UTAJÄRVEN KUNTA. Perusopetuksen opetussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UTAJÄRVEN KUNTA. Perusopetuksen opetussuunnitelma"

Transkriptio

1 UTAJÄRVEN KUNTA Perusopetuksen opetussuunnitelma

2 Sisällysluettelo 1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Perusopetuksen arvopohja OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Oppimisympäristö Toimintakulttuuri OPISKELUN YLEINEN TUKI Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppimissuunnitelma Ohjauksen järjestäminen Tukiopetus Oppilashuolto Kerhotoiminta ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Eri tukimuodot Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS KIELIOHJELMA JA TUNTIKAAVIO OPPIMISTAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Äidinkieli ja kirjallisuus Toinen kotimainen kieli Vieraat kielet Matematiikka Ympäristo- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Valinnaiset aineet Oppilaanohjaus OPPILAAN ARVIOINTI Oppilaan arviointi opintojen aikana Päättöarviointi Todistukset...242

3 1. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Perusopetuksen arvopohja ARVOPOHJA JA TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2002.) Toiminta-ajatus Utajärven peruskoulu on turvallinen, aikaansa seuraava kasvuympäristö. Keskeiset tavoitteet Vahvan itsetunnon omaava, vastuuntuntoinen, erilaisuuden hyväksyvä, luontoa arvostava, rehellinen ja yhteistyökykyinen oppilas Utajärven peruskoulussa kasvatuksen arvoina korostuvat rehellisyys, vastuullisuus ja oikeudenmukaisuus. Opetuksen avulla pyritään hyvien tapojen, työnteon ja yhteistyökyvyn oppimiseen Oppilaiden tulee saada kokea oppimisen iloa, onnistumisen elämyksiä, kannustusta ja turvallisuuden tunnetta. 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Perusopetuksen tavoitteena on, että oppilaat suorittavat oppivelvollisuutensa. Perusopetuksen tulee antaa kaikille oppilaille elämässä tarvittavia tietoja, taitoja ja osaamista. Oppilaita tulee motivoida elinikäiseen oppimiseen ja monipuolisesti itsensä kehittämiseen. Oppilaiden tulee myös saada kokemuksia monipuolisista ajattelu- ja toimintatavoista sekä oppia kriittisyyttä vastaanottamaansa tietotulvaa kohtaan.

4 Kasvatuksen ja opetuksen tulee tukea oppilaan utajärvisen kulttuuri-identiteetin kehittymistä ja muotoutumista. Samalla tavoitteena on myös paikallisen kulttuuriperinnön siirtäminen oppilaille sekä uuden luomiseen osallistuminen. Kuntatasolla pyritään monipuolisen yhteistyön kautta yhteisöllisyyden kokemuksiin ja sen tunteen kehittymiseen. Kasvatuksen ja opetuksen kautta tavoitteena on tukea oppilaita hyviin käytöstapoihin ja kaikki ihmiset huomioonottavaan asenteeseen. Tämä tukee myös oppilaiden terveen itsetunnon kehittymistä. Tavoitteena on myös tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen tasa-arvoiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Samalla oppilaiden tulee tutustua yhteiskuntamme arvoihin ja toimintatapoihin. Tätä kautta myös oppilaiden yhteisöllisyyden kokemukset lisääntyvät ja he saavat keinoja yhteistyön tekemiseen erilaistan ihmisten ja eri tahojen kanssa. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus, jossa otetaan huomioon aina aikaisempien vuosien antamat valmiudet. Alimmilla vuosiluokilla kehitetään valmiuksia ja luodaan pohjaa myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8-9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on lisäksi kehittää oppilaiden edellytyksiä ja valmiuksia jatko-opintoihin sekä yhteiskunnassa ja työelämässä toimimiseen. 2.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristö muodostuu fyysisestä ja psyykkisestä kokonaisuudesta. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat koulun ympäristö, rakennukset, opetustilat ja -välineet. Psyykkinen ympäristö muodostuu kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista rakenteista. Oppimisympäristön tulee olla kaikin puolin turvallinen ja viihtyisä. 2.3 Toimintakulttuuri Fyysisen ja psyykkisen ympäristön tulee olla sellainen, että se tukee kasvatus- ja opetustyölle asetettuja tavoitteita. Fyysiseen ympäristöön kuuluvat opetustilat, joissa on turvallista, terveellistä ja viihtyisää työskennellä ja ajanmukaiset opetusvälineet. Psyykkisen oppimisympäristön tulee olla avoin, rohkaiseva, kiireetön, turvallinen ja myönteinen. Tällainen toimintakulttuuri mahdollistaa tehokkaan oppimisen. Koulun oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Ahmaksen koulu, Kirkonkylän koulu ja Sangin koulu

5 Koulun kasvatus- ja opetustehtävän tavoitteet ilmaistaan Utajärven kunnan sivistystoimen strategiassa, opetussuunnitelmassa ja koulun vuosittaisessa suunnitelmassa. Käytännössä jokaisen opettajan on työssään noudatettava asetettuja tavoitteita, ne on sisäistettävä ja siirrettävä käytäntöön omassa työssä. Saavutettuja tuloksia arvioidaan sivistystoimen arviointijärjestelmän mukaisesti. Koulussa on säännöt välitunneille, ruokailuun ja yleiseen järjestykseen. Toiminta koulussa perustuu Utajärven kunnan laatujärjestelmään ja sen noudattamiseen. Yhteinen suunnittelu ja käytännön mukainen toteuttaminen perustuu tiimitoimintamallin mukaiseen toimintaan. Koulu toimii yhteistyössä vanhempien, terveys- ja sosiaalitoimen kanssa oppilashuollollisissa asioissa. Keskuskoulu Jakso-opetus Utajärven Keskuskoululla on käytössä jakso-opetus. Lukuvuosi muodostuu kuudesta noin kuuden viikon pituisesta jaksosta. Lukujärjestys ja opiskeltavat kurssit siis vaihtuvat kuuden viikon välein. Jakson alussa oppilas asettaa tavoitteet jakson ajalle ja jakson lopussa suorittaa itsearvioinnin tavoitteiden saavuttamisestaan. Kurssimuotoinen opiskelu Jakso-opetukseen kuuluu myös se, että eri oppiaineet on jaettu kursseiksi. Pääsääntöisesti kurssin asiat opiskellaan yhden jakson aikana. Aineluokat Jokaisella oppiaineella on pääsääntöisesti oma aineluokkansa, johon on myös kerätty tämän aineen oppimateriaali. Aineenopettajat Aineenopettaja opettaa yhtä tai muutamaa oppiainetta. Luokanvalvoja Kullakin luokalla on oma luokanvalvojansa, joka on ensisijaisessa vastuussa luokkansa oppilaista. Viiden minuutin välitunnit ja toimintatunti Utajärven Keskuskoulussa on tavallisuudesta poiketen vain viiden minuutin välitunnit. Ne riittävät hyvin luokasta toiseen siirtymiseen ja niiden ansiosta keskelle päivää saadaan 45 minuutin pituinen toimintatunti.

6 Koulussa on järjestyssäännöt. 3. OPISKELUN YLEINEN TUKI Utajärven kunnan laatujärjestelmässä on kuvattu Nuorisohuoltosopimus, josta selviävät: Kouluun siirtymisen malli sekä Keskuskouluun siirtymisen malli. 3.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Koulu järjestää vähintään yhden vanhempainillan joka lukuvuosi vanhempainvartit kerran lukuvuodessa 0-6 -luokilla, keskuskoulussa 7.luokilla Yhteyttä pidetään koteihin mm. tiedotteilla ja puhelimella. Kouluilla voi toimia vapaaehtoisia vanhempaintoimikuntia 3.2 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Sen tarkoituksena on, että oppilas ottaa yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajille tietoa, jotta he voisivat entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös yksilöllistää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajan, opettajien ja muiden koulun asiantuntijoiden kanssa. Perusopetuksen alkuvaiheissa laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu siirtyy vähitellen yhä enemmän oppilaalle itselleen. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Lisäksi siinä määritellään mahdolliset valinnaisaineet ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus sekä siinä voidaan asettaa tavoitteet oppilaan suoritustasolle eri oppiaineissa. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. (Sen laatimisesta päätetään opetussuunnitelmassa). Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville

7 oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. 3.3 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoimintaa tulee antaa oppilaalle koko perusopetuksen ajan. Kaikki ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Oppilaan tukemiseksi opettajat tekevät yhteistyötä päivittäin neuvottelemalla tilanteissa, joissa oppilaalla on ongelmia. Oppilaan kanssa keskustellaan ja häntä pyritään auttamaan kaikkien koulunkäyntiin liittyvien vaikeuksien torjumisessa. Oppilaanohjaajalla on näissä tilanteissa oma roolinsa oppilaan kokonaistilanteen selvittämisessä. Moniammatillisen oppilashuoltoryhmän palveluja käytetään tarvittaessa oppilaan opintojen ongelmien selvittämiseen. Koulunkäynnin nivelvaiheiden mahdollisista ongelmatilanteista selviämiseen on luotu malli, joka on kuvattu kappaleessa Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Opettaja antaa opetuksensa yhteydessä oppilaalle jatkuvaa palautetta hänen oppimisestaan ja ohjaa häntä selviämään oppimisvaikeuksistaan. Tukiopetusta ja osaaikaista erityisopetusta annetaan tilanteissa, joissa oppilaan menestyminen oppiaineessa on heikkoa tai oppilas on jäänyt opiskelussa jälkeen esim. runsaiden poissaolojen takia. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on oltava mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee selvittää ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluiden järjestämiseen liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle tulee järjestää tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Oppilaiden huoltajille tiedotetaan koulun käytännöistä ja ajankohtaisista asioista koko koulun tai tietyn luokan oppilaiden koteihin kohdennetuilla ajankohtaistiedotteilla,

8 keskuskoululla jaksoittaisella jaksotiedotteella, vanhempainiltojen yhteydessä ja ottamalla tarvittaessa suoraan yhteyttä huoltajiin. Tiedotteet kotiin menevät säännönmukaisesti keskuskouluun siirtymisen yhteydessä, valinnaisaineiden valinnan yhteydessä ja ammatinvalinnan ja jatkokoulutuspaikan valinnan yhteydessä sekä TET-jakson yhteydessä. Vanhempainiltoja järjestetään 0 6. luokilla vuosittain, keskuskoululla kuudensien, seitsemänsien, kahdeksansien ja yhdeksänsien luokkien huoltajille sekä tarvittaessa koko koulun oppilaiden huoltajille. Vanhempainilloissa keskitytään juuri kyseisen luokka-asteen oppilaiden ajankohtaisiin asioihin. Mm. vanhempainiltojen yhteydessä on huoltajilla aina mahdollisuus keskusteluun lapsensa asioista koulun henkilökunnan kanssa. Vanhempainvartti on luokkien vanhemmille vuosittain ja sama käytäntö jatkuu vielä seitsemännen luokan aikana. Ammatinvalinta- ja jatkokoulutuksen valintavaiheessa oppilaanohjaaja tekee yhteistyötä huoltajien kanssa. HOJKS:n laatimisen ja päivittämisen yhteydessä järjestetään oppilaan huoltajien kanssa yhteinen palaveri. Tarvittaessa neuvottelu järjestetään myös moniammatillisen oppilashuoltoryhmän tai sen yksittäisten jäsenten ja huoltajien sekä opettajien kesken. Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Luokanopettaja, luokanvalvoja, aineenopettaja, erityisopettaja, rehtori ja oppilaanohjaaja tekevät koko perusopetuksen ajan ennaltaehkäisevää työtä oppilaan syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Apuna ovat myös koulun ulkopuoliset tahot, kuten esim. kunnan sosiaalija terveystoimi sekä nuorisotoimi ja seurakunta. Oppilaanohjaaja seuraa perusopetuksen päättäneiden oppilaiden sijoittumista toiselle asteelle. Tämä ns. jälkiohjaus sisältää yhteydenoton niihin oppilaisiin, joiden tiedetään jääneen jatko-opintojen ulkopuolelle tai keskeyttäneen opintonsa toisella asteella. Tässä työssä oppilaanohjaajalla on apuna kunnan sosiaalitoimi, nuorisotoimi ja työhallinto sekä muut tarvittavat tahot. Suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä Työelämään tutustumista tapahtuu koko perusopetuksen ajan eri oppiaineiden yhteydessä sekä vierailemalla työpaikoilla ja kutsumalla työpaikkojen edustajia kouluun. Järjestetty työelämään tutustuminen alkaa kuudennelta luokalta. Kevätlukukauden lopulla oppilaat tutustuvat ensisijaisesti oman vanhempansa työpaikkaan yhden päivän ajan. Luokanopettajat järjestävät päivän koulunsa tasolla oppilaanohjaajan avustuksella.

9 Työelämään tutustumisesta menee tiedote koteihin ja oppilaat saavat koulussa ohjeet päivää varten sekä kysymyslomakkeet, joihin he vastaavat päivän perusteella. Oppilaanohjaaja saa tiedon, mihin työpaikkoihin oppilaat menevät ja oppilaiden täyttämät kysymyslomakkeet. Työelämään tutustuminen eli TET jatkuu seitsemännellä luokalla, jolloin kevätlukukaudella oppilaat ovat yhden päivän ajan tutustumasssa kunnan sosiaalialan työpaikkoihin, lähinnä kehitysvammaisten ja vanhusten hoitotyöhön. Pojat voivat halutessaan valita kohteekseen päiväkodin. Tällä tavalla annetaan pojille mahdollisuus tutustua naisvaltaiseen alaan ja siten luodaan edellytyksiä ei-sukupuolen mukaiseen ammatinvalintaan. Oppilaanohjaaja antaa oppilaille ohjeet työpäivää varten ja oppilaat antavat kirjallisen palautteen TETpäivän jälkeen oppilaanohjaajalle. Kahdeksannella luokalla oppilaalla on kevätlukukaudella viikon mittainen TET-jakso valitsemassaan työpaikassa. TET järjestetään kahdella peräkkäisellä viikolla siten, että noin puolet oppilaista (käytännössä kaksi luokkaa toisella ja yksi luokka toisella viikolla) ovat yhtä aikaa työelämään tutustumisjaksolla. Oppilaanohjaaja valmentaa oppilaita työelämään tutustumistyöpaikan hankkimista ja TET-jaksolla toimimista varten. Oppilaanohjaaja lähettää tiedotteen TET-jakosta sekä oppilaan kotiin että työpaikoille. Myös kuntaan (sivistystoimenjohtajalle) tiedotetaan TET-järjestelyistä. Oppilailta kerätään palaute TET-jakson jälkeen oppilaanohjauksen tunneilla. Joinakin vuosina mahdolliset TET-työpaikat rajataan vain yrityksiin, jolla tuetaan koulun yrittäjyyskasvatusta. Yhdeksännellä luokalla oppilaalla on myös viikon mittainen TET-jakso valitsemassaan paikassa. Järjestelyt toimivat kuten kahdeksannella luokalla. Yhdeksännellä luokalla TETpaikan valinnassa oppilasta pyritään ohjaamaan valitsemaan nimenomaan jatkoopintokiinnostusten mukainen TET-paikka. 3.4 Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä.

10 Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan pääsääntöisesti työjärjestyksen mukaisten oppituntien ulkopuolella. 3.5 Oppilashuolto Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää työyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollolla tuetaan yksilön ja yhteisön toimintakyvyn säilyttämistä fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. Oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta tai nuorta ja huoltajaa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen ja nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. 0 6 luokkien oppilashuoltotyö OPPILASHUOLTOTYÖRYHMÄN KOKOONPANO Ryhmään kuuluvat:

11 rehtori/vastuuopettaja luokanopettajat erityisopettaja/t kouluterveydenhoitaja psykologi (mikäli kunnassa on) sosiaalityöntekijät tarvittaessa oppilas ja huoltajat Lisäksi tarvittaessa kutsutaan muita asiantuntijoita mukaan esimerkiksi nuorisotyöntekijät, koululääkäri ym. OPPILASHUOLTOTYÖRYHMÄN KOKOONTUMISET Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu em. kokoonpanolla vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa; syksyllä ja keväällä, kirkonkylän koululla kerran kuukaudessa. Ryhmän koollekutsumisesta vastaa rehtori tai vastuuopettaja. Ryhmä voi kokoontua myös oppilaan huoltajan tai jonkun ryhmän jäsenen tai koulun henkilökuntaan kuuluvan aloitteesta. Tämän suuremman ryhmän kokoontumisten välillä ryhmä kokoontuu tarvittaessa pienemmällä kokoonpanolla. Oppilashuoltotyöryhmän kokoontumisista pidetään muistiota. 7 9 luokkien oppilashuoltotyö Lähtökohta on, että luokanvalvoja on ensisijainen oppilashuoltotyöntekijä oman luokkansa oppilaiden asioissa. Luokanvalvojan tukena toimii koulussa oppilashuoltoryhmä. Kaikkia oppilashuoltotyössä mukana olevia henkilöitä koskee vaitiolovelvollisuus (Perusopetuslaki 40 ). Ryhmän toiminta on luonteeltaan työnohjauksellista, jolloin vanhemmat ja koulun työntekijät voivat saada neuvoja, miten parhaiten voisivat tukea oppilaan koulunkäyntiä ja fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Kaikkea oppilashuoltotyötä tehtäessä pyritään hyvässä yhteistyössä oppilaan huoltajien kanssa tukemaan oppilasta oppivelvollisuuden suorittamisessa. Oppilashuollon toiminnasta tiedotetaan syyslukukaudella 7. luokkalaisten koteihin jaettavalla tiedotteella. Luokanvalvojan rooliin oppilashuoltotyössä kuuluu poissaolojen seuranta ja kontrolli. Kun oppilas on ollut pois huolestuttavan paljon tai on ilmennyt jotakin muuta huolta poissaolojen suhteen, luokanvalvoja keskustelee asiasta oppilaan kanssa. Hän on myös yhteydessä oppilaan huoltajiin. Kesken päivän luvatta koulusta poistuneen oppilaan

12 huoltajalle ilmoitetaan asiasta. Ensisijainen ilmoittaja on luokanvalvoja tai muu koulun työntekijä siten kuin sovitaan. Oppilashuoltoryhmää koulussa edustavat työntekijät ja rehtori saavat tiedon asiasta. Jos oppilas on ollut syyttä pois koulusta, oppilas tekee opettajan antamat tehtävät tai häntä rangaistaan jälki-istunnolla. Kun on kysymys kohtuuttomista poissaolomääristä, neuvotellaan tilanteesta huoltajien, opettajakunnan, rehtorin ja oppilashuoltoryhmän kanssa. Jos oppilaalla ilmenee käyttäytymisessä ongelmia, niistä ilmoitetaan luokanvalvojalle, joka keskustelee asiasta oppilaan ja tarvittaessa huoltajien kanssa. Yhteydenpito kotiin tapahtuu ensisijaisesti luokanvalvojan toimesta. Kun oppilas rikkoo koulun sääntöjä ja saa rangaistuksekseen jälki-istuntoa, asiasta ilmoitetaan luokanvalvojalle. Jälki-istunnon antaja kirjoittaa jälki-istuntokaavakkeen ja tiedon jälki-istuntokirjaan, jonka jälkeen luokanvalvoja allekirjoittaa jälki-istuntokaavakkeen. Luokanvalvoja myös hoitaa asiaa eteenpäin niin, että hän on tietoinen oppilaansa kokonaistilanteesta. Mikäli luokanvalvojalla ei ole tunteja jossakin jaksossa niin, että hän ei tuntiensa puitteissa tapaa oppilaitaan, hän voi sopia jonkin tapaamisajan luokkansa kanssa (esim. toimintatunnille) esim. kerran viikossa tai tarpeen mukaan. Tällöin luokka ja luokanvalvoja voivat hoitaa yhteisiä asioitaan. Kaikissa asioissa luokanvalvojan tukena toimivat oppilaanohjaaja, erityisopettaja ja Kake-ryhmän jäsenet. Kiusaamistilanteita, kouluaikaista tupakointia ja kriisitilanteita (esim. tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset) varten on luotu omat mallinsa, jotka ovat opetussuunnitelman liitteinä. Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä koostuu keskuskoulun laaja-alaisesta erityisopettajasta, oppilaanohjaajasta, kunnan sosiaalityöntekijöistä, kouluterveydenhoitajasta ja psykiatrisesta sairaanhoitajasta. Tarvittaessa kokoukseen kutsutaan oppilas, huoltajat, keskuskoulun rehtori, apulaisrehtori, luokanvalvoja, aineenopettaja, kunnan ja seurakunnan nuorisotyöntekijät, koululääkäri, sivistystoimenjohtaja. Mikäli kunnan tarjoama tuki ei riitä auttamaan oppilaan vaikeuksien selvittämisessä ja hoitamisessa, oppilashuoltoryhmä ohjaa oppilaan muiden asiantuntijoiden tutkittavaksi ja autettavaksi (esim. psykologin palvelut, Oulun kasvatus- ja perheneuvola, OYS, jne). Kokoontumiset ovat kerran kuussa ryhmän sopimana aikana. Ajat ilmoitetaan lukukausittain koulun ilmoitustaululla. Koollekutsujana toimii lukukauden alussa erityisopettaja tai oppilaanohjaaja. Ensimmäisessä kokoontumisessa pyritään sopimaan ryhmän kokoontumisajat koko lukukaudeksi.

13 Säännöllisten kokoontumisten välisenä aikana ryhmä voidaan kutsua koolle sovitulla kokoonpanolla koulun, oppilashuoltoryhmän tai huoltajien aloitteesta. Koululla toimii myös koulun sisäinen oppilashuoltoryhmä, joka kokoontuu tarvittaessa. Kokoukseen osallistuvat rehtori, apulaisrehtori, erityisopettajat ja oppilaanohjaaja. Tarvittaessa mukana ovat myös luokanvalvojat ja aineenopettajat. Keskuskoululla toimii ns. Kake-ryhmä (kasvatuksellinen keskustelu), johon kuuluu oppilaanohjaaja ja lukuvuosittain sovitut opettajat. Ryhmä kokoontuu tarvittaessa keskustelemaan oppilaan tai oppilaan ja huoltajien kanssa. Kokoontumisessa on mukana myös oppilaan luokanvalvoja ja tarvittaessa aineenopettaja/opettajia. Ryhmän käsittelemiä asioita ovat koulun järjestyssääntöjen rikkomiset (esim. tupakointi kouluaikana), koulukiusaaminen, järjestyshäiriöt ym. Koulukiusaamis-, väkivalta- ja tappelutilanteiden selvittelyissä on mukana myös rehtori. Joka jakson loputtua lähetetään huoltajille jaksotiedote, jossa oppilas suorittaa itsearviointia kuluneesta jaksosta ja luokanvalvoja arvioi oppilaan itsearvioinnin toteutumista. Oppilas asettaa myös itselleen tavoitteen opiskelussa alkaneella jaksolla. Jaksotiedotteessa ovat oppilaan jakson aikana saamat koenumerot, siinä on myös tilaa vanhempien ja luokanvalvojan terveisille. Vanhempainiltojen teemojen suunnittelusta ja toteutuksesta huolehtivat rehtori, oppilaanohjaaja ja kyseisen luokka-asteen luokanvalvojat. Koulukyyditys Jos perusopetusta, esiopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on 5 kilometriä pitempi järjestetään koulukuljetus. Koulukuljetus järjestetään 3-5 kilometrin matkalle sivistyslautakunnan päättämien perusteiden mukaisesti. Em. koulumatka odotuksineen saa kestää enintään 2½ tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 tai jos oppilas saa erityisopetusta, saa koulumatka kestää enintään 3 tuntia. Jos oppilas otetaan muuhun kuin lähikouluun, voidaan oppilaaksi ottamisen edellytykseksi asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Kouluruokailu Kouluruokailun suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan valtakunnalliset

14 ravitsemussuositukset ja pyritään tarjoamaan koulun oppilaille ja henkilökunnalle tasapainoinen ja monipuolinen koululounas. Erityisruokavaliot huomioidaan ateriasuunnittelussa Koulukeittiön henkilökunta ja opettajat seuraavat oppilaiden osallistumista kouluruokailuun. Huolta aiheuttavissa tilanteissa (esim. oppilas ei osallistu lainkaan tai vain satunnaisesti kouluruokailuun) keskustellaan oppilaan kanssa ja ollaan yhteydessä huoltajiin tavoitteena mahdollistaa miellyttävä ruokailuhetki kaikille. Opettajat valvovat vuorollaan ruokailua ja puuttuvat tarvittaessa ruokailutapahtumaan ja ovat näin kasvattamassa oppilaita hyviin ruokailutapoihin. 3.6 Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee tukea perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti oppilaan sosiaalista kasvua ja itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhoihin osallistuminen on oppilaalle vapaaehtoista. Utajärven kunnan peruskoulun alaluokilla kerhoja järjestetään koulutuntien päättymisen jälkeen ja yläluokilla pääsääntöisesti oppituntien välissä olevalla toimintatunnilla. Kerhot kirjataan lukuvuoden alussa koulun toimintasuunnitelmaan. 4. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Erityistä tukea saattavat tarvita oppilaat, joiden kasvun, kehityksen, ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä.

15 4.1 Eri tukimuodot tukiopetus siten kuin POPS : ssä määrätään integraatio konsultoivan erityisopettajan avulla koulunkäyntiavustajan tuki osa-aikainen erityisopetus erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus 4.2 Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisvalmiuksiensa parantamiseen, tulee antaa osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena perusopetusryhmässä, pienryhmässä tai yksilöllisesti oppilaalle mahdollisesti laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppimissuunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. 4.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, oppilas tulee ottaa tai siirtää erityisopetukseen. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Viittomakielen opetusta voidaan järjestää äidinkielen ja kirjallisuuden oppituntien lisäksi muihin kieliin varatuilla tunneilla. Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetusta annetaan perusopetusryhmään

16 integroituna, pienryhmässä, pienluokassa, harjaantumisluokassa tai erityiskoulussa. 4.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelman tulee sisältää oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan seuraavankaltaisia tietoja: kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista, vahvuuksista ja erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät ja luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä niiden oppiaineiden keskeiset tavoitteet ja sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä tai erityisopetuksen ryhmässä henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen, sekä heidän vastuualueensa oppilaan edistymisen sekä suunnitelman toimivuuden seurannan ja arvioinnin periaatteet. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Tähän suunnitelmaan kirjataan erityisesti myönteiset havainnot oppilaan edistymisestä sekä kokemukset oppilaan oppimista ja kehitystä tukevista onnistuneista opetusjärjestelyistä ja toimintatavoista. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka on asetettu hänelle henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa

17 suunnitelmassa. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, hänet tulee siirtää yleisopetukseen. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuvat oppilas, hänen huoltajansa, opettajat, tarvittaessa koulun muu henkilöstö sekä muut asiantuntijat sen mukaan kuin oppilaan oppimisvaikeuksien ja -esteiden huomioon ottaminen edellyttää. Yhteistyössä tulee määritellä opetuksen ja kuntoutuksen tavoitteet ja sisällöt. Sen lisäksi tulee suunnitella oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti muun muassa opetusmenetelmät, oppilashuolto ja tukipalvelut sekä seuranta- ja arviointitoimenpiteet. 4.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vammaisuuden, kehitysvammaisuuden tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, se tulee järjestää toiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet tulee jakaa opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Kielen ja kommunikaation opetuksen tulee sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Osa-alueiden tulee sisältää vuorovaikutustaitoja ja itsehallinnan taitoja koskevia tavoitteita. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osaalueiden tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään

18 aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Osa-alueiden tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syy-seuraussuhteen oppimisen harjoituksia. Muuta: Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Opetuksen tulee tukea oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetus edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden toteuttamiseen. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Myös erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää valtioneuvoston asetuksen (1435/01) 9 :n perusteella osittain toisin kuin koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään tällöin ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun noudattamasta tuntijaosta. Oppilaan tavoitetason määritteleminen oppilaan edellytysten mukaiseksi eli oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Viittomakielen opetusta voidaan järjestää äidinkielen ja kirjallisuuden oppituntien lisäksi muihin kieliin varatuilla

19 tunneilla. 5. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksessa koulun tulee antaa oppilaille edellytykset terveen itsetunnon kehittymiselle niin, että oppilaat voivat säilyttää oman identiteettinsä, sekä edistää oman kulttuurinsa tuntemusta. Opetuksessa noudatetaan peruskoulun yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita sekä oppimissuunnitelman perusteita oppilaiden taustat, lähtökohdat ja oppimishistoria, kuten äidinkieli ja kulttuuri huomioiden. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kieli- ja kulttuuritausta. Maahanmuuttajien opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajille opetetaan äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea toisena kielenä, mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielen osa-alueilla. Kunta voi myös järjestää maahanmuuttajille oppilaan oman äidinkielensä opetusta, mikäli yhdessä opetusryhmässä heitä on vähintään neljä. Lisäksi oppilasta tuetaan muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotouttamissuunnitelmaa. 6. KIELIOHJELMA JA TUNTIKAAVIO KIELIOHJELMA A1-kieli B1-kieli B2-kieli Englanti Ruotsi Saksa, Venäjä, Ranska Muiden kielten opintoja rehtori voi erillisellä päätöksellä hyväksyä peruskoulun oppimäärään.

20 * Keskuskoulussa 8. luokalla musiikki ja kuvataide ovat oppilaalle vaihtoehtoisia. 7. OPPIMISTAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä kokonaisuuksina ja yhdistää eri tieteenalojen ajattelua sekä korostaa yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Opetusta eheytettäessä perustaidot ovat yksittäisiä sisältöalueita tärkeämpiä. Aihekokonaisuudet ovat kasvatus- opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet kuvataan tässä tavoitteineen ja sisältöineen sekä miten ne toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisella ja oppilaan kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Opetussuunnitelmaa laadittaessa aihekokonaisuudet sisällytetään oppiaineisiin ja niiden tulee näkyä myös koulun toimintakulttuurissa. Tavoitteellinen opetus tulee rakentaa niin, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea mahdollisuuksien mukaan. Aihekokonaisuudet on kirjattu kuntakohtaiseen osioon eri oppiaineiden kohdalle. Lisäksi eri aihekokonaisuuksia voidaan toteuttaa kouluittain teemapäivien ja viikkojen

21 yhteydessä. 1. Ihmisenä kasvaminen Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen aihekokonaisuuden päämäärä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta yhteisöllisyyden kehitystä. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan yhteisön jäsenenä. KESKEISET SISÄLLÖT fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavat tekijät, tunteiden tunnistaminen ja käsittely oikeudenmukaisuus, tasa-arvo opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioonottaminen, oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja. Ihmisenä kasvamisen aihekokonaisuus tulee esille jokapäiväisessä koulutyössä eri oppiaineiden yhteydessä. Aihekokonaisuuden keskeiset sisällöt tulevat esille erityisesti biologiassa, uskonnossa, liikunnassa, äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Alkuopetuksessa ympäristö ja luonnontiedossa. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteetti sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. TAVOITTEET

22 Oppilas oppii oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria oppii ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustuu muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä saa käsityksen kulttuuri-identiteetin osatekijöistä ja oppii ymmärtämään niiden merkityksen yksilölle ja yhteisölle. KESKEISET SISÄLLÖT Oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurien merkitys. Aihekokonaisuuden keskeiset sisällöt tulevat erityisesti esille äidinkielessä, historia -ja yhteiskuntaopissa, biologiassa, maantieteessä sekä vieraissa kielissä. Alkuopetuksessa ympäristö ja luonnontiedossa. 3. Viestintä ja mediataito Viestintä ja mediataito aihekokonaisuuden päämäärä on kehittää viestintä ja mediataitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää sekä kykyä hankkia, vertailla ja valikoida tietoa sekä vaikuttaa yhteiskunnassa. Mediataitoja tulee opiskella sekä viestien vastaanottamisessa että tuottamisessa. TAVOITTEET Oppilas oppii

23 viestinnän perustaidot ja kehittyy monipuoliseksi ja vastuulliseksi viestijäksi ja median käyttäjäksi mediakriittisyyttä ja eettisten ja esteettisten arvojen tunnistamista viestinnässä osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja vaikuttavaa viestintää viestinnän ja median välineiden käyttöä. KESKEISET SISÄLLÖT Omien ajatusten ja tunteiden ilmaisua, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa mediaviestien muoto ja sisältö sekä median ilmaisuvälineiden käyttö erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä yhteistyö paikallisen median kanssa lähdekritiikki ja tietoturva median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa sekä verkkoetiikka viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö. Aihekokonaisuuden keskeiset sisällöt tulevat erityisesti esille äidinkielen kokonaisuudessa, yhteiskuntaopissa, kuvamaataidossa, musiikissa, tietotekniikassa. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys aihekokonaisuuden päämäärä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten

24 asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja, toimimaan pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan toiminnan vaikuttavuutta sisäisen yrittäjyyden valmiuksia ja oppii tuntemaan yritystoimintaa. KESKEISET SISÄLLÖT Perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja demokratiassa verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi yrittäjyys ja sen merkitys, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä yritystoimintaan tutustuminen. Aihekokonaisuuden keskeiset sisällöt tulevat esille erityisesti äidinkielessä, historia -ja yhteiskuntaopissa, biologiassa ja maantieteessä sekä tietotekniikassa. Alkuopetuksessa ympäristö ja luonnontiedossa. 5. Vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatioita toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tulee kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi

25 arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ympäristöön ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. KESKEISET SISÄLLÖT Ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisen hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintatavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta. Aihekokonaisuuden sisällöt tulevat esille esim. kemiassa, fysiikassa, äidinkielessä ja historia ja yhteiskuntaopissa, biologiassa ja maantieteessä. sekä kotitaloudessa ja terveystiedossa. Alkuopetuksessa ympäristö ja luonnontiedossa. 6. Turvallisuus ja liikenne Turvallisuus ja liikenne aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden ylläpitämistä ja edistämistä sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisesti. TAVOITTEET Oppilas oppii tunnistamaan turvallisuus ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti

26 toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen. KESKEISET SISÄLLÖT Onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus koulun terveyttä, turvallisuutta ja väkivallattomuutta edistäviä toimintamalleja väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioon ottava liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen. Utajärven kunnassa toteutetun liikennekasvatussuunnitelman mukaan liikennekasvatusta eri vuosiluokilla. Siitä liitteenä liikennekasvatussuunnitelma. Aihekokonaisuudet liittyvät luontevasti myös biologiaan, liikuntaan, terveystietoon sekä kemiaan. Alkuopetuksessa erityisesti ympäristö ja luonnontietoon. 7. Ihminen ja teknologia Ihminen ja teknologia aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen riippuvuus nykyaikaisesta teknologiasta ja näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja saada pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksen tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja käyttöä. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä käyttämään teknologiaa vastuullisesti ja kriittisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan

27 liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen. KESKEISET SISÄLLÖT Teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja sen rakenteissa, tuotteiden ja palvelujen tuottamisessa, terveydenhoidossa ja ympäristönsuojelussa sekä paikallisessa tuotantoelämässä teknologian ja tietotekniikan kehitys eri kulttuureissa ja eri elämänalueilla eri aikakausina luonnontieteellisen tiedon, muiden tieteenalojen ja teknologian vuorovaikutus teknologian kehittäminen ja sen vaiheet teknologiaan ja tietotekniikkaan, niiden kehittämiseen ja käyttämiseen liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia. Aihekokonaisuudet keskeiset sisällöt tulevat erityisesti seuraavissa: tietotekniikka, historia ja yhteiskuntaoppi sekä kemia. AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN 0-6 LUOKILLA ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS VUOSILUOKAT 0-2 AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii käyttämään kieltä tunneilmaisuun ja viestintään toiset huomioon ottaen. Yhteistoimintataidot ja itsenäiset opiskelutaidot tukevat oppilaan itsetunnon kehittymistä. Oman lukuharrastuksen kannustaminen. Kulttuuri-identiteetti Suomalaiseen henkiseen ja aineelliseen kulttuuriperintöön tutustuminen. Suomalaisen kulttuuriperinnön arvostaminen ja ymmärtäminen. Esim. Kalevala ja kirjallisuuden merkkihenkilöiden muistopäivien huomioiminen sekä muut mahdolliset aiheeseen liittyvät teemat. Oppilaiden kokemusmaailman suhde monikulttuurisuuteen. Viestintä- ja mediataito

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Kuperkeikka $ ED>CC0 BD><0;08B4BB0?n8En7>83>BB0 Seija Kastari-Johansson, Kuperkeikka Esikoulut Oy 2008 v OIKEAKuperkeikalta.indd

Kuperkeikka $ ED>CC0 BD><0;08B4BB0?n8En7>83>BB0 Seija Kastari-Johansson, Kuperkeikka Esikoulut Oy 2008 v OIKEAKuperkeikalta.indd Kuperkeikka Seija Kastari-Johansson, Kuperkeikka Esikoulut Oy 2008 Seija Kastari-Johansson, Kuperkeikka Esikoulut Oy Seija Kastari-Johansson, Kuperkeikka Esikoulut Oy 2008 LIITE Varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä Liite 4 koskeva suunnitelma (HOJKS) Perustiedot: Koulu: lukuvuosi päiväys luokka Suunnitelman laatiminen ja käytetyt asiakirjat : Oppilaan nimi ja osoite: Syntymäaika Huoltaja(t) laatimisesta vastaavat

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 11 4.6 Kerhotoiminta S avonlinnan normaalikoulu järjestää oppilaille vapaaehtoista kerhotoimintaa kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi. Kerhot painottuvat

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä

Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos

Perusopetuslain muutos Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Koulutulokkaiden huoltajien tiedotustilaisuus

Koulutulokkaiden huoltajien tiedotustilaisuus Koulutulokkaiden huoltajien tiedotustilaisuus 25.4.2018 Kaukajärven koulu 2018-2019 32 perusopetusryhmää (13 ak, 19 yk) 4 alueellisen erityisopetuksen pienryhmää 2 laaja-alaisten oppimisvaikeuksien erityisopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY Ähtärin kaupunki Koulutoimi 26.9.2007 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS: TUKITOIMET OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY 1. Asiakirjan tarkoitus Tällä asiakirjalla määritellään

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

PARKANON YHTENÄISKOULU

PARKANON YHTENÄISKOULU PARKANON YHTENÄISKOULU Koulu- ja kulttuurikampus Kaarna, Satakunnankatu 36, 39700 Parkano TIEDOTUSLEHTI PERUSOPETUKSEN 7. LUOKKIEN OPPILAILLE JA NÄIDEN HUOLTAJILLE KESÄKUU 2019 REHTORIN TERVEHDYS Yläluokille

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET

7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET 7 OPPIMIS JA OPETUKSEN 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET

LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Kuhmoisten perusopetuksen OPS

Kuhmoisten perusopetuksen OPS 1 Kuhmoisten perusopetuksen OPS 1. luku Opetussuunnitelma... 3 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 3 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 3 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat... 4 2.1 Perusopetuksen

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET

GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET GLOBAALIN VAIKUTTAMISEN HAASTEET Maailmankansalainen ja media -seminaari 13.-14.5.2008 Kristina Kaihari-Salminen Osaamisen ja sivistyksen asialla KANSAINVÄLISTYMINEN JA VALTAKUNNALLISET OPETUSSUUNNITELMAPERUSTEET

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvopohja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan koulutyön arvopohjana Suomessa ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot