Eri maanmuokkausmenetelmien edullisuus männyn ja kuusen viljelyssä Etelä-Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eri maanmuokkausmenetelmien edullisuus männyn ja kuusen viljelyssä Etelä-Suomessa"

Transkriptio

1 42 NSR-projekti Eri maanmuokkausmenetelmien edullisuus männyn ja kuusen viljelyssä Etelä-Suomessa ADVANTAGES OF DIFFERENT SITE PREPARATION METHODS ON PLANTING RESUL TS AND COSTS IN SOUTHERN FINLAND JARMO HÄMÄLÄINEN HELSINKI 199

2

3 Metsätehon tiedotus - Metsäteho Report 42 M E T S Ä T E H Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto ry:n metsätyöntutkimusosasto Forest Work Study Section of the Central Association of Finnish Forest Industries ERI MAANMUOKKAUSMENETELMIEN EDULLISUUS MÄNNYN JA KUUSEN VILJELYSSÄ ETELÄ-SUOMESSA Advantages of Different Site Preparation Methods on Planting Results and Costs in Southern Finland Jarmo Hämäläinen METSÄTEHO, PL 194 (Fabianinkatu 9 B), 131 HELSINKI

4 Painovalmiste Ky, Helsinki, 199 ISBN ISSN

5 SISÄLLYS Contents TIIVISTEI.MÄ 1 JOHDANTO Sivu Page 2 MAANMUOKKAUSKOKEIDEN TULOKSIA Aineisto Muokkausmenetelmän vaikutus taimien eloonjääntiin Muokkausmenetelmän vaikutus taimien pituuskasvuun 8 3 MUOKKAUSMENETELMÄN VAIKUTUS VILJELYN KUSTANNUKSIIN JA UUDISTAMISEEN KULUVAAN AIKAAN Laskentamenetelmä Uudistamisen kokonaiskustannukset Taimikon jälkihoitokustannukset Uudistamiseen kuluva aika TARKASTELU KIRJALLISUUTTA Summary LIITE R e f e r e n c e s

6 TIIVISTELHÄ Tutkimuksessa koottiin viljelykokeiden tuloksia siitä, miten maanmuokkausmenetelmä vaikuttaa viljelytaimien eloonjääntiin ja kasvuun Etelä-Suomen olosuhteissa. Lisäksi tarkasteltiin laskennallisesti, mitä muokkausmenetelmä vaikuttaa taimikonperustamisen ja jälkihoidon kustannuksiin. Tähänastiset muokkauskokeiden tulokset kuvaavat eri menetelmien edullisuutta taimikon kehityksen alkuvaiheessa..hännyn ja kuusen istutustaimet ovat yleensä jääneet sitä paremmin eloon, mitä enemmän maata on muokattu. Säännönmukaisimmat ja suurimmat erot on todettu kuokkalaikutuksen ja koneellisen muokkauksen välillä. Koneellisten menetelmien erot eivät aina ole olleet suuria eivätkä johdonmukaisia. Tavallisesti taimien eloonjäänti on parantunut 5-1 prosenttiyksikköä, kun on siirrytty äestyksestä tai laikutuksesta auraukseen tai mätästykseen. Aurauksesta ja mätästyksestä on ollut eniten hyötyä rehevillä kasvupai- koilla. Taimet ovat auratussa ja mätästetyssä maassa kasvaneet yleensä 1-2 % paremmin kuin äestetyssä tai laikutetussa maassa. Kylvölie voimakkaasta muokkauksesta ei ole todettu olevan etua. Tavanomaisissa kuivahkon ja tuoreen kankaan olosuhteissa muokkausmenetelmä ei näytä kovin paljon vaikuttavan viljelyn kokonaiskustannuksiin. Niitä rehevämmillä mailla sekä etenkin vedenvaivaaroilla ja hienojakoisilla mailla aurauksella ja mätästyksellä voidaan huomattavasti säästää kustannuksia. Vaikeimmissa olosuhteissa taimikon täydennys- ja perkauskustannukset voivat jäädä alle puoleen, kun pelkän kivennäismaan paljastamisen sijasta käytetään voimakasta muokkausta. Sen ansiosta myös uudistumisaika lyhenee muutaman vuoden. Tutkimus on osa Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamaa yhteispohjoismaista NSRtutkimusprojektia. Asiasanat: Metsänviljely Maanmuokkaus, edullisuus 4

7 1 JOHDANTO Äestys, auraus ja mätästys ovat nykyisin yleisimmätmaanmuokkausmenetelmätsuomessa. Vuonna 1988 äestyksen ja vastaavien, maanpintaa paljastavien menetelmien (koneellinen laikutus ym. ) osuus koko muokkauspintaalasta oli 62 %. Loput muokattiin auraamalla tai mätästämällä. Etelä-Suomessa äestyksen ja vastaavien menetelmien osuus oli suurempi kuin Pohjois-Suomessa, 75 % koko muokkausalasta (Metsätilastollinen -1988). Mätästys on maan eteläosissa suureksi osaksi korvannut aurauksen. Maanmuokkausmenetelmien käyttöä ovat ohjanneet tutkimuksista ja käytännön toiminnasta saadut, lähinnä uudistamisen onnistumista koskevat tulokset, maanmuokkauskaluston tekninen kehitys ja eri menetelmien yksikkökustannukset sekä viime aikoina lisääntyvästi myös maisemalliset näkökohdat. Paikoin kehitys on johtanut menetelmävalikoiman pienenemiseen ja yksipuoliseen maanmuokkaukseen (Kaila ja Päivänen 1981, Hämäläinen ja Kaila 1987) MAANMUOKKAUSKOKEIDEN TULOKSIA Aineisto Tutkimuksessa koottiin tuloksia sellaisista viljelykokeista, joissa on ollut mukana vertailukelpoisissa olosuhteissa useampi kuin yksi maanmuokkausmenetelmä. Viljelykokeet olivat lähes yksinomaan Metsäntutkimuslaitoksen perustamia, ja tulokset koottiin laitoksen julkaisusarjoista. Tässä tarkastellaan tuloksia yhteensä SO:stä männynviljelykokeesta. Suurin osa kokeista oli perustettu kuivahkolle tai tuoreelle kankaalle; muilla metsätyypeillä männyn kokeita ei juurikaan ole tehty. Eteläisin kokeista oli perustettu Tammelaan (6 43' N ja 23 52' E) ja pohjoisin Nurmekseen (63 49' N ja 24 43' E). Sellaisia maanmuokkauskokeita, joissa on viljelty kuusen taimia, on perustettu varsin vähän; tässä tutkimuksessa tuloksia on kahdeksasta kokeesta. Niistä eteläisin oli perustettu Karkkilaan (6 34' N ja 24 15' E) ja pohjoisin Nurmekseen (63 49' N ja 29 43' E). Kun uudistamista suunnitellaan, olisi kullakin uudistusalalla muodostettava käsitys vaihtoehtoisten menetelmien edullisuudesta. Edullisin menetelmä ei ole yleispätevästi määritettävissä, koska edullisuus riippuu kriteereistä ja niiden painotuksesta. Maanmuokkaus- ja viljelymenetelmän valinnan yhteydessä edullisuuskriteereinä saattavat tulla kyseeseen esimerkiksi varmuus viljelyn onnistumisesta, viljelyresurssien tarve, taimikon kehitysnopeus tai laatu, maisemalliset arvot jne. Moniulotteisuutta valintaan tuo lisäksi se, että uudistusaloilla on usein olosuhteiltaan erilaisia osia. Tarkastelun koetulokset kuvaavat tilannetta taimikoiden kehityksen alussa, yleensä ensimmäisten kymmenen vuoden aikana viljelyn jälkeen. Vanhimmat koetaimikot on inventoitu 11-vuotiaina. Suurin osa muokkauskokeista on viljelty paljasjuurisilla taimilla. Tähän tutkimukseen on koottu tuloksia, jotka koskevat istutusta koulituilla 2-4-vuotiailla paljasjuuritaimilla, paitsi Kinnusen (1989) tulokset, jotka koskevat eri taimilajien keskiarvoa, ja Raulon & Rikalan (1981) mäntykokeiden tulokset, jotka koskevat 2-vuotiaita paakkutaimia. Viljelytulosta ja -kustannuksia voidaan pitää tärkeimpinä edullisuuden mittareina, joihin muiden edullisuuskriteerien perusteella mahdollisesti syntyvät erot on pyrittävä suhteuttamaan. Tähän tutkimukseen on koottu Etelä-Suomessa tehtyjen viljelykokeiden tuloksia siitä, miten muokkausmenetelmä vaikuttaa taimien eloonjääntiin ja pituuskehitykseen. Lisäksi on tarkasteltu, mitä maanmuokkausmenetelmä vaikuttaa metsänviljelyn kustannuksiin ja uudistamiseen kuluvaan aikaan erityyppisillä kasvupaikoilla Etelä-Suomessa. Molempien puulajien kokeissa koealueiden olosuhteet ovat kuvausten perusteella olleet metsätyyppiin nähden verraten tavanoma1s 1a. Esimerkiksi vedenvaivaamia tai maalaj iltaan kovin hienoj akoisia kasvupaikkoja on ollut vain Tasasen (1982) kokeissa. Muokkausmenetelmät on viljelykokeista julkaistuissa tutkimuksissa luokiteltu laitteen tyypin mukaan. Työjäljen laatu on kuvattu sanallisin yleisarvioin, eikä mittatunnuksia ole käytetty. 5

8 % X CT & VT J!?! l f::, X 1 cl;.k imt.ren 1979, CT, 2 v Ki 1989, CT, 6 v + Heinonen & lukkari 1987, VT, 3 v O:ei la 1982, VT, 2 v i- " )R 'V Kaila 1982, VT, 2 V 6Kimt.ren 1979, VT, 2 V XKimt.ren 19J9, VT, 6 v )I(Kimt.ren 1989, VT, 8v 4 - Kimunen 1989, VT, 9 V - levula 1988, VT, 2 v 3 allll!jren 1984, VT, 5 v 2 1 Metsätyypit: FoJtut de ttjpu : CT Calluno. VT Vac.Un.i.um MT M!f/L.ti.Uu.6 OMT Oxalih-m!fltt % i k: r- MT & OMT /.1 1 ;r:.,.; 1 X r l ). f r- f i 1 I t. Kaila 1982, HT, 2 V Kai la 1982, HT, 2 v + Kimt.ren 1989, HT, 4 V Kimt.ren 1989, HT, 6 v Ki mt.r>en 1989, HT, 7 V 6Kii'YUlen 1989, HT, 7 V XKimt.ren 1989, HT, 1 v )j(kimt.ren 1989, HT, 1 V - Levula 1988, HT, 2 V - Levula 1988, HT, 4 v evula 1988, HT, 4 v!'81levula 1988, HT, 8 V -+-Mälkönen 1976, HT, 4 V 2 -(>,.cälkönen ym. 1986, HT, 8 v... Pallngren 1984, HT, 3-4 v 1.4,Raulo & Rikala 1981, HT, 5 v Soukainen 1983, HT, 2 V c '-'"t:! 1 <>) IOSl....>/.<>)..>/. OSl.. :::J s::! :1: ::::1 s::! ) s::! <Jl :::J c 1 cu ) '- c :::! :::J ) <Jl <.) :::J IOs::! - -.., <J>Q.. '- IO"t:$ cu :::>..s:; >- cu..>/. <.) '-'<.l 2 g> 8 - <.) ::;. cuoo - -..s:; :.<: - C::...q :et Cl. (/) Sl.. ) s::! <Jl :JO) 1 :::! '- :::J IOQ.. cu <JIO) >-s:: :rtl s::.., :::! :ttlo Cl.\-' ::::::;: *Soukainen 1983, HT, 2 v ; starr ym. 1982, HT, 2 v... Raulo & Rikala 1981, CI1T, 5 v Kuva 1. Maanmuokkauksen vaikutus männyn istutustaimien eloonjääntiin Etelä-Suomen viljelykokeissa F.tg. 1. The e66ec..t o6 the 4de pjtepajullion method on 4WLv.tval. o6 p-i.ne eecili..ng -i.n Jtegeneltation Q.tehi tuu.tn Sou-thetn F.tnl.a.nd 6

9 2.2 Muokkausmenetelmän vaikutus taimien eloonjääntiin Männyn viljelykokeissa taimet ovat yleensä j ä äneet sitä paremmin eloon, mitä enemmän maata on muokattu (kuva 1). Koneellisten menetelmien väliset erot eivät kuitenkaan aina ole olleet suuria, tavallisesti vain 5-1 prosenttiyksikköä, kun on siirrytty esim. äestyksestä palleauraukseen tai mätästykseen. Suurimmat ja säännönmukaisimmat erot on todettu käsinlaikutuksen ja koneellisen muokkauksen vä lillä. Taimia on keskimä ärin jäänyt eloon sitä vähemmän, mitä rehevämpi kasvupaikka on ollut. Aurauksen ja mätästyksen hyöty on yleensä ollut rehevillä kasvupaikoilla suurempi kuin karuilla. Tas anen (1982) vertaili laajassa tutkimuks es saan (yhteensä 19 koe aluetta) taimien i stu t usta kuokkalaikkuun sekä piennarauralla tehdyn aurausj älj en pientareeseen ja pa lteeseen Itä- ja Länsi-Suomessa. Istutusta imet jäivät parhaiten eloon pientareissa, ja myös eri kokeiden tulokset vaihtelivat vähiten taimien istutuksessa pient a rees e en. Taimien keskimääräiset erot e loonj äännissä erilaisten viljelykohtien vä lillä olivat kuitenkin melko pienet. Esimerkiksi MT-mailla (12 koetta) koulittujen paljasjuuritaimien eloonjäänti ja niiden eloonjäänoin vaihteluväli 4-6 vuoden kuluttua viljelystä olivat seuraavat: kuokkala ikku 78% (53-97 %), aurauksen piennar 86 % (58-94 %) ja pa lle 75 % (48-91 prosenttia) (Tasanen, suull.). Maanmuokkauksen on todettu vaikuttavan taimien eloonjääntiin verraten samansuun taisesti eri taimilajeilla viljeltäessä (Kaila 1982, Tasanen 1982, Parviainen 1984). Kovin yksityiskohtaisia vertailuja siitä, miten muokkausjäljen ominaisuudet vaikuttavat eril aisilla taimilla saavutettavaan tulokseen eri olosuhteissa ei kuitenkaan ole tehty. Kylvön yhteydessä kohoumia aikaansaavasta muokkauksesta ei ole tode t t u olevan hyötyä pelkkää n k ivennäismaan pal jastamise en verrattuna. Syyksi Kinnunen (1982) toteaa, että voimakkaat muokkaukse t kuivattavat maata liikaa etenkin l a jittuneilla mailla. Vedenvaivaamille moreenimaille Kinnunen suosittelee kuitenkin aurausta tai mä tästy stä myös kylvön yh tey dessä. Main itussa t u tki muksessa kylvö tulos vaihteli enemmä n ku i n is tutustulos, ja ol i keskimä ä r in 23 prosenttiyksikköä huonompi kuin istutustulos. Tas a sen ( 1982) t u t kimuksessa kylvö taimet jäivä t paremmin eloon aurausjäljen p i entareessa ja kuokka laikussa kuin palteessa. Pientareessa kyl vö onnistui keskimäärin noin 3 prosentti yksikköä huonommin kuin istutus. Kuusen viljelykokeissa on todettu s amanlai nen yleissuunta kuin männynkin kokeissa: istutustaimet ovat yleensä jääneet sitä paremmin eloon, mitä enemmän maata on muokattu. Mätästyksellä ja palleaurauksella on saavute ttu eri t t ä in hyviä tuloksia (kuva 2). % ' 1' J 7 6 X 5 X x. Heinonen & lukkari 1987, VT, 3 v Raulo & Rikala 1981, HT, 5 v + soukainen 1983, HT, 2 v O(iiYUlen 1989, HT, 6 v *.Å (imu'len 1989, HT, 6 V (imu'len 1989, HT, 1 V X Raulo & Rikala 1981, CJIT, 5 v )j(starr ym. 1982, CJIT, 2 v X "' :l' Kuva 2. Maanmuokkausmene tel män vaikutus kuusen istutustaimien eloonjääntiin Etelä - Suomen viljelykokeissa Fig. 2. The e66ect o6 the hite p!tepajult.i.on method on hwlvival. o6 hce heedlingh in 4egenon Mel.d. tu.u. in Sou.theJtn F.i..ni.and 7

10 Taimien eloonjäännin taso ja muokkauksen vaikutussuhteet vaihtelevat suuresti eri kokeiden välillä. Valtanen ja Engberg (1987) arvioivat Pohjanmaan ja Kainuun alueella tekemässään tutkimuksessa, että viljelytulosten vaihtelu johtuu mm. eri kasvukausien sääoloista, tuhoista, viljelymateriaalista, kasvupaikan viljavuus- ja kosteuseroista, mikroilmastosta, istutustyön laadusta jne. Tässä esitetyissä tuloksissa vaihtelua lienevät aiheuttaneet myös koetaimikeiden eri-ikäisyys ja mahdolliset muokkausjäljen laatuerot. Viljelykokeiden inventoinneissa on yleensä pyritty selvittämään myös kuolleisuuden ja taimivaurioiden syitä (Kinnunen 1979, Starr ym. 1982, Tasanen 1982, Soukainen 1983, Heinonen ja Lukkari 1987, Levula 1988). Yleisimmin kuolleisuutta ja vaurioita ovat aiheuttaneet tukkikärsäkkäät ja erilaiset sienitaudit. Myös pintakasvillisuus, rouste, liika vesi, pakkanen, hirvet ja myyrät mainitaan usein tuhonaiheuttajina. Tavallisesti huomattava osa tuhoista on kuitenkin jouduttu kirjaamaan "tuntemattoman tuhonaiheuttaj an" tiliin. Martinsson ym. (1983) toteavatkin, että primäärisen tuhonaiheuttajan määrittäminen viljelykokeissa on jälkikäteen vaikeaa, koska lähes aina vaurioituneeseen taimeen iskeytyy muita tuhonaiheuttajia. He suosittavatkin, että tuhonaiheuttaj ien selvittämiseksi taimien kehitystä pitäisi seurata hyvin tiheään toistuvin inventoinnein Taimet ovat kasvaneet lähes poikkeuksetta paremmin ensimmäisten kasvukausien aikana auratussa tai mätästetyssä kuin kevyes t i muokatussa maassa. Männyn viljelykokeissa taimet ovat olleet mätästys- tai aurausjäljessä yleensä 2-3 % pitempiä kuin kuokkalaikussa ja 1-2 % pitempiä kuin äestysjäljessä (kuva 3). Tasasen (1982) tutkimuksessa istutustaimet olivat 4-6 kasvukauden jälkeen tavallisesti 15-4 % pitempiä aurausjäljen pientareessa ja palteessa kuin kuokkalaikussa. Kinnunen (1989) vertaili taimien kasvua äestys- ja mätästysjäljessä kuudessa viljelykokeessa. Mättäissä kasvavat männyntaimet olivat kuuden kasvukauden kuluttua viljelystä keskimäärin 25 % (7-43 %) pitempiä kuin äes tysjäljessä kasvavat taimet. Kuusen kokeissa on yleensä todettu samansuuruisia eroja taimien pituuskehityksessä eri muokkausmenetelmien välillä kuin männyn kokeissa (Raulo ja Rikala 1981, Soukainen 1983, Heinonen ja Lukkari 1987, Kinnunen 1989). Joissakin kokeissa on kuitenkin todettu, että kuusi hyötyy voimakkaasta muokkauksesta enemmän kuin mänty (Mälkönen ym. 1986). Aurauksen on todettu vähentävän kuusen pakkasvaurioita kevyempään maankäsittelyyn verrattuna ( Starr ym. 1982, Heinonen ja Lukkari 1987), mikä lienee vaikuttanut osaltaan pituuskehityksen eroihin. > !'"...,..c ::J... 1 <1) <1) V> s LiSI ::J...,::J c <1) c Levula 1988, HT, 2 v )j( Kaila 1982, HT, 2 v Kai la 1982, HT, 2 v 14 Vl Muokkausmenetelmän vaikutus taimien pituuskasvuun -...2; Levula 1988, MT, 4 v... levula 1988, MT, 4 v,6levula 1988, HT, 8 v X Mälkönen ym. 1986, HT, 8 v )!(Palmgren 1984, MT, 1 11 v - Raulo & Rikala 1981, HT, 5 v - soukainen 1983, MT, 2 v oukainen 1983, HT, 2 v Rau lo & Rikala 1981, OliT, 5 v r'l Bo 7 6.,cc.. -" i... i -C...q 8 "' "'::1 " "... '"-1 >-... <.) - ><C I'>..".. "'" ""' c Kuva 3. Maanmuokkausmenetelmän vaikutus männyn istutustai mi en pituuteen Etelä -Suomen viljelykokeissa. Muokkaamaton = 1 Ol ::1..!3 <>- "' <>. ""'..,.,... "' ::1.. "'"- :; <>-f- "'"' :;: >-S: """... ::1 > "'"" Fig. 3. The e66ect o6 the 4e p11.epaa.a.t.i.on method on the height o6 p.i.ne 4eedLi.ng4.i..n JLegeneJULti.on fri.dd tuu.i.n Sou.theJLn F.i..nl.a.nd. Unplleed = 1

11 3 MUOKKAUSMENETELMÄN VAIKUTUS VILJELYN KUSTANNUKSIIN JA UUDISTAMISEEN KULUVAAN AIKAAN 3.1 Laskentamenetelmä Kustannustarkastelut on tehty Metsätehossa laaditulla metsänviljelyn menetelmien vertailumallilla (Hämäläinen ym. 1985). Vertailumalli on tarkoitettu eri maanmuokkausja viljelymenetelmiä vastaavien viljelytulosten, taimikoiden kehitysnopeuksien sekä perustamis - ja jälkihoitokustannusten laskentaan. Kustannuksiin sisältyvät eri toimenpiteiden työ-, materiaali- ja työnjohtokustannukset. Mallissa eri kasvupaikkatunnusten vaikutukset viljelytulokseen on pyritty mallintamaan yksityiskohtaisesti. Mallia ei ole voitu laatia siltä osin pelkästään tutkimuksista saatavan tiedon varaan, vaan se perustuu osaksi tutkijoiden ja käytännön asiantuntijoiden käsityksiin olosuhteiden, menetelmien ja materiaalien yhteisvaikutuksesta. Tämän tutkimuksen yhteydessä mallin viljelytuloksen muodostumista koskevaa osaa tarkistettiin ja täydennettiin uudella tiedolla. Tarkistuksessa saatiin arvokkaita neuvoja erityisesti seuraavilta asiantuntijoilta: Kaarlo Kinnunen, Olavi Laiho, Teuvo Levula, Eino Mälkönen ja Tapani Tasanen. Mallissa vertaillaan nykyisiä kustannuksia suoraan, vaikka eri toimenpiteet on tehty eri aikaan. Näin meneteltäessä tulokset kuvaavat lähinnä sitä, minkälaisiin vuotuisiin viljelykustannusten eroihin eri muokkausmenetelmien käyttö johtaisi kuvatuntapaisissa olosuhteissa metsänuudistamista jatkuvasti harj oittavassa organisaatiossa (Hämäläinen ym. 1985). 3.2 telmittäin 3 8 mk: sta runsaaseen 6 markkaan hehtaaria kohti (kuva 4). Kuivahkon ja tuoreen kankaan tavanomaisissa esimerkkitapauksissa äestys on lievästi edullisempaa kuin auraus ja mätästys. Etenkin äestyksen ja aurauksen kustannuserot ovat kuitenkin vähäisiä. Kun siirrytään vaikeisiin viljelyolosuhteisiin, taimikon jälkihoitokustannukset lisääntyvät erityisesti äestyksessä, jolloin aurauksen ja mätästyksen edullisuus paranee selvästi. Kuusen viljelykustannuksia on tarkasteltu tuoreen kankaan (MT) ja lehtomaisen kankaan (OMT) olosuhteissa. Viljelyn kokonaiskustannukset vaihtelevat esimerkkitapauksissa noin 4 mk:sta ja 8 mk:aan hehtaaria kohti (kuva 4). Tuoreen kankaan tavanomaisissa olosuhteissa viljelytulos on kaikilla menetelmillä hyvä, ja äestys on kustannuksiltaan edullisinta. Lehtomaisella kankaalla jälkihoitokustannukset kohoavat äes tyksen yhteydessä suuriksi jo tavanomaisissakin olosuhteissa ja aurauksen ja mätäs tyksen kilpailukyky paranee. Molempien metsätyyppien vedenvaivaaroilla, hienolaj itteisilla mailla auraus ja mätästys ovat äestystä selvästi edullisempia. Eri muokkausmenetelmistä aiheutuvat viljelyn kokonaiskustannuserot johtuvat lähinnä muokkauksen ja jälkihoidon kustannuseroista. Istutuskustannuksissa ei ole olennaista eroa eri menetelmien välillä, kunhan maa vain on muokattu. Kun taimikon täydennysja perkauskustannuksia tarkastellaan erikseen, saadaan käsitys erityyppisen muokkausjäljen "maksuky:vystä" eli siitä, missä määrin jälkihoitokustannuserot kompensoivat muokkauskustannuseroja eri tapauksissa. Hoitokustannukset määräytyvät lähinnä viljelytuloksen perusteella ja ovat siten luonteeltaan epävarmempia kuin muokkaus - ja istutuskustannukset. Uudistamisen kokonaiskustannukset 3.3 Yleisimpien nykymenetelmien äestyksen, puskutraktorikalustolla tehtävän palleaurauksen ja kaivurillamätästyksen - edullisuutta vertailtiin muutamissa esimerkkitapauksissa. Tarkasteluun otettiin toisaalta metsätyyppiin nähden tavanomainen tapaus, jossa ei ole erityisiä uudistamista Vaikeuttavia seikkoja, ja toisaalta vaikea esimerkkitapaus (liite, s. 16). Viljelymateriaalina laskelmissa on männyn ja kuusen koulittu paljasjuuritaimi. Männyn viljelyä on tarkasteltu kuivahkon kankaan (VT) ja tuoreen kankaan (MT) olosuhteissa. Uudistamisen kokonaiskustannukset vaihtelevat esimerkkitapauksissa mene- Taimikon jälkihoitokustannukset Männyn viljelyä koskevissa esimerkkilaskel missa jälkihoitokustannukset vaihtelevat olosuhteittain ja menetelmittäin 5 mk:sta 3 mk:aan hehtaaria kohti (kuva 5). Sekä kuivahkon että tuoreen kankaan tavanomaisissa olosuhteissa kustannukset ovat varsin samansuuruiset eri muokkausmenetelmiä käytettäessä ja jakautuvat suunnilleen tasan täydennyksen ja taimikonhoidon kesken. Vaikeissa olosuhteissa äestetylle alalle on odotettavissa eniten jälkitöitä. Muihin menetelmiin verrattuina lisäkustannukset syntyvät suurimmaksi osaksi täydennystarpeen lisääntymisestä. Kuivahkon kankaan vaikeassa esimerkkitapauksessa auraus tai mätästys tai työjäljeltään vastaavat 9

12 IIIIIJälkihoito mk/ha Po4-plang wok Maanmuokkaus Sde epa.iult{.on lstutus Plang MÄNTY PINE 7, VT 1 MT -J/\ , Vaikea Tavanomainen No1tmal. Vi6 6ic.u.U Tavanomainen NoJtmal t mk/ha KUUSI 9, S UCE JoT-=== OOO -t Tavanomainen NoJtmal. Vai kea Vi66ic.u.U \ Vaikea Tavanomainen No1tmal. V-<-66-i-c.u.U t <:n s: c:n s: "' ::J c:n c:n "' ::J<:n "'... :::!... o.j u>q.. '-' s: 1 >- <:n ::J"-J Ol!:l.. Q) <.) - ><1:1=> a..l- :::! >-S: "'"" :t1l s: '-':::! :t1l ::::::;: o.j u>q.. >- '-' <.) - X{ 1=> "':::! ::J"-J "' Q) Q.. a..l- s:.,. "'... :::! 1 "'"" :t1l s: '-':::! :t1l ::::::;: o.j 11'1!:1.. >- '-' c:n ::J"-J Ol!:l.. <.) ><1:1=> O..l- s: "' ::J<:n 1 "':::! ::J<:n Q) - c:n >-S: "'"" :rus: '-':::! >11 ::::::;:... ::J"-J o.j u>q.. lll!:l.. >..., <.) 1=> - X{ O..l- Kuva 4. Esimerkkilaskelma maanmuokkausmenetelmän vaikutuksesta männyn ja kuusen viljelyn kokonaiskustan nuksi in, koulittu paljasjuuritaimi Fig. 4. Cal.c.ui.a.ted e66ed o6.the 4-i..te epajulti.on me.thod on e W.. c.o6u o6 pine a.nd 4p!U.lc.e egene.mtion, bme-moed n4pl.a.nu 1 >-.:: "'""' :;: "" s: '-':::! >11 ::::::;:

13 Perkau s Täydenn ys MÄNTY Cleng Replanting PINE mk/ha 3 HT VT Tavanomainen NoiUT!ai. Vai kea Vi66ic.u.U Tavanomainen NoiUT!ai. mk/ha 5 KUUSI OOO SPR UCE MT <:n <:n "' :::l<:n "' :::1 <:n <:n <:n :3 <>.J V>Q..... >- "' :::l<:n "'... :3 :::l<>.j II)Q.. Ql (.) - XC(:> O..l- S! S! S! <:n :3 "'<:rl >-S! :;; :ll)s;!... :3 "" :r:::;: <>.J V>Q.. >- '-'<.l - XC(:> "' :3... :::l<>.j., II)Q.. :; O..l- "'<:rl <>.J >-S! :;; S!... :3 :II) :11) :r:::;:... "' Q.. >- (.) - X((:> "':::l<>.j:3... "' Ql Q.. O..l- <:n :3 "'<:rl >-S! :;; S!... :3 :II) :II) :r:::;: <>.J >'-'<.1 V>Q.. - XC(:> :::l<:r) "' :3... :::l<>.j II)Q.. Ql O..l- "'<:rl >-S! :;; ""... S! :3 "" :r:::;: Kuva 5. Esi me rkkilaskel ma maanmuokkausmenetelmän vaikutuksesta männyn ja kuusen viljelyn jälkihoitokustannuksi in, koulittu paljasjuuritaimi Fig. 5. Cal.c.ul.tLt.ed e66ec..t o6.the 4i.te pllepajla..tion on.the po4.t-planting c.o4u o6 pine o.nd 4p.wc.e l!.egene.ation, ba.jte-l!.oo.ted bta.n4plan.t4 11

14 menetelmätpienentävät jälkihoitokustannuksia noin 3 mkfha äestykseen verrattuna. Tuoreen kankaan vaikeassa tapauksessa kohoumamuokkauksen tuoma säästö suurenee n oin 2 mk:aan hehtaaria kohti. Kuusitaimikon jälkihoitokustannukset ovat tuoreen kankaan tavanomaisissa olosuhteissa 7-8 mkjha, ja eri muokkausmenetelmien väliset erot ovat vähäisiä (kuva 5). Lehtomaisen kankaan tavanomaisissa olosuhteissa kuusitaimiken hoitokustannukset suurenevat edelliseen verrattuina 2-3-kertaisiksi muokkausmenetelmän mukaan, ja pelkkä kivennäismaan paljastaminen alkaa jo käydä riittämättömäksi. Vaikeissa olosuhteissa erot ovat vielä selvempiä: auraus ja mätästys pienentävät hoitokustannuksia mkfha metsätyypin mukaan. Lehtomaisen kankaan vaikeissa olosuhteissa hoitotöitä on odotettavissa runsaasti muokkausmenetelmästä riippumatta. 3.4 Uudistamiseen kuluva aika Metsänviljelyn vertailumallissa taimikeiden kehitys on mallinnettu kasvufunktioiden (Leskinen 1988) avulla 5 m:n keskipituuteen saakka. Keskipituuden laskennassa otetaan huomioon alkuperäisten viljelytaimien pituuden lisäksi täydennystaimien ja luonnontaimien pituus uudistamistuloksen mukaisessa suhteessa. Äestykseen verrattuna auraus ja mätästys nopeuttavat taimikon kehitystä. Esimerkkitapausten tavanomaisissa olosuhteissa sekä mänty- että kuusitaimikot saavuttavat 5 m:n keskipituuden auraus- ja mätästysjäljessä vuodessa ja äes tysj älj essä - 2 vuotta myöhemmin. Vaikeissa esimerkkitapauksissa 5 m:n pituus saavutetaan aurausta ja mätästystä käytettäessä vuodessa ja äestystä käytettäessä 2-4 vuotta myöhemmin (liite, s. 16). 4 TARKASTELU Viljelykokeista on tähän mennessä saatu y leissuuntia eri muokkausmenetelmien edullisuudesta viljelytulokselle. Kokeissa on yleensä jouduttu tyytymään lähinnä inventointihetkellä vallitsevan tilanteen toteamiseen. Jotta maanmuokkaus voitaisiin sopeuttaa entistä paremmin uudistusalan olosuhteisiin, tarvittaisiin nykyistä yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, miten viljelytulos muodostuu erityyppisissä muokkausjäljissä ja eri olosuhteissa. Myöskään maankäsittelyn vaikutuksesta vesakon pituus- ja tiheyskehitykseen sekä taimikon ja vesakon kilpailusta ylipäänsä ei ole riittävästi tutkimustietoa. 12 Nämä kustannustarkastelut antavat käsityksen erityyppisen muokkausjäljen vaikutuksesta metsänviljelyn kustannuksiin muutamissa esimerkkiolosuhteissa. Nykyisillä kustannusperusteilla viljelytuloksiltaan paras menetelmä näyttää yleensä johtavan myös edullisimpiin kokonaiskustannuksiin. Aurauksella ja mätästyksellä säästetään huomattavasti kustannuksia vedenvaivaamilla, hienojakoisilla mailla sekä ylipäänsä runsaasti heinittyvillä kasvupaikoilla. Tavanomaisilla, kuivahkoilla ja tuoreilla kankailla menetelmien väliset erot ovat melko vähäisiä. Mitä tärkeämpänä metsänuudistamisen tavoitteenasettelussa pidetään taimikon nopeaa kehitystä eli lyhyttä uudistumisaikaa sellaisenaan, sitä laajempi on aurauksen ja mätästyksen edullinen käyttöalue. Laskelmissa taimimateriaalina on käytetty koulittuja paljasjuuritaimia, koska niitä koskeva tietoperusta on toistaiseksi laajin. Eri taimilajien edullisuutta koskevat kustannustarkastelut (Hämäläinen 1986) viittaavat siihen, että voimakkaasta maanmuokkauksesta saataneen kuitenkin eniten hyötyä silloin, kun käytetään pienikokoisia, muun kasvillisuuden kilpailulle altteimpia taimia. Yhteisvaikutuksen takia muokkausmenetelmä ja viljelymateriaali on valittava kokonaisuus huomioon ottaen eikä erillisinä ratkaisuina. Kohoumamuokkauslaitteita on tarpeen edelleen kehittää, jotta aikaansaataisiin riittävän kookkaita kohoumia mä tästystä halvemmalla ja aurausta v ä hemmällä maanpinnan rikkomisella. Maanpinnan vähäisempi rikkominen on perusteltavissa paitsi maisemanhoidollisin näkökohdin myös siksi, että silloin pienenevät mahdolliset maan pitkäaikaiseen ravinnetasapainoon liittyvät riskit (Mälkönen 1983, Bä cke ym. 1986, Johansson 1987). Etelä -Suomessa sellainen muokkaus olisi tarpeen e rityisesti rehevillä, ei-vedenvaivaamilla mailla. Vedenvaivaamille maille sopii hyvin ojitusmätästys ja keskireheville ja sitä karummille maill e äestys tai vastaava maanpintaa paljastava menetelmä. Viimeaikoina kehitetyillä, uusilla kohoumamuokkauslai tteilla vilj elykelpoisia kohoumia syntyy selvästi vähemmän ja kohoumat jäävät pienemmiksi kuin aurauksessa ja mätästyksess ä (Adelsköld ym. 1986, Herranen ja Hämä l ä inen 198 7, Hä mäläinen 1987). Niiden lisä hy öty ä esty ksen kaltaiseen muokkauks e en verrattuna j ä änee vähäisemmäksi kuin auraksen tai mä tästyksen. Kohoumien koon, muodon ja koos tumuksen vai kutuksesta vilje ly tuloks e en tarvitaan lisä tietoa, jotta laitekehittelylle asetettavi a tavoitteita voitaisiin t ä smentää.

15 KIRJALLISUUTTA References ADELSKÖLD, G Jåmförande försök med två högläggare. Forskningsstiftelsen Skogsarbeten, Resultat Nr 6/1986. Stockholm BÄCKE, J., LARSSON, M., LUNDMARK, J.-E. & ÖRLANDER, G Ståndortsanpassad markberedning - teoretisk analys av några markberedningsprinciper. Summary: Site-adapted Scarification - A Theoretical Analysis of Some Scarification Principles. Forskningsstiftelsen Skogsarbeten The Forest Operations Institute of Sweden, Redogörelse Nr - Report No. 3/1986. Stockholm KAILA, S Maanmuokkausmenetelmän ja taimilajin merkitys männyn viljelyssä erilaisilla uudistusaloilla. Summary: Work Quality of Soil Cultivation Methods and Type of Planting Stock in Forest Regeneration. Metsätehon tiedotus - Metsäteho Report 376. Helsinki HEINONEN, T. & LUKKARI, T Puulajien kasvupaikkavaatimukset. Alustavia tuloksia männyn, kuusen ja rauduskoivun viljelyn onnistumisesta Nurmeksessa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 283. Joensuu KAILA, S. & PÄIVÄNEN, J Metsämaanmuokkauksen suoritemäärät ja konekalusto vuosina Summary: Forest Soil Cultivation Areas and Machinery in Suomen Metsätieteellinen Seura - Society of Forestry in Finland, Silva Fennica Vol. 15, N:o 3 : Helsinki HERRANEN, T. & HÄMÄlÄINEN, J TTSmonimuokkaajan kokeilu Kuhmon hoitoalueessa vuonna Metsähallituksen kehittämisjaosto, PM 16/87. Hirvas KINNUNEN, K Eri taimilajien menestyminen mätästetyllä kivennäismaal la. Metsäntutkimuslaitos, Parkanon tutkimusaseman tiedonantoja 8. Parkano HÄMÄlÄINEN, J Paakkutaimet männyn ja kuusen viljelyssä. Summary: Containerized Seedlings in Forest Regeneration. Metsätehon katsaus Metsäteho Review 8/1986. Helsinki J OHANSSON, M. - B Radikal markberedning - olämpligt sätt att utnyttja kväveförrådet i avverkningsresterna. (Summary). Sveriges Skogsvårdsförbunds Tidskrift Nr 2-87: Djursholm n Tuunari-maanmuokkauslaitteen työjälki. NSR-projekti. Summary: Quality of Site Preparation with the Tuunari Cultivator. An NSR-Project. Metsätehon katsaus - Metsäteho Review 15/1987. Helsinki HÄMÄlÄINEN, J. & KAILA, S Metsänuudistamisen suunnittelun nykytilanne ja kehittämismahdollisuudet. Summary: Field Planning of Forest Regeneration and its Development Aspects. Metsätehon katsaus - Metsäteho Review 2/1987. Helsinki HÄMÄlÄINEN, J., KAILA, S. & KESKINEN, S Laskentasysteemi metsänviljelyn menetelmien vertailuun. Summary: Calculation System for Comparing Forest Regeneration Methods. Metsätehon katsaus - Metsäteho Review 18/1985. Helsinki " Männyn kylvo karuhkoilla kangasmailla Länsi-Suomessa. Summary: Scots pine sowing on barren mineral soils in Western Finland. Metsäntutkimuslaitos - Institutum Forestale Fenniae, Folia Forestalia 531. Helsinki n Taimilajin ja maanmuokkauksen vaikutus männyn ja kuusen taimien alkukehitykseen. Summary: Effect of seedling type and site preparation on the initial development of Scots pine and Norway spruce seedlings. Metsäntutkimuslaitos Institutum Forestale Fenniae, Folia Forestalia 727. Helsinki LESKINEN, T Männyn ja kuusen istutustaimien pituuskehitys Tehdaspuu Oy:n osakkaiden ja Enso-Gutzeit Oy:n uudistusaloilla. Helsinginyliopiston metsänhoitotieteen laitos, Pro gradu -työ. Helsinki LEVULA, T Kulotus ja muokkaus maankunnostusmenetelminä. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 3: Parkano 13

16 LEVULA, T. & HEIKKilÄ, R Maanmuokkauksen vaikutus männyntaimien alkukehitykseen Pohjois-Karjalassa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 11. Helsinki MARTINSSON,., KARLMAN, M. & LUNDH, J.-E Avgångar och skador i odlingsförsök av tall och contortatall 4 9 år efter plantering. Summary: Mortality and damage in semipractical trials of Scots pine and Lodgepole pine 4-9 years after plantation. Sveriges lantbruksuniversitet, Institutionen för skogsskötsel - The Swedish University of Agricultural Sciences, Department of Silviculture, Rapporter Nr Umeå Metsätilastollinen vuosikirja Yearbook of forest statistics. Metsäntutkimuslaitos - The Finnish Forest Research Institute. Helsinki MÄLKÖNEN, E Markberedningens ekologi och inverkan på planteringsresultatet (The ecology and influence of scarification with repect to the results of planting) NSR-projekt. Forskningsstiftelsen Skogsarbeten - The Logging Research Foundation, Redogörelse Nr - Report No. 6/1976: Stockholm n Maan kunnostaminen metsänuudistamisessa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 124:6-16. Joensuu MÄLKÖNEN, E., NISKA, K. & LEVULA, T Preliminary Results on the Development of Scots Pine and Norway Spruce Plantations in Soil Tilling Experiments in Finland. IUFRO s 8th Annual Workshop, Canada, August 22-26, PALMGREN, K Muokkauksen ja kalkituksen aiheuttamia mikrobiologisia muutoksia metsämaassa. Summary: Microbiological changes in forest soil following soil preparation and liming. Metsäntutkimuslaitos Institutum Forestale Fenniae, Folia Forestalia 63. Helsinki 14 PARVIAINEN, J Männyn taimilajien menestyminen eri tavoin muokatuilla uudistamisaloilla. Summary: The success of different types of pine nursery stock on regeneration sites prepared in different ways. Metsäntutkimuslaitos - Institutum Forestale Fenniae, Folia Forestalia 593. Helsinki & RIKALA, R Istutettujen männyn, kuusen ja rauduskoivun taimien alkukehitys eri tavoin käsitellyllä viljelyalalla. Summary: Initial development of Scots pine, Norway spruce and silver birch seedlings planted on a forestation site prepared in different ways. Metsäntutkimuslaitos - Institutum Forestale Fenniae, Folia Forestalia 462. Helsinki RAULO, J. SOUKAINEN, J Maanmuokkauksen vai kutus männyn ja kuusen taimien elinympäristöön ja alkukehitykseen. Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen laitos, laudaturtyö. Helsinki STARR, M., LEVULA, T. & HEIKKilÄ, R Männyn ja kuusen taimien alkukehitys muokkaus- ja lannoituskokeilla. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 51. Helsinki TASANEN, T Männyn viljelyn onnistuminen eteläsuomalaisilla aurausaloilla. Helsingin yliopiston met sänhoitotieteen laitos, Pro gradu -työ. Helsinki VALTANEN, J. & ENGBERG, M Vuosina perustetun aurausalueiden metsänviljelykokeen tulokset Kainuussa ja Pohjanmaalla. Summary: The results from Kainuu and Pohjanmaa of the ploughed-area refores tation experiment begun during Metsäntutkimuslaitos - Institutum Forestale Fenniae, Folia Fo restalia 686. Helsinki

17 ADVANTAGES OF DIFFERENT SITE PREPARATION METHODS ON PLANTING RESULTS AND COSTS IN SOUTHERN FINLAND An NSR-Project By Jarmo Hämäläinen S u m m a r y Results concerning the effects of the site preparation method on the survival and growth of pine and spruce seedlings were collected from research publications. Calculations were also made to evaluate how the site preparation method contributes to the regeneration costs. The results of site preparation field tests have mostly concerned the early development of a young stand. Pine and spruce seedlings have generally survived the better the more intensively the soil has been prepared (Figs. 1 and 2, p. 6 and 7). Themost consistent and the greatest differencies have been found when planting on unprepared soil has been compared with any kind of mechanical site preparation. Instead, the differencies between mechanical methods themselves have not always been great nor have they been consistent. Generally, seedling survival has improved by 5 to 1 percentage units when intensive methods, wing ploughing or mounding, have been used instead of disc ploughing or patch scarification. The benefits of wing ploughing or mounding have been greatest on fertile sites. Seedlings have generally grown 1 to 2 per cent better on tilt ploughed or mounded ground (Fig. 3, p. 8). On the contrary, it has been found that heavy site preparation would not be advantageous in connection with direct sowing. On medium good sites the site preparation method had no apparent effect on the total costs of regeneration (Fig. 4, p. 1). On fertile sites and particularly on wet and fine textured soils, til t ploughing and mounding results in cost savings. Under the most difficult conditions, replanting and cleaning costs may be only one-half of those accrued when heavy site preparation is used instead o patch scarification or disc ploughing (Fig. 5, p. 11). As a resul t, the regeneration period is also shortened by a few years. The study is a part of the joint Nordic research proj ect financed by the Nordic Council of Ministers. Key words: Artificial reforestation Site preparation, profitability 15

18 ... '\ Olosuhteet Esimerkkilaskelmia vastaavat olosuhteet ja viljelytulokset Taimi Taimien eloonjäänti, % Taimien pituus 5 vuoden ikäisinil, cm äestys pa11e- miltäs- äestys pa11e- miltäsauraus tys auraus tys Taimikon ikä, kun keskipituus 5 m, v äestys pa11eauraus mätäs" tys t"" t-4 t-4 H tzl VT tavanomainen - karkea hieta - kivetön - normaali pintakasvillisuus - vähäinen vesoittuvuus VT vaikea - hiekkamoreeni - vähäkivinen - vedenvaivaama - runsas pintakasvillisuus - runsas vesoittuvuus MT tavanomainen - hiekkamoreeni - vähäkivinen - normaali pintakasvillisuus - vähäinen vesoittuvuus MT vaikea - hienomoreeni - vähäkivinen - vedenvaivaama - runsas pintakasvillisuus - runsas vesoittuvuus OMT tavanomainen - hienomoreeni - vähäkivinen - normaali pintakasvillisuus - vähäinen vesoittuvuus OMT vaikea - hieno hieta - kivetön - vedenvaivaama - runsas pintakasvillisuus - runsas vesoittuvuus Mänty 2A + la Mänty 2A + la Mänty 2A + la Kuusi 2A + 2A Mänty 2A + la Kuusi 2A + 2A Kuusi 2A + 2A Kuusi 2A + 2A

19

20 ISBN ISSN

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

Maanmuokkauksen omavalvontaohje Maanmuokkauksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Maanmuokkauksen tavoite turvata metsänuudistamisen onnistuminen parantaa taimikon alkukehitystä Maanmuokkauksen

Lisätiedot

Kuusen istutustaimien menestyminen ja tukkimiehentäin tuhot eri tavoin muokatuilla uudistusaloilla

Kuusen istutustaimien menestyminen ja tukkimiehentäin tuhot eri tavoin muokatuilla uudistusaloilla Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Timo Saksa Timo Saksa Kuusen istutustaimien menestyminen ja tukkimiehentäin tuhot eri tavoin muokatuilla uudistusaloilla Saksa, T. 2011. Kuusen

Lisätiedot

Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa

Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa Jouni Siipilehto UUTTA TIETOA SUOMETSÄTALOUTEEN Metlan Suometsätalous-tutkimusohjelman tulokset käytäntöön

Lisätiedot

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pasi Rautio, Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen & Juhani Niemelä Metsäntutkimuslaitos & Metsähallitus Männyn luontainen uudistaminen

Lisätiedot

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander

Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa Jaana Luoranen & Heikki Smolander Esityksen sisältö Koneistutuksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä Maanmuokkauksen laatu Istutussyvyys Koneistutukseen

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi Yhteistyössä Suunnitelu: Metla: Ville Hallikainen Mikko Hyppönen Pasi Rautio Pekka

Lisätiedot

Konekylvön omavalvontaohje

Konekylvön omavalvontaohje Konekylvön omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Kylvö on ennen kaikkea männyn viljelymenetelmä Edut luontaiseen uudistamiseen verrattuna huomattavat täystiheä taimikko

Lisätiedot

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen

Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen Jouni Partanen Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut keskipituussuositukset perustuvat taimien kasvatustiheyteen

Lisätiedot

Vuoden 1994 metsänhoito- ja

Vuoden 1994 metsänhoito- ja Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 1995 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen Irma Kulju 17.6.1997 392 Valtion metsänparannusrahoitus väheni edelleen Vuoden 1995 metsänhoito- ja perusparannustöiden

Lisätiedot

Kuusen istutus, luontainen uudistaminen ja näiden yhdistelmät kuusen uudistamisessa

Kuusen istutus, luontainen uudistaminen ja näiden yhdistelmät kuusen uudistamisessa Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Timo Saksa ja Jukka Nerg Timo Saksa Kuusen istutus, luontainen uudistaminen ja näiden yhdistelmät kuusen uudistamisessa Saksa, T. & Nerg, J.

Lisätiedot

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto Kuva: Heli Viiri Kuva: MOTIVE Merkittävimmät tuulituhot Suomessa Myrsky Tuho, Keskituuli (10 min) & Alue milj. m 3 puuskat, m

Lisätiedot

a saus TAIMIKON PERKAUKSEN RESURSSITARVE METSÄNUUDISTAMISEN TOIMENPIDEKETJUSSA 14/1990 TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTO Raivaussahatyön taustaselvitys

a saus TAIMIKON PERKAUKSEN RESURSSITARVE METSÄNUUDISTAMISEN TOIMENPIDEKETJUSSA 14/1990 TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTO Raivaussahatyön taustaselvitys MITSÄTIHON a saus 0 TAIMIKON PERKAUKSEN RESURSSITARVE METSÄNUUDISTAMISEN TOIMENPIDEKETJUSSA Jarmo Hämäläinen " NSR p r ojek ti Simo Kaila TutkiliiUksessa laadittiin laskentamalli, jonka avulla voidaan

Lisätiedot

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 22/2014 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 3.6.2014 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoito-

Lisätiedot

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito

Lisätiedot

Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo

Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo Jouni Partanen 1 Teppo Tutkija Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut kasvatustiheyteen perustuvat

Lisätiedot

MAANMUOKKAUSMENETELMÄN VALINTA MAAPERÄN OMINAISUUKSIEN PERUSTEELLA Kasvupaikan mukainen maanmuokkaus

MAANMUOKKAUSMENETELMÄN VALINTA MAAPERÄN OMINAISUUKSIEN PERUSTEELLA Kasvupaikan mukainen maanmuokkaus MAANMUOKKAUSMENETELMÄN VALINTA MAAPERÄN OMINAISUUKSIEN PERUSTEELLA Kasvupaikan mukainen maanmuokkaus 1 Jan-Erik Lundmark NSFP-teemapäivä 23.3.2006 Tampere Käsittelen esitelmässäni metsämaan ominaisuuksia,

Lisätiedot

Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa

Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa MMT Timo Saksa Seinäjoki 2.12.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725)

Lisätiedot

Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Katja Kangas ja Miia Parviainen 4.12.2014 Kuvat: Miia Parviainen/Metla Hankkeen taustaa Metsänhoidon koneellistuminen Koneelliseen

Lisätiedot

METSÄNHOITOTYÖMENETELMÄT METSÄTEOLLISUUDEN JA METSÄHALLITUKSEN METSISSÄ VUONNA 1971

METSÄNHOITOTYÖMENETELMÄT METSÄTEOLLISUUDEN JA METSÄHALLITUKSEN METSISSÄ VUONNA 1971 20/1972 METSÄNHOITOTYÖMENETELMÄT METSÄTEOLLISUUDEN JA METSÄHALLITUKSEN METSISSÄ VUONNA 1971 Vuoden Z9?Z tizaston mukaan metsäteollisuuden ja metsähallituksen metsien uudistusazat raivataan Lähes BO-prosenttisesti

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

ACTA FORESTALIA FENNICA

ACTA FORESTALIA FENNICA ACTA FORESTALIA FENNICA Voi. 137, 1974 Bacteria isolated from injuries to growing spruce trees (Picea abies (L.) Karst.) Kasvavien kuusien vaurioista eristetyt bakteerit Tauno Kallio SUOMEN METSÄTIETEELLINEN

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kangasmaiden lannoitus

Kangasmaiden lannoitus Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

A. v> X A. FORESTALIA FENNICA

A. v> X A. FORESTALIA FENNICA A. v> X A. FORESTALIA FENNICA Vol. 114, 1971 Lannoituksen ja sarkaleveyden vaikutus rämeen uudistumiseen ja taimien kasvuun Effect of fertilization and ditch spacing on regeneration and seedling growth

Lisätiedot

METSÄMAAN MUOKKAUKSEN TYÖVAIKEUSTEKIJÄT

METSÄMAAN MUOKKAUKSEN TYÖVAIKEUSTEKIJÄT /975 METSÄMAAN MUOKKAUKSEN TYÖVAIKEUSTEKIJÄT Jussi Seppälä TTS-metsä-äkeen sekä KLM- 7- piennarauran tuotokseen vaikuttavat ty~vaikeus tekijät olivat ajokuvion muoto ja koko, mäkisyys ja kivisyys. Aurausty~n

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.2011 Huittinen Esityksen sisältö 1. Taimikonhoidon merkitys kuusen uudistamisketjussa

Lisätiedot

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa

Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Koneellinen metsänistutus ja sen tehostaminen Suomessa Kalle Kärhä1, Antti Hynönen2, Tiina Laine3, Markus Strandström4, Kyösti Sipilä5, Teijo Palander2 & Pekka T. Rajala1 1Stora Enso Metsä 2Itä-Suomen

Lisätiedot

Onnistunut metsänuudistaminen

Onnistunut metsänuudistaminen Onnistunut metsänuudistaminen MMT Timo Saksa Mikkeli11.9.2012 Suonenjoen toimintayksikkö Siemenviljelmät / -metsiköt Kustannustehokkuus Teknologia / talous Käpy- ja siemenhuolto Taimikasvatus / -huolto

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet

Lisätiedot

3 Metsien hoito. Metsänuudistaminen. hoitoon liittyviä toimenpiteitä ja niiden rahoitusta esitellään Metsien monimuotoisuus ja terveys -luvussa.

3 Metsien hoito. Metsänuudistaminen. hoitoon liittyviä toimenpiteitä ja niiden rahoitusta esitellään Metsien monimuotoisuus ja terveys -luvussa. 3 Metsien hoito Vuonna 2012 metsänhoito- ja metsänparannustöiden suoritemäärät jäivät lähes kaikissa työlajeissa edellisvuotta pienemmiksi ja monissa työlajeissa alle kymmenen edeltäneen vuoden keskiarvon.

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

3 METSIEN HOITO. Metsänuudistaminen

3 METSIEN HOITO. Metsänuudistaminen 3 METSIEN HOITO Vuonna 2006 keskeiset metsänhoitotöiden määrät pysyivät edellisvuoden tasolla. Metsiä uudistettiin yhteensä 146 000 hehtaaria; 119 000 hehtaaria viljellen ja 27 000 hehtaaria luontaisesti.

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Tukkimiehentäin tuhojen kemiallinen ja mekaaninen torjunta

Tukkimiehentäin tuhojen kemiallinen ja mekaaninen torjunta Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Kaarlo Kinnunen Tukkimiehentäin tuhojen kemiallinen ja mekaaninen torjunta Kaarlo Kinnunen Kinnunen, K. 1999.. Metsätieteen aikakauskirja 4/1999:

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen

Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/211 Jari Miina, Timo Saksa ja Sauli Valkonen Männyn taimikoiden laatu tuoreen kankaan kasvupaikoilla e e m t Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen viljavuudeltaan

Lisätiedot

KULOTUKSEN, MAANMUOKKAUKSEN JA VILJELYMENETELMÄN VAIKUTUS METSÄNUUDISTAMISEEN SODANKYLÄSSÄ

KULOTUKSEN, MAANMUOKKAUKSEN JA VILJELYMENETELMÄN VAIKUTUS METSÄNUUDISTAMISEEN SODANKYLÄSSÄ OPINNÄYTETYÖ PETRI ONKAMO 2012 KULOTUKSEN, MAANMUOKKAUKSEN JA VILJELYMENETELMÄN VAIKUTUS METSÄNUUDISTAMISEEN SODANKYLÄSSÄ METSÄTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA

Lisätiedot

OHJEITA METSANVIUELUALLE

OHJEITA METSANVIUELUALLE ~.. OHJEITA METSANVIUELUALLE Paljasjuuriset taimet PIDÄ TAIMET TUOREINA Paakkutaimet......... Pura säkit ja laita taiminiput löysättyinä valeistutukseen varjoisaan ja kosteaan maastokohtaan ei kuitenkaan

Lisätiedot

Metsien tuuli- ja lumituhoriskit nyt ja tulevaisuudessa

Metsien tuuli- ja lumituhoriskit nyt ja tulevaisuudessa Metsien tuuli- ja lumituhoriskit nyt ja tulevaisuudessa Heli Peltola 1), Veli-Pekka Ikonen 1), Hannu Väisänen 1), Seppo Kellomäki 1), Hilppa Gregow 2), Ari Venäläinen 2) 1) Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Mistä hakea tietoa? Metsänhoitopalvelut portaali Metinfossa http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

Lapin lain mukainen metsänviljely tilastotarkastelu

Lapin lain mukainen metsänviljely tilastotarkastelu Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen, Tarmo Aalto, Risto Jalkanen, Kari Mäkitalo ja Henna Penttinen Lapin lain mukainen metsänviljely tilastotarkastelu

Lisätiedot

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010

Lisätiedot

Taimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle

Taimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle Taimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle NordGen Metsä teemapäivä Laatua ja monimuotoisuutta metsänuudistamiseen Jouni Partanen 1 Jouni Partanen Taustaa Paakkutaimien

Lisätiedot

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja MMT Timo Saksa Rovaniemi 27.10.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

ACTA FORESTALIA FENNICA

ACTA FORESTALIA FENNICA ACTA FORESTALIA FENNICA Voi. 149, 1976 PENIOPHORA GIGANTEA (Fr.) MASSEE AND WOUNDED SPRUCE (PICEA ABIES (L.) KARST.) PART II PENIOPHORA GIGANTEA JA KUUSEN VAURIOT OSA II Tauno Kallio SUOMEN METSÄTIETEELLINEN

Lisätiedot

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet VMI ja VMI maastotyövuodet VMI: alueittain VMI: koko maa vuosittain Puuston kokonaistilavuus kaikki puulajit VMI: milj. m³ VMI: 8 milj. m³ Muutos: +8 milj. m³ (+%) 8 Lappi VMI VMI Lehtipuut Kuusi Mänty

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Maanmuokkaustavan ja maalajin vaikutus männyn hajakylvön onnistumiseen

Maanmuokkaustavan ja maalajin vaikutus männyn hajakylvön onnistumiseen Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Antti Wall Antti Wall ja Eero Kubin Maanmuokkaustavan ja maalajin vaikutus männyn hajakylvön onnistumiseen Wall, A. & Kubin, E. 2000. Maanmuokkaustavan

Lisätiedot

3 Metsien hoito. Nuoren metsän hoito. Hakkuupinta-alat. Metsänuudistaminen

3 Metsien hoito. Nuoren metsän hoito. Hakkuupinta-alat. Metsänuudistaminen 3 Metsien hoito Vuonna 2013 metsänuudistamiseen liittyviä töitä tehtiin edellisvuotta vähemmän, sen sijaan metsänparannustöihin investoitiin. Metsänviljelyala 98 000 hehtaaria jäi ennätyksellisen pieneksi.

Lisätiedot

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet Forest Big Data loppuseminaari, Heureka 8.3.2016 Tuomas Häme, Laura Sirro, Yrjö Rauste VTT VTT:n satelliittikuvatutkimusaiheet

Lisätiedot

3 METSIEN HOITO. Metsänhoito- ja perusparannustyöt. Taimituotanto

3 METSIEN HOITO. Metsänhoito- ja perusparannustyöt. Taimituotanto 3 METSIEN HOITO Luvussa käsitellään siemen- ja taimituotantoa sekä metsänhoito- ja perusparannustöitä. Vuonna 1999 metsien hakkuuala oli 525 000 hehtaaria, josta 66 prosentilla tehtiin kasvatushakkuita.

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

( ,5 1 1,5 2 km

( ,5 1 1,5 2 km Tuulivoimala Rakennukset Asuinrakennus Liikerak. tai Julkinen rak. Lomarakennus Teollinen rakennus Kirkollinen rakennus Varjostus "real case" h/a 1 h/a 8 h/a 20 h/a 4 5 3 1 2 6 7 8 9 10 0 0,5 1 1,5 2 km

Lisätiedot

Ylispuustoisten mäntytaimikoiden syntyhistoria, rakenne ja alkukehitys Lapin yksityismetsissä

Ylispuustoisten mäntytaimikoiden syntyhistoria, rakenne ja alkukehitys Lapin yksityismetsissä Hyppönen & Hyvönen Metsätieteen aikakauskirja Ylispuustoisten mäntytaimikoiden syntyhistoria, rakenne ja alkukehitys Lapin yksityismetsissä t u t k i m u s a r t i k k e l i Mikko Hyppönen Mikko Hyppönen

Lisätiedot

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 1987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu. 20/988 NSR- projekti HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU Markku Mäkelä Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta. 987 al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.mu~~~n, joka. käö~.i:eli kuokmainha.avute!u..n käy~.i:öii

Lisätiedot

Laadun arvioinnin peruslähtökohtana on saavutetun

Laadun arvioinnin peruslähtökohtana on saavutetun Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Timo Saksa, Ville Kankaanhuhta, Fred Kalland ja Heikki Smolander Uudistamistuloksen laatu Etelä-Suomen yksityismetsissä ja keskeisimmät kehittämiskohteet

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitos. ha. mahdollistavat. havaittu, Parkanon. Tutkimusasema. vuotta. käyttöä. jätti. melko. heikosti. kuitenkin. pian.

Metsäntutkimuslaitos. ha. mahdollistavat. havaittu, Parkanon. Tutkimusasema. vuotta. käyttöä. jätti. melko. heikosti. kuitenkin. pian. Olavi Laiho PARKANON Metsäntutkimuslaitos 1974 TUTKIMUSASEMA Metsäntutkimuslaitos valtakunnallinen joittamista lilla hallussa yöpymi puolella huoll tarvitaan tutkimusasemia Parkan metsäntutkimusasemasta

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2000 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2000 N:o 55 SISÄLLYS N:o Sivu 55 Tasavallan presidentin asetus otsonikerrosta heikentäviä

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11. Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

3 METSIEN HOITO. Metsänhoito- ja perusparannustyöt ja niiden kustannukset 2001

3 METSIEN HOITO. Metsänhoito- ja perusparannustyöt ja niiden kustannukset 2001 3 METSIEN HOITO Vuonna 2001 useimpien työlajien työmäärät lisääntyivät edellisvuotisesta. Metsiä uudistettiin 161 000 hehtaaria, josta viljeltiin 126 000 hehtaaria. Istutuksen osuus viljelystä oli 72 prosenttia

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

OSARIO. Lopullisessa luettelossa olleista yhteensä 54 muokkausyksiköstä

OSARIO. Lopullisessa luettelossa olleista yhteensä 54 muokkausyksiköstä OSARIO Opastinsilta 8 B 00 HELSINKI 5 Puhelin: 90011 SELOSTE 5/195 M A A N M U 0 K K A U S K 0 N E I D E N J A K U S T A N N U K S I S T A K Ä Y T Ö S T Ä Harri Rumpunen t Tutkimuksen tarkoituksena oli

Lisätiedot

Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt

Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt Mg vuodessa 25 2 15 Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt Cu Ni Zn Pb 1 5 1985 1988 1991 1994 1997 2 23 Outokumpu Oy Keskimääräinen vuosilaskeuma Harjavallan tutkimusgradientilla vuosina 1992-1998 7

Lisätiedot

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :42 / 1. SHADOW - Main Result

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :42 / 1. SHADOW - Main Result SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table 13.6.2013 19:42 / 1 Minimum

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN Projektiryhmä Simo Kaila, Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj ja Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Materiaalit Metsätalouden vesiensuojelusuositusten kouluttajanaineisto sekä koulutuspäivien materiaalit löytyvät Tapion ja TASO-hankkeen sivuilta: Metsätalouden

Lisätiedot

Pelletizing trials Autum 2008

Pelletizing trials Autum 2008 Pelletizing trials Autum 2008 Simo Paukkunen NKUAS simo.paukkunen@pkamk.fi Raw material Basic information Logging residues from spruce (Picea abies [L.] Karst.) dominant final cuttings, harvested in spring

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table 5.11.2013 16:44 / 1 Minimum

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

Metsänviljelyn onnistuminen Lapin yksityismetsissä vuosina

Metsänviljelyn onnistuminen Lapin yksityismetsissä vuosina Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Ville Hallikainen Mikko Hyppönen Risto Jalkanen Kari Mäkitalo Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Risto Jalkanen ja Kari Mäkitalo Metsänviljelyn

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8 2004 Statistics Uusimaa Helsinki Region Area and population 3 Demographic changes 4 Housing 5 Municipal economy 6 Sectoral employment 7 Labour and work self-sufficiency 8 Unemployment 9 Transport 10 Age

Lisätiedot

Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan

Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan TASO Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan Työryhmä: Heikura Aura, Hiltunen Timo, Länkinen Juha, Rekonen Raija, Rintala Pauli, Ripatti

Lisätiedot

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :47 / 1. SHADOW - Main Result

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :47 / 1. SHADOW - Main Result SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table WindPRO version 2.8.579

Lisätiedot

Metsät ja metsätalous Evolla

Metsät ja metsätalous Evolla Metsät ja metsätalous Evolla Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n Life-Luonto -rahoitustukea Kuivahkon kankaan eli puolukkatyypin metsät

Lisätiedot

Metsänistutuksen omavalvontaohje

Metsänistutuksen omavalvontaohje Metsänistutuksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto a) TAIMIEN VARASTOINTI Pakkasvarastoidut taimet Hyvä varastointipaikka on varjoinen Kun taimet tuodaan välivarastolle:

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Calculation: N117 x 9 x HH141 Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table 22.12.2014 11:33 / 1 Minimum

Lisätiedot

,0 Yes ,0 120, ,8

,0 Yes ,0 120, ,8 SHADOW - Main Result Calculation: Alue 2 ( x 9 x HH120) TuuliSaimaa kaavaluonnos Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot