Lääketieteen opiskelijoiden opiskeluun käyttämä aika ja opiskelutavat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lääketieteen opiskelijoiden opiskeluun käyttämä aika ja opiskelutavat"

Transkriptio

1 Lääketieteen opiskelijoiden opiskeluun käyttämä aika ja opiskelutavat Anne Jokilammi Vuokko Loimaranta

2 TIIVISTELMÄ TURUN YLIOPISTO Avoin yliopisto JOKILAMMI, ANNE JA LOIMARANTA, VUOKKO: Lääketieteen opiskelijoiden opiskeluun käyttämä aika ja opiskelutavat Tammikuu Tässä tutkielmassa seurattiin lääketieteen ensimmäisen ja kolmannen vuoden opiskelijoiden opintoihin käyttämää aikaa viikon ajan. Seuranta toteutettiin reaaliaikaisella ajankäytönseurantalomakkeella, jota opiskelijat täyttivät päivittäin. Opiskelijoilta kysyttiin myös omaa käsitystä ajanhallinnan taidoista ja saadusta opintojen ohjauksesta. Tavoitteena oli selvittää kuinka paljon ja minkälaista aikaa lääketieteen alkuvaiheen opiskelijat käyttävät opiskeluunsa. Tutkielmassa ilmeni, että opiskelijoista noin viidennes koki hallitsevansa oman ajankäyttönsä hyvin. Välttävästi tai heikosti ajankäyttöään hallitsi noin neljännes opiskelijoista. Vaikka yli puolet osallistuneista piti saamaansa opintojen ohjausta riittävänä, 62 % arvioi, että ajankäytön hallinnan ohjaus tehostaisi heidän opiskeluaan. Erityisen tyytyväisiä opiskelun ohjaukseen olivat hammaslääketieteen opiskelijat, mutta heistäkin lähes kaikki arvioivat että lisäohjaus ajankäytön hallinnasta edistäisi heidän opiskeluaan. Opiskelijat tuntevat saavansa ohjausta riittävästi yleiseen opintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, mutta ajankäyttöä ja sen hallintaa ei ohjauksessa ilmeisestikään riittävästi käsitellä. Kyselyyn vastanneet opiskelijat käyttivät opiskeluunsa tutkimusviikolla aikaa keskimäärin 31 tuntia. Koko viikon opiskelleiden opintoihin käyttämä aika vaihteli paljon, tunnin välillä. Syynä saattavat olla opiskelijoiden erilaiset lukujärjestykset, mutta muitakin syitä varmasti on. Tutkielmassa tarkasteltiin myös perheen, asumismuodon, iän, työn ja harrastusten sekä aikaisemman koulutuksen vaikutuksia, mutta mikään näistä ei yksinään selkeästi korreloinut opiskeluun käytetyn ajan kanssa. Opiskelijoista kolmannes koki tähänastisen opiskelunsa raskaaksi ja he myös opiskelivat huomattavasti kurssitovereitaan enemmän. Tässä tutkielmassa ei löytynyt selitystä sille miksi nämä opiskelijat opiskelevat niin paljon, että kokevat sen raskaaksi. Mahdollisesti juuri he voisivat hyötyä ajankäytön hallinnan ja erilaisten opiskelustrategioiden lisäohjauksesta. Asiasanat: lääketieteen opiskelu, korkeakouluopiskelu, ajankäyttö, ajankäytön seuranta, opiskelutavat

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TUTKIMUSONGELMAT OPISKELIJA, OPPIMINEN JA AIKA OPPIMINEN VAATII AIKAA OPINTOJEN MITOITUS TUTKIMUKSEN TOTEUTUS KÄYTETYT MENETELMÄT LOMAKKEIDEN ESITESTAUS TOTEUTETTU KYSELY Kyselyn kohderyhmä Kyselyn toteutus TULOKSET KYSELYYN OSALLISTUNEET OPISKELIJAT AJANKÄYTÖN HALLINTA JA OPISKELUJEN ORGANISOINTI OHJAUS JA SEN MERKITYS OPINTOIHIN Opintojen ohjaus Ohjaus opintojen tehostajana OPISKELIJOIDEN TAVOITTEET OPISKELUSSA OPISKELUUN KÄYTETTY AIKA Osallistuneet opiskelijat Opiskeluun käytetty aika Opiskelijoiden arvio ajankäytöstä OPISKELUTAVAT JA MIELTYMYKSET Ajan jakautuminen eri opiskelutapojen välillä Mieltymyksistä todellisuuteen OPISKELUAIKAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Asuminen opiskeluaikana Aikaisempi koulutus Harrastukset ja työ OPINTOJEN KUORMITTAVUUS PALAUTE Palaute aikapäiväkirjasta Palaute tutkimuksesta JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET LIITE 1 SAATEKIRJE...43 LIITE 2 ESITIETOLOMAKE LIITE 3 AIKAPÄIVÄKIRJA LIITE 4 OHJEET REAALIAIKAISEN AIKAPÄIVÄKIRJAN TÄYTTÄMISEKSI LIITE 5 PALAUTELOMAKE LIITE 6 LOMAKKEET ENNEN ESITESTAUSTA... 50

4 1 Johdanto Opetusministeriön vuosille laatiman koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnoksen mukaan muutokset väestön ikärakenteessa aiheuttavat haasteita koulutuksen kehittämiselle. Ikäluokkien pienenemisen vuoksi työvoiman riittävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Korkeakoulujen kohdalla tämä merkitsee tarvetta tehostaa järjestelmää lyhentämällä opintoaikoja, vähentämällä opiskelujen keskeyttämistä ja nopeuttamalla siirtymävaiheita. Opiskelijoiden nopeampi valmistuminen on nimetty yhdeksi kehittämisen painopisteistä suunnitelmakaudella. (OPM 2007, 3-5, 9.) Tästä johtuen esimerkiksi Turun yliopistossa on kirjattu opetuksen kehittämisstrategiaan, että opintojen etenemisen edistämiseksi tiedekunnissa tulisi kiinnittää huomiota tutkintovaatimusten mitoittamiseen ja opintojen kuormittavuuteen (TY 2001, elektroninen dokumentti). Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on todettu, että opiskelijat voisivat hyötyä ohjauksesta ajankäytön suunnittelussa (Jutila 2005, 12; Wennström, 2006, 61). Myös Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikön (TUTKE:n) tekemän selvityksen mukaan Turun yliopistosta valmistuneet nuoret lääkärit saavat hyvät teoreettiset tiedot ammattinsa harjoittamiseen, mutta yleisistä taidoista esimerkiksi ajankäytön hallinnan ja opintojen organisoinnin ohjauksessa on edelleen puutteita (TUTKE:n vielä julkaisemattomia tuloksia). Voidaankin ajatella, että ajankäytön ohjausta tehostamalla opiskelijat suoriutuisivat paremmin opinnoistaan. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää lääketieteen ensimmäisen ja kolmannen vuoden opiskelijoiden opiskeluun käyttämää aikaa ja sen hallintaa. Tutkimuksen tuloksia tullaan hyödyntämään suunniteltaessa ajankäytön hallinnan ohjausta opettajatuutorointiin. Tulokset tulevat myös hyödyntämään opetussuunnitelman laadintaa ja opintokokonaisuuksien ja jaksojen kuormittavuuden arviointia. Samalla se myös saattaa auttaa osallistuvia opiskelijoita paremmin hahmottamaan omaa ajankäyttöään. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä TUTKE.n kanssa. 4

5 2 Tutkimusongelmat Tutkimuksessa pyrittiin löytämään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Kuinka paljon ja minkälaista aikaa opiskelijat käyttävät opiskeluunsa? a) Kuinka paljon opiskelijat keskimäärin käyttävät viikossa aikaa opiskeluun? b) Miten käytetty aika jakautuu eri opiskelutapojen välille (itsenäinen ohjattu, yksilö ryhmä)? c) Muuttuuko opiskeluun käytetty aika laadullisesti/määrällisesti opintojen edetessä? d) Mitkä tekijät vaikuttavat opiskelijan opintoihinsa käyttämään aikaan (aiemmat opinnot, elämäntilanne, ikä, sukupuoli, opiskelijoiden opiskelumieltymykset (yksin yhdessä kilpaillen) ja muuttuvatko nämä opintojen aikana? e) Kuinka hyvin opiskelijat hahmottavat opiskeluunsa käyttämän ajan määrän? f) Saavatko opiskelijat mielestään riittävästi ohjausta opintojensa suunnitteluun? 3 Opiskelija, oppiminen ja aika 3.1 Oppiminen vaatii aikaa Opiskelu on haastavaa työtä ja siihen menee aikaa. Vaikka opiskelijalla on käytössään tukihenkilöitä, kuten opinto-ohjaaja ja tuutori, suunnittelee opiskelija kuitenkin oman ajankäyttönsä hyvin itsenäisesti. Tutkimuksen mukaan suomalaiset opiskelijat käyttävät opiskeluun vähemmän aikaa kuin opiskelijat muissa maissa (Kolari, Savander-Ranne & Viskari 2006, 44). Aikaisemmissa tutkimuksissa esimerkiksi Oulun yliopiston sähkö- ja tietotekniikan osastolla on havaittu, että ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat käyttivät opiskeluun vain noin 23 tuntia viikossa, kun opetussuunnitelman mitoitusperusteena on 40 5

6 tuntia viikossa (Jutila 2005, 3-12). Amerikkalaisilla College-opiskelijoilla tehdyn tutkimuksen mukaan heidän opiskeluunsa käyttämä aika oli viikossa keskimäärin 42 tuntia (Moffat 1991, 48). Opiskelijan työmäärä ja varsinainen oppiminen vaativat tietyn ajan. Opintoihin kuluva aika, oppiaineksen määrä ja sen vaativuus muodostavat opintojen kuormittavuuden. Esimerkiksi tietyssä ajassa opiskelija pystyy lukemaan huolellisesti rajallisen määrän sivuja tenttiin. Mikäli aika ei riitä tekstin lukemiseen opiskelija tuntee tilanteen ylikuormittavana, ja yrittää vain selviytyä tentistä. Tällöin opiskelija helposti siirtyy ymmärtävästä pinnalliseen oppimiseen. (Karjalainen 2003, 7-8.) Ylikuormittumisen kokemus syntyy suurelta osin opiskelijan omista lähtökohdista, kuten aikaisemmista oppimiskokemuksista, elämäntilanteesta, puutteellisista alkutiedoista tai vääränlaisista opiskelutottumuksista. Ylikuormittunut opiskelija ei pysty samassa määrin ymmärtävään oppimiseen kuin sopivasti kuormitettu opiskelija, eikä näin ollen saa positiivisia oppimiskokemuksia. (Karjalainen 2003, 9.) Karjalainen (2003) viittaa jo 1970-luvulta alkaneisiin oppimistutkimuksiin, joissa kaikissa opittavan aineksen, oppimisen ja ajan riippuvuus toisistaan on ollut samankaltaista. Usein liiallinen materiaalin määrä hämmentää opiskelijan, ja hän yrittää vain selvitä tentistä läpi opettelemalla ulkoa minimimäärän asioita. Sisällön suuri määrä johtaa myös vaikeuteen erottaa oppiaineksen oleellisimmat kohdat, jolloin oppiminen saattaa johtaa epäoleellisten yksityiskohtien ulkoa opetteluksi. Opiskelijan tunne ylikuormittumisesta todennäköisesti ohjaa häntä pintasuuntautuneeseen oppimiseen. Yhtälö toimii myös toisin päin, sillä pinnalliseen oppimiseen suuntautunut opiskelija myös helpommin ylikuormittuu. (Karjalainen 2003, 8.) Karjalainen ottaa esille mielenkiintoisen Kember & Leungin (1998) havainnon, että suuret kontaktiopetus määrät johtavat todennäköisesti pinnalliseen ja ulkomuistia painottavaan opiskeluun kun taas itsenäisen työn lisääminen parantaa oppimistuloksia. Itsenäinen työskentely lisää opiskelijan omaa 6

7 ajattelua, jonka kautta hän prosessoi tietoa ja rakentaa oman käsityksensä. Kontaktiopetuksen tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija uuteen tietoon, mutta itse oppiminen riippuu opiskelijan omasta työstä ja ajattelusta sekä hänen niihin käyttämästään ajasta. Oppiminen on mahdotonta ellei siihen ole aikaa, mutta ääretönkään aika ei voi taata oppimista. (Karjalainen 2003, 10.) 3.2 Opintojen mitoitus Opintojen mitoittamisella tarkoitetaan sopivan ajan varaamista oppimista varten. Mitoitus on vaikeaa, mutta sen onnistuessa opiskelijalla on riittävästi aikaa omaksua asiat. Riittävän ajan arvioinnin tekee vaikeaksi se, että opiskelijoiden lähtökohdat, motivaatio ja valmiudet ovat hyvin erilaisia. Osa opiskelijoista pyrkii vain läpäisemään kurssin käyttäen erilaisia selviytymiskeinoja, kuten valmiita tenttitärppejä ja vanhoja harjoitustöitä. Tällöin kurssin suorittamiseen tarvittava aika on vain pieni osa sille varatusta ajasta. Vastaavasti opiskelija, joka pyrkii ymmärtämään kurssin asioita, tarvitsee siihen paljon enemmän aikaa. Opintojen mitoitus olisikin tehtävä aina ymmärtävän oppimisen mukaan. (Mikkonen 2000, 152; Karjalainen 2003, 11.) Opiskelijan aine- ja kurssivalinnat saattavat myös olla aikaa rajoittavia tekijöitä. Mikäli opiskelijalla on useita kursseja samanaikaisesti, hänen täytyy jakaa aikansa niiden kesken, eikä kaikkiin tai ei mihinkään kurssiin jää riittävästi aikaa. Kurssien liiallinen samanaikaisuus voi johtua opetussuunnitelman puutteista, lukujärjestyksen virheellisestä laadinnasta tai opiskelijan ahneudesta ottaa liikaa kursseja. Opiskelijan todelliseen työmäärään vaikuttavat myös useat opiskelun ulkoiset tekijät, esimerkiksi perhe, työ ja elämäntilanne. (Karjalainen 2003, ) Opintojen mitoituksen avulla opettaja ohjaa opiskelijoiden ajankäyttöä ja luo puitteet opiskelulle. Antaessaan aikaa oppimistyöhön, opettajat samalla ohjaavat työskentelytottumuksia. Kun opiskelijalle on varattu aikaa itsenäiseen työskentelyyn, hänelle samalla opetetaan oppimista edistävää työskentelytyyliä. Mitoituksen avulla opettajalla on mahdollisuus ohjata opiskelijan ajankäyttöä 7

8 niin, että oikeanlaista oppimista todennäköisesti tapahtuu. (Karjalainen 2003, ) Opiskelijoiden todellisen ajankäytön tutkiminen saattaa antaa tärkeää tietoa opetussuunnitelman toimivuuden arvioinnissa ja kurssien mitoituksessa, mutta se saattaa harhauttaa arvioimaan oppimiseen vaadittavaa aikaa vain kurssin suorittamiseen käytettynä aikana. Kurssin suorittamiseen käytetty aika riippuu monista opiskelijoiden työtapoihin ja elämäntilanteisiin liittyvistä asioista. (Karjalainen 2003, ) Opiskelijoilta kerättävän ajankäytön aineiston avulla voidaan arvioida opiskelijoiden halukkuutta ja mahdollisuuksia käyttää heille varattua aikaa. On kuitenkin muistettava, että opiskelijoiden antama tieto ei aina ole luotettavaa. Erityisesti suorituskeskeiset ja lahjakkaat opiskelijat voivat vähätellä työmääräänsä. Samaten kiinnostavaan ja tärkeäksi koettuun kurssiin kulunut aika voidaan arvioida toisin kuin vähemmän motivoiva opintojakso. (Mikkonen 2000, 74, 154.) Reaaliaikaisella ajan seurannalla voidaan ehkä kuitenkin saada luotettavampaa tietoa opiskelijoiden todellisesta ajankäytöstä kuin esimerkiksi opintokokonaisuuden suorituksen jälkeen suoritetulla kyselyllä. Tällöin pitkän opintojakson arvioinnissa yksittäisiin opintekoihin käytettyä aikaa voi olla vaikea arvioida realistisesti ja esimerkiksi työläs lopputentti voi painottua kohtuuttomasti (Mikkonen 2000, 53-54). 4 Tutkimuksen toteutus 4.1 Käytetyt menetelmät Tutkimus suoritettiin reaaliaikaisella ajankäytönseurantalomakkeella ja siihen liittyvillä esitieto- ja palautelomakkeilla (Liitteet 2,3 ja 5). Aikapäiväkirjan sekä esitieto- ja palautelomakkeen suunnittelussa hyödynnettiin Jutilan (2005) käyttämiä lomakkeita (Jutila 2005, ). Esitietolomakkeeseen on koottu kysymyksiä, joiden avulla pyritään kartoittamaan mahdollisia ajankäyttöön vaikuttavia tekijöitä. Esitieto- ja seurantalomakkeissa kysytään opiskelijan opiskelijanumeroa (kysymys 1), jotta saman opiskelijan lomakkeet voidaan yhdistää. Opiskelijan sukupuoli (k 2), ikä (k 3), vuosikurssi (k 6) ja aikaisemmat opinnot (k 8) voivat vaikuttaa opiskelijoiden taitoon hallita ajankäyttöään. 8

9 Opiskelijan ajankäyttöön vaikuttavat myös ulkoiset tekijät, kuten mahdollinen työssäkäynti (k 7) ja perhe (k 4 ja k 5). Aikapäiväkirjan avulla pyrittiin selvittämään: 1. Kuinka paljon aikaa opiskelijat käyttävät opiskeluun viikossa ja muuttuuko ajankäytön määrä opiskelujen edetessä. 2. Ohjatun ja itsenäisen opiskelun osuus opiskeluajasta ja onko siinä eroja ensimmäisen ja kolmannen vuoden opiskelijoilla. 3. Paljonko opiskelijat käyttävät heille tarjottua ohjattua opetusta hyväkseen ja eroavatko ensimmäisen ja kolmannen vuoden opiskelijat tässä suhteessa. 4. Kuinka paljon opiskellaan ryhmässä verrattuna oma aloitteiseen opiskeluun ja muuttuuko suuntautuminen opintojen edetessä. 5. Välillisesti opintojen kuormittavuutta ja siten voidaan tehdä alustavia johtopäätöksiä opintojen mitoituksen onnistumisesta. Esitietolomakkeella pyrittiin myös selvittämään kuinka hyvin opiskelijat tiedostavat ja hallitsevat opiskeluunsa käyttämänsä ajan vertaamalla vastausta kysymykseen 9 (Arvioi montako tuntia keskimäärin käytät opiskeluun viikossa) seurantalomakkeesta saatuihin tuloksiin. Opiskelijan omaa näkemystä asiaan kysytään kysymyksessä 10 ja palautelomakkeen kysymyksessä 4. Kysymykset kartoittavat saadun ja tarvittavan ohjauksen määrää ja koettua kuormittavuutta. Esitietolomakkeen kysymyksillä pyritään kartoittamaan opiskelijan tavoitteita ja suhdetta yksinopiskeluun, yhteisvoimin opiskeluun ja kilpailullisuuteen. Palautelomakkeessa toivotaan saatavan tietoa tutkimuksen käytännön toteutuksen onnistumisesta (k 2 ja k 6 ) sekä pyritään kartoittamaan ajankäyttölomakkeen tuloksiin mahdollisesti vaikuttaneita virhelähteitä (k 2, k 3, k 5). 4.2 Lomakkeiden esitestaus Ensimmäiset versiot lomakkeista ja ohjeista annettiin tulostettuina versioina testattavaksi yhdelle ensimmäisen vuosikurssin lääketieteen opiskelijalle (Liite 9

10 6). Opiskelijaa pyydettiin täyttämään esitietolomake sekä aikapäiväkirja ja palautelomake viikolla 42. Aikapäiväkirjan täyttöohjeet annettiin ainoastaan kirjallisesti. Täytettyjen lomakkeiden palautuksen yhteydessä opiskelija antoi suullista palautetta lomakkeista. Saadun palautteen perusteella esitietolomakkeen kysymystä 8 muokattiin siten, että vaihtoehtoihin alempi yliopistotutkinto ja ylempi yliopistotutkinto lisättiin selvennykset kandidaatti ja maisteri. Lisäksi kysymysten järjestyksiä hieman muutettiin. Aikapäiväkirjan täyttöohjeet olivat riittävän selkeät, joten niitä ei muutettu. Aikapäiväkirjaan lisättiin selvyyden vuoksi päivämäärä jokaisen päivän kohdalle. Päiväkirjan ruudukon alareunan tekstiä muutettiin selkeämmäksi, koska opiskelijalle heräsi epäilys, että hänen olisi itse pitänyt laskea jokaisena päivänä kertyneet tunnit vapaisiin ruutuihin. Lisäksi alareunan teksti Osallistuin tämän viikon aikana suurennettiin, ettei se jäisi vahingossa huomaamatta ja täyttämättä. Aikasarakkeen ajat tarkistettiin, niin että jokainen tunti klo välillä on merkitty. Palautelomakkeeseen tehtiin ainoastaan yksi muutos kysymykseen 2. Testauksen suorittaneelle opiskelijalle oli kysymyksen perusteella epäselvää kenen kannalta ajankäyttölomakkeen täytön hyödyllisyyttä oli tarkoitus arvioida. Niinpä kysymykseen lisättiin sana minulle, jotta epäselvyyttä ei syntyisi. 4.3 Toteutettu kysely Kyselyn kohderyhmä Kohderyhmäksi valittiin lääketieteen ja hammaslääketieteen ensimmäisen ja kolmannen vuoden opiskelijat, eli vuosina 2007 ja 2005 aloittaneet. Kohdejoukon koko oli 314 opiskelijaa, josta 145 oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita (119 lääketieteen ja 26 hammaslääketieteen opiskelijoita) ja 169 kolmannen vuoden opiskelijoita (149 lääketieteen ja 20 hammaslääketieteen opiskelijoita). Osa kyselystä suoritettiin internet-kyselynä. Opiskelijoiden sähköpostiosoitteet saatiin Turun yliopiston lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijajärjestöiltä. Saaduista sähköpostiosoitteista kolme ei toiminut, ja ne poistettiin sähköpostituslistalta, jolloin kohdejoukon koko oli 311 opiskelijaa. 10

11 4.3.2 Kyselyn toteutus Opiskelijoiden sähköpostiosoitteisiin lähetettiin tutkimuksesta kertova kirje (Liite 1), jossa oli linkki esitietolomakkeeseen (Liite 2). Kirje lähetettiin opiskelijoille päivää ennen kuin tutkimuksesta pidettiin kohdejoukon opiskelijoille luentojen yhteydessä viiden minuutin suullinen informaatiotilaisuus. Luennot valittiin niin, että niihin osallistuivat sekä lääketieteen- että hammaslääketieteen koko vuosikurssin opiskelijat. Opiskelijoiden osallistumista pyrittiin aktivoimaan kertomalla, että aikaisempien selvityksien mukaan Turusta valmistuneet lääkärit ovat kokeneet saaneensa hyvät teoreettiset tiedot ammattinsa hoitamiseen, mutta ajankäytön hallintaan toivottiin enemmän ohjausta jo opintojen aikana. Lisäksi opiskelijoille painotettiin, että tuloksia tullaan käyttämään myös opintojen kuormittavuuden arvioinnissa, ja siitä vain opiskelijoilla on todellista asiantuntijuutta. Opiskelijoita yritettiin motivoida myös arpomalla 10 Biofellows Oy:n lahjoittamaa elokuvalippua. Tietoja tutkimuksesta ja miten siihen voi osallistua laitettiin myös opiskelijajärjestön ilmoitustaululle. Verkossa täytettävään esitietolomakkeeseen pyydettiin vastausta mennessä. Tiistaina lähetettiin muistutus niille opiskelijoille, jotka eivät vielä olleet osallistuneet tutkimukseen. Esitietolomakkeen 14 ensimmäistä kysymystä määriteltiin niin, että niihin vastaaminen on pakollista ennen kuin kyselyn voi palauttaa. Kahdessa viimeisessä kysymyksessä, joissa opiskelijoita pyydettiin laittamaan väittämät suosituimmuusjärjestykseen, kysymyksiä ei merkitty pakollisiksi. Esitietolomakkeeseen vastattuaan opiskelijat saivat automaattisesti sähköpostin, jonka liitteinä olivat opintojen seuraamista varten aikapäiväkirja (Liite 3), sen täyttöohjeet (Liite 4) sekä palautelomake (Liite 5). Täytetty aikapäiväkirja ja palautelomake pyydettiin palauttamaan mennessä joko sähköpostilla tai kirjallisesti Medisiinan vahtimestaripisteessä olevaan laatikkoon. Aikapäiväkirjaa täytettiin viikolla 46. Maanantaina lähetettiin sähköposti esitietolomakkeen täyttäneille opiskelijoille, jossa muistutettiin että tällä viikolla täytetään aikapäiväkirjaa. Aikapäiväkirjoja ja niihin liittyviä 11

12 palautelomakkeita oli saatavissa myös vahtimestaripisteessä olevista laatikoista. Kaikille esitietolomakkeen täyttäneille opiskelijoille lähetettiin sähköposti , jossa kiiteltiin jo aikapäiväkirjansa ja palautelomakkeensa lähettäneitä ja pyydettiin niitä jotka eivät vielä olleet palauttaneet lomakkeita palauttamaan ne pikaisesti. 5 Tulokset 5.1 Kyselyyn osallistuneet opiskelijat Määräpäivään mennessä 81 opiskelijaa oli käynyt täyttämässä esitietolomakkeen. Täten kyselyn ensimmäisen vaiheen vastausprosentiksi muodostui 26 %. Näiden opiskelijoiden vastauksia on käytetty, kun on analysoitu opiskelijoiden käsityksiä ajankäytöstä, sen hallinnasta, ohjauksesta ja opintojen kuormittavuudesta. Täytetyn aikapäiväkirjan palautti 53 opiskelijaa. Tällöin aikapäiväkirjan palauttaneiden vastausprosentiksi muodostui 17 %. Kuusi opiskelijaa palautti vain aikapäiväkirjan, eikä lainkaan esitietolomaketta. Näiden opiskelijoiden tulokset ovat mukana laskettaessa kaikkien opiskelijoiden opiskeluunsa käyttämää aikaa ja ajan jakautumista eri opiskelutapojen välillä. Muutoin heidän tuloksiaan ei voitu analysoida. Esitietolomakkeen palauttaneista 76 % oli naisia ja 24 % miehiä. Vastaajien ikä vaihteli vuoden välillä keskiarvon ollessa 22 vuotta. Tämä vastaa melko hyvin lääketieteen opiskelijoiden keskimääräistä ikä ja sukupuolijakaumaa (TY 2007, elektroninen dokumentti). Osallistuneista 53 % oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita ja 48 % kolmannen vuoden opiskelijoita (Kuvio 1). Hammaslääketieteen opiskelijoita kaikista osallistuneista oli 15 %. Heidän lukumääränsä on selvästi pienempi, koska heitä otetaan yliopistoon vähemmän (25 vuonna 2007 ja 24 vuonna 2005) kuin lääketieteen opiskelijoita (120 vuonna 2007 ja 147 vuonna 2005). Hammaslääketieteen opiskelijoiden suhteellinen osuus osallistuneista vastaa siis kohtalaisen hyvin heidän osuuttaan koko kohderyhmässä. 12

13 42 % 5 % 43 % 1.vuoden lääk. opiskelijat 1. vuoden hammaslääk. opiskelijat 3.vuoden lääk. opiskelijat 3. vuoden hammaslääk. opiskelijat 10 % Kuvio 1 Tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden jakautuminen ensimmäisen ja kolmannen vuoden lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoihin 5.2 Ajankäytön hallinta ja opiskelujen organisointi Tässä tutkimuksessa 30 % kaikista vastanneista koki hallitsevansa oman ajankäyttönsä ja opiskelunsa organisoinnin vain välttävästi tai heikosti (Kuvio 2), mikä tukee aikaisemmassa selvityksessä saatua tulosta, jonka mukaan Turusta valmistuneet lääkärit ovat toivoneet ajankäytön hallintaan enemmän ohjausta jo opintojen aikana (TUTKE, vielä julkaisemattomia tuloksia). Eroja ajankäytön hallinnassa oli ensimmäisen sekä kolmannen vuoden opiskelijoiden välillä sekä lääketieteen ja hammaslääketieteen ensimmäisen vuoden opiskelijoiden välillä. Kolmannen vuoden opiskelijoista 82 % kokee hallitsevansa ajankäyttönsä ja opiskelujensa organisoinnin hyvin tai kohtalaisesti, kun vastaava luku ensimmäisen vuoden opiskelijoilla on 61 %. Tämä selittynee osittain sillä, että ensimmäisenä vuonna suurin osa opiskelijoista vasta totuttelee yliopisto-opiskelun vaatimuksiin ja oman ajan hallintaan (Jutila 2005, 63). Ensimmäisen vuoden hammaslääketieteen opiskelijoista taas 75% (n = 6/8) kokee hallitsevansa ajankäyttönsä ja opiskelunsa organisoinnin hyvin tai kohtalaisesti vastaavan luvun ollessa vain 57 % lääketieteen ensimmäisen 13

14 vuoden opiskelijoilla. Hammaslääketieteen opiskelijoiden ryhmä on pienempi (noin 25 opiskelijaa) verrattuna lääketieteen ryhmään (noin 120 opiskelijaa) ja opiskelijat ehkä saavat henkilökohtaisempaa ohjausta opintojensa alusta lähtien. Lisäksi tutkimukseen osallistuneiden hammaslääketieteen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden määrä oli vain kahdeksan, jolloin yksittäisen vastauksen merkitys saattaa korostua. Miehistä selvästi suurempi osuus kokee hallitsevansa ajankäyttönsä ja opiskelunsa organisoinnin hyvin. Tätä ei selitä se, että vastanneista miehistä suurin osa olisi kolmannen vuoden opiskelijoita, vaan tutkimukseen osallistuneista miehistä (n=19) vain 37 % on kolmannen vuoden opiskelijoita. Naiset ehkä vähättelevät ajanhallinnan taitojaan tai tutkimukseen ovat osallistuneet ne miehet, jotka hallitsevat paremmin ajankäyttöään. Toisaalta mikäli katsotaan naisia ja miehiä, jotka hallitsevat ajankäyttönsä ja opiskelunsa organisoinnin hyvin tai kohtalaisesti, ei voida nähdä eroa. 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Kaikki 1.vuoden opiskelijat 1.vuoden lääk. 1. vuoden hammaslääk. 3.vuoden opiskelijat Naiset Miehet Prosenttia (%) Heikosti Välttävästi Kohtalaisesti Hyvin Kuvio 2 Opiskelijoiden kokemus oman ajankäyttönsä hallinnasta ja opiskelunsa organisoinnista 14

15 5.3 Ohjaus ja sen merkitys opintoihin Opintojen ohjaus Yliopistossa opiskelijan itseohjautuvuus on ollut korostettua. Opiskelijoiden on oletettu heti alusta lähtien olevan kypsiä tekemään itsenäisiä valintoja ja päätöksiä, sekä arvioimaan ja analysoimaan omaa toimintaansa. Ohjausta on ollut saatavilla, mutta sitä ei ole aktiivisesti markkinoitu, koska aktiivisen ohjauksen ja seurannan on katsottu jopa sotivan akateemista vapautta vastaan. Viime vuosina opintojen ohjaukseen on kiinnitetty paljon huomiota ja sen aktiivista tarjontaa lisätty. (Mikkonen, Eriksson & Jyry 2003, 35.) Opintojen ohjaus yliopistossa on kohdannut suuria haasteita kun sisään otettujen opiskelijoiden määrä on kasvanut. Ajankäytön hallinnassa ja opiskelutekniikassa on puutteita monella uudella yliopisto-opiskelijalla, vaikka opiskelijat itse kokevat saaneensa opintoihinsa tarpeeksi ohjausta (Jutila 2005, 63.) Aikaisemmin Turun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa lääketieteen opiskelijoista 72 % oli osittain tai täysin tyytyväisiä opintojensa alkuvaiheen ohjaukseen ja 43 % opintojen suunnittelun ohjaukseen (Mäkinen 2006, 74-75). Opintojen ohjauksen tehostamiseen on yliopistossa kiinnitetty erityistä huomiota Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisluonnoksessa Tavoitteena on kehittää korkeakouluopintojen ohjausta niin, että tutkinnot suoritetaan tavoiteajassa ja opiskelijat siirtyvät joko työelämään tai jatkoopintoihin nopeammin. (OPM 2007, 37.) Tässä tutkimuksessa 61 % opiskelijoista (n = 81) koki saaneensa riittävästi ohjausta opintojensa tueksi. Ohjauksen määrä poikkesi vain ensimmäisen vuoden hammaslääketieteen opiskelijoiden kohdalla, mikä selittynee sillä että opiskelemaan otettavien ryhmä on pieni ja he mahdollisesti saavat henkilökohtaisempaa ohjausta. Lisäksi tässäkin on otettava huomioon tutkimukseen osallistuneiden hammaslääketieteen ensimmäisen vuoden opiskelijoiden määrä, kahdeksan, jolloin yksittäisen henkilön vastauksen osuus saattaa korostua. 15

16 Ne opiskelijat, jotka ovat saaneet riittävästi ohjausta nostavat esille opettajatutorit, opinto-ohjaajat ja opettajat, sekä vanhempiensa, opiskelijatutorien ja vanhempien opiskelijoiden kokemukset. Lisää ohjausta haluttaisiin kurssien konkreettisista vaatimuksista, selkeitä tietoja opintokokonaisuuksista, enemmän tietoa opintojen jatkosta ja käytännön oppimistavoista. Muutama on myös maininnut haluavansa enemmän henkilökohtaista palautetta Ohjaus opintojen tehostajana Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 62 % uskoi, että ajankäytön suunnittelun ja hallinnan ohjaus tehostaisi heidän opiskeluaan. Erityisesti kolmannen vuoden opiskelijat, hammaslääketieteen opiskelijat ja naiset arvioivat siitä olevan hyötyä heidän opinnoissaan. Miehistä vajaa puolet (47 %) arvioi, että ajankäytön ohjaus tehostaisi heidän opiskeluaan. (Kuvio 3.) Aikaisemmassa Turun yliopiston opiskelijoille tehdyssä tutkimuksessa lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat olivat tiedekuntien välisessä vertailussa tyytyväisimpiä opiskelutaitojen ohjaukseen, heistäkin kuitenkin vain 47 % oli joko täysin tai osittain tyytyväisiä. (Mäkinen 2006, 76; Merenluoto 2006, ) Opiskelutaitojen ohjaukselle, johon myös ajankäytön suunnittelu ja hallinta kuuluvat, näyttäisi siis olevan tarvetta. Prosenttia (%) Kyllä Ei Kaikki 1.vuoden opiskelijat 1.vuoden lääk. opiskelijat 1. vuoden hammaslääk. opiskelijat 3.vuoden opiskelijat Naiset Miehet Kuvio 3 Opiskelijoiden arvio tehostaisiko ajankäytön hallinnan ohjaus heidän opiskeluaan 16

17 Tutkimukseen osallistuneet kolmannen vuoden opiskelijat uskoivat ajankäytön ohjauksen tehostavan heidän ajankäyttöään ja vähentävän kiirettä esim. ennen tenttejä, tällöin aikaa jäisi myös muuhun, kuten perheelle, vapaa-aikaan ja rentoutumiseen. Hammaslääketieteen ensimmäisen vuoden opiskelijat uskoivat ajanhallinnan ohjauksen tehostavan heidän opiskeluaan, koska silloin asioita tulisi tehtyä enemmän ja tekeminen olisi johdonmukaista. Naiset uskoivat ajanhallinnan ohjauksen tehostavan heidän opiskeluaan, koska se vähentäisi kiirettä ja antaisi aikaa myös opiskelujen ulkopuoliseen elämään, kuten eräs vastaaja kertoo: Opiskeluun käytettävä aika on minulla suuri, ja haluaisin tietää miten saan lyhennettyä tätä aikaa jolloin jäisi myös liikuntaan enemmän aikaa. Vapaa-aikaa minulla on viikonloppuisin ainoastaan 5.4 Opiskelijoiden tavoitteet opiskelussa Opiskelijoista suurimman osan (80 %) tavoitteena oli ymmärtää kurssilla opetetut asiat. Tämä on ns. yleisesti hyväksyttävä vastaus mikä on saattanut vaikuttaa opiskelijoiden vastauksiin etenkin, kun kysymyslomakkeissa piti ilmoittaa oma opiskelijanumero. Samansuuntaisia tuloksia on kuitenkin saatu aikaisemmissa tutkimuksissa mm. humanistisen tiedekunnan opiskelijoilla tehdyssä kyselyssä, jossa ymmärtävän oppimisen ilmoitti tavoitteekseen 78 % opiskelijoista (Wennström 2006, 33). Muita tavoitteita kirjanneiden opiskelijoiden vastauksissa kurssien priorisointi nousi esille. Yleisistä kaukana käytännöstä olevista kursseista haluttiin päästä vain läpi, kun taas oman pääaineen kursseihin panostettiin enemmän. (Kuvio 4.) 17

18 Prosenttia (%) Ymmärtää kurssilla opetetut asiat Ensisijaisesti läpäistä kurssi Läpäistä kurssi parhaimpien joukossa Muu Kuvio 4 Opiskelun tavoitteet 5.5 Opiskeluun käytetty aika Osallistuneet opiskelijat Opiskeluun käytettyä todellista aikaa mitattiin aikapäiväkirjan avulla. Sekä esitietolomakkeen, että aikapäiväkirjan jättäneitä opiskelijoita oli 47, joka vastaa 15 % koko tutkittavasta aineistosta ja 58 % esitietolomakkeen täyttäneistä. Näistä naisia oli 83 %:a ja miehiä 17 %. Siis, esitietolomakkeen täyttäneistä miesopiskelijat olivat jättäneet aikapäiväkirjan täyttämättä naisopiskelijoita useammin. Vastaajien ikä vaihteli 19 vuodesta 37:ään. Kuusi opiskelijaa palautti vain aikapäiväkirjan, eikä lainkaan esitietolomaketta. Näiden opiskelijoiden tulokset ovat mukana laskettaessa kaikkien opiskelijoiden opiskeluunsa käyttämää aikaa ja ajan jakautumista eri opiskelutapojen välillä. Muutoin heidän tuloksiaan ei voitu analysoida. Aikapäiväkirjan ja esitietolomakkeen palauttaneista oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita 25 (53 %) ja kolmannen vuoden opiskelijoita 22 (47 %). Hammaslääketieteen opiskelijoita vastanneista oli vain kahdeksan (viisi ensimmäisen vuoden opiskelijaa ja kolme kolmannen vuoden opiskelijaa), joten heidän vastauksiaan ei käsitellä erillisenä ryhmänä. Kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat on siten liitetty yhdeksi ryhmäksi ja kolmannen vuoden opiskelijat toiseksi ryhmäksi. 18

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke www.tuas.fi Motto: Tavoitteena oppiminen Oppimisen voi saavuttaa keinolla millä hyvänsä.

Lisätiedot

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA 31.10.2007 Kirsi Keskisärkkä ja Tomi Kontio Yhteistyöhanke Kuopion yliopisto, Turun yliopisto ja Tritonia oppimiskeskus (Vaasan yliopisto,

Lisätiedot

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Harri Haanpää 18. kesäkuuta 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteiden kevään 2004

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Kohderyhmänä suomalaiset +18vuotiaat maajoukkueurheilijat Kysely lähetettiin noin 1550 urheilijalle Kyseelyyn

Lisätiedot

LUKUVUODEN TUNTIRESURSSIEN HYÖTYKÄYTTÖ Yliopisto-opintojen mitoitusseminaari 14.5.2003 Innopoli, Espoo Työpaja 3 Elina Jaakkola OY & Markku Ihonen TaY

LUKUVUODEN TUNTIRESURSSIEN HYÖTYKÄYTTÖ Yliopisto-opintojen mitoitusseminaari 14.5.2003 Innopoli, Espoo Työpaja 3 Elina Jaakkola OY & Markku Ihonen TaY LUKUVUODEN TUNTIRESURSSIEN HYÖTYKÄYTTÖ Yliopisto-opintojen mitoitusseminaari 14.5.2003 Innopoli, Espoo Työpaja 3 Elina Jaakkola OY & Markku Ihonen TaY Onko ongelmana ajan puuttuminen vai sen käyttäminen?

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey Suomi Svenska English Hyvä opiskelija, Suomalaissa yliopistoissa toteutetaan valtakunnallinen opiskelijapalautekysely Kandipalaute. Kysely

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

HOPS - HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (Tietojenkäsittelytieteet)

HOPS - HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (Tietojenkäsittelytieteet) HOPS - HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (Tietojenkäsittelytieteet) Nimi: Täytetty..2015 Tämä lomake on tarkoitettu opiskelijoille, jotka suorittavat sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon. Tässä

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ilona Palonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Contents

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Tavoitteista Ajankäytöstä Suunnitelmallisuudesta 4.10.2013 esitys tulee http://teemailtapaivat.wikispaces.com Aika http://www.locksleynet.com/wp-content/uploads/2010/07/24-hour-clock.jpg

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

BJ20A1700 Johdatus kemiantekniikan opiskeluun HOPS

BJ20A1700 Johdatus kemiantekniikan opiskeluun HOPS BJ20A1700 Johdatus kemiantekniikan opiskeluun HOPS 17.9.2013 Ritva Tuunila Opintojen suunnittelu - Hops HOPS eli henkilökohtainen opinto/opiskelusuunnitelma tarkoittaa opiskelijan tekemää suunnitelmaa

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

RIIHIMÄEN LUKION KURSSITARJOTIN 2015-2016

RIIHIMÄEN LUKION KURSSITARJOTIN 2015-2016 RIIHIMÄEN LUKION KURSSITARJOTIN 2015-2016 Lukujärjestyksen suunnittelu Palauta mieleesi omat esivalintasi. Ne eivät näy Wilmassa, joten sinun on pitänyt laittaa ne itsellesi ylös. Jos tarvitset oman valintakorttisi,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY 1 Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY Hankkeen taustaa 2 KORKEAKOULUT TIETEENALAT Korkeakoulut matriisiorganisaationa

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015- AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 24 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 11.1.2012 20.1.2012 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2015 tai keväällä 2016 aloittaville. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun

Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Sulautuvalla opetuksella vuorovaikutteisuutta ja laatua farmakologian opiskeluun Dosentti Atso Raasmaja Farmakologian & toksikologian osasto Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto atso.raasmaja@helsinki.fi

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusien opiskelijoiden tulokyselyraportti Syksyllä-2012 aloittaneet uudet opiskelijat

Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusien opiskelijoiden tulokyselyraportti Syksyllä-2012 aloittaneet uudet opiskelijat Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusien opiskelijoiden tulokyselyraportti Syksyllä-2012 aloittaneet uudet opiskelijat Tiivistelmä Linda Witick/OOP 22.1.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

HOPS-työkalun lisäksi SoleOPSiin on kytketty vuotuisia kehityskeskusteluja varten kyselypohjat.

HOPS-työkalun lisäksi SoleOPSiin on kytketty vuotuisia kehityskeskusteluja varten kyselypohjat. SoleHops:n ohjeita opiskelijalle Miten muokkaan omaa HOPS:ani? 1 Yleistä 1.8.2014 ja sen jälkeen opintonsa aloittaneet opiskelijat suunnittelevat opiskelunsa SoleOPSissa olevan HOPS-työkalun avulla. Opiskelijan

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen raportti Niina Lampi & Juha Salmi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUSISÄLLYSLUETTELOU10T... 2 10TUJohdantoU10T...

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

Yksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville Aitlahti, @matikkamatskut, www.matikkamatskut.com

Yksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville Aitlahti, @matikkamatskut, www.matikkamatskut.com Yksilöllisen oppimisen menetelmä Yksilöllisen oppimisen menetelmä Tarve menetelmän takana: http://youtu.be/dep6mcnbh_c Oman oppimisen omistaminen Opettajan tietyt raamit toiminnalle Oman oppimisen omistaminen

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä Opiskelijan ohjauksen nykytila insinöörikoulutuksessa 23.10.2012 Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 1 Tutkimuksen tavoitteena oli: selvittää

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

OPINTOKYSELYN KOOSTE 2015

OPINTOKYSELYN KOOSTE 2015 ry Toni Kangas 16. elokuu 2015 Opintomestari 2015 Julkinen OPINTOKYSELYN KOOSTE 2015 AALTO-YLIOPISTON SÄHKÖINSINÖÖRIKILTA RY SISÄLLYS Kaavioista... 1 Taustatiedot... 1 Uusi kandidaattiohjelma... 2 Vanha

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Kyselytutkimus opiskelijoiden ajankäytöstä tietojenkäsittelyteorian peruskurssilla

Kyselytutkimus opiskelijoiden ajankäytöstä tietojenkäsittelyteorian peruskurssilla Kyselytutkimus opiskelijoiden ajankäytöstä tietojenkäsittelyteorian peruskurssilla Harri Haanpää Peda-forum 2004 AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietojenkäsittelyteorian laboratorio T 79.148 Tietojenkäsittelyteorian

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia)

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia) HOPS-PROSESSI Teatterikorkeakoulun perustutkintojen tutkintosäännön 12 :n mukaan opiskelija laatii opintojensa suunnittelun tueksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Opintosuunnitelma on tutkintokohtainen.

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Opiskelijalähettiläät ja vertaistutorit presents Opiskelemaan korkeakouluun Opiskelu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on joissain suhteissa erilaista.

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Oulun yliopiston ensimmäisen vuoden opintoprosessin sisäinen auditointi 2011

Oulun yliopiston ensimmäisen vuoden opintoprosessin sisäinen auditointi 2011 Oulun yliopiston ensimmäisen vuoden opintoprosessin sisäinen auditointi 2011 Prosessi ja tulokset 30.5.2011 Yleistä Oulun yliopiston koulutusneuvosto päätti 16.2.2011 kokouksessaan toteuttaa sisäisen auditoinnin

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Opiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa

Opiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa Opiskelijoiden palvelut ja neuvonta Helsingin yliopistossa Minna Kaartinen-Koutaniemi Urhean oppilaitostapaaminen 17.4.2013 19.4.2013 1 Palvelut ja neuvonta Yleinen opiskelijaneuvonta palvelee henkilökohtaisesti,

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 20 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 2.12.2009 12.1.2010 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot