Eri maanmuokkausmenetelmien edullisuus männyn ja kuusen viljelyssä Etelä-Suomessa
|
|
- Asta Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 42 NSR-projekti Eri maanmuokkausmenetelmien edullisuus männyn ja kuusen viljelyssä Etelä-Suomessa ADVANTAGES OF DIFFERENT SITE PREPARATION METHODS ON PLANTING RESUL TS AND COSTS IN SOUTHERN FINLAND JARMO HÄMÄLÄINEN HELSINKI 199
2
3 Metsätehon tiedotus - Metsäteho Report 42 M E T S Ä T E H Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto ry:n metsätyöntutkimusosasto Forest Work Study Section of the Central Association of Finnish Forest Industries ERI MAANMUOKKAUSMENETELMIEN EDULLISUUS MÄNNYN JA KUUSEN VILJELYSSÄ ETELÄ-SUOMESSA Advantages of Different Site Preparation Methods on Planting Results and Costs in Southern Finland Jarmo Hämäläinen METSÄTEHO, PL 194 (Fabianinkatu 9 B), 131 HELSINKI
4 Painovalmiste Ky, Helsinki, 199 ISBN ISSN
5 SISÄLLYS Contents TIIVISTEI.MÄ 1 JOHDANTO Sivu Page 2 MAANMUOKKAUSKOKEIDEN TULOKSIA Aineisto Muokkausmenetelmän vaikutus taimien eloonjääntiin Muokkausmenetelmän vaikutus taimien pituuskasvuun 8 3 MUOKKAUSMENETELMÄN VAIKUTUS VILJELYN KUSTANNUKSIIN JA UUDISTAMISEEN KULUVAAN AIKAAN Laskentamenetelmä Uudistamisen kokonaiskustannukset Taimikon jälkihoitokustannukset Uudistamiseen kuluva aika TARKASTELU KIRJALLISUUTTA Summary LIITE R e f e r e n c e s
6 TIIVISTELHÄ Tutkimuksessa koottiin viljelykokeiden tuloksia siitä, miten maanmuokkausmenetelmä vaikuttaa viljelytaimien eloonjääntiin ja kasvuun Etelä-Suomen olosuhteissa. Lisäksi tarkasteltiin laskennallisesti, mitä muokkausmenetelmä vaikuttaa taimikonperustamisen ja jälkihoidon kustannuksiin. Tähänastiset muokkauskokeiden tulokset kuvaavat eri menetelmien edullisuutta taimikon kehityksen alkuvaiheessa..hännyn ja kuusen istutustaimet ovat yleensä jääneet sitä paremmin eloon, mitä enemmän maata on muokattu. Säännönmukaisimmat ja suurimmat erot on todettu kuokkalaikutuksen ja koneellisen muokkauksen välillä. Koneellisten menetelmien erot eivät aina ole olleet suuria eivätkä johdonmukaisia. Tavallisesti taimien eloonjäänti on parantunut 5-1 prosenttiyksikköä, kun on siirrytty äestyksestä tai laikutuksesta auraukseen tai mätästykseen. Aurauksesta ja mätästyksestä on ollut eniten hyötyä rehevillä kasvupai- koilla. Taimet ovat auratussa ja mätästetyssä maassa kasvaneet yleensä 1-2 % paremmin kuin äestetyssä tai laikutetussa maassa. Kylvölie voimakkaasta muokkauksesta ei ole todettu olevan etua. Tavanomaisissa kuivahkon ja tuoreen kankaan olosuhteissa muokkausmenetelmä ei näytä kovin paljon vaikuttavan viljelyn kokonaiskustannuksiin. Niitä rehevämmillä mailla sekä etenkin vedenvaivaaroilla ja hienojakoisilla mailla aurauksella ja mätästyksellä voidaan huomattavasti säästää kustannuksia. Vaikeimmissa olosuhteissa taimikon täydennys- ja perkauskustannukset voivat jäädä alle puoleen, kun pelkän kivennäismaan paljastamisen sijasta käytetään voimakasta muokkausta. Sen ansiosta myös uudistumisaika lyhenee muutaman vuoden. Tutkimus on osa Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamaa yhteispohjoismaista NSRtutkimusprojektia. Asiasanat: Metsänviljely Maanmuokkaus, edullisuus 4
7 1 JOHDANTO Äestys, auraus ja mätästys ovat nykyisin yleisimmätmaanmuokkausmenetelmätsuomessa. Vuonna 1988 äestyksen ja vastaavien, maanpintaa paljastavien menetelmien (koneellinen laikutus ym. ) osuus koko muokkauspintaalasta oli 62 %. Loput muokattiin auraamalla tai mätästämällä. Etelä-Suomessa äestyksen ja vastaavien menetelmien osuus oli suurempi kuin Pohjois-Suomessa, 75 % koko muokkausalasta (Metsätilastollinen -1988). Mätästys on maan eteläosissa suureksi osaksi korvannut aurauksen. Maanmuokkausmenetelmien käyttöä ovat ohjanneet tutkimuksista ja käytännön toiminnasta saadut, lähinnä uudistamisen onnistumista koskevat tulokset, maanmuokkauskaluston tekninen kehitys ja eri menetelmien yksikkökustannukset sekä viime aikoina lisääntyvästi myös maisemalliset näkökohdat. Paikoin kehitys on johtanut menetelmävalikoiman pienenemiseen ja yksipuoliseen maanmuokkaukseen (Kaila ja Päivänen 1981, Hämäläinen ja Kaila 1987) MAANMUOKKAUSKOKEIDEN TULOKSIA Aineisto Tutkimuksessa koottiin tuloksia sellaisista viljelykokeista, joissa on ollut mukana vertailukelpoisissa olosuhteissa useampi kuin yksi maanmuokkausmenetelmä. Viljelykokeet olivat lähes yksinomaan Metsäntutkimuslaitoksen perustamia, ja tulokset koottiin laitoksen julkaisusarjoista. Tässä tarkastellaan tuloksia yhteensä SO:stä männynviljelykokeesta. Suurin osa kokeista oli perustettu kuivahkolle tai tuoreelle kankaalle; muilla metsätyypeillä männyn kokeita ei juurikaan ole tehty. Eteläisin kokeista oli perustettu Tammelaan (6 43' N ja 23 52' E) ja pohjoisin Nurmekseen (63 49' N ja 24 43' E). Sellaisia maanmuokkauskokeita, joissa on viljelty kuusen taimia, on perustettu varsin vähän; tässä tutkimuksessa tuloksia on kahdeksasta kokeesta. Niistä eteläisin oli perustettu Karkkilaan (6 34' N ja 24 15' E) ja pohjoisin Nurmekseen (63 49' N ja 29 43' E). Kun uudistamista suunnitellaan, olisi kullakin uudistusalalla muodostettava käsitys vaihtoehtoisten menetelmien edullisuudesta. Edullisin menetelmä ei ole yleispätevästi määritettävissä, koska edullisuus riippuu kriteereistä ja niiden painotuksesta. Maanmuokkaus- ja viljelymenetelmän valinnan yhteydessä edullisuuskriteereinä saattavat tulla kyseeseen esimerkiksi varmuus viljelyn onnistumisesta, viljelyresurssien tarve, taimikon kehitysnopeus tai laatu, maisemalliset arvot jne. Moniulotteisuutta valintaan tuo lisäksi se, että uudistusaloilla on usein olosuhteiltaan erilaisia osia. Tarkastelun koetulokset kuvaavat tilannetta taimikoiden kehityksen alussa, yleensä ensimmäisten kymmenen vuoden aikana viljelyn jälkeen. Vanhimmat koetaimikot on inventoitu 11-vuotiaina. Suurin osa muokkauskokeista on viljelty paljasjuurisilla taimilla. Tähän tutkimukseen on koottu tuloksia, jotka koskevat istutusta koulituilla 2-4-vuotiailla paljasjuuritaimilla, paitsi Kinnusen (1989) tulokset, jotka koskevat eri taimilajien keskiarvoa, ja Raulon & Rikalan (1981) mäntykokeiden tulokset, jotka koskevat 2-vuotiaita paakkutaimia. Viljelytulosta ja -kustannuksia voidaan pitää tärkeimpinä edullisuuden mittareina, joihin muiden edullisuuskriteerien perusteella mahdollisesti syntyvät erot on pyrittävä suhteuttamaan. Tähän tutkimukseen on koottu Etelä-Suomessa tehtyjen viljelykokeiden tuloksia siitä, miten muokkausmenetelmä vaikuttaa taimien eloonjääntiin ja pituuskehitykseen. Lisäksi on tarkasteltu, mitä maanmuokkausmenetelmä vaikuttaa metsänviljelyn kustannuksiin ja uudistamiseen kuluvaan aikaan erityyppisillä kasvupaikoilla Etelä-Suomessa. Molempien puulajien kokeissa koealueiden olosuhteet ovat kuvausten perusteella olleet metsätyyppiin nähden verraten tavanoma1s 1a. Esimerkiksi vedenvaivaamia tai maalaj iltaan kovin hienoj akoisia kasvupaikkoja on ollut vain Tasasen (1982) kokeissa. Muokkausmenetelmät on viljelykokeista julkaistuissa tutkimuksissa luokiteltu laitteen tyypin mukaan. Työjäljen laatu on kuvattu sanallisin yleisarvioin, eikä mittatunnuksia ole käytetty. 5
8 % X CT & VT J!?! l f::, X 1 cl;.k imt.ren 1979, CT, 2 v Ki 1989, CT, 6 v + Heinonen & lukkari 1987, VT, 3 v O:ei la 1982, VT, 2 v i- " )R 'V Kaila 1982, VT, 2 V 6Kimt.ren 1979, VT, 2 V XKimt.ren 19J9, VT, 6 v )I(Kimt.ren 1989, VT, 8v 4 - Kimunen 1989, VT, 9 V - levula 1988, VT, 2 v 3 allll!jren 1984, VT, 5 v 2 1 Metsätyypit: FoJtut de ttjpu : CT Calluno. VT Vac.Un.i.um MT M!f/L.ti.Uu.6 OMT Oxalih-m!fltt % i k: r- MT & OMT /.1 1 ;r:.,.; 1 X r l ). f r- f i 1 I t. Kaila 1982, HT, 2 V Kai la 1982, HT, 2 v + Kimt.ren 1989, HT, 4 V Kimt.ren 1989, HT, 6 v Ki mt.r>en 1989, HT, 7 V 6Kii'YUlen 1989, HT, 7 V XKimt.ren 1989, HT, 1 v )j(kimt.ren 1989, HT, 1 V - Levula 1988, HT, 2 V - Levula 1988, HT, 4 v evula 1988, HT, 4 v!'81levula 1988, HT, 8 V -+-Mälkönen 1976, HT, 4 V 2 -(>,.cälkönen ym. 1986, HT, 8 v... Pallngren 1984, HT, 3-4 v 1.4,Raulo & Rikala 1981, HT, 5 v Soukainen 1983, HT, 2 V c '-'"t:! 1 <>) IOSl....>/.<>)..>/. OSl.. :::J s::! :1: ::::1 s::! ) s::! <Jl :::J c 1 cu ) '- c :::! :::J ) <Jl <.) :::J IOs::! - -.., <J>Q.. '- IO"t:$ cu :::>..s:; >- cu..>/. <.) '-'<.l 2 g> 8 - <.) ::;. cuoo - -..s:; :.<: - C::...q :et Cl. (/) Sl.. ) s::! <Jl :JO) 1 :::! '- :::J IOQ.. cu <JIO) >-s:: :rtl s::.., :::! :ttlo Cl.\-' ::::::;: *Soukainen 1983, HT, 2 v ; starr ym. 1982, HT, 2 v... Raulo & Rikala 1981, CI1T, 5 v Kuva 1. Maanmuokkauksen vaikutus männyn istutustaimien eloonjääntiin Etelä-Suomen viljelykokeissa F.tg. 1. The e66ec..t o6 the 4de pjtepajullion method on 4WLv.tval. o6 p-i.ne eecili..ng -i.n Jtegeneltation Q.tehi tuu.tn Sou-thetn F.tnl.a.nd 6
9 2.2 Muokkausmenetelmän vaikutus taimien eloonjääntiin Männyn viljelykokeissa taimet ovat yleensä j ä äneet sitä paremmin eloon, mitä enemmän maata on muokattu (kuva 1). Koneellisten menetelmien väliset erot eivät kuitenkaan aina ole olleet suuria, tavallisesti vain 5-1 prosenttiyksikköä, kun on siirrytty esim. äestyksestä palleauraukseen tai mätästykseen. Suurimmat ja säännönmukaisimmat erot on todettu käsinlaikutuksen ja koneellisen muokkauksen vä lillä. Taimia on keskimä ärin jäänyt eloon sitä vähemmän, mitä rehevämpi kasvupaikka on ollut. Aurauksen ja mätästyksen hyöty on yleensä ollut rehevillä kasvupaikoilla suurempi kuin karuilla. Tas anen (1982) vertaili laajassa tutkimuks es saan (yhteensä 19 koe aluetta) taimien i stu t usta kuokkalaikkuun sekä piennarauralla tehdyn aurausj älj en pientareeseen ja pa lteeseen Itä- ja Länsi-Suomessa. Istutusta imet jäivät parhaiten eloon pientareissa, ja myös eri kokeiden tulokset vaihtelivat vähiten taimien istutuksessa pient a rees e en. Taimien keskimääräiset erot e loonj äännissä erilaisten viljelykohtien vä lillä olivat kuitenkin melko pienet. Esimerkiksi MT-mailla (12 koetta) koulittujen paljasjuuritaimien eloonjäänti ja niiden eloonjäänoin vaihteluväli 4-6 vuoden kuluttua viljelystä olivat seuraavat: kuokkala ikku 78% (53-97 %), aurauksen piennar 86 % (58-94 %) ja pa lle 75 % (48-91 prosenttia) (Tasanen, suull.). Maanmuokkauksen on todettu vaikuttavan taimien eloonjääntiin verraten samansuun taisesti eri taimilajeilla viljeltäessä (Kaila 1982, Tasanen 1982, Parviainen 1984). Kovin yksityiskohtaisia vertailuja siitä, miten muokkausjäljen ominaisuudet vaikuttavat eril aisilla taimilla saavutettavaan tulokseen eri olosuhteissa ei kuitenkaan ole tehty. Kylvön yhteydessä kohoumia aikaansaavasta muokkauksesta ei ole tode t t u olevan hyötyä pelkkää n k ivennäismaan pal jastamise en verrattuna. Syyksi Kinnunen (1982) toteaa, että voimakkaat muokkaukse t kuivattavat maata liikaa etenkin l a jittuneilla mailla. Vedenvaivaamille moreenimaille Kinnunen suosittelee kuitenkin aurausta tai mä tästy stä myös kylvön yh tey dessä. Main itussa t u tki muksessa kylvö tulos vaihteli enemmä n ku i n is tutustulos, ja ol i keskimä ä r in 23 prosenttiyksikköä huonompi kuin istutustulos. Tas a sen ( 1982) t u t kimuksessa kylvö taimet jäivä t paremmin eloon aurausjäljen p i entareessa ja kuokka laikussa kuin palteessa. Pientareessa kyl vö onnistui keskimäärin noin 3 prosentti yksikköä huonommin kuin istutus. Kuusen viljelykokeissa on todettu s amanlai nen yleissuunta kuin männynkin kokeissa: istutustaimet ovat yleensä jääneet sitä paremmin eloon, mitä enemmän maata on muokattu. Mätästyksellä ja palleaurauksella on saavute ttu eri t t ä in hyviä tuloksia (kuva 2). % ' 1' J 7 6 X 5 X x. Heinonen & lukkari 1987, VT, 3 v Raulo & Rikala 1981, HT, 5 v + soukainen 1983, HT, 2 v O(iiYUlen 1989, HT, 6 v *.Å (imu'len 1989, HT, 6 V (imu'len 1989, HT, 1 V X Raulo & Rikala 1981, CJIT, 5 v )j(starr ym. 1982, CJIT, 2 v X "' :l' Kuva 2. Maanmuokkausmene tel män vaikutus kuusen istutustaimien eloonjääntiin Etelä - Suomen viljelykokeissa Fig. 2. The e66ect o6 the hite p!tepajult.i.on method on hwlvival. o6 hce heedlingh in 4egenon Mel.d. tu.u. in Sou.theJtn F.i..ni.and 7
10 Taimien eloonjäännin taso ja muokkauksen vaikutussuhteet vaihtelevat suuresti eri kokeiden välillä. Valtanen ja Engberg (1987) arvioivat Pohjanmaan ja Kainuun alueella tekemässään tutkimuksessa, että viljelytulosten vaihtelu johtuu mm. eri kasvukausien sääoloista, tuhoista, viljelymateriaalista, kasvupaikan viljavuus- ja kosteuseroista, mikroilmastosta, istutustyön laadusta jne. Tässä esitetyissä tuloksissa vaihtelua lienevät aiheuttaneet myös koetaimikeiden eri-ikäisyys ja mahdolliset muokkausjäljen laatuerot. Viljelykokeiden inventoinneissa on yleensä pyritty selvittämään myös kuolleisuuden ja taimivaurioiden syitä (Kinnunen 1979, Starr ym. 1982, Tasanen 1982, Soukainen 1983, Heinonen ja Lukkari 1987, Levula 1988). Yleisimmin kuolleisuutta ja vaurioita ovat aiheuttaneet tukkikärsäkkäät ja erilaiset sienitaudit. Myös pintakasvillisuus, rouste, liika vesi, pakkanen, hirvet ja myyrät mainitaan usein tuhonaiheuttajina. Tavallisesti huomattava osa tuhoista on kuitenkin jouduttu kirjaamaan "tuntemattoman tuhonaiheuttaj an" tiliin. Martinsson ym. (1983) toteavatkin, että primäärisen tuhonaiheuttajan määrittäminen viljelykokeissa on jälkikäteen vaikeaa, koska lähes aina vaurioituneeseen taimeen iskeytyy muita tuhonaiheuttajia. He suosittavatkin, että tuhonaiheuttaj ien selvittämiseksi taimien kehitystä pitäisi seurata hyvin tiheään toistuvin inventoinnein Taimet ovat kasvaneet lähes poikkeuksetta paremmin ensimmäisten kasvukausien aikana auratussa tai mätästetyssä kuin kevyes t i muokatussa maassa. Männyn viljelykokeissa taimet ovat olleet mätästys- tai aurausjäljessä yleensä 2-3 % pitempiä kuin kuokkalaikussa ja 1-2 % pitempiä kuin äestysjäljessä (kuva 3). Tasasen (1982) tutkimuksessa istutustaimet olivat 4-6 kasvukauden jälkeen tavallisesti 15-4 % pitempiä aurausjäljen pientareessa ja palteessa kuin kuokkalaikussa. Kinnunen (1989) vertaili taimien kasvua äestys- ja mätästysjäljessä kuudessa viljelykokeessa. Mättäissä kasvavat männyntaimet olivat kuuden kasvukauden kuluttua viljelystä keskimäärin 25 % (7-43 %) pitempiä kuin äes tysjäljessä kasvavat taimet. Kuusen kokeissa on yleensä todettu samansuuruisia eroja taimien pituuskehityksessä eri muokkausmenetelmien välillä kuin männyn kokeissa (Raulo ja Rikala 1981, Soukainen 1983, Heinonen ja Lukkari 1987, Kinnunen 1989). Joissakin kokeissa on kuitenkin todettu, että kuusi hyötyy voimakkaasta muokkauksesta enemmän kuin mänty (Mälkönen ym. 1986). Aurauksen on todettu vähentävän kuusen pakkasvaurioita kevyempään maankäsittelyyn verrattuna ( Starr ym. 1982, Heinonen ja Lukkari 1987), mikä lienee vaikuttanut osaltaan pituuskehityksen eroihin. > !'"...,..c ::J... 1 <1) <1) V> s LiSI ::J...,::J c <1) c Levula 1988, HT, 2 v )j( Kaila 1982, HT, 2 v Kai la 1982, HT, 2 v 14 Vl Muokkausmenetelmän vaikutus taimien pituuskasvuun -...2; Levula 1988, MT, 4 v... levula 1988, MT, 4 v,6levula 1988, HT, 8 v X Mälkönen ym. 1986, HT, 8 v )!(Palmgren 1984, MT, 1 11 v - Raulo & Rikala 1981, HT, 5 v - soukainen 1983, MT, 2 v oukainen 1983, HT, 2 v Rau lo & Rikala 1981, OliT, 5 v r'l Bo 7 6.,cc.. -" i... i -C...q 8 "' "'::1 " "... '"-1 >-... <.) - ><C I'>..".. "'" ""' c Kuva 3. Maanmuokkausmenetelmän vaikutus männyn istutustai mi en pituuteen Etelä -Suomen viljelykokeissa. Muokkaamaton = 1 Ol ::1..!3 <>- "' <>. ""'..,.,... "' ::1.. "'"- :; <>-f- "'"' :;: >-S: """... ::1 > "'"" Fig. 3. The e66ect o6 the 4e p11.epaa.a.t.i.on method on the height o6 p.i.ne 4eedLi.ng4.i..n JLegeneJULti.on fri.dd tuu.i.n Sou.theJLn F.i..nl.a.nd. Unplleed = 1
11 3 MUOKKAUSMENETELMÄN VAIKUTUS VILJELYN KUSTANNUKSIIN JA UUDISTAMISEEN KULUVAAN AIKAAN 3.1 Laskentamenetelmä Kustannustarkastelut on tehty Metsätehossa laaditulla metsänviljelyn menetelmien vertailumallilla (Hämäläinen ym. 1985). Vertailumalli on tarkoitettu eri maanmuokkausja viljelymenetelmiä vastaavien viljelytulosten, taimikoiden kehitysnopeuksien sekä perustamis - ja jälkihoitokustannusten laskentaan. Kustannuksiin sisältyvät eri toimenpiteiden työ-, materiaali- ja työnjohtokustannukset. Mallissa eri kasvupaikkatunnusten vaikutukset viljelytulokseen on pyritty mallintamaan yksityiskohtaisesti. Mallia ei ole voitu laatia siltä osin pelkästään tutkimuksista saatavan tiedon varaan, vaan se perustuu osaksi tutkijoiden ja käytännön asiantuntijoiden käsityksiin olosuhteiden, menetelmien ja materiaalien yhteisvaikutuksesta. Tämän tutkimuksen yhteydessä mallin viljelytuloksen muodostumista koskevaa osaa tarkistettiin ja täydennettiin uudella tiedolla. Tarkistuksessa saatiin arvokkaita neuvoja erityisesti seuraavilta asiantuntijoilta: Kaarlo Kinnunen, Olavi Laiho, Teuvo Levula, Eino Mälkönen ja Tapani Tasanen. Mallissa vertaillaan nykyisiä kustannuksia suoraan, vaikka eri toimenpiteet on tehty eri aikaan. Näin meneteltäessä tulokset kuvaavat lähinnä sitä, minkälaisiin vuotuisiin viljelykustannusten eroihin eri muokkausmenetelmien käyttö johtaisi kuvatuntapaisissa olosuhteissa metsänuudistamista jatkuvasti harj oittavassa organisaatiossa (Hämäläinen ym. 1985). 3.2 telmittäin 3 8 mk: sta runsaaseen 6 markkaan hehtaaria kohti (kuva 4). Kuivahkon ja tuoreen kankaan tavanomaisissa esimerkkitapauksissa äestys on lievästi edullisempaa kuin auraus ja mätästys. Etenkin äestyksen ja aurauksen kustannuserot ovat kuitenkin vähäisiä. Kun siirrytään vaikeisiin viljelyolosuhteisiin, taimikon jälkihoitokustannukset lisääntyvät erityisesti äestyksessä, jolloin aurauksen ja mätästyksen edullisuus paranee selvästi. Kuusen viljelykustannuksia on tarkasteltu tuoreen kankaan (MT) ja lehtomaisen kankaan (OMT) olosuhteissa. Viljelyn kokonaiskustannukset vaihtelevat esimerkkitapauksissa noin 4 mk:sta ja 8 mk:aan hehtaaria kohti (kuva 4). Tuoreen kankaan tavanomaisissa olosuhteissa viljelytulos on kaikilla menetelmillä hyvä, ja äestys on kustannuksiltaan edullisinta. Lehtomaisella kankaalla jälkihoitokustannukset kohoavat äes tyksen yhteydessä suuriksi jo tavanomaisissakin olosuhteissa ja aurauksen ja mätäs tyksen kilpailukyky paranee. Molempien metsätyyppien vedenvaivaaroilla, hienolaj itteisilla mailla auraus ja mätästys ovat äestystä selvästi edullisempia. Eri muokkausmenetelmistä aiheutuvat viljelyn kokonaiskustannuserot johtuvat lähinnä muokkauksen ja jälkihoidon kustannuseroista. Istutuskustannuksissa ei ole olennaista eroa eri menetelmien välillä, kunhan maa vain on muokattu. Kun taimikon täydennysja perkauskustannuksia tarkastellaan erikseen, saadaan käsitys erityyppisen muokkausjäljen "maksuky:vystä" eli siitä, missä määrin jälkihoitokustannuserot kompensoivat muokkauskustannuseroja eri tapauksissa. Hoitokustannukset määräytyvät lähinnä viljelytuloksen perusteella ja ovat siten luonteeltaan epävarmempia kuin muokkaus - ja istutuskustannukset. Uudistamisen kokonaiskustannukset 3.3 Yleisimpien nykymenetelmien äestyksen, puskutraktorikalustolla tehtävän palleaurauksen ja kaivurillamätästyksen - edullisuutta vertailtiin muutamissa esimerkkitapauksissa. Tarkasteluun otettiin toisaalta metsätyyppiin nähden tavanomainen tapaus, jossa ei ole erityisiä uudistamista Vaikeuttavia seikkoja, ja toisaalta vaikea esimerkkitapaus (liite, s. 16). Viljelymateriaalina laskelmissa on männyn ja kuusen koulittu paljasjuuritaimi. Männyn viljelyä on tarkasteltu kuivahkon kankaan (VT) ja tuoreen kankaan (MT) olosuhteissa. Uudistamisen kokonaiskustannukset vaihtelevat esimerkkitapauksissa mene- Taimikon jälkihoitokustannukset Männyn viljelyä koskevissa esimerkkilaskel missa jälkihoitokustannukset vaihtelevat olosuhteittain ja menetelmittäin 5 mk:sta 3 mk:aan hehtaaria kohti (kuva 5). Sekä kuivahkon että tuoreen kankaan tavanomaisissa olosuhteissa kustannukset ovat varsin samansuuruiset eri muokkausmenetelmiä käytettäessä ja jakautuvat suunnilleen tasan täydennyksen ja taimikonhoidon kesken. Vaikeissa olosuhteissa äestetylle alalle on odotettavissa eniten jälkitöitä. Muihin menetelmiin verrattuina lisäkustannukset syntyvät suurimmaksi osaksi täydennystarpeen lisääntymisestä. Kuivahkon kankaan vaikeassa esimerkkitapauksessa auraus tai mätästys tai työjäljeltään vastaavat 9
12 IIIIIJälkihoito mk/ha Po4-plang wok Maanmuokkaus Sde epa.iult{.on lstutus Plang MÄNTY PINE 7, VT 1 MT -J/\ , Vaikea Tavanomainen No1tmal. Vi6 6ic.u.U Tavanomainen NoJtmal t mk/ha KUUSI 9, S UCE JoT-=== OOO -t Tavanomainen NoJtmal. Vai kea Vi66ic.u.U \ Vaikea Tavanomainen No1tmal. V-<-66-i-c.u.U t <:n s: c:n s: "' ::J c:n c:n "' ::J<:n "'... :::!... o.j u>q.. '-' s: 1 >- <:n ::J"-J Ol!:l.. Q) <.) - ><1:1=> a..l- :::! >-S: "'"" :t1l s: '-':::! :t1l ::::::;: o.j u>q.. >- '-' <.) - X{ 1=> "':::! ::J"-J "' Q) Q.. a..l- s:.,. "'... :::! 1 "'"" :t1l s: '-':::! :t1l ::::::;: o.j 11'1!:1.. >- '-' c:n ::J"-J Ol!:l.. <.) ><1:1=> O..l- s: "' ::J<:n 1 "':::! ::J<:n Q) - c:n >-S: "'"" :rus: '-':::! >11 ::::::;:... ::J"-J o.j u>q.. lll!:l.. >..., <.) 1=> - X{ O..l- Kuva 4. Esimerkkilaskelma maanmuokkausmenetelmän vaikutuksesta männyn ja kuusen viljelyn kokonaiskustan nuksi in, koulittu paljasjuuritaimi Fig. 4. Cal.c.ui.a.ted e66ed o6.the 4-i..te epajulti.on me.thod on e W.. c.o6u o6 pine a.nd 4p!U.lc.e egene.mtion, bme-moed n4pl.a.nu 1 >-.:: "'""' :;: "" s: '-':::! >11 ::::::;:
13 Perkau s Täydenn ys MÄNTY Cleng Replanting PINE mk/ha 3 HT VT Tavanomainen NoiUT!ai. Vai kea Vi66ic.u.U Tavanomainen NoiUT!ai. mk/ha 5 KUUSI OOO SPR UCE MT <:n <:n "' :::l<:n "' :::1 <:n <:n <:n :3 <>.J V>Q..... >- "' :::l<:n "'... :3 :::l<>.j II)Q.. Ql (.) - XC(:> O..l- S! S! S! <:n :3 "'<:rl >-S! :;; :ll)s;!... :3 "" :r:::;: <>.J V>Q.. >- '-'<.l - XC(:> "' :3... :::l<>.j., II)Q.. :; O..l- "'<:rl <>.J >-S! :;; S!... :3 :II) :11) :r:::;:... "' Q.. >- (.) - X((:> "':::l<>.j:3... "' Ql Q.. O..l- <:n :3 "'<:rl >-S! :;; S!... :3 :II) :II) :r:::;: <>.J >'-'<.1 V>Q.. - XC(:> :::l<:r) "' :3... :::l<>.j II)Q.. Ql O..l- "'<:rl >-S! :;; ""... S! :3 "" :r:::;: Kuva 5. Esi me rkkilaskel ma maanmuokkausmenetelmän vaikutuksesta männyn ja kuusen viljelyn jälkihoitokustannuksi in, koulittu paljasjuuritaimi Fig. 5. Cal.c.ul.tLt.ed e66ec..t o6.the 4i.te pllepajla..tion on.the po4.t-planting c.o4u o6 pine o.nd 4p.wc.e l!.egene.ation, ba.jte-l!.oo.ted bta.n4plan.t4 11
14 menetelmätpienentävät jälkihoitokustannuksia noin 3 mkfha äestykseen verrattuna. Tuoreen kankaan vaikeassa tapauksessa kohoumamuokkauksen tuoma säästö suurenee n oin 2 mk:aan hehtaaria kohti. Kuusitaimikon jälkihoitokustannukset ovat tuoreen kankaan tavanomaisissa olosuhteissa 7-8 mkjha, ja eri muokkausmenetelmien väliset erot ovat vähäisiä (kuva 5). Lehtomaisen kankaan tavanomaisissa olosuhteissa kuusitaimiken hoitokustannukset suurenevat edelliseen verrattuina 2-3-kertaisiksi muokkausmenetelmän mukaan, ja pelkkä kivennäismaan paljastaminen alkaa jo käydä riittämättömäksi. Vaikeissa olosuhteissa erot ovat vielä selvempiä: auraus ja mätästys pienentävät hoitokustannuksia mkfha metsätyypin mukaan. Lehtomaisen kankaan vaikeissa olosuhteissa hoitotöitä on odotettavissa runsaasti muokkausmenetelmästä riippumatta. 3.4 Uudistamiseen kuluva aika Metsänviljelyn vertailumallissa taimikeiden kehitys on mallinnettu kasvufunktioiden (Leskinen 1988) avulla 5 m:n keskipituuteen saakka. Keskipituuden laskennassa otetaan huomioon alkuperäisten viljelytaimien pituuden lisäksi täydennystaimien ja luonnontaimien pituus uudistamistuloksen mukaisessa suhteessa. Äestykseen verrattuna auraus ja mätästys nopeuttavat taimikon kehitystä. Esimerkkitapausten tavanomaisissa olosuhteissa sekä mänty- että kuusitaimikot saavuttavat 5 m:n keskipituuden auraus- ja mätästysjäljessä vuodessa ja äes tysj älj essä - 2 vuotta myöhemmin. Vaikeissa esimerkkitapauksissa 5 m:n pituus saavutetaan aurausta ja mätästystä käytettäessä vuodessa ja äestystä käytettäessä 2-4 vuotta myöhemmin (liite, s. 16). 4 TARKASTELU Viljelykokeista on tähän mennessä saatu y leissuuntia eri muokkausmenetelmien edullisuudesta viljelytulokselle. Kokeissa on yleensä jouduttu tyytymään lähinnä inventointihetkellä vallitsevan tilanteen toteamiseen. Jotta maanmuokkaus voitaisiin sopeuttaa entistä paremmin uudistusalan olosuhteisiin, tarvittaisiin nykyistä yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, miten viljelytulos muodostuu erityyppisissä muokkausjäljissä ja eri olosuhteissa. Myöskään maankäsittelyn vaikutuksesta vesakon pituus- ja tiheyskehitykseen sekä taimikon ja vesakon kilpailusta ylipäänsä ei ole riittävästi tutkimustietoa. 12 Nämä kustannustarkastelut antavat käsityksen erityyppisen muokkausjäljen vaikutuksesta metsänviljelyn kustannuksiin muutamissa esimerkkiolosuhteissa. Nykyisillä kustannusperusteilla viljelytuloksiltaan paras menetelmä näyttää yleensä johtavan myös edullisimpiin kokonaiskustannuksiin. Aurauksella ja mätästyksellä säästetään huomattavasti kustannuksia vedenvaivaamilla, hienojakoisilla mailla sekä ylipäänsä runsaasti heinittyvillä kasvupaikoilla. Tavanomaisilla, kuivahkoilla ja tuoreilla kankailla menetelmien väliset erot ovat melko vähäisiä. Mitä tärkeämpänä metsänuudistamisen tavoitteenasettelussa pidetään taimikon nopeaa kehitystä eli lyhyttä uudistumisaikaa sellaisenaan, sitä laajempi on aurauksen ja mätästyksen edullinen käyttöalue. Laskelmissa taimimateriaalina on käytetty koulittuja paljasjuuritaimia, koska niitä koskeva tietoperusta on toistaiseksi laajin. Eri taimilajien edullisuutta koskevat kustannustarkastelut (Hämäläinen 1986) viittaavat siihen, että voimakkaasta maanmuokkauksesta saataneen kuitenkin eniten hyötyä silloin, kun käytetään pienikokoisia, muun kasvillisuuden kilpailulle altteimpia taimia. Yhteisvaikutuksen takia muokkausmenetelmä ja viljelymateriaali on valittava kokonaisuus huomioon ottaen eikä erillisinä ratkaisuina. Kohoumamuokkauslaitteita on tarpeen edelleen kehittää, jotta aikaansaataisiin riittävän kookkaita kohoumia mä tästystä halvemmalla ja aurausta v ä hemmällä maanpinnan rikkomisella. Maanpinnan vähäisempi rikkominen on perusteltavissa paitsi maisemanhoidollisin näkökohdin myös siksi, että silloin pienenevät mahdolliset maan pitkäaikaiseen ravinnetasapainoon liittyvät riskit (Mälkönen 1983, Bä cke ym. 1986, Johansson 1987). Etelä -Suomessa sellainen muokkaus olisi tarpeen e rityisesti rehevillä, ei-vedenvaivaamilla mailla. Vedenvaivaamille maille sopii hyvin ojitusmätästys ja keskireheville ja sitä karummille maill e äestys tai vastaava maanpintaa paljastava menetelmä. Viimeaikoina kehitetyillä, uusilla kohoumamuokkauslai tteilla vilj elykelpoisia kohoumia syntyy selvästi vähemmän ja kohoumat jäävät pienemmiksi kuin aurauksessa ja mätästyksess ä (Adelsköld ym. 1986, Herranen ja Hämä l ä inen 198 7, Hä mäläinen 1987). Niiden lisä hy öty ä esty ksen kaltaiseen muokkauks e en verrattuna j ä änee vähäisemmäksi kuin auraksen tai mä tästyksen. Kohoumien koon, muodon ja koos tumuksen vai kutuksesta vilje ly tuloks e en tarvitaan lisä tietoa, jotta laitekehittelylle asetettavi a tavoitteita voitaisiin t ä smentää.
15 KIRJALLISUUTTA References ADELSKÖLD, G Jåmförande försök med två högläggare. Forskningsstiftelsen Skogsarbeten, Resultat Nr 6/1986. Stockholm BÄCKE, J., LARSSON, M., LUNDMARK, J.-E. & ÖRLANDER, G Ståndortsanpassad markberedning - teoretisk analys av några markberedningsprinciper. Summary: Site-adapted Scarification - A Theoretical Analysis of Some Scarification Principles. Forskningsstiftelsen Skogsarbeten The Forest Operations Institute of Sweden, Redogörelse Nr - Report No. 3/1986. Stockholm KAILA, S Maanmuokkausmenetelmän ja taimilajin merkitys männyn viljelyssä erilaisilla uudistusaloilla. Summary: Work Quality of Soil Cultivation Methods and Type of Planting Stock in Forest Regeneration. Metsätehon tiedotus - Metsäteho Report 376. Helsinki HEINONEN, T. & LUKKARI, T Puulajien kasvupaikkavaatimukset. Alustavia tuloksia männyn, kuusen ja rauduskoivun viljelyn onnistumisesta Nurmeksessa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 283. Joensuu KAILA, S. & PÄIVÄNEN, J Metsämaanmuokkauksen suoritemäärät ja konekalusto vuosina Summary: Forest Soil Cultivation Areas and Machinery in Suomen Metsätieteellinen Seura - Society of Forestry in Finland, Silva Fennica Vol. 15, N:o 3 : Helsinki HERRANEN, T. & HÄMÄlÄINEN, J TTSmonimuokkaajan kokeilu Kuhmon hoitoalueessa vuonna Metsähallituksen kehittämisjaosto, PM 16/87. Hirvas KINNUNEN, K Eri taimilajien menestyminen mätästetyllä kivennäismaal la. Metsäntutkimuslaitos, Parkanon tutkimusaseman tiedonantoja 8. Parkano HÄMÄlÄINEN, J Paakkutaimet männyn ja kuusen viljelyssä. Summary: Containerized Seedlings in Forest Regeneration. Metsätehon katsaus Metsäteho Review 8/1986. Helsinki J OHANSSON, M. - B Radikal markberedning - olämpligt sätt att utnyttja kväveförrådet i avverkningsresterna. (Summary). Sveriges Skogsvårdsförbunds Tidskrift Nr 2-87: Djursholm n Tuunari-maanmuokkauslaitteen työjälki. NSR-projekti. Summary: Quality of Site Preparation with the Tuunari Cultivator. An NSR-Project. Metsätehon katsaus - Metsäteho Review 15/1987. Helsinki HÄMÄlÄINEN, J. & KAILA, S Metsänuudistamisen suunnittelun nykytilanne ja kehittämismahdollisuudet. Summary: Field Planning of Forest Regeneration and its Development Aspects. Metsätehon katsaus - Metsäteho Review 2/1987. Helsinki HÄMÄlÄINEN, J., KAILA, S. & KESKINEN, S Laskentasysteemi metsänviljelyn menetelmien vertailuun. Summary: Calculation System for Comparing Forest Regeneration Methods. Metsätehon katsaus - Metsäteho Review 18/1985. Helsinki " Männyn kylvo karuhkoilla kangasmailla Länsi-Suomessa. Summary: Scots pine sowing on barren mineral soils in Western Finland. Metsäntutkimuslaitos - Institutum Forestale Fenniae, Folia Forestalia 531. Helsinki n Taimilajin ja maanmuokkauksen vaikutus männyn ja kuusen taimien alkukehitykseen. Summary: Effect of seedling type and site preparation on the initial development of Scots pine and Norway spruce seedlings. Metsäntutkimuslaitos Institutum Forestale Fenniae, Folia Forestalia 727. Helsinki LESKINEN, T Männyn ja kuusen istutustaimien pituuskehitys Tehdaspuu Oy:n osakkaiden ja Enso-Gutzeit Oy:n uudistusaloilla. Helsinginyliopiston metsänhoitotieteen laitos, Pro gradu -työ. Helsinki LEVULA, T Kulotus ja muokkaus maankunnostusmenetelminä. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 3: Parkano 13
16 LEVULA, T. & HEIKKilÄ, R Maanmuokkauksen vaikutus männyntaimien alkukehitykseen Pohjois-Karjalassa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 11. Helsinki MARTINSSON,., KARLMAN, M. & LUNDH, J.-E Avgångar och skador i odlingsförsök av tall och contortatall 4 9 år efter plantering. Summary: Mortality and damage in semipractical trials of Scots pine and Lodgepole pine 4-9 years after plantation. Sveriges lantbruksuniversitet, Institutionen för skogsskötsel - The Swedish University of Agricultural Sciences, Department of Silviculture, Rapporter Nr Umeå Metsätilastollinen vuosikirja Yearbook of forest statistics. Metsäntutkimuslaitos - The Finnish Forest Research Institute. Helsinki MÄLKÖNEN, E Markberedningens ekologi och inverkan på planteringsresultatet (The ecology and influence of scarification with repect to the results of planting) NSR-projekt. Forskningsstiftelsen Skogsarbeten - The Logging Research Foundation, Redogörelse Nr - Report No. 6/1976: Stockholm n Maan kunnostaminen metsänuudistamisessa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 124:6-16. Joensuu MÄLKÖNEN, E., NISKA, K. & LEVULA, T Preliminary Results on the Development of Scots Pine and Norway Spruce Plantations in Soil Tilling Experiments in Finland. IUFRO s 8th Annual Workshop, Canada, August 22-26, PALMGREN, K Muokkauksen ja kalkituksen aiheuttamia mikrobiologisia muutoksia metsämaassa. Summary: Microbiological changes in forest soil following soil preparation and liming. Metsäntutkimuslaitos Institutum Forestale Fenniae, Folia Forestalia 63. Helsinki 14 PARVIAINEN, J Männyn taimilajien menestyminen eri tavoin muokatuilla uudistamisaloilla. Summary: The success of different types of pine nursery stock on regeneration sites prepared in different ways. Metsäntutkimuslaitos - Institutum Forestale Fenniae, Folia Forestalia 593. Helsinki & RIKALA, R Istutettujen männyn, kuusen ja rauduskoivun taimien alkukehitys eri tavoin käsitellyllä viljelyalalla. Summary: Initial development of Scots pine, Norway spruce and silver birch seedlings planted on a forestation site prepared in different ways. Metsäntutkimuslaitos - Institutum Forestale Fenniae, Folia Forestalia 462. Helsinki RAULO, J. SOUKAINEN, J Maanmuokkauksen vai kutus männyn ja kuusen taimien elinympäristöön ja alkukehitykseen. Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen laitos, laudaturtyö. Helsinki STARR, M., LEVULA, T. & HEIKKilÄ, R Männyn ja kuusen taimien alkukehitys muokkaus- ja lannoituskokeilla. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 51. Helsinki TASANEN, T Männyn viljelyn onnistuminen eteläsuomalaisilla aurausaloilla. Helsingin yliopiston met sänhoitotieteen laitos, Pro gradu -työ. Helsinki VALTANEN, J. & ENGBERG, M Vuosina perustetun aurausalueiden metsänviljelykokeen tulokset Kainuussa ja Pohjanmaalla. Summary: The results from Kainuu and Pohjanmaa of the ploughed-area refores tation experiment begun during Metsäntutkimuslaitos - Institutum Forestale Fenniae, Folia Fo restalia 686. Helsinki
17 ADVANTAGES OF DIFFERENT SITE PREPARATION METHODS ON PLANTING RESULTS AND COSTS IN SOUTHERN FINLAND An NSR-Project By Jarmo Hämäläinen S u m m a r y Results concerning the effects of the site preparation method on the survival and growth of pine and spruce seedlings were collected from research publications. Calculations were also made to evaluate how the site preparation method contributes to the regeneration costs. The results of site preparation field tests have mostly concerned the early development of a young stand. Pine and spruce seedlings have generally survived the better the more intensively the soil has been prepared (Figs. 1 and 2, p. 6 and 7). Themost consistent and the greatest differencies have been found when planting on unprepared soil has been compared with any kind of mechanical site preparation. Instead, the differencies between mechanical methods themselves have not always been great nor have they been consistent. Generally, seedling survival has improved by 5 to 1 percentage units when intensive methods, wing ploughing or mounding, have been used instead of disc ploughing or patch scarification. The benefits of wing ploughing or mounding have been greatest on fertile sites. Seedlings have generally grown 1 to 2 per cent better on tilt ploughed or mounded ground (Fig. 3, p. 8). On the contrary, it has been found that heavy site preparation would not be advantageous in connection with direct sowing. On medium good sites the site preparation method had no apparent effect on the total costs of regeneration (Fig. 4, p. 1). On fertile sites and particularly on wet and fine textured soils, til t ploughing and mounding results in cost savings. Under the most difficult conditions, replanting and cleaning costs may be only one-half of those accrued when heavy site preparation is used instead o patch scarification or disc ploughing (Fig. 5, p. 11). As a resul t, the regeneration period is also shortened by a few years. The study is a part of the joint Nordic research proj ect financed by the Nordic Council of Ministers. Key words: Artificial reforestation Site preparation, profitability 15
18 ... '\ Olosuhteet Esimerkkilaskelmia vastaavat olosuhteet ja viljelytulokset Taimi Taimien eloonjäänti, % Taimien pituus 5 vuoden ikäisinil, cm äestys pa11e- miltäs- äestys pa11e- miltäsauraus tys auraus tys Taimikon ikä, kun keskipituus 5 m, v äestys pa11eauraus mätäs" tys t"" t-4 t-4 H tzl VT tavanomainen - karkea hieta - kivetön - normaali pintakasvillisuus - vähäinen vesoittuvuus VT vaikea - hiekkamoreeni - vähäkivinen - vedenvaivaama - runsas pintakasvillisuus - runsas vesoittuvuus MT tavanomainen - hiekkamoreeni - vähäkivinen - normaali pintakasvillisuus - vähäinen vesoittuvuus MT vaikea - hienomoreeni - vähäkivinen - vedenvaivaama - runsas pintakasvillisuus - runsas vesoittuvuus OMT tavanomainen - hienomoreeni - vähäkivinen - normaali pintakasvillisuus - vähäinen vesoittuvuus OMT vaikea - hieno hieta - kivetön - vedenvaivaama - runsas pintakasvillisuus - runsas vesoittuvuus Mänty 2A + la Mänty 2A + la Mänty 2A + la Kuusi 2A + 2A Mänty 2A + la Kuusi 2A + 2A Kuusi 2A + 2A Kuusi 2A + 2A
19
20 ISBN ISSN
hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011
Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto
LisätiedotKuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
LisätiedotMetsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
LisätiedotUudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet
Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissatutkimushankkeen loppuseminaari 15.3.2012 Rovaniemi Esitelmän sisältö
LisätiedotMinkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?
Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan
LisätiedotLuontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540)
Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540) Pasi Rautio Rovaniemi 1 22.6.2015 Hankkeet 3551 (Metsän luontainen uudistaminen - pusikoita vai puun tuottamista): 1) Keskeisten kotimaisten
LisätiedotEnergiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki
Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotMetsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012
Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta
LisätiedotKuusen uudistamisen onnistuminen eri maanmuokkausmenetelmillä eri kasvupaikkatyypeillä ja maalajeilla Pohjois-Savossa vuosina 2000-2011.
University of Eastern Finland Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Faculty of Science and Forestry Kuusen uudistamisen onnistuminen eri maanmuokkausmenetelmillä eri kasvupaikkatyypeillä ja maalajeilla
LisätiedotKuusen istutustaimien menestyminen ja tukkimiehentäin tuhot eri tavoin muokatuilla uudistusaloilla
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Timo Saksa Timo Saksa Kuusen istutustaimien menestyminen ja tukkimiehentäin tuhot eri tavoin muokatuilla uudistusaloilla Saksa, T. 2011. Kuusen
Lisätiedot21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun
LisätiedotMAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO
MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO Jouni Räty 29.3.2012 1 SISÄLTÖ Maalajin merkitys maanmuokkauksessa Muokkausmenetelmän valinta Vesiensuojelu ja ympäristönhoito 2 1 Maalajit ja kasvupaikat
LisätiedotMaanmuokkauksen omavalvontaohje
Maanmuokkauksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Maanmuokkauksen tavoite turvata metsänuudistamisen onnistuminen parantaa taimikon alkukehitystä Maanmuokkauksen
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana minimoida
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana
LisätiedotPienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi
Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi Taustaa Suomessa pitkät perinteet
LisätiedotSuometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen
Suometsien uudistaminen Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Turvemaiden metsätalouden erityispiirteet - Ojaverkoston ylläpito - Vesiensuojelutoimet - Ravinnetalouden hoito - Puunkorjuun ongelmat
LisätiedotLaatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011
Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa MMT Timo Saksa Rovaniemi 27.10.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren
LisätiedotTehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
LisätiedotMetsänviljelyn laatu ja laadunhallinta
Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
Lisätiedoteljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla
eljä vuosikymmentä koetoimintaa kangasmailla Kaarlo Kinnunen Vastavalmistunut metsänhoitaja työhuoneessaan vuonna 1972 117 Toimitilojen suunnittelu Harjannostajaiset Tutkimustoiminta laajenee Toimitilojen
LisätiedotKehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotMaanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun
Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava
LisätiedotMotti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa
Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa Jouni Siipilehto UUTTA TIETOA SUOMETSÄTALOUTEEN Metlan Suometsätalous-tutkimusohjelman tulokset käytäntöön
LisätiedotMikä on taimikonhoidon laadun taso?
Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta
LisätiedotMännyn- ja kuusentaimikoiden kehitys erilaisia metsänuudistamisketjuja
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Jouni Siipilehto, Sauli Valkonen ja Marja-Leena Päätalo Jouni Siipilehto Männyn- ja kuusentaimikoiden kehitys erilaisia metsänuudistamisketjuja
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun
Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon teemapäivä 26.8.2010 MMT Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - kilpailun vaikutukset Taimikonhoidon
Lisätiedot3/2001. Tavoitteena tuottava taimikko
3/2001 Tavoitteena tuottava taimikko Puulajin ja taimityypin valinta Puulajin ja taimityypin Tästä oppaasta löydät valintaan vaikuttavat yleisluonteisia ohjeita kasvupaikka, maaperä puulajien ja taimityypin
LisätiedotKANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA
KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 1 Kantojen nosto - taustaa Kantojen korjuu energiakäyttöön alkoi vuonna 2000
LisätiedotPintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa
Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pasi Rautio, Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen & Juhani Niemelä Metsäntutkimuslaitos & Metsähallitus Männyn luontainen uudistaminen
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotMetsänviljelyn laatu ja laadunhallinta
Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
LisätiedotToiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA
Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Tiina Laine Tutkija Metsäntutkimuslaitos tiina.laine@metla.fi Kohdevalinnalla on merkitystä Konetyön tuottavuuden vaihtelun ja sen myötä kustannusten parempi hallinta.
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotProsessiteollisuudessa on havaittu, että systemaattinen
Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Timo Saksa, Kaisa Särkkä-Pakkala ja Heikki Smolander Työkalu metsänuudistamisen laatutyöhön e e m t a Systemaattinen laatutyö parantaa tulosta Prosessiteollisuudessa
LisätiedotMetsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan
Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotHyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys
Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys Jaana Luoranen, Metsäntutkimuslaitos Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Maanmuokkaus: tavoitteet Metsänuudistamisen onnistumisen
LisätiedotMetsän uudistuminen pienaukkohakkuussa
Metsän uudistuminen pienaukkohakkuussa Sauli Valkonen 16.10.2019 Häiriödynamiikkahanke: monimuotoisuutta metsänhoidossa suojelun rinnalla Suojelu- ja METSO-alueiden lisäksi tarvitaan monipuolisempia metsänkäsittelymenetelmiä
LisätiedotJarkko Saari. Kuusen istuttamisen laadun kehittyminen Etelä- Pohjanmaan metsänhoitoyhdistyksen alueella
Jarkko Saari Kuusen istuttamisen laadun kehittyminen Etelä- Pohjanmaan metsänhoitoyhdistyksen alueella Opinnäytetyö Kevät 2014 Elintarvike ja maatalouden yksikkö Metsätalouden koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN
LisätiedotMetsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta
Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
LisätiedotSyyskylvön onnistuminen Lapissa
Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari 15.03.2012, Rovaniemi Syyskylvön onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen ja Ville Hallikainen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotPienaukkojen uudistuminen
Pienaukkojen uudistuminen Sauli Valkonen Sisältö uudistamistulos, maanmuokkaus, kasvillisuus ja aukon koko MT-kuusikot E-S (MONTA) rehevät kuusikot E-S (DistDyn) Kainuun kuusikot turvemaat P-S männiköt
LisätiedotKoneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa. Jaana Luoranen & Heikki Smolander
Koneellisen istutuksen perusteita ja biologiaa Jaana Luoranen & Heikki Smolander Esityksen sisältö Koneistutuksen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä Maanmuokkauksen laatu Istutussyvyys Koneistutukseen
LisätiedotKoneellisen istutuksen käyttöönotto
Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:
LisätiedotVUODEN 2005 MÄNNYN JA KUUSEN VILJELYALOJEN ONNISTUMINEN KIVENNÄISMAILLA VALKEALAN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN ALU- EELLA
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Antti Laari VUODEN 2005 MÄNNYN JA KUUSEN VILJELYALOJEN ONNISTUMINEN KIVENNÄISMAILLA VALKEALAN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN ALU- EELLA Opinnäytetyö
LisätiedotKuusen istutus, luontainen uudistaminen ja näiden yhdistelmät kuusen uudistamisessa
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Timo Saksa ja Jukka Nerg Timo Saksa Kuusen istutus, luontainen uudistaminen ja näiden yhdistelmät kuusen uudistamisessa Saksa, T. & Nerg, J.
LisätiedotMETS)lTEHO PL 194 (Unioninkatu 17) 00131 HELSINKI
Metsäteollisuuden tutkimus- ja kehitysyksikkö 6/99 METS)lTEHO PL 9 (Unioninkatu 7) HELSINKI MENETELMÄ METSÄNUUDISTAMISEN VARHAISTULOKSEN MITTAUKSEEN Jarmo Hämäläinen Tapio Räsänen Tutkimuksessa kehitettiin
Lisätiedot16 Hakkuutähteen korjuun vaikutuksista 10-vuotiaissa kuusen taimikoissa
Bioenergiaa metsistä Tutkimus- ja kehittämisohjelman keskeiset tulokset http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/14/mwp289.htm Metlan työraportteja 289: 142 146 16 Hakkuutähteen korjuun vaikutuksista
LisätiedotKustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät
Metsätieteen päivät 17.11.215 Karri Uotila, LUKE - Taimikonharvennus 211 kevät 2 23.11.215 213 kevät 3 23.11.215 215 syksy 4 23.11.215 Kuusi, MT Ajanmenekki, pv/ha 6 4 2 4 8 12 16 2 Metsikön ikä, vuotta
LisätiedotMetsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto
Metsänviljelyopas Suomen 4H-liitto Toimitus Juha Ruuska, Helena Herttuainen Teksti Hanna Hurme, Reetta Ahola Taitto Tiina Rinne Kansi Taigamedia Piirrokset Laura Salmi Julkaisija Suomen 4H-liitto, 2007
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
LisätiedotEnsiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus
Ensiharvennusmännik nnikön voimakas laatuharvennus Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen Nuorten metsien käsittely 1 Tausta: Miten tilanteeseen on tultu? Suomessa 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella männyn
LisätiedotMETSATEHO 13/199S ~ METSÄTEOLLISUUS LUONTAINEN KOIVU ISTUTUSTAIMIKOISSA. Jarmo Hämäläinen Fred Ka lland Päivi Salpakivi-Salamaa
METSATEHO 3/99S LUONTAINEN KOIVU ISTUTUSTAIMIKOISSA Jarmo Hämäläinen Fred Ka lland Päivi Salpakivi-Salamaa Tutkimuksessa selvitettiin luontaisten koivujen esiintymistä ja taimikoiden rakennetta lwhsivuotiaissa
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotTurvemaiden metsänuudistamisketjut
Turvemaiden metsänuudistamisketjut Simo Kaila Markus Strandström Metsätehon raportti 68 26.2.1999 Ryhmähanke: Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj Asiasanat: turvemaa,
LisätiedotKoneellisen istutuksen käyttöönotto
Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 21.11. Jyväskylä Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:
LisätiedotKonekylvön omavalvontaohje
Konekylvön omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Kylvö on ennen kaikkea männyn viljelymenetelmä Edut luontaiseen uudistamiseen verrattuna huomattavat täystiheä taimikko
LisätiedotHakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
Lisätiedot14 Kannonnostoalojen lehtipuun määrä ja sen vaihtelu
Bioenergiaa metsistä Tutkimus- ja kehittämisohjelman keskeiset tulokset Metlan työraportteja 289: 129 134 14 Kannonnostoalojen lehtipuun määrä ja sen vaihtelu Timo Saksa Tiivistelmä Laajamittainen kantojennosto
LisätiedotTaimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu
Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana oikean
LisätiedotMuokkausmenetelmän valinta
Muokkausmenetelmän valinta Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Muokkausmenetelmän valinta turvemailla Vihreä = suositellaan, Keltainen = suositellaan
LisätiedotEktomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä
Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä 1 Helmisaari, H-S., 2 Ostonen, I., 2 Lõhmus, K., 1 Derome, J., 1 Lindroos, A-J., 2 Merilä, P. & 1 Nöjd,
LisätiedotKUUSEN VILJELYN ONNISTUMINEN HÄMEENKYRÖ-VILJAKKALAN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN ALUEELLA
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Tutkintotyö KUUSEN VILJELYN ONNISTUMINEN HÄMEENKYRÖ-VILJAKKALAN METSÄNHOITOYHDISTYKSEN ALUEELLA Työn ohjaaja Työn teettäjä Tampere 2005 MMM Ari
LisätiedotMännyn kylvötaimikoiden kehittyminen aikana Suomenselän metsänhoitoyhdistyksen alueella
Tero Asunmaa Männyn kylvötaimikoiden kehittyminen 2004 2008 aikana Suomenselän metsänhoitoyhdistyksen alueella Opinnäytetyö Kevät 2016 SeAMK Elintarvike ja maatalous Metsätalousinsinööri (AMK) 2 SEINÄJOEN
LisätiedotKangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi
Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi Yhteistyössä Suunnitelu: Metla: Ville Hallikainen Mikko Hyppönen Pasi Rautio Pekka
LisätiedotTree map system in harvester
Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy
LisätiedotMAANMUOKKAUSMENETELMÄN VALINTA MAAPERÄN OMINAISUUKSIEN PERUSTEELLA Kasvupaikan mukainen maanmuokkaus
MAANMUOKKAUSMENETELMÄN VALINTA MAAPERÄN OMINAISUUKSIEN PERUSTEELLA Kasvupaikan mukainen maanmuokkaus 1 Jan-Erik Lundmark NSFP-teemapäivä 23.3.2006 Tampere Käsittelen esitelmässäni metsämaan ominaisuuksia,
LisätiedotLaatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa
Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa MMT Timo Saksa Seinäjoki 2.12.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725)
LisätiedotMetsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan
Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto Kuva: Heli Viiri Kuva: MOTIVE Merkittävimmät tuulituhot Suomessa Myrsky Tuho, Keskituuli (10 min) & Alue milj. m 3 puuskat, m
LisätiedotPaakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen. Jouni Partanen
Paakkukoon ja kylvöajan vaikutus kuusen taimien rakenteeseen ja istutusmenestykseen Jouni Partanen Tausta Paakkutaimien 1980-luvulla laaditut keskipituussuositukset perustuvat taimien kasvatustiheyteen
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kuusen taimikon varhaishoito Lähtökohtana on minimoida varhaishoidon tarve
LisätiedotKoneellisen männynkylvön onnistuminen Länsi-Lapissa
Hyppönen Metsätieteen aikakauskirja Koneellisen männynkylvön onnistuminen Länsi-Lapissa t i e d o n a n t o Mikko Hyppönen Koneellisen männynkylvön onnistuminen Länsi-Lapissa Mikko Hyppönen Hyppönen, M.
Lisätiedota saus TAIMIKON PERKAUKSEN RESURSSITARVE METSÄNUUDISTAMISEN TOIMENPIDEKETJUSSA 14/1990 TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTO Raivaussahatyön taustaselvitys
MITSÄTIHON a saus 0 TAIMIKON PERKAUKSEN RESURSSITARVE METSÄNUUDISTAMISEN TOIMENPIDEKETJUSSA Jarmo Hämäläinen " NSR p r ojek ti Simo Kaila TutkiliiUksessa laadittiin laskentamalli, jonka avulla voidaan
LisätiedotMetsän uudistaminen.
Metsän uudistaminen Uudistamiskypsyys -Metsänhoitosuosituksissa uudistamisen ajankohta määritellään puuston järeyden perusteella -Puuston pohjapinta-alalla painotettu keskiläpimitta -Epätasaisissa, hoitamattomissa
LisätiedotVuoden 1994 metsänhoito- ja
Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 1995 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen Irma Kulju 17.6.1997 392 Valtion metsänparannusrahoitus väheni edelleen Vuoden 1995 metsänhoito- ja perusparannustöiden
LisätiedotHienojakoisten metsämaiden maamuokkaus Juha Heiskanen Mhy Loimijoki, Loimaa 1.11.
Hienojakoisten metsämaiden maamuokkaus Juha Heiskanen juha.heiskanen@luke.fi www.luke.fi/henkilosto/juha.heiskanen Mhy Loimijoki, Loimaa 1.11.2016 Taustaa Hienojakoisia (
Lisätiedot3 Metsien hoito. Metsänuudistaminen. Metsäluonnon hoitoon liittyviä toimenpiteitä ja niiden rahoitusta käsitellään Metsien monimuotoisuus ja terveys
3 Metsien hoito Vuonna 2009 metsänhoito- ja metsänparannustöiden suoritteet vähenivät vuotta aiemmasta, erityisesti metsäteollisuuden ja valtion metsissä. Taimikonhoidon kokonaisala pieneni 164 000 hehtaariin,
LisätiedotLaatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun
Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun MMT Timo Saksa Jyväskylä 21.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laatutyön peruselementit Jatkuva kehittäminen PDCA ympyrä Systeeminäkökulma
LisätiedotSeedPAD. Jonas Öhlund SweTree Technologies AB Hans Winsa Sveaskog Förvaltning AB 2009-2014
SeedPAD Jonas Öhlund SweTree Technologies AB Hans Winsa Sveaskog Förvaltning AB 2009-2014 Sisältö 1. Miksi uusi kylvötekniikka? 2. Kehitys SeedPAD 3. Tulokset Ruotsissa ja Suomessa 2012-2014 Ongelma suuri
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen
LisätiedotMetsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 22/2014 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 3.6.2014 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoito-
LisätiedotMotit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito
LisätiedotMetsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa
Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%
LisätiedotRisto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi
Mänty vai kuusi metsätuhoalttius puulajivalinnassa Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi Metsänuudistaminen 1965 2013 Metsätilastollinen vuosikirja 2014 (Luke) V. 2013 metsän uudistamiseen tähtääviä
LisätiedotPuiden oksikkuus ja huono laatu oli yksi tärkeimmistä
Metsätieteen aikakauskirja / Sauli Valkonen ja Juha Ruuska Koivusekoituksella laatupuuta istutusmänniköihin? e e m t Puiden oksikkuus ja huono laatu oli yksi tärkeimmistä syistä männyn istutuksen suosion
LisätiedotMäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6
Sivu 1 / 4 ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus KOIVUNIEMI 426-405-182-3 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa käytettävät hinnat Avohakkuu Harvennus Ensiharvennus /m³ /m³ /m³
LisätiedotKuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio
N:o 367 1397 Liite 1 Puulajikohtaiset vaurioluokat (1 ) Ei vahinkoa Vaurioluokka I Vaurioluokka II Vaurioluokka III Vaurioluokka IV Mänty - vähäisiä oksavaurioita - pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen
LisätiedotLUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö
LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu
LisätiedotTaimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät
1.1.1 Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät Lehtipuiden kasvu ja vesominen Jari Miina, METLA Lehtipuita syntyy aina, - hakkuu/raivauskannot vesovat - haavan ja harmaalepän juurivesat - siemensyntyiset
LisätiedotSuomen metsävarat 2004-2005
Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotMETSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä
METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä 20.3.2018 Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointiin muutoksia Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...
Lisätiedot3 METSIEN HOITO. Metsänuudistaminen
3 METSIEN HOITO Metsänhoito- ja metsänparannustöiden suoritteet kasvoivat vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna kunnostusojitusta lukuun ottamatta. Metsiä uudistettiin yhteensä 154 000 hehtaaria; 124 000
LisätiedotNUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ
NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ Selvitettiin numeeristen ilmakuva-aineistojen hyödyntämismahdollisuuksia taimikon puustotunnusten ja perkaustarpeen määrittämisessä. Tuukka
LisätiedotTURVEMAIDEN UUDISTAMINEN
Niina Huittinen TURVEMAIDEN UUDISTAMINEN Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Toukokuu 2013 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 7.5.2013 Tekijä Niina Huittinen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen
LisätiedotKULOTUKSEN, MAANMUOKKAUKSEN JA VILJELYMENETELMÄN VAIKUTUS METSÄNUUDISTAMISEEN SODANKYLÄSSÄ
OPINNÄYTETYÖ PETRI ONKAMO 2012 KULOTUKSEN, MAANMUOKKAUKSEN JA VILJELYMENETELMÄN VAIKUTUS METSÄNUUDISTAMISEEN SODANKYLÄSSÄ METSÄTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA
Lisätiedotmetsänhoidossa Ville Kankaanhuhta Kajaani 18.11.2011
Laatutyön menetelmät ete ätja vaikuttavuus uus metsänhoidossa Ville Kankaanhuhta Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto
Lisätiedot