Maailmankansalainen. media

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maailmankansalainen. media"

Transkriptio

1 Maailmankansalainen ja media

2 Maailmankansalainen ja media Globaalikasvatuksen toimintamalleja peruskouluille Toimittanut Tarja Repo Toimituskunta: Liisa Jääskeläinen, Lea Houtsonen, Kristina Kaihari-Salminen, Pirjo Sinko Sisällys Ritva-Sini Merilampi: Yhteistä maailmankylää rakentamaan Maailmankansalainen ja media -hanke haastoi koulut Globaalikasvatus luontevaksi osaksi opetusta Peruskoulut loivat uusia menetelmiä ja toimintamalleja globaali- ja mediakasvatukseen. Opetushallituksen hankkeessa oli mukana 13 koulua. Yhteistyökumppanit esittäytyvät Koulut saivat hankkeilleen tukea ulkopuolisilta asiantuntijatahoilta. Viisi kumppania esittelee tarjontaansa oppilaitoksille. Nuori mediakansalainen perehtyi mainonnan keinoihin Jakomäen yläasteen luokkalaiset Helsingistä oppivat mediataitoja ja -kriittisyyttä suunnittelemalla mainoksia oikeille asiakkaille. Kestävää kehitystä ja ystävyyttä yli kulttuurirajojen Oulun kaupungin opetustoimi ja Turun Kerttulin koulu keksivät keinoja, joilla muualta tulleet oppilaat saadaan tasa-arvoisiksi ja aktiiviksi jäseniksi kouluyhteisöön. Tarinoita maailman lasten kodeista Hepolan koulu Mäntsälästä järjesti teemavuoden kodista. Oppilaat pohtivat aihetta opettajien ja vierailijoiden kanssa, piirsivät ja askartelivat sekä oppivat mediataitoja. Viestejä Morogoroon kuuleeko Afrikka? Mäntsälän Riihenmäen ja Kemin Syväkankaan koulun oppilaat yllättyivät siitä, miten samanlaisia tansanialaisten ikätovereiden ajatukset ja tunteet ovat. Virtuaalisia löytöretkiä vieraisiin maihin Jokelan kyläkoulu Raahesta lähti kuvitteellisille matkoille kymmeneen maahan. Luovaa kierrätystä Kirkkonummella Tekstiili- ja kuvataiteen valinnaisryhmät Kirkkoharjun koulussa Kirkkonummella syventyivät kuluttamisen vähentämiseen ja kestävään elämäntapaan teoriassa ja käytännössä. Nuoret mediavaikuttajat ottivat ensi askeleensa Lönkanin koulu Helsingistä ja Laivakankaan koulu Kiimingistä avasivat ikkunat maailmaan vanhan ja uuden median avulla. Lönkans blogg skolan möter samhället Eleverna i årskurs nio bloggade och lärde sig, hur man kan påverka sin samtid. Itämeri yhdistää virta venhettä vie Linikkalan koulu Forssasta syventyi monipuolisesti vesiteemaan ja loi samalla mallin jatkohankkeille. Monikulttuurisen talon tarinoita Yhteinen näytelmä huipensi kulttuurien kohtaamisen Vantaan Martinlaakson koulussa, jossa kymmenesosalla oppilaista on ulkomaalaistausta. Get Global nuoret tekivät nettilehteä, makumatkoja ja ekotekoja Loviisalaisen Myllyharjun koulun oppilaat kertoivat kokemuksistaan englanninkielisessä nettilehdessä. Kuva maapallosta: Antero Aaltonen

3 Yhteistä maailmankylää rakentamaan Maailmankansalainen ja media 3 Juhlapuheista ja ohjelmajulistuksista on usein pitkä matka käytännön toteutuksiin, mutta kerrankin se näyttää onnistuneen. Käsillä oleva julkaisu on oiva osoitus siitä, kuinka teoria saadaan muuttumaan hedelmälliseksi käytännöksi. Kiitokset tästä kuuluvat aktiiviselle ja aikaansaavalle Opetushallitukselle sekä ennen kaikkea innovatiivisille kouluille, oppilaille ja opettajille! Opetusministeriö julkaisi vuonna 2007 Kansainvälisyyskasvatus ohjelman, jonka keskeisinä juonteina ovat kasvatus yksilökohtaiseen ja yhteisölliseen globaaliin vastuuseen sekä maailmankansalaisen etiikka, joka puolestaan perustuu oikeudenmukaisuuteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Kansalaisuus on sivistyneen, yhteisten normien ja sopimusten mukaan toimivan yhteisön jäsenyyttä. Maailmankansalaisuus puolestaan on sitoutumista sellaisen maailman rakentamiseen, jossa valtiollisista ja kulttuurisista rajoista riippumatta on todellinen mahdollisuus ihmisyyden täysipainoiseen toteuttamiseen. Näihin kansalaisuuden ja maailmankansalaisuuden linjauksiin tukeutuu Kansainvälisyyskasvatus ohjelma. Ohjelmassa on esitetty lukuisia toimenpide-ehdotuksia, joita parhaillaan monimuotoisesti toteutetaan. Yksi painoalueista on mediakasvatus, jonka kautta ja avulla lapset ja nuoret oppivat medioiden ja uusmedioiden käyttöä ja käsittelyä sekä viestien mediakriittistä vastaanottamista, ymmärtämistä ja tulkintaa. Lukutaidon käsite onkin merkittävästi laajentunut. Mutta pelkkä medialukutaitokaan ei riitä, on osattava myös itse tuottaa eri medioiden kautta kulkevia viestejä eli mediakirjoittaa ja mediakuvittaa. Näin saadaan syntymään aitoa mediakriittisyyttä, opitaan lukemaan rivien välejä ja kurkistamaan kuvien taakse sekä kysymään, mitä media ei esitä. Mediakriittinen ajattelu on myönteistä ja tuottavaa toimintaa, joka liittyy sekä älyyn että tunteeseen ja joka johtaa tavanomaisuuksien kyseenalaistamiseen. Ajatus globaalista maailmankylästä on esitetty jo 1960-luvulla, mutta vasta nyt globaali kommunikaatioyhteiskunta on tullut todeksi. Oppilaiden töiden julkaiseminen internetissä on oivallinen esimerkki siitä, kuinka itseilmaisun halu ja taito yhdistettynä globaaliin mediaan parhaimmillaan toimii yhteisen maailman rakentajana, ei repijänä. Globaalin vastuun ja kestävän kehityksen kysymykset sekä niiden tarkastelu mediakasvatuksellisin metodein ovat osoittautuneet oppilaita motivoiviksi ja aktivoiviksi. Maailmankansalaisuuteen kannustava mediakasvatus auttaa lapsia ja nuoria ymmärtämään maailmaansa ja sen ajankohtaisia ongelmia. Ajankohtaisuus onkin yksi opetussuunnitelmassa esitettyjen aihekokonaisuuksien vahvuuksista. Globaalikasvatus ja mediakasvatus ovat kasvatusta maailman ja mediamaailman ymmärtämiseen. Kaikki palautuu lopulta siihen, millaiseen ihmiskuvaan uskomme. Tämä kouluinnovaatiohanke on omalta osaltaan ottanut hyvin huomioon ihmisen kulttuuria luovan kyvyn kaikki kolme haaraa: tieteen, taiteen ja filosofian. Opetusministeriössä Opetusneuvos Ritva-Sini Merilampi Opetusministeriö, Kansainvälisten asiain sihteeristö

4 Maailmankansalainen 4 ja media Maailmankansalainen ja media -hanke haastoi koulut Opetushallituksella on ollut mahdollisuus toteuttaa kaksi pienehköä mutta sitäkin intensiivisempää mediakasvatuksellista kehittämishanketta, joissa molemmissa peruskoulun oppilaat ovat olleet yhteiskunnallisina vaikuttajina mediaa ja viestintävälineitä hyödyntäen. Me ja media -hankkeessa 11 peruskoulua loi ja toteutti vuonna 2006 omia projektejaan, joissa lapset ja nuoret vaikuttivat johonkin itseään lähellä olevaan asiaan mediakasvatuksellisin keinoin. Keskeisenä tuloksena oli, että pienellä taloudellisella tuella ja ohjauksella voidaan saada aikaan vaikuttavaa toimintaa ja tavoittaa uudenlaisia yhteistyökumppaneita. Hanke oli niin kannustava ja inspiroiva kaikille osapuolille, että ajatus sen toistamisesta ja jalostamisesta jäi odottamaan tilaisuuttaan muuttua uudelleen todeksi. Kun opetusministeriö ilmaisi vuodenvaihteessa tahtovansa syventää Kansainvälisyyskasvatus ohjelman toimeenpanoa peruskoulujen mediakasvatushankkeella, oli luontevaa toteuttaa se Me ja media -hankkeen hyväksi havaitulla toimintamallilla. Maailmankansalainen ja media -hanke alkoi muotoutua. Globaalikasvatuksen määrittelimme toiminnaksi, joka tukee oppilaiden globaalitietoisuuden kehittymistä ja kasvua osallistuviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Lähtökohtana olivat lasten ja nuorten maailmaan soveltuvat työtavat ja näkökulmat, jotka auttavat heitä tunnistamaan globaalien kehityskulkujen ilmenemistä omassa elämässään. Tavoitteena oli innostaa oppilaita etsimään myönteisten muutosten keinoja ja kanavia. Hankkeen perusajatuksiin kuului, että tiedonhankinnassa ja -välittämisessä sekä yhteyksien luomisessa ja vaikuttamisessa hyödynnettäisiin mediaa. Ulkomaille matkustamiseen hankeraha ei riittäisi. Tukea oli mahdollista saada vain euroa koulua kohti. Koulut kutsuttiin helmikuun lopussa Opetushallituksen kirjeellä mukaan kehittämistyöhön. Mukaan valittuja ei päästetty vähällä, sillä tavoitteena oli kehittää globaalikasvatusta media- ja kansalaiskasvatuksen keinoin. Koska teema on integratiivinen, kouluilla tuli olla tätä varten jo ilmoittautumisvaiheessa oma työryhmä. Edellytyksenä oli koulun johdon sitoutuminen työhön. Mukaan piti lisäksi löytää ainakin yksi koulun ulkopuolinen yhteistyökumppani tai -taho. Muuten kouluhankkeen muoto ja toteutustapa olivat vapaat. Aihe oli vaativa ja aikaa vähän. Jäimme jännittyneinä odottamaan, olisiko tehtävä mahdollinen vai mahdoton, löytyisikö peruskouluja, joissa on innostusta pohtia maailmankansalaisen etiikkaa ja taitoja, saisimmeko opettajat ja koulut ottamaan haasteen vastaan. Edessä olisi pioneerityötä ja tiukka aikataulu, mutta saamapuolella ideoiden jakamista ja kehittelyä yhdessä toisten samoista asioista kiinnostuneiden koulujen, valtakunnallisten järjestöjen ja organisaatioiden sekä Opetushallituksen asiantuntijoiden kanssa. Opetushallituksen toimintaa ohjaava asiantuntijaryhmä muotoutui nelihenkiseksi. Työhön sitoutuivat sekä globaalikasvatuksen että kestävän kehityksen, kansalaisvaikuttamisen ja mediakasvatuksen asiantuntijat. Suomalaiset opettajat osoittivat taas kerran rohkeutensa ja luovuutensa. Hakemuksia tuli, ja valintaprosessi tuotti 13 luovaa lähestymistapaa globaalikasvatukseen. Hankkeet olivat koulujensa ja tekijöidensä näköisiä. Toisissa kouluissa oli paljon maahanmuuttajaoppilaita, toisissa ei ainuttakaan. Toisissa koko koulu kiedottiin hankkeeseen, toisissa mukana oli jokin luokkataso tai kerho. Jotkut olivat pieniä kyläkouluja, toiset pääkaupunkiseudun suuria yläkouluja. Oulu, Kemi ja Raahe olivat pohjoisimpia kuntia, Turku, Kirkkonummi, Helsinki ja Vantaa eteläisimpiä. Opettajat olivat peruskoulun aineenopettajia (ainakin käsityön, kuvataiteen, äidinkielen ja kirjallisuuden, biologian ja maantieteen, historian ja yhteiskuntaopin, musiikin, kotitalouden, uskonnon sekä vieraiden kielten opettajia), opinto-ohjaajia, rehtoreita, luokanopettajia, erityisopettajia, resurssiopettajia ja perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajia. Tapasimme kolme kertaa: aloitusseminaarissa toukokuussa, seurantaseminaarissa lokakuussa sekä päätösseminaarissa ja tiedotustilaisuudessa marraskuun lopussa. Koulut onnistuivat yhdistämään hank-

5 Maailmankansalainen ja media 5 Maailmankansalainen ja media -hanke -> Kehittämishankkeet -> Maailmankansalainen ja media Globaalikasvatuksen tueksi Kaikki OPH:n tuottamat globaalikasvatuksen aineistot löytyvät osoitteesta Opetusalan koulutuskeskuksen Opekon kokoamia aineistoja ja linkkejä Ulkoministeriön ikkuna kehitysyhteistyöhön ja globaalikasvatukseen Kansainvälisyyskasvatuksen järjestöverkon vinkkipankki vinkkipankki/ Maailmankoulun aineistovinkit, mukana yli 60 järjestöä Tietoa ja oppimateriaalia pakolaisuudesta YK:n kehitysohjelma Kaikki ihmisoikeuksista Viisi näkymää globalisaatioon Aasia kohti vuotta Tasokkaita artikkeleita kehitysmaista OneWorld -portaalissa ajankohtaista kehitysasiaa Opetusneuvokset Kristina Kaihari-Salminen (vas.), Lea Houtsonen, Pirjo Sinko ja Liisa Jääskeläinen kutsuivat koulut mukaan Maailmankansalainen ja media -hankkeeseen. Kuva: Tarja Repo keisiinsa monia sisältöjä ja teemoja, jotka toteuttivat opetussuunnitelmien aihekokonaisuuksia olemalla samalla tiukasti kiinni tässä ajassa ja maailmassa. Vaikka teemat ja toimintamallit vaihtelivat, yhteisenä nimittäjänä olivat tekemällä ja yhdessä oppiminen. Vakavia asioita pohdittiin ja mediataitoja syvennettiin, mutta myös taiteelliselle vapaudelle jäi tilaa. Maailmankansalainen ja media -hanke haastoi koulut, ja koulut ottivat haasteen vastaan. Päätösseminaarissa nauroimme ja pyyhimme kyyneliäkin, niin koskettavia olivat oppilaiden työt, niin oivaltavia toteutetut ideat. Paraniko maailma, voimautuivatko parantajat? Ainakin mukana olijat kokivat jotain sellaista. Monet vakuuttivat, ettei projekti jäänyt vain ohimeneviksi viikoiksi vaan se jätti pysyviä jälkiä koulun toimintakulttuuriin. Olemme ylpeitä suomalaisten opettajien luovuudesta ja rohkeudesta, yhteistyökyvystä ja -halusta, sitkeydestä ja korkeasta ammattietiikasta. Haluamme toimituskunnan jäseninä kiittää myös monia yhteistyökumppaneitamme uusia ja vanhoja jotka auttoivat kouluja hyödyllisin aineistoin, yhteyksin, kouluvierailuin ja työpajoin. Erityinen kiitos kuuluu myös julkaisun toimittaja Tarja Revolle, joka osallistui hankkeen tapaamisiin ja pääsi ainutlaatuisella tavalla sisälle aihepiiriin ja koulujen toimintaan. Hänen kokoamansa ja koulujen toimittama kuva-aineisto vie lukijan koulujen elävään arkeen ja jopa Afrikkaankin. Tässä julkaisussa ovat raportoituina koulujen toiminnan kuvaukset ja työn tulokset hyödynnettäviksi, kehiteltäviksi ja levitettäviksi. Opetushallituksessa ystävänpäivänä 2009 opetusneuvokset Liisa Jääskeläinen Lea Houtsonen Kristina Kaihari-Salminen Pirjo Sinko globaalikasvatus, kestävä kehitys, kansalaisvaikuttaminen, mediakasvatus, aihekokonaisuudet biologia, maantieto historia, yhteiskuntaoppi äidinkieli ja kirjallisuus

6 6 Maailmankansalainen ja media Maailmankansalainen ja media Kehittämishankkeen toteutuskaavio Tammikuu 2008 Päätös määrärahan käyttösuunnitelmasta Opetusministeriö ja Opetushallitus Helmikuu 2008 Hakuohje koulutuksen järjestäjille Opetushallitus Maaliskuu hakemusta Koulut ja kunnat Huhtikuu 2008 Hyväksytään 14 hanketta Opetushallitus Päätökset koulutuksen järjestäjille Opetushallitus Hankkeiden käynnistäminen Koulut Kutsu aloitusseminaariin Opetushallitus Toukokuu 2008 Aloitusseminaari Koulut, yhteistyökumppanit, opm, Oph Hanketyötä Koulut, yhteistyökumppanit Tiedote jatkotyöaikataulusta ja raportoinnista Oph Elokuu 2008 Hanketyö pääsee kunnolla vauhtiin Koulut Nettisivut avautuvat Oph Syyskuu 2008 Hankkeet toiminnassa Koulut ja yhteistyökumppanit Sopimus hankejulkaisusta Toimittaja ja Oph Kutsu seurantaseminaariin Oph Julkaisun teko käynnistyy Toimittaja Lokakuu 2008 Osa hankkeista esittäytyy Grasping the Future Oph, koulut, OECD -konferenssissa Seurantaseminaari Koulut, yhteistyökumppanit, Oph Hankkeet toiminnassa Koulut ja yhteistyökumppanit Julkaisun valmistelua Toimittaja, koulut Marraskuu 2008 Hankkeet toiminnassa Päätösseminaari ja Koulut, yhteistyökumppanit, Oph, opm tiedotustilaisuus Tiedotusvälineet Julkaisun valmistelua Toimittaja, koulut Joulukuu 2008 Hankkeiden jatkohyödyntämisestä päättäminen Koulut, koulutuksen järjestäjät paikallisesti Hankkeiden toiminta- ja talousraportit Koulut ja kunnat Raporttien tietojen täydentäminen, hyväksyminen Oph, koulut ja koulutuksen järjestäjät ja kirjaaminen Tammikuu 2009 Julkaisun valmistelua Toimittaja, Oph Toimituskunnan kokous Toimittaja, Oph Helmikuu 2009 Julkaisun viimeistelyä Toimittaja, taittaja, Oph Maaliskuu 2009 Julkaisu valmistuu Kirjapaino Julkaisun tiedotus ja jakelu Oph Toimintamallien levittäminen alkaa

7 Maailmankansalainen ja media 7 Tunteiden kieli on kansainvälinen. Oppilaat Riihenmäen koulun kerhossa Mäntsälässä sekä Tansanian Morogorossa tekivät tunneharjoituksia, joita vertailtiin. Ilmeni, että nuorten tunteet ovat samankaltaisia maanosasta riippumaatta.. Koulujen oivalluksia Oppilaiden ennakkoluulot vähenevät, kun he saavat arvioida kriittisesti mediasisältöjä ja tutustua ikätovereidensa elämään. Uutisointi kehitysmaista on usein kielteistä. Virtuaaliset löytöretket avartavat maailmankuvaa, eivätkä tule kalliiksi. Jos maahanmuuttajaoppilaita ei rohkaista kouluyhteisön aktiivisiksi jäseniksi, he jäävät helposti omaksi ryhmäkseen. Koulussakin tarvitaan tunneosaamista! Tunteet voivat olla opetuksessa sekä sisältö että menetelmä. Tunteet ovat ihmisyyden ydintä ja kaikkialla hyvin samankaltaisia. Leikki on hyvä työkalu. Yläluokkalaiset osaavat vielä leikkiä, mutta pohtivat myös asioita syvällisesti. Järjestöjen nuoret kouluvierailijat ovat hyviä samastumiskohteita oppilaille. Hankkeen ei tarvitse jäädä päiväperhoseksi, vaan siitä voi saada mallin jatkoprojekteille tai ponnahduslaudan koko koulun toimintakulttuurin ja työtapojen kehittämiselle. Globaalikasvatus luontevaksi osaksi opetusta Suomalaisesta peruskoulusta löytyy kosolti rohkeutta ja luovuutta, jos olosuhteet ovat otolliset ja ideoinnille tarjotaan mahdollisuus. Maailmankansalainen ja media -hankkeessa kehitettiin runsaasti uusia keinoja globaali-, media- ja kansalaisuuskasvatusta varten. Tästä ideapankista voivat muutkin koulut ottaa vaikutteita omaan opetukseensa. Hankkeita ei haluttu jättää kouluissa vain yksittäisiksi tempauksiksi, vaan niiden nähtiin kantavan hedelmää myöhemminkin. Kouluissa luotuja uusia työtapoja, pedagogisia ideoita, yhteistyöverkostoja ja mediatuotoksia aiotaan hyödyntää myös tulevina vuosina. Koulut onnistuivat soveltamaan hankkeisiinsa useita oppiaineita ja yhdistämään niihin myös opetussuunnitelman aihekokonaisuuksia. Niistä toteutettiin useimmiten kulttuuri-identiteettiä ja kansainvälisyyttä, vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, viestintä- ja mediataitoa sekä osallistuvaa kansalaisuutta ja yrittäjyyttä. Syksyn aikana koulut käsiksi moniin globaaleihin teemoihin, joihin kuuluivat kestävä elämäntapa, ilmastonmuutos, kierrätys, vesi, pakolaisuus ja sosiaalinen media. Oppilaat saivat käsitellä luovasti myös omaan elämäänsä läheisesti kuuluvia asioita, kuten kotia, ruokakulttuureita, tunteita, kuluttamista ja internetiä. Elämyksiä tarjosivat yhteiset tilaisuudet, työpajat, käynnit koulun ulkopuolella eri oppimisympäristöissä ja kouluun tulleet vierailijat. Mukaan otettiin myös oppilaiden kodit.

8 Maailmankansalainen 8 ja media Nuoret maailmankansalaiset Uusi sosiaalinen media tarjoaa ennennäkemättömiä väyliä viestinnälle ja osallistumiselle. Maailmankansalaisena Turussa. Kerttulin koulussa järjestettiin kerho, jossa eri maista tulleet oppilaat tutustuivat toisiinsa. He tekivät yhdessä myös animaation, jossa eläinperhe muuttaa Afrikasta Pohjolaan ja saa täältä uusia ystäviä. Tansaniassa sijaitseva Morogoron kaupunki valikoitui sattumalta kahden koulun sillanpääksi ulkomailla. Nuoret loivat yhteyksiä Afrikkaan ja huomasivat, että ikätovereiden ajatukset ja tunteet ovat samankaltaisia maanosasta riippumatta. Sekä Syväkankaan koulu Kemissä että Riihenmäen koulu Mäntsälässä pohjustivat yhteydenpitoa etukäteen Tansaniassa. Morogorossa järjestettiin työpajoja, joista vastasivat koulujen yhteistyökumppanit. Työpajoista saatiin Suomeen valokuvia ja muuta materiaalia. Syväkankaan oppilaita motivoi se, että heidän tekemiään mediatöitä ja taidetta toimitettiin Afrikkaan asti katsottavaksi. Ilahduttava tieto oli, että tansanialaiset pitivät yhteistyötä suuressa arvossa. Riihenmäen koulu kehitti uudenlaisen työtavan, joka lähti liikkeelle tunteista. Morogorossa ja Mäntsälässä pidettiin samanlaisia tunteiden ilmaisuun liittyviä harjoituksia, joiden tuloksia vertailtiin toisiinsa. Lisäksi koulu kehitti tukun muita harjoituksia tunneosaamisen kehittämiseksi. Osana hanketta olivat opettajien koulutusiltapäivät. Niissä he syventyivät tunneharjoituksiin, jotta voisivat ohjata niitä myöhemmin luontevasti oppilailleen. Face-opas tunneharjoituksista laitettiin verkkoon muidenkin käyttöön. Hankkeeseen osallistuivat kaikki oppilaat ja eri aineryhmät, mikä antoi hyvät edellytykset kehittää koko koulun toimintakulttuuria. Jokelan kyläkoulu Raahesta lähti tutustumaan muiden maiden kulttuureihin tarkkaan mietittyjen mediakasvatustavoitteiden ja monipuolisen keinovalikoiman turvin. Oppilaat ottivat selvää eri maista, tekivät nettimatkoja, pyysivät kuvia suurlähetystöistä ja haastattelivat maahanmuuttajia. Tuloksena oli animaatioita, videoita, lauluja, piirustuksia, työvihkoja ja nettipäiväkirjoja. Monessa koulussa havahduttiin siihen, että median uutisointi varsinkin kehitysmaista keskittyy kielteisiin tapahtumiin, kuten luonnonkatastrofeihin. Myös oppilailla on usein ennakkoluuloja ulkomaita ja myös maahanmuuttajia kohtaan. Mielikuvat muuttuvat myönteisemmiksi, kun lapset ja nuoret tutustuvat eri kulttuureihin ja saavat tilaisuuden solmia kontakteja muissa maissa asuvien ikätovereidensa ja oman koulun maahanmuuttajaoppilaiden kanssa. Esimerkiksi raahelaislasten Maasta toiseen -laulussa vieraillaan seitsemässä maassa, joista kaikista löytyy hyvää sanottavaa. Media- ja kansalaistaidot syventyivät Mediakasvatusta painotettiin esimerkiksi Jakomäen yläasteella, jossa nuoret analysoivat mainosten vaikutustapoja ja perustivat oman mainostoimiston oikeille asiakkaille. Mediakriittisyyttä syvennettiin kysymällä, osallistumalla ja itse tekemällä. Mainosten tekemistä varten koulu hankki avuksi alan ammattilaisia, jotka toivat mukanaan omia yritysasiakkaitaan. Asiantuntijoiden palkkaaminen hankerahoituksella oli onnistunut ratkaisu, joka tuotti näyttävää tulosta. Osa tuesta käytettiin materiaalien hankkimiseen ja hankejulkaisun painamiseen. Mediakasvatuksen ytimeen tartuttiin Kiimingissä Laivakankaan koulussa, jossa luettiin sanomalehtiä ja pohdittiin niiden yhteiskunnallista merkitystä. Oppilaat kirjoittivat myös omia tekstejään, joita julkaistiin verkkolehdessä. Lisäsyvyyttä toimintaan toi tutkimuksellinen ote. Oppilaille tehtiin ennen ja jälkeen hanketta sanomalehtikysely, jonka tuloksista tehtiin tilastoja matematiikan tunneilla.

9 Maailmankansalainen ja media 9 Mediaosaaminen on sukua kansalaisuustaidoille. Valveutunut kansalainen osaa toimia omassa yhteisössään ja sen kautta osana globalisoituvaa maailmaa. Kansalaisvaikuttaminen on laajentunut verkkoon. Uusi sosiaalinen media tarjoaa ennennäkemättömiä väyliä viestinnälle ja osallistumiselle. Helsingissä Högstadieskolan Lönkanissa yhteiskuntaopin menetelmiä ja tavoitteita toteutettiin blogien avulla. Opettajat antoivat otsikot, joista oppilaat saivat keskustella anonyymisti. Lönkanin esimerkki osoitti, että sosiaalisen median kautta nuoretkin voivat käydä yhteiskunnallista keskustelua päivänpolttavista aiheista. Ja jopa innostuvat siitä! Aidosti monikulttuurinen koulu Eri kulttuuriryhmien vuorovaikutusta ja suvaitsevaisuutta syvennettiin myös oman oppilaitoksen sisällä, elettiin todeksi kansainvälisyyttä. Koulut keksivät keinoja, joilla maahanmuuttajataustaiset oppilaat vakiinnuttavat asemiaan yhteisön aktiivisina ja tasaarvoisina jäseninä. Yhtä tärkeää oli vahvistaa syntyperäisten suomalaisten taitoja kohdata erilaisista etnisistä ryhmistä tulevia oppilastovereitaan. Kerttulin koulu Turusta perusti oppilaskerhon, jossa valmistavan ja perusopetuksen oppilaat tutustuivat, ystävystyivät ja tekivät yhteisen animaation. Koulupäivän jälkeen kokoontunut kerho antoi tilaisuuden vapaalle yhdessäololle ilman opiskelupaineita. Suomalaisille selvisi, että enemmistö ulkomaalaistaustaisista oppilaista ei olekaan pakolaisia, vaan useimmat ovat tulleet vanhempiensa töiden takia. Myös Oulussa edistettiin maahanmuuttajien kotoutumista ja suomen kielen oppimista. Erityisenä keinona oli lisätä oppilaan ja hänen kotiväkensä tietoja paikallisista kestävän elämäntavan käytännöistä. Nuorten tekemissä julisteissa on vahvaa ympäristösanomaa. Asialla olivat Kirkkoharjun koulun kuvataiteen oppilaat Kirkkonummelta.

10 Maailmankansalainen 10 ja media Vantaalla myös keksittiin rekrytoida nykyisistä ja entisistä maahanmuuttajaoppilaista kulttuuritulkkeja kouluyhteisöön. Oppilaiden töitä ja uusia opetusmenetelmiä päätettiin viedä nettiin, joka palvelee sekä julkistamista että arkistointia. Hanke innosti opettajia ottamaan monikulttuurisuus- ja mediakasvatusta enemmän huomioon opetuksessa. Koulussa myös havaittiin, että monet maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat rohkeita esiintyjiä. Innostavaa ympäristökasvatusta Sofia Hult ja Tuomas Siltala etsivät lehdistä oman kodin asioita ja liimaavat niitä kuvakoosteeksi. Kuva: Tarja Repo Hepolan koulu Mäntsälässä uppoutui kotiteemaan, joka venyi moniin sovelluksiin. Oppilaat tekivät monenlaisia koteja, ja teemaa käsiteltiin vierailijoiden kanssa sekä koulun juhlissa. Mukaan saatiin kaikki ne kolme alakoulua ja kolme yläkoulua, joissa annetaan valmistavaa opetusta. Maahanmuuttajista koulutettiin kestävän kehityksen lähettiläitä, jotka kiersivät kertomassa aiheesta suomalaisille oppilaille. Hanke osoitti, että monikulttuuristen kohtaamisten ei tarvitse aina keskittyä maahanmuuttoteemaan. Se voi olla toisinaan hyvin vapauttavaa. Vasta jälkeenpäin suomalaisten luokissa kävi Planin edustaja, joka pohti oppilaiden kanssa vierailujen herättämiä kysymyksiä. Martinlaakson koulu Vantaalla rakensi pysyvää toimintamallia koulun monikulttuurisuuden tueksi. Koulu loi uusia menetelmiä monikulttuurisuuden ja median opetusta varten, syvensi oppiaineiden välistä yhteistyötä näissä teemoissa ja loi yhteishenkeä erilaisten tilaisuuksien avulla. Vierailijat toivat uusia näkökulmia ja inspiroivat. Ympäristökasvatus ja kestävä kehitys ovat teemoja, jotka aukeavat ihmisen lähiympäristöstä koko maapallon kattavaksi. Teot kestävän kehityksen puolesta lähtevät omasta elämästä, mutta niillä on globaali ulottuvuus. Myllyharjun yläkoulussa Loviisassa oppilaat keksivät pieniä ekotekoja, joita jokainen voi tehdä maapallon puolesta. Get global -hankkeeseen yhdistettiin luontevasti muitakin elementtejä kestävän kehityksen lisäksi. Kotitaloudessa tutustuttiin eri maiden ruokakulttuureihin ja tehtiin tekstejä englanninkieliseen verkkolehteen. Kuvataiteen oppilaat ottivat kirjoituksiin kuvia ja tekivät humoristisen kuvakertomuksen suomalaisen perheen ekoteoista. Kirkkoharjun koulussa Kirkkonummella tuotiin kestävän elämäntavan teemat innostavasti nuorten maailmaan. Kierrätyskeskuksesta ostettiin pilkkahinnalla kankaita, jotka muokattiin tekstiilityön tunneilla uuteen uskoon. Oppilaat tekivät omat ympäristölupauksensa käydessään vierailulla Pohjoismaiden suurimmalla kaatopaikalla. Vesiteemaan ja erityisesti Itämereen keskittyi Forssan Linikkalan koulu, jonka ideoiltaan monipuolinen hanke ulottui koko kouluun ja useisiin oppiaineisiin. Syksyn aikana järjestettiin tapahtumia, saatiin aikaan runsaasti konkreettisia tuotoksia kuten käsitöitä ja taidetta ja solmittiin suhteita Viroon. Yhteisen tekemisen avulla nivottiin yhteen kahta erilaista koulukulttuuria, sillä ala- ja yläkoulu olivat yhdistyneet edellisenä vuonna. Myös toisen hankekoulun työskentely kiertyi tiiviisti yhden vahvan aiheen ympärille. Hepolan koulu Mäntsälässä uppoutui kotiteemaan, joka venyi moniin sovelluksiin. Oppilaat tekivät monenlaisia koteja, ja teemaa käsiteltiin vierailijoiden kanssa sekä koulun juhlissa. Koti osoittautui pienille oppilaille rakkaaksi aiheeksi.

11 Maailmankansalainen ja media 11 Yhteistyökumppanit esittäytyvät Plan tekee koulujen kanssa animaatioyhteistyötä lapsen oikeuksista. Koulut eivät ole yksin ohjatessaan lapsia ja nuoria kohti vastuullista maailmankansalaisuutta. Tukea globaali- ja mediakasvatukseen tarjoaa laaja kirjo erilaisia toimijoita, joiden joukkoon lukeutuu järjestöjä, valtionhallinnon yksiköitä, tiedotusvälineitä ja yrityksiä. Maailmankansalainen ja media -hankkeeseen osallistuneilta kouluilta edellytettiin yhteistyötä ainakin yhden ulkopuolisen tahon kanssa. Paikallisesti koulut löysivät kumppaneikseen monenlaisia toimijoita, kuten lehtitaloja, eri järjestöjen mediapajoja, kierrätyskeskuksia ja oman kunnan vesihuoltolaitoksia. Myös valtakunnalliset globaalikasvatuksen asiantuntijat ottivat osaa koulujen hankkeisiin. Plan ja UNICEF tarjosivat tietoutta kehityskysymyksistä ja lasten oikeuksista, Sanomalehtien Liitto ja Aikakausmedia tiedotusvälineiden maailmasta. Ulkoministeriö on tuottanut opetushallinnolle aineistoja ja erilaista tukea yli 10 vuoden ajan. Näillä sivuilla yhteistyökumppaneiden edustajat esittelevät toimintaansa ja tarjontaansa oppilaitoksille. Ulkoministeriö esittelee koulujen globaalikasvatuksen tueksi tuottamiaan aineistoja vuosittain Educa-messuilla.

12 Maailmankansalainen 12 ja media UNICEF tiedottaa lasten oikeuksista. Plan tarjoaa mediakasvatusta kehitysmaista Plan Suomi Säätiö tekee lapsikeskeistä kehitysyhteistyötä. Kotimaan työ rakentuu pääosin kansainvälisyyskasvatukselle, jonka tarkoituksena on tiedottaa lapsen oikeuksista ja kehitysmaista. Työstä suuri osa on mediakasvatusta, joka arvioi kriittisesti lapsen roolia mediassa, ottaa huomioon lastensuojelun periaatteet, antaa monipuolisen kuvan kehitysmaiden arjesta sekä mahdollistaa lasten ja nuorten omaa mediatuotantoa. Mediakasvatuksen lähtölaukauksena oli Nuoret, media ja kehitysmaat -tutkimus, jota jatkoi Me, media ja maailma -hanke. Animaatioprojektit vuosina on toteutettu yhdessä koulujen, taidekoulujen, nuorisotalojen ja kulttuuriasiainkeskusten kanssa. Mediakasvatuksessa on hyödynnetty lisäksi ainakin musiikkia ja sarjakuvia. Plan oli mukana myös Opetushallituksen Maailmankansalainen ja media -hankkeessa. Yhteistyö johti useisiin koulukontakteihin pääkaupunkiseudulla ja Oulun alueella. Esimerkiksi Kirkkonummella Planin Lapsen oikeuksien lähettiläät pohtivat oppilaiden kanssa lapsen oikeuksia ja lapsityöhön liittyviä kysymyksiä sarjakuvatyöpajassa. Hanna Nurmi, kotimaan työn päällikkö Aineistoa voi tilata osoitteesta UNICEF järjestää koulukampanjoita UNICEF oli yhteistyökumppanina Maailmankansalainen ja media -hankkeessa ja tarjosi kouluille asiantuntijuutta sekä materiaalia niin lapsen oikeuksista kuin globaaleista kehityskysymyksistäkin. UNICEF on maailman suurin lastenjärjestö, joka toimii kehitysmaiden lisäksi kotimaassa. Kotimaan työssämme koulut ovat yksi keskeinen kohderyhmä, jolle tarjoamme erilaisia vaikuttamismahdollisuuksia niin materiaalien, kampanjoinnin kuin lapsen oikeuksista ja kehityskysymyksistä luennoimisen avulla. Noin suomalaista oppilasta osallistuu UNICEFin koulutempauksiin joka vuosi. Mukana on ikäluokkia laajasti aina päiväkodeista lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Aino Sarkia, koulutoiminnan suunnittelija Perttulantie 6, PL Helsinki puh. (09) Sanomalehtiä koulun arkeen Sanomalehtien Liitto edustaa lähes kaikkia Suomessa ilmestyviä sanomalehtiä. Hankkeessa olivat käytännössä mukana ne lehdet, joiden kanssa koulut aloittivat yhteistyön. Liittomme toimi hankkeessa motivoijana, virikkeiden antajana ja eri mahdollisuuksien esittelijänä. Koulujen ja sanomalehtien yhteistyöllä on vuosikymmenten perinteet, joten tässäkin hankkeessa koulut ovat halutessaan löytäneet kumppanit. Useimmiten se on oman paikkakunnan päivälehti tai paikallislehti. Liitto tuottaa opettajille didaktisia julkaisuja, jotka keskittyvät lehtien käyttöön opetuksessa, mutta toimivat myös laajasti mediakasvatuksen materiaaleina. Sanomalehtihän voi toimia monissa eri rooleissa: opetuksen kohteena, tiedon lähteenä, oppimateriaalina ja opetusmenetelmien rikastuttajana. Eri käyttöihin suunniteltuja aineistoja on sekä painotuotteina että verkosta tulostettavana. Lisäksi verkossa on apuvälineitä: Juniorijournalistin tutkinto ja Lehtiverstas. Kummatkin on sijoitettu Opetushallituksen palvelimelle. Opettajat voivat myös pyytää lehtitalosta lehtiä tietyn kurssin tai teeman käsittelyn ajaksi. Helmikuun sanomalehtiviikoilla koulut tilaavat yli miljoona lehteä. Pirjo-Riitta Puro, yhteyspäällikkö PL 415, Helsinki puh. (09)

13 Kuva:Metropolian mediakeskus Maailmankansalainen ja media 13 Aikakauslehti tarjoaa oppijalle taustatietoja. Aikakauslehti opinnoissa Aikakauslehdet voivat omalta osaltaan tukea kouluja media- ja globaalikasvatuksessa. Useat hankkeeseen osallistuneet koulut osallistuivat koulujen Aikakauslehtipäivään ja hyödynsivät aikakauslehtiä työskentelyssä. Aikakausmedia (Aikakauslehtien Liiton markkinointinimi) pyörittää Aikakauslehti opinnoissa -toimintaa. Se tukee lasten ja nuorten (media)lukutaidon ja -innon kehittymistä sekä aikakauslehtien opetuskäyttöä. Toiminnan näkyvin tapahtuma on joka marraskuussa järjestettävä Koulujen Aikakauslehtipäivä. Aikakausmedia tuottaa mediakasvatukseen ja aikakauslehtien opetuskäyttöön oppimateriaalia sekä koulutuksia opettajille ja lasten ja nuorten kanssa toimiville. Materiaalia löytyy verkkosivustolta, jonka kautta oppilaitosten on myös mahdollista tilata lehtiä alennetuin hinnoin. Lisäksi resurssien mukaan tehdään yhteistyötä yksittäisten oppilaitosten kanssa. Hanna Niinistö, mediakasvatuspäällikkö Lisätietoja, materiaalit ja koulujen lehtitilaukset: Lönnrotinkatu 11 A, Helsinki puh. (09) tai UM tukee globaalikasvatusta Ulkoministeriö on tehnyt opetushallinnon kanssa yhteistyötä koulujen globaalikasvatuksen tukemiseksi yli 10 vuoden ajan. Koko globaalikasvatuksen kentässä UM:n vastuualueelle kuuluu kehityskasvatus. Se on globaalikasvatuksen osa-alue, joka paneutuu kehitys- ja oikeudenmukaisuuskysymyksiin ja jota toteutetaan kehitysyhteistyömäärärahoin. Pikemmin kuin varsinainen toteuttaja, UM on globaalikasvatuksen tukija. Euroina merkittävintä on kansalaisjärjestöjen kasvatus- ja viestintätyöhön myönnetty valtionavustus. Opekon globaalikasvatushanke puolestaan tarjoaa täydennyskoulutusta opettajille. Opetusalan koulutusja tutkimuskeskus Opekon vuoden 2009 loppuun asti toteuttama hanke myös etsii hyviä pedagogisia malleja globaalikasvatukselle. Lisätietoja löytyy sivuilta www. globaalivastuu.fi. UM tuottaa aineistoja koulujen kehityskasvatuksen tueksi global.finland.fi -verkkosivuille. Kehityskasvatuksen tavoitteita ajetaan niin ikään kampanjoilla: viimeisin laaja ala- ja yläkouluille suunnattu kampanja kertoi YK:n vuosituhattavoitteista taiteilija Julia Vuoren eläinhahmojen avulla. Kehitys-Utveckling -lehti tarjoaa aineistoa globaalikasvatukseen lukioissa ja ammattikorkeakouluissa. Erja-Outi Heino, va. kehitysviestintäpäällikkö Opekon globaalikasvatushanke tarjoaa täydennyskoulutusta opettajille.

14 Maailmankansalainen 14 ja media

15 Nuori mediakansalainen perehtyi mainonnan keinoihin Maailmankansalainen ja media 15 Helsinkiläisen Jakomäen yläasteen oppilaat sukelsivat mainonnan maailmaan mediakasvatuksen hengessä. Nuoret analysoivat mainoksia ja tekivät niitä oikeille yritysasiakkaille. Samalla he löysivät uusia näkökulmia kuluttamiseen ja saivat tuntumaa työelämään ja tiimissä toimimiseen. Yhteistyötahoja: Helsingin kaupungin opetusviraston Mediakeskus sekä rakennusvirasto, Mediakasvatuskeskus Metka, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, Mainostoimistot Gravision ja Texthouse, Fiskars, WSOY, Optica, Terveys ry. Oppilaiden tekemiä nettimainoksia aurinkolaseista. Teemana oli matkailija, joka kokee ihmeellisiä asioista eri kohteissa. Kuvia otettiin Jakomäen luonnossa, niitä käsiteltiin tietokoneella ja liitettiin turistikuviin. Nuoren kriittinen medialukutaito kehittyy, kun hän saa itse kysyä, osallistua ja tehdä omia valintojaan, summaa äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Vappu Laine. Nuori mediakansalainen -hankkeessa olivat mukana kaikki 9.-luokkalaiset sekä osa mediapainotteisen kymppiluokan oppilaista, yhteensä noin 60 nuorta. Ryhmä oli monikulttuurinen, sillä koulun noin 250 oppilaasta kolmanneksella on ulkomaalaistausta. Jakomäessä painotuksia ovat mediaviestintä ja tietotekniikka, kansainvälisyys ja monikulttuurisuus sekä luovuus ja käden taidot. Kaikkien näiden taitojen hiomiselle tuli tilaisuus koulun hankkeessa. Mainonta valittiin aiheeksi osaksi siitä syystä, että nuoret ovat kiinnostuneita kuluttamisesta, kuten vaatemerkeistä. Mainokset ovat myös kansainvälinen ilmiö, ja niiden maailma on tuttu myös sellaisille oppilaille, joilla on heikko suomen kielen taito, Laine selvittää. Mainoksia ja niissä esiteltyjä tuotteita tarkasteltiin esimerkiksi arvojen, sukupuoliroolien ja kestävän kehityksen näkökulmista. Oppilaat miettivät myös sitä, tarvitaanko mainostettavia tuotteita oikeasti ja mikä on niiden tuottamisen ekologinen jalanjälki. Työskentelyn aikana toteutettiin useita opetussuunnitelman aihekokonaisuuksia, kuten mediaviestintää ja tietotekniikkaa sekä osallistuvaa kansalaisuutta. Koska tekijät olivat ylimmiltä luokilta, mukaan haluttiin ja saatiinkin runsaasti koulun ulkopuolisia yhteistyökumppaneita. Tavoitteena oli, että oppilaat saavat kokemuksia yhteiskunnan toiminnasta ja voivat tunnustella sieltä omaa paikkaansa. Ammattilaiset apuna tiimityössä Mainoksia tehtiin oikeille yrityksille, mistä oppilaat olivat mielissään. Nuoret työskentelivät tiimeissä. Tuekseen he saivat kaksi alan ammattilaista, graafikon ja toimittajan, jotka ohjasivat tiimejä. Ammattilaiset myös toivat mukanaan asiakkaat lukuun ottamatta Terveys ry:tä, jolta koulu hankki itse toimeksiannon. Apuna kontaktien luomisessa koulun ulkopuolelle olivat kustannustoimittajana työskennelleen Vappu Laineen yhteysverkostot.

16 Maailmankansalainen 16 ja media Fiskarsille tehtiin perinteinen lehtimainos oksaleikkurista. Myös Terveyslehdelle suunniteltiin printtimainos, jossa oli aiheena terveellinen ruoka nuorille. Opticalle tehtiin nettimainos urheilulaseista ja WSOY:lle kirja- ja mediamarkkinointia. Rakennusviraston mainoksen aiheena oli roskaamisen vastustaminen. Lisäksi perustettiin tiimi t-paidan toteuttamiseen sekä hankkeesta kertovan dokumentin tekemiseen. Ennen työpajoja nuoret saivat tutkia aihetta eri oppitunneilla ja kuunnella luentoja. Koulussa vieraili useita ulkopuolisia asiantunti- Terveys-lehdelle suunniteltiin ilmoitus, joka kannustaa nuoria syömään terveellistä ruokaa. Lehdessä julkaistiin myös artikkeli, jossa kerrottiin Jakomäen koulun mediahankkeesta. Helsingin rakennusvirastolle tehtiin juliste ympäristönsuojelusta. Mäntykuvat otettiin koulun lähimetsästä ja niitä muokattiin

17 joita tiimi- ja tehtäväohjaajina. Eräs heistä oli mediakasvattaja Hanna Laurinsalo, joka esitti osuvia analyysikysymyksiä mainosten keinoista, viesteistä ja kohderyhmistä. Yhdellä tunnilla tutkittiin nuortenlehden kansikuvaa ja huomattiin, miten kuvankäsittelyllä voitiin muokata kansikuvan tyttö epärealistiseksi ja sekoittaa näin todellinen ja ihannekuva. Tällaiset kuvat vaikuttavat nuorten kauneusihanteisiin. Työpajojen ja tuntityöskentelyn lisäksi nuoret tekivät opintokäyntejä kierrätyskeskukseen. Oppilastiimejä ohjasivat Vappu Laineen lisäksi Matti Hirvonen, Marko Kaskelin, Mari Keijola, Heidi Klenberg, Eevariitta Mattila ja Julia Tapanainen. Muut opettajat antoivat heille tukea. Mitä opittiin? Opettajat Vappu Laine ja Mari Keijola kertovat, että Opetushallitukselta saatu rahoitus oli tärkeää hankkeelle. Sen avulla hankittiin asiantuntijat ja materiaaleja sekä painettiin hankkeen t-paidat ja julkaisu. Opettajat ovat tyytyväisiä hankkeeseen ja siihen, että yhteistyökumppanit löydettiin sujuvasti. Jotain parannettavaakin he keksivät: Suunnitteluaikaa olisi tarvittu enemmän, sillä tiimityöskentely ja aiheryhmät vaativat paljon järjestelyä. Oppilaita olisi ollut hyvä johdattaa perusteellisesti uusiin työtapoihin, Laine mainitsee. Mari Keijola huomasi, että sopiva työskentelyaika työpajoissa on 3 4 tuntia. Eräs havainto oli, että 9.-luokkalaiset tarvitsivat vielä runsaasti opettajan tukea, sillä työtapa edellytti itseohjautuvaa työskentelyä. Opettajien mielestä nuoria motivoi työskentelyssä se, että mainonta ja kuluttaminen kuuluvat heidän omaan kokemusmaailmaansa. Oppilaille oli myös tärkeää, että tehtävät ja asiantuntijat saatiin oikeasta työelämästä. Hanke tuki näin oppilaiden kiinnostusta työelämään ja jatkoopintoihin sekä yleensäkin oman tulevaisuuden suunnitteluun. Oppilastöitä on nähtävillä osoitteessa: Ideat sinkoilevat työpajoissa Jakomäen yläaste on täynnä hyörinää marraskuisena keskiviikkona. Oppilaat laativat työpajoissa mainoksia ja kuvausryhmät risteilevät paikasta toiseen. Luokissa kiertää myös kaksi mainosalan ammattilaista antamassa oppilaille palautetta ja vinkkejä. Yhdessä luokassa haastatellaan oppilaita dokumenttia varten. Nuori mediakansalainen -hankkeessa Jakomäen yläasteen oppilaat perehtyvät mainonnan maailmaan paitsi analysoimalla mainoksia, myös tekemällä niitä itse. Workshoppiin osallistuu yli puolensataa luokkalaista, jotka on jaettu seitsemään tiimiin. Jokainen ryhmä urakoi tiiviisti oman toimeksiantonsa kanssa. Päivän tavoitelluin henkilö on työpajojen organisoija, lehtori Vappu Laine, jolta kysellään tavan takaa toimintaohjeita. Aiemmin syksyllä on järjestetty jo kaksi muuta työpajaa, joten työ etenee vanhalla rutiinilla. Opettajanhuoneen ilmoitustaululla on työjärjestys, johon on kirjattu päivän ohjelma ja työpajoja vetävien opettajien nimet. Vappu Laine vetää kahta tiimiä, joista toinen tekee WSOY:lle mainosta ja toinen dokumenttikirjaa Nuori mediakansalainen -hankkeesta. Eräs ryhmä suunnittelee hankkeelle logoa t-paitaa varten, toinen julistetta Helsingin rakennusvirastolle ja loput tiimit mainoksia Terveys-lehdelle, Optica-optikkoliikkeelle ja Fiskarsille. Miten myydä oksaleikkuria? Maailmankansalainen ja media 17 Kymppiluokkalaiset tekevät mainostyöpajoista dokumenttia. Pasi Koivisto haastattelee Fiskars-tiimin oppilasta videolle. Kuva: Tarja Repo Luokassa 10 kokoontuu Fiskarsin mainosta tekevä tiimi. Oppilaat suunnittelevat värillistä mainosta oksaleikkureista. Ideointi on sujunut heiltä hyvin, mutta välillä tarvittiin ammattilaisten tukea. Sitten työ alkoi taas luistaa. Tiimi on hyvin omatoiminen, kehuu ryhmätyötä ohjaava resurssiopettaja Mari Keijola. Oppilaat ovat piirtäneet useita mainosehdotuksia paperille ja valitsevat niistä yhden. Kun piirustus on viimeistelty, aletaan miettiä kuvausjärjestelyjä. Kuvat otetaan saman

18 18 Maailmankansalainen ja media Ulkokuvauksissa tiimi sai lainata opettaja Marko Kaskelinin järjestelmäkameraa. Kuva: Tarja Repo Oppilaat kehittelivät mainoksiaan keskustelujen ja palautteen pohjalta. Kuvassa alkuperäinen oksasaksista piirretty luonnos sekä lopullinen työ. Mainoksesta näkyy, kuinka mukavaa ja värikästä puuhaa puutarhanhoito on hyvällä välineellä verrattuna huonoon työkaluun. päivän aikana ulkona. Koululla on omia digikameroita, mutta tällä kertaa käytetään teknisen työn opettajan Marko Kaskelinin hienoa järjestelmäkameraa. Olemme saaneet av-teknistä apua Helsingin kaupungin mediakeskukselta, ja voimme lainata sieltä kalustoa tarvittaessa, Mari Keijola mainitsee. Dokumenttiryhmä kuvaa Työpajojen toimintaa ikuistaa videonauhalle kymppiluokkalaisten ryhmä. He ovat syksyn aikana tehneet dokumenttia koulun hankkeesta. Tänään he kiertävät työpajoissa ja haastattelevat muita oppilaita työn edistymisestä. Kamera viritellään jalustalle, ja Pasi Koivisto aloittaa haastattelun varmoin ottein. Kameraa käyttää Tommi Salo ja kuvaussihteerinä on Sara Turunen. Oppilaat keksivät kääntää kameraa ja asettavat haastateltavan luokassa ahertavan tiimin eteen, jotta näiden työ näkyy videolla. Lopuksi Pasi kiittelee haastateltavaa sekä koko tiimiä ja julistaa, että otos meni paremmin kuin koskaan ennen. Dokumentin tekeminen on ollut erittäin hauskaa. Olemme voineet olla omatoimisia, mistä pidän, Pasi kertoo. Hän halusi osallistua mediahankkeeseen, koska pitää markkinointialaa mielenkiintoisena ja haluaa muutenkin kokeilla kaikenlaista uutta. Olemme tehneet projektia paljon normaalien koulupäivien aikana. Meille tullaan yleensä sanomaan, kun pitää lähteä kuvaamaan jonnekin. Välineinä dokumenttiryhmällä on videokameran ja mikrofonin lisäksi digikamera. Laitteiden käyttöä on opeteltu Mediakeskuksessa. Oppilaat editoivat dokumentin itse. Myös Sara Turunen on tyytyväinen osallistumiseensa, vaikka hän ei olekaan suunnitellut uraa mainos- tai media-alalla. Kaupan ala kiinnostaa enemmän. Sen sijaan Pasia kiehtoo audiovisuaalinen koulutus esimerkiksi Käpylän tekniikan oppilaitoksessa, ja hän voisi hyvinkin suuntautua mainosalalle. Hän tietää, että alan koulutukseen on vaikea päästä, joten hakuun pitää valmistautua hyvin. Kuvaustilanteissa hankalaa on joskus se, että kaikki eivät halua olla mukana kuvissa, Sara huomauttaa. Hän kertoo oppineensa syksyn aikana kameran käyttöä ja dokumentin tekemistä. Myös mainoksia on tullut katsottua uusin silmin. Viimeisteltyä jälkeä Tiimien luona kiertää myös kaksi mainonnan ammattilaista. Toimittaja Tarja Raninen antaa palautetta mainosten teksteistä ja graafikko Jaana Rautio ulkoasusta. Kaksikko kävi jo lokakuussa kertomassa oppilaille mainonnan keinoista. He myös hankkivat mukaan omia asiakkaitaan, joille oppilaat tekevät mainoksia. Ammattilaisten mukanaolo näkyi esimerkiksi siinä, että Fiskars-ryhmä lähetettiin heti alkajaisiksi ulos kokeilemaan leikkureita käytännössä. Mainostettaviin tuotteisiin kun on saatava hyvä tuntuma käyttäjän näkökulmasta. Eräs haaste on saada kuvan ja tekstin yhdistelmä toimimaan. Asiantuntijat pohtivat tiimien kanssa myös sitä, miten mainosideat voi toteuttaa teknisesti. Esimerkiksi aurinkolasimainosta varten mietittiin, mitä mallilla pitäisi olla päällään. Päädyimme urheilulliseen tyyliin, ja malliksi valittu poika kävi kotona vaihtamassa vaatteita, Raninen kertoo. Ammattilaiset ovat olleet iloisen yllättyneitä oppilaiden ideoista. Kehitystä on tapahtunut alkuvaiheeseen verrattuna. Oppilaat olivat eri luokista, ja heidän sopeutumisensa tiimeihin sekä työskentelyn aloittaminen veivät jonkin verran aikaa. Luovuus on kukoistanut esimerkiksi WSOY-tiimissä, jonka tehtävänä oli laatia mainos kirjasta, joka on tarkoitettu kotitalousopettajille. Oppilaat pohtivat, missä kirjaa kannattaa markkinoida, jotta kohderyhmä löytäisi sen. Tiimi keksi, että mainos kannattaa laittaa liitteeksi opettajien ammattilehteen.

19 Maailmankansalainen ja media 19 Yhteistyöllä se onnistuu. Koskelan koulun monikulttuurinen luokka teki vesiaiheisen animaation. Monikulttuurisia kohtaamisia Oulussa ja Turussa Oulussa kuuden koulun maahanmuuttajaoppilaita koulutettiin kestävän kehityksen lähettiläiksi. He tutustuivat erilaisiin kestävää elämäntapaa havainnollistaviin oppimisympäristöihin ja valmistivat vierailujen pohjalta animaatioita sekä videoita. Oppilaat myös kiersivät kertomassa ympäristönsuojelusta ja kestävästä elämäntavasta suomalaisille koululaisille. Turun Kerttulin koulussa eri maista tulleet lapset ystävystyivät oppilaskerhossa. Ideana oli tutustuminen tekemisen kautta. Lapset tekivät oman elämänsä julisteita ja animaation kotimaansa jättävästä eläinperheestä. Kuvat Oulusta: Outi Laitinen ja Lauri Ahtinen. Kannen pääkuvan otti Outi Laitinen ja ylärivin keskimmäisen kuvan Lauri Ahtinen. Kestävää kehitystä ja ystävyyttä yli kulttuurirajojen Maahanmuuttajien solahtaminen suomalaiseen kouluyhteisöön ei suju aina helposti, varsinkaan yhteisen kielen puuttuessa. Oulussa ja Turussa etsittiin tapoja, joilla eri kulttuureista tulevat oppilaat voivat kohdata toisensa ja solmia ystävyyssuhteita. Ydinajatuksina olivat oppilaiden aktiivisuus ja ryhmätyön voima. Suomessa oli vuonna 2008 noin kouluikäistä lasta ja nuorta, joilla oli maahanmuuttajatausta. Heidän määränsä arvioidaan lisääntyvän lähivuosina. Ennusteiden mukaan maahanmuuttajia on pääkaupunkiseudun koululaisista joka viides vuonna Osa maahanmuuttajalapsista saa perusopetukseen valmistavaa opetusta. Se on tarkoitettu niille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ei vielä riitä perusopetukseen. Vuonna 2006 valmistavassa opetuksessa oli noin 1500 lasta. Vieraskielisten lasten määrä lisääntyy varsinkin suurten kaupunkien kouluissa. Niissä mietitään, miten edistetään lasten opiskelumenestystä ja sopeutumista kouluyhteisöön, kun etniset taustat ovat erilaisia eikä yhteistä kieltä vielä ole. Kotouttamishaasteeseen tartuttiin Oulussa ja Turussa Maailmankansalainen ja media -hankkeen tuella. Oulun kaupungin opetustoimen hankkeessa valmistavan opetuksen oppilaat perehtyivät kestävään kehitykseen, tekivät animaatioita sekä videoita ja kertoivat suomalaisille oppilaille ympäristönsuojelusta. Heistä koulutettiin kestävän kehityksen lähettiläitä. Turun Kerttulin koulussa maahanmuuttajat tutustuivat toisiinsa ja suomalaisiin 4.-luokkalaisiin kerhossa.

20 Maailmankansalainen 20 ja media Terva-Toppilan koulun maahanmuuttajaoppilaat perehtyivät animaatioiden ja videoiden valmistukseen Valveen elokuvakoulun tiloissa Oulussa. Koulujen ratkaisuissa oli eroja, mutta myös samanlaisia piirteitä. Yhteistä molemmille oli, että oppilaita ei jätetty vain passiivisiksi toimenpiteiden kohteiksi, vaan heitä kannustettiin aktiivisiksi toimijoiksi. Muodoltaan ja mittasuhteiltaan hankkeet erosivat toisistaan. Oulussa mukana oli kuusi koulua ja oppilaita luokilta 1 9, Turussa vain yksi koulu ja alakoulun lapsia. Oulussa hankkeen sisältönä oli kestävä elämäntapa ja se noudatti opetussuunnitelman aihekokonaisuuksien tavoitteita, kun taas Turussa oppilaat tutustuivat vapaamuotoisesti kerhossa. Tavoitteissa oli kuitenkin paljon yhteistä. Maahanmuuttajataustaisia oppilaita haluttiin ottaa mukaan kouluyhteisön tasavertaisiksi jäseniksi. Samalla edistettiin suomalaisten oppilaiden taitoja kohdata muista kulttuureista tulevia lapsia ja nuoria. Kotoutumista ja kestävää elämäntapaa Koskelan koulun valmistavan opetuksen oppilaat tutustuivat veden kiertokulkuun. Koskelan koulun valmistavan opetuksen oppilaat tutustuivat veden kiertokulkuun. Lapset kävivät retkellä Oulun Timosenkosken luontokoululla, jossa otettiin vesinäytteitä ja tutkittiin saaliita mikroskoopilla. Oulussa maahanmuuttajat saivat kestävän kehityksen kylvyn ja lähtivät viemään sen sanomaa muille oppilaille. Yhtenä tavoitteena oli antaa maahanmuuttajataustaisille oppilaille tietoa suomalaisista lajittelu-, kierrätys- ja ympäristönhoitokäytännöistä sekä edistää oppilaiden ja heidän kotiväkensä kotoutumista. Samalla valmistavan opetuksen oppilaat saivat tilaisuuden tutustua toisiinsa ja rakentaa keskinäistä luottamusta. Mukana olivat kaikki Oulun maahanmuuttajien valmistavaa opetusta antavat koulut, joita on kuusi. Työtä suunnitteli maahanmuuttajien opetuksen koordinaattori Raimo Salo. Keskeisenä tavoitteena oli ohjata oppilaita omaksumaan lähiyhteisön kestävän kehityksen toimintatapoja. Oman toimintansa kautta he saivat lisätietoja ja kokemusta ympäristönsuojelusta, jotta voisivat aktiivisesti edistää sitä omassa elämässään. Mukana oli valmistavan opetuksen oppilaita luokilta 1 9 Kaakkurin, Koskelan, Paulaharjun, Kastellin, Merikosken ja Terva-Toppilan kouluista. Syksyn tapahtumia ideoi kuuden koulun yhteinen työryhmä. Hanke liittyi kiinteästi kolmeen aihekokonaisuuteen: ympäristövastuuseen, kulttuuri-identiteettiin ja kansainvälisyyteen sekä viestintään ja mediataitoon. Tavoitteina mediakasvatuksen puolella oli, että oppilaat saavat lisää eväitä ilmaista itseään monipuolisesti.

21 Maailmankansalainen ja media 21 Tavoitteita Oulussa Oppilas oppii ymmärtämään kestävän elämäntavan välttämättömyyden, ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä arvioimaan oman kulutuksen ja arkikäytäntöjen vaikutuksia omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja ilmaisemaan itseään monipuolisesti. Piilo-opetussuunnitelmallisina tavoitteina edistää oppilaan ja hänen lähiyhteisönsä kotoutumista edistää monikulttuurisuustaitoja ja suvaitsevaisuutta kouluyhteisöissä sekä niissä vierailukouluissa, joissa maahanmuuttajaoppilaat esittävät hankkeen tuotoksia. Koulujen yhteistyökumppanit Oulussa Timosenkosken luontokoulu, Oulun Vesi, Oulun jätehuolto, Valveen elokuvakoulu, Oulun nuorisotoimi, Plan, Kierrätyskeskus, Kestävän kehityksen keskus. Suomeen muuttaneille lapsille lumi voi olla aivan uusi tuttavuus. Oppilaat tutustuivat veden eri olomuotoihin myös käytännössä. Vesiteema innosti pienempiä Oulussa alakoulujen oppilailla työskentelyn sisältöalueena oli veden kiertokulku ja puhdas vesi. Heille selvisi, että vesi on elämän edellytys. Oppilaat perehtyivät puhtaan juomaveden alkuperään ja merkitykseen uudessa kotikaupungissaan sekä alkuperäisessä kotimaassaan. He kävivät myös vierailulla Oulun Vedessä. Käynti vesilaitoksella oli hauska. Meille puhui Maikkulan vesitornin suunnittelija, joka oli todella innostunut aiheesta. Harvoin ihminen esittelee niin antaumuksella asiaansa. Hän oli muuttanut vesitornin viereen, jotta voisi juoda aamukahvinsa ja katsella samalla suunnittelemaansa tornia, valmistavan opetuksen opettajat Outi Laitinen ja Teija Ruotsalainen muistelevat. Oppilaat tekivät myös animaatioita. Teijan oppilaat kuvasivat omassa työssään Kauheaa vesimatkaa, jossa veden hakijat erään oppilaan kotimaassa kohtaavat käärmeitä ja muita vaaroja. Kaikkialla kun veden saanti ei ole niin helppoa kuin Suomessa. Toinen ryhmä puolestaan näytti, millainen on roskainen metsä. Lapset myös kävivät retkellä Timosenkosken luontokoululla, jossa tutkittiin vesinäytteitä mikroskoopilla. Lisäksi oppilaat täyttivät työvihkoja vesiaiheesta. Yläkoulussa aiheena kierrätys Yläkoulujen oppilaat puolestaan syventyivät kierrättämiseen, jota tutkittiin niin Oulun kuin oman lähtömaankin kannalta. Lisäksi käsiteltiin tuotteiden elinkaarta, oman perheen kulutustapoja ja kuluttajan vaikutuskeinoja. Oppilaat saivat kuulla, että maailman rikkain viidennes kuluttaa 86% kaikista raakaaineista. Syksyn aikana tehtiin kierrättämiseen liittyviä tehtäviä. Oppilaat myös vierailivat eri oppimisympäristöissä ja kuvasivat niistä dokumentteja. Kohteina olivat Ruskon jätekeskus, Kestävän kehityksen keskus ja kierrätyskeskus. Dokumentteja on näytetty kouluvierailuilla ja hyödynnetty eri oppiaineiden tunneilla. Videoita on myös jaettu oppilaiden koteihin. Opetushallituksen avustuksella voitiin hankkia koulutusta kaupungin elokuvakoulu Valveelta. Vierailut onnistuivat, vaikka kaikki oppilaat eivät puhuneet suomea eikä mukana ollut tulkkia. Korostin esimerkiksi vesilaitokselle etukäteen, että esitysten on oltava havainnollisia. Ylipäätään oppilaiden sanaston kehittyminen ja aktiivinen tekeminen aidossa kieliympäristössä toteutuivat hyvin, Raimo Salo arvioi. Maahanmuuttajaoppilaat saivat myös kiertää kestävän kehityksen lähettiläinä omassa ja muissa kouluissa. Teija Ruotsalainen kertoo, että jännityksestään huolimatta nuoret lähettiläät esiintyivät reippaasti, ja saivat myönteistä nostetta onnistumisestaan. Jotta suomalaisten oppilaiden kokemus ei jäisi vain vierailun varaan, luokissa kävi myöhemmin PLANin edustaja. Hän pohti oppilaiden kanssa kysymyksiä, joita ulkomaalaistaustaisten oppilaiden käynnit olivat herättäneet. Muutkin koulut voivat Salon mukaan soveltaa hanketta helposti. Lähes joka kunnasta löytyy jokin yhteistyötaho, jonka kanssa käsiteltyjä teemoja voi konkretisoida opetuksessa. Jos Oulun hanke alkaisi alusta, Salo suunnittelisi sen keston koko lukuvuoden pituiseksi. Vierailut onnistuivat, vaikka kaikki oppilaat eivät puhuneet suomea eikä mukana ollut tulkkia.

22 Maailmankansalainen 22 ja media Kerttulin koulun oppilaiden animaatiossa sympaattinen apinaperhe tupsahtaa ponnahduslaudalla Suomeen. Alkuihmettelyn jälkeen perhe ystävystyy pohjoisen maan asukkien kanssa. Oppilaat ideoivat tarinan maahanmuutosta, tekivät siihen taustat sekä hahmot ja kuvasivat animaation opettajan ohjauksessa. Nuoria maailmankansalaisia viidestä maasta Olen ylpeä 4.-luokkalaisistani. Tämän kokemuksen jälkeen heistä ei takuulla tule rasisteja. Heidän kiinnostuksena muita kulttuureja kohtaan on valtavaa, hehkuttaa MASU-hankkeen toisena vetäjänä toiminut luokanopettaja Sanna Lipponen Kerttulin koulusta Turusta. MASU eli Maailmankansalaisena Suomessa -hanke kokosi yhteiseen kerhoon suomalaisia ja hiljattain maahan tulleita oppilaita. He kokoontuivat joka toinen perjantai koulun jälkeen. Mukana oli kymmenen suomalaista lasta 4. luokalta sekä valmistavan opetuksen ryhmästä kuusi vuotiasta lasta, jotka tulivat Somaliasta, Ruandasta, Puolasta ja Venäjältä. Kaikkiaan Kerttulin koulussa on noin 240 oppilasta luokilla 1 6. Kerhosta haluttiin oppilaille voimaannuttava kokemus. Sen sijaan, että he olisivat kohteita joille tuotetaan jotain, he saivat tuottaa itse. Ryhmä piti myös itse huolta siitä, että kaikille riitti tekemistä. Koulussa oli kerhon alkaessa ollut valmistavaa opetusta vasta vuoden. Oppilaat eivät puhuneet suomea juuri lainkaan. Pyrimme siihen, että he voisivat saada suomalaisista kavereita, lähestyä heitä välitunneilla sekä koulutilan-

23 Maailmankansalainen ja media 23 MASU-kerholaisten ajatuksia Pääsin MASU-kerhoon, joka tarkoittaa maailmankansalaisena Suomessa. Sain kysyä Yasinilta kysymyksen, jonka tulkki kysyi hänen kielellään. Kysyin, kuka on hänen paras kaveri. En ollut varma ymmärsikö hän, vaikka käytin elekieltä. Hän vaikuttaa mukavalta. Minua jännitti kamalasti. MASU-kerhossa oli kivaa. Kyselimme toisiltamme kaikenlaista. Esim. harrastuksia, lempiväriä tai siskoja. Ja leikimme myös ulkona polttopalloa ja lopuksi katselimme animaatioita. Toivon, että uusi kaverini on koulussa. Hän on tosi mukava, niin kuin hänen siskonsa. Perjantaina vein hänet terveydenhoitajalle, koska hänet oli kampattu jalkapallossa. Emme osanneet puhua, vaan viittoilimme käsillä suurimman osan ajasta. Mutta tuli siinä pari sanaa sanottua. Omassa luokassa minua alkoi jännittää TODELLA paljon. Istuin pitkän tovin hiljaa, kunnes aloimme pelata. Tunti oli kokonaisuudessa todella, todella, todella hauska! teissa ja pyytää apua. Maahanmuuttajalapsia ei pidä jättää liian pitkäksi aikaa itsekseen. Heidät pitäisi saada mukaan koulun yhteiseen toimintaan vaikka pienimuotoisella tempauksella, kuten tällaisella kerholla, Sanna Lipponen pohtii. Kerhon toinen vetäjä Heli Liski on huolissaan siitä, että maahanmuuttajalapsi joutuu helposti objektin rooliin. Koulukulttuurissa korostuu helposti aikuisten osuus. Tälläkin hetkellä järjestetään vanhemmille ja opettajille kursseja, joissa tutustutaan internetin maailmaan. Yhtä hyvin voitaisiin toimia yhdessä erilaisilla lasten ja nuorten suosimilla foorumeilla. Ennakkoluuloille kyytiä Kun oppilaat tutustuivat toistensa taustoihin, moni ennakkokäsitys sai kyytiä. Yleinen luulo esimerkiksi oli, että tulijat ovat pakolaisia, mutta monet ovatkin maassa vanhempiensa työn takia, Lipponen mainitsee. Liski on samaa mieltä siitä, että oppilaiden näkökulmat avartuivat. Kun aluksi kyseltiin toisilta lapsilta, onko heidän maassaan kännyköitä tai autoja, myöhemmin keskusteluissa päästiin pintaa syvemmälle. Eräs somalipoika sanoi tulkin välityksellä uudelle ystävälleen Joelille, että haluaisi viedä tämän Somaliaan ja näyttää kotimaansa ihanan luonnon ja valtameren. Tällaiseen on kännykkäpuheista pitkä matka. Oppilaat kertoivat taustoistaan tulkkien avustamina, haastattelivat toisiaan ja tekivät oman elämänsä posterit eli julisteet itsestään. He myös kehittelivät tarinan lapsesta, joka joutuu muuttamaan kotimaastaan. Tarinasta tehtiin leikeanimaatio, jossa sympaattinen apinaperhe tupsahtaa Afrikasta kauas pohjoiseen. Suomalaiset eläimet kuten pöllö, kettu ja karhu ihmettelevät ensin uusia tulokkaita, mutta ystävystyvät pian heidän kanssaan. Välineinä animaation teossa käytettiin tavallista digikameraa ja Movie Maker -ohjelmaa. Ulkopuolinen asiantuntija kävi pitämässä yhden oppitunnin, jossa tutustuttiin liikkeen tekemiseen animaatiossa. Monikulttuurinen oppilaskerho kokoontui perjantaisin koulupäivän jälkeen.

24 Maailmankansalainen 24 ja media Jatkuuko se MASU? Syksy päättyi animaation julkaisuun ja siitä iloitsemiseen. Oppilaat katselivat mielellään aikaansaannostaan ja erityisesti sen lopussa olevaan nimilistaa, joka kerrankin rullasi tarpeeksi hitaasti lukijaa varten. Animaatio julkaistiin koulun kotisivuilla. Heli Liski kertoo, että oppilaiden toiveesta animaatio vietiin myös YouTubeen, jotta ulkomailla asuvat sukulaiset löytäisivät sen helpommin kuin koulun kotisivuilta. Oppilaiden oivallus oli hieno asia, vaikka You- Tube on ollut esillä kielteisessäkin sävyssä. Lapset ja nuoret pitävät omassa kulttuurissaan tärkeänä, että pääsevät julkaisemaan jotain hienoa omalla nimellään. Lipponen pani merkille, että oppilaat sitoutuivat kerhoon heti alusta lähtien. Syksyn jälkeen on mietitty, miten Lapset ja nuoret pitävät omassa kulttuurissaan tärkeänä, että pääsevät julkaisemaan jotain hienoa omalla nimellään. uutta toimintakulttuuria voitaisiin laajentaa koko kouluun. Toiveena on sysätä käyntiin yhteistyö luokkien välillä, ja saada maahanmuuttajat vielä aktiivisemmiksi. Oppilaat ovat jo kyselleet, jatkuuko se MASU. Sanna Lipposen mielestä Kerttulin koulun hanketta voivat soveltaa nekin koulut, joissa ei ole maahanmuuttajia. Maailmankansalaisuutta voi lähestyä animaation keinoin ja tutustumalla median luomaan kuvaan maahanmuutosta. Yhdessä voidaan pohtia niitä syitä, joiden takia muutetaan ja siihen liittyviä tunnelmia. Heli Liski lisää, että animaatio on helppo ja edullinen tapa tuottaa julkaisuja aiheesta kuin aiheesta, ja tehdä vaikka tietoiskuja. MASU-oppilaiden animaatio Me muutamme : Masu-kerhon oppilaat tekivät itsestään julisteen. Kuvien välityksellä he pystyivät tutustumaan toisiinsa, koska yhteistä kieltä ei juuri ollut.

25 Maailmankansalainen ja media 25 Koko Hepolan koulu osallistui hankkeeseen. Pihakoulun kuudesluokkalaiset esittelevät kotiaiheisia töitään. Tarinoita maailman lasten kodeista Koti on lapsen tärkein paikka, ja maapallo on meidän kaikkien yhteinen kotimme. Mäntsälän Hepolan koulun syksy 2008 täyttyi kotiteemasta lukuisine tapahtumineen. Liikkeelle lähdettiin siitä ajatuksesta, että erillisen hankkeen sijasta aihe nivotaan koulutyön arkeen kohokohtia unohtamatta. Kuvat: Tarja Repo Teemavuoden mottona oli Oma koti kullan kallis kaikkialla maailmassa. Kotiteemaan löytyi runsaasti erilaisia näkökulmia, ja varsinkin syksy oli täynnä tapahtumia UNICEF-kävelystä nukkekerhoon ja isänpäiväjuhliin. Myös kodittomuuden teemaan tutustuttiin. Tapahtumiin otti osaa koko koulun väki. Oppilaita yleisopetuksen luokilla 0 6 ja erityisopetuksen luokilla 1 9 on yhteensä vajaat 300. Henkilökuntaa koulussa on noin 35. Rehtori Ulla Solasaaren mukaan koti valittiin teemaksi monesta syystä: Tavoitteena on ollut lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia, parantaa yhteistyötä kodin ja koulun välillä sekä saada vanhemmat kiinnostumaan enemmän lapsistaan. Lapsi voi hyvin, kun hän kokee vahvan turvaverkon ympärillään. Rehtori vakuuttaa, että kotiteeman voi helposti siirtää kaikkiin kouluihin. Sen voi toteuttaa helposti ja yksinkertaisesti, tai sitten hyvinkin perusteellisesti.

26 Maailmankansalainen 26 ja media Oppilaat tekivät runsaasti kotiin liittyviä käsitöitä, piirustuksia ja kirjoituksia. Isänpäiväjuhlia varten valmistettiin kaikille isille mitalit. Teemavuoden aikana koulussa etsittiin uusia toimintatapoja, joilla lapset ja nuoret voivat parantaa maailmaa. Aiheet vaihtelivat kodin arvostamisesta kestävään kehitykseen ja globaaliin hyvinvointiin. Oppilaat tutustuivat netissä erilaisiin koteihin sekä perhemalleihin ja ottivat ensi askeleitaan maailmankansalaisina. Tarkkaa suunnittelua Teimme alkajaisiksi tarkan suunnitelman, josta ei lipsuttu. Hankkeen vetäjät kokoontuivat säännöllisiin palavereihin, joissa tapahtumat saivat muotonsa. Mukaan otettiin myös kodit ja vanhemmat, kuvailee apulaisrehtori Kirsi Katila. Tapahtumat pyörähtivät elokuussa käyntiin UNI- CEF-kävelyllä, johon myös perheet kutsuttiin mukaan. Syyskuussa vietettiin vanhempainiltaa, jossa huoltajat ja opettajat pohtivat koteja ja niiden merkitystä. Koulussa laulettiin myös yhteislauluja ja järjestettiin nälkäpäiväkeräys. Nukkekerhossa oppilaat valmistivat kymmenen nukkea, jotka lähetettiin lastenkotiin Pietariin ja Angolaan luandalaiseen orpokotiin. Lokakuussa puhuttiin maapallosta yhteisenä kotina, vietettiin YK-päivää ja laulettiin isä-aiheisia yhteislauluja. Marraskuu oli syksyn vilkkain kuukausi. Aikakauslehtipäivänä tutkittiin kotiteemaa jutuissa. Oppilaat myös tekivät Mäntsälä-lehteen kirjoituksia ja piirustuksia isistä. Lasten kotityö -viikolla oppilaat tekivät kodin askareita. Tehtävistä oli laadittu etukäteen lista perheen kanssa, ja vanhemmat kuittasivat tehdyt työt lasten kotityöpasseihin. Isät palkittiin mitaleilla Syyskauden kohokohta oli isänpäiväjuhla. Tilaisuus järjestettiin kahdessa osassa, jotta kaikki oppilaat pääsivät esiintymään. Koulu valmistautui perusteellisesti juhlaan, jossa isät olivat kunniavieraina. Jokai- Vanhempainillassa oppilaiden isät ja äidit saivat miettiä kodin tärkeitä asioita, joista syntyi miellekartta.

27 Maailmankansalainen ja media 27 Isänpäivän kunniaksi Oppilaat kirjoittivat isistään runoja ja juttuja, joita julkaistiin Mäntsälä-lehden isänpäiväsivulla. Mun iskä! Puol seitsemältä isi töihin junalla puksuttaa ja töissä työkavereita morjestaa. Kotona hän leikkii, pelaa, lukee ja halaa. Mä haluan isälle hyvää isänpäivää toivottaa! selle miehelle oli tehty kaulaan pujotettava mitali. Juhlan esitykset heijastivat kotiteemaa, ja kuoro esitti kaksi isä-aiheista laulua. Vakavan puolen teemavuoteen toivat Jokelan ja Kauhajoen ampumisvälikohtaukset, jotka tekivät kotiaiheesta ajankohtaisemman kuin mitä oli alun perin kuviteltu. Ajattelemisen aihetta antoi myös koulussa vieraillut Tuija Pennanen Pietarin lastenkodista. Hän piti jokaiselle luokalle oppitunnin kodittomien lasten elämästä. Lapset olivat hyvin vaikuttuneita hänen puheestaan ja kuuntelivat hiirenhiljaa, opettaja Sirpa Nurmi kuvailee. Koska isän- ja äitienpäivää vietettiin tavallista juhlavammin, joulu- ja kevätjuhlat jätettiin tällä kertaa vähemmälle. Toki joulun alla puhuttiin lasten joulusta meillä ja muualla ja kokoonnuttiin laulamaan joululauluja eri maista. Koko syksyn ajan eri luokkatasoilla valmistettiin koteja monilla tekniikoilla, kuten piirtäen ja askarrellen. Koulussa tehtiin päätös kutsua kevään vierailijaksi juoksija Wilson Kirwa kertomaan afrikkalaisia satuja ja puhumaan omasta kodistaan ja lapsuudestaan. Hankkeen edetessä oppilaat vahvistivat mediaja tiedonhankintataitojaan. Lisäksi he saivat kokemusta osallistumisesta ja vaikuttamisesta. Hepolan koulun kotisivut: Kun on ruoka-aika, isä maiskuttaa. Isä välillä jääkaappia paisuttaa. Isä koittaa soittaa kitaraa. Illalla isä nukahtaa. Huomenna hän alkaa tuputtaa. Harvoin isä jumppaa. Joskus äidin kanssa tanssii humppaa! Isä laulaa rokkia ja äiti soittaa poppia. Isä meitä halaa ja joskus rutistaa. Silloin tällöin vähän levähtää, ja joskus jopa nukahtaa. Isä pelaa ja kun ilta tulee kauan telkkaa tuijottaa. Päivällä me pyöräillään ja joskus jopa lauletaan. Syödessä isä joskus maiskuttaa. Joskus isä soittaa kitaraa ja joskus jopa huiluaan. Isä meitä auttaa ja joskus läksyt tarkistaa. Minun isäni on kiva. Isi tekee hyvää ruokaa. Isä on rakas. Isä on hyvä pelaamaan koripalloa.

28 28 Kyllä tässä on oppinut kunnioittamaan enemmän vanhempia ja arvostamaan kotia. Kaikilla ei omaa kotia ole! Maailmankansalainen ja media Rakas aihe oppilaille Koululaisten reput ovat olleet tänä aamuna tavallista painavampia, sillä Hepolan koulussa Mäntsälässä aloitellaan aikakauslehtipäivää. Lapset ovat tuoneet mukanaan lehtiä, jotka liittyvät jollain tavalla kotiin. 1A-luokalla jo leikataan lehdistä meidän kodin asioita ja liimataan niitä kuvakoosteeksi. Hepolan koulun väki on pohtinut kotiteemaa koko syksyn ajan. Marraskuun puolivälissä on aika sukeltaa aikakauslehtien maailmaan ja tarkistaa, mitä kuvastoa ne tarjoavat kodeista. Luokanopettaja Marja-Leena Itkonen kertoo 1A-luokalle aikakauslehtien lajeista ja alkaa jakaa oppilaita kolmen hengen ryhmiin. Jokaiselle ryhmälle jaetaan saksia, liimaa ja kartonkia. Lapset alkavat selailla lehtiään ja pohtia, mitä kuvia niistä kelpuutetaan mukaan koosteeseen. Kohta sakset alkavat kilistä vilkkaasti. Ryhmästä toiseen kiertävä opettaja neuvoo lapsia värittämään ja koristelemaan kuvakoosteiden otsikoita. Ideana tässä harjoituksessa on tottua ryhmätyöhön ja neuvotteluun. Valmiit työt ripustetaan näkyviin käytävälle, Marja-Leena kertoo. Ekaluokkalainen Sofia Hult löytää lehdestään kissan, jota alkaa leikata ääriviivoja pitkin. Ryhmätyökaverit Kasperi Määttä ja Tuomas Siltala selailevat Dekoa ja Yhteishyvää. Pahville liimataan kissan lisäksi keittiön ja olohuoneen kuvat. Äidin otan tuosta kuvasta. Ja voi, täällä kissan takana on pikku vaavi, Sofia riemastuu. Valtterin kokkausläksy Toisessa luokassa opettaja Veli-Matti Kurki on jo saanut tehtävän valmiiksi ryhmänsä kanssa. Oppilaat ovat etsineet lehdistä oman kodin tavaroita, ja nyt he voivat syventyä omiin hommiinsa. Valtteri Puolakanaho 2. luokalta on tehnyt kuvakoosteen keittiön varusteista, ja selailee nyt Kodinrakentaja-lehteä. Hän leikkaa sieltä kuvan, jonka aiheeksi määrittelee tiilirakennuksen paaluvarustuksen. Luokkatoveri Tuomo puolestaan etsiskelee lehdistä kuvia, jotka liittyvät kodin sisäverkkoihin. Eveliina Nieminen ja Tiia Krakau pitävät ryhmätöistä, jotka tuovat vaihtelua tavalliseen kouluaherrukseen.

29 Maailmankansalainen ja media 29 Hepolan koulun väki syventyi aikakauslehtipäivänä koteihin monesta näkökulmasta. Kun Valtterilta kysyy muista syksyn tapahtumista, hän kertoo kotiläksystä, johon kuului pekonin kokkaamista. Kouluavustaja Päivi Isaksson vahvistaa, että poika on innokas ruoanlaittaja. Oppilaat ovat saaneet kahden viikon aikana läksyksi kotiaskareita. Vanhemmat ovat merkinneet tehdyt työt kotityöpasseihin. Ajatuksena on ollut, että jokainen perheenjäsen oppii kantamaan vastuuta kodin töistä, rehtori Ulla Solasaari taustoittaa. Rehtori Ulla Solasaari ihailee neljäsluokkalaisten tekemiä perinteisiä intiaanikoteja, jotka on asetettu käytävälle näytteille. Opettajatkin innostuivat Opettaja Päivi Puustinen vakuuttaa, että hanke soveltui hyvin alaluokille. Oppilaat ymmärtävät koti-ideaa. Heidän kanssaan on puhuttu perheistä, vammaisista lapsista ja monista muista kotiin liittyvistä aiheista. Kollegat opettajanhuoneessa vaikuttavat tyytyväisiltä, joskin hiukan voipuneilta. Tapahtumia on järjestetty niin tiheään tahtiin, että turnausväsymys oli välillä lähellä. Olemme sitoutuneet tähän sataprosenttisesti. Mukaan on haluttu aina uusia aihepiirejä. Taidamme olla vähän ahneita, myöntää apulaisrehtori Kirsi Katila. Teemaan on pyritty sitouttamaan myös vanhempia, joiden antamat kiitokset lämmittävät opettajien mieltä. Isänpäiväjuhlassa eräs yhdeksän lapsen isä sanoi olevansa ensi kertaa mukana koulun juhlassa, 1B-luokan opettaja Sirpa Nurmi myhäilee. Kodin arvostus kasvoi Koti-teema näkyy joka puolella koulua. Oppilaat ovat piirtäneet ja askarrelleet syksyn aikana monenlaisia koteja, joita on laitettu esille käytäville. Ulla Solasaaren mukaan koti on ollut rakas teema oppilaille. Aihe on myös venynyt joustavasti moniin sovelluksiin. Hepolan erillisessä pihakoulussa 6.-luokkalaiset esittelevät aikaansaannoksiaan. Tiia Krakau ja Eveliina Nieminen olivat mukana ryhmässä, joka askarteli pahville kotoisan omakotitalon omenapuineen ja Suomen lippuineen. Syksyn muista tapahtumista tyttöjen mieleen tulee kävely, jolla kannustettiin lahjoittamaan rahaa Afrikkaan. Luokkatoveri Kiia Syrjänen muistaa, että ET-tunneilla pohdittiin, miten perheet elävät ja pärjäävät Etelä-Afrikan köyhillä slummialueilla. Kyllä tässä on oppinut kunnioittamaan enemmän vanhempia ja arvostamaan kotia. Kaikilla ei omaa kotia ole, Kiia miettii.

30 Maailmankansalainen 30 ja media

31 Tansania ja tunteet tutuiksi Riihenmäen yläkoulu Mäntsälästä syventyi Face to Face -hankkeessaan tansanialaisten nuorten elämään ja oman tunneosaamisensa lisäämiseen media-aineiston ja tunnetehtävien avulla. Morogorossa ja Mäntsälässä tehtiin samanlaisia tunteiden ilmaisuun liittyviä harjoituksia, ja vertailtiin niiden tuloksia. Pedagogisena tarkoituksena oli oivaltaa erilaisten ihmisten tunteiden samankaltaisuus ja sitä kautta lisätä toistemme ymmärtämistä ja suvaitsevaisuutta. Elävänä linkkinä Suomen ja Tansanian välillä oli kaksi Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijaa, jotka suorittivat työharjoittelunsa Morogorossa. Myös kemiläiset Syväkankaan koulun yläluokkalaiset solmivat suhteita Morogoroon. Oli sattumaa, että molemmat koulut olivat solmineet yhteyden samaan kaupunkiin. Kemin ja Morogoron, Euroopan ja Afrikan välillä risteili oppilaiden lähettämiä töitä piirustuksista valokuviin, videoihin ja elämäntarinoihin. Syväkankaan koulun hanketta tuki Kemin Kulttuurivoimala-yhdistyksen Morogorossa toteuttama mediahanke, jossa oli mukana paikallisia lapsia ja nuoria. Syväkankaan koulussa Kulttuurivoimalan aineistoista jalostettiin erilaisia mediatuotoksia. Tunnekujan läpi saivat kulkea kaikki halukkaat. Kujassa kävellään silmät kiinni ja muut osanottajat kuiskailevat jonkin tunteen nimeä. Viestejä Morogoroon kuuleeko Afrikka? Maailmankansalainen ja media 31 Tansanian Morogoro on useimmille suomalaisille vieras paikka, mutta kahdessa koulussa kaupunki on tullut tutuksi. Riihenmäen yläkoulu Mäntsälästä ja Syväkankaan koulun yläluokkalaiset Kemistä ottivat hankkeissaan yhteyttä afrikkalaisiin nuoriin. Viestinnässä käytettiin hyväksi erityisesti visuaalisia keinoja, kuten valokuvia, videoita ja sarjakuvia. Molemmissa kouluissa havahduttiin siihen, että nuorten ajatukset, toiveet ja tunteet ovat varsin samanlaisia eri puolilla maailmaa. Riihenmäen koulu solmi tunnetason yhteyksiä Morogoron kansainvälisen koulun oppilaiden kanssa. Samalla opittiin tunnistamaan omia tunteita ja tapoja reagoida erilaisiin tilanteisiin. Syväkankaan koulu puolestaan turvautui hieman perinteisempään työtapaan, jossa nuoret lähettivät toisilleen piirustuksia, animaatioita, kortteja, sarjakuvia, valokuvia ja videoita. Yhteistyö painottui visuaaliseen ilmaisuun ja kuvanlukutaitoon. Koulujen hankkeet eivät perustuneet vain etäyhteyksiin. Molemmat valmistelivat kontakteja jo etukäteen paikan päällä Tansaniassa. Koulujen hankkimat yhteistyökumppanit pitivät Morogorossa asuville lapsille ja nuorille työpajoja, joiden tulokset toimitettiin kaukaiseen Suomeen. Saamansa aineiston pohjalta Riihenmäen ja Syväkankaan oppilaat tekivät omia harjoituksiaan. Avoimesti kasvokkain Riihenmäen koulu asettui hankkeessaan Face - Facing - Face to Face avoimesti kasvokkain tansanialaisten kanssa. Hankkeen nimi heijasti sen ydinideaa ja tavoitteita. Face merkitsee sitä, että oppii tuntemaan itsensä, facing toisten tuntemista. Face to face viittaa siihen, että ihminen on valmis kohtaamaan asiat sellaisina kuin ne tulevat, itsetuntemuksen sekä toisen ymmärtämisen kautta ja moniarvoisesti. Morogoro on ihmisen kaupunki Uluguru-vuorten juurella Tansaniassa. Kaupunki sijaitsee noin 190 kilometriä Dar es Salaamista länteen. Se on Morogoron läänin pääkaupunki ja vilkas kauppapaikka, jossa on paljon siirtomaatyylisiä rakennuksia. Morogoron koululaiset tekivät kerhossaan harjoituksia, jotka toistettiin Mäntsälässä.

32 Maailmankansalainen 32 ja media Maailmankansalaisen etiikkaan kuuluu myös kohtaaminen tunnetasolla. Ilman kieltäkin voimme lukea ja ymmärtää erilaisten ihmisten tunteita, vakuuttaa hankkeen vetäjiin kuulunut kotitalousopettaja Riikka Hankonen. Tärkeitä työkaluja olivat leikki ja toiminnalliset menetelmät, joita käytettiin molemmissa maissa. Riihenmäen oppilaat myös tarkastelivat sanomalehtijuttuja ja erityisesti kuvia siltä kannalta, mitä asenteita ja tunteita ne välittävät lukijoilleen. Toiminta kumpusi moniarvoisuuden ja suvaitsevaisuuden lähtökohdista. Kaikki Riihenmäen koulun noin 350 oppilasta luokilta 7 9 osallistuivat hankkeeseen tavalla tai toisella. Elävänä linkkinä Suomen ja Tansanian välillä toimivat Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijat Hanna Manninen ja Katri Peräaho. He olivat kesällä 2008 työharjoittelussa Morogorossa ja vetivät siellä oppilaille harjoituksia. Syksyllä he teettivät samoja harjoituksia Riihenmäen UNICEF-kerhossa. Tunneilla vertailtiin arvoja, suvaitsevaisuutta ja käsitystä rahasta sekä maailmasta. Oppilaat myös ottivat valokuvia eri tunteista. Näin koulut pääsivät vertailemaan harjoitusten tuloksia eri maissa. Tansaniasta tunteella Syksyllä vietettiin Tansania-tutuksi päivää, jolloin oppilaat tekivät harjoituksia toimintapisteissä. Ohjelmaan kuului afrikkalaisia leikkejä ja pohdintaa oman elämän vaikuttajista ja haaveista. Nuoret voivat ensi katsomalta näyttää erilaisilta Suomessa ja Afrikassa. Mutta kun vähän pinnalta raaputtaa, heidän ajatuksensa eivät poikkea toisistaan paljoakaan. Nuoret myös näyttivät jännittävän yhtä paljon esittelyvideoissa, mainitsee uskonnon opettaja Saija Hellström. Toinen suuri tapahtuma oli tunnepäivä, joka järjestettiin kansainvälisenä lasten oikeuksien päivänä. Luokanvalvojat tekivät oppilaidensa kanssa tunneharjoituksia koko päivän ajan. Päivän alkajaisiksi jokainen sai valita tai keksiä omaa mielialaansa kuvaavan hymiön. Pohdimme sitä, milloin olemme iloisia tai mitkä asiat herättävät häpeää ja inhoa. Mietimme myös, mitä värejä, muistoja ja tarinoita eri tunteet nostavat pintaan. Tunteista tehtiin värikarttoja, Saija kuvailee. Eräässä harjoituksessa oppilaat saivat kulkea mui- UNICEF-kerholaiset ja muut Riihenmäen koulun oppilaat ikuistettiin tunteita kuvaavaan seinätaideteokseen.

33 Maailmankansalainen ja media 33 HYMIÖT sanatonta viestintää :-) Tavalliset iloiset kasvot :-)) Hyvin onnelliset kasvot :-> Voimakkaampi kuin edellinen :-] Ilmaisee lupsakkuutta :-D Ilmaisee lupsakkaa iloa :-( Normaali surullinen :-(( Hyvin surullinen :-< Erittäin surullinen :-[ Pitkästynyt :-[[ Erittäin pitkästynyt :-C Tosi surullinen :C Erittäin surullinen >:-( Ärsyyntynyt :-Q Ilmaisee hämmennystä Hämmentynyt :-s Sanaton 8-o Järkyttynyt :-/ Epäileväinen :-I Välinpitämätön XD Nauraa riemukkaasti ;-) Iskee silmää :-y Hymy :-* Suutelu :-X Suukko :-9 Nam! :-P Näyttää kieltä! :`-( Itkee :-O Huutaa hämmästyksestä! :-() Huutaa kovaa! :-V Huutaa :-{ Anteeksi kuinka? Saija Hellström esittelee hymiötä opettajien harjoituksessa, jossa valmisteltiin tunnepäivän vetämistä oman luokan kanssa. den oppilaiden muodostaman tunnekujan läpi. Näyttävin tuotos oli tunnekasvoista tehty kollaasi, jota varten kaikista oppilaista otettiin kuvat. Oppilaiden reaktioita tunnepäivään oli jännittävä seurata. Jotkut kysyivät hämmästyneenä, että tehdäänkö tätä koko päivä. Kuitenkin myös isot yläluokkalaiset liukuivat ikään kuin vahingossa päivään mukaan. Kouluun saatiin myös vierailijaksi Unicefin hyväntahdon lähettiläs Rainer Kaunisto, jonka nukketeatteriesitys AIDSiin sairastuneesta Rafael-pojasta herätti liikutusta. Leikki on hyvä työkalu Hellström ja Hankonen seurasivat tyytyväisinä sitä, miten hyvin oppilaat osasivat lähteä leikkimään. He uskovat, että toiminnallisuus ja leikki sopivat yläkouluunkin. Tärkeitä asioita voi käsitellä vaikka matopelin varjolla. Saijan mielestä 7.-luokkalaiset osaavat vielä leikkiä vanhasta tottumuksesta, mutta samalla he kykenevät miettimään asioita syvällisesti. Vielä kahdella ylemmälläkin luokalla leikki maistuu oppilaille. Tunneharjoituksia Riihenmäen koulun kehittämiä tunneharjoituksia voi toteuttaa teemapäivinä, kerhossa, virtuaalisesti, luokanvalvojan tunneilla tai integroituina eri oppiaineisiin. Face-oppaasta löytyy runsaasti harjoituksia, joista yksi on Tunnesalkku. Salkku voi olla koko vuoden tai tietyn ajanjakson kestävä oppiainerajat ylittävä projektityö, jossa oppilaat tekevät itselleen portfolion perustunteista. Oppilas voi kerätä tunnesalkkuun omaan elämäänsä liittyviä tapahtumia ja muistoja. Mukaan voi liittää tunneharjoitusten tuotoksia. Tunteita voidaan myös etsiä ja analysoida mediasta ja taiteesta. Tunnesalkku voi täydentyä eri oppiaineissa näin: Kuvataide: Tehdään maalauksia tai muita töitä eri tunnetiloihin liittyen. Musiikki: Harjoitellaan tunteisiin liittyviä lauluja. Lauluja voidaan äänittää ja lähettää ystävyyskouluun. Nuottien avulla voidaan myös itse soittaa ystävyyskoulun valitsemia tunnelauluja. Äidinkieli: Kirjoitetaan runoja tai muita tekstejä tunteista. Kieltenopiskelu: Tehdään tunnesanastoja eri kielillä. Tunneilla voidaan myös kirjoittaa ystävyyskoulun oppilaille ja keskustella tunteista ja niiden ilmaisemisesta eri maissa. Liikunta: Liikeimprovisaatioharjoituksia ja eläytymistä tunteisiin liikkeen kautta.

34 Maailmankansalainen 34 ja media Värien avulla voidaan kuvata perustunteita. Kukin oppilas väritti yhden ruudun jokaisesta tunteesta, ja värikartat ripustettiin koulun aulaan. Tunteita en ikinä vaihtaisi aiheena. Niiden käsittely vaatii aikaa, mutta luo yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta opettajan ja oppilaan välille. Hanke oli kirjattu koulun lukuvuoden työsuunnitelmaan. Keväällä työskentelyä jatkettiin eri oppiaineissa, kuten kuvataiteessa ja äidinkielessä. Tunteita tutkittiin lehtijutuista ja otettiin myös vaihtoehtoisia lehtikuvia. Eri oppiaineiden yhteistyö hankkeessa ei tuottanut ongelmia. Yläkoulussa kaikki aineenopettajat olivat luokanvalvojan ominaisuudessa mukana tapahtumissa. Ennen tunnepäivää opettajille järjestettiin koulutusiltapäivä, jossa he tekivät keskenään samoja tunneharjoituksia, joita vetivät oppilailleen myöhemmin. Opettajien omakohtaisten kokemusten avulla harjoitusten ohjaaminen sujui luontevasti. Koulukulttuurimme on vuosien kuluessa muotoutunut niin, että opettajat helposti lähtevät erilaisiin kokeiluihin ja tapahtumiin mukaan, ja laittavat välillä näyttelijämäisesti itsensä likoon, Riikka Hankonen kuvailee. Tunteiden tutkiminen ja niistä puhuminen ei ole helppoa. Olemme vasta alussa tällä tiellä. Kouluissa ei ole yleensä aikaa pysähtyä ja kuunnella, mutta lapsen päivässä luokanvalvojilla oli kuusi tuntia aikaa keskittyä oppilaisiin ja tutkia heidän kanssaan omia ja toisten tunteita. Haluamme jatkaa tätä prosessia. Meitä myös rohkaisi vanhempien myönteinen palaute, Hankonen valottaa. Face to face -hanke. Linkistä löytyy tunneharjoitusten Face-opas muillekin kouluille: face-hanke-2008/ Oppilaiden kuvakoosteista järjestettiin näyttely. Koulun yhdysmiehenä Afrikkaan toimi Johnson Mluge, jolle esiteltiin nuorten töitä. Lapissa syttyi etelän kaipuu Myös Kemin Syväkankaan koulun nuoret kurkottivat hankkeessaan kauas Tansaniaan. Syksy sisälsi monipuolista työskentelyä median eri osa-alueiden ja kuvataiteiden risteysasemilla. Yhteistä kieltä ei ollut. Tansaniassa puhutaan swahilia, eivätkä mukana olleet nuoret osanneet englantia. Siksi kuvalukutaito nousi tärkeäksi yhteydenpidon välineeksi, summaa kuvataiteen opettaja Talvikki Kemppinen. Mukana olivat 8.-luokkien mediatyöpaja ja luokkien 7 9 kuvataiteen ryhmät, yhteensä satakunta oppilasta. Loput yläluokkien noin 150 oppilasta tutustuivat heidän töihinsä näyttelyiden välityksellä. Tansaniassa yhteistyökumppaneita oli kahdesta kaupungista. Morogorosta osallistui katulasten

35 Maailmankansalainen ja media 35 Pohjolan Sanomat uutisoi toukokuussa 2008 Syväkankaan koulun vasta käynnistyneestä Tansaniahankkeesta. Tansaniapäivänä opeteltiin soittamaan djembe-rumpuja. ja -nuorten kulttuuriyhdistys KIKUWA, Shinyangan kaupungista nuorten mediaryhmä Chipukizi Power Station -järjestöstä. Myöhemmin mukaan halusi tulla vielä Shinyangasta englannin opettaja Gerald Orembe, joka oli kuullut asiasta. Lähdimme liikkeelle tarkan aikataulun laatimisella. Syksyn kuluessa teimme työtä mediatyöpajassa ja kuvataiteessa. Hanke oli osa opetussuunnitelmaa ja sen aihekokonaisuuksia, erityisesti kansainvälisyyskasvatusta, kuvailee mediatyöpajan opettaja Erja Aitto-oja. Työpajoja molemmissa maissa Tansaniassa tapahtumat olivat käynnistyneet edellisenä kesänä. Kontaktien luominen sinne olisi ollut vaikeaa, mutta koululla oli onni saada yhteistyökumppaniksi Kemissä toimiva Kulttuurivoimala-yhdistys, joka järjesti Morogorossa ja Shinyangassa työpajoja. Niistä Syväkankaan koulu sai materiaalia omaa työskentelyään varten. Tansanian työpajojen aiheet vaihtelivat sarjakuvasta videoon, animaatioon, käsikirjoittamiseen ja katuteatteriin. Ohjaajat tulivat molemmista maista. Opetushallitus rahoitti Kulttuurivoimalan projektia. Myös Kemistä lähti Tansaniaan monia töitä. Oppilaat ottivat valokuvia ja tekivät maalauksia kaupungistaan ja koulustaan, kirjoittivat tarinoita ja tekivät kuvakavalkadeja. Maalaukset valokuvattiin ja niistä tehtiin digitaalisia esityksiä. Kahdessa maassa otettiin kuvia samankaltaisista tilanteista, joita vertailtiin. Valokuvien lisäksi nuoret pääsivät vertaamaan sarjakuvia. Niissä huomasi selvän tyylieron Suomen ja Tansanian välillä. Heillä ne olivat värikkäitä, meillä siiste-

36 Maailmankansalainen 36 ja media Tällä kertaa ei vain harjoiteltu mediavälineiden käyttöä, vaan tehtiin jotain oikeasti, toisten katsottavaksi. jä ja yksinkertaisia kuvia, joissa oli mangavaikutteita, Erja Aitto-oja mainitsee. Oppilaiden englanniksi kirjoittamat tarinat antavat hyvän kuvan kemiläisten nuorten elämästä. Tarkoituksena ei ollut tehdä matkaesitteitä, vaikka teksteissä esiintyikin lumilinna ja jäänmurtajia. Myös henkilökohtaisesti tärkeistä asioista kerrottiin, kuten kalaretkestä isän kanssa. Mluge toimi kulttuuritulkkina Kemiläiset eivät tyytyneet vain katselemaan Tansaniasta saatua aineistoa, vaan hyödynsivät sitä monin tavoin. Kertomukset käännettiin suomeksi ja kuvitettiin saaduilla valokuvilla. Tuloksena oli noin 20 suurta julistetta. Kaikki oppilaiden tekemät julkaisut koottiin yhteen ja niistä tehtiin kirjanen. Tulkiksi kahden kulttuurin välille saatiin Morogorosta kotoisin oleva ja nykyisin Lahdessa asuva mediataiteilija ja heimopäällikkö Johnson Mluge. Hän käänsi kirjoituksia swahilista englanniksi, josta ne käännettiin edelleen suomeksi. Johnson saatiin myös vieraaksi koululle teemapäivään, jossa soitettiin djembe-rumpuja ja tanssittiin afrikkalaisia tansseja. Mluge kertoi kemiläisille, että hänen tuttunsa Tansaniasta pitivät yhteyksiä suomalaisiin suuressa arvossa. Osa koulunkäyntiä Yhteistyö afrikkalaisten kanssa jatkui hankesyksyn jälkeen. Syväkankaan koulussa työstettiin edelleen materiaaleja, joita Kulttuurivoimala lupasi toimittaa Tansaniaan. Lisäksi kirjeenvaihto shinyangalaisen KOM Secondary Schoolin kanssa sai jatkoa. Hanketta vetäneet opettajat kertovat, että kaikki sujui suunnitelmien mukaan. Periaatteeksi otettiin se, että hanke oli osa koulunkäyntiä, eikä mikään erillinen tempaus. Median käyttöä opetetaan muutenkin eri tekniikoilla ja välineillä. Nyt siihen vain liitettiin kansainvälinen ulottuvuus. Samoin kuvataiteessa piirretään ja maalataan joka syksy kemiläistä maisemaa. Nyt töitä lähetettiin Afrikkaan, mistä tuli uusi nyanssi mukaan, Kemppinen toteaa. Aitto-ojan mukaan oppilaita motivoi se, että tällä kertaa ei vain harjoiteltu mediavälineiden käyttöä vaan tehtiin jotain oikeasti, toisten katsottavaksi. Kemin Syväkankaan koulu: Afrikkalaiset tanssit ovat värikästä katseltavaa. Syväkankaan koulun yhteistyökumppani Kulttuurivoimala toimitti oppilaiden käyttöön kuvia Morogorosta.

37 Maailmankansalainen ja media 37 Tavoitteena oli, että oppilas tunnistaa median vaikutuksia omaan ajatteluunsa ja tutustuu omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa hyväksyy erilaisuutta omassa ympäristössään oppii hankkimaan tietoja eri lähteistä ja suhtautumaan niihin kriittisesti huomaa, että tieto on subjektiivista ja suhteellista oppii tuntemaan itseään paremmin huomatessaan eroja ja yhtäläisyyksiä eri maiden lasten kanssa saa käyttöönsä uusia mediataitoja. Mediakasvatuksen eri osa-alueisiin harjaantuminen medialukutaito: tekstien ja kuvien tulkitseminen median tuottaminen: verkkosivujen tuottaminen, digikuvaus, kuvankäsittely, kuva-animaatio mediasuojelu: yksilön koskemattomuus tekijänoikeudet mediakriittisyys: kuvamanipulaatio, eri tietolähteiden käyttö, fakta/fiktio Yhteistyökumppanit Raahen kaupungin kirjasto, Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Raahen perusopetuksen monikulttuurisuustaitojen kehittämistyöryhmä, Antinkankaan, Pattasten ja Harakkamäen koulut Raahessa, Puolan suurlähetystö, Turkin valtion matkailutoimisto ja Serbian suurlähetystö Belgradissa. Kuvat: Risto Parttimaa ja Venla Salmela Virtuaalisia löytöretkiä vieraisiin maihin Kyläkoulun virtuaaliset löytöretket kymmeneen maahan tuottivat paljon uutta tietoa ja oppilaiden mediatuotoksia, romuttivat ennakkoluuloja ja rikastuttivat koko koulun elämää. Jokelan koulu Raahesta oppi myös uusia työtapoja, joita aiotaan käyttää jatkossakin. Raahelaiset lähtivät tutkimusmatkoille etsimään vastuutaan maailmankansalaisina ja oppimaan monikulttuurisuus- ja mediataitoja. Hankkeeseen onnistuttiin liittämään runsaasti erilaisia elementtejä ja oppiaineita. Oppilaat purkivat kokemuksiaan nettipäiväkirjoissa, joissa he kuvasivat lasten elämää vieraissa maissa. Retket tuottivat myös kosolti muita tuotoksia, kuten animaatioita, piirustuksia, kirjoituksia ja videoita. Oppilaat harjaantuivat keräämään tietoa eri lähteistä ja suunnittelemaan multimediaesityksiä. Mediasuojelu ja eettisyys olivat erityisen huomion kohteina. Löytöretket perustuivat tarkkaan mietityille kasvatustavoitteille ja suunnittelulle. Hanke tuotti myös odottamattomia hedelmiä. Työ rönsysi yllättäviin suuntiin. Oppilaat esimerkiksi innostuivat tekemään itse lauluja, joita ei ollut etukäteen suunnitelmissa, mainitsee koulunjohtaja Arja Pasanen. Hän uskoo, että hanke ei pääty koskaan. Koulu sai paljon uusia työtapoja ja Oppilaat täyttivät ahkerasti projektivihkoja. Ne oli jaettu kolmeen matkakohteeseen, jotka olivat Kosovo, Turkki ja Venäjä.

38 Maailmankansalainen 38 ja media Kuudesluokkalaiset Jonne ja Samuli tekivät kuvamanipulaation Sopotin hiekkarannasta, jonne he sijoittivat itsensä. Kuvaesitteitä pojat saivat Puolan suurlähetystöstä. opetusmenetelmiä, joille on käyttöä myöhemminkin. Jokelan koulussa on kolme päätoimista opettajaa ja kolmessa opetusryhmässä noin 60 oppilasta luokilla 1 6. Opetussuunnitelmassa painotetaan mediakasvatusta. Löytöretkiin osallistui koulun koko väki, kuten luokanopettajat Risto Parttimaa ja Alli Kälkäjä-Hannus. Sadut auttoivat liikkeelle Aluksi valittiin kohdemaat, joihin tutustuttiin. Koska koulussa ei ole koskaan ollut maahanmuuttajataustaisia oppilaita, otettiin selvää Raahessa opiskelevien ihmisten kansalaisuudesta. Kaupungissa asuu maahanmuuttajia yli 10 maasta, joiden joukosta valittiin kohdemaat. Seuraavaksi oppilaat lukivat satuja ja tietoja kohdemaista. Esille nousi paljon ennakkokäsityksiä ja kysymyksiä vieraista kulttuureista, joita kirjattiin vihkoihin kuvina ja teksteinä. Huomasimme, että päivälehdet kertovat usein kielteisistä asioista. Kiinasta uutisoitiin maitojauheskandaalista, Kirgisiasta uraanijätteistä, Unkarista myrskyistä, Arja Pasanen listaa. Yksi työskentelyn kantavista ajatuksista olikin vahvistaa myönteisiä mielikuvia muista kulttuureista. Eri vuosiluokilla keskityttiin erilaisiin asioihin. Nuorimmat luokkalaiset lukivat satuja ja tekivät niihin kuvituksia. Työ aloitettiin tekemällä ensin harjoitusanimaatio. Oppilaat kuvittivat taustoja ja piirsivät hahmoja. Sen jälkeen luettiin lisää satuja eri maista, ja lapset ihastuivat eniten kiinalaisiin satuihin. Jokelan kyläkoulu tutustui monipuolisesti vieraisiin kulttuureihin. Luokalla 3 4 etsittiin ennakkotietoja, kirjattiin vaikutelmia vihkoihin ja haastateltiin maahanmuuttajaoppilaita.

39 Maailmankansalainen ja media päivä Serbiassa Rautaportin tie Kuva Tonavan rantatiestä. Se kulkee Tonavan vartta Itä-Serbian kautta Romanian puolella. (Kuva on käsitelty. Alkuperäinen kuva Elina Cukovic, Serbian Suomen suurlähetystö, Belgrad) 1. päivänä Serbiassa kävelimme Tonavan rantatietä pitkin Tonavan rannalle. Kun olimme melkein perillä tien varressa oli jokin katos. Kävimme tarkkailemassa katosta, mutta emme tienneet mihin sitä käytetään. Varmaan jokin levähdyspaikka. Tai ehkä sadekatos. Oppilaat huomasivat, että sanomalehtien välittämä kuva muista maista on usein kielteinen. Päiväkirjoissaan oppilaat eläytyivät kuvien miljööseen. Tero, Samuli ja Jussi kävivät virtuaalimatkalla Serbiassa. Suurlähetystöiltä pyydettiin kuvia ja niiden käyttölupia, koska kuvamanipulaatiot oli tarkoitus julkaista. Samalla harjoiteltiin kohteliasta kielenkäyttöä. Opettajan saatteessa kerrottiin tarkemmin koulun hankkeesta.

40 Maailmankansalainen 40 ja media Joukosta valittiin satu Sateenkukka ja kultainen avain, josta tehtiin animaatio. Oppilaat piirsivät pareittain kohtauksia ja hahmoja, jonka jälkeen nauhoitettiin äänet ja kuvattiin animaatiot. Reissuja kymmeneen maahan Luokilla 3 4 haastateltiin maahanmuuttajaoppilaita ja tuotettiin videoita, kuvituksia ja lauluja. Työn vaiheet kirjattiin projektivihkoihin. Kohdemaina olivat Kosovo, Turkki ja Venäjä. Pyysimme koululle haastateltavaksi ulkomaalaistaustaisia oppilaita. Saimme vieraiksi Kosovossa syntyneen Dianan, Turkissa syntyneen Ibrahimin ja venäläistaustaisen Veronikan. Haastattelut nauhoitimme videolle. Vierailuvideoita katseltiin luokassa lähes viikoittain vielä jouluun saakka oppilaiden pyynnöstä, Risto Parttimaa kertoo. Musiikkitunneilla oppilaat innostuivat vielä sanoittamaan ja äänittämään musiikinopettaja Pauli Ylitalon säveltämän laulun Kolme kaupunkia. Vanhimmat lapset lähtivät mielikuvitusmatkoille ja laativat retkiltään nettipäiväkirjoja. Reissukohteina olivat Unkari, Puola, Turkki, Kiina, Serbia, Ukraina ja Kirgisia. Sitä ennen kyseltiin oppilaiden omia mielikuvia kohdemaista. Paljastui, että niitä oli vähän. Oppilaat keräsivät ensin tietoja mediasta ja kirjoista. Nettipäiväkirjoihin tarvittiin myös kuvia. Emme tyytyneet vain poimimaan kuvia internetistä. Pyysimme kohdemaiden suurlähetystöiltä kuvia ja lupia niiden käsittelyyn, Arja Pasanen tähdentää. Suurlähetystöistä viisi vastasi. Oppilaat muokkasivat saamiaan kuvia ja kokosivat niistä sekä muusta materiaalista nettipäiväkirjoja. Meillä toteutetussa työtavassa liitettiin eettistä kasvatusta aitoon tekemiseen. Käsittelimme tekijänoikeuksia, yksilön koskemattomuutta ja tietosuojaa. Syksyn anteja Ikätasosta riippuen lapset oppivat hankkeen toteuttamisessa tarvittavia tietoja ja taitoja. Niihin kuuluivat digikuvaus ja kuvankäsittely sekä www-sivujen suunnittelu. Avuksi saatiin Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta media-assistentti, joka opasti koululaisia pari kuukautta. Animaatioiden tekemistä varten imuroitiin netistä ilmainen ohjelma Animator Simply. Hankkeen mediatuotoksiin kuului nettisivujen lisäksi haastatteluista ja lauluista kootut dvd- ja cd-levyt. Syksyn mittaan oppilaat saivat myönteisiä kokemuksia kohdemaista. Ansio tästä lankesi suurelta osin koululla käyneille vierailijoille ja miellyttävälle kirjeenvaihdolle suurlähetystöjen kanssa. Samalla saatiin tuntumaa siihen, että median välittämä tieto on suhteellista. Oppilaiden tekemät kuvamanipulaatiot opettivat myös suhtautumaan kuviin kriittisesti. Mistä mittavalle hankkeelle löytyi aikaa? Meillä on pieni alakoulu, jossa opetuksen voi järjestää joustavasti eri tunneille. Esimerkiksi animaatiolle varattiin kokonaisia päiviä, Parttimaa kertoo. Helppo soveltaa Aivan ilman pulmia ei selvitty. Vierailijoita olisi otettu kouluun enemmänkin, ja rahasta oli pulaa. Aikataulu oli kireä, ja ohjelmien sekä tekniikan opiskelu vaativat aikaa ja energiaa. Työskentely oli silti niin antoisaa, että se saa jatkoa tavalla tai toiselle. Esimerkiksi virtuaaliretkeilyä ja matkapäiväkirjojen tekemistä on mahdollista jatkaa vaikka koko lukuvuoden ajan, koska niihin voi yhdistää useita oppiaineita ja -sisältöjä. Hankkeeseen kuului äidinkielen, englannin, kuvataiteen, musiikin, uskonnon, ympäristö- ja luonnontiedon, historian ja maantiedon opiskelua. Koulunjohtaja on pohtinut, mihin uusia työtapoja voi soveltaa jatkossa. Nyt teimme löytöretkiä eri maihin, mutta yhtä lailla niitä voisi tehdä vaikka historiaan. Omia kuvia voisi sijoittaa historiallisiin taustoihin. Aidonnäköisen kuvan tekemiseen tarvitaan taustatyötä ja opiskelua. Työtapa voi motivoida historian opiskeluun niitäkin oppilaita, joita se muuten ei kiinnostaisi. Yhteistyö jatkuu Raahen perusopetuksen maahanmuuttajaoppilaiden kanssa. Valmistavan luokan oppilaita tulee vierailulle, ja mediapajassa he tekevät Jokelan koulun oppilaiden opastuksella omaa taustaansa ja kulttuuriaan kuvaavia multimediaesityksiä. Hanketta voivat muutkin koulut hyvin soveltaa. Mediataitoja toki tarvitaan jonkin verran, mutta niitä voi hankkia ulkopuolelta. Esimerkiksi toisen asteen oppilaitoksilta voi kysyä opiskelijoita avuksi. Jokelan koulun mediatuotoksia voi hakea koulun nimellä sivuilta:

41 Maailmankansalainen ja media 41 Miten Maasta toiseen -laulu syntyi? Jokelan koulun luokkien oppilaat innostuivat tekemään musiikinopettajan kanssa oman laulunsa Maasta toiseen. Siinä käydään junalla seitsemässä maassa. Aluksi perehdyimme oppikirjoissa oleviin lauluihin. Opimme, että nykyajan lauluissa on kaksi erillistä osaa eli säkeistö ja kertosäe. Päätimme tehdä kertosäkeellisen laulun, muistelee musiikinopettaja Pauli Ylitalo. Oppilaat huomasivat, että kertosäkeiden pitää olla säkeistöjä lyhyempiä ja pysyä samoina koko laulun ajan. Kertosäkeeseen laadittiin teksti. Opimme myös sen, että säkeistöjen tekstit ovat samanlaisia rakenteeltaan ja rytmiltään. Päätimme tehdä säkeistön, jossa on viisi riviä. Näistä ensimmäinen, toinen ja viides rimmaavat keskenään kuten myös kolmas ja neljäs keskenään. Opimme myös, millainen on oikea ja millainen väärä riimi. Päätimme kirjoittaa vain oikeita riimejä. Seuraavaksi mietittiin sävellystä ja rytmiä. Kokeilujen jälkeen päädyttiin siihen, että koska kyseessä oli junalaulu, sen täytyi olla vauhdikas. Yhdessä luotiin kertosäkeen ja säkeistön melodiat, joihin opettaja lisäsi sointumerkit. Loput säkeistöt kirjoitimme ensimmäisen säkeistön piparkakkumuotilla, jolloin ne vastasivat rytmiltään ja rakenteeltaan esikuvaansa. Näiden väliin sijoitimme valmiin kertosäkeen ja laulu oli valmis äänitettäväksi. Opimme sen, että laulujen tekeminen on mukavaa mutta kurinalaista työtä. Laulu kuvitettiin kuvaamataidossa ja siitä tehtiin video sekä karaokeversio, johon lisättiin sanat juoksemaan. Äänitteitä on myyty koteihin, ja rahoilla on kartutettu leirikoulukassaa.

42 Maailmankansalainen 42 ja media

43 Maailmankansalainen ja media 43 Oppilaat tekivät kierrätyskankaista persoonallisia vaatteita. Työ alkoi suunnittelulla ja kaavojen muokkaamisella. Yhteistyökumppaneita: Helsingin kierrätyskeskus, Ämmässuon kaatopaikka, Globe Hope, muotitalo Ivana Helsinki, kierrätyskeskus PlanB, WWF. Luovaa kierrätystä Kirkkonummella Jätevuoret kasvavat, vaikka pois heitetyistä materiaaleista voisi tehdä myös käyttökelpoisia tuotteita. Kirkkoharjun koulussa Kirkkonummella päästettiin luovuus kukoistamaan ja uusiokäytettiin kierrätystavaraa. Verhosta sukeutui toppi, farkuista laukku ja vanhoista silmälaseista taidetta. Vain mielikuvitus on rajana, kun kierrätysmateriaaleja muokataan uuteen käyttöön. Hanketta vetäneet opettajat Sirpa Saari (vas.) ja Jaana Lindfors asettavat oppilaiden luomuksia näytteille. Kuva: Tarja Repo Kirkkoharjun koulun hanke kiertyi kolmen teeman ympärille. Ne olivat tekstiili, taide ja globaali vaikuttaminen. Tuloksena oli omin käsin tehtyjä tuotteita, dokumentti kierrätysmateriaalin käytöstä sekä paljon uutta tietoa kestävästä kehityksestä. Tavoitteena oli kasvattaa nuoria globaaliin vastuuseen kriittisinä kuluttajina. Mietimme kuluttamista tekstiilien näkökulmasta. Käsittelimme myös teemoja, jotka liittyvät ihmisyyteen ja inhimillisyyteen, kuvailee tekstiilityön opettaja Sirpa Saari hankkeen alkuvaiheita. Mukana oli tekstiilityön ja kuvataiteen valinnaisaineryhmiä koulusta, jossa on kaikkiaan 600 oppilasta luokilla 7 9. Ympäristövastuu kuuluu kaikille Tekstiilityön ja kuvataiteen lisäksi hankkeeseen osallistui koulun tukioppilaita, jotka dokumentoivat tapahtumia. Nuoria ohjasivat Sirpa Saaren lisäksi kuvataiteen opettaja Maaret Parviainen ja äidinkielen opettaja Jaana Lindfors. Tekstiilityössä tavoitteena oli valmistaa tuote, joka olisi kestävä ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti. Kuvataiteessa puolestaan työstettiin paperille kestävän kehityksen ajatuksia. Viitekehyksenä olivat median ja taidehistorian esimerkit. Oppilaat valmistivat kierrätysmateriaaleista leikekirjan, ja käyttivät sitä luonnoskirjana työskentelynsä ajan.

44 Maailmankansalainen 44 ja media Kierrätyskeskuksesta löytyi pilkkahintaan aarteita, joista nuoret työstivät vaatteita ja taidetta. Mimoza Latif valmisti upean juhlatopin kierrätyskeskuksesta löydetystä kankaasta Äidinkielen opettaja oli mukana ohjaamassa dokumenttia, jossa seurattiin hankkeen eri vaiheita kuvien ja videoleikkeiden kautta sekä tutkittiin kuluttamista. Ohjelmaa täydennettiin pienoisnäytelmillä, joissa tukioppilaat esittivät 12 stereotypiaa kuluttajista. Dokumentti antaa muillekin malleja siitä, mitä he voivat tehdä ympäristön hyväksi. Valmis ohjelma esitettiin koko koulun väelle. Dokumentin sanoma on selvä. Jokainen voi tehdä jotain vähentääkseen jätettä, ja vastuu kestävän kehityksen edistämisestä kuuluu kaikille. Aina ei tarvita suuria elämänmuutoksia, sillä myös pienet teot vaikuttavat, Saari vakuuttaa. Kierrätyskeskus pyörrytti Työlle antoi alkusysäyksen käynti Helsingin kierrätyskeskuksessa, josta löytyi materiaalia tunneilla tehtäviä töitä varten. Sirpa Saaren mukaan oppilaat menivät lähes pyörälle päästään tavaramäärästä, joka siellä oli. Törsäsimme yhteensä vajaat 130 euroa. Oppilaat ostivat esimerkiksi vanhoja verhoja, joista voi tehdä monenlaisia vaatteita. Oppilaat aloittivat urakkansa suunnittelulla, jonka jälkeen etsittiin sopivat kaavat ja muokattiin niitä tarpeen mukaan. Kankaat leikattiin kaavojen mukaan ja aloitettiin ompelu. Sovitusten ja siistimisen jälkeen saatiin ihailla yksilöllisiä vaatteita. Yhtenä tavoitteena oli, että oppilaat oivaltaisivat tekstiilien olevan globaaleja tuotteita, jotka kiertävät ympäri maapalloa. Yhdessä tarkasteltiin sitä, mitä tämä globaalisuus merkitsee ihmisille ja ympäristölle. Vaikka ilmastonmuutos on tärkeä asia, sitä koskevan keskustelun jalkoihin on jäänyt muita kestävän kehityksen aiheita. Niitä ovat esimerkiksi kierrätys kaikissa muodoissaan sekä tekstiilit ja niiden tuottaminen. Puuvilla on yleisin tekstiilien materiaali, mutta sen tuotantoon liittyy ongelmia. Viljelyssä käytetään runsaasti vettä ja myös torjunta-aineita, jotka saastuttavat peltoja. Tulevaisuudessa myös puhtaan veden puutteesta voi tulla suuri ongelma. Esimerkiksi Intiassa viljelijät altistuvat tuholais-

45 Maailmankansalainen ja media 45 Kuvataiteen oppilaat maalasivat värikkäitä julisteita ympäristöaiheista. Työt tehtiin kierrätysjulistepohjalle. Raisa Rahakkaan prameaa elämää. 9.-luokkalaiset Essi, Saga ja Saana tekivät kollaasin siitä, miten ökykuluttaja haaskaa luonnonvaroja. myrkyille tuottaessaan puuvillaa lähinnä länsimaille. Tekstiilitehtaat myös käyttävät lapsityövoimaa. Osalla työntekijöistä ei ole syntymätodistusta, joten heidän ikäänsä on vaikea todistaa. Töitä tehdään usein kuutena päivänä viikossa tuntia päivässä. Palkka voi olla alle 17 euroa kuussa. Kysyä voi, onko pakko valmistaa vaatteita nykyisiä määriä. Tarvitaanko todella kaikkia vaatteita, vai voisiko vähemmästä tulla enemmän. Ehkä meidän pitäisi ostaa laadukkaampia ja yksilöllisempiä vaatteita. Entä pitääkö vaatteita tuoda toiselta puolelta maailmaa, vai voitaisiinko siirtyä lähituotantoon. Jätevuori jäi mieleen Toinen unohtumaton vierailukohde oli Ämmässuon kaatopaikka. Oppaana siellä toimi Elsa Rintala Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Ympäristökoulusta. Oppilaat antoivat hänelle oman ympäristölupauksensa jätteiden vähentämisestä. Ämmässuo on Pohjoismaiden

46 Maailmankansalainen 46 ja media Halusimme minimoida rasitukset muille oppiaineille. suurin kaatopaikka, jonne on tuotu 20 vuoden aikana arviolta 300 jalkapallokentällisen verran jätettä. Sieltä jäi mieleen valtava määrä lintuja ja elektroniikkavuori. Nämä aiheet toistuivat oppilaiden tekemissä piirustuksissa. Kuvataiteen tunneilla tehtiin piirustusten lisäksi julisteita ja annettiin kierrätystavaroille uusi elämä. Taiteilija Aki Kotkaksen kanssa työstettiin vanhoja silmälaseja kantaaottaviksi taideteoksiksi. Vierailijaksi kouluun saatiin Planin vapaaehtoisia työntekijöitä, joiden esitysten pohjalta oppilaat tekivät sarjakuvia lapsen oikeuksista. Lisäksi oppilaat tutustuivat tekstiilialan suunnittelijoihin, jotka toteuttavat yrityksessään kestävää kehitystä. Eräs tällaisista yrityksistä on Nummelassa toimiva Globe Hope, joka valmistaa kierrätysmateriaaleista trendivaatteita eettisten ja ekologisten periaatteiden mukaisesti. Sirpa Saari olisi mielellään vienyt oppilaansa vierailulle yritykseen, mutta hankerahat eivät riittäneet siihen. Kahden oppiaineen yhdistäminen hankkeeseen onnistui kivuttomasti, koska valinnaisaineryhmien tunnit olivat samaan aikaan. Yritimme informoida ajoissa koulun henkilökuntaa, jos työaikatauluihin oli odotettavissa muutoksia. Halusimme minimoida rasitukset muille oppiaineille. Dokumentin pienoisnäytelmiä kuvattaessa saimme päivän ajaksi sijaiset, ja oppilaat saivat vapautuksen oppiaineista. Yhteistyö sujui hyvin myös siksi, että mukana olleet opettajat tuntevat toisensa hyvin ja arvostavat toistensa työtä. Sirpa Saari arvioi, että vastaavanlainen hanke on helppo toteuttaa muissakin kouluissa. Kirkkoharjun koulun kotisivut: Ympäristönsuojelu ja kierrätys tuotiin innostavalla tavalla oppilaiden arkeen. Nuoret kokoontuivat ryhmäkuvaan kuvataiteen luokkaan.

47 Maailmankansalainen ja media 47 Saijan ja Eliaksen tarina Koulun projektista kuvattu dokumentti kertoo, miten nuoret oppivat käyttämään kierrätysmateriaalia uudella tavalla. Ohjelmaa elävöitettiin näytelmäkohtauksilla, joissa ahkerasti shoppaileva Saija tapaa kierrätysmyönteisen Eliaksen. Käsikirjoituksen tekemistä ohjasi äidinkielen opettaja Jaana Lindfors. Henkilöt esitellään kolmessa ensimmäisessä kohtauksessa: Kohtaus 1. Henkilöhahmojen esiintuominen Saija puhuu puhelimessa kaverinsa (Hanna) kanssa. Hanna kysyy: Miksi et ole koulussa? Saija vastaa: Mutsilla ei ollu aikaa heittää mua kouluun, koska se meni manikyyriin. Se saa ihanat rakennekynnet. Tiedätsä sellaset misson niit pienii timanttei. Hanna kysyy: No oisit tullu kävellen. Sähän asut kahensadan metrin päässä koulusta. Saija vastaa: No mut enhän mä voi kävellä mun uusilla korkkareilla. Mun jalathan olis ihan muussia, ja tajuutsä sitä paitsi miltä mä näytän jos alan linkuttaa. Kohtaus 2. Henkilöhahmojen esiintuominen Elias pyöräilee hikihatussa Mariefrediin. Joel saapuu perille, ja Ella, Maria ja Juuso kävelevät Eliasta vastaan. Joku toteaa: Oot myöhässä. Elias vastaa: Sori mut mun oli pakko kerätä nää CD:t ojasta. Joku dorka oli heittäny nää pois. Näistähän voi tehdä vaikka mitä. Juuso toteaa: Toi on jotenki just tyypillistä sua. Ei kenenkään muun pihalla ole esim. autonrenkaista tehtyä fillaritelinettä. Kierrättäjä katsoo maailmaa uusin silmin. Syksyn tapahtumat koottiin dokumenttiin, johon yhdistettiin näytelmäosuuksia. Kohtaus 3. Saija ja kaverit ostoksilla kultasepänliikkeessä. Ostavat toisilleen syyskuun lahjaa. Kuhina päällä. Saija kysyy: Oisko tää hyvä Janitalle syyskuulahjaksi? Se sopis sen silmiin. Maija vastaa: Mut sähän ostit just elokuunkin lahjaksi korun. Et sä muista? Sä oot shoppaillu liikaa. Elias kävelee ohi CD-vyö lanteillaan. Menee palauttamaan pulloja. Löytää käytävältä pullon. Saija toteaa: Onkohan toi cuccin vyö? Mä näin jonku tommosen uusimmassa Cosmossa. Kuka toi outo tyyppi muuten on? Hanna: Joku outo viherpiipertäjä. Kattokaa, se palauttaa pulloja. Mä en ikinä kehtais. Maija: Joo, toi oli muuten mun luokalla yläasteella Kirkkoharjussa. Se oli koulun bändissä

48 Maailmankansalainen 48 ja media

49 Maailmankansalainen ja media 49 Lönkanin ja Laivakankaan kouluissa syvennettiin mediataitoja Lönkanin 9.-luokkalaiset kävivät verkossa yhteiskunnallista keskustelua sosiaalisen median eli blogien välityksellä. Blogien aiheet vaihtelivat politiikasta ja taloudesta tasa-arvoon. Nuoret saivat valita mieleisensä teeman ja kirjoittaa anonyymisti. Keskustelua käytiin vilkkaasti. Blogien avulla oppilaat saivat äänensä kuuluville ja oppivat kansalaisvaikuttamisen perusteita. Laivakankaan koulun luokkalaiset lukivat sanomalehtiä, pohtivat lehtien käyttökelpoisuutta tiedonhaussa sekä kirjoittivat juttuja koulun verkko- ja seinälehtiin. Tavoitteina Laivakankaan hankkeessa oli, että oppilaat parantavat tiedonhakutaitojaan ja oivaltavat lehtien käyttökelpoisuuden lähteinä. Samalla he alkavat oivaltaa median yhteiskunnallista tehtävää ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Oppilaita on helppo innostaa sanomalehtien lukemiseen koulussa. Nuoret mediavaikuttajat ottivat ensi askeleensa Kaksi koulua eri puolella maata sukelsi mediakasvatuksen perusteisiin uusin ja vanhoin keinoin. Kiimingin Laivakankaan koulussa oppilaat kirjoittivat uutisia, Helsingin Lönkanissa blogeja. Molemmissa tavoitteena oli vastuulliseksi ja aktiiviseksi kansalaiseksi kasvaminen. Koulut liikkuivat mediakasvatuksen ydinalueilla hankkeissa, joissa yhdistettiin vanha ja uusi media. Kiimingin Laivakankaan koulun ja Helsingfors Högstadieskolan Lönkanin oppilaat saivat sukeltaa yhteiskunnallisen keskustelun pyörteisiin sanomalehtien ja verkkovälineiden avulla. Oppilaat havaitsivat, että lehdet ovat edelleen tärkeitä tietolähteitä, vaikka verkkomediat valtaavatkin alaa. Koulut toteuttivat hankkeita useissa oppiaineissa. Lönkanissa työskenneltiin yhteiskuntaopin ja äidinkielen tunneilla, Laivakankaan koulussa myös biologiassa, historiassa ja kuvataiteessa sekä luokanopetuksessa. Laivakankaan koulussa mukana olivat kaikki luokkalaiset ja yksi luokka kultakin yläkoulun luokka-asteelta, Lönkanilla vain 9.-luokkalaiset. Molemmissa hankkeissa käsiteltiin tärkeitä yhteiskunnallisia teemoja, kuten demokratiaa ja ympäristöasioita. Luokissa tutkittiin uutisia ja saatiin myös tilaisuus purkaa omia ajatuksia teksteiksi. Yhteistä koulujen hankkeissa oli myös se, että niiden avulla oppilaita kannustettiin aktiiviseen kansalaisuuteen ja annettiin ideoita siitä, millä keinoilla vaikuttaminen voi onnistua. Laivakankaan koulun mediakasvatushankkeessa tehtiin maailmaa tutuksi, sanomalehteä tavaksi. Oppilaat harjoittelivat tiedonhakua ja omien juttujen kirjoittamista.

50 Maailmankansalainen 50 ja media Sosiaalinen media haltuun Lönkanissa yhteiskuntaopin menetelmiä ja tavoitteita toteutettiin hieman uudessa kuosissa. Työ kiertyi verkkopäiväkirjojen eli blogien ympärille. Blogien kautta harjoitettiin yhteiskunnallista keskustelua verkossa. Hankkeessaan suomenruotsalaisen koulun väki osoitti, että blogien kautta nuoret voivat käydä yhteiskunnallista keskustelua tärkeiksi kokemistaan aiheista, kuten ilmastonmuutoksesta ja mediasta. Oppilaat seurasivat uutisia ja kirjoittivat tekstejä verkkoon. Ilmaisen Wordpress-palvelun kautta luotiin 12 blogia, joiden aiheisiin kuuluivat politiikka, talous, kulttuuri, ilmasto, terveys, media ja ihmisoikeudet. Suosittuja aiheita olivat Helsinki ja media, kun taas esimerkiksi politiikka ei niin paljon kiinnostanut. Jos blogi kuoli kirjoittajien puutteeseen, sitä ei jääty suremaan, kuvailee Pia Mikander, joka veti hanketta yhdessä Petter Walleniuksen kanssa. Hiljaisempaankin blogiin saattoi ilmestyä kiinnostavia kirjoituksia. Esimerkiksi taloudesta kirjoitti vain 3 4 oppilasta, mutta heistä varsinkin yksi poika oli hyvin perehtynyt aiheeseen. Myös ilmastoblogin osallistujat olivat melkoisia asiantuntijoita. Oppilaat kirjoittivat nimimerkeillä. Me opettajat tiesimme kirjoittajien oikeat nimet, mutta oppilaat eivät. Näin he saivat kirjoittaa ilman ulkoisia paineita, omana itsenään. Nimimerkkien käyttöön päädyttiin myös siksi, että nuoret ovat tottuneet käyttämään niitä muissakin yhteyksissä. Mikander arvioi, että kirjoittaminen viestintäkeinona on tasa-arvoisempaa kuin esiintyminen luokas- Lönkanin oppilaille haluttiin antaa tasaarvoinen tilaisuus kirjoittaa ja vaikuttaa uusmedian kautta. Verkkoblogeissa he ottivat kantaa tärkeinä pitämiinsä asioihin.

51 Sanomalehti on ikkuna maailmaan Maailmankansalainen ja media 51 Helsinki-aiheinen blogi oli suosittu, sillä kotikaupungin asiat kiinnostavat nuoria. sa, jossa muodostuu jakoja puheliaiden ja hiljaisten oppilaiden sekä poikien ja tyttöjen välille. Työlästä, mutta innostavaa Työskentelyssä käytettiin Gapminder-ilmaisohjelmaa, joka tarjoaa näyttäviä visuaalisia tilastoja maailman kehityksestä. Opettajille syksy toi tullessaan lisätöitä ja uuden oppimista. Varsinkin blogien perustaminen ja niiden käytön opettaminen yli 90 oppilaalle oli melko työlästä. Jotta työ olisi edennyt mahdollisimman sujuvasti, luokissa olisi pitänyt olla tietokoneita. Pia Mikander kertoo, että nyt oppilaat kirjoittivat tekstejään osaksi kotona. Toisaalta he olivat innostuneita blogeista. 8.-luokkalaiset ehtivät jo kysellä, saavatko hekin tehdä ensi vuonna omat verkkopäiväkirjansa. Internetin huumassa ei unohdettu perinteistäkään mediaa. Koulun kirjastoon tilattiin 16 yhteiskunnallista ja tieteellistä aikakauslehteä. Lehdet tarjoavat oppilaille syventävää tietoa ja inspiroivat heitä miettimään eettisiä kysymyksiä. Lisää Lönkanin hankkeesta ruotsinkielisessä artikkelissa. Linkki yhteen blogeista: Gapminder tarjoaa visuaalisia tilastoja maiden kehityksestä: Kiimingin Jäälissä Laivakankaan koulun oppilaat saivat sanomalehtikylvyn, jonka aikana he tutkivat lasten elämää eri maissa, pakolaisuutta ja muita ajankohtaisia aiheita. Maailma tutuksi sanomalehti tavaksi -hanketta vetänyt historian ja yhteiskuntaopin lehtori Tuula Okkonen on luetuttanut oppilaillaan sanomalehtiä jo vuosia. Yhtenä tavoitteena hänellä on ollut, että oppilaat saavat käsityksen 4. valtiomahdin tehtävistä. Sanomalehdet myös tarjoavat tuoreinta tietoa. Ajankohtaisin ja puhuttelevin materiaali ei välttämättä löydy oppikirjoista. Nuoret tarvitsevat harjaannusta tiedon hankintaan ja lähdekritiikkiin sekä elämyksiä toisen ihmisen asemaan asettumisesta. Median merkityksen Okkonen on huomannut myös omien töidensä kautta. Hän on kirjoittanut tutkijana keskimäärin yhden julkaisun vuodessa, mutta ne tavoittavat vain rajallisen akateemisen lukijajoukon. Kirjoitan myös Helsingin Sanomien Vieraskynäpalstalle sekä yleisönosastoon, ja näistä kirjoituksista suorastaan tulvii palautetta. Monipuolista työskentelyä Aiheet jaettiin luokittain. Luokilla 5 tarkasteltiin maailman lapsia otsikoissa, luokilla 6 suomalaisia ulkomailla ja ulkomaalaisia Suomessa. 7.-luokkalaiset syventyivät sotiin ja pakolaisuuteen, 8.-luokkalaiset ilmasto- ja vesiasioihin ja 9.-luokkalaiset maahanmuuttajakysymykseen. Alaluokilla lähteinä olivat Helsingin Sanomat ja Kaleva, joka myös lähetti edustajansa kouluun vierailijaksi. Oppilaat lukivat juttuja, kirjoittivat omia tekstejä ja piirsivät kuvia. 6.-luokkalaiset myös haastattelivat ulkomailla työskennelleitä ja tekivät jutuista näytelmän. 7. luokilla tehtiin pikku uutisia Guardian-lehden jutuista, luettiin kotimaisia lehtiä ja kirjoitettiin lööppeja Suomen sodista. 8.-luokkalaiset tekivät suomennoksia Frankfurter Allgemeinen ympäristöuutisista, lukivat biologian tunnilla artikkeleita ilmastonmuutoksesta ja tekivät niistä äidinkielessä erilaisia kirjoituksia. Historian tunnilla he etsivät uutisia kansanvallasta.

52 Maailmankansalainen 52 ja media Ylimmillä luokilla työstettiin verkkolehteen Dagens Nyheterin artikkeleita, haastateltiin maahanmuuttajia, tehtiin videoita ja tutkittiin uutisia yhteiskuntaopin ja äidinkielen tunneilla. Oppilaat myös tekivät tilastoja kyselystä, jossa selvitettiin nuorten lehtienlukua. Vaativia aiheita Okkonen kertoo, että vaikka otsikot olivat hyviä, jotkut aiheet olivat vaikeita kohderyhmälleen. Joitakin lehtiä piti lisäksi lukea valikoiden, koska niissä kerrottiin esimerkiksi Suomessa tapahtuneesta perhetragediasta. Esimerkiksi 7.-luokkalaisille sodat ja pakolaisuus osoittautui hankalaksi aiheeksi, ja lähteenä olleen Guardianin sanasto oli vaikeaa. Sen sijaan 9. luokille sopi hyvin maahanmuuttajakysymys. Yhteistyötahoja etsittiin, mutta kansalaisjärjestöistä vain Amnesty tuli mukaan. Kaleva ja HS antoivat ilmaiseksi lehtiä käyttöön. Oppilaiden lehtienlukua selvitettiin hankkeen alussa ja lopussa, ja lisäksi opettajat tekivät havaintoja syksyn mittaan. Hankkeen alussa selvisi, että oppilaista kolmannes ei lue säännöllisesti sanomalehtiä. Myös heidän lähtötasonsa vaihtelee. Alemmilta luokilta voi löytyä vanhoja tekijöitä, kun jotkut 9.-luokkalaiset vasta aloittelevat lehtien lukemista. Oppilaskunta aktivoitui Oppilaat tarvitsivat tukea tiedon hankintaan ja lähdekritiikkiin. Monet ovat myös avuttomia löytämään lehdistä tietyn aihealueen uutisia. Abstraktit yläkäsitteet eivät aina avaudu, ja ulkomaiset lehdet koettiin hankaliksi. Kysely paljasti, että sanomalehdet kiinnostavat oppilaita, mutta niiden vaikutusta heidän maailmankuvaansa ei pidä yliarvioida. Nuorten lehtienlukua selvitettiin kyselyillä, joiden tuloksista 9.-luokkalaiset tekivät tilastoja matematiikan tunneilla. Kuva: Hannu Ylilehto

53 Maailmankansalainen ja media 53 Kuudesluokkalaisten uutisia aiheesta Suomalaiset ulkomailla, ulkomaalaiset Suomessa. Juttuja kirjoitettiin sanomalehtikuvien ja -uutisten pohjalta. Suomi näkyy maailman otsikoissa, ja oma maamme kansainvälistyy. Laivakankaan kuudesluokkalaiset syventyivät kansainvälistä vuorovaikutusta käsitteleviin uutisiin. Hanke ei välttämättä lisännyt lehtien lukemista. Ne jotka lukivat lehtiä ennenkin, lukevat niitä yhä. Toisaalta oppilaskunta aktivoitui ja halusi, että kirjastoon tilataan Kaleva. Vaikka hankkeen tuloksia on vaikeata mitata, Okkonen arvioi, että se avasi uusia näkökulmia maailmaan ja auttoi ymmärtämään lehdistön roolia. Lisäksi opettajat innostuivat kansainvälisyydestä ja lehtien käytöstä opetuksessa. Jos aloittaisimme hankkeen nyt, kokoaisimme mukaan oikeasti kiinnostuneet opettajat ja sopisimme käsiteltävät teemat, Okkonen huomauttaa. Tarpeen olisi myös miettiä tarkkaan aiheet, jotta ne sopisivat sisällöllisesti kyseisen ajankohdan opintoihin. Selväksi kävi, että luokanopetukseen toteutus sopi paremmin kuin yläkoulun aineenopetukseen, sillä luokanopettajan oli helpompi löytää aikaa sanomalehtien käsittelyyn. Koululle hankituilla kameroilla opetellaan jatkossakin mediataitoja, ja maailmankansalaisuuden harjoittelu jatkuu. Hankkeen idea oli niin yksinkertainen, että sitä on helppo soveltaa muissakin kouluissa. Sanomalehdet etsivät kouluista yhteistyökumppaneita ja lähettävät niille lehtiä veloituksetta. On opettajan motivaatiosta kiinni tuoda lehdet koulutyöhön oppikirjan rinnalle. Laivakankaan koulun verkkolehti: Kokki katastrofi Italialaisen huippu kokin Luigi Karkassonin pullat paloivat,eikä seuraukset olleet hyvät. Sinä päivänä oli itsenäisyys päivä jolloin Luigi Karkasson oli leipomassa linnan juhliin. Sen seurauksena Luigi Karkasson erotetiin suomalaisesta leipomosta. Sen seurauksena Luigi Karkasson lähetettiin takaisin italiaan ja hän etsii nyt uutta työ paikkaa. Henri Paakki Oulussa pankkiryöstö Eglantilais mies yritti ryöstää pankin kuulapyssyllä Suomessa, Huomasin heti ettei se ollut oikea ase ja heitin miestä kengälläni Einari kertoo. Poliisit toteavat että miehellä oli mielenterveys ongelma. Mies oli karannut Englannin mielenterveys laitokselta. Mies on toimitettu jo takaisin Englantiin. Kukaan ei vahingoittunut pankin ryöstössä. Anni Tikkanen Salakuljetusyritys Tanskalainen salakuljettajajengi toi laittomasti useita kymmeniä revolvereita Suomeen. Aseet takavarikoitaisiin Helsinki-Vantaan lentokentältä. Tanskalaiset miehet on nyt pidätetty, oikeuden eteen jätkät joutuvat 23.10, raportoi Kullervo Saastamoinen Helsingin rikospoliisista. Sami Pönkkö Yhdysvaltojen presidentti tulee vierailulle Suomeen Tarja Halonen kävi vierailulla Yhdysvalloissa 2 vuotta sitten. Siellä hän ylisti suomalaista saunaa. Hän selitti mikä se on ja mitä sillä tehdään eduskuntaan saapui viesti Yhdysvalloista. Siinä he kysyivät voisivatko tulla vierailulle Suomeen. Nyt he ovat tulossa vierailulle itsenäisyyspäivän aikoihin. He haluavat päästä saunomaan oikein kunnolla. Jutta Lohi

54 Maailmankansalainen 54 ja media

Rajattomasti kestävä kehitys

Rajattomasti kestävä kehitys Rajattomasti kestävä kehitys Maailmankansalainen ja media Raimo Salo Maahanmuuttajien opetuksen koordinaattori Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Kohderyhmä Valmistavan opetuksen

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

MAAILMANKOULU. Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille. Paula Hyväri 17.11.2011

MAAILMANKOULU. Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille. Paula Hyväri 17.11.2011 MAAILMANKOULU Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille Paula Hyväri 17.11.2011 MITÄ ON GLOBAALIKASVATUS? Kansainvälisyyskasvatus (KVK) = Globaalikasvatus = Kasvaminen maailmanlaajuiseen

Lisätiedot

Muuttuva mediaympäristö ja koulu Opetushallitus 26. 27.10.2009

Muuttuva mediaympäristö ja koulu Opetushallitus 26. 27.10.2009 Muuttuva mediaympäristö ja koulu Opetushallitus 26. 27.10.2009 Maailmankansalainen ja media - kriittisen medialukutaidon kehittäminen Vappu Laine äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Jakomäen peruskoulu,

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

Ilmajoen ja Närpiön peruskoulujen yhteinen kielten globaalikasvatuksen kehittämishanke 2008-2010

Ilmajoen ja Närpiön peruskoulujen yhteinen kielten globaalikasvatuksen kehittämishanke 2008-2010 Ilmajoen ja Närpiön peruskoulujen yhteinen kielten globaalikasvatuksen kehittämishanke 2008-2010 1. Peruskoulujen opetussuunnitelmien perusteiden aihekokonaisuudet 3. Aihekokonaisuuksista nostetaan tarkasteltavaksi

Lisätiedot

Kv+ops=Koulun perustehtävä

Kv+ops=Koulun perustehtävä Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 20. - 21.11.2013 Kuopiossa Kv+ops=Koulun perustehtävä Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen rakenne- ja tavoitetyöryhmä

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Maailmankansalainen ja media

Maailmankansalainen ja media Maailmankansalainen ja media Pirjo-Riitta Puro 14.5.2008 Sanomalehtien Liitto n. 200 jäsenlehteä joista 53 ilmestyy 4-7 kertaa viikossa joista n. 150 paikallislehteä toimialajärjestö jäsenlehtien yhteislevikki

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

ROHKAISEVAA KANSAINVÄLISYYTTÄ. Työkaluja ja ideoita luokkaan ja koululle

ROHKAISEVAA KANSAINVÄLISYYTTÄ. Työkaluja ja ideoita luokkaan ja koululle ROHKAISEVAA KANSAINVÄLISYYTTÄ Työkaluja ja ideoita luokkaan ja koululle Uusi OPS ja ilmiöpohjaisuus Uusi opetussuunnitelma edellyttää globaalikasvatuksen olevan kaikki oppiaineet ja luokka-asteet läpileikkaavaa.

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla

Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen tuen keskus - 2008 Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media? Sosiaalinen media (some) liittyy internetin vuorovaikutteisiin ryhmätyö- ja julkaisujärjestelmiin,

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014 Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen Lappeenranta 8.10.2014 Media + kasvatus = mediakasvatus Mitä on mediakasvatus ja miten sitä voi toteuttaa Mediakasvatuksen monet kasvot turvataidoista luovuuteen

Lisätiedot

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä LAAJAVUOREN KOULUN SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS LÄHTÖKOHTANA Kieli on ajattelun,

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Hankeidea Onko kaikilla maailman lapsilla samat mahdollisuudet oppimiseen? oli kysymys, joka nousi esille, kun Forssan rotaryklubin tuleva

Lisätiedot

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Sanomalehtien Liiton sanomalehti opetuksessa -kysely opettajille Kartoitimme Sanomalehtien Liitossa opettajien kokemuksia sanomalehden opetuskäytöstä, Sanomalehtiviikosta

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Maailmankansalaisena Suomessa. Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 18.2.2011

Maailmankansalaisena Suomessa. Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 18.2.2011 Maailmankansalaisena Suomessa Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 18.2.2011 Opetussuunnitelman perusteiden uudistamistyö Opetussuunnitelman perusteiden laadintatyö alkaa välittömästi valtioneuvoston asetuksen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

25.1.2011. Viite: Maailmankansalaisena Suomessa -hanke ja sen aloitusseminaari 4.2.2011 Kutsu hankkeeseen ja sen aloitusseminaariin 15.12.

25.1.2011. Viite: Maailmankansalaisena Suomessa -hanke ja sen aloitusseminaari 4.2.2011 Kutsu hankkeeseen ja sen aloitusseminaariin 15.12. KUTSU 1 (5) 25.1.2011 Jakeluluettelossa 1 mainitut Viite: Maailmankansalaisena Suomessa -hanke ja sen aloitusseminaari 4.2.2011 Kutsu hankkeeseen ja sen aloitusseminaariin 15.12. 2010 KUTSU MAAILMANKANSALAISENA

Lisätiedot

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) OPS 2016 historia ja yhteiskuntaoppi Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) Uusi opetussuunnitelma tuo alakouluun uuden oppiaineen, yhteiskuntaopin. Me nyt -sarja rakentuu

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu

Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu Paja-veso 10.10.2015 Aittakorven koulu Aikataulu 8.15-8.50 Aamukahvit 9.00 Aloituspuheenvuoro Juha Henriksson 9.15-10.00 Maailma muuttuu entä opettajuus? Helsingin yliopiston kasvatustieteen Emeritusprofessori

Lisätiedot

Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa

Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa Kansainvälisyyttä Yyterissä 5.-6.9.2013 Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen rakenne-

Lisätiedot

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille KOTIKANSAINVÄLISYYS Kansainvälisyystaitoja kaikille Sisältö Miksi kotikansainvälisyyttä?... 3 Kotikansainvälisyys haastaa pohtimaan arvoja ja asenteita... 4 Kotikansainvälisyys on mahdollisuus kaikille...

Lisätiedot

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Taina Salonen Oppimistulosten arviointiin venäjän kielessä osallistuneiden koulujen välillä oli suuria eroja tieto- ja viestintätekniikan käytössä, autenttisen

Lisätiedot

Maailmankansalaisuus, 2 ov

Maailmankansalaisuus, 2 ov Keva-hanke Maailmankansalaisuus, 2 ov Ammattitaitovaatimukset: osaa kertoa globalisaation vaikutuksista ja hahmottaa elämää maapallolla eri näkökulmista arvioida ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja suvaitsevaisuuden

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja koulutus

Kansainvälistyminen ja koulutus Sisältö Kansainvälisyyden nykytila Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuus Kansainvälistyminen ja koulutus 3.9.9 Hannele Niemi Professori, vararehtori Helsingin yliopisto Opettajaliikkuvuus Suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

3MITEN LUOKKAKESKUSTELU 3TOTEUTETAAN. Seniorien tunnin kestävät vierailut. Huomioon otettavia asioita. Yleiset tavoitteet

3MITEN LUOKKAKESKUSTELU 3TOTEUTETAAN. Seniorien tunnin kestävät vierailut. Huomioon otettavia asioita. Yleiset tavoitteet 3MITEN LUOKKAKESKUSTELU 3TOTEUTETAAN Sukupolvien välisiä todellisia siteitä voidaan vahvistaa järjestämällä toimintaa, jossa lapset ja ikäihmiset vaihtavat kokemuksia ja oppivat samassa tilassa. Seniorien

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Millaiset mahdollisuudet avautuvat KODUpeliohjelmoinnilla. Lehtori Jarkko Sievi 3.12.2012 Virtuaaliopetuksen päivät

Millaiset mahdollisuudet avautuvat KODUpeliohjelmoinnilla. Lehtori Jarkko Sievi 3.12.2012 Virtuaaliopetuksen päivät Millaiset mahdollisuudet avautuvat KODUpeliohjelmoinnilla Lehtori Jarkko Sievi 3.12.2012 Virtuaaliopetuksen päivät Työpajan sisältö Oppimisympäristönä peliohjelmointi hanke Hankkeen esittely Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Maailmankansalaisena Suomessa Globalisoituminen haastaa meitä uudenlaiseen osaamiseen hankkeen puolivälikatsaus

Maailmankansalaisena Suomessa Globalisoituminen haastaa meitä uudenlaiseen osaamiseen hankkeen puolivälikatsaus Maailmankansalaisena Suomessa Globalisoituminen haastaa meitä uudenlaiseen osaamiseen hankkeen puolivälikatsaus Liisa Jääskeläinen Opetusneuvos 13.5.2011 Maailmankansalaisena Suomessa -hanke Tarkoitus

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA

KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo & kehittämispäällikkö Paula Järnefelt Tulevaisuuden koulu 16.4.2015 Tällä hetkellä Vantaalla

Lisätiedot

KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE. Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015

KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE. Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015 KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015 Humak on valtakunnallinen Verkostoammattikorkeakoulu HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Opiskelijoita

Lisätiedot

Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta

Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta Juho Helminen ja Kimmo Koskinen Oppimisympäristöhankkeiden kehittämispäivä 5.10.2009 www.edu.fi/oppimisymparistot Oppimisympäristöhankkeiden ohjaus ja seuranta Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishankkeet

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE Huhtikuu 2015 Vastausprosentti: 49,9 % Vertailuryhmä: Kaikki koulutusalat kaikki oppilaitokset Lukuvuoden

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

EN ESPAÑOL! - PROJEKTIESITTELY esimerkki espanjan opetuksen kehittämihankkeesta. OPH:N Kansainvälistämisprojektin esittely

EN ESPAÑOL! - PROJEKTIESITTELY esimerkki espanjan opetuksen kehittämihankkeesta. OPH:N Kansainvälistämisprojektin esittely EN ESPAÑOL! - PROJEKTIESITTELY esimerkki espanjan opetuksen kehittämihankkeesta OPH:N Kansainvälistämisprojektin esittely EN ESPAÑOL! projekti 2009-2010 Opetushallitus on myöntänyt valtionavustusta peruskoulujen

Lisätiedot

Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille

Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille Kansainvälisyyden dynaamiset tilat 3.9.2015 Global Innokas toimijat Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi

Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Innostu ja innovoi! 2013 Innokas www.innokas.fi Yhteistyössä 2013 Innokas www.innokas.fi Millaista osaamista tarvitaan? PISA, New Millennium learners, DeSeCo, Ajattelutavat Työskentelytavat Työvälineet

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke LOPPURAPORTTI Heli Karppinen Kaukametsän opisto PL 251, 87101 Kajaani SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO..2 2 HANKKEEN TAUSTA JA

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Munkkiniemen yhteiskoulu. peruskoulu luokat 7 9

Munkkiniemen yhteiskoulu. peruskoulu luokat 7 9 Munkkiniemen yhteiskoulu peruskoulu luokat 7 9 TERVETULOA MUNKAN PERUSKOULUUN! Munkka on moderni yksityiskoulu, jossa toimivat yläkoulu ja lukio. Peruskoulun erityispiirteitä ovat jaksottomuus, laaja kieliohjelma

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Biologian ja maantieteen kouluopetus on työtä kestävän tulevaisuuden hyväksi. Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Jukka Talvitie

Biologian ja maantieteen kouluopetus on työtä kestävän tulevaisuuden hyväksi. Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Jukka Talvitie Biologian ja maantieteen kouluopetus on työtä kestävän tulevaisuuden hyväksi Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry Jukka Talvitie 1. Luontosuhde on tärkeä itsetunnon osa Tarvitaan käsitys

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot