Nuorten lihavuuden ehkäisyn ja hoidon hyvät käytännöt. Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät , Tampere Eeva Nykänen, ravitsemusterapeutti

Transkriptio

1 Nuorten lihavuuden ehkäisyn ja hoidon hyvät käytännöt Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät , Tampere Eeva Nykänen, ravitsemusterapeutti

2 Nuorten lihavuuden hoito vs lihavuuden ehkäisy Hoito: tehotonta & hankalaa Ehkäisy: mahdollista & tuloksellista Voidaan vaikuttaa elämäntapoihin (ruokavalion laatuun ja liikunnan määrään) Perheisiin kohdistuessaan interventioilla onnistumisedellytyksiä lihavuuden ehkäisyssä ainakin murrosiän keskivaiheeseen asti (Lajunen H-R, 2010)

3 Lihavuuden hoidon arkea Esitiedot: asiakas..ongelmia suhteissa perheenjäseniin.. Ei innostu liikkumisesta ongelmia sääntöjen noudattamisessa.. Esitiedot: lääkäri Vain 5-33% pitää itseään kyvykkäänä hoitamaan lasten lihavuutta Lihavuuden ohjaus on turhauttavaa, ei ammatillisesti palkitsevaa Esteinä pidetään: potilaiden motivaation puutetta ja huonoa hoitomyöntyvyyttä sekä vanhempien vähäistä osallistumista

4 Ammattilaisen asenne? Vuorovaikutus, nuoren kohtaaminen? Hoidetaanko oikeita asioita? Otsikoiden vuoropuhelua HS 12/2010: Nuoret on saatava laihtumaan Ylipainoisista nuorista ei saada terveitä syyllistämällä

5 Ohjaus osana nuoren kohtaamista vastaanotolla Vastaanoton tavoite: 1. Tapaamisesta on nuorelle hyötyä Itsestäänselvyys, joka kannattaa kuitenkin pitää aktiivisesti mielessä ja myös ääneen sanoa oppilaalle 2. Kouluterveydenhuollon perustehtävä Tukea jokaisen koululaisen mahdollisimman tervettä kasvua ja kehitystä ja siten vahvistaa edellytyksiä oppimiselle ja terveelle aikuisuudelle 3. Perinteinen tavoite Annetaan tietoa ja pyritään oikomaan virheellisiä käsityksiä ja siten vaikuttamaan nuoren terveystottumuksiin

6 Ohjaus osana nuoren kohtaamista vastaanotolla Vastaanoton tavoite: 4. Nuorelle syntyy tai vahvistuu halu pitää itsestä huolta Mietitään yhdessä miten se kyseisen oppilaan kohdalla tapahtuisi (Paula Häkkänen, koululääkäri, Hki kpki )

7 Ohjaus osana nuoren kohtaamista vastaanotolla Luottamuksen syntyminen oleellista Tarvitaan aikaa: voidaan tarvita useampi tapaaminen ja seurantaa Ryhmän ja kavereiden merkitystä on vaikea havainnoida Vastaanotolla pitää olla tavoite, joka on sekä nuoren että ohjaajan tiedossa Ei tehdä oletuksia vaan kysytään ja kuunnellaan (Paula Häkkänen)

8 Nuorten maailma Ominaista Muuttuva suhde omaan kehoon Mustavalkoinen ajattelu Ikätovereiden suuri merkitys Muutos suhteessa vanhempiin Yksilöllisen identiteetin muodostuminen Murrosikäisen käytös ja puhe Nuorta motivoivat asiat Nuoren mielestä aikuisten huoli voi olla turha, kaikki on ok: kaikki nuorethan tekevät näin (Paula Häkkänen)

9 Tarpeet valintojen taustalla Maslowin mukaan ihmisellä on viidenlaisia tarpeita, jotka muodostavat hierarkisen tason. Alemman tason tarve täytyy olla täytetty ennen kuin voidaan siirtyä seuraavalle tasolle. Hierarkia on kuitenkin joustava ja ihmisen toiminnan nähdään usein motivoituneen monesta tarpeesta käsin. Esimerkiksi yksilö saattaa jättää alemman tason tarpeet lähes kokonaan tyydyttämättä pyrkiessään johonkin tärkeään päämäärään

10 Tarpeet valintojen taustalla Ihmisellä on halu tyydyttää tietyn tyyppiset erityistarpeet, jotka voidaan asettaa hierarkkiseen järjestykseen seuraavasti: 1. fysiologiset tarpeet (ruoka, juoma, seksuaalisuus ) 2. turvallisuuden tarpeet (uskottaessa auktoriteettiin tai turvauduttaessa totuttuun) 3. liittymisen tarpeet (sosiaaliset tarpeet: joukkoon kuuluminen, itsensä hyväksytyksi tunteminen) 4. arvostuksen tarpeet (pyrkimys erottua joukosta) 5. itsensä toteuttamisen tarpeet (kyky ja mahdollisuus saavuttaa päämääränsä)

11 Hyvät käytännöt organisaatiossa Sovitut toimintatavat Terveystarkastukselle on sovittu sisältö, lomakkeet ym Henkilökunnan yhteistyö Paikallisesti sovittu toimintamalli ylipainoisen lapsen ja nuoren neuvontaan ja ohjaukseen Huomioitu KH suositus, oman yksikön käytännöt, resurssit ja osaaminen Tavoitteena on, että ylipainoon puututaan oikeassa kohdassa ja riittävän varhain (ylipainon, lihavuuden ehkäisy)

12 Hyvät t käytk ytännöt t organisaatiossa: Toimenpiteet lihavuuden ehkäisemiseksi (Obesity concensus working group) Taho: Toimenpide: Koulut:- Kielletään rahankeräykset, joihin liittyy makeisia tai leivonnaisia - Myydään myyntipisteissä terveellistä ruokaa - Asennetaan vesipisteet kouluihin - Koulutetaan opettajia terveellisestä - ravitsemuksesta ja liikunnan eduista - Valistetaan kaikkia koululaisia terveellisistä elämäntavoista - Pidetään liikuntatunteja vähintään 2-3 x vko - Kannustetaan koulumatkojen kävelyyn/pyöräilyyn - MEIDÄN N KOULUSSA ON KÄYTK YTÄNTÖ,, ETTÄ

13 Koulu: vastuu, säännöt, valikoima Järkipalaa: Yläkoululaisten ravitsemus- ja hyvinvointihanke (3 kaupunkia, 12 koulua, 1400 nuorta) Ravitsemukselliset tavoitteet: Sokerin saanti vähenee Kuidun saanti lisääntyy Kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö lisääntyy Kouluruokailun tavoitteet: Koululounaan syö useampi ja monipuolisemmin Koulussa syötyjen välipalojen laatu paranee

14 Mitä tehtiin?

15 Mitä teemme meidän koulussa? toimenpiteitä vai kampanjan Virtaa virsuihin & Laatua lautaselle kampanja vai Meidän koulun tavat ja käytännöt tarkistukseen, uudet säännöt edistämään kouluruokailua Oppilaiden, vanhempien, opettajien, ruokapalvelun, terveydenhoitajien kuuleminen Miten parannamme kouluruokailuun osallistumista, kaikkien aterian osien syömistä, terveellisen välipalan syömistä?...

16 Ohjauksesta

17 Painonhallinnan haasteet ja mahdollisuudet Nuoren ylipaino on usein seurausta monista tekijöistä, jotka vaikuttavat nuoren ja perheen toimintaan arjessa Terveyttä edistävien tekojen ja valintojen haasteista voidaan keskustella yleisellä tasolla, mutta Tärkeämpää on tuoda esille, että kaikilla on mahdollisuus tehdä terveytensä kannalta itselle sopivia hyviä valintoja ja tekoja

18 Lihavuuden hoito lisää nuoren hyvinvointia Nostetaan esille nuoren itse tärkeiksi t kokemat hyödyt painonhallinnasta Fyysiset, terveydelliset ja psykososiaaliset hyödyt Lasten lihavuuden hoidosta parempia pitkäaikaistuloksia kuin aikuisten Ohjattuna lihavan nuoren hoito ei tutkimusten mukaan altista syömishäiriöille

19 Hyvät käytännöt ohjauksessa ja hoidossa Mikä mahdollistaa muutoksen? Asiakkaan ja ympäristön vahvuudet ja voimavarat (40%) Hyvä hoitosuhde (30%) Odotukset, toiveet ja lumevaikutukset (15%) Hoitomallit ja tekniikat (15%) P.Nowickan esitys Ravitsemuspäivillä

20 Hyvät käytännöt ohjauksessa Ohjaajan ehkä tärkein tehtävä on uskominen nuoren onnistumiseen Mahdollisuuksien havaitseminen ja toiveiden virittäminen Voimavarojen tukeminen ja vahvistaminen Vastuuttaminen ja vastuun jakaminen Perheen keskinäisen vuorovaikutusta lisääminen Koko perheen tukeminen ja huomioiminen

21 Hyvät käytännöt ohjauksessa Ruokailusta ja ravitsemuksesta keskustellaan terveystarkastuksissa aina: antaa luontevan mahdollisuuden myöhemmin tarvittaessa puuttua, mutta myös nuori tietää sitä odottaa Mittaaminen, arvioiminen tai kysyminen edellyttää palautetta, suunnitelmaa tai toimenpidettä!

22 Nuorten (ruoka)valintojen taustat, miksi terveellisten valintojen tekeminen on niin vaikeaa Ruoan valintaan vaikuttaa 50% ruoka: houkuttelevuus ja laatu Motiivit (Maslow) 50%?

23 Miten auttaa nuorta valitsemaan myös terveytensä kannalta fiksusti Ymmärrystä nuorten tarpeille ja asioiden tärkeysjärjestykselle Mitä pitäisi tapahtua, jotta menisit kouluruokailuun? Mitä erilaista on niissä aamuissa, kun syöt aamupalan ennen kouluun lähtöä? Mikä estää sinua tekemästä niin useammin? Voisitko kokeilla?

24 Paino-ongelmat suuressa määrin arkielämän ongelmia Puuttuvat yhteiset ateriat? Mielipaha? Tekemisen puute? Kotiin hankitut herkut? Liian myöhäinen nukkumaanmenoaika?... Korjaamaton polkupyörä?

25 Miten auttaa nuorta havainnoimaan ja muuttamaan omaa toimintaa Mietitään ruokailua ja liikkumista ketjuna Miksi Maija syö illalla herkkuja? Onko päivän ateriat siihen saakka kunnossa? Mielipaha? Tekemisen puute? Mieliteko ja herkkuja helposti saatavilla? Miksi Maija ei kulje koulumatkoja? Kiire aamulla (nukkumaanmenoaika, heräämisaika) Mitä vanhemmat ja perhe voisivat tehdä?

26 Miten perhe voi osallistua?

27 Lasten kasvaminen terveiksi aikuisiksi vaatii: Riittävästi ja sopivasti Ruokaa ja juomaa Liikkumista Unta ja lepoa Huolenpitoa Ohjausta Toimivaa perhedynamiikkaa - Kaikkea sopivassa suhteessa

28 Perheen merkitys terveyttä edistävien tottumusten kehittymiselle Yhteinen ajanvietto Perhesuhteiden hoitaminen Aikuisten malli ja esimerkki Rajojen asettaminen, ohjaaminen, huoltaminen ja huolehtiminen (yöuni, liikkuminen, ajan käyttö näyttöpäätteillä, ruokatalous)

29 Hyvät t käytk ytännöt t perheessä: Toimenpiteet lihavuuden ehkäisemiseksi (Obesity concensus working group) Taho: Toimenpide: Perheet: - Syödään säännöllisesti perheaterioita - Ei jätetä väliin aterioita, etenkin aamiainen tärkeä! - Käytetään pieniä lautasia eikä pidetä tarjoiluastioita pöydässä (ruokavihjeet, herätteet) - Vältetään turhia makeita ja rasvaisia ruokia - Ei katsota televisiota ruokailun aikana - Ei sijoiteta televisiota lasten makuuhuoneeseen ja rajoitetaan ruutuaikaa - MEIDÄN N PERHEESSÄ OTETAAN TAVAKSI, ETTÄ

30 Toimenpiteistä hyviksi käytännöiksi Meidän perheen hyvät käytännöt: 1. 2.

31 Tietoa ohjauksen tueksi ja työkaluja ohjaustilanteisiin

32 Oppaan käyttö Osina tai kokonaan (tietoa ohjaajalle, tehtäviä tapaamisiin tai kotiin pohdittavaksi, kysymyksiä asian käsittelyyn) Lopusta alkuun tai alusta loppuun Ei sisällä valmista ohjelmaa lihavuuden hoitoon Edellyttää oppaan käyttäjiltä ammattitaitoa ohjaamiseen nuoren kehitystä ja ikää vastaavasti Aineistoa voi käyttää myös nuorten elämäntapaohjaukseen yleensä

33

34

35 Hoidon suunnittelua kasvukeskusteluna

36 Hoidon eteneminen Useat ohjauskerrat ovat yleensä välttämättömiä Ohjaus toteutetaan yksilöllisesti, mutta paikallisesti mietitty hoitorunko auttaa hoidon etenemistä Keskustellaan painoon vaikuttavista asioista ja mietitään tarvittavia muutoksia ruokailussa, liikkumisessa, ajankäytössä ja nukkumisessa

37 Hoidon eteneminen Esim: 1. Arvioidaan hoidon tarvetta ja nuoren tilannetta 2. Keskustellaan nuoren ja perheen elämäntavoista ja (arjen) asioista, jotka niitä määrittävät ja niihin vaikuttavat 3. Tuetaan nuoren ja perheen vuorovaikutusta 4. Selvitetään nuoren päivän kulkua: ruokailua, ajankäyttöä, liikkumista, harrastuksia ja muuta ajankäyttöä aamusta nukkumaanmenoon (nuori havainnoi ja mahd. kirjaa omaa toimintaansa)

38 Hoidon eteneminen 5. Mietitään toiminnallisia tavoitteita 6. Kokeillaan suunnitelmaa ja mietitään uusia tavoitteita 7. Omaa käyttäytymistä tietoiseksi mm. tehtävin, ennakoimisen harjoittelun välineitä ongelmanratkaisumenetelmä ja käyttäytymisketju

39 Suurenmoinen nuori ohjausaineiston hyödyntämien ohjauksessa Ruokahalu ja kylläisyys Normaaliin kehitykseen liittyvät hormonaaliset muutokset ruokahalun ja kylläisyyden sekä kehon rasvan jakautumisen säätelyssä lisäävät lihavuuden riskiä nuoruudessa

40 Syömisen hallintaa voi harjoitella Tärkeät nälän ja kylläisyyden viestit! Nälän ja mieliteon tunteiden erottaminen Mielitekojen hallinnan harjoittelu Tunteisiin syöminen, tilanteen tiedostaminen Syömisen laukaisevat tilanteet, ympäristöärsykkeiden hallinta Tuetaan normaalia suhdetta ruokaan, syömiseen ja omaan kehoon

41

42 Yksilö- vai ryhmäohjaus Yksilö- Ryhmäohjaus Edut -Perheen yksilölliset -Voidaan toteuttaa tarpeet ja aikataulu- monipuolisesti toiveet voidaan erilaisia työskentelytapoja huomioida -Ryhmän tuki voi auttaa perhettä -Ryhmässä voi olla hauskaa Haitat -Pitkäkestoisena kallis -Vertaistuki puuttuu -Ei sovi kaikille perheille -Edellyttää yl. iltatyötä -Vaatii runsaasti etukäteissuunnit. ja mielellään valmiin ohjelman -Toteuttaminen vaatii ryhmäohjaustaitoja

43 Yksilö- vai ryhmäohjaus Ryhmähoito auttoi perheitä sitoutumaan hoitoon yksilöohjausta paremmin (Karjalainen S. 2004) Asiakaslähtöisyys ja perhekeskeisyys toteutuvat paremmin ryhmämuotoisessa lasten painohallintaohjauksessa Ryhmäohjaus tuki vanhemmuutta paremmin kuin yksilöohjaus Lapsi sai ryhmäohjauksessa keinoja painonhallintatavoitteen saavuttamiseen ja ohjausta itsetunnon tukemiseen Ryhmäohjaus kannusti enemmän ruokailu- ja liikuntatottumusten muutoksiin Korpimäki T. KYo, Hoitotieteen laitos, 2006.

44 Lihavuuden hoito-ohjelmat Riittävän pitkäkestoista ja intensiivistä Tutkimuksissa lasten lihavuuden hoitoohjelmat ovat kestäneet 6-12 kk ja sisältäneet tapaamiskertaa Lyhytohjauksesta lupaavaa näyttöä: n. 4 tapaamiskertaa perheryhmissä Hoidon toteutus yksilö- tai ryhmähoitona

45 Suurenmoinen nuori Nuoren tekemät havainnot ja ratkaisut oman terveytensä hyväksi vahvistavat pystyvyyden tunnetta ja itsetuntoa Nauttii itselleen tärkeistä asioista Tutustuu itseensä ja löytää itsestään uusia puolia Tavoitteena on Suurenmoinen nuori joka tuntee omat vahvuutensa ja heikkoutensa ja tietää, että on oman itsensä vuoksi tärkeä itselleen ja läheisilleen Vrt. Itsenäistyvän nuoren roolikartta (Varsinais-Suomen lastensuojelun kuntayhtymä)

46 Työkaluja ohjauksen ja hoidon tueksi / Elämäntapaohjeita ja työkaluja. irja Mahtavat muksut, RTY, Dieettimedia Suurenmoinen nuori, RTY, Dieettimedia

47 Mahtavat muksut. Ratkaisuja ylipainoisen nuoren painonhallintaan 2. uud. painos, 2008 Terveyden edistämisen keskus ry:n arviointi: "Erinomainen materiaali lasten ravitsemuksesta,soveltuu hyvin opetuskäyttöön." MMM Marja Kalavainen & työryhmä 58 sivua, hinta: 32 repäisylehtisiä ohjaukseen

48 Suurenmoinen nuori. Ratkaisuja ylipainoisen nuoren painonhallintaan 3. uud. painos, 2009 lihavia nuoria hoitaville ammattilaisille painottaa yksilöllistä ohjausta, koko perhe huomioiden sisältää CD:n, jolla ohjausaineisto tulostettavissa. THM Eeva Nykänen & työryhmä 63 sivua, hinta 46

49 Kunnon ruokaa koululaiselle ohje kouluikäisten perheille ateriarytmiin ja hyviin valintoihin ohjaava asiantuntijat: TtM Katja Pahkala, MMM Terttu Peltola 12 sivua, 0,95.