton palveluketju. [ Viitattu ]. Saatavissa: https://www.amk.fi/opintojaksot/030702/ / / / html VirtuaaliAMK. Sähköinen kirjaaminen. [Viitattu ]. Saatavissa: https://www.amk.fi/opintojaksot/030702/ / / / html VirtuaaliAMK Sähköinen palvelujärjestelmä.. [Viitattu ]. Saatavissa: https://www.amk.fi/opintojaksot/030702/ / / / html VirtuaaliAMK. Tietojärjestelmien jaottelu. [ Viitattu ]. Saatavissa: https://www.amk.fi/opintojaksot/030702/ / / / html

14 14(34) C. Marika Ruohio ja Tiina Kattainen DIABETEKSEN ENNALTAEHKÄISY JOHDANTO Päivä Potilaalle seminaarin järjesti Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuoltohanke (VeTe) ja Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen ja Savonia AMK:n kanssa. Tapahtumassa käsiteltiin ihmisten arkipäivään liittyviä kysymyksiä hoitamisen, etiikan ja maailman muuttumisen näkökulmasta. Tapahtumaan kuului luentojen lisäksi myös asiantuntijasairaanhoitajien ammatin ja toimenkuvan esittely, erilaisia mittauksia ja asiakkaiden ohjaus sekä neuvonta. Seminaarilla haluttiin toisaalta vetovoimaa hoitotyöhön, mutta myös lisätä sairaalan toiminnan näkyvyyttä ulospäin. Sairaanhoitajaopiskelijat osallistuivat seminaarin suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä KYS:n asiantuntijasairaanhoitajien ja eri yhdistysten kanssa. Seminaarin järjestäminen kuuluu osana harjoitteluun: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu kotisairaanhoidossa ja kolmannella sektorilla (11op). Tästä seminaarin osuus on 4op ja siihen kuuluvat terveyttä edistävän tapahtuman suunnittelu, toteutus ja arviointi. Aihealueeksi seminaariin valitsimme diabeteksen, ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Tarkoituksenamme oli tuoda esille tärkeimmät diabeteksen riskitekijät ja miten niitä voi ennaltaehkäistä. Havainnollistamiseen käytimme suunnittelemaamme julistetta miten välttää diabetes, vyötärönympärysmittoja ja diabeteksen riskitestejä. TAVOITTEET Tuoda esille tärkeimmät diabeteksen riskitekijät ja miten niitä voidaan ennaltaehkäistä. Tiedon syventäminen diabeteksesta ja sen hoidosta eri lähteitä käyttäen. Ohjauksen ja neuvonnan antaminen liittyen diabeteksen riskitekijöihin ja ennaltaehkäisyyn. Potilasohjauksen harjoittelu. MIKSI AIHEENA DIABETES? Diabetesta sairastavien määrä on voimakkaassa kasvussa. Maailmassa on tällä hetkellä 143 miljoonaa diabeetikkoa, ja määrän on arvioitu nousevan 300 miljoonaan vuoteen 2025 mennessä. Suomessa on noin diabetesta sairastavaa henkilöä, joista :lla on tyypin 2 diabetes ja :lla tyypin 1 diabetes. Lisäksi arviolta henkilöä, joiden veren sokeripitoisuus ylittää diabeteksen rajan, on väestötutkimusten mukaan oireettomia eikä tiedä sairastavansa diabetesta. Tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on Suomessa maailman korkein ja se lisääntyy keskimäärin kahden prosentin vuosivauhdilla. Vaikka tyypin 1 diabeetikoiden lukumäärä on paljon pienempi kuin tyypin 2 diabeetikoiden, pienten lasten sairastumisen yleistyminen, taudin pitkä kesto ja huonon hoidon seurauksena varhain ilmaantuvat lisäsairaudet ovat raskas taakka yksilölle ja tärkeä haaste terveydenhuollolle. ( Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma )

15 15(34) POHDINTA Päivä potilaalle tapahtuma järjestettiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Tapahtumassa tavoitteenamme oli terveyden edistäminen sekä diabeteksen ennaltaehkäisy. Tavoitteeseen sisältyi myös ohjauksen antaminen ruokavalion ja liikunnan suhteen. Ohjauksessa käytimme neuvoja, joita jokaisen on helppo toteuttaa oman terveyden edistämisessä. Käytössämme oli Diabetesliiton julkaisema tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointilomake (liite 6.1) ja vyötärönympärysmittoja (kuva 1), joiden avulla pystyy arvioimaan omaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Suunnittelimme tapahtumaa varten myös posterin, jossa on kerrottu miten välttää diabetes (liite 6.2). KUVA 1. Vyötärönympäryksen mittausta. Savon Sanomat , s.8. Tapahtumassa kävijöitä kiinnosti erityisesti riskitekijöiden kartoitus. Moni teki testin tapahtumassa, mutta oli myös niitä, jotka halusivat tehdä testin kotona. Heille annoimme ohjeistusta testin käytöstä sekä kuinka toimia saatujen tulosten suhteen. Paikanpäällä testin tehneille annettiin saadun pistemäärän perusteella ohjausta elintapamuutoksiin riskin alentamiseksi. Lisäksi kaikkia neuvottiin ottamaan testi mukaan kun he seuraavan kerran käyvät lääkärissä, jotta testin tuloksia voitaisiin hyödyntää laajemminkin. Suurimmalle osalle testi oli tuttu ja osa oli tehnyt sen myös aiemmin. Tapahtumassa kävijöillä tuntui olevan hyvin tiedossa eri tekijät, jotka suurentavat riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Näitä ovat mm. keskivartalolihavuus, vähäinen liikunta ja epäterveellinen ruokavalio. Kävijöillä oli selkeä käsitys liikunnan päivittäisestä määrästä. Jokaisella oli joku liikuntamuoto, jota mieluusti toteuttivat. Yleisin laji oli kävelyn ohella sauvakävely. Myös keinot, joilla ehkäistä diabetesta tuntuivat olevan hyvin hallussa, mutta kertasimme niitä keskusteluiden yhteydessä. Tällöin saimme mahdollisuuden kertoa mm. terveellisen ruokavalion ja tupakoimattomuuden tärkeydestä.

16 16(34) Tavoitteena oli myös harjoitella terveyden edistämistä potilaalle annettavana ohjauksena sekä neuvontana. Ohjauksessa ja neuvonnassa huomasimme sairaanhoitajan ammatissa tarvittavan asiantuntijuuden tärkeyden. Kävijät odottivat saavansa kysymyksiinsä vastaukseksi tutkittua tietoa, johon he voivat luottaa oman terveyden hoidossa. Kävijät esittivät diabetekseen ja sen ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä, mutta moni halusi myös kertoa elämästään ja voinnistaan yleisesti. Osa halusi keskustella myös puolison tai lähisukulaisen diabeteksesta ja sen hoidosta. Kuuntelulla ja tarkentavilla kysymyksillä pystyimme kartoittamaan jo olemassa olevan tiedon ja antamaan sen perusteella tarvittavaa lisäohjausta. Potilasohjauksessa huomiomme kiinnittyi erityisesti kuuntelemisen tärkeyteen. Keskustelun ja kuuntelun avulla pystyimme luomaan luottamuksellisen ilmapiirin, jolloin moni kävijä pystyi kertomaan vaikeistakin mieltä painavista asioista. Ikä jakauma kävijöillä oli n v. Suurin osa diabeteksen ehkäisystä tietoa haluavista oli naisia. Monella oli hyvät tiedot aiheesta, mutta he halusivat keskustella yleisesti diabetekseen liittyvistä asioista. Nykyään ihmisillä onkin mahdollisuus saada tietoa useasta eri lähteestä ja ihmiset ovat kiinnostuneita kaikenlaisesta terveyteen liittyvästä. Myös testien tekeminen ja verenpaineen mittaaminen kiinnostivat kävijöitä. Tosin verenpaineen mittaamiseen paikka ei oikein soveltunut. Monien kohdalla saimmekin huomattavasti korkeampia lukemia kuin kotona mitatut tulokset. Mielestämme onnistuimme täyttämään tapahtumaa varten asettamamme tavoitteet hyvin. LÄHTEET Suomen Diabetesliitto ry DEHKO Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelma Tampere: Gummerus Kirjapaino Oy. LIITTEET 6.1 TYYPIN 2 DIABETEKSEN SAIRASTUMISRISKIN ARVIOINTILOMAKE 6.2 VÄLTÄ DIABETES-POSTERI

17 VETOVOIMAINEN JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ TERVEYDENHUOLTO 17(34)

18 18(34)

19 19(34) D. Tuomas Henell ja Anu Kuitunen MUISTI TOIMINNAN TAUSTA Yliopettaja Pirkko Jokinen laittoi sähköpostiviestiä , jossa kerrottiin mahdollisuudesta osallistua neljän opintopisteen arvoiseen Päivä Potilaalle -hankkeeseen, jonka järjestäjänä toimi Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto -hanke (VeTe) ja KYS yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos ja Savonia AMK. Ilmoituksessa hankkeeseen kuului opiskelijoilta osallistuminen päivän kehittämiseen ja suunnittelemiseen sekä raportointi koko prosessista. Meidät hyväksyttiin tähän projektiin mukaan. Tilaisuus oli suunnattu koko alueen väestölle ja sen tarkoituksena oli tuoda KYS:in toiminta ja hoitotyö sekä potilaiden osallisuus näkyvämmäksi. Opiskelijoiden oli tarkoitus pienryhmissä suunnitella ja toteuttaa erilaisia info- ja mittauspisteitä kävijöille. Meille valikoitui teemaksi muisti ennaltaehkäisevässä ja hoidollisessa sekä ohjauksellisessa näkökulmassa. Toimintamme tarkoituksena oli auttaa ja tuoda tukea kävijöille erilaisista mahdollisuuksista osallistua hoitoonsa sekä saamaan tietoutta alueen palvelutarjonnasta. TOIMINNAN TIETOPERUSTA Muistisairauksiin liittyvät asiat, kuten varhaisvaiheen tunnistaminen, hoitopolut Kuopiossa sekä alueen yhdistystoiminta. Otimme edellä luetelluista asioista selvää ja osallistuimme mm. Raimo Sulkavan luennolle AMK:ssa Lisäksi tutustuimme Pohjois-Savon Muisti ry.:n antamaan materiaaliin ja esitteisiin. Pohjalla oli myös omaa henkilökohtaista työkokemusta muistisairaiden kanssa toimimisesta. TAVOITTEET JA TULOKSET Tarkoituksena oli tarjota tapahtumaan osallistujille tietoa ja asiantuntijuutta liittyen muistiongelmiin sekä niiden ennaltaehkäisyyn ja hoitotoimenpiteisiin. Muistipisteessämme toimi lisäksemme asiantuntija KYSistä sekä muistiliitosta kaksi henkilöä. Pisteessämme kävi päivän aikana runsaasti ihmisiä joille jaoimme muistiliiton sekä KYS:in ajankohtaista tietoutta muistiin liittyvistä asioista. Kävijät olivat kiinnostuneita aiheesta ja keskusteluja syntyi pitkin päivää. TOTEUTUKSEN KUVAUS Potilaan päivään liittyviä kokouksia järjestettiin alkaen ja ensimmäisen kokouksen jälkeen opiskelijat järjestäytyivät ryhmiin oman mielenkiintonsa mukaan. Kokouksia oli 31.1., ja 6.4. Osallistuimme kaikkiin, sekä varsinaiseen potilaan päivään 8.4. Kokousten välissä tapasimme muistiliiton edustajia ja suunnittelimme yhdessä päivän toimintaa ja toteuttamista. Liitolla oli arvokasta aikaisempaa kokemusta tapahtumatoiminnasta jota saatoimme hyödyntää. Teimme päivän ohjelmastamme välisuunnitelman, jonka toimitimme VeTe-hankkeen vetäjälle Raija Tuoviselle. Lupa ja sopimukset päivälle hoituivat VeTe-hankkeen toiminnan kautta.

20 20(34) Muistiliiton edustajien osuus päivästä oli Muistiliiton materiaalin ja julisteiden hankkiminen pisteeseemme, sekä rautainen asiantuntijuus liittyen eteenkin työikäisten muistisairauksiin. KYS:in muistiasiantuntija toi mukaan KYSin osuutta muistisairauksien hoitamisessa - hoitoja palveluketjut sekä käypähoitosuositukset. Opiskelijoiden osuuteen kuului muistipisteessä kävijöiden kanssa keskusteleminen muistiin liittyvistä asioista sekä oheismateriaalien, lehtien ja esitteiden esittely ja jakelu kävijöille. Ohjeistimme käyttämään myös muiden pisteiden palveluita. Käytännössä olimme päivän muistipisteessämme. Joku tai jotkut olivat aina paikalla. Tapahtuman alussa Tuomas oli vastaanottamassa vierailijoita pääovella kartoittaen kävijämäärää ennakkoilmoittautumisten perusteella. Lisäksi olimme kuuntelemassa päivän viimeisiä luentoja. Tämä oli mahdollista, sillä loppuvaiheessa kävijöitä alkoi olla sen verran vähemmän, että pystyimme irrottautumaan paikaltamme. Päivä päättyy aikataulun mukaisesti, jonka jälkeen avustimme pöytien ja muiden tarvikkeiden purkamisessa päivän päätteeksi. RESURSSIT Muistiliitolta saimme ajankohtaisia esitteitä ja tarpeistoa, mm. kaksi posteria. KYS:in asiantuntijalta saimme lisää esitteitä jaettavaksi kävijöille. RISKIT Arvioidut riskit olivat minimaaliset. Jaettu tieto ei ollut luottamuksellista ja keskustelut pisteessä kävijöiden kanssa kulkivat yleisellä tasolla, heidän aloitteestaan lähtien. DOKUMENTIT Suunnitelma lähettiin aikataulun mukaan viikolla 5 ja se hyväksyttiin laaditussa muodossaan. Tämä loppuraportti lähetetään sovitusti arvioitavaksi Moodleen. POHDINTA Päivä oli mielestämme onnistunut ja järjestelyt pelasivat koko ajan. Osallistujat kävivät luennoilla ja hakivat aktiivisesti tietoutta eri pisteistä. Resurssimme olivat riittäviä kävijämäärään nähden ja ilmapiiri vapautunut. Keskustelu porisi vilkkaana tilaisuudessa. Omaa oppimista ei pidä vähätellä. Saimme paljon tietoa Pohjois-Savon Muisti ry.:n toiminnasta ja sen laajasta mahdollisuudesta auttaa muistisairaudesta kärsiviä. Merkillepantavaa oli muistisairaiden omaisten tarpeet ja niiden huomiointi. Heitä nimittäin kävi pisteessämme runsaasti. Muistisairaus on koko perheen sairaus, ja myös perhe tarvitsee tukea kaikissa sairauden vaiheissa

21 21(34) E. Pirkko Luomi ja Eila Kinnunen Syöpä ja astma TIIVISTELMÄ VeTe, Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto-hanke ja Kuopion yliopistollinen sairaala yhdessä halusivat järjestää Kuopion yliopistollisessa sairaalassa potilaan päivän, joka oli suunnattu koko alueen väestölle. Päivän tarkoituksena oli tuoda Kuopion yliopistollisen sairaalan toimintaa ja erityisesti sen tekemää hoitotyötä näkyvämmäksi alueen väestölle. Myös useat yhdistykset olivat mukana esittelemässä toimintaansa potilaan parhaaksi kyseisessä päivässä. VeTe-hankkeen Raija Tuovinen ja Tarja Tervo-Heikkinen ottivat yhteyttä Savonia Ammattikorkeakoululle ja osa opiskelijaryhmästämme lähti mukaan projektiin. Kokoonnuimme muutamia kertoja ennen kyseistä tapahtumaa, suunnitellen päivän kulkua. Sähköpostiviesteillä tiedotimme omaa osuuttamme hankkeen vetäjille. Jokaisella ryhmällä oli oma aihealue, mihin liittyen keräsimme tietoa ja olimme yhteydessä potilasjärjestöihin ja Kuopin yliopistollisen sairaalan asiantuntijasairaanhoitajiin. Tapasimme oman ryhmän osioon liittyviä sidosryhmiä. Päivään tarvittavat materiaalit, esitteet ja pukeutuminen sovittiin tapaamisissamme. Päivä potilaalle tapahtuma toteutettiin Kuopion yliopistollisen sairaalan tiloissa. HANKKEEN TAUSTA, TARKOITUS JA TAVOITE Tilaisuus oli suunnattu koko alueen väestölle ja sen tarkoitus oli tuoda Kuopion Yliopistollisen sairaalan toimintaa ja hoitotyötä sekä potilaiden osallisuutta näkyvämmäksi. Ryhmällämme oli vastuualueena syöpä- ja astmapöydät. Ryhmämme jäsenet olivat sairaanhoitajaopiskelijat Pirkko Luomi, Eila Kinnunen ja Minna Tuutti, Kuopion yliopistollisen sairaanhoitaja keuhkopoliklinikalta Mari Mustonen, Pohjois-Savon syöpäyhdistykseltä Heidi Kolehmainen ja Virpi Nissinen. Sairaanhoitajaopiskelija Minna Tuutti lopetti ryhmässämme ensimmäisen tapaamisen jälkeen, joten hän ei ole osallistunut hankkeen toteuttamiseen. Pyrimme antamaan terveysneuvontaa tupakoinnin lopettamisesta ja siihen tarjolla olevista vaihtoehdoista. Ja samalla kerroimme mitä vaaroja tupakointiin liittyy. Tarjolla oli syöpäyhdisyksen käyttämiä ohjelehtisiä tukemassa tupakoinnin lopettamista ja maistiaisia erimakuisista nicotinell-purukumeista ilman nikotiinia. Annettiin lisäksi tietoa eri syöpäsairauksista, niiden hoidoista ja ennaltaehkäisystä. Esillä oli mm. rintojen omatutkintaopaslehtisiä ja rintaproteesimalleja jo rintasyöpäleikatuille tai sitä odottaville. Annoimme terveysneuvontaa keuhkosairauksia koskien: astma ja COPD. HANKKEEN TOTEUTUS JA TAPAHTUMAT Ensimmäinen yhteinen Päivä potilaalle -seminaarin suunnittelupalaveri pidettiin Kuopion yliopistollisen sairaalan rakennus 6 kokoushuoneessa. Tapahtumapäivä suunniteltiin pidettäväksi perjantaina KYS:n auditoriossa. Sairaanhoitajaopiskelijoiden oli suunnitelma työstää erilaisia terveyteen ja sairauteen liittyviä asioita pienissä ryhmissä yhteistyössä asiantuntijasairaanhoitajien kanssa. Esitellä asiantuntijasairaanhoitajien toimenkuvia, tehdä erilaisia mittauksia ja tietoiskumaista ohjausta ja neuvontaa. Meille opiskelijoille jäi sitten jatkotyöstäminen, piti miettiä kiinnostustamme ja asiantuntijuutta esille tulleista aiheista: - AVH-potilaan kuntoutus - sydänpotilaan psyyken tukeminen - mielenterveys - diabetes - haavahoito - ravitsemusohjaus - tupakointi ja alkoholi Ryhmäjaot ja kiinnostuksen kohteemme eri aiheisiin ja myös mahdollisista tehtävistä postereista piti lähettää Vete-hankkeen yhdyshenkilölle Raija Tuoviselle. Kuopion yliopistollisen sairaalan asiantuntijasairaanhoitajia oli tarkoitus kartoittaa ja selvittää heidän mahdollisuutta osallistua opiskelijoiden kanssa kysei-

22 22(34) sen päivän ideointiin ja toteuttamiseen. Ilmaismateriaalin sopivuus selvitettiin. Lääkefirmojen mainoksia ei saanut olla, paitsi jos jokin tapahtumaan osallistuva yhdistys käytti kyseistä materiaalia asiakasohjauksessa. Erilaisia yhdistyksiä oli tarkoitus pyytää mukaan päivään. Tämän ensimmäisen tapaamisen jälkeen varsinaisia yhteisiä palavereja oli 3; Kuopion yliopistollisen sairaalan tiloissa ja Savonian ammattikorkeakoululla kaksi kertaa ja Muuta yhteydenpitoa oli runsaasti väliaikoina sähköisesti hankkeen vetäjiin ja ryhmämme jäsenten kesken. Ryhmämme poisjäänyt jäsen Minna Tuutti oli alkuvaiheessa yhteydessä astma- ja allergialiiton Raija Rapoon viime vuoden lopulla 2010, joten Minnan jäätyä pois tieto Raija Raposta ei ollut meillä muilla jäsenillä. Loppuvaiheessa vasta tuli tieto kyseisen liiton suunnitellusta mukana olosta ja silloin olikin liian myöhäistä ja astmaliitossa oli tapahtunut jo henkilövaihdos. Keuhkopoliklinikan Mari Mustonen oli myös hiukan harmissaan, kun astmaliiton edustaja ei tullut. Astmaliitto olisi tuonut pef-mittarit mukanaan ja siksi pef-puhalluksia ei voitu toteuttaakaan tapahtumapäivänä. Ryhmämme jäsen Eila Kinnunen oli yhteydessä lääkefirma Pfizerin edustajaan Tuula Savolaiseen, joka antoi tapahtumaan tupakanvierotusmateriaalia, (samoja, joita Syöpäyhdistys käyttää). Tuula Savolaiselta sai microspirometrian ja vaihto suulakkeita siihen, mittarilla oli tarkoitus puhalluttaa tupakoitsijoiden keuhkojen tilanne. Tapahtumapäivänä pisteemme sijainnista johtuen meillä ei käynyt yhtään tupakoitsijaa, siksi laitetta ei käytetty kertaakaan. Materiaalia moni kylläkin otti läheisilleen. Pirkko Luomi oli yhteyksissä Pfizerin edustajaan tupakanvieroitus asioissa. Sieltä saimme hyviä lehtisiä, mitä myös syöpäyhdistys käyttää tupakanvieroitusryhmissä. Lisäksi saimme purukumia maistiaisia nicotinell-purukumeista, purukuminäytteet eivät sisältäneet nikotiinia. HANKERYHMÄN TOIMINNAN KUVAUS JA ARVIOINTI Hankeryhmä toimi hyvin. Saimme melko nopeasti kartoitettua ryhmään osallistujat. Eri ryhmissä oli tosin meitä opiskelijoita epätasaisesti: jossakin suuri ryhmä ja esim. meitä vain kaksi. Ryhmiin jakautumisen tasaaminen alussa olisi ehkä ollut aiheellista. Sidosryhmiin olimme nopealla aikataululla yhteydessä. Sidosryhmät, kuten esimerkiksi asiantuntijasairaanhoitajat ja potilasjärjestöjen edustajat olivat innolla suunnittelemassa kanssamme kyseistä päivää ja saimme heiltä paljon arvokasta tietoa. Tietoa tuli esimerkiksi siitä, miten vastaavia yleisötapahtumia järjestetään ja mikä rooli meillä ryhmässä tulee olemaan. Toiminta oli asianmukaista ja ryhmä toimi hyvin yhteen. Jokainen sai osallistua omilla vahvuuksilla ja ryhmä antoi tukea jäsenilleen. Ainoa haitta oli jo aiemmin mainittu ryhmämme jäsenen lopettaminen ja hänen mukanaan pois jääneet asiat. JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOSUUNNITELMAT Kokonaisuudessaan Päivä potilaalle tapahtuma onnistui hyvin. Tapahtuman tilojen käytössä olisi harkittavaa jatkossa. Meidän ja muutama muu pöytä oli sivupisteen luentosalissa, jonne harvempi kävijöistä osasi tulla. Kävijöitä olisi voinut olla meidänkin pisteessä enemmän keskeisemmällä paikalla ollessamme. Tapahtuma sinänsä oli jo omanlaisensa. Luulemme, että päivän konseptia on helppo toteuttaa tunnettavuutta asiakkaan lähtökohdista. myös muissa vastaavissa sairaaloissa ja tehdä näin tutuksi sairaalan toimintaa kaikille kuntalaisille ja sen palveluiden käyttäjille.

23 23(34) F. Teija Jetsonen, Sirpa Hyvärinen ja Merja Katainen HAAVANHOITO TIIVISTELMÄ Päivä Potilaalle seminaarin ensimmäinen suunnittelupalaveri oli marraskuussa 2010 KYS:llä. Palaverissa esiteltiin osallistuvat tahot sekä alustava suunnitelma, jolla seminaari tultaisiin toteuttamaan. Samalla kartoitettiin kuinka monta sairaanhoitajaopiskelijaa tulisi mukaan, ketkä opettajat olisivat opiskelijoiden tutoreina, myös asiantuntijasairaanhoitajat esittäytyivät. Keskustelua käytiin mahdollisista luennoitsijoista ja millaisia terveyteen liittyviä aiheita otettaisiin mukaan. Sairaanhoitajaopiskelijat jaettiin ryhmiin. Toisessa tapaamisessa tammikuussa 2011 tarkastelun kohteena oli se mitä kukin osallistuja taho oli saanut aikaiseksi ja kuinka suunnitelmat etenivät. Samalla sovimme, että kirjallinen suunnitelma oman ryhmän suunnitelmasta tulisi palauttaa viikolla 5 VeTe -yhdyshenkilölle. Haavanhoitoryhmässä suunnittelimme tekevämme posterit hunaja- ja pihkahoidosta. Lisäksi laatisimme osallistujille annettavaksi esitteen, johon olisi koottu tietoa hunaja- ja pihkahoidosta. Lisäksi opiskelisimme teoria tietoa ko. aiheesta, jotta osaisimme vastata vierailijoiden kysymyksiin. Suunnittelimme myös video esitystä tietokoneelle, joka pyörisi päivän ajan; mutta se jäi toteutumatta. Asiantuntijasairaanhoitajan avustuksella työstimme omaa työtämme ja saimme sen valmiiksi määräpäivään mennessä. Kolmas yhteinen palaveri oli helmikuussa Jälleen oli tarkastelun kohteen kuinka ryhmiemme työt ovat edistyneet ja missä ollaan menossa. Tuolloin saimme myös ohjeistusta pöytien ja standien kantamisesta - ja paikkojen siivoamisesta päivän loputtua. Kokoonnuimme vielä päivää ennen Päivä Potilaalle seminaaria koululla. Tuolloin kävimme läpi seminaaripäivän ohjelmaa sekä varmistavaa keskustelua siitä, että kaikki muu oheistoiminta onnistuu. Päivä Potilaalle seminaari pidettiin KYS:n auditorion tiloissa klo 9 alkaen. Vierailijoilla oli mahdollisuus tutustua näytteille asetettuihin esitteisiin ja näytteisiin ennen virallisen ohjelman alkua. Seminaarin virallinen ohjelma alkoi klo 10. TOIMINNAN TAUSTA, TARKOITUS JA TAVOITE Kuopion Yliopistollisessa sairaalassa järjestettiin Päivä Potilaalle seminaari tilaisuuden järjestäjänä toimi Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto-hanke (VeTe) ja Kuopion Yliopistollinen sairaala yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen ja Savonia AMK: kanssa. (VeTe) Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto hanke on valtakunnallinen kahdeksan sairaanhoitopiirin yhteinen hankekokonaisuus. Hankkeessa on myös perusterveydenhuollon kehittämisen näkökulma ja yhteistyö sosiaalihuollon kanssa. Hankkeen tarkoituksen on kehittää sosiaali- ja terveydenhuoltoa kansallisen kehittämisohjelman (KAS- TE) tavoitteiden mukaan. Tähän hankkeeseen osallistuvat Pohjois-Savon ja Etelä-Savon sairaanhoitopiiri sekä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä. (VeTe) Päivä Potilaalle projektiin osallistuminen kuului opintokokonaisuuteen, joka kohdistui 3. sektorilla tapahtuvaan hankkeeseen. Yhteistyö koulun ja Kysin välillä toi myös näkyvyyttä.

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.00 9.30 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.45 10.45 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 147 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU 10.9.2010 Lääkärit Irma Honkamaa ja Matti Mäntymaa Lääke-edustaja Hanne Tegelberg, Phizer Sairaanhoitajat Anne Leinonen ja Tiina Lehmikangas (Muokattu

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSissä I koulutuskokonaisuus lokakuu 2009 joulukuu 2010 II koulutuskokonaisuus syyskuu 2011 toukokuu 2012 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ ELÄVÄKSI KYSISSÄ VeTe Kurssiohjelma

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Mervi Siekkinen, projektisuunnittelija TH hanke 20.10.2011

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Miten löydän luotettavaa terveystietoa netistä?

Miten löydän luotettavaa terveystietoa netistä? Miten löydän luotettavaa terveystietoa netistä? Päivä potilaalle KYSissä 8.4.2011 Google? tehokas ja nopea löytää paljon ja pian MUTTA vastuu on kokonaan lukijalla hakukone löytää mitä tahansa sivustoja,

Lisätiedot

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE MAISHIDN UKIMALLI Lähellä tuki-projekti 2010-2012 PAS MAISHIILANEIDEN UNNISAMISEEN ARVIINIIN SEKÄ HJAAMISEEN Satakunnan maishoitajat ja Läheiset ry, 2012 1 MAISHIAJAN UEN ARVE Mistä tunnistaa alkavan omaishoitotilanteen?

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Potilasohjauksen alueellinen yhteistyöverkosto (PAVE)

Potilasohjauksen alueellinen yhteistyöverkosto (PAVE) Potilasohjauksen alueellinen yhteistyöverkosto (PAVE) 29.6.2011 Virpi Kemppainen, TtM, sh AMK, Potilasohjauksen alueellinen yhteistyöverkosto (PAVE) Taustaa: hanke, asiakaslähtöisyyden vahvistaminen potilasohjauksessa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Päivä Potilaalle tilaisuuden suunnittelu ja järjestäminen KYSissä 8.4.2011

Päivä Potilaalle tilaisuuden suunnittelu ja järjestäminen KYSissä 8.4.2011 1(16) Päivä Potilaalle tilaisuuden suunnittelu ja järjestäminen KYSissä 8.4.2011 Raportti R2b Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) -hanke Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VeTeVT)

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Tiedonsaannin haasteita Kuntalaisten odotukset saatavasta tiedosta ovat lisääntyneet haasteita tuovat: väestön vanheneminen

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta

Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta Mielentuki projekti Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta Elina Rajalahti ja Ulla Lemström Mielentuki osana Pumppu-hanketta Pumppu-hanke/Laurean

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

TerveysTowin esittelypisteisiin tutustumassa

TerveysTowin esittelypisteisiin tutustumassa TerveysTowin esittelypisteisiin tutustumassa Koulullamme järjestettiin tapahtuma, jonka olivat järjestäneet WinNovan keskustan alueen terveydenhoitajat ja kuraattorit, mutta paikalla oli myös paljon terveyteen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Vuonna 2012 asukastupien toimesta lähetetty aloite kaupungille toiminnanohjaajien palkkaamisesta.

Vuonna 2012 asukastupien toimesta lähetetty aloite kaupungille toiminnanohjaajien palkkaamisesta. Pasi Laukka Vuonna 2012 asukastupien toimesta lähetetty aloite kaupungille toiminnanohjaajien palkkaamisesta. Ajatustyö käynnistynyt yhdessä Oulun aikuiskoulutuskeskuksen ja Oulun kaupungin työllisyyspalveluiden

Lisätiedot

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Tarjolla Yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta Kuntamarkkinat 12.9.2013 Marjut Niemistö Yksi elämä Lupaa täyttä elämää kaikille Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu Hyvinvointialan asiantuntijaseminaari 9.12.2010 Mikkeli Helvi Janhunen Projektisuunnittelija Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu TULEVAISUUDEN VISIO Etelä-Savoon

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot