16 vuotta. Lapset ja nuoret metsässä

Transkriptio

1 JO 16 VUOTTA YMPÄRISTÖASIAA KOTIKUNNASTASI! 16 vuotta 1/2012 RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI JOKA KOTIIN TOUKOKUU 2012 kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Lapset ja nuoret metsässä Jonnelle ja Vilille lähimetsä on seikkailujen paikka. Koulumetsäkysely selvitti, että metsässä opitaan ja seikkaillaan. Lähimetsä on lapsille ja nuorille tärkeä. Sivu 3. Kuva: Anneli Vähätalo kuva: antti hovi Vihreille keitaille! Riihimäeltä löytyy useita hienoja luontokohteita, kuten tämäkin näkymä Hatlamminsuolta. Lue lisää luontopoluista s. 11 ja Riihimäen arvokkaista luontokohteista s. 6. YhteistyöKyKyä kyliin ja kuntiin Kyläpyöräilyllä Räyskälässa asukkaat pohtivat kylän maisemia, tarinoita ja historiaa. Vasta alkanut uusi EU-hanke KyKyä haluaa auttaa kylät ja kunnan toimimaan yhdessä älykkäästi. Sivu 5. Ruokapiiriläinen tietää mitä syö Päivi Pottonen haluaa tarjota perheelleen mahdollisimman terveellistä ja eettisesti tuotettua ruokaa. Siksi hän perusti ruokapiirin. Mikä ruokapiiri on ja mistä sellaisen löytää? Vastaa, kerätään luettelo syksyn Ekokaareen! Sivu 2. kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Jaakkolanharjulla poissa melskeestä Jaana Ylén ja Pasi Kuusinen muuttivat Hikiän Jaakkolanharjulle. He ihastelevat asuinpaikkansa rauhaa ja hiljaisuutta ja sitä miten lähellä hyvät palvelut ovat. Sivu 5.

2 2 Luomua ja lähiruokaa Luomu ja lähiruoka ovat nyt niin tapetilla, että miltei kummastuttaa. Miten nopeasti trendi onkaan levinnyt! Kanta-Hämeen maaseudun elintarvike-, ravintola- ja maaseutumatkailuyrittäjät yhdistivät juuri voimansa ja perustivat ruokamatkaverkoston, johon lähti mukaan 23 yritystä. Niistä neljä on Lopelta, nimittäin Mikkolan Suoramyynti, Ankkurin tyrnitila, Lopen Pappilanpuisto ja Ravintola Timjami. Paikallinen ruoka ja aidot maut kiinnostavat kuluttajia. Ruokamatkailu on noussut yhdeksi kiinnostavimmista matkailun trendeistä. Yhä useammat matkailijat valitsevat matkakohteensa alueen hyvän ruoka- ja juomatarjonnan mukaan. Riihimäellä järjestettiin toukokuun toiseksi viimeisenä sunnuntaina ensimmäiset luomu,- lähiruoka- ja käsityömarkkinat. Asialla olivat Yrittäjänaiset. Paikalle saapui kuutisenkymmentä kauppiasta ja runsaasti ostavaa yleisöä. Ensi keväänä luvataan jatkaa samalla linjalla. Paikallinen yhdistys teki kevätretken Pernajaan, Malmgårdin kartanoon, joka on Suomen suurin luomutila. Yli 400 vuotta samalla suvulla olleen tilan nykyinen isäntä kreivi Johan Creutz opasti ryhmää ja kertoili tilan historiaa, jonka nykyisyyteen kuuluu muun muassa luomuspelttiolutta valmistava panimo. Tilan oluita on palkittu USA:ssa saakka. Koko 500 hehtaarin sato on luomua, jota myydään sekä omassa maatilakaupassa että lukuisissa jälleenmyyntipisteissä. Sato on luomuun siirryttyä pudonnut puoleen, mutta enää sitä ei myydä bulkkitavarana vaan valmiiksi tuotteiksi jalostettuna ja kauniisti pakattuna. Myös lähialueellamme toimii useita luomutiloja. Hausjärveläisen Mäkelän luomutilan isäntä Simo Heikkinen on pistänyt merkille, että ruokapiirien ja yksityisten kuluttajien lisäksi suurkeittiöt ja pikkuleipomot ovat alkaneet kiinnostua hänen luomutuotteistaan. Riihimäen ilmastostrategiakin kehottaa käyttämään mahdollisimman lähellä tuotettua ruokaa. Toivottavasti se vaikuttaa myös alueemme kuntien suurkeittiöiden hankintoihin niin, ettei esimerkiksi lohta enää hankita Kiinasta kuten takavuosina. Tässä lehdessä kerrotaan Oitin ruokapiiristä, joka alkoi yhden ihmisen halusta tarjota omalle perheelle lähellä tuotettua lisäaineetonta ruokaa, ja joka levisi kuin pullataikina. Vastaavia ruokapiirejä toimii lähellämme useita. Ekokaari ottaa mielellään vastaan ruokapiirien yhteystietoja ja julkaisee ne syyskuun lopulla ilmestyvässä seuraavassa lehdessä. Yhteystiedot löytyvät takasivun laatikosta. Urpu-Kaarina Yli-Laurila Tiedätkö missä ja miten ruokasi on viljelty? Ruokapiiri tietää mitä syö Kestovaipat olivat minulle ekologinen herätys, sanoo oittilainen Päivi Pottonen. Nyt hän pyörittää Oitin ruokapiiriä, joka on toiminut reilun vuoden. Meidänkin seudullamme viljellään runsaasti luomua. Se on hieno asia. Oitin ruokapiiriläiset tilaavat ja syövät luomua ja lähiruokaa, eettistä ruokaa, josta tiedetään missä ja miten sitä viljellään. Päivi alkoi ensin hankkia ruokaa omalle perheelleen, johon puolison lisäksi kuuluu kolme lasta, Milla, 6, Olivia, 4, ja Paavo, 1. Pian mukaan liittyi muutama ystävä ja tuttava, ja vuosi aloittamisesta mukana on jo parikymmentä perhettä, osa säännöllisesti, osa satunnaisesti. Nykyisin ruokapiiri toimii siten, että tilaukset tehdään sähköpostilla ja Päivi kerää perheiden tilaukset yhteen ja toimittaa ne tuottajille, jotka puolestaan tuovat pakatut tuotteet Pottoselle. Tilaajat käyvät hakemassa oman tuotekassillisensa. Myös maksut kulkevat Päivi Pottosen kautta. Systeemi on käyttäjälle helppo ja yksinkertainen. Listalla kymmeniä nimikkeitä Maitoisissa toimivan Mäkelän luomutilan listoilla on jo seitsemisenkymmentä tuotetta, viljatuotteiden lisäksi muun muassa herneitä, härkäpapuja ja juureksia. Lisäksi Oitin ruokapiiriin tilataan ainakin hunajaa, kananmunia, Hereford-nautaa ja poronlihaa. Uusi yhteistyökumppani on Punnitse ja säästä, jolla on myymälät esimerkiksi Hyvinkäällä ja Hämeenlinnassa. Sen välityksellä saadaan vaikkapa tuorevihanneksia, tinkimaitoa, marjajauheita ja luomukanaa. Kaiken kaikkiaan tarjolla olevista noin tuhannesta tuotteesta Oitin ruokapiirin omalle listalle on kerätty muutamia kymmeniä nimikkeitä, ja lisää tulee koko ajan. Tilausten vastaanottamisessa, tuottajille toimittamisessa ja tuotteiden jakelussa on melkoinen työ. Hommia yritetään delegoida ja noutopäivä on kerran-pari kuussa. Päivi suunnittelee kuitenkin ruokapiirin siirtämistä verkkokauppaan. Ei välttämättä edes kalliimpaa On yleinen harhaluulo, että luomu on tavanomaista ruokaa kalliimpaa, mutta se ei pidä paikkansa. Jotkin tuotteet, esimerkiksi rusinat ovat jopa halvempia, Päivi Pottonen kertoo. Poro maksaa 11 euroa kilo, ja puolikas tai kokonainen poro saapuu kotiin valmiiksi leikattuna ja pakattuna. Miksi kolmen lapsen äiti tekee palkatonta työtä ruokapiirin pyörittämisessä? Ympäristömyrkkyjen on havaittu vaikuttavan muun muassa lasten ylivilkkauteen ja allergioihin. Luomu- ja lähiruokatietoisuus on valtavasti lisääntynyt viimeisten viiden vuoden aikana, Päivi Pottonen sanoo. Keskuskeittiöt ja leipomot kiinnostuvat Maitoisilla sijaitsevan Mäkelän luomutilan isäntä Simo Heikkinen laskee, että hänen tilansa toimittaa tuotteita parillekymmenelle ruokapiirille lähiseudulla. Oman maan tuotteita ovat viljat, Toukokuu 2012 Olivia (vasemmalla) ja Milla sekä Päivi-äidin syliin päässyt Paavo tutkiskelevat luomupussien sisältöä. herneet, härkäpavut ja vihannekset, ja lisäksi välitetään parinkymmenen muun tuottajan tuotteita, muun muassa kananmunia ja lihaa. Heikkinen arvioi, että oman tilan sadosta noin puolet leviää ruokapiirien kautta. Suurkäyttäjiä ovat muun muassa Riihimäen keskuskeittiö ja Helsingin kaupungin Palmia. Heikkinen on ilokseen havainnut, että yhä enemmän luomutuotteista ovat kiinnostuneita ruokapiirien lisäksi keskuskeittiöt ja pikkuleipomot. Teksti ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Siisti Riksu Siisti Riksu on viihtyisä, turvallinen ja roskaton elinympäristö. Siistiriksulainen ei roskaa, ei tuota ylimääräistä jätettä, kierrättää ja lajittelee. Siistin Riksun tekevät kaikki kaupunkilaiset. Ympäristöä saa siistiä! Jos oksa on pudonnut puusta kadulle, nosta se pois. Jos oksa roikkuu pahasti katkenneena, nappaa se pois. Siirrä kadulle pudonnut kivenmurikka syrjään! Näin sanoo Riihimäen kaupunginpuutarhuri Tero Westerlund. Hän kannustaa kansalaisia huolehtimaan ympäristöstään. Rullalle kääntyneitä nurmikonreunoja saa taputella paikoilleen. Sorapintaisen asuntokadun kuoppia saa täyttää ympäristön soralla. Pystyyn jääneet rumat pajuiset ja muut kertakäyttöiset aurauskepit saa poistaa roskiin. Järjen saa pitää päässä ja muoviset aurauskepit pitää jättää kaupungin kerättäväksi. Kaatuneen liikenteen varoituskartion voi nostaa pystyyn. Pujoa ja vieraslajeja, kuten jättipalsamia ja lupiinia saa kerätä hävitettäväksi katujen ja teitten varsilta. Omalla pihalla niiden vaaliminen ei ole kiellettyä, ei kuitenkaan suositeltavaa, eikä niitä saa päästää leviämään ympäristöön. Westerlund tietää, että moni asukas tekeekin mainitunlaisia ympäristötekoja. Lisää silmiä saisi kuitenkin avautua, sillä kaupungin henkilöstö ei millään ehdi kaikkea korjata.

3 Toukokuu 2012 Lapset ja nuoret toivovat lähimetsien säilyvän Metsässä voi nähdä muurahaisia, dinoja ja keijuja Kun Hirsimäen päiväkodin lapset olivat läheisessä Ilvesmetsässä retkellä, Misca näki muurahaisen ja Alina, Inna ja Anni peikkoja, keijuja, prinsessoja, dinoja ja muumeja. Metsässä leikittiin, rakennettiin ja kokeiltiin rajoja. Liian korkeille kiville ei saisi kiivetä, mutta joku oli yrittänyt ainakin omasta mielestään kiivetä tosi korkealle. Muurahaista ei saa tappaa eikä muitakaan eläimiä, oppi oli mennyt perille. Metsässä kasvoi valkokukkia ja sinikukkia, ja sinikukkia ei saa poimia, lapset tiesivät. Käymme metsäretkellä vähintään kerran kuussa, näin keväisin jopa kerran viikossa, lastentarhanopettaja Hilkka Ruokolainen kertoo. Nyt mukana oli 17 lasta ja kolme aikuista. Etukäteen on sovittu käyttäytymissäännöt. Mitään ei vahingoiteta, ja kun pilli soi, kaikki juoksevat kokoon aikuisen luo. Luonnon kunnioitusta jo nuorille Opetetaan lapsia kunnioittamaan luontoa. Seurataan vuodenaikojen vaihtelua. Opetellaan tunnistamaan kasveja ja eläimiä. Tärkeintä on lähimetsän pysyvyys, vastattiin koulumetsäkyselyssä, jonka Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys teki Riihimäen ja Hausjärven kouluissa ja päiväkodeissa yhteistyössä kuntien kanssa. Kyselyllä on kartoitettu metsiä, joita koulut ja päiväkodit käyttävät sekä metsien käyttömuotoja ja metsiä koskevia toiveita. Vastaavanlaista kyselyä ei ole ennen tehty. Koulujen ja päiväkotien tuntumassa sijaitsevat metsät ovat lapsille ja nuorille tärkeitä liikunta- ja leikkiympäristöjä. Monien aineiden oppitunteja voi pitää ulkona. Metsään on helppo mennä ja palata takaisin luokkaan, todetaan hausjärveläisen koulun vastauksessa. Metsän suojelu on tärkeää Ja lisää koulujen ja päiväkotien väen mielipiteitä lähimetsästä: Tärkeää olisi alueen suojelu tai varaaminen koulumme käyttöön, metsän virkistyskäytön ylläpito ja kehittäminen Metsä on mitä parhain ja kehittävin leikkiympäristö lapselle, Metsän vaihteleva maasto tukee lapsen motorista kehitystä ja luonnonmateriaalit kehittävät mielikuvitusta ja rakennustaitoja. Oppilaat tykkäävät rakentaa majoja metsään välitunnilla ja vapaa-aikana. Kysely osoitti, että metsässä käydään yleisimmin kerran tai pari kuukaudessa. Innokkaimmat päiväkodit ja kouluryhmät käyvät jopa useammin kuin kerran viikossa. Useimmiten lähimetsä on kunnan tai kaupungin omistuksessa, harvoissa tapauksissa yksityisen omistuksessa. Joissakin vastauksissa ei ollut tietoa metsän omistajasta. Kouluilla ja päiväkodeilla ei ollut tiedossa lähimetsäänsä koskevia selvityksiä tai suunnitelmia. Parissa vastauksessa viitattiin kaavoitukseen ja todettiin koulun lähimetsän olevan mahdollisesti uhattuna kaavamuutoksen takia. Joissakin vastauksissa toivottiin luontoarvojen kartoittamista. Metsään toivottiin linnunpönttöjä ja retkeilyä palvelevia rakenteita. Yhdessä vastauksessa toivottiin roskiksia koiran jätöksiä varten polkujen alkupäihin. Kyselyyn ovat vastanneet Pohjoinen koulu, Kontiontien päiväkoti, Hirsimäen päiväkoti, Hausjärven yläaste ja lukio, Karan koulu, Uramon koulu, Riihimäen lukio, Haapahuhdan koulu, Kirjauksen päiväkodit, Harjunrinteen koulu, Eteläinen koulu, Päiväkoti Saturnus, Vartiomäentien päiväkoti, Oitin päiväkoti, Päiväkoti Satumaa, Hikiän päiväkoti, Monnin koulu ja Ryttylän koulu. Ihan kuin joutsen, tuumaavat Anniina (oikealla), Alina, Anni, Jonne ja Vili metsästä löytyneestä puunjuuren palasta. Lastentarhanopettaja Hilkka Ruokolainen on samaa mieltä. Tietoa kunnan suunnitteluun Vastausten mukaan metsiä käytetään mm. retkeilyyn ja ulkoiluun, leikkimiseen, luonnon tutkimiseen, askartelumateriaalien keräilyyn ja oppiaineista varsinkin ympäristöoppiin, biologiaan, yh- 3 teiskuntaoppiin, liikuntaan ja kuvaamataitoon. Tulokset tarjoavat tietoa kunnan maankäytön suunnitteluun sekä tietopankin kuntien ympäristötoimille arvokkaiksi koetuista koulumetsistä. Kyselyyn linkittyy valtakunnallinen Suomen luonnonsuojeluliiton vetämä Koulumetsät arvoonsa -hanke, jossa tavoitteena on laatia hyvän koulumetsän kriteerit ja arvonimi vuoteen 2014 mennessä. Teksti ja kuvat: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Kotipihakisaan uutta puhtia Riihimäellä Vuosia perinteisesti järjestetty kotipihojen kauneuskisa on taas tulevana kesänä Riihimäellä. Järjestäjänä on Riihimäen kaupunki. Tarkastuskierrokset tehdään hitaasti autolla ajaen kymmenisen kertaa kesäkautena. Parhaat pihat katsastetaan kävellen. Mitään mahdollisuutta ei ole käydä jokaisessa pihassa. Onhan riihimäkeläisiä pihoja arviolta Toki vuosien saatossa useimmat vanhat pihat ovat tulleet tutuiksi. Siksi suurin mielenkiinto suuntautuukin uusille asuntoalueille, sanoo kaupunginpuutarhuri Tero Westerlund. Hän muistuttaa, että toki vanhoiltakin asuntoalueilta löytyy uusia pihahelmiä. Esimerkiksi kiinteistö on saattanut vaihtaa omistajaa. Kilpailuun ei tarvitse ilmoittautua, tietenkin vinkkejä kauniista pihoista otetaan vastaan. Tulevana kesänä toivotaan löytyvän myös palkittava vapaa-ajan asunto. Pihojen arvostelussa kiinnitetään päähuomio kaupunkikuvalliseen yleisvaikutelmaan ja huoliteltuun kadunvarsinäkymään. Muita arvostelukohteita ovat tonttimaan tarkoituksenmukainen käyttö, järjestys ja siisteys, istutukset, aitaus, rakennukset ja pihaan liittyvät rakenteet. Huomiota kiinnitetään kasvien elinvoimaan sekä luonnollisesti istutusten rikkakasvitilanteeseen. Pihan rakennuksissa kiinnitetään huomioita lähinnä niiden kuntoon, maalaukseen ja soveltumiseen ympäristöön. Aidat eivät saisi olla liian korkeita ja suojaavia niin, että ne kätkevät kaikki kotipihan näkymät. Arvosteluun ei vaikuta pelkästään aidan materiaali vaan myös sen asiallisuus ja siisteys. Kadunvarren kapea viherkaistalekin tulee pitää siistinä, Westerlund vinkkaa. Kotipihakilpailun historiaa Riihimäen ensimmäinen tonttien ja pihamaiden kaunistuskilpailu, johon voivat osallistua asemakaava-alueella ja sen välittömässä yhteydessä olevien asuntoalueiden talojen omistajat ja asujat, pidettiin vuonna Myöhemmin eräänä virikkeenä olivat Helsingin olympialaiset vuonna Haluttiin olla vieraskoreita ja antaa maasta hyvä kuva ulkomaalaisille. Hallitus antoi oikein kehotuksen pihojen kunnostamiseen. Vuonna 1954 kauppalanhallitus teki Riihimäki-Seuran aloitteesta päätöksen kotipihatoimikunnan asettamisesta ja määritteli sen tehtäväksi kannustaa ja palkita omakoti- ja pientalopihan omistajia ja haltijoita, jotka esimerkiksi kelpaavalla tavalla hoitavat pihaansa ja samalla kaunistavat asuinympäristöä. Vuodesta 1959 lähtien Riihimäellä oli säännöllistä kaupungin järjestämää kotipihakilpailutoimintaa. Kysymyksessä on tiettävästi Suomen vanhin kunnallinen pihakilpailu. Naantalissa kilpailutoimintaa on harrastettu 1960-luvulta lähtien, tosin suppeasti. Kotipihakilpailu järjestettiin vuosittain vuoteen 1988 asti siten, että palkinnot jaettiin Riihimäki-päivän juhlassa Vuodesta 1994 kilpailua on järjestetty joka toinen vuosi, poikkeuksen teki vuosi 2002, jolloin kilpailua ei järjestetty luvulta lähtien on palkittu omakotipihojen lisäksi rivi- ja kerrostalojen, maatalojen sekä yritysten pihoja. Myös erikoisempia kohteita on ollut palkittavina, kuten leirintäalue, hautausmaa sekä sotilaskoti. Kaupungin kiinteistöt on jäävätty palkitsemisesta. Kokonaisia katuja asukkaineen on myös ollut palkittavana, kerran myös kaksi asuntoaluetta. Parvekkeitakin on huomioitu palkitsemisessa. Riihimäki julistautui vuonna 1997 Suomen pääsiäiskaupungiksi. Pääsiäispihakilpailuja järjestettiin kolme kertaa Luonto-Liitto kannustaa puolustamaan lähimetsiä Luonto-Liitto kannustaa kaikkia puolustamaan omien kaupunkiensa virkistysmetsiä. Kaupunkimetsien hoidon tavoitteena pitäisi olla luontoarvojen turvaaminen ja monimuotoisten ulkoiluympäristöjen tarjoaminen lähellä ihmisten koteja. Kaupunkimetsiä uhkaa usein hakkuiden lisäksi kaupunkirakenteen liiallinen tiivistäminen. Toisaalta kaupunkirakenteen laajeneminen lisää myös uusien virkistysmetsien tarvetta. Niitä voidaan kehittää kaupunkeja ympäröivistä talousmetsistä luopumalla liian voimakkaista hakkuista. Arvokkaimpien metsien säästäminen rakentamiselta vaatii myös metsiä käyttävien kansalaisten aktiivista osallistumista päätöksentekoon. Useat Suomen kaupungit omistavat merkittäviä määriä metsiä. Asuinalueiden sisällä tai lähellä sijaitsevat metsät ovat korvaamattoman arvokkaita virkistysalueita lähiasukkaille. Metsien luontaisen kehityksen salliminen mahdollistaa monipuolisten virkistysmetsien kehittymisen myös arvokkaiksi metsäluonnon keitaiksi. Luonto-Liitto pitää valitettavana, että useissa kaupungeissa metsien hoidosta vastaavat virkamiehet suoranaisesti pyrkivät estämään luontoarvojen tehokkaan turvaamisen kaupunkimetsissä. Kaupunkimetsien hakkuut aiheuttavat myös säännöllisin väliajoin kiistoja asukkaiden ja metsien hoidosta vastaavan virkakoneiston välillä. Kaupunkimetsien hoidossa hyvä ohjenuora on, että hakkuita tehdään vain, jos joko virkistyskäyttö tai luonto hyötyy niistä. Kaupunkilaisilla täytyy olla oikeus sellaisiin lähimetsiin, joiden päätymistä tukkipinoiksi tien varteen heidän ei tarvitse pelätä. Luonto-Liitto haluaa muistuttaa, että kuntalaisten yhteisen metsäomaisuuden käytöstä päättävät vaaleilla valittavat luottamushenkilöt.

4 4 Herajoen pohjavesialue laajeni etelään Toukokuu 2012 Kunnan metsien luontoarvoja tutkitaan Lopella Hämeen ELY-keskus päivitti huhtikuussa Riihimäen pohjavesialueiden rajauksia, jolloin Multatöyrään III luokan pohjavesialue yhdistettiin Herajoen I luokan pohjavesialueeseen. Pohjavesialueen sekä pohjaveden muodostumisalueen rajauksiin tehtiin myös joitain muutoksia. Herajoen I luokan pohjavesialueen raja kulkee nyt Mikkolankallion kohdalla olevalla kalliokynnyksellä, joka toimii vedenjakajana. Pohjavesialueet on määritetty Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä erityisiksi paikallisiksi TANKKI selvittää öljysäiliöriskit alueiksi, joilla ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi on annettu tarkennettuja määräyksiä. I luokan pohjavesialueella määräykset ovat kaikkein tiukimmat. Käytännössä suurella osalla entistä Multatöyrään aluetta jätevesien käsittelyn vaatimukset tiukentuvat. Samoin lietelannan levitystä säädellään näillä alueilla aiempaa tarkemmin. Pohjavesialueiden uudet rajaukset löydät Riihimäen kaupungin internetsivuilta: => ympäristönsuojelumääräykset => liitteet, pohjavesialueet Hausjärven jätekuljetusten järjestäminen Kiertokapulalle Kiertokapula alkaa hoitaa koko Hausjärven kunnan alueella jäteastioiden tyhjennykset. Kiertokapula on kunnan toimeksiannosta kilpailuttanut jäteyrityksiä, ja kuljetusten hoitajaksi on valittu HFT Network, jolla on partnerisuhde käytännön jätekuljetusten suorittajaan kuopiolaiseen Environetiin. Meillä on hyvät kokemukset Environetistä, joka hoitaa jo aiemmin jätekuljetukset Mäntsälässä, ja oli lisäksi kilpailutuskierroksen edullisin, kertoo Kiertokapula Oy:n hankinta- ja logistiikkainsinööri Joakim Pyttynen. Öljysäiliö saattaa näyttää tällaiselta. Jätelain mukaan kunnan vastuulle kuuluvat asumisessa syntyvät jätteet. Järjestetyn jätehuollon piiriin kuuluu Hausjärvellä lähes 4000 taloutta. Uusi tyhjennys-ja kuljetusurakka alkaa kesäkuun alussa Kiertokapula hoitaa myös Hausjärven jätehuollon asiakaspalvelun ja laskutuksen. Tiedot jäteastioista ja niiden tyhjennysväleistä on kerätty kiinteistökohtaisen kyselyn avulla. Jätetyhjennyksiin liittyviä asioita voi hoitaa Kiertokapulan asiakaspalvelun kanssa, puh tai sähköpostilla asiakaspalvelu@kiertokapula.fi Suomessa on Öljyalan palvelukeskuksen mukaan noin lämmitysöljysäiliötä, joista arviolta sijaitsee Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Lämmitysöljysäiliöt ovat suurin yksittäinen ympäristövahingon aiheuttaja myös Hämeessä, jossa vahinkoja sattuu vuosittain parisataa. Alueella onkin haettu EU-rahoitusta kaksivuotiselle öljysäiliöriskihankkeelle TANKILLE. Hankkeessa on mukana myös Riihimäki. Päätös saataneen tämän kevään aikana. TANKKI -öljysäiliöriskihankkeessa vähennetään yksityisille, yrityksille ja yhteiskunnalle aiheutuvia lämmitysöljysäiliöiden aiheuttamia terveydellisiä, ympäristöllisiä (mm. maaperä- ja pohjavesiriskejä) sekä taloudellisia riskejä Kanta- ja Päijät-Hämeessä. TANKKI -hankkeen kohderyhmiä ovat ensisijaisesti öljylämmitteisten ja öljylämmitystä käyttäneiden ja käyttävien kiinteistöjen omistajat ja haltijat sekä kunnat. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat erilaiset asiantuntijat koulutus- ja tutkimusorganisaatioissa sekä Kuva: Juha Alaluukas Pääosa Lopen kunnan omistamista metsistä on talousmetsiä. viranomais- ja asiantuntijaorganisaatioissa. Hyötyä koko yhteiskunnalle Hankkeesta hyötyvät niin säiliönomistajat, valvovat viranomaiset kuin koko yhteiskunta. Hankkeen myötä lämmitysöljysäiliöiden omistajat ja viranomaiset saavat olennaisen ja ajantasaisen tiedon säiliöiden ympäristöriskeistä. Tietämys omista velvoitteista lisääntyy, jolloin riskienhallinta paranee merkittävästi. Viranomaisten niukat resurssit voidaan kohdistaa lämmitysöljysäiliöiden osalta vaikuttavimpiin toimenpiteisiin ja tärkeimpiin kohteisiin. Hankkeen aikana laadittua öljysäiliöriskien hallintaopasta sekä uutta riskienhallintaprosessia voidaan hyödyntää laajasti. Jokaisessa hankkeeseen osallistuvassa kunnassa testataan hankkeen aikana vaih- Ympäristöministeriö on myöntänyt Lopen kunnalle METSO-rahoitusta euroa. Sillä rahalla päästään tutkimaan Lopen kunnan metsien luontoarvoja. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman METSOn tavoitteena on turvata metsäluonnon monimuotoisuuden säilyminen ja pysäyttää metsälajien uhanalaistumiskehitys. Käytännön tavoitteena on turvata Etelä-Suomen metsien suojelualueverkoston laajuus ja kattavuus. Kunnilla on tärkeä rooli METSO-ohjelman toteutuksessa. Sen vuoksi kuntia tuetaan arvokkaiden luontokohteiden löytämisessä. Ympäristöministeriöltä on voinut hakea rahoitusta inventointien toteuttamiseen. Inventoitavana lähes 600 hehtaaria Lopen kunnan yhteistyökumppanina hankkeessa on Innofor Oy, joka toteuttaa maastoinventoinnit ja tulosten raportoinnin. Tutkittavat metsäalat on rajattu siten, että pyritään löytämään laaja-alaiset suojelukohteet. Inventoitavaa metsäalaa on noin 570 toehtoisia maaperäkunnostusmenetelmiä perinteisen massanvaihdon sijaan. Testattavat menetelmät perustuvat biologiaan ja sähköosmoosiin. Näiden innovatiivisten menetelmien hyödyntämisessä ja kehittämisessä lämmitysöljyllä pilaantuneen hehtaaria. Pääasiassa keskitytään niihin kunnan metsiin, joista on olemassa metsäsuunnitelma, ellei jollakin muulla alueella ole jo tiedossa olevia luontoarvoja. Erityisesti pyritään huomioimaan olemassa olevien suojelualueiden lähellä olevat iäkkäät metsät. Maastotutkimuksia kesän aikana Maastoinventoinnit tapahtuvat tulevan kesän aikana. Raportti valmistuu lokakuun loppuun mennessä. METSO-inventoinnin tulokset eivät sinänsä velvoita Öljyvahingon vuoksi joudutaan usein kaivamaan isoja monttuja. maaperän puhdistamisessa parannetaan ekotehokkaiden ja energiapihien maaperän puhdistusmenetelmien jatkokäyttömahdollisuuksia. Hankkeella edistetään ympäristönsuojelua ja lisätään kansalaisten vastuullista ympäristöajattelua erillisen Kuva: Juha Alaluukas Kuva: lopen ympäristötoimi metsänomistajaa ryhtymään suojelualueiden perustamiseen tai muihin suojelutoimiin. Mahdolliset metsäalueiden suojelutoimet ovat vapaaehtoisia ja perustuvat metsänomistajan omaan harkintaan. Lopen kunnalle METSOinventointi tarjoaa mahdollisuuden saada aikaisempaa tarkempaa tietoa kunnan omistamien metsien luontoarvoista. Uutta tietoa voidaan hyödyntää muun muassa kunnan maankäytön suunnittelussa. Juha Viinikka suunnitelman mukaan. Ympäristötietoisuuden lisäämisellä on suora vaikutus ympäristöön kansalaisten siis minun ja sinun käyttäytymisen kautta. On myös oleellista, että ympäristövalistus saavuttaa suuren yleisön. Lulu Riikonen

5 Toukokuu 2012 Jaana Ylén ja Pasi Kuusinen muuttivat Hikiään Jaakkolanharju tarjoaa rentouttavaa hiljaisuutta Jaana Ylén ja Pasi Kuusinen ovat asuneet pian puoli vuotta Hikiän Jaakkolanharjulla. Kumpikaan ei keksi yhtään kielteistä puolta uudessa asuinpaikassa. Kehumista sen sijaan riittää runsaasti. Edes vapaapäivinä ei täältä oikein viitsi lähteä, niin hyvin viihdymme, pariskunta sanoo yhdestä suusta. He asuivat aikaisemmin rivitalossa Tuusulan Jokelassa, joka sekin oli miellyttävä paikka, rauhallinen mutta kuitenkin aika vilkas, ja jossa oli riittävän hyvät palvelut. Pikku hiljaa mieli alkoi tehdä omaa taloa. Kun tutut kuulivat suunnitelmistamme rakentaa talo Hausjärven Hikiään, sellaisia kommentteja tuli, että muutetaan keskelle ei mitään. Ensivierailulla joku tuumasi, että hyvänen aika, täällähän on ihan tiet rakennettuna, Jaana Ylén naurahtaa. Kummastelut on kuitenkin helppo oikoa. Hikiän asema ja kyläkauppa ovat melkein vieressä, Riihimäen asemalle ja kaupoille on kahdeksan kilometriä. Lyhyempi matka tästä on paremmille kaupoille kuin Jokelasta. Alun perin kaupunki oli pois suljettu uuden kodin sijaintipaikkana. Molemmilla on ollut haaveena etsiä täydellistä vastapainoa hektiselle työlle, jota Jaana tekee sairaalan päivystyksessä ja Pasi ambulanssissa. Täällä on hiljaisuus, joka rentouttaa. Työstä pääsee helposti irti. Takkapuut tontilta, luonto vieressä Joitakin muitakin alueita käytiin katsastamassa, mutta Jaakkolanharju tuli tutuksi, kun sinne oli jo eräs kaveri rakentanut. Tontti oli kohtuuhintainen ja Hausjärven kunnalta saimme erittäin hyvää ja asiantuntevaa palvelua. Maalla kun ollaan, vastauksia saa heti, käyntiaikoja ei tarvitse varata. Kaavamääräyksetkin olivat sopivan väljät. Niinpä 1600 neliön tontille alkoi nousta talo, johon päästiin muuttamaan, kun kaivurinkauhan ensimmäisestä kuopaisusta oli kulunut neljä kuukautta. Talo ostettiin avaimet käteen periaatteella. Vaikka tontin reunamilla edelleen komeilee melkoinen mäntymetsä, ja puita säästettiin, tontilta kaadettiin 150 puuta. Klapikone teki tehtävänsä, ja nyt riittää takkapuita. Ikkunasta näkyy peltoa, metsää ja kylätie. Luonto on lähellä. Tutuiksi ovat tulleet joutsenet, haukat ja pöllöt. Takapihalta löytyivät ilveksen jäljet. Peura teki selvää kotipihan kuunliljoista, ja myös hirvi on läheinen tuttu. Ketut ovat muuallakin asutuilla alueilla yleistyneet. Naapurin mukaan susiakin on joskus näillä main nähty. Teksti ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Oman tontin metsäisen reunan takaa pilkottaa peltoa, metsää ja kylätie. Harvalla tontilla on valmiina näin komeita puita, tuumaavat Jaana Ylén ja Pasi Kuusinen, joita odottavat pihatyöt. Vanhat farkut ovat saaneet uuden elämän kassina. Kierrätyskeskuksesta vinkkejä uusiotuotteisiin 5 Lamppu vanhasta puhelimesta ja salaattikulhosta? Naulakko kangaspuiden osista? Kuulostaa varmaan ihan hullulta, mutta muun muassa tällaisiin uusiotuotteisiin voit tutustua Riihimäen kierrätyskeskuksessa. Olemme tehneet myyntiin paljon erilaisia tuotteita, joiden valmistamiseen on käytetty materiaalina jos jonkinlaista pois heitettyä tavaraa. Samalla tuomme mallikappaleiden avulla esille ideoita, joita asiakkaat voisivat toteuttaa itse kotona. Täällä ilmaiseksi tarjolla olevien kirjojen kansista on tehty peilinkehyksiä, ja joku asiakas ottikin jo mallia ja kertoi tekevänsä itse samanlaisia. Vie oma ideasi näytteille! Toivoisimme, että asiakkaat toisivat meille näytteille omia luomuksiaan, joko kuvana tai ihan oikeana esineenä. Vastaanottaisimme niitä joko omaksi tai lainaksi ja samalla saisimme uusia ideoita kaikelle kansalle jaettavaksi. Joskus asiakkaat ovat tuoneet näytille kahvipussikasseja, ja nyt näytillä on myös asiakkaan lahjoittama ylijäämätapettipaloista tehty oviverho. Aina ei tarvitse hankkia uutta materiaalia, jos haluaa nikkaroida jotakin omilla käsillään Tule meille penkomaan ja tutkimaan mitä meiltä löytyy. Samalla saat vinkit mukaan kotiin vietäväksi. Missä ja milloin? Riihimäen kierrätyskeskus löytyy Mattilan pienteollisuusalueelta osoitteesta Kylänraitti 7. Se on avoinna vielä toukokuun ajan ti, to, pe 10-17, ke ja la Maanantaina se on suljettu. Kesä-elokuussa aukioloajat ovat: ma-pe 10-17, la suljettu. Teksti ja kuva: Jyri Lindblom Kirjoittaja on Riihimäen kaupungin kierrätyskeskusvastaava. Ryttylässä kyläkävelyllä keskusteltiin ProAgrian maisemasuunnittelijan Auli Hirvosen johdolla muun muassa maiseman kohokohtien esilletuomisesta. Hausjärvellä, Lopella ja Riihimäen maaseutualueella on maaliskuussa alkanut uusi maaseudun kehittämishanke KyKyä. Nimilyhenne tulee sanoista Kylät ja kunta yhdessä älykkäästi. Tavoitteena on yhdistysten osaamisen tukeminen, viestinnän tehostaminen ja asumisviihtyvyyden sekä henkisen hyvinvoinnin edistäminen. Hanke kestää vuoden Kuva: Anneli Vähätalo 2013 loppuun. Kysymyksessä on Emo ry:n rahoittama Leader-hanke, jonka kustannusarvio on euroa ja omarahoitusosuus euroa. Yleishyödyllisen kehittämishankkeen tuki, 90 prosenttia, tulee EU:lta, valtiolta ja kunnilta. Kohderyhminä ovat kyläja asukasyhdistykset, maaja kotitalousseurat, työväen-, pienviljelijäin- ja kotiseutuyhdistykset, nuorisoseurat, Kylät ja kunta yhdessä älykkäästi KyKyä ja viihtyvyyttä kyliin asukkaat, kunnat ja verkostokumppanit. Samalla alueella on juuri päättynyt Toimeliaat kylät hanke, jossa päästiin hienosti yli tavoitteen, kertoo kyläkehittäjä Anneli Vähätalo. Sen puitteissa tehtiin muun muassa kyläsuunnitelmia, keksittiin uusia tapoja toimia, otettiin käyttöön sosiaalista mediaa, tehtiin kotisivuja, järjestettiin kyläilta, saunailta, vappubrunssi ja kyykkäilta. Tukea osaamiseen ja viestintään Uusi hanke koetaan tärkeäksi sekä kuntien että kylien ilmapiirille. kylä-, asukas- ja yhdistystoimijoita on tuettava toiminnan kehittämisessä ja paikallisuuden säilyttämisessä sekä lisättävä toiminnan tunnettuutta ja sen kautta toiminnan arvostusta, Vähätalo sanoo. Tavoitteena on lisätä tietotaitoa esimerkiksi kehittämisja rahoitusmahdollisuuksissa ja viestinnässä. Osaamista tarvitaan myös pitkäjänteisen toiminnan kehittämisessä ja suunnittelussa sekä hallinnossa. Työlistalla on lisäksi paikallistoiminnan tiedotuksen, markkinoinnin ja tunnettavuuden lisääminen sekä yhteistyön ja vuorovaikutuksen edistäminen. Loppujen lopuksi kaikki tähtää asumisviihtyvyyden ja henkisen hyvinvoinnin edistämiseen. Hankkeen tavoitteena on tukea asukkaiden ja järjestöjen toimenpiteitä, jotka vaikuttavat asumisviihtyvyyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Anneli Vähätalo listaa toimenpiteitä, joita on odotettavissa. Listalla ovat muun muassa kylä-, asukas-, tupa- ja kotiseutuillat, teema- ja asiantuntijatilaisuudet, seminaarit, kurssit, opintoretket, kyläkävelyt sekä maisema- ja ympäritötalkoot. Kylätoiminnan kotisivusto ja Kotikylä-lehti palvelevat viestintää ja seudun yhdistysten kulttuuri- ja tapahtu matarjonnan markkinointia. Hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Vähätalo lupaa neuvontaa ja apua tilaisuuksien toteuttamisessa. Asumiseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyen hankkeen aikana järjestetään tilaisuuksia, joiden tavoite on mm. hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tunteen lisääminen. Kyläsuunnitelmien päivittämisen yhteydessä pyritään tekemään myös kylälle turvallisuussuunnitelma. Anneli Vähätalo uskoo, että KyKyä-hankkeen seurauksena kylä-, yhdistys- ja asukastoiminta sekä kotiseututyö aktivoituvat ja kehittämistarpeita toteutetaan, paikallistoiminta vahvistuu, toiminnan uskottavuus, arvostus ja merkitys kasvavat. Tärkeitä tavoitteita ovat paikallistoimijoiden, kuntien, kaupungin, viranomaisten ja rahoittajien lisääntynyt yhteistyö sekä paikallistoimijoiden nykyisestä kehittynyt sisäinen tiedottaminen ja ulkoinen markkinointi. Hankkeen ohjausryhmässä toimivat puheenjohtajana Mika Ågren (Monnin kyläyhdistys) ja varapuheenjohtajana Kaisa Tuominen (Läyliäisten ky). Jäsenet ovat Markus Peevo, Jyrki Käki, Eeva Pyhälammi, Heini Ristavaara, Elina Leppänen (Hämeen kylät ry), Esko Pietari (EMO ry) ja Ari Lindqvist (Ely-keskus, Häme) Urpu-Kaarina Yli-Laurila

6 6 Arolammin rantaa kiertävät eri kasvillisuusvyöhykkeet. Riihimäen arvokkaat luontokohteet kartoitettiin ympäristönsuojeluyksikön tilauksesta kesällä Suurin osa alueista oli inventoitu edellisen kerran vuosina 1991 ja Kartoituksissa päähuomio kiinnitettiin kasvilajistoon ja kasvillisuustyyppeihin. Kartoituksen käytännön työn teki biologi Antti Hovi Helsingin yliopiston koulutusja kehittämiskeskus Palmeniasta. Etelä-Suomen oloihin Riihimäellä on melko paljon ja monipuolisesti suoalueita. Kallioiden osalta harvinainen kivilaji, gabro, on hyvin edustettuna. Metsistä kuusivaltaiset, Riihimäen ilmastostrategia kansissa Riihimäen ilmastostrategia 2020 Kohti hiilineutraalia Riihimäkeä hyväksyttiin syksyllä 2011 ja se löytyy Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelun kotisivun oikeasta valikosta. Ilmastostrategia käsittää ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja sopeutumisen ja sisältää kuvassa esitetyt kahdeksan teemaa. Ilmastostrategiaan on koottu keinoja, joilla vähennetään Riihimäen alueella muodostuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja hillitään ilmaston muuttumista ja sen aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia. Mukana ovat toiminnot, jotka kuuluvat kaupungin omaan toimivaltaan tai ohjaukseen ja joihin kaupunki voi välillisesti vaikuttaa ja joista syntyy eniten kasvihuonekaasupäästöjä Riihimäellä. Kaupungin hallintokuntien ja -yhtiöiden lisäksi ilmastostrategiassa ovat mukana alueen lämmöntuottajat ja jäteyhtiö. Riihimäen ilmastostrategia on toimenpideohjelma, johon on koottu kaupungin ja mukana olevien yhtiöiden teemoihin liittyvät noin sata toimenpidettä mittareineen ja vastuutahoineen. Strategiaan sisältyy myös kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma. Strategiassa ei ole suoraan kuntalaisille vastuutettu toimenpiteitä, mutta vähennystavoitteeseen pääseminen edellyttää asukkaiden aktiivista oman energiankäytön tehostamista ja kasvihuonekaasupäästöjä vähentävää toimintaa. Kuntalainen voi vaikuttaa Me kaikki teemme joka päivä valintoja, jotka vaikuttavat energiankäyttöön kotona, töissä ja vapaa-aikana. Päätöksiin vaikuttavat asenne, käyttötottumukset ja mieltymykset. Tehoa energiankäyttöön ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen saamme, kun oivallamme oman osuutemme ja vältämme turhaa kulutusta. Energiatehokkuuden ei tarvitse rajoittaa elämää, energiaa tu- lehtomaiset kankaat ovat yleisimpiä, mutta metsiä esiintyy karuista kankaista reheviin lehtoihin asti. Lehmusmetsiköitä on runsaasti ja jopa pähkinäpensaikkoja esiintyy Riihimäellä. Lehtojen osuus metsämaasta on yli 30 prosenttia. Perinnebiotooppeja ei Riihimäeltä juuri löydy. Netistä tarkkaa tietoa Inventointien pohjalta on valmistunut Riihimäen luontokohteita esittelevä opas, joka löytyy sähköisenä ympäristönsuojeluyksikön internet-sivuilta osoitteesta ympäristo, kohdasta luonnonsuojelu. lee vaan käyttää järkevästi. Kotien energiankäytöstä jopa puolet kuluu lämmitykseen, kolmannes sähkölaitteisiin ja valaistukseen ja viidennes veden lämmitykseen. Kerrostalossakin noin 40 prosenttia vastikkeesta kuuluu energiaan ja veteen. Jokainen perheenjäsen voi tehdä oman osuutensa kodin energiankulutuksen vähentämisessä yksinkertaisilla teoilla esim. sammuttamalla tarpeettomat valot ja laitteet, säätämällä lämpötilan kohdalleen, tuulettamalla pikaisesti ristivedolla ja käyttämällä vettä harkiten. Oppaaseen on valittu edustava otos Riihimäen arvokkaista luontokohteista. Kohteet on järjestetty luontotyyppien mukaan: rannat ja pienvedet, suot, metsät, kalliot ja harjut sekä niityt ja perinnebiotoopit. Metsäkohteisiin sisältyy kangasmetsien ja lehtomaisten kankaiden lisäksi usein myös lehtoja sekä soista pienialaisia rämeitä ja korpia. Kaikki kohteet ovat kasvistoltaan arvokkaita, mutta osalla kohteista on myös arvoa kallio- tai harjumuodostumina. Osa kohteista on myös linnustollisesti tai vesistöllisesti arvokkaita. Oppaaseen sisältyy myös Riihimäen kartta, johon kohteiden sijainti on merkitty numeroin. Oppaassa esitellään lyhyesti mm. Vahteriston ja Vatsian jo rauhoitetut luonnonsuojelualueet sekä maakuntakaavan vielä rauhoittamattomat suojelualueet Hatlamminsuo ja Arolammi. Vatsian luonnonsuojelualue Suolijärven pohjoisrannalla sijaitseva Vatsian luonnonsuojelualue koostuu kallioista, joiden rinteillä on nuokkuhelmikkä-linnunhernetyypin kuivaa lehtoa ja alarinteillä imikkä-lehtoorvokkityypin ja sinivuokkokäenkaalityypin tuoreita lehtoja. Puusto on vanhaa. Rinteillä kasvaa paikoitellen runsaastikin haapaa sekä koivua, pihlajia ja harmaaleppää, rannoilla myös tervaleppää. Rannat ovat maisemallisesti arvokkaita. Hatlamminsuo Hatlamminsuo on laaja, suurelta osin luonnontilai- Toukokuu 2012 Tuore opas Riihimäen arvokkaista luontokohteista Lyhytkorsinevaa Hatlamminsuon allikoiden ympärillä, heti luontopolun koillispuolella. nen keidassuo, joka sijaitsee osin Hausjärven puolella. Valtaosin suo on mäntyvaltaista rämettä. Reunoilla on kuusivaltaisia korpia. Suon lounaisosaa kiertävät pitkospuut ja luontopolun opastaulut. Vallitsevat kasvillisuustyypit ovat isovarpuräme ja tupasvillaräme. Arvokkaimpia kasvillisuustyyppejä ovat lyhytkorsinevalaikut, allikot ja reunoilla mustikka- sekä ruoho- ja heinäkorvet. Arolammi Vantaanjoen laajentumana syntynyt rehevä ja umpeen kasvava Arolammi on peltojen ympäröimä kosteikko. Alue on merkittävä vesi- ja rantalinnuston pesintä- ja ruokailupaikka. Lammen vesikasveja on niitetty usean vuoden ajan. Teksti: Elina Mäenpää Kuvat: Antti Hovi Orava ei välttämättä innostu uusista vieraista luonnonsuojelualueelle, vaan ääntelee närkästyneenä häiriöstä

7 Toukokuu 2012 Hävitä vaaralliset jätteet oikein! Jotkut meistä eivät vieläkään tiedä, miten vaarallisten jätteiden kanssa tulisi toimia, tai he eivät jostakin muusta syystä tuo vaarallisia jätteitä niille kuuluvaan keräykseen. Pieni mutta vaarallinen kampanja yrittää kasvattaa ihmisten tietoa varallisista jätteistä, joita ennen nimitettiin ongelmajätteiksi. Kampanja on suunnattu kuluttajille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille. Kampanjan päätavoite on kannustaa ihmisiä lajittelemaan ja palauttamaan vaaralliset jätteet oikein. Lisäksi tavoitteena on estää viemäriverkostoihin ja vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta. Kampanja näkyy muun muassa netissä, radiossa ja apteekeissa. Kiertokapula on lähettänyt kaikille toimialueensa yläasteille ja lukioille kampanjan julistemateriaalit. Lisäksi vaaralliset jätteet ovat teemana Kiertokapulan kesätapahtumissa. Syksyllä kampanjan puitteissa tehdään lähinnä yläaste-, lukio- ja ammattioppilaitosikäisille nettiin opetusvideo. Kampanjan ovat koonneet Jätelaitosyhdistys jäsenlaitoksineen, Vesilaitosyhdistys ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Riihimäen Vesi jakaa materiaalia Riihimäen alueella toimiville pienyrityksille. Kohteina ovat autokorjaamot, pesulat, lääkäriasemat ja muut terveydenhuoltoalalla toimivat yritykset. Ongelmajätteellä on uusi nimi Aiemmin vaarallisia jätteitä on nimitetty ongelmajätteiksi. Uusi termi kuvaa paremmin asiaa. Vaarallinen Kinturinmäen maankaatopaikka Kinturinmäen maankaatopaikalla osoitteessa Kinturinkuja 1 otetaan maksutjäte voi aiheuttaa väärässä paikassa jo pieninä määrinä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kotien tavallisimpia vaarallisia jätteitä ovat lääkejätteet, osa paristoista ja ladattavat akut, ajoneuvoakut, energiansäästölamput ja loisteputket, maalijätteet, liuottimet, lakat ja jäteöljyt. Kotitalouksien vaarallisia jätteitä voi tuoda maksutta keräykseen ympäri vuoden. 7 Koko maan keräyspaikat löytyvät osoitteesta www. kierratys.info Paristot voi palauttaa niitä myyviin kauppoihin. Vanhoja lääkkeitä alueellamme ottavat vastaan Lopen Apteekki, Oitin Apteekki ja Riihimäellä Aurinko Apteekki. Lisätietoa vaarallisista jätteistä saa sivulta Luontaistuotteet voi hävittää sekajätteen mukana, käyttämättömät lääkkeet on palautettava apteekkiin tai vaarallisten jätteiden vastaanottopisteisiin. Kotien ja mökkien lääkekaapit kuntoon Kotien ja mökkien lääkekaapit sekä autojen ensiapupakkaukset on hyvä tarkistaa vähintään kerran vuodessa. Tällöin huomaa helposti valikoiman puutteen, ja samalla vanhentuneet, pilaantuneet tai käyttämättä jääneet lääkkeet tulee siivottua pois. Lääkejätteen vastaanottopaikat Lääkkeet ovat vaarallisia jätteitä eli entisiä ongelmajätteitä, eikä niitä saa missään nimessä laittaa talousjätteen sekaan tai viemäriin. Kotitaloudet voivat toimittaa lääkkeet maksutta useimpiin apteekkeihin, kuntien omiin vaarallisen jätteen vastaanottopisteisiin, kiertäviin vaarallisten jätteiden keräyksiin tai Kapulan jätteidenkäsittelyalueelle. Keräyspaikoista lääkejätteet toimitetaan edelleen turvalliseen loppukäsittelyyn Ekokemille. Vastaanottopisteiden aukioloajat ja yhteystiedot löydät oman kuntasi tai Kiertokapulan internetsivuilta. Palautusohjeet ja lajittelu Jatkokäsittelyn onnistumiseksi ja turvallisuuden takaamiseksi lääkejätteet on lajiteltava seuraavasti: l Läpipainopakkauksissa olevat pillerit alkuperäispakkauksissa ilman pahvikäärettä l Irralliset pillerit ja muut kiinteät lääkejätteet läpinäkyvässä pussissa l Voiteet ja nestemäiset lääkkeet alkuperäispakkauksissa l Jodipitoiset lääkkeet (Jodix, Betadine, Iodosorb) erillään muusta lääkejätteestä, omissa pakkauksissaan l Elohopeakuumemittarit erillään (särkynyt mittari tiiviissä purkissa tai pullossa, helmeilevä elohopea on tärkeää saada talteen!) l Ruiskut ja neulat erillään esim. suljetussa muovipullossa l Pakkauksista tulee tietoturvasyistä poistaa potilastietoja koskevat osat ennen palautusta. Digitaaliset kuumemittarit voi toimittaa sähkö- ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila elektroniikkaromun keräykseen. Pakkaukset, kuten lasipurkit ja pahvikuoret voidaan lajitella lasin- ja pahvinkeräykseen. Eläinten vanhentuneet tai tarpeettomat lääkkeet käsitellään aivan samalla tavoin kuin ihmisten lääkkeet. Sen sijaan luontaistuotteet sekä apteekista ostetut elintarvikkeet, ravintovalmisteet ja vitamiinit eivät ole lääkejätettä, vaan ne voidaan hävittää sekajätteen mukana. Älä laske lääkkeitä luontoon Suurin osa suomalaisista huolehtii lääkkeiden asianmukaisesta hävittämisestä. Kuitenkin joka viidenneltä vanhentuneet lääkkeet päätyvät roskikseen tai viemäriin. Jo pienikin määrä väärin hävitettyä lääkejätettä voi aiheuttaa vakavia haittoja. Roskalaatikoista lääkkeet voivat päätyä vääriin käsiin tai ympäristöön aiheuttaen haittoja ihmisille, eläimille ja luonnolle. Viemäriin kaadetut lääkkeet ovat haitaksi vesistöille ja jäteveden puhdistukselle. Lähde: Kiertokapula Oy Mitä tehdä puutarhajätteille? Oma hyödyntäminen Puutarhajätteen voi kompostoida esimerkiksi lautarakenteisessa kehikossa. Sen sijaan talousjätteelle on oltava lämpö- ja jyrsijäeristetty kompostori. Kompostoinnista ei saa aiheutua haittaa naapureille tai ympäristölle. Kompostointiohjeita saa mm. kuntien ympäristönsuojeluyksiköistä ja Kiertokapulasta. Silputun puutarhajätteen voi käyttää myös katteena tai mökin ulkohuussin kuivikkeena. Kunnan tai kenen muunkaan maalle ei jätteitä saa kipata. Avopoltto Puutarhajätteiden avopoltto on vähäisessä määrin sallittu taaja-asutusalueen ulkopuolella. Poltosta ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa naapureille tai ympäristölle. Taaja-asutusalueella avopoltto on kielletty. Kiertokapula Kiertokapulan jätteiden käsittelyalueille puutarhajätettä voi viedä maanantaista perjantaihin klo 7-19, toukokuussa myös lauantaisin klo Haravointijäte ja risut on lajiteltava omiin kasoihinsa ja muovisäkit poistettava. Puutarhajätteestä veloitetaan 7 euroa/kuorma. Lisätietoja Kiertokapulan neuvontapalveluista, puh Riihimäki kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila ta vastaan haravointijätettä (lehtiä ja ruohonleikkuujätettä). Oksia ja risuja ei oteta vastaan. Maankaatopaikka on avoinna ma to klo 7 16 ja pe klo Lisätietoja puh Järjestetty jätteenkuljetus Riihimäellä kiinteistökohtaisessa keräyksessä haravointijäte voidaan pakata enintään 15 kg painavaan säkkiin ja sijoittaa jäteastian viereen kuljetusta varten. Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa peritään jäteastian ulkopuolelle jätetyistä pusseista taksan mukaisen irtojätemaksu. Suuremmat erät on kuljetettava itse. Puutarhajätettä ei saa laittaa biojäteastiaan. Hausjärvi Oitin maankaatopaikka: Kisällintie, Oitti Aukioloaika ma to ja pe Keväisin ja syksyisin avoinna kahtena lauantaina erikseen ilmoitettavina päivinä. Loppi Jokiniemen maankaatopaikka: Puutarhajätettä, risuja ja oksia otetaan vastaan Lopen kunnan maankaatopaikalle, joka sijaitsee Niittypellontien päässä Jokiniemessä, Kantatie 54:n pohjoispuolella. Puutarhajätteen (myös oksat ja risut) viemisestä tulee sopia Lopen kunnan teknisen toimen kanssa kunnantalolla (osoite Yhdystie 5), josta saa ohjeet ja puomin avaimen. Avain palautetaan tekniseen toimeen.

8 8 Toukokuu 2012 Tomin mökkipuuhia kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Ristikko: Auto hurahti pienen hirsimökin pihaan. Tomi kurkisti ulos auton ikkunasta ja hypähti kirkkaaseen auringonpaisteeseen reppu kädessään. Äiti!, hän huusi ja juoksi hiekka-aukion yli mökin ovelle. Missä me nukutaan? Äiti hymyili Tomille astuessaan itsekin ulos autosta. Tuolla, hän tokaisi osoittaen mökkiä. Tomi heitti reppunsa nopeasti mökin kuistille ja päätti lähteä tutkimaan pihaa; mökki oli ahdas ja hämärä. Piha oli paljon suurempi kuin mökki, kai siinä olisi jotain tutkittavaa, hän totesi ja käveli rantaan. Rannassa ei ollut vielä laituria, mutta rantakivet sopivat yhtä hyvin kävelyyn. Sileillä kivillä kävellessään Tomi näki vilahduksia hopeakylkisistä kaloista, jotka etsivät hyönteisiä pinnan tuntumassa. Aurinko kipusi hitaasti ylöspäin taivaalla, ja Tomi oli tutkinut koko mökkipihan jo kauan ennen kuin päivä oli edes puolessa. Keksimättä mitään tekemistä hän kävi selälleen tuoksuvalle, tummanvihreälle nurmikolle. Ei kestänyt pitkään, ennen kuin Tomi huomasi viereisen puun oksalla pienen linnun. Se hyppelehti oksalta toiselle, sukelteli toisinaan häntä kohden ja sirkutti iloisesti. Katseltuaan hetken lintua Tomi nousi ja haki mökistä jotain; kourallisen pieniä siemeniä. Hän asetti muutaman nurmikolle kauemmas itsestään ja tuijotti lintua. Sekin oli varmasti huomannut siemenet. Varovasti lintu pyrähti maahan, katseli hetken mietteliäästi siemeniä ja nappasi yhden suuhunsa. Tomi hymyili ja nousi varoen ylös, ettei olisi häirinnyt lintua. Isä, hän sanoi löydettyään isänsä mökistä lukemasta lehteä, autatko minua tekemään linnunpöntön? Linnunpöntön? isä ihmetteli, mutta nousi sohvalta ja lähti ulos etsimään laudanpätkiä Tomin kanssa. Yhdessä he sahasivat laudat sopivan mittaisiksi ja Tomi naulasi palaset yhteen isän työkalupakista löytyneillä nauloilla. Kun linnunpönttö oli valmis, isä sanoi: Se on hieno. Eikö se pitäisi ripustaa nyt puuhun? Tomi ja isä veivät linnunpöntön yhdessä saman puun luo, jossa Tomi oli linnun nähnyt, ja isä sitoi pöntön tarpeeksi korkealle, etteivät eläimet voisi ylettää siihen maasta. Kun pönttö oli kiinnitetty, Tomi, äiti ja isä tulivat mökin terassille katsomaan, mitä seuraavaksi tapahtuisi. Pian he huomasivatkin linnun puun oksalla. Se kierteli linnunpönttöä, sirkutti ja katseli sitä ihmeissään. Pian se kuitenkin uskaltautui kurkistamaan sisälle uuteen asumukseensa ja ryhtyi tyytyväisenä etsimään heinää, lehtiä ja muuta pehmeä sen pohjalle. Tomi oli iloinen. Lintu jäisi varmasti asumaan linnunpönttöön pitkäksi aikaa. Täytä ristikon vaakarivit tarinasta löytyvillä sanoilla, jolloin tummennetulle pystyriville muodostuu tutun linnun nimi. Sanni 1. Kuka tuli vanhempien kanssa kesänviettoon? 2. Tapahtumapaikka 3. Missä näkyi kaloja? 4. Linnun ruokaa 5. Mikä eläin sai kodin? 6. Millainen kodista tuli? 7. Pikkuinen asumus korkealla puussa Lähetä vastauksesi mennessä osoitteella: Hausjärven kunta, Ympäristösihteeri, Keskustie 2-4, Oitti. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan palkintoja. Syksyn ristikon oikea ratkaisu oli SOIDINÄÄNI, ja vastauksia tuli 24. Arpaonni suosi seuraavia: Ossi Kalliomäki, Karan koulun 1lk. Oskar Lahtinen, Riihimäki Suunto-kompassit on toimitettu ristikkokisan voittajille. Onnea! Vastaa, voit voittaa Oletko nähnyt ilveksen? Ilves on Kanta-Hämeen maakuntaeläin, kotoinen laji, jota tosin sen elintapojen johdosta tapaa luonnossa harvoin. Talvella sen paljastavat lähinnä lumeen jääneet jäljet. Ilveksen pyynti herättää suuria tunteita. Metsästäjät ovat herttaisen tupsukorvan luonteesta eri mieltä kuin suuri yleisö. Seudun ilveksistä on viime kuukausina ollut kovasti monenlaista keskustelua. Metsästäjät eivät pidä siitä, että ilves verottaa muun muassa peurakantoja. Erityisesti pienikokoinen kuusipeura on sen mieleen. Myös jänikset maistuvat ilvekselle. Lopella ilves aiheutti toukokuun alussa ison koiran kuoleman. Helmikuun lopussa päättyneellä jahtikaudella Etelä- Hämeessä ammuttiin 15 ilvestä. Alueella elää tuoreen suurpetolaskennan mukaan noin 60 ilvestä. Kerro ilveskokemuksesi ja voita! Onko sinulla tai kavereillasi omakohtaisia kokemuk- Tämä ilves elää Ähtärin eläintarhassa. sia ilveksestä? Kerro niistä, julkaisemme niitä syyskuun lopulla ilmestyvässä seuraavassa Ekokaaressa. Lähetä vastauksesi osoitteella: Ekokaari/Yli-Laurila, Hämeenkatu 3 B 12, Riihimäki tai sähköpostilla urpu.ylilaurila(at) kolumbus.fi Arvomme vastaajien kesken Suomen Luonnon vuosikerran, jonka arvo on 73 euroa. Kuva Tarja Heikkonen Ilves (Lynx lynx) on Suomessa ainoa luonnonvarainen kissaeläin. Se liikkuu enimmäkseen hämärässä ja öisin. Ravinnokseen se saalistaa erityisesti jäniksiä ja kanalintuja mutta myös isompia nisäkkäitä, kuten valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita. Ilveskannan kooksi Suomessa arvioidaan nykyään noin yksilöä. Ilves on Suomen runsaslukuisin suurpeto. Ilveksen ruumiin pituus on noin cm ja paino kg. Uros on jonkin verran naarasta suurempi. Lyhyt häntä ja tupsut korvien päissä ovat ilveksen tärkeimmät tuntomerkit. Ilveksen silmät ovat lähes samankokoiset kuin ihmisellä. Turkin väri on harmaantai punertavanruskea. Yleensä turkissa on myös tummia täpliä tai juovia, jotka erottuvat parhaiten jaloissa. Ilveksellä on suuret tassut, ja sen jäljet voi sekoittaa suden tai ahman jälkiin.

9 Toukokuu 2012 Riihimäen katupäällikkö Maija Salonen: Vanhoissa kaduissa riittää korjaamista Meillä on vanhojen katujen korjausvelkaa. Tekninen lautakunta on myöntänyt määrärahoja korjauksiin aika maltillisella budjetilla. Edessä on suuri työsarka, sanoo Riihimäen uusi katupäällikkö, tien- ja vesirakennusinsinööri Maija Salonen. Hän astui virkaansa aprillipäivänä mahtavan lumisateen saattelemana. Salosen mukaan ensin on selvitettävä, mikä tilanne ihan oikeasti on. Sitten on asetettava korjauskohteet tärkeysjärjestykseen ja hinnoiteltava hankkeet. Toivon, että lautakunnalta saadaan lisää määrärahoja korjausvelan kiinni saamiseksi. Uudet kadut mallikkaita Mutta ei Riihimäen katurintamalla läheskään kaikki ole huonosti. Uusilla alueilla kadunrakentaminen on toteutettu mallikkaasti. Maija Salosta ilahduttaa myös se, että vanhojenkin katujen turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota. Hän on liikenneympyröiden kannattaja, hänen mielestään ympyrät ohjaavat paremmin liikennettä kuin töyssy tai muu hidaste. Kuva: Paula Sidoroff-Eskelin Lotta Kölli tuli Hausjärvelle. Uusista asemakaava-alueista on perinteisesti tehty pienoismalli. Nyt atk on tullut tilalle. Varastossa on kuitenkin useitakin pienoismalleja, jotka Maija Salosen mielestä voitaisiin ripustaa näytteille kuten tämä Vehmaan alueen pienoismalli. Myös kevyen liikenteen raitteja on ilahduttavan runsaasti, ja kaupunki on kovin vihreä. Ihan ensimmäisenä on työlistalla jo aloitetun Torikadun saneerauksen jatkaminen, jonka jälkeen ovat vuorossa nykyisen Lopentien kiertoliittymän kevyen liikenteen turvallisuutta parantavat korjaustoimenpiteet. Maija Salonen sanoo pääsevänsä vähitellen kartalle. Se on tapahtunut parhaiten katuja kulkien ja katu- ja puistoyksikön kokouksiin osaa ottaen. Hänen alaisenaan on 71 katu- ja puistoyksikön ihmistä, joiden tehtäviä ovat katujen suunnittelu, rakennuttaminen ja rakentaminen sekä kunnossapito. Yksikköön kuuluvat lisäksi puistotoimi, varikko ja sähkötoimi sekä joukkoliikenteestä ja jätehuollosta vastaavat toimet. Riihimäelle voisi vaikka muuttaa Maija Salonen tuli Riihimäelle Liikennevirastosta, liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa toimivasta keskusvirastosta, joka muodostui, kun liikennehallinnon kolme väylävirastoa, Ratahallintokeskus, Merenkulkulaitos ja Tiehallinto yhdistettiin pari vuotta sitten. Salonen asuu Järvenpäässä Riihimäellä opiskelevan aikuisen poikansa kanssa ja kulkee töissä junalla. Riihimäki on ollut hänelle myönteinen yllätys, ei mikään nukkumalähiö vaan ihan kaupungin näköinen paikka. Tänne muuttaminen ei ole ollenkaan pois suljettu, hän tuumaa. Vapaa-ajasta suurimman ajan vievät kaksi emäntänsä mukaan tuhatrotuista, mutta lähinnä kromfohrländerin näköistä koiraa, joiden väritys tosin hämää. Kun oikea kromfohrländer on ruskeavalkoinen, Salosen koirat ovat musta-valkoisia. Ristiinan mökki houkuttelee lomailemaan ja omakotitalossa on aina voikukkien kitkemistä ja laattojen harjaamista. Kunto pysyy yllä uimalla ja voimistelemalla. Reissaamassa, teatterissa ja muissa kulttuuritapahtumissa Maija Salonen käy muun muassa entisten työkaverien kanssa. Teksti ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Hausjärvellä uusi ympäristösihteeri Hausjärven kunnan ympäristösihteerinä aloitti lokakuun puolivälissä Lotta Kölli. Lotta valmistui kesällä 2011 diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Yliopisto-opintoja edelsivät ympäristöteknologian AMK-opinnot Hämeenlinnassa. Työ Hausjärven kunnan ympäristösihteerinä on ollut mielenkiintoista ja haastavaa. Mukavat työtoverit ovat auttaneet sopeutumisessa uuteen työpaikkaan, Lotta tuumaa. Työtehtäviä ja kysymyksiä on ollut laidasta laitaan, eikä työpäiviä juurikaan voi suunnitella ennakolta. Kunta ei ollut Lotalla entuudestaan tuttu ja edelleenkin tarkastuksille suunnistetaan usein kartan kanssa. Lotta asuu Hollolassa ja viettää vapaa-aikaansa paljon liikunnan parissa. Illat kuluvat lenkkeillen, ryhmäliikuntatunneilla sekä jalkapallokentällä. Työelämän tutustumisviikko ympäristönsuojeluyksikössä Viikon tet- eli työelämään tutustumisviikkoni Riihimäen ympäristönsuojeluyksikössä alkaa olla lopuillaan. Täytyy myöntää, että astuessani ensimmäisen kerran yksikön ovesta minulla ei ollut aavistustakaan siitä, mitä tuleva viikko pitäisi sisällään. En tiennyt, millaisia ihmisiä yksikössä työskentelee, mitä he tekevät ja ennen kaikkea en tiennyt, mitä itse tekisin. Istuisin tuoliin kahlittuna pänttäämässä ulkoa Suomen linnustoa? Lajittelisin jätteitä takapihalla? Riihimäellä ympäristönsuojeluyksikön pääasiallisena tehtävänä on huolehtia kaupungin toiminnan ympäristöystävällisyydestä, ympäristöön liittyvän lainsäädännön toteutumisesta erilaisilla rakennuksilla, yrityksillä ja yhtiöillä sekä ylipäänsä huolehtia Riihimäen ympäristön siistiydestä erilaisin projektein ja esimerkiksi lasten luontopolkujen muodossa. Yksikkö tarjoaa myös kattavasti ja tarkasti tietoa Riihimäen seudun ympäristön voinnista. Päädyin hakemaan tetpaikkaa ympäristönsuojeluyksiköstä lähinnä sattumalta; törmäsin koko ympäristönsuojelu-yksikkö -sanahirviöönkin vasta puhelinluettelon sivuilla. Omien kiinnostuksenkohteideni ja mahdollisen uravalinnan kautta toivoin, että löytäisin työharjoittelupaikakseni edes etäisesti ympäristöä sivuavan työpaikan. Enkä voi vieläkään olla paikkaani muuta kuin tyytyväinen. Sain viikon aikana työntekijöiltä paljon kiinnostavaa ja hyödyllistä tietoa alasta. Ja kukapa olisi päässyt vakoilemaan, miten kunta huolehtii kaikille alueen asukkaille näinkin tärkeästä ja pysyvästi ajankohtaisesta asiasta? Pääsin myös tutustumaan Riihimäen kierrätyskeskukseen, jossa opin lisää ympäristönsuojelun käytännönläheisemmästä puolesta, kestävästä kehityksestä ja kunnan asukkaille tarjoamasta mahdollisuudesta toteuttaa sitä entistä monipuolisemmin. Tämän ympäristönsuojeluyksikölle omistetun ylistyspuheen jälkeen on varmaan selvää, mitä aion seuraavaksi sanoa: voin hyvin suositella yksikköä jokaiselle, joka on kiinnostunut aiheesta ja jak- saa myös pysyä siitä kiinnostuneena koko viikon pituisen tehokurssin ajan. Toivon, että ympäristöön ja sen puolesta vaikuttamiseen löytyy jatkossakin innostusta. Sanni Heino Kuva: Elina Mäenpää Sanni Heinon työelämään tutustumisviikko oli alkuvuodesta Riihimäen seurakunnan kesä n Kaikille avoin saunailta kesällä keskiviikkoisin ( ) Hirvijärven leirikeskuksessa klo Kahvio. n Keskuskirkko avoinna kesällä tutustumista ja hiljentymistä varten ma - pe klo Päivystäjä paikalla. n Kesäkirkkoon Messu Keskuskirkossa sunnuntaisin klo 10. Iltakirkko Kappelikirkossa/hautausmaalla sunnuntaisin klo 18 (kesä-elokuu). n Kesäkahvila Senioriseisake kesätorstaisin klo Liiterin edessä (ulkona), Temppelikatu 11. Alkuhartaus klo 13, kahvit ja vapaamuotoista ohjelmaa. Vapaaehtoinen kahviraha yhteisvastuun hyväksi. n Kesäkonsertti su 3.6. klo 18, Kappelikirkko, esiintyvät pastorit Tanja Koskela ja Pauliina Kivivuori sekä Matti Löytty ja Konsta Mönkkönen. n Urkukonsertti ti klo 19, Keskuskirkko, ranskalainen urkutaiteilija Fabrice Pitrois. n Juhannusaaton juhla Hirvijärven leirikeskuksessa klo 19 alkaen. Kesäistä ohjelmaa. Tervetuloa! Lisätietoja: p Kohta on kesä! Koulutusta Kehittämispalveluita Konsultointia Avoin puutarha Vihreään taloon Riihimäen Vihreään taloon rautatieaseman tuntumassa ollaan rakentamassa avointa puutarhaa, joka liittyy maailmalla leviävään Urban Gardening -liikkeeseen luvun alkupuolella alue on ollut osa Asemapuistoa ja siellä on ollut suuria puita, istutuksia ja kaarisilta. Ero nykyiseen on huimaava. Haluamme kaunistaa Vihreän talon ympäristöä, sanovat Vihreän talon vuokraajat Olli Soini ja Anni Paunila. Avoin puutarha on kaikille kaupunkilaisille avoin. Sen yhteydessä järjestetään Suomen Metsästysmuseo Riihimäki erilaisia työpajaviikonloppuja kukkien piirtämisestä ja tunnistamisesta keskusteluiltojen kautta istuttamiseen ja kompostointiin. Ja kasvukauden päätteeksi pidetään sadonkorjuujuhla. Talon väen lisäksi hankkeessa on mukana taiteilija Edwina Goldstone. Avoin puutarha on sosiaalinen hanke, taideprojekti ja aivan yksinkertaisesti puutarhanhoitoa. Toivomme erityisesti innostavamme lapsia ja nuoria puutarhanhoitoon. Edes me itse emme tiedä, mitä kaikkea se vielä voi olla Olli Soini tuumaa.

10 10 Säästämme luonnonvaroja parantamalla asiakkaidemme materiaali- ja energiatehokkuutta sekä toimimalla itse ympäristömyötäisesti ja turvallisesti. Hyvä ympäristö ei synny sattumalta, se on yhteinen juttu. Riihimäki hakee Reilun kaupan kaupungiksi Riihimäen Reilun kaupan kannatustyöryhmä valmistelee hakemusta Riihimäen Reilun kaupan kaupunki arvonimestä. Arvonimeä haetaan Reilun kaupan edistämisyhdistykseltä. Riihimäellä tilanne on edistynyt niin, että tarvittavat kahdeksan ravintolaa, kahvilaa tai hotellia tarjoavat reilun kaupan kahvia ja myös muut kriteerit täyttynevät arvioi Riihimäen Reilun kaupan kannatustyöryhmässä kaupungin edustajana oleva ympäristöasiantuntija Markku Kyöstilä. Reilun kaupan kaupunki tai Reilun kaupan kunta -arvonimi myönnetään kunnalle tai kaupungille, joka sitoutuu edistämään Reilua kauppaa ja tekemään omissa hankinnoissaan eettisiä valintoja. Reilun kaupan kaupungin tulee käyttää reilun kaupan tuotteita, mm. reilun kaupan periaatteiden mukaisesti tuotettua kahvia ja teetä kaupungintalolla ja kaikissa kaupungin omissa tilaisuuksissa. Vähintään kahdeksassa kahvilassa, ravintolassa ja hotellissa on oltava Reilun kaupan kahvia tarjolla. Riihimäellä Reilun kaupan kahvia tarjoavat: Feeniks Café, Pompoti Lastenkauppa ja kahvio, Ravintola Apollo, Viialan leipomon kahvila Hämeenkatu 14, Ravintola Darshan, Hesburger Riihimäki Merkos, Marttojen kesäkahvila ja Scandic hotelli. Vähintään 15 työpaikan Vuoden luonnontuotteet: Toukokuu 2012 Variksenmarja, siankärsämö ja punikkitatit Arktiset Aromit ry on valinnut vuoden 2012 marjaksi variksenmarjan, yrtiksi siankärsämön ja sieneksi punikkitatit. Suomalaisen metsän vähemmän tunnetuissakin antimissa on monia erinomaisia ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia, joihin kannattaa paremmin tutustua. Terveellinen, vähän käytetty Variksenmarja eli kaarnikka on vähän käytetty marja, vaikka sitä kasvaa runsaasti koko maassa. Kiiltävän mustaa variksenmarjaa löytää karuilta kankailta sekä räme- ja korpimättäiltä. Poiminta-aika on elokuusta ensilumiin saakka. Suomessa variksenmarjaa on kahta alalajia: etelän- ja pohjanvariksenmarja. Monikäyttöinen variksenmarja on hyvä flavonoidien sekä antosyaanien lähde. tai yhdistyksen tulee käyttää Reilun kaupan kahvia. Vaatimus täyttyy Riihimäellä. Lisäksi on oltava suunnitelmat Reilun kaupan viikkoon osallistumisesta ja Reilun kaupan kaupunki -arvonimestä kaupunkilaisille tiedottamisesta. Joka vuosi lisää kestäviä hankintoja Reilun kaupan kaupunki -arvonimen yksi keskeisimmistä kriteereistä on kestävien hankintojen lisääminen ja toiminnan kehittäminen jatkuvasti. Säilyttääkseen arvonimen kannatustyöryhmän tulee raportoidessaan osoittaa joka vuosi, miten Reilun kaupan tuotteiden ku- Mitä on reilu kauppa? Reilu kauppa on luotu kehitysmaiden perheviljelijöille ja suurtilojen työntekijöille. Reilu kauppa tarkoittaa sertifiointijärjestelmää, jolla näiden viljelijöiden asema kansainvälisessä kaupankäynnissä paranee. Reilun kaupan periaatteiden turvin myös suurtilojen työntekijöiden työskentelyolosuhteet paranevat ja ympäristöasiat huomioidaan. Kehitysmaiden pienviljelijät saavat tuotteestaan vähintään Reilun kaupan takuuhintaa, joka kattaa kestävän tuotannon kustannukset. Suurtilojen työntekijät saavat vähintään lakien Variksenmarjalla on ruusunmarjan jälkeen todettu toiseksi korkein kokonaisantioksidanttipitoisuus tutkimuksessa, jossa analysoitiin viljojen, juuresten, vihannesten, palkokasvien, hedelmien ja marjojen antioksidatiivisuutta. Marjaa voi hyödyntää mustikan tai puolukan tapaan tekemällä siitä esimerkiksi keittoja, kiisseleitä tai piirakkaa. Variksenmarjasta valmistetaan myös mehuja, marjaviinejä, hilloja ja hyytelöitä yleensä muihin marjoihin yhdistettynä. Siankärsämöstä lehdet ja kukat Siankärsämö on myös yleinen koko maassa. Sitä voi kerätä kahdesti kesän aikana. Lehdet kerätään ennen juhannusta ja puhjenneet kukat alkukesällä. Siankärsämöstä tehdään yrttijuomia ja sillä maustetaan rasvaisia ruokia. Sitä lutus on kasvanut kaupungin hankinnoissa sekä mitä on tehty Reilun kaupan näkyvyyden ja tuotteiden saatavuuden parantamiseksi. Suomessa on myynnissä yli erilaista Reilun kaupan tuotetta. Jokainen suomalainen käytti vuonna 2010 keskimäärin 17,30 euroa Reilun kaupan tuotteiden ostoon. Suomalaisista 94 prosenttia tunnistaa Reilun kaupan merkin. 79 prosenttia merkin tuntevista osaa nimetä mitä se tarkoittaa. Reilun kaupan kuntia ja kaupunkeja on kuusi: Espoo, Joensuu, Lohja, Pori, Tampere ja Utajärvi. Reilun kaupan seurakuntia on 91. mukaista ja asteittain nousevaa palkkaa, asialliset työolot ja oikeuden liittyä ammattiyhdistyksiin. Osa Reilun kaupan lisätuloista käytetään yhteisöä hyödyttäviin hankkeisiin Lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty. Tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristökriteereitä. Ostamalla tuotteen, jossa on Reilun kaupan sertifiointimerkki, tiedät ostavasti tuotteen, jota valmistaessa ei ketään ole sorrettu ja viljelijä sai siitä oikeudenmukaisen hinnan. Lisätietoja Reilun kaupan nettisivuilta voi lisätä salaatteihin, kastikkeisiin ja yrttisuolasekoituksiin sekä keittoihin, patoihin ja muhennoksiin. Liian runsas siankärsämön käyttö voi aiheuttaa päänsärkyä ja huimausta sekä allergiselle ihottumaa. Punikkitatit muiden varjossa Punikkitatit ovat suotta jääneet herkkutattien varjoon. Runsassatoinen punikkitatti kasvaa melkein koko maassa heinäkuusta syyskuulle. Sitä löytää useista eri metsätyypeistä. Punikkitatit sopivat esimerkiksi lihamurekkeeseen, kaalikääryleiden täytteeksi ja sämpylätaikinoihin. Punikkitatit kannattaa kiehauttaa hyvin omassa liemessään kypsiksi. Puutteellisesti kypsennettynä ne saattavat aiheuttaa vatsavaivoja. Lähde: Arktiset Aromit ry

11 Toukokuu 2012 Rannoille uimaan! Riihimäellä, Lopella ja Hausjärvellä on lukuisia mainioita uimapaikkoja. Etsi omasi seuraavasta luettelosta tai kokeile vaikka kaikkia! Terveystarkastajat valvovat säännöllisesti uimarantojen siisteyttä, hygieenisyyttä ja turvallisuutta. Tavoitteena on uimaveden hyvä laatu sekä turvalliset ja hyvin hoidetut uimarannat. Uimarantojen veden laatua seurataan säännöllisesti otettavien uimavesinäytteiden avulla. Myös levätilannetta seurataan valvontatarkastusten sekä käyttäjien ilmoitusten perusteella. Tietoa uimavesien kunnosta saa mm. internetistä. Osoitteesta: valitaan ympäristöterveydenhuolto, jolta sivulta terveysvalvonta, ja siitä mennään riville taloustai uimavesistä. Loppi Vanhan kirkon uimaranta, Kirkonkylä, Uimarannantie, matala hiekkaranta, laituri, pukukopit, puuceet, laaja ranta-alue, lentopallokenttä, Puolen Hehtaarin perhepuisto Ojajärven uimaranta, Kirkonkylä, Ojajoentie 114, hyvä hiekkaranta, kirkasvetinen järvi, uimakopit ja puuceet Sajaniemen uimaranta, Sajatie, Loppijärven rannalla, matala hiekkaranta, laituri, pukukopit, puuceet, lentopallokenttä Läyliäisten uimaranta, Paromäentie, Loppijärven rannalla, matala hiekkaranta, pukukopit, puuceet, autojen paikoitusalue Heratuksen uimaranta, Heratuksentie, Läyliäisissä, laaja nurmikkoalue, hiekkaranta, pukukopit, puuceet Vojakkalan uimaranta, Vojakkalantie, Kaartjärven rannalla, matala hiekkaranta, pukukopit, puuceet, läheisyydessä Vojakkalan tanssilava Räyskälä-Salon uimaranta, Syvälahdenpolku, rauhallinen ja idyllinen hiekkapohjainen ranta, metsää lähellä Launosten uimaranta, Suviniementie, Launonen Laihuan uimaranta, Kalamajantie, Pilpala Lisätietoja: Lopen kunta / liikuntatoimi, puh. (019) , , mira.sydanmaa@loppi.fi Hausjärvi Puujoen uimapaikka, Oitti, Riihimäentie 3471, matala hiekkaranta, erillinen rajattu lasten uimapaikka, pukukopit, puucee, laavu ja tulentekopiste (omat puut), melontareitti (karttoja voi tilata liikuntatoimistosta) Valkjärven uimapaikka, Puujaa, Tulikalliontie 51, matala hiekkaranta, laitureilla rajattu lasten uimapaikka, pukukopit, puucee, kaksi nuotiopaikkaa (omat puut) Valkjärven leirialue, Puujaa, Tulikalliontie 80, syvenevä ranta, sauna- ja kokoustilat, sisäwc, keittiö, yöpymismahdollisuus, talvella avantouinti Ykslammin uimapaikka, Ryttylä, Riihiviidantie 624, syvenevä ranta, pukukopit, puucee, laavu, Ryttylän Kirin ulkoilumaja, talvella avantouinti Lisätietoja: Jari Kovanen, p. (019) , , jari.kovanen@hausjarvi.fi Riihimäki Hirvijärven uimapaikka, Jänissaarentie, Riihimäeltä 13 km. Luontopolku, puusee, pukukoppi, nuotiopaikka. Paalijärven uimapaikka, Veljesmajantie, Riihimäeltä 12 km. Luontopolku, puusee, pukukopit, laavu. Puhinniemen virkistysalue, Valajärvellä Rengossa sijaitseva virkistysalue, joka soveltuu parhaiten retkeilyyn, Riihimäeltä 25 km. Alueella ei ole palveluita. Lisätietoja, p.( 019) Riihisalon virkistysalue, Rautakoskentie, Kaartjärven rannalla Lopella. Riihimäeltä 37 km. Lisätietoa, p. (019) , riihisalo@riihimaki.fi Riihimäen seurakunnan Hirvijärven leirikeskuksessa kaikille avoin saunailta keskiviikkoisin klo Kahvio. Riihimäeltä 13 km. Lisätietoja kirkkoherranvirastosta p. (019) 7481 tai nettisivuilta Riihimäeltä löydät seuraavat luontopolut Luontoon ja liikkumaan! Riihimäki Uimahalli auki su asti. Maauimala aukeaa ke 13.6., puh / lippukassa. Vesijumpat uimahallissa: ma klo , ke klo , pe klo ( ). Lisätietoja: Anu Marttinen, p , anu.marttinen@riihimaki.fi. Vesijumpat maauimalassa: ma klo , ke klo , pe klo ( ). Lisätietoja: Anu Marttinen, p , anu.marttinen@riihimaki.fi. Kesäuimakoulut: ti 5.6. pe 15.6., ilmoittautuminen ma 4.6., ma pe ilmoittautuminen ma 4.6., ti 3.7. pe ilmoittautuminen ma 2.7., ti pe ilmoittautuminen ma Lisätietoja: Anna-Maija Peltola, p Erityisuimakoulut: Erityisuimakoulu 1: ma to klo , Erityisuimakoulu 2: ma Mustarastas taiteellisin laulaja Mustarastas on loistava improvisoija, jolla on selkeät fraasit. Mustarastaan laulun kokonaisuuteen muodostuu hienoja kysymys-vastaus -asetelmia vahvojen fortejen ja pienten Vahteriston luonnonsuojelualueen luontopolulle pääsee seuraamalla luontopolkuviittoja Marjastajankadulta ja Vahteriston ulkoilureitiltä. Helppokulkuisen luontopolun pituus on noin kilometri. Yhdeksän akvarellein kuvitettua taulua kertovat alueen luonnosta havainnollisesti ja värikkäästi. Suoluontoa esittelevä Hatlamminsuon luontopolku alkaa Hiihtomajantien päässä sijaitsevan Kiskon majan pihapiiristä. Polku on pituudeltaan noin kilometrin ja se kulkee pääosin pitkospuita pitkin. Luontopolun varrella on toistaiseksi 11 taulua kertomassa Riihimäen arvokkaimmasta luontokohteesta Hatlamminsuosta. Metsähallitus uudistaa luontopolkukyltit kesän 2012 aikana. Vantaanjoen Käräjäkosken luontoa esittelevälle luontopolulle löydät ajamalla Erkyläntietä ja kääntymällä aivan kaupungin taajaman laidalla Käräjäkoskentielle. Polku alkaa Vantaanjoen ylittävän sillan vieressä olevalta parkkipaikalta. Luontopolku on pituudeltaan reilun kilometrin ja sen varrella on kuusi luontoaiheista taulua. Luontopolku sopii myös liikuntarajoitteisille. Hirvijärven luontoa esittelevä luontopolku sijaitsee Hirvijärven rannassa kaupungin uimaranta-alueella, Jänissaarentien varressa. Polku on pituudeltaan metriä ja sen varrella on kymmenen Hirvijärven luonnosta kertovaa taulua. Peltosaaren kosteikkoluontopolku on Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen pystyttämä ja se alkaa Peltosaaren Työväenmuseon tuntumasta. Luontopolku kierretään polusta tehdyn vihkosen avulla. Vihon numeroita vastaavat numeroidut tolpat löytyvät polun varrelta karttaan merkityiltä paikoilta. Luontopolkujen esitteitä on saatavana ympäristönsuojeluyksiköstä yritystalolta osoitteesta Eteläinen Asemakatu 2 (2. krs). to klo Lisätietoja: Panu Tavisalo, p , panu.tavisalo@riihimaki.fi. Ma to , Leiri Riihisalossa 7.lk 17- vuotiaille, hinta 40 / henkilö. Ohjelmassa mm. kokkailua, pelejä, yhdessäoloa, kisailuja sekä uintia ja saunomista. Sitovat ilmoittautumiset Mirva Pääkkönen, p Maauimalan viimeinen aukiolopäivä su 19.8., puh /lippukassa. Koko uimala on suljettu Uimahalli aukeaa ke klo Riihimäkipäivänä ti uimahalliin ilmainen sisäänpääsy. Koko perheen 13. asematapahtuma su 9.9. klo 10 alkaen. Asemajuoksu. Maksullinen, sis. myös yllätyspalkintoja. Lisätietoja: Heikki Piipponen, p Lisätietoja: Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus, p tai anu.marttinen@riihimaki.fi. pianissimokaikujen muodossa. Tätä mieltä oli Suomen Luonnon viime keväänä järjestämän lintujen laulukilpailun raati. Luonnossa mustarastaan Loppi Su Poronpolku koko perheen luontoliikuntatapahtuma Riihisalossa Lopella. Eri mittaisia patikointireittejä värikkäässä luonnossa. Lähdöt klo 9-12 Riihisalosta. Pirunlinnassa maahisten, menninkäisten ja peikkojen valtakunta. Maastotukikohta Prammi avoinna kulkijoille. Riihisalossa myytävänä perinteistä hernerokkaa. Puffetti ja pihamaan tuotetorilla loppilaisia maalaistuotteita. Maksullinen, sis. vaihtoehtoiset reitit, saunan, kunniakirjan sekä arvontapalkintoja. Lisätietoja Sisko Keskitalo, p , Riihisalo, p. (019) , Lopen kunnan liikuntatoimisto, p. (019) , , mira.sydanmaa@loppi.fi Hausjärvi Ikäihmisen liikuntapäivä Lehtimajoilla klo alkaen. Ulkoiluttajia tarvitaan. Kahvakuulakurssit: - Hikiän urheilukenttä tiistaisin klo Oitin urheilukenttä tiistaisin klo konserttikausi kestää varhaisesta keväästä pitkälle kesään. Toiseksi kilpailussa sijoittui viitakerttunen. Kolmannen sijan jakoivat satakieli ja laulurastas. Viitakerttunen aloittelee esiintymiskautensa vasta 11 Hatlamminsuolla voi kulkea pitkospuita pitkin. Kuvassa näkyvissä myös Riihimäen kartta, jolle on merkitty luontopolut Ryttylän urheilukenttä maanantaisin klo Ennakkoilmoittautuminen jari.kovanen@hausjarvi.fi. Kurssin hinta 15. Oma kuula mukaan. Puistojumpat: - Oitin yläkoulun nurmialue keskiviikkoisin klo (maksuton) - Ryttylän urheilukenttä keskiviikkoisin klo (maksuton) Lasten jalkapallokerhot 4.6. alkaen Hikiässä, Oitissa ja Ryttylässä Lasten liikuntakerhot 5.6. alkaen Hikiässä, Oitissa ja Ryttylässä, Monnissa jo 4.6. Lasten tenniskoulut 4.6. alkaen Oitissa Lasten uimakoulut alkaen Oitissa ja Ryttylässä Kylärinki-pyöräily klo (maksuton) Mommilanjärven Soutelu klo 9 alkaen. Hausjärven Vahvamieskilpailut 4.8. klo 12. Lisätietoja jari.kovanen@ hausjarvi.fi tai tai toukokuussa. Sen ensikonsertti on Etelä-Suomessa toukokuun keskivaiheilla. Kisan järjestäjän valitsemat kahdeksan finalistia olivat mustarastaan ja viitakerttusen lisäksi laulurastas, satakieli, sinirinta, pajulintu, mustapääkerttu ja kultarinta.

12 12 Torstaikävelyt Riihimäellä Riihimäki-Seura ry ja Riihimäen seudun luonnonsuojelu-yhdistys ry järjestävät yhteistyössä perinteiset torstaikävelyt. Mukaan ovat tervetulleita kaikki kaupunkilaiset. Kävelyt alkavat klo 18, ellei toisin mainita. Ne kestävät 1-1½ tuntia Yölaulajaretki Juppalanlammen maastoon. Lähtö klo 22 raviradan parkkipaikalta. Oppaana lintuharrastaja Alssi Niskanen Retki Hatlamminmäelle. Lähtö Talteentien päästä. Huonon pysäköintitilan vuoksi kimppakyydit ja kulku jalan tai pyörällä suotavaa. Oppaana Tarja Heikkonen Peltosaari uudistuu. Oppaina kaavoituspäällikkö Raija Niemi, projektipäällikkö Irene Väkevä-Harjula ja asumiskoordinaattori Jonna Kanerva Peltosaari- projektista sekä Peltosaari-parlamentin edustajia. Lähtö entiseltä Ärrältä (Telluskatu 1-3) Su HUOM! SUN- NUNTAI! Luonnonkukkapäivän retki Kotikunnan ympäristöviesti hausjärveläisille, loppilaisille ja riihimäkeläisille (ja muillekin halukkaille) Toimitus ja ilmoitukset: Ekokaari Hämeenkatu 3 B RIIHIMÄKI puh urpu.ylilaurila(at)kolumbus.fi Toimituskunta: Elina Mäenpää, Riihimäen ympäristönsuojelupäällikkö elina.maenpaa(at)riihimaki.fi Mirkka Anttalainen, Riihimäen ympäristönsuojelusuunnittelija mirkka.anttalainen(at)riihimaki.fi Juha Viinikka, Lopen ympäristöpäällikkö juha.viinikka(at)loppi.fi Lotta Kölli, Hausjärven ympäristösihteeri lotta.kolli@hausjarvi.fi Päätoimittaja: Urpu-Kaarina Yli-Laurila urpu.ylilaurila(at)kolumbus.fi Taitto: Sirpa Kekkonen, sirpa(at)antsi.pp.fi Karoliinanojalle Uramoon. Lähtö Kontiontien K-Market Otson pihasta klo 10. Oppaina kasviasiantuntijat Virpi Lyytimäki ja Martti Rajamäki sekä ojan historiaa tuntevia paikallisia asukkaita Kesätauko 2.8. Perheretki Paalijärvelle. Kokoontuminen uimarannan parkkipaikalla. Oppaina Tarja Heikkonen ja Tanja Siimessalmi Riihimäen pankkihistoriaa, FT Timo Salminen. Kansallis-Osake-Pankki, Maakunta-Pankki, Riihimäen Säästöpankki, Antrean Osuuskassa Mikä, missä, milloin? Pankit ja niiden talot Riihimäellä 1900-luvulla. Yleisön omat pankkimuistot ovat erittäin tervetulleita. Lähtö Vihreän talon (ent. Paloheimon virkailijakerhon) edestä, Pohjoinen Asemakatu Hautausmaakierros. Erityisteemana ovat Riihimäen hautausmaan sotilashaudat. Kokoontuminen Kappelikirkon luona. Oppaina 16. vuosikerta Jakelu kpl Paino: Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Lehtipainot 2012 Seuraava Ekokaari ilmestyy syyskuussa 2012 Ekokaari ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai käsikirjoituksen mukaisesti. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. EKOKAAREN ARTIKKELEITA SAA LAINATA JA KOPIOIDA, JOS LÄHDE MAINITAAN Ekokaari sähköisesti: > Ekokaari-lehti eversti evp. Seppo Uro ja Kalervo Huttunen Lepakkoretki Peltosaaren Bad Segebergin puistoon ja Vantaanjoen varrelle. Kokoontuminen klo 21 Bad Segebergin puistossa. Oppaana lepakkoasiantuntija Olli Haukkovaara Sieniretki Vatsiaan. Lähtöpaikka on Vatsiantien ja Metsokalliontien risteys. Pysäköintiopastus paikan päällä. Oppaina sieniharrastajat Erkki Holttinen ja Martti Rajamäki Riihimäen liikunta- ja urheilupaikat, osa Euroopan rakennusperintöpäivän viettoa Riihimäellä. Vetäjinä ent. urheilijat Reijo Koivu ja Pekka Vasala sekä ent. urheilumies Jorma Samuelsson. Lähtö kävelylle Vesitornin juurelta. Joka pojan ja tytön keittiövinkkejä Keittiöremontoijia palveleva Keittiötieto.fi on tutkinut toukokuun aikana kuinka kodin suurin energiasyöppö, keittiö, kuormittaa luontoamme. Seuraavia vinkkejä kisaan osallistuneet ovat antaneet. Jos tuntuvat tutuilta, kertaus on opintojen äiti! l Sammutan lieden ja uunin hyvissä ajoin ennen ruuan valmistumista, siis annan ruuan hautua loppuun jälkilämmöllä. Lajittelemme bio-, pahvi-, muovi, ja sekajätteet. Lehdet viemme keräysastiaan. Ongelmajätteet viedään niille varattuihin keräyspisteisiin. l Liedellä tehtäessä käytän lämmönsäätöä eli kuumennuksen ajaksi kovempi lämpö ja kattiloissa kansia. Ruoka kun kiehuu, alennan lämpöä rutkasti. l Energiaa säästän keittämällä veden vedenkeittimellä, tekemällä ruokaa isompia määriä kerralla ja lämmittämällä niitä sitten mikroaaltouunissa. l Sähköä säästän laittamalla oikean kokoisen kattilan sille sopivalle levylle. Käytän vain sen verran sähkölevyllä tehoa, että ruoka kypsyy. Leivon kerralla enemmän pakkaseen, en vain yhtä peltiä kerralla sähköuunissa. l Keittiön tiputtava hana on vähän aikaa sitten vaihdettu uuteen jossa nappi, jolla saa kovemman virtauksen (muulloin hanasta tulee vähemmällä paineella vettä). Hämeen Sanomista löydät vastaukset arjen kysymyksiin Mitä tapahtuu? Toukokuu 2012