HOSPITAALI T-Pro -hoitamisen ja johtamisen tavat ja käytännöt polttopisteessä s. 4. T-Pro eli sairaalan uusi toimintamalli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOSPITAALI 2 2009. T-Pro -hoitamisen ja johtamisen tavat ja käytännöt polttopisteessä s. 4. T-Pro eli sairaalan uusi toimintamalli"

Transkriptio

1 HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts H e n k i l ö s t ö l e h t i P E R S O N A L T I D S K R I F T Teemana T-Pro eli sairaalan uusi toimintamalli TYKSin T-sairaalan laajennusosa on nousemassa silmin näkyvällä vauhdilla tontilleen. Kyseessä on maamme suurin sairaalarakennustyömaa. Vuodenvaihteessa sinne siirtyy merkittävä osa TYKSin toiminnasta eri tavoin arvioiden %. Tarkoitus on myös toimia uudenlaisella tavalla. Mitä tämä tarkoittaa? S. 5 Salaatit ovat Ilonan juttu s. 13 Salaatista on moneksi. Paitsi lisäkkeeksi tai alkuruoaksi salaatti käy myös pääruoaksi. TYKSin ravintokeskuksessa käynnistyi viime vuoden helmikuussa projekti, jonka seurauksena ensin T-kahvio ja vähän myöhemmin A- ja U-kanttiinit alkoivat kaupata erilaisia salaattiannoksia. Kuluvan maaliskuun alusta on myös Raision sairaalan henkilökunta päässyt TYKSin salaattien makuun. T-Pro -hoitamisen ja johtamisen tavat ja käytännöt polttopisteessä s. 4 Osasto 214 pilottina hoitolinjaprosessia kehittämässä s. 8 Traumatologian vuodeosasto 214 on pilottiosastona mukana traumapotilaan hoitolinjaprosessin suunnittelussa. Tämä on osa T-pro-hanketta eli T-sairaalassa toteutettavaa hoitolinjojen mukaista käytäntöä. Innostuneen odottava tunnelma s. 10 Uutta yhteispäivystystä odotetaan innostuneissa tunnelmissa. Joidenkin kohdalla asia herättää silti pientä epävarmuutta. Molemmat suhtautumistavat nousivat esiin kysyessämme mielipiteitä asiasta.

2 2 HOSPITAALI Valmiissa T-sairaalassa ei hoideta käytävillä S I S Ä LT Ö Suuri osa TYKSiä toimii upouudessa ympäristössä keväällä 2012, kun T-sairaala on valmis ja muutto tehty. Nyt on ohitettu puolenvälin virstanpylväs sekä tilojen että toiminnan suunnittelun osalta. Kymmenien eri alojen ja alueiden asiantuntijat ja asiantuntijaryhmät ovat päivittäisen työnsä lomassa kiitettävästi osallistuneet vaativaan suunnittelutyöhön. Asian tärkeys on mielletty, poikkeus ei ole edes se, että kokouksiin on tultu usein myös vapaa-ajalta. Uusi toimintaympäristö asettaa paljon haasteita. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen päivystysalue tuo uudenlaisen yhteistyön, joka vaikuttaa myös vuodeosastotoimintaan. Perinteistä vuodeosastotyötä siirtyy paljon päivystysalueelle, tuleehan sinne kolmisenkymmentä päivystysosastosairaansijaa. Potilas saa koko hoitonsa entistä useammin jo päivystysalueella. Tämä tuo parempaa potilaspalvelua, vähemmän potilassiirtoja ja vähemmän odottamista. Tehovalvonnan resurssien kasvu (yli 30 uutta erilaista valvontapaikkaa) parantaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Se muuttaa vahvasti vuodeosastojen, tehohoidon ja tehovalvonnan työnjakoa. Myös leikkaussalien määrä kasvaa poistaen yhden nykyisen toiminnan kapeikon. Uudet, paikkaluvultaan pienemmät mutta lukuisammat vuodeosastot on mitoitettu hoidon tarvetta vastaaviksi. Enää ei hoideta käytävillä. Esimerkeistä käy ilmi myös T-sairaalahankkeen suurin haaste: hoidon ja toiminnan prosessien uudistuminen ja henkilöstösuunnittelu. Yksikään osasto tai yksikkö ei muuta T-sairaalaan sellaisenaan. Nykyiset osastojen väliset työnjaot muuttuvat ja jakoon osallistuvat myös uudet yksiköt. T-Pro, käynnissä oleva toiminnan, organisaation ja johtamisen muutoshanke, tarjoaa suunnitteluympäristön, jossa sairaalan lukuisat asiantuntijat moniammatillisina työryhminä osallistuvat edellä vain esimerkin omaisesti mainittujen haasteiden ratkaisemiseen. Valmista tulee vain sitkeällä yhteistyöllä, terveellä järjellä ja viisailla kompromisseilla. Sen on jo takana oleva työ onnistuneesti osoittanut. Lähivuodet ovat meistä riippumattomista taloudellista suhdanteista johtuen ongelmallisia. Ottakaamme se kuitenkin mahdollisuutena suunnitellessamme osaltamme pitkäjänteisesti terveydenhuollon tulevaisuutta. Terveydenhuollossa ei ole varaa subprime tyypin suunnitteluun eikä varsinkaan riskinottoon! Heikki Korvenranta projektinjohtaja Kuukauden kirjoitus: Valmiissa T-sairaalassa ei hoideta käytävillä... 2 Månadens skrivelse: I det färdiga T-sjukhuset vårdas patienterna inte i korridorerna... 2 Terveyden edistämiselle oma suunnitelma... 3 Varahenkilöillä sijaispulaa vastaan... 3 Säästöt tavoitteeksi myös sairaanhoitopiirissä... 3 Potilasturvallisuus ensin... 3 Aloitetoiminnalle säännöt... 3 Yt-sopimus valmis... 3 Sairaalainfektiot ja henkilöstön stressi... 3 T-Pro -hoitamisen ja johtamisen tavat ja käytännöt polttopisteessä... 4 Uusi sairaala - uusi toimintatapa... 5 T-sairaala etenee aikataulussaan... 5 Potilaslähtöisyys kulmakivenä T-sairaalan tulevassa toiminnassa... 6 Traumapotilaan hoitolinja T2-sairaalassa... 7 Osasto 214 pilottina hoitolinjaprosessia kehittämässä... 8 Terapia on tärkeä osa hoitoa... 9 T-sairaalan akuuttipotilaiden päävirtaus... 9 Innostuneen odottava tunnelma T2-sairaalan yhteispäivystys -valtakunnan yhteispäivystysten keulakuva Henkilöstö luo tulevaisuuden sairaalan Samma gryta kan mätta flera munnar Salaatit ovat Ilonan juttu...13 Sarvesta härkää: Lomalta lamaan...13 I det färdiga T-sjukhuset vårdas patienterna inte i korridorerna Våren 2012 kommer en stor del av ÅUCS att verka i en splitterny omgivning när det nya T-sjukhuset är färdigt och flyttningen är över. Vi har nu passerat milstolpen för halva vägen, både då det gäller planeringen av verksamheten och utrymmena. Vid sidan av sitt dagliga arbete har specialister och specialistgrupper inom olika specialiteter och områden på ett lovvärt sätt tagit del i det krävande planeringsarbetet. Man har insett hur viktig saken är, det är inte ens ett undantag att man också på sin lediga tid har infunnit sig till mötena. Den nya miljön ställer många utmaningar. Det nya gemensamma jourområdet för primärhälsovården och den specialiserade sjukvården medför ett nytt slag av samarbete, som också inverkar på bäddavdelningarnas verksamhet. Av det traditionella arbetet på bäddavdelningarna överförs en stor del till jourområdet, där det ju kommer att finnas ett trettiotal platser på jouravdelningarna. Patienten får allt oftare hela sin vård på jourområdet. Det här medför en bättre patientservice, mindre patienttransporter och mindre väntande. När resurserna för intensivövervakning ökar (över 30 nya övervakningsplatser av olika slag) så förbättrar det kvaliteten på vården och patientsäkerheten. Det ändrar kraftigt på arbetsfördelningen mellan bäddavdelningarna, intensivvården och intensivövervakningen. Också antalet operationssalar ökar och därigenom försvinner en av flaskhalsarna i den nuvarande verksamheten. De nya, till sitt platsantal mindre men talrikare bäddavdelningarna har dimensionerats så att de skall motsvara vårdbehovet. Man vårdar inte längre patienterna i korridorerna. Av exemplen framgår också den största utmaningen i T-sjukhusprojektet: förnyelsen av vården och verksamhetsprocesserna och personalplaneringen. Inte en enda avdelning eller enhet flyttar som sådan till T-sjukhuset. Arbetsfördelningen mellan de nuvarande avdelningarna ändras och i redistributionen deltar också nya enheter. T-Pro, det ändringsprojekt som är i gång för verksamheten, organisationen och ledningen, erbjuder en planeringsmiljö där sjukhusets talrika experter i egenskap av multiprofessionella arbetsgrupper deltar i att lösa de utmaningar som det bara givits exempel på här ovan. Färdigt blir det bara genom ett ihärdigt samarbete, sunt förnuft och kloka kompromisser. Det har det arbete som redan utförts på ett lyckat sätt bevisat. På grund av ekonomiska förhållanden som vi inte kan påverka kommer de närmaste åren att vara fulla med problem. Låt oss i alla fall se det som en möjlighet när vi för vår del på lång sikt planerar framtiden för hälsovården. I hälsovården finns det inte råd med planering av subprime-typ och det finns framför allt inte råd med risktagning! Heikki Korvenranta projektchef Sairaankuljettajasta sairaahoitajaksi Raija, Anna-Liisa ja Bettina ovat nyt hallinnollisia osastonhoitajia Remonttihommissa Karibialla Suksilla kilpaa ja kuntoillen Kannen kuva: Lääkintävahtimestari Kirsi Leivo ja sairaanhoitaja Satu Valdolin kipsaamassa potilaan jalkaa kipsihuoneessa kirurgian poliklinikan uusissa tiloissa T-sairaalassa. (Kuva: ) HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 3. vuosikerta. Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh. (02) , esa. Toimitussihteeri, puh. (02) , Toimituskunta (suluissa varajäsen): Mervi Haarala (Leena Kähäri), Esa Halsinaho, Mirja Hovirinta (Eija Järvelä), Anneli Lautaro (Juhani Lahti),, Virpi Pakkanen, Tom Riski, Marja-Leena Veijola (Marjo Wittfooth). Taitto ja toimitus: Sek Pro Oy. Ruotsinkieliset jutut: Mathias Luther (Inter Folia Press). Paino: I-print Oy, Vaasa. Painos noin kpl. Jakelu: Itella Oyj. Osoitteet: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit. Osoitteenmuutokset: tai puh. (02) Toimituksen osoite: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, Turku. Ilmestyminen: 8 kertaa vuonna ISSN Seuraava lehti ilmestyy , aineistopäivä

3 HOSPITAALI 3 Terveyden edistämiselle oma suunnitelma Varahenkilöillä sijaispulaa vastaan Esa Halsinaho Sairaanhoitopiiri ei jatkossa tyydy vain hoitamaan sairaita, vaan haluaa myös aktiivisesti edistää potilaiden terveyttä. Tätä varten on valmistunut 60-sivuinen toimintasuunnitelma, jonka piirin hallitus äskettäin hyväksyi toteutettavaksi. Minna Pohjolan vetämässä hankkeessa tuotetussa toimintasuunnitelmassa käsitellään terveyden edistämistä sekä yleisellä tasolla että konkreettisten toimintamallien avulla. Suunnitelma on tarkoitettu sairaanhoitopiirin työntekijöiden avuksi, jotta he voisivat osaltaan edistää erikoissairaanhoidon piirissä olevien potilaiden terveyttä. Suunnitelmassa esitetään hyviä käytäntöjä, joilla voidaan edesauttaa potilaiden tupakoimattomuutta, puuttua liialliseen alkoholinkäyttöön tai auttaa heitä painonhallinnassa. Malleja on myös diabeteksen ehkäisyyn, masennuksen tunnistamiseen ja osteoporoosin aiheuttamien murtumien ehkäisyyn. Suunnitelmaa on tarkoitus jakaa laajasti sekä sairaanhoitopiirin että sen alueella toimivien terveyskeskusten ja asemien ammattihenkilöiden käyttöön. Esa Halsinaho Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri palkkaa tänä vuonna jopa sata uutta varahenkilöä sijaistamaan vakituisten työntekijöiden poissaoloja. Varahenkilöillä korvataan ulkopuolisten sijaisten käyttöä, joten työvoiman kokonaiskäyttö tai palkkakustannukset eivät lisäänny. Piirin hallitus hyväksyi maaliskuussa esityksen, jonka mukaan sairaanhoitopiirin perustetaan 67 varahenkilön vakanssia toukokuun alusta lähtien. Syksyllä hallitukselle vietäneen esitys vielä uuden varahenkilön vakanssin perustamiseksi. Sairaanhoitopiirillä on entuudestaan 488 varahenkilöä, joista hoitohenkilöstössä 420, peruspalveluhenkilöstössä 33 ja lääkärikunnassa 27. Ensimmäiset vakanssit perustettiin vuonna Varahenkilöiden avulla hoidettiin viime vuonna lähes neljäsosa henkilöstön vuosilomista ja muista poissaoloista. Säästöt tavoitteeksi myös sairaanhoitopiirissä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri suunnittelee toimenpiteitä noin kymmenen miljoonan euron säästöjen aikaansaamiseksi. Ilman säästötoimia piirin talousarvion pelätään ylittyvän juuri tuon kymmenen miljoonan euron verran. Sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén on pyytänyt sairaaloita ja muita toimintayksiköitä laatimaan omat suunnitelmansa talousarviossa pysymiseksi maaliskuun puoliväliin mennessä. Keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa koulutusmäärärahan karsiminen noin 25 %:lla, tulospalkkio-ohjelman karsiminen, ostopalveluiden vähentäminen, erilaisten muiden palveluostojen (esim. atk-palvelut, asiantuntijapalvelut) ja hankintojen kriittinen tarkastelu ja karsiminen Potilasturvallisuus ensin Arviolta 10 prosenttia potilaista vahingoittuu sairaalahoitonsa aikana. Jopa puolet näistä voitaisiin ehkäistä ennalta. Suomessakin on tiedostettu, että potilasturvallisuudessa on kehittämisen varaa. Maaliskuun alussa julkaistu Potilasturvallisuus ensin -kirja antaa virikkeitä potilasturvallisuuden kehittämiseen. Sairaanhoitajaliiton julkaisema kirja on ensimmäinen suomenkielinen teos potilasturvallisuudesta. Potilasturvallisuustyössä pitää kysyä, miksi virheitä sattuu eikä kuka ne teki. Mistä syntyy hyvä potilasturvallisuuskulttuuri? Mistä tunnis- Aloitetoiminnalle säännöt VSSHP:n aloitetoiminnan säännöt ovat valmistuneet, ja sh-piirin hallitus hyväksyi ne Säännöt laati sama työryhmä, joka sorvasi myös uuden yhteistoimintaohjeistuksen. Aloitetoiminnan tarkoitus on edistää omatoimista työn ja työympäristön kehittämistä, ja sillä voidaan parantaa sekä tuottavuutta että työtyytyväisyyttä. taa potilasturvallisuutta edistävän työyksikön? Kuinka haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden raportoinnista alkava prosessi johtaa hyvään turvallisuuskulttuuriin? Näiden aiheiden lisäksi esitellään useita keinoja edistää potilasturvallisuutta. Teos luo katsauksen ensimmäisen kansallisen potilasturvallisuustyön strategian teemoihin ja kansainväliseen potilasturvallisuustyöhön. Kirjan ovat toimittaneet Vaasan sairaanhoitopiirin potilasturvallisuuskoordinaattori Marina Kinnunen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin potilasturvallisuusprojektin projektipäällikkö Karolina Peltomaa. Aiemmin kovin hajanainen ja paikoin olematonkin sh-piirin aloitetoiminta saa nyt yhteisen kuosin. Uusi sääntö kattaa ohjeistuksen aloitteidenteko-oikeudesta aloitteen tekoon, keräämiseen, käsittelyyn ja palkitsemiseen. Sääntö myös kertoo, mikä ja millainen aloite on. Aloitteesta voidaan maksaa euron peruspalkkio sen tuottaman hyödyn mukaan. Säästöpalkkio maksetaan toteutetuista ja taloudellista säästöä tuottaneista aloitteista, ja sen suuruus suhteutetaan saavutettuun taloudelliseen hyötyyn. Hospitaalin aikataulu Hospitaalin ilmestymis- ja aineistoaikataulu vuonna 2009 on alustavan suunnitelman mukaan seuraava: tai lykkääminen, lisätöiden vähentäminen, palvelutuotannon entistä tarkempi suunnittelu tehokkuuden lisäämiseksi, sijaismäärärahan käytön vähentäminen sekä palkattomat virkavapaat (1-2 viikkoa työpisteestä riippuen). Piirin hallitus hyväksyi johdon toimenpiteet säästötavoitteen saavuttamiseksi Sairaanhoitopiirin johtoryhmä käsitteli säästösuunnitelmia viimeksi viikko sitten maanantaina (16.3.). Lindén esitteli säästösuunnitelmia myös tulosyksikköjohtajien kuukausikokouksessa Hänen mukaansa kuluvana vuonna on ehdottoman tärkeää pysyä talousarviossa. - Jos menomme ja tulomme pysyvät talousarviossa, jäsenkuntien lasku kuluvalta vuodelta pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin viime vuonnakin, mikä on jäsenkuntien talouden kannalta hyvin tärkeää, hän toteaa. Lindén painottaa, että toimintakuluja pitää seurata tänä vuonna erityisen tarkasti. Pitää tarvittaessa myös tinkiä sellaisesta suunnitellustakin toiminnasta, jonka toteuttaminen ei ole aivan välttämätöntä juuri tänä vuonna. Pelkästään sijaisten käytön vähentämistä, joka on usein käytetty säästömenetelmä, Linden ei esitä, koska toimintaa on vaikea järjestää ilman sijaistyövoimaa. Sijaiset ovat osaavia ja motivoituneita ja meille erittäin tärkeitä. Kuitenkin vapaaehtoiset palkattomat virkavapaat pitää järjestää ilman sijaisten käyttöä, koska muutoin niistä ei saada mitään säästöjä. Yt-sopimus valmis VSSHP:n hallitus hyväksyi kokouksessaan sairaanhoitopiirin uuden yhteistoimintasopimuksen, virallisemmin sopimuksen työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa noudatettavista menettelytavoista. Sopimusta on valmisteltu syksystä 2007, ja mukana ovat olleet työantajan, työntekijäjärjestöjen ja työsuojeluorganisaation edustajat. Valmistelussa kiinnitettiin huomiota sh-piirin yhteistyötoimikuntien ja niiden toiminnan tarkoituksenmukaisuuteen sekä siihen, miten yhteistoiminta on kehittynyt organisaation muuttuessa. Uuteen sopimukseen on kirjattu yhteistoiminnan periaatteet ja toimintatavat sekä piiri- että työpaikkatasolla. Sopimuksessa muistutetaan, että työpaikkatason tärkeintä yhteistoimintaa on esimiehen ja työntekijän keskinäinen välitön vuorovaikutus. Työpaikkakokousten oikeaoppiseen järjestämiseen uusi yt-sopimus tarjoaa myös osviittaa. Edustuksellista yhteistoimintaa varten on 9 paikallista yhteistyötoimikuntaa sekä sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunta. Niiden kokoonpanot, toimikaudet ja tehtävät on kirjattu uuteen sopimukseen. Sopimus on luonteeltaan muu kuin paikallinen virka- ja työehtosopimus, ja se on voimassa Nro 3 Nro 4 Nro 5 Nro 6 Nro 7 Nro 8 Ilmestyy Aineisto Sairaalainfektiot ja henkilöstön stressi Suomessa arvioidaan esiintyvän vuosittain sairaalainfektiota, ja ne myötävaikuttavat henkilön kuolemaan. Helmikuussa julkaistussa Työterveyslaitoksen ja TYKSin yhteistutkimuksessa havaittiin, että potilailla esiintyi enemmän sairaalainfektioita osastoilla, joiden hoitohenkilökunnalla oli työstressiä ja yhteistoiminnan ongelmia ja joissa tehtiin keskimääräistä pitempää työpäivää. Sairaalainfektiot aiheuttavat Suomessa vuosittain ylimääräistä hoitopäivää, joiden kulut nousevat yli 200 miljoonaan euroon. Tärkeimmät keinot infektioiden välttämiseksi ja kurissapitoon ovat alkoholihuuhteen käyttö ja muiden hyvään sairaalahygieniaan liittyvien periaatteiden noudattaminen, sanoo osastonylilääkäri Reijo Peltonen VSSHP:n sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksiköstä. Peltonen taustoittaa tutkimusta: Olimme mukana, koska meillä on useiden vuosien ajalta luotettavaa tietoa sairaalainfektioiden vallitsevuusselvityksistä TYKSissä. Vastaavaa tietoa ei ole samassa määrin kerätty muualta. Tulokset osoittavat yhteyden henkilökunnan työstressin ja potilaiden sairaalainfektioiden välillä, mutta syy-yhteyttä tutkimusasetelma ei pysty osoittamaan. Asia voi olla siis joko niin, että työstressi lisää sairaalainfektioita tai sairaalainfektioiden runsaus aiheuttaa työstressiä tai sitten niin, että molemmat pahentavat toisiaan. Tutkimustulos on herättänyt melkoista kiinnostusta ja syytä onkin. Kaikki keinot, joilla voidaan vähentää jompaa kumpaa tai molempia, kannattaa ottaa tosissaan. Tutkimukset osoittavat, että sairaalainfektioiden vähentäminen on sekä inhimillisesti että puhtaasti taloudellisesti hyvin kannattavaa puuhaa, Peltonen muistuttaa.

4 4 HOSPITAALI T E E M A: T-PRO ELI SAIRAALAN UUSI TOIMINTAMALLI T-pro-hankkeen vetäminen on osaavissa käsissä. T-pro-ryhmä edessä vas: Kaarina Tanttu, Satu Suhonen ja Liisa Iire. Takana vas: Erna Mäkelä, Heikki Korvenranta ja Eero Kitinoja. Kuvasta puuttuu Tarja Rasi. T-Pro hoitamisen ja johtamisen tavat ja käytännöt polttopisteessä T-sairaalan jatkorakentamisen suunnittelu käynnistyi vuonna 2004 heti sairaalan ensimmäisen vaiheen käyttöönoton jälkeen. Rakentamista piti jatkaa vasta ensi vuosikymmenellä, mutta vuonna 2002 valmistunut U-sairaalan talotekninen selvitys laittoi aikataulut uuteen järjestykseen. T-sairaalasta on alusta alkaen suunniteltu alueellisen päivystyksen sekä vaativan ja raskaan erikoissairaanhoidon sairaalaa, jonka ytimen muodostaa akuuttihoito ja muu erityisen tai yleisen tehovalvonnan ja tehohoidon tukea tarvitseva toiminta. Näistä lähtökohdista kartoitettiin ja kuvattiin myös rakennettavan sairaalan pääpotilasvirrat. Varsinainen toiminnallinen suunnittelu ja tilatarpeiden arviointi ovat perustuneet näiden pääpotilasvirtojen hoidon tarpeisiin. Olemme tutkineet puolisen tusinaa pääpotilasvirtaa, jotka kattavat noin 80 prosenttia toiminnasta. Toiminnallisten ja tilaratkaisujen lopputulos, rakennettava T-sairaala, on siten tärkeimpien potilasryhmien hoidon tarpeiden perusteella muovautunut kompromissi. Uusi tapa toimia T-Pro toiminnan, organisaation ja johtamisen muutoshanke on saumatonta jatkoa T-sairaalan suunnittelulle. Sen tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa pääpotilasvirtoihin perustuvien hoitolinjojen ja niihin kuuluvien potilaslähtöisten hoitoprosessien yksityiskohdat sekä uutta toimintatapaa tukeva organisaatiorakenne ja johtamismalli. Perusajatuksena on siirtyä yksikkökeskeisestä toiminnasta potilaan ja hänen hoitonsa tarpeista lähtevään toimintamalliin, jossa soveltuvin osin noudatetaan prosessiajattelun ja johtamisen periaatteita. Tavoite on kirjattu sairaanhoitopiirin strategiaan, joten siitä tulee koko piirin toimintamalli T-sairaalan toimiessa pilottina. Uudistusta varten analysoidaan ja suunnitellaan toimintatapoja niin, että hyödynnetään hyvä olemassa olevasta, mutta vältetään hoidollista lisäarvoa tuottamatonta turhaa toimintaa. Yksikkökeskeisen toiminnan osaoptimointien sijaan halutaan hoitokokonaisuuden hallintaa ja sen ehdoilla toimimista. Henkilöstön asiantuntemus hyödynnetään Henkilöstön osallistuminen, asiantuntemus ja sitoutuminen ovat tärkeitä toiminnan yksityiskohtaisen suunnittelun onnistumisen kannalta. Olemassa olevien hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja vahvistaminen ja toisaalta huonojen toimintatapojen poistaminen onnistuu vain hoitoprosesseihin osallistuvien asiantuntijoiden yhteistyönä. Uudet toimintatavat ja -mallit vaativat usein toteutuakseen organisaatiorakenteiden ja johtamisjärjestelmien uudistumista. Mitä suurempi muutos on, sen tärkeämpää tämä on. Sen vuoksi organisaatiorakenne ja johtaminen on otettu myös T-Pro-hankkeen tärkeiksi osiksi. T-sairaalan uudessa ympäristössä ja uusissa olosuhteissa työskentelee muutaman vuoden kuluttua lähes 2000 asiantuntijaa. Tämä vaatii vahvaa panostusta henkilöstösuunnitteluun sekä taloussuunnitteluun ja -seurantaan. Koskettaa koko piiriä T-Pro on useamman vuoden kestävä, laaja-alainen toiminnan muutoshanke, joka koskettaa välittömästi tai välillisesti koko sairaanhoitopiiriä. Tavoitteisiin pääsy edellyttää järjestelmällistä hankehallintaa ja toimintaan liittyvää muutoksen hallintaa. Näitä varten T-Prossa on omat osionsa. T-sairaalan rakentamisen tärkeä peruste on toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen uusien toimintatapojen ja niitä tukevien tilaratkaisujen avulla. Arvioimme, että tuottavuus voi kasvaa prosenttia. Sitä ei saavuteta kustannussäästöillä, vaan oikein mitoitettujen resurssien tehokkaalla käytöllä. Lähitulevaisuudessa kasvavan hoidon tarpeen tyydyttäminen edellyttää tuotannon lisäämistä. Huomion kiinnittäminen yksikkökustannuksiin on tarpeen, koska laajenevan kysynnän tilanteessa kokonaiskustannukset pysyvät hallinnassa vain sitä kautta. Yksikkökustannuksia vähennetään parhaiten resursoimalla hoitolinjojen tarpeet uusissa tiloissa ja toimintaympäristössä niin, että hoidon ja toiminnan laatu pidetään korkealla, virhemahdollisuuksia vähennetään ja hoitoprosessien läpimenoaikoja nopeutetaan esimerkiksi minimoimalla sisäisiä viiveitä ja pullonkauloja. T-Pro-hankkeen avulla varmistamme niin nämä potilaiden ja maksajien kannalta tärkeät seikat kuin tavoitteita ja toimintaa tukevan organisaation ja johtamisen uudistumisenkin. Heikki Korvenranta, projektijohtaja

5 HOSPITAALI 5 Uusi sairaala uusi toimintatapa TYKSin T-sairaalan laajennusosa on nousemassa silmin näkyvällä vauhdilla tontilleen. Kyseessä on maamme suurin sairaalarakennustyömaa. Vuodenvaihteessa sinne siirtyy merkittävä osa TYKSin toiminnasta eri tavoin arvioiden %. Tarkoitus on myös toimia uudenlaisella tavalla. Mitä tämä tarkoittaa? Nykyinen erikoissairaanhoito perustuu jo sananmukaisesti lääketieteen erikoisaloihin, joita on virallisesti 49. Potilas ei kuitenkaan sairastuessaan ole vielä minkään erikoisalan potilas. Esimerkiksi näön menetys voi johtua silmäsairaudesta, verenkiertoelinsairaudesta, tapaturmasta tai syöpäkasvaimesta. Onko polvikivusta kärsivä potilas kirurginen vai sisätautipotilas? Lääketieteen erikoisalat ovat syntyneet historiallisen kehityksen tuloksena. Erikoisala perustuu joko potilaan ikään (lastentaudit, geriatria), kohde-elimeen (ihotaudit, keuhkosairaudet), käytettyyn hoitomuotoon (kirurgiset erikoisalat, sisätautiset erikoisalat, fysiatria), sairauden patologiaan (syöpäsairaudet) tai teknologiaan (kuvantaminen, anestesiologia). Mitään tieteenfilosofisia tai hienompia perusteita ei erikoisalajaolle ole. Monessa sairaalassa Suomessa ja maailmalla onkin jo vuosia sitten muodostettu yksiköitä, joissa eri erikoisalojen lääkärit ja hoitohenkilökunta yhdessä hoitavat tietyn sairausryhmän potilaita. Tällaisia ovat vaikkapa reumasairaala tai -yksikkö, sydänkeskus jne. Perustaksi hoitolinjat T-sairaalassa on vahva tahto ja pyrkimys muodostaa uusiin tiloihin uudenlainen organisaatio, joka perustuu juuri edellä mainittujen esimerkkien kaltaisiin potilasryhmiin. Näitä kutsutaan hienommin hoitolinjoiksi tai -prosesseiksi, jolla tarkoitetaan suppeampaa hoitoputkea, esimerkiksi kaihipotilaan prosessi, tekonivelprosessi jne. Idea on koota kunkin prosessin tarvitsemat resurssit hyvin toimivaksi kokonaisuudeksi, jolloin potilaan hoito on sekä laadullisesti korkeatasoista että tehokasta. Näin suurta muutosta ei tietenkään voida tehdä mielivaltaisesti ja pelkkien ideoiden ja toiveiden pohjalta, vaan huolelliseen analyysiin perustuen. Korkeatasoiseen asiantuntemukseen perustuvaa hoitoa ei missään olosuhteissa voida vaarantaa liian riskialttiilla hallinnollisilla kokeiluilla. Esa Halsinaho Varmasti on klinikoita, joiden hallintorakenteet eivät paljoa nykytilanteesta muutu. Mutta etenkin kahden suuren klinikan sisätautien ja kirurgian sisällä tapahtuu uudelleen ryhmittymistä. Samoin voi olla perusteltua saattaa hallinnollisesti yhteen lähialoja, vaikka niillä onkin omat potilas- ja sairausryhmänsä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi suusairaudet sekä korva-, nenäja kurkkutaudit. Historiallinen mahdollisuus TYKSissä on nyt historiallisesti ainutlaatuinen mahdollisuus luoda uudenlaisia toimintamalleja uusiin tiloihin. Sairaanhoitopiirin ylin johto (allekirjoittanut, johtajaylilääkäri, hallintoylihoitaja, talousjohtaja) ovat vahvasti sitoutuneet tällaiseen muutokseen ja haluamme antaa huippuasiantuntijoillemme mahdollisuuksia toteuttaa maksimaalisesti osaamistaan ja kykyjään. Ihminen on tietysti turvahakuinen olio, mikä tarkoittaa tervehenkistä epäilystä kaikkea uutta ja ennen näkemätöntä kohtaan. Mutta kehitys on aina mennyt eteenpäin toisinajattelun kirvoittamana ja tasapainoinen uuden ja vanhan yhdistelmä lienee sairaanhoidonkin toimintamalleissa paras vaihtoehto. Aki Lindén sairaanhoitopiirin johtaja T-sairaala etenee aikataulussaan T-sairaala valmistuu lopullisesti vuoden 2011 loppuun mennessä. Sitä rakennetaan useampana erillisenä urakkana. Valmiina sairaala koostuu kaikkiaan seitsemästä rakennusosasta, jotka on nimetty kirjaimin A-G. Niistä A, B ja C valmistuivat vuonna Uusin eli D-osa otettiin käyttöön tammikuussa 2009 kolmen alimman kerroksen osalta. Sen loput neljä kerrosta otetaan käyttöön toukokuussa. Parhaillaan ovat menossa B-osan korottaminen kolmella kerroksella sekä G-osan maankaivuu- ja perustustyöt. G-osan varsinaiset rakennustyöt alkavat toukokuussa E- ja F-osat rakennetaan valmiiksi vuosien 2010 ja 2011 aikana. Valmiina sairaalassa on tilaa noin bruttoneliömetriä. Helmikuun alussa otettu ilmakuva havainnollistaa T-sairaalan työmaan laajuutta. Uusi D-siipi on oikeanpuolimmaisena. Nostureiden kohdalla on B-siiven korotustyömaa. Vasemmassa reunassa näkyy puolestaan G-siiven perustustyömaa. E- ja F-siipi tulevat etualalla olevan pysäköintialueen päälle. (Suomen Ilmakuva Oy)

6 6 HOSPITAALI T E E M A: T-PRO ELI SAIRAALAN UUSI TOIMINTAMALLI Potilaslähtöisyys kulmakivenä T-sairaalan tulevassa toiminnassa TYKSin Kantasairaalan rakennukset ovat pääosin vuotta vanhoja. Ne on suunniteltu vielä aikaisemmin ja rakennettu sen ajan tarpeisiin. Esim. U-sairaala on suunniteltu 1950-luvulla. Vuosikymmenien aikana potilashoito on kokenut perusteellisia muutoksia kaikilla erikoisaloilla. Uusia toimintamalleja on ollut hankalaa, toisinaan jopa mahdotonta sijoittaa vanhoihin rakennuksiin. Vaikka potilaslähtöinen ajatusmalli on vallannut lisääntyvästi alaa viime vuosikymmenien aikana, on sen soveltaminen käytäntöön usein jäänyt puolitiehen johtuen mm. tilaratkaisujen vanhanaikaisuudesta. Perinteinen lääketieteen erikoisalajako, hoidon porrasteinen järjestelmä sekä avo- ja osastohoidon jyrkkä erottaminen ovat pilkkoneet potilaiden tutkimuksen ja hoidon jopa kymmeniin eri toimipisteisiin ja hallinnollisiin yksiköihin. Tilannetta on vielä vaikeuttanut laitteiden ja henkilöresurssien epätarkoituksenmukainen sijainti vanhentuneissa sairaalarakennuksissa. Toimintamalli on muotoutunut näiden reunaehtojen vallitessa erittäin monimutkaiseksi, mikä taas on luonut isoja haasteita tiedonvälitykselle ja logistiikalle. Potilaan näkökulma jää helposti taka-alalle tällaisessa viidakossa. Niin ikään terveydenhuoltoalan lukuisat ammattiryhmät omine koulutusperinteineen ja toimintakulttuureineen ovat vetämässä potilasta eri suuntiin. Potilaskertomukseen on muodostunut eriytyneitä osia, jotka palvelevat eri ammattiryhmiä, mutta potilaslähtöisen kokonaisuuden hahmottaminen on entistä vaikeampaa. Potilaan polku On johdonmukaista, että uutta potilaslähtöisyyttä etsitään koko rintamalla: johtaminen, rakentaminen, organisaatio, toimintamallit ja moniammatillisuus. Sairaalarakentamisen vahva trendi on tänä päivänä potilaslähtöisen toimintatavan edellytysten luominen. Sairaala suunnitellaan potilasnäkökulman kautta. Toimintaa johdetaan uusissa tiloissa ja uudessa organisaatiossa potilaslähtöisten hoitolinjojen kautta. Potilaan polku sairaalaan, sairaalassa ja sairaalasta suunnitellaan potilaan tarpeista lähtien. Potilaskertomus toteutetaan moniammatillisena kokonaisuutena, joka varmistaa tiedon saatavuuden kaikissa hoitotilanteissa. Potilaslähtöisen kokonaisajattelun avulla vältetään päällekkäisyyksiä, vähennetään potilaan lähettämistä paikasta toiseen, päästään eroon turhista kuljetuksista, estetään potilaan jääminen hoitovaiheiden tai yksiköiden välimaastoon ja minimoidaan muutenkin kaikenlainen sähläys. Potilaan koko tutkimus- ja hoitoprosessi nopeutuu ja tuottaa aikaisempaa laadukkaamman tuloksen. Samalla henkilöstön työtyytyväisyys paranee ja saadaan tuotetuksi väestön tarvitsemat palvelut voimavarojen niukkenemisesta huolimatta. Turkka Tunturi johtajaylilääkäri Mikael Soininen Potilaslähtöisyys näkyy nykyisin kaikessa: sairaalarakennusten suunnittelusta hoitokäytäntöihin, korostaa johtajaylilääkäri Turkka Tunturi.

7 HOSPITAALI 7 Traumapotilaan hoitolinja T2-sairaalassa Esa Halsinaho Iäkkäät raajamurtumapotilaat sekä erilaisissa tapaturmissa loukkaantuneet työllistävät traumaosastoa eniten, tietää Eero Gullichsen. Professori Per Slätis auditoi vuonna 1997 TYKSin ortopedian ja traumatologian toiminnan ja ehdotti sen lohkaisemista erilleen kirurgian klinikasta vastaamaan kasvavien potilasvirtojen hoidosta sekä kehittämään opetusta ja tutkimusta. Ortopedian ja traumatologian klinikka perustettiin vuonna Sen jälkeen alkoi vastavalmistuneen T-sairaalan toisen vaiheen rakennus- ja suunnittelutyö. Suunnitelmaan kuuluu traumatologisen toiminnan siirtäminen uuteen T2-sairaalaan. Kirurgian osa-alueiden kapenemisen myötä tapaturmien hoitoaktiviteetti aluesairaaloissa on selvästi vähentynyt ja traumapotilaat lähetetään enenevästi TYKSiin luvulle tultaessa TYKSissä hoidettujen tapaturmapotilaitten määrä oli jo noussut selvästi yli 2000:n per vuosi. Näin ollen suuren, nopeasti läpivirtaavan potilasmäärän hoitolinjan suunnittelu ja kehittäminen päätettiin pilotoida T-pro- hankkeessa. Pilotointi on vielä kesken. Hoitotarpeen taso arvioidaan päivystyksessä Hyväksytyn strategian mukaisesti tapaturmapotilaan hoitolinja alkaa tapaturmapaikalla. Ensihoidon jälkeen potilas siirtyy T2-sairaalaan, jossa toimii perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon yhteinen päivystysalue. Kaikkien tapaturmapotilaiden hoitotarpeen taso arvioidaan heti päivystysalueella. Vaikeasti loukkaantuneiden potilaiden osalta sairaankuljetusyksikkö tekee puhelimitse ennakkoilmoituksen, joka käynnistää erikoissairaanhoidon päivystyksessä traumahälytyksen. Potilaan saavuttua päivystyspoliklinikalle traumatologin vetämä traumateam jatkaa sairaankuljetuksessa aloitettua elimistön vitaalitoimintojen elvyttämistä. Diagnostiikan yhtenä kulmakivenä pidettyä trauma-ct-tutkimusta suunnitellaan tehtäväksi ensihoitohuoneen välittömässä läheisyydessä. Traumapotilaille ei varata tarkkailupaikkoja päivystysalueelle. Ensihoidon jälkeen potilas siirtyy T2-sairaalaan, jossa toimii perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon yhteinen päivystysalue. Vammadiagnostiikan jälkeen potilaat siirtyvät leikkausosastolle, teho- tai vuodeosastoille jatkohoitoon. Kiireettömien potilaiden leikkausvalmistelut tehdään vuodeosastolla, joten sama henkilökunta osallistuu potilaan pre- ja postoperatiiviseen hoitoon. Perusterveydenhoidon päivystyksessä hoidetaan pääasiassa lieviä tapaturmia kuten pieniä haavoja, nyrjähdyksiä ja ei-leikattavia raajamurtumia. Perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon päivystysorganisaatiot pyritään pitämään itsenäisinä yksikköinä. Edelleen potilaat tarvitsevat kirjallisen tai elektronisen lähetteen siirtyessään perusterveydenhoidosta erikoissairaanhoitoon. Monipuolista vuodeosastotoimintaa T2-sairaalaan on suunniteltu kaksi 25-paikkaista traumavuodeosastoa, joten lisäystä tulee 14 vuodepaikkaa. Yleisimmät traumapotilasryhmät ovat geriatriset raajamurtumapotilaat sekä työ-, liikenne- ja vapaa-ajan tapaturmat Yhdelle osastolle keskitetään infektiopotilaiden hoito sulku- ja eristyshuoneineen. Infektiovuodepaikkojen määrä on 15. Huumeongelmaisten potilaiden määrän odotetaan myös kasvavan. Vaikeasti loukkaantuneita monivammapotilaita suunnitellaan hoidettavaksi noin 100 vuodessa. Monivammapotilaan hoito on eri klinikoiden ja asiantuntijoiden laaja-alaista yhteistyötä. T2-sairaalassa alkaa toimia myös operatiivinen selkäyksikkö, joka saa käyttöönsä 5 8 vuodepaikkaa traumavuodeosastolta. Se toimii yhteistyössä neurokirurgien kanssa. TYKSissä traumatologit ovat hoitaneet selkäydinvammat ja instabiilit kaularankavammat jo usean vuoden. TYKS on yksi maamme neljästä luu- ja pehmytkudoskasvainten hoitokeskuksesta. Professori Hannu Aron johtaman sarkoomatyöryhmän potilaiden operatiivinen hoito tapahtuu edelleen traumavuodeosastolta käsin. Yleisimmät traumapotilaille tilatut konsultaatiot ovat käsi- ja plastiikkakirurgia- sekä infektiolääkärin konsultaatiot. Geriatristen potilaiden jatkohoidon koordinointiin osallistuu osastoilla säännöllisesti käyvä care manager -hoitaja. Traumasektori saa leikkausosastolta vakituiseen käyttöön 3 4 salia. Tietokoneavusteinen navigaatiotekniikka lisääntynee lähivuosina leikkauksissa. Rutiinileikkaussuunnitelmien mukaan traumaleikkauksia ei edelleenkään tehdä öisin, ellei potilas ole vaikeasti loukkaantunut. Jälkitarkastus ja kuntoutus Pääosin kaikki osastoilla hoidetut potilaat ohjataan erikoislääkärin ja erikoistuvan vaiheen lääkäreiden vetämille jälkitarkastuspoliklinikoille. Paimion sairaalan kuntoutusosastolla hoidetaan monivammautuneiden jälkitiloja. Kaikki selkäydinvammapotilaat ohjataan Käpylän kuntoutuskeskukseen Helsinkiin, jonne keskitetään valtakunnallisesti kaikki tetraja paraplegiapotilaat. Eero Gullichsen osastonylilääkäri

8 8 HOSPITAALI T E E M A: T-PRO ELI SAIRAALAN UUSI TOIMINTAMALLI Osasto 214 pilottina hoitolinjaprosessia kehittämässä Traumatologian vuodeosasto 214 on pilottiosastona mukana traumapotilaan hoitolinjaprosessin suunnittelussa. Tämä on osa T-pro-hanketta eli T-sairaalassa toteutettavaa hoitolinjojen mukaista käytäntöä. Osastonhoitaja Paula Vainikainen kertoo osastonsa erikoistuneen leikkausta vaativien murtumapotilaiden hoitoon. Suuri mullistus koettiin vuonna 2004, jolloin uuden ortopedian ja traumatologian klinikan myötä lähes kaikki Turun alueen leikkausta vaativat murtumapotilaat, kuten lonkkamurtumapotilaat, hoidetaan osasto 214:llä. Osastonhoitaja sanoo T-pro-hankkeen käynnistyneen hoitoprosessien kuvauksella viime keväänä ja kuvauksen valmistuneen tammikuussa. Hoitoprosessin kuvaukseen osallistui edustajia konsulttifirma PWC:stä, talon johdosta sekä traumapotilaan hoitoon osallistuvista yksiköistä. Tällä hetkellä hankkeessa käsitellään prosessin johtamiseen sekä tietojärjestelmiin liittyviä asioita. Paula Vainikainen muistelee työryhmässä syntyneen ajoittain vilkastakin keskustelua. Kun tavoitteena on hoitopolun kehittäminen, huomio kiinnittyi viiveitä aiheuttaviin tekijöihin. Näitä olivat leikkaussalikapasiteetin vähäisyys, kuvantamiseen ja etenkin kuvien saneluihin sekä tekstinkäsittelyyn kuluva aika. Vainikainen korostaa kuitenkin, ettei näistä koidu isoja viivytyksiä. Työryhmässä käytiin myös rajanvetoa siitä, mitkä yksiköt ovat lopulta mukana traumaprosessissa, näin esimerkiksi päivystys- ja leikkausyksikköjen osalta. Potilas korjaa hyödyn Kaiken tavoitteena on toiminnan kehittäminen entistäkin potilaslähtöisemmäksi ja tehokkaammaksi. Tämähän on myös sairaanhoitopiirin strategian mukaista, osastonhoitaja Vainikainen muistuttaa. Vielä osasto 214:n toiminta ei ole T-pro-hankkeen myötä oleellisesti muuttunut, ja aika näyttää kuinka suuria muutoksia toimintaan lopulta tulee. Traumapotilaan hoitoprosessin merkityksen Paula Vainikainen tiivistää: Potilas saa hoitoa oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Potilaan siirtyminen sairaalassa on joustavaa ja ripeää, ja hän on tyytyväinen saamaansa hoitoon. T-sairaalaan osasto 214 muuttaa vuonna 2012, kunhan leikkausosasto, teho-osasto ja päivystys ovat sinne ensin sijoittuneet. Osastonhoitaja Paula Vainikainen (vas.), sairaanhoitaja Lea Laine, osastonsihteeri Maija-Liisa Tuominen ja apulaisosastonhoitaja Kaisa Suuripää ovat mukana kehittämässä traumapotilaan hoitoa osasto 214:llä.

9 HOSPITAALI 9 Terapia tärkeä osa hoitoa Fysiatrian yksikkö antaa fysio- ja toimintaterapiapalveluita TYKSin klinikoiden vuodeosastoille ja poliklinikoille. Traumatologian osaston yhteistyökumppani on fysiatrian A-osasto 963. Sen osastonhoitaja Pirjo Henriksson on ollut alusta lähtien mukana traumapotilaan hoitolinjan prosessinkuvausta suunnitelleessa työryhmässä. Fysiatrian ammattilaisten näkemyksiä ja toiveita on kysytty tulevan T2-sairaalan traumavuodeosastojen ja poliklinikan terapiatilojen suunnittelussa. Potilaslähtöistä ajattelua on omiaan tukemaan, että osastolle ja poliklinikalle tulee fysioja toimintaterapiatilat lähelle potilasta. Fysioterapeutit ja toimintaterapeutit terapoivat potilasta tarpeen mukaan prosessin kaikissa vaiheissa: päivystyksessä, vuodeosastolla ja poliklinikalla, osastonhoitaja toteaa. Jotta T- sairaalassa voidaan turvata suunnitelmien mukaiset palvelut prosessien kaikissa vaiheissa, tarvitaan kuitenkin lisäresursseja. Päivystys konsultoi fysioterapeuttia päivystyksestä suoraan kotiutuvien potilaiden kohdalla. Tällöin terapeutti antaa kotiohjeet, sovittaa tarvittavat tuet ja antaa potilaalle polikliinisen näyttöajan kuntoutumisen seurantaa varten. Osastonhoitajan mukaan päivystyksen resursointi on nykyisin liian vähäistä ja muun muassa sitä pitäisi T-sairaalassa voida huomattavasti lisätä Pirjo Henriksson muistuttaa, että terapeutit ovat välttämätön ja kiinteä osa kokonaishoitoa, hoitotiimiä ja potilaan saamaa palvelua. Hän on tyytyväinen, kun päivystys, traumaosasto ja -poliklinikka ovat tämän ymmärtäneet ja osaavat hyödyntää terapeuttien asiantuntemusta. Oppimisen aikaa Traumapotilaan hoitolinjaprosessin suunnitteluvaihetta osastonhoitaja pitää antoisana, opettavaisena ja myönteisenä kokemuksena, joskin aikaa vieneenä jaksona. Uskon, että olemme kaikki oppineet toisiltamme suunnittelun aikana ja työskentely on vaikuttanut yhteistyöhömme rakentavasti. Tässä vaiheessa uudet kuviot eivät vielä ole näkyneet fysiatrian yksikön toiminnassa, mutta projektin aikana nykytilanne on kartoitettu ja kysytty henkilökunnalta plussia ja miinuksia. Ilmenneisiin kehittämiskohteisiin Pirjo Henriksson on tarttunut vastapuolen osastonhoitajakollegan kanssa. Osastonhoitaja Henrikssonia ilahduttaa, ettei fysiatrian yksikköä ole unohdettu prosessia käynnistettäessä, vaan terapia on nähty oleelliseksi ja välttämättömäksi osaksi hoitopolkua samoin kuin potilaan toipumista. Fysioterapeutti Paula Tuominen perehdyttää traumaosastolla Eeva- Liisa Hämäläistä sauvojen käytön nikseihin. T-sairaalan akuuttipotilaiden päävirtaus. Punainen katkoviiva esittää tehon tai tehostetun valvonnan potilasvirtoja. Nuolen vahvuus kuvaa potilasmäärän suhteellista suuruutta. Luvut esittävät arvioidun potilasmäärän ko. reitillä v Kuva sisältää 80 % akuuttipotilaista.

10 10 HOSPITAALI T E E M A: T-PRO ELI SAIRAALAN UUSI TOIMINTAMALLI Matti Hyyppä Innostuneen odottava tunnelma Innostuneen odottava tunnelma Uutta yhteispäivystystä odotetaan innostuneissa tunnelmissa. Joidenkin kohdalla asia herättää silti pientä epävarmuutta. Molemmat suhtautumistavat nousivat esiin kysyessämme mielipiteitä asiasta. Matti Hyyppä Kilpailukykyinen yksikkö - Yhteispäivystysideaa pohdittiin jo 1990-luvulla silloisissa Viisikko-kunnissa. Silloisen A-sairaalan tilat olivat kuitenkin niin ahtaat, että asia hautautui. Idea jäi kuitenkin itämään, muistelee Turun nykyinen peruspalvelujohtaja Markku Suokas. - Tämän vuosituhannen alussa lähdimme rakentamaan omaa päivystysyhteistyötä. Vuoden 2004 alusta meillä alkoi 21 kunnan yhteinen yöpäivystys klo välillä. Joukkoomme liittyi vielä viime vuoden alussa kuusi kuntaa lisää. - Mielestäni uusi yhteispäivystys vastaa kahteen keskeiseen haasteeseen. Ensinnäkin se pystyy tarjoamaan uusinta lääketieteellistä hoitoa, jolloin hoidon vaikuttavuus on mahdollisimman hyvä ja potilaat pystytään palauttamaan toimintakykyisiksi nopeasti. Toisaalta yhteispäivystys on varmasti yksikkönä kilpailukykyinen siten, että sinne hakeutuu lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa. Kilpailu työvoimasta lisääntyy koko ajan. - Uskon, että uudessa yksikössä tuottavuus ja hoito ovat korkealla tasolla. Toisaalta kunnat ovat huolissaan kustannuksista. Kehittyneet lääkkeet ja parantuneet hoitomenetelmät lisäävät kustannuksia. Siksi kuntia kohtaan on oltava avoimia, että ne todella tietävät, mihin ne lähtevät ja miksi. Ilman muuta etu - Jos asiaa tarkastellaan lääketieteelliseltä kannalta ja myös potilaan näkökulmasta, tässä muodossa toteutettu yhteispäivystys on ilman muuta potilaan etu, toteaa Turun terveyskeskuspäivystyksen ylilääkäri Katariina Korkeila. - Jatkossa potilas pääsee äkillisessä sairaustapauksessa yhdessä pisteessä toimivaan päivystykseen, jossa asiantuntijat arvioivat välittömästi hoidon tarpeen ja kiireellisyyden. Mikäli potilas tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluja, ne ovat tarjolla lähellä ja nopeasti. - Yhteispäivystys mahdollistaa myös henkilöstön joustavan liikuttelun eri yksikköjen välillä esimerkiksi jonkun henkilökunnasta sairastuessa. Lisäksi hoitotapahtumien määrä vähenee, kun tutkimukset ja vaikkapa verikokeet voidaan tehdä samaan aikaan samassa paikassa. Yhteispäivystys on mielestäni tulevaisuutta. Siellä erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto voivat toimia yhdessä saumattomasti potilaan parhaaksi. Potilaan kannalta katsottuna on vain yhdet seinät ja yksi talo. Innostusta ja epäröintiä Osastonhoitaja Taina Taipale Turun terveyskeskuksen päivystyksestä kuvailee henkilöstön odotuksia innostuneiksi. - Toisaalta jotkut miettivät, otetaanko heidät töihin vanhoina työntekijöinä tai he miettivät omaa työnkuvaansa ja koulutusmahdollisuuksiaan. Joitakin pohdituttaa myös yksikön valtava koko. Meillä on nyt päivystystilaa noin 800 neliötä, siellä sitä on kuusi kertaa enemmän. Päätunnelma on silti innostus uudet tilat ja oppimismahdollisuudet kiinnostavat. - Itse odotan innolla tulevaa. Koulutusmahdollisuudet ja työskentely yhdessä erikoissairaanhoidon kanssa tuntuvat mielenkiintoisilta. Yhteispäivystykseen tulee myös uutuutena haastava geriatrinen puoli. - Olemme saaneet olla koko projektin ajan sen suunnittelussa mukana. Olemme saaneet tietoa ja välittäneet sitä eteenpäin kerran parissa viikossa koko henkilökunnallemme. Uskoisin, että olemme valmiit muutokseen. Eero Kitinoja näkee tulevan yhteispäivystyksen valtakunnallisestikin ainutlaatuisena uudistuksena. T2-sairaalan yhteispäivystys valtakunnan yhteispäivystysten keulakuva! T-sairaalan laajennuksen valmistuessa ja toiminnan käynnistyessä 2012 aloittaa toimintansa myös valtakunnallisesti merkittävä Turun seudun yhteispäivystys. Yhteispäivystys käynnistyy uudella toiminta-ajatuksella yhden organisaation ja yhden katon alla tuotettavaksi päivystystoiminnoksi, joka yhdistää entisten erikoissairaanhoidon ensiavun ja perusterveydenhuollon päivystyksen toiminnot. Potilaat hoidetaan päivystyksessä oireen mukaisesti eri hoitoyksiköissä siten, että esimerkiksi kaikki tapaturmapotilaat hoidetaan traumahoitoyksikössä riippumatta siitä, tarvitseeko potilaan hoito yleislääkäri- vai erikoislääkäritason osaamista. Päivystyksestä potilas siirtyy joko suoraan esimerkiksi sydän- tai traumapotilaan hoitolinjan osastolle, päivystysosastolle tai jatkohoitoon omaan terveyskeskukseen. Päivystysosastot mahdollistavat täysin uudenlaisen toimintamallin. Päivystysosastolta potilas siirtyy akuuttihoidon jälkeen tarvittaessa jatkohoitoon hoitolinjalle tai hoitoketjun mukaisesti kotikuntaan tai kotiutetaan. Hoitolinjan mukainen toiminta käynnistetään päivystyksessä, tietyissä tapauksissa jo sairaalan ulkopuolella, jolloin sairaalan ulkopuolisen ensihoidon merkitys kasvaa yhteistyökumppanina. Hoitolinjojen tulee ohjeistaa päivystyksessä tapahtuva hoitoprosessin osa hoitolinjan mukaiseksi toiminnaksi ja toisaalta kouluttaa päivystyksen henkilökuntaa hoitolinjan toimintaa tukevaan osaamiseen.. Yhteistyötä tarvitaan Yhteispäivystyksen järjestämät päivystyspalvelut tulee määritellä yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. Terveyskeskukset tekevät kukin päätöksen siitä, missä laajuudessa ne siirtävät päivystyksensä yhteispäivystykseen. Resurssisuunnittelussa tulee huomioida myös sairaanhoitopiirin ja aluesairaaloiden suunnitelmat aluesairaalapäivystyk-

11 HOSPITAALI 11 Henkilöstö luo tulevaisuuden sairaalan sen järjestämisestä. Suunnittelussa tulee huomioida myös korvatautien, silmätautien, lastentautien, lastentraumatologian, gynekologian, psykiatrian, suu-/hammaskirurgian päivystyspalveluiden sekä sosiaalipäivystyksen yhteistyö. Yhteispäivystyksen haasteena on tarve kaksikielisen palvelun järjestämisestä. Toisaalta kesäaikaan toiminta-alueen väkiluku kasvaa merkittävästi saaristokuntien loma-asutuksen vuoksi aiheuttaen lisääntyvän resurssitarpeen. Jäsenkuntien väestöpohja on noin ja arvioiden mukaan päivystyskäyntejä on vuonna 2012 noin /vuosi. Hoitoon ohjauksen edellytyksenä on toimiva ohjeistus ja yhteisymmärrys toiminnasta terveyskeskusten kanssa. Hoidon tarpeen arvioinnin ja sairaanhoidon puhelinneuvonnan onnistumisen edellytyksenä on yhteisesti sovittujen pelisääntöjen ja ohjeistuksen lisäksi toimiva puhelinpalvelujärjestelmä, joka mahdollistaa puheluiden hoitamisen ruuhka-aikanakin ja toisaalta potilaiden ohjaamisen hoitoon oikeaan paikkaan oikea-aikaisesti. Yhteispäivystyksen toimintojen kirjo on niin laaja, että kaikki akuuttihoidosta tai päivystyslääketieteestä kiinnostuneet löytävät sieltä varmasti mielekkään työtehtävän. T-sairaalan yhteispäivystys on käynnistyessään valtakunnan yhteispäivystysten keulakuva niin arkkitehtuurisesti, toiminnallisesti, koulutuksellisesti kuin ideologisestikin. Päivystyslääketieteen ja ensihoidon erityisosaamiskeskus tulee olemaan rekrytointivaltti, jota tulee hyödyntää. Henkilöstö on sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän keskeinen voimavara ja hoitohenkilöstö on terveydenhuollon suurin henkilöstöryhmä. Henkilökunnan optimaalinen käyttö ja henkilöstöstä huolehtiminen ovat ensiarvoisen tärkeitä, ei yksin yksittäisen potilaan ja työntekijän, vaan organisaation ja koko yhteiskunnan kannalta. Yhteinen visiomme T-sairaalasta potilaiden, henkilökunnan ja omistajien arvostamana huippusairaalana, jossa korostuvat potilaslähtöiset toimintatavat, hoidon laatu ja tuloksellisuus, vaatii toteutuakseen paljon työtä. Sairaanhoitopiirin vetovoiman ja laadukkaiden palveluiden turvaaminen myös tulevaisuudessa edellyttää hyvää johtamista ja hyvinvoivaa henkilöstöä. Näistä perusasioista pyrimme huolehtimaan tulevaisuuden sairaalaa suunniteltaessa. Yksilön tarpeet huomioon T-sairaalan toisen vaiheen suunnittelun tavoitteena on järjestää sairaanhoitopalvelujen tuotanto perinteisen funktionaalisen, yksikkökeskeisen toimintatavan sijasta prosessiajattelun ja -johtamisen periaatteita noudattaen potilaslähtöisemmäksi ja yksilölliset tarpeet huomioon ottavaksi toiminnaksi. Henkilöstön osallisuus kehittämistyössä on välttämätöntä heidän asiantuntemuksensa hyödyntämiseksi ja sitoutumisensa varmistamiseksi. Tämä vaatii aikaa sekä suunnitelmallista ja kattavaa vuoropuhelua yhteisen tietoisuuden ja ymmärryksen varmistamiseksi. Se halutaan varmistaa T-Pro-hankkeen tuella. Hyvä henkilöstöjohtaminen tukee työhyvinvoinnin edistämistä ohjaamalla organisaation toimintatapoja, johtamiskulttuuria sekä työyhteisön toimintaa ja perustehtävää. Henkilöstöjohtamisen toiminnoilla pystytään vaikuttamaan siihen, että yksilön osaamisen ja työn vaatimusten välillä on sopiva tasapaino. Luomalla oikeudenmukaisia johtamisen toimintakäytäntöjä sekä työn tuloksellisuutta tukevia palkitsemis- ja kannustinjärjestelmiä varmistetaan edellytykset henkilöstön pitkäjänteiselle sitoutumiselle ja motivaatiolle. Tämä merkitsee osallistavien johtamiskäytäntöjen käyttöönottoa, jolloin kehitetään ja tuetaan työntekijöiden autonomiaa omassa työssään, ammatillisissa rooleissaan ja niihin liittyvässä päätöksenteossa. Osaamisen jatkuva kehittäminen T-sairaalan suunnittelu sisältää organisoinnin ja johtamisen suunnittelun, joka tukee prosessilähtöiseen toimintatapaan tarvittavaa osaamista. Työyhteisön hyvien tulosten ja työn vaikuttavuuden lähtökohtana on henkilöstön osaamisen jatkuva kehittyminen suhteessa työn vaatimuksiin. Henkilöstösuunnittelun lähtökohtana on työtehtävien rakenteen selvitys ja uusien osaamisvaatimusten määrittely. Hyvin voiva henkilöstö on myönteisesti asennoitunut sekä innokas kehittämään ammattitaitoaan ja vaikuttamaan työyhteisön toimivuuteen ja uusien innovatiivisten käytäntöjen rakentamiseen. Oma työ koetaan merkitykselliseksi, osaaminen vastaa työn vaatimuksia ja työtovereita arvostetaan, tuetaan ja autetaan vastavuoroisella tavalla. Työhyvinvointi ilmentyy aitona sitoutumisena oman organisaation tavoitteisiin ja eettisiin periaatteisiin sekä työskentelynä niiden mukaisesti. Henkilöstö on aktiivinen ja osallistuu yhteisten asioiden päättämiseen ja hoitoon. Johtajien ja työntekijöiden luottamus parantaa työhyvinvointia, työhön sitoutumista ja työn tehokkuutta sekä helpottaa ristiriitojen ratkaisemista. Lopulta työhyvinvointi kuvastuu työntekijöiden ja työyhteisöjen toiminnassa työhön paneutumisena ja yhteistyön sujuvuutena sekä palvelujen laatuna ja toiminnan tuloksellisuutena. Hyvinvoinnista vetovoimatekijä Sosiaali- ja terveysalalla henkilöstön hyvinvointi on siis keskeinen alan tuloksellisuutta ja menestystä ennustava tekijä. Parhaimmillaan se välittyy alan vetovoimatekijänä, joka houkuttelee sekä nuorisoikäisen väestön, aikuisväestön että maahanmuuttajat valitsemaan omaksi työurakseen hyvää työllistymistä ja monia urapolkuja mahdollistavan sosiaali- ja terveysalan. Tämänkaltaiselle kehityskululle T-sairaalan suunnittelu antaa erinomaiset puitteet. Väestön ja potilaan näkökulmasta sairaanhoitopiirimme hyvinvoiva henkilöstö ja hyvä johtaminen varmistavat lopulta laadukkaiden ja asiakaslähtöisten sekä terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien palveluiden saatavuuden, minkä voidaan katsoa olevan hyvä sijoitus tulevaisuuteen. Päivi Nygren hallintoylihoitaja Eero Kitinoja yhteispäivystyksen projektipäällikkö Esa Halsinaho

12 12 HOSPITAALI Mathias Luther Studerande Anne Barbata ger sig iväg med en lunchbricka medan Reso sjukhus kirurgiska avdelnings biträdande avdelningssköterska Riitta Miettinen börjar förbereda nästa. Vagnen är uppdelad i en kall del (t v) och en varm. Samma gryta kan mätta flera munnar Tekniken går framåt också i då det gäller människans mest grundläggande behov. Ett nytt slags transportvagnar möjliggör en centralisering av matlagningen för geografiskt spridda enheter och sjukvårdsdistriktet satsar stort på dem. Mathias Luther Upp till 140 vagnar av den nya typen skall skaffas inom några månader. Man har anslagit ungefär 1,5 miljoner för ändamålet och begäran om offerter är på väg. På marknaden råder i stort sett ett duopol mellan tillverkarna Burlodge och Unitray, säger kosthållschef Jaana Levo på ÅUCS. De nya vagnarna kan hålla den varma maten varm och den kalla kall på samma bricka. Tricket är möjligt genom att vagnens inre är delat vertikalt i en kall och en varm del, och brickorna kan skjutas in i springor i mellanväggen. På den ena sidan av brickan och väggen läggs den varma maten, på den andra den kalla. Vagnarna har avancerad teknik för att hålla underläggen för den varma maten heta. Samtidigt kyls luften på den kalla sidan. Kylningen och värmningen fungerar så länge kärrorna kan anslutas till starkström medan de väntar på vidaretransport. Samma gryta Sådana vagnar är sedan en tid i bruk i Nystads och Halikko sjukhus som distribuerar till omgivande enheter. Tack vare dem kan distriktet lägga ner tillredningsköket i Reso sjukhus för att istället distribuera maten från ÅUCS centralkök i Åbo. När de nya vagnarna kommer utvidgar man gärna systemet till andra enheter också, säger Jaana Levo. Och i alla fall skall alla de gamla vagnarna på stamsjukhuset bytas ut mot de nya. I och med det nya systemet görs varje patients portion färdigare än förr, de behöver inte läggas upp av avdelningspersonalen som bara distribuerar, säger Levo. Hand i hand med de nya vagnarna går också utvecklingen av beställningssystemet som nästan i realtid (fördröjningen är 10 minuter) förmedlar beställningarna från avdelningarna till centralköket. Betydande inbesparing Då Resoköket läggs ner flyttar nästan hela personalen till Åbo, bara en av 5-6 blir kvar i Reso för att sköta beställningarna och personalens matdistribution. Kostnadsminskningen i Reso är ungefär per år också med beaktande av ökade transportkostnader. Man sparar också in kommande reparationskostnader för köket. Inbesparingen är det främsta motivet till reformen men enligt Jaana Levo finns det också andra fördelar. Den största är att personalen i den större produktionen på ÅUCS kan specialisera och utveckla sig bättre än personalen på små enheter där de flesta måste kunna göra det mesta. Speciellt viktigt är att man kan finslipa rutinerna för upphandling och inköp så att man faktiskt får råvaror av hög kvalitet. Enligt Levo kan man nu ge patienterna mycket individuellt anpassade dieter som beaktar både patienternas önskningar och smak och de eventuella medicinska kraven och begränsningarna. Knagglig start I Reso startade man med det nya systemet i början av mars. Efter den första veckan var personalen mindre förtjust än kosthållschefen. Det har betytt mera spring för oss. Tidigare delade vi maten från en kärra till 40 patienter, nu blir det två plus två hjälpkärror, säger avdelningssköterska Raija Kuusisto. Det behövs flera människor för att sköta utdelningen nu. Under den första veckan gick det direkt snett några gånger. En dag kom brickorna felvända så att salladerna var uppvärmda och den varma maten avkyld. En annan dag saknades huvudrätten från personalens mat vid lunchen. Den kom i efterskott. Det bästa personalen hittar att säga om systemet är att man antagligen vänjer sig och lär sig och då blir mängden misstag mindre. Patienterna har varit mycket förstående och tagit det med ro, säger Kuusisto. Ett exempel är 71-åriga Ritva Silén på inremedicinska avdelningen. Skriv att det är en härlig personal, trevliga läkare och underbar mat och gott kaffe. Det här är rena paradiset, säger hon medan brickan med hennes lunch landar på bordet bredvid. Jaana Levo ser både inbesparingar och kvalitetsfördelar med att centralisera kosthållet. S A N A S T O A Bricka tarjotin I realtid samanaikaisesti Inremedicinsk avdelning sisätautien osasto Portion annos Spridd hajautettu Starkström voimavirta Tillredningskök valmistuskeittiö Underlägg alusta Upphandling osto, ostopalvelu Vertikal pystysuora Mathias Luther

13 HOSPITAALI 13 Salaatit ovat Ilonan juttu Salaatista on moneksi. Paitsi lisäkkeeksi tai alkuruoaksi salaatti käy myös pääruoaksi. TYKSin ravintokeskuksessa käynnistyi viime vuoden helmikuussa projekti, jonka seurauksena ensin T-kahvio ja vähän myöhemmin A- ja U-kanttiinit alkoivat kaupata erilaisia salaattiannoksia. Kuluvan maaliskuun alusta on myös Raision sairaalan henkilökunta päässyt TYKSin salaattien makuun. Projektin vetäjänä ja salaattieksperttinä on toiminut ja toimii edelleen Ilona Järvinen. Kaikki parisenkymmentä erilaista annosta ovat hänen käsialaansa. Salaattiannoksia tilataan arkipäivisin parhaimmillaan reilusti yli kahdensadan. Suosiossa yksi on ylitse muiden: välimeren juustosalaatti (ex-feta), seuraavina erilaiset broileri- ja katkarapusalaatit. Salaattien menekki on yllättänyt keittiön, sillä odotukset eivät olleet kovin korkealla. Ilona kuitenkin tietää, että laakereilla ei saa jäädä lepäämään, vaan uutta on kehiteltävä koko ajan. Erityisesti pitäisi löytää uusia raaka-aineita, siksi tutkin kauppojen ja torien antimia sillä silmällä. Tosin tukkuporras rajoittaa mahdollisuuksiamme jossain määrin. Ulkonäkö vaikuttaa Kenties hiukan yllättäen annoksissa on tärkeintä, millaisissa astioissa ne ovat tarjolla. Ilonan mukaan sekä astian että salaatin ulkonäön on houkuteltava ostamaan. Sen jälkeen koostumus ja maku sanelevat, ostaako aterioija toistekin samanlaisen tai suositteleeko sitä kaverilleen. Raikkaat raaka-aineet, siisti työ, tasalaatuisuus, vaihtelevuus, Järvisen Ilona luettelee lisää houkuttelevien annosten ominaisuuksia. Ilona ottaa mielellään vastaan toiveita ja ideoita uusiksi annoksiksi. Nykyisistäkin tulee aika lailla palautetta, joka on valtaosin myönteistä. Tuotekehittelynsä tuloksia hän koemaistattaa usein keittiön kollegoillaan. Myös kanttiinien henkilökunta on ollut tyytyväinen: salaatteja on helppo myydä, ja niitä on toivottu pitkään, etenkin Ilona Järvinen viimeistelee sairaalan herkkusuille lähteviä salaattiannoksia. A-sairaalassa. Ilonakin ilmaisee tyytyväisyytensä yhteistyöhön kanttiinien kanssa. Ilona Järvisen työ koostuu nykyisin salaateista. Annosten suunnittelusta niiden valmistamiseen ja saattamiseen kuljetusvalmiiksi. A-kanttiinin salaatit lähtevät klo 7.15 ja viimeisinä T-kahvion salaatit klo Sen jälkeen onkin aika aloittaa seuraavan päivän annosten esivalmistelu. Vuodessa on tapahtunut paljon. Ilona kertoo päässeensä tavoitteisiinsa ja tuntee onnistuneensa. Salaatit on mun juttu, hän nauraa ja kertoo viihtyvänsä nykyisessä työssään. Salaattiprojekti on alkuun ollut vuoden kokeilu, mutta sen menestys taannee, että jatkossakin pääsemme herkuttelemaan Ilonan salaateilla. S A RV E S TA H Ä R K Ä Ä Pääluottamusmiehet kirjoittavat tällä palstalla vuorotellen ajankohtaisista aiheista. Lomalta lamaan Mirja Hovirinta Tehyn koordinoiva pääluottamusmies VSSHP Tuli vietettyä helmikuu kaukomatkaillen, nauttien sopimuksen mukaisista ja säästetyistä lomapäivistä, suomalaisen median ulottumattomissa. Vielä tammikuussa uutisotsikot olivat kehottaneet kansalaisia elämään normaalisti, kuluttamaan kohtuullisesti, ja antamaan lamalle kyytiä. Silloin ei vielä nähty syytä lähteä mukaan laskukauden syöksykierteeseen. Mutta lomalta lamaan laskeuduttiin kuin turkkilaisella lentokoneella. Maaliskuun lehdet tarjosivat kummallista luettavaa, lama oli selvästi nielaissut koko Suomen. Vakavaraiset firmat olivat päätyneet varmuuden vuoksi lomautusratkaisuihin, ja irtisanottujen määrää kasvatettiin päivästä toiseen. Kunnissa revittiin auki vasta painosta tulleita budjettikirjoja. Erilaisia säästö- ja supistuskuureja markkinoitiin tuhlaavalle kansalle. Valtakunnan pääministeri näytti tehneen kolmikantaa murentavan hiihtolenkin Rukalla ja päätynyt esittämään eläkeiän korotusta. Vanhojen työntekijöiden pitää jaksaa pidempään työelämässä, suuret ikäluokat eivät jouda eläkkeelle. Työmarkkinakenttä kokosi rivejään uhaten maata jopa yleislakolla. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissäkin oli intouduttu laskukauden haasteisiin. Henkilöstöjärjestöjen pääluottamusmiehet kutsuttiin keskustelemaan työnantajan kanssa mahdollisista säästötoimista, palkattomista vapaista, lomarahanvaihtosopimuksista, lomautuksia unohtamatta. Nyt näyttää siltä, että joiltain osin kevätaurinko alkaa pilkistellä kaamoslaman keskellä. Valtakunnassa pääministeri on päätynyt neuvottelupöytään työmarkkinajärjestöjen kanssa, eläkeasiantuntijoita kuullaan eläkeasiassa ja työntekijät voivat jatkaa työkiireitään. Tai lomautusvapaitaan. Oman työpaikkamme säästökeskustelu käytiin, ja työnantaja päätyi suosittelemaan palkattomia virkavapaita. Mitään erityisiä sopimuksia ei asiasta tehty. Onneksi seuraava loma on odotettavissa vasta elokuussa ja hiihtokelit loppuvat Kuusamossakin.

14 14 HOSPITAALI T U O R E K A S V O Sairaankuljettajasta sairaanhoitajaksi Sairaanhoitaja Kimmo Rämö tuli viime tammikuussa töihin Salon aluesairaalan ensiapu- ja toimenpidepoliklinikalle. Raija, Anna-Liisa ja Bettina ovat nyt hallinnollisia osastonhoitajia Kuva: Ali Koivunen Jouko Lahti Jouko Lahti Alun perin kangasalalainen Kimmo opiskeli lääkintävahtimestari-sairaankuljettajaksi Pirkanmaan terveydenhuolto- oppilaitoksessa valmistuen Töitä ambulanssinkuljettajana löytyi aluksi Hattulan sairaankuljetuksesta. Sittemmin olivat vuorossa Valkeakosken pelastuslaitos, Hauhon sairaankuljetus ja Janakkalan sairaankuljetus. Tykkäsin olla ambulanssikuski. Työ oli liikkuvaa ja monipuolista, ei kahta samanlaista päivää, ja haluan auttaa ihmisiä, kertoo Kimmo. Sitten muutin Saloon työn perässä. Sain Salon sairaankuljetuksesta vakinaisen paikan, kun aiemmissa työpaikoissani olin ollut keikkalainen. Täällä olivat hoitovalmiudet jo pidemmällä. Oli infarktin liuotushoito ja 12-kanavainen EKG. Lisäksi ambulanssissa annetaan lääkkeitä lääkärikonsultaatioon perustuen. Luonteeltaan ambulanssityö on vuorotyötä eikä työpäivä välttämättä pääty listan mukaisesti. Univelkoja syntyy öisistä hälytyksistä, luonnehtii Kimmo työtään. Ryhdyin sitten opiskelemaan työn ohessa sairaanhoitajaksi Hämeen ammatttikorkeakoulun Forssan yksikössä ja valmistuin Lähiopetusta oli yleensä yhtenä arkipäivänä illalla sekä lauantaipäivisin. Työharjoittelun ajaksi otin virkavapaata ambulanssihommista. Seurustelunkin Kimmo ehti aloittaa Saloon tullessaan, ja avioliittoonhan se johti. Poika syntyi 2004 ja tytär kolme vuotta myöhemmin. Siistiä sisätyötä Sairaanhoitajan työ täällä ensiapupoliklinikalla on siistiä sisätyötä ja muistuttaa aika paljon ambulanssihommaa. Erotuksena on, että ambulanssissa on yksi potilas kerrallaan, mutta poliklinikalla on paljon huomiota vaativia potilaita. Sairaalassa on säännölliset työajat, mikä on huomattavan mukavaa perheelliselle. Enää ei tarvitse rämpiä ojien pohjilla eikä ihmisten nurkissa, Kimmo selvittää. Kimmon vaimo on töissä aluesairaalan lastenosastolla. Yhteinen vapaa-aika jää vuorotyöstä johtuen vähiin. Kuitenkin tilanne on parempi kuin ambulanssiaikoina, mikä on lasten kannalta mukavaa. Vaikka meillä on sama työpaikka, kotona ei puhuta työasioita. Käytännön työssä ei usein nähdä paitsi mahdollisesti silloin, kun ensiapuun tulee lapsipotilas ja tarvitaan konsultaatioapua, tähdentää Kimmo. Olen tykännyt olla täällä. Mukavat työkaverit ja haastava homma. Asumme Tupurissa paritalon puolikkaassa ja vapaa-aika kuluu lasten kanssa. Kimmo Rämö on tyytyväinen vaihdettuaan ambulanssinkuljettajasta sairaanhoitajaksi. Kiinteä yhteistyö on kaikkein tärkein työvälineemme, sanoo Raija Talvitie (kesk.), yksi Loimaan aluesairaalan hallinnollisista osastonhoitajista. Ne kaksi muuta ovat Bettina Klemelä (vas.) ja Anna-Liisa Väänänen. Mitä hallinnolliset osastonhoitajat tekevät? Tätä lähdimme kysymään Loimaan aluesairaalaan. Entiset osastonhoitajat Raija Talvitie, Anna-Liisa Väänänen ja Bettina Klemelä ovat totutelleet helmikuun alusta uuteen virkanimikkeeseensä ja ennen kaikkea uuteen työnkuvaansa. Juha Syrjä Tämä on taas yksi hyvin mielenkiintoinen ja vaativa vaihe pitkällä työuralla. Työn haasteet kasvavat, ja hallittava kokonaisuus on aiempaa laajempi. Aika vasta näyttää, millaiseksi uusi työ lopulta muodostuu, maistelee uutta toimenkuvaansa 25 vuotta osastonhoitajana työskennellyt Anna-Liisa. Paljon tässä on opettelemista ja tekemistä, ennen kuin saamme kaikki palapelin osat kohdalleen. Kiinteä yhteistyö eri tahojen kanssa ja meidän kolmen välillä on kaikkein tärkein työvälineemme. Jotta kaikki tietävät, missä milloinkin mennään, arvioi Raija, joka on työskennellyt Loimaan aluesairaalassa jo 32 vuotta, viimeisimmät 16 vuotta osastonhoitajana. Haastavaa ja mielenkiintoista! Ehkä vaikeinta on löytää osaavat tekijät kaikkiin tehtäviin; töitä on paljon, mutta tekijöistä on toisinaan pulaa, sanoo Bettina, joka toimi osastonhoitajana kaksi ja puoli vuotta ennen uutta virkaa. Apulaisosastonhoitajan töistä hänellä on noin neljäntoista vuoden kokemus. Monipuoliset työtehtävät Hallinnolliset osastonhoitajat ovat koko sairaanhoitopiirissäkin vielä perin harvinaisia. Ennen Loimaata heitä on ollut vain Tykslabissa, tulevaisuudessa muuallakin. Työtehtävät ovat moninaiset ja toden totta muotoutuvat vasta ajan saatossa. Joitakin teesejä on sentään seinään jo naulattu. Tässä muutamia loimaalaisittain: Hallinnolliset osastonhoitajat huolehtivat siitä, että toiminta on strategialähtöistä ja strategian jalkauttaminen tapahtuu kaikissa toimipisteissä. He vastaavat omalta osaltaan, että oman blokin toiminta ja toiminnan kehittäminen on suunnitelmallista, tavoitteellista ja arvioitua. He vastaavat myös henkilöstön jaksamiseen, ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen tähtäävistä toimenpiteistä sekä henkilöstöresurssien tarkoituksenmukaisesta jakamisesta. Tietenkin hallinnollisten osastonhoitajien tehtäviin kuuluu myös säännöllinen raportointi sairaalan johdolle. Sekin on määritelty, että työskentely tapahtuu moniammatillisesti yhteistyössä eri tahojen kanssa. Hallinnollisia töitä teimme toki paljon jo ennenkin. Osastonhoitajan toimenkuva on muuttunut perusteellisesti vuosien varrella. Uusi työ tuntuu hyvältä, ja joka päivä on erilainen. Toistaiseksi tämä on mennyt niin, että kun aamulla olen suunnitellut tekeväni tiettyjä asioita, niin päivän mittaan tulee aina akuutteja ja pakollisia hoidettavia asioita. Vielä en ole päässyt syventymään uuteen työhön kovin perusteellisesti enkä toteuttamaan omia suunnitelmia, Raija kuvailee. Uusien hallinnollisten osastonhoitajien valmistautuminen aiempaa vastuullisempaan tehtäväänsä on vaatinut muutakin kuin monivuotista työskentelyä osastonhoitajana. Kolmikko sai tammikuussa päätökseen kaksivuotisen Johtamisen erikoisammattitutkintokoulutuksen. Sitä he opiskelivat työn ohessa Salon aikuiskoulutuskeskuksessa. Koulutus antoi erittäin hyvän pohjan ja vahvistusta osaamiseen, Anna-Liisa kiittelee.

15 HOSPITAALI 15 U U S I A V I R A N - J A T O I M E N H A LT I J O I TA TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Anestesiologian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon klinikka Susi, Eeva-Kaarina sairaanhoitaja Kirurgian klinikka Gullichsen Risto, osastonylilääkäri Kinnala Pekka, apulaisylilääkäri Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Haapaniemi Jorma, erikoislääkäri Lastentautien klinikka Helenius Ilkka, osastonylilääkäri Kivimäki Mirkka, sairaanhoitaja Salomäki Susanna, psykologi Ortopedian ja traumatologian klinikka Suominen Noora, sairaanhoitaja Silmätautien klinikka Pakkanen Pekka, erikoistuva lääkäri Viljanen Antti, erikoistuva lääkäri Sisätautien klinikka Gratscheff Teija, perushoitaja Kytölä Niina, sairaanhoitaja Laheila Anu, sairaanhoitaja Lahtonen Päivi, osastonhoitaja Sulantaus-Eskola Hanna, sairaanhoitaja Synnytys- ja naistentautien klinikka Polo Päivi, erikoislääkäri Syöpätautien klinikka Sinervo Susanna, röntgenhoitaja Y L E I S K I R J E E T K O U L U T U S TA HENKILÖKUNTA-ALENNUKSIA Yleiskirje nro 6/2009, Laskujen hyväksyjät TYKSissä, psykiatrian tulosalueella ja sairaanhoitopiirin hallintokeskuksessa vuonna 2009 Yleiskirje nro 5/2009, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Vuoden Menestyjä kannustepalkinnon haku Yleiskirje nro 4/2009, Huittisten kaupungin asukkaiden hoitoon ottaminen VSSHP:n sairaaloihin lukien Yleiskirje nro 3/2009, Ilmoittaminen työ- ja veritapaturmista sekä läheltä piti -tilanteista Yleiskirje nro 7/2009, Vuoden 2009 vuosilomat K I I T O K S E T TYKS Vakka-Suomen sairaala Sisätautiosasto Virtanen Marja, sairaanhoitaja SALON ALUESAIRAALA Sisätautien poliklinikka Paalosmaa-Puusa Pia, erikoislääkäri (50 %) Naistentautien ja synnytysten yksikkö Heinonen Pia, osastonlääkäri (60 %) Sova Sanna, osastonlääkäri (60 %) TURUNMAAN SAIRAALA Kirurgian osasto Lehto Outi, sairaanhoitaja Sisätautien osasto Teijula Tarja, lähihoitaja PSYKIATRIAN TULOSALUE Aikuispsykiatrian yksikkö Kuivalainen Marjaana, sosiaalityöntekijä Lastenpsykiatrian yksikkö Myllykangas Riitta, osastonsihteeri Nuorisopsykiatrian yksikkö Bäckström Jill, erikoislääkäri Luopa Pirjo, sosiaalityöntekijä Mäkelä Hanna-Mari, sairaanhoitaja Suominen Anne, sairaanhoitaja SAPA-LIIKELAITOS... Kliinisen neurofysiologian palvelualue Jääskeläinen Satu, ylilääkäri Uhkaavasti käyttäytyvän asiakkaan kohtaaminen Välinehuollon koulutusiltapäivä VSSHP:n Tehy-aktiivien koulutuspäivä Mikä toi knööli o? Tuki- ja liikuntaelinten tuumorien diagnostiikkaa Mikä toi knööli o? II Käytännön tietoa ultraäänitutkimuksista Astma ja allergia Sukupuolitautien tutkimus ja hoito Sairaalan paloturvallisuus Sairaalan paloturvallisuus (PS) Sairaalan paloturvallisuus Uutta ja vanhaa potilasasiokirjojen käsittelystä Kori kypsiä hedelmiä merkiksi siitä, että valmista tuli. Ja paljon tulikin, 152 työvuotta siihen tarvittiin. Kaikille kiitos! Maija-Liisa Leino, Virpi Tamminen, Tuula Kaivolin, Mari Salo SAS/kuv.yks. Lämpimät kiitokset kaikille, jotka muistitte minua merkkipäivänäni. Tuula Ahven Tykslab Ajosenpää-Saari Mari, laboratoriohoitaja 50 % Berghäll Heidi, kemisti Kuvaja Johanna, laboratoriohoitaja, varahlö Pihlaja Johanna, laboratoriohoitaja, varahlö Wahlroos Niina, laboratoriohoitaja 50 % Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus Nyrhilä Heini, erikoistuva hammaslääkäri Varsinais-Suomen lääkelaitos/tyks Vuorenmäki Maria, lääketyöntekijä VSSHP:N HUOLTOPALVELUJEN TULOSYKSIKKÖ Lähetti- ja vahtimestaritoimi/tyks Simonen Tomi, vahtimestari VSSHP HALLINTOKESKUS Henkilöstötoimisto Jokinen Saija henkilöstösihteeri Saarni Sirpa, koulutussuunnittelija Hoitotyön toimisto Eloranta Sini, suunnittelija Sairaanhoidon johdon tukipalvelujen toimisto Kauhava Lea, suunnittelija Strömberg Mervi, toimistosihteeri Tarkastuslautakunta Niemi Synnöve, kuntayhtymätarkastaja Listassa on tuoreimmat tarjoukset VSSHP:n henkilöstölle. Tarkemmat tiedot löytyvät intranetistä: Ilmoitustaulu -> henkilökuntaalennukset. Naisten kuntokeskus Tempo Kuntokeskus LadyLine Loimaa Susun kampaamo Kuntokeskus LadyLine Turku Kurjenmäki Kuntokeskus SATS Trivium Tyksiläinen liikahda Kuntovitoselle lauantaina Paavo Nurmen stadionille Henkilökuntaneuvosto sponsoroi reilusti naisten Kuntovitoselle osallistuvia Hinta vain 10 e (norm. 31 e) Lähtöpaikalla tyksiläisten oma kokoontumisteltta Parasta on kerätä oma joukkue Täyttäkää ilmoittautumislomake etukäteen ja varatkaa tasaraha Lomakkeet ja rahat Tyksin A-sairaalan kanttiiniin Henkilökuntaneuvostolla tyksiläisille yllätyslahja! Kaikki osallistujat saavat: T-paidan Turun Sanomien kangaskassin Klubikortin Anna-lehden Ohjelman ja reittihuollon Yhdistyksen vuosikokous tiistaina SH-rakennuksen auditoriossa Tapaamisen alussa klo 12 alkaen on tarjolla kahvit, jonka tarjoaa Turun Terveystalo. Sen jälkeen Turun Terveystalon aluejohtaja Jukka Antila kertoo Terveystalon toiminnasta. Varsinaisen vuosikokousesitelmän klo 13 alkaen, pitää tutkimusprofessori Pentti Huovinen aiheenaan Miten kapinoida ikääntymistä vastaan?. Vuosikokous jossa käsitellään sille kuuluvat asiat alkaa klo Ilmoittautuminen mennessä Tertulle, p , tarjoilun vuoksi. Vuosikokouksessa käsitellään mm. edellisen vuoden tilinpäätös, määrätään jäsenmaksun suuruus kuluvalle kalenterivuodelle ja valitaan hallituksen puheenjohtaja ja kolme jäsentä erovuoroisten tilalle vuosiksi Erovuorossa ovat puheenjohtaja Ritva Mäkelä-Lammi, varapuheenjohtaja Matti Salo ja hallituksen jäsen Leo Mikkola. Heitä ei sääntöjen mukaan voida enää valita samaan tehtävään uudelleen. Hallituksen jäsen Taru Luukkala-Viitanen on myös erovuorossa koska hänet valittiin viime kerralla vain vuodeksi. Hallituksessa jatkavat Heimo Kumlander, Leo Renko ja Leena Uttula. Hengellinen piiri Hengellinen piiri kokoontuu kevätkaudella 2009 edelleen joka toinen tiistai klo TYKSin A-pääsisäänkäynnin luona olevassa Hiljaisessa huoneessa. Loppukevään kokoontumispäivät ovat 24.3., ja 5.5. Jatkamme perehtymistä Matteuksen evankeliumin sanomaan. Kukin kokoontuminen on erillinen tilaisuus, joten piiriin voi liittyä milloin vain tai piipahtaa milloin itse kullekin sopii. Piirin vetäjinä toimivat edelleen rovasti Marja-Leena Meller-Mattila (puh ) ja yhdistyksen varapj Matti Salo (puh ). Liikunnallinen jaosto Kuntoilua koskeviin tiedusteluihin ja ilmoittautumiset ottaa vastaa Inkeri Pitkänen, puh tai sähköposti: Maalis-toukokuussa kävelyä sauvojen kera tai ilman maanantaisin klo Maaliskuun 23. ja 30. Raunistulassa. Kokoontuminen Parkinkentän Terveystalon puoleisella laidalla - Huhtikuun 6. ja 20. Katariinan laaksossa. Lähtö bussi 13:n päätepysäkiltä - Huhtikuun 27. ja toukokuun 4. Ruissalossa. Lähtö Tammenterhon portilta. Bussi 8 lähtee klo 9.30 Kauppatorilta (liikennöi kerran tunnissa). Yhdistyksen kotisivut ovat osoitteessa Sieltä löytyy ajankohtainen tapahtumakalenteri. Taru Luukkala-Viitanen, sihteeri puh TYKS SUPER ao 607 kutsuu KEVÄTKOKOUKSEEN klo18 JOKITUPA (Turun A-kilta) Itäinen Rantakatu 42 Ohjelmassa: VSSHP:n hall.yh. Päivi Nygrenin katsaus ajankohtaisiin asioihin SuPerin pääluottamusmiehen Mika Rönnholmin puheenvuoro sääntömääräiset kevätkokousasiat (ei toimihenkilövalintoja) muut esille tulevat asiat Tervetuloa mukaan kaikki ammattiosaston jäsenet! Iltapalatarjoilu! Ilmoittautumiset ao:n puheenjohtajalle Irmeli Kuuselalle mennessä: tai puh /30329 dect Ao 607 hallitus Tehyn TYKSin ammattiosasto 200 muistuttaa jäseniään Tehyn liittokokous- ja valtuustovaaleista Sähköinen äänestys klo klo 20 Postiäänestys Vaalissa äänestäneiden kesken arvotaan Tehy-palkintoja. Äänestysinnokkuutta! Hallitus

16 16 HOSPITAALI Remonttihommissa Karibialla Kuvat: kirjoittajan kotialbumi Dominikaanisessa tasavallassa pikkutytöstä asunut Hilkka Kohonen, hänen taloudenhoitajansa sekä kirjoittaja. Mieleenpainuvimmat kohteet olivat paikallisen evankelisluterilaisen kirkon ruokajako, Monte Cristi aivan Haitin rajalla, jossa näimme Reilun kaupan banaanien elinkaaren pakkaamiseen asti, (banaanityöläinen ansaitsi 6 /päivä) sekä kahvitila, joka odottaa luomusertifikaattia näinä päivinä. Avolavakyydillä, 950 metrin korkeudessa. Välillä meinasi jakaus mennä sekaisin. Kahviplantaasin 30 omistajan perustama osuuskunta oli talkoovoimin vetänyt koko 149 perheen kylälle vesijohdot. Rouva oli niin innoissaan, kun enää ei 60 vuoden jälkeen tarvinnut noutaa vettä 7 kilometrin päästä vuorenrinnettä ylös kavuten. Myös käyntini suomalaissyntyisen Hilkka Kohosen luona jäi mieleen. Hän on asunut maassa 6-vuotiaasta asti ja on nyt 87-vuotias teräsmuori. Hän kertoili värikkäästä elämästään muistaen myös diktaattori Trujillon ajan. Kaiken kaikkiaan matka tarjosi antoisan tilaisuuden nähdä taas kehitysmaan arkea tämä oli kolmas vapaaehtoistyömatkani ulkomaille. Tuntuvat nyt ehkä omat probleemat pienemmiltä. Köyhän maan kamppailua luonnonvoimia, korruptiota, kaikenlaista eriarvoisuutta vastaan. Kaikesta tuosta huolimatta ihmiset olivat lämminsydämisiä, iloisia ja tulevaisuuteen luottavia. Olin niiden neljäntoista onnellisen joukossa (hakijoita oli 98), jotka saivat mahdollisuuden lähteä neljäksi viikoksi Dominikaaniseen tasavaltaan ja sen pääkaupunkiin Santo Domingoon. Talkoomatkan järjesti vuoden 2008 lopulla SASK eli Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus, johon kuuluvat SAK, STTK, niiden 24 jäsenliittoa sekä 2 akavalaista ammattiliittoa. Ryhmämme edusti laajasti eri ammattiliittoja ja -aloja; nuorin meistä oli 26-vuotias, vanhin jo oloneuvos. Matka oli täysin vapaaehtoistyötä, kulut kaikkinensa maksettiin itse eikä luonnollisesti palkkaakaan saatu. Kohteena oli paikallisen rakennustyöväenliiton Fenticom in toimitilojen remontointi: ulkokatto vesieristettiin, sisätiloja rapattiin, paklattiin ja maalattiin. Saimme urakan kunnialla läpi. Työ oli aika raskasta, lisämausteena vielä kuumuus, vilkas liikenne eli katusaaste (talossa ei ollut kiinteitä ikkunoita) sekä manana-meininki, mihin oli pakko tottua. Suomalaisten työmoraali oli korkea, porukka yhtenäinen, mukava ja joustava, mikä on ehdoton edellytys näissä maissa työskenneltäessä. Kehitysmaan arkea Vapaa-aikaa ei liiemmin jäänyt, koska vierailimme lukuisissa kohteissa, parlamentista (paikallinen Niinistö otti vastaan kaiken kiireensä keskellä) lastensairaalaan ja köyhän alueen julkiseen kouluun, joka oli juuri saanut lahjoituksena tietokoneen. Ei puuttunut kuin sähkö. Tutustuimme myös esimerkiksi Nestlen tehtaaseen ja eläkekassaan. Katri Saarisalo, laitoshuoltaja Kyläläiset ovat tyytyväisiä, kun vedenkanto jää historiaan. VA PA A L L A Suksilla kilpaa ja kuntoillen Hiihto lienee yksi maamme suosituimmista liikuntamuodoista. TYKSin kirurgian klinikan leikkausosasto 250:n sairaanhoitajat Birgitta Päivömaa ja Hannele Uusitalo ovat lylynlykkijöiden harrastajakunnan innokkaimmasta päästä. Molemmat ovat hiihtäneet lapsesta saakka kotikunnaillaan, Birgitta Satakunnassa, Hannele Kymenlaaksossa, jossa talvetkin ovat olleet talvia. Kummallekin on kuitenkin nuoruudessa tullut taukoa harrastukseen, ja syykin löytyy: Tuppasi menemään välineurheiluksi ja voitelu salatieteeksi, Hannele huomasi ja laittoi sukset varastoon. Mieli paloi kuitenkin ladulle, ja nyt niin Birgitalla kuin Hannelellakin on takanaan toistakymmentä vuotta aktiivista hiihtoharrastusta. Eikä ihan pelkkää harrastustakaan, sillä Hannelella on tuomisinaan helmikuussa Ranskassa käydyistä veteraanien MM-kisoista viestikultaa 50-vuotiaiden sarjasta. Henkilökohtaisissa lajeissa hän jäi nipin napin mitalien ulkopuolelle. Kilpaileminen tuo vaihtelua ja mielekkyyttä usein yksinäiseen hiihtoharrastukseen. Hannele on patistanut myös Birgittaa kilpaladuille, mutta toistaiseksi tämä ei ole mukaan lähtenyt, vaikka taustalla onkin piirikunnallisen tason kilpailuja. edellisenä vuonna. Hannele puolestaan kirjaa kilometrinsä. Viime vuonna niitä kertyi toista tuhatta. Hän asuu Ypäjällä, jossa lunta yleensä löytyy enemmän kuin Paraisilla, jossa Birgitan koti on. Niinpä Birgitta onkin monena talvena joutunut vaihtamaan sukset rullasuksiin tai rullaluistimiin. Molemmat hiihtävät yhdessä, kun se on mahdollista. Pitkänmatkan hiihdot ovat heille tuttuja Pirkan hiihdosta Pogostaan. Kilometrikaupalla latua on jäänyt taakse Hannelen mökillä Levillä. Hiihto ei ole näiden kuntohirmujen ainoa laji: Birgitta on juossut nuorempana maratoneja, nyt hän suunnistaa. Hannele on yleisurheilija, ja häntä kiinnostavat kovasti veteraanien MM-kisat ensi kesänä Lahdessa ja siellä 300 metrin aidat ja 2000 metrin esteet. Kunhan vesiesteestä kunnialla selviän, hän nauraa. Hannele on tuonut TYKSiin pari kultamitalia myös SHpiirien mestaruuskisoista. Rovaniemen kisatkin kiinnostaisivat, mutta omilla rahoilla hän ei viitsi matkustaa. Tuen puutteen haluaa Birgittakin mainita. TYKSissä ei hänen mukaansa kannusteta omaehtoiseen kunnon ylläpitoon. Täällä sellaista ei arvosteta, toisin kuin hänen edellisessä työpaikassaan Satakunnan keskussairaalassa. Tulipa tukea tai ei, liikunta ja kuntoilu ovat Uusitalon Hannelelle ja Päivömaan Birgitalle ykkösasia. Ja erityisesti hiihto. Birgitta summaa: Hiihto virkistää mieltä eikä käy nivelien päälle. Se on hieno ja monipuolinen laji. Kuvat: haastateltujen kotialbumi Monipuolisuusnaisia Birgitta ei laske hiihtokilometrejään. Hänelle on tärkeätä se, mikä itsestä tuntuu hyvältä ja tavoitteena on olla parempi kuin Hannele Uusitalon tyylinäyte Marcialonga-hiihdosta (70 km) Italian Cavalesesta. Birgitta Päivömaa puolestaan taittaa 90-kilometrisen Pirkan hiihdon juoksuosuutta Kyröskoskella.

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN Turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö Timo Toivonen Hallintoylihoitaja Marina Kinnunen VSHP ennen hanketta Mitä tehtiin ja mitä näyttöä Elämää hankkeen jälkeen HANKKEEN TAVOITTEET

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

TYKS Toimipaikat Kantasairaala T-sairaala TYKS kirurginen sairaala Raision sairaala

TYKS Toimipaikat Kantasairaala T-sairaala TYKS kirurginen sairaala Raision sairaala TYKS 1 2 TYKS Toimipaikat Kantasairaala T-sairaala TYKS kirurginen sairaala Paimion sairaala Raision sairaala Vakka-Suomen sairaala Kiinamyllynmäellä A-sairaala valm. 1939 U-sairaala valm. 1968 3 Kupittaan

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Sairaalatyöryhmä on käsitellyt asiaa viimeksi kokouksessaan 2.2.2010. Liite nro 1, sairaalatyöryhmän muistio 2.2.2010

Sairaalatyöryhmä on käsitellyt asiaa viimeksi kokouksessaan 2.2.2010. Liite nro 1, sairaalatyöryhmän muistio 2.2.2010 Kuntayhtymähallitus 19 16.02.2010 Kuntayhtymävaltuusto 8 25.05.2010 Sosterin talouden ja toiminnan sopeuttaminen koskien osastoja 4 A, 4 B ja 5 A (hanke 17) sekä kirurgian, synnytys- ja naistentautien

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Mervi Siekkinen, projektisuunnittelija TH hanke 20.10.2011

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa

Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Tietotuen suunnittelu hoitolinjojen sairaalassa Kaarina Tanttu, VSSHP, T- Pro hanke VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI kaarina.tanttu@tyks.fi HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Hoitolinjojen sairaalan

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA Päivi Koivuranta-Vaara hallintoylilääkäri THL: Hannu Rintanen Pia Maria Jonsson Päivi Koivuranta-Vaara 23.9.2010 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN TARVE lääketieteen kehitys: vaikuttavat/tehokkaat

Lisätiedot

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen Kaupunginhallitus 400 26.10.2015 Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen 1591/06.00.00/2015 KHALL 26.10.2015 400 Palvelusopimus Uudenkaupungin

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma THL:n hankkeen sisältö Kouvolan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Potilasturvallisuuden kehittämistarpeen taustaa Sisällöltään laaja asia, jonka hallinta

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työhyvinvointi on osa potilasturvallisuutta? 29.11.2012 Espoo tutkija Annika Saarto, Työterveyslaitos Aiemmissa tutkimuksissa todettua Potilasturvallisuus liittyy hoitajien työympäristön

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli

Perusturvakuntayhtymä Akseli www.soteakseli.fi Vuodeosastotoiminta ja muistisairaiden lyhytaikainen intervallihoito ssa, Yh 30.9.2015 142 Yksi vuodeosasto, esitetyn rakenneuudistuksen hyödyt ja tavoitteet Laadukkaan vuodeosastotoiminnan

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Mainiemen kuntoutumiskeskusta

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike 1.7.2008. ari (000318) 1.7.2008

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike 1.7.2008. ari (000318) 1.7.2008 Toimiala Tulosalue Sosiaali- ja terveystoimiala Terveyden- sairaudenhoitopalvelut sekä Vanhuspalvelut Tulosalueen esitys 1. Vastuualue Tulosyksikkö Viran-/toimenhaltijan nimi Operatiivine n Osasto 7 Ohtonen

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON ATK PÄIVÄT TAMPERE 10.05.2004 HANNA ASCHAN, JYH HYKS, JORVIN SAIRAALA TIETOJEN KÄYTTÖ JOHTAMISESSA JOHTAMISKULTTUURI AVOIMUUS, OIKEUDENMUKAISUUS

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta, projektipäällikkö, TtT, PSHP 1 Arvoa tuottamaton tapa toimia VeTe Nyt arjessa ajoin tavattua Työntekijä ensin Odottaminen on hyväksyttävää

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Potilasturvallisuus - STM - Terveydenhuollossa toimivien yksiköiden ja organisaatioiden periaatteet, joiden tarkoituksena

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Eva Pihlamaa-Tuononen Esh,TtM, Hoitotyön johtaja JYTE, Terveyskeskussairaala 22.10.2014 Laajavuori

Eva Pihlamaa-Tuononen Esh,TtM, Hoitotyön johtaja JYTE, Terveyskeskussairaala 22.10.2014 Laajavuori Eva Pihlamaa-Tuononen Esh,TtM, Hoitotyön johtaja JYTE, Terveyskeskussairaala 22.10.2014 Laajavuori Vetovoimainen organisaatio ja työpaikka Vetovoimaisen organisaation vahvin ominaisuus on sitoutuminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa Palveluinnovaatiot ja tuottavuus -seminaari 21.11.2011 Pirjo Tuosa pirjo.tuosa@jkl.fi Esityksen

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Kokemuksia verkostotyöstä ja innovaatiokoulutuksesta Anne Nordblad 10.2.2012 10.2.2012 SUUN TERVEYDENHUOLLON STRATEGIA 2010-2015 Visio:

Lisätiedot

Hyvinvointirakentaminen Tays uudistamisohjelma

Hyvinvointirakentaminen Tays uudistamisohjelma TAYS UUDISTUU ELÄMÄN TÄHDEN Hyvinvointirakentaminen Tays uudistamisohjelma Kehitysjohtaja Isto Nordback 1 22.4.2015 Taustat Sairaalan toiminnot hajautuneet Tilat osin hyvinkin huonokuntoiset Uusiutuvien

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot