Johanna Pisilä & Pauliina Rukkinen 7. LUOKKALAISTEN TYTTÖJEN ELÄMÄNTAPAKARTOITUS. Kyselytutkimus Oulaisten ja Ylivieskan yläkouluilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johanna Pisilä & Pauliina Rukkinen 7. LUOKKALAISTEN TYTTÖJEN ELÄMÄNTAPAKARTOITUS. Kyselytutkimus Oulaisten ja Ylivieskan yläkouluilla"

Transkriptio

1 Johanna Pisilä & Pauliina Rukkinen 7. LUOKKALAISTEN TYTTÖJEN ELÄMÄNTAPAKARTOITUS Kyselytutkimus Oulaisten ja Ylivieskan yläkouluilla Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaaliala Lokakuu 2008

2 TIIVISTELMÄ Yksikkö Ylivieskan yksikkö Aika Lokakuu 2008 Tekijä/tekijät Johanna Pisilä ja Pauliina Rukkinen Koulutusohjelma Sosiaalialan koulutusohjelma Työn nimi 7. luokkalaisten tyttöjen elämäntapakartoitus kyselytutkimus Oulaisten ja Ylivieskan yläkouluilla Työn ohjaaja Leena Raudaskoski Sivumäärä Työelämäohjaaja Oulaisten ja Ylivieskan yläkoulujen rehtorit Halusimme selvittää kyselyn avulla 7. luokkalaisten tyttöjen elämäntapoja fyysisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta. Tutkimus suoritettiin Oulaisissa ja Ylivieskassa. Tutkimuksemme oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimuksen suoritimme kyselylomakkeella, joka sisälsi monivalintakysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Kyselylomakkeiden vastaukset analysoimme SPSS- ohjelmalla. Kyselylomakkeita palautettiin 132 kappaletta ja näin vastausprosentiksi muodostui 100 %. Tutkimustulokset Oulaisten ja Ylivieskan koulujen kesken olivat yhteneväiset. Nuorten vastauksista kävi ilmi, että he huolehtivat itsestään ja terveydestään. Suurin osa vastaajista noudatti säännöllisiä ruoka-aikoja ja nukkuivat tarpeeksi. Liikuntaa harrastettiin monipuolisesti ja harrastuksia pidettiin tärkeinä hyvinvoinnille ja arjessa jaksamiselle. Myös ystävien ja oman ulkonäön merkitys oli suuri. Asiasanat 13-vuotias, nuoruus, elämäntavat

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Date October 2008 Author Johanna Pisilä and Pauliina Rukkinen Degree programme Degree program of Social work Name of thesis Questionnaire for seven grade girls about their living habits Instructor Leena Raudaskoski Pages Supervisor Principals of Oulainen and Ylivieska We made a questionnaire to find out living habits of seven grade girls from physical and social point of view. The research was carried out in Oulainen and in Ylivieska. Our survey was quantitative study. We made the study by using questionnaire that included multiple choice questions and open questions. We analysed the answers of the questionnaires by using SPSSprogramme. There were 132 returned questionnaires and the answer percent of them was 100%. Research results between Oulainen and Ylivieska were compatible. It appeared from the answers that young people take care of their wellbeing and health. Most of the answerers obeyed regular eating times and got enough sleep. Sports were done comprehensively and hobbies were seen as important thing for wellbeing. Friends and own appearance were also very important for youngsters. Key words 13-year old, youth, living habits

4 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY Elämäntapa = Opinnäytetyössämme fyysisillä elämäntavoilla tarkoitamme ravitsemukseen, liikuntaan ja uneen liittyviä asioita sekä sosiaalisilla elämäntavoilla ystäviin, harrastuksiin ja ulkonäköön liittyviä asioita. Stereotypia = kaavamaisuus, jäykkämuotoisuus. (Nykysuomen käyttötieto 1999.) Puberteetti= murrosikä. (Nykysuomen käyttötieto 1999.) Kognitiivinen (kehitys)= tietoa koskeva, tiedollinen. (Nykysuomen käyttötieto 1999.) Autonomia= itsemääräämisoikeus. (Nykysuomen käyttötieto 1999.) Endokriininen järjestelmä= umpirauhasiin, eli sisäeritysrauhasiin liittyvä, umpieritys-, sisäeritys- endokriiniset rauhaset. Hormoneja vereen erittävät rauhaset. (Kodin terveyskirjasto, Lääketieteellinen sanasto 1993.) Hemoglobiini = Punasolujen sisältämä proteiini joka kuljettaa happea. (Nykysuomen käyttötieto 1999.)

5 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET NUORI 13-VUOTIAANA Nuoruuden vaiheet Nuoruusiän kehitystehtävät FYYSINEN JA SOSIAALINEN KEHITYS Fyysinen kehitys Sosiaalinen kehitys NUORUUDEN MUUTTUMINEN JA ASEMA YHTEISKUNNASSA Ravitsemus Liikunta Uni SOSIAALISET ELÄMÄNTAVAT Ystävät Harrastukset Ulkonäkö Tutkimuksen lähtökohdat ja tutkimusongelmat Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusmenetelmät TUTKIMUSTULOSTEN ANALYSOINTI Fyysiset elämäntavat Sosiaaliset elämäntavat POHDINTA LÄHTEET 45 LIITTEET

6 1 1 JOHDANTO Valitessamme opinnäytetyön aihetta molemmilla oli kiinnostuksen kohteena se, kuinka tänä päivänä yläastetta aloitteleva 13-vuotias nuori huolehtii itsestään. Tänä ikäkautena nuori elää suurta muutoksen aikaa siirtyessään alakoulusta yläkouluun. Uusi koulu tuo mukanaan uudet luokkakaverit ja uusia ystävyyssuhteita solmitaan vanhojen ystävien jäädessä taka-alalle. Uudet opettajat sekä kouluaineet tuovat myös oman jännityksensä. Murrosiän alkaminen hämmentää nuorta ja saa aikaan voimakkaita psyykkisiä ja fyysisiä muutoksia. Murrosiän kynnyksellä terveelliset elämäntavat jäävät usein taka-alalle. Nuorelle aiemmin tärkeät harrastukset saattavat jäädä pois tai ainakin vähentyä huomattavasti. Nukkumaan mennään myöhään, koska aikaa kulutetaan ystävien, internetin ja konsolipelien äärellä. Ruokailu muuttuu epäsäännölliseksi, koska nuoret itsenäistyvät vanhemmistaan ja perheestään, myös perheenjäsenten omat harrastukset verottavat yhteisruokailua. Ulkonäköasiat alkavat muodostua tytöille entistä tärkeämmäksi. Media, vertaisnuoret ja nyky-yhteiskunta vaikuttavat suuresti nuorten tyttöjen kauneusihanteisiin ja ajatukseen omasta itsestä. Suoritimme tutkimuksemme Oulaisten ja Ylivieskan yläkouluilla, kohderyhmänä 7. luokkalaiset 13 -vuotiaat tytöt. Tutkimuksemme on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimuksen suorittamiseen kysyimme suullisen luvan yläkoulujen rehtoreilta. Luvan saatuamme laitoimme nuorten mukana informaatiokirjeen heidän vanhemmilleen, jossa kerroimme

7 2 suorittavamme kyselytutkimuksen. Tutkimuksessamme halusimme selvittää nuorten tyttöjen fyysisiä elämäntapoja ravitsemuksen, liikunnan ja unen näkökulmasta sekä sosiaalisia elämäntapoja ulkonäön, harrastusten ja ystävien näkökulmasta ja niiden merkityksestä ja tärkeydestä nuorelle itselleen. Halusimme tutkia fyysisiä ja sosiaalisia elämäntapoja, koska nyky-yhteiskunta asettaa paljon haasteita ja vaatimuksia jo nuorella iällä. Nykyään ollaan myös huolissaan siitä, että nuorilla on entistä enemmän ongelmia koulussa, kotona ja sosiaalisissa suhteissa. Ravitsemusosiossa kysyimme nuorten ravitsemuksesta, koska nykynuorten sanotaan syövän huonosti, epäterveellisesti ja kouluruokailu saattaa jäädä väliin kokonaan. Nukkumiseen liittyvissä kysymyksissä tahdoimme selvittää nuorten vireystilaa ja vuorokausirytmiä. Useimpien tutkimusten mukaan nuoret nukkuvat liian vähän verrattuna siihen, minkä verran kehittyvän nuoren tulisi oikeasti unta saada. Nuoret harrastavat liikuntaa vähemmän kuin ennen ja pienetkin välimatkat päästään ajoneuvon kyydissä. Tahdoimme selvittää alueemme tilannetta, kuinka paljon ja mitä liikuntalajia oulaistelais- ja ylivieskalaisnuoret harrastavat. Ulkonäöstä kysyimme, koska kadulla näkyy usein niin monenlaista nuorisokulttuuria ja ulkonäköön panostetaan aina vain nuorempana. Tahdoimme selvittää joko 7. luokkalainen nuori pystyy nimeämään tyylisuuntauksensa ja kuinka valveutunut hän jo on omasta ulkonäöstään. Ystävien merkitys alkaa kasvaa 13 -vuotiaana, kysyimme nuorilta ystävistä ja niiden merkityksestä. Selvitimme myös mitä nuoret harrastavat, minkä verran harrastavat ja kokevatko sen tärkeäksi hyvinvoinnilleen. Nuorten harrastukset kiinnostivat, koska tahdoimme selvittää millaisia harrastuksia nyky-nuoret

8 3 pitävät mielekkäinä. Päässä oli stereotypia siitä, että nyky-nuoriso harrastaisi internetiä ja konsolipelejä. Opinnäytetyömme alussa kerromme aikaisemmista samankaltaisista tutkimuksista. Teoriaosuudessa käsittelemme yleisesti 13 -vuotiaan nuoren elämänvaihetta sekä kehitystä. Teoriaosuudessa on myös tietoa ravitsemuksesta, liikunnasta, unesta, ulkonäöstä, ystävistä sekä harrastuksista. Käsittelemme myös nuoren asemaa yhteiskunnassa sekä nuorisokulttuureja.

9 4 2 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Nuoret ovat ikäryhmä, joista on tehty tutkimuksia hyvinkin paljon. Tutkimuksia 13-vuotiaiden tyttöjen elämäntavoista emme löytäneet. Tietoa etsimme internetistä hakukoneilla, sekä kävimme läpi Ylivieskassa Origon kirjastossa aikaisempia sosiaalialan opinnäytetöitä. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskuksen, Stakesin kouluterveyskysely on samantyyppinen kuin meidän tutkimuksemme. Stakesin kouluterveyskyselyllä selvitetään nuorten elin- ja kouluoloja, terveystottumuksia, terveysosaamista sekä nuorten mielipidettä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kouluterveyskysely on toteutettu vuosittain vuodesta 1995 lähtien. Se tehdään samoissa kunnissa joka toinen vuosi. Vastaajina ovat peruskoulun 8. ja 9. luokkalaiset nuoret ja lukioiden 1. ja 2. luokkalaiset. Vuonna 2008 mukaan on otettu myös ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssilaiset.

10 5 3 NUORI 13-VUOTIAANA Nuoruus tarkoittaa ihmisen elämänkaaren kehitysvaihetta kehitystehtävineen. Laissa nuori on termi, jolla määritetään nuoruuden ja aikuisuuden välistä rajaa. (Litmanen 2004, Kunnon kirja: nuoret, terveys ja arkielämä, 24.) Nuoruuden pituus vaihtelee yksilöittäin ja kulttuureittain. Nykyään nuorten murrosikä alkaa entistä aikaisemmin. Nuoruus kestää myöhempään pidentyneiden ammattiin kouluttamisaikojen ja median takia, joka luo kuvaa nuoruuden kaikkivoipaisuudesta. Nuoruutta voidaan tarkastella lääketieteellisestä, psykologisesta, oppimisen ja oppimisympäristön sekä hoitotieteen näkökulmasta. Nuoruutta tutkittaessa kiinnitetään huomiota ikään, elämänvaiheisiin ja muutoksiin itsessä ja suhteessa ympäristöön. (Aaltonen, Ojanen, Vihunen & Vilén 2003, ) Nuoruutta pidetään myös siirtymävaiheena aikuisuuteen, se on elämänvaihe, jolloin nuori kasvaa fyysisesti, psyykkisesti sekä sosiaalisesti. Nuoruutta pidetään elämänvaiheena ja nuorisosta puhuttaessa sukupolvena, jotka elävät tietyssä ajassa ja yhteiskunnassa tiettyä elämänvaihetta. (Aaltonen ym. 2003, 14.) Useimmiten nuoruus alkaa biologisista muutoksista, puberteetista. Fyysisen kehityksen mukaan nuoruus on helposti jaettavissa eri ikävaiheiksi. Nuoruuden alkuvaiheissa sosiaalinen kehitys muotoutuu samoin. Persoonallisuuden kehitys on vaikeaa jakaa selkeiksi vaiheiksi. Persoonallisuuden kehitysvaiheita muokkaavat luonteenpiirteet, yksilölliset kokemukset ja kulttuuri. Suurimmat yksilölliset erot ovat myöhäisnuoruudessa. (Aaltonen ym. 2003, 18.)

11 Nuoruuden vaiheet Nuoruuden voi jakaa summittaisesti kolmeen eri vaiheeseen; varhaisnuoruuteen (n v.), keskinuoruuteen (15 18 v.) ja myöhäisnuoruuteen (19 25 v.). (Aaltonen ym. 2003, 18.) Nuoren elämässä persoonallisuusrakenteet järjestyvät uudelleen ja vakiintuvat. Nuoren psyykkisen kasvun kehitys on voimakasta ja samalla tapahtuu myös ajoittaista psyykkisten toimintojen taantumista. Taantuman johdosta lapsuuden aikaiset toiveet, sekä niiden onnistuneet ja epäonnistuneet ratkaisut ja lapsuuden traumat tulevat uudelleen mielen työstettäväksi. (Aalberg ym. 1999, 55.) Varhaisnuoruus käsittää ikävaiheet vuotta. Nuoren kokemus omasta itsestään vaihtelee nopeasti. Fyysiset muutokset aiheuttavat levottomuutta ja kiihtymystä. Nuori on ristiriitaisessa tunteessa itsensä kanssa. Toisaalta haluaisi itsenäistyä ja irtaantua vanhemmistaan, toisaalta eriytymisen tarve herättää halun palata riippuvuuteen. Varhaisnuoruus on muutosten aikaa, joten nuori tarvitsee tuekseen toisia nuoria sekä perheen ulkopuolisia aikuisia. Varhaisnuoren ristiriidat suhteessa vanhempiin vähentyvät, tässä vaiheessa nuori on yleensä luopunut korostuneen mustavalkoisesta asenteestaan. (Aalberg ym. 1999, 56.) Aluksi nuorelle on tyypillistä oman fyysisen minän tutkiskelu. Biologisen käynnistymisen aiheuttavat hormonitoiminnan muutokset johtavat nuoren ulkoiseen muuttumiseen. Fyysinen kehitys nuoruuden edetessä johtaa sukukypsyyteen ja seksuaalisuuden heräämiseen. Nuoruusikä käynnistyy myös psyykkisellä tasolla. Nuori käy läpi omia tunteitaan, muuttumisprosessiaan ja muodostaa jatkuvasti itsenäisempää identiteettiä. Looginen ja abstrakti ajattelu

12 7 kuuluvat kognitiiviseen kehitykseen. Sosiaalinen kehitys ohjaa oman sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman saavuttamiseen ja pääsemään sisälle yhteiskuntaan, sekä lisäksi myöhemmin ammatti-identiteetin löytymiseen. Nuoren ajatusmaailmaan tulevat myös eettiset pohdinnat uudella tavalla. Kodin ihanteet sekä arvot muuttuvat nuoren silmissä vanhanaikaisiksi ja jopa kyseenalaisiksi. Nuoren luonnolliseen kehitykseen kuuluu kodin ja vallitsevan aikuiskulttuurin normien vastustaminen. Nuoren maailmankuva muotoutuu vähitellen normeja vastustamalla. (Aaltonen ym. 2003, 18.) Nuoret kertovat itsestään eleillä, ilmeillä, liikkumisella, pukeutumisella, kampauksella, musiikkimaullaan sekä kielenkäytöllä. Nuorilla on paljon kerrottavanaan, mutta heitä ei ole aina helppo tulkita. Nuori osaa sulkea asioita sisälleen, eikä ole enää yhtä avoin kuin pieni lapsi. (Aaltonen ym. 2003, 105.) 3.2. Nuoruusiän kehitystehtävät Kehityksellisenä päämääränä nuorella on saavuttaa itse hankittu autonomia. Nuoren tulee käyttää hyväkseen nuoruusikään liittyviä sisäisten ja ulkoisten syiden vaikutuksista johtuvia jännitteitä, jotta hän voi kasvaa. Autonomian saavuttaakseen nuoren on ratkaistava ikäkauteen kuuluvat kehitykselliset tehtävät, joita ovat: 1.Irrottautuminen lapsuuden vanhemmista, heidän tarjoamastaan tyydytyksestä ja heihin kohdistuneista toiveista sekä vanhempien löytäminen uudelleen aikuisella tasolla, 2.Puberteetin johdosta muuttuvan ruumiinkuvan, seksuaalisuuden ja seksuaalisen identiteetin jäsentäminen sekä 3.Ikätovereiden apuun turvautuminen nuoruusiän kasvun ja kehityksen aikana (Aalberg ym. 1999, 56.)

13 8 Kehitystehtäviä Havighurstin mukaan ovat mm. emotionaalisen itsenäisyyden saavuttaminen vanhemmista sekä avioliittoon, perhe-elämään ja työelämään valmistautuminen. Jokainen yksilö asettaa itse tavoitteet elämälleen tiedostetusti tai tiedostamattaan. Yksilö luo itse omalle elämälleen haasteita. Nuori pystyy sitoutumaan paremmin tavoitteisiinsa, jos hän saa muokata niitä yhdessä ympäristön kanssa itselleen sopiviksi. Kehityshaasteilla tarkoitetaan nuoren itsensä asettamia tavoitteita, sekä lähiympäristönsä ja yhteiskunnan tavoitteiden välisiä kompromisseja. Kehityshaasteet muodostuvat ympäristön asettamien toimintamahdollisuuksien, odotusten ja antaman tuen sekä nuoren omien voimavarojen, valintojen ja tarpeiden pohjalta. (Aaltonen ym. 2003, 20.) Ympäristö vaikuttaa kehityshaasteisiin nuoren omien tavoitteiden, toiveiden ja odotusten lisäksi. Nuori vaikuttaa itse käyttäytymisellään ympäristöön, eli hän ei ole ympäristössään vain kohde. Nuoren kehityshaasteet ovat monipuolisempia, jos hän saa kasvaa ympäristössä, jossa arvostetaan ihmisen eri puolia. (Aaltonen ym. 2003, 20.) Nuoren hyväksyessä erilaisia kehityshaasteita rakentaa hän myös itselleen ilmiöiden ja asioiden käsittelyjärjestelmää aikuisuutta varten. Järjestelmä auttaa nuorta selviytymään elämässään, ihmissuhteissaan ja erilaisissa elämäntilanteissa aikuisuudessakin ja näin ollen muodostuu osaksi omaa persoonallisuutta. (Aaltonen ym. 2003, 23.)

14 9 4 FYYSINEN JA SOSIAALINEN KEHITYS 4.1. Fyysinen kehitys Perimä vaikuttaa nuoren fyysiseen kasvuun ja kehitykseen. Nuoret kypsyvät hyvin eri aikaan ja kypsymisaikataulussa on vuosienkin eroja. Puberteetin alkaessa aivolisäkkeen ja sukurauhasten muodostama endokriininen järjestelmä aktivoituu ja hormonien eritys lisääntyy. (Aaltonen ym ) Useimmiten tytön murrosikä alkaa rintarauhasen kehittymisellä sekä häpykarvoituksen lisääntymisellä. Murrosikäkehitys ja pituuskasvupyrähdys alkavat tytöillä aikaisemmin kuin pojilla. Kuukautisten alkaminen tapahtuu keskimäärin 13 vuotiaana. (Aalberg ym. 1999, 43 44, 46.) Kehityksen nopeutta säätelevät tekijät nuori voi periä joko äitinsä tai isänsä suvusta. Kypsymisnopeuteen vaikuttaa myös rakennetyyppi; lihavuuteen taipuvaisilla tytöillä kuukautiset alkavat aiemmin kuin hoikilla tytöillä. (Aaltonen ym. 2003, 54, 56.) 4.2. Sosiaalinen kehitys Sosiaalinen ja persoonallinen kehitys kävelevät käsi kädessä. Puhuttaessa käsitteistä sosioemotionaalinen tai psykososiaalinen kehitys, tarkoitetaan sillä juuri tätä yhteyttä. Sosialisaatiolla tarkoitetaan kehitysprosessia, jolloin ihminen omaksuu yhteiskuntansa arvot, normit ja käyttäytymismallit. Kulttuuri määrää,

15 10 millainen sosiaalinen käyttäytyminen kussakin iässä on sallittavaa ja mikä ei. (Aaltonen ym. 2003, 85.) Nuori kehittyy sosiaalisesti huomaamatta. Kaveriporukan käyttäytyminen ja oleminen muuttuvat. Puheenaiheet, tekeminen ja ryhmän koostumus vaihtuu. Kaverit muuttuvat. Vertaisiin saattaa kehittyä seksuaalisia tunteita. Vanhaan tuttuun kaveriin saattaa yhtäkkiä tuntea vetoa. Ihmissuhteet alkavat täyttyä ihastumisilla, loukkaantumisilla, pettymyksillä ja salaisuuksilla. Rooli koulussa, kotona ja kaveriporukassa muuttuu. Nuori rupeaa hahmottamaan ja leikittelemään ajatuksella, millaista on olla nainen. Osaltaan sosiaalinen kasvaminen on myös kasvamista osaksi yhteisöä ja kansaa. (Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry ) Lapsen varhaiset ihmissuhteet määrittävät sen, miten hän aikuisena ottaa vastaan ja kohtaa muita ihmisiä. Lapsuuteen kuuluu oppia itsenäiseksi, tulla toimeen ystävien kanssa, sekä omaksumaan omantunnon, moraalin ja perusarvot. Nuoruuteen kuuluu uudet haasteet. Nuorena opetellaan parisuhdetaitoja, emotionaalinen riippuvuus vanhemmista vähenee, valmistaudutaan työelämään sekä pysyvämpään parisuhteeseen. (Aaltonen ym. 2003, 85.) Maailma on muuttunut vaikeammin ennakoitavaksi, josta johtuen yksilöt ja yhteisöt ovat joutuneet kehittämään väljempiä toimintanormeja, jotka mahdollistavat nopean sopeutumisen muutoksiin ja uusiin elämäntilanteisiin. Sähköinen media ja kulutus ovat korvanneet isovanhemmat, pihapiirin ja kylänraitin. Tärkeämmäksi on tullut palveluiden, kokemusten ja tavaroiden kulutus. Identiteetin kehittymiselle tällä kaikella on huomattava merkitys. (Aaltonen ym. 2003, 86.)

16 11 Sosiaalinen kehitys ilmenee sosiaalisena käyttäytymisenä. Kaikenkokoisiin ryhmiin muodostetaan ryhmälle tyypillisiä käyttäytymistapoja, sosiaalisia normeja ja rooleja, joihin kytkeytyy odotuksia, tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi yhteiskunta, perheet, koululuokat ja toveripiirit. Ryhmä asettaa jäsenilleen odotuksia, näitä kutsutaan sosiaalisiksi normeiksi. Niiden mukaan ryhmä odottaa jäsentensä tuntevan, ajattelevan ja käyttäytyvän samalla tavalla. Nuorella on erittäin voimakas halu tulla hyväksytyksi ja kuulua ryhmään. (Aaltonen ym. 2003, ) Odotuksilla on suuri merkitys sosiaalisessa käyttäytymisessä. Yksilö ja ryhmä vaikuttavat toinen toistensa käyttäytymiseen. Käyttäytymisen vuorovaikutus on jatkuva kehämäinen prosessi. (Aaltonen ym. 2003, 87.) Persoonallisuuden kehitys Persoonallisuus kertoo sen kuka minä olen? tai mikä on paikkani elämässäni?. Nuoruuden ikäkautena lapsuuden aikana saavutettu minä, joutuu koetukselle. Nuoren identiteetti muuttuu ja hän etsii paikkaansa ja tarkoitustaan maailmassa. Nuoren yksilöllisyys korostuu ja hän omaksuu erilaisia rooleja. Identiteetti kuvaa yksilön sosiaalista maailmaa ja minäkäsitys nuoren sisäistä maailmaa. Jossain vaiheessa nuori kokee identiteetti kriisin, jonka aikana hän hakee omia voimavarojaan ja tarpeitaan suhteessa ympäröivään maailmaan. (Aaltonen ym. 2003, ) Persoonallisuus muotoutuu monin eri tavoin, joillakin persoonallisuuden kehitykseen vaikuttavat biologiset tekijät ja jotkut taas saavat vaikutteita kulttuurista ja ympäristöstä. (Aaltonen ym. 2003, 75.) Ympäristötekijät, esim.

17 12 läheiset ihmissuhteet ovat merkittävä osa kehityksen muokkaajana. (Aaltonen ym. 2003, 76.) Nuoruudessa erilaiset tunteet hallitsevat ajattelua voimakkaasti. Nuoruus muuttaa ihmisen persoonaa voimakkaasti, jonka jälkeen moni kokee olevansa hyvin erilainen kuin ennen nuoruuden ikäkautta. (Aaltonen ym. 2003, 77.) Nuoruutta sanotaankin elämän toiseksi mahdollisuudeksi. Lapsuus ja nuoruus ovat merkittävimpiä aikoja yksilön elämässä, jolloin persoonallisuuden muokkaaminen on mahdollista. Nuori on alttiimpi ympäristönsä vaikutteille ja on tärkeää, että nuori saa tukea läheisiltään. (Aaltonen ym. 2003, 78.)

18 13 5 NUORUUDEN MUUTTUMINEN JA ASEMA YHTEISKUNNASSA Vuonna 1889 annettiin asetus, joka kielsi alle 12 vuotiaiden työt ja määritteli 15 -vuotiaiden työn, joka oli luvanvaraista ja työaika enintään 6 tuntia. Tämä asetus määritteli nyt ensimmäisen kerran kuka oli lapsi ja kuka nuori. Nuorille tuli enemmän vapaa-aikaa, kun heidän ei tarvinnut työskennellä tehtaissa. Vähitellen lapset ja nuoret tulivat yhteiskunnan suojelun alaisiksi. Nuorison synnyn ja nuoruuden historian alun on Suomessa nähty sijoittuvan lähinnä 1950 luvun äänilevyteollisuuden syntyvaiheeseen. Tästä alkoi kevyen musiikin kulutuksen kasvu ja sitä mukaa nuorisokulttuurin nousu. (Aaltonen ym. 2003, 29.) Entisaikaan maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa tyttöjen nuoruus oli lyhyempi, sillä he saavuttivat sukukypsyyden aikaisemmin kuin pojat ja näin ollen myös avioituivat nuorempina. Tytöt viettivät nuoruutensa enimmäkseen naisten yhteisössä. Nuoruuden pidentyminen koski ennen ainoastaan sosiaalista yläluokkaa, mutta koulutusjärjestelmien kehittyminen on mahdollistanut nykyään pidemmän nuoruuden vaiheen. (Aaltonen ym. 2003, 31.) Nuoruus ja nuoruuden käsite on kuitenkin muuttunut vuosien kuluessa. Nykyään nuorison osuus väestöstä on kasvanut. Nuoret aloittavat työelämän aiempaa myöhemmin ja yhä nuoremmat samaistuvat nuorisokulttuureihin ja ovat erityisesti teiniikäisille suunnattujen markkinoiden kohteena. (Aaltonen ym. 2003, 30.) Tänä päivänä teollistuneessa yhteiskunnassa laaja kulutustavarateollisuus liittyy vahvasti nuorisokulttuuriin. Nuorille on tarjolla vaatteita, meikkejä, juomia sekä lisäksi erilaisia kulttuuriteollisuuden tuotteita, kuten esimerkiksi levyjä ja videoita. Nuoret ovat nykyään merkittävä markkinointikohde ja heidän

19 14 ostovoimansa on huomattava. Nuorisokulttuureihin samaistutaan yhä varhemmin ja toisaalta taas pitenevä koulutusputki tuottaa ikinuoria nelikymppisiä. (Aaltonen ym. 2003, 31.) Kansainvälisyys on tyypillistä nuorisokulttuurien synnylle ja leviämiselle. Englanti ja Yhdysvallat ovat tyypillisimmät maat, joista nuorisokulttuurit ovat lähteneet liikkeelle. (Aaltonen ym. 2003, 31.) Suuret merkkitavaramarkkinoijat ovat löytäneet myös Suomessa uutena kohderyhmänä nuoret ja lapset. Suomenkin markkinoille on saatu limsamerkkejä, vaate- ja kenkämerkkejä, kuin myös omia palvelubrändejä puuhamaista urheiluseuroihin. Nuorille suunnattu muoti on saanut rinnalleen muun muassa nuorten omat kännykkämallit, operaattori- ja nettipalvelut, nuorten elokuvat, ravintolat, syötävät ja juotavat. (Quart 2003, 12.) Lapsiin ja nuoriin suunnattua markkinointia on alettu pitää arveluttavana. Mainontaa kritisoidaan seksistisenä tai väkivaltaisena, naisen ihmisarvoa alentavana tai vääriä roolimalleja edistävänä. Onneksi Suomessa kuluttaja-asiamies valvoo työkseen markkinointia ja kieltää sellaisen markkinointitavan tai mainoksen, joka on hyvän tavan vastainen. (Quart 2003, ) Nykynuoren elämä yhteiskunnassamme on täynnä muutoksia. Nuorille on tarjolla ennennäkemättömiä mahdollisuuksia ja toisaalta lukuisia riskejä ja uhkakuvia. Nykyään esimerkiksi koulutuksen hankkiminen saattaa muuttua ns. riski-investoinniksi, koska koulutus ei enää suoraan tarjoa paikkaa työelämässä. Nuori saattaa joutua hankkimaan useampia koulutuksia ja koko elämänmittainen opiskelu on itsestään selvyys. Nykyään myös nuoren työura koostuu erilaisista pätkätöistä. (Aaltonen ym. 2003, 40.)

20 15 Tieto- ja viestintätekniikan kehittyminen on tarjonnut nuorille uusia mahdollisuuksia mm. opiskelussa, tiedon ja palvelujen hankinnassa, ostosten tekemisessä ja ystävien kanssa seurustelussa. Median interaktiivisuus ja ajatus siitä, että uusi tekniikkaa ei enää sido meitä tiettyyn aikaan tai paikkaan, viehättää nuoria. (Aaltonen ym. 2003, 41.) 6 FYYSISET ELÄMÄNTAVAT Ravitsemuksen, liikunnan ja levon säännöllisyys ja riittävyys eivät ole nykypäivänä enää itsestään selvyys. Näihin liittyvistä ongelmista ja häiriöistä käytetään yhteistä nimitystä elämäntapahäiriöt. Elämäntapamuutokset saattavat johtua siitä, että nuori nukkuu ja liikkuu liian vähän sekä syö epäsäännöllisesti ja epäterveellisesti. Säännöllisen elämänrytmin puute aiheuttaa väsymystä, ärtymystä ja yleistä haluttomuutta. (Lehtinen, ) 6.1. Ravitsemus Teini-ikäisellä ravinnon tarve on suurempi kuin missään muussa iässä. On tärkeää, että ravinnosta saadaan monipuolisesti ravintoaineita, koska tämä on ratkaiseva ikä pituuden ja lihasten kehittymisen kannalta sekä luumassan muodostumisen ja seksuaalisen kehityksen kannalta. Teini-iässä noudatettu monipuolinen ruokavalio vähentää ja ehkäisee tulevia terveydellisiä ongelmia kuten osteoporoosia, diabetesta ja sydäntauteja. (Wills 1999, 166.)

21 16 Erityistä huomiota nuoren tulisi kiinnittää raudan ja kalsiumin saantiin. Raudan saantiin tulee kiinnittää huomiota alkavien kuukautisten takia. (Peltosaari & Raukola 1998.) Osteoporoosi on enemmän naisten kuin miesten sairaus. Siinä luuston massa pienenee ja se menettää tiheyttään. Murtumien riski kasvaa luun ohenemisen ja haurastumisen vuoksi. Vahvojen luiden rakentaminen jo kasvuiässä vähentää huomattavasti riskiä sairastua osteoporoosiin myöhemmässä elämänvaiheessa. (Wills 1999, 116.) Rautaa tarvitsemme mm. hemoglobiinin rakennusaineeksi. Liian vähäinen raudansaanti etenkin murrosikäisillä altistaa anemialle, jonka oireina ovat mm. väsymys, infektioherkkyys, haavaumat suussa sekä hengästyminen. (Peltosaari ym. 1998, 177.) Raudan puutokseen nuorilla tytöillä vaikuttaa vähäkalorisen ruoan syönti. Yksipuolinen roskaruuan syöminen vaikuttaa raudan imeytymiseen. Kuitenkaan pari hampurilaisateriaa viikossa ei vielä horjuta raudan saantia. Myös teen ja kahvin liikajuominen heikentää raudan imeytymistä. (Wills 1999, ) Nuorten ravitsemuksessa tapahtuneita muutoksia ovat mm. pääaterioiden vähentyminen ja välipalojen lisääntyminen. Kouluruokailussa nirsoillaan tai se jätetään kokonaan syömättä. Kotona päivällinen saatetaan jättää väliin. Herkkujen, kuten mehujen, limsojen, karkkien ja keksien syönti on lisääntynyt, kun taas hedelmien, marjojen ja vihannesten syöminen vähentynyt. (Lehtinen 2007, 64.) Ruokaympyrä auttaa havainnollistamaan ravinnon monipuolisuutta ja eri elintarvikeryhmien suhteellista määrää ruokavaliossa. Terveellinen ruokavalio syntyy tavallisista ruoka-aineista. Päivittäin jotain jokaisesta ympyrän lohkosta takaa sen, että nuori saa tarvitsemansa tärkeät ravintoaineet. (Ravitsemusterapeuttiyhdistys ry )

22 17 KUVIO 1. Ruokaympyrä (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2003.) Epäsäännöllinen ruokarytmi aiheuttaa nuorelle väsymystä ja keskittymiskyvyttömyyttä, jonka takia esimerkiksi koulutyöhön keskittyminen kärsii. Nuorena opittu säännöllinen ateriarytmi takaa aikuisena perustan tasapainoiselle ja kohtuulliselle ruokailulle. Aterioita tulisi syödä päivässä 5-6 kertaa (aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala). (Nuorisonetti 2008.) On todettu, että yhteiset ruoka-ajat perheessä ovat yhteydessä hyviin ruokailutottumuksiin näin ennaltaehkäisten mm. ylipaino-ongelmia. Päävastuu nuoren ravitsemuksesta on vanhemmilla. Kotona väliin jäävät yhteiset ateriat saattavat antaa väärän kuvan ruokailutottumuksista. Kouluruokailu mahdollistaa terveellisen ruuan saannin kerran päivässä ja ohjaa nuoria oikeille ravitsemuksen teille. Tästä huolimatta nuori kuitenkin oppii perusasiat ja asenteet ruokaan kotoa. (Stirkkinen 2007.)

23 18 Yläluokilla ruokailu on itsenäisempää ja opettajat eivät seuraa nuorten syömistä. Tytöillä ruokailun jättäminen väliin on yleisempää. Ruuan väliin jättämisellä on ajatus laihtumisesta ja ihannevartalosta, mitä ei kuitenkaan voi saavuttaa syömättömyydellä. Yleensä yläkouluiässä tytöt innostuvat kasvisruokavaliosta ja silloin olisi erittäin tärkeää huolehtia myös kaikkien ravintoaineiden saannista. (Lehtinen 2007, 65.) Koulupäivä yläluokilla on pitkä, minkä vuoksi kouluruokailu on erittäin tärkeää jaksamisen kannalta. Suomi on siitä poikkeuksellinen maa, että koululaisille tarjotaan ilmainen ravintosuosituksiin perustuva ateria koulupäivinä. Nuorten kohdalla harmittaakin se, että he eivät ymmärrä tätä etua ja ylenkatsovat kouluruokailua. (Lehtinen 2007, 65.) 6.2. Liikunta Liikunnan positiivinen vaikutus ihmiseen kokonaisuudessaan tiedetään. Se ehkäisee stressiä, pitää mielen virkeänä ja hyvä kunto auttaa myös keskittymään koulutyöskentelyssä. Säännöllinen liikkuminen pitää vartalon kuosissa mikä vaikuttaa nuoren itsetuntoon. (Jarasto ym. 1999, 187) Liikuntaa harrastavat nuoret pitävätkin omaa minäkuvaa myönteisempänä kuin liikuntaa harrastamattomat. (Lehtinen 2007, 74.) Murrosikäisenä nuorelle yleensä käy niin, että hän muuttuu laiskemmaksi, vaikka lapsena olisi ollut todella energinen ja liikkuvainen. Nuoren aika kuluu jutellessa ja keskustellessa hyvän ystävän kanssa eikä liikkuminen tunnu niin tärkeälle. Tämä monesti altistaa ylipainolle juuri siinä iässä, kun ihminen on herkimmillään ja tarkkailee itseään. (Jarasto ym. 1999,187)

24 19 Terveyden kannalta on tärkeää, että nuori löytäisi itselleen liikunnallisen harrastuksen, jonka parissa viihtyy. Lajin ei tarvitse olla mikään erityinen huippu-urheilulaji, vaan aivan tavallinen arkiliikunta kuten kävely, juoksu, pyöräily tai hiihto. (Lehtinen 2007, 74.) Oman terveyden ajatteleminen ei varmasti nuorella ole teini-iässä tärkein motivaation lähde liikkumiseen, mutta liikunnalla saavutetaan kuitenkin ajan mittaan myönteisiä terveysvaikutuksia. (Lehtinen 2007, 74.) Liikuntaa kannattaa harrastaa säännöllisesti ja monipuolisesti, koska liikunnasta saatavat terveysvaikutteet eivät varastoidu. Suosituksen mukaan hengästyttävää liikunta pitäisi harrastaa 30 minuuttia kerralla muutamana päivänä viikossa. (Lehtinen 2007, ) Fyysisen aktiivisuuden suositus nuorille: KUVIO 2. Liikuntasuositus nuorille (UKK-Instituutti.)

25 20 Koululiikunnassa opettajan persoona ja tapa kohdella nuorta on todella tärkeässä asemassa. 13 -vuotiaana nuori on hyvin herkässä iässä. Vitsinä tarkoitettu kommentti opettajalta voi loukata syvästi ja jättää ikävät muistot itsestä liikkujana. Koululiikunta aineena on hyvin erilainen. Siinä välineenä on oma keho. Onnistumisen ja epäonnistumisen näkevät kaikki. Tunneskaala tässä opiskeluaineessa on hyvin laaja, on iloa ja ylpeyttä, mutta myös häpeää ja epäonnistumisen pelkoa. (Korppila 2007.) Koululiikunnan tavoitteena onkin innostaa nuoria liikkumaan. Opettaa nuorelle tavallisimpien lajien perustaidot ja tiedot. Kehittää nuoren itseilmaisua ja luovuutta. Opettaa toimimaan yhdessä monenlaisten ihmisten kanssa ja tarjota iloa ja virkistystä pitkien koulupäivien lomassa. (Lehtinen 2007, 78.) 6.3. Uni Ikä vaikuttaa nukkumisen kestoon ja laatuun. Nuoret tarvitsevat enemmän unta kuin aikuiset. Unen aikana erittyy kasvuhormoneja, joka on täysin luonnollista, kun ajatellaan kuinka nopeaa heidän fyysinen kasvunsa on. Nuorilla on myös enemmän REM-unta, koska varhaisvuosien aivotoiminnan kehittyminen ja oppiminen on ollut valtavaa. Nuori nukkuu tavallisesti 7-8 h yössä ja yleensä niin hyvin, ettei juuri mikään häiritse unta. (Roper, Logan & Tierney 1995, ) Murrosikä on nopean kasvun kautta, joten nuori tarvitsee enemmän unta kuin muutamina aikaisempina vuosinaan. Nuoret haluaisivat valvoa myöhempään, kuten aikuiset. Monet koululaiset kärsivät jatkuvasta osittaisesta univajeesta.

26 21 Unen puutteesta nuoren suorituskyky laskee. Olisi hyvä, jos vanhemmat pitäisivät kiinni kotiintulo- ja nukkumaanmenoajoista. (Aaltonen ym. 2003, ) Tutkimukset kertovat, että suomalaisten nuorten ja aikuisten keskimääräinen yöuni on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Nukkumaan meno on siirtynyt myöhemmäksi ja ilta-aktiivisemmaksi. Iltapainotteinen kulttuuri lisää nuorten unirytmin muutosta, joten ei ole ihme, että nuorten aamuvetkuttelut ovat suuri huolenaihe vanhemmille useissa perheissä. (Lehtinen 2007, 81.) Elimistö vaatii enemmän unta pimeän aikaan eli syksyllä ja talvella kuin kesällä. Mikäli aamulla herää virkeänä, on nukkunut riittävät yöunet. Aamuväsymys kertoo liian vähäisestä yöunesta. Ihminen ei pysty varastoimaan unta, joten siksi olisikin tärkeää nukkua riittävästi joka yö. (Lehtinen 2007, ) Murrosikäisillä on eniten univelkaa. Elämäntyylin asettamat vaatimukset kilpailevat usein fysiologisten tarpeiden kanssa teini-iässä. Nuorten unenpuute vaikuttaa haitallisesti oppimiseen ja koulumenestykseen. Tutkimusten mukaan nuoret tarvitsisivat jopa 9-10 tuntia unta, jotta jaksaisivat käydä koulua täydellä teholla, useimmat nuoret nukkuvat kuitenkin vain 6 tuntia. Nuorten teinien nukkumistavat johtuvat pääosin biologiasta, eivät pelkästään kulttuurista. On arvioitu, että n % nuorista valvoo myöhään yöhön. Tällöin sisäisen kellon vuorokausirytmissä tapahtuu fysiologinen muutos. Vaikka nuoret yrittävät korvata menettämänsä unen viikonlopun aikana, on sillä kuitenkin haittansa. Herätessään lauantai ja sunnuntaiaamuna 2-3 h myöhemmin kuin kouluaamuna, on nuoren näin ollen vaikeampi päästä vuoteestaan ylös uuden viikon alkaessa. (Heller 2002, ) Nuori tarvitsee unta oppiakseen. Opitut asiat vahvistuvat unen aikana. Aivoissa aktivoituu sellaiset alueet, jotka ovat olleet

27 22 oppimistilanteessa käytössä. Aivot myös tyhjentävät sivuun turhaa informaatiota mitä ihminen on saanut päivän aikana. (Lehtinen 2007, 82.) Jatkuva unenpuute altistaa nuoret helpommin liikenneonnettomuuksille ja voi aiheuttaa unihäiriöitä. Eräs tutkimus on osoittanut, että unenpuutteesta kärsivät nuoret voivat käyttäytyä aggressiivisesti tai heistä voi tulla huumeiden käyttäjiä. On helppo ymmärtää miksi nuoret tinkivät yö-unistaan, kun muistaa kuinka valtava määrä kiinnostuksen kohteita kilpailee heidän huomiostaan. Useat nuoret yrittävät mahduttaa aikatauluunsa koulunkäynnin, läksyt, osa-aikatyöt, urheilun ja muut harrasteet. Nuorten kodeissa on myös valtavasti houkuttelevaa tekemistä, kuten pelejä. Nuoret saattavat rupatella internetin keskusteluryhmissä pikkutunneille asti. Opiskeleminen ja tietokoneella pelaaminen estävät rentoutumisen ennen nukkumaan menoa. (Heller 2002, ) Nukkumisen lisäksi elimistö tarvitsee rentoutumista. Kiivaassa kehitysvaiheessa oleva nuori tarvitsee aikaa lojua ja laiskotella, joka saattaa vanhemmista tuntua raivostuttavalta. Kiireettömät lepopäivät ja taito laiskotella ovat yhtä tärkeitä kuin puuhastelu. Kokoajan ei tarvitse olla aktiviteetteja ja menossa. (Lehtinen 2007, 84.)

28 23 7 SOSIAALISET ELÄMÄNTAVAT 7.1. Ystävät Ystävyys on sitä, että on toiselle miellyttävä ja luotettava toveri. Ystävä ei ole inhottava eikä tahallisesti satuta eikä halvenna. Tosi ystävä ei painosta eikä lannista, ei uhkaa jättävänsä, jos häntä ei tottele. Ystävyys merkitsee myös, että on rehellinen toiselle, riemastuttaa, rohkaisee ja kertoo, että pitää tästä eikä puhu pahaa selän takana. Hyvä ystävä innostaa silloin, kun toinen on heikoilla. Oikea ystävä ei jätä pulaan. (Martikainen 2007, 43.) Nuoren tullessa esinuoruus- ja nuoruusikään vanhempien kanssa viettämä aika vähenee huomattavasti. Nuori alkaa viettää entistä enemmän aikaansa vertaistensa seurassa. Vertaissuhteissa tapahtuu myös muutoksia, niiltä vaaditaan enemmän. Aletaan odottaa sitoutumista, lojaalisuutta sekä uskoutumista. Nuori hakee läheisyyttä ja yhteenkuuluvuutta ystäviltään ja samalla itsenäistyy vanhemmistaan. Ystävät pystyvät vaikuttamaan nuoreen. Nuoruusiässä vertaissuhteiden vaikutus voi olla yhtälailla niin kielteistä kuin myönteistäkin. (Salmivalli 2004, 344.) Nuorilla on läheisiä ystävyyssuhteita, seurustelusuhteita ja he voivat kuulua moniin eri pienryhmiin. Vertaisilla suhteilla on vaikutusta nuoreen. Paljon keskenään aikaansa viettävät nuoret alkavat muistuttaa toisiaan. Asenteet, koulumotivaatio ja sosiaalinen käyttäytyminen ovat usein samanlaisia kaveruksilla. Nuori valitsee kaltaistaan seuraa. (Salmivalli 2004, 345.)

29 24 Ihmiset omaavat useimmiten lämpimiä ja luottamuksellisia suhteita useammankin kanssa, kuitenkin kahdenkeskeinen suhde on yleensä kiinteämpi ja voimakkaampi. Vaikka ihmisellä on useitakin todella hyviä ystäviä, vain muutaman kanssa päästään intiimimpään ajatusten vaihtoon ja yhteisymmärrykseen. Ystäviä etäisempiä ovat toverit, joihin suhtaudutaan ystävällisesti, mutta heihin ei luoda tiivistä suhdetta, eikä heihin liity tunnesiteitä. Ystävyyden ja toveruuden välinen raja on häilyvä ja liukuva. (Aaltonen ym. 2003, 91.) Nuorten ystävyyssuhteista tulee aikaisempaa kestävämpiä ja rakentuvat molemminpuoliselle luottamukselle. Nuorella saattaa olla eri kaverit harrastuksissa, koulussa ja kotipihalla. Ystävyyssuhteissa nuori saa hakea ja kokeilla itselleen sopivaa tasapainoa läheisyyden ja erillisyyden välillä. Nuori joutuu miettimään, kuinka paljon hän voi, uskaltaa ja haluaa olla oma itsensä, mutta myös sitä miten paljon hän antaa toiveidensa määrätä käyttäytymistään, arvojaan ja ajatuksiaan. (Jarasto ym. 1999, ) Nuoren kehityksessä ystävien ja kavereiden tärkeys on merkittävä. Erilaiset elämänvalinnat ovat useimmiten ystäväpiiristä kiinni, kuten tupakointi- ja päihdekokeilut, harrastukset ja niiden lopettaminen, vapaa-ajan vietto ja jopa asenne koulunkäyntiin. (Lehtinen ym. 2007, 60.) Ystävyyssuhteilla on todella tärkeä asema nuoren persoonallisuuden ja identiteetin rakentumiselle. Ystävysten samanlainen ajattelutapa, samanlaiset kiinnostuksen kohteet sekä samanlaiset arvot ja asenteet tukevat tätä. Päästäkseen toisen kanssa samalle aaltopituudelle edellyttää se vastavuoroista kiintymystä, molemminpuolista toisesta välittämistä, kunnioitusta ja luottamusta. Ystävät käsittelevät keskenään sellaisia asioita, joista ei kehdata vanhempien tai muiden nuorten kanssa

30 25 keskustella. Ystävyydestä nuori saa hyväksytyksi tulemisen, yhteenkuulumisen ja toveruuden tunteita. Läheiset ystävät vahvistavat toistensa itsetuntemusta ja rohkaisevat kokeilemaan mitä hulluimpia juttuja. (Aaltonen ym. 2003, ) Nuori itsenäistyy vanhemmistaan, perheen merkitys alkaa ensisijaisena yhteisönä vähentyä ja hän alkaa rakentaa identiteettiään eli käsitystä itsestään muilta nuorilta saadun palautteen avulla. Tämä vaikuttaa hyvin paljon nuoren itsetuntoon ja käsitykseen siitä, hyväksytäänkö hänet vai ei. Nuorelle on tärkeää saada kuulua ikäistensä joukkoon, jonka tarpeesta syntyy helposti ulospäin näyttäminen. Toisten nuorten edessä on esiinnyttävä kokeneempana ja rohkeampana kuin onkaan, vaikka nuori tuntisikin itsensä kovin nuoreksi ja haavoittuvaiseksi. Nuoren täytyy näyttää olevansa samanlainen kuin muut. (Jarasto ym. 1999, 91.) Nuoren ajattelun avartuessa he ovat kykenevämpiä vastavuoroisiin, tasavertaisiin ystävyyssuhteisiin. He pystyvät ottamaan huomioon toisen näkökulman sekä tuomaan esille omaansa. Empatiakyky on kehittynyt. Nuori kykenee ajattelemaan, miltä oma toiminta toisesta tuntuu ja kykenee käsittelemään ristiriitoja. (Jarasto ym. 1999, 90.) 7.2. Harrastukset Yläkouluiässä nuorille on erittäin tärkeää ystävien tapaaminen ja mielekäs tekeminen, jonka takia harrastukset kuuluvat suurelta osin vapaa-aikaan. Harrastusten parissa nuori oppii vuorovaikutustaitoja, itsenäistymistä sekä oman elämän hallintaa. Rakkaan harrastuksen parissa nuori saa rentoutua ja unohtaa arjen kiireet. Tieto myös siitä, että on hyvä jossain asiassa, vahvistaa nuoren itseluottamusta joka vaikuttaa kaikkiin elämänalueisiin. Harrastuksen

31 26 parissa toimiminen auttaa nuorta tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Harrastusten kautta nuori voi rakentaa myös arvomaailmaansa ja näin ollen löytää oman itsensä. (Aaltonen ym. 1999, 230.) Nuoren harrastus on useimmiten sellainen, jossa hän kokee olevansa hyvä. Hän ajautuu harrastuksiin, jotka vahvistavat nuorta itseään ja mitkä ovat lähellä hänen omaa ajatus ja arvomaailmaansa. Eläinten parissa harrastaminen opettaa nuorelle ensisijaisesti vastuuta. (Aaltonen ym. 1999, 245.) Jumpat, tanssiminen, ratsastus, lenkkeily: nämä ovat yleensä tyttöjen suosiossa. Nuorten tyttöjen liikuntaharrastukset saattavat vaihdella paljon lyhyessäkin ajassa. Liikunta vaikuttaa nuoreen monella tapaa. Liikunnan tuoma fyysinen hyvä olo sekä ulkomuoto vahvistavat nuoren itsetuntoa. Hyvä kunto auttaa jaksamaan koulussa sekä varmasti vaikuttaa myös stressinsietokykyyn, mikä on hyvä ominaisuus nuorelle jonka elämässä tapahtuu jatkuvia muutoksia. (Aaltonen ym. 1999, 246.) Musiikki on monelle nuorelle terapiaa ja itsehoitoa. Musiikin avulla on helppo ilmaista itseään ja se tuottaa mielihyvää ja auttaa rentoutumaan. Musiikin avulla nuori saattaa käsitellä jotain ikävää kokemusta, jonka käsittely saattaisi muulla tavoin olla liian raskasta tai ahdistavaa. Aina ei osaa pukea sanoiksi tunteitaan, joten musiikki toimii tunteiden ilmaisijana. Se tuo lohtua elämään, sekä synnyttää ja saattaa tuoda esiin muistoja, jotka nuori oli jo unohtanut. (Aaltonen ym. 1999, ) Monet nuoret soittavat jotain instrumenttia tai laulavat. Tämä on todella hyvä keino kehittää omaa luovuuttaan sekä itseilmaisuaan. Sanoittamisen ja

32 27 säveltämisen avulla nuori voi työstää omaa itseään ja kehittää minäkuvaansa. Monesti nuoren tekemä musiikki liittyy jotenkin hänen elämänsä vaiheisiin, iloihin ja suruihin, ensirakastumiseen tai eroamiseen, kaverisuhteisiin tai suhteisiin omiin vanhempiin. (Aaltonen ym. 1999, ) Musiikin avulla nuori voi löytää samanhenkisiä kavereita esimerkiksi konserteista. Kiinnostus samanlaiseen musiikkiin tuo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Konsertit ovat nuorelle viihdettä ja aikuisten pitäisi se ymmärtää, sillä hyvin yleinen ajatus on se, että nuoren luullaan menevän konsertteihin alkoholin ja tupakan perässä, vaikka todellisuudessa nuori haluaa rentoutua mielimusiikkinsa parissa ja nähdä ystäviä. Vaikka nuoren musiikkimaku voi olla hyvinkin rankka ja musiikki kuulostaisi aikuisen korviin huonolta, ei nuoren musiikkimakua pidä mennä arvostelemaan, vaan kannustaa ja antaa nuoren itse valita mistä pitää. (Aaltonen ym. 1999, ) 7.3. Ulkonäkö Ruumis on nykyään muotia. Omaa kehoa pidetään kodikkaana hyvänolon tuojana, mutta toisaalta se on myös kriittisesti arvioitu ulkonäköobjekti. Omaa kehoa verrataan kulttuuriseen naisihanteeseen ja tunnetaan riittämättömyyttä. Omasta kehosta tuleekin yksilölle projekti, jossa asennettaan muokkaamalla tavoitellaan positiivista ruumissuhdetta. Ongelmallisia alueita ovat etenkin ulkonäkö, laihuuspaine sekä seksuaalisuus. Nuorilla on selkeä kuva ideaalinaisen ulkonäöstä: naisen tulisi olla pieni ja sievä, luonnollinen ja huoliteltu, hoikka mutta silti muodokas. Tällaisista elementeistä koostuva ihanne vartalo on lähes mahdoton saavuttaa. Useimmiten nuorten naisten ruumiillisuus

33 28 esitetään ongelmana. Nuorille suunnatuissa opaskirjallisuuksissa naiseksi kasvetaan oppimalla hallitsemaan ja muokkaamaan ruumistaan. Ylipäänsä nuoruus ja murrosikä oletetaan ongelmalliseksi elämänvaiheeksi monine haasteineen. (Liimakka 2004, 3-4.) Ulkonäkö voi aiheuttaa nuorelle monenlaisia haasteita. Useimmat tavoittelevat ihannevartaloa, jossa paino, pituus ja painoindeksi näyttelevät suurta roolia. Muuttuva kehonkuva on keskeinen osa yksilön minäkäsitystä. Nuoren tyytymättömyys omaan kehoonsa ja ulkonäköönsä saattaa aiheuttaa vakaviakin ongelmia. (Martikainen 2007, 13.) Kun yksilö kehittyy lapsuudesta nuoruuden kautta aikuiseksi, hän kehittyy fyysisesti. Fyysinen kasvu ja biologinen kehitys muuttavat yksilön suhtautumista omaan itseensä ja ympäristöönsä. Nuorta saattaa hämmentää myös se, että ympäristö suhtautuu tähän eri tavoin kuin se on suhtautunut lapsena. Nuorelle ei ole aina helppoa luopua lapsen roolista ja ulkomuodosta. Nuoren on opittava itse kantamaan vastuu sanoistaan, teoistaan ja päätöksistään. Kun ei ole enää lapsi, ei voi käyttäytyä kuin lapsi. (Martikainen 2007, 13.) Nuoren kypsymisprosessin lapsesta aikuiseksi kuuluvat oman ulkomuodon hyväksyminen osaksi minuutta, omaa identiteettiä. Nuoren tutkivien silmien alla ovat hänen kasvonsa, silmät, nenä, suun muoto, huulten koko sekä kulmakarvojen tuuheus. Nuori tutkii ja katselee vartaloaan ja miettii pitäisikö sen olla erilainen kuin mitä on - rintojen kokoa, reisien paksuutta, polvien pyöreyttä ja takapuolen kiinteyttä. Ulkonäkö on asia, joka ihmisessä huomataan ensimmäisenä. Tämän takia haluammekin ehostaa ja korostaa tiettyjä asioita kehossamme. Omia ominaisuuksia verrataan toiseen, ja pohdimme millainen on

34 29 hyvännäköinen. Vertailemalla nuori rakentaa kuvaa omasta itsestään, se on osa nuoren normaalia kehitystä. (Martikainen 2007, ) Demi -lehden teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset nykynuoret ovat itsevarmempia. Tutkimukseen osallistuivat vuotiaat tytöt ympäri Suomen. Tutkimus toteutettiin internet kyselynä, tiedot kerättiin Demi.fi-, IRCgalleria.net- ja Habbo.fi sivustojen kautta. Tutkimukseen osallistui 3000 tyttöä. Joka neljäs kyselyyn vastanneista tytöistä antoi ulkonäölleen arvosanaksi 10. Keskiarvoksi omalle ulkonäölle muodostui 8,2. (Nöyränen 2008) Tytöistä 15 prosenttia ei koe ulkonäköpaineita, mutta loput tytöistä tunnistavat ne elämässään. Eniten paineita luovat vertaiset ikätoverit, seuraavaksi eniten vaikuttavat tv, lehdet ja mainokset. Oma ulkonäkö on tytöille tärkeä asia, mutta 77 prosentin mielestä ulkonäköön kiinnitetään nykyisin jopa liikaa huomiota. Nuoret eivät kuitenkaan mieltäneet kauneutta pelkästään ulkoisiksi ominaisuuksiksi, vaan myös sisäistä kauneutta pidetään kauneutena. Nuoret pitivät kauneusihanteenaan omaa äitiään, sekä hyvänä kakkosena Täydelliset naiset -sarjasta tuttua filmitähti Eva Longoriaa. (Nöyränen 2008) Nuoruusikään liittyvästä tunteiden kärjistymisestä, epävarmuudesta ja erilaisten mallien kokeilemisesta voi olla vaikea erottaa murrosiän aiheuttamaa kuohuntaa. Jopa kiltit ja rauhalliset nuoret saattavat käyttäytyä normaalista poikkeavalla käyttäytymis-mallilla, he saattavat värjätä hiuksensa räikeillä väreillä, laittaa rastat, leikkauttaa kaljuksi, meikata poikkeuksellisen rajusti ja huomiota herättävästi sekä pukeutua kyseenalaisesti ja arveluttavasti. Tavallista on myös uusien asioiden kokeilutilanteiden yliampuvuus. (Kemppinen 2000, 144.)

35 30 Useimmiten nuori pyrkii ulkonäöllään ärsyttämään vain aikuisia, hän saattaa esimerkiksi pukeutua ja meikata erottuvasti tai vanhempien odotusten vastaisesti. Nuori tulisi kuitenkin hyväksyä sellaisenaan kuin hän haluaa olla, mikäli siitä ei ole nuorelle haittaa tai vaaraa. Jos nuoren tyyliä ryhdytään arvostelemaan, hän saattaa vain provosoitua siitä. Nuorelle tulisi antaa positiivista palautetta ja hyväksytyksi tulemisen tunnetta, jotta nuori saavuttaisi positiivisen minäkuvan. (Aaltonen ym. 2003, 154.) On täysin normaalia, että nuoret kokevat jossain kehityksensä vaiheessa itsensä liian lihavaksi, laihaksi, pitkäksi, pätkäksi tai kehittyneensä liian varhain tai myöhään. Tämän takia murrosikäisen olisi tärkeää tutustua ja kyseenalaistaa omaa ruumistaan ja sen muutoksia. Useimmiten oman ruumiin kokeminen liittyy mielikuviin, joiden merkitys on tytöillä ja pojilla erilainen luvusta lähtien valokuvamalli-ihanne on muuttunut yhä laihemmaksi. Useimmiten tytöt huolehtivat liikapainosta, vaikka olisivatkin normaalipainoisia. Etenkin murrosiän alussa tytöt saattavat kärsiä liiallisesta pituudesta, mikäli ennustepituus on yli 180 cm. (Aalberg ym. 1999, 126.) 7.4 Nuorisokulttuurit Nuorten elämään liittyy olennaisesti heidän oma kulttuurinsa. Moniulotteinen nuorisokulttuuri eri muotoineen ja harrastuksineen symboloi vapautta ja itsenäisyyttä. Kulttuurinsa avulla nuoret uskovat voivansa toteuttaa itseään. Nuoret imevät itseensä ja omaksuvat helposti tiettyyn tyyliin liittyviä tietoja ja trendejä. Tänä päivänä nuorten eri tyylisuuntaukset muodostavat värikkään kirjon erilaisia nuorisokulttuureita. Näistä hyviä esimerkkejä ovat katukuvassa

36 31 näkyvät pissikset, hopparit, gootit, punk/rock-henkiset, hipit ja hevarit. Jokaisella eri tyylisuuntauksellaan on omat muista erottuvat tapansa, musiikkimakunsa, pukeutumistyylinsä ja arvonsa. Nuorelle on paljon valinnanvaraa. Omaa identiteettiään etsiessään nuori saattaakin kokeilla useaa eri tyylisuuntausta. (Jarasto ym. 1999, ) Nuoren omasta tyylisuuntauksesta tulee hänelle oman identiteetin tuki ja hahmottamisperusta. Hän identifioituu omaan ryhmäänsä. Se luo nuorelle tunteen, että tämä kuuluu johonkin ryhmään. On myös nuoria jotka vaihtavat ryhmäänsä, tai kuuluvat useisiin ryhmiin saadakseen vaihtelua ja tutustuakseen erilaisiin nuoriin. Nuorisokulttuurit avaavat houkuttelevia ja mielenkiintoisia väyliä itsensä kehittämiseen ja rohkeaan itsenäistymiseen. Useimmiten jonkin ryhmän ulkoiset merkit saattavat erikoisuuden tavoittelussaan saada vanhemmat kauhun valtaan, on vanhempien kuitenkin hyvä muistaa, että tämän naamion alta paljastuukin se oma lapsi. (Jarasto ym. 1999, ) Demin tyttötutkimuksen mukaan tytöistä 35 prosenttia piti omaa tyylisuuntaustaan normaalina, tavallisena ja massaan kuuluvana. Noin puolet tytöistä haluaa kuitenkin erottua pukeutumistyylillään muista. Eri tyylejä tytöt mainitsivat useita kymmeniä, klassisesta punk rock emo - hevariin. Tytöt ilmaisevat itseään ja tyyliään vaatteilla ja ovat kiinnostuneita muodista. (Nöyränen 2008)

37 32 8 TUTKIMUSPROSESSI 8.1. Tutkimuksen lähtökohdat ja tutkimusongelmat Yläkoulun alkamisen kynnyksellä nuori kokee niin paljon muutoksia elämässään, että monesti elämäntavat ja sosiaaliset suhteet muuttuvat. Murrosiän alkaminen tuo mukanaan ulkoisia ja sisäisiä muutoksia, jotka aiheuttavat hämmennystä. Saimme idean, että kyselyn avulla selvitämme Oulaisissa ja Ylivieskassa 7. luokkalaisten tyttöjen fyysisiä elämäntapoja liikunnan, ravitsemuksen ja unen näkökulmasta sekä sosiaalisia elämäntapoja ystävien, ulkonäön ja harrastusten näkökulmasta. Tutkimusongelmaksi muodostui seuraava: 1. Millaisia elämäntapoja 13-vuotiailla tytöillä on fyysisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna? 8.2. Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusmenetelmät Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisia elämäntapoja on 7. luokkalaisilla tytöillä Oulaisissa ja Ylivieskassa. Halusimme tutkia fyysistä sekä sosiaalista näkökulmaa. Fyysisillä elämäntavoilla tarkoitamme ravitsemusta, liikuntaa sekä unen merkitystä. Sosiaalisiin elämäntapoihin kuuluvat ulkonäkö, ystävyyssuhteet ja niiden merkitys sekä vapaa-ajan ja harrastusten merkitys.

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Murrosikäisen kehitys

Murrosikäisen kehitys Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Nuoruus varhaisnuoruus 12-14 v. varsinainen nuoruus 15 v. 17 v. myöhäisnuoruus

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Päihdekasvatusmateriaali alakoulujen. En oo korvaamaton, mutta paras mahaa- rollinen. linen

Päihdekasvatusmateriaali alakoulujen. En oo korvaamaton, mutta paras mahaa- rollinen. linen Päihdekasvatusmateriaali alakoulujen 5-6-luokkalaisille En oo korvaamaton, mutta paras mahaa- rollinen linen En oo korvaamaton, mutta paras maharollinen Tämä aineisto on tarkoitettu 5-6-luokkalaisten

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Yksilön hyvinvointi ja nuorten terveys Länsi-Uusimaan Hyvinvointifoorumi

Yksilön hyvinvointi ja nuorten terveys Länsi-Uusimaan Hyvinvointifoorumi Yksilön hyvinvointi ja nuorten terveys Länsi-Uusimaan Hyvinvointifoorumi Seija Olli Esityksen rakenne Nuoren terveys ja terveysongelmat Opinnäytetyönä tehdyn nuorten terveyskyselyn tuloksia Länsi-Uudellamaalla

Lisätiedot

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014 Yhteenveto kyselyn tuloksista Koululaisen arki Ruutuaika Harrastukset Kaverit Leikit Yhdessä tekeminen Ruokailu Kotiaskareet Arjen rutiinit Perheen kanssa 3-5 h Vapaa-aika 2-4 h Uni 10-11 h Läksyt 30-45

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus ...talking to me? 2011 KURSSI-info 10-15 -vuotiaille nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus zoomaa lahteen Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus kehittyvät ja muuttuvat.

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN Lämpimät kiitokseni *Kaikille tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille. *Seppo Degermanille tutkimusluvasta. *Satu Lahdelle, Sari Niinimäelle ja Mika Vuorelle siitä, että sain toteuttaa tutkimukseni

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Salminen Kartoituksen alkupäivämäärä 11.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta 14.3.2012 Lasten ehdoilla perheen taloudessa? Lapset yhä useammin perheen projekteja, ajankäyttö lasten

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo 08.05.2014

Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo 08.05.2014 Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo 08.05.2014 Sisällysluettelo: 1. johdanto 1 2. aineisto ja menetelmät 2 3. tulokset..3 4. tulosten tarkastelu/pohdinta...13

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella Pukeutumisvalmentaja Päivi Kokkonen Life & Beauty Training Silkbel www.silkbel.com Päivi Kokkonen PUKEUTUMISVALMENTAJA

Lisätiedot

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA UNTA PALLOON! 1 MITÄ UNI ON? Uni on pakollinen juttu meille jokaiselle. Ihmisten lisäksi myös kaikki eläimet ja kasvit, jopa puut nukkuvat. Alakoululainen tarvitsee unta noin 10 tuntia vuorokaudessa. 10-vuotias

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön

Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön Urheiluharrastus kasvatuksen tukena korulauseista käytäntöön Matti Kaivosoja LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri projektijohtaja, Pohjanmaa hanke Leikki ikäiset yksilöitymis eriytymiskehitys kesken pääpaino

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin Bykachev Kirsi, projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Addressing challenging health inequalities of children and youth between two Karelias (AHIC), 2013 2014 Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot