Tiina Laatikainen, Maria Semenova, Tiina Vlasoff TULOKSIA POHJOIS-KARJALAN HAJA-ASUTUSALUEIDEN TERVEYS-, HYVINVOINTI- JA PALVELUTUTKIMUKSESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiina Laatikainen, Maria Semenova, Tiina Vlasoff TULOKSIA POHJOIS-KARJALAN HAJA-ASUTUSALUEIDEN TERVEYS-, HYVINVOINTI- JA PALVELUTUTKIMUKSESTA"

Transkriptio

1 Tiina Laatikainen, Maria Semenova, Tiina Vlasoff TULOKSIA POHJOIS-KARJALAN HAJA-ASUTUSALUEIDEN TERVEYS-, HYVINVOINTI- JA PALVELUTUTKIMUKSESTA

2 Tiina Laatikainen, Maria Semenova, Tiina Vlasoff TULOKSIA POHJOIS-KARJALAN HAJA-ASUTUSALUEIDEN TERVEYS-, HYVINVOINTI- JA PALVELUTUTKIMUKSESTA POHJOIS-KARJALAN KANSANTERVEYDEN KESKUS Health in Focus: Development of disease prevention and Health promotion in two Karelias Joensuu 2015

3 TULOKSIA POHJOIS-KARJALAN HAJA-ASUTUSALUEIDEN TERVEYS-, HYVINVOINTI- JA PALVELUTUTKIMUKSESTA Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Siltakatu 10 A JOENSUU Puhelin Tiina Laatikainen, terveyden edistämisen professori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Maria Semenova, tutkija Itä-Suomen yliopisto Tiina Vlasoff, projektipäällikkö Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Julkaisu saatavana internetistä:

4 Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN TUTKIMUKSEN TULOKSET TAUSTATIEDOT ELINOLOT, TYÖOLOT JA HYVINVOINTI OSALLISUUS JA SOSIAALISET SUHTEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY ELINTAPAMUUTOKSET PALVELUT JA NIIDEN KÄYTTÖ YHTEENVETO... 33

5 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Terveys- ja hyvinvointipalveluilla on merkitystä väestön terveyteen ja elämänlaatuun. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää haja-asutusalueiden asukkaiden hyvinvointia, palvelutarvetta, palvelujen saatavuutta ja riittävyyttä sekä asukkaiden mahdollisuuksia osallistua erilaisiin toimintoihin Ilomantsissa, Juuassa ja Kiteellä. Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä 20 vuotta täyttäneille haja-asutusalueilla asuville henkilöille, jotka poimittiin väestörekisteristä siten, että he asuivat postinumeroalueilla, joiden keskustasta oli vähintään 10 kilometrin matka kuntakeskukseen. Tutkimukseen poimittiin 500 henkilöä kustakin kunnasta eli otos oli yhteensä 1500 henkilöä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 781 henkilöä. Vastausprosentti oli 52 %. Tutkimuslomake sisälsi kysymyksiä palvelujen tarpeesta, palvelutarpeen tyydyttymisestä ja palvelutyytyväisyydestä koskien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja että hyvinvointipalveluja. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin asukkaiden osallisuutta, elämänlaatua ja terveydentilaa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin joulukuussa 2013 helmikuussa Tutkimuksesta ovat vastanneet Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus ja Itä- Suomen yliopisto. Tutkimuksen suunniteluun, analysointiin ja raportointiin on osallistunut myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

6 2 TUTKIMUKSEN TULOKSET 2.1. Taustatiedot Suurin osa tutkimukseen vastanneista oli vuotiaita vastaten tutkimusalueiden ikärakennetta. Vastanneiden ikäjakauma ei tilastollisesti eronnut eri kunnissa. Vastanneissa oli miehiä ja naisia lähes yhtä paljon. Taulukko 1. Tutkimukseen vastanneiden ikäjakauma naiset miehet naiset miehet naiset miehet n=140 n=129 n=121 n=132 n=144 n= vuotiaat 22,9 17,1 28,9 28,0 29,9 25, vuotiaat 62,9 59,7 52,1 56,8 50,7 56,3 75+ vuotiaat 14,3 23,3 19,0 15,2 19,4 18,5 Tutkimukseen vastanneista kokopäivätyössä oli Ilomantsissa joka viides ja Juuassa ja Kiteellä joka neljäs. Suurin osa eli noin puolet vastanneista oli eläkkeellä ikänsä mukaisesti. Työttömänä tai lomautettuna oli hieman alle 10 % vastanneista ja työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuen saajana noin 6-7% vastanneista. Tutkimuskuntien välillä ei ollut eroa vastanneiden pääasiallisessa toiminnassa. Taulukko 2. Pääasiallinen toiminta kokopäivätyössä 21,0 25,3 25,9 osa-aikatyössä tai osa-aikaeläkkeellä 5,2 6,5 5,1 eläkkeellä iän perusteella 55,8 47,8 49,6 työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuen saajana 7,5 6,9 6,2 työttömänä tai lomautettuna 7,1 9,0 7,3 perhevapaalla, kotiäiti tai -isä 0,4 0,4 0,7 opiskelija 0,0 1,2 2,6 jokin muu 3,0 2,9 2,6 Suurin osa vastaajista asui omistusasunnossa. Alle 10 % vastaajista asui vuokralla, nuoret useammin kuin vanhemmat vastaajat. Ilomantsissa reilu 5 % vanhimmasta ikäryhmästä asui kunnan vuokraasunnossa.

7 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % omistusasunnossa vuokra-asunnossa (kunnan) vuokra-asunnossa (yksityisen) palvelutalossa tms. Kuvio 1. Asuminen 2.2. Elinolot, työolot ja hyvinvointi Tutkimuksessa kysyttiin millaiseksi vastaaja kokee kotitalouden menojen kattamisen koko kotitalouden tuloilla. Yli kolmannes vastaajista koki menojen kattamisen tuloilla jossakin määrin hankalaksi. Vastaajista vuotiaat kokivat kotitalouden menojen kattamisen tuloilla erittäin hankalaksi useammin kuin vanhemmat vastaajat. Kuntien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % erittäin hankalaa hankalaa melko hankalaa melko helppoa helppoa hyvin helppoa Kuvio 2. Kotitalouden menojen kattaminen kotitalouden tuloilla

8 Huomioiden vuokran, vastikkeen, asuntolainan lyhennyksen, sähkön, veden, korjauskulut ja muut vastaavat kulut, lähes 20 % vastaajista koki kotitaloutensa asumismenot huomattavana rasitteena. Lähes saman verran vastaajista oli sitä mieltä etteivät asumismenot rasita lainkaan. Jälleen kerran nuoremmat vastaajat kokivat asumismenoista enemmän rasitetta. Kuntien välillä ei ollut merkitsevää eroa. Kuvio 3. Kotitalouden asumismenot rasitteena Tutkimuksessa kysyttiin onko vastaaja 12 viime kuukauden aikana pelännyt, että ruoka loppuu ennen kuin saa rahaa ostaakseen lisää, joutunut tinkimään lääkkeiden ostosta rahan puutteen vuoksi tai jättänyt käymättä lääkärissä rahan puutteen vuoksi. Hieman alle 10 % vastanneista raportoi pelänneensä joskus, että ruoka loppuu, tinkineensä lääkkeistä tai jättäneensä käymättä lääkärissä. Eniten pelkoa ruuan loppumisesta ja terveyspalveluista tinkimistä raportoivat vuotiaat vastaajat. Juuassa vaikeuksista raportoitiin vähemmän kuin muissa kunnissa. Ero muihin kuntiin pelossa ruuan loppumisesta oli tilastollisesti merkitsevä. 30,0% 25,0% 20,0% 15,0% 10,0% 5,0% 0,0% ruoka loppuu lääkkeistä tinkiminen ei käy lääkärissä Kuvio 4. Rahan puutteen vuoksi ruuan loppumisen pelko, lääkkeistä tinkiminen tai lääkärissä käymättä jättäminen.

9 virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet harrrastusmahdollisuudet sosiaaliset kontaktit asumisen esteettömyys riittävät kulku- ja liikenneyhteydet turvallisuus tietoliikenneyhteydet lähipalvelujen saatavuus kohtuulliset asumiskustannukset virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet harrrastusmahdollisuudet sosiaaliset kontaktit asumisen esteettömyys riittävät kulku- ja liikenneyhteydet turvallisuus tietoliikenneyhteydet lähipalvelujen saatavuus kohtuulliset asumiskustannukset virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet harrrastusmahdollisuudet sosiaaliset kontaktit asumisen esteettömyys riittävät kulku- ja liikenneyhteydet turvallisuus tietoliikenneyhteydet lähipalvelujen saatavuus kohtuulliset asumiskustannukset Asuinympäristön viihtyvyyttä kartoitettiin kysymällä virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksien, harrastus-mahdollisuuksien, sosiaalisten kontaktien ja osallistumisen mahdollisuuksien, asumisen esteettömyyden, kulku- ja liikenneyhteyksien, turvallisuuden, tietoliikenneyhteyksien, lähipalvelujen saatavuuden ja kohtuullisten asumiskustannusten vaikutusta viihtyvyyden lisääjinä. Erityisesti virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet ja turvallisuus koettiin asumisviihtyvyyttä parantavina tekijöinä. Riittävät kulkuyhteydet, sosiaaliset kontaktit ja osallistumisen mahdollisuudet sekä lähipalvelujen saatavuus olivat tekijöitä, joiden vastaajat kokivat vähiten lisäävän oman asuinympäristön viihtyvyyttä. Kuntien välillä ei ollut juurikaan eroja, ainoastaan kulku- ja liikenneyhteydet ja palvelujen saatavuus olivat tekijöitä joiden koettiin Ilomantsissa vähiten lisäävän oman asuinympäristön viihtyvyyttä. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % ei lisää lainkaan ei lisää kovin paljon lisää jonkin verran lisää paljon en osaa sanoa Kuvio 5. Asuinympäristön viihtyvyyttä lisäävät tekijät. Tutkimuksessa selvitettiin esiintyykö lähiympäristössä tekijöitä, joista voi olla haittaa ja kuinka paljon nämä tekijät haittaavat vastaajaa. Selvitettäviin tekijöihin kuului vaaralliset risteykset ja/tai kulkuväylät, jalankulkuväylien liukkaus talvella, kulkuväylien huono valaistus, liikenteen tai teollisuuden aiheuttama melu, haju tai pöly, pitkät etäisyydet palveluihin esim. kauppoihin, huonot

10 vaaralliset risteykset ja/tai jalankulkuväylät jalankulkuväylien liukkaus talvella kulkuväylien huono valaistus liikenteen tai teoollisuuden melu, haju, pöly pitkät etäisyydet palveluihin huonot julkiset liikenneyhteydet ympäristön epäsiisteys rakennusten huono kunto tai asuinalueen rumuus petoeläinten aiheuttama uhka vaaralliset risteykset ja/tai jalankulkuväylät jalankulkuväylien liukkaus talvella kulkuväylien huono valaistus liikenteen tai teoollisuuden melu, haju, pöly pitkät etäisyydet palveluihin huonot julkiset liikenneyhteydet ympäristön epäsiisteys rakennusten huono kunto tai asuinalueen rumuus petoeläinten aiheuttama uhka vaaralliset risteykset ja/tai jalankulkuväylät jalankulkuväylien liukkaus talvella kulkuväylien huono valaistus liikenteen tai teoollisuuden melu, haju, pöly pitkät etäisyydet palveluihin huonot julkiset liikenneyhteydet ympäristön epäsiisteys rakennusten huono kunto tai asuinalueen rumuus petoeläinten aiheuttama uhka julkiset liikenneyhteydet, ympäristön epäsiisteys, rakennusten huono kunto tai asuinalueen rumuus sekä petoeläinten aiheuttama uhka. Vastanneiden lähiympäristössä esiintyi vähiten vaarallisia risteyksiä ja/tai jalankulkuväyliä, liikenteen tai teollisuuden aiheuttamaa melua, hajua tai pölyä, ympäristön epäsiisteyttä tai rakennusten huonoa kuntoa tai asuinalueen rumuutta. Eniten haittaa koettiin pitkistä etäisyyksistä palveluihin ja huonoista julkisista liikenneyhteyksistä. Melko moni raportoi myös paljon haittaa kulkuväylien huonosta valaistuksesta. Kuntien välillä oli merkitseviä eroja vain muutamissa tekijöissä. Kiteellä raportoitiin enemmän haittaa vaarallisista risteyksistä ja kulkuväylistä kuin Ilomantsissa tai Juuassa. Haittaa pitkistä etäisyyksistä palveluihin ja huonoista julkisista liikenneyhteyksistä koettiin enemmän Ilomantsissa, kuin Juuassa tai Kiteellä. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % ei esiinny esiintyy, ei haittaa haittaa jonkin verran haittaa paljon Kuvio 6. Asunnon lähiympäristössä esiintyvät haittaavat tekijät Noin 40 % kokopäivätyössä tai osa-aikatyössä olevista vastaajista piti työnantajan tukea liikunta- ja kulttuuripalveluihin melko tai hyvin tärkeinä. Joka neljäs oli sitä mieltä, ettei tällainen tuki ole lainkaan tärkeää. Miesten mielestä työnantajan tuki liikunta- ja kulttuuripalveluihin oli vähemmän tärkeää kuin naisten mielestä. Kuntien välillä ei ollut merkitsevää eroa. Toimivaa työterveyshuoltoa piti melko tai hyvin tärkeänä noin 80 % vastaajista. Vain noin 5 % oli sitä mieltä, ettei se ole lainkaan tärkeää. Miesten ja naisten tai kuntien välillä ei ollut merkitsevää eroa.

11 Kuvio 7. Työnantajan tuki liikunta- ja kulttuuripalveluihin ja toimiva työterveyshuolto. Mukana kokopäivätyössä tai osa-aikatyössä olevat. Reilu kolmannes alle 55 vuotiaista raportoi, että heillä on mahdollisuus käydä syömässä työpaikka-, oppilaitos- tai palvelukeskuksen ruokalassa. Vanhempien ikäryhmien vastaajat raportoivat tästä mahdollisuudesta huomattavasti vähemmän. Yli 75 vuotiaista vain noin 5 %:lla oli tämä mahdollisuus, Juuassa tästä ikäryhmästä ei kenelläkään. 50,0% 45,0% 40,0% 35,0% 30,0% 25,0% 20,0% 15,0% 10,0% 5,0% 0,0% Kyllä Kuvio 8. Mahdollisuus syödä työpaikka-, oppilaitos- tai palvelukeskuksen ruokalassa

12 ihmissuhteet taloudellinen tilanne asumistilanne vapaa-ajanviettomahdollisuudet vaikutus mahdollisuus omaan eläämään elämäntilanne kokonaisuudessa ihmissuhteet taloudellinen tilanne asumistilanne vapaa-ajanviettomahdollisuudet vaikutus mahdollisuus omaan eläämään elämäntilanne kokonaisuudessa ihmissuhteet taloudellinen tilanne asumistilanne vapaa-ajanviettomahdollisuudet vaikutus mahdollisuus omaan eläämään elämäntilanne kokonaisuudessa Vastaajia pyydettiin arvioimaan muutamia keskeisiä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä tällä hetkellä. Arvioitavia tekijöitä olivat ihmissuhteet, taloudellinen tilanne, asumistilanne, vapaaajanviettomahdollisuudet, vaikutusmahdollisuus omaa elämää koskevissa asioissa sekä elämäntilanne kokonaisuudessaan. Huonoimmaksi vastaajat arvioivat taloudellisen tilanteen ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Myös vaikutusmahdollisuudet omaa elämää koskeviin asioihin koettiin melko usein huonoiksi. Kuntien välillä ei ollut merkitseviä eroja. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % huono melko huono melko hyvä hyvä en osaa sanoa Kuvio 9. Kokemus hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä tällä hetkellä Vastaajilta kysyttiin millaiseksi he arvioivat elämänlaatunsa tällä hetkellä. Erittäin huonoksi tai huonoksi elämänlaatunsa arvioi vain 4 % vastaajista. Hyväksi tai erittäin hyväksi elämänlaatunsa arvioi 63 % vastaajista. Nuoremmat arvioivat elämänlaatunsa selvästi vanhempia ikäryhmiä paremmaksi ja kaikissa kunnissa ikäryhmien välillä oli merkitsevä ero. Nuorimmasta ikäryhmästä Ilomantsissa hieman harvempi kuin Juuassa ja Kiteellä arvioi elämänlaatunsa erittäin hyväksi. Muutoin kuntien välillä ei kokonaisuudessaan ollut merkitseviä eroja.

13 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % erittäin hyvä hyvä ei hyvä eikä huono huono erittäin huono Kuvio 10. Elämänlaatu Tutkittavilta kysyttiin kuinka tyytyväisiä he ovat terveyteensä, kykyynsä selviytyä päivittäisistä toimistaan, itseensä, ihmissuhteisiinsa, asuinalueensa olosuhteisiin ja mahdollisuuksiinsa käyttää julkisia ja muita liikennevälineitä. Vastaajat olivat melko tai erittäin tyytyväisiä useimpiin kysyttyihin asioihin. Eniten tyytymättömyyttä liittyi mahdollisuuksiin käyttää julkisia tai muita liikennevälineitä. Ilomantsissa tätä tyytymättömyyttä oli merkitsevästi enemmän kuin muissa kunnissa.

14 Terveys Kyky selviytyä päivittäisistä toimista Itseenne Ihmissuhteet Asuinalueen olosuhteet Mahdollisuus käyttää julkisia Terveys Kyky selviytyä päivittäisistä toimista Itseenne Ihmissuhteet Asuinalueen olosuhteet Mahdollisuus käyttää julkisia Terveys Kyky selviytyä päivittäisistä toimista Itseenne Ihmissuhteet Asuinalueen olosuhteet Mahdollisuus käyttää julkisia 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % erittäin tyytymätön melko tyytymätön en tyyväinen enkä tyytymätön melko tyytyväinen erittäin tyytyväinen Kuvio 11. Tyytyväisyys erilaisiin elämän osa-alueisiin 2.3. Osallisuus ja sosiaaliset suhteet Tutkimuksessa selvitettiin onko vastaajilla kotitaloudessaan käytettävissä Internet-yhteys ja käyttävätkö he Internetiä sähköiseen asiointiin, kuten esimerkiksi pankki- tai veroasioiden hoitoon, tai tietojen hakuun koskien mm. aikatauluja tai terveyspalveluja. Alle 55 vuotiaista noin 90 %:lla oli kotitaloudessaan Internet-yhteys ja he myös käyttivät sitä paljon sekä asioiden hoitoon että tietojen hakuun. Yli 75 vuotiaista vain reilu 15 % käytti Internetia asiointiin tai tiedonhakuun. Internetyhteys omassa kotitaloudessa oli yleisimmin Kiteellä ja harvimmin Ilomantsissa. Samoin Internetinkäyttö oli yleisintä Kiteellä ja vähäisintä Ilomantsissa. Kuntien välillä oli merkitsevä ero.

15 Kuvio 12. Internet-yhteys kotitaloudessa ja sen käyttö asiointiin ja tiedonhakuun Yli 70 % vastaajista tapasi vähintään kuukausittain sukulaisiaan tai ystäviään, jotka eivät asu samassa kotitaloudessa. Puhelimitse yhteyttä piti sukulaisiinsa ja ystäviinsä vähintään kuukausittain noin 90 % vastaajista. Yhteydenpito Internetin välityksellä tai kirjeitse oli huomattavasti harvinaisempaa. Näissä ei ollut eroja kuntien välillä.

16 tapaamalla kasvokkain puhelimitse Internetin välityksellä kirjeitse tapaamalla kasvokkain puhelimitse Internetin välityksellä kirjeitse tapaamalla kasvokkain puhelimitse Internetin välityksellä kirjeitse 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % lähes päivittäin 1-2 kertaa viikossa 1-3 kertaa kk:ssa harvemmin kuin kuukausittain en koskaan Kuvio 13. Yhteydenpito ystäviin ja sukulaisiin, jotka eivät asu samassa kotitaloudessa Tutkimuksessa tiedusteltiin tuntevatko vastaajat itsensä koskaan yksinäiseksi. Vain alle 10 % vastaajista tunsi itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Kuntien välillä tai ikäryhmien välillä ei ollut eroa yksinäisyyden kokemuksessa. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % ei koskaan hyvin harvoin joskus melko usein jatkuvasti Kuvio 14. Yksinäisyys

17 Vajaa 20 % vastanneista osallistui aktiivisesti jonkin kerhon, järjestön, yhdistyksen, harrastusryhmän tai hengellisen tai henkisen yhteisön toimintaan. Toimintaan osallistumisessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja ikäryhmien tai kuntien välillä. 40,0% 35,0% 30,0% 25,0% 20,0% 15,0% 10,0% 5,0% 0,0% Aktiivisesti Silloin tällöin Kuvio 15. Osallistuminen kerho-, järjestö-, yhdistys-, kuoro- tai muuhun harrastustoimintaan Tutkimukseen osallistuneet olivat olleet ahkeria äänestäjiä niin kunnallis-, eduskunta kuin presidentin vaaleissakin. Yli 55 vuotiaat äänestivät merkitsevästi ahkerammin kuin alle 55 vuotiaat. Kuntien välillä ei ollut eroja äänestysaktiivisuudessa.

18 100,0% 90,0% 80,0% 70,0% 60,0% 50,0% 40,0% 30,0% 20,0% 10,0% 0,0% Kunnallisvaaleissa Eduskuntavaaleissa Presidentin vaaleissa Kuvio 16. Äänestysaktiivisuus Tutkimuksessa vastaajia pyydettiin arvioimaan viisiportaisella asteikolla sitä, miten paljon he luottavat kysymyksessä listattuihin julkisiin toimijoihin ja ihmisiin omassa kunnassa ja yleensä. Vastaajat luottivat eniten poliisiin ja oikeuslaitokseen. Ilomantsissa luotettiin paljon myös julkiseen terveydenhuoltoon, merkitsevästi enemmän kuin muissa kunnissa. Vähiten luotettiin julkiseen sosiaalihuoltoon ja kunnan päätöksentekoon. Kiteellä päätöksentekoon luotettiin merkitsevästi vähemmän kuin muissa kunnissa. Vain luottamuksessa julkiseen terveydenhuoltoon ja kunnan päätöksentekoon oli eroa kuntien välillä. Iäkkäämmät luottivat nuorempia ikäryhmiä enemmän kaikkiin julkisiin tahoihin ja myös ihmisiin lukuun ottamatta luottamusta julkiseen sosiaalihuoltoon Kiteellä, jossa ikäihmisten luottamus ei ollut sen suurempaa kuin nuorempienkaan.

19 Kuvio 17. Luottamus julkisiin toimijoihin ja ihmisiin 2.4. Terveys ja toimintakyky Vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa terveydentilaansa tällä hetkellä. Nuorimmasta ikäryhmästä Juuassa ja Kiteellä yli 70 % arvioi oman terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi, kun Ilomantsissa tästä ikäryhmästä vain puolet arvioi terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi. Yli 75 vuotiaista terveydentilansa arvioi hyväksi tai melko hyväksi lähes 40 % Ilomantsissa ja Kiteellä, kun Juuassa vain 20 %. Muutoin kuntien välillä ei ollut merkitseviä eroja. Kuvio 18. Koettu terveys

20 Terveydenhuollon aktiivisuutta riskien arvioinnissa ja kroonisten sairauksien seurannassa arvioitiin kysymällä vastaajilta milloin terveydenhuollon ammattilainen on viimeksi mitannut heiltä verenpaineen, veren kolesterolipitoisuuden, veren sokeripitoisuuden ja vyötärön ympäryksen. Verenpainetta oli kaikilta ikäryhmiltä, kaikissa kunnissa mitattu hyvin aktiivisesti. Samoin veren kolesterolipitoisuutta ja veren sokeria oli mitattu useimmilta vähintään viimeisen viiden vuoden aikana. Sen sijaan suositus vyötärön ympäryksen seurannasta toteutui huomattavasti huonommin. Verenpaineen mittausaktiivisuudessa ei ollut kuntien välillä eroa. Veren kolesterolin ja veren sokerin mittauksia tehtiin Juuassa harvemmin kuin Ilomantsissa ja Kiteellä. Vyötärön ympäryksen seurannassa ei kuntien välillä ollut merkitsevää eroa. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % viime kk aikana 1-5 vuotta sitten yli 5 vuotta sitten ei koskaan en tiedä Kuvio 19. Verenpaineen mittaus terveydenhuollossa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % viime kk aikana 1-5 vuotta sitten yli 5 vuotta sitten ei koskaan en tiedä Kuvio 20. Veren kolesterolin mittaus terveydenhuollossa

21 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % viime kk aikana 1-5 vuotta sitten yli 5 vuotta sitten ei koskaan en tiedä Kuvio 21. Veren sokeripitoisuuden mittaus terveydenhuollossa Kuvio 22. Vyötärön ympäryksen mittaus terveydenhuollossa

22 Tutkimukseen osallistuneilta tiedusteltiin, onko heillä 12 viime kuukauden aikana ollut vähintään kahden viikon jaksoa, jolloin he olisivat olleet suurimman osan aikaa mieli maassa, alakuloinen tai masentunut tai menettäneet kiinnostuksensa useimpiin sellaisiin asioihin, joista yleensä kokevat mielihyvää (kuten harrastukset tai työ). Joka viides vastaaja raportoi tällaisista jaksoista. Ilomantsissa ja Juuassa oli masentuneisuus ja alakuloisuusjaksoissa eri ikäryhmien välillä merkitsevä ero. Erityisesti nuorimmassa ikäryhmässä Ilomantsissa oli paljon vastaajia, jotka kertoivat olleensa mieli maassa, alakuloisia tai masentuneita. Kiinnostuksen menettämisessä ikäryhmien väliset erot eivät tulleet merkitseviksi. Kuntien välillä ei havaittu merkitseviä eroja. 40,0% 35,0% 30,0% 25,0% 20,0% 15,0% 10,0% 5,0% 0,0% Masentunut Menettänyt kiinnostuksen Kuvio 23. Alakuloisuus ja masentuneisuusjaksoja tai kiinnostuksen menetystä asioihin, joista tavallisesti kokee mielihyvää Fyysiseen toimintakykyyn liittyen tutkittavilta kysyttiin pystyvätkö he yleensä kävelemään noin puolen kilometrin matkan levähtämättä, liikkumaan ulkona kesällä, liikkumaan ulkona talvella tai kulkemaan julkisilla liikennevälineillä. Alle 75 vuotiailla tällaisia vaikeuksia oli vähän, vain noin 5 % raportoi kävelyn, ulkona liikkumisen tai julkisten liikennevälineiden käyttämisen olevan erittäin vaikeaa tai etteivät pysty siihen lainkaan. Yli 75 vuotiailla sen sijaan oli kohtalaisen paljon haasteita erityisesti puolen kilometrin kävelyssä ja julkisten liikennevälineiden käytössä. Juuassa jopa joka neljäs raportoi, ettei kykene kävelemään puolta kilometriä levähtämättä ilman suuria vaikeuksia. Kokonaisuudessaan kuntien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja.

23 35,0% 30,0% 25,0% 20,0% 15,0% 10,0% 5,0% 0,0% Puolen kilometrin kävely Ulkona liikkuminen talvella Ulkona liikkuminen kesällä Kulkeminen julkisilla Kuvio 24. Niiden osuus, joille suoritukset erittäin vaikeita tai eivät pysty niihin lainkaan. Yli 75 vuotiaista vastaajista 7 %:lla oli merkittäviä vaikeuksia kevyiden kotitöiden tekemisessä, 9 %:lle päivittäisten raha-asioiden hoitaminen oli erittäin vaikeaa tai se ei onnistunut lainkaan ja samoin 9 % raportoi, ettei pysty lainkaan käymään ruokakaupassa tai että se on erittäin vaikeaa. Sanomalehtitekstin lukemisessa merkittäviä vaikeuksia oli 4 %:lla vastaajista ja 6 % raportoi, että heidän on erittäin vaikeaa kuulla mitä usean henkilön välisessä keskustelussa sanotaan, vaikka heillä olisi käytössään kuulolaite. 30,0% 25,0% 20,0% 15,0% 10,0% 5,0% 0,0% Kevyet kotityöt Raha-asioiden hoito Asiointi ruokakaupassa Sanomalehden lukeminen Ryhmäkeskustelun kuuleminen Kuvio 25. Niiden osuudet yli 75 vuotiaista, joille suoriutuminen erittäin vaikeaa tai eivät pysty suoriutumaan lainkaan

24 2.5. Elintapamuutokset Joka viides vastaaja oli sitä mieltä, että heidän liikuntatottumuksensa (19 %) ja ruokailutottumuksensa (20 %) ovat kunnossa. Saman verran, 21 %, raportoi, ettei heillä ole ongelmia myöskään painonhallinnan kanssa. Kiteeläiset raportoivat hieman muita useammin, että heidän ruokailutottumuksensa ovat kunnossa. Muutoin ei kuntien välillä ollut eroja. Niistä, jotka eivät raportoineet liikuntatottumustensa olevan kunnossa, oli lääkäri tai hammaslääkäri kehottanut lisäämään liikuntaa 7 %:lle, terveyden- tai sairaanhoitaja 18 %:lle, perheenjäsen 24 %:lle ja joku muu 7 %:lle. Niistä, joilla ruokatottumukset eivät omasta mielestään olleet aivan kunnossa, oli ehdotuksia ruokatottumusten muutoksiin saanut lääkäriltä tai hammaslääkäriltä 8 %, terveydentai sairaanhoitajalta 19 %, perheenjäseneltä 19 % ja joltakulta muulta 5 %. Painonhallinnan suhteen haasteita kokevilta oli laihdutuskehotuksia lääkäriltä tai hammaslääkäriltä oli saanut 6 %, terveydentai sairaanhoitajalta 11 %, perheenjäseneltä 14 % ja joltakulta muulta 4 %. Kiteellä perheenjäsenet olivat hieman muita kuntia aktiivisemmin kehottaneet vastaajia lisäämään liikuntaa. Muita kuntien välisiä eroja ei havaittu. Tutkittavilta kysyttiin millä keinoin he haluaisivat lähivuosina omaehtoisesti edistää omaa hyvinvointiaan. Valmiina keinoina oli listattu terveellinen ruokavalio, liikunta, sosiaaliset suhteet, kulttuuriharrastukset, päihteettömyys tai kohtuukäyttö, painonhallinta, asumisturvallisuuden lisääminen ja matkailu. Terveyteen keskeisimmin liittyvistä asioista terveellinen ruokavalio ja liikunta mainittiin useimmin keinoiksi omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen. Painonhallinta ja päihteettömyys tai päihteiden kohtuukäyttö mainittiin harvemmin. On muistettava, että henkilöt, joilla ei ole painonhallintaongelmia tai jotka eivät käytä päihteitä lainkaan eivät ole mahdollisesti kokeneet näitä vaihtoehtoja itselleen relevanteiksi. Myös sosiaaliset suhteet koettiin melko tärkeiksi keinoiksi omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisessä. Alle 75 vuotiaat katsoivat pystyvänsä edistämään hyvinvointiaan myös matkailemalla.

25 Terveellisellä ruokavaliolla Liikunnalla Päihteettömyydellä/kohtuukäytöllä Painonhallinnalla Terveellisellä ruokavaliolla Liikunnalla Päihteettömyydellä/kohtuukäytöllä Painonhallinnalla Terveellisellä ruokavaliolla Liikunnalla Päihteettömyydellä/kohtuukäytöllä Painonhallinnalla 100,0% 90,0% 80,0% 70,0% 60,0% 50,0% 40,0% 30,0% 20,0% 10,0% 0,0% Kuvio 26. Keinot, joilla haluaa omaehtoisesti edistää hyvinvointia lähivuosina

26 Sosiaalisilla suhteilla Kulttuuriharrastuksilla Lisäämällä asumisturvallisuutta Matkailemalla Sosiaalisilla suhteilla Kulttuuriharrastuksilla Lisäämällä asumisturvallisuutta Matkailemalla Sosiaalisilla suhteilla Kulttuuriharrastuksilla Lisäämällä asumisturvallisuutta Matkailemalla 100,0% 90,0% 80,0% 70,0% 60,0% 50,0% 40,0% 30,0% 20,0% 10,0% 0,0% Kuvio 27. Keinot, joilla haluaa omaehtoisesti edistää hyvinvointia lähivuosina 2.6. Palvelut ja niiden käyttö Ilomantsissa kokopäivä- tai osa-aikatyössä olevista 42 % oli viimeisen vuoden aikana käynyt työterveyslääkärin vastaanotolla. Vastaavat prosentit Juuassa ja Kiteellä olivat 38 % ja 49 %. Yli 3 kertaa vuoden aikana työterveyslääkärin vastaanotolla käyneitä oi Ilomantsissa 9 %, Juuassa 7 % ja Kiteellä 16 % työssä käyvistä. Terveyskeskuslääkärin vastaanotolla viimeisen vuoden aikana oli käynyt 55 % vastanneista. Vanhimmissa ikäryhmissä käyntejä oli enemmän paitsi Ilomantsissa, jossa alle 55 vuotiaat raportoivat eniten terveyskeskuslääkärin vastaanottokäyntejä. Kuntien välillä ei ollut muita merkitseviä eroja.

27 Kuvio 28. Käynnit lääkärin vastaanotolla terveyskeskuksessa viimeisen vuoden aikana Lääkärin vastaanotolla sairaalan poliklinikalla oli viimeisen vuoden aikana käynyt 29 % vastanneista. Näitäkin käyntejä oli eniten vanhimmalla ikäryhmällä. Ilomantsissa oli nuorimmassa ikäryhmässä joukko vastanneita, joilla oli hyvin runsaasti käyntejä lääkärin vastaanotolla. Muutoin kuntien välillä ei ollut merkitseviä eroja. Kuvio 29. Käynnit lääkärin vastaanotolla sairaalan poliklinikalla viimeisen vuoden aikana Vanhimmasta ikäryhmästä, yli 75 vuotiaista joka neljäs oli viimeisen vuoden aikana ollut hoidossa sairaalan tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Nuorimmasta ikäryhmästä vajaa 10 %. Kuntien välillä ei ollut merkitseviä eroja.

28 30,0% 25,0% 20,0% 15,0% 10,0% 5,0% 0,0% Kuvio 30. Ollut viimeisen vuoden aikana hoidossa sairaalan tai terveyskeskuksen vuodeosastolla Terveyskeskuksessa hammaslääkärin vastaanotolla oli viimeisen vuoden aikana käynyt 36 % vastaajista. Yksityisellä hammaslääkärillä vain 8 %. Hammashoitajan tai suuhygienistin vastaanotolla oli käynyt joka neljäs vastaaja. Ilomantsissa ja Juuassa käynneissä hammaslääkärillä, - hoitajalla tai suuhygienistillä oli merkittäviä eroja ikäryhmien välillä. Kiteellä ikäryhmien väliset erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Ilomantsissa oli muita kuntia vähemmän käyntejä yksityisellä hammaslääkärillä sekä hammashoitajalla tai suuhygienistillä. Kuvio 31. Käynyt viimeisen vuoden aikana hammaslääkärillä, -hoitajalla tai suuhygienistillä Ilomantsissa 82 % vastaajista ilmoitti, ettei ollut käyttänyt lainkaan yksityisiä terveyspalveluja viimeisen 12 kk aikana. Juuassa yksityisiä palveluja ei ollut käyttänyt 71 % ja Kiteellä 60 % vastaajista. Kun tutkittavilta kysyttiin mitkä ovat yleisimmät syyt yksityisten terveyspalvelujen käyttöön yleisimmäksi syyksi nousi pitkät odotusajat julkisiin palveluihin, erityisesti Kiteellä ja

29 Terveyspalvelut Päivähoitopalvelut Sosiaalipalvelut Opetustoimen palvelut Kirjastopalvelut Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Nuorisotoimen palvelut Tekniset palvelut ja ympäristön hoito Terveyspalvelut Päivähoitopalvelut Sosiaalipalvelut Opetustoimen palvelut Kirjastopalvelut Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Nuorisotoimen palvelut Tekniset palvelut ja ympäristön hoito Terveyspalvelut Päivähoitopalvelut Sosiaalipalvelut Opetustoimen palvelut Kirjastopalvelut Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Nuorisotoimen palvelut Tekniset palvelut ja ympäristön hoito Juuassa. Tämän jälkeen seuraavaksi yleisin syy oli palvelujen laatu ja sen jälkeen se, ettei haluttuja julkisia palveluja ole tarjolla. Vain muutama raportoi syyksi välimatkat tai liikenneyhteydet. Eniten kunnan palvelutietoa oli tarvittu terveyspalveluista. Tiedon tarvitsijoista joka kolmas oli sitä mieltä, ettei tiedottaminen ole ollut riittävää. Erityisesti Kiteellä ja Juuassa tiedottamisessa koettiin olevan puutteita merkitsevästi enemmän kuin Ilomantsissa. Myös teknisten palvelujen ja ympäristön hoidon tiedottamisessa koettiin olevan puutteita. Tiedon tarve sosiaalipalveluista oli huomattavasti vähäisempää kuin terveyspalveluista, mutta tiedon tarvitsijoista 40 % raportoi, ettei tiedottaminen ole ollut riittävää. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % en ole tarvinnut tiedottaminen ei riittävää tiedottaminen riittävää Kuvio 32. Tiedon tarve ja riittävyys kunnan palveluista Kunnan muista kuin terveys- ja sosiaalipalveluista vastaajat ilmoittivat eniten tarvinneensa kirjasto-, liikunta-, kulttuuri- ja kansalaisopiston palveluja. Palveluja käyttäneet pitivät saamiaan palveluja pääasiallisesti riittävinä. Juuassa olisi tarvittu enemmän sisäliikunta- ja kulttuuripalveluja. Tässä Juuka erosi merkitsevästi muista kunnista. Myös Kiteellä raportoitiin jonkin verran kulttuuripalvelujen riittämättömyyttä. Ilomantsissa kansalaisopiston palveluja oli tarvittu ja käytetty merkitsevästi enemmän kuin muissa kunnissa. Kansalaisopiston palveluja olisi kaikissa kunnissa toivottu hieman enemmän. Erilaisia arjesta suoriutumista tukevia palveluja oli tarvittu melko vähän. Kuljetuspalveluissa ja ATK-avussa oli havaittavissa eniten tyydyttymätöntä palveluntarvetta. Kuntien välillä ei ollut näissä eroja.

30 Siivous- ja kodinhoitopalvelut Ruokapalvelut Kodihuoltotyöt Kuljetuspalvelut Asiointipalvelut ATK-apu Siivous- ja kodinhoitopalvelut Ruokapalvelut Kodihuoltotyöt Kuljetuspalvelut Asiointipalvelut ATK-apu Siivous- ja kodinhoitopalvelut Ruokapalvelut Kodihuoltotyöt Kuljetuspalvelut Asiointipalvelut ATK-apu Kirjastopalvelut Sisäliikuntapalvelut Ulkoliikuntapalvelut Lasten leikkipaikat Kulttuuripalvelut Kansalaisopistot Koulutuspalvelut Kirjastopalvelut Sisäliikuntapalvelut Ulkoliikuntapalvelut Lasten leikkipaikat Kulttuuripalvelut Kansalaisopistot Koulutuspalvelut Kirjastopalvelut Sisäliikuntapalvelut Ulkoliikuntapalvelut Lasten leikkipaikat Kulttuuripalvelut Kansalaisopistot Koulutuspalvelut 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % ei ole tarvittu olisi tarvittu, ei saatu on käytetty, ei riittävää on käytetty, riittävää Kuvio 33. Asuinkunnan palvelujen tarve, käyttö ja tyytyväisyys palvelujen riittävyyteen 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % ei ole tarvittu olisi tarvittu, ei saatu on käytetty, ei riittävää on käytetty, riittävää Kuvio 34. Asuinkunnan palvelujen tarve, käyttö ja tyytyväisyys palvelujen riittävyyteen Terveyspalveluista eniten tarvetta ja käyttöä omassa kotitaloudessa oli ollut terveyskeskuslääkärin vastaanottopalveluissa, sairaan- tai terveydenhoitajan vastaanottopalveluissa ja hammashoidossa. Suurin osa palveluja käyttäneistä oli tyytyväisiä palvelujen riittävyyteen. Eniten palvelujen riittämättömyyttä raportoitiin terveyskeskuslääkärin vastaanottopalveluista. Kiteellä melko suuri osa

31 Terveyskeskuslääkärin vastaanotto Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Työttömien terveystarkastukset Hammashoito Fysioterapia Työterveyshuolto Terveyskeskuslääkärin vastaanotto Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Työttömien terveystarkastukset Hammashoito Fysioterapia Työterveyshuolto Terveyskeskuslääkärin vastaanotto Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Työttömien terveystarkastukset Hammashoito Fysioterapia Työterveyshuolto vastanneista raportoi, ettei ollut lainkaan saanut tarvitsemiaan hammashoidon palveluja. Tämä oli merkitsevästi enemmän kuin muissa kunnissa. Muutoin kuntien välillä ei ollut merkitseviä eroja. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % ei ole tarvittu olisi tarvittu, ei saatu on käytetty, ei riittävää on käytetty, riittävää Kuvio 35. Terveyspalvelujen tarve, käyttö ja tyytyväisyys palvelujen riittävyyteen. Erilaisten sosiaalipalvelujen tarve ja käyttö oli vastaajien kotitalouksissa ollut hyvin pientä. Eniten oli tarvittu ja käytetty kotihoidon palveluja, omaishoidon tukea ja toimeentulotukea. Näihin kaikkiin liittyen raportoitin myös jonkin verran palvelun riittämättömyyttä tai ettei sitä oltu saatu lainkaan. Kuntien välillä ei ollut merkitseviä eroja.

32 Kotihoidon palvelut Asumispalvelut Toimeentulotuki Omaishoidontuki Kotihoidon palvelut Asumispalvelut Toimeentulotuki Omaishoidontuki Kotihoidon palvelut Asumispalvelut Toimeentulotuki Omaishoidontuki 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % ei ole tarvittu olisi tarvittu, ei saatu on käytetty, ei riittävää on käytetty, riittävää Kuvio 36. Sosiaalipalvelujen tarve, käyttö ja tyytyväisyys palvelujen riittävyyteen. Tutkittavilta kysyttiin, mistä he etsivät tietoa alueensa palveluista. Valmiina vaihtoehtoina olivat paikallislehdet, internet, kunnan puhelinpalvelu, puhelinluettelo ja kunnan palveluohjauspiste. Vastaajalla oli mahdollisuus valita useita vaihtoehtoja. Yli 80 % vastanneista käytti tiedonhakuun paikallislehteä. Ilomantsissa sitä käytettiin merkitsevästi muita kuntia enemmän. Erityisesti vanhin ikäryhmä etsi tietoa paikallislehdestä. Lähes 50 % etsi tietoa internetistä. Vanhimmasta ikäryhmästä kuitenkin vain 12 %. Kiteellä internetiä tiedonhakuun käytettiin selvästi muita kuntia enemmän ja Ilomantissa vähiten. Puhelinluettelo oli edelleen tärkeä tiedonhaun väline. Sieltä tietoa etsi 30 % vastaajista. Ilomantsissa merkittävästi suurempi osa haki tietoa puhelinluettelosta kuin muissa kunnissa.

33 Paikallislehdistä Internetistä Kunnan puhelinpalvelusta Puhelinluettelosta Palveluohjauspisteestä Paikallislehdistä Internetistä Kunnan puhelinpalvelusta Puhelinluettelosta Palveluohjauspisteestä Paikallislehdistä Internetistä Kunnan puhelinpalvelusta Puhelinluettelosta Palveluohjauspisteestä 100,0% 90,0% 80,0% 70,0% 60,0% 50,0% 40,0% 30,0% 20,0% 10,0% 0,0% Kuvio 37. Mistä etsii tietoa palveluista. 3 YHTEENVETO Haja-asutusalueilla Juuassa, Ilomantsissa ja Kiteellä asuvista yli 20 vuotiaista joka kolmas koki kotitalouden menojen kattamisen nykyisillä tuloilla haasteelliseksi. Samoin joka viides koki asumismenot huomattavana rasitteena. Noin joka kymmenes raportoi myös pelänneensä että rahapulan vuoksi on joutunut tinkimään lääkkeistä, lääkärikäynneistä tai että ruoka loppuu. Alle 55 vuotiaat raportoivat näitä taloudellisia haasteita useammin kuin vanhemmat vastaajat. Juuassa rahapulan vuoksi terveyspalveluista tinkimistä tai pelkoa ruuan loppumisesta raportoitiin muita kuntia vähemmän. Elinympäristön viihtyvyyteen vaikuttavista tai elinympäristössä haittaavista tekijöistä nostettiin useimmin esiin liikenneyhteyksiin ja liikenneväyliin liittyviä asioita. Haittaa koettiin pitkistä etäisyyksistä palveluihin, huonoista julkisista liikenneyhteyksistä, vaarallisista risteyksistä ja kulkuväylien huonosta valaistuksesta. Pitkät etäisyydet ja huonot julkiset liikenneyhteydet haittasivat eniten ilomantsilaisia vastaajia. Virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet ja turvallisuus koettiin eniten asuinympäristön viihtyvyyttä lisääviksi tekijöiksi. Erityisesti vanhimmalla ikäryhmällä oli harvoin kotitaloudessaan Internet-yhteys. Ilomantsissa ja Juuassa myös vuotiaista lähes 40 %:lla ei ollut Internet-yhteyttä. Näinollen iäkkäimmästä ikäryhmästä vain 15 % käytti Internetia tiedonhakuun ja asiointiin. Iäkkäimmille vastaajille paikallislehti oli ehdottomasti tärkein tiedonlähde. Myös puhelinluetteloa käytettiin vielä kohtuullisen paljon. Palveluista tiedottamisessa koettiin parantamisen varaa. Eniten tiedon tarvetta oli ollut terveyspalveluista ja joka kolmas tiedon tarvitsijoista oli sitä mieltä, ettei tiedottaminen ole ollut riittävää. Puutteita tiedottamisessa koettiin eniten Juuassa ja Kiteellä.

34 Vajaa 20 % vastaajista osallistui aktiivisesti kerho, yhdistys tai yhteisötoimintaan. Yksinäisyyttä jatkuvasti tai melko usein koki hieman alle 10 % vastaajista. Äänestysaktiivisuus oli tässä vastaajaryhmässä melko korkea. Terveyskeskuslääkärin vastaanotolla oli viimeisen vuoden aikana käynyt yli puolet vastanneista ja sairaalan poliklinikallakin lähes joka kolmas. Iäkkäimmästä ikäryhmästä joka neljäs oli ollut viimeisen vuoden aikana vuodeosastohoidossa joko sairaalassa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Terveyskeskuksen hammaslääkärin vastaanotolla oli käynyt reilu kolmannes. Yksityisellä hammaslääkärillä vain vajaa 10 %. Terveyspalveluista eniten tarvetta ja käyttöä oli ollut lääkärin ja sairaan-/terveydenhoitajan sekä hammaslääkärin vastaanottopalveluissa. Suurin osa oli ollut tyytyväisiä palvelujen riittävyyteen, eniten riittämättömyyttä koettiin terveyskeskuslääkärin vastaanottopalveluissa. Kiteellä myös melko moni koki hammashoidon palvelut riittämättömiksi. Sosiaalipalvelujen tarve ja käyttö oli ollut huomattavasti vähäisempää. Eniten oli tarvittu ja käytetty kotihoidon palveluja ja omaishoidontukea sekä toimeentulotukea. Näihin liittyen raportoitiin myös jonkin verran palvelujen riittämättömyyttä. Kunnan muista kuin terveys- ja sosiaalipalveluista eniten oli käytetty kirjasto-, liikunta-, kulttuuri- ja kansalaisopiston palveluja. Kansalaisopistotoimintaa olisi kaikissa kunnissa tarvittu hieman lisää. Juuassa olisi tarvittu enemmän myös sisäliikunta- ja kulttuuripalveluja. Ilomantsissa nuorin ikäryhmä erottui muista kunnista monilla terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueilla. Ilomantsilaiset alle 55 vuotiaat raportoivat muiden kuntien asukkaita harvemmin elämänlaatunsa erittäin hyväksi tai terveytensä hyväksi tai melko hyväksi. He myös raportoivat useammin olleensa mieli maassa, alakuloisia tai masentuneita ja jonkin verran enemmän yksinäisyyttä. Muiden kuntien nuorimpaan ikäryhmään verrattuna he osallistuivat myös vähiten järjestö-, yhdistys-, kerho- tai harrastetoimintaan. Heillä oli myös muiden kuntien nuorimpaan ikäryhmään verrattuna enemmän käyntejä lääkärin vastaanotolla sekä terveyskeskuksessa että sairaalan poliklinikalla. Haja-asutusalueilla asuvien tilanne oli eri kunnissa kaiken kaikkiaan hyvin samanlainen. Jonkin verran eroja havaittiin tiettyjen palvelujen tarpeessa ja riittävyydessä, palveluista tiedottamisessa ja palvelujen saavutettavuudessa sekä etäisyyksien että julkisen liikenteen näkökulmasta. Hajaasutusalueilla asuminen koettiin muuten turvalliseksi ja viihtyvyyttä lisäsi erityisesti virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet. Vastaajista noin joka kymmenes koki yksinäisyyttä ja osallistuminen erilaisiin harrastus-, järjestö- ja yhdistystoimintoihin oli melko vähäistä johtuen varmaan osittain etäisyyksien ja kulkuyhteyksien aiheuttamista haasteista. Palveluihin oltiin pääasiassa tyytyväisiä. Terveyspalveluista toivottiin jonkin verran lisää terveyskeskuslääkärin vastaanottopalveluja ja muista kunnan palveluista kulttuuri- ja sisäliikuntapalveluja sekä kansalaisopiston toimintaa.

35 ISBN ISSN

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) ja keskustelu Pieksämäen vanhusneuvoston kanssa 9.9.2014 Sisäisen turvallisuuden teematilaisuus

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 22.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue

Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Ikäjakauma kunnittain, Eksoten alue Kunta Ikäluokat 2003 2013 2025 Imatra Yhteensä 29 969 ikäryhmän osuus 28 219 ikäryhmän osuus 26 467 ikäryhmän osuus 0-14 4 491 15,0 % 3 658 13,0 % 3 371 12,7 % 15-64

Lisätiedot

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 30.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

KUNTOUTUMISJAKSON LOPPUARVIOINTI

KUNTOUTUMISJAKSON LOPPUARVIOINTI KUNTOUTUMISJAKSON LOPPUARVIOINTI Asiakkaan perustiedot Nimi: Sukupuoli: Ikä: Täyttöpvm: Täyttäjä: MUUTOSARVIOINTI Henkilön päihteiden käyttöön tai ongelmakäyttäytymiseen liittyvä muutosvalmius Oletko tehnyt

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Kansalaiskysely Pornainen + kaikki

Kansalaiskysely Pornainen + kaikki Kansalaiskysely 2014 Pornainen + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä vastaajia yhteensä 1421 Pornaisista 45 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 13 vastaajaa 3 % kaikista vastaajista 2.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

KYSELY: Hallituksen leikkausten ja säästötoimenpiteiden vaikutukset kuluttajien talouteen ja terveydenhoitoon 11/2016

KYSELY: Hallituksen leikkausten ja säästötoimenpiteiden vaikutukset kuluttajien talouteen ja terveydenhoitoon 11/2016 KYSELY: Hallituksen leikkausten ja säästötoimenpiteiden vaikutukset kuluttajien talouteen ja terveydenhoitoon 11/2016 KYSELY: Hallituksen leikkausten ja säästötoimenpiteiden vaikutukset kuluttajien talouteen

Lisätiedot

Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia

Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Kirjasto- ja kulttuuripalvelut, äitiys- ja lastenneuvolat sekä jätehuolto ja kierrätystoiminta parhaiten hoidettuja kuntapalveluita

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 29.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Pohjois-Karjalassa

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Pohjois-Karjalassa Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Pohjois-Karjalassa Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) ja keskustelu Joensuun vanhusneuvoston kanssa 18.9.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Kiihtelysvaara Pasi Saukkonen 14.10.2015 116 Kiihtelysvaaralaista vastaajaa % 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 3% Oletko mielestäsi sekä maalainen että kaupunkilainen

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Asukaskysely

Siilinjärven kunta. Asukaskysely Siilinjärven kunta Asukaskysely 01 5.1.01 Sisältö Tutkimuksen toteutus Huomioita tutkimuksesta Vastaajarakenne 5 Kokonaistyytyväisyys Siilinjärveen Suositteluhalukkuus 8 Tyytyväisyys kunnan palveluihin

Lisätiedot

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM 8.4.213 HM Sisällys Johdanto 1 Torit ja torikauppa 42 1. Kokonaisarvosana 2 Urheilu ja pelikentät 43 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 44 3. Tyytyväisyys asuinkuntaan:

Lisätiedot

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Jukka Hirvonen (Aalto-yliopisto / Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Elokuu

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Vammaispalveluhanke Lapissa

Vammaispalveluhanke Lapissa Vammaispalveluhanke Lapissa Kehitysvammaisten asuminen (Tallavaara, 2010) Asuu vanhemman/vanhempien kanssa Asumismuodot 31.5.2010 (N=1592) 0 % 9 % Muun sukulaisen luona 1 % 1 % Perhehoidossa tai ammatill.perhekodissa

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus Ikääntyvien palvelutarvekartoitus Alueiden ennakointiseminaari 14.3.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke Ikääntyvät mukaan tulevaisuustyöhön! Vuosi

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Osallistuminen ja vaikuttaminen Yleisiä näkemyksiä, päätöksenteko ja osallistuminen Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenrannan vastausprosentti 39,8% (N=478) Kuntalaiskysely on osa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Hirsitaloasukkaiden terveys ja

Hirsitaloasukkaiden terveys ja Hirsitaloasukkaiden terveys ja tyytyväisyys y Altti-tutkimukseen perustuva selvitys Fil. yo. Mira Anttila, FM Maria Pekkonen, Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveyden ja rakennusten terveellisyyden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Miehikkälän asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 35 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNNAN PALVELUT

ISONKYRÖN KUNNAN PALVELUT ISONKYRÖN KUNNAN PALVELUT Sisällys.... Yleistä.... Vastaajien taustatiedot.... Arviot palveluista... 7. Yritysneuvontapalvelut... 7. Kunnan asioista tiedottaminen... 9. Kunnanviraston asiakaspalvelu....

Lisätiedot

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Vimpeli. Kuntalaiskysely Kuntalaiset ja kunnalliset palvelut ARTTU2-Tutkimuskunnat. Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Vimpeli. Kuntalaiskysely Kuntalaiset ja kunnalliset palvelut ARTTU2-Tutkimuskunnat. Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Kuntalaiset ja kunnalliset palvelut 2015 Vimpeli Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Kunta Kaikki kunnat (N=42) Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos,

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY 5. - 23.10.2015 Yhteenveto 2.11.2015 Turvallisuuskyselyn tarkoituksena oli saada kaupungin asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä asuinalueensa turvallisuudesta ja kehittämistarpeista.

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Pohjois-Karjalan osahanke Kehittämissuunnittelija Leena Suhonen Projektityöntekijä

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Paras ja sukupuolten tasa-arvo Onko uudistuksella tasa-arvovaikutuksia?

Paras ja sukupuolten tasa-arvo Onko uudistuksella tasa-arvovaikutuksia? Paras ja sukupuolten tasa-arvo Onko uudistuksella tasa-arvovaikutuksia? ARTTU-kuntaseminaari, Helsinki 15.12.2011 Sari Pikkala Åbo Akademi & Tasa-arvotiedon keskus Minna Tampereen yliopisto sari.pikkala@uta.fi

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 27.10.2015 (131 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 4% Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen maalainen 67 % a) kaupunkilainen

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,4. ARTTU-Tutkimuskunnat. Siilinjärvi.

Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,4. ARTTU-Tutkimuskunnat. Siilinjärvi. Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 20 Suomen Kuntaliitto: Marianne Pekola-Sjöblom Kunnallisia palveluja koskevat kysymykset Valitse kunta tästä Äänekoski Kunta 20 Kaikki kunnat

Lisätiedot

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia, julkinen 13.1.2016, klo 10.30 Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Ympäristöterveyskyselyn tuloksia 14.12.2016 Timo Lanki HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Tausta Kaivattiin ilmansaasteiden ja melun epidemiologisiin

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

Osatuloksia ARTTU2 -tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015

Osatuloksia ARTTU2 -tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Osatuloksia ARTTU2 -tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Postikyselyn toteutusajankohta: maalis-toukokuu 2015. Kyselyn kohdekunnat: 40 (+2) kuntaa. Kyselyn kohdejoukko: 31 50 kuntalaista (1v täyttäneet,

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Porvoon kaupunki tarjoaa omaishoitajille mahdollisuuden hyvinvointi- ja terveystarkastukseen. Tarkastus on omaishoitajalle maksuton.

Porvoon kaupunki tarjoaa omaishoitajille mahdollisuuden hyvinvointi- ja terveystarkastukseen. Tarkastus on omaishoitajalle maksuton. Hyvä omaishoitaja Porvoon kaupunki tarjoaa omaishoitajille mahdollisuud hyvinvointi- ja terveystarkastukse. Tarkastus on omaishoitajalle maksuton. Hyvinvointi- ja terveystarkastuks tavoittea on terveyd

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeen aikana Posiolla on toteutettu laaja palvelutarpeen kartoitus. Palvelutarpeen arviointi toteutettiin

Lisätiedot

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Emma & Elias -avustusohjelman tutkimuksen taustoittava väliraportti Petri Paju Tutkija, Lastensuojelun Keskusliitto Emma & Elias -ohjelma 2016 1 / 28 Emma & Elias

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Pyhtään asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 39 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 31

Lisätiedot

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta

Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta 12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

SASTAMALA. Aarnontie 17 A, SASTAMALA Puh. (03) , Fax (03)

SASTAMALA. Aarnontie 17 A, SASTAMALA Puh. (03) , Fax (03) SASTAMALA Yhteenvetoa hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä (heko) Sastamalan perusturva-kuntayhtymän alueella vuosina 27-212 ( entiset ehko-käynnit). Aarnontie 17 A, 382 SASTAMALA Puh. (3) 52 11, Fax

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Euroopan komission Suomen-edustusto. Pohjois-Savon maakuntatutkimus

Euroopan komission Suomen-edustusto. Pohjois-Savon maakuntatutkimus n maakuntatutkimus Taloustutkimus Oy Jari Pajunen.1.010 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on tehty n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä. Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksella pyrittiin selvittämään,

Lisätiedot

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY 15.9. 31.10.2015 TAUSTAA Vanhuspalvelulaissa (2013) ja sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa laatusuosituksissa (2013, 2008) korostetaan, että eri palveluissa

Lisätiedot

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin Palvelunlaatukysely: Kokoelmapalvelut Kokoelmapalvelujen tärkeys Palvelunlaatukyselyssä toimintojen tärkeyttä mitattiin arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot