Tiina Laatikainen, Maria Semenova, Tiina Vlasoff TULOKSIA POHJOIS-KARJALAN HAJA-ASUTUSALUEIDEN TERVEYS-, HYVINVOINTI- JA PALVELUTUTKIMUKSESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiina Laatikainen, Maria Semenova, Tiina Vlasoff TULOKSIA POHJOIS-KARJALAN HAJA-ASUTUSALUEIDEN TERVEYS-, HYVINVOINTI- JA PALVELUTUTKIMUKSESTA"

Transkriptio

1 Tiina Laatikainen, Maria Semenova, Tiina Vlasoff TULOKSIA POHJOIS-KARJALAN HAJA-ASUTUSALUEIDEN TERVEYS-, HYVINVOINTI- JA PALVELUTUTKIMUKSESTA

2 Tiina Laatikainen, Maria Semenova, Tiina Vlasoff TULOKSIA POHJOIS-KARJALAN HAJA-ASUTUSALUEIDEN TERVEYS-, HYVINVOINTI- JA PALVELUTUTKIMUKSESTA POHJOIS-KARJALAN KANSANTERVEYDEN KESKUS Health in Focus: Development of disease prevention and Health promotion in two Karelias Joensuu 2015

3 TULOKSIA POHJOIS-KARJALAN HAJA-ASUTUSALUEIDEN TERVEYS-, HYVINVOINTI- JA PALVELUTUTKIMUKSESTA Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Siltakatu 10 A JOENSUU Puhelin Tiina Laatikainen, terveyden edistämisen professori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Maria Semenova, tutkija Itä-Suomen yliopisto Tiina Vlasoff, projektipäällikkö Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Julkaisu saatavana internetistä:

4 Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN TUTKIMUKSEN TULOKSET TAUSTATIEDOT ELINOLOT, TYÖOLOT JA HYVINVOINTI OSALLISUUS JA SOSIAALISET SUHTEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY ELINTAPAMUUTOKSET PALVELUT JA NIIDEN KÄYTTÖ YHTEENVETO... 33

5 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Terveys- ja hyvinvointipalveluilla on merkitystä väestön terveyteen ja elämänlaatuun. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää haja-asutusalueiden asukkaiden hyvinvointia, palvelutarvetta, palvelujen saatavuutta ja riittävyyttä sekä asukkaiden mahdollisuuksia osallistua erilaisiin toimintoihin Ilomantsissa, Juuassa ja Kiteellä. Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä 20 vuotta täyttäneille haja-asutusalueilla asuville henkilöille, jotka poimittiin väestörekisteristä siten, että he asuivat postinumeroalueilla, joiden keskustasta oli vähintään 10 kilometrin matka kuntakeskukseen. Tutkimukseen poimittiin 500 henkilöä kustakin kunnasta eli otos oli yhteensä 1500 henkilöä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 781 henkilöä. Vastausprosentti oli 52 %. Tutkimuslomake sisälsi kysymyksiä palvelujen tarpeesta, palvelutarpeen tyydyttymisestä ja palvelutyytyväisyydestä koskien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja että hyvinvointipalveluja. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin asukkaiden osallisuutta, elämänlaatua ja terveydentilaa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin joulukuussa 2013 helmikuussa Tutkimuksesta ovat vastanneet Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus ja Itä- Suomen yliopisto. Tutkimuksen suunniteluun, analysointiin ja raportointiin on osallistunut myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

6 2 TUTKIMUKSEN TULOKSET 2.1. Taustatiedot Suurin osa tutkimukseen vastanneista oli vuotiaita vastaten tutkimusalueiden ikärakennetta. Vastanneiden ikäjakauma ei tilastollisesti eronnut eri kunnissa. Vastanneissa oli miehiä ja naisia lähes yhtä paljon. Taulukko 1. Tutkimukseen vastanneiden ikäjakauma naiset miehet naiset miehet naiset miehet n=140 n=129 n=121 n=132 n=144 n= vuotiaat 22,9 17,1 28,9 28,0 29,9 25, vuotiaat 62,9 59,7 52,1 56,8 50,7 56,3 75+ vuotiaat 14,3 23,3 19,0 15,2 19,4 18,5 Tutkimukseen vastanneista kokopäivätyössä oli Ilomantsissa joka viides ja Juuassa ja Kiteellä joka neljäs. Suurin osa eli noin puolet vastanneista oli eläkkeellä ikänsä mukaisesti. Työttömänä tai lomautettuna oli hieman alle 10 % vastanneista ja työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuen saajana noin 6-7% vastanneista. Tutkimuskuntien välillä ei ollut eroa vastanneiden pääasiallisessa toiminnassa. Taulukko 2. Pääasiallinen toiminta kokopäivätyössä 21,0 25,3 25,9 osa-aikatyössä tai osa-aikaeläkkeellä 5,2 6,5 5,1 eläkkeellä iän perusteella 55,8 47,8 49,6 työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuen saajana 7,5 6,9 6,2 työttömänä tai lomautettuna 7,1 9,0 7,3 perhevapaalla, kotiäiti tai -isä 0,4 0,4 0,7 opiskelija 0,0 1,2 2,6 jokin muu 3,0 2,9 2,6 Suurin osa vastaajista asui omistusasunnossa. Alle 10 % vastaajista asui vuokralla, nuoret useammin kuin vanhemmat vastaajat. Ilomantsissa reilu 5 % vanhimmasta ikäryhmästä asui kunnan vuokraasunnossa.

7 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % omistusasunnossa vuokra-asunnossa (kunnan) vuokra-asunnossa (yksityisen) palvelutalossa tms. Kuvio 1. Asuminen 2.2. Elinolot, työolot ja hyvinvointi Tutkimuksessa kysyttiin millaiseksi vastaaja kokee kotitalouden menojen kattamisen koko kotitalouden tuloilla. Yli kolmannes vastaajista koki menojen kattamisen tuloilla jossakin määrin hankalaksi. Vastaajista vuotiaat kokivat kotitalouden menojen kattamisen tuloilla erittäin hankalaksi useammin kuin vanhemmat vastaajat. Kuntien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % erittäin hankalaa hankalaa melko hankalaa melko helppoa helppoa hyvin helppoa Kuvio 2. Kotitalouden menojen kattaminen kotitalouden tuloilla

8 Huomioiden vuokran, vastikkeen, asuntolainan lyhennyksen, sähkön, veden, korjauskulut ja muut vastaavat kulut, lähes 20 % vastaajista koki kotitaloutensa asumismenot huomattavana rasitteena. Lähes saman verran vastaajista oli sitä mieltä etteivät asumismenot rasita lainkaan. Jälleen kerran nuoremmat vastaajat kokivat asumismenoista enemmän rasitetta. Kuntien välillä ei ollut merkitsevää eroa. Kuvio 3. Kotitalouden asumismenot rasitteena Tutkimuksessa kysyttiin onko vastaaja 12 viime kuukauden aikana pelännyt, että ruoka loppuu ennen kuin saa rahaa ostaakseen lisää, joutunut tinkimään lääkkeiden ostosta rahan puutteen vuoksi tai jättänyt käymättä lääkärissä rahan puutteen vuoksi. Hieman alle 10 % vastanneista raportoi pelänneensä joskus, että ruoka loppuu, tinkineensä lääkkeistä tai jättäneensä käymättä lääkärissä. Eniten pelkoa ruuan loppumisesta ja terveyspalveluista tinkimistä raportoivat vuotiaat vastaajat. Juuassa vaikeuksista raportoitiin vähemmän kuin muissa kunnissa. Ero muihin kuntiin pelossa ruuan loppumisesta oli tilastollisesti merkitsevä. 30,0% 25,0% 20,0% 15,0% 10,0% 5,0% 0,0% ruoka loppuu lääkkeistä tinkiminen ei käy lääkärissä Kuvio 4. Rahan puutteen vuoksi ruuan loppumisen pelko, lääkkeistä tinkiminen tai lääkärissä käymättä jättäminen.

9 virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet harrrastusmahdollisuudet sosiaaliset kontaktit asumisen esteettömyys riittävät kulku- ja liikenneyhteydet turvallisuus tietoliikenneyhteydet lähipalvelujen saatavuus kohtuulliset asumiskustannukset virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet harrrastusmahdollisuudet sosiaaliset kontaktit asumisen esteettömyys riittävät kulku- ja liikenneyhteydet turvallisuus tietoliikenneyhteydet lähipalvelujen saatavuus kohtuulliset asumiskustannukset virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet harrrastusmahdollisuudet sosiaaliset kontaktit asumisen esteettömyys riittävät kulku- ja liikenneyhteydet turvallisuus tietoliikenneyhteydet lähipalvelujen saatavuus kohtuulliset asumiskustannukset Asuinympäristön viihtyvyyttä kartoitettiin kysymällä virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksien, harrastus-mahdollisuuksien, sosiaalisten kontaktien ja osallistumisen mahdollisuuksien, asumisen esteettömyyden, kulku- ja liikenneyhteyksien, turvallisuuden, tietoliikenneyhteyksien, lähipalvelujen saatavuuden ja kohtuullisten asumiskustannusten vaikutusta viihtyvyyden lisääjinä. Erityisesti virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet ja turvallisuus koettiin asumisviihtyvyyttä parantavina tekijöinä. Riittävät kulkuyhteydet, sosiaaliset kontaktit ja osallistumisen mahdollisuudet sekä lähipalvelujen saatavuus olivat tekijöitä, joiden vastaajat kokivat vähiten lisäävän oman asuinympäristön viihtyvyyttä. Kuntien välillä ei ollut juurikaan eroja, ainoastaan kulku- ja liikenneyhteydet ja palvelujen saatavuus olivat tekijöitä joiden koettiin Ilomantsissa vähiten lisäävän oman asuinympäristön viihtyvyyttä. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % ei lisää lainkaan ei lisää kovin paljon lisää jonkin verran lisää paljon en osaa sanoa Kuvio 5. Asuinympäristön viihtyvyyttä lisäävät tekijät. Tutkimuksessa selvitettiin esiintyykö lähiympäristössä tekijöitä, joista voi olla haittaa ja kuinka paljon nämä tekijät haittaavat vastaajaa. Selvitettäviin tekijöihin kuului vaaralliset risteykset ja/tai kulkuväylät, jalankulkuväylien liukkaus talvella, kulkuväylien huono valaistus, liikenteen tai teollisuuden aiheuttama melu, haju tai pöly, pitkät etäisyydet palveluihin esim. kauppoihin, huonot

10 vaaralliset risteykset ja/tai jalankulkuväylät jalankulkuväylien liukkaus talvella kulkuväylien huono valaistus liikenteen tai teoollisuuden melu, haju, pöly pitkät etäisyydet palveluihin huonot julkiset liikenneyhteydet ympäristön epäsiisteys rakennusten huono kunto tai asuinalueen rumuus petoeläinten aiheuttama uhka vaaralliset risteykset ja/tai jalankulkuväylät jalankulkuväylien liukkaus talvella kulkuväylien huono valaistus liikenteen tai teoollisuuden melu, haju, pöly pitkät etäisyydet palveluihin huonot julkiset liikenneyhteydet ympäristön epäsiisteys rakennusten huono kunto tai asuinalueen rumuus petoeläinten aiheuttama uhka vaaralliset risteykset ja/tai jalankulkuväylät jalankulkuväylien liukkaus talvella kulkuväylien huono valaistus liikenteen tai teoollisuuden melu, haju, pöly pitkät etäisyydet palveluihin huonot julkiset liikenneyhteydet ympäristön epäsiisteys rakennusten huono kunto tai asuinalueen rumuus petoeläinten aiheuttama uhka julkiset liikenneyhteydet, ympäristön epäsiisteys, rakennusten huono kunto tai asuinalueen rumuus sekä petoeläinten aiheuttama uhka. Vastanneiden lähiympäristössä esiintyi vähiten vaarallisia risteyksiä ja/tai jalankulkuväyliä, liikenteen tai teollisuuden aiheuttamaa melua, hajua tai pölyä, ympäristön epäsiisteyttä tai rakennusten huonoa kuntoa tai asuinalueen rumuutta. Eniten haittaa koettiin pitkistä etäisyyksistä palveluihin ja huonoista julkisista liikenneyhteyksistä. Melko moni raportoi myös paljon haittaa kulkuväylien huonosta valaistuksesta. Kuntien välillä oli merkitseviä eroja vain muutamissa tekijöissä. Kiteellä raportoitiin enemmän haittaa vaarallisista risteyksistä ja kulkuväylistä kuin Ilomantsissa tai Juuassa. Haittaa pitkistä etäisyyksistä palveluihin ja huonoista julkisista liikenneyhteyksistä koettiin enemmän Ilomantsissa, kuin Juuassa tai Kiteellä. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % ei esiinny esiintyy, ei haittaa haittaa jonkin verran haittaa paljon Kuvio 6. Asunnon lähiympäristössä esiintyvät haittaavat tekijät Noin 40 % kokopäivätyössä tai osa-aikatyössä olevista vastaajista piti työnantajan tukea liikunta- ja kulttuuripalveluihin melko tai hyvin tärkeinä. Joka neljäs oli sitä mieltä, ettei tällainen tuki ole lainkaan tärkeää. Miesten mielestä työnantajan tuki liikunta- ja kulttuuripalveluihin oli vähemmän tärkeää kuin naisten mielestä. Kuntien välillä ei ollut merkitsevää eroa. Toimivaa työterveyshuoltoa piti melko tai hyvin tärkeänä noin 80 % vastaajista. Vain noin 5 % oli sitä mieltä, ettei se ole lainkaan tärkeää. Miesten ja naisten tai kuntien välillä ei ollut merkitsevää eroa.

11 Kuvio 7. Työnantajan tuki liikunta- ja kulttuuripalveluihin ja toimiva työterveyshuolto. Mukana kokopäivätyössä tai osa-aikatyössä olevat. Reilu kolmannes alle 55 vuotiaista raportoi, että heillä on mahdollisuus käydä syömässä työpaikka-, oppilaitos- tai palvelukeskuksen ruokalassa. Vanhempien ikäryhmien vastaajat raportoivat tästä mahdollisuudesta huomattavasti vähemmän. Yli 75 vuotiaista vain noin 5 %:lla oli tämä mahdollisuus, Juuassa tästä ikäryhmästä ei kenelläkään. 50,0% 45,0% 40,0% 35,0% 30,0% 25,0% 20,0% 15,0% 10,0% 5,0% 0,0% Kyllä Kuvio 8. Mahdollisuus syödä työpaikka-, oppilaitos- tai palvelukeskuksen ruokalassa

12 ihmissuhteet taloudellinen tilanne asumistilanne vapaa-ajanviettomahdollisuudet vaikutus mahdollisuus omaan eläämään elämäntilanne kokonaisuudessa ihmissuhteet taloudellinen tilanne asumistilanne vapaa-ajanviettomahdollisuudet vaikutus mahdollisuus omaan eläämään elämäntilanne kokonaisuudessa ihmissuhteet taloudellinen tilanne asumistilanne vapaa-ajanviettomahdollisuudet vaikutus mahdollisuus omaan eläämään elämäntilanne kokonaisuudessa Vastaajia pyydettiin arvioimaan muutamia keskeisiä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä tällä hetkellä. Arvioitavia tekijöitä olivat ihmissuhteet, taloudellinen tilanne, asumistilanne, vapaaajanviettomahdollisuudet, vaikutusmahdollisuus omaa elämää koskevissa asioissa sekä elämäntilanne kokonaisuudessaan. Huonoimmaksi vastaajat arvioivat taloudellisen tilanteen ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Myös vaikutusmahdollisuudet omaa elämää koskeviin asioihin koettiin melko usein huonoiksi. Kuntien välillä ei ollut merkitseviä eroja. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % huono melko huono melko hyvä hyvä en osaa sanoa Kuvio 9. Kokemus hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä tällä hetkellä Vastaajilta kysyttiin millaiseksi he arvioivat elämänlaatunsa tällä hetkellä. Erittäin huonoksi tai huonoksi elämänlaatunsa arvioi vain 4 % vastaajista. Hyväksi tai erittäin hyväksi elämänlaatunsa arvioi 63 % vastaajista. Nuoremmat arvioivat elämänlaatunsa selvästi vanhempia ikäryhmiä paremmaksi ja kaikissa kunnissa ikäryhmien välillä oli merkitsevä ero. Nuorimmasta ikäryhmästä Ilomantsissa hieman harvempi kuin Juuassa ja Kiteellä arvioi elämänlaatunsa erittäin hyväksi. Muutoin kuntien välillä ei kokonaisuudessaan ollut merkitseviä eroja.

13 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % erittäin hyvä hyvä ei hyvä eikä huono huono erittäin huono Kuvio 10. Elämänlaatu Tutkittavilta kysyttiin kuinka tyytyväisiä he ovat terveyteensä, kykyynsä selviytyä päivittäisistä toimistaan, itseensä, ihmissuhteisiinsa, asuinalueensa olosuhteisiin ja mahdollisuuksiinsa käyttää julkisia ja muita liikennevälineitä. Vastaajat olivat melko tai erittäin tyytyväisiä useimpiin kysyttyihin asioihin. Eniten tyytymättömyyttä liittyi mahdollisuuksiin käyttää julkisia tai muita liikennevälineitä. Ilomantsissa tätä tyytymättömyyttä oli merkitsevästi enemmän kuin muissa kunnissa.

14 Terveys Kyky selviytyä päivittäisistä toimista Itseenne Ihmissuhteet Asuinalueen olosuhteet Mahdollisuus käyttää julkisia Terveys Kyky selviytyä päivittäisistä toimista Itseenne Ihmissuhteet Asuinalueen olosuhteet Mahdollisuus käyttää julkisia Terveys Kyky selviytyä päivittäisistä toimista Itseenne Ihmissuhteet Asuinalueen olosuhteet Mahdollisuus käyttää julkisia 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % erittäin tyytymätön melko tyytymätön en tyyväinen enkä tyytymätön melko tyytyväinen erittäin tyytyväinen Kuvio 11. Tyytyväisyys erilaisiin elämän osa-alueisiin 2.3. Osallisuus ja sosiaaliset suhteet Tutkimuksessa selvitettiin onko vastaajilla kotitaloudessaan käytettävissä Internet-yhteys ja käyttävätkö he Internetiä sähköiseen asiointiin, kuten esimerkiksi pankki- tai veroasioiden hoitoon, tai tietojen hakuun koskien mm. aikatauluja tai terveyspalveluja. Alle 55 vuotiaista noin 90 %:lla oli kotitaloudessaan Internet-yhteys ja he myös käyttivät sitä paljon sekä asioiden hoitoon että tietojen hakuun. Yli 75 vuotiaista vain reilu 15 % käytti Internetia asiointiin tai tiedonhakuun. Internetyhteys omassa kotitaloudessa oli yleisimmin Kiteellä ja harvimmin Ilomantsissa. Samoin Internetinkäyttö oli yleisintä Kiteellä ja vähäisintä Ilomantsissa. Kuntien välillä oli merkitsevä ero.

15 Kuvio 12. Internet-yhteys kotitaloudessa ja sen käyttö asiointiin ja tiedonhakuun Yli 70 % vastaajista tapasi vähintään kuukausittain sukulaisiaan tai ystäviään, jotka eivät asu samassa kotitaloudessa. Puhelimitse yhteyttä piti sukulaisiinsa ja ystäviinsä vähintään kuukausittain noin 90 % vastaajista. Yhteydenpito Internetin välityksellä tai kirjeitse oli huomattavasti harvinaisempaa. Näissä ei ollut eroja kuntien välillä.

16 tapaamalla kasvokkain puhelimitse Internetin välityksellä kirjeitse tapaamalla kasvokkain puhelimitse Internetin välityksellä kirjeitse tapaamalla kasvokkain puhelimitse Internetin välityksellä kirjeitse 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % lähes päivittäin 1-2 kertaa viikossa 1-3 kertaa kk:ssa harvemmin kuin kuukausittain en koskaan Kuvio 13. Yhteydenpito ystäviin ja sukulaisiin, jotka eivät asu samassa kotitaloudessa Tutkimuksessa tiedusteltiin tuntevatko vastaajat itsensä koskaan yksinäiseksi. Vain alle 10 % vastaajista tunsi itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Kuntien välillä tai ikäryhmien välillä ei ollut eroa yksinäisyyden kokemuksessa. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % ei koskaan hyvin harvoin joskus melko usein jatkuvasti Kuvio 14. Yksinäisyys

17 Vajaa 20 % vastanneista osallistui aktiivisesti jonkin kerhon, järjestön, yhdistyksen, harrastusryhmän tai hengellisen tai henkisen yhteisön toimintaan. Toimintaan osallistumisessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja ikäryhmien tai kuntien välillä. 40,0% 35,0% 30,0% 25,0% 20,0% 15,0% 10,0% 5,0% 0,0% Aktiivisesti Silloin tällöin Kuvio 15. Osallistuminen kerho-, järjestö-, yhdistys-, kuoro- tai muuhun harrastustoimintaan Tutkimukseen osallistuneet olivat olleet ahkeria äänestäjiä niin kunnallis-, eduskunta kuin presidentin vaaleissakin. Yli 55 vuotiaat äänestivät merkitsevästi ahkerammin kuin alle 55 vuotiaat. Kuntien välillä ei ollut eroja äänestysaktiivisuudessa.

18 100,0% 90,0% 80,0% 70,0% 60,0% 50,0% 40,0% 30,0% 20,0% 10,0% 0,0% Kunnallisvaaleissa Eduskuntavaaleissa Presidentin vaaleissa Kuvio 16. Äänestysaktiivisuus Tutkimuksessa vastaajia pyydettiin arvioimaan viisiportaisella asteikolla sitä, miten paljon he luottavat kysymyksessä listattuihin julkisiin toimijoihin ja ihmisiin omassa kunnassa ja yleensä. Vastaajat luottivat eniten poliisiin ja oikeuslaitokseen. Ilomantsissa luotettiin paljon myös julkiseen terveydenhuoltoon, merkitsevästi enemmän kuin muissa kunnissa. Vähiten luotettiin julkiseen sosiaalihuoltoon ja kunnan päätöksentekoon. Kiteellä päätöksentekoon luotettiin merkitsevästi vähemmän kuin muissa kunnissa. Vain luottamuksessa julkiseen terveydenhuoltoon ja kunnan päätöksentekoon oli eroa kuntien välillä. Iäkkäämmät luottivat nuorempia ikäryhmiä enemmän kaikkiin julkisiin tahoihin ja myös ihmisiin lukuun ottamatta luottamusta julkiseen sosiaalihuoltoon Kiteellä, jossa ikäihmisten luottamus ei ollut sen suurempaa kuin nuorempienkaan.

19 Kuvio 17. Luottamus julkisiin toimijoihin ja ihmisiin 2.4. Terveys ja toimintakyky Vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa terveydentilaansa tällä hetkellä. Nuorimmasta ikäryhmästä Juuassa ja Kiteellä yli 70 % arvioi oman terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi, kun Ilomantsissa tästä ikäryhmästä vain puolet arvioi terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi. Yli 75 vuotiaista terveydentilansa arvioi hyväksi tai melko hyväksi lähes 40 % Ilomantsissa ja Kiteellä, kun Juuassa vain 20 %. Muutoin kuntien välillä ei ollut merkitseviä eroja. Kuvio 18. Koettu terveys

20 Terveydenhuollon aktiivisuutta riskien arvioinnissa ja kroonisten sairauksien seurannassa arvioitiin kysymällä vastaajilta milloin terveydenhuollon ammattilainen on viimeksi mitannut heiltä verenpaineen, veren kolesterolipitoisuuden, veren sokeripitoisuuden ja vyötärön ympäryksen. Verenpainetta oli kaikilta ikäryhmiltä, kaikissa kunnissa mitattu hyvin aktiivisesti. Samoin veren kolesterolipitoisuutta ja veren sokeria oli mitattu useimmilta vähintään viimeisen viiden vuoden aikana. Sen sijaan suositus vyötärön ympäryksen seurannasta toteutui huomattavasti huonommin. Verenpaineen mittausaktiivisuudessa ei ollut kuntien välillä eroa. Veren kolesterolin ja veren sokerin mittauksia tehtiin Juuassa harvemmin kuin Ilomantsissa ja Kiteellä. Vyötärön ympäryksen seurannassa ei kuntien välillä ollut merkitsevää eroa. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % viime kk aikana 1-5 vuotta sitten yli 5 vuotta sitten ei koskaan en tiedä Kuvio 19. Verenpaineen mittaus terveydenhuollossa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % viime kk aikana 1-5 vuotta sitten yli 5 vuotta sitten ei koskaan en tiedä Kuvio 20. Veren kolesterolin mittaus terveydenhuollossa

21 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % viime kk aikana 1-5 vuotta sitten yli 5 vuotta sitten ei koskaan en tiedä Kuvio 21. Veren sokeripitoisuuden mittaus terveydenhuollossa Kuvio 22. Vyötärön ympäryksen mittaus terveydenhuollossa

22 Tutkimukseen osallistuneilta tiedusteltiin, onko heillä 12 viime kuukauden aikana ollut vähintään kahden viikon jaksoa, jolloin he olisivat olleet suurimman osan aikaa mieli maassa, alakuloinen tai masentunut tai menettäneet kiinnostuksensa useimpiin sellaisiin asioihin, joista yleensä kokevat mielihyvää (kuten harrastukset tai työ). Joka viides vastaaja raportoi tällaisista jaksoista. Ilomantsissa ja Juuassa oli masentuneisuus ja alakuloisuusjaksoissa eri ikäryhmien välillä merkitsevä ero. Erityisesti nuorimmassa ikäryhmässä Ilomantsissa oli paljon vastaajia, jotka kertoivat olleensa mieli maassa, alakuloisia tai masentuneita. Kiinnostuksen menettämisessä ikäryhmien väliset erot eivät tulleet merkitseviksi. Kuntien välillä ei havaittu merkitseviä eroja. 40,0% 35,0% 30,0% 25,0% 20,0% 15,0% 10,0% 5,0% 0,0% Masentunut Menettänyt kiinnostuksen Kuvio 23. Alakuloisuus ja masentuneisuusjaksoja tai kiinnostuksen menetystä asioihin, joista tavallisesti kokee mielihyvää Fyysiseen toimintakykyyn liittyen tutkittavilta kysyttiin pystyvätkö he yleensä kävelemään noin puolen kilometrin matkan levähtämättä, liikkumaan ulkona kesällä, liikkumaan ulkona talvella tai kulkemaan julkisilla liikennevälineillä. Alle 75 vuotiailla tällaisia vaikeuksia oli vähän, vain noin 5 % raportoi kävelyn, ulkona liikkumisen tai julkisten liikennevälineiden käyttämisen olevan erittäin vaikeaa tai etteivät pysty siihen lainkaan. Yli 75 vuotiailla sen sijaan oli kohtalaisen paljon haasteita erityisesti puolen kilometrin kävelyssä ja julkisten liikennevälineiden käytössä. Juuassa jopa joka neljäs raportoi, ettei kykene kävelemään puolta kilometriä levähtämättä ilman suuria vaikeuksia. Kokonaisuudessaan kuntien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja.

23 35,0% 30,0% 25,0% 20,0% 15,0% 10,0% 5,0% 0,0% Puolen kilometrin kävely Ulkona liikkuminen talvella Ulkona liikkuminen kesällä Kulkeminen julkisilla Kuvio 24. Niiden osuus, joille suoritukset erittäin vaikeita tai eivät pysty niihin lainkaan. Yli 75 vuotiaista vastaajista 7 %:lla oli merkittäviä vaikeuksia kevyiden kotitöiden tekemisessä, 9 %:lle päivittäisten raha-asioiden hoitaminen oli erittäin vaikeaa tai se ei onnistunut lainkaan ja samoin 9 % raportoi, ettei pysty lainkaan käymään ruokakaupassa tai että se on erittäin vaikeaa. Sanomalehtitekstin lukemisessa merkittäviä vaikeuksia oli 4 %:lla vastaajista ja 6 % raportoi, että heidän on erittäin vaikeaa kuulla mitä usean henkilön välisessä keskustelussa sanotaan, vaikka heillä olisi käytössään kuulolaite. 30,0% 25,0% 20,0% 15,0% 10,0% 5,0% 0,0% Kevyet kotityöt Raha-asioiden hoito Asiointi ruokakaupassa Sanomalehden lukeminen Ryhmäkeskustelun kuuleminen Kuvio 25. Niiden osuudet yli 75 vuotiaista, joille suoriutuminen erittäin vaikeaa tai eivät pysty suoriutumaan lainkaan

24 2.5. Elintapamuutokset Joka viides vastaaja oli sitä mieltä, että heidän liikuntatottumuksensa (19 %) ja ruokailutottumuksensa (20 %) ovat kunnossa. Saman verran, 21 %, raportoi, ettei heillä ole ongelmia myöskään painonhallinnan kanssa. Kiteeläiset raportoivat hieman muita useammin, että heidän ruokailutottumuksensa ovat kunnossa. Muutoin ei kuntien välillä ollut eroja. Niistä, jotka eivät raportoineet liikuntatottumustensa olevan kunnossa, oli lääkäri tai hammaslääkäri kehottanut lisäämään liikuntaa 7 %:lle, terveyden- tai sairaanhoitaja 18 %:lle, perheenjäsen 24 %:lle ja joku muu 7 %:lle. Niistä, joilla ruokatottumukset eivät omasta mielestään olleet aivan kunnossa, oli ehdotuksia ruokatottumusten muutoksiin saanut lääkäriltä tai hammaslääkäriltä 8 %, terveydentai sairaanhoitajalta 19 %, perheenjäseneltä 19 % ja joltakulta muulta 5 %. Painonhallinnan suhteen haasteita kokevilta oli laihdutuskehotuksia lääkäriltä tai hammaslääkäriltä oli saanut 6 %, terveydentai sairaanhoitajalta 11 %, perheenjäseneltä 14 % ja joltakulta muulta 4 %. Kiteellä perheenjäsenet olivat hieman muita kuntia aktiivisemmin kehottaneet vastaajia lisäämään liikuntaa. Muita kuntien välisiä eroja ei havaittu. Tutkittavilta kysyttiin millä keinoin he haluaisivat lähivuosina omaehtoisesti edistää omaa hyvinvointiaan. Valmiina keinoina oli listattu terveellinen ruokavalio, liikunta, sosiaaliset suhteet, kulttuuriharrastukset, päihteettömyys tai kohtuukäyttö, painonhallinta, asumisturvallisuuden lisääminen ja matkailu. Terveyteen keskeisimmin liittyvistä asioista terveellinen ruokavalio ja liikunta mainittiin useimmin keinoiksi omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen. Painonhallinta ja päihteettömyys tai päihteiden kohtuukäyttö mainittiin harvemmin. On muistettava, että henkilöt, joilla ei ole painonhallintaongelmia tai jotka eivät käytä päihteitä lainkaan eivät ole mahdollisesti kokeneet näitä vaihtoehtoja itselleen relevanteiksi. Myös sosiaaliset suhteet koettiin melko tärkeiksi keinoiksi omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisessä. Alle 75 vuotiaat katsoivat pystyvänsä edistämään hyvinvointiaan myös matkailemalla.

25 Terveellisellä ruokavaliolla Liikunnalla Päihteettömyydellä/kohtuukäytöllä Painonhallinnalla Terveellisellä ruokavaliolla Liikunnalla Päihteettömyydellä/kohtuukäytöllä Painonhallinnalla Terveellisellä ruokavaliolla Liikunnalla Päihteettömyydellä/kohtuukäytöllä Painonhallinnalla 100,0% 90,0% 80,0% 70,0% 60,0% 50,0% 40,0% 30,0% 20,0% 10,0% 0,0% Kuvio 26. Keinot, joilla haluaa omaehtoisesti edistää hyvinvointia lähivuosina

26 Sosiaalisilla suhteilla Kulttuuriharrastuksilla Lisäämällä asumisturvallisuutta Matkailemalla Sosiaalisilla suhteilla Kulttuuriharrastuksilla Lisäämällä asumisturvallisuutta Matkailemalla Sosiaalisilla suhteilla Kulttuuriharrastuksilla Lisäämällä asumisturvallisuutta Matkailemalla 100,0% 90,0% 80,0% 70,0% 60,0% 50,0% 40,0% 30,0% 20,0% 10,0% 0,0% Kuvio 27. Keinot, joilla haluaa omaehtoisesti edistää hyvinvointia lähivuosina 2.6. Palvelut ja niiden käyttö Ilomantsissa kokopäivä- tai osa-aikatyössä olevista 42 % oli viimeisen vuoden aikana käynyt työterveyslääkärin vastaanotolla. Vastaavat prosentit Juuassa ja Kiteellä olivat 38 % ja 49 %. Yli 3 kertaa vuoden aikana työterveyslääkärin vastaanotolla käyneitä oi Ilomantsissa 9 %, Juuassa 7 % ja Kiteellä 16 % työssä käyvistä. Terveyskeskuslääkärin vastaanotolla viimeisen vuoden aikana oli käynyt 55 % vastanneista. Vanhimmissa ikäryhmissä käyntejä oli enemmän paitsi Ilomantsissa, jossa alle 55 vuotiaat raportoivat eniten terveyskeskuslääkärin vastaanottokäyntejä. Kuntien välillä ei ollut muita merkitseviä eroja.

27 Kuvio 28. Käynnit lääkärin vastaanotolla terveyskeskuksessa viimeisen vuoden aikana Lääkärin vastaanotolla sairaalan poliklinikalla oli viimeisen vuoden aikana käynyt 29 % vastanneista. Näitäkin käyntejä oli eniten vanhimmalla ikäryhmällä. Ilomantsissa oli nuorimmassa ikäryhmässä joukko vastanneita, joilla oli hyvin runsaasti käyntejä lääkärin vastaanotolla. Muutoin kuntien välillä ei ollut merkitseviä eroja. Kuvio 29. Käynnit lääkärin vastaanotolla sairaalan poliklinikalla viimeisen vuoden aikana Vanhimmasta ikäryhmästä, yli 75 vuotiaista joka neljäs oli viimeisen vuoden aikana ollut hoidossa sairaalan tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Nuorimmasta ikäryhmästä vajaa 10 %. Kuntien välillä ei ollut merkitseviä eroja.

28 30,0% 25,0% 20,0% 15,0% 10,0% 5,0% 0,0% Kuvio 30. Ollut viimeisen vuoden aikana hoidossa sairaalan tai terveyskeskuksen vuodeosastolla Terveyskeskuksessa hammaslääkärin vastaanotolla oli viimeisen vuoden aikana käynyt 36 % vastaajista. Yksityisellä hammaslääkärillä vain 8 %. Hammashoitajan tai suuhygienistin vastaanotolla oli käynyt joka neljäs vastaaja. Ilomantsissa ja Juuassa käynneissä hammaslääkärillä, - hoitajalla tai suuhygienistillä oli merkittäviä eroja ikäryhmien välillä. Kiteellä ikäryhmien väliset erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Ilomantsissa oli muita kuntia vähemmän käyntejä yksityisellä hammaslääkärillä sekä hammashoitajalla tai suuhygienistillä. Kuvio 31. Käynyt viimeisen vuoden aikana hammaslääkärillä, -hoitajalla tai suuhygienistillä Ilomantsissa 82 % vastaajista ilmoitti, ettei ollut käyttänyt lainkaan yksityisiä terveyspalveluja viimeisen 12 kk aikana. Juuassa yksityisiä palveluja ei ollut käyttänyt 71 % ja Kiteellä 60 % vastaajista. Kun tutkittavilta kysyttiin mitkä ovat yleisimmät syyt yksityisten terveyspalvelujen käyttöön yleisimmäksi syyksi nousi pitkät odotusajat julkisiin palveluihin, erityisesti Kiteellä ja

29 Terveyspalvelut Päivähoitopalvelut Sosiaalipalvelut Opetustoimen palvelut Kirjastopalvelut Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Nuorisotoimen palvelut Tekniset palvelut ja ympäristön hoito Terveyspalvelut Päivähoitopalvelut Sosiaalipalvelut Opetustoimen palvelut Kirjastopalvelut Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Nuorisotoimen palvelut Tekniset palvelut ja ympäristön hoito Terveyspalvelut Päivähoitopalvelut Sosiaalipalvelut Opetustoimen palvelut Kirjastopalvelut Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Nuorisotoimen palvelut Tekniset palvelut ja ympäristön hoito Juuassa. Tämän jälkeen seuraavaksi yleisin syy oli palvelujen laatu ja sen jälkeen se, ettei haluttuja julkisia palveluja ole tarjolla. Vain muutama raportoi syyksi välimatkat tai liikenneyhteydet. Eniten kunnan palvelutietoa oli tarvittu terveyspalveluista. Tiedon tarvitsijoista joka kolmas oli sitä mieltä, ettei tiedottaminen ole ollut riittävää. Erityisesti Kiteellä ja Juuassa tiedottamisessa koettiin olevan puutteita merkitsevästi enemmän kuin Ilomantsissa. Myös teknisten palvelujen ja ympäristön hoidon tiedottamisessa koettiin olevan puutteita. Tiedon tarve sosiaalipalveluista oli huomattavasti vähäisempää kuin terveyspalveluista, mutta tiedon tarvitsijoista 40 % raportoi, ettei tiedottaminen ole ollut riittävää. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % en ole tarvinnut tiedottaminen ei riittävää tiedottaminen riittävää Kuvio 32. Tiedon tarve ja riittävyys kunnan palveluista Kunnan muista kuin terveys- ja sosiaalipalveluista vastaajat ilmoittivat eniten tarvinneensa kirjasto-, liikunta-, kulttuuri- ja kansalaisopiston palveluja. Palveluja käyttäneet pitivät saamiaan palveluja pääasiallisesti riittävinä. Juuassa olisi tarvittu enemmän sisäliikunta- ja kulttuuripalveluja. Tässä Juuka erosi merkitsevästi muista kunnista. Myös Kiteellä raportoitiin jonkin verran kulttuuripalvelujen riittämättömyyttä. Ilomantsissa kansalaisopiston palveluja oli tarvittu ja käytetty merkitsevästi enemmän kuin muissa kunnissa. Kansalaisopiston palveluja olisi kaikissa kunnissa toivottu hieman enemmän. Erilaisia arjesta suoriutumista tukevia palveluja oli tarvittu melko vähän. Kuljetuspalveluissa ja ATK-avussa oli havaittavissa eniten tyydyttymätöntä palveluntarvetta. Kuntien välillä ei ollut näissä eroja.

30 Siivous- ja kodinhoitopalvelut Ruokapalvelut Kodihuoltotyöt Kuljetuspalvelut Asiointipalvelut ATK-apu Siivous- ja kodinhoitopalvelut Ruokapalvelut Kodihuoltotyöt Kuljetuspalvelut Asiointipalvelut ATK-apu Siivous- ja kodinhoitopalvelut Ruokapalvelut Kodihuoltotyöt Kuljetuspalvelut Asiointipalvelut ATK-apu Kirjastopalvelut Sisäliikuntapalvelut Ulkoliikuntapalvelut Lasten leikkipaikat Kulttuuripalvelut Kansalaisopistot Koulutuspalvelut Kirjastopalvelut Sisäliikuntapalvelut Ulkoliikuntapalvelut Lasten leikkipaikat Kulttuuripalvelut Kansalaisopistot Koulutuspalvelut Kirjastopalvelut Sisäliikuntapalvelut Ulkoliikuntapalvelut Lasten leikkipaikat Kulttuuripalvelut Kansalaisopistot Koulutuspalvelut 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % ei ole tarvittu olisi tarvittu, ei saatu on käytetty, ei riittävää on käytetty, riittävää Kuvio 33. Asuinkunnan palvelujen tarve, käyttö ja tyytyväisyys palvelujen riittävyyteen 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % ei ole tarvittu olisi tarvittu, ei saatu on käytetty, ei riittävää on käytetty, riittävää Kuvio 34. Asuinkunnan palvelujen tarve, käyttö ja tyytyväisyys palvelujen riittävyyteen Terveyspalveluista eniten tarvetta ja käyttöä omassa kotitaloudessa oli ollut terveyskeskuslääkärin vastaanottopalveluissa, sairaan- tai terveydenhoitajan vastaanottopalveluissa ja hammashoidossa. Suurin osa palveluja käyttäneistä oli tyytyväisiä palvelujen riittävyyteen. Eniten palvelujen riittämättömyyttä raportoitiin terveyskeskuslääkärin vastaanottopalveluista. Kiteellä melko suuri osa

31 Terveyskeskuslääkärin vastaanotto Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Työttömien terveystarkastukset Hammashoito Fysioterapia Työterveyshuolto Terveyskeskuslääkärin vastaanotto Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Työttömien terveystarkastukset Hammashoito Fysioterapia Työterveyshuolto Terveyskeskuslääkärin vastaanotto Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Työttömien terveystarkastukset Hammashoito Fysioterapia Työterveyshuolto vastanneista raportoi, ettei ollut lainkaan saanut tarvitsemiaan hammashoidon palveluja. Tämä oli merkitsevästi enemmän kuin muissa kunnissa. Muutoin kuntien välillä ei ollut merkitseviä eroja. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % ei ole tarvittu olisi tarvittu, ei saatu on käytetty, ei riittävää on käytetty, riittävää Kuvio 35. Terveyspalvelujen tarve, käyttö ja tyytyväisyys palvelujen riittävyyteen. Erilaisten sosiaalipalvelujen tarve ja käyttö oli vastaajien kotitalouksissa ollut hyvin pientä. Eniten oli tarvittu ja käytetty kotihoidon palveluja, omaishoidon tukea ja toimeentulotukea. Näihin kaikkiin liittyen raportoitin myös jonkin verran palvelun riittämättömyyttä tai ettei sitä oltu saatu lainkaan. Kuntien välillä ei ollut merkitseviä eroja.

32 Kotihoidon palvelut Asumispalvelut Toimeentulotuki Omaishoidontuki Kotihoidon palvelut Asumispalvelut Toimeentulotuki Omaishoidontuki Kotihoidon palvelut Asumispalvelut Toimeentulotuki Omaishoidontuki 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % ei ole tarvittu olisi tarvittu, ei saatu on käytetty, ei riittävää on käytetty, riittävää Kuvio 36. Sosiaalipalvelujen tarve, käyttö ja tyytyväisyys palvelujen riittävyyteen. Tutkittavilta kysyttiin, mistä he etsivät tietoa alueensa palveluista. Valmiina vaihtoehtoina olivat paikallislehdet, internet, kunnan puhelinpalvelu, puhelinluettelo ja kunnan palveluohjauspiste. Vastaajalla oli mahdollisuus valita useita vaihtoehtoja. Yli 80 % vastanneista käytti tiedonhakuun paikallislehteä. Ilomantsissa sitä käytettiin merkitsevästi muita kuntia enemmän. Erityisesti vanhin ikäryhmä etsi tietoa paikallislehdestä. Lähes 50 % etsi tietoa internetistä. Vanhimmasta ikäryhmästä kuitenkin vain 12 %. Kiteellä internetiä tiedonhakuun käytettiin selvästi muita kuntia enemmän ja Ilomantissa vähiten. Puhelinluettelo oli edelleen tärkeä tiedonhaun väline. Sieltä tietoa etsi 30 % vastaajista. Ilomantsissa merkittävästi suurempi osa haki tietoa puhelinluettelosta kuin muissa kunnissa.

33 Paikallislehdistä Internetistä Kunnan puhelinpalvelusta Puhelinluettelosta Palveluohjauspisteestä Paikallislehdistä Internetistä Kunnan puhelinpalvelusta Puhelinluettelosta Palveluohjauspisteestä Paikallislehdistä Internetistä Kunnan puhelinpalvelusta Puhelinluettelosta Palveluohjauspisteestä 100,0% 90,0% 80,0% 70,0% 60,0% 50,0% 40,0% 30,0% 20,0% 10,0% 0,0% Kuvio 37. Mistä etsii tietoa palveluista. 3 YHTEENVETO Haja-asutusalueilla Juuassa, Ilomantsissa ja Kiteellä asuvista yli 20 vuotiaista joka kolmas koki kotitalouden menojen kattamisen nykyisillä tuloilla haasteelliseksi. Samoin joka viides koki asumismenot huomattavana rasitteena. Noin joka kymmenes raportoi myös pelänneensä että rahapulan vuoksi on joutunut tinkimään lääkkeistä, lääkärikäynneistä tai että ruoka loppuu. Alle 55 vuotiaat raportoivat näitä taloudellisia haasteita useammin kuin vanhemmat vastaajat. Juuassa rahapulan vuoksi terveyspalveluista tinkimistä tai pelkoa ruuan loppumisesta raportoitiin muita kuntia vähemmän. Elinympäristön viihtyvyyteen vaikuttavista tai elinympäristössä haittaavista tekijöistä nostettiin useimmin esiin liikenneyhteyksiin ja liikenneväyliin liittyviä asioita. Haittaa koettiin pitkistä etäisyyksistä palveluihin, huonoista julkisista liikenneyhteyksistä, vaarallisista risteyksistä ja kulkuväylien huonosta valaistuksesta. Pitkät etäisyydet ja huonot julkiset liikenneyhteydet haittasivat eniten ilomantsilaisia vastaajia. Virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet ja turvallisuus koettiin eniten asuinympäristön viihtyvyyttä lisääviksi tekijöiksi. Erityisesti vanhimmalla ikäryhmällä oli harvoin kotitaloudessaan Internet-yhteys. Ilomantsissa ja Juuassa myös vuotiaista lähes 40 %:lla ei ollut Internet-yhteyttä. Näinollen iäkkäimmästä ikäryhmästä vain 15 % käytti Internetia tiedonhakuun ja asiointiin. Iäkkäimmille vastaajille paikallislehti oli ehdottomasti tärkein tiedonlähde. Myös puhelinluetteloa käytettiin vielä kohtuullisen paljon. Palveluista tiedottamisessa koettiin parantamisen varaa. Eniten tiedon tarvetta oli ollut terveyspalveluista ja joka kolmas tiedon tarvitsijoista oli sitä mieltä, ettei tiedottaminen ole ollut riittävää. Puutteita tiedottamisessa koettiin eniten Juuassa ja Kiteellä.

34 Vajaa 20 % vastaajista osallistui aktiivisesti kerho, yhdistys tai yhteisötoimintaan. Yksinäisyyttä jatkuvasti tai melko usein koki hieman alle 10 % vastaajista. Äänestysaktiivisuus oli tässä vastaajaryhmässä melko korkea. Terveyskeskuslääkärin vastaanotolla oli viimeisen vuoden aikana käynyt yli puolet vastanneista ja sairaalan poliklinikallakin lähes joka kolmas. Iäkkäimmästä ikäryhmästä joka neljäs oli ollut viimeisen vuoden aikana vuodeosastohoidossa joko sairaalassa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Terveyskeskuksen hammaslääkärin vastaanotolla oli käynyt reilu kolmannes. Yksityisellä hammaslääkärillä vain vajaa 10 %. Terveyspalveluista eniten tarvetta ja käyttöä oli ollut lääkärin ja sairaan-/terveydenhoitajan sekä hammaslääkärin vastaanottopalveluissa. Suurin osa oli ollut tyytyväisiä palvelujen riittävyyteen, eniten riittämättömyyttä koettiin terveyskeskuslääkärin vastaanottopalveluissa. Kiteellä myös melko moni koki hammashoidon palvelut riittämättömiksi. Sosiaalipalvelujen tarve ja käyttö oli ollut huomattavasti vähäisempää. Eniten oli tarvittu ja käytetty kotihoidon palveluja ja omaishoidontukea sekä toimeentulotukea. Näihin liittyen raportoitiin myös jonkin verran palvelujen riittämättömyyttä. Kunnan muista kuin terveys- ja sosiaalipalveluista eniten oli käytetty kirjasto-, liikunta-, kulttuuri- ja kansalaisopiston palveluja. Kansalaisopistotoimintaa olisi kaikissa kunnissa tarvittu hieman lisää. Juuassa olisi tarvittu enemmän myös sisäliikunta- ja kulttuuripalveluja. Ilomantsissa nuorin ikäryhmä erottui muista kunnista monilla terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueilla. Ilomantsilaiset alle 55 vuotiaat raportoivat muiden kuntien asukkaita harvemmin elämänlaatunsa erittäin hyväksi tai terveytensä hyväksi tai melko hyväksi. He myös raportoivat useammin olleensa mieli maassa, alakuloisia tai masentuneita ja jonkin verran enemmän yksinäisyyttä. Muiden kuntien nuorimpaan ikäryhmään verrattuna he osallistuivat myös vähiten järjestö-, yhdistys-, kerho- tai harrastetoimintaan. Heillä oli myös muiden kuntien nuorimpaan ikäryhmään verrattuna enemmän käyntejä lääkärin vastaanotolla sekä terveyskeskuksessa että sairaalan poliklinikalla. Haja-asutusalueilla asuvien tilanne oli eri kunnissa kaiken kaikkiaan hyvin samanlainen. Jonkin verran eroja havaittiin tiettyjen palvelujen tarpeessa ja riittävyydessä, palveluista tiedottamisessa ja palvelujen saavutettavuudessa sekä etäisyyksien että julkisen liikenteen näkökulmasta. Hajaasutusalueilla asuminen koettiin muuten turvalliseksi ja viihtyvyyttä lisäsi erityisesti virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet. Vastaajista noin joka kymmenes koki yksinäisyyttä ja osallistuminen erilaisiin harrastus-, järjestö- ja yhdistystoimintoihin oli melko vähäistä johtuen varmaan osittain etäisyyksien ja kulkuyhteyksien aiheuttamista haasteista. Palveluihin oltiin pääasiassa tyytyväisiä. Terveyspalveluista toivottiin jonkin verran lisää terveyskeskuslääkärin vastaanottopalveluja ja muista kunnan palveluista kulttuuri- ja sisäliikuntapalveluja sekä kansalaisopiston toimintaa.

35 ISBN ISSN

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.

Lisätiedot

KANSALAISKYSELY 2014 YHTEENVETO. Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Raasepori & Siuntio

KANSALAISKYSELY 2014 YHTEENVETO. Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Raasepori & Siuntio KANSALAISKYSELY 2014 YHTEENVETO Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Raasepori & Siuntio Kuntalaisten hyvinvointi -selvitys Kansalaisten hyvinvointia ja palveluja kartoittava selvitys toteutettiin keväällä

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Projektipäällikkö Erna Hilli erna.hilli@etela-pohjanmaa.fi http://www.epliitto.fi

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Leipäjonoja vai kynsiä?

Leipäjonoja vai kynsiä? Leipäjonoja vai kynsiä? Tutkimus Lahden leipäjonoissa kävijöistä, heidän näkemyksistään ja kokemuksistaan. Kirsi Kuusinen-James & Aija-Riitta Saastamoinen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan Sosiaalialan

Lisätiedot

Tikkakosken asukaskysely 2010

Tikkakosken asukaskysely 2010 2010 Tikkakosken asukaskyselyn koontia Jyväskylän kaupungin innovaatiopalvelut - Asukaskyselyssä kerättiin tikkakoskelaisten ajatuksia alueen kehittämisestä ja kartoitettiin asukkaiden näkemyksiä Tikkakoskelle

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013 Tekn.ltk.11.13 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 13 Kysely toteutettiin lähinnä nettikyselynä, paperiversio oli jaettu kunnan viraston toimipisteisiin. Vastauksia tuli netin kautta 9 kpl ja kaksi

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN Liite, Peruspalvelulautakunta 6.9.2011 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos, Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalue ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

Lisätiedot

Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011

Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011 .. Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 2 1. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 3 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset indeksit Uimahallit 3. Palvelutyytyväisyys

Lisätiedot

Kuntakohtaisia tulosjakaumia 2015 sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutyytyväisyydestä ja saatavuudesta ja saavutettavuudesta

Kuntakohtaisia tulosjakaumia 2015 sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutyytyväisyydestä ja saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kuntakohtaisia tulosjakaumia 2015 sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutyytyväisyydestä ja saatavuudesta ja saavutettavuudesta ARTTU2-tutkimusohjelman Kuntalaistutkimus 2015 Terveyspalvelujen summamuuttuja

Lisätiedot

Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia

Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Kirjasto- ja kulttuuripalvelut, äitiys- ja lastenneuvolat sekä jätehuolto ja kierrätystoiminta parhaiten hoidettuja kuntapalveluita

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM 8.4.213 HM Sisällys Johdanto 1 Torit ja torikauppa 42 1. Kokonaisarvosana 2 Urheilu ja pelikentät 43 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 44 3. Tyytyväisyys asuinkuntaan:

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus Ikääntyvien palvelutarvekartoitus Alueiden ennakointiseminaari 14.3.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke Ikääntyvät mukaan tulevaisuustyöhön! Vuosi

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake KAUPUNGIN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ TUTKIMUSLOMAKE 1. VASTAAJAN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 1) mies 2) nainen 2. Ikäni on vuotta

Lisätiedot

Meidän arkemme. -tehtäväkirja

Meidän arkemme. -tehtäväkirja Meidän arkemme -tehtäväkirja 1 2 Hyvä omaishoitoperhe, Olette saaneet täytettäväksenne Meidän arkemme -tehtäväkirjan. Kirjanen on tarkoitettu ensisijaisesti omaishoitajan täytettäväksi. Kirjan alkuosan

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- 2013 www.thl.fi Matti Rekiaro 11.2.2015 ATH 2012 2014 Kansallinen tutkimus Vastanneita Koko maa 95 000 (vastausosuus 53 %) Seinäjoki 1020 (53 %),

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011. Innovaatiopalvelut

Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011. Innovaatiopalvelut Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011 Yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011 - Asiakaskysely toteutettiin Palokan, Säynätsalon, Tikkakosken ja Vaajakosken yhteispalvelupisteissä

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tuloksia 2008 ja 2011 Karkkilan osalta

Kuntalaiskyselyn tuloksia 2008 ja 2011 Karkkilan osalta Kuntalaiskyselyn tuloksia 2008 ja 2011 Karkkilan osalta ARTTU-Kuntalaiskyselyt syksyllä 2008 ja 2011 Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto Kunnallisten palvelujen käyttö kyselyyn vastanneiden kuntalaisten

Lisätiedot

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ Kuntalaisten ilonaiheet ovat hyvät asumisen olosuhteet (5 %), hyvät liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet (1 %), hyvin toimivat kulttuuripalvelut

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Omaishoitajakysely 2014 20.5.2014

Jyväskylän kaupunki Omaishoitajakysely 2014 20.5.2014 Jyväskylän kaupunki 20.5.2014 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä

Lisätiedot

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Jukka Hirvonen (Aalto-yliopisto / Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Elokuu

Lisätiedot

Sipoo. Kunnallisia palveluja koskevat kysymykset Valitse kunta tästä. Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011

Sipoo. Kunnallisia palveluja koskevat kysymykset Valitse kunta tästä. Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 Suomen Kuntaliitto: Marianne Pekola-Sjöblom Kunnallisia palveluja koskevat kysymykset Valitse kunta tästä Sipoo Kunta 2011 Kaikki kunnat

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa

Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa Jussi Ronkainen Juvenia nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Mikkelin ammattikorkeakoulu Itä-Suomen nuorisopuntari Verkkokysely 15-25 vuotiaille nuorille

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Jyväskylässä vuonna 2007. Tutkimuksia 296/2007 Heikki Miettinen

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Jyväskylässä vuonna 2007. Tutkimuksia 296/2007 Heikki Miettinen Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssä Tutkimuksia 26/0 Heikki Miettinen 1 Johdanto Tämän tutkimuksen toteutti viiden kaupungin toimeksianntosta. Tutkimuksessa kysyttiin asukkaiden mielipiteitä kunnallisten

Lisätiedot

25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi

25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi 25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi Marika Kunnari & Anne Keränen & Asko Suikkanen Lapin yliopisto Päätösseminaari 26.11.2013 Helsinki Tutkimuskysymykset: Mitkä tekijät selittävät kokemuksellista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2. Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011

Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2. Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011 Ikäkuljettajien seurantatutkimus IÄKÄSTAITO2 Heini Sarias ja Heikki Summala LINTU-seminaari 2.2.2011 Tavoitteet Koulutusinterventio ja sen vaikutukset Mitä 75 ikävuoden kohdalla tapahtuu Ikääntyminen kuljettajapopulaatiossa

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Erikoistutkija Riikka Shemeikka ja tutkija Hanna Rinne Kuntoutuspäivät 9.-1.3.215 Messukeskus,

Lisätiedot

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Porvoossa vuonna 2007. FCG Efeko Tutkimuksia 315/2007 Heikki Miettinen Johanna Utriainen

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Porvoossa vuonna 2007. FCG Efeko Tutkimuksia 315/2007 Heikki Miettinen Johanna Utriainen Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssa vuonna FCG Efeko Tutkimuksia 3/ Heikki Miettinen Johanna Utriainen Sisällys Johdanto 1 1. Kokonaisarvosana 2 2. Palvelutyytyväisyys palveluryhmittäin 3 3. Palvelutyytyväisyys

Lisätiedot

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja:

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: TERVEYSKYSELY Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: Opiskelutyö edellyttää hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Terveydentilasta ja kunnosta huolehtiminen on yksi elämän perusedellytyksistä. Pysähdy hetkeksi

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tutkimusnumero -- tarra SVT+D täydentävä tutkimus ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU Tallennuspäivä: / 200 Tallennuksen alkuaika: Sukunimi: Etunimi: Syntymäaika: Sukupuoli: Lähiosoite: Postinumero:

Lisätiedot

Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010. Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010. Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveydenhuollon suunta kyselytutkimus 2010 Sähköisen kyselyn toteuttivat Nordic Healthcare Group

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

S e i n ä j o e n k a u p u n g i n I k ä k e s k u s 2 0 1 5

S e i n ä j o e n k a u p u n g i n I k ä k e s k u s 2 0 1 5 Kooste Hyvinvo intia edistävät kotikäynnit 1939 syntyneille vuonna 2014 S e i n ä j o e n k a u p u n g i n I k ä k e s k u s 2 0 1 5 HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT 1939 SYNTYNEILLE Ikäkeskus on Seinäjoen

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

1 18.2.2008 T-8624+9180 rw, Internetpaneel + Omnobusi tammikuu 2008 KUULE OY

1 18.2.2008 T-8624+9180 rw, Internetpaneel + Omnobusi tammikuu 2008 KUULE OY 1 18.2.2008 T-8624+9180 rw, Internetpaneel + Omnobusi tammikuu 2008 KUULE OY Terveystutkimus Taloustutkimus 2008 Johdanto Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Kuule Oy:n toimeksiantona. Tutkimuksen

Lisätiedot

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006 Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto TUTKIMUSRAPORTTI 18.10.2006 YTT FM Lea Ahoniemi Kauppat. yo Maria-Riitta Ahoniemi TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi Fonecta Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 03 Fonecta.fi-sivustolla kävijä Olen 5-vuotias nainen. Asun kaksin puolisoni kanssa Etelä- Suomessa pienemmällä paikkakunnalla. Käyn Fonectan sivustolla

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia, julkinen 13.1.2016, klo 10.30 Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus

Lisätiedot

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9. Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot