Lääketieteen opiskelijoiden opiskeluun käyttämä aika ja opiskelutavat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lääketieteen opiskelijoiden opiskeluun käyttämä aika ja opiskelutavat"

Transkriptio

1 Lääketieteen opiskelijoiden opiskeluun käyttämä aika ja opiskelutavat Anne Jokilammi Vuokko Loimaranta

2 TIIVISTELMÄ TURUN YLIOPISTO Avoin yliopisto JOKILAMMI, ANNE JA LOIMARANTA, VUOKKO: Lääketieteen opiskelijoiden opiskeluun käyttämä aika ja opiskelutavat Tammikuu Tässä tutkielmassa seurattiin lääketieteen ensimmäisen ja kolmannen vuoden opiskelijoiden opintoihin käyttämää aikaa viikon ajan. Seuranta toteutettiin reaaliaikaisella ajankäytönseurantalomakkeella, jota opiskelijat täyttivät päivittäin. Opiskelijoilta kysyttiin myös omaa käsitystä ajanhallinnan taidoista ja saadusta opintojen ohjauksesta. Tavoitteena oli selvittää kuinka paljon ja minkälaista aikaa lääketieteen alkuvaiheen opiskelijat käyttävät opiskeluunsa. Tutkielmassa ilmeni, että opiskelijoista noin viidennes koki hallitsevansa oman ajankäyttönsä hyvin. Välttävästi tai heikosti ajankäyttöään hallitsi noin neljännes opiskelijoista. Vaikka yli puolet osallistuneista piti saamaansa opintojen ohjausta riittävänä, 62 % arvioi, että ajankäytön hallinnan ohjaus tehostaisi heidän opiskeluaan. Erityisen tyytyväisiä opiskelun ohjaukseen olivat hammaslääketieteen opiskelijat, mutta heistäkin lähes kaikki arvioivat että lisäohjaus ajankäytön hallinnasta edistäisi heidän opiskeluaan. Opiskelijat tuntevat saavansa ohjausta riittävästi yleiseen opintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, mutta ajankäyttöä ja sen hallintaa ei ohjauksessa ilmeisestikään riittävästi käsitellä. Kyselyyn vastanneet opiskelijat käyttivät opiskeluunsa tutkimusviikolla aikaa keskimäärin 31 tuntia. Koko viikon opiskelleiden opintoihin käyttämä aika vaihteli paljon, tunnin välillä. Syynä saattavat olla opiskelijoiden erilaiset lukujärjestykset, mutta muitakin syitä varmasti on. Tutkielmassa tarkasteltiin myös perheen, asumismuodon, iän, työn ja harrastusten sekä aikaisemman koulutuksen vaikutuksia, mutta mikään näistä ei yksinään selkeästi korreloinut opiskeluun käytetyn ajan kanssa. Opiskelijoista kolmannes koki tähänastisen opiskelunsa raskaaksi ja he myös opiskelivat huomattavasti kurssitovereitaan enemmän. Tässä tutkielmassa ei löytynyt selitystä sille miksi nämä opiskelijat opiskelevat niin paljon, että kokevat sen raskaaksi. Mahdollisesti juuri he voisivat hyötyä ajankäytön hallinnan ja erilaisten opiskelustrategioiden lisäohjauksesta. Asiasanat: lääketieteen opiskelu, korkeakouluopiskelu, ajankäyttö, ajankäytön seuranta, opiskelutavat

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TUTKIMUSONGELMAT OPISKELIJA, OPPIMINEN JA AIKA OPPIMINEN VAATII AIKAA OPINTOJEN MITOITUS TUTKIMUKSEN TOTEUTUS KÄYTETYT MENETELMÄT LOMAKKEIDEN ESITESTAUS TOTEUTETTU KYSELY Kyselyn kohderyhmä Kyselyn toteutus TULOKSET KYSELYYN OSALLISTUNEET OPISKELIJAT AJANKÄYTÖN HALLINTA JA OPISKELUJEN ORGANISOINTI OHJAUS JA SEN MERKITYS OPINTOIHIN Opintojen ohjaus Ohjaus opintojen tehostajana OPISKELIJOIDEN TAVOITTEET OPISKELUSSA OPISKELUUN KÄYTETTY AIKA Osallistuneet opiskelijat Opiskeluun käytetty aika Opiskelijoiden arvio ajankäytöstä OPISKELUTAVAT JA MIELTYMYKSET Ajan jakautuminen eri opiskelutapojen välillä Mieltymyksistä todellisuuteen OPISKELUAIKAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Asuminen opiskeluaikana Aikaisempi koulutus Harrastukset ja työ OPINTOJEN KUORMITTAVUUS PALAUTE Palaute aikapäiväkirjasta Palaute tutkimuksesta JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET LIITE 1 SAATEKIRJE...43 LIITE 2 ESITIETOLOMAKE LIITE 3 AIKAPÄIVÄKIRJA LIITE 4 OHJEET REAALIAIKAISEN AIKAPÄIVÄKIRJAN TÄYTTÄMISEKSI LIITE 5 PALAUTELOMAKE LIITE 6 LOMAKKEET ENNEN ESITESTAUSTA... 50

4 1 Johdanto Opetusministeriön vuosille laatiman koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnoksen mukaan muutokset väestön ikärakenteessa aiheuttavat haasteita koulutuksen kehittämiselle. Ikäluokkien pienenemisen vuoksi työvoiman riittävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Korkeakoulujen kohdalla tämä merkitsee tarvetta tehostaa järjestelmää lyhentämällä opintoaikoja, vähentämällä opiskelujen keskeyttämistä ja nopeuttamalla siirtymävaiheita. Opiskelijoiden nopeampi valmistuminen on nimetty yhdeksi kehittämisen painopisteistä suunnitelmakaudella. (OPM 2007, 3-5, 9.) Tästä johtuen esimerkiksi Turun yliopistossa on kirjattu opetuksen kehittämisstrategiaan, että opintojen etenemisen edistämiseksi tiedekunnissa tulisi kiinnittää huomiota tutkintovaatimusten mitoittamiseen ja opintojen kuormittavuuteen (TY 2001, elektroninen dokumentti). Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on todettu, että opiskelijat voisivat hyötyä ohjauksesta ajankäytön suunnittelussa (Jutila 2005, 12; Wennström, 2006, 61). Myös Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikön (TUTKE:n) tekemän selvityksen mukaan Turun yliopistosta valmistuneet nuoret lääkärit saavat hyvät teoreettiset tiedot ammattinsa harjoittamiseen, mutta yleisistä taidoista esimerkiksi ajankäytön hallinnan ja opintojen organisoinnin ohjauksessa on edelleen puutteita (TUTKE:n vielä julkaisemattomia tuloksia). Voidaankin ajatella, että ajankäytön ohjausta tehostamalla opiskelijat suoriutuisivat paremmin opinnoistaan. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää lääketieteen ensimmäisen ja kolmannen vuoden opiskelijoiden opiskeluun käyttämää aikaa ja sen hallintaa. Tutkimuksen tuloksia tullaan hyödyntämään suunniteltaessa ajankäytön hallinnan ohjausta opettajatuutorointiin. Tulokset tulevat myös hyödyntämään opetussuunnitelman laadintaa ja opintokokonaisuuksien ja jaksojen kuormittavuuden arviointia. Samalla se myös saattaa auttaa osallistuvia opiskelijoita paremmin hahmottamaan omaa ajankäyttöään. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä TUTKE.n kanssa. 4

5 2 Tutkimusongelmat Tutkimuksessa pyrittiin löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Kuinka paljon ja minkälaista aikaa opiskelijat käyttävät opiskeluunsa? a) Kuinka paljon opiskelijat keskimäärin käyttävät viikossa aikaa opiskeluun? b) Miten käytetty aika jakautuu eri opiskelutapojen välille (itsenäinen ohjattu, yksilö ryhmä)? c) Muuttuuko opiskeluun käytetty aika laadullisesti/määrällisesti opintojen edetessä? d) Mitkä tekijät vaikuttavat opiskelijan opintoihinsa käyttämään aikaan (aiemmat opinnot, elämäntilanne, ikä, sukupuoli, opiskelijoiden opiskelumieltymykset (yksin yhdessä kilpaillen) ja muuttuvatko nämä opintojen aikana? e) Kuinka hyvin opiskelijat hahmottavat opiskeluunsa käyttämän ajan määrän? f) Saavatko opiskelijat mielestään riittävästi ohjausta opintojensa suunnitteluun? 3 Opiskelija, oppiminen ja aika 3.1 Oppiminen vaatii aikaa Opiskelu on haastavaa työtä ja siihen menee aikaa. Vaikka opiskelijalla on käytössään tukihenkilöitä, kuten opinto-ohjaaja ja tuutori, suunnittelee opiskelija kuitenkin oman ajankäyttönsä hyvin itsenäisesti. Tutkimuksen mukaan suomalaiset opiskelijat käyttävät opiskeluun vähemmän aikaa kuin opiskelijat muissa maissa (Kolari, Savander-Ranne & Viskari 2006, 44). Aikaisemmissa tutkimuksissa esimerkiksi Oulun yliopiston sähkö- ja tietotekniikan osastolla on havaittu, että ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat käyttivät opiskeluun vain noin 23 tuntia viikossa, kun opetussuunnitelman mitoitusperusteena on 40 5

6 tuntia viikossa (Jutila 2005, 3-12). Amerikkalaisilla College-opiskelijoilla tehdyn tutkimuksen mukaan heidän opiskeluunsa käyttämä aika oli viikossa keskimäärin 42 tuntia (Moffat 1991, 48). Opiskelijan työmäärä ja varsinainen oppiminen vaativat tietyn ajan. Opintoihin kuluva aika, oppiaineksen määrä ja sen vaativuus muodostavat opintojen kuormittavuuden. Esimerkiksi tietyssä ajassa opiskelija pystyy lukemaan huolellisesti rajallisen määrän sivuja tenttiin. Mikäli aika ei riitä tekstin lukemiseen opiskelija tuntee tilanteen ylikuormittavana, ja yrittää vain selviytyä tentistä. Tällöin opiskelija helposti siirtyy ymmärtävästä pinnalliseen oppimiseen. (Karjalainen 2003, 7-8.) Ylikuormittumisen kokemus syntyy suurelta osin opiskelijan omista lähtökohdista, kuten aikaisemmista oppimiskokemuksista, elämäntilanteesta, puutteellisista alkutiedoista tai vääränlaisista opiskelutottumuksista. Ylikuormittunut opiskelija ei pysty samassa määrin ymmärtävään oppimiseen kuin sopivasti kuormitettu opiskelija, eikä näin ollen saa positiivisia oppimiskokemuksia. (Karjalainen 2003, 9.) Karjalainen (2003) viittaa jo 1970-luvulta alkaneisiin oppimistutkimuksiin, joissa kaikissa opittavan aineksen, oppimisen ja ajan riippuvuus toisistaan on ollut samankaltaista. Usein liiallinen materiaalin määrä hämmentää opiskelijan, ja hän yrittää vain selvitä tentistä läpi opettelemalla ulkoa minimimäärän asioita. Sisällön suuri määrä johtaa myös vaikeuteen erottaa oppiaineksen oleellisimmat kohdat, jolloin oppiminen saattaa johtaa epäoleellisten yksityiskohtien ulkoa opetteluksi. Opiskelijan tunne ylikuormittumisesta todennäköisesti ohjaa häntä pintasuuntautuneeseen oppimiseen. Yhtälö toimii myös toisin päin, sillä pinnalliseen oppimiseen suuntautunut opiskelija myös helpommin ylikuormittuu. (Karjalainen 2003, 8.) Karjalainen ottaa esille mielenkiintoisen Kember & Leungin (1998) havainnon, että suuret kontaktiopetus määrät johtavat todennäköisesti pinnalliseen ja ulkomuistia painottavaan opiskeluun kun taas itsenäisen työn lisääminen parantaa oppimistuloksia. Itsenäinen työskentely lisää opiskelijan omaa 6

7 ajattelua, jonka kautta hän prosessoi tietoa ja rakentaa oman käsityksensä. Kontaktiopetuksen tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija uuteen tietoon, mutta itse oppiminen riippuu opiskelijan omasta työstä ja ajattelusta sekä hänen niihin käyttämästään ajasta. Oppiminen on mahdotonta ellei siihen ole aikaa, mutta ääretönkään aika ei voi taata oppimista. (Karjalainen 2003, 10.) 3.2 Opintojen mitoitus Opintojen mitoittamisella tarkoitetaan sopivan ajan varaamista oppimista varten. Mitoitus on vaikeaa, mutta sen onnistuessa opiskelijalla on riittävästi aikaa omaksua asiat. Riittävän ajan arvioinnin tekee vaikeaksi se, että opiskelijoiden lähtökohdat, motivaatio ja valmiudet ovat hyvin erilaisia. Osa opiskelijoista pyrkii vain läpäisemään kurssin käyttäen erilaisia selviytymiskeinoja, kuten valmiita tenttitärppejä ja vanhoja harjoitustöitä. Tällöin kurssin suorittamiseen tarvittava aika on vain pieni osa sille varatusta ajasta. Vastaavasti opiskelija, joka pyrkii ymmärtämään kurssin asioita, tarvitsee siihen paljon enemmän aikaa. Opintojen mitoitus olisikin tehtävä aina ymmärtävän oppimisen mukaan. (Mikkonen 2000, 152; Karjalainen 2003, 11.) Opiskelijan aine- ja kurssivalinnat saattavat myös olla aikaa rajoittavia tekijöitä. Mikäli opiskelijalla on useita kursseja samanaikaisesti, hänen täytyy jakaa aikansa niiden kesken, eikä kaikkiin tai ei mihinkään kurssiin jää riittävästi aikaa. Kurssien liiallinen samanaikaisuus voi johtua opetussuunnitelman puutteista, lukujärjestyksen virheellisestä laadinnasta tai opiskelijan ahneudesta ottaa liikaa kursseja. Opiskelijan todelliseen työmäärään vaikuttavat myös useat opiskelun ulkoiset tekijät, esimerkiksi perhe, työ ja elämäntilanne. (Karjalainen 2003, ) Opintojen mitoituksen avulla opettaja ohjaa opiskelijoiden ajankäyttöä ja luo puitteet opiskelulle. Antaessaan aikaa oppimistyöhön, opettajat samalla ohjaavat työskentelytottumuksia. Kun opiskelijalle on varattu aikaa itsenäiseen työskentelyyn, hänelle samalla opetetaan oppimista edistävää työskentelytyyliä. Mitoituksen avulla opettajalla on mahdollisuus ohjata opiskelijan ajankäyttöä 7

8 niin, että oikeanlaista oppimista todennäköisesti tapahtuu. (Karjalainen 2003, ) Opiskelijoiden todellisen ajankäytön tutkiminen saattaa antaa tärkeää tietoa opetussuunnitelman toimivuuden arvioinnissa ja kurssien mitoituksessa, mutta se saattaa harhauttaa arvioimaan oppimiseen vaadittavaa aikaa vain kurssin suorittamiseen käytettynä aikana. Kurssin suorittamiseen käytetty aika riippuu monista opiskelijoiden työtapoihin ja elämäntilanteisiin liittyvistä asioista. (Karjalainen 2003, ) Opiskelijoilta kerättävän ajankäytön aineiston avulla voidaan arvioida opiskelijoiden halukkuutta ja mahdollisuuksia käyttää heille varattua aikaa. On kuitenkin muistettava, että opiskelijoiden antama tieto ei aina ole luotettavaa. Erityisesti suorituskeskeiset ja lahjakkaat opiskelijat voivat vähätellä työmääräänsä. Samaten kiinnostavaan ja tärkeäksi koettuun kurssiin kulunut aika voidaan arvioida toisin kuin vähemmän motivoiva opintojakso. (Mikkonen 2000, 74, 154.) Reaaliaikaisella ajan seurannalla voidaan ehkä kuitenkin saada luotettavampaa tietoa opiskelijoiden todellisesta ajankäytöstä kuin esimerkiksi opintokokonaisuuden suorituksen jälkeen suoritetulla kyselyllä. Tällöin pitkän opintojakson arvioinnissa yksittäisiin opintekoihin käytettyä aikaa voi olla vaikea arvioida realistisesti ja esimerkiksi työläs lopputentti voi painottua kohtuuttomasti (Mikkonen 2000, 53-54). 4 Tutkimuksen toteutus 4.1 Käytetyt menetelmät Tutkimus suoritettiin reaaliaikaisella ajankäytönseurantalomakkeella ja siihen liittyvillä esitieto- ja palautelomakkeilla (Liitteet 2,3 ja 5). Aikapäiväkirjan sekä esitieto- ja palautelomakkeen suunnittelussa hyödynnettiin Jutilan (2005) käyttämiä lomakkeita (Jutila 2005, ). Esitietolomakkeeseen on koottu kysymyksiä, joiden avulla pyritään kartoittamaan mahdollisia ajankäyttöön vaikuttavia tekijöitä. Esitieto- ja seurantalomakkeissa kysytään opiskelijan opiskelijanumeroa (kysymys 1), jotta saman opiskelijan lomakkeet voidaan yhdistää. Opiskelijan sukupuoli (k 2), ikä (k 3), vuosikurssi (k 6) ja aikaisemmat opinnot (k 8) voivat vaikuttaa opiskelijoiden taitoon hallita ajankäyttöään. 8

9 Opiskelijan ajankäyttöön vaikuttavat myös ulkoiset tekijät, kuten mahdollinen työssäkäynti (k 7) ja perhe (k 4 ja k 5). Aikapäiväkirjan avulla pyrittiin selvittämään: 1. Kuinka paljon aikaa opiskelijat käyttävät opiskeluun viikossa ja muuttuuko ajankäytön määrä opiskelujen edetessä. 2. Ohjatun ja itsenäisen opiskelun osuus opiskeluajasta ja onko siinä eroja ensimmäisen ja kolmannen vuoden opiskelijoilla. 3. Paljonko opiskelijat käyttävät heille tarjottua ohjattua opetusta hyväkseen ja eroavatko ensimmäisen ja kolmannen vuoden opiskelijat tässä suhteessa. 4. Kuinka paljon opiskellaan ryhmässä verrattuna oma aloitteiseen opiskeluun ja muuttuuko suuntautuminen opintojen edetessä. 5. Välillisesti opintojen kuormittavuutta ja siten voidaan tehdä alustavia johtopäätöksiä opintojen mitoituksen onnistumisesta. Esitietolomakkeella pyrittiin myös selvittämään kuinka hyvin opiskelijat tiedostavat ja hallitsevat opiskeluunsa käyttämänsä ajan vertaamalla vastausta kysymykseen 9 (Arvioi montako tuntia keskimäärin käytät opiskeluun viikossa) seurantalomakkeesta saatuihin tuloksiin. Opiskelijan omaa näkemystä asiaan kysytään kysymyksessä 10 ja palautelomakkeen kysymyksessä 4. Kysymykset kartoittavat saadun ja tarvittavan ohjauksen määrää ja koettua kuormittavuutta. Esitietolomakkeen kysymyksillä pyritään kartoittamaan opiskelijan tavoitteita ja suhdetta yksinopiskeluun, yhteisvoimin opiskeluun ja kilpailullisuuteen. Palautelomakkeessa toivotaan saatavan tietoa tutkimuksen käytännön toteutuksen onnistumisesta (k 2 ja k 6 ) sekä pyritään kartoittamaan ajankäyttölomakkeen tuloksiin mahdollisesti vaikuttaneita virhelähteitä (k 2, k 3, k 5). 4.2 Lomakkeiden esitestaus Ensimmäiset versiot lomakkeista ja ohjeista annettiin tulostettuina versioina testattavaksi yhdelle ensimmäisen vuosikurssin lääketieteen opiskelijalle (Liite 9

10 6). Opiskelijaa pyydettiin täyttämään esitietolomake sekä aikapäiväkirja ja palautelomake viikolla 42. Aikapäiväkirjan täyttöohjeet annettiin ainoastaan kirjallisesti. Täytettyjen lomakkeiden palautuksen yhteydessä opiskelija antoi suullista palautetta lomakkeista. Saadun palautteen perusteella esitietolomakkeen kysymystä 8 muokattiin siten, että vaihtoehtoihin alempi yliopistotutkinto ja ylempi yliopistotutkinto lisättiin selvennykset kandidaatti ja maisteri. Lisäksi kysymysten järjestyksiä hieman muutettiin. Aikapäiväkirjan täyttöohjeet olivat riittävän selkeät, joten niitä ei muutettu. Aikapäiväkirjaan lisättiin selvyyden vuoksi päivämäärä jokaisen päivän kohdalle. Päiväkirjan ruudukon alareunan tekstiä muutettiin selkeämmäksi, koska opiskelijalle heräsi epäilys, että hänen olisi itse pitänyt laskea jokaisena päivänä kertyneet tunnit vapaisiin ruutuihin. Lisäksi alareunan teksti Osallistuin tämän viikon aikana suurennettiin, ettei se jäisi vahingossa huomaamatta ja täyttämättä. Aikasarakkeen ajat tarkistettiin, niin että jokainen tunti klo välillä on merkitty. Palautelomakkeeseen tehtiin ainoastaan yksi muutos kysymykseen 2. Testauksen suorittaneelle opiskelijalle oli kysymyksen perusteella epäselvää kenen kannalta ajankäyttölomakkeen täytön hyödyllisyyttä oli tarkoitus arvioida. Niinpä kysymykseen lisättiin sana minulle, jotta epäselvyyttä ei syntyisi. 4.3 Toteutettu kysely Kyselyn kohderyhmä Kohderyhmäksi valittiin lääketieteen ja hammaslääketieteen ensimmäisen ja kolmannen vuoden opiskelijat, eli vuosina 2007 ja 2005 aloittaneet. Kohdejoukon koko oli 314 opiskelijaa, josta 145 oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita (119 lääketieteen ja 26 hammaslääketieteen opiskelijoita) ja 169 kolmannen vuoden opiskelijoita (149 lääketieteen ja 20 hammaslääketieteen opiskelijoita). Osa kyselystä suoritettiin internet-kyselynä. Opiskelijoiden sähköpostiosoitteet saatiin Turun yliopiston lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijajärjestöiltä. Saaduista sähköpostiosoitteista kolme ei toiminut, ja ne poistettiin sähköpostituslistalta, jolloin kohdejoukon koko oli 311 opiskelijaa. 10

11 4.3.2 Kyselyn toteutus Opiskelijoiden sähköpostiosoitteisiin lähetettiin tutkimuksesta kertova kirje (Liite 1), jossa oli linkki esitietolomakkeeseen (Liite 2). Kirje lähetettiin opiskelijoille päivää ennen kuin tutkimuksesta pidettiin kohdejoukon opiskelijoille luentojen yhteydessä viiden minuutin suullinen informaatiotilaisuus. Luennot valittiin niin, että niihin osallistuivat sekä lääketieteen- että hammaslääketieteen koko vuosikurssin opiskelijat. Opiskelijoiden osallistumista pyrittiin aktivoimaan kertomalla, että aikaisempien selvityksien mukaan Turusta valmistuneet lääkärit ovat kokeneet saaneensa hyvät teoreettiset tiedot ammattinsa hoitamiseen, mutta ajankäytön hallintaan toivottiin enemmän ohjausta jo opintojen aikana. Lisäksi opiskelijoille painotettiin, että tuloksia tullaan käyttämään myös opintojen kuormittavuuden arvioinnissa, ja siitä vain opiskelijoilla on todellista asiantuntijuutta. Opiskelijoita yritettiin motivoida myös arpomalla 10 Biofellows Oy:n lahjoittamaa elokuvalippua. Tietoja tutkimuksesta ja miten siihen voi osallistua laitettiin myös opiskelijajärjestön ilmoitustaululle. Verkossa täytettävään esitietolomakkeeseen pyydettiin vastausta mennessä. Tiistaina lähetettiin muistutus niille opiskelijoille, jotka eivät vielä olleet osallistuneet tutkimukseen. Esitietolomakkeen 14 ensimmäistä kysymystä määriteltiin niin, että niihin vastaaminen on pakollista ennen kuin kyselyn voi palauttaa. Kahdessa viimeisessä kysymyksessä, joissa opiskelijoita pyydettiin laittamaan väittämät suosituimmuusjärjestykseen, kysymyksiä ei merkitty pakollisiksi. Esitietolomakkeeseen vastattuaan opiskelijat saivat automaattisesti sähköpostin, jonka liitteinä olivat opintojen seuraamista varten aikapäiväkirja (Liite 3), sen täyttöohjeet (Liite 4) sekä palautelomake (Liite 5). Täytetty aikapäiväkirja ja palautelomake pyydettiin palauttamaan mennessä joko sähköpostilla tai kirjallisesti Medisiinan vahtimestaripisteessä olevaan laatikkoon. Aikapäiväkirjaa täytettiin viikolla 46. Maanantaina lähetettiin sähköposti esitietolomakkeen täyttäneille opiskelijoille, jossa muistutettiin että tällä viikolla täytetään aikapäiväkirjaa. Aikapäiväkirjoja ja niihin liittyviä 11

12 palautelomakkeita oli saatavissa myös vahtimestaripisteessä olevista laatikoista. Kaikille esitietolomakkeen täyttäneille opiskelijoille lähetettiin sähköposti , jossa kiiteltiin jo aikapäiväkirjansa ja palautelomakkeensa lähettäneitä ja pyydettiin niitä jotka eivät vielä olleet palauttaneet lomakkeita palauttamaan ne pikaisesti. 5 Tulokset 5.1 Kyselyyn osallistuneet opiskelijat Määräpäivään mennessä 81 opiskelijaa oli käynyt täyttämässä esitietolomakkeen. Täten kyselyn ensimmäisen vaiheen vastausprosentiksi muodostui 26 %. Näiden opiskelijoiden vastauksia on käytetty, kun on analysoitu opiskelijoiden käsityksiä ajankäytöstä, sen hallinnasta, ohjauksesta ja opintojen kuormittavuudesta. Täytetyn aikapäiväkirjan palautti 53 opiskelijaa. Tällöin aikapäiväkirjan palauttaneiden vastausprosentiksi muodostui 17 %. Kuusi opiskelijaa palautti vain aikapäiväkirjan, eikä lainkaan esitietolomaketta. Näiden opiskelijoiden tulokset ovat mukana laskettaessa kaikkien opiskelijoiden opiskeluunsa käyttämää aikaa ja ajan jakautumista eri opiskelutapojen välillä. Muutoin heidän tuloksiaan ei voitu analysoida. Esitietolomakkeen palauttaneista 76 % oli naisia ja 24 % miehiä. Vastaajien ikä vaihteli vuoden välillä keskiarvon ollessa 22 vuotta. Tämä vastaa melko hyvin lääketieteen opiskelijoiden keskimääräistä ikä ja sukupuolijakaumaa (TY 2007, elektroninen dokumentti). Osallistuneista 53 % oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita ja 48 % kolmannen vuoden opiskelijoita (Kuvio 1). Hammaslääketieteen opiskelijoita kaikista osallistuneista oli 15 %. Heidän lukumääränsä on selvästi pienempi, koska heitä otetaan yliopistoon vähemmän (25 vuonna 2007 ja 24 vuonna 2005) kuin lääketieteen opiskelijoita (120 vuonna 2007 ja 147 vuonna 2005). Hammaslääketieteen opiskelijoiden suhteellinen osuus osallistuneista vastaa siis kohtalaisen hyvin heidän osuuttaan koko kohderyhmässä. 12

13 42 % 5 % 43 % 1.vuoden lääk. opiskelijat 1. vuoden hammaslääk. opiskelijat 3.vuoden lääk. opiskelijat 3. vuoden hammaslääk. opiskelijat 10 % Kuvio 1 Tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden jakautuminen ensimmäisen ja kolmannen vuoden lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoihin 5.2 Ajankäytön hallinta ja opiskelujen organisointi Tässä tutkimuksessa 30 % kaikista vastanneista koki hallitsevansa oman ajankäyttönsä ja opiskelunsa organisoinnin vain välttävästi tai heikosti (Kuvio 2), mikä tukee aikaisemmassa selvityksessä saatua tulosta, jonka mukaan Turusta valmistuneet lääkärit ovat toivoneet ajankäytön hallintaan enemmän ohjausta jo opintojen aikana (TUTKE, vielä julkaisemattomia tuloksia). Eroja ajankäytön hallinnassa oli ensimmäisen sekä kolmannen vuoden opiskelijoiden välillä sekä lääketieteen ja hammaslääketieteen ensimmäisen vuoden opiskelijoiden välillä. Kolmannen vuoden opiskelijoista 82 % kokee hallitsevansa ajankäyttönsä ja opiskelujensa organisoinnin hyvin tai kohtalaisesti, kun vastaava luku ensimmäisen vuoden opiskelijoilla on 61 %. Tämä selittynee osittain sillä, että ensimmäisenä vuonna suurin osa opiskelijoista vasta totuttelee yliopisto-opiskelun vaatimuksiin ja oman ajan hallintaan (Jutila 2005, 63). Ensimmäisen vuoden hammaslääketieteen opiskelijoista taas 75% (n = 6/8) kokee hallitsevansa ajankäyttönsä ja opiskelunsa organisoinnin hyvin tai kohtalaisesti vastaavan luvun ollessa vain 57 % lääketieteen ensimmäisen 13

14 vuoden opiskelijoilla. Hammaslääketieteen opiskelijoiden ryhmä on pienempi (noin 25 opiskelijaa) verrattuna lääketieteen ryhmään (noin 120 opiskelijaa) ja opiskelijat ehkä saavat henkilökohtaisempaa ohjausta opintojensa alusta lähtien. Lisäksi tutkimukseen osallistuneiden hammaslääketieteen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden määrä oli vain kahdeksan, jolloin yksittäisen vastauksen merkitys saattaa korostua. Miehistä selvästi suurempi osuus kokee hallitsevansa ajankäyttönsä ja opiskelunsa organisoinnin hyvin. Tätä ei selitä se, että vastanneista miehistä suurin osa olisi kolmannen vuoden opiskelijoita, vaan tutkimukseen osallistuneista miehistä (n=19) vain 37 % on kolmannen vuoden opiskelijoita. Naiset ehkä vähättelevät ajanhallinnan taitojaan tai tutkimukseen ovat osallistuneet ne miehet, jotka hallitsevat paremmin ajankäyttöään. Toisaalta mikäli katsotaan naisia ja miehiä, jotka hallitsevat ajankäyttönsä ja opiskelunsa organisoinnin hyvin tai kohtalaisesti, ei voida nähdä eroa. 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Kaikki 1.vuoden opiskelijat 1.vuoden lääk. 1. vuoden hammaslääk. 3.vuoden opiskelijat Naiset Miehet Prosenttia (%) Heikosti Välttävästi Kohtalaisesti Hyvin Kuvio 2 Opiskelijoiden kokemus oman ajankäyttönsä hallinnasta ja opiskelunsa organisoinnista 14

15 5.3 Ohjaus ja sen merkitys opintoihin Opintojen ohjaus Yliopistossa opiskelijan itseohjautuvuus on ollut korostettua. Opiskelijoiden on oletettu heti alusta lähtien olevan kypsiä tekemään itsenäisiä valintoja ja päätöksiä, sekä arvioimaan ja analysoimaan omaa toimintaansa. Ohjausta on ollut saatavilla, mutta sitä ei ole aktiivisesti markkinoitu, koska aktiivisen ohjauksen ja seurannan on katsottu jopa sotivan akateemista vapautta vastaan. Viime vuosina opintojen ohjaukseen on kiinnitetty paljon huomiota ja sen aktiivista tarjontaa lisätty. (Mikkonen, Eriksson & Jyry 2003, 35.) Opintojen ohjaus yliopistossa on kohdannut suuria haasteita kun sisään otettujen opiskelijoiden määrä on kasvanut. Ajankäytön hallinnassa ja opiskelutekniikassa on puutteita monella uudella yliopisto-opiskelijalla, vaikka opiskelijat itse kokevat saaneensa opintoihinsa tarpeeksi ohjausta (Jutila 2005, 63.) Aikaisemmin Turun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa lääketieteen opiskelijoista 72 % oli osittain tai täysin tyytyväisiä opintojensa alkuvaiheen ohjaukseen ja 43 % opintojen suunnittelun ohjaukseen (Mäkinen 2006, 74-75). Opintojen ohjauksen tehostamiseen on yliopistossa kiinnitetty erityistä huomiota Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisluonnoksessa Tavoitteena on kehittää korkeakouluopintojen ohjausta niin, että tutkinnot suoritetaan tavoiteajassa ja opiskelijat siirtyvät joko työelämään tai jatkoopintoihin nopeammin. (OPM 2007, 37.) Tässä tutkimuksessa 61 % opiskelijoista (n = 81) koki saaneensa riittävästi ohjausta opintojensa tueksi. Ohjauksen määrä poikkesi vain ensimmäisen vuoden hammaslääketieteen opiskelijoiden kohdalla, mikä selittynee sillä että opiskelemaan otettavien ryhmä on pieni ja he mahdollisesti saavat henkilökohtaisempaa ohjausta. Lisäksi tässäkin on otettava huomioon tutkimukseen osallistuneiden hammaslääketieteen ensimmäisen vuoden opiskelijoiden määrä, kahdeksan, jolloin yksittäisen henkilön vastauksen osuus saattaa korostua. 15

16 Ne opiskelijat, jotka ovat saaneet riittävästi ohjausta nostavat esille opettajatutorit, opinto-ohjaajat ja opettajat, sekä vanhempiensa, opiskelijatutorien ja vanhempien opiskelijoiden kokemukset. Lisää ohjausta haluttaisiin kurssien konkreettisista vaatimuksista, selkeitä tietoja opintokokonaisuuksista, enemmän tietoa opintojen jatkosta ja käytännön oppimistavoista. Muutama on myös maininnut haluavansa enemmän henkilökohtaista palautetta Ohjaus opintojen tehostajana Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 62 % uskoi, että ajankäytön suunnittelun ja hallinnan ohjaus tehostaisi heidän opiskeluaan. Erityisesti kolmannen vuoden opiskelijat, hammaslääketieteen opiskelijat ja naiset arvioivat siitä olevan hyötyä heidän opinnoissaan. Miehistä vajaa puolet (47 %) arvioi, että ajankäytön ohjaus tehostaisi heidän opiskeluaan. (Kuvio 3.) Aikaisemmassa Turun yliopiston opiskelijoille tehdyssä tutkimuksessa lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat olivat tiedekuntien välisessä vertailussa tyytyväisimpiä opiskelutaitojen ohjaukseen, heistäkin kuitenkin vain 47 % oli joko täysin tai osittain tyytyväisiä. (Mäkinen 2006, 76; Merenluoto 2006, ) Opiskelutaitojen ohjaukselle, johon myös ajankäytön suunnittelu ja hallinta kuuluvat, näyttäisi siis olevan tarvetta. Prosenttia (%) Kyllä Ei Kaikki 1.vuoden opiskelijat 1.vuoden lääk. opiskelijat 1. vuoden hammaslääk. opiskelijat 3.vuoden opiskelijat Naiset Miehet Kuvio 3 Opiskelijoiden arvio tehostaisiko ajankäytön hallinnan ohjaus heidän opiskeluaan 16

17 Tutkimukseen osallistuneet kolmannen vuoden opiskelijat uskoivat ajankäytön ohjauksen tehostavan heidän ajankäyttöään ja vähentävän kiirettä esim. ennen tenttejä, tällöin aikaa jäisi myös muuhun, kuten perheelle, vapaa-aikaan ja rentoutumiseen. Hammaslääketieteen ensimmäisen vuoden opiskelijat uskoivat ajanhallinnan ohjauksen tehostavan heidän opiskeluaan, koska silloin asioita tulisi tehtyä enemmän ja tekeminen olisi johdonmukaista. Naiset uskoivat ajanhallinnan ohjauksen tehostavan heidän opiskeluaan, koska se vähentäisi kiirettä ja antaisi aikaa myös opiskelujen ulkopuoliseen elämään, kuten eräs vastaaja kertoo: Opiskeluun käytettävä aika on minulla suuri, ja haluaisin tietää miten saan lyhennettyä tätä aikaa jolloin jäisi myös liikuntaan enemmän aikaa. Vapaa-aikaa minulla on viikonloppuisin ainoastaan 5.4 Opiskelijoiden tavoitteet opiskelussa Opiskelijoista suurimman osan (80 %) tavoitteena oli ymmärtää kurssilla opetetut asiat. Tämä on ns. yleisesti hyväksyttävä vastaus mikä on saattanut vaikuttaa opiskelijoiden vastauksiin etenkin, kun kysymyslomakkeissa piti ilmoittaa oma opiskelijanumero. Samansuuntaisia tuloksia on kuitenkin saatu aikaisemmissa tutkimuksissa mm. humanistisen tiedekunnan opiskelijoilla tehdyssä kyselyssä, jossa ymmärtävän oppimisen ilmoitti tavoitteekseen 78 % opiskelijoista (Wennström 2006, 33). Muita tavoitteita kirjanneiden opiskelijoiden vastauksissa kurssien priorisointi nousi esille. Yleisistä kaukana käytännöstä olevista kursseista haluttiin päästä vain läpi, kun taas oman pääaineen kursseihin panostettiin enemmän. (Kuvio 4.) 17

18 Prosenttia (%) Ymmärtää kurssilla opetetut asiat Ensisijaisesti läpäistä kurssi Läpäistä kurssi parhaimpien joukossa Muu Kuvio 4 Opiskelun tavoitteet 5.5 Opiskeluun käytetty aika Osallistuneet opiskelijat Opiskeluun käytettyä todellista aikaa mitattiin aikapäiväkirjan avulla. Sekä esitietolomakkeen, että aikapäiväkirjan jättäneitä opiskelijoita oli 47, joka vastaa 15 % koko tutkittavasta aineistosta ja 58 % esitietolomakkeen täyttäneistä. Näistä naisia oli 83 %:a ja miehiä 17 %. Siis, esitietolomakkeen täyttäneistä miesopiskelijat olivat jättäneet aikapäiväkirjan täyttämättä naisopiskelijoita useammin. Vastaajien ikä vaihteli 19 vuodesta 37:ään. Kuusi opiskelijaa palautti vain aikapäiväkirjan, eikä lainkaan esitietolomaketta. Näiden opiskelijoiden tulokset ovat mukana laskettaessa kaikkien opiskelijoiden opiskeluunsa käyttämää aikaa ja ajan jakautumista eri opiskelutapojen välillä. Muutoin heidän tuloksiaan ei voitu analysoida. Aikapäiväkirjan ja esitietolomakkeen palauttaneista oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita 25 (53 %) ja kolmannen vuoden opiskelijoita 22 (47 %). Hammaslääketieteen opiskelijoita vastanneista oli vain kahdeksan (viisi ensimmäisen vuoden opiskelijaa ja kolme kolmannen vuoden opiskelijaa), joten heidän vastauksiaan ei käsitellä erillisenä ryhmänä. Kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat on siten liitetty yhdeksi ryhmäksi ja kolmannen vuoden opiskelijat toiseksi ryhmäksi. 18

OPISKELIJAN AJANKÄYTÖN HALLINTA?

OPISKELIJAN AJANKÄYTÖN HALLINTA? OPISKELIJAN AJANKÄYTÖN HALLINTA? Suvi Jutila ja Miia Wennström W5W 2 -projekti Kuva Jukka Savilampi OPINTOJEN ETENEMINEN KATSOTAAN PALJONKO AIKAA OPISKELUUN MENEE Ajankäytön seuranta Olli opiskelija AJANKÄYTÖN

Lisätiedot

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA 31.10.2007 Kirsi Keskisärkkä ja Tomi Kontio Yhteistyöhanke Kuopion yliopisto, Turun yliopisto ja Tritonia oppimiskeskus (Vaasan yliopisto,

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA?

RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA? RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA? Melina Bister, Helsingin yliopiston kielikeskus Kielikeskuslaisten Minikonferenssi IV, 26.11.2015 ITSENÄINEN

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen 3.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

Alustavia tutkimustuloksia opintoja edistävistä ja hidastavista tekijöistä

Alustavia tutkimustuloksia opintoja edistävistä ja hidastavista tekijöistä Alustavia tutkimustuloksia opintoja edistävistä ja hidastavista tekijöistä Edistävät Kurssivalinnat Valinnanvapaus (5) Monipuoliset kurssisuoritustavat (tentti, essee, luento, Avoin) (5) Monipuolinen kurssitarjotin

Lisätiedot

Itä-Suomen kirjastohenkilöstön pätevöittämiskoulutus "KIPA

Itä-Suomen kirjastohenkilöstön pätevöittämiskoulutus KIPA Itä-Suomen kirjastohenkilöstön pätevöittämiskoulutus "KIPA Palautekyselyn tulokset (N=22) Palautekyselyyn vastasi 16 naista ja kuusi miestä eli 22 opiskelijaa. Vastausprosentti oli 69 kohderyhmästä (kokonaisuutta

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS. Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava

Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS. Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava 29.8.2012 29.8.2012 Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1 2op) Pakollinen opintojakso kandidaatintutkinnossa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia EUROSTUDENT VI - SEMINAARI Petri Haltia 1.3.2016 Eurostudent FI = Opiskelijatutkimus 2014 Relevanssi kansalliselle koulutuspolitiikalle, Euroopan komissiolle, Bolognan prosessiin Suomen osuus Eurostudent

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

USKONTOTIETEEN HOPS. Humanistinen tiedekunta

USKONTOTIETEEN HOPS. Humanistinen tiedekunta USKONTOTIETEEN HOPS Humanistinen tiedekunta ORIENTOIVIEN OPINTOJEN HOPS (2 op) Jakson aikana opiskelija hankkii valmiudet opintojensa aloittamiseen ja tutkintonsa suunnitteluun sekä tutustuu opiskeluympäristöönsä

Lisätiedot

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen Hops-ohjausohjaus maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa Työpaja 18.8.2011 Leena Suominen ja Outi Vlk Valkama www.helsinki.fi/yliopisto 8.9.2011 1 Hops periaatteet HY:ssä (hops-työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

TIEY1 Opintojen ohjattu suunnittelu (2 op) eli LuK-vaiheen HOPS-ohjaus eli Opettajatuutorointi

TIEY1 Opintojen ohjattu suunnittelu (2 op) eli LuK-vaiheen HOPS-ohjaus eli Opettajatuutorointi TIEY1 Opintojen ohjattu suunnittelu (2 op) eli LuK-vaiheen HOPS-ohjaus eli Opettajatuutorointi Pentti Hietala Tay/TKT 23.8.2016 Mitä? Jokaisella aloittavalla opiskelijalla on HOPSopettaja l. omaopettaja

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Espoo. Joulukuu 2016

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Espoo. Joulukuu 2016 Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely 016 Espoo Joulukuu 016 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

RIIHIMÄEN LUKION KURSSITARJOTIN

RIIHIMÄEN LUKION KURSSITARJOTIN RIIHIMÄEN LUKION KURSSITARJOTIN 2016-2017 LUKUJÄRJESTYKSEN SUUNNITTELU Palauta mieleesi omat esivalintasi. Ne eivät näy Wilmassa, joten sinun on pitänyt laittaa ne itsellesi ylös. Jos tarvitset oman valintakorttisi,

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

HOPS-työkalun lisäksi SoleOPSiin on kytketty vuotuisia kehityskeskusteluja varten kyselypohjat.

HOPS-työkalun lisäksi SoleOPSiin on kytketty vuotuisia kehityskeskusteluja varten kyselypohjat. SoleHops:n ohjeita opiskelijalle Miten muokkaan omaa HOPS:ani? 1 Yleistä 1.8.2014 ja sen jälkeen opintonsa aloittaneet opiskelijat suunnittelevat opiskelunsa SoleOPSissa olevan HOPS-työkalun avulla. Opiskelijan

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusien opiskelijoiden tulokyselyraportti Syksyllä-2012 aloittaneet uudet opiskelijat

Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusien opiskelijoiden tulokyselyraportti Syksyllä-2012 aloittaneet uudet opiskelijat Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusien opiskelijoiden tulokyselyraportti Syksyllä-2012 aloittaneet uudet opiskelijat Tiivistelmä Linda Witick/OOP 22.1.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Inkubion opintokysely 2015 * Required

Inkubion opintokysely 2015 * Required Inkubion opintokysely 2015 * Required 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Vuosikurssi * 1 After the last question in this section, skip to question 5. 2 After the last question in this section, skip to question

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Helsinki. Joulukuu 2016

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Helsinki. Joulukuu 2016 Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely 201 Helsinki Joulukuu 201 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

HOPS - HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (Tietojenkäsittelytieteet)

HOPS - HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (Tietojenkäsittelytieteet) HOPS - HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (Tietojenkäsittelytieteet) Nimi: Täytetty..2016 Tämä lomake on tarkoitettu opiskelijoille, jotka suorittavat sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon. Tässä

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Roni Sorsa Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen

Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen Opintojen ohella tapahtuva työssäkäynti ja sen hyödyntäminen opinnoissa TAO-oppimisverkoston tapaaminen 29.4.2011 Jyväskylä Johanna Penttilä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Esityksen tavoite

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Soluopetus. LARK5 workshop Katja Wirenius Gsm

Soluopetus. LARK5 workshop Katja Wirenius Gsm Soluopetus LARK5 workshop 22.9.2016 Katja Wirenius katja.wirenius@keuda.fi Gsm 040 174 54 36 Yleisesittely soluopetuksesta: https://sway.com/y2bxmz5cjcjtwe4x SOLUOPETUS Omat polut MA TI KE TO PE Kouluympäristö

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä Opiskelijan ohjauksen nykytila insinöörikoulutuksessa 23.10.2012 Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 1 Tutkimuksen tavoitteena oli: selvittää

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008

Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008 Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008 1 Johdanto Teknologiateollisuus ry:n Tampereen alueyksikkö ja Metallityöväen Liitto ry tekivät yhteistyössä

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Sinulle avoin yliopisto!

Sinulle avoin yliopisto! Sinulle avoin yliopisto! Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston yleinen opintoinfo klo 17.30 keskiviikkona 14.8.2013 Joensuu torstaina 15.8. Kuopio torstaina 22.8. etäyhteydessä Sisältö ja illan tavoitteet:

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia)

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia) HOPS-PROSESSI Teatterikorkeakoulun perustutkintojen tutkintosäännön 12 :n mukaan opiskelija laatii opintojensa suunnittelun tueksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Opintosuunnitelma on tutkintokohtainen.

Lisätiedot

Ennen kaikki oli paremmin?

Ennen kaikki oli paremmin? Ennen kaikki oli paremmin? tekniikan koulutus opiskelijanäkökulmasta ja TUPA-opiskelijakyselyn tulokset 2007 Ennen kaikki oli paremmin - miehet olivat rautaa - laivat puuta - presidentit olivat Kekkosia

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

KURSSIEN ESIVALINTA LUKUVUODELLE

KURSSIEN ESIVALINTA LUKUVUODELLE KURSSIEN ESIVALINTA LUKUVUODELLE 2017-2018 on tärkein lukiolaisen vaikuttamisen työkalu seuraavan lukuvuoden kurssitarjotin kootaan kurssien esivalinnan antamien tietojen pohjalta tapahtuu tammi-helmikuussa

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 21.10.2013 YKYY0 Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op 1. Orientoivat I: Tutkinto- ja opintoasiat Ma 2.9

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta)

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta) Koulutus 2016 Opintojen kulku 2014 Tutkinnon suorittaminen nopeutui kaikissa koulutussektoreissa Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2014 tietojen mukaan 81 prosenttia lukiolaisista ja 66 prosenttia

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2014 tai keväällä 2015 aloittaneille. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2013 tai keväällä 2014 aloittaneille. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Opiskelijalähettiläät ja vertaistutorit presents Opiskelemaan korkeakouluun Opiskelu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on joissain suhteissa erilaista.

Lisätiedot

2 Miten näen ohjattavien opiskelijoiden HOPS:ien tilanteen?

2 Miten näen ohjattavien opiskelijoiden HOPS:ien tilanteen? SoleHopsin ohjeita henkilökunnalle Ohjaajan tehtävät (opinto-ohjaaja/ opettajatuutori) 1 Yleistä 1.8.2014 ja sen jälkeen opintonsa aloittaneet opiskelijat suunnittelevat opiskelunsa SoleOPSissa olevan

Lisätiedot