SEPA Päiväkirja Coding Camp T Ohjelmistotuotannon erikoiskurssi (pakollinen osa kurssia T korvauskäytäntö)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEPA Päiväkirja Coding Camp T-76.5633 Ohjelmistotuotannon erikoiskurssi (pakollinen osa kurssia T-76.115 korvauskäytäntö)"

Transkriptio

1 SEPA Päiväkirja Coding Camp T Ohjelmistotuotannon erikoiskurssi (pakollinen osa kurssia T korvauskäytäntö) Kari Ylihärsilä 55619H Samuel Korpi 54993J

2 Muutoshistoria TEAMDC-SEPA-CodingCamp v.1.4. ( ) Versio Pvm Tekijä Kuvaus Kari Ylihärsilä Tehtävän kuvaus ja ensimmäinen versio dokumentista Samuel Korpi Samuel Korpi Samuel Korpi Samuel Korpi / Kari Ylihärsilä Käyttöönottosuunnitelma lisätty (kohta 2.). Päivitetty muutenkin sisältöä. Tarkennuksia käyttöönottosuunnitelmaan (kohta 2.) mentorin kommenttien pohjalta. Samalla selkeytetty rakennetta. Ensimmäisen Coding Camp tilaisuuden pohjalta kerättyä yhteenvetoa. Päivitetty I1:sen kokemuksien perusteella, muokattu palautukseen sopivaksi Samuel Korpi Siistitty. Lisätty sivunumeroinnit ja ylä-/alaotsakkeet Kari Ylihärsilä Koodikatselmointi; koodin metriikoita lisätty ja pohdiskeltu Samuel Korpi Lisätty iteraation lopussa teetetyn webbikyselyn tulokset kappaleeseen (Toteutustiteraatio 1 Yhteenveto). Muutenkin siistitty palautusta varten.

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Menetelmän soveltaminen projektissa Suunnittelu Coding Camp -tilaisuuden kulku Tuloksien kerääminen Tuloksien analysointi Kokemuksia ja mahdolliset muutokset PP-iteraatio Toteustusiteraatio Coding Camp I (to klo 14:30-18:00 T-talon ohjelmatyöluokassa) Kokemuksia viikottaisista Coding Camp -tilaisuuksista Koodikatselmointi Yhteenveto Toteustusiteraatio Yhteenveto Viitteet A. Liite 1: Toteutusiteraation 1 (I1) web-kyselyn tulokset piirakkakaavioina... 15

4 1 Johdanto Coding Campilla tarkoitamme käytäntöä, jossa vähintään kerran kussakin iteraatiossa järjestetään etukäteen suunniteltu työskentelysessio, jolloin vähintään ryhmämme kehittäjät tekevät töitä projektin eteen yhdessä, samassa paikassa ja samaan aikaan. Tutkimme eri näkökulmista keskitetyn työskentelytavan tuottavuutta verrattuna hajautettuun työhön, jossa useimmat ryhmän jäsenet tekevät asioita eri paikoissa eri aikaan. Hajautetun työn etuja ovat keskittyminen tehtävään sekä tehokas ajankäyttö siltä osin, kuin tekijälle on oma tehtävä täysin selvä. Keskitetyn työn etuja taas ovat tehokas tiedon siirtyminen kokemusten kautta sekä parempi ongelmanratkaisu, kun kaikkien taitoja saadaan hyödynnettyä samaan aikaan. Tutkimme "Coding Camp"-käytännön tuottavuutta ainakin seuraavista näkökulmista: Ryhmän tuottavuus työtunteihin nähden, tuotetun koodin / tuotosten laatu (virheettömyys), tiedon siirtyminen ryhmän sisällä sekä työskentelytapojen nautittavuus. Valitettavasti tässä esitetystä työskentelytavasta ei ole tehty siinä määrin tutkimuksia, että kunnollisia viitteitä kirjallisuudesta voisi tässä esittää. Olemmekin kiinnostuneita näkemään, minkälaisiin tuloksiin käytäntö oman projektimme piirissä johtaa. 4/16

5 2 Menetelmän soveltaminen projektissa Alkuperäinen suunnitelma oli soveltaa menetelmää vähintään työpäivän verran kussakin iteraatiossa. Koska esimerkiksi I1-iteraatio on kuitenkin ajallisesti melko pitkä, päätettiin se ryhmän toimesta jakaa kahteen osaan. Coding camp sijoittui luontevasti kumpaankin iteraation puoliskoon, ja samalla päätettiin hieman lyhentää yhden session pituutta n. puolikkaaseen työpäivään (3-4 h). Myös sessioon osallistuvien henkilöiden määrää päätettiin rajoittaa käsittämään lähinnä ryhmän kehittäjäporukka. Tällä pyritään paremmin kohdentamaan menetelmä varsinaiseen koodaustyöhön, palaverit yms. ovat asia sinänsä ja kuuluvat omaan osa-alueeseensa. 2.1 Suunnittelu Jotta työskentelysessiosta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty irti, on se suunniteltava tarkoin etukäteen. Pari käytännön asiaa pohjustavat muuta suunnittelua: mahdollisimman hyvin kaikille sopivan ajan sekä sopivan työympäristön valinta. Ei ole paljon hyötyä pitää koko tilaisuutta, mikäli puolet kehittäjistä ei pääse paikalle. Työympäristö taas vaikuttaa osaltaan menetelmän toimivuuteen, ja yleisestikin työtehoon ja tuloksiin. Kurssin tiimoilta helppo valinta työympäristön suhteen on ohjelmatyöluokka, koskapa tarpeelliset kehitysohjelmistot löytyvät kyseisen luokan työasemilta valmiina. Tosin mikäli kaikilta löytyy omat kannettavat, voi jokin tavallinen ryhmätyötila ajaa saman asian. Seuraavassa alkuperäinen suunnitelma Coding Camp-päivien agendasta: Ajan ja paikan ollessa selvillä, on tilaisuuden agenda tärkein. Tämä on projektiryhmän pääarkkitehdin (Kari) vastuulla, ja sisältää mm. seuraavassa listassa esitettyjä seikkoja. Coding Camp agenda on oltava esillä esim. ryhmän kotisivuilla tai wikissä tilaisuutta edeltävänä päivänä klo. 16:00 mennessä, jotta sitä ehditään vielä kommentoida. Pääarkkitehti tiedottaa asiasta tilaisuuteen osallistujia sähköpostitse. 1. Tilaisuuden rakenne (aikataulu) suurpiirteisesti esitettynä. Alkuun lyhyt (n. 15 min) alkupalaveri, jossa käydään pikaisesti läpi projektin senhetkinen tilanne ja kerrataan vielä kullekin henkilölle jaetut tehtävät. Tämän jälkeen n. 3 tuntia vapaata työskentelyä (pari taukoa kannattaa pitää, ihan omaan tahtiin). Loppuaika tilaisuudesta kerrataan mitä saatiin aikaiseksi ja pohditaan miten koodaustyö etenee tästä eteenpäin. 2. Mahdolliset ongelmakohdat, joita tilaisuudessa tullaan koko kehitysporukalla käsittelemään. Kaikkien tilaisuuteen osallistuvien tulisi pohtia etukäteen sellaisia kysymyksiä, joita voisi olla kannattavaa pohtia koko kehitysporukalla. Nämä kysymykset lähetetään pääarkkitehdille kaksi päivää ennen tilaisuutta klo 20:00 mennessä, jotta ne ehtisivät agendaan. 3. Kullekin tilaisuuteen osallistujalle tehtäväkuvaus. Kunkin iteraation alussa jaetaan tehtävät (vastuualueet) kehittäjien kesken. Myös coding campissa on tarkoitus työskennellä omien vastuualueidensa parissa. On kuitenkin hyvä ennakkoon päättää yksi tarkemmin määritelty tehtävä, jonka pitäisi olla sopivan kokoinen tilaisuudessa suoritettavaksi. Mikäli jollekin vastuualueelle on määrätty kaksi tai useampi vastuullinen henkilö, voi tilaisuutta varten määritellä tehtäviä myös pareittain. Pariohjelmointi on suotavaa. Tehtäväkuvaukset tulee lähettää pääarkkitehdille samoin kuin kohdan 2 kysymykset, kaksi päivää ennen tilaisuutta klo 20:00 mennessä. 5/16

6 2.2 Coding Camp -tilaisuuden kulku Varsinainen coding camp etenee edellä kuvatun agendan mukaisesti. Tilaisuuden lopussa kerätään vielä kommentteja tilaisuuden hyödyllisyydestä. Parannusehdotuksia otetaan luonnollisesti myös vastaan. Koska Coding Camp päätettiin ensimmäisen tilaisuuden jälkeen muuttaa viikoittaiseksi tapahtumaksi, on tilaisuuksien suunnittelussa joustettu. Tarkempaa tietoa luvussa Tuloksien kerääminen Johdanto-osiossa on mainittu, että coding camp työskentelytavan hyödyllisyyttä tullaan tutkimaan mm. seuraavista näkökohdista: Ryhmän tuottavuus työtunteihin nähden, tuotetun koodin / tuotosten laatu (virheettömyys), tiedon siirtyminen ryhmän sisällä sekä työskentelytapojen nautittavuus. Seuraavassa listassa on käsitelty kutakin näkökulmaa erikseen kiinnittäen huomiota erityisesti mahdollisiin metriikoihin, joita tulosten keräämisessä voidaan hyödyntää. Ensin kuitenkin määritellään termi tuottavuus, joka on oleellinen sopivien metriikoiden valintaa silmälläpitäen. Termi: Tuottavuus Määritelmä: Ohjelmoinnin yhteydessä tuottavuudesta puhuttaessa usein viitataan ns. LOC:iin (Lines of code) eli koodirivien määrään. LOC on helppo mitattava, mutta valitettavan epävarma kun vertaillaan tuloksia. Saman toiminnallisuuden kun voi useimmiten toteuttaa hyvinkin erimittaisilla koodinpätkillä, jopa koodin kokonaismäärää tiputtamalla riippuen siitä millaisia ratkaisuja ohjelmoija on sattunut tekemään. Tärkeää on, että lopputuloksena syntyvä koodi on selkeätä (puhdasta), yksinkertaista, oikeata ja hyvin dokumentoitua (kommentoitua). Asiaa on käsitelty tarkemmin mm. artikkelissa [1]. Kyseisen artikkelin tekijä päätyy lopuksi seuraavaan määritelmään (vapaasti kääntäen): Tuottavuus on kykyä ratkaista asiakkaan ongelmat (täyttää asiakkaan vaatimukset) nopeasti ( Ability to solve customer problems quickly. ). 1. Ryhmän tuottavuus työtunteihin nähden. Coding Camp tilaisuudessa työtuntien määrä on tarkkaan rajattu. Selvitettäväksi jää käytettävissä olevan ajan puitteissa saavutettu tuottavuus. Ongelmana tässä on se, että tuottavuutta on hyvin hankala lähteä mittaamaan, kuten edellä esitetyn määritelmän pohjalta voidaan päätellä. Tuotetun koodin määrä (LOC) yhdessä seuraavana listassa mainitun laatu/virheettömyys-näkökulman kanssa on yksi mittari. Lisäksi on pohdittava aikaa, jonka yksittäinen kehittäjä käyttää muun ryhmän kanssa kommunikointiin (listassa kolmantena). Myös ohjelmakehitykseen liittyvien oivallusten (miten asiat voisi tehdä helpommin/vähemmällä koodilla) esiintyminen tulisi kirjata. Tuloksien yhdistelemiseen ja analysointiin on varattava aikaa. 2. Tuotetun koodin / tuotosten laatu (virheettömyys). Koodissa esiintyvien bugien määrä. Bugeja kirjattaessa merkataan löytyikö bugi coding camp:ssa tuotetussa koodissa vai ei, milloin bugi löydettiin, ja miten helposti bugi oli korjattavissa (oliko coding camp:lla vaikutusta asiaan). Laatumetriikoita ovat myös koodin selkeys, yksinkertaisuus ja kommentointi. Coding camp:ssa tuotettu koodi tulisi näiden osalta käydä läpi mahdollisimman pian itse 6/16

7 tilaisuuden jälkeen. Koko projektin osalta laatutarkastelua tehdään keskitetysti, ja koskapa itsenäinen työskentely on kuitenkin projektissamme vallitsevana työskentelymuotona, voidaan keskitetyn laatutarkastelun tuloksia verrata myös coding camp tilaisuuksissa tuotetun koodin osalta saatuihin tuloksiin. 3. Tiedon siirtyminen ryhmän sisällä. Kukin kehittäjä omalta osaltaan arvioi coding camp:in hyödyllisyyttä tiedonkulussa. Alkuperäinen suunnitelma oli kirjata tilaisuudessa kommunikointiin käytetty aika ylös tehtäväkohtaisesti (eli mitä oltiin tekemässä, miksi tarvetta kommunikoinnille ja minkä verran aikaa siihen kului) ja arvioida, minkä verran aikaa olisi vaadittu vastaavan kommunikaatiotarpeen hoitamiseksi tilaisuuden ulkopuolella. Samaa suunniteltiin myös normaaliin itsenäiseen kehitystyöhön; Kun kehitystyössä tulee ongelmia niin kirjataan ylös ongelma, kommunikaatiotapa (sähköposti/puhelin/wiki/ ), käytetty aika jne. Ja pohditaan olisiko ryhmässä asia selvinnyt nopeammin. Kaikkea ei kuitenkaan kannata kirjata, omaa harkintaa käytettävä. Kommunikoinnin eritteleminen ja ylöskirjaaminen todettiin kuitenkin turhan raskaaksi ja huomiota olennaisesta asiasta poisvieväksi käytännöksi. Tämän takia kommunikaatiopistelokia ei pidettykään, vaan tiedon siirtymistä arvioitiin ryhmän sisäisesti, kysymällä mielipiteitä. 4. Työskentelytapojen nautittavuus. Selvitetään mielipidekyselyin. Tuloksia kerätään läpi koko projektin eri tilanteissa: varsinaisten coding camp tilaisuuksien aikana kunkin kehittäjän toimesta itsenäisesti: listan kohtiin 2 ja 3 liittyen, sopivat lomakkeet laaditaan tilaisuuksien lopussa palautteen yhteydessä: lähinnä listan kohtaan 4, eli kysellään osallistujien kommentteja ja otetaan mielipiteet talteen koodin läpikäyntinä tilaisuuksien jälkeen: listan kohtiin 1 ja 2, Samuel ja Kari eli tästä SEPAsta vastuussa olevat hoitavat kunkin ryhmän jäsenen toimesta tilaisuuksien ulkopuolella: listan kohtiin 2 ja 3, sopivat lomakkeet laaditaan Iteraation lopussa koostetun kyselyn kautta: sähköpostilla taikka weblomakkeella 2.4 Tuloksien analysointi Tuloksia kerätään hyvin eri tavoin ja useista lähteistä. Siispä tulosten yhdistämiseen ja analysointiin kuluu aikaa. Kummastakin iteraatiosta tehdään omat yhteenvetonsa, loppuun ehkä vielä vertaillaan tapahtuiko jotain havaittavaa kehittymistä menetelmän suhteen projektin aikana. 7/16

8 3 Kokemuksia ja mahdolliset muutokset 3.1 PP-iteraatio Coding Camp ei varsinaisesti kuulunut vielä projektin suunnitteluosuuteen. Saimme kuitenkin jonkin verran esimakua ja kokemuksia iteraation lopussa pitämästämme work shop -päivästä. Hyvinkin optimistisena alkutavoitteena tuolle päivälle oli jo päästä hieman varsinaisen työskentelyn, eli koodauksen, makuun (tai ainakin tutustua olemassa olevaan koodiin). Lopputuloksena syntyi kuitenkin lähinnä work shop -tyylinen suunnittelutilaisuus. Päivän mittaan tuli selkeäksi myös se, että kokonainen työpäivä on liian rankka coding campiakin ajatellen. 3.2 Toteustusiteraatio Coding Camp I (to klo 14:30-18:00 T-talon ohjelmatyöluokassa) Paikalla oli koko ryhmä Elinaa lukuun ottamatta. Tosin Aleksi joutui poistumaan n. klo 15:50 ja Santeri saapui vasta n. klo 16:05. Tilaisuus sujui kuitenkin melko hyvin suunnitelmien mukaan. Seuraavassa taulukossa on hieman listattu tilaisuuden satoa tiettyjen seikkojen osalta ( +/- -sarake määrittelee kunkin käsitellyn seikan onnistumista tilaisuudessa): +/- Kommentit Tilaisuuden hyödyllisyys + Tilaisuus oli selkeästi hyödyllinen kaikkien osallistujien mielestä Tiedon siirtyminen + Tieto siirtyy kasvotusten huomattavasti paremmin kuin esim. puhelimessa/sähköpostilla. Myös epäselviksi jääneet seikat yleensä selkiävät paremmin. Ongelmien ratkaisu + Selkeästi nopeampaa, kun useamman henkilön voimin selvitetään missä vika. Ryhmän tuottavuus + Edut tiedon siirtymisessä ja koko ryhmän taitojen käytettävissä olemisesta ongelmanratkaisussa sekä asioista päättämisessä huomattavasti parantavat tuottavuutta. Henkilökohtainen tuottavuus - Porukassa huomio saattaa välillä herpaantua omasta tehtävästä (joku kysyy jotain - sitä tulee pohdittua ja sitten kestää taas hiukan aikaa saada omista ajatuksistaan kiinni). Tuotetun koodin määrä - Edelliseen kohtaan viitaten oman huomion poukkoileminen asiasta toiseen vähentää luonnollisesti myös syntyvän koodin määrää. Toisaalta yksi tilaisuuden päätavoitteista onkin juuri ongelmakohdista selviäminen ja ehkäpä turhan koodin välttäminen toteutusideoita vaihtamalla, joten tuotetun koodin määrällä ei sinänsä ole merkitystä. Tuotetun koodin laatu - Koska tilaisuus on lyhyt, ei kommenttien kirjoittamiseen ja koodin putsaamiseen tule käytettyä paljoakaan aikaa. Järkevämpää onkin saada 8/16

9 mahdollisimman paljon toteutusta aikaiseksi, jotta mahdollisimmat ongelmakohdat tulisivat esiin ja niitä voitaisiin yhdessä katsoa. Koodia voi putsata hyvin itsenäisestikin. Kuitenkin kommentointi tulisi muistaa ainakin sillä tasolla, että vielä kotona ymmärtää mitä tuli tehneeksi. TODO-kommentteja olisi myös hyvä käyttää merkkaamaan kohtia, joissa töitä on vielä tehtävä. Mitään numeerisia arvoja (prosenttilukuja tms.) ei yhden tilaisuuden pohjalta vielä oikein voi antaa. Iteraation lopussa tutustutaan koodiin hieman tarkemmin. Tästä enemmän kappaleessa Koodikatselmointi. Muutosehdotuksia - Coding Camp-tilaisuuksia pidettäisiin säännöllisesti (viikoittain), viikkopalaverien yhteydessä taikka mikäli ei varsinaisesti palaverissa käsiteltävää asiaa niin jopa viikkopalaverin korvaavana - Kehittäjäporukan palaveriosuus voidaan yleensä sisällyttää coding camptilaisuuteen, sillä palaverissa käytävät asiat kuitenkin useimmiten ovat hyvin toteutuskeskeisiä - Tilaisuutta lyhennettäisiin vielä hieman n. 2-3 tuntiin. Paljoa kyseisessä ajassa ei välttämättä ehditä koodaamaan, mutta toisaalta ongelmatilanteissa päästään paremmin eteenpäin kun voi kaverin kanssa ja tarvittaessa koko porukallakin pohtia ratkaisua. - Manageriryhmänkään mukanaolo ei ole välttämättä haitta. Kuitenkin työskennellään pääasiassa pienemmissä ryhmissä. - Kaikkien kehittäjienkään ei ole välttämätöntä osallistua jokaiseen tilaisuuteen. Mikäli omalta osalta on selvää miten edetä, voi aivan hyvin jäädä kotiin koodaamaan. - Koska tilaisuuksia suunnitellaan pidettäväksi viikoittain, ei jokaiseen tilaisuuteen ole mitään järkeä lähteä koostamaan tarkkaa agendaa (työtunteja palaisi tilaisuuden suunnittelemiseen liikaa). Tarkkaan suunniteltuja tilaisuuksia pidettäisiin alkuperäisen suunnitelman mukaan 1-2 kpl iteraatiota kohden. Muissa tilaisuuksissa ohjelma hieman vapaampaa, ongelmia käsitellään sen mukaan mitä osallistujilla on mielessään. Alussa pidetään kuitenkin lyhyt tilannekatsaus. Lopun palautekeskustelu voidaan tarvittaessa lyhentää käsittämään ainoastaan lyhyt katsaus siihen mitä tilaisuudessa saatiin aikaan ja miten tästä edetään Kokemuksia viikoittaisista Coding Camp -tilaisuuksista Ensimmäisen tilaisuuden pohjalta esille tulleet muutosehdotukset otettiin pääosin käyttöön lopuissa Coding Camp tilaisuuksissa. Erot edellisen kappaleen muutosehdotuksiin ja lopulliseen toteutukseen on listattu lyhyesti alla: - Viikkopalaverit käytännössä korvattiin coding camp:illa. - Tilaisuuden kestoksi asettautui n. 3 h (tiistai aamuisin klo 9-12) - Käytännössä tilaisuudet osoittautuivat melko lailla epäformaaleiksi. Ihmiset saapuivat paikalle hieman eri aikoihin, joten mitään varsinaista keskitettyä tilannekatsausta oli hankala pitää. Palautekeskustelua lopussa ei myöskään normaalisti pidetty. 9/16

10 Kokemuksia kerättiin iteraation lopussa teetetyllä web-kyselyllä, johon vastasi viisi ryhmämme seitsemästä jäsenestä. Seuraavassa käydään läpi kyselyn tuloksia piirakkakaavioiden avulla. Osallistumiskertoja Osallistumisprosentti on ollut varsin hyvä, valtaosa kyselyyn vastanneista oli paikalla kaikilla kerroilla. Coding Camp tilaisuuksia järjestettiin tässä iteraatiossa kappaleessa käsitellyn tilaisuuden lisäksi kolme kappaletta. 4 Tilaisuudet olivat hyödyllisiä 4 täysin samaa mieltä osittain samaa mieltä en osaa sanoa Yleisesti ottaen Coding Camp tilaisuudet on nähty positiivisina. Tosin hajontaa on huomattavissa, eli parannettavaa vielä löytyy. 2 osittain eri mieltä täysin eri mieltä Loput kaaviot löytyvät liitteestä 1. Valitettavasti osa tuloksista on puutteellisia (joitakin vastauksia jouduttiin hylkäämään) kyselylomakkeessa havaitun virheen johdosta. Kyselyssä oli myös muutama avoin kysymys, ja lisäksi mahdollisuus antaa omia kommenttejaan. Alla vielä koostettuna muutama seikka: - Tilaisuudet ovat selkeästi vähentäneet kommunikointiin tarvittavan ajan määrää, noin parilla tunnilla viikossa. Yksittäisissä tapauksissa aikaa on saattanut säästyä jopa yli viisi tuntia viikossa lähinnä tämä on pätenyt Vesan suhteen, joka pääosin on vetänyt pääarkkitehdin hommia ja näin joutunut kommunikoimaan paljon kaikkien kanssa. - Ryhmässä työskenneltäessä huomio saattaa herpaantua hetkeksi omasta työstä, jos joku esim. kysyy jotain. Toisaalta taas itsenäisesti kotona työskenneltäessä ympärillä on muita huomiota puoleensa vetäviä tekijöitä. Eli työskentelyteho onkin lähinnä siitä kiinni kuinka hyvin pystyy työhönsä keskittymään ympäristöstä huolimatta. Tämä luonnollisesti riippuu hyvin paljon henkilöstä joku koodaa mieluummin yksin ja joku toinen porukalla. Tämänkertaisessa kyselyssä ei tätä kysytty, mutta voisi olla mielenkiintoista selvittää tämä ryhmämme osalta. - Tilanteita, joissa ei vain tahdo päästä työssään eteenpäin, on hankala välttää. Joskus pitää odottaa että joku toinen saa hommansa valmiiksi ennen kuin pääsee itse jatkamaan. Tai sitten ei edes ole aivan täysin selvillä oma tehtävä on 10/16

11 esimerkiksi juuri saanut edellisen hommansa valmiiksi ja sitten on selvitettävä mihin tästä jatketaan. Coding Camp:ssa kuitenkin tällaisia tilanteita ei saisi tulla vastaan. - Coding Camp tilaisuudet tulisi pitää suunniteltuina, ainakin jollain tasolla. Vaikeaa on löytää sopiva tarkkuus suunnitelmille (agendalle). Suunnittelu vie aikaa. Lisäksi, koska kyseessä on työskentelytilaisuus ei palaveri ei mitään minuutintarkkaa agendaa ole järkevä tehdä. Ja millä mitataan tilaisuuden onnistumista? Kannattaisi ehkä antaa jonkinlainen tavoite kullekin tilaisuudelle, tavoite koko projektin kannalta ja sitten ehkä myös henkilökohtainen tavoite kullekin osallistujalle erikseen Koodikatselmointi Rajoitimme tuotetun koodin metriikoiden laskemisen Facade-paketin luokkiin, koska käyttöliittymä on suureksi osaksi automaattisesti työkaluin generoitua koodia. Lisäksi käyttöliittymän luokat peritään useasta Java-luokasta jo ennen käyttöönottoa, joka myös sotkisi metriikoita. Koodin metriikoita mitattiin Together Architect työkalulla, joka on myös projektin kehitystyökalu. Pyrimme Coding Campin aikana saamaan tehokkaasti ongelmat ratkaistua jolloin pääpaino ei ollut kommenttien siisteydellä. Tämä tehtiin jälkeenpäin, kukin omalla ajallaan. Koodia on katselmoitu ensimmäisen Coding Camp tilaisuuden (10.11.) ympäriltä, ja lisäksi iteraation lopussa. Alla merkittävimmät tulokset: LOC (Lines Of Code, koodirivien lkm): CR (Comment Ratio, kommentteja suhteessa koodiriveihin) NOO (Number of Operations, metodien lkm) PC (Package Cohesion, paketin koheesio) Allaolevat Kiwiat-käyrät antavat yleiskuvan kerätyistä metriikoista ja niiden suhteista raja-arvoihin. Kuva 1 Kiwiat-päivä ennen Coding Campia Kuva 2 Kiwiat-käyrä Coding Campin jälkeen /16

12 Kuva 3 Kiwiat-käyrä 1. Iteraation lopussa Comment Ratio-tunnusluvun laskutapaa emme ole selvittäneet, mutta mitä suurempi luku on sitä enemmän kommentteja suhteessa koodiin. Tuloksista voidaan tehdä mm. seuraavia johtopäätöksiä: Koodi on ollut melko raakiletta ja vähän kommentoitua aivan alussa. Iteraation palautuksen kohdalla kaikki koodi on kommentoitua, mikä myös näkyy tunnusluvussa. Keskivaiheilla sen sijaan käytimme Eclipsen kommenttiblokin generöintiä ja monissa kohdissa metodien kuvaukset olivat vielä tyhjät. Koodirivien määrä on tasaisessa kasvussa. Alussa kasvu on nopeinta kun tehdään runkoja toiminnallisuudelle ja myöhemmin hitaampaa, kun toiminnallisuuksia sovitetaan yhteen ja toimintaa varmistetaan. Sen sijaan uusia metodeja on ilmaantunut lopussa koodirivien määrän kasvuun suhteessa enemmän. Myöhemmässä vaiheessa Facade-pakettiin on kirjoitettu enemmän koodia joka kurkottaa vanhaan simulaattoriin lukemaan/asettamaan arvoja. Tämä näkyy lopussa paketin koheesion vähenemisenä siitä hyvästä, että paketin ulkopuolinen toiminnallisuus saadaan aikaan. NORM Number of Remote Methods, eli etämetodikutsujen määrä on ennen Coding camp-päivää ollut korkea, koska facade-luokka oli alun perin rakennettu käyttämään simulaattorin rakenteita koostumuksensa selvittämiseen omien sisäisten rakenteidensa sijasta. Monimutkaisten simulaattoritietorakenteiden tomkiminen näkyi myös luokkakohtaisten metodien monimutkaisuudessa (WMPC1, Weighted Methods per Class, painotettu syklomaattisuuden mukaan). RFC (Response Set for Class, omien ja perittyjen + kutsuttujen metodien määrä) on myös yllä olevasta syystä ensin pienentynyt Coding Campin jälkeen ja iteraation loppua kohti pikkuhiljaa kasvanut. Yhteenvetona koodikatselmoinnista todettakoon, että koodimme täyttää normit varsin hyvin. WMPC1, RFC ja NORM ylittyvät hieman johtuen koodin kytkennästä ulkopuoliseen simulaattoriin. Arvoja on kuitenkin myös rajalla, joten kehitystyössä kannattaa noudattaa huolellisuutta koodin järjestelyssä. 12/16

13 3.2.4 Yhteenveto Kokonaisuutena Coding Camp on havaittu hyväksi ratkaisuksi, ja tulemme sitä jatkamaan myös toisen toteutusiteraation aikana. Mitä luultavimmin käytäntö tulee säilymään jokaviikkoisena. Tilaisuuksien sisältöä on kuitenkin pohdittava nykyistä paremmin; tilaisuuden avoimuus tulisi säilyttää, mutta jonkinlainen agenda ja tavoite olisi hyvä asettaa. Ensimmäisessä iteraatiossa ideana oli pitää yksi tai kaksi paremmin suunniteltua tilaisuutta, käytännössä agenda oli laadittu ainoastaan ensimmäiseen tilaisuuteen. Pohdimme asiaa vielä ennen seuraavan iteraation ensimmäistä coding camp:ia (menee tammikuulle), ja mietimme olisiko parempi pitää muutama hyvin suunniteltu tilaisuus, vai pyrkiä laatimaan agenda/tavoitteet koskettamaan pidempää jaksoa kerralla (kattamaan useamman tilaisuuden). 3.3 Toteutusiteraatio Yhteenveto 13/16

14 4 Viitteet [1] Connell, C. It s Not About Lines of Code. (viitattu ) 14/16

15 A. Liite 1: Toteutusiteraation 1 (I1) web-kyselyn tulokset piirakkakaavioina Sain tilaisuuksien aikana enemmän tehtyä kuin vastaavassa ajassa yksin 5 25 % 25 % täysin samaa mieltä osittain samaa mieltä en osaa sanoa osittain eri mieltä täysin eri mieltä Yllä olevaan kaavioon liittyen: Yksi tulos jätetty huomiotta lomakkeessa havaitun virheen johdosta. Ryhmä sai tilaisuuksissa enemmän aikaan (projekti eteni paremmin) kuin jos kukin olisi työskennellyt vastaavan ajan yksin 33 % 67 % täysin samaa mieltä osittain samaa mieltä en osaa sanoa osittain eri mieltä täysin eri mieltä Yllä sekä alla oleviin kaavioihin liittyen: Kaksi tulosta jätetty huomiotta lomakkeessa havaitun virheen johdosta. Tilaisuuksien pituus (n. 3 h) on sopiva 33 % 67 % täysin samaa mieltä osittain samaa mieltä en osaa sanoa osittain eri mieltä täysin eri mieltä 15/16

16 Sopivin rakenne Coding Camp -tilaisuudelle 2 Epäformaali 6 2 Erilliset palaveriosuudet, muuten epäformaali Yksityiskohtainen agenda Kommunikaatiosäästö / viikko 2 2 ei säästöä, 2h menetys 6 ei säästöä, 1h menetys ei säästöä/ei menetystä 1h säästö 2h säästö 3h säästö 4h säästö Jouduitko koskaan Coding Camp - tilaisuuksien aikana tilanteeseen, jossa tunsit olevasi tyhjänpanttina (asiat eivät edenneet, etkä pystynyt tekemään mitään)? Ovatko tilaisuudet olleet sisällöltään riittäviä? 4 Kyllä 4 6 Kyllä Ei 6 Ei 16/16

0.47 27.11.2005 Santeri Saarinen Korjattu testaustasoja ja tehty tarkennuksia I1-testaukseen

0.47 27.11.2005 Santeri Saarinen Korjattu testaustasoja ja tehty tarkennuksia I1-testaukseen Muutoshistoria Versio Pvm Tekijä Kuvaus 0.1 24.10.2005 Elina Kontro Laatuasiat siirretty omaan dokumenttiin jatkotyöstetty 0.2 27.10.2005 Santeri Saarinen Bugien elinkaari yms. asioita jatkettu 0.3 28.10.2005

Lisätiedot

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006-11-25 Janne Mäkelä Alustava 1.0 2006-12-10 Janne Mäkelä Valmis 1.

Lisätiedot

Matopeli C#:lla. Aram Abdulla Hassan. Ammattiopisto Tavastia. Opinnäytetyö

Matopeli C#:lla. Aram Abdulla Hassan. Ammattiopisto Tavastia. Opinnäytetyö Matopeli C#:lla Aram Abdulla Hassan Ammattiopisto Tavastia Opinnäytetyö Syksy 2014 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Projektin aihe: Matopeli C#:lla... 3 3. Projektissa käytetyt menetelmät ja työkalut

Lisätiedot

4.12.2005. SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T

4.12.2005. SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T SEPA: REFAKTOROINTI 2 (9) SEPA: REFAKTOROINTI 3 (9) VERSIOHISTORIA Version Date Author Description 0.1 2.12.2005 Erik Hakala Ensimmäinen

Lisätiedot

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Jukka Pekka Sorvisto Sofor Oy 26.5.2011 1 Organisaation haasteet Tiedotus ja kommunikaatio ei toimi työntekijöiden ja johdon välillä Kehitystyö ja päätökset

Lisätiedot

ITSEOHJAUTUVAN ORGANISAATION MUUTOS. Juha Riippi, Vincit Oy

ITSEOHJAUTUVAN ORGANISAATION MUUTOS. Juha Riippi, Vincit Oy ITSEOHJAUTUVAN ORGANISAATION MUUTOS Twitter: @JuhaRiippi Juha Riippi, Vincit Oy Linkedin: fi.linkedin.com/in/juhariippi MINUSTA Töissä Vincitillä vuodesta 2009. Monta eri roolihattua: Koodari Project Lead

Lisätiedot

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD)

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) Ohjelmointikäytännöt 21/3/11 Mikko Vuorinen Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö 1) Mitä on hyvä koodi? 2) Ohjelmointikäytäntöjen merkitys? 3) Koodin asettelu

Lisätiedot

SEPA päiväkirja. Dokumentti: SEPA_diary_EM_PV.doc Päiväys: 26.10.2004 Projekti : AgileElephant Versio: V0.9

SEPA päiväkirja. Dokumentti: SEPA_diary_EM_PV.doc Päiväys: 26.10.2004 Projekti : AgileElephant Versio: V0.9 AgilElephant T-76.115 Esa Mommo, 57197J Pauli Vesterinen, 65220P Tekijä: Esa Mommo/Pauli Vesterinen Omistaja: ElectricSeven Aihe: Sivu 1 of 6 Dokumentti Historia Revisio Historia Revision päiväys: 26.10.2004

Lisätiedot

T 76.5158 SEPA päiväkirja

T 76.5158 SEPA päiväkirja T 76.5158 SEPA päiväkirja Pariohjelmointi Timo Hassinen, 60255H & Petri Palmila 60111S Versio Pvm Tekijä Kuvaus 1.0 2.12.2006 Hassinen Ensimmäinen versio 1.1 9.12.2006 Palmila Toinen versio 1.2 10.12.2006

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

FENG OFFICE -PROJEKTINHALLINTATYÖKALU

FENG OFFICE -PROJEKTINHALLINTATYÖKALU 1(5) FENG OFFICE -PROJEKTINHALLINTATYÖKALU Verkkoprojektissa tarkoituksenmukaisen projektinhallintatyökalun käyttö vähentää viestintään kuluvaa työaikaa merkittävästi, kun projektin osapuolilla on reaaliaikainen

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Internet-pohjainen ryhmätyöympäristö

Internet-pohjainen ryhmätyöympäristö Menetelmäohje Internet-pohjainen ryhmätyöympäristö Riku Hurmalainen, 24.3.2002 Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Termit...4 3. Toteutus...5 3.1. Yleiskuvaus...5 3.2. Tekninen ratkaisu...5 3.3. Tietoturva...6

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0

LOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0 Loppuraportti LITA/TIKO/PAPERIKONEKILTA 1 (14) 18.5.2009 LOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0 Tekijät: Jaakko Karhunen Jani Hyvönen TIKO, IT-Dynamo 5.kerros Osoite: Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma

Lisätiedot

TIEDONKULKU. PROJEKTITYÖ Tik-76.115 Wclique

TIEDONKULKU. PROJEKTITYÖ Tik-76.115 Wclique TIEDONKULKU PROJEKTITYÖ Tik-76.115 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... 2 Versiohistoria... 2 1. JOHDANTO... 3 1.1 Tämän dokumentin tarkoitus... 3 1.2 Projekti... 3 2. Tiedonkulku... 3 2.1 Yleistä... 3

Lisätiedot

Hajautettu Ohjelmistokehitys

Hajautettu Ohjelmistokehitys Hajautettu Ohjelmistokehitys Maria Paasivaara Hajautuksen muotoja Yrityksen sisäinen hajautus Maan sisällä Maiden välillä, esim. offshore Yritysten välinen hajautus Alihankinta Lisenssointi Partnershipit

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008. Meeri Nieminen

EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008. Meeri Nieminen EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008 Meeri Nieminen Asiakkaan vaihtoehdot Asiakkaan vaihtoehdot EMCS-järjestelmän käyttöön XML-sanomarajapinta oman järjestelmän

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

T 76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Hirviöryhmä loppukatselmointi. Hirviö. Projektikatselmointi

T 76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Hirviöryhmä loppukatselmointi. Hirviö. Projektikatselmointi Hirviö Projektikatselmointi Mikä Hirviö on? Hajautettu muistikirja Professoreille Muistiinpanoja keskusteluista opiskelijan kanssa Diplomitöiden ja jatko opintojen seuranta Raportointi Opetushenkilökunnalle

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Teemana aikajanat Polku versio 0.2

Teemana aikajanat Polku versio 0.2 Teemana aikajanat Polku versio 0.2 UTA VT Polku-projekti Tekijä: J.M. Jokiniemi Tulostettu: Jakelu: Uteam, Polku Dokumentin tila: lopullinen versio Muokattu: 5.11.09 VERSIOHISTORIA Versio Päiväys Tekijät

Lisätiedot

Software product lines

Software product lines Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Software product lines Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Asiantuntijateksti 17.11.2013 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Software product

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto, Sovellusprojektien kokoustila AgC223.1. Itkonen Jonne (saapui 9.25) Santanen Jukka Pekka (saapui 9.35)

Jyväskylän yliopisto, Sovellusprojektien kokoustila AgC223.1. Itkonen Jonne (saapui 9.25) Santanen Jukka Pekka (saapui 9.35) 3. PROJEKTIPALAVERI, Aika: Tiistai 17.2.2004 klo 8:30 9:40 Paikka: Läsnäolijat: Jyväskylän yliopisto, Sovellusprojektien kokoustila AgC223.1 Aarniovuori Timo (puheenjohtaja) Alasalmi Teija (sihteeri) Hyvärinen

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Sisältö Mistä tietoja koottu? Opit Yhteenveto Mistä tietoja koottu? Nämä tiedot on kerätty

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi Vaatimustenhallinta

T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi Vaatimustenhallinta T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Sisältö Tämä on dokumentti esittelee tietokonegrafiikkaalgoritmien visualisointijärjestelmän kehitysprojektissa käytettävän vaatimustenhallintamenetelmän. Päivämäärä

Lisätiedot

OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet, kesä 2012

OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet, kesä 2012 OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perust eet, kesäkurssi 2012 Ajankoht aist a kurssilla - Harjoitustyöryhmien muodostaminen tänään - Taustatarinat ja tieto parituksesta ryhmille sähköpostitse perjantain 1.6.2012

Lisätiedot

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Webforum Version 14.4 uudet ominaisuudet Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Yleistä & hallinnointi... 5 Dokumentit... 5 Perättäinen tarkistus- ja hyväksymisprosessi...

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

PROJEKTIN EDISTYMISRAPORTTI Seurantajakso

PROJEKTIN EDISTYMISRAPORTTI Seurantajakso <jaksonumero, alkupäivä - päättymispäivä> PROJEKTIN EDISTYMISRAPORTTI Seurantajakso -projekti PROJEKTIN EDISTYMISRAPORTIN

Lisätiedot

2009 Mat-2.4177 Operaatiotutkimuksen Projektityöseminaari L

2009 Mat-2.4177 Operaatiotutkimuksen Projektityöseminaari L 2009 Mat-2.4177 Operaatiotutkimuksen Projektityöseminaari L Väliraportti 25.2.2009 Puustokuvioiden korjuukelpoisuus- ja saavutettavuusanalyysi Juha Valvanne Juho Matikainen Joni Nurmentaus Lasse Östring

Lisätiedot

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti

Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu TESTIRAPORTTI LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 1.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 13.2.2001 Tekijä:

Lisätiedot

CE-merkintä tiemerkintätöissä - tilannekatsaus

CE-merkintä tiemerkintätöissä - tilannekatsaus CE-merkintä tiemerkintätöissä - tilannekatsaus Markku Oila Tiemerkintäpäivät, Tampere 12.2.2015 Yleistä CE-merkinnästä CE-merkinnän (Conformité Européenne) perimmäinen tarkoitus poistaa kaupallisia esteitä

Lisätiedot

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU

Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Tämä lomake on kehityskeskustelua varten laadittu mallilomake, jota voidaan käyttää keskustelun sisällön jäsentämiseen ja joka auttaa keskittymään olennaisiin kysymyksiin.

Lisätiedot

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Harri Haanpää 18. kesäkuuta 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteiden kevään 2004

Lisätiedot

Doodle helppoa aikatauluttamista

Doodle helppoa aikatauluttamista Doodle helppoa aikatauluttamista Kuinka käytän Doodlea? -vaiheittainen opas käyttöön ja aikataulukyselyn luomiseen http://www.doodle.com/ Doodle on ohjelma joka auttaa sinua aikatauluttamaan kokouksia

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Suoritustavat: Laboratoriotöitä 2.-3.periodi. Luennot 2h, Laboratorityöt 4h, itsenäinen työskentely 124 h. Yhteensä 130 h.

Suoritustavat: Laboratoriotöitä 2.-3.periodi. Luennot 2h, Laboratorityöt 4h, itsenäinen työskentely 124 h. Yhteensä 130 h. Janne Parkkila Tavoitteet: Opintojakson aikana opiskelijoiden tulee: - Yhdistellä eri lähteistä löytämiään tietoja. - Kirjoittaa kriteerit täyttäviä alku- ja loppuraportteja. - Ratkaista laboratoriotöissä

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

5aDay strategiatyössä

5aDay strategiatyössä 5aDay strategiatyössä Pilvipalvelu 5aDay (www.5aday.fi) on kuin 2010- luvun Time Manager. Helppo- käyttöisellä välineellä saavutat erinomaisia tuloksia keskittymällä olennaisiin asioihin. Koska käyttäjiä

Lisätiedot

COTOOL dokumentaatio Riskiloki

COTOOL dokumentaatio Riskiloki Table of Contents 1 Johdanto.................................................................................. 1 1.1 Versiohistoria...........................................................................

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja. Mikko Suomalainen

Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja. Mikko Suomalainen Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja Mikko Suomalainen 1. Määritelmä Mobiiliajopäiväkirja on kännyköille suunnattu ajopäiväkirja-sovellus. Sovelluksen pääperiaate on toimia automaattisena ajopäiväkirjana.

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

Työkalujen merkitys mittaamisessa

Työkalujen merkitys mittaamisessa Työkalujen merkitys mittaamisessa Mittaaminen ja Ohjelmistotuotanto -seminaari Toni Sandelin 18.4.2001, VTT Elektroniikka, Oulu 1 Sisältö Mihin työkalutukea tarvitaan? Työkalut & metriikat: luokitus Mittausohjelmien

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Osallistamisen käytännöt

Osallistamisen käytännöt Osallistamisen käytännöt Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto CHAMP-työpaja 4.5.2010, Tampere Esityksen sisältö Osallistaminen kuntien ilmastotyössä Keskustelutilaisuudet Tilaisuuksien fasilitointi

Lisätiedot

Paperiteollisuuden perustutkinto

Paperiteollisuuden perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto Ammatti-osaamisen näyttö erikoispäällystys ja laminointi opintokokonaisuudesta Kuva: Janne Hietanummi: Valkeakosken ammattiopisto Taustaa Ammattiosaamisen näyttö suoritettiin

Lisätiedot

MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus. Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014

MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus. Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014 MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014 Mikä MINNO on? Innovaatioprojekti, joka sisältyy jokaisen Metropolian opiskelijan opetussuunnitelmaan. Opinnot toteutetaan usein

Lisätiedot

Aiemmilta kumppanuushankkeilta opittua

Aiemmilta kumppanuushankkeilta opittua Leonardo da Vinci: Aloituskoulutus kumppanuushankkeille Helsinki 6.9.2013 Aiemmilta kumppanuushankkeilta opittua Hankkeissa mukana hyvin erilaisia ja tasoisia toimijoita todelliset intressit hankkeeseen

Lisätiedot

Tapahtuipa Testaajalle...

Tapahtuipa Testaajalle... Tapahtuipa Testaajalle... - eli testaus tosielämässä 09.10.2007 Juhani Snellman Qentinel Oy 2007 Agenda Minä ja mistä tulen Testauksen konteksti Tapauksia tosielämästä ja työkaluja 2 Minä Juhani Snellman

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

EDISTYMISRAPORTTI - PS Virtuaaliyhteisöjen muodostaminen Versio 1.0

EDISTYMISRAPORTTI - PS Virtuaaliyhteisöjen muodostaminen Versio 1.0 EDISTYMISRAPORTTI - PS Edited by Checked by Approved by Antti Tuomaala Harri Kauhanen i Sisällysluettelo DOKUMENTIN VERSIOT 1 1. PROJEKTIN TILA 2 2. SUORITETUT TEHTÄVÄT 3 Projektisuunnitelma 3 Vaatimusmäärittely

Lisätiedot

Good Minton QA Raportti Iteraatio 1 Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä

Good Minton QA Raportti Iteraatio 1 Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä Good Minton QA Raportti Iteraatio 1 Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006 12 09 Jani Eränen Alustava DOKUMENTIN TILA: Alustava Valmis Tarkastettu

Lisätiedot

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin?

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? Talvisalon koulu Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013 Vanhempainillat 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? 94 Kyllä 28 Ei Kyllä Ei 2. Kuinka hyödyllisinä koet vanhempainillat? 51 Erittäin

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Pedacode Pikaopas. Java-kehitysympäristön pystyttäminen

Pedacode Pikaopas. Java-kehitysympäristön pystyttäminen Pedacode Pikaopas Java-kehitysympäristön pystyttäminen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, miten Windowstyöasemalle asennetaan Java-ohjelmoinnissa tarvittavat työkalut, minkälaisia konfigurointeja

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan

Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Projektipäällikön kokemuksia 4.10.2011 IdM-projektitkin pitää suunnitella Kaiken perustana on riittävä ymmärrys projektin sisällöstä, laajuudesta ja vaaditusta osaamisesta

Lisätiedot

Visuaalinen käyttöliittymäanalyysi

Visuaalinen käyttöliittymäanalyysi Visuaalinen käyttöliittymäanalyysi Johdanto Tehtävänä on analysoida Saariston ekologia-kurssilla käytettävän tietokoneohjelman käyttöliittymän visuaalisia ominaisuuksia. Vastaa ensiksi VisaWi -lomakkeeseen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 RAKENNUSTYÖT LAATUSUUNNITELMAN SISÄLTÖMALLI SISÄLLYSLUETTELO URAKAN LAATUSUUNNITELMA 2 1. LAATUSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE 2 2. TARJOUKSEN ANTAJAN

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUSKILPAILU 2015. Avaustilaisuudet. Kimmo Anttonen Aluepäällikkö Talonrakennusteollisuus ry, Itä Suomi. Mikkeli. Joensuu.

TYÖTURVALLISUUSKILPAILU 2015. Avaustilaisuudet. Kimmo Anttonen Aluepäällikkö Talonrakennusteollisuus ry, Itä Suomi. Mikkeli. Joensuu. TYÖTURVALLISUUSKILPAILU 2015 Avaustilaisuudet Mikkeli Joensuu Kuopio Kimmo Anttonen Aluepäällikkö Talonrakennusteollisuus ry, Itä Suomi Ohjelma 9.00 Tilaisuuden avaus Aluepäällikkö Kimmo Anttonen, Talonrakennusteollisuus

Lisätiedot

Sähköinen työpöytä. Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011

Sähköinen työpöytä. Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011 Sähköinen työpöytä Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011 Agenda Alkusanat ja puhujan lyhyt esittely Mikä on (tulevaisuuden) sähköinen työpöytä? Miten sähköinen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

Versiohallinta ja Subversion. 26.9.2007 Maunu Tuomainen mttuomai@jyu.fi

Versiohallinta ja Subversion. 26.9.2007 Maunu Tuomainen mttuomai@jyu.fi Versiohallinta ja Subversion 26.9.2007 Maunu Tuomainen mttuomai@jyu.fi Versiohallinta yleisesti Ongelma: lähdekoodin ja muun materiaalin säilyttäminen siten, että: se on kaikkien saatavilla tuorein versio

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

10 v. työkokemus teknologiaprojekteista, tiiminvedosta ja agile menetelmistä.

10 v. työkokemus teknologiaprojekteista, tiiminvedosta ja agile menetelmistä. 1 Heikki Paananen, MSc., Lehtori Lahden Ammattikorkeakoulu, Liiketalouden Ala Tietojenkäsittely vuodesta 2011 Mm. Ketterät projektinhallintatekniikat, projektiohjaus. 10 v. työkokemus teknologiaprojekteista,

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

Ryhtiä työntekoon. Hanna Niemelä

Ryhtiä työntekoon. Hanna Niemelä Ryhtiä työntekoon Hanna Niemelä Alkuun pääseminen Opinnäytetyön tekeminen alkaa aiheen sopimisesta ohjaajan kanssa. Opinnäytetyön onnistumisen ensimmäinen edellytys on tutkimuskysymyksen määrittely ja

Lisätiedot

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion

TeamCHAMPION TeamCHAMPION wiki.tut.fi/champion 1 TYÖPAJAN ASKELEET 2 Valmistautuminen Alustus Tiimitilanteet Tiimiroolit Tulokset Analysointi Toimenpiteet Yhteenveto VALMISTAUTUMINEN 3 Työpajan luonti Fasilitoija luo tiimiroolityökaluun uuden työpajan.

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Uudelleenkäytön jako kahteen

Uudelleenkäytön jako kahteen Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI 28.9.2009

PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI 28.9.2009 PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI 28.9.2009 POHDINTAA Mitä asioita projektissa seurataan? Kuka vastaa ohjauksesta? Millä tavoin projektia seurataan ja ohjataan? Mitä asioita ohjaukseen kuuluu?

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle

Lisätiedot