Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat"

Transkriptio

1 Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat Voimassa Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat Sivu 1

2 Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO TAUSTA Rodun synty ja kehittyminen Nykyinen käyttötarkoitus Luonteen ja rakenteen merkitys käyttöominaisuuksiin Rodun kehitys Suomessa JÄRJESTÖORGANISAATIO Jalostustoimikunnan organisaatio NYKYTILANNE Populaation koko ja rakenne Luonne ja käyttöominaisuudet Luonnetestit Terveys Suomessa rodulla yleisesti todetut sairaudet Rodussa muissa maissa ja kirjallisuudessa kuvatut sairaudet Ulkomuoto Ulkomuodon kehittyminen YHTEENVETO AIEMMAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA STRATEGIAT Visio Rotujärjestön tavoitteet Rotujärjestön strategiat Yleiset suositukset SKL-FKK:n määräykset Kasvattajan vastuu Lyhyen aikavälin strategiat Pitkän aikavälin strategiat Pentuvälitys Mahdollisuudet ja uhat Tavoiteohjelman toteutumisen seuranta Lähteet Liitteet Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat Sivu 2

3 1 YHTEENVETO Irlanninsusikoirajalostuksen tavoitteena on säilyttää rodun alkuperäiset hyvät ominaisuudet. Kehitystyö tulee kohdistaa hyvän luonteen ja terveyden vaalimiseen. Rodun lyhytikäisyys on valitettava, yleisesti tunnettu piirre. Meillä on kuitenkin myös pitkäikäisiä koiria ja niiden sukulinjoja pitäisi suosia jalostuksessa tähänastista enemmän. Ulkomuotoa jalostettaessa tärkeintä on koiran tasapainoisuus ja oikea rakenne, joka mahdollistaa rodulle tyypilliset vaivattomat, joustavat ja tehokkaat liikkeet. Koiran mahdollisimman suuri koko ei saa olla itsetarkoitus. Geenipoolin säilyttämiseen on alettu viime aikoina kiinnittää enemmän huomiota tässäkin rodussa. Aiemmin sukusiitoksen ja matadorijalostuksen haittoja ei tunnettu tai tunnustettu ja populaation tehollisen koon kasvattaminen vaatii nyt paljon työtä - ja ehkä hieman ulkomuotovaatimuksista tinkimistä. Rodulla esiintyvät lisääntymisongelmat haittaavat urosten monipuolista käyttöä. Vaikka urosten toivotun jälkeläismäärän rajoitus on perusteltua, liika tiukkuus tässä suhteessa johtaisi ei-toivottuun kehitykseen ainakin ulkomuodon ja ehkä myös terveyden suhteen. Toisaalta kansainvälistyminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia käyttää erilinjaisia koiria. Luonteet eivät ole rodulla ongelma, mutta niitä on jatkuvasti seurattava. Yhteiskunnan muutokset asettavat koiran sopeutumiskyvylle aina vain suurempia vaatimuksia. Nykyisin irlanninsusikoira asuu useimmiten taajamassa tai kaupunkioloissa ja sillä täytyy olla synnynnäiset valmiudet oppia hyvä käytös. Terveyden suhteen on sekä vanhoja että uusia ongelmia. Kasvuhäiriöitä on saatu paremmin hallintaan. Maksashuntti, kardiomyopatia ja syöpätaudit ovat edelleen rodun vakiosairauksia eikä niiden esiintyminen ole merkittävästi vähentynyt jos ei räjähdysmäisesti lisääntynytkään. Sairauksien vastustamista vaikeuttaa se, että niiden periytymistapa ei vielä varmuudella ole tiedossa. Silmäsairauksia (perinnöllinen harmaakaihi, RD, näköhermon kehityshäiriö = mikropapilla) löytyy silloin tällöin. PRA-kantajien terveitä jälkeläisiä käytetään paljon jalostukseen, yhtään sairasta ei Suomesta ole vielä löydetty. Uusi ilmiö ovat lisääntyneet allergiat ja huono vastustuskyky infektioille, mikä saattaa liittyä kapeaan geenipooliin (sisäsiitosdegeneraatio). Ulkomuodollisesti irlanninsusikoiramme eivät jää jälkeen muiden maiden tasosta. Näyttelyissä ja jalostustarkastuksissa käy vain pieni osa kannasta, mutta jonkinlainen läpileikkaus siitä saadaan. Enää ei ole, kuten vielä luvuilla, kokonaisia koirasukuja, joista yksikään ei ole käynyt arvioitavana. Joitakin muoti-ilmiöitä ja liioitteluja Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat Sivu 3

4 esiintyy ja täytyy varoa, ettei mielikuva oikeasta rodunomaisesta irlanninsusikoirasta hämärry, kun tällaiset yksilöt usein nousevat näyttelyissä kärkipaikoille. Jalostuksen tavoiteohjelmassa tulee esiin kaikki oleellinen tieto irlanninsusikoirista Suomessa. Jalostuksen tavoiteohjelmassa käsitellään mm. rodun tausta, luonne, terveys, ulkomuoto ja jalostuksen tavoitteet ja kuvataan niitä toimenpiteitä joilla tavoitteisiin päästään. 2 TAUSTA 2.1 Rodun synty ja kehittyminen Yleisesti tiedetään, että Manner-Euroopan keltit kasvattivat vinttikoiria, joiden esi-isiä on kuvattu egyptiläisissä maalauksissa, vanhimmat n.2500 e.kr. Kreikasta ja Kyprokselta on löydetty kuvia valtavankokoisista vinttikoirista ajalta e.kr. Myös Irlannissa keltit olivat erityisen kiinnostuneita suurikokoisten vinttikoirien kasvattamisesta ja heidän koiransa olivat vieläkin isompia kuin muualla Euroopassa. Näillä isoilla koirilla oli joko sileä tai karkea karva, mutta myöhemmin karkeasta tuli vallitseva, mahdollisesti Irlannin ilmaston vuoksi. Ensimmäiset kirjoitetut tiedot näistä koirista ovat roomalaisen konsulin kirje vuodelta 391 j.kr.,mutta rotu vakiintui Irlantiin jo ajanlaskun ensimmäisellä vuosisadalla. Tältä ajalta kerrotaan tarinaa SETANTA-nimisestä nuorukaisesta, joka tappoi seppä Culanin vahtikoiran. Hän ryhtyi itse vuodeksi tämän vahtikoiraksi ja sinä aikana koulutti sepälle uuden vahtikoiran. Tässä yhteydessä SETANTA muutti nimensä CU - CHULAINN iksi (Culanin koira). Cu-Chulainn illa mainitaan olleen myös lempikoira LUATH. Ensimmäiseltä vuosisadalta on myös UINSNEACHIN kertomus pakomatkastaan Skotlantiin 150 irlantilaisen koiran kanssa. Näitä koiria pidetään myös skotlanninhirvikoirien kantakoirina. Kuninkaalliselle sopivana lahjana pidettiin irlantilaisen koiraparin lahjoittamista. Siten kuninkaalliset jakoivat toinen toisilleen näitä arvolahjoja keskiajalta aina luvulle saakka erityisesti Manner-Euroopassa ja Skandinaviassa. Niitä lähetettiin Englantiin, Espanjaan, Ranskaan, Ruotsiin, Tanskaan, Persiaan, Intiaan ja Puolaan. Rodun nimi Irish Hound vaihtui Wolfdogiksi todennäköisesti 1400-luvulla. Sen ajan asiakirjoista ilmenee, että jokaista kreivikuntaa vaadittiin pitämään 24 wolfdogia suojelemassa maanviljelijöiden karjaa susilta. Cromwellin aikainen asetus vuodelta 1652, jossa nimenomaisesti kielletään irlanninsusikoirien maastavienti niiden hyödyllisyyden vuoksi, auttoi rodun edelleen säilymisessä. Susikannan vähitellen hiipuessa Brittein saarilta ja irlanninsusikoirien jatkuvan Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat Sivu 4

5 maastaviennin johdosta rotu lukumääräisesti väheni melkoisesti 1700-luvulla. Väheneminen jatkui aina edelleen 1800-luvun puoliväliin saakka, jolloin ennen niin mahtavasta rodusta oli rippeet jäljellä. Rodun pelastajana pidetään kapteeni George Augustus Graham ia, joka kiinnostui rodusta 1860-luvulla. Koska silloinen kanta oli erittäin pieni, hän laajensi geenipohjaa risteyttämällä rodun viimeisiä yksilöitä pääasiallisesti skotlanninhirvikoirien kanssa. Kertaalleen Graham käytti myös sekä tiibetinmastiffia että venäjänvinttikoiraa. Tanskandoggia ja jossain määrin myös englanninvinttikoiraa käytettiin 1800-luvun loppupuolella. Grahamin työn jatkajista merkityksellisin oli I.W. Everett, joka käytti 1900-luvun alkupuolella menestyksekkäästi sekä tanskandoggia että tanskandoggi-skotlanninhirvikoira - risteytystä saadakseen kokoa ja vahvuutta lisää. Takaisinristeytysten ja tiukan valinnan avulla silloiset kasvattajat onnistuivat säilyttämään oikean tyypin. Irlanninsusikoiran käyttötarkoitus on ollut jakaantuneena pääasiallisesti kahtia. Rotu on liittynyt saumattomasti Irlannin sotaisaan historiaan, sillä sotapäälliköiden varustukseen kuului aina myös irlanninsusikoira, ja niiden urhoollisuudesta on kirjoitettu useita balladeja. Sen lisäksi irlanninsusikoiraa on käytetty lähinnä suden, villisian ja hirvien metsästykseen kuin myös karjan ja muun omaisuuden vartiointiin. Balladien ja tarujen mukaan irlantilainen koira oli monien intohimojen kohde, ihmiset olivat valmiita tappamaan toisiaan päästäkseen koiran omistajaksi. Irlannin Kennelklubilla oli näyttely Dublinissa vuonna 1879 ja siellä irlanninsusikoiralla oli oma luokkansa. Englantiin perustettiin ensimmäinen irlanninsusikoirayhdistys vuonna 1885 ja myös rotumääritelmä hyväksyttiin samana vuonna. Irlanninsusikoiraan liittyy tänäkin päivänä sama mystinen maine, joka sillä oli jo keskiajalla. Se herättää ihmisissä suurta kiinnostusta ja sitä pidetään usein irlantilaisen kulttuurin vertauskuvana, kelttiläisen menneisyyden muistona. Irlanninsusikoiria kasvatetaan nykyisin kaikkialla maailmassa, mutta Englanti ja Irlanti ovat rodun harrastajien ja kasvattajien kannalta edelleen merkityksellisimmät maat. Lähdeteokset 1,2, Nykyinen käyttötarkoitus Nykyään irlanninsusikoira on pääasiallisesti liikuntaa vaativa ihmisen seuralainen. Vinttikoirana sen kanssa voidaan harrastaa sekä maasto- että ratajuoksukilpailuja, mutta toistaiseksi harrastajamäärät ovat pysyneet pieninä niin meillä kuin muuallakin. Ainakin Pohjois-Amerikassa irlanninsusikoiria yhä käytetään metsästykseen, lähinnä kojoottien. Irlanninsusikoira voi osallistua kansallisissa ja kansainvälisissä näyttelyissä käyttöluokkaan kulloinkin voimassa olevien näyttelysääntöjen mukaan. Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat Sivu 5

6 2.3 Luonteen ja rakenteen merkitys käyttöominaisuuksiin Irlanninsusikoirassa yhdistyvät voima ja tyylikkyys. Rakenteellis-toiminnallisena tyyppinä se edustaa ravaavan ja laukkaavan koiran välimuotoa. Tuntikausia kestäneessä metsästystilanteessa, kun yksi tai kaksi koiraa jäljitti sutta, tarvittiin ravaavan koiran pitkää runkoa ja suhteellisen hyvin kulmautuneita raajoja, sillä pääasiallinen liikuntamuoto jäljitystilanteessa on ollut ravi tai lyhyt laukka. Vasta koiran päästyä saaliin läheisyyteen, se siirtyi vinttikoirille tyypilliseen nelitahtiseen kiitolaukkaan. Saaliiseen irlanninsusikoira iski aina ylhäältä, se pyrki puremaan selkärangan poikki niskan alueelta ja painamaan saaliin maahan. Tapa esiintyy yhä tämän päivän irlanninsusikoirien leikeissä ja miksei myös taistelutilanteissa. Irlanninsusikoiran tulee olla suurikokoinen ja kunnioitusta herättävä. Se on aina ollut erittäin suuri koira, mistä todisteena on säilynyt rodun syntyhistoriassa mainittuja kuvia. Syy epätavallisen suuren kokoon ei ole tiedossa, mutta epäillään, että rodun käyttö suurriistan metsästyksessä yksin, korkeintaan kaksin, olisi edesauttanut koon kehittämisessä. Myös sotakoiran sekä karjan ja omaisuuden vartijan rooli on korostanut koiran muhkeaa olemusta. Kunnioitusta herättävän olemukseen pelkistyy ehkä olennaisin osa rotua. Kaulan tulee olla suhteellisen pitkä ja hyvin vahva. Kaulan ja pään asento on luonnostaan ryhdikäs. Se ilmentää itsevarmaa luonnetta. Koira ei saa hermostua vähästä ja sen tulee vastaanottaa uudetkin asiat stoalaisella tyyneydellä. Hyvin lihaksikas ja vahva, kuitenkin rakenteeltaan tyylikäs kuvailee voiman ja eleganssin kombinaatiota tässä rodussa. Maailman suurimmalta laukkaavalta koiralta edellytetään hyvää lihaskuntoa ja vahvuutta. Eri osat sulautuvat toisiinsa tyylikkäästi aikaansaaden kaarevalinjaisen sivukuvan. Kaula liittyy kauniisti lapaan, riittävä eturinta rintakehään jossa on niin pituutta, syvyyttä kuin leveyttäkin. Vahva, hieman kaareva lanne taipuu ja joustaa nelitahtilaukan ääriasennoissa. Pitkä, viisto lantio, vahvat reidet, reittä hieman pidemmät vahvat sääret sekä matalat kintereet mahdollistavat riittävän työntövoiman vaivattomiin ja tehokkaisiin liikkeisiin. Takajalkojen käpälät astuvat samoihin jälkiin etujalkojen käpälien kanssa. Kokonaisuuden on oltava tasapainoinen ilman liioiteltuja ominaisuuksia. Historian kirjoihin jäänet merkinnät irlanninsusikoiran luonteesta ovat aina painottaneet sen lempeyttä isäntäväkeä ja heidän ystäviään kohtaan. Lempeä silitettäessä, raivokas ärsytettäessä. (Gentle when stroked, fierce when provoked.) Islantilaisessa Heimskringla-saagassa 1000-luvulta kerrotaan irlantilaisesta koirasta: He is Huge of limb, and for a follower equal to an able man. Moreover, he hath a man s wit and will bar at thine enemies but never at thy friends. = Se on suuri ja yhtä rohkea kuin pelottomin Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat Sivu 6

7 mies. Lisäksi sen luonteeseen kuuluu, että sillä on ihmisen nokkeluus, se haukkuu jokaista vihamiestäsi, mutta ei koskaan ystäviäsi. FCI:n uusin rotumääritelmä on hyväksytty v.2001 (suomennos SKL 2003), ja se sisältää ensimäistä kertaa määritelmän rodunluonteesta. Tämäkin on peräisin historiasta: Lamb at home, lion in the chase. = Lammas kotona, leijona takaa-ajossa. Rodun säilymisen elinehtona on lempeä ja yhteiskuntakelpoinen luonne. Kasvattajien tulisi vaalia rodun mainetta lempeänä jättiläisenä, ja pitää luonnetta tärkeimpänä jalostuskriteerinä. (Liitteet 1, 2, 3.) 2.4 Rodun kehitys Suomessa Ensimmäiset irlanninsusikoirat tulivat Kennelliiton tietojen mukaan Suomeen luvulla. Vuosikymmenen kuluessa syntyi maassa jopa muutamia pentueita, mutta sodan aikana kanta tuhoutui kokonaan. Irlanninsusikoiria ryhdyttiin määrätietoisesti kasvattamaan uudelleen 1960-luvun loppupuolella. Tällöin tuotiin maahan mm. nykyisen kannan kantakoirat, uros Ballykelly Mulrooney Englannista ja narttu Biddy av Kroodden Norjasta, jonka sukutaustat olivat täysin englantilaiset. Nämä kaksi koiraa esiintyvät vieläkin monen nykypäivän kasvattajan koirien taustoissa. Muiden 60-luvun tuontikoirien merkitys jäi vähäiseksi. Kotimaista kantaa vahvistettiin jatkuvasti uusilla tuonneilla luvun alkupuolella tuotujen irlanninsusikoirien joukossa oli ensimmäinen suuri vaikuttaja, uros Ballykelly Rogan. Ensimmäisen polven jälkeläisiä sillä oli 18 kappaletta. Rodun suosion tasaisesti noustessa geenikantaa pyrittiin laajentamaan uusien tuontien avulla. Tälle vuosikymmenelle mahtuu myös toinen suuri vaikuttaja, 1977 Irlannista tuotettu uros Athcarne Bran tuotiin Irlannista Suomeen narttu Marion of Nendrum, jonka merkitys suomalaiselle irlanninsusikoirakannalle on ollut huomattava. Rodun suosio lisääntyi 1980-luvulla. Ruotsista tuotu Wolf Tone Sean O Casey (jalostuskäytössä ) oli 80- ja 90-luvulla eniten suomalaiseen irlanninsusikoirakantaan vaikuttanut uros. Yhteistyö Ruotsin kanssa vaikeutui raivotaudin takia. Sen sijaan ovet Keski-Eurooppaan avautuivat, jota mahdollisuutta rodun kasvattajat hyödynsivät kohtuullisen hyvin. Jalostusmateriaalia hankittiin pääasiallisesti Saksasta ja Hollannista. Rodun suosio pysyi vakaana 1990-luvun alussa, mutta kääntyi hienoiseen laskuun puolivälin jälkeen. Yleisesti ottaen vuosikymmentä voisi kutsua kansainvälistymisen ajaksi. Aiemmin vain harvoilla kasvattajilla oli suhteita ulkomaisiin kasvattajiin mutta tämän vuosikymmenen aikana uudet kasvattajat ja harrastajat ennakkoluulottomasti hakivat kontakteja ulkomailta ja myös hyödynsivät niitä luvulla tuontikoirien Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat Sivu 7

8 määrä on lisääntynyt ja monipuolistunut. Myös yhteistyö Ruotsin kanssa on jälleen virinnyt helpottuneiden rabies-sääntöjen myötä. 3 JÄRJESTÖORGANISAATIO Suomen Irlanninsusikoirat ry. perustettiin Tampereella 27. huhtikuuta Samana vuonna se hyväksyttiin Suomen Vinttikoiraliiton jäsenyhdistykseksi. Suomen Irlanninsusikoirat ry erosi Suomen Vinttikoiraliitosta Rotujärjestöksi yhdistys tuli 28. marraskuuta Yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi ensimmäisen kymmenen vuoden aikana rauhallisesti ja yli kahdensadan jäsenen päästiin Jäsenmäärän kehitys on seurannut rekisteröintien kehitystä. 80-luvun loppupuolella jäsenmäärä oli nykyistä korkeampi. Vuoden 2007 lopussa jäseniä oli 405. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu yhdistyksen syyskokouksessa valitut puheenjohtaja sekä kuusi (6) muuta jäsentä. Hallituksen puheenjohtajan toimikausi on kalenterivuosi. Hallituksen muiden jäsenten toimikausi on kaksi (2) kalenterivuotta. 3.1 Jalostustoimikunnan organisaatio Yhdistyksen hallitus nimeää yhdistyksen jäsenistä jalostustoimikuntaan vähintään neljä (4) jäsentä). Lisäksi voidaan valita yksi varajäsen ja tuomarijäsen. Jalostustoimikunnan toimikausi on (3) vuotta kerrallaan jatkuen kuitenkin siihen asti kunnes uusi jalostustoimikunta on nimetty. Vähintään kaksi (2) jalostustoimikunnan jäsentä on suorittanut SKL:n jalostusneuvojan peruskurssin hyväksytysti tai omaa muutoin vastaavan pätevyyden. Rotujärjestön jalostustoimikunnan tehtäviin kuuluu neuvonta ja suosittelu sekä rodusta tarpeellisen tiedon kerääminen ja jakaminen. Jalostustarkastuksia on tehty 1970-luvulta lähtien. Kasvattajilla on kuitenkin viime kädessä valinnan vapaus ja vastuu. Jalostustoimikunnan toimintaohje on vahvistettu hallituksessa (liite 4.) Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat Sivu 8

9 4 NYKYTILANNE 4.1 Populaation koko ja rakenne Vuositilasto - rekisteröinnit Pennut (kotimaiset) Tuonnit Rekisteröinnit yht Pentueet Pentuekoko 6,4 7,0 6,3 5,6 5,4 Kasvattajat Jalostukseen käytetyt eri urokset - kaikki kotimaiset tuonnit ulkomaiset keskimääräinen jalostuskäytön 3 v 3 kk 2 v 6 kk ikä 3 v 5 kk 3 v 5 kk Jalostukseen käytetyt eri nartut - kaikki kotimaiset tuonnit keskimääräinen jalostuskäytön 3 v 3 kk 3 v 9 kk ikä 3 v 9 kk 3 v 10 kk Isoisät Isoäidit Sukusiitosprosentti 1,75% 2,44% 1,27% 3,56% 3,12% Vuositilasto - jalostuspohja Per vuosi - pentueet jalostukseen käytetyt eri urokset jalostukseen käytetyt eri nartut Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat Sivu 9

10 - isät/emät 0,56 0,75 0,80 0,63 0,74 - tehollinen populaatio 13 (72%) 34 (85%) 36 (90%) 47 (78%) 58 (83%) - uroksista käytetty jalostukseen 8% 10% 7% 6% 7% - nartuista käytetty jalostukseen 19% 14% 13% 18% 7% Per sukupolvi (4 vuotta) - pentueet jalostukseen käytetyt eri urokset jalostukseen käytetyt eri nartut isät/emät 0,55 0,63 0,60 0,51 0,46 - tehollinen populaatio 98 (62%) 133 (63%) 132 (65%) 130 (57%) 126 (52%) - uroksista käytetty jalostukseen 7% 7% 8% 8% 8% - nartuista käytetty jalostukseen 16% 13% 14% 17% 17% Vuositilasto - rekisteröinnit Pennut (kotimaiset) Tuonnit Rekisteröinnit yht Pentueet Pentuekoko 6,9 6,3 5,8 7,3 6,9 Kasvattajat Jalostukseen käytetyt eri urokset - kaikki kotimaiset tuonnit ulkomaiset keskimääräinen jalostuskäytön ikä 2 v 3 kk 2 v 4 kk 4 v 4 kk 3 v 9 kk 3 v Jalostukseen käytetyt eri nartut - kaikki kotimaiset tuonnit keskimääräinen jalostuskäytön ikä 3 v 3 kk 3 v 10 kk 3 v 11 kk 4 v 4 kk 3 v 7 kk Isoisät Isoäidit Sukusiitosprosentti 0,81% 1,22% 0,56% 4,52% 1,50% Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat Sivu 10

11 Vuositilasto - jalostuspohja Per vuosi - pentueet jalostukseen käytetyt eri urokset jalostukseen käytetyt eri nartut isät/emät 0,77 0,61 1,00 0,64 0,69 - tehollinen populaatio 23 (88%) 27 (75%) 10 (100%) 22 (79%) 21 (81%) - uroksista käytetty jalostukseen 20% 12% 13% 10% 10% - nartuista käytetty jalostukseen 27% 33% 25% 27% 20% Per sukupolvi (4 vuotta) - pentueet jalostukseen käytetyt eri urokset jalostukseen käytetyt eri nartut isät/emät 0,66 0,64 0,58 0,58 0,54 - tehollinen populaatio 70 (70%) 68 (68%) 53 (65%) 73 (65%) 80 (65%) - uroksista käytetty jalostukseen 13% 11% 10% 10% 9% - nartuista käytetty jalostukseen 29% 27% 23% 20% 16% Vuositilasto - rekisteröinnit Pennut (kotimaiset) Tuonnit Rekisteröinnit yht Pentueet Pentuekoko 6,0 6,1 6,2 7,4 7,1 Kasvattajat Jalostukseen käytetyt eri urokset - kaikki kotimaiset tuonnit ulkomaiset keskimääräinen jalostuskäytön ikä 3 v 4 kk 2 v 10 kk 2 v 2 kk 2 v 10 kk 1 v 8 kk Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat Sivu 11

12 Jalostukseen käytetyt eri nartut - kaikki kotimaiset tuonnit keskimääräinen jalostuskäytön ikä 3 v 7 kk 3 v 8 kk 3 v 3 kk 3 v 2 kk 3 v 4 kk Isoisät Isoäidit Sukusiitosprosentti 1,29% 1,42% 1,21% 1,96% 1,07% Vuositilasto - jalostuspohja Per vuosi - pentueet jalostukseen käytetyt eri urokset jalostukseen käytetyt eri nartut isät/emät 0,85 0,95 0,94 0,71 0,46 - tehollinen populaatio 48 (92%) 41 (98%) 33 (97%) 35 (83%) 16 (62%) - uroksista käytetty jalostukseen 2% 14% 11% 12% 8% - nartuista käytetty jalostukseen 1% 6% 14% 20% 22% Per sukupolvi (4 vuotta) - pentueet jalostukseen käytetyt eri urokset jalostukseen käytetyt eri nartut isät/emät 0,81 0,74 0,62 0,55 0,58 - tehollinen populaatio 122 (72%) 97 (67%) 81 (63%) 80 (62%) 63 (64%) - uroksista käytetty jalostukseen 10% 12% 12% 13% 13% - nartuista käytetty jalostukseen 10% 15% 20% 25% 27% Tehollinen populaatioprosentti syntyy vertaamalla tehollisen populaation määrää ideaalitilanteeseen, jossa vuoden aikana syntyneillä pennuilla on eri isä ja eri emä. Esim. vuosi Tehollinen populaatio 48. Pentueita syntynyt 26 eli ideaalitilanteessa 52 eri vanhempaa ko. pentueissa. Tästä syntyy 92 %. Tehollinen populaatio kuvaa siis koko geenipohjan laajuutta. Mitä pienempi tehollinen populaatio on, sitä nopeammin keskimääräinen sukusiitosaste kasvaa ja samalla geneettinen monimuotoisuus pienenee. Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat Sivu 12

13 Populaation tehollista kokoa voidaan arvioida vuosittain tai sukupolvittain kaavalla: Ne=4*Nm*Nf / (Nm + Nf), jossa Nm on siitokseen käytettyjen urosten ja Nf siitokseen käytettyjen narttujen lukumäärä ja Ne on tehollinen populaatiokoko. Kaava olettaa koirille tasaiset jälkeläismäärät ja kuvaa siis ideaalipopulaatiota ja antaa yliarvioita, mutta sen perusteella voidaan todeta kehityssuunta. Kaavassa ei oteta huomioon jalostukseen käytettyjen koirien keskinäisiä sukulaisuussuhteita. Koiranetissä julkaistut luvut on laskettu tällä kaavalla, mikä antaa liian suuren arvion todelliseen tilanteeseen nähden. Edellisessä tavoiteohjelmassa puhuttiin rodun lamavuosista, mikä oli hätäinen johtopäätös. Kyseessä oli pääosin satunnaistekijöistä johtuva rekisteröintien notkahdus. Keskimääräinen pentuekoko on 6-7 pentua per pentua, määrää voidaan pitää suurena. Parikin toteutumatta jäänyttä pentuetta näkyy rekisteröinneissä. Nykyisillä rekisteröintimäärillä ei 1-2 vuoden tasolla voi määrittää tilastollisesti merkittäviä trendejä. Sukusiitos keskimäärin vuosina (KoiraNet 3-5 sukupolvea); 1995: 3,56 % 2002: 1,22 % 1996: 1,27 % 2003: 0,81 % 1997: 2,44 % 2004: 1.07 % 1998: 1,75 % 2005: 1,96 % 1999: 1,50 % 2006: 1,21 % 2000: 4,52 % 2007: 1,42% 2001: 0,56 % 2008: 1,29% Kannan sukusiitosaste on jopa laskenut edelliseen tavoiteohjelmaan verrattuna. Vuosina käytettyjen urosten määrä narttuihin verrattuna oli 62,27 % (keskiarvo). Vuosina tämä prosenttiluku oli 70,71, joka on selvästi muutos parempaan. Vuosina tämä luku oli 77,52%. Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat Sivu 13

14 Rekisteröintivuosina käytetyimmät urokset # Uros %- Pentueita Pentuja osuus 1 FRAG' ARACH VON DEN ERZMINEN s ,0 % (Ciaran of Nutstown x Charisma vd Erzminen) 2 LIAM OG OF NUTSTOWN s ,9 % (The Black Knight of Nutstown x Emily of Nutstown) 3 CAREL WOLF LEO s ,9 % (Wolf Tone Peter Brand x Carel Wolf Helmi) 4 WOLF TONE MERRICK s ,6 % (Comedias Prunus x Wolf Tone Meg) 5 PITLOCHRY'S KING-KEVIN s ,4 % (Ballyphelan Bran Baeg x Pitlochry s Pamela) 6 KEIREEN'S ECHO OF KAELYN s ,2 % (Kaelyn s Jaquard x Lonnkyle Mauve at Kaelyn) 7 BROKENWHEEL DAUCUS s ,1 % (Erinwood Ottomar Von Der Oelmühle x Brokenwheel Barbe) 8 FERNMARK ICE FLOW s ,8 % (Frag'Arach Von Den Erzminen x Fernmark Fomalhaut) 9 TINWHISTLE'S OSCARDELARENTA s ,3 % (Ravenbeech Judah x Tinwhistle's Naomi Cambell) 10 GOGAMAGOG'S RIGHTS RESERVED s ,3 % ( Bokra Navajo x Gogamagog s No One Like Me) Kymmenestä käytetyimmästä(v ) uroksesta 5 on tuonti- tai lainakoiria ulkomailta. Koiria on tuotu tai lainattu Irlannista, Saksasta, Hollannista, Ruotsista ja Yhdysvalloista. Tarkastellaan kuitenkin muutamia ehkä merkittävimpiä sukulaisuussuhteita. Kaksi eniten käytettyä urosta Frag'Arach vd Erzminen ja Liam Og of Nutstown:in sukulaisuussuhde syntyy Frag'Arach vd Erzminen isoäidin Emily of Nutstownin kautta, joka on äitinä Liam Og of Nutstown:lla. Kahdeksanneksi käytetyin uros Fernmark Ice Flow on Frag'Arach vd Erzminen poika. Komanneksi käytetyin uros Carel Wolf Leo on neljänneksi käytetyimmän uroksen Wolf Tone Merrickin serkun poika. Lisäksi Beatus Arbiter löytyy Brokenwheel Daucuksen takaa kolmannesta sukupolvesta ja Fernmark Ice Flow:n takaa toisesta sukupolvesta. Beatus Arbiterin täyssisko Beatus Angelita löytyy Tinwistle's Oscardelarentan takaa neljännestä sukupolvesta. Frag'Arach vd Erzminen, Pitlochry's King Kevinin, Carel Wolf Leon ja Brokenwheel Daucuksen takaa neljännestä sukupolvesta löytyy Quincy of Kilmara, aikoinaan hyvin paljon kansainvälisesti käytetty uros. Quincy of Kilmara löytyy myös Wolf Tone Merrickin takaa kolmannesta sukupolvesta ja Fernmark Ice Flow:n takaa viidennestä sukupolvesta. Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat Sivu 14

15 Rekisteröintivuosina käytetyimmät nartut # Narttu %- Pentueita Pentuja osuus 1 OSUMARE BIT O SCOT s ,2 % (Mucha Moor's A-Benito x Fernmark Faolan) 2 CAREL WOLF KATI s ,1 % (Wolf Tone Beter Brand x Carel Wolf Hilma) 3 BROKENWHEEL AIRA s ,1 % (Hardy Od Svejka x Brokenwheel Urtica) 4 QUEEN OF HEARTS FIONNMAES ,8 % (Ciaran Of Nutstown x Farah Diba Fionmae) 5 SIOFRA'S ALANNAH s ,8 % (Liam Og Of Nutstown x Gogamagog's Quite A Beauty) 6 WIGLYWAGLY'S BE MY LOVE s ,7 % (Gogamagog's Querist x Powder Horn Lorraine O'Horn) 7 WIGLYWAGLY'S CORK DAYLIGHT s ,2 % (Jaslane's Bogeyman bill x Wiglywagly's Alfa-Alma) 8 GOGAMAGOG'S QUAINT LADY s ,0 % (Jaslane's Action Hero x Gogamagog's My Morning Sun) 9 FERNMARK KLEIO s ,0 % (Pitlochry's King Kevin x Fernmark Gliese) 10 TINWHISTLE'S LA STRANIERA s ,9 % (Cormacs Axe x Tinwhistle's Peggy Sue) Isoisätilasto vuosilta (Lähde Suomen kennelliiton Koiranetjalostustietojärjestelmä). Pennut # Uros Synt. Vuosi Pentueet Yhteensä Toisessa polvessa 1 SOLSTRAND TAURUS JASLANE'S ACTION HERO LIAM OG OF NUTSTOWN CAMELI ECTOBIUS GEOFFREY V. DUKE'S PARADIJS WOLF TONE PETER BRAND HONEYMER'S IMPERATOR BEATUS ARBITER FRAG' ARACH VON DEN ERZMINEN ICE DANE'S ARNOLD GULLIAGH NOAH BROKENWHEEL CIRMO TINWHISTLE'S OSCARDELARENTA Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat Sivu 15

16 14 HONEYMER'S JOHNNY BOY ZODWA VON DER OELMÜHLE ERINWOOD OTTOMAR VON DER OELMÜHLE BOKRA NAVAJO RAVENSBEECH JUDAH WOLF TONE MERRICK PITLOCHRY'S KING-KEVIN Isoemätilasto vuosilta (Lähde Suomen kennelliiton Koiranetjalostustietojärjestelmä). Pennut Synt. Vuoden Toisessa # Narttu Vuosi Pentueet Yhteensä aikana polvessa 1 HONEYMER'S BECKY BROKENWHEEL CARPINELLA CAREL WOLF KATI GOGAMAGOG'S MY MORNING SUN FERNMARK FOMALHAUT FITZARRAN BODIEVE PENNIE-LANE FIONNMAE EDRINA VON DER OELMÜHLE TARCES PAMELA CAREL WOLF FANNI NELLWYNS ANGELINA FERNMARK DENEBOLA OSUMARE BIT O SCOT GOGAMAGOG'S NO ONE LIKE ME TINWHISTLE'S PEGGY SUE TINWHISTLE'S NAOMI CAMBELL BEATUS BI-COLOR GOGAMAGOG'S QUITE A BEAUTY CINDY CAREL WOLF HILMA Puhdasrotuisten koirien jalostuksen valitettava erityispiirre on, että siitokseen käytettyjen koirien määrä on vain muutama prosentti rekisteröintien määrästä. Irlanninsusikoirat eivät tee poikkeusta tässä suhteessa. Tarkasteltaessa edellisessä ohjelmassa lueteltuja 90-luvun lopun ja 2000-luvun alun käytetyimpiä uroksia (10kpl) ja miten nämä urokset vaikuttavat tämän päivän kannassa. Edellisen jakson suosituimmista uroksista Magnificent Troy Fionnmae, Xanux v.d. Oelmühle ja Quattre Saisons v.d. Oelmühle olivat siitoslainoja, joista ainakin Troy ja Xanux päätyivät lopuksi USA:han vaikutettuaan täällä ja muualla Euroopassa rajatun ajan. Troylla oli pitkin maailmaa 200 Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat Sivu 16

17 jälkeläistä ja meidän kannassamme sen pojan Jaslane s Action Heron panos on huomattava. Troyn 2-4 sukupolven narttujälkeläisiä on myös tuotu Suomeen ja käytetty jalostukseen. Joitakin Quattren kaukaisempia jälkeläisiä on myös tullut tänne, mutta sen vaikuttavuus on vähäinen. Xanux on lähes poistunut kuvasta. FIN MVA Bonviant v.d. Oelmühle ei myöskään ole jättänyt pysyvää jälkeä. Jakson suosituin Hardy od Svejka on parhaiten mukana tietyissä Gogamagog s-koirissa. Wolf s Touch Anguksen merkitys syntyy sen Saksassa runsaasti käytetyn Brokenwheel Uracil -pojan kautta, jonka jokunen kaukaisempi jälkeläinen on tullut takaisin meille. Honeymer s Imperator ja Honeymer s Johnny Boy jatkavat sitkeästi elämää uusissa suomalaisissa sukupolvissa, samoin Beatus Arbiter, jonka Ruotsissa oleva poika on ollut sielläkin melko suosittu uros. Bokra Gesturen jalostuspanos näyttää tällä hetkellä melko pieneltä samoin Sandhill v.d. Oelmühlen, mutta lopullinen tilanne selviää näiden osalta vasta parin sukupolven päästä. Taulukko 1. Irlanninsusikoirapopulaatiot muissa maissa keskimäärin (pennut/vuosi) Maa Pennut/vuosi Englanti 450 Irlanti 200 Saksa 450 Ruotsi 135 Norja 60 Tanska 50 Rotujärjestön jalostustoimikunta selvittää mahdollisuutta tutkia kannan monimuotoisuutta DNA-tutkimusten avulla seuraavan tavoiteohjelman päivittämiseen mennessä. (Lähde 22) 4.2 Luonne ja käyttöominaisuudet Perusedellytys irlanninsusikoiran olemassaololle on rodunomaisen luonteen säilyminen. Sen on oltava varma itsestään, rauhallinen eikä se saa hermoilla turhista. Vinttikoirana se voi suhtautua välinpitämättömästi vieraita kohtaan, mutta se ei missään olosuhteissa saa olla aggressiivinen eikä arka. Rotumääritelmä ei kerro kovin yksityiskohtaisesti minkälainen 2000-luvun irlanninsusikoiran luonteen tulisi olla. Irlanninsusikoira on vinttikoira ja kaikille vinttikoirille on tyypillistä eriasteinen metsästyskäyttäytyminen. Jos koiran metsästyskäyttäytymistä omistajan toimesta vahvistetaan harjoituttamalla juoksukilpailuihin, saattaa syntyä tilanteita joissa koiran metsästyskäytäytyminen saa yliotteen. Tämä tulee ottaa huomioon koiran Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat Sivu 17

18 perusopetuksessa. Rotujärjestö järjestää teemapäiviä, joissa järjestetään mm. Epävirallinen maastojuoksukilpailu. Luonteet ovat suurimmalta osin toivottuja: avoimia, joskus hieman pidättyväisiä. On toivottavaa että, tuomarit kiinnittävät kehässä erityistä huomiota luonteisiin ja huomauttavat poikkeamista. Ihmisiä kohtaan aggressiivisesti käyttäytyvät irlanninsusikoirat ovat erittäin harvinaisia, eikä sellaisia ole syytä pitää edes hengissä. Sitä vastoin arasti käyttäytyviä tai arkoja irlanninsusikoiria on myös Suomessa. Arkaa tai aggressiivista koiraa ei saa käyttää jalostukseen, koska arkuus periytyy jälkeläisille. Toinen ääripää on ylenpalttisen innokkaat ja tykötekevät yksilöt joiden hallinta tässä koossa on hankalaa. Tämä on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin arkuus. Mikäli koira saa kaksi (2) kertaa laatupalkinnon hylätty luonteensa vuoksi 24 kuukautta täytettyään, se ei täytä jalostuksen tavoiteohjelman asettamia vaatimuksia. Tällaisia koiria ei ole rodussa esiintynyt viime vuosina. Suomen metsästyslaki kieltää ajometsästyksen koiralla, jonka säkäkorkeus on yli 28 cm. Irlanninsusikoiran alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut metsästää susia ja suurriistaa. On hyvin vaikea arvioida luonteen soveltumista alkuperäiseen käyttötarkoitukseen, koska sitä ei voi Suomen oloissa testata. Suomessa on kuitenkin mahdollista harrastaa rata- ja maastojuoksua (virallinen käyttökoe), jotka ovat jonkinlainen korvike metsästykselle. Näihin kokeisiin osallistuminen voi antaa jonkinlaisia viitteitä metsästystaipumuksesta. Toisaalta on innokkaasti riistan perään lähteviä koiria, jotka eivät aja keinoviehettä. Joitakin yksittäisiä koiria on myös kilpaillut virallisissa tottelevaisuuskokeissa (TOKO) Luonnetestit Irlanninsusikoiria on testattu käytössä olevalla Suomen Kennelliiton virallisella luonnetestillä satunnaisesti. Irlanninsusikoiran rodunomaiset piirteet tulevat esille, kun testituloksia luetaan oikein. Suomen Kennelliiton luonnetestin tulkintaohjeen ja sääntöjen mukaan järjestettyä luonnetestiä voidaan käyttää koirien luonnekuvan ja koulutettavuuden arvioimiseen. Testissä arvioidaan koiran luonnetta kahdeksasta näkökulmasta arvosanan vaihdellessa välillä -3 +3: Toimintakyky Toimintakyky kuvaa koiran kykyä tehdä ratkaisuja erilaisissa sille uusissa tilanteissa. Terävyys Terävyys on koiran taipumus reagoida aggressiivisesti sitä uhkaavaa ihmistä kohtaan. Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat Sivu 18

19 Puolustushalu Puolustushalu on koiran perinnöllinen halu puolustaa laumaansa. Taistelutahto Taisteluhalu on koiran perinnöllinen halu käyttää ruumistaan leikkimieliseen taisteluun saavuttaakseen haluamansa päämäärän. Hermorakenne Koiran hermojen vahvuus on tärkeimpiä jokapäiväiseen elämään vaikuttavista tekijöistä. Sitä tarkkaillaan koko testin ajan. Koiran tulisi kohdata järkkymättä kaikki testiin kuuluvat oudot tilanteet. Temperamentti Temperamentti on koiran kyky havainnoida ympäristöään ja toimia sen mukaisesti. Temperamentin ollessa liian korkealla häiritsevät kaikki tapahtumat sen ympärillä keskittymistä. Kovuus Kovuudella tarkoitetaan koiran taipumusta muistaa sille epämiellyttäviä kokemuksia ja välttää niiden uudelleen kohtaamista. Kova koira ei anna huonojen kokemusten vaikuttaa käyttäytymiseensä. Luoksepääsevyys Luoksepäästävyydellä mitataan koiran suhtautumista vieraisiin ihmisiin. Laukauspelottomuus Koiran tulisi säilyttää toimintakykynsä laukauksista huolimatta. Irlanninsusikoiria on testattu tällä testillä 8 kappaletta vuoteen 2007 mennessä. Rodunomaisen luonteen vaalimiseksi on kehitteillä persoonallisuusprofiili. Persoonallisuusprofiilista puuttuu vielä irlanninsusikoiran ideaaliluonteen määritys pistein. Koiran luonnekuvaus voidaan tulevaisuudessa liittää jalostustarkastuslausuntojen yhteyteen. (liite 5.) 4.3 Terveys Suomessa rodulla yleisesti todetut sairaudet Irlanninsusikoira oli pitkään virallisesti perinnöllisistä sairauksista vapaa rotu, mutta näin onnellisesti ei asianlaita ole. Tutkimusmenetelmien kehittyessä tästäkin rodusta on löytynyt uusia sairauksia. Suomessa irlanninsusikoirille on tehty harvakseltaan terveystutkimuksia johtuen siitä, ettei irlanninsusikoira ole PEVISAan kuuluva rotu. Rodun tämänhetkistä terveystilannetta ei tästä johtuen tiedetä tarkkaan. Kyynärnivel- ja lonkkaröntgenkuvia on otettu satunnaisesti ja silloinkin yleensä oirehtimisen vuoksi. Aivan viime vuosina näitä tutkimuksia on tehty hieman enemmän omistajan Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat Sivu 19

20 mielenkiinnosta koiran terveystilannetta kohtaan. Silmäpeilauksia on aikaisemmin tehty satunnaisesti, mutta nyt ihmiset selkeästi tutkituttavat koiriensa silmiä enemmän. Sydämen ultraääni- ja EKG-tutkimuksia ei aikaisemmin tehty juurikaan ilman sairausepäilyä, mutta niitäkin tehdään jo hieman enemmän. Luonteenomaista irlanninsusikoiralle on, että se kehittyy myöhään. Sen keskimääräinen elinikä on noin 6,5 vuotta. Edellisen Suomessa tehdyn kyselyn (1995) perusteella pahin riski-ikä on 4-6 vuotta. Mikäli koira elää 6-vuotiaaksi sillä on hyvät mahdollisuudet jatkaa elämäänsä jopa 10-vuotiaaksi tai yli. KASVAINSAIRAUDET: Syöpä Rodulla esiintyy erityyppisiä syöpäsairauksia, niistä yleisin on osteosarkooma eli luusyöpä. Parantavaa hoitoa tähän syöpämuotoon ei ole saatavilla. Osteosarkooman oireiden toteamisen jälkeen kuluu yleensä vain muutamia viikkoja kun koira joudutaan lopettamaan. Luun primaarikasvaimet koiralla voidaan jakaa seuraavasti: luutuneet fibroomat, fibrosarkoomat, kondroomat, kondrosarkoomat, osteomat ja osteosarkoomat. Hyvänlaatuisen luukasvaimen radiologisiin tunnusmerkkeihin kuuluu, että ne ovat selvärajaisia, niissä on vähän tai ei ollenkaan lyysistä, jolloin hidas kasvu sallii periostaalisen uudisluumuodostuksen kasvaimen ympärille, ne aiheuttavat vain vähän pehmytosamuutoksia ja ne muodostavat kypsänkaltaista luuta. Luutuneet fibroomat ovat isoja. Ne ilmenevät voimakkaana ylä- ja alaleuan mineralisoituneina uudismuodostumina. Fibrosarkoomissa keskeisiä ovat fibroblastit, jotka tuottavat sidekudosta, mutta eivät luuta tai rustoa.kondroomat ovat hyaliiniruston hyvänlaatuisia kasvaimia. Nämä ovat kissalla ja koiralla harvinaisia.kondrosarkoomat sitä vastoin ovat pahanlaatuisia. Niitä on enemmän jättikokoisiin rotuihin kuuluvilla yksilöillä. Kondrosarkoomaa voi olla erityisesti pään alueen luissa. Osteomat ovat nekin hyvänlaatuisia, vaikkakin epätavallisia. Ne vastaavat hyvänlaatuisten kasvainten joukossa osteosarkoomaa. Predilektiopaikkana ovat pään alueen luut. Differentiaalidiagnoosina täytyy pitää mielessä kraniomandibulaarinen osteopatia. Osteosarkoomat ovat pahanlaatuisia. Niitä saavat erityisesti isot ja jättikokoiset rodut. Osteosarkooma kasvaa nopeasti ja aiheuttaa kipua. Invaasio on aggressiivinen. Primaareista pahanlaatuisista luukasvaimista 90 95% on osteosarkoomia. Syöväksi ei kutsuta mitään yksittäistä sairautta vaan syöpä-käsite sisältää kokonaisen ryhmän sairauksia, joissa solut lisääntyvät epänormaalisti isäntänsä kustannuksella. Syöpäsolut lisääntyvät epätavallisen nopeasti ja tunkeutuvat ympäröiviin kudoksiin. Syöpäsolut eivät myöskään kykene toimimaan kuten kohdekudoksensa normaalit solut. Syövästä on olemassa useita erilaisia alaryhmiä; karsinoomat ovat pintasolujen ja kudosten syöpäsairauksia ja niitä esiintyy niin ihon, kuin sisäelintenkin pinnoilla; Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat Sivu 20

21 sarkoomat kohdistuvat tukikudoksiin eli luihin, lihaksiin, jänteisiin ja jopa verisuoniin. Leukemiaa esiintyy veren valkosoluissa ja lymfoomat iskevät imukudoksiin. Syöpiä tavataan useimmiten vanhoissa koirissa, jopa noin puolet ikääntyneistä korista sairastuu syöpään. Syöpää esiintyy useimmin puhdasrotuisissa, kuin sekarotuisissa koirissa ja jotkut syöpätyypit ovat yleisempiä tietyissä roduissa kuin koko populaatiossa yleensä. Syöpä on erilaisten onnettomuuksien jälkeen koirien toiseksi yleisin kuolinsyy. Yleisimmät koirien syöpätyypit ovat nisäkasvaimet, sarkoomat, lymfoomat ja ihosyövät. Syöttösolujen kasvaimet, eräänlaiset ihosyövän muodot ovat kaikista yleisimpiä. Mielenkiintoista kyllä, koirilla on harvemmin sellaisia syöpätyyppejä, jotka ovat ihmisillä yleisiä esim. keuhko-, paksusuoli- ja munasarjasyöpiä. Erot johtunevat koirien ja ihmisten erilaisesta fysiologiasta ja elämäntavoista. Koiraeläimen lisääntymiselimistö eroaa ihmisestä sekä toiminnaltaan, että rakenteiltaan. Joillakin roduilla on omia erityisiä syöpäongelmiaan: Isot ja jättirodut ovat alttiita osteosarkoomille. Syöpä on yleisempää vanhoilla koirilla, koska niiden elimistössä on tapahtunut suuri määrän solunjakautumisia ja kopiointitapahtumia ja iän myötä koirat ovat myös altistuneet ympäristön vaikutuksille enemmän. Vanhan koiran DNA:ssa on näiden tekijöiden summana suurempi mahdollisuus syöpää aiheuttaviin virheisiin. Sisäsiitos vaikuttaa syöpäsairauksien lisääntymiseen. Tätä todentaa mm. se, että puhdasrotuiset koirat ovat alttiimpia syöville, kuin sekarotuiset koirat ja joissain roduissa tietyt syöpäsairaudet ovat huomattavasti yleisempiä kuin muissa roduissa keskimäärin. Kaikki rodut ovat väistämättä jossakin määrin sisäsiitettyjä ja jokaisella rodulla on vain osa koko maailman koirapopulaation geeneistä käytettävissään, sekä hyvistä, että huonoista geeneistä. Rotuja vertailtaessa on todettu, että mitä sisäsiitetympi jokin rotu / linja on sitä todennäköisemmin sen edustajat sairastuvat syöpään nuorella iällä. Tiedetään myös, että mikäli syöpää aiheuttavat mutaatiot ovat tapahtuneet ituradassa ja sukusoluissa, sisäsiitos ja linjasiitos nostavat riskiä, että syntyvät jälkeläiset perivät viallisen geenimuodon molemmilta vanhemmiltaan. Tämän vuoksi kasvattajien tulisi välttää tiukkaa sisäsiitosta kasvatustyössään. DILATOIVA KARDIOMYOPATIA: Toinen yleinen sairaus on dilatoiva kardiomyopatia eli DCM eli etenevä sydänlihaksen rappeuma. Sitä esiintyy enemmän suurilla ja jättikokoisilla koiraroduilla. Kyseessä on itsesyntyinen sydänlihaksen sairaus. Dilatoiva kardiomyopatia tarkoittaa sydänlihaksen, erityisesti vasemman kammion paksun lihaskerroksen ohenemista merkittävästi normaalista. Veren aiheuttama paine sydämen sisällä saa aikaan ohutseinäisen sydämen laajenemisen johtaen huomattavasti laajempaan vasempaan kammioon. Dilatoivalle kardiomyopatialle kaksi oleellista muutosta sydämessä ovat sydämen ohuet seinät ja laajentuneet kammiot/eteiset. Nämä muutokset johtavat sydämensupistuskyvyn heikkenemiseen. Kardiomyopatiapotilaille kehittyy herkästi rytmihäiriöitä, joista tavallisin on eteisvärinä ja lisälyönnit. Oireina koirilla on yleensä väsymys, öinen levottomuus, pyörtyily, kakominen, yskiminen, laihtuminen ja rasituskyvyn heikkeneminen sekä nesteen kertyminen keuhkoihin, vatsaonteloon tai raajoihin. Myös äkkikuolema liittyy sairauteen. Sairaus kehittyy hitaasti, mutta oireiden tullessa näkyviin Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat Sivu 21

22 tilanne on jo yleensä huono. Sairaus on todettavissa sydänauskultaation (kuuntelu), EKG:n (sähköinen sydänkäyrä) ja sydänultraäänen avulla. Myös röntgenkuva ja laboratoriokokeet auttavat diagnoosissa, mutta eivät ole välttämättömiä. Tauti voidaan havaita näillä tutkimuksilla jo paljon ennen fyysisiä oireita. Tällöin latentit (oireettomat) koirat voitaisiin karsia jalostuksesta. Sairautta hoidetaan eri lääkkein, mutta sitä ei voida parantaa. Lääkityksen tehoaminen on hyvin yksilöllistä. Yleensä ajoissa aloitettu lääkitys tehoaa paremmin. Elinajan ennuste sairauden oirehtimisesta on hyvin yksilöllinen, mutta yleensä se on muutamista viikoista kuukausiin. Sairautta epäillään perinnölliseksi, mutta toistaiseksi ei ole onnistuttu geenejä tai periytymismekanismia selvittämään. Sairautta esiintyy joissain linjoissa enemmän. Epäillään myös, että jotkin infektiot saattaisivat altistaa sairaudelle samoin kilpirauhasen vajaatoiminta, kasvaimet ja sydänlihaksen tulehdus. Tällöin puhutaan sekundäärisestä kardiomyopatiasta. Sairautta esiintyy hyvin nuorillakin koirilla (6kk iästä), mutta yleistyy iän mukana ja on yleisempi uroksilla. Sairaus johtaa aina koiran kuolemaan. Suomessa tutkitaan joitain yksilöitä vuodessa ultraäänellä ja ekg:llä. Virallisia sydänkuunteluita on tehty muutamille yksilölle. Olisi toivottavaa, että tulevaisuudessa ultraääni- ja EKG-tutkimukset lisääntyisivät. Tätä voisi edesauttaa, jos Suomeen saataisiin kehitettyä yksi yhtenäinen kaavake mihin merkattaisiin tulokset, ja tutkimuksista saataisiin virallinen myös Kennelliitossa. Kennelliitossa on yleisohje sydäntutkimukseen. MAHALAUKUN LAAJENTUMA JA KIERTYMÄ: Rodulla esiintyy mahalaukun laajentumaa ja kiertymää. Mahalaukun kiertymä on suurikokoisilla, syvärintaisilla koirilla esiintyvä hengenvaarallinen tila. Sairaus vaatii välitöntä hoitoa. Mahalaukun laajentumassa ja kiertymässä oireina on pahoinvointisuus, oksentelua, levottomuutta, apeutta, kipua ja turvotus kylkikaaren takana. Mahalaukun kiertymän kehittyminen johtuu monista eri syistä. Selkeästi se liittyy ruokintaan. Riskiä sairastumiseen näyttäisi lisäävän liikunta juuri ennen ja jälkeen ruokailun, kerran päivässä tapahtuva ruokinta ja kuivamuonan käyttö koiran ravintona. Sairaudelle on selvä rotualttius, mutta periytymistapa ei ole tiedossa. Sairautta tavataan tietyissä linjoissa useammin. Tautiin sairastuneista jopa % kuolee. Mahalaukun kiertymä hoidetaan yleensä leikkauksella. Parantumiseen vaikuttaa hoidon aloittamisen nopeus ja kiertymän vaikeusaste. Silti leikkauksesta toipunut yksilö voi saada komplikaatioina sydämen rytmihäiriöitä tai mahalaukkuun voi kehittyä kuolio. Nämä oireet ilmenevät yleensä muutaman vuorokauden kuluessa. Sairaus voi uusia. Nykyään mahalaukun kiertymää esiintyy irlanninsusikoiralla hieman vähemmän. Todennäköisesti riskien tiedostaminen on edesauttanut sairauden vähenemisessä. Sairaudesta myös selvitään nykyään useammin. Sairautta esiintyy harvoin alle vuoden ikäisillä koirilla, mutta neljän ikä vuoden jälkeen riski sairastua kasvaa joka vuosi mitä vanhempi koira on. PORTOKAVAALINEN MAKSASHUNTTI: Rodulla esiintyy synnynnäistä perinnöllistä maksan verisuonten kehityshäiriötä(maksan sisällä), portokavaalista maksashunttia (jatkossa shuntti). Siinä maksan verisuonet ovat rakentuneet väärin eikä tautia voida hoitaa. Sairas yksilö kuolee ensimmäisen ikävuoden Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat Sivu 22

23 aikana. Shunttipentu on usein heiveröisempi kuin terveet sisarukset. Lähes aina shuntti voidaan todeta sappihappotestillä (verikoe) yli seitsemän viikon ikäiseltä pennulta. Sairaiden pentujen myynniltä voidaan välttyä melko varmasti, testaamalla pennut ennen luovutusikää. Toistaiseksi taudin vastustaminen on vaikeaa, koska täyttä varmuutta periytymismekanismista ei ole. Hollannissa tehdyn tutkimuksen mukaan tauti saattaisi periytyä polygeenisesti (monen geenin kautta). Tautia esiintyy Suomessa joissakin linjoissa enemmän. Sairaita pentuja syntyy satunnaisesti. Yhdistelmätiedusteluja hyväksyessään jalostustoimikunta tiedottaa kasvattajaa, jos jommankumman vanhemman taustoista löytyy shunttia. Sellaista yhdistelmää ei saa uusia, missä on syntynyt shunttipentu/pentuja. Shunttia esiintyy vähemmän kuin dilatoivaa kardiomyopatiaa tai syöpää. Rotujärjestön jalostustoimikunta on kerännyt tietoa Suomessa syntyneistä pentueista, jotka on testattu sappihappotestillä portokavaalisen maksashuntin poissulkemiseksi ennen pentujen luovutus ikää. Tutkimuksessa mukana olevat ensimmäiset testatut pentueet ovat vuodelta 2002 ja viimeiset vuodelta Tänä aikana testattiin 26 pentuetta, joissa oli yhteensä 178 pentua. Tutkituista pennuista yhdellä todettiin kohonneet arvot ja pentu lopetettiin myöhemmin. Näiden vuosien ( ) aikana Suomessa syntyi 103 pentuetta, joissa oli yhteensä 686 pentua. Tutkimuksen osallistui siis noin 26 % syntyneistä pennuista. Tutkimuksen tulos on suuntaa antava. Tuloksesta voisi päätellä, että shunttipentuja syntyy satunnaisesti, eikä tilanne ole hälyttävä.(liite11) KASVUHÄIRIÖT: Kyynärnivelen kasvuhäiriö (engl. elbow dysplasia, ED) on yleisin isojen ja jättikokoisten koirien etujalan nivelkivun ja ontumisen aiheuttaja. Kyynärnivelen kasvuhäiriön eri muotoja ovat varislisäkkeen (processus coronoideus) sisemmän osan fragmentoituminen, olkaluun nivelnastan (condylus humeralis) sisemmän osan osteokondroosi ja kiinnittymätön kyynärpään uloke (processus anconeus). Kyynärnivelen inkongruenssia (nivelpintojen epäyhdenmukaisuutta) pidetään tärkeänä syynä kaikkiin edellä mainittuihin kasvuhäiriöihin ja myös se lasketaan kyynärnivelen kasvuhäiriöksi. Kyynärnivelen kasvuhäiriön periytymisen mekanismit ovat epäselvät. Periytyminen on kvantitatiivista eli siihen vaikuttaa useita eri geenejä. Yksi näistä geeneistä saattaa olla ns. suurivaikutteinen geeni. Kasvuhäiriön tyyppi vaihtelee eri roduilla, mikä viittaa siihen että aiheuttajina ovat eri geenit. Kyynärnivelen kasvuhäiriö on yleisempää uroksilla todennäköisesti urosten suuremman painon ja mahdollisesti myös hormonaalisten tekijöiden takia. Nykykäsityksen mukaan perinnöllisillä tekijöillä on suurin osuus kyynärnivelen kasvuhäiriön synnyssä, mutta ympäristötekijöillä on osuutensa sen ilmenemisessä. Toisin sanoen optimaalisella ruokinnalla voidaan mahdollisesti estää kasvuhäiriön kehittyminen yksilöllä, jolla on siihen perinnöllinen taipumus. Kaikissa kyynärnivelen kasvuhäiriöissä oireet alkavat keskimäärin 4 7 kuukauden iässä. Tyypillinen oire on ontuminen, joka voi pahentua rasituksessa tai olla voimakkainta levon jälkeen. Ontuminen voi olla jatkuvaa tai ajoittaista. Omistajan voi olla vaikea havaita koiran ontumista, jos kasvuhäiriö on molemminpuolinen. Toisinaan kasvuhäiriö on Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat Sivu 23

24 molemmissa kyynärnivelissä, vaikka koira ontuu vain toista jalkaa. Usein oireet huomataan vasta aikuisiällä ja silloin oireet johtuvat sekundaarisesta nivelrikosta. Kiinnittymätön kyynärpään uloke ei välttämättä oireile nuorella koiralla ja se voi olla röntgenkuvauksen sivulöydös. Kasvuhäiriöiden ja niiden erilaisten kirurgisten hoitojen tehosta ja pitkäaikaisennusteesta ei ole olemassa kattavia tutkimuksia. Leikkaushoidon hyöty on epävarma, jos nivelessä on jo selvät nivelrikon merkit. Kaikkien kyynärnivelen kasvuhäiriöiden seurauksena on ainakin hoitamattomana nivelrikko. Leikattuunkin jalkaan kehittyy yleensä aina jonkin asteinen nivelrikko, mutta sen määrä voi olla vähäisempää ja se voi kehittyä myöhemmin kuin ilman leikkausta hoidetussa nivelessä. Kyynärnivelen nivelrikko invalidisoi koiraa yleensä pahemmin kuin esim. lonkkien nivelrikko, koska koiran painosta noin 60 % on etuosalla. Nivelrikon hoidossa tärkeitä ovat painon pudotus, liikunnan rajoitus ja tarvittaessa käytetään myös tulehduskipulääkkeitä. Lisäksi voidaan käyttää nivelnesteen koostumusta parantavia lääkkeitä ja ravintolisiä. Pohjoismaissa kyynärnivelkuvien arviointi perustuu sekundaarisiin nivelrikon merkkeihin. On huomattava, että jo 1. asteen muutos tarkoittaa sitä, että koiralla on kyynärnivelen kasvuhäiriö ja siitä johtuvia nivelrikkomuutoksia. Jättiläiskokoisilla roduilla esiintyy myös muita kasvuhäiriötä. Niiden määrä on saatu vähenemään viimeisen 15 vuoden aikana parantuneen ruokinnan myötä. Jättikokoisille roduille on kehitetty omia ruokia joissa eri vitamiinien ja hivenaineiden suhteet ovat mahdollisimman oikeat. Kasvuhäiriöt ilmaantuvat neljän- kahdeksan kuukauden ikäisille pennuille. Tavallisin muoto on vääntyvät ranteet. Kasvuhäiriöt estävät pennun normaalin kehityksen haittaamalla liikuntaa. Kasvavalle pennulle liikunta on tärkeää, jotta lihakset voivat kehittyä luuston tueksi. Kasvuhäiriöt saattavat korjaantua ruokintaa muuttamalla ja oikealla liikunnan ja levon suhteella. Joskus päädytään ranneluiden leikkaukseen tai jopa leikkauksiin. Leikkauksilla voidaan koiran henki pelastaa, mutta yleensä koiralle jää kuitenkin selkeät merkit kasvuhäiriöstä. Pahimmillaan saatetaan pentu joutua lopettamaan. KYYNÄRPÄÄN NESTEPATIT: Joskus irlanninsusikoiralla esiintyy kasvuiässä kyynärpään nestepatteja. Niiden syntyyn vaikuttavat esim. ympäristötekijät (kova makuualusta). Perimä vaikuttaa myös. Jos toisella vanhemmista on ollut kyynärpään nestepatti/patit, niin todennäköisesti ainakin osa jälkeläisistä kärsii samasta ongelmasta. Kyynärpäiden nestepatit ovat yleensä kosmeettinen haitta, joka häviää iän myötä. Joskus kasvuhäiriöiden yhteydessä koiralla on myös ollut sairaassa raajassa nestepatti. Ne eivät yleensä haittaa koiraa lainkaan. ALLERGIAT: Allergiat ovat lisääntyneet tälläkin rodulla, syytä/syitä tähän ei tiedetä. Allergiset raktiot näkyvät ihoärsytyksinä, gastroenterologisina vaivoina, koiran silmien vuotamisena, niiskutuksena tai muina hengitysvaikeuksina. Allergia voi haitata koiran elämää Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat Sivu 24

Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat

Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat Voimassa 2014 2018 Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 12.10.2013 Hyväksytty JTT 3/14 11.3.2014 1 Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 3 2 RODUN TAUSTA...

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat

Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat Jalostuksen tavoiteohjelma Irlanninsusikoirat Voimassa 2014 2018 Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 12.10.2013 1 Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 3 2 RODUN TAUSTA... 4 3 JÄRJESTÖORGANISAATIO JA SEN

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Koonnut Eero Lukkari Taulukossa 1 on Jalostustietojärjestelmästä poimittu vuositilasto rekisteröinneistä. Luvuissa on mukana sekä lyhyt- että pitkäkarvaiset.

Lisätiedot

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Jalostustussuositukset olivat käsiteltävinä kahden vuoden tauon jälkeen vuosikokouksessa 27.11.11. Yksimielisyyteen päästiin vain silmien

Lisätiedot

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

Liite 4. Luonnetestit

Liite 4. Luonnetestit Liite 4. Luonnetestit LUKUOHJE: Kaavioissa on esitettynä luonnetestin eri osa-alueet. Arvostelualueet, esim. toimintakyky, K+luku tarkoittaa kerrointa arvostelun pisteytyksessä. Ympyrän kehällä on osion

Lisätiedot

Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Anu Lappalainen, Diagnostinen kuvantaminen, HY Airedaleterrieriyhdistyksen kasvattajapäivä 2012

Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Anu Lappalainen, Diagnostinen kuvantaminen, HY Airedaleterrieriyhdistyksen kasvattajapäivä 2012 Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Anu Lappalainen, Diagnostinen kuvantaminen, HY Airedaleterrieriyhdistyksen kasvattajapäivä 2012 Selkärangan normaalianatomia Selkärangan yleisiä perinnöllisiä sairauksia

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Tulosta lomake, täytä se ja postita 20.4.2016 mennessä osoitteeseen Riikka Aho, Pölkkyinniementie 23 A, 58900 RANTASALMI Kyselykaavake

Lisätiedot

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus) 1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka

Lisätiedot

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus)

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus) KKK-HHS / Pointterijaos Koiran nimi Terveystiedustelu 1 Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli Uros 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Narttu Väri Onko koirasi ääniherkkä (esim. ilotulitus,

Lisätiedot

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus) 1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNTA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA 1) PEVISA-ohjelman tiukennukset SILMÄTARKASTUSLAUSUNTO: astutushetkellä voimassa oleva lausunto,

Lisätiedot

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa SUN ry:n yksi tehtävistä on kartoittaa unkarinvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja tervetulleita.

Lisätiedot

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä:

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä: 1/6 Yksi Suomen Puolanvinttikoirat ry:n tehtävistä on kartoittaa puolanvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin

Lisätiedot

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE HISTORIA Buhundin tyyppisiä pystykorvia on ollut joka puolella pohjoista havumetsävyöhykettä jo esihistoriallisella ajalla. Koirien luurankoja on löydetty mm. vanhoista

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 25.9.2010

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 25.9.2010 ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 25.9.2010 OHJELMA Klo 9.45 klo 10.00 klo 10.15 klo 12.00 klo 12.30 aamukahvi tilaisuuden avaus / Espanjanvesikoirien jalostustoimikunta Luonne ja sen testaaminen sekä luonnetyöryhmän

Lisätiedot

WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005

WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005 WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005 Hyvä whippetin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 1985 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta Kolmivuotiskyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa rodusta, sen terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Kysely toimitetaan vuosittain kolme vuotta

Lisätiedot

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013 Shetlanninlammaskoirat ry:n terveyskyselyn vastausten tarkastelu Shetlanninlammaskoirien terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa rodun terveystilannetta. Terveyskyselylomake on Shetlanninlammaskoirat

Lisätiedot

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika?

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? 1 / 8 Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? Katariina Mäki Ensimmäinen koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön, lonkkavian, vähentämiseksi tarkoitettu vastustamisohjelma on ollut Suomessa

Lisätiedot

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Suomen Tanskandoggi Ry:n jalostusohjesääntö Tanskandogin Jalostuksen Tavoiteohjelma

Lisätiedot

Luuston kasvuhäiri ja liikuntaelinten sairauksia

Luuston kasvuhäiri ja liikuntaelinten sairauksia Luuston kasvuhäiri iriöt t ja muita tuki- ja liikuntaelinten sairauksia Anu Lappalainen Pieneläinsairauksien insairauksien Erikoiseläinl inlääkäri SPL:n kasvattajakurssi 24.2.2006 Termejä dysplasia = kasvuhäiri

Lisätiedot

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

Terveyskysely 2009 yhteenveto

Terveyskysely 2009 yhteenveto Terveyskysely 2009 yhteenveto Kyselyyn osallistui yhteensä 36 cirnecoa (syntymävuodet 1996-2009) 20,7 % Suomessa rekisteröidyistä cirnecoista (174) 33 % elossa olevista vuosina 1997-2009 syntyneistä cirnecoista

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA

Lisätiedot

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet Jalostustussuositukset ovat tarkasteltavina kahden vuoden tauon jälkeen. Jalostuksellisesti aika on lyhyt, mutta paljon ehtii siinäkin ajassa tapahtua koirarintamalla. On siis hyvä käydä suositukset läpi

Lisätiedot

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje 1. Velvoitteet Ottaessaan vastaan SAJ - FSK:n jalostusneuvojan tehtävät asianomainen sitoutuu noudattamaan rotujärjestön jalostustoimikunnan johtosääntöä

Lisätiedot

Koiran sydämen vajaatoiminta

Koiran sydämen vajaatoiminta Koiran sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoimintaa voidaan hoitaa ja pidentää odotettavissa olevaa elinaikaa. Koirankin sydän voi sairastua Koiran sydänsairauksista Sydämen vajaatoiminta on yleinen vaiva

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan

Lisätiedot

Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi:

Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi: Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi: Vastaajan yhteystiedot: Koiran nimi ja rek. numero: Koiran isän nimi: Koiran emän nimi: 1. Yleiset

Lisätiedot

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Genetiikan tutkijat Englannin Kennel Clubin ja AHT:n kanssa yhteistyössä ovat laatineet seuraavanlaisen artikkelin Episodic Fallingista

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

Terveyskysely. Hei estrelanvuoristokoiran omistaja!

Terveyskysely. Hei estrelanvuoristokoiran omistaja! Terveyskysely Hei estrelanvuoristokoiran omistaja! Jokaisen estrelan omistajan panosta kaivataan kartoittamaan tämän hetkistä estrelanvuoristokoirien terveystilannetta. Kaikkien tiedot ovat yhtä arvokkaita

Lisätiedot

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus: Käyttö Jalostuskoiran vs. valinta näyttö? Katariina Mäki 15.9.2011 Katariina Mäki 12.11.2011 Kuva: Tapio Eerola Luennon sisältö Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:. The effect of breeding schemes on the genetic

Lisätiedot

OHJE SYDÄNSAIRAUKSIEN VASTUSTAMISESTA

OHJE SYDÄNSAIRAUKSIEN VASTUSTAMISESTA OHJE SYDÄNSAIRAUKSIEN VASTUSTAMISESTA Kennelliiton hallituksen 21.11.2014 hyväksymä, voimaan 1.6.2015. Tämä ohje täydentää Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamissääntöä (valtuusto 30.11.2008)

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Yleistä Pentuepalautteiden avulla kerätään tietoa shetlanninlammaskoirien lisääntymisterveydestä. Tietoa käytetään mm.

Lisätiedot

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan

Lisätiedot

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa? Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,

Lisätiedot

KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE

KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Parsonrussellinterrierit ry / Jalostustoimikunta KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Kysely on syytä palauttaa allekirjoituksella varustettuna, sillä vastanneiden nimet julkaistaan Parsonlehdessä.

Lisätiedot

MaitoManagement 2020. Risteytysopas

MaitoManagement 2020. Risteytysopas Risteytysopas Lypsyrotujen risteytys on lisääntynyt maailmalla. Suomessa perimältään heikkotasoisia lypsylehmiä siemennetään yleisesti liharotuisten sonnien siemenellä, mutta eri lypsyrotujen risteyttäminen

Lisätiedot

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Suomenpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

NEWFOUNDLANDINKOIRAN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA vuosille 2015 2019LUONNOS

NEWFOUNDLANDINKOIRAN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA vuosille 2015 2019LUONNOS NEWFOUNDLANDINKOIRAN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA vuosille 205 209LUONNOS Suomen Newfoundlandinkoirayhdistys ry FinskaNewfoundlandshundföreningenrf Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA 1. Miksi ehdotuksesta tehdään päätös nyt, kun asiat jäivät rotupalaverissa kesken? Rotupalaverissa ehdittiin käsittelemään ehdotukseen liittyvä kohta

Lisätiedot

ITÄSIPERIANLAIKAKASVATTAJILLE SUUNNATUN TERVEYSKYSELYN TULOKSET ITÄSIPERIANLAIKAJAOSTO 2010

ITÄSIPERIANLAIKAKASVATTAJILLE SUUNNATUN TERVEYSKYSELYN TULOKSET ITÄSIPERIANLAIKAJAOSTO 2010 ITÄSIPERIANLAIKAKASVATTAJILLE SUUNNATUN TERVEYSKYSELYN TULOKSET ITÄSIPERIANLAIKAJAOSTO Hyvä itälaikaväki! Kesän aikana toteutetun kasvattajille suunnatun terveyskyselyn tarkoituksena oli selvittää itäsiperianlaikojen

Lisätiedot

Suomen Papillon ja Phalèneyhdistyksen terveyskysely 2014-2015

Suomen Papillon ja Phalèneyhdistyksen terveyskysely 2014-2015 Suomen Papillon ja Phalèneyhdistyksen terveyskysely 2014-2015 1.PERUSTIEDOT 1.1 Onko koirasi.. a) Papillon b) Phalène Sukupuoli.. a) uros b) narttu 1.2 Koiran syntymävuosi ja kuukausi. 1.3 Onko koirallasi

Lisätiedot

Uroksen jalostuskäyttö

Uroksen jalostuskäyttö Uroksen jalostuskäyttö Sisällysluettelo päivitetty 7.6.2014/J.Fors YLEISTÄ... 3 REKISTERÖINTIEHDOT... 3 SSSK RY:N JALOSTUSTOIMIKUNTA... 4 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA (JTO)... 4 PEVISA... 5 YLEISTÄ... 5

Lisätiedot

Jalostustarkastus Pakaalla 25.9.2004 Tuomareina Maija Mäkinen ja Harri Lehkonen

Jalostustarkastus Pakaalla 25.9.2004 Tuomareina Maija Mäkinen ja Harri Lehkonen Jalostustarkastus Pakaalla 25.9.2004 Tuomareina Maija Mäkinen ja Harri Lehkonen Melukylän Guru Kultamurun jälkeläiset: Tarkastettavan oli kaikkiaan 11 uroksen jälkeläistä neljästä eri yhdistelmästä. Ryhmä:

Lisätiedot

AVOIN BRASILIANTERRIERIEN TERVEYSKYSELY

AVOIN BRASILIANTERRIERIEN TERVEYSKYSELY AVOIN BRASILIANTERRIERIEN TERVEYSKYSELY Tämä kysely on koirakohtainen ja eikä sen täyttäminen vaadi Brasilianterrieri - Fox Paulistinha ry jäsenyyttä. Toivomme saavamme tietoa myös täysin terveistä koirista.

Lisätiedot

J A L O S T U S L O M A K E A.

J A L O S T U S L O M A K E A. J A L O S T U S L O M A K E A. RASTI HALUAMASI VAIHTOEHTO! JALOSTUSTIEDUSTELU Mikäli etsit nartullesi sopivaa urosta. Jalostustoimikunnan esittämää urosta käyttämällä sinun ei tarvitse enää täyttää jalostusilmoitusta

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.04.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 16.6.2015 Eeva Ylinen, Linda Merk, Henna Porali, Kaisa

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: REKISTERINUMERO: TUONTIKOIRA/TUONTIMAA: SYNTYMÄAIKA: VANHEMMAT: KASVATTAJA: TUNNISTUSMERKINTÄ: SUKUPUOLI: UROS UROKSELLA

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen 1.1.2013 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.2.2012 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

ETELÄVENÄJÄNPAIMENKOIRIEN TERVEYSKYSELY

ETELÄVENÄJÄNPAIMENKOIRIEN TERVEYSKYSELY ETELÄVENÄJÄNPAIMENKOIRIEN TERVEYSKYSELY Taustatiedot Sukupuoli uros narttu Ikä Jos koira on jo kuollut, ikä ja kuolinsyy (jos tiedossa) Säkäkorkeus (cm) Paino (kg) Terveys Millainen on koirasi yleinen

Lisätiedot

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 17.9.2011 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 26.4.2012

Lisätiedot

Skotlanninhirvikoira

Skotlanninhirvikoira Skotlanninhirvikoira Skotlanninhirvikoiran rotumääritelmä (Huom! Materiaalin kuvat ovat tarkoitettu keskustelun pohjaksi, eli mitä erinomaista ja myös mitä korjattavaa kuvista löytyy.) Rotumääritelmä hyväksytty

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi Sisältö 1. YHTEENVETO...

Lisätiedot

KEESHOND TERVEYSKYSELY

KEESHOND TERVEYSKYSELY KEESHOND TERVEYSKYSELY Vuosi 2008 Hyvä kessun omistaja, Ole hyvä ja täytä etusivulle kysytyt koiran, kasvattajan ja omistajan tiedot. Rastita toiselle sivulle tiedot koiran virallisista tutkimustuloksista.

Lisätiedot

MAKSA VAIVAA: shuntti ja MVD

MAKSA VAIVAA: shuntti ja MVD MAKSA VAIVAA: shuntti ja MVD Maksashuntti on pelätty synnynnäinen vika, joka pahimmillaan tappaa koiran jo pentuiässä. Edes vakuutus ei korvaa mahdollista leikkausta tai kuollutta koiraa, sillä kyse on

Lisätiedot

Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013

Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013 Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013 Finnish Poodle Club 2014 1 Terveyskysely 2013 Yhteensä 726 koiraa ilmoitettiin kyselyyn, vastausmäärä oli ennätys. Vain 6 koiraa jouduttiin jättämään analysoinnin

Lisätiedot

Narttu Syntynyt 22.03.2010. Isä: LISEGO NOSA UNTER OFITSER FIN29926/08

Narttu Syntynyt 22.03.2010. Isä: LISEGO NOSA UNTER OFITSER FIN29926/08 Narttu Syntynyt 22.03.2010 CHOIRAN TINWHISTLE Isä: LISEGO NOSA UNTER OFITSER FIN29926/08 Emä: MINELAN CHOIRANITA FIN20512/06 FI24997/10 - RZ Väri: riistanvärinen Paino 5,65 kg Tarkastustulos: Hyväksytty

Lisätiedot

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua ja hokkaido Rotumääritelmävertailua Käyttötarkoitus Seurakoira Metsästys Linnut, pieneläimet Seurakoira Metsästys Yleisvaikutelma Pienikokoinen Tasapainoinen Hyväluustoinen Hyvät lihakset Voimakas Liikunta

Lisätiedot

Kasvatuksen tavoiteohjelma - toteutus. Pyhä Birman Kissa ry Jenni Koskinen 2014

Kasvatuksen tavoiteohjelma - toteutus. Pyhä Birman Kissa ry Jenni Koskinen 2014 Kasvatuksen tavoiteohjelma - toteutus Pyhä Birman Kissa ry Jenni Koskinen 2014 Oma kiinnostus asioihin Ensimmäinen birmani menehtyi saamaansa toiseen suolitukokseen ( villansyöntiä ) Toinen birmani menehtyi

Lisätiedot

1 of 4 1.12.2015 8:11

1 of 4 1.12.2015 8:11 1 of 4 1.12.2015 8:11 Turun yliopistossa on rakennettu DNA-näytteisiin perustuva sukupuu Lounais-Suomen susilaumoille. Turun yliopiston tiedote 30.10.2015 Lounais-Suomessa on viime vuosina elänyt lähekkäin

Lisätiedot

Me allekirjoittaneet esitämme, että ranskanbulldoggi-rodulle anotaan PEVISA-ohjelmaa. Esityksemme rodun PEVISA-ohjelmaksi on seuraava:

Me allekirjoittaneet esitämme, että ranskanbulldoggi-rodulle anotaan PEVISA-ohjelmaa. Esityksemme rodun PEVISA-ohjelmaksi on seuraava: Tampereella 20.9.2014 ESITYS PEVISA-OHJELMAKSI Me allekirjoittaneet esitämme, että ranskanbulldoggi-rodulle anotaan PEVISA-ohjelmaa. Esityksemme rodun PEVISA-ohjelmaksi on seuraava: Pentueen vanhemmilla

Lisätiedot

Berninpaimenkoirien jalostuksen tavoiteohjelma 2010-2014

Berninpaimenkoirien jalostuksen tavoiteohjelma 2010-2014 2010 SUOMEN SVEITSINPAIMENKOIRAT FINLANDS SENNENHUNDAR ry Berninpaimenkoirien jalostuksen tavoiteohjelma 2010-2014 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 1.3.2009 Hyväksytty Suomen Kennelliitossa 7.5.2009

Lisätiedot

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Sisällysluettelo Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] 1. YHTEENVETO...4

Lisätiedot

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Sisäsiittoisuudella tarkoitetaan perinnöllisyystieteessä lisääntymistä, jossa pariutuvat yksilöt ovat enemmän

Lisätiedot

Jalostuspalsta Kessu 1/2010, Outi Hälli PUOLI VUOSIKYMMENTÄ TERVEYSKYSELYÄ

Jalostuspalsta Kessu 1/2010, Outi Hälli PUOLI VUOSIKYMMENTÄ TERVEYSKYSELYÄ Jalostuspalsta Kessu 1/2010, Outi Hälli PUOLI VUOSIKYMMENTÄ TERVEYSKYSELYÄ Vuosittain vuodesta 2001 lähtien tehtyjen terveyskyselyiden mukaan reilusti yli puolet kessuista selviää kolmen vuoden ikään ilman

Lisätiedot

Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets

Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets Rodun historiaa Länsigöötanmaanpystykorva, kotoisammin göötti, on vanha ruotsalainen rotu. Sitä käytettiin ilmeisesti jo viikinkiaikana pihakoirana Länsi-Göötanmaalla

Lisätiedot

IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti

IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti Ryhmä: 3 FCI:n numero: 139 Hyväksytty: FCI 2.4.2001 SKL-FKK 8.6.2002 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti Pohjoismainen Kennelunioni Dansk

Lisätiedot

PITKÄKARVAISEN SAKSANSEISOJAN VÄRIT koonnut: Saija Suomaa

PITKÄKARVAISEN SAKSANSEISOJAN VÄRIT koonnut: Saija Suomaa PITKÄKARVAISEN SAKSANSEISOJAN VÄRIT koonnut: Saija Suomaa Pentujen rekisteröinnin yhteydessä tulee noudattaa pitkäkarvaisen saksanseisojan rotumääritelmässä mainittuja sallittuja värejä. Rotumääritelmän

Lisätiedot

Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen

Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen Katariina Mäki 2008 Moni koiraharrastaja laskee nykyisin erilaisia oman koirarotunsa tilaa kuvaavia lukuja, ja Kennelliittokin edellyttää rotujen tilanteen

Lisätiedot

Saatekirjeessä on dosentti Hannes Lohen tiedote asiasta. Tiedote löytyy myös osoitteesta http://www.koirangeenit.fi/

Saatekirjeessä on dosentti Hannes Lohen tiedote asiasta. Tiedote löytyy myös osoitteesta http://www.koirangeenit.fi/ Suomen Portugalinpodengot ry:n terveyskysely v. 2007 Suomen Portugalinpodengot ry:n jalostustoimikunta kerää tietoa portugalinpodengojen terveyteen liittyvistä asioista. Kysely on luottamuksellinen, podengoyhdistyksen

Lisätiedot

Koiran ja kissan ruokailukäyttäytyminen. Rakastammeko lemmikkimme lihaviksi?

Koiran ja kissan ruokailukäyttäytyminen. Rakastammeko lemmikkimme lihaviksi? Koiran ja kissan ruokailukäyttäytyminen Rakastammeko lemmikkimme lihaviksi? Ruokinnan tarkoitus Taata eläimelle sen kasvun, elintoimintojen ja lisääntymisen kannalta välttämättömät ravintoaineet ja täyttää

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: 16.9.2012 Tyrnävä Jaana Hartus Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari(sihteeri) Minitiimin You Make Hearts

Lisätiedot

JTO - ehdotus. Kerry- ja vehnäterrierikerho ry. Jalostustoimikunta 16.10.2005

JTO - ehdotus. Kerry- ja vehnäterrierikerho ry. Jalostustoimikunta 16.10.2005 JTO - ehdotus Kerry- ja vehnäterrierikerho ry Jalostustoimikunta 16.10.2005 JTO ohjeiden taustatiedot jalostus- ja terveystilanne kartoitettu kasvattajakysely (-05): 7 kerry-, 19 vehnäkasv. terveyskysely

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Amerikancockerspanielit ry / JTO... Sivu 1 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 6.4.2014 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

Lisätiedot

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle Suomen Kennelliitto ry. 27.5.2014 2(7) Pikaperehdytys kasvattajalle Sisältö: Omakoira-palvelusta tärkeä työkalu kasvattajalle...

Lisätiedot

VENÄJÄNVINTTIKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

VENÄJÄNVINTTIKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA VENÄJÄNVINTTIKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty Suomen Borzoiklubi ry:n yleiskokouksessa 15.3.2008 Hyväksytty Suomen Vinttikoiraliitto ry:n yleiskokouksessa 29.3.2008 Hyväksytty Suomen Kennelliiton

Lisätiedot

Terveyskyselyn yhteenveto 3.10.2013

Terveyskyselyn yhteenveto 3.10.2013 Stina Högnabba.. Suomen Schipperkekerho Terveyskyselyn yhteenveto.. Ylstä kyselystä Suomen schipperkekerhon jalostustoimikunta päätti keväällä tehdä kyselyn schipperken ylsestä terveydentilasta. Lisäksi

Lisätiedot

Akita vrt. Amerikanakita. rotumääritelmävertailua

Akita vrt. Amerikanakita. rotumääritelmävertailua vrt. rotumääritelmävertailua Historia Rotujen historia on sama noin 1950-luvulle saakka. Alkuperäinen metsästyskoiratyyppi oli 1900-luvulle tultaessa pitkälti kadonnut rotuun risteytettyjen länsimaisten

Lisätiedot

SUOMEN SHIBA RY:N TERVEYSKYSELYN 2014 YHTEENVETO. Vastauksia: 184 Uroksia: 80, narttuja: 104

SUOMEN SHIBA RY:N TERVEYSKYSELYN 2014 YHTEENVETO. Vastauksia: 184 Uroksia: 80, narttuja: 104 SUOMEN SHIBA RY:N TERVEYSKYSELYN 2014 YHTEENVETO Vastauksia: 184 Uroksia: 80, narttuja: 104 Säkäkorkeus: 49 cm (1) 47 cm (1) 46 cm (1) 45 cm (3) 44 cm (5) 43 cm (2) 42 cm (6) 41 cm (7) 40 cm (22) 38 cm

Lisätiedot

Terveyskysely. Hei ranskanbulldogin omistaja!

Terveyskysely. Hei ranskanbulldogin omistaja! Terveyskysely H ranskanbulldogin omistaja! Jokaisen ranskiksen omistajan panosta kaivataan kartoittamaan tämän hetkistä ranskanbulldoggien terveystilannetta. Kaikkien tiedot ovat yhtä arvokkaita ja keräämme

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi 1 Sisältö 1. YHTEENVETO

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry/pointterijaos. Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 POINTTERI

Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry/pointterijaos. Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 POINTTERI Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry/pointterijaos Jalostuksen tavoiteohjelma 2016-2020 POINTTERI Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [14.03.2015] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

Lisätiedot

GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE 1/5 (GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE) Alkuperämaa: Ranska

GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE 1/5 (GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE) Alkuperämaa: Ranska Ryhmä: 6 FCI:n numero: 66 Hyväksytty: FCI 5.5.2003 Kennelliitto 3.12.2013 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE 1/5 (GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE) Alkuperämaa: Ranska Pohjoismainen

Lisätiedot

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA YLIPAINO ON TERVEYSRISKI Koirien ylipaino on kasvava ongelma. Yhä useampi eläinlääkärin vastaanotolle tuleva koira on ylipainoinen tai lihava.

Lisätiedot