16 vuotta. Lapset ja nuoret metsässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "16 vuotta. Lapset ja nuoret metsässä"

Transkriptio

1 JO 16 VUOTTA YMPÄRISTÖASIAA KOTIKUNNASTASI! 16 vuotta 1/2012 RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI JOKA KOTIIN TOUKOKUU 2012 kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Lapset ja nuoret metsässä Jonnelle ja Vilille lähimetsä on seikkailujen paikka. Koulumetsäkysely selvitti, että metsässä opitaan ja seikkaillaan. Lähimetsä on lapsille ja nuorille tärkeä. Sivu 3. Kuva: Anneli Vähätalo kuva: antti hovi Vihreille keitaille! Riihimäeltä löytyy useita hienoja luontokohteita, kuten tämäkin näkymä Hatlamminsuolta. Lue lisää luontopoluista s. 11 ja Riihimäen arvokkaista luontokohteista s. 6. YhteistyöKyKyä kyliin ja kuntiin Kyläpyöräilyllä Räyskälässa asukkaat pohtivat kylän maisemia, tarinoita ja historiaa. Vasta alkanut uusi EU-hanke KyKyä haluaa auttaa kylät ja kunnan toimimaan yhdessä älykkäästi. Sivu 5. Ruokapiiriläinen tietää mitä syö Päivi Pottonen haluaa tarjota perheelleen mahdollisimman terveellistä ja eettisesti tuotettua ruokaa. Siksi hän perusti ruokapiirin. Mikä ruokapiiri on ja mistä sellaisen löytää? Vastaa, kerätään luettelo syksyn Ekokaareen! Sivu 2. kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Jaakkolanharjulla poissa melskeestä Jaana Ylén ja Pasi Kuusinen muuttivat Hikiän Jaakkolanharjulle. He ihastelevat asuinpaikkansa rauhaa ja hiljaisuutta ja sitä miten lähellä hyvät palvelut ovat. Sivu 5.

2 2 Luomua ja lähiruokaa Luomu ja lähiruoka ovat nyt niin tapetilla, että miltei kummastuttaa. Miten nopeasti trendi onkaan levinnyt! Kanta-Hämeen maaseudun elintarvike-, ravintola- ja maaseutumatkailuyrittäjät yhdistivät juuri voimansa ja perustivat ruokamatkaverkoston, johon lähti mukaan 23 yritystä. Niistä neljä on Lopelta, nimittäin Mikkolan Suoramyynti, Ankkurin tyrnitila, Lopen Pappilanpuisto ja Ravintola Timjami. Paikallinen ruoka ja aidot maut kiinnostavat kuluttajia. Ruokamatkailu on noussut yhdeksi kiinnostavimmista matkailun trendeistä. Yhä useammat matkailijat valitsevat matkakohteensa alueen hyvän ruoka- ja juomatarjonnan mukaan. Riihimäellä järjestettiin toukokuun toiseksi viimeisenä sunnuntaina ensimmäiset luomu,- lähiruoka- ja käsityömarkkinat. Asialla olivat Yrittäjänaiset. Paikalle saapui kuutisenkymmentä kauppiasta ja runsaasti ostavaa yleisöä. Ensi keväänä luvataan jatkaa samalla linjalla. Paikallinen yhdistys teki kevätretken Pernajaan, Malmgårdin kartanoon, joka on Suomen suurin luomutila. Yli 400 vuotta samalla suvulla olleen tilan nykyinen isäntä kreivi Johan Creutz opasti ryhmää ja kertoili tilan historiaa, jonka nykyisyyteen kuuluu muun muassa luomuspelttiolutta valmistava panimo. Tilan oluita on palkittu USA:ssa saakka. Koko 500 hehtaarin sato on luomua, jota myydään sekä omassa maatilakaupassa että lukuisissa jälleenmyyntipisteissä. Sato on luomuun siirryttyä pudonnut puoleen, mutta enää sitä ei myydä bulkkitavarana vaan valmiiksi tuotteiksi jalostettuna ja kauniisti pakattuna. Myös lähialueellamme toimii useita luomutiloja. Hausjärveläisen Mäkelän luomutilan isäntä Simo Heikkinen on pistänyt merkille, että ruokapiirien ja yksityisten kuluttajien lisäksi suurkeittiöt ja pikkuleipomot ovat alkaneet kiinnostua hänen luomutuotteistaan. Riihimäen ilmastostrategiakin kehottaa käyttämään mahdollisimman lähellä tuotettua ruokaa. Toivottavasti se vaikuttaa myös alueemme kuntien suurkeittiöiden hankintoihin niin, ettei esimerkiksi lohta enää hankita Kiinasta kuten takavuosina. Tässä lehdessä kerrotaan Oitin ruokapiiristä, joka alkoi yhden ihmisen halusta tarjota omalle perheelle lähellä tuotettua lisäaineetonta ruokaa, ja joka levisi kuin pullataikina. Vastaavia ruokapiirejä toimii lähellämme useita. Ekokaari ottaa mielellään vastaan ruokapiirien yhteystietoja ja julkaisee ne syyskuun lopulla ilmestyvässä seuraavassa lehdessä. Yhteystiedot löytyvät takasivun laatikosta. Urpu-Kaarina Yli-Laurila Tiedätkö missä ja miten ruokasi on viljelty? Ruokapiiri tietää mitä syö Kestovaipat olivat minulle ekologinen herätys, sanoo oittilainen Päivi Pottonen. Nyt hän pyörittää Oitin ruokapiiriä, joka on toiminut reilun vuoden. Meidänkin seudullamme viljellään runsaasti luomua. Se on hieno asia. Oitin ruokapiiriläiset tilaavat ja syövät luomua ja lähiruokaa, eettistä ruokaa, josta tiedetään missä ja miten sitä viljellään. Päivi alkoi ensin hankkia ruokaa omalle perheelleen, johon puolison lisäksi kuuluu kolme lasta, Milla, 6, Olivia, 4, ja Paavo, 1. Pian mukaan liittyi muutama ystävä ja tuttava, ja vuosi aloittamisesta mukana on jo parikymmentä perhettä, osa säännöllisesti, osa satunnaisesti. Nykyisin ruokapiiri toimii siten, että tilaukset tehdään sähköpostilla ja Päivi kerää perheiden tilaukset yhteen ja toimittaa ne tuottajille, jotka puolestaan tuovat pakatut tuotteet Pottoselle. Tilaajat käyvät hakemassa oman tuotekassillisensa. Myös maksut kulkevat Päivi Pottosen kautta. Systeemi on käyttäjälle helppo ja yksinkertainen. Listalla kymmeniä nimikkeitä Maitoisissa toimivan Mäkelän luomutilan listoilla on jo seitsemisenkymmentä tuotetta, viljatuotteiden lisäksi muun muassa herneitä, härkäpapuja ja juureksia. Lisäksi Oitin ruokapiiriin tilataan ainakin hunajaa, kananmunia, Hereford-nautaa ja poronlihaa. Uusi yhteistyökumppani on Punnitse ja säästä, jolla on myymälät esimerkiksi Hyvinkäällä ja Hämeenlinnassa. Sen välityksellä saadaan vaikkapa tuorevihanneksia, tinkimaitoa, marjajauheita ja luomukanaa. Kaiken kaikkiaan tarjolla olevista noin tuhannesta tuotteesta Oitin ruokapiirin omalle listalle on kerätty muutamia kymmeniä nimikkeitä, ja lisää tulee koko ajan. Tilausten vastaanottamisessa, tuottajille toimittamisessa ja tuotteiden jakelussa on melkoinen työ. Hommia yritetään delegoida ja noutopäivä on kerran-pari kuussa. Päivi suunnittelee kuitenkin ruokapiirin siirtämistä verkkokauppaan. Ei välttämättä edes kalliimpaa On yleinen harhaluulo, että luomu on tavanomaista ruokaa kalliimpaa, mutta se ei pidä paikkansa. Jotkin tuotteet, esimerkiksi rusinat ovat jopa halvempia, Päivi Pottonen kertoo. Poro maksaa 11 euroa kilo, ja puolikas tai kokonainen poro saapuu kotiin valmiiksi leikattuna ja pakattuna. Miksi kolmen lapsen äiti tekee palkatonta työtä ruokapiirin pyörittämisessä? Ympäristömyrkkyjen on havaittu vaikuttavan muun muassa lasten ylivilkkauteen ja allergioihin. Luomu- ja lähiruokatietoisuus on valtavasti lisääntynyt viimeisten viiden vuoden aikana, Päivi Pottonen sanoo. Keskuskeittiöt ja leipomot kiinnostuvat Maitoisilla sijaitsevan Mäkelän luomutilan isäntä Simo Heikkinen laskee, että hänen tilansa toimittaa tuotteita parillekymmenelle ruokapiirille lähiseudulla. Oman maan tuotteita ovat viljat, Toukokuu 2012 Olivia (vasemmalla) ja Milla sekä Päivi-äidin syliin päässyt Paavo tutkiskelevat luomupussien sisältöä. herneet, härkäpavut ja vihannekset, ja lisäksi välitetään parinkymmenen muun tuottajan tuotteita, muun muassa kananmunia ja lihaa. Heikkinen arvioi, että oman tilan sadosta noin puolet leviää ruokapiirien kautta. Suurkäyttäjiä ovat muun muassa Riihimäen keskuskeittiö ja Helsingin kaupungin Palmia. Heikkinen on ilokseen havainnut, että yhä enemmän luomutuotteista ovat kiinnostuneita ruokapiirien lisäksi keskuskeittiöt ja pikkuleipomot. Teksti ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Siisti Riksu Siisti Riksu on viihtyisä, turvallinen ja roskaton elinympäristö. Siistiriksulainen ei roskaa, ei tuota ylimääräistä jätettä, kierrättää ja lajittelee. Siistin Riksun tekevät kaikki kaupunkilaiset. Ympäristöä saa siistiä! Jos oksa on pudonnut puusta kadulle, nosta se pois. Jos oksa roikkuu pahasti katkenneena, nappaa se pois. Siirrä kadulle pudonnut kivenmurikka syrjään! Näin sanoo Riihimäen kaupunginpuutarhuri Tero Westerlund. Hän kannustaa kansalaisia huolehtimaan ympäristöstään. Rullalle kääntyneitä nurmikonreunoja saa taputella paikoilleen. Sorapintaisen asuntokadun kuoppia saa täyttää ympäristön soralla. Pystyyn jääneet rumat pajuiset ja muut kertakäyttöiset aurauskepit saa poistaa roskiin. Järjen saa pitää päässä ja muoviset aurauskepit pitää jättää kaupungin kerättäväksi. Kaatuneen liikenteen varoituskartion voi nostaa pystyyn. Pujoa ja vieraslajeja, kuten jättipalsamia ja lupiinia saa kerätä hävitettäväksi katujen ja teitten varsilta. Omalla pihalla niiden vaaliminen ei ole kiellettyä, ei kuitenkaan suositeltavaa, eikä niitä saa päästää leviämään ympäristöön. Westerlund tietää, että moni asukas tekeekin mainitunlaisia ympäristötekoja. Lisää silmiä saisi kuitenkin avautua, sillä kaupungin henkilöstö ei millään ehdi kaikkea korjata.

3 Toukokuu 2012 Lapset ja nuoret toivovat lähimetsien säilyvän Metsässä voi nähdä muurahaisia, dinoja ja keijuja Kun Hirsimäen päiväkodin lapset olivat läheisessä Ilvesmetsässä retkellä, Misca näki muurahaisen ja Alina, Inna ja Anni peikkoja, keijuja, prinsessoja, dinoja ja muumeja. Metsässä leikittiin, rakennettiin ja kokeiltiin rajoja. Liian korkeille kiville ei saisi kiivetä, mutta joku oli yrittänyt ainakin omasta mielestään kiivetä tosi korkealle. Muurahaista ei saa tappaa eikä muitakaan eläimiä, oppi oli mennyt perille. Metsässä kasvoi valkokukkia ja sinikukkia, ja sinikukkia ei saa poimia, lapset tiesivät. Käymme metsäretkellä vähintään kerran kuussa, näin keväisin jopa kerran viikossa, lastentarhanopettaja Hilkka Ruokolainen kertoo. Nyt mukana oli 17 lasta ja kolme aikuista. Etukäteen on sovittu käyttäytymissäännöt. Mitään ei vahingoiteta, ja kun pilli soi, kaikki juoksevat kokoon aikuisen luo. Luonnon kunnioitusta jo nuorille Opetetaan lapsia kunnioittamaan luontoa. Seurataan vuodenaikojen vaihtelua. Opetellaan tunnistamaan kasveja ja eläimiä. Tärkeintä on lähimetsän pysyvyys, vastattiin koulumetsäkyselyssä, jonka Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys teki Riihimäen ja Hausjärven kouluissa ja päiväkodeissa yhteistyössä kuntien kanssa. Kyselyllä on kartoitettu metsiä, joita koulut ja päiväkodit käyttävät sekä metsien käyttömuotoja ja metsiä koskevia toiveita. Vastaavanlaista kyselyä ei ole ennen tehty. Koulujen ja päiväkotien tuntumassa sijaitsevat metsät ovat lapsille ja nuorille tärkeitä liikunta- ja leikkiympäristöjä. Monien aineiden oppitunteja voi pitää ulkona. Metsään on helppo mennä ja palata takaisin luokkaan, todetaan hausjärveläisen koulun vastauksessa. Metsän suojelu on tärkeää Ja lisää koulujen ja päiväkotien väen mielipiteitä lähimetsästä: Tärkeää olisi alueen suojelu tai varaaminen koulumme käyttöön, metsän virkistyskäytön ylläpito ja kehittäminen Metsä on mitä parhain ja kehittävin leikkiympäristö lapselle, Metsän vaihteleva maasto tukee lapsen motorista kehitystä ja luonnonmateriaalit kehittävät mielikuvitusta ja rakennustaitoja. Oppilaat tykkäävät rakentaa majoja metsään välitunnilla ja vapaa-aikana. Kysely osoitti, että metsässä käydään yleisimmin kerran tai pari kuukaudessa. Innokkaimmat päiväkodit ja kouluryhmät käyvät jopa useammin kuin kerran viikossa. Useimmiten lähimetsä on kunnan tai kaupungin omistuksessa, harvoissa tapauksissa yksityisen omistuksessa. Joissakin vastauksissa ei ollut tietoa metsän omistajasta. Kouluilla ja päiväkodeilla ei ollut tiedossa lähimetsäänsä koskevia selvityksiä tai suunnitelmia. Parissa vastauksessa viitattiin kaavoitukseen ja todettiin koulun lähimetsän olevan mahdollisesti uhattuna kaavamuutoksen takia. Joissakin vastauksissa toivottiin luontoarvojen kartoittamista. Metsään toivottiin linnunpönttöjä ja retkeilyä palvelevia rakenteita. Yhdessä vastauksessa toivottiin roskiksia koiran jätöksiä varten polkujen alkupäihin. Kyselyyn ovat vastanneet Pohjoinen koulu, Kontiontien päiväkoti, Hirsimäen päiväkoti, Hausjärven yläaste ja lukio, Karan koulu, Uramon koulu, Riihimäen lukio, Haapahuhdan koulu, Kirjauksen päiväkodit, Harjunrinteen koulu, Eteläinen koulu, Päiväkoti Saturnus, Vartiomäentien päiväkoti, Oitin päiväkoti, Päiväkoti Satumaa, Hikiän päiväkoti, Monnin koulu ja Ryttylän koulu. Ihan kuin joutsen, tuumaavat Anniina (oikealla), Alina, Anni, Jonne ja Vili metsästä löytyneestä puunjuuren palasta. Lastentarhanopettaja Hilkka Ruokolainen on samaa mieltä. Tietoa kunnan suunnitteluun Vastausten mukaan metsiä käytetään mm. retkeilyyn ja ulkoiluun, leikkimiseen, luonnon tutkimiseen, askartelumateriaalien keräilyyn ja oppiaineista varsinkin ympäristöoppiin, biologiaan, yh- 3 teiskuntaoppiin, liikuntaan ja kuvaamataitoon. Tulokset tarjoavat tietoa kunnan maankäytön suunnitteluun sekä tietopankin kuntien ympäristötoimille arvokkaiksi koetuista koulumetsistä. Kyselyyn linkittyy valtakunnallinen Suomen luonnonsuojeluliiton vetämä Koulumetsät arvoonsa -hanke, jossa tavoitteena on laatia hyvän koulumetsän kriteerit ja arvonimi vuoteen 2014 mennessä. Teksti ja kuvat: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Kotipihakisaan uutta puhtia Riihimäellä Vuosia perinteisesti järjestetty kotipihojen kauneuskisa on taas tulevana kesänä Riihimäellä. Järjestäjänä on Riihimäen kaupunki. Tarkastuskierrokset tehdään hitaasti autolla ajaen kymmenisen kertaa kesäkautena. Parhaat pihat katsastetaan kävellen. Mitään mahdollisuutta ei ole käydä jokaisessa pihassa. Onhan riihimäkeläisiä pihoja arviolta Toki vuosien saatossa useimmat vanhat pihat ovat tulleet tutuiksi. Siksi suurin mielenkiinto suuntautuukin uusille asuntoalueille, sanoo kaupunginpuutarhuri Tero Westerlund. Hän muistuttaa, että toki vanhoiltakin asuntoalueilta löytyy uusia pihahelmiä. Esimerkiksi kiinteistö on saattanut vaihtaa omistajaa. Kilpailuun ei tarvitse ilmoittautua, tietenkin vinkkejä kauniista pihoista otetaan vastaan. Tulevana kesänä toivotaan löytyvän myös palkittava vapaa-ajan asunto. Pihojen arvostelussa kiinnitetään päähuomio kaupunkikuvalliseen yleisvaikutelmaan ja huoliteltuun kadunvarsinäkymään. Muita arvostelukohteita ovat tonttimaan tarkoituksenmukainen käyttö, järjestys ja siisteys, istutukset, aitaus, rakennukset ja pihaan liittyvät rakenteet. Huomiota kiinnitetään kasvien elinvoimaan sekä luonnollisesti istutusten rikkakasvitilanteeseen. Pihan rakennuksissa kiinnitetään huomioita lähinnä niiden kuntoon, maalaukseen ja soveltumiseen ympäristöön. Aidat eivät saisi olla liian korkeita ja suojaavia niin, että ne kätkevät kaikki kotipihan näkymät. Arvosteluun ei vaikuta pelkästään aidan materiaali vaan myös sen asiallisuus ja siisteys. Kadunvarren kapea viherkaistalekin tulee pitää siistinä, Westerlund vinkkaa. Kotipihakilpailun historiaa Riihimäen ensimmäinen tonttien ja pihamaiden kaunistuskilpailu, johon voivat osallistua asemakaava-alueella ja sen välittömässä yhteydessä olevien asuntoalueiden talojen omistajat ja asujat, pidettiin vuonna Myöhemmin eräänä virikkeenä olivat Helsingin olympialaiset vuonna Haluttiin olla vieraskoreita ja antaa maasta hyvä kuva ulkomaalaisille. Hallitus antoi oikein kehotuksen pihojen kunnostamiseen. Vuonna 1954 kauppalanhallitus teki Riihimäki-Seuran aloitteesta päätöksen kotipihatoimikunnan asettamisesta ja määritteli sen tehtäväksi kannustaa ja palkita omakoti- ja pientalopihan omistajia ja haltijoita, jotka esimerkiksi kelpaavalla tavalla hoitavat pihaansa ja samalla kaunistavat asuinympäristöä. Vuodesta 1959 lähtien Riihimäellä oli säännöllistä kaupungin järjestämää kotipihakilpailutoimintaa. Kysymyksessä on tiettävästi Suomen vanhin kunnallinen pihakilpailu. Naantalissa kilpailutoimintaa on harrastettu 1960-luvulta lähtien, tosin suppeasti. Kotipihakilpailu järjestettiin vuosittain vuoteen 1988 asti siten, että palkinnot jaettiin Riihimäki-päivän juhlassa Vuodesta 1994 kilpailua on järjestetty joka toinen vuosi, poikkeuksen teki vuosi 2002, jolloin kilpailua ei järjestetty luvulta lähtien on palkittu omakotipihojen lisäksi rivi- ja kerrostalojen, maatalojen sekä yritysten pihoja. Myös erikoisempia kohteita on ollut palkittavina, kuten leirintäalue, hautausmaa sekä sotilaskoti. Kaupungin kiinteistöt on jäävätty palkitsemisesta. Kokonaisia katuja asukkaineen on myös ollut palkittavana, kerran myös kaksi asuntoaluetta. Parvekkeitakin on huomioitu palkitsemisessa. Riihimäki julistautui vuonna 1997 Suomen pääsiäiskaupungiksi. Pääsiäispihakilpailuja järjestettiin kolme kertaa Luonto-Liitto kannustaa puolustamaan lähimetsiä Luonto-Liitto kannustaa kaikkia puolustamaan omien kaupunkiensa virkistysmetsiä. Kaupunkimetsien hoidon tavoitteena pitäisi olla luontoarvojen turvaaminen ja monimuotoisten ulkoiluympäristöjen tarjoaminen lähellä ihmisten koteja. Kaupunkimetsiä uhkaa usein hakkuiden lisäksi kaupunkirakenteen liiallinen tiivistäminen. Toisaalta kaupunkirakenteen laajeneminen lisää myös uusien virkistysmetsien tarvetta. Niitä voidaan kehittää kaupunkeja ympäröivistä talousmetsistä luopumalla liian voimakkaista hakkuista. Arvokkaimpien metsien säästäminen rakentamiselta vaatii myös metsiä käyttävien kansalaisten aktiivista osallistumista päätöksentekoon. Useat Suomen kaupungit omistavat merkittäviä määriä metsiä. Asuinalueiden sisällä tai lähellä sijaitsevat metsät ovat korvaamattoman arvokkaita virkistysalueita lähiasukkaille. Metsien luontaisen kehityksen salliminen mahdollistaa monipuolisten virkistysmetsien kehittymisen myös arvokkaiksi metsäluonnon keitaiksi. Luonto-Liitto pitää valitettavana, että useissa kaupungeissa metsien hoidosta vastaavat virkamiehet suoranaisesti pyrkivät estämään luontoarvojen tehokkaan turvaamisen kaupunkimetsissä. Kaupunkimetsien hakkuut aiheuttavat myös säännöllisin väliajoin kiistoja asukkaiden ja metsien hoidosta vastaavan virkakoneiston välillä. Kaupunkimetsien hoidossa hyvä ohjenuora on, että hakkuita tehdään vain, jos joko virkistyskäyttö tai luonto hyötyy niistä. Kaupunkilaisilla täytyy olla oikeus sellaisiin lähimetsiin, joiden päätymistä tukkipinoiksi tien varteen heidän ei tarvitse pelätä. Luonto-Liitto haluaa muistuttaa, että kuntalaisten yhteisen metsäomaisuuden käytöstä päättävät vaaleilla valittavat luottamushenkilöt.

4 4 Herajoen pohjavesialue laajeni etelään Toukokuu 2012 Kunnan metsien luontoarvoja tutkitaan Lopella Hämeen ELY-keskus päivitti huhtikuussa Riihimäen pohjavesialueiden rajauksia, jolloin Multatöyrään III luokan pohjavesialue yhdistettiin Herajoen I luokan pohjavesialueeseen. Pohjavesialueen sekä pohjaveden muodostumisalueen rajauksiin tehtiin myös joitain muutoksia. Herajoen I luokan pohjavesialueen raja kulkee nyt Mikkolankallion kohdalla olevalla kalliokynnyksellä, joka toimii vedenjakajana. Pohjavesialueet on määritetty Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä erityisiksi paikallisiksi TANKKI selvittää öljysäiliöriskit alueiksi, joilla ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi on annettu tarkennettuja määräyksiä. I luokan pohjavesialueella määräykset ovat kaikkein tiukimmat. Käytännössä suurella osalla entistä Multatöyrään aluetta jätevesien käsittelyn vaatimukset tiukentuvat. Samoin lietelannan levitystä säädellään näillä alueilla aiempaa tarkemmin. Pohjavesialueiden uudet rajaukset löydät Riihimäen kaupungin internetsivuilta: => ympäristönsuojelumääräykset => liitteet, pohjavesialueet Hausjärven jätekuljetusten järjestäminen Kiertokapulalle Kiertokapula alkaa hoitaa koko Hausjärven kunnan alueella jäteastioiden tyhjennykset. Kiertokapula on kunnan toimeksiannosta kilpailuttanut jäteyrityksiä, ja kuljetusten hoitajaksi on valittu HFT Network, jolla on partnerisuhde käytännön jätekuljetusten suorittajaan kuopiolaiseen Environetiin. Meillä on hyvät kokemukset Environetistä, joka hoitaa jo aiemmin jätekuljetukset Mäntsälässä, ja oli lisäksi kilpailutuskierroksen edullisin, kertoo Kiertokapula Oy:n hankinta- ja logistiikkainsinööri Joakim Pyttynen. Öljysäiliö saattaa näyttää tällaiselta. Jätelain mukaan kunnan vastuulle kuuluvat asumisessa syntyvät jätteet. Järjestetyn jätehuollon piiriin kuuluu Hausjärvellä lähes 4000 taloutta. Uusi tyhjennys-ja kuljetusurakka alkaa kesäkuun alussa Kiertokapula hoitaa myös Hausjärven jätehuollon asiakaspalvelun ja laskutuksen. Tiedot jäteastioista ja niiden tyhjennysväleistä on kerätty kiinteistökohtaisen kyselyn avulla. Jätetyhjennyksiin liittyviä asioita voi hoitaa Kiertokapulan asiakaspalvelun kanssa, puh tai sähköpostilla Suomessa on Öljyalan palvelukeskuksen mukaan noin lämmitysöljysäiliötä, joista arviolta sijaitsee Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Lämmitysöljysäiliöt ovat suurin yksittäinen ympäristövahingon aiheuttaja myös Hämeessä, jossa vahinkoja sattuu vuosittain parisataa. Alueella onkin haettu EU-rahoitusta kaksivuotiselle öljysäiliöriskihankkeelle TANKILLE. Hankkeessa on mukana myös Riihimäki. Päätös saataneen tämän kevään aikana. TANKKI -öljysäiliöriskihankkeessa vähennetään yksityisille, yrityksille ja yhteiskunnalle aiheutuvia lämmitysöljysäiliöiden aiheuttamia terveydellisiä, ympäristöllisiä (mm. maaperä- ja pohjavesiriskejä) sekä taloudellisia riskejä Kanta- ja Päijät-Hämeessä. TANKKI -hankkeen kohderyhmiä ovat ensisijaisesti öljylämmitteisten ja öljylämmitystä käyttäneiden ja käyttävien kiinteistöjen omistajat ja haltijat sekä kunnat. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat erilaiset asiantuntijat koulutus- ja tutkimusorganisaatioissa sekä Kuva: Juha Alaluukas Pääosa Lopen kunnan omistamista metsistä on talousmetsiä. viranomais- ja asiantuntijaorganisaatioissa. Hyötyä koko yhteiskunnalle Hankkeesta hyötyvät niin säiliönomistajat, valvovat viranomaiset kuin koko yhteiskunta. Hankkeen myötä lämmitysöljysäiliöiden omistajat ja viranomaiset saavat olennaisen ja ajantasaisen tiedon säiliöiden ympäristöriskeistä. Tietämys omista velvoitteista lisääntyy, jolloin riskienhallinta paranee merkittävästi. Viranomaisten niukat resurssit voidaan kohdistaa lämmitysöljysäiliöiden osalta vaikuttavimpiin toimenpiteisiin ja tärkeimpiin kohteisiin. Hankkeen aikana laadittua öljysäiliöriskien hallintaopasta sekä uutta riskienhallintaprosessia voidaan hyödyntää laajasti. Jokaisessa hankkeeseen osallistuvassa kunnassa testataan hankkeen aikana vaih- Ympäristöministeriö on myöntänyt Lopen kunnalle METSO-rahoitusta euroa. Sillä rahalla päästään tutkimaan Lopen kunnan metsien luontoarvoja. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman METSOn tavoitteena on turvata metsäluonnon monimuotoisuuden säilyminen ja pysäyttää metsälajien uhanalaistumiskehitys. Käytännön tavoitteena on turvata Etelä-Suomen metsien suojelualueverkoston laajuus ja kattavuus. Kunnilla on tärkeä rooli METSO-ohjelman toteutuksessa. Sen vuoksi kuntia tuetaan arvokkaiden luontokohteiden löytämisessä. Ympäristöministeriöltä on voinut hakea rahoitusta inventointien toteuttamiseen. Inventoitavana lähes 600 hehtaaria Lopen kunnan yhteistyökumppanina hankkeessa on Innofor Oy, joka toteuttaa maastoinventoinnit ja tulosten raportoinnin. Tutkittavat metsäalat on rajattu siten, että pyritään löytämään laaja-alaiset suojelukohteet. Inventoitavaa metsäalaa on noin 570 toehtoisia maaperäkunnostusmenetelmiä perinteisen massanvaihdon sijaan. Testattavat menetelmät perustuvat biologiaan ja sähköosmoosiin. Näiden innovatiivisten menetelmien hyödyntämisessä ja kehittämisessä lämmitysöljyllä pilaantuneen hehtaaria. Pääasiassa keskitytään niihin kunnan metsiin, joista on olemassa metsäsuunnitelma, ellei jollakin muulla alueella ole jo tiedossa olevia luontoarvoja. Erityisesti pyritään huomioimaan olemassa olevien suojelualueiden lähellä olevat iäkkäät metsät. Maastotutkimuksia kesän aikana Maastoinventoinnit tapahtuvat tulevan kesän aikana. Raportti valmistuu lokakuun loppuun mennessä. METSO-inventoinnin tulokset eivät sinänsä velvoita Öljyvahingon vuoksi joudutaan usein kaivamaan isoja monttuja. maaperän puhdistamisessa parannetaan ekotehokkaiden ja energiapihien maaperän puhdistusmenetelmien jatkokäyttömahdollisuuksia. Hankkeella edistetään ympäristönsuojelua ja lisätään kansalaisten vastuullista ympäristöajattelua erillisen Kuva: Juha Alaluukas Kuva: lopen ympäristötoimi metsänomistajaa ryhtymään suojelualueiden perustamiseen tai muihin suojelutoimiin. Mahdolliset metsäalueiden suojelutoimet ovat vapaaehtoisia ja perustuvat metsänomistajan omaan harkintaan. Lopen kunnalle METSOinventointi tarjoaa mahdollisuuden saada aikaisempaa tarkempaa tietoa kunnan omistamien metsien luontoarvoista. Uutta tietoa voidaan hyödyntää muun muassa kunnan maankäytön suunnittelussa. Juha Viinikka suunnitelman mukaan. Ympäristötietoisuuden lisäämisellä on suora vaikutus ympäristöön kansalaisten siis minun ja sinun käyttäytymisen kautta. On myös oleellista, että ympäristövalistus saavuttaa suuren yleisön. Lulu Riikonen

5 Toukokuu 2012 Jaana Ylén ja Pasi Kuusinen muuttivat Hikiään Jaakkolanharju tarjoaa rentouttavaa hiljaisuutta Jaana Ylén ja Pasi Kuusinen ovat asuneet pian puoli vuotta Hikiän Jaakkolanharjulla. Kumpikaan ei keksi yhtään kielteistä puolta uudessa asuinpaikassa. Kehumista sen sijaan riittää runsaasti. Edes vapaapäivinä ei täältä oikein viitsi lähteä, niin hyvin viihdymme, pariskunta sanoo yhdestä suusta. He asuivat aikaisemmin rivitalossa Tuusulan Jokelassa, joka sekin oli miellyttävä paikka, rauhallinen mutta kuitenkin aika vilkas, ja jossa oli riittävän hyvät palvelut. Pikku hiljaa mieli alkoi tehdä omaa taloa. Kun tutut kuulivat suunnitelmistamme rakentaa talo Hausjärven Hikiään, sellaisia kommentteja tuli, että muutetaan keskelle ei mitään. Ensivierailulla joku tuumasi, että hyvänen aika, täällähän on ihan tiet rakennettuna, Jaana Ylén naurahtaa. Kummastelut on kuitenkin helppo oikoa. Hikiän asema ja kyläkauppa ovat melkein vieressä, Riihimäen asemalle ja kaupoille on kahdeksan kilometriä. Lyhyempi matka tästä on paremmille kaupoille kuin Jokelasta. Alun perin kaupunki oli pois suljettu uuden kodin sijaintipaikkana. Molemmilla on ollut haaveena etsiä täydellistä vastapainoa hektiselle työlle, jota Jaana tekee sairaalan päivystyksessä ja Pasi ambulanssissa. Täällä on hiljaisuus, joka rentouttaa. Työstä pääsee helposti irti. Takkapuut tontilta, luonto vieressä Joitakin muitakin alueita käytiin katsastamassa, mutta Jaakkolanharju tuli tutuksi, kun sinne oli jo eräs kaveri rakentanut. Tontti oli kohtuuhintainen ja Hausjärven kunnalta saimme erittäin hyvää ja asiantuntevaa palvelua. Maalla kun ollaan, vastauksia saa heti, käyntiaikoja ei tarvitse varata. Kaavamääräyksetkin olivat sopivan väljät. Niinpä 1600 neliön tontille alkoi nousta talo, johon päästiin muuttamaan, kun kaivurinkauhan ensimmäisestä kuopaisusta oli kulunut neljä kuukautta. Talo ostettiin avaimet käteen periaatteella. Vaikka tontin reunamilla edelleen komeilee melkoinen mäntymetsä, ja puita säästettiin, tontilta kaadettiin 150 puuta. Klapikone teki tehtävänsä, ja nyt riittää takkapuita. Ikkunasta näkyy peltoa, metsää ja kylätie. Luonto on lähellä. Tutuiksi ovat tulleet joutsenet, haukat ja pöllöt. Takapihalta löytyivät ilveksen jäljet. Peura teki selvää kotipihan kuunliljoista, ja myös hirvi on läheinen tuttu. Ketut ovat muuallakin asutuilla alueilla yleistyneet. Naapurin mukaan susiakin on joskus näillä main nähty. Teksti ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Oman tontin metsäisen reunan takaa pilkottaa peltoa, metsää ja kylätie. Harvalla tontilla on valmiina näin komeita puita, tuumaavat Jaana Ylén ja Pasi Kuusinen, joita odottavat pihatyöt. Vanhat farkut ovat saaneet uuden elämän kassina. Kierrätyskeskuksesta vinkkejä uusiotuotteisiin 5 Lamppu vanhasta puhelimesta ja salaattikulhosta? Naulakko kangaspuiden osista? Kuulostaa varmaan ihan hullulta, mutta muun muassa tällaisiin uusiotuotteisiin voit tutustua Riihimäen kierrätyskeskuksessa. Olemme tehneet myyntiin paljon erilaisia tuotteita, joiden valmistamiseen on käytetty materiaalina jos jonkinlaista pois heitettyä tavaraa. Samalla tuomme mallikappaleiden avulla esille ideoita, joita asiakkaat voisivat toteuttaa itse kotona. Täällä ilmaiseksi tarjolla olevien kirjojen kansista on tehty peilinkehyksiä, ja joku asiakas ottikin jo mallia ja kertoi tekevänsä itse samanlaisia. Vie oma ideasi näytteille! Toivoisimme, että asiakkaat toisivat meille näytteille omia luomuksiaan, joko kuvana tai ihan oikeana esineenä. Vastaanottaisimme niitä joko omaksi tai lainaksi ja samalla saisimme uusia ideoita kaikelle kansalle jaettavaksi. Joskus asiakkaat ovat tuoneet näytille kahvipussikasseja, ja nyt näytillä on myös asiakkaan lahjoittama ylijäämätapettipaloista tehty oviverho. Aina ei tarvitse hankkia uutta materiaalia, jos haluaa nikkaroida jotakin omilla käsillään Tule meille penkomaan ja tutkimaan mitä meiltä löytyy. Samalla saat vinkit mukaan kotiin vietäväksi. Missä ja milloin? Riihimäen kierrätyskeskus löytyy Mattilan pienteollisuusalueelta osoitteesta Kylänraitti 7. Se on avoinna vielä toukokuun ajan ti, to, pe 10-17, ke ja la Maanantaina se on suljettu. Kesä-elokuussa aukioloajat ovat: ma-pe 10-17, la suljettu. Teksti ja kuva: Jyri Lindblom Kirjoittaja on Riihimäen kaupungin kierrätyskeskusvastaava. Ryttylässä kyläkävelyllä keskusteltiin ProAgrian maisemasuunnittelijan Auli Hirvosen johdolla muun muassa maiseman kohokohtien esilletuomisesta. Hausjärvellä, Lopella ja Riihimäen maaseutualueella on maaliskuussa alkanut uusi maaseudun kehittämishanke KyKyä. Nimilyhenne tulee sanoista Kylät ja kunta yhdessä älykkäästi. Tavoitteena on yhdistysten osaamisen tukeminen, viestinnän tehostaminen ja asumisviihtyvyyden sekä henkisen hyvinvoinnin edistäminen. Hanke kestää vuoden Kuva: Anneli Vähätalo 2013 loppuun. Kysymyksessä on Emo ry:n rahoittama Leader-hanke, jonka kustannusarvio on euroa ja omarahoitusosuus euroa. Yleishyödyllisen kehittämishankkeen tuki, 90 prosenttia, tulee EU:lta, valtiolta ja kunnilta. Kohderyhminä ovat kyläja asukasyhdistykset, maaja kotitalousseurat, työväen-, pienviljelijäin- ja kotiseutuyhdistykset, nuorisoseurat, Kylät ja kunta yhdessä älykkäästi KyKyä ja viihtyvyyttä kyliin asukkaat, kunnat ja verkostokumppanit. Samalla alueella on juuri päättynyt Toimeliaat kylät hanke, jossa päästiin hienosti yli tavoitteen, kertoo kyläkehittäjä Anneli Vähätalo. Sen puitteissa tehtiin muun muassa kyläsuunnitelmia, keksittiin uusia tapoja toimia, otettiin käyttöön sosiaalista mediaa, tehtiin kotisivuja, järjestettiin kyläilta, saunailta, vappubrunssi ja kyykkäilta. Tukea osaamiseen ja viestintään Uusi hanke koetaan tärkeäksi sekä kuntien että kylien ilmapiirille. kylä-, asukas- ja yhdistystoimijoita on tuettava toiminnan kehittämisessä ja paikallisuuden säilyttämisessä sekä lisättävä toiminnan tunnettuutta ja sen kautta toiminnan arvostusta, Vähätalo sanoo. Tavoitteena on lisätä tietotaitoa esimerkiksi kehittämisja rahoitusmahdollisuuksissa ja viestinnässä. Osaamista tarvitaan myös pitkäjänteisen toiminnan kehittämisessä ja suunnittelussa sekä hallinnossa. Työlistalla on lisäksi paikallistoiminnan tiedotuksen, markkinoinnin ja tunnettavuuden lisääminen sekä yhteistyön ja vuorovaikutuksen edistäminen. Loppujen lopuksi kaikki tähtää asumisviihtyvyyden ja henkisen hyvinvoinnin edistämiseen. Hankkeen tavoitteena on tukea asukkaiden ja järjestöjen toimenpiteitä, jotka vaikuttavat asumisviihtyvyyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Anneli Vähätalo listaa toimenpiteitä, joita on odotettavissa. Listalla ovat muun muassa kylä-, asukas-, tupa- ja kotiseutuillat, teema- ja asiantuntijatilaisuudet, seminaarit, kurssit, opintoretket, kyläkävelyt sekä maisema- ja ympäritötalkoot. Kylätoiminnan kotisivusto ja Kotikylä-lehti palvelevat viestintää ja seudun yhdistysten kulttuuri- ja tapahtu matarjonnan markkinointia. Hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Vähätalo lupaa neuvontaa ja apua tilaisuuksien toteuttamisessa. Asumiseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyen hankkeen aikana järjestetään tilaisuuksia, joiden tavoite on mm. hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tunteen lisääminen. Kyläsuunnitelmien päivittämisen yhteydessä pyritään tekemään myös kylälle turvallisuussuunnitelma. Anneli Vähätalo uskoo, että KyKyä-hankkeen seurauksena kylä-, yhdistys- ja asukastoiminta sekä kotiseututyö aktivoituvat ja kehittämistarpeita toteutetaan, paikallistoiminta vahvistuu, toiminnan uskottavuus, arvostus ja merkitys kasvavat. Tärkeitä tavoitteita ovat paikallistoimijoiden, kuntien, kaupungin, viranomaisten ja rahoittajien lisääntynyt yhteistyö sekä paikallistoimijoiden nykyisestä kehittynyt sisäinen tiedottaminen ja ulkoinen markkinointi. Hankkeen ohjausryhmässä toimivat puheenjohtajana Mika Ågren (Monnin kyläyhdistys) ja varapuheenjohtajana Kaisa Tuominen (Läyliäisten ky). Jäsenet ovat Markus Peevo, Jyrki Käki, Eeva Pyhälammi, Heini Ristavaara, Elina Leppänen (Hämeen kylät ry), Esko Pietari (EMO ry) ja Ari Lindqvist (Ely-keskus, Häme) Urpu-Kaarina Yli-Laurila

6 6 Arolammin rantaa kiertävät eri kasvillisuusvyöhykkeet. Riihimäen arvokkaat luontokohteet kartoitettiin ympäristönsuojeluyksikön tilauksesta kesällä Suurin osa alueista oli inventoitu edellisen kerran vuosina 1991 ja Kartoituksissa päähuomio kiinnitettiin kasvilajistoon ja kasvillisuustyyppeihin. Kartoituksen käytännön työn teki biologi Antti Hovi Helsingin yliopiston koulutusja kehittämiskeskus Palmeniasta. Etelä-Suomen oloihin Riihimäellä on melko paljon ja monipuolisesti suoalueita. Kallioiden osalta harvinainen kivilaji, gabro, on hyvin edustettuna. Metsistä kuusivaltaiset, Riihimäen ilmastostrategia kansissa Riihimäen ilmastostrategia 2020 Kohti hiilineutraalia Riihimäkeä hyväksyttiin syksyllä 2011 ja se löytyy Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelun kotisivun oikeasta valikosta. Ilmastostrategia käsittää ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja sopeutumisen ja sisältää kuvassa esitetyt kahdeksan teemaa. Ilmastostrategiaan on koottu keinoja, joilla vähennetään Riihimäen alueella muodostuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja hillitään ilmaston muuttumista ja sen aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia. Mukana ovat toiminnot, jotka kuuluvat kaupungin omaan toimivaltaan tai ohjaukseen ja joihin kaupunki voi välillisesti vaikuttaa ja joista syntyy eniten kasvihuonekaasupäästöjä Riihimäellä. Kaupungin hallintokuntien ja -yhtiöiden lisäksi ilmastostrategiassa ovat mukana alueen lämmöntuottajat ja jäteyhtiö. Riihimäen ilmastostrategia on toimenpideohjelma, johon on koottu kaupungin ja mukana olevien yhtiöiden teemoihin liittyvät noin sata toimenpidettä mittareineen ja vastuutahoineen. Strategiaan sisältyy myös kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma. Strategiassa ei ole suoraan kuntalaisille vastuutettu toimenpiteitä, mutta vähennystavoitteeseen pääseminen edellyttää asukkaiden aktiivista oman energiankäytön tehostamista ja kasvihuonekaasupäästöjä vähentävää toimintaa. Kuntalainen voi vaikuttaa Me kaikki teemme joka päivä valintoja, jotka vaikuttavat energiankäyttöön kotona, töissä ja vapaa-aikana. Päätöksiin vaikuttavat asenne, käyttötottumukset ja mieltymykset. Tehoa energiankäyttöön ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen saamme, kun oivallamme oman osuutemme ja vältämme turhaa kulutusta. Energiatehokkuuden ei tarvitse rajoittaa elämää, energiaa tu- lehtomaiset kankaat ovat yleisimpiä, mutta metsiä esiintyy karuista kankaista reheviin lehtoihin asti. Lehmusmetsiköitä on runsaasti ja jopa pähkinäpensaikkoja esiintyy Riihimäellä. Lehtojen osuus metsämaasta on yli 30 prosenttia. Perinnebiotooppeja ei Riihimäeltä juuri löydy. Netistä tarkkaa tietoa Inventointien pohjalta on valmistunut Riihimäen luontokohteita esittelevä opas, joka löytyy sähköisenä ympäristönsuojeluyksikön internet-sivuilta osoitteesta ympäristo, kohdasta luonnonsuojelu. lee vaan käyttää järkevästi. Kotien energiankäytöstä jopa puolet kuluu lämmitykseen, kolmannes sähkölaitteisiin ja valaistukseen ja viidennes veden lämmitykseen. Kerrostalossakin noin 40 prosenttia vastikkeesta kuuluu energiaan ja veteen. Jokainen perheenjäsen voi tehdä oman osuutensa kodin energiankulutuksen vähentämisessä yksinkertaisilla teoilla esim. sammuttamalla tarpeettomat valot ja laitteet, säätämällä lämpötilan kohdalleen, tuulettamalla pikaisesti ristivedolla ja käyttämällä vettä harkiten. Oppaaseen on valittu edustava otos Riihimäen arvokkaista luontokohteista. Kohteet on järjestetty luontotyyppien mukaan: rannat ja pienvedet, suot, metsät, kalliot ja harjut sekä niityt ja perinnebiotoopit. Metsäkohteisiin sisältyy kangasmetsien ja lehtomaisten kankaiden lisäksi usein myös lehtoja sekä soista pienialaisia rämeitä ja korpia. Kaikki kohteet ovat kasvistoltaan arvokkaita, mutta osalla kohteista on myös arvoa kallio- tai harjumuodostumina. Osa kohteista on myös linnustollisesti tai vesistöllisesti arvokkaita. Oppaaseen sisältyy myös Riihimäen kartta, johon kohteiden sijainti on merkitty numeroin. Oppaassa esitellään lyhyesti mm. Vahteriston ja Vatsian jo rauhoitetut luonnonsuojelualueet sekä maakuntakaavan vielä rauhoittamattomat suojelualueet Hatlamminsuo ja Arolammi. Vatsian luonnonsuojelualue Suolijärven pohjoisrannalla sijaitseva Vatsian luonnonsuojelualue koostuu kallioista, joiden rinteillä on nuokkuhelmikkä-linnunhernetyypin kuivaa lehtoa ja alarinteillä imikkä-lehtoorvokkityypin ja sinivuokkokäenkaalityypin tuoreita lehtoja. Puusto on vanhaa. Rinteillä kasvaa paikoitellen runsaastikin haapaa sekä koivua, pihlajia ja harmaaleppää, rannoilla myös tervaleppää. Rannat ovat maisemallisesti arvokkaita. Hatlamminsuo Hatlamminsuo on laaja, suurelta osin luonnontilai- Toukokuu 2012 Tuore opas Riihimäen arvokkaista luontokohteista Lyhytkorsinevaa Hatlamminsuon allikoiden ympärillä, heti luontopolun koillispuolella. nen keidassuo, joka sijaitsee osin Hausjärven puolella. Valtaosin suo on mäntyvaltaista rämettä. Reunoilla on kuusivaltaisia korpia. Suon lounaisosaa kiertävät pitkospuut ja luontopolun opastaulut. Vallitsevat kasvillisuustyypit ovat isovarpuräme ja tupasvillaräme. Arvokkaimpia kasvillisuustyyppejä ovat lyhytkorsinevalaikut, allikot ja reunoilla mustikka- sekä ruoho- ja heinäkorvet. Arolammi Vantaanjoen laajentumana syntynyt rehevä ja umpeen kasvava Arolammi on peltojen ympäröimä kosteikko. Alue on merkittävä vesi- ja rantalinnuston pesintä- ja ruokailupaikka. Lammen vesikasveja on niitetty usean vuoden ajan. Teksti: Elina Mäenpää Kuvat: Antti Hovi Orava ei välttämättä innostu uusista vieraista luonnonsuojelualueelle, vaan ääntelee närkästyneenä häiriöstä

7 Toukokuu 2012 Hävitä vaaralliset jätteet oikein! Jotkut meistä eivät vieläkään tiedä, miten vaarallisten jätteiden kanssa tulisi toimia, tai he eivät jostakin muusta syystä tuo vaarallisia jätteitä niille kuuluvaan keräykseen. Pieni mutta vaarallinen kampanja yrittää kasvattaa ihmisten tietoa varallisista jätteistä, joita ennen nimitettiin ongelmajätteiksi. Kampanja on suunnattu kuluttajille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille. Kampanjan päätavoite on kannustaa ihmisiä lajittelemaan ja palauttamaan vaaralliset jätteet oikein. Lisäksi tavoitteena on estää viemäriverkostoihin ja vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta. Kampanja näkyy muun muassa netissä, radiossa ja apteekeissa. Kiertokapula on lähettänyt kaikille toimialueensa yläasteille ja lukioille kampanjan julistemateriaalit. Lisäksi vaaralliset jätteet ovat teemana Kiertokapulan kesätapahtumissa. Syksyllä kampanjan puitteissa tehdään lähinnä yläaste-, lukio- ja ammattioppilaitosikäisille nettiin opetusvideo. Kampanjan ovat koonneet Jätelaitosyhdistys jäsenlaitoksineen, Vesilaitosyhdistys ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Riihimäen Vesi jakaa materiaalia Riihimäen alueella toimiville pienyrityksille. Kohteina ovat autokorjaamot, pesulat, lääkäriasemat ja muut terveydenhuoltoalalla toimivat yritykset. Ongelmajätteellä on uusi nimi Aiemmin vaarallisia jätteitä on nimitetty ongelmajätteiksi. Uusi termi kuvaa paremmin asiaa. Vaarallinen Kinturinmäen maankaatopaikka Kinturinmäen maankaatopaikalla osoitteessa Kinturinkuja 1 otetaan maksutjäte voi aiheuttaa väärässä paikassa jo pieninä määrinä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kotien tavallisimpia vaarallisia jätteitä ovat lääkejätteet, osa paristoista ja ladattavat akut, ajoneuvoakut, energiansäästölamput ja loisteputket, maalijätteet, liuottimet, lakat ja jäteöljyt. Kotitalouksien vaarallisia jätteitä voi tuoda maksutta keräykseen ympäri vuoden. 7 Koko maan keräyspaikat löytyvät osoitteesta www. kierratys.info Paristot voi palauttaa niitä myyviin kauppoihin. Vanhoja lääkkeitä alueellamme ottavat vastaan Lopen Apteekki, Oitin Apteekki ja Riihimäellä Aurinko Apteekki. Lisätietoa vaarallisista jätteistä saa sivulta Luontaistuotteet voi hävittää sekajätteen mukana, käyttämättömät lääkkeet on palautettava apteekkiin tai vaarallisten jätteiden vastaanottopisteisiin. Kotien ja mökkien lääkekaapit kuntoon Kotien ja mökkien lääkekaapit sekä autojen ensiapupakkaukset on hyvä tarkistaa vähintään kerran vuodessa. Tällöin huomaa helposti valikoiman puutteen, ja samalla vanhentuneet, pilaantuneet tai käyttämättä jääneet lääkkeet tulee siivottua pois. Lääkejätteen vastaanottopaikat Lääkkeet ovat vaarallisia jätteitä eli entisiä ongelmajätteitä, eikä niitä saa missään nimessä laittaa talousjätteen sekaan tai viemäriin. Kotitaloudet voivat toimittaa lääkkeet maksutta useimpiin apteekkeihin, kuntien omiin vaarallisen jätteen vastaanottopisteisiin, kiertäviin vaarallisten jätteiden keräyksiin tai Kapulan jätteidenkäsittelyalueelle. Keräyspaikoista lääkejätteet toimitetaan edelleen turvalliseen loppukäsittelyyn Ekokemille. Vastaanottopisteiden aukioloajat ja yhteystiedot löydät oman kuntasi tai Kiertokapulan internetsivuilta. Palautusohjeet ja lajittelu Jatkokäsittelyn onnistumiseksi ja turvallisuuden takaamiseksi lääkejätteet on lajiteltava seuraavasti: l Läpipainopakkauksissa olevat pillerit alkuperäispakkauksissa ilman pahvikäärettä l Irralliset pillerit ja muut kiinteät lääkejätteet läpinäkyvässä pussissa l Voiteet ja nestemäiset lääkkeet alkuperäispakkauksissa l Jodipitoiset lääkkeet (Jodix, Betadine, Iodosorb) erillään muusta lääkejätteestä, omissa pakkauksissaan l Elohopeakuumemittarit erillään (särkynyt mittari tiiviissä purkissa tai pullossa, helmeilevä elohopea on tärkeää saada talteen!) l Ruiskut ja neulat erillään esim. suljetussa muovipullossa l Pakkauksista tulee tietoturvasyistä poistaa potilastietoja koskevat osat ennen palautusta. Digitaaliset kuumemittarit voi toimittaa sähkö- ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila elektroniikkaromun keräykseen. Pakkaukset, kuten lasipurkit ja pahvikuoret voidaan lajitella lasin- ja pahvinkeräykseen. Eläinten vanhentuneet tai tarpeettomat lääkkeet käsitellään aivan samalla tavoin kuin ihmisten lääkkeet. Sen sijaan luontaistuotteet sekä apteekista ostetut elintarvikkeet, ravintovalmisteet ja vitamiinit eivät ole lääkejätettä, vaan ne voidaan hävittää sekajätteen mukana. Älä laske lääkkeitä luontoon Suurin osa suomalaisista huolehtii lääkkeiden asianmukaisesta hävittämisestä. Kuitenkin joka viidenneltä vanhentuneet lääkkeet päätyvät roskikseen tai viemäriin. Jo pienikin määrä väärin hävitettyä lääkejätettä voi aiheuttaa vakavia haittoja. Roskalaatikoista lääkkeet voivat päätyä vääriin käsiin tai ympäristöön aiheuttaen haittoja ihmisille, eläimille ja luonnolle. Viemäriin kaadetut lääkkeet ovat haitaksi vesistöille ja jäteveden puhdistukselle. Lähde: Kiertokapula Oy Mitä tehdä puutarhajätteille? Oma hyödyntäminen Puutarhajätteen voi kompostoida esimerkiksi lautarakenteisessa kehikossa. Sen sijaan talousjätteelle on oltava lämpö- ja jyrsijäeristetty kompostori. Kompostoinnista ei saa aiheutua haittaa naapureille tai ympäristölle. Kompostointiohjeita saa mm. kuntien ympäristönsuojeluyksiköistä ja Kiertokapulasta. Silputun puutarhajätteen voi käyttää myös katteena tai mökin ulkohuussin kuivikkeena. Kunnan tai kenen muunkaan maalle ei jätteitä saa kipata. Avopoltto Puutarhajätteiden avopoltto on vähäisessä määrin sallittu taaja-asutusalueen ulkopuolella. Poltosta ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa naapureille tai ympäristölle. Taaja-asutusalueella avopoltto on kielletty. Kiertokapula Kiertokapulan jätteiden käsittelyalueille puutarhajätettä voi viedä maanantaista perjantaihin klo 7-19, toukokuussa myös lauantaisin klo Haravointijäte ja risut on lajiteltava omiin kasoihinsa ja muovisäkit poistettava. Puutarhajätteestä veloitetaan 7 euroa/kuorma. Lisätietoja Kiertokapulan neuvontapalveluista, puh Riihimäki kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila ta vastaan haravointijätettä (lehtiä ja ruohonleikkuujätettä). Oksia ja risuja ei oteta vastaan. Maankaatopaikka on avoinna ma to klo 7 16 ja pe klo Lisätietoja puh Järjestetty jätteenkuljetus Riihimäellä kiinteistökohtaisessa keräyksessä haravointijäte voidaan pakata enintään 15 kg painavaan säkkiin ja sijoittaa jäteastian viereen kuljetusta varten. Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa peritään jäteastian ulkopuolelle jätetyistä pusseista taksan mukaisen irtojätemaksu. Suuremmat erät on kuljetettava itse. Puutarhajätettä ei saa laittaa biojäteastiaan. Hausjärvi Oitin maankaatopaikka: Kisällintie, Oitti Aukioloaika ma to ja pe Keväisin ja syksyisin avoinna kahtena lauantaina erikseen ilmoitettavina päivinä. Loppi Jokiniemen maankaatopaikka: Puutarhajätettä, risuja ja oksia otetaan vastaan Lopen kunnan maankaatopaikalle, joka sijaitsee Niittypellontien päässä Jokiniemessä, Kantatie 54:n pohjoispuolella. Puutarhajätteen (myös oksat ja risut) viemisestä tulee sopia Lopen kunnan teknisen toimen kanssa kunnantalolla (osoite Yhdystie 5), josta saa ohjeet ja puomin avaimen. Avain palautetaan tekniseen toimeen.

8 8 Toukokuu 2012 Tomin mökkipuuhia kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Ristikko: Auto hurahti pienen hirsimökin pihaan. Tomi kurkisti ulos auton ikkunasta ja hypähti kirkkaaseen auringonpaisteeseen reppu kädessään. Äiti!, hän huusi ja juoksi hiekka-aukion yli mökin ovelle. Missä me nukutaan? Äiti hymyili Tomille astuessaan itsekin ulos autosta. Tuolla, hän tokaisi osoittaen mökkiä. Tomi heitti reppunsa nopeasti mökin kuistille ja päätti lähteä tutkimaan pihaa; mökki oli ahdas ja hämärä. Piha oli paljon suurempi kuin mökki, kai siinä olisi jotain tutkittavaa, hän totesi ja käveli rantaan. Rannassa ei ollut vielä laituria, mutta rantakivet sopivat yhtä hyvin kävelyyn. Sileillä kivillä kävellessään Tomi näki vilahduksia hopeakylkisistä kaloista, jotka etsivät hyönteisiä pinnan tuntumassa. Aurinko kipusi hitaasti ylöspäin taivaalla, ja Tomi oli tutkinut koko mökkipihan jo kauan ennen kuin päivä oli edes puolessa. Keksimättä mitään tekemistä hän kävi selälleen tuoksuvalle, tummanvihreälle nurmikolle. Ei kestänyt pitkään, ennen kuin Tomi huomasi viereisen puun oksalla pienen linnun. Se hyppelehti oksalta toiselle, sukelteli toisinaan häntä kohden ja sirkutti iloisesti. Katseltuaan hetken lintua Tomi nousi ja haki mökistä jotain; kourallisen pieniä siemeniä. Hän asetti muutaman nurmikolle kauemmas itsestään ja tuijotti lintua. Sekin oli varmasti huomannut siemenet. Varovasti lintu pyrähti maahan, katseli hetken mietteliäästi siemeniä ja nappasi yhden suuhunsa. Tomi hymyili ja nousi varoen ylös, ettei olisi häirinnyt lintua. Isä, hän sanoi löydettyään isänsä mökistä lukemasta lehteä, autatko minua tekemään linnunpöntön? Linnunpöntön? isä ihmetteli, mutta nousi sohvalta ja lähti ulos etsimään laudanpätkiä Tomin kanssa. Yhdessä he sahasivat laudat sopivan mittaisiksi ja Tomi naulasi palaset yhteen isän työkalupakista löytyneillä nauloilla. Kun linnunpönttö oli valmis, isä sanoi: Se on hieno. Eikö se pitäisi ripustaa nyt puuhun? Tomi ja isä veivät linnunpöntön yhdessä saman puun luo, jossa Tomi oli linnun nähnyt, ja isä sitoi pöntön tarpeeksi korkealle, etteivät eläimet voisi ylettää siihen maasta. Kun pönttö oli kiinnitetty, Tomi, äiti ja isä tulivat mökin terassille katsomaan, mitä seuraavaksi tapahtuisi. Pian he huomasivatkin linnun puun oksalla. Se kierteli linnunpönttöä, sirkutti ja katseli sitä ihmeissään. Pian se kuitenkin uskaltautui kurkistamaan sisälle uuteen asumukseensa ja ryhtyi tyytyväisenä etsimään heinää, lehtiä ja muuta pehmeä sen pohjalle. Tomi oli iloinen. Lintu jäisi varmasti asumaan linnunpönttöön pitkäksi aikaa. Täytä ristikon vaakarivit tarinasta löytyvillä sanoilla, jolloin tummennetulle pystyriville muodostuu tutun linnun nimi. Sanni 1. Kuka tuli vanhempien kanssa kesänviettoon? 2. Tapahtumapaikka 3. Missä näkyi kaloja? 4. Linnun ruokaa 5. Mikä eläin sai kodin? 6. Millainen kodista tuli? 7. Pikkuinen asumus korkealla puussa Lähetä vastauksesi mennessä osoitteella: Hausjärven kunta, Ympäristösihteeri, Keskustie 2-4, Oitti. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan palkintoja. Syksyn ristikon oikea ratkaisu oli SOIDINÄÄNI, ja vastauksia tuli 24. Arpaonni suosi seuraavia: Ossi Kalliomäki, Karan koulun 1lk. Oskar Lahtinen, Riihimäki Suunto-kompassit on toimitettu ristikkokisan voittajille. Onnea! Vastaa, voit voittaa Oletko nähnyt ilveksen? Ilves on Kanta-Hämeen maakuntaeläin, kotoinen laji, jota tosin sen elintapojen johdosta tapaa luonnossa harvoin. Talvella sen paljastavat lähinnä lumeen jääneet jäljet. Ilveksen pyynti herättää suuria tunteita. Metsästäjät ovat herttaisen tupsukorvan luonteesta eri mieltä kuin suuri yleisö. Seudun ilveksistä on viime kuukausina ollut kovasti monenlaista keskustelua. Metsästäjät eivät pidä siitä, että ilves verottaa muun muassa peurakantoja. Erityisesti pienikokoinen kuusipeura on sen mieleen. Myös jänikset maistuvat ilvekselle. Lopella ilves aiheutti toukokuun alussa ison koiran kuoleman. Helmikuun lopussa päättyneellä jahtikaudella Etelä- Hämeessä ammuttiin 15 ilvestä. Alueella elää tuoreen suurpetolaskennan mukaan noin 60 ilvestä. Kerro ilveskokemuksesi ja voita! Onko sinulla tai kavereillasi omakohtaisia kokemuk- Tämä ilves elää Ähtärin eläintarhassa. sia ilveksestä? Kerro niistä, julkaisemme niitä syyskuun lopulla ilmestyvässä seuraavassa Ekokaaressa. Lähetä vastauksesi osoitteella: Ekokaari/Yli-Laurila, Hämeenkatu 3 B 12, Riihimäki tai sähköpostilla urpu.ylilaurila(at) kolumbus.fi Arvomme vastaajien kesken Suomen Luonnon vuosikerran, jonka arvo on 73 euroa. Kuva Tarja Heikkonen Ilves (Lynx lynx) on Suomessa ainoa luonnonvarainen kissaeläin. Se liikkuu enimmäkseen hämärässä ja öisin. Ravinnokseen se saalistaa erityisesti jäniksiä ja kanalintuja mutta myös isompia nisäkkäitä, kuten valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita. Ilveskannan kooksi Suomessa arvioidaan nykyään noin yksilöä. Ilves on Suomen runsaslukuisin suurpeto. Ilveksen ruumiin pituus on noin cm ja paino kg. Uros on jonkin verran naarasta suurempi. Lyhyt häntä ja tupsut korvien päissä ovat ilveksen tärkeimmät tuntomerkit. Ilveksen silmät ovat lähes samankokoiset kuin ihmisellä. Turkin väri on harmaantai punertavanruskea. Yleensä turkissa on myös tummia täpliä tai juovia, jotka erottuvat parhaiten jaloissa. Ilveksellä on suuret tassut, ja sen jäljet voi sekoittaa suden tai ahman jälkiin.

9 Toukokuu 2012 Riihimäen katupäällikkö Maija Salonen: Vanhoissa kaduissa riittää korjaamista Meillä on vanhojen katujen korjausvelkaa. Tekninen lautakunta on myöntänyt määrärahoja korjauksiin aika maltillisella budjetilla. Edessä on suuri työsarka, sanoo Riihimäen uusi katupäällikkö, tien- ja vesirakennusinsinööri Maija Salonen. Hän astui virkaansa aprillipäivänä mahtavan lumisateen saattelemana. Salosen mukaan ensin on selvitettävä, mikä tilanne ihan oikeasti on. Sitten on asetettava korjauskohteet tärkeysjärjestykseen ja hinnoiteltava hankkeet. Toivon, että lautakunnalta saadaan lisää määrärahoja korjausvelan kiinni saamiseksi. Uudet kadut mallikkaita Mutta ei Riihimäen katurintamalla läheskään kaikki ole huonosti. Uusilla alueilla kadunrakentaminen on toteutettu mallikkaasti. Maija Salosta ilahduttaa myös se, että vanhojenkin katujen turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota. Hän on liikenneympyröiden kannattaja, hänen mielestään ympyrät ohjaavat paremmin liikennettä kuin töyssy tai muu hidaste. Kuva: Paula Sidoroff-Eskelin Lotta Kölli tuli Hausjärvelle. Uusista asemakaava-alueista on perinteisesti tehty pienoismalli. Nyt atk on tullut tilalle. Varastossa on kuitenkin useitakin pienoismalleja, jotka Maija Salosen mielestä voitaisiin ripustaa näytteille kuten tämä Vehmaan alueen pienoismalli. Myös kevyen liikenteen raitteja on ilahduttavan runsaasti, ja kaupunki on kovin vihreä. Ihan ensimmäisenä on työlistalla jo aloitetun Torikadun saneerauksen jatkaminen, jonka jälkeen ovat vuorossa nykyisen Lopentien kiertoliittymän kevyen liikenteen turvallisuutta parantavat korjaustoimenpiteet. Maija Salonen sanoo pääsevänsä vähitellen kartalle. Se on tapahtunut parhaiten katuja kulkien ja katu- ja puistoyksikön kokouksiin osaa ottaen. Hänen alaisenaan on 71 katu- ja puistoyksikön ihmistä, joiden tehtäviä ovat katujen suunnittelu, rakennuttaminen ja rakentaminen sekä kunnossapito. Yksikköön kuuluvat lisäksi puistotoimi, varikko ja sähkötoimi sekä joukkoliikenteestä ja jätehuollosta vastaavat toimet. Riihimäelle voisi vaikka muuttaa Maija Salonen tuli Riihimäelle Liikennevirastosta, liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa toimivasta keskusvirastosta, joka muodostui, kun liikennehallinnon kolme väylävirastoa, Ratahallintokeskus, Merenkulkulaitos ja Tiehallinto yhdistettiin pari vuotta sitten. Salonen asuu Järvenpäässä Riihimäellä opiskelevan aikuisen poikansa kanssa ja kulkee töissä junalla. Riihimäki on ollut hänelle myönteinen yllätys, ei mikään nukkumalähiö vaan ihan kaupungin näköinen paikka. Tänne muuttaminen ei ole ollenkaan pois suljettu, hän tuumaa. Vapaa-ajasta suurimman ajan vievät kaksi emäntänsä mukaan tuhatrotuista, mutta lähinnä kromfohrländerin näköistä koiraa, joiden väritys tosin hämää. Kun oikea kromfohrländer on ruskeavalkoinen, Salosen koirat ovat musta-valkoisia. Ristiinan mökki houkuttelee lomailemaan ja omakotitalossa on aina voikukkien kitkemistä ja laattojen harjaamista. Kunto pysyy yllä uimalla ja voimistelemalla. Reissaamassa, teatterissa ja muissa kulttuuritapahtumissa Maija Salonen käy muun muassa entisten työkaverien kanssa. Teksti ja kuva: Urpu-Kaarina Yli-Laurila Hausjärvellä uusi ympäristösihteeri Hausjärven kunnan ympäristösihteerinä aloitti lokakuun puolivälissä Lotta Kölli. Lotta valmistui kesällä 2011 diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Yliopisto-opintoja edelsivät ympäristöteknologian AMK-opinnot Hämeenlinnassa. Työ Hausjärven kunnan ympäristösihteerinä on ollut mielenkiintoista ja haastavaa. Mukavat työtoverit ovat auttaneet sopeutumisessa uuteen työpaikkaan, Lotta tuumaa. Työtehtäviä ja kysymyksiä on ollut laidasta laitaan, eikä työpäiviä juurikaan voi suunnitella ennakolta. Kunta ei ollut Lotalla entuudestaan tuttu ja edelleenkin tarkastuksille suunnistetaan usein kartan kanssa. Lotta asuu Hollolassa ja viettää vapaa-aikaansa paljon liikunnan parissa. Illat kuluvat lenkkeillen, ryhmäliikuntatunneilla sekä jalkapallokentällä. Työelämän tutustumisviikko ympäristönsuojeluyksikössä Viikon tet- eli työelämään tutustumisviikkoni Riihimäen ympäristönsuojeluyksikössä alkaa olla lopuillaan. Täytyy myöntää, että astuessani ensimmäisen kerran yksikön ovesta minulla ei ollut aavistustakaan siitä, mitä tuleva viikko pitäisi sisällään. En tiennyt, millaisia ihmisiä yksikössä työskentelee, mitä he tekevät ja ennen kaikkea en tiennyt, mitä itse tekisin. Istuisin tuoliin kahlittuna pänttäämässä ulkoa Suomen linnustoa? Lajittelisin jätteitä takapihalla? Riihimäellä ympäristönsuojeluyksikön pääasiallisena tehtävänä on huolehtia kaupungin toiminnan ympäristöystävällisyydestä, ympäristöön liittyvän lainsäädännön toteutumisesta erilaisilla rakennuksilla, yrityksillä ja yhtiöillä sekä ylipäänsä huolehtia Riihimäen ympäristön siistiydestä erilaisin projektein ja esimerkiksi lasten luontopolkujen muodossa. Yksikkö tarjoaa myös kattavasti ja tarkasti tietoa Riihimäen seudun ympäristön voinnista. Päädyin hakemaan tetpaikkaa ympäristönsuojeluyksiköstä lähinnä sattumalta; törmäsin koko ympäristönsuojelu-yksikkö -sanahirviöönkin vasta puhelinluettelon sivuilla. Omien kiinnostuksenkohteideni ja mahdollisen uravalinnan kautta toivoin, että löytäisin työharjoittelupaikakseni edes etäisesti ympäristöä sivuavan työpaikan. Enkä voi vieläkään olla paikkaani muuta kuin tyytyväinen. Sain viikon aikana työntekijöiltä paljon kiinnostavaa ja hyödyllistä tietoa alasta. Ja kukapa olisi päässyt vakoilemaan, miten kunta huolehtii kaikille alueen asukkaille näinkin tärkeästä ja pysyvästi ajankohtaisesta asiasta? Pääsin myös tutustumaan Riihimäen kierrätyskeskukseen, jossa opin lisää ympäristönsuojelun käytännönläheisemmästä puolesta, kestävästä kehityksestä ja kunnan asukkaille tarjoamasta mahdollisuudesta toteuttaa sitä entistä monipuolisemmin. Tämän ympäristönsuojeluyksikölle omistetun ylistyspuheen jälkeen on varmaan selvää, mitä aion seuraavaksi sanoa: voin hyvin suositella yksikköä jokaiselle, joka on kiinnostunut aiheesta ja jak- saa myös pysyä siitä kiinnostuneena koko viikon pituisen tehokurssin ajan. Toivon, että ympäristöön ja sen puolesta vaikuttamiseen löytyy jatkossakin innostusta. Sanni Heino Kuva: Elina Mäenpää Sanni Heinon työelämään tutustumisviikko oli alkuvuodesta Riihimäen seurakunnan kesä n Kaikille avoin saunailta kesällä keskiviikkoisin ( ) Hirvijärven leirikeskuksessa klo Kahvio. n Keskuskirkko avoinna kesällä tutustumista ja hiljentymistä varten ma - pe klo Päivystäjä paikalla. n Kesäkirkkoon Messu Keskuskirkossa sunnuntaisin klo 10. Iltakirkko Kappelikirkossa/hautausmaalla sunnuntaisin klo 18 (kesä-elokuu). n Kesäkahvila Senioriseisake kesätorstaisin klo Liiterin edessä (ulkona), Temppelikatu 11. Alkuhartaus klo 13, kahvit ja vapaamuotoista ohjelmaa. Vapaaehtoinen kahviraha yhteisvastuun hyväksi. n Kesäkonsertti su 3.6. klo 18, Kappelikirkko, esiintyvät pastorit Tanja Koskela ja Pauliina Kivivuori sekä Matti Löytty ja Konsta Mönkkönen. n Urkukonsertti ti klo 19, Keskuskirkko, ranskalainen urkutaiteilija Fabrice Pitrois. n Juhannusaaton juhla Hirvijärven leirikeskuksessa klo 19 alkaen. Kesäistä ohjelmaa. Tervetuloa! Lisätietoja: p Kohta on kesä! Koulutusta Kehittämispalveluita Konsultointia Avoin puutarha Vihreään taloon Riihimäen Vihreään taloon rautatieaseman tuntumassa ollaan rakentamassa avointa puutarhaa, joka liittyy maailmalla leviävään Urban Gardening -liikkeeseen luvun alkupuolella alue on ollut osa Asemapuistoa ja siellä on ollut suuria puita, istutuksia ja kaarisilta. Ero nykyiseen on huimaava. Haluamme kaunistaa Vihreän talon ympäristöä, sanovat Vihreän talon vuokraajat Olli Soini ja Anni Paunila. Avoin puutarha on kaikille kaupunkilaisille avoin. Sen yhteydessä järjestetään Suomen Metsästysmuseo Riihimäki erilaisia työpajaviikonloppuja kukkien piirtämisestä ja tunnistamisesta keskusteluiltojen kautta istuttamiseen ja kompostointiin. Ja kasvukauden päätteeksi pidetään sadonkorjuujuhla. Talon väen lisäksi hankkeessa on mukana taiteilija Edwina Goldstone. Avoin puutarha on sosiaalinen hanke, taideprojekti ja aivan yksinkertaisesti puutarhanhoitoa. Toivomme erityisesti innostavamme lapsia ja nuoria puutarhanhoitoon. Edes me itse emme tiedä, mitä kaikkea se vielä voi olla Olli Soini tuumaa.

10 10 Säästämme luonnonvaroja parantamalla asiakkaidemme materiaali- ja energiatehokkuutta sekä toimimalla itse ympäristömyötäisesti ja turvallisesti. Hyvä ympäristö ei synny sattumalta, se on yhteinen juttu. Riihimäki hakee Reilun kaupan kaupungiksi Riihimäen Reilun kaupan kannatustyöryhmä valmistelee hakemusta Riihimäen Reilun kaupan kaupunki arvonimestä. Arvonimeä haetaan Reilun kaupan edistämisyhdistykseltä. Riihimäellä tilanne on edistynyt niin, että tarvittavat kahdeksan ravintolaa, kahvilaa tai hotellia tarjoavat reilun kaupan kahvia ja myös muut kriteerit täyttynevät arvioi Riihimäen Reilun kaupan kannatustyöryhmässä kaupungin edustajana oleva ympäristöasiantuntija Markku Kyöstilä. Reilun kaupan kaupunki tai Reilun kaupan kunta -arvonimi myönnetään kunnalle tai kaupungille, joka sitoutuu edistämään Reilua kauppaa ja tekemään omissa hankinnoissaan eettisiä valintoja. Reilun kaupan kaupungin tulee käyttää reilun kaupan tuotteita, mm. reilun kaupan periaatteiden mukaisesti tuotettua kahvia ja teetä kaupungintalolla ja kaikissa kaupungin omissa tilaisuuksissa. Vähintään kahdeksassa kahvilassa, ravintolassa ja hotellissa on oltava Reilun kaupan kahvia tarjolla. Riihimäellä Reilun kaupan kahvia tarjoavat: Feeniks Café, Pompoti Lastenkauppa ja kahvio, Ravintola Apollo, Viialan leipomon kahvila Hämeenkatu 14, Ravintola Darshan, Hesburger Riihimäki Merkos, Marttojen kesäkahvila ja Scandic hotelli. Vähintään 15 työpaikan Vuoden luonnontuotteet: Toukokuu 2012 Variksenmarja, siankärsämö ja punikkitatit Arktiset Aromit ry on valinnut vuoden 2012 marjaksi variksenmarjan, yrtiksi siankärsämön ja sieneksi punikkitatit. Suomalaisen metsän vähemmän tunnetuissakin antimissa on monia erinomaisia ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia, joihin kannattaa paremmin tutustua. Terveellinen, vähän käytetty Variksenmarja eli kaarnikka on vähän käytetty marja, vaikka sitä kasvaa runsaasti koko maassa. Kiiltävän mustaa variksenmarjaa löytää karuilta kankailta sekä räme- ja korpimättäiltä. Poiminta-aika on elokuusta ensilumiin saakka. Suomessa variksenmarjaa on kahta alalajia: etelän- ja pohjanvariksenmarja. Monikäyttöinen variksenmarja on hyvä flavonoidien sekä antosyaanien lähde. tai yhdistyksen tulee käyttää Reilun kaupan kahvia. Vaatimus täyttyy Riihimäellä. Lisäksi on oltava suunnitelmat Reilun kaupan viikkoon osallistumisesta ja Reilun kaupan kaupunki -arvonimestä kaupunkilaisille tiedottamisesta. Joka vuosi lisää kestäviä hankintoja Reilun kaupan kaupunki -arvonimen yksi keskeisimmistä kriteereistä on kestävien hankintojen lisääminen ja toiminnan kehittäminen jatkuvasti. Säilyttääkseen arvonimen kannatustyöryhmän tulee raportoidessaan osoittaa joka vuosi, miten Reilun kaupan tuotteiden ku- Mitä on reilu kauppa? Reilu kauppa on luotu kehitysmaiden perheviljelijöille ja suurtilojen työntekijöille. Reilu kauppa tarkoittaa sertifiointijärjestelmää, jolla näiden viljelijöiden asema kansainvälisessä kaupankäynnissä paranee. Reilun kaupan periaatteiden turvin myös suurtilojen työntekijöiden työskentelyolosuhteet paranevat ja ympäristöasiat huomioidaan. Kehitysmaiden pienviljelijät saavat tuotteestaan vähintään Reilun kaupan takuuhintaa, joka kattaa kestävän tuotannon kustannukset. Suurtilojen työntekijät saavat vähintään lakien Variksenmarjalla on ruusunmarjan jälkeen todettu toiseksi korkein kokonaisantioksidanttipitoisuus tutkimuksessa, jossa analysoitiin viljojen, juuresten, vihannesten, palkokasvien, hedelmien ja marjojen antioksidatiivisuutta. Marjaa voi hyödyntää mustikan tai puolukan tapaan tekemällä siitä esimerkiksi keittoja, kiisseleitä tai piirakkaa. Variksenmarjasta valmistetaan myös mehuja, marjaviinejä, hilloja ja hyytelöitä yleensä muihin marjoihin yhdistettynä. Siankärsämöstä lehdet ja kukat Siankärsämö on myös yleinen koko maassa. Sitä voi kerätä kahdesti kesän aikana. Lehdet kerätään ennen juhannusta ja puhjenneet kukat alkukesällä. Siankärsämöstä tehdään yrttijuomia ja sillä maustetaan rasvaisia ruokia. Sitä lutus on kasvanut kaupungin hankinnoissa sekä mitä on tehty Reilun kaupan näkyvyyden ja tuotteiden saatavuuden parantamiseksi. Suomessa on myynnissä yli erilaista Reilun kaupan tuotetta. Jokainen suomalainen käytti vuonna 2010 keskimäärin 17,30 euroa Reilun kaupan tuotteiden ostoon. Suomalaisista 94 prosenttia tunnistaa Reilun kaupan merkin. 79 prosenttia merkin tuntevista osaa nimetä mitä se tarkoittaa. Reilun kaupan kuntia ja kaupunkeja on kuusi: Espoo, Joensuu, Lohja, Pori, Tampere ja Utajärvi. Reilun kaupan seurakuntia on 91. mukaista ja asteittain nousevaa palkkaa, asialliset työolot ja oikeuden liittyä ammattiyhdistyksiin. Osa Reilun kaupan lisätuloista käytetään yhteisöä hyödyttäviin hankkeisiin Lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty. Tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristökriteereitä. Ostamalla tuotteen, jossa on Reilun kaupan sertifiointimerkki, tiedät ostavasti tuotteen, jota valmistaessa ei ketään ole sorrettu ja viljelijä sai siitä oikeudenmukaisen hinnan. Lisätietoja Reilun kaupan nettisivuilta voi lisätä salaatteihin, kastikkeisiin ja yrttisuolasekoituksiin sekä keittoihin, patoihin ja muhennoksiin. Liian runsas siankärsämön käyttö voi aiheuttaa päänsärkyä ja huimausta sekä allergiselle ihottumaa. Punikkitatit muiden varjossa Punikkitatit ovat suotta jääneet herkkutattien varjoon. Runsassatoinen punikkitatti kasvaa melkein koko maassa heinäkuusta syyskuulle. Sitä löytää useista eri metsätyypeistä. Punikkitatit sopivat esimerkiksi lihamurekkeeseen, kaalikääryleiden täytteeksi ja sämpylätaikinoihin. Punikkitatit kannattaa kiehauttaa hyvin omassa liemessään kypsiksi. Puutteellisesti kypsennettynä ne saattavat aiheuttaa vatsavaivoja. Lähde: Arktiset Aromit ry

11 Toukokuu 2012 Rannoille uimaan! Riihimäellä, Lopella ja Hausjärvellä on lukuisia mainioita uimapaikkoja. Etsi omasi seuraavasta luettelosta tai kokeile vaikka kaikkia! Terveystarkastajat valvovat säännöllisesti uimarantojen siisteyttä, hygieenisyyttä ja turvallisuutta. Tavoitteena on uimaveden hyvä laatu sekä turvalliset ja hyvin hoidetut uimarannat. Uimarantojen veden laatua seurataan säännöllisesti otettavien uimavesinäytteiden avulla. Myös levätilannetta seurataan valvontatarkastusten sekä käyttäjien ilmoitusten perusteella. Tietoa uimavesien kunnosta saa mm. internetistä. Osoitteesta: valitaan ympäristöterveydenhuolto, jolta sivulta terveysvalvonta, ja siitä mennään riville taloustai uimavesistä. Loppi Vanhan kirkon uimaranta, Kirkonkylä, Uimarannantie, matala hiekkaranta, laituri, pukukopit, puuceet, laaja ranta-alue, lentopallokenttä, Puolen Hehtaarin perhepuisto Ojajärven uimaranta, Kirkonkylä, Ojajoentie 114, hyvä hiekkaranta, kirkasvetinen järvi, uimakopit ja puuceet Sajaniemen uimaranta, Sajatie, Loppijärven rannalla, matala hiekkaranta, laituri, pukukopit, puuceet, lentopallokenttä Läyliäisten uimaranta, Paromäentie, Loppijärven rannalla, matala hiekkaranta, pukukopit, puuceet, autojen paikoitusalue Heratuksen uimaranta, Heratuksentie, Läyliäisissä, laaja nurmikkoalue, hiekkaranta, pukukopit, puuceet Vojakkalan uimaranta, Vojakkalantie, Kaartjärven rannalla, matala hiekkaranta, pukukopit, puuceet, läheisyydessä Vojakkalan tanssilava Räyskälä-Salon uimaranta, Syvälahdenpolku, rauhallinen ja idyllinen hiekkapohjainen ranta, metsää lähellä Launosten uimaranta, Suviniementie, Launonen Laihuan uimaranta, Kalamajantie, Pilpala Lisätietoja: Lopen kunta / liikuntatoimi, puh. (019) , , Hausjärvi Puujoen uimapaikka, Oitti, Riihimäentie 3471, matala hiekkaranta, erillinen rajattu lasten uimapaikka, pukukopit, puucee, laavu ja tulentekopiste (omat puut), melontareitti (karttoja voi tilata liikuntatoimistosta) Valkjärven uimapaikka, Puujaa, Tulikalliontie 51, matala hiekkaranta, laitureilla rajattu lasten uimapaikka, pukukopit, puucee, kaksi nuotiopaikkaa (omat puut) Valkjärven leirialue, Puujaa, Tulikalliontie 80, syvenevä ranta, sauna- ja kokoustilat, sisäwc, keittiö, yöpymismahdollisuus, talvella avantouinti Ykslammin uimapaikka, Ryttylä, Riihiviidantie 624, syvenevä ranta, pukukopit, puucee, laavu, Ryttylän Kirin ulkoilumaja, talvella avantouinti Lisätietoja: Jari Kovanen, p. (019) , , Riihimäki Hirvijärven uimapaikka, Jänissaarentie, Riihimäeltä 13 km. Luontopolku, puusee, pukukoppi, nuotiopaikka. Paalijärven uimapaikka, Veljesmajantie, Riihimäeltä 12 km. Luontopolku, puusee, pukukopit, laavu. Puhinniemen virkistysalue, Valajärvellä Rengossa sijaitseva virkistysalue, joka soveltuu parhaiten retkeilyyn, Riihimäeltä 25 km. Alueella ei ole palveluita. Lisätietoja, p.( 019) Riihisalon virkistysalue, Rautakoskentie, Kaartjärven rannalla Lopella. Riihimäeltä 37 km. Lisätietoa, p. (019) , Riihimäen seurakunnan Hirvijärven leirikeskuksessa kaikille avoin saunailta keskiviikkoisin klo Kahvio. Riihimäeltä 13 km. Lisätietoja kirkkoherranvirastosta p. (019) 7481 tai nettisivuilta Riihimäeltä löydät seuraavat luontopolut Luontoon ja liikkumaan! Riihimäki Uimahalli auki su asti. Maauimala aukeaa ke 13.6., puh / lippukassa. Vesijumpat uimahallissa: ma klo , ke klo , pe klo ( ). Lisätietoja: Anu Marttinen, p , Vesijumpat maauimalassa: ma klo , ke klo , pe klo ( ). Lisätietoja: Anu Marttinen, p , Kesäuimakoulut: ti 5.6. pe 15.6., ilmoittautuminen ma 4.6., ma pe ilmoittautuminen ma 4.6., ti 3.7. pe ilmoittautuminen ma 2.7., ti pe ilmoittautuminen ma Lisätietoja: Anna-Maija Peltola, p Erityisuimakoulut: Erityisuimakoulu 1: ma to klo , Erityisuimakoulu 2: ma Mustarastas taiteellisin laulaja Mustarastas on loistava improvisoija, jolla on selkeät fraasit. Mustarastaan laulun kokonaisuuteen muodostuu hienoja kysymys-vastaus -asetelmia vahvojen fortejen ja pienten Vahteriston luonnonsuojelualueen luontopolulle pääsee seuraamalla luontopolkuviittoja Marjastajankadulta ja Vahteriston ulkoilureitiltä. Helppokulkuisen luontopolun pituus on noin kilometri. Yhdeksän akvarellein kuvitettua taulua kertovat alueen luonnosta havainnollisesti ja värikkäästi. Suoluontoa esittelevä Hatlamminsuon luontopolku alkaa Hiihtomajantien päässä sijaitsevan Kiskon majan pihapiiristä. Polku on pituudeltaan noin kilometrin ja se kulkee pääosin pitkospuita pitkin. Luontopolun varrella on toistaiseksi 11 taulua kertomassa Riihimäen arvokkaimmasta luontokohteesta Hatlamminsuosta. Metsähallitus uudistaa luontopolkukyltit kesän 2012 aikana. Vantaanjoen Käräjäkosken luontoa esittelevälle luontopolulle löydät ajamalla Erkyläntietä ja kääntymällä aivan kaupungin taajaman laidalla Käräjäkoskentielle. Polku alkaa Vantaanjoen ylittävän sillan vieressä olevalta parkkipaikalta. Luontopolku on pituudeltaan reilun kilometrin ja sen varrella on kuusi luontoaiheista taulua. Luontopolku sopii myös liikuntarajoitteisille. Hirvijärven luontoa esittelevä luontopolku sijaitsee Hirvijärven rannassa kaupungin uimaranta-alueella, Jänissaarentien varressa. Polku on pituudeltaan metriä ja sen varrella on kymmenen Hirvijärven luonnosta kertovaa taulua. Peltosaaren kosteikkoluontopolku on Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen pystyttämä ja se alkaa Peltosaaren Työväenmuseon tuntumasta. Luontopolku kierretään polusta tehdyn vihkosen avulla. Vihon numeroita vastaavat numeroidut tolpat löytyvät polun varrelta karttaan merkityiltä paikoilta. Luontopolkujen esitteitä on saatavana ympäristönsuojeluyksiköstä yritystalolta osoitteesta Eteläinen Asemakatu 2 (2. krs). to klo Lisätietoja: Panu Tavisalo, p , Ma to , Leiri Riihisalossa 7.lk 17- vuotiaille, hinta 40 / henkilö. Ohjelmassa mm. kokkailua, pelejä, yhdessäoloa, kisailuja sekä uintia ja saunomista. Sitovat ilmoittautumiset Mirva Pääkkönen, p Maauimalan viimeinen aukiolopäivä su 19.8., puh /lippukassa. Koko uimala on suljettu Uimahalli aukeaa ke klo Riihimäkipäivänä ti uimahalliin ilmainen sisäänpääsy. Koko perheen 13. asematapahtuma su 9.9. klo 10 alkaen. Asemajuoksu. Maksullinen, sis. myös yllätyspalkintoja. Lisätietoja: Heikki Piipponen, p Lisätietoja: Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus, p tai pianissimokaikujen muodossa. Tätä mieltä oli Suomen Luonnon viime keväänä järjestämän lintujen laulukilpailun raati. Luonnossa mustarastaan Loppi Su Poronpolku koko perheen luontoliikuntatapahtuma Riihisalossa Lopella. Eri mittaisia patikointireittejä värikkäässä luonnossa. Lähdöt klo 9-12 Riihisalosta. Pirunlinnassa maahisten, menninkäisten ja peikkojen valtakunta. Maastotukikohta Prammi avoinna kulkijoille. Riihisalossa myytävänä perinteistä hernerokkaa. Puffetti ja pihamaan tuotetorilla loppilaisia maalaistuotteita. Maksullinen, sis. vaihtoehtoiset reitit, saunan, kunniakirjan sekä arvontapalkintoja. Lisätietoja Sisko Keskitalo, p , Riihisalo, p. (019) , Lopen kunnan liikuntatoimisto, p. (019) , , Hausjärvi Ikäihmisen liikuntapäivä Lehtimajoilla klo alkaen. Ulkoiluttajia tarvitaan. Kahvakuulakurssit: - Hikiän urheilukenttä tiistaisin klo Oitin urheilukenttä tiistaisin klo konserttikausi kestää varhaisesta keväästä pitkälle kesään. Toiseksi kilpailussa sijoittui viitakerttunen. Kolmannen sijan jakoivat satakieli ja laulurastas. Viitakerttunen aloittelee esiintymiskautensa vasta 11 Hatlamminsuolla voi kulkea pitkospuita pitkin. Kuvassa näkyvissä myös Riihimäen kartta, jolle on merkitty luontopolut Ryttylän urheilukenttä maanantaisin klo Ennakkoilmoittautuminen Kurssin hinta 15. Oma kuula mukaan. Puistojumpat: - Oitin yläkoulun nurmialue keskiviikkoisin klo (maksuton) - Ryttylän urheilukenttä keskiviikkoisin klo (maksuton) Lasten jalkapallokerhot 4.6. alkaen Hikiässä, Oitissa ja Ryttylässä Lasten liikuntakerhot 5.6. alkaen Hikiässä, Oitissa ja Ryttylässä, Monnissa jo 4.6. Lasten tenniskoulut 4.6. alkaen Oitissa Lasten uimakoulut alkaen Oitissa ja Ryttylässä Kylärinki-pyöräily klo (maksuton) Mommilanjärven Soutelu klo 9 alkaen. Hausjärven Vahvamieskilpailut 4.8. klo 12. Lisätietoja hausjarvi.fi tai tai toukokuussa. Sen ensikonsertti on Etelä-Suomessa toukokuun keskivaiheilla. Kisan järjestäjän valitsemat kahdeksan finalistia olivat mustarastaan ja viitakerttusen lisäksi laulurastas, satakieli, sinirinta, pajulintu, mustapääkerttu ja kultarinta.

12 12 Torstaikävelyt Riihimäellä Riihimäki-Seura ry ja Riihimäen seudun luonnonsuojelu-yhdistys ry järjestävät yhteistyössä perinteiset torstaikävelyt. Mukaan ovat tervetulleita kaikki kaupunkilaiset. Kävelyt alkavat klo 18, ellei toisin mainita. Ne kestävät 1-1½ tuntia Yölaulajaretki Juppalanlammen maastoon. Lähtö klo 22 raviradan parkkipaikalta. Oppaana lintuharrastaja Alssi Niskanen Retki Hatlamminmäelle. Lähtö Talteentien päästä. Huonon pysäköintitilan vuoksi kimppakyydit ja kulku jalan tai pyörällä suotavaa. Oppaana Tarja Heikkonen Peltosaari uudistuu. Oppaina kaavoituspäällikkö Raija Niemi, projektipäällikkö Irene Väkevä-Harjula ja asumiskoordinaattori Jonna Kanerva Peltosaari- projektista sekä Peltosaari-parlamentin edustajia. Lähtö entiseltä Ärrältä (Telluskatu 1-3) Su HUOM! SUN- NUNTAI! Luonnonkukkapäivän retki Kotikunnan ympäristöviesti hausjärveläisille, loppilaisille ja riihimäkeläisille (ja muillekin halukkaille) Toimitus ja ilmoitukset: Ekokaari Hämeenkatu 3 B RIIHIMÄKI puh urpu.ylilaurila(at)kolumbus.fi Toimituskunta: Elina Mäenpää, Riihimäen ympäristönsuojelupäällikkö elina.maenpaa(at)riihimaki.fi Mirkka Anttalainen, Riihimäen ympäristönsuojelusuunnittelija mirkka.anttalainen(at)riihimaki.fi Juha Viinikka, Lopen ympäristöpäällikkö juha.viinikka(at)loppi.fi Lotta Kölli, Hausjärven ympäristösihteeri Päätoimittaja: Urpu-Kaarina Yli-Laurila urpu.ylilaurila(at)kolumbus.fi Taitto: Sirpa Kekkonen, sirpa(at)antsi.pp.fi Karoliinanojalle Uramoon. Lähtö Kontiontien K-Market Otson pihasta klo 10. Oppaina kasviasiantuntijat Virpi Lyytimäki ja Martti Rajamäki sekä ojan historiaa tuntevia paikallisia asukkaita Kesätauko 2.8. Perheretki Paalijärvelle. Kokoontuminen uimarannan parkkipaikalla. Oppaina Tarja Heikkonen ja Tanja Siimessalmi Riihimäen pankkihistoriaa, FT Timo Salminen. Kansallis-Osake-Pankki, Maakunta-Pankki, Riihimäen Säästöpankki, Antrean Osuuskassa Mikä, missä, milloin? Pankit ja niiden talot Riihimäellä 1900-luvulla. Yleisön omat pankkimuistot ovat erittäin tervetulleita. Lähtö Vihreän talon (ent. Paloheimon virkailijakerhon) edestä, Pohjoinen Asemakatu Hautausmaakierros. Erityisteemana ovat Riihimäen hautausmaan sotilashaudat. Kokoontuminen Kappelikirkon luona. Oppaina 16. vuosikerta Jakelu kpl Paino: Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Lehtipainot 2012 Seuraava Ekokaari ilmestyy syyskuussa 2012 Ekokaari ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai käsikirjoituksen mukaisesti. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. EKOKAAREN ARTIKKELEITA SAA LAINATA JA KOPIOIDA, JOS LÄHDE MAINITAAN Ekokaari sähköisesti: > Ekokaari-lehti eversti evp. Seppo Uro ja Kalervo Huttunen Lepakkoretki Peltosaaren Bad Segebergin puistoon ja Vantaanjoen varrelle. Kokoontuminen klo 21 Bad Segebergin puistossa. Oppaana lepakkoasiantuntija Olli Haukkovaara Sieniretki Vatsiaan. Lähtöpaikka on Vatsiantien ja Metsokalliontien risteys. Pysäköintiopastus paikan päällä. Oppaina sieniharrastajat Erkki Holttinen ja Martti Rajamäki Riihimäen liikunta- ja urheilupaikat, osa Euroopan rakennusperintöpäivän viettoa Riihimäellä. Vetäjinä ent. urheilijat Reijo Koivu ja Pekka Vasala sekä ent. urheilumies Jorma Samuelsson. Lähtö kävelylle Vesitornin juurelta. Joka pojan ja tytön keittiövinkkejä Keittiöremontoijia palveleva Keittiötieto.fi on tutkinut toukokuun aikana kuinka kodin suurin energiasyöppö, keittiö, kuormittaa luontoamme. Seuraavia vinkkejä kisaan osallistuneet ovat antaneet. Jos tuntuvat tutuilta, kertaus on opintojen äiti! l Sammutan lieden ja uunin hyvissä ajoin ennen ruuan valmistumista, siis annan ruuan hautua loppuun jälkilämmöllä. Lajittelemme bio-, pahvi-, muovi, ja sekajätteet. Lehdet viemme keräysastiaan. Ongelmajätteet viedään niille varattuihin keräyspisteisiin. l Liedellä tehtäessä käytän lämmönsäätöä eli kuumennuksen ajaksi kovempi lämpö ja kattiloissa kansia. Ruoka kun kiehuu, alennan lämpöä rutkasti. l Energiaa säästän keittämällä veden vedenkeittimellä, tekemällä ruokaa isompia määriä kerralla ja lämmittämällä niitä sitten mikroaaltouunissa. l Sähköä säästän laittamalla oikean kokoisen kattilan sille sopivalle levylle. Käytän vain sen verran sähkölevyllä tehoa, että ruoka kypsyy. Leivon kerralla enemmän pakkaseen, en vain yhtä peltiä kerralla sähköuunissa. l Keittiön tiputtava hana on vähän aikaa sitten vaihdettu uuteen jossa nappi, jolla saa kovemman virtauksen (muulloin hanasta tulee vähemmällä paineella vettä). Hämeen Sanomista löydät vastaukset arjen kysymyksiin Mitä tapahtuu? Toukokuu 2012

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun Kestävän kehityksen kysely Helmikuu 2013 Vastaajia yhteensä 539 Koonti Inkeri Ahvenisto Vastaajat alaluokkien kyselyssä: yht. 314 hlö Vastaajat yllun + henkilöstön

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Vastaus: Ei Tiesitkö: Sammaleen ja jäkälän keruu vaatii maanomistajan luvan. Vastasitko oikein? Jatka matkaa seuraavalle rastille nilkoista kiinni

Lisätiedot

Tietokilpailu 2016 VASTAUKSET. pisteet yhteensä / 80 pistettä

Tietokilpailu 2016 VASTAUKSET. pisteet yhteensä / 80 pistettä Tietokilpailu 2016 VASTAUKSET pisteet yhteensä / 80 pistettä 1 Valitse oikea väittämä 1 Jätteiden määrää voi vähentää a ostamalla enemmän b ostamalla ulkomailta c ostamalla vähemmän Ympyröi yksi oikea

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos KUNTAMETSO -KYSELYN TULOKSIA Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos Kaikkiin METSO kuntiin kysely, jossa kartoitettiin: 1. Metsien monimuotoisuuden turvaamista kuntien virkistys- ja ulkoilumetsissä

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi. Paikkakunta. 1. Oppilas Etunimi. Sukunimi.

Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi. Paikkakunta. 1. Oppilas Etunimi. Sukunimi. Tietokilpailu 2016 Täytä selvällä käsialalla koulun ja joukkueen yhteystiedot. Onnea kilpailuun! Koulun nimi Paikkakunta Joukkue 1. Oppilas Etunimi Sukunimi Luokka 2. Oppilas Etunimi Sukunimi Luokka 3.

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖASIAA KIINTEISTÖNHOIDOSSA Kiinteistönhoidon ympäristöpäivä Ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen

YMPÄRISTÖASIAA KIINTEISTÖNHOIDOSSA Kiinteistönhoidon ympäristöpäivä Ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen YMPÄRISTÖASIAA KIINTEISTÖNHOIDOSSA Kiinteistönhoidon ympäristöpäivä 15.11.2016 Ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET JA KIINTEISTÖNHOITO 11 Ajoneuvojen, koneiden, veneiden

Lisätiedot

Opettajan tilastotietolähteet. Reija Helenius

Opettajan tilastotietolähteet. Reija Helenius Opettajan tilastotietolähteet Tilastojen luku- ja käyttötaito: mitä ja miksi? 2 Statistical literacy is the ability to read and interpret summary statistics in the everyday media: in graphs, tables, statements,

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Mitä Leader tarkoittaa?

Mitä Leader tarkoittaa? Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Ympäristöterveyskyselyn tuloksia 14.12.2016 Timo Lanki HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Tausta Kaivattiin ilmansaasteiden ja melun epidemiologisiin

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros

Lisätiedot

Target marketing based on weather

Target marketing based on weather Target marketing based on weather Mainonta muuttuu automatisoidummaksi, kohdistamisen mahdollisuus kasvaa ja mainonnan sisällön merkitys korostuu. TUOTE SÄÄ SIJAINTI Kaupassa keskitytään perinteisesti

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

KYLÄILTA KELLO 18.30

KYLÄILTA KELLO 18.30 KYLÄILTA 10.10.2016 KELLO 18.30 Kahvia ja kastettavaa Oppilaiden turvallisuustyöt esillä ja niistä parhaat palkitaan illan aikana Tervetuliaissanat Taivalkunnan kylät ry:n pj. Kyläyhdistyksen puheenjohtajan

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012

NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 Ari Karhilahti Leipurinkuja 4 21280 RAISIO ari.karhilahti@utu.fi 050 5698819 1. Johdanto Naantalin kaupunki tilasi keväällä 2012 seuraavan luontoselvityksen:

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti

Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti Kemiönsaaren kulttuuriympäristöprojekti Projektia hallinnoi Varsinais-Suomen maakuntamuseo ja se toteutetaan yhteistyössä Kemiönsaaren kunnan, Varsinais-Suomen liiton,

Lisätiedot

TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA

TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA PU I D E N TAI M I E N O S ALLI S TAVA I S TU TTAM I N E N 24. 5. 20 16 1. Johdanto Hankkeen taustalla on havainto, että lähimetsiä ei ole tunnistettu kaupunkisuunnittelussa

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely kesä 2014

Asiakastyytyväisyyskysely kesä 2014 Kysely toteutettiin netissä sekä lähetettiin paperiversioita asiakkaille. Vastausaikaa oli neljä kuukautta (kesäkuu-syyskuu). Vastauksia tuli netin kautta 29 kpl ja postitse 28 kpl. 1. Vastanneista naisia

Lisätiedot

Päivä Paloasemalla Kodin paloturvallisuusteemapäivä

Päivä Paloasemalla Kodin paloturvallisuusteemapäivä Päivä Paloasemalla Kodin paloturvallisuusteemapäivä SPEK - yhteenveto 10.12.2008 Mika Jäntti Päivä Paloasemalla palautekysely Päivä Paloasemalla tapahtumaan liittyi arviointi, jossa tapahtumassa mukana

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä 1 Kyselyn y sisältö 1. Etusivu, jolla tietoa alueen suunnittelusta ja kyselystä 2. Taustatiedot

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015

Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015 Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille 2015 Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015 Kangasalan kestävän liikenteen toiminta Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa

Lisätiedot

Maaniitun turvallisuussuunnitelma. Kiljavan turvallisuussuunnitelma. Maaniitun turvallisuussuunnitelma

Maaniitun turvallisuussuunnitelma. Kiljavan turvallisuussuunnitelma. Maaniitun turvallisuussuunnitelma Maaniitun turvallisuussuunnitelma Kiljavan turvallisuussuunnitelma Maaniitun turvallisuussuunnitelma Emo ry Nurmijärven kunta Nurmijärven Vesi liikelaitos Nurmijärven Sähkö Oy Nurmijärven seurakunta Itä-Uudenmaan

Lisätiedot

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta a/a aamiainen aamiaisen aamiaista aamiaisia aamu aamun aamua aamuja aamupäivä aamupäivän aamupäivää aamupäiviä aatto aaton aattoa aattoja ahkera ahkeran ahkeraa ahkeria ai aihe aiheen aihetta aiheita aika

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Aika: 28.1.2016 klo 17.00 18.28 Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Paikka: Kaupungintalo, Kataja Läsnäolijat ( erillinen luettelo) 1. Yhres

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte,

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKO Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKOn toiminta periaate Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta

Lisätiedot