Johanna Pisilä & Pauliina Rukkinen 7. LUOKKALAISTEN TYTTÖJEN ELÄMÄNTAPAKARTOITUS. Kyselytutkimus Oulaisten ja Ylivieskan yläkouluilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johanna Pisilä & Pauliina Rukkinen 7. LUOKKALAISTEN TYTTÖJEN ELÄMÄNTAPAKARTOITUS. Kyselytutkimus Oulaisten ja Ylivieskan yläkouluilla"

Transkriptio

1 Johanna Pisilä & Pauliina Rukkinen 7. LUOKKALAISTEN TYTTÖJEN ELÄMÄNTAPAKARTOITUS Kyselytutkimus Oulaisten ja Ylivieskan yläkouluilla Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaaliala Lokakuu 2008

2 TIIVISTELMÄ Yksikkö Ylivieskan yksikkö Aika Lokakuu 2008 Tekijä/tekijät Johanna Pisilä ja Pauliina Rukkinen Koulutusohjelma Sosiaalialan koulutusohjelma Työn nimi 7. luokkalaisten tyttöjen elämäntapakartoitus kyselytutkimus Oulaisten ja Ylivieskan yläkouluilla Työn ohjaaja Leena Raudaskoski Sivumäärä Työelämäohjaaja Oulaisten ja Ylivieskan yläkoulujen rehtorit Halusimme selvittää kyselyn avulla 7. luokkalaisten tyttöjen elämäntapoja fyysisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta. Tutkimus suoritettiin Oulaisissa ja Ylivieskassa. Tutkimuksemme oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimuksen suoritimme kyselylomakkeella, joka sisälsi monivalintakysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Kyselylomakkeiden vastaukset analysoimme SPSS- ohjelmalla. Kyselylomakkeita palautettiin 132 kappaletta ja näin vastausprosentiksi muodostui 100 %. Tutkimustulokset Oulaisten ja Ylivieskan koulujen kesken olivat yhteneväiset. Nuorten vastauksista kävi ilmi, että he huolehtivat itsestään ja terveydestään. Suurin osa vastaajista noudatti säännöllisiä ruoka-aikoja ja nukkuivat tarpeeksi. Liikuntaa harrastettiin monipuolisesti ja harrastuksia pidettiin tärkeinä hyvinvoinnille ja arjessa jaksamiselle. Myös ystävien ja oman ulkonäön merkitys oli suuri. Asiasanat 13-vuotias, nuoruus, elämäntavat

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Date October 2008 Author Johanna Pisilä and Pauliina Rukkinen Degree programme Degree program of Social work Name of thesis Questionnaire for seven grade girls about their living habits Instructor Leena Raudaskoski Pages Supervisor Principals of Oulainen and Ylivieska We made a questionnaire to find out living habits of seven grade girls from physical and social point of view. The research was carried out in Oulainen and in Ylivieska. Our survey was quantitative study. We made the study by using questionnaire that included multiple choice questions and open questions. We analysed the answers of the questionnaires by using SPSSprogramme. There were 132 returned questionnaires and the answer percent of them was 100%. Research results between Oulainen and Ylivieska were compatible. It appeared from the answers that young people take care of their wellbeing and health. Most of the answerers obeyed regular eating times and got enough sleep. Sports were done comprehensively and hobbies were seen as important thing for wellbeing. Friends and own appearance were also very important for youngsters. Key words 13-year old, youth, living habits

4 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY Elämäntapa = Opinnäytetyössämme fyysisillä elämäntavoilla tarkoitamme ravitsemukseen, liikuntaan ja uneen liittyviä asioita sekä sosiaalisilla elämäntavoilla ystäviin, harrastuksiin ja ulkonäköön liittyviä asioita. Stereotypia = kaavamaisuus, jäykkämuotoisuus. (Nykysuomen käyttötieto 1999.) Puberteetti= murrosikä. (Nykysuomen käyttötieto 1999.) Kognitiivinen (kehitys)= tietoa koskeva, tiedollinen. (Nykysuomen käyttötieto 1999.) Autonomia= itsemääräämisoikeus. (Nykysuomen käyttötieto 1999.) Endokriininen järjestelmä= umpirauhasiin, eli sisäeritysrauhasiin liittyvä, umpieritys-, sisäeritys- endokriiniset rauhaset. Hormoneja vereen erittävät rauhaset. (Kodin terveyskirjasto, Lääketieteellinen sanasto 1993.) Hemoglobiini = Punasolujen sisältämä proteiini joka kuljettaa happea. (Nykysuomen käyttötieto 1999.)

5 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET NUORI 13-VUOTIAANA Nuoruuden vaiheet Nuoruusiän kehitystehtävät FYYSINEN JA SOSIAALINEN KEHITYS Fyysinen kehitys Sosiaalinen kehitys NUORUUDEN MUUTTUMINEN JA ASEMA YHTEISKUNNASSA Ravitsemus Liikunta Uni SOSIAALISET ELÄMÄNTAVAT Ystävät Harrastukset Ulkonäkö Tutkimuksen lähtökohdat ja tutkimusongelmat Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusmenetelmät TUTKIMUSTULOSTEN ANALYSOINTI Fyysiset elämäntavat Sosiaaliset elämäntavat POHDINTA LÄHTEET 45 LIITTEET

6 1 1 JOHDANTO Valitessamme opinnäytetyön aihetta molemmilla oli kiinnostuksen kohteena se, kuinka tänä päivänä yläastetta aloitteleva 13-vuotias nuori huolehtii itsestään. Tänä ikäkautena nuori elää suurta muutoksen aikaa siirtyessään alakoulusta yläkouluun. Uusi koulu tuo mukanaan uudet luokkakaverit ja uusia ystävyyssuhteita solmitaan vanhojen ystävien jäädessä taka-alalle. Uudet opettajat sekä kouluaineet tuovat myös oman jännityksensä. Murrosiän alkaminen hämmentää nuorta ja saa aikaan voimakkaita psyykkisiä ja fyysisiä muutoksia. Murrosiän kynnyksellä terveelliset elämäntavat jäävät usein taka-alalle. Nuorelle aiemmin tärkeät harrastukset saattavat jäädä pois tai ainakin vähentyä huomattavasti. Nukkumaan mennään myöhään, koska aikaa kulutetaan ystävien, internetin ja konsolipelien äärellä. Ruokailu muuttuu epäsäännölliseksi, koska nuoret itsenäistyvät vanhemmistaan ja perheestään, myös perheenjäsenten omat harrastukset verottavat yhteisruokailua. Ulkonäköasiat alkavat muodostua tytöille entistä tärkeämmäksi. Media, vertaisnuoret ja nyky-yhteiskunta vaikuttavat suuresti nuorten tyttöjen kauneusihanteisiin ja ajatukseen omasta itsestä. Suoritimme tutkimuksemme Oulaisten ja Ylivieskan yläkouluilla, kohderyhmänä 7. luokkalaiset 13 -vuotiaat tytöt. Tutkimuksemme on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimuksen suorittamiseen kysyimme suullisen luvan yläkoulujen rehtoreilta. Luvan saatuamme laitoimme nuorten mukana informaatiokirjeen heidän vanhemmilleen, jossa kerroimme

7 2 suorittavamme kyselytutkimuksen. Tutkimuksessamme halusimme selvittää nuorten tyttöjen fyysisiä elämäntapoja ravitsemuksen, liikunnan ja unen näkökulmasta sekä sosiaalisia elämäntapoja ulkonäön, harrastusten ja ystävien näkökulmasta ja niiden merkityksestä ja tärkeydestä nuorelle itselleen. Halusimme tutkia fyysisiä ja sosiaalisia elämäntapoja, koska nyky-yhteiskunta asettaa paljon haasteita ja vaatimuksia jo nuorella iällä. Nykyään ollaan myös huolissaan siitä, että nuorilla on entistä enemmän ongelmia koulussa, kotona ja sosiaalisissa suhteissa. Ravitsemusosiossa kysyimme nuorten ravitsemuksesta, koska nykynuorten sanotaan syövän huonosti, epäterveellisesti ja kouluruokailu saattaa jäädä väliin kokonaan. Nukkumiseen liittyvissä kysymyksissä tahdoimme selvittää nuorten vireystilaa ja vuorokausirytmiä. Useimpien tutkimusten mukaan nuoret nukkuvat liian vähän verrattuna siihen, minkä verran kehittyvän nuoren tulisi oikeasti unta saada. Nuoret harrastavat liikuntaa vähemmän kuin ennen ja pienetkin välimatkat päästään ajoneuvon kyydissä. Tahdoimme selvittää alueemme tilannetta, kuinka paljon ja mitä liikuntalajia oulaistelais- ja ylivieskalaisnuoret harrastavat. Ulkonäöstä kysyimme, koska kadulla näkyy usein niin monenlaista nuorisokulttuuria ja ulkonäköön panostetaan aina vain nuorempana. Tahdoimme selvittää joko 7. luokkalainen nuori pystyy nimeämään tyylisuuntauksensa ja kuinka valveutunut hän jo on omasta ulkonäöstään. Ystävien merkitys alkaa kasvaa 13 -vuotiaana, kysyimme nuorilta ystävistä ja niiden merkityksestä. Selvitimme myös mitä nuoret harrastavat, minkä verran harrastavat ja kokevatko sen tärkeäksi hyvinvoinnilleen. Nuorten harrastukset kiinnostivat, koska tahdoimme selvittää millaisia harrastuksia nyky-nuoret

8 3 pitävät mielekkäinä. Päässä oli stereotypia siitä, että nyky-nuoriso harrastaisi internetiä ja konsolipelejä. Opinnäytetyömme alussa kerromme aikaisemmista samankaltaisista tutkimuksista. Teoriaosuudessa käsittelemme yleisesti 13 -vuotiaan nuoren elämänvaihetta sekä kehitystä. Teoriaosuudessa on myös tietoa ravitsemuksesta, liikunnasta, unesta, ulkonäöstä, ystävistä sekä harrastuksista. Käsittelemme myös nuoren asemaa yhteiskunnassa sekä nuorisokulttuureja.

9 4 2 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Nuoret ovat ikäryhmä, joista on tehty tutkimuksia hyvinkin paljon. Tutkimuksia 13-vuotiaiden tyttöjen elämäntavoista emme löytäneet. Tietoa etsimme internetistä hakukoneilla, sekä kävimme läpi Ylivieskassa Origon kirjastossa aikaisempia sosiaalialan opinnäytetöitä. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskuksen, Stakesin kouluterveyskysely on samantyyppinen kuin meidän tutkimuksemme. Stakesin kouluterveyskyselyllä selvitetään nuorten elin- ja kouluoloja, terveystottumuksia, terveysosaamista sekä nuorten mielipidettä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kouluterveyskysely on toteutettu vuosittain vuodesta 1995 lähtien. Se tehdään samoissa kunnissa joka toinen vuosi. Vastaajina ovat peruskoulun 8. ja 9. luokkalaiset nuoret ja lukioiden 1. ja 2. luokkalaiset. Vuonna 2008 mukaan on otettu myös ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssilaiset.

10 5 3 NUORI 13-VUOTIAANA Nuoruus tarkoittaa ihmisen elämänkaaren kehitysvaihetta kehitystehtävineen. Laissa nuori on termi, jolla määritetään nuoruuden ja aikuisuuden välistä rajaa. (Litmanen 2004, Kunnon kirja: nuoret, terveys ja arkielämä, 24.) Nuoruuden pituus vaihtelee yksilöittäin ja kulttuureittain. Nykyään nuorten murrosikä alkaa entistä aikaisemmin. Nuoruus kestää myöhempään pidentyneiden ammattiin kouluttamisaikojen ja median takia, joka luo kuvaa nuoruuden kaikkivoipaisuudesta. Nuoruutta voidaan tarkastella lääketieteellisestä, psykologisesta, oppimisen ja oppimisympäristön sekä hoitotieteen näkökulmasta. Nuoruutta tutkittaessa kiinnitetään huomiota ikään, elämänvaiheisiin ja muutoksiin itsessä ja suhteessa ympäristöön. (Aaltonen, Ojanen, Vihunen & Vilén 2003, ) Nuoruutta pidetään myös siirtymävaiheena aikuisuuteen, se on elämänvaihe, jolloin nuori kasvaa fyysisesti, psyykkisesti sekä sosiaalisesti. Nuoruutta pidetään elämänvaiheena ja nuorisosta puhuttaessa sukupolvena, jotka elävät tietyssä ajassa ja yhteiskunnassa tiettyä elämänvaihetta. (Aaltonen ym. 2003, 14.) Useimmiten nuoruus alkaa biologisista muutoksista, puberteetista. Fyysisen kehityksen mukaan nuoruus on helposti jaettavissa eri ikävaiheiksi. Nuoruuden alkuvaiheissa sosiaalinen kehitys muotoutuu samoin. Persoonallisuuden kehitys on vaikeaa jakaa selkeiksi vaiheiksi. Persoonallisuuden kehitysvaiheita muokkaavat luonteenpiirteet, yksilölliset kokemukset ja kulttuuri. Suurimmat yksilölliset erot ovat myöhäisnuoruudessa. (Aaltonen ym. 2003, 18.)

11 Nuoruuden vaiheet Nuoruuden voi jakaa summittaisesti kolmeen eri vaiheeseen; varhaisnuoruuteen (n v.), keskinuoruuteen (15 18 v.) ja myöhäisnuoruuteen (19 25 v.). (Aaltonen ym. 2003, 18.) Nuoren elämässä persoonallisuusrakenteet järjestyvät uudelleen ja vakiintuvat. Nuoren psyykkisen kasvun kehitys on voimakasta ja samalla tapahtuu myös ajoittaista psyykkisten toimintojen taantumista. Taantuman johdosta lapsuuden aikaiset toiveet, sekä niiden onnistuneet ja epäonnistuneet ratkaisut ja lapsuuden traumat tulevat uudelleen mielen työstettäväksi. (Aalberg ym. 1999, 55.) Varhaisnuoruus käsittää ikävaiheet vuotta. Nuoren kokemus omasta itsestään vaihtelee nopeasti. Fyysiset muutokset aiheuttavat levottomuutta ja kiihtymystä. Nuori on ristiriitaisessa tunteessa itsensä kanssa. Toisaalta haluaisi itsenäistyä ja irtaantua vanhemmistaan, toisaalta eriytymisen tarve herättää halun palata riippuvuuteen. Varhaisnuoruus on muutosten aikaa, joten nuori tarvitsee tuekseen toisia nuoria sekä perheen ulkopuolisia aikuisia. Varhaisnuoren ristiriidat suhteessa vanhempiin vähentyvät, tässä vaiheessa nuori on yleensä luopunut korostuneen mustavalkoisesta asenteestaan. (Aalberg ym. 1999, 56.) Aluksi nuorelle on tyypillistä oman fyysisen minän tutkiskelu. Biologisen käynnistymisen aiheuttavat hormonitoiminnan muutokset johtavat nuoren ulkoiseen muuttumiseen. Fyysinen kehitys nuoruuden edetessä johtaa sukukypsyyteen ja seksuaalisuuden heräämiseen. Nuoruusikä käynnistyy myös psyykkisellä tasolla. Nuori käy läpi omia tunteitaan, muuttumisprosessiaan ja muodostaa jatkuvasti itsenäisempää identiteettiä. Looginen ja abstrakti ajattelu

12 7 kuuluvat kognitiiviseen kehitykseen. Sosiaalinen kehitys ohjaa oman sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman saavuttamiseen ja pääsemään sisälle yhteiskuntaan, sekä lisäksi myöhemmin ammatti-identiteetin löytymiseen. Nuoren ajatusmaailmaan tulevat myös eettiset pohdinnat uudella tavalla. Kodin ihanteet sekä arvot muuttuvat nuoren silmissä vanhanaikaisiksi ja jopa kyseenalaisiksi. Nuoren luonnolliseen kehitykseen kuuluu kodin ja vallitsevan aikuiskulttuurin normien vastustaminen. Nuoren maailmankuva muotoutuu vähitellen normeja vastustamalla. (Aaltonen ym. 2003, 18.) Nuoret kertovat itsestään eleillä, ilmeillä, liikkumisella, pukeutumisella, kampauksella, musiikkimaullaan sekä kielenkäytöllä. Nuorilla on paljon kerrottavanaan, mutta heitä ei ole aina helppo tulkita. Nuori osaa sulkea asioita sisälleen, eikä ole enää yhtä avoin kuin pieni lapsi. (Aaltonen ym. 2003, 105.) 3.2. Nuoruusiän kehitystehtävät Kehityksellisenä päämääränä nuorella on saavuttaa itse hankittu autonomia. Nuoren tulee käyttää hyväkseen nuoruusikään liittyviä sisäisten ja ulkoisten syiden vaikutuksista johtuvia jännitteitä, jotta hän voi kasvaa. Autonomian saavuttaakseen nuoren on ratkaistava ikäkauteen kuuluvat kehitykselliset tehtävät, joita ovat: 1.Irrottautuminen lapsuuden vanhemmista, heidän tarjoamastaan tyydytyksestä ja heihin kohdistuneista toiveista sekä vanhempien löytäminen uudelleen aikuisella tasolla, 2.Puberteetin johdosta muuttuvan ruumiinkuvan, seksuaalisuuden ja seksuaalisen identiteetin jäsentäminen sekä 3.Ikätovereiden apuun turvautuminen nuoruusiän kasvun ja kehityksen aikana (Aalberg ym. 1999, 56.)

13 8 Kehitystehtäviä Havighurstin mukaan ovat mm. emotionaalisen itsenäisyyden saavuttaminen vanhemmista sekä avioliittoon, perhe-elämään ja työelämään valmistautuminen. Jokainen yksilö asettaa itse tavoitteet elämälleen tiedostetusti tai tiedostamattaan. Yksilö luo itse omalle elämälleen haasteita. Nuori pystyy sitoutumaan paremmin tavoitteisiinsa, jos hän saa muokata niitä yhdessä ympäristön kanssa itselleen sopiviksi. Kehityshaasteilla tarkoitetaan nuoren itsensä asettamia tavoitteita, sekä lähiympäristönsä ja yhteiskunnan tavoitteiden välisiä kompromisseja. Kehityshaasteet muodostuvat ympäristön asettamien toimintamahdollisuuksien, odotusten ja antaman tuen sekä nuoren omien voimavarojen, valintojen ja tarpeiden pohjalta. (Aaltonen ym. 2003, 20.) Ympäristö vaikuttaa kehityshaasteisiin nuoren omien tavoitteiden, toiveiden ja odotusten lisäksi. Nuori vaikuttaa itse käyttäytymisellään ympäristöön, eli hän ei ole ympäristössään vain kohde. Nuoren kehityshaasteet ovat monipuolisempia, jos hän saa kasvaa ympäristössä, jossa arvostetaan ihmisen eri puolia. (Aaltonen ym. 2003, 20.) Nuoren hyväksyessä erilaisia kehityshaasteita rakentaa hän myös itselleen ilmiöiden ja asioiden käsittelyjärjestelmää aikuisuutta varten. Järjestelmä auttaa nuorta selviytymään elämässään, ihmissuhteissaan ja erilaisissa elämäntilanteissa aikuisuudessakin ja näin ollen muodostuu osaksi omaa persoonallisuutta. (Aaltonen ym. 2003, 23.)

14 9 4 FYYSINEN JA SOSIAALINEN KEHITYS 4.1. Fyysinen kehitys Perimä vaikuttaa nuoren fyysiseen kasvuun ja kehitykseen. Nuoret kypsyvät hyvin eri aikaan ja kypsymisaikataulussa on vuosienkin eroja. Puberteetin alkaessa aivolisäkkeen ja sukurauhasten muodostama endokriininen järjestelmä aktivoituu ja hormonien eritys lisääntyy. (Aaltonen ym ) Useimmiten tytön murrosikä alkaa rintarauhasen kehittymisellä sekä häpykarvoituksen lisääntymisellä. Murrosikäkehitys ja pituuskasvupyrähdys alkavat tytöillä aikaisemmin kuin pojilla. Kuukautisten alkaminen tapahtuu keskimäärin 13 vuotiaana. (Aalberg ym. 1999, 43 44, 46.) Kehityksen nopeutta säätelevät tekijät nuori voi periä joko äitinsä tai isänsä suvusta. Kypsymisnopeuteen vaikuttaa myös rakennetyyppi; lihavuuteen taipuvaisilla tytöillä kuukautiset alkavat aiemmin kuin hoikilla tytöillä. (Aaltonen ym. 2003, 54, 56.) 4.2. Sosiaalinen kehitys Sosiaalinen ja persoonallinen kehitys kävelevät käsi kädessä. Puhuttaessa käsitteistä sosioemotionaalinen tai psykososiaalinen kehitys, tarkoitetaan sillä juuri tätä yhteyttä. Sosialisaatiolla tarkoitetaan kehitysprosessia, jolloin ihminen omaksuu yhteiskuntansa arvot, normit ja käyttäytymismallit. Kulttuuri määrää,

15 10 millainen sosiaalinen käyttäytyminen kussakin iässä on sallittavaa ja mikä ei. (Aaltonen ym. 2003, 85.) Nuori kehittyy sosiaalisesti huomaamatta. Kaveriporukan käyttäytyminen ja oleminen muuttuvat. Puheenaiheet, tekeminen ja ryhmän koostumus vaihtuu. Kaverit muuttuvat. Vertaisiin saattaa kehittyä seksuaalisia tunteita. Vanhaan tuttuun kaveriin saattaa yhtäkkiä tuntea vetoa. Ihmissuhteet alkavat täyttyä ihastumisilla, loukkaantumisilla, pettymyksillä ja salaisuuksilla. Rooli koulussa, kotona ja kaveriporukassa muuttuu. Nuori rupeaa hahmottamaan ja leikittelemään ajatuksella, millaista on olla nainen. Osaltaan sosiaalinen kasvaminen on myös kasvamista osaksi yhteisöä ja kansaa. (Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry ) Lapsen varhaiset ihmissuhteet määrittävät sen, miten hän aikuisena ottaa vastaan ja kohtaa muita ihmisiä. Lapsuuteen kuuluu oppia itsenäiseksi, tulla toimeen ystävien kanssa, sekä omaksumaan omantunnon, moraalin ja perusarvot. Nuoruuteen kuuluu uudet haasteet. Nuorena opetellaan parisuhdetaitoja, emotionaalinen riippuvuus vanhemmista vähenee, valmistaudutaan työelämään sekä pysyvämpään parisuhteeseen. (Aaltonen ym. 2003, 85.) Maailma on muuttunut vaikeammin ennakoitavaksi, josta johtuen yksilöt ja yhteisöt ovat joutuneet kehittämään väljempiä toimintanormeja, jotka mahdollistavat nopean sopeutumisen muutoksiin ja uusiin elämäntilanteisiin. Sähköinen media ja kulutus ovat korvanneet isovanhemmat, pihapiirin ja kylänraitin. Tärkeämmäksi on tullut palveluiden, kokemusten ja tavaroiden kulutus. Identiteetin kehittymiselle tällä kaikella on huomattava merkitys. (Aaltonen ym. 2003, 86.)

16 11 Sosiaalinen kehitys ilmenee sosiaalisena käyttäytymisenä. Kaikenkokoisiin ryhmiin muodostetaan ryhmälle tyypillisiä käyttäytymistapoja, sosiaalisia normeja ja rooleja, joihin kytkeytyy odotuksia, tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi yhteiskunta, perheet, koululuokat ja toveripiirit. Ryhmä asettaa jäsenilleen odotuksia, näitä kutsutaan sosiaalisiksi normeiksi. Niiden mukaan ryhmä odottaa jäsentensä tuntevan, ajattelevan ja käyttäytyvän samalla tavalla. Nuorella on erittäin voimakas halu tulla hyväksytyksi ja kuulua ryhmään. (Aaltonen ym. 2003, ) Odotuksilla on suuri merkitys sosiaalisessa käyttäytymisessä. Yksilö ja ryhmä vaikuttavat toinen toistensa käyttäytymiseen. Käyttäytymisen vuorovaikutus on jatkuva kehämäinen prosessi. (Aaltonen ym. 2003, 87.) Persoonallisuuden kehitys Persoonallisuus kertoo sen kuka minä olen? tai mikä on paikkani elämässäni?. Nuoruuden ikäkautena lapsuuden aikana saavutettu minä, joutuu koetukselle. Nuoren identiteetti muuttuu ja hän etsii paikkaansa ja tarkoitustaan maailmassa. Nuoren yksilöllisyys korostuu ja hän omaksuu erilaisia rooleja. Identiteetti kuvaa yksilön sosiaalista maailmaa ja minäkäsitys nuoren sisäistä maailmaa. Jossain vaiheessa nuori kokee identiteetti kriisin, jonka aikana hän hakee omia voimavarojaan ja tarpeitaan suhteessa ympäröivään maailmaan. (Aaltonen ym. 2003, ) Persoonallisuus muotoutuu monin eri tavoin, joillakin persoonallisuuden kehitykseen vaikuttavat biologiset tekijät ja jotkut taas saavat vaikutteita kulttuurista ja ympäristöstä. (Aaltonen ym. 2003, 75.) Ympäristötekijät, esim.

17 12 läheiset ihmissuhteet ovat merkittävä osa kehityksen muokkaajana. (Aaltonen ym. 2003, 76.) Nuoruudessa erilaiset tunteet hallitsevat ajattelua voimakkaasti. Nuoruus muuttaa ihmisen persoonaa voimakkaasti, jonka jälkeen moni kokee olevansa hyvin erilainen kuin ennen nuoruuden ikäkautta. (Aaltonen ym. 2003, 77.) Nuoruutta sanotaankin elämän toiseksi mahdollisuudeksi. Lapsuus ja nuoruus ovat merkittävimpiä aikoja yksilön elämässä, jolloin persoonallisuuden muokkaaminen on mahdollista. Nuori on alttiimpi ympäristönsä vaikutteille ja on tärkeää, että nuori saa tukea läheisiltään. (Aaltonen ym. 2003, 78.)

18 13 5 NUORUUDEN MUUTTUMINEN JA ASEMA YHTEISKUNNASSA Vuonna 1889 annettiin asetus, joka kielsi alle 12 vuotiaiden työt ja määritteli 15 -vuotiaiden työn, joka oli luvanvaraista ja työaika enintään 6 tuntia. Tämä asetus määritteli nyt ensimmäisen kerran kuka oli lapsi ja kuka nuori. Nuorille tuli enemmän vapaa-aikaa, kun heidän ei tarvinnut työskennellä tehtaissa. Vähitellen lapset ja nuoret tulivat yhteiskunnan suojelun alaisiksi. Nuorison synnyn ja nuoruuden historian alun on Suomessa nähty sijoittuvan lähinnä 1950 luvun äänilevyteollisuuden syntyvaiheeseen. Tästä alkoi kevyen musiikin kulutuksen kasvu ja sitä mukaa nuorisokulttuurin nousu. (Aaltonen ym. 2003, 29.) Entisaikaan maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa tyttöjen nuoruus oli lyhyempi, sillä he saavuttivat sukukypsyyden aikaisemmin kuin pojat ja näin ollen myös avioituivat nuorempina. Tytöt viettivät nuoruutensa enimmäkseen naisten yhteisössä. Nuoruuden pidentyminen koski ennen ainoastaan sosiaalista yläluokkaa, mutta koulutusjärjestelmien kehittyminen on mahdollistanut nykyään pidemmän nuoruuden vaiheen. (Aaltonen ym. 2003, 31.) Nuoruus ja nuoruuden käsite on kuitenkin muuttunut vuosien kuluessa. Nykyään nuorison osuus väestöstä on kasvanut. Nuoret aloittavat työelämän aiempaa myöhemmin ja yhä nuoremmat samaistuvat nuorisokulttuureihin ja ovat erityisesti teiniikäisille suunnattujen markkinoiden kohteena. (Aaltonen ym. 2003, 30.) Tänä päivänä teollistuneessa yhteiskunnassa laaja kulutustavarateollisuus liittyy vahvasti nuorisokulttuuriin. Nuorille on tarjolla vaatteita, meikkejä, juomia sekä lisäksi erilaisia kulttuuriteollisuuden tuotteita, kuten esimerkiksi levyjä ja videoita. Nuoret ovat nykyään merkittävä markkinointikohde ja heidän

19 14 ostovoimansa on huomattava. Nuorisokulttuureihin samaistutaan yhä varhemmin ja toisaalta taas pitenevä koulutusputki tuottaa ikinuoria nelikymppisiä. (Aaltonen ym. 2003, 31.) Kansainvälisyys on tyypillistä nuorisokulttuurien synnylle ja leviämiselle. Englanti ja Yhdysvallat ovat tyypillisimmät maat, joista nuorisokulttuurit ovat lähteneet liikkeelle. (Aaltonen ym. 2003, 31.) Suuret merkkitavaramarkkinoijat ovat löytäneet myös Suomessa uutena kohderyhmänä nuoret ja lapset. Suomenkin markkinoille on saatu limsamerkkejä, vaate- ja kenkämerkkejä, kuin myös omia palvelubrändejä puuhamaista urheiluseuroihin. Nuorille suunnattu muoti on saanut rinnalleen muun muassa nuorten omat kännykkämallit, operaattori- ja nettipalvelut, nuorten elokuvat, ravintolat, syötävät ja juotavat. (Quart 2003, 12.) Lapsiin ja nuoriin suunnattua markkinointia on alettu pitää arveluttavana. Mainontaa kritisoidaan seksistisenä tai väkivaltaisena, naisen ihmisarvoa alentavana tai vääriä roolimalleja edistävänä. Onneksi Suomessa kuluttaja-asiamies valvoo työkseen markkinointia ja kieltää sellaisen markkinointitavan tai mainoksen, joka on hyvän tavan vastainen. (Quart 2003, ) Nykynuoren elämä yhteiskunnassamme on täynnä muutoksia. Nuorille on tarjolla ennennäkemättömiä mahdollisuuksia ja toisaalta lukuisia riskejä ja uhkakuvia. Nykyään esimerkiksi koulutuksen hankkiminen saattaa muuttua ns. riski-investoinniksi, koska koulutus ei enää suoraan tarjoa paikkaa työelämässä. Nuori saattaa joutua hankkimaan useampia koulutuksia ja koko elämänmittainen opiskelu on itsestään selvyys. Nykyään myös nuoren työura koostuu erilaisista pätkätöistä. (Aaltonen ym. 2003, 40.)

20 15 Tieto- ja viestintätekniikan kehittyminen on tarjonnut nuorille uusia mahdollisuuksia mm. opiskelussa, tiedon ja palvelujen hankinnassa, ostosten tekemisessä ja ystävien kanssa seurustelussa. Median interaktiivisuus ja ajatus siitä, että uusi tekniikkaa ei enää sido meitä tiettyyn aikaan tai paikkaan, viehättää nuoria. (Aaltonen ym. 2003, 41.) 6 FYYSISET ELÄMÄNTAVAT Ravitsemuksen, liikunnan ja levon säännöllisyys ja riittävyys eivät ole nykypäivänä enää itsestään selvyys. Näihin liittyvistä ongelmista ja häiriöistä käytetään yhteistä nimitystä elämäntapahäiriöt. Elämäntapamuutokset saattavat johtua siitä, että nuori nukkuu ja liikkuu liian vähän sekä syö epäsäännöllisesti ja epäterveellisesti. Säännöllisen elämänrytmin puute aiheuttaa väsymystä, ärtymystä ja yleistä haluttomuutta. (Lehtinen, ) 6.1. Ravitsemus Teini-ikäisellä ravinnon tarve on suurempi kuin missään muussa iässä. On tärkeää, että ravinnosta saadaan monipuolisesti ravintoaineita, koska tämä on ratkaiseva ikä pituuden ja lihasten kehittymisen kannalta sekä luumassan muodostumisen ja seksuaalisen kehityksen kannalta. Teini-iässä noudatettu monipuolinen ruokavalio vähentää ja ehkäisee tulevia terveydellisiä ongelmia kuten osteoporoosia, diabetesta ja sydäntauteja. (Wills 1999, 166.)

21 16 Erityistä huomiota nuoren tulisi kiinnittää raudan ja kalsiumin saantiin. Raudan saantiin tulee kiinnittää huomiota alkavien kuukautisten takia. (Peltosaari & Raukola 1998.) Osteoporoosi on enemmän naisten kuin miesten sairaus. Siinä luuston massa pienenee ja se menettää tiheyttään. Murtumien riski kasvaa luun ohenemisen ja haurastumisen vuoksi. Vahvojen luiden rakentaminen jo kasvuiässä vähentää huomattavasti riskiä sairastua osteoporoosiin myöhemmässä elämänvaiheessa. (Wills 1999, 116.) Rautaa tarvitsemme mm. hemoglobiinin rakennusaineeksi. Liian vähäinen raudansaanti etenkin murrosikäisillä altistaa anemialle, jonka oireina ovat mm. väsymys, infektioherkkyys, haavaumat suussa sekä hengästyminen. (Peltosaari ym. 1998, 177.) Raudan puutokseen nuorilla tytöillä vaikuttaa vähäkalorisen ruoan syönti. Yksipuolinen roskaruuan syöminen vaikuttaa raudan imeytymiseen. Kuitenkaan pari hampurilaisateriaa viikossa ei vielä horjuta raudan saantia. Myös teen ja kahvin liikajuominen heikentää raudan imeytymistä. (Wills 1999, ) Nuorten ravitsemuksessa tapahtuneita muutoksia ovat mm. pääaterioiden vähentyminen ja välipalojen lisääntyminen. Kouluruokailussa nirsoillaan tai se jätetään kokonaan syömättä. Kotona päivällinen saatetaan jättää väliin. Herkkujen, kuten mehujen, limsojen, karkkien ja keksien syönti on lisääntynyt, kun taas hedelmien, marjojen ja vihannesten syöminen vähentynyt. (Lehtinen 2007, 64.) Ruokaympyrä auttaa havainnollistamaan ravinnon monipuolisuutta ja eri elintarvikeryhmien suhteellista määrää ruokavaliossa. Terveellinen ruokavalio syntyy tavallisista ruoka-aineista. Päivittäin jotain jokaisesta ympyrän lohkosta takaa sen, että nuori saa tarvitsemansa tärkeät ravintoaineet. (Ravitsemusterapeuttiyhdistys ry )

22 17 KUVIO 1. Ruokaympyrä (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2003.) Epäsäännöllinen ruokarytmi aiheuttaa nuorelle väsymystä ja keskittymiskyvyttömyyttä, jonka takia esimerkiksi koulutyöhön keskittyminen kärsii. Nuorena opittu säännöllinen ateriarytmi takaa aikuisena perustan tasapainoiselle ja kohtuulliselle ruokailulle. Aterioita tulisi syödä päivässä 5-6 kertaa (aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala). (Nuorisonetti 2008.) On todettu, että yhteiset ruoka-ajat perheessä ovat yhteydessä hyviin ruokailutottumuksiin näin ennaltaehkäisten mm. ylipaino-ongelmia. Päävastuu nuoren ravitsemuksesta on vanhemmilla. Kotona väliin jäävät yhteiset ateriat saattavat antaa väärän kuvan ruokailutottumuksista. Kouluruokailu mahdollistaa terveellisen ruuan saannin kerran päivässä ja ohjaa nuoria oikeille ravitsemuksen teille. Tästä huolimatta nuori kuitenkin oppii perusasiat ja asenteet ruokaan kotoa. (Stirkkinen 2007.)

23 18 Yläluokilla ruokailu on itsenäisempää ja opettajat eivät seuraa nuorten syömistä. Tytöillä ruokailun jättäminen väliin on yleisempää. Ruuan väliin jättämisellä on ajatus laihtumisesta ja ihannevartalosta, mitä ei kuitenkaan voi saavuttaa syömättömyydellä. Yleensä yläkouluiässä tytöt innostuvat kasvisruokavaliosta ja silloin olisi erittäin tärkeää huolehtia myös kaikkien ravintoaineiden saannista. (Lehtinen 2007, 65.) Koulupäivä yläluokilla on pitkä, minkä vuoksi kouluruokailu on erittäin tärkeää jaksamisen kannalta. Suomi on siitä poikkeuksellinen maa, että koululaisille tarjotaan ilmainen ravintosuosituksiin perustuva ateria koulupäivinä. Nuorten kohdalla harmittaakin se, että he eivät ymmärrä tätä etua ja ylenkatsovat kouluruokailua. (Lehtinen 2007, 65.) 6.2. Liikunta Liikunnan positiivinen vaikutus ihmiseen kokonaisuudessaan tiedetään. Se ehkäisee stressiä, pitää mielen virkeänä ja hyvä kunto auttaa myös keskittymään koulutyöskentelyssä. Säännöllinen liikkuminen pitää vartalon kuosissa mikä vaikuttaa nuoren itsetuntoon. (Jarasto ym. 1999, 187) Liikuntaa harrastavat nuoret pitävätkin omaa minäkuvaa myönteisempänä kuin liikuntaa harrastamattomat. (Lehtinen 2007, 74.) Murrosikäisenä nuorelle yleensä käy niin, että hän muuttuu laiskemmaksi, vaikka lapsena olisi ollut todella energinen ja liikkuvainen. Nuoren aika kuluu jutellessa ja keskustellessa hyvän ystävän kanssa eikä liikkuminen tunnu niin tärkeälle. Tämä monesti altistaa ylipainolle juuri siinä iässä, kun ihminen on herkimmillään ja tarkkailee itseään. (Jarasto ym. 1999,187)

24 19 Terveyden kannalta on tärkeää, että nuori löytäisi itselleen liikunnallisen harrastuksen, jonka parissa viihtyy. Lajin ei tarvitse olla mikään erityinen huippu-urheilulaji, vaan aivan tavallinen arkiliikunta kuten kävely, juoksu, pyöräily tai hiihto. (Lehtinen 2007, 74.) Oman terveyden ajatteleminen ei varmasti nuorella ole teini-iässä tärkein motivaation lähde liikkumiseen, mutta liikunnalla saavutetaan kuitenkin ajan mittaan myönteisiä terveysvaikutuksia. (Lehtinen 2007, 74.) Liikuntaa kannattaa harrastaa säännöllisesti ja monipuolisesti, koska liikunnasta saatavat terveysvaikutteet eivät varastoidu. Suosituksen mukaan hengästyttävää liikunta pitäisi harrastaa 30 minuuttia kerralla muutamana päivänä viikossa. (Lehtinen 2007, ) Fyysisen aktiivisuuden suositus nuorille: KUVIO 2. Liikuntasuositus nuorille (UKK-Instituutti.)

25 20 Koululiikunnassa opettajan persoona ja tapa kohdella nuorta on todella tärkeässä asemassa. 13 -vuotiaana nuori on hyvin herkässä iässä. Vitsinä tarkoitettu kommentti opettajalta voi loukata syvästi ja jättää ikävät muistot itsestä liikkujana. Koululiikunta aineena on hyvin erilainen. Siinä välineenä on oma keho. Onnistumisen ja epäonnistumisen näkevät kaikki. Tunneskaala tässä opiskeluaineessa on hyvin laaja, on iloa ja ylpeyttä, mutta myös häpeää ja epäonnistumisen pelkoa. (Korppila 2007.) Koululiikunnan tavoitteena onkin innostaa nuoria liikkumaan. Opettaa nuorelle tavallisimpien lajien perustaidot ja tiedot. Kehittää nuoren itseilmaisua ja luovuutta. Opettaa toimimaan yhdessä monenlaisten ihmisten kanssa ja tarjota iloa ja virkistystä pitkien koulupäivien lomassa. (Lehtinen 2007, 78.) 6.3. Uni Ikä vaikuttaa nukkumisen kestoon ja laatuun. Nuoret tarvitsevat enemmän unta kuin aikuiset. Unen aikana erittyy kasvuhormoneja, joka on täysin luonnollista, kun ajatellaan kuinka nopeaa heidän fyysinen kasvunsa on. Nuorilla on myös enemmän REM-unta, koska varhaisvuosien aivotoiminnan kehittyminen ja oppiminen on ollut valtavaa. Nuori nukkuu tavallisesti 7-8 h yössä ja yleensä niin hyvin, ettei juuri mikään häiritse unta. (Roper, Logan & Tierney 1995, ) Murrosikä on nopean kasvun kautta, joten nuori tarvitsee enemmän unta kuin muutamina aikaisempina vuosinaan. Nuoret haluaisivat valvoa myöhempään, kuten aikuiset. Monet koululaiset kärsivät jatkuvasta osittaisesta univajeesta.

26 21 Unen puutteesta nuoren suorituskyky laskee. Olisi hyvä, jos vanhemmat pitäisivät kiinni kotiintulo- ja nukkumaanmenoajoista. (Aaltonen ym. 2003, ) Tutkimukset kertovat, että suomalaisten nuorten ja aikuisten keskimääräinen yöuni on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Nukkumaan meno on siirtynyt myöhemmäksi ja ilta-aktiivisemmaksi. Iltapainotteinen kulttuuri lisää nuorten unirytmin muutosta, joten ei ole ihme, että nuorten aamuvetkuttelut ovat suuri huolenaihe vanhemmille useissa perheissä. (Lehtinen 2007, 81.) Elimistö vaatii enemmän unta pimeän aikaan eli syksyllä ja talvella kuin kesällä. Mikäli aamulla herää virkeänä, on nukkunut riittävät yöunet. Aamuväsymys kertoo liian vähäisestä yöunesta. Ihminen ei pysty varastoimaan unta, joten siksi olisikin tärkeää nukkua riittävästi joka yö. (Lehtinen 2007, ) Murrosikäisillä on eniten univelkaa. Elämäntyylin asettamat vaatimukset kilpailevat usein fysiologisten tarpeiden kanssa teini-iässä. Nuorten unenpuute vaikuttaa haitallisesti oppimiseen ja koulumenestykseen. Tutkimusten mukaan nuoret tarvitsisivat jopa 9-10 tuntia unta, jotta jaksaisivat käydä koulua täydellä teholla, useimmat nuoret nukkuvat kuitenkin vain 6 tuntia. Nuorten teinien nukkumistavat johtuvat pääosin biologiasta, eivät pelkästään kulttuurista. On arvioitu, että n % nuorista valvoo myöhään yöhön. Tällöin sisäisen kellon vuorokausirytmissä tapahtuu fysiologinen muutos. Vaikka nuoret yrittävät korvata menettämänsä unen viikonlopun aikana, on sillä kuitenkin haittansa. Herätessään lauantai ja sunnuntaiaamuna 2-3 h myöhemmin kuin kouluaamuna, on nuoren näin ollen vaikeampi päästä vuoteestaan ylös uuden viikon alkaessa. (Heller 2002, ) Nuori tarvitsee unta oppiakseen. Opitut asiat vahvistuvat unen aikana. Aivoissa aktivoituu sellaiset alueet, jotka ovat olleet

27 22 oppimistilanteessa käytössä. Aivot myös tyhjentävät sivuun turhaa informaatiota mitä ihminen on saanut päivän aikana. (Lehtinen 2007, 82.) Jatkuva unenpuute altistaa nuoret helpommin liikenneonnettomuuksille ja voi aiheuttaa unihäiriöitä. Eräs tutkimus on osoittanut, että unenpuutteesta kärsivät nuoret voivat käyttäytyä aggressiivisesti tai heistä voi tulla huumeiden käyttäjiä. On helppo ymmärtää miksi nuoret tinkivät yö-unistaan, kun muistaa kuinka valtava määrä kiinnostuksen kohteita kilpailee heidän huomiostaan. Useat nuoret yrittävät mahduttaa aikatauluunsa koulunkäynnin, läksyt, osa-aikatyöt, urheilun ja muut harrasteet. Nuorten kodeissa on myös valtavasti houkuttelevaa tekemistä, kuten pelejä. Nuoret saattavat rupatella internetin keskusteluryhmissä pikkutunneille asti. Opiskeleminen ja tietokoneella pelaaminen estävät rentoutumisen ennen nukkumaan menoa. (Heller 2002, ) Nukkumisen lisäksi elimistö tarvitsee rentoutumista. Kiivaassa kehitysvaiheessa oleva nuori tarvitsee aikaa lojua ja laiskotella, joka saattaa vanhemmista tuntua raivostuttavalta. Kiireettömät lepopäivät ja taito laiskotella ovat yhtä tärkeitä kuin puuhastelu. Kokoajan ei tarvitse olla aktiviteetteja ja menossa. (Lehtinen 2007, 84.)

28 23 7 SOSIAALISET ELÄMÄNTAVAT 7.1. Ystävät Ystävyys on sitä, että on toiselle miellyttävä ja luotettava toveri. Ystävä ei ole inhottava eikä tahallisesti satuta eikä halvenna. Tosi ystävä ei painosta eikä lannista, ei uhkaa jättävänsä, jos häntä ei tottele. Ystävyys merkitsee myös, että on rehellinen toiselle, riemastuttaa, rohkaisee ja kertoo, että pitää tästä eikä puhu pahaa selän takana. Hyvä ystävä innostaa silloin, kun toinen on heikoilla. Oikea ystävä ei jätä pulaan. (Martikainen 2007, 43.) Nuoren tullessa esinuoruus- ja nuoruusikään vanhempien kanssa viettämä aika vähenee huomattavasti. Nuori alkaa viettää entistä enemmän aikaansa vertaistensa seurassa. Vertaissuhteissa tapahtuu myös muutoksia, niiltä vaaditaan enemmän. Aletaan odottaa sitoutumista, lojaalisuutta sekä uskoutumista. Nuori hakee läheisyyttä ja yhteenkuuluvuutta ystäviltään ja samalla itsenäistyy vanhemmistaan. Ystävät pystyvät vaikuttamaan nuoreen. Nuoruusiässä vertaissuhteiden vaikutus voi olla yhtälailla niin kielteistä kuin myönteistäkin. (Salmivalli 2004, 344.) Nuorilla on läheisiä ystävyyssuhteita, seurustelusuhteita ja he voivat kuulua moniin eri pienryhmiin. Vertaisilla suhteilla on vaikutusta nuoreen. Paljon keskenään aikaansa viettävät nuoret alkavat muistuttaa toisiaan. Asenteet, koulumotivaatio ja sosiaalinen käyttäytyminen ovat usein samanlaisia kaveruksilla. Nuori valitsee kaltaistaan seuraa. (Salmivalli 2004, 345.)

29 24 Ihmiset omaavat useimmiten lämpimiä ja luottamuksellisia suhteita useammankin kanssa, kuitenkin kahdenkeskeinen suhde on yleensä kiinteämpi ja voimakkaampi. Vaikka ihmisellä on useitakin todella hyviä ystäviä, vain muutaman kanssa päästään intiimimpään ajatusten vaihtoon ja yhteisymmärrykseen. Ystäviä etäisempiä ovat toverit, joihin suhtaudutaan ystävällisesti, mutta heihin ei luoda tiivistä suhdetta, eikä heihin liity tunnesiteitä. Ystävyyden ja toveruuden välinen raja on häilyvä ja liukuva. (Aaltonen ym. 2003, 91.) Nuorten ystävyyssuhteista tulee aikaisempaa kestävämpiä ja rakentuvat molemminpuoliselle luottamukselle. Nuorella saattaa olla eri kaverit harrastuksissa, koulussa ja kotipihalla. Ystävyyssuhteissa nuori saa hakea ja kokeilla itselleen sopivaa tasapainoa läheisyyden ja erillisyyden välillä. Nuori joutuu miettimään, kuinka paljon hän voi, uskaltaa ja haluaa olla oma itsensä, mutta myös sitä miten paljon hän antaa toiveidensa määrätä käyttäytymistään, arvojaan ja ajatuksiaan. (Jarasto ym. 1999, ) Nuoren kehityksessä ystävien ja kavereiden tärkeys on merkittävä. Erilaiset elämänvalinnat ovat useimmiten ystäväpiiristä kiinni, kuten tupakointi- ja päihdekokeilut, harrastukset ja niiden lopettaminen, vapaa-ajan vietto ja jopa asenne koulunkäyntiin. (Lehtinen ym. 2007, 60.) Ystävyyssuhteilla on todella tärkeä asema nuoren persoonallisuuden ja identiteetin rakentumiselle. Ystävysten samanlainen ajattelutapa, samanlaiset kiinnostuksen kohteet sekä samanlaiset arvot ja asenteet tukevat tätä. Päästäkseen toisen kanssa samalle aaltopituudelle edellyttää se vastavuoroista kiintymystä, molemminpuolista toisesta välittämistä, kunnioitusta ja luottamusta. Ystävät käsittelevät keskenään sellaisia asioita, joista ei kehdata vanhempien tai muiden nuorten kanssa

30 25 keskustella. Ystävyydestä nuori saa hyväksytyksi tulemisen, yhteenkuulumisen ja toveruuden tunteita. Läheiset ystävät vahvistavat toistensa itsetuntemusta ja rohkaisevat kokeilemaan mitä hulluimpia juttuja. (Aaltonen ym. 2003, ) Nuori itsenäistyy vanhemmistaan, perheen merkitys alkaa ensisijaisena yhteisönä vähentyä ja hän alkaa rakentaa identiteettiään eli käsitystä itsestään muilta nuorilta saadun palautteen avulla. Tämä vaikuttaa hyvin paljon nuoren itsetuntoon ja käsitykseen siitä, hyväksytäänkö hänet vai ei. Nuorelle on tärkeää saada kuulua ikäistensä joukkoon, jonka tarpeesta syntyy helposti ulospäin näyttäminen. Toisten nuorten edessä on esiinnyttävä kokeneempana ja rohkeampana kuin onkaan, vaikka nuori tuntisikin itsensä kovin nuoreksi ja haavoittuvaiseksi. Nuoren täytyy näyttää olevansa samanlainen kuin muut. (Jarasto ym. 1999, 91.) Nuoren ajattelun avartuessa he ovat kykenevämpiä vastavuoroisiin, tasavertaisiin ystävyyssuhteisiin. He pystyvät ottamaan huomioon toisen näkökulman sekä tuomaan esille omaansa. Empatiakyky on kehittynyt. Nuori kykenee ajattelemaan, miltä oma toiminta toisesta tuntuu ja kykenee käsittelemään ristiriitoja. (Jarasto ym. 1999, 90.) 7.2. Harrastukset Yläkouluiässä nuorille on erittäin tärkeää ystävien tapaaminen ja mielekäs tekeminen, jonka takia harrastukset kuuluvat suurelta osin vapaa-aikaan. Harrastusten parissa nuori oppii vuorovaikutustaitoja, itsenäistymistä sekä oman elämän hallintaa. Rakkaan harrastuksen parissa nuori saa rentoutua ja unohtaa arjen kiireet. Tieto myös siitä, että on hyvä jossain asiassa, vahvistaa nuoren itseluottamusta joka vaikuttaa kaikkiin elämänalueisiin. Harrastuksen

31 26 parissa toimiminen auttaa nuorta tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Harrastusten kautta nuori voi rakentaa myös arvomaailmaansa ja näin ollen löytää oman itsensä. (Aaltonen ym. 1999, 230.) Nuoren harrastus on useimmiten sellainen, jossa hän kokee olevansa hyvä. Hän ajautuu harrastuksiin, jotka vahvistavat nuorta itseään ja mitkä ovat lähellä hänen omaa ajatus ja arvomaailmaansa. Eläinten parissa harrastaminen opettaa nuorelle ensisijaisesti vastuuta. (Aaltonen ym. 1999, 245.) Jumpat, tanssiminen, ratsastus, lenkkeily: nämä ovat yleensä tyttöjen suosiossa. Nuorten tyttöjen liikuntaharrastukset saattavat vaihdella paljon lyhyessäkin ajassa. Liikunta vaikuttaa nuoreen monella tapaa. Liikunnan tuoma fyysinen hyvä olo sekä ulkomuoto vahvistavat nuoren itsetuntoa. Hyvä kunto auttaa jaksamaan koulussa sekä varmasti vaikuttaa myös stressinsietokykyyn, mikä on hyvä ominaisuus nuorelle jonka elämässä tapahtuu jatkuvia muutoksia. (Aaltonen ym. 1999, 246.) Musiikki on monelle nuorelle terapiaa ja itsehoitoa. Musiikin avulla on helppo ilmaista itseään ja se tuottaa mielihyvää ja auttaa rentoutumaan. Musiikin avulla nuori saattaa käsitellä jotain ikävää kokemusta, jonka käsittely saattaisi muulla tavoin olla liian raskasta tai ahdistavaa. Aina ei osaa pukea sanoiksi tunteitaan, joten musiikki toimii tunteiden ilmaisijana. Se tuo lohtua elämään, sekä synnyttää ja saattaa tuoda esiin muistoja, jotka nuori oli jo unohtanut. (Aaltonen ym. 1999, ) Monet nuoret soittavat jotain instrumenttia tai laulavat. Tämä on todella hyvä keino kehittää omaa luovuuttaan sekä itseilmaisuaan. Sanoittamisen ja

32 27 säveltämisen avulla nuori voi työstää omaa itseään ja kehittää minäkuvaansa. Monesti nuoren tekemä musiikki liittyy jotenkin hänen elämänsä vaiheisiin, iloihin ja suruihin, ensirakastumiseen tai eroamiseen, kaverisuhteisiin tai suhteisiin omiin vanhempiin. (Aaltonen ym. 1999, ) Musiikin avulla nuori voi löytää samanhenkisiä kavereita esimerkiksi konserteista. Kiinnostus samanlaiseen musiikkiin tuo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Konsertit ovat nuorelle viihdettä ja aikuisten pitäisi se ymmärtää, sillä hyvin yleinen ajatus on se, että nuoren luullaan menevän konsertteihin alkoholin ja tupakan perässä, vaikka todellisuudessa nuori haluaa rentoutua mielimusiikkinsa parissa ja nähdä ystäviä. Vaikka nuoren musiikkimaku voi olla hyvinkin rankka ja musiikki kuulostaisi aikuisen korviin huonolta, ei nuoren musiikkimakua pidä mennä arvostelemaan, vaan kannustaa ja antaa nuoren itse valita mistä pitää. (Aaltonen ym. 1999, ) 7.3. Ulkonäkö Ruumis on nykyään muotia. Omaa kehoa pidetään kodikkaana hyvänolon tuojana, mutta toisaalta se on myös kriittisesti arvioitu ulkonäköobjekti. Omaa kehoa verrataan kulttuuriseen naisihanteeseen ja tunnetaan riittämättömyyttä. Omasta kehosta tuleekin yksilölle projekti, jossa asennettaan muokkaamalla tavoitellaan positiivista ruumissuhdetta. Ongelmallisia alueita ovat etenkin ulkonäkö, laihuuspaine sekä seksuaalisuus. Nuorilla on selkeä kuva ideaalinaisen ulkonäöstä: naisen tulisi olla pieni ja sievä, luonnollinen ja huoliteltu, hoikka mutta silti muodokas. Tällaisista elementeistä koostuva ihanne vartalo on lähes mahdoton saavuttaa. Useimmiten nuorten naisten ruumiillisuus

33 28 esitetään ongelmana. Nuorille suunnatuissa opaskirjallisuuksissa naiseksi kasvetaan oppimalla hallitsemaan ja muokkaamaan ruumistaan. Ylipäänsä nuoruus ja murrosikä oletetaan ongelmalliseksi elämänvaiheeksi monine haasteineen. (Liimakka 2004, 3-4.) Ulkonäkö voi aiheuttaa nuorelle monenlaisia haasteita. Useimmat tavoittelevat ihannevartaloa, jossa paino, pituus ja painoindeksi näyttelevät suurta roolia. Muuttuva kehonkuva on keskeinen osa yksilön minäkäsitystä. Nuoren tyytymättömyys omaan kehoonsa ja ulkonäköönsä saattaa aiheuttaa vakaviakin ongelmia. (Martikainen 2007, 13.) Kun yksilö kehittyy lapsuudesta nuoruuden kautta aikuiseksi, hän kehittyy fyysisesti. Fyysinen kasvu ja biologinen kehitys muuttavat yksilön suhtautumista omaan itseensä ja ympäristöönsä. Nuorta saattaa hämmentää myös se, että ympäristö suhtautuu tähän eri tavoin kuin se on suhtautunut lapsena. Nuorelle ei ole aina helppoa luopua lapsen roolista ja ulkomuodosta. Nuoren on opittava itse kantamaan vastuu sanoistaan, teoistaan ja päätöksistään. Kun ei ole enää lapsi, ei voi käyttäytyä kuin lapsi. (Martikainen 2007, 13.) Nuoren kypsymisprosessin lapsesta aikuiseksi kuuluvat oman ulkomuodon hyväksyminen osaksi minuutta, omaa identiteettiä. Nuoren tutkivien silmien alla ovat hänen kasvonsa, silmät, nenä, suun muoto, huulten koko sekä kulmakarvojen tuuheus. Nuori tutkii ja katselee vartaloaan ja miettii pitäisikö sen olla erilainen kuin mitä on - rintojen kokoa, reisien paksuutta, polvien pyöreyttä ja takapuolen kiinteyttä. Ulkonäkö on asia, joka ihmisessä huomataan ensimmäisenä. Tämän takia haluammekin ehostaa ja korostaa tiettyjä asioita kehossamme. Omia ominaisuuksia verrataan toiseen, ja pohdimme millainen on

34 29 hyvännäköinen. Vertailemalla nuori rakentaa kuvaa omasta itsestään, se on osa nuoren normaalia kehitystä. (Martikainen 2007, ) Demi -lehden teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset nykynuoret ovat itsevarmempia. Tutkimukseen osallistuivat vuotiaat tytöt ympäri Suomen. Tutkimus toteutettiin internet kyselynä, tiedot kerättiin Demi.fi-, IRCgalleria.net- ja Habbo.fi sivustojen kautta. Tutkimukseen osallistui 3000 tyttöä. Joka neljäs kyselyyn vastanneista tytöistä antoi ulkonäölleen arvosanaksi 10. Keskiarvoksi omalle ulkonäölle muodostui 8,2. (Nöyränen 2008) Tytöistä 15 prosenttia ei koe ulkonäköpaineita, mutta loput tytöistä tunnistavat ne elämässään. Eniten paineita luovat vertaiset ikätoverit, seuraavaksi eniten vaikuttavat tv, lehdet ja mainokset. Oma ulkonäkö on tytöille tärkeä asia, mutta 77 prosentin mielestä ulkonäköön kiinnitetään nykyisin jopa liikaa huomiota. Nuoret eivät kuitenkaan mieltäneet kauneutta pelkästään ulkoisiksi ominaisuuksiksi, vaan myös sisäistä kauneutta pidetään kauneutena. Nuoret pitivät kauneusihanteenaan omaa äitiään, sekä hyvänä kakkosena Täydelliset naiset -sarjasta tuttua filmitähti Eva Longoriaa. (Nöyränen 2008) Nuoruusikään liittyvästä tunteiden kärjistymisestä, epävarmuudesta ja erilaisten mallien kokeilemisesta voi olla vaikea erottaa murrosiän aiheuttamaa kuohuntaa. Jopa kiltit ja rauhalliset nuoret saattavat käyttäytyä normaalista poikkeavalla käyttäytymis-mallilla, he saattavat värjätä hiuksensa räikeillä väreillä, laittaa rastat, leikkauttaa kaljuksi, meikata poikkeuksellisen rajusti ja huomiota herättävästi sekä pukeutua kyseenalaisesti ja arveluttavasti. Tavallista on myös uusien asioiden kokeilutilanteiden yliampuvuus. (Kemppinen 2000, 144.)

35 30 Useimmiten nuori pyrkii ulkonäöllään ärsyttämään vain aikuisia, hän saattaa esimerkiksi pukeutua ja meikata erottuvasti tai vanhempien odotusten vastaisesti. Nuori tulisi kuitenkin hyväksyä sellaisenaan kuin hän haluaa olla, mikäli siitä ei ole nuorelle haittaa tai vaaraa. Jos nuoren tyyliä ryhdytään arvostelemaan, hän saattaa vain provosoitua siitä. Nuorelle tulisi antaa positiivista palautetta ja hyväksytyksi tulemisen tunnetta, jotta nuori saavuttaisi positiivisen minäkuvan. (Aaltonen ym. 2003, 154.) On täysin normaalia, että nuoret kokevat jossain kehityksensä vaiheessa itsensä liian lihavaksi, laihaksi, pitkäksi, pätkäksi tai kehittyneensä liian varhain tai myöhään. Tämän takia murrosikäisen olisi tärkeää tutustua ja kyseenalaistaa omaa ruumistaan ja sen muutoksia. Useimmiten oman ruumiin kokeminen liittyy mielikuviin, joiden merkitys on tytöillä ja pojilla erilainen luvusta lähtien valokuvamalli-ihanne on muuttunut yhä laihemmaksi. Useimmiten tytöt huolehtivat liikapainosta, vaikka olisivatkin normaalipainoisia. Etenkin murrosiän alussa tytöt saattavat kärsiä liiallisesta pituudesta, mikäli ennustepituus on yli 180 cm. (Aalberg ym. 1999, 126.) 7.4 Nuorisokulttuurit Nuorten elämään liittyy olennaisesti heidän oma kulttuurinsa. Moniulotteinen nuorisokulttuuri eri muotoineen ja harrastuksineen symboloi vapautta ja itsenäisyyttä. Kulttuurinsa avulla nuoret uskovat voivansa toteuttaa itseään. Nuoret imevät itseensä ja omaksuvat helposti tiettyyn tyyliin liittyviä tietoja ja trendejä. Tänä päivänä nuorten eri tyylisuuntaukset muodostavat värikkään kirjon erilaisia nuorisokulttuureita. Näistä hyviä esimerkkejä ovat katukuvassa

36 31 näkyvät pissikset, hopparit, gootit, punk/rock-henkiset, hipit ja hevarit. Jokaisella eri tyylisuuntauksellaan on omat muista erottuvat tapansa, musiikkimakunsa, pukeutumistyylinsä ja arvonsa. Nuorelle on paljon valinnanvaraa. Omaa identiteettiään etsiessään nuori saattaakin kokeilla useaa eri tyylisuuntausta. (Jarasto ym. 1999, ) Nuoren omasta tyylisuuntauksesta tulee hänelle oman identiteetin tuki ja hahmottamisperusta. Hän identifioituu omaan ryhmäänsä. Se luo nuorelle tunteen, että tämä kuuluu johonkin ryhmään. On myös nuoria jotka vaihtavat ryhmäänsä, tai kuuluvat useisiin ryhmiin saadakseen vaihtelua ja tutustuakseen erilaisiin nuoriin. Nuorisokulttuurit avaavat houkuttelevia ja mielenkiintoisia väyliä itsensä kehittämiseen ja rohkeaan itsenäistymiseen. Useimmiten jonkin ryhmän ulkoiset merkit saattavat erikoisuuden tavoittelussaan saada vanhemmat kauhun valtaan, on vanhempien kuitenkin hyvä muistaa, että tämän naamion alta paljastuukin se oma lapsi. (Jarasto ym. 1999, ) Demin tyttötutkimuksen mukaan tytöistä 35 prosenttia piti omaa tyylisuuntaustaan normaalina, tavallisena ja massaan kuuluvana. Noin puolet tytöistä haluaa kuitenkin erottua pukeutumistyylillään muista. Eri tyylejä tytöt mainitsivat useita kymmeniä, klassisesta punk rock emo - hevariin. Tytöt ilmaisevat itseään ja tyyliään vaatteilla ja ovat kiinnostuneita muodista. (Nöyränen 2008)

37 32 8 TUTKIMUSPROSESSI 8.1. Tutkimuksen lähtökohdat ja tutkimusongelmat Yläkoulun alkamisen kynnyksellä nuori kokee niin paljon muutoksia elämässään, että monesti elämäntavat ja sosiaaliset suhteet muuttuvat. Murrosiän alkaminen tuo mukanaan ulkoisia ja sisäisiä muutoksia, jotka aiheuttavat hämmennystä. Saimme idean, että kyselyn avulla selvitämme Oulaisissa ja Ylivieskassa 7. luokkalaisten tyttöjen fyysisiä elämäntapoja liikunnan, ravitsemuksen ja unen näkökulmasta sekä sosiaalisia elämäntapoja ystävien, ulkonäön ja harrastusten näkökulmasta. Tutkimusongelmaksi muodostui seuraava: 1. Millaisia elämäntapoja 13-vuotiailla tytöillä on fyysisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna? 8.2. Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusmenetelmät Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisia elämäntapoja on 7. luokkalaisilla tytöillä Oulaisissa ja Ylivieskassa. Halusimme tutkia fyysistä sekä sosiaalista näkökulmaa. Fyysisillä elämäntavoilla tarkoitamme ravitsemusta, liikuntaa sekä unen merkitystä. Sosiaalisiin elämäntapoihin kuuluvat ulkonäkö, ystävyyssuhteet ja niiden merkitys sekä vapaa-ajan ja harrastusten merkitys.

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Lapset ja tietoyhteiskunta seminaari 15.2.2008 ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Tarja Salokoski, PsT Psykologi PSYKOLOGIPALVELUT MIELI & KUVITUS tarja.salokoski@elisanet.fi Psykologipalvelut

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Nimi, luokka, päivämäärä

Nimi, luokka, päivämäärä Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

2016 Case. Hyvinvointianalyysi 2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit MINÄKUVA JA ASENNE Johdanto Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit O losuhteet vaihtelevat mutta kytkeytyvät meihin siinä, miten me niihin asennoidumme. Tässä jaksossa

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani)

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani) Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle 2016-2017 (Minä esikuvana ja minun esikuvani) T-ryhmä 1. En kiusaa 2. Olen kiltti toisille 3. Autan muita 4. Harjoittelen kunnolla 5. Kuuntelen aikuista

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi 2016 Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 08.02.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Nuoruus ja tunteet. Tunnekohteiden murros (12-15 v.) Lisää aiheesta: Turunen, Kari E. (2004) Tunne-elämä. Jyväskylä: Ateena

Nuoruus ja tunteet. Tunnekohteiden murros (12-15 v.) Lisää aiheesta: Turunen, Kari E. (2004) Tunne-elämä. Jyväskylä: Ateena Nuoruus ja tunteet Tunnekohteiden murros (12-15 v.) Lisää aiheesta: Turunen, Kari E. (2004) Tunne-elämä. Jyväskylä: Ateena Usko itsenäiseen selviytymiseen Haluan oman elämän Ellet arvosta minua, hylkään

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Susanna Kosonen (KM, LO, LTO, AO, OPO, taidekasvatuksen yo) Hyvää mieltä perheen arkeen / Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

1. Jotkut lapset liikkuvat hyvin vähän päivähoidossa. Keitä he ovat? Miten heidät saa liikkeelle? Kuvaa esimerkkejä.

1. Jotkut lapset liikkuvat hyvin vähän päivähoidossa. Keitä he ovat? Miten heidät saa liikkeelle? Kuvaa esimerkkejä. 1. Jotkut lapset liikkuvat hyvin vähän päivähoidossa. Keitä he ovat? Miten heidät saa liikkeelle? Kuvaa esimerkkejä. www.helsinki.fi/yliopisto 8.10.2012 1 2. Kehittäkää liikunnallisesti haastava hiekkasäkkipedagogiikka.

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Nea Lindholm 14E, Eevi Prittinen 14E, Enni Leppänen 14C Lohjan Yhteislyseon lukio Ps7 toukokuu 2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio 8.10.2010 ARVOT JA IHANTEET Mikä on minun mielestäni itseni arvo? TUNNE-ELÄMÄN TARPEET Ihmisellä on kaksi tunne-elämän perustarvetta rakastaa ja

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot PS 6 K2014 Attraktion määrittely Myönteisten tunteiden synnyttämä vetovoima yksilöä tai ryhmää kohtaan Attraktion syveneminen ja ylläpito vaatii

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ 2/23/2016 Ulla Peltola; OH lab.hoit., TtM, opettaja 1 SISÄLTÖ vuorotyö ja terveys vuorotyön edut ja haitat työvuorosuunnittelu esimiestyö työn ja perheen/muun elämän yhteensovittaminen

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot