LAINRIKKOJUUS ERI SEKTOREIDEN TOIMINNASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAINRIKKOJUUS ERI SEKTOREIDEN TOIMINNASSA"

Transkriptio

1 Rikosseuraamusviraston julkaisuja 4/2004 Yhteistyössä rikoksettomaan elämään -hanke LAINRIKKOJUUS ERI SEKTOREIDEN TOIMINNASSA Arvioiva kartoitus Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Tampereella 1

2 Kannen suunnittelu: Marko von Konow Julkaisun taitto: Tiina Hestad ISSN ISBN Verkkojulkaisun ISBN

3 Kuvailulehti Julkaisija: Rikosseuraamusvirasto Julkaisun nimi: Tekijät: Lainrikkojuus eri sektoreiden toiminnassa Eija Heine arvioiva kartoitus Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Kasvun avain Tampereella Tiivistelmä Lainrikkojuus eri sektoreiden toiminnassa -arvioiva kartoitus toteutettiin Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Tampereella aj Yhteistyössä rikoksettomaan elämään -hankeen (YRE) aloitteesta. Kartoitus toteutettiin perustyön työntekijöiden osallistuvana prosessina ja se linkittyi YRE -hankkeen nykytilaselvitykseksi. Kartoituksen tilasi sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy. Toteutuksesta vastasi Oy Kasvun Avain Ltd:n toimitusjohtaja Eija Heine. Kartoituksen tarkoituksena oli selvittää kolmessa osallistujakaupungissa 1) lainrikkojapalveluiden nykyisiä toimintatapoja sekä 2) tarkastella lainrikkojuuden tilasto-kuvaa ja pyrkiä hahmottelemaan ylisektoriaalista seurantajärjestelmää paikallistasolle. Nykyisiä toimintatapojen selvittämisosion tehtävä oli selvittää lainrikkojuuden merkitystä toimipisteiden toiminnassa, lainrikkoja-asiakkaan aseman määrittymistä sekä työntekijöiden osaamista ja yhteistyötä lainrikkojatyössä. Tarkasteluaineistoiksi tuotettiin yhteiseen case -tapaukseen pohjautuvat tulevaisuustarinat (joiden ajateltiin edustavan ns. arkista työorientaatiota) sekä osallistujien tietoisesti laatimat työprosessikuvaukset (jotka edustivat julkilausuttua työorientaatiota). Kaikkien kaupunkien aineistoja tarkasteltiin yhdessä etsimällä kategorioita, joista tuotettiin kaupunkikohtaisia taulukkoesityksiä ja graafisia kuvia, etsien ja vertaillen kaupunkien arki- ja julkiorientaa-tioiden sisältämiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Kartoituksen toisen osion, lainrikkojuuden paikallinen tilastokuva ja ylisektoriaalinen seurantajärjestelmä, tehtäväksi asetettiin selvittää kartoitukseen osallistuvien tahojen toiminnasta lainrikkoja-asiakkaiden määrää, lainrikkojille tarjottujen palvelujen käyttöä ja kustannuksia. Lopullisena tavoitteena oli hahmotella sektorirajat ylittävää paikallista lainrikkojuuden seurantajärjestelmää sekä tuottaa yhteenvetoa siitä, mitä tietoja ei nykyisellään saada ja minkä vuoksi. Vuotuinen seuranta antaisi kokonaisvaltaisen kuvan lainrikkojuuden tilasta ja mahdollistaisi ennakoivan verkostotyön. Kartoituksesta tuotettu raportti jakautuu kolmeen osaan: Johdatteluosassa esitellään kartoituksen viitekehyksenä toimiva verkostotyön kehikko, joka ilmentää verkostotyöstä löytyvän neljä erilaista verkostotyön tyyppiä. Samoin esitellään kartoituksen aineistojen tuottamisen ja käsittelyn keskeinen väline toimintajärjestelmä- ja työprosessimalli määritellen samalla myös arkinen ja julkilausuttu työorientaatio. Nykyiset toimintatavat -osassa esitellään aineistojen pohjalta osallistujien näkemykset lainrikkojuuden merkityksestä sekä asiakkaan aseman määrittyminen arkisissa ja julkilausutuissa työorientaatioissa. Tuloksista nousee esiin piirteitä, joiden mukaan asiakkaan asema näyttäisi ajoittain määrittyvän satunnaisesti ja piilossa/tiedostamattomasti. Luvussa 8 tuloksia lainrikkoja-asiakkaan asemasta tarkastellaan yhteydessä lainrikkojatyön osaamiseen ja verkostotoimintaan. Merkittävä havainto on, että julkilausuttu työorientaatio ei näyttäisi todentuvan arkisessa työorientaatiossa, mikä vaikeuttaa asiakkaan aseman ennustettavuutta sekä verkostotyön sujuvuutta. Merkittävä tulos on myös se, että puolet vastaajista (50.9%) ilmoitti, ettei lainrikkojuus 3

4 ole merkitsevä tekijä palvelutilanteessa, joten on otettava huomioon, että tämän kartoituksen tuottama aineisto ja tulokset asiakkaan asemasta eivät välttämättä siis kerrokaan juuri lainrikkoja-asiakkaan aseman määrittymisestä, vaan tulokset saattavat olla tietyllä tavalla keneen tahansa palvelupisteen palveluja tarvitsevaan asiakkaaseen liittyviä tuloksia. - Tuloksia lukiessa on myös huomioitava, että kartoitukseen osallistui vain vähäinen määrä toimialojen edustajia ja lisäksi osa osallistujista oli saattanut ymmärtää työprosessimallin ohjeistuksen eri tavoin. Näin ollen tulokset saattavat kertoa vain osallistujien näkemyksistä ja tuloksissa olevat erot saattavat jossakin määrin liittyä erilaiseen tehtäväksiannon ymmärtämiseen. Raportin kolmannessa osassa esitellään tuloksia lainrikkojuuden paikallisesta tilastokuvasta ja ylisektoriaalisen seurantajärjestelmän hahmottamisesta. Oleellinen tulos on, että nykyiset palvelutoimintojen tilastointitavat eivät kokoa tietoa vertailukelpoisesti eri toimipisteiden asiakkaista eikä tietoja erikseen lainrikkojista ole saatavissa. Näin ollen ei ole saatavissa eri sektoreilta koottavaa paikallista lainrikkojuuden kuvaa. Kartoituksessa koottiin kuitenkin tietoja esimerkkiasiakkaiden palvelujen käytöstä kustannuksineen ja kertomalla esimerkkitapausten palvelukustannukset ko. kaupungin vankilasta vapautuneiden määrällä saatiin karkeat lainrikkojapalvelujen kustannusten vaihteluvälit. Puutteellisilla esimerkkitiedoillakin lasketuista tiedoista ilmenee, että kysymys on melko suurista vuotuismenoista, mikä korostaa ennaltaehkäisevän verkostotyön muotojen kehittämisen tärkeyttä ja lainrikkojuuden paikallisen tilastoseurannan merkitystä ennakoinnin mahdollistamiseksi. Kolmannen osan lopussa esitetäänkin taulukkomainen hahmotelma ylisektoriaaliseksi seurantajärjestelmäksi ja lopuksi kiteytetään, mitä paikallistasolla tulisi tehdä, mikäli seurantajärjestelmän kehittelyä halutaan jatkaa. Avainsanat: arkinen ja julkilausuttu työorientaatio, lainrikkojuuden merkitys palveluissa, lainrikkojaasiakkaan aseman määrittyminen, toimintajärjestelmämalli, verkostotyö, ylisektoriaalinen seurantajärjestelmä Sarjan nimi: ISBN: ISSN: Rikosseuraamusviraston julkaisuja Kok okonaissivumäärä: onaissivumäärä: Kieli: Kustantaja: Jakaja: Suomi Rikosseuraamusvirasto Rikosseuraamusvirasto 4

5 Presentationsblad Utgivare: Brottspåföljdsverket Publikation: Hur lagöverträdelser beaktas inom olika sektorer en utvärderande kartläggning av läget i Tavastehus, Lahtis och Tammerfors Författare: Eija Heine Kasvun avain Sammanfattning Den utredande kartläggningen Hur lagöverträdelser beaktas inom olika sektorer genomfördes i Tavastehus, Lahtis och Tammerfors mellan den 1 december 2003 och den 31 maj 2004 på initiativ av projektet Samarbete för ett liv utan kriminalitet (SLK). Kartläggningen var en process i vilken de anställda som utför det grundläggande arbetet var aktivt engagerade. Den utmynnade i en utredning av nuläget för hela SLK-projektet. Kartläggningen beställdes av know-how-centralen Pikassos Ab som arbetar i den sociala sektorn. Verkställande direktör Eija Heine från Oy Kasvun Avain Ltd ( Nycklar till tillväxt Ab ) svarade för att kartläggningen genomfördes. Syftet med kartläggningen var att utreda 1) hur de tjänster som erbjuds lagöverträdare i dagens läge fungerar och 2) hur den statistiska bilden av lagöverträdeler ser ut. Avsikten var också att dra upp konturerna till ett mångsektoriellt uppföljningssystem på den lokala nivån. Syftet med den del av undersökningen som undersökte det nuvarande sättet att arbeta var att utreda den roll som tjänsterna till lagöverträdare spelar i arbetet hos de organ som bjuder ut tjänster, hur lagöverträdarklienternas position bestäms samt hur de anställdas kunnande och samarbete utvecklas i arbetet med lagöverträdare. Det granskade materialet bestod av framtidsberättelser som grundade sig på en gemensam case-studie (berättelserna antogs representera s.k. vardaglig arbetsorientering) samt av deltagarnas medvetna beskrivningar av arbetsprocesser (som representerade den offentligt uttalade arbetsorienteringen). Materialet från samtliga städer granskades tillsammans så att man sökte kategorier som ledde till en framställning av tabeller och grafiska illustrationer för varje enskild stad. Skillnaderna och likheterna mellan städernas vardagliga och offentligt uttalade arbetsorientering söktes och jämfördes. Syftet med den andra delen av utredningen som granskade den statistiska bilden av lagöverträdelser på den lokala nivån och det mångsektoriella uppföljningssystemet var att utreda antalet lagöverträdarklienter, hur de tjänster som erbjuds lagöverträdare används och vad de kostar. Målet var att gestalta ett lokalt mångsektoriellt system för uppföljning av lagöverträdelser samt att sammanfatta de uppgifter som i dagens läge inte kan erhållas och varför så är fallet. En årligen återkommande uppföljning skall ge en övergripande bild av situationen för lagöverträdelser och göra det möjligt att bygga upp nätverk för prognostisering. Rapporten från kartläggningen är indelad i tre delar: I inledningen presenteras stommen till det nätverk som är kartläggningens referensram. Det framgår att det finns fyra divergerande typer av nätverk i arbetet. Samtidigt presenteras den modell av arbetssystem och arbetsprocesser som är avgörande för produceringen och behandlingen av kartläggningsmaterialet. Dessutom definieras begreppen vardaglig och offentligt uttalad arbetsorientering. I den del som behandlar de nuvarande arbetsmetoderna presenteras deltagarnas synpunkter på betydelsen av lagöverträdelser och bestämningen av klienternas position 5

6 i den vardagliga och offentligt uttalade arbetsorienteringen. Av resultaten framgår det att klienternas position tidvis tycks bestämmas slumpmässigt och i det fördolda/ undermedvetna. I kapitel 8 granskas de resultat som hänför sig till lagöverträdarklienternas position. Resultaten sammanförs med kunnandet och nätverken i arbetet med lagöverträdare. En beaktansvärd observation är att den offentligt uttalade arbetsorienteringen inte tycks förverkligas i den vardagliga arbetsorienteringen. Detta gör det svårare att prognostisera klienternas position och flexibiliteten i nätverken. Ett nämnvärt resultat är också den omständighet att hälften av de svarande (50,9 procent) meddelade att lagöverträdelserna inte är en signifikativ faktor i den situation när tjänster erbjuds. Det bör således beaktas att materialet från denna kartläggning och de resultat som hänför sig till klienternas position inte nödvändigtvis direkt berättar om hur lagöverträdarklienternas position definieras. Resultaten kan snarare överensstämma med de resultat som hänför sig till samtliga klienter som behöver de tjänster som bjuds ut. När resultaten tolkas bör det också beaktas att bara ett begränsat antal företrädare för de olika branscherna deltog i kartläggningen. Dessutom är det möjligt att somliga deltagare förstod regelverket i modellen för arbetsprocessen på olika sätt. Därför är det möjligt att resultatet endast beskriver deltagarnas synsätt. Skillnaderna i resultaten kan i viss utsträckning hänföra sig till olika uppfattningar om den uppgift som givits. I rapportens tredje del presenteras de resultat som hänför sig till den statistiska bilden av lagöverträdelser på den lokala nivån och gestaltningen av ett mångsektoriellt uppföljningssystem. Det viktigaste resultatet är här att de nuvarande metoderna för statistikföring inte samlar in någon jämförbar information om klienterna hos de organ som bjuder ut tjänster. Det finns inte heller någon specifik information om lagöverträdare. Därfär kan de olika sektorerna inte erbjuda någon komprimerad bild av lokala lagöverträdelser. Kartläggningen samlade emellertid uppgifter om hur några exempelklienter använde sig av tjänster och om vad användningen kostade. När man multiplicerade kostnaderna för tjänster hos exempelklienterna med det totala antalet frigivna från fängelserna i staden, fick man variationsbredden i kostnaderna för de tjänster som erbjuds lagöverträdarna. Det framgår t.o.m. av dessa uppgifter som grundar sig på knappa exempel att det gäller tämligen stora årliga utgifter. Detta accentuerar hur viktigt det är att utveckla former för preventiva nätverk och att förbättra den statistiska uppföljningen av lagöverträdelser på den lokala nivån för att göra prognostisering möjlig. I slutet av den tredje delen presenteras därför i tabellform en skiss över ett mångsektoriellt uppföljningssystem. Till slut presenteras i koncentrerad form de åtgärder som skall vidtas på den lokala nivån, om man vill fortsätta att utveckla uppföljningssystemet. Nyckelor elord: vardaglig och offentligt uttalad arbetsorientering, betydelsen av lagöverträdelser för tjänster, bestämning av lagöverträdarklienternas position, modell av handlingssystem, nätverk, mångsektoriellt uppföljningssystem Namnet på serien: ISBN: ISSN: Brottspåföljdsverkets publikationer Totalt sidantal: Språk: Förlag: Distribution: Finska Brottspåföljdsverket Brottspåföljdsverket 6

7 ALKUSANAT Oikeusministeriössä on jo useiden vuosien ajan pohdittu ja selvitelty seuraamusjärjestelmän ja yhteiskunnan tukijärjestelmien yhteensovittamista. Miten yhteiskunnassa tarjolla olevat palvelut ja rikosiin syyllistyneiden palvelutarve kohtaisivat niin, että lainrikkojien pyrkimyksiä rikoksettomaan elämään voitaisiin konkreettisesti ja pitkäjännitteisesti tukea. Asiaa selvitelleen toimikunnan (Komiteamietintö OM 2001) ehdotusten mukaisesti ministeriö käynnisti projektin Yhteistyössä rikoksettomaan elämään (YRE), joka usean ministeriön ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden yhteishankkeena pyrkii konkreettisesti selvittämään, miten tämä tavoite on saavutettavissa. Saman aikaisesti kun oikeusministeriön puolella on huomio kohdentunut rikosoikeusprosessin kytkemiseen yhteiskunnan palvelutuotantoon, on näissä organisaatioissa niin kunnallisessa sosiaalitoimessa, työhallinnossa kuin erilaisissa järjestöissä pohdittu samaa asiaa hieman eri näkökulmasta: miten saada sektoroituneet palvelut toiminaan parhaalla mahdollisella tavalla yhdessä. YREhankkeen toimialueilla, Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Tampereella, konkreettisen työn mukana nousi vahvasti eri tahoilta näkemys, että monien pulmakysymysten takaa löytyy yhteisenä ongelmana juuri sektoroituminen, puuttuva tai vähäinen tieto muiden toimijoiden panostuksesta ja niiden toiminnan tausta-ajatuksista. Koska kaikkien hankkeessa mukana olevien toimijoiden vakaa tahto on kehittää vaikuttavaa palveluohjausta ja verkottunutta työotetta työkaluiksi myös rikostaustaisten henkilöiden kanssa tehtävään työhön, haluttiin saada faktoja oletusten tilalle. Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos OY:n rahoituksella kävi mahdolliseksi teettää tämä Lainrikkojuus eri sektoreiden toiminnassa, arvioiva kartoitus Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Tampereella. Selvityksen on laatinut prosessikouluttaja Eija Heine. Sen valmistumiseen ovat olennaisesti vaikuttaneet kaikki ne mainittujen alueiden paikalliset toimijat, jotka ovat osallistuneet arvioinnin kuluessa erilasiin yhteisiin tilaisuuksiin ja /tai antaneet oman panoksensa kirjallisilla selvityksillä. Vaikka kartoitus on tehty vain rajoitetulla alueella, saattaa tuloksilla olla merkitystä laajemmaltikin. Ainakin se voi toimia keskustelun herättäjänä - onko näin meilläkin. Joka tapauksessa YRE-hankkeessa arvioinnin tulokset hyödynnetään osana rikosoikeusprosessin ja yhteiskunnan palveluprosessien saamista toimimaan pitkinä, ohjattuina polkuina, joissa mukana olevat toimijat yhtä hyvin kuin asiakas itse kykenevät työskentelemään avoimesti ja tavoitteellisesti 7

8 Lämmin kiitos arvioinnin laatija Eija Heinelle, arvioinnin rahoittaja Pikassos Oy:lle, YRE-hankkeen työntekijöille, ja arviointiin osallistuneille kuin myös osallistumisen mahdollistaneille tästä perustavaa laatua olevasta työstä. Helsingissä Maija Kukkonen Kriminaalihuoltolaitos Ylijohtaja 8

9 SISÄLLYSLUETTELO I JOHDATTELU Lainrikkojuus eri sektoreiden toiminnassa -kartoitus Kartoituksen taustoja Kaksiosaisen kartoituksen toteutus Arvioivan kartoituksen viitekehyksestä ja välineistä Verkostotyön tyypit -kehikko ja arvioivan kartoituksen paikannus Toimintajärjestelmämallin sovellus arvioivan kartoituksen apuvälineenä Arvioivaan kartoitukseen osallistujat Arvioivan kartoituksen tehtävät/kysymykset Nykyiset toimintatavat Lainrikkojuuden tilastokuva - tehtävä 26 II LAINRIKKOJUUDEN NYKYISET TOIMINTATAVAT Toimintatapojen kartoitusaineistot - tuottaminen ja käsittely Lainrikkojuuden merkitys -kysely Tulevaisuustarinat ja arkiset työorientaatiot Tietoisesti tuotetut työprosessikuvaukset eli julkilausutut työorientaatiot Yhteistyökysely maaliskuussa Palautetta aineiston hankinnasta ja käsittelystä Lainrikkojuuden merkitys Onko lainrikkojuudella merkitystä asiakastilanteissa Toimipisteiden erityispalvelut lainrikkojaasiakkaille Erityisosaaminen ja tietotarpeet lainrikkojien auttamiseen Lainrikkoja-asiakkaan asema Mikä ilmentää lainrikkoja-asiakkaan asemaa aineistoissa Asiakkaan subjektiviteetti Asiakkaan asema arkisten ja julkilausuttujen työorientaatio-osien kautta 44 9

10 8. Osaaminen ja verkostotoiminta lainrikkojatyössä Miten lainrikkojatyön osaamista ja verkostotoimintaa tarkastellaan Osaaminen lainrikkojatyössä Verkostotoiminnasta lainrikkojatyössä Yhteenveto ja ajatuksia kehittämistyön jatkamiseen Lainrikkoja-asiakkaan asema palveluissa Osaaminen ja verkostotyö lainrikkojapalveluissa 67 III LAINRIKKOJUUDEN PAIKALLINEN TILASTOKUVA Taustat ja tavoitteet Tietojen hankkiminen - tilastot ja esimierkit Tietojen koontiin osallistuneet tahot Tilastotietojen hankinta Lainrikkojaesimerkkien hankkiminen Tilasto- ja esimerkkiaineistojen käsittely ja raportointi Tuloksia ja palautetta tiedonhankinnasta Toimipisteiden kaikkia asiakkaita koskevat tiedot Lainrikkoja-asiakkaita kuvaavat tiedot Lainrikkojien palvelukustannuksista paikallistasolla (karkeasti) Hahmotelma lainrikkojuuden seurantajärjestelmäksi Miten tästä eteenpäin 93 Lähteet 95 Liitteet 96 10

11 RAPORTIN ESITTELY YRE -hankkeen (Yhteistyössä rikoksettomaan elämään) aloitteesta toteutettiin Lainrikkojuus eri sektoreiden toiminnassa -arvioiva kartoitus Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Tampereella ajalla Ruohonjuuritason osallistuva työskentelyprosessi päättyi ja raportti tuotettiin toukokuun 2004 loppuun mennessä. Kartoitus linkitettiin YRE -hankkeen nykytilaselvitykseksi. Kartoituksen tilasi sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy ja käytännön toteutuksesta vastasi Oy Kasvun Avain Ltd:n toimitusjohtaja Eija Heine. Paikalliset YRE -ohjausryhmät rajasivat lainrikkojatarkastelun koskemaan erityisesti alle 30 -vuotiaiden vankilasta vapautuneiden sekä Tampereella lisäksi vuotiaiden ei vielä vankilatuomioita saaneiden lainrikkojien palveluja. Ohjausryhmät nimesivät osallistuvaan selvitysprosessiin keskeisten toimipisteiden ammattilaiset (9-23 henkeä riippuen kaupungista - ks. luku 3). Kartoitustyöskentely sisälsi kussakin kaupungissa 5 x 2,5 tunnin tapaamista sekä tehtävien työstämistä tapaamisten välillä. Lainrikkojuus eri sektoreiden toiminnassa - kartoitus jakautui kahteen osaan. I Lainrikkojien palveluiden nykyiset toimintatavat Osion yleistehtävä oli selvittää lainrikkojuuden merkitystä toimipisteiden toiminnassa, lainrikkoja-asiakkaan aseman määrittymistä sekä työntekijöiden osaamista ja yhteistyötä lainrikkojatyössä. Kartoituksen aineistoiksi tuotettiin tulevaisuustarinat (arkinen työorientaatio) sekä tietoisesti laaditut työprosessikuvaukset (julkilausuttu työorientaatio). Kaikkien kaupunkien aineistoja tarkasteltiin yhdessä etsimällä kategorioita, joista tuotettiin kaupunkikohtaisia taulukkoesityksiä ja graafisia kuvia. Kaupunkien arkija julkiorientaatioiden sisältämien oleellisten erojen ja yhtäläisyyksien vertailemiseksi jouduttiin jättämään sivurooliin toimialojen välisten erojen ja yhtäläisyyksien etsiminen, vaikka aineisto olisi antanut mahdollisuudet pitkälle meneviin kaupungittaisiin toimialaerittelyihin. II Lainrikkojuuden paikallinen tilastokuva - ylisektoriaalinen seurantajärjestelmä Osion yleistehtäväksi asetettiin selvittää kartoitukseen osallistuvien tahojen toiminnasta lainrikkoja-asiakkaiden määrää, lainrikkojille tarjottujen palvelujen käyttöä ja kustannuksia (vuodelta 2003). Tuotettujen tietojen avulla hahmotetaan sektorirajat ylittävää paikallista lainrikkojuuden seurantajärjestelmää ja/tai yhteenvetoa siitä, mitä tietoja ei nykyisellään saada ja minkä vuoksi. 11

12 Kartoituksen kaksiosaisuus jakaa myös tulosten esittämisen kahteen osaan. Koko raportti koostuu kolmesta osiosta: I Johdattelu (luvut 1-4); II Nykyiset toimintatavat (luvut 5-9) ja III Lainrikkojuuden paikallinen tilastokuva (luvut 9-14). Raportin I osa (luvut 1-4) esitellään kartoituksen toteutuksen pääpiirteet, osallistujatahot kaupungeittain ja osioiden tehtävät. Luvussa 2 käsitellään kartoituksen taustalla olevaa käsitystä verkostotyöstä ja paikannetaan kartoitus verkostokehikkoon. Lisäksi luvussa 2 esitellään arvioivan kartoituksen aineistojen tuottamisen ja käsittelyn keskeinen väline, toimintajärjestelmä- ja työprosessimalli. Samassa yhteydessä määritellään arkinen ja julkilausuttu työorientaatio, joilla on keskeinen asema kartoituksessa: arkinen orientaatio ilmentää työn todentumista konkreettisissa työtilanteissa ja julkiseen työorientaatioon on kirjattu tietoinen käsitys työn toteuttamisesta. Raportin II osassa (luvut 5-9) käsitellään nykyisten toimintatapojen kartoitustuloksia Luvussa 6 esitellään osallistujien näkemykset lainrikkojuuden merkityksestä palveluissa. Luku 7 käsittelee asiakkaan asemaa arkisissa ja julkilausutuissa työorientaatioissa tuoden esiin piirteitä, joiden mukaan asiakkaan asema näyttäisi ajoittain määrittyvän satunnaisesti ja piilossa/tiedostamattomasti. Luku 8 nostaa esiin edellisten lukujen havaintojen yhteyden ja merkityksen lainrikkojatyön osaamiselle ja verkostotoiminnalle. Nykyisiä toimintatapoja kuvaavia tuloksia lukiessa on otettava huomioon, että kartoitukseen osallistui kaupungeista melko suppea joukko eri toimialojen edustajia ja siksi nykyisiä toimintatapoja koskevien tulosten voi katsoa kuvaavan ensisijaisesti kartoitukseen osallistuneiden käsityksiä. Lisäksi tuloksia lukiessa tulee huomioida, että osa osallistujista oli saattanut ohjeistuksen riittämättömyyden vuoksi ymmärtää työprosessimallin aineiston keräämisen välineenä osittain eri tavoin, joten julkilausutun työorientaation tuloksissa olevat erot saattavat jossakin määrin liittyä erilaiseen tehtäväksiannon ymmärtämiseen. Ja kolmanneksi on syytä muistaa, että puolet vastaajista (50.9%) ilmoitti, ettei lainrikkojuus ole merkitsevä tekijä palvelutilanteessa. Ts. tämän kartoituksen tuottama aineisto ja tulokset asiakkaan asemasta eivät välttämättä siis kerrokaan juuri lainrikkoja-asiakkaan aseman määrittymisestä, vaan tulokset saattavat olla tietyllä tavalla keneen tahansa palvelupisteen palveluja tarvitsevaan asiakkaaseen liittyviä tuloksia. Lukuun 9 on koottu yhteenvedonomaisesti keskeisiä havaintoja lainrikkojuuden merkityksestä palvelutilanteessa, asiakkaan asemasta sekä osaamisesta ja verkostotyöstä. Joiltakin osin on tuotu esiin ajatuksia siitä, millaisiin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä lainrikkojatyön kehittämiseksi. Raportin III osassa (luvut 10-14) käsitellään lainrikkojuuden paikallista tilastokuvaa: 12

13 Lainrikkojuuden tilastokuva -osion tavoitteena oli tuottaa eri sektoreiden lainrikkoja-asiakkaista ja heidän palvelujen käytöstään tietoa, josta voitaisiin tuottaa ylisektoriaalinen seurantajärjestelmä vuotuiseen käyttöön. Vuotuinen seuranta antaisi kokonaisvaltaisen kuvan lainrikkojuuden tilasta ja mahdollistaisi ennakoivan verkostotyön. Tämän kartoituksen tehtävänä oli tuottaa alustavaa hahmotelmaa järjestelmäksi/seurattaviksi indikaattoreiksi sekä kartoittaa, millaisia vaikeuksia nykyinen sektorikohtainen työnseuranta asettaa järjestelmän luomiselle. Luku 11 esittelee, miten lainrikkojuuden tilastokuvan hahmottamiseen tarvittavia tietoja kaupungeissa hankittiin. Luvussa 12 esitellään joitakin tiedonhankinnan tuloksia graafisina kuvina (mm. v vapautuneiden vankien ikäjakaumat kertalaisuuden mukaan), vaikka pääsääntöisesti paikalliset tilastokuvat onkin raportoitu erikseen kunkin kaupungin lainrikkojaverkoston käyttöön. Kappaleessa on laskettu karkeasti esimerkkiasiakkaiden palvelukustannusten ja vankilasta vapautuneiden määrän avulla karkeat lainrikkojapalvelujen kokonaismenojen vaihteluvälit. Lisäksi lukuun 12 on kirjattu palaute, joka kertoo tietojen saannin hankaluuksista. Luku 13 sisältää taulukkomaisen hahmotelman paikallisen lainrikkojatilanteen seuraamiseksi kokonaisvaltaisesti eri sektoreilta hankittavien tietojen avulla. Lopuksi luku 14 kiteyttää, mitä paikallistasolla tulisi tehdä, mikäli ylisektoriaalisen lainrikkojuuden tilastokuvan kehittelyä halutaan jatkaa. 13

14 I JOHDATTELU 1. LAINRIKKOJUUS ERI SEKTOREIDEN TOIMINNASSA -KARTOITUS 1.1 Kartoituksen taustoja Valtakunnallisen Yhteistyössä rikoksettomaan elämään - hankkeen (YRE vv ) tarkoitus on kehittää toimintatapojen ja -ketjujen toimivuutta lainrikkojien kokonaisvaltaiseen kuntoutukseen rikoksettoman elämän saavuttamiseksi. Hankkeessa tarkastellaan erityisesti rikosseuraamusjärjestelmän, toimeentulon, asumisen, työn ja koulutuksen sekä kuntouttavien palveluiden kokonaisuuksia. Mainitut palvelut jakautuvat moneen organisaatioon erikoistuneiksi palveluiksi ja palvelujen hajanaisuus onkin haaste yhdensuuntaiselle toiminnalle. Tuloksellisuus edellyttää verkostotyötä ja siksi on selvitettävä, millaisia toimijoiden nykyiset toimintamallit ovat. Lainrikkojapalvelujen hajanaisuus kätkee myös tiedon lainrikkojien palvelujen käytöstä valtion ja kuntien toimipisteiden sekä järjestöjen omaan vuotuiseen suoriteseurantaan. Tällöin lainrikkojuuden kokonaiskuva on puutteellinen, mikä edelleen hankaloittaa lainrikkojien palvelujen kehittämistarpeiden paikantamista. Lisäksi tiedon hajaantumisen vuoksi ruohonjuuritason tieto ei kulje riittävästi hallinnon olosuhdeseurantaan, resurssien suuntaamiseen ja palvelurakenteiden kehittämiseen. Pääsääntöisesti paikallistason lainrikkojuuden tilaa esitetään poliisin rikostilastojen avulla, mutta tarve olisi tuottaa eri sektoreiden toimintatietojen varassa kuvattavaa lainrikkojuuden laajempaa profiilia. Em. syistä YRE -hanke teki aloitteen Lainrikkojuus eri sektoreiden toiminnassa - arvioivasta kartoituksesta, jossa ruohonjuuritason työntekijöiden osallistuvalla työskentelyotteella selvitellään nykyisiä toimintatapoja ja kartoitetaan lainrikkojuuden tilastoseurannan mahdollisuuksia. 1.2 Kaksiosaisen kartoituksen toteutus Lainrikkojuus eri sektoreiden toiminnassa -arvioiva kartoitus toteutettiin osallistuvalla prosessilla Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Tampereella ajalla Tutkimusaineiston oli tarkoitus alun perin valmistua maaliskuun alkuun mennessä, mutta se todellisuudessa valmistui vasta maalikuun lopussa, minkä vuoksi yhteenvetoraportti valmistui huhtikuun lopun sijasta toukokuun lopussa. YRE -hankkeen paikalliset ohjausryhmät rajasivat tarkastelun koskemaan erityisesti vankilasta vapautuvien vuotiaiden sekä Tampereella lisäksi vuotiaiden ei vielä vankilatuomioita saaneiden lainrikkojien palveluja. Ohjausryhmät nimesivät osallistuvaan selvitysprosessiin keskeisten toimipisteiden am- 14

15 mattilaiset (9-23 henkeä riippuen kaupungista - ks. tarkemmin osallistujat luku 3). Ohjausryhmien kautta pyrittiin varmistamaan osallistujan mahdollisuus panostaa työskentelyyn. Osallistuva kartoitustyöskentely sisälsi kussakin kaupungissa 5 x 2,5 tunnin tapaamista sekä tehtävien työstämistä tapaamisten välillä. Eri sektoreiden työntekijöiden lisäksi YRE -hankkeen suunnittelijat osallistuivat jokaiseen kokoontumiseen. Kartoitus linkitettiin YRE -hankkeen nykytilaselvitykseksi ja kartoituksen maksajana toimi sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy. Käytännön toteutuksesta vastasi Oy Kasvun Avain Ltd:n toimitusjohtaja Eija Heine. Lainrikkojuus eri sektoreiden toiminnassa - kartoitus jakautui kahteen osaan, jotka toteutettiin kaikissa kolmessa kaupungissa nivoutuneena tapaamisaikatauluun: I Lainrikkojien palveluiden nykyiset toimintatavat Osion tehtävä oli tuottaa nykyisten toimintamallien kuvaukset ja niiden avulla selvittää lainrikkojuuden merkitystä, asiakkaan aseman määrittymistä sekä työntekijöiden osaamista. II Lainrikkojuuden paikallinen tilastokuva - ylisektoriaalinen seurantajärjestelmä Tehtävä oli kerätä lainrikkojuuden tilastot ja hahmotella sektorirajat ylittävää paikallista lainrikkojuuden seurantajärjestelmää. 15

16 2. ARVIOIVAN KARTOITUKSEN VIITEKEHYKSESTÄ JA VÄLINEISTÄ 2.1 Verkostotyön tyypit -kehikko ja arvioivan kartoituksen paikannus Työskentely lainrikkojien kanssa eriytyy monen eri sektorin toiminnaksi ja usein on tarpeen laaja-alainen verkostotyö. Palvelujen jakautuminen eri sektoreiden toiminnaksi aiheuttaa lainrikkojatietouden piiloutumisen sektoreiden omien toimintojen vuotuisiin seurantalukuihin. Kysymys on siis sekä asiakastasoisen verkostotyön prosessien sujuvuudesta että asiakastasoisen tiedon saamisesta verkostojen johdolle, jotta se voisi tuottaa asiakastason palveluista nostetun tiedon avulla tarvittavat rakenteelliset päätökset sekä ohjata eri sektoreiden toimintaa mahdollisimman ennakoivasti. Kuvassa 1 esitetyn verkostotyön -kehikon avulla esitetään verkostotyön viitekehys, johon sijoittuu arvioivan kartoituksen tehtävä. Kuvassa 1 pystyakselin (toiminnan kohde) ja vaaka-akselin (osallistujat) välille määrittyy 4 erilaista verkostotyön tyyppiä, joissa samalla kun osallistujat lisääntyvät, toiminnan kohde muuttuu asiakastasolta rakenteelliseen työhön ja kussakin tyypissä käytettävät verkostomenetelmät muuttuvat. Kuvan 1. kehikkoon on kirjattu joitakin verkostotyypien työmenetelmiä. Kehikossa olevat verkostotyön tyypit 1 ja 2 ovat asiakaskohtaista verkostotyötä, mutta tyypit 3-4 ovat irrottautuneet yksittäisten asiakkaiden asioiden käsittelystä. Tyypin 1 verkostotyö edustaa toimintaa, jossa toteuttajina ei tarvita välttämättä kuin yksi työntekijä ja yksi asiakas verkostoineen. Tyyppi 2 edustaa viranomaisten verkostotyötä, kun asiakas asioi monessa eri toimipisteessä ja halutaan varmistaa, että viranomaiset toimivat yhdensuuntaisesti. Tyyppi 3 irrottautuu asiakastyöstä ja keskittyy asiakastyössä kohdattujen asioiden moniammatilliseen verkostokehittämiseen. Tyypit 1-3 ovat lähtökohdiltaan ongelmalähtöisiä, kun taas tyypin 4 verkostotoiminnan tavoitteena on ennakoida ongelmatilanteiden havaitsemista ja edistää varhaista puuttumista asiakastasolla. Ennakoivan verkostotyön toimintamahdollisuudet riippuvat siitä, miten hyvin asiakastasolta on saatavissa tietoja palvelujen toimintatavoista ja tilastoista. Ennakoiva verkostotyö on verkostojen toiminnan johtamista. Salassapitokysymykset ovat eri verkostotyypeissä erilaisia. Asiakastason verkostotyössä eri toimijoita saattaa velvoittaa erilaiset lait salassapidosta ja ajoittain se saattaa olla verkostotyötä rajoittava tekijäkin, minkä vuoksi ko. verkostoissa tulisi laatia toimintasopimukset moniammatilliselle verkostoyölle 16

17 (vastuut, oikeudet, salassapito jne.). Tyyppien 3-4 verkostotyön lähtökohtana on tieto asiakaskunnasta/ongelmailmiöistä mahdollisimman laaja-alaisesti eri sektoreilta. Asiakastasolta työntekijöiden on tuotettava asiakasprofiilit niin, että kuvauksessa käytetään suhteutuksia/ tunnuslukuja, jolloin salassapidettävät asiat eivät tule julki. Kuva uva 1: Verkostotyön -kehikko ja neljä (4) verkostotyön tyyppiä Toiminnan kohde Rakenteisiin/ elinoloihin/ palveluihin vaikuttaminen hyvinvoinnin lisäämiseksi Tyyppi 4. Ennakoiva verk erkostotyö Sektorirajat ylittävä tieto/seurantajärjestelmä - Kehittämistyön ohjaus - asiakastason verkostotyön verkostojohtaminen - resursointi, budjetointi eri sektoreilla - paikallistason ja seututason yhteispalvelut Teemaan (päihteet), alueeseen, asukasryhmään (nuoret), liittyvien ongelmien ratkaiseminen Asiakkaan perheen ongelmanratkaisu ja arki selviytyminen (moniasiakkuus) Asiakkaan arkiselviytyminen 1 Tyyppi 3. Ryhmä- tai teemakohtainen verk erkostotyö Menetelmiä: asiakastason ylisektorialiset profiilit (kohteiden priorisointi) työn kehittämissykli, projektitaidot, osallistuvat ryhmämenetelmät (mm. ennakoiva dialogi/tulevaisuusmuistelut) Tyyppi 2. Asiakaskohtainen viranomaisyhteistyö Menetelmiä: vrkostokokoukset, läheisneuvonpidot, ratkaisukeskeiset neuvottelumallit, verkostoterapia Palvelunohjaus ja toimivat palveluketjut Tyyppi 1. Verk erkostotyö asiakkaan verk erkostoina Verkostikartta, verkostoterapia, palvelunohjaus, tiedon koonti Osallistujat Yksittäinen työntekijä ja asiakas Asiakasta palvelevat työntekijät ja asiakas 2 Tahot, jotka ovat tekemisissä ongelman kansa myös asukkat Johtotaso, Asiakastason verkostotoimijat (yksilö ja ympäritsö) Kuntataso ja seutukunta Asiakastasolta (tyypit 1-2) tuotettava tietoa tyyppeihin 3 ja 4, jotta ne voivat toiminnallaan kehittää ja resurssoida tyyppeja 1-2 Nuoli 1: Tieto verkostoituneen asiakastyön tasolta (tyypit 1-2) kehittämiseen (tyyppi 3) ja rakenteelliseen johdon työskentelyyn (tyyppi 4) Nuoli 2: Tieto palautuu palvelutoimijoiden ohjauksena toimijoille (yhteiset viitekehykset, toimintaperiaatteet, yhteistyörakenteet, yhteispalvelut) 17

18 Myös johtamiseen liittyvät kysymykset ovat erilaisia verkostotyön eri tyyppien kohdalla. Tyypin 1 ja 2 toiminnassa verkostotyö saattaa merkitä mm. uusia työmenetelmiä, työpaikan ulkopuolella tehtävää työtä, uudenlaista ajankäyttöä, asiakaskohtaisen asianhoidon työnjakojen ja ns. meta-asemien ratkaisua jne. Johdon tulisi tehdä kaikki tarvittavat päätökset, jotta verkostoon osallistuminen ei jäisi vain yksittäisten työntekijöiden uskalluksen ja jaksamisen varaan. Mutta mikä taho tekee eri sektoreiden toimijoista muodostuvan verkoston johtamista koskevat päätökset - mitä on verkoston verkostojohtaminen? Miten eri sektoreiden johtamisverkosto muodostuu ja millaisen tiedon varassa se toimii? Verkostotyypin 3 johtaminen ratkaistaan usein organisoimalla verkostokehittäminen projektiksi ja johtaminen on määräaikaisesti palkatun projektipäällikön tehtävä. Mutta miten johdetaan verkostokehittämisen tuottamien verkostotuotteiden vakiinnuttaminen sektoreille niin, että projektityöntekijät eivät jää linjaorganisaatioiden ulkopuolelle yksin miettimään tulosten käyttöönottoa. Millaiseksi tulee määritellä verkostokehittämisen (tyyppi 3) suhde eri sektoreiden johdon muodostamaan verkostojohtamiseen (tyyppi 4)? Ennakoiva verkostotyö yhdistää eri sektoreiden johdon verkostotyön tyyppien 1-3 verkostojohtamiseen. Ennakoiva verk erkostotyö perustuu riittävään ylisektoriaaliseen tietoon niistä asiakastason ilmiöistä, joiden muutostrendejä halutaan seurata ja joihin asiakastason verkoston halutaan puuttuvan mahdollisimman varhain. Tiedon avulla johto laittaa liikkeelle tarvittavat kehittämispro-jektit seurantoineen, tuottaa verkostotyölle yhteistä toimintaohjeistoa ja teoriakehystä ongelmien kohtaamiseen sekä vaikuttaa palvelurakenteisiin, elinoloihin ja päättää yhteisten palvelujen järjestämisestä kunta- ja seutukuntatasolla. Kuvaan 1 sijoitetut nuolet kuvaavat seurantajärjestelmän paikantumista verkostotyön tyyppien suhteen: Nuoli 1 (alhaalta ylös) = Tieto asiakastasolta kehittämiseen (tyyppiin 3) ja ennakoivaan verkostojohtamiseen (tyyppiin 4). Nuoli 2 (ylhäältä alas) = Tiedon analyysin tuottamat verkostojen johtamispää-tökset (kehittäminen, ongelman kohtaamisen yhteiset viitekehykset, toimintaperiaatteet, yhteispalvelujen tuottaminen jne.). Arvioivan kartoituksen paikka verkostotyön kehikon kautta tarkasteluna sijoittuu asiakastason tiedon tuottamiseen (nykyiset toimintatavat ja tilastotiedot) sekä tiedon siirtämisen ennakoivaan verkostotyöhön (nuoli 1). Jatkotyö siirtyy YRE -hankeen paikallistoimijoille. Hanke jatkaa kehittämistyötä (verkostotyyppi 3) sekä paikallisten ohjausryhmien kanssa käsittelee nykytoiminta- ja tilastokuvatiedot. Ohjausryhmät tekevät tarvittavat paikalliset päätökset lainrikkojatyön toimintatapojen edistämisestä sekä palvelujen järjestelystä (Verkostotyyppi 4 ja nuoli 2). 18

19 2.2 Toimintajärjestelmämallin sovellus arvioivan kartoituksen apuvälineenä Toimintajärjestelmämalli Arvioiva kartoitus nojautui nykyisten toimintatapojen selkiyttämisessä kehittävän työntutkimuksen piirissä kehitettyyn toimintajärjestelmämalliin, josta käytettiin soveltuvin osin mallin ylintä osaa eli työprosessimallia. Toimintajärjestelmällä tarkoitetaan vakiintunutta ja organisoitunutta toimintakäytäntöä. Vakiintuneisuus näkyy siinä, että on olemassa yhteisö, joka harjoittaa toimintaa, toimintaa varten on olemassa erityiset välineet, yhteisössä vakiintuneet säännöt ja toimintaa toteuttavalla yhteisöllä on sisäinen työnjako. Toiminta- järjestelmän tärkein ein elementti on toiminnan kohde ohde, se mihin asiaan tekijät pyrkivät vaikuttamaan ja minkälaisen hyödyllisen tuloksen he pyrkivät saamaan aikaan. (Virkkunen ym. 1999, 17-18). Kuva 2: Toimintajärjestelmän malli (Virkkunen, Engesrtöm, Pihlaja & Helle 1999, 17) - lisäykset tarve ja tavoite Eija Heine VÄLINEET: miksi, miten, mitä TAVOITE TEKIJÄ TARVE KOHDE TULOS SÄÄNNÖT YHTEISÖ TYÖNJAKO Toimintajärjestelmän malli on pelkistys siitä, miten työtoiminta ymmärretään: tekijän, työn kohteen ja tuloksen, työvälineiden, sääntöjen, työyhteisön ja työnjaon välisenä jatkuvana vuorovaikutteisena luomisen dynamiikkana. (Virkkunen ym. 1999, 17-18). Mallin eri osien sisällöt saattavat siis muuttaa paikkaansa tai jäädä kokonaan ulkopuolelle kuvauksesta eri aikoina tehdyissä toimintajärjestelmäkuvauksissa, vaikka erittelijöinä toimisivat samatkin henkilöt. 19

20 Toimintajärjestelmän tekijällä tekijällä tarkoitetaan yksilöä tai ryhmää, joka osallistuu toiminnan toteuttamiseen. Kohde ohde (toimintajärjestelmän tärkein elementti) on työyhteisön ilmiöiden, esineiden tai olentojen kokonaisuus, joissa työyhteisö pyrkii aikaansaamaan halutunlaisia muutoksia eli mihin toiminta kohdistetaan, jotta asetettu tavoite saavutettaisiin. Tuloksella uloksella Virkkunen ym. tarkoittaa muutoksia ja vaikutuksia, joita kohteessa tavoitellaan tai saadaan aikaan toiminnan avulla. (Virkkunen ym 1999, 18-19). Olen tehnyt kohteen ja tuloksen väliin lisäyksen ta tavoite oite, jolla ilmennetään mahdollisimman tarkasti ja konkreettisesti, mihin kohteen muuttumisella pyritään ja tuloksessa ilmentyy, mitä lopputuloksena syntyy ja miten tulosta/vaikutusta mitataan. Mallin välineet välineet ovat tekijöiden ja työyhteisön käytössä olevat käsitteelliset teoriat ja mallit, toimintaohjeet ja työkalut, joiden avulla kohdetta käsitellään. Ihminen ei lähesty kohdettaan suoraan, vaan inhimilliselle työtoiminnalle ominaisten eritasoisten välineiden avulla. Välineet jaetaan kolmeen tasoon: miksi, miten ja mitä. Miksi -välineet ovat käsitteellisiä malleja ja teorioita, joilla työntekijä perustelee toimintaansa. Ne ovat eräänlaisia työtoimintaa ohjaavia selvitysmalleja, perustavanlaatuisia oletuksia kohteen käyttäytymisistä toimintaansa (niissä ilmenee teoriapohja siitä, miten muutosprosessin ajatellaan toteutuvan eli millaiset muutoksen selitysmallit perustelevat miten- ja mitä -välineitä/ eh). Miten -välineet kertovat puolestaan, miten tiettyä kohdetta pitäisi käsitellä. Miten -välineet saattavat olla ulkoa annettuja, havaittavia ohjeita ja käsikirjoja tai työntekijöiden itse laatimia ja sisäistämiä toimintasopimuksia. Mutta lisäksi ne voivat olla sisäistyneitä asenteita ja suhtautumistapoja (miten välineiden tulisi olla samansuuntaisia teoreettisten selitysmallien kanssa/eh). Mitä -välineet ovat yleensä helpommin havaittavissa ja määriteltävissä olevia tekoja/järjestelyjä/sanoja esim. ulkoisia toimenpiteitä, tutkimus- ja hoitovälineitä. Työvälineitä on usein ongelmallista sijoittaa tietyillä tasolle, koska sama väline voi toimia tilanteesta ja työntekijästä riippuen eritasoisena välineenä. Joissakin tilanteessa välineeksi tarkoitettu asia saattaa menettää alkuperäisen paikkansa toimintajärjestelmässä ja muuttua esim. työtä sääteleväksi normiksi. (Virkkunen ym. 1999, 18-19). Toimintajärjestelmämallin säännöt säännöt ovat erilaisia kirjoitettuja tai kirjoittamattomia ohjeita, määräyksiä ja normeja, joita voidaan tuottaa työtoiminta säätelemään joko työyhteisössä tai sen ulkopuolelta. Yhteisöllä Yhteisöllä tarkoitetaan niitä toimintajärjestelmään kuuluvia henkilöitä, jotka käsittelevät samaa kokonaiskohdetta, pyrkivät samaan kokonaistulokseen käyttäen samoja välineitä ja noudattavat samoja sääntöjä. Yhteisö ei välttämättä muodostu fyysisen läheisyyden tai yhteenkuuluvuuden perusteella. Työnjak yönjako toimintajärjestelmässä tarkoittaa sitä tapaa, jolla yhteisö jakaa kohteen käsittelyyn liittyvien tehtävien jakoa työyhteisön osapuolten kesken. Työnjako sisältää sekä valta- ja asemahierarkian että eri henkilöiden tehtävien toiminnallisen eriyttämisen. (Engeström 1995 ja Virkkunen ym. 1999, 18-19). 20

Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa

Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa Käytännön keinoja Kokkolassa 1 Muutoksen hallinnan keinoja Kehittämiskohdekohtaiset toimenpiteet Muutosjohtamisen malli Koulutukset esimiehille Miten toimia

Lisätiedot

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi

Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi Monialainen viranomaisverkosto, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta. Tuloksia vuodesta 2012 14.5.2013 Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi Paikallisten viranomaisten monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

Verkoston tilanneanalyysi

Verkoston tilanneanalyysi Verkoston tilanneanalyysi 1. Analyysista vastaava kertoo verkostolaiselle, mistä analyysissa on kysymys miksi se tehdään antaa ohjeet täyttämiseen. 2. Jokainen verkoston jäsen vastaa asteikkoon oman näkemyksensä

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros

Lisätiedot

Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi

Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Alustava hankesuunnitelma Laura Käsmä 8.10.2013 Palveluverkkoselvitys Mikkeli sote Palveluverkkoselvityksen tavoitteena on tuottaa 1. Tietoa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen työnjako

Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sari Miettinen Projektipäällikkö, vastaava tutkija (TtT) Vastuuyliopettaja Hyvinvointiosaamisen yksikkö Hämeen ammattikorkeakoulu Lähtökohtia Hankkeen kohteena nykytilan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Määrämuotoisen kirjaamisen toteutus tietojärjestelmään - case Apotti

Määrämuotoisen kirjaamisen toteutus tietojärjestelmään - case Apotti Määrämuotoisen kirjaamisen toteutus tietojärjestelmään - case Apotti Sosiaalialan tiedonhallinnan Kansa-koulun koulutus Haartman-instituutin luentosali 2, Meilahti, Helsinki 22.1.2016 Veli-Pekka Lehtonen,

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä)

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Työhyvinvointia työtä kehittämällä

Työhyvinvointia työtä kehittämällä Työhyvinvointia työtä kehittämällä Arja Ala-Laurinaho Tiimipäällikkö, TkL Työn kehittäminen -tiimi, Työterveyslaitos 1 Häiritsevätkö muutokset toimivaa organisointia ja sujuvaa työtä? TYÖ ENNEN (n. 1980-luvulle

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Timo Mulari Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Syitä monialaisuuteen

Lisätiedot

Case-laskelmat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden elinkaaresta. Harri Hietala VATES-säätiö

Case-laskelmat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden elinkaaresta. Harri Hietala VATES-säätiö Case-laskelmat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden elinkaaresta Harri Hietala VATES-säätiö Kuntouttava työtoiminta Kunnilla velvollisuus järjestää kuntouttavaa työtoimintaa elämänhallinnan ja työllistymismahdollisuuksien

Lisätiedot

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa Taru Ijäs Kallio Perusterveydenhuollon yksikkö, LSHP Perusterveydenhuollon yksikkö 1 LAPIN SOTE TUOTANTOALUEEN ASIAKASPROSESSEJA VALMISTELEVIEN TYÖRYHMIEN

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö?

Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö? Miten tehdä tästä tilasta.. joustava ja innostava oppimisympäristö? Kuva: Kristian Roos Kuva: Arkkitehtitoimisto Kouvo & Partanen Arkkitehdin ensimmäinen luonnos Pictures by Loop.bz - Mie Guldbaek Broens

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR

PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR Tilaisuuden nimi / Tillställningens namn Kansallinen esprint -suunnistuskilpailu ja Huippuliigan 1. osakilpailu Pelastuslaissa

Lisätiedot

LasSe-hankkeen raportointisuunnitelma

LasSe-hankkeen raportointisuunnitelma LasSe-hankkeen raportointisuunnitelma Minna Niemi, Pikassos Hankkeessa tuotettavat aineistot: A) kuntien yhteyshenkilöille: lastensuojelutarpeen selvitysten nykytila ja kehittämistarpeet kunnissa (kevät-syksy

Lisätiedot

Thl.fi konseptointi 2. työpaja

Thl.fi konseptointi 2. työpaja MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi +358 40 740 1711 TERO SAARENPÄÄ tero.saarenpaa@solita.fi +358 50 359 0556 Thl.fi konseptointi 2. työpaja 28/8/2012 Agenda Työpajasta Varsinaiset työt Status ja taustamateriaali

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Ilmastokyselyn tulokset

Ilmastokyselyn tulokset Ilmastokyselyn tulokset Huomioita Kyselyn tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että koululaiset on pakotettu vastaamaan kyselyyn koulussa. Kaupunginosavertailuissa on mukana ainoastaan ne kaupunginosat,

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Sastamalan kaupungintalo hallituksen kokoushuone

Sastamalan kaupungintalo hallituksen kokoushuone PÖYTÄKIRJA 6/2015 1 Elämänhallintatyöryhmä Aika 17.09.2015 klo 09:00 Paikka Sastamalan kaupungintalo hallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 31 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3

Lisätiedot

Vägkarta för beredningen i Österbotten Tiekartta valmistelulle Pohjanmaalla

Vägkarta för beredningen i Österbotten Tiekartta valmistelulle Pohjanmaalla Vägkarta för beredningen i Österbotten LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Uppgift / Tehtävä Vägkarta för beredningen i Österbotten Fortsatta åtgärder angående de nationella utredningarna

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot