LAINRIKKOJUUS ERI SEKTOREIDEN TOIMINNASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAINRIKKOJUUS ERI SEKTOREIDEN TOIMINNASSA"

Transkriptio

1 Rikosseuraamusviraston julkaisuja 4/2004 Yhteistyössä rikoksettomaan elämään -hanke LAINRIKKOJUUS ERI SEKTOREIDEN TOIMINNASSA Arvioiva kartoitus Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Tampereella 1

2 Kannen suunnittelu: Marko von Konow Julkaisun taitto: Tiina Hestad ISSN ISBN Verkkojulkaisun ISBN

3 Kuvailulehti Julkaisija: Rikosseuraamusvirasto Julkaisun nimi: Tekijät: Lainrikkojuus eri sektoreiden toiminnassa Eija Heine arvioiva kartoitus Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Kasvun avain Tampereella Tiivistelmä Lainrikkojuus eri sektoreiden toiminnassa -arvioiva kartoitus toteutettiin Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Tampereella aj Yhteistyössä rikoksettomaan elämään -hankeen (YRE) aloitteesta. Kartoitus toteutettiin perustyön työntekijöiden osallistuvana prosessina ja se linkittyi YRE -hankkeen nykytilaselvitykseksi. Kartoituksen tilasi sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy. Toteutuksesta vastasi Oy Kasvun Avain Ltd:n toimitusjohtaja Eija Heine. Kartoituksen tarkoituksena oli selvittää kolmessa osallistujakaupungissa 1) lainrikkojapalveluiden nykyisiä toimintatapoja sekä 2) tarkastella lainrikkojuuden tilasto-kuvaa ja pyrkiä hahmottelemaan ylisektoriaalista seurantajärjestelmää paikallistasolle. Nykyisiä toimintatapojen selvittämisosion tehtävä oli selvittää lainrikkojuuden merkitystä toimipisteiden toiminnassa, lainrikkoja-asiakkaan aseman määrittymistä sekä työntekijöiden osaamista ja yhteistyötä lainrikkojatyössä. Tarkasteluaineistoiksi tuotettiin yhteiseen case -tapaukseen pohjautuvat tulevaisuustarinat (joiden ajateltiin edustavan ns. arkista työorientaatiota) sekä osallistujien tietoisesti laatimat työprosessikuvaukset (jotka edustivat julkilausuttua työorientaatiota). Kaikkien kaupunkien aineistoja tarkasteltiin yhdessä etsimällä kategorioita, joista tuotettiin kaupunkikohtaisia taulukkoesityksiä ja graafisia kuvia, etsien ja vertaillen kaupunkien arki- ja julkiorientaa-tioiden sisältämiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Kartoituksen toisen osion, lainrikkojuuden paikallinen tilastokuva ja ylisektoriaalinen seurantajärjestelmä, tehtäväksi asetettiin selvittää kartoitukseen osallistuvien tahojen toiminnasta lainrikkoja-asiakkaiden määrää, lainrikkojille tarjottujen palvelujen käyttöä ja kustannuksia. Lopullisena tavoitteena oli hahmotella sektorirajat ylittävää paikallista lainrikkojuuden seurantajärjestelmää sekä tuottaa yhteenvetoa siitä, mitä tietoja ei nykyisellään saada ja minkä vuoksi. Vuotuinen seuranta antaisi kokonaisvaltaisen kuvan lainrikkojuuden tilasta ja mahdollistaisi ennakoivan verkostotyön. Kartoituksesta tuotettu raportti jakautuu kolmeen osaan: Johdatteluosassa esitellään kartoituksen viitekehyksenä toimiva verkostotyön kehikko, joka ilmentää verkostotyöstä löytyvän neljä erilaista verkostotyön tyyppiä. Samoin esitellään kartoituksen aineistojen tuottamisen ja käsittelyn keskeinen väline toimintajärjestelmä- ja työprosessimalli määritellen samalla myös arkinen ja julkilausuttu työorientaatio. Nykyiset toimintatavat -osassa esitellään aineistojen pohjalta osallistujien näkemykset lainrikkojuuden merkityksestä sekä asiakkaan aseman määrittyminen arkisissa ja julkilausutuissa työorientaatioissa. Tuloksista nousee esiin piirteitä, joiden mukaan asiakkaan asema näyttäisi ajoittain määrittyvän satunnaisesti ja piilossa/tiedostamattomasti. Luvussa 8 tuloksia lainrikkoja-asiakkaan asemasta tarkastellaan yhteydessä lainrikkojatyön osaamiseen ja verkostotoimintaan. Merkittävä havainto on, että julkilausuttu työorientaatio ei näyttäisi todentuvan arkisessa työorientaatiossa, mikä vaikeuttaa asiakkaan aseman ennustettavuutta sekä verkostotyön sujuvuutta. Merkittävä tulos on myös se, että puolet vastaajista (50.9%) ilmoitti, ettei lainrikkojuus 3

4 ole merkitsevä tekijä palvelutilanteessa, joten on otettava huomioon, että tämän kartoituksen tuottama aineisto ja tulokset asiakkaan asemasta eivät välttämättä siis kerrokaan juuri lainrikkoja-asiakkaan aseman määrittymisestä, vaan tulokset saattavat olla tietyllä tavalla keneen tahansa palvelupisteen palveluja tarvitsevaan asiakkaaseen liittyviä tuloksia. - Tuloksia lukiessa on myös huomioitava, että kartoitukseen osallistui vain vähäinen määrä toimialojen edustajia ja lisäksi osa osallistujista oli saattanut ymmärtää työprosessimallin ohjeistuksen eri tavoin. Näin ollen tulokset saattavat kertoa vain osallistujien näkemyksistä ja tuloksissa olevat erot saattavat jossakin määrin liittyä erilaiseen tehtäväksiannon ymmärtämiseen. Raportin kolmannessa osassa esitellään tuloksia lainrikkojuuden paikallisesta tilastokuvasta ja ylisektoriaalisen seurantajärjestelmän hahmottamisesta. Oleellinen tulos on, että nykyiset palvelutoimintojen tilastointitavat eivät kokoa tietoa vertailukelpoisesti eri toimipisteiden asiakkaista eikä tietoja erikseen lainrikkojista ole saatavissa. Näin ollen ei ole saatavissa eri sektoreilta koottavaa paikallista lainrikkojuuden kuvaa. Kartoituksessa koottiin kuitenkin tietoja esimerkkiasiakkaiden palvelujen käytöstä kustannuksineen ja kertomalla esimerkkitapausten palvelukustannukset ko. kaupungin vankilasta vapautuneiden määrällä saatiin karkeat lainrikkojapalvelujen kustannusten vaihteluvälit. Puutteellisilla esimerkkitiedoillakin lasketuista tiedoista ilmenee, että kysymys on melko suurista vuotuismenoista, mikä korostaa ennaltaehkäisevän verkostotyön muotojen kehittämisen tärkeyttä ja lainrikkojuuden paikallisen tilastoseurannan merkitystä ennakoinnin mahdollistamiseksi. Kolmannen osan lopussa esitetäänkin taulukkomainen hahmotelma ylisektoriaaliseksi seurantajärjestelmäksi ja lopuksi kiteytetään, mitä paikallistasolla tulisi tehdä, mikäli seurantajärjestelmän kehittelyä halutaan jatkaa. Avainsanat: arkinen ja julkilausuttu työorientaatio, lainrikkojuuden merkitys palveluissa, lainrikkojaasiakkaan aseman määrittyminen, toimintajärjestelmämalli, verkostotyö, ylisektoriaalinen seurantajärjestelmä Sarjan nimi: ISBN: ISSN: Rikosseuraamusviraston julkaisuja Kok okonaissivumäärä: onaissivumäärä: Kieli: Kustantaja: Jakaja: Suomi Rikosseuraamusvirasto Rikosseuraamusvirasto 4

5 Presentationsblad Utgivare: Brottspåföljdsverket Publikation: Hur lagöverträdelser beaktas inom olika sektorer en utvärderande kartläggning av läget i Tavastehus, Lahtis och Tammerfors Författare: Eija Heine Kasvun avain Sammanfattning Den utredande kartläggningen Hur lagöverträdelser beaktas inom olika sektorer genomfördes i Tavastehus, Lahtis och Tammerfors mellan den 1 december 2003 och den 31 maj 2004 på initiativ av projektet Samarbete för ett liv utan kriminalitet (SLK). Kartläggningen var en process i vilken de anställda som utför det grundläggande arbetet var aktivt engagerade. Den utmynnade i en utredning av nuläget för hela SLK-projektet. Kartläggningen beställdes av know-how-centralen Pikassos Ab som arbetar i den sociala sektorn. Verkställande direktör Eija Heine från Oy Kasvun Avain Ltd ( Nycklar till tillväxt Ab ) svarade för att kartläggningen genomfördes. Syftet med kartläggningen var att utreda 1) hur de tjänster som erbjuds lagöverträdare i dagens läge fungerar och 2) hur den statistiska bilden av lagöverträdeler ser ut. Avsikten var också att dra upp konturerna till ett mångsektoriellt uppföljningssystem på den lokala nivån. Syftet med den del av undersökningen som undersökte det nuvarande sättet att arbeta var att utreda den roll som tjänsterna till lagöverträdare spelar i arbetet hos de organ som bjuder ut tjänster, hur lagöverträdarklienternas position bestäms samt hur de anställdas kunnande och samarbete utvecklas i arbetet med lagöverträdare. Det granskade materialet bestod av framtidsberättelser som grundade sig på en gemensam case-studie (berättelserna antogs representera s.k. vardaglig arbetsorientering) samt av deltagarnas medvetna beskrivningar av arbetsprocesser (som representerade den offentligt uttalade arbetsorienteringen). Materialet från samtliga städer granskades tillsammans så att man sökte kategorier som ledde till en framställning av tabeller och grafiska illustrationer för varje enskild stad. Skillnaderna och likheterna mellan städernas vardagliga och offentligt uttalade arbetsorientering söktes och jämfördes. Syftet med den andra delen av utredningen som granskade den statistiska bilden av lagöverträdelser på den lokala nivån och det mångsektoriella uppföljningssystemet var att utreda antalet lagöverträdarklienter, hur de tjänster som erbjuds lagöverträdare används och vad de kostar. Målet var att gestalta ett lokalt mångsektoriellt system för uppföljning av lagöverträdelser samt att sammanfatta de uppgifter som i dagens läge inte kan erhållas och varför så är fallet. En årligen återkommande uppföljning skall ge en övergripande bild av situationen för lagöverträdelser och göra det möjligt att bygga upp nätverk för prognostisering. Rapporten från kartläggningen är indelad i tre delar: I inledningen presenteras stommen till det nätverk som är kartläggningens referensram. Det framgår att det finns fyra divergerande typer av nätverk i arbetet. Samtidigt presenteras den modell av arbetssystem och arbetsprocesser som är avgörande för produceringen och behandlingen av kartläggningsmaterialet. Dessutom definieras begreppen vardaglig och offentligt uttalad arbetsorientering. I den del som behandlar de nuvarande arbetsmetoderna presenteras deltagarnas synpunkter på betydelsen av lagöverträdelser och bestämningen av klienternas position 5

6 i den vardagliga och offentligt uttalade arbetsorienteringen. Av resultaten framgår det att klienternas position tidvis tycks bestämmas slumpmässigt och i det fördolda/ undermedvetna. I kapitel 8 granskas de resultat som hänför sig till lagöverträdarklienternas position. Resultaten sammanförs med kunnandet och nätverken i arbetet med lagöverträdare. En beaktansvärd observation är att den offentligt uttalade arbetsorienteringen inte tycks förverkligas i den vardagliga arbetsorienteringen. Detta gör det svårare att prognostisera klienternas position och flexibiliteten i nätverken. Ett nämnvärt resultat är också den omständighet att hälften av de svarande (50,9 procent) meddelade att lagöverträdelserna inte är en signifikativ faktor i den situation när tjänster erbjuds. Det bör således beaktas att materialet från denna kartläggning och de resultat som hänför sig till klienternas position inte nödvändigtvis direkt berättar om hur lagöverträdarklienternas position definieras. Resultaten kan snarare överensstämma med de resultat som hänför sig till samtliga klienter som behöver de tjänster som bjuds ut. När resultaten tolkas bör det också beaktas att bara ett begränsat antal företrädare för de olika branscherna deltog i kartläggningen. Dessutom är det möjligt att somliga deltagare förstod regelverket i modellen för arbetsprocessen på olika sätt. Därför är det möjligt att resultatet endast beskriver deltagarnas synsätt. Skillnaderna i resultaten kan i viss utsträckning hänföra sig till olika uppfattningar om den uppgift som givits. I rapportens tredje del presenteras de resultat som hänför sig till den statistiska bilden av lagöverträdelser på den lokala nivån och gestaltningen av ett mångsektoriellt uppföljningssystem. Det viktigaste resultatet är här att de nuvarande metoderna för statistikföring inte samlar in någon jämförbar information om klienterna hos de organ som bjuder ut tjänster. Det finns inte heller någon specifik information om lagöverträdare. Därfär kan de olika sektorerna inte erbjuda någon komprimerad bild av lokala lagöverträdelser. Kartläggningen samlade emellertid uppgifter om hur några exempelklienter använde sig av tjänster och om vad användningen kostade. När man multiplicerade kostnaderna för tjänster hos exempelklienterna med det totala antalet frigivna från fängelserna i staden, fick man variationsbredden i kostnaderna för de tjänster som erbjuds lagöverträdarna. Det framgår t.o.m. av dessa uppgifter som grundar sig på knappa exempel att det gäller tämligen stora årliga utgifter. Detta accentuerar hur viktigt det är att utveckla former för preventiva nätverk och att förbättra den statistiska uppföljningen av lagöverträdelser på den lokala nivån för att göra prognostisering möjlig. I slutet av den tredje delen presenteras därför i tabellform en skiss över ett mångsektoriellt uppföljningssystem. Till slut presenteras i koncentrerad form de åtgärder som skall vidtas på den lokala nivån, om man vill fortsätta att utveckla uppföljningssystemet. Nyckelor elord: vardaglig och offentligt uttalad arbetsorientering, betydelsen av lagöverträdelser för tjänster, bestämning av lagöverträdarklienternas position, modell av handlingssystem, nätverk, mångsektoriellt uppföljningssystem Namnet på serien: ISBN: ISSN: Brottspåföljdsverkets publikationer Totalt sidantal: Språk: Förlag: Distribution: Finska Brottspåföljdsverket Brottspåföljdsverket 6

7 ALKUSANAT Oikeusministeriössä on jo useiden vuosien ajan pohdittu ja selvitelty seuraamusjärjestelmän ja yhteiskunnan tukijärjestelmien yhteensovittamista. Miten yhteiskunnassa tarjolla olevat palvelut ja rikosiin syyllistyneiden palvelutarve kohtaisivat niin, että lainrikkojien pyrkimyksiä rikoksettomaan elämään voitaisiin konkreettisesti ja pitkäjännitteisesti tukea. Asiaa selvitelleen toimikunnan (Komiteamietintö OM 2001) ehdotusten mukaisesti ministeriö käynnisti projektin Yhteistyössä rikoksettomaan elämään (YRE), joka usean ministeriön ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden yhteishankkeena pyrkii konkreettisesti selvittämään, miten tämä tavoite on saavutettavissa. Saman aikaisesti kun oikeusministeriön puolella on huomio kohdentunut rikosoikeusprosessin kytkemiseen yhteiskunnan palvelutuotantoon, on näissä organisaatioissa niin kunnallisessa sosiaalitoimessa, työhallinnossa kuin erilaisissa järjestöissä pohdittu samaa asiaa hieman eri näkökulmasta: miten saada sektoroituneet palvelut toiminaan parhaalla mahdollisella tavalla yhdessä. YREhankkeen toimialueilla, Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Tampereella, konkreettisen työn mukana nousi vahvasti eri tahoilta näkemys, että monien pulmakysymysten takaa löytyy yhteisenä ongelmana juuri sektoroituminen, puuttuva tai vähäinen tieto muiden toimijoiden panostuksesta ja niiden toiminnan tausta-ajatuksista. Koska kaikkien hankkeessa mukana olevien toimijoiden vakaa tahto on kehittää vaikuttavaa palveluohjausta ja verkottunutta työotetta työkaluiksi myös rikostaustaisten henkilöiden kanssa tehtävään työhön, haluttiin saada faktoja oletusten tilalle. Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos OY:n rahoituksella kävi mahdolliseksi teettää tämä Lainrikkojuus eri sektoreiden toiminnassa, arvioiva kartoitus Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Tampereella. Selvityksen on laatinut prosessikouluttaja Eija Heine. Sen valmistumiseen ovat olennaisesti vaikuttaneet kaikki ne mainittujen alueiden paikalliset toimijat, jotka ovat osallistuneet arvioinnin kuluessa erilasiin yhteisiin tilaisuuksiin ja /tai antaneet oman panoksensa kirjallisilla selvityksillä. Vaikka kartoitus on tehty vain rajoitetulla alueella, saattaa tuloksilla olla merkitystä laajemmaltikin. Ainakin se voi toimia keskustelun herättäjänä - onko näin meilläkin. Joka tapauksessa YRE-hankkeessa arvioinnin tulokset hyödynnetään osana rikosoikeusprosessin ja yhteiskunnan palveluprosessien saamista toimimaan pitkinä, ohjattuina polkuina, joissa mukana olevat toimijat yhtä hyvin kuin asiakas itse kykenevät työskentelemään avoimesti ja tavoitteellisesti 7

8 Lämmin kiitos arvioinnin laatija Eija Heinelle, arvioinnin rahoittaja Pikassos Oy:lle, YRE-hankkeen työntekijöille, ja arviointiin osallistuneille kuin myös osallistumisen mahdollistaneille tästä perustavaa laatua olevasta työstä. Helsingissä Maija Kukkonen Kriminaalihuoltolaitos Ylijohtaja 8

9 SISÄLLYSLUETTELO I JOHDATTELU Lainrikkojuus eri sektoreiden toiminnassa -kartoitus Kartoituksen taustoja Kaksiosaisen kartoituksen toteutus Arvioivan kartoituksen viitekehyksestä ja välineistä Verkostotyön tyypit -kehikko ja arvioivan kartoituksen paikannus Toimintajärjestelmämallin sovellus arvioivan kartoituksen apuvälineenä Arvioivaan kartoitukseen osallistujat Arvioivan kartoituksen tehtävät/kysymykset Nykyiset toimintatavat Lainrikkojuuden tilastokuva - tehtävä 26 II LAINRIKKOJUUDEN NYKYISET TOIMINTATAVAT Toimintatapojen kartoitusaineistot - tuottaminen ja käsittely Lainrikkojuuden merkitys -kysely Tulevaisuustarinat ja arkiset työorientaatiot Tietoisesti tuotetut työprosessikuvaukset eli julkilausutut työorientaatiot Yhteistyökysely maaliskuussa Palautetta aineiston hankinnasta ja käsittelystä Lainrikkojuuden merkitys Onko lainrikkojuudella merkitystä asiakastilanteissa Toimipisteiden erityispalvelut lainrikkojaasiakkaille Erityisosaaminen ja tietotarpeet lainrikkojien auttamiseen Lainrikkoja-asiakkaan asema Mikä ilmentää lainrikkoja-asiakkaan asemaa aineistoissa Asiakkaan subjektiviteetti Asiakkaan asema arkisten ja julkilausuttujen työorientaatio-osien kautta 44 9

10 8. Osaaminen ja verkostotoiminta lainrikkojatyössä Miten lainrikkojatyön osaamista ja verkostotoimintaa tarkastellaan Osaaminen lainrikkojatyössä Verkostotoiminnasta lainrikkojatyössä Yhteenveto ja ajatuksia kehittämistyön jatkamiseen Lainrikkoja-asiakkaan asema palveluissa Osaaminen ja verkostotyö lainrikkojapalveluissa 67 III LAINRIKKOJUUDEN PAIKALLINEN TILASTOKUVA Taustat ja tavoitteet Tietojen hankkiminen - tilastot ja esimierkit Tietojen koontiin osallistuneet tahot Tilastotietojen hankinta Lainrikkojaesimerkkien hankkiminen Tilasto- ja esimerkkiaineistojen käsittely ja raportointi Tuloksia ja palautetta tiedonhankinnasta Toimipisteiden kaikkia asiakkaita koskevat tiedot Lainrikkoja-asiakkaita kuvaavat tiedot Lainrikkojien palvelukustannuksista paikallistasolla (karkeasti) Hahmotelma lainrikkojuuden seurantajärjestelmäksi Miten tästä eteenpäin 93 Lähteet 95 Liitteet 96 10

11 RAPORTIN ESITTELY YRE -hankkeen (Yhteistyössä rikoksettomaan elämään) aloitteesta toteutettiin Lainrikkojuus eri sektoreiden toiminnassa -arvioiva kartoitus Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Tampereella ajalla Ruohonjuuritason osallistuva työskentelyprosessi päättyi ja raportti tuotettiin toukokuun 2004 loppuun mennessä. Kartoitus linkitettiin YRE -hankkeen nykytilaselvitykseksi. Kartoituksen tilasi sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy ja käytännön toteutuksesta vastasi Oy Kasvun Avain Ltd:n toimitusjohtaja Eija Heine. Paikalliset YRE -ohjausryhmät rajasivat lainrikkojatarkastelun koskemaan erityisesti alle 30 -vuotiaiden vankilasta vapautuneiden sekä Tampereella lisäksi vuotiaiden ei vielä vankilatuomioita saaneiden lainrikkojien palveluja. Ohjausryhmät nimesivät osallistuvaan selvitysprosessiin keskeisten toimipisteiden ammattilaiset (9-23 henkeä riippuen kaupungista - ks. luku 3). Kartoitustyöskentely sisälsi kussakin kaupungissa 5 x 2,5 tunnin tapaamista sekä tehtävien työstämistä tapaamisten välillä. Lainrikkojuus eri sektoreiden toiminnassa - kartoitus jakautui kahteen osaan. I Lainrikkojien palveluiden nykyiset toimintatavat Osion yleistehtävä oli selvittää lainrikkojuuden merkitystä toimipisteiden toiminnassa, lainrikkoja-asiakkaan aseman määrittymistä sekä työntekijöiden osaamista ja yhteistyötä lainrikkojatyössä. Kartoituksen aineistoiksi tuotettiin tulevaisuustarinat (arkinen työorientaatio) sekä tietoisesti laaditut työprosessikuvaukset (julkilausuttu työorientaatio). Kaikkien kaupunkien aineistoja tarkasteltiin yhdessä etsimällä kategorioita, joista tuotettiin kaupunkikohtaisia taulukkoesityksiä ja graafisia kuvia. Kaupunkien arkija julkiorientaatioiden sisältämien oleellisten erojen ja yhtäläisyyksien vertailemiseksi jouduttiin jättämään sivurooliin toimialojen välisten erojen ja yhtäläisyyksien etsiminen, vaikka aineisto olisi antanut mahdollisuudet pitkälle meneviin kaupungittaisiin toimialaerittelyihin. II Lainrikkojuuden paikallinen tilastokuva - ylisektoriaalinen seurantajärjestelmä Osion yleistehtäväksi asetettiin selvittää kartoitukseen osallistuvien tahojen toiminnasta lainrikkoja-asiakkaiden määrää, lainrikkojille tarjottujen palvelujen käyttöä ja kustannuksia (vuodelta 2003). Tuotettujen tietojen avulla hahmotetaan sektorirajat ylittävää paikallista lainrikkojuuden seurantajärjestelmää ja/tai yhteenvetoa siitä, mitä tietoja ei nykyisellään saada ja minkä vuoksi. 11

12 Kartoituksen kaksiosaisuus jakaa myös tulosten esittämisen kahteen osaan. Koko raportti koostuu kolmesta osiosta: I Johdattelu (luvut 1-4); II Nykyiset toimintatavat (luvut 5-9) ja III Lainrikkojuuden paikallinen tilastokuva (luvut 9-14). Raportin I osa (luvut 1-4) esitellään kartoituksen toteutuksen pääpiirteet, osallistujatahot kaupungeittain ja osioiden tehtävät. Luvussa 2 käsitellään kartoituksen taustalla olevaa käsitystä verkostotyöstä ja paikannetaan kartoitus verkostokehikkoon. Lisäksi luvussa 2 esitellään arvioivan kartoituksen aineistojen tuottamisen ja käsittelyn keskeinen väline, toimintajärjestelmä- ja työprosessimalli. Samassa yhteydessä määritellään arkinen ja julkilausuttu työorientaatio, joilla on keskeinen asema kartoituksessa: arkinen orientaatio ilmentää työn todentumista konkreettisissa työtilanteissa ja julkiseen työorientaatioon on kirjattu tietoinen käsitys työn toteuttamisesta. Raportin II osassa (luvut 5-9) käsitellään nykyisten toimintatapojen kartoitustuloksia Luvussa 6 esitellään osallistujien näkemykset lainrikkojuuden merkityksestä palveluissa. Luku 7 käsittelee asiakkaan asemaa arkisissa ja julkilausutuissa työorientaatioissa tuoden esiin piirteitä, joiden mukaan asiakkaan asema näyttäisi ajoittain määrittyvän satunnaisesti ja piilossa/tiedostamattomasti. Luku 8 nostaa esiin edellisten lukujen havaintojen yhteyden ja merkityksen lainrikkojatyön osaamiselle ja verkostotoiminnalle. Nykyisiä toimintatapoja kuvaavia tuloksia lukiessa on otettava huomioon, että kartoitukseen osallistui kaupungeista melko suppea joukko eri toimialojen edustajia ja siksi nykyisiä toimintatapoja koskevien tulosten voi katsoa kuvaavan ensisijaisesti kartoitukseen osallistuneiden käsityksiä. Lisäksi tuloksia lukiessa tulee huomioida, että osa osallistujista oli saattanut ohjeistuksen riittämättömyyden vuoksi ymmärtää työprosessimallin aineiston keräämisen välineenä osittain eri tavoin, joten julkilausutun työorientaation tuloksissa olevat erot saattavat jossakin määrin liittyä erilaiseen tehtäväksiannon ymmärtämiseen. Ja kolmanneksi on syytä muistaa, että puolet vastaajista (50.9%) ilmoitti, ettei lainrikkojuus ole merkitsevä tekijä palvelutilanteessa. Ts. tämän kartoituksen tuottama aineisto ja tulokset asiakkaan asemasta eivät välttämättä siis kerrokaan juuri lainrikkoja-asiakkaan aseman määrittymisestä, vaan tulokset saattavat olla tietyllä tavalla keneen tahansa palvelupisteen palveluja tarvitsevaan asiakkaaseen liittyviä tuloksia. Lukuun 9 on koottu yhteenvedonomaisesti keskeisiä havaintoja lainrikkojuuden merkityksestä palvelutilanteessa, asiakkaan asemasta sekä osaamisesta ja verkostotyöstä. Joiltakin osin on tuotu esiin ajatuksia siitä, millaisiin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä lainrikkojatyön kehittämiseksi. Raportin III osassa (luvut 10-14) käsitellään lainrikkojuuden paikallista tilastokuvaa: 12

13 Lainrikkojuuden tilastokuva -osion tavoitteena oli tuottaa eri sektoreiden lainrikkoja-asiakkaista ja heidän palvelujen käytöstään tietoa, josta voitaisiin tuottaa ylisektoriaalinen seurantajärjestelmä vuotuiseen käyttöön. Vuotuinen seuranta antaisi kokonaisvaltaisen kuvan lainrikkojuuden tilasta ja mahdollistaisi ennakoivan verkostotyön. Tämän kartoituksen tehtävänä oli tuottaa alustavaa hahmotelmaa järjestelmäksi/seurattaviksi indikaattoreiksi sekä kartoittaa, millaisia vaikeuksia nykyinen sektorikohtainen työnseuranta asettaa järjestelmän luomiselle. Luku 11 esittelee, miten lainrikkojuuden tilastokuvan hahmottamiseen tarvittavia tietoja kaupungeissa hankittiin. Luvussa 12 esitellään joitakin tiedonhankinnan tuloksia graafisina kuvina (mm. v vapautuneiden vankien ikäjakaumat kertalaisuuden mukaan), vaikka pääsääntöisesti paikalliset tilastokuvat onkin raportoitu erikseen kunkin kaupungin lainrikkojaverkoston käyttöön. Kappaleessa on laskettu karkeasti esimerkkiasiakkaiden palvelukustannusten ja vankilasta vapautuneiden määrän avulla karkeat lainrikkojapalvelujen kokonaismenojen vaihteluvälit. Lisäksi lukuun 12 on kirjattu palaute, joka kertoo tietojen saannin hankaluuksista. Luku 13 sisältää taulukkomaisen hahmotelman paikallisen lainrikkojatilanteen seuraamiseksi kokonaisvaltaisesti eri sektoreilta hankittavien tietojen avulla. Lopuksi luku 14 kiteyttää, mitä paikallistasolla tulisi tehdä, mikäli ylisektoriaalisen lainrikkojuuden tilastokuvan kehittelyä halutaan jatkaa. 13

14 I JOHDATTELU 1. LAINRIKKOJUUS ERI SEKTOREIDEN TOIMINNASSA -KARTOITUS 1.1 Kartoituksen taustoja Valtakunnallisen Yhteistyössä rikoksettomaan elämään - hankkeen (YRE vv ) tarkoitus on kehittää toimintatapojen ja -ketjujen toimivuutta lainrikkojien kokonaisvaltaiseen kuntoutukseen rikoksettoman elämän saavuttamiseksi. Hankkeessa tarkastellaan erityisesti rikosseuraamusjärjestelmän, toimeentulon, asumisen, työn ja koulutuksen sekä kuntouttavien palveluiden kokonaisuuksia. Mainitut palvelut jakautuvat moneen organisaatioon erikoistuneiksi palveluiksi ja palvelujen hajanaisuus onkin haaste yhdensuuntaiselle toiminnalle. Tuloksellisuus edellyttää verkostotyötä ja siksi on selvitettävä, millaisia toimijoiden nykyiset toimintamallit ovat. Lainrikkojapalvelujen hajanaisuus kätkee myös tiedon lainrikkojien palvelujen käytöstä valtion ja kuntien toimipisteiden sekä järjestöjen omaan vuotuiseen suoriteseurantaan. Tällöin lainrikkojuuden kokonaiskuva on puutteellinen, mikä edelleen hankaloittaa lainrikkojien palvelujen kehittämistarpeiden paikantamista. Lisäksi tiedon hajaantumisen vuoksi ruohonjuuritason tieto ei kulje riittävästi hallinnon olosuhdeseurantaan, resurssien suuntaamiseen ja palvelurakenteiden kehittämiseen. Pääsääntöisesti paikallistason lainrikkojuuden tilaa esitetään poliisin rikostilastojen avulla, mutta tarve olisi tuottaa eri sektoreiden toimintatietojen varassa kuvattavaa lainrikkojuuden laajempaa profiilia. Em. syistä YRE -hanke teki aloitteen Lainrikkojuus eri sektoreiden toiminnassa - arvioivasta kartoituksesta, jossa ruohonjuuritason työntekijöiden osallistuvalla työskentelyotteella selvitellään nykyisiä toimintatapoja ja kartoitetaan lainrikkojuuden tilastoseurannan mahdollisuuksia. 1.2 Kaksiosaisen kartoituksen toteutus Lainrikkojuus eri sektoreiden toiminnassa -arvioiva kartoitus toteutettiin osallistuvalla prosessilla Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Tampereella ajalla Tutkimusaineiston oli tarkoitus alun perin valmistua maaliskuun alkuun mennessä, mutta se todellisuudessa valmistui vasta maalikuun lopussa, minkä vuoksi yhteenvetoraportti valmistui huhtikuun lopun sijasta toukokuun lopussa. YRE -hankkeen paikalliset ohjausryhmät rajasivat tarkastelun koskemaan erityisesti vankilasta vapautuvien vuotiaiden sekä Tampereella lisäksi vuotiaiden ei vielä vankilatuomioita saaneiden lainrikkojien palveluja. Ohjausryhmät nimesivät osallistuvaan selvitysprosessiin keskeisten toimipisteiden am- 14

15 mattilaiset (9-23 henkeä riippuen kaupungista - ks. tarkemmin osallistujat luku 3). Ohjausryhmien kautta pyrittiin varmistamaan osallistujan mahdollisuus panostaa työskentelyyn. Osallistuva kartoitustyöskentely sisälsi kussakin kaupungissa 5 x 2,5 tunnin tapaamista sekä tehtävien työstämistä tapaamisten välillä. Eri sektoreiden työntekijöiden lisäksi YRE -hankkeen suunnittelijat osallistuivat jokaiseen kokoontumiseen. Kartoitus linkitettiin YRE -hankkeen nykytilaselvitykseksi ja kartoituksen maksajana toimi sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy. Käytännön toteutuksesta vastasi Oy Kasvun Avain Ltd:n toimitusjohtaja Eija Heine. Lainrikkojuus eri sektoreiden toiminnassa - kartoitus jakautui kahteen osaan, jotka toteutettiin kaikissa kolmessa kaupungissa nivoutuneena tapaamisaikatauluun: I Lainrikkojien palveluiden nykyiset toimintatavat Osion tehtävä oli tuottaa nykyisten toimintamallien kuvaukset ja niiden avulla selvittää lainrikkojuuden merkitystä, asiakkaan aseman määrittymistä sekä työntekijöiden osaamista. II Lainrikkojuuden paikallinen tilastokuva - ylisektoriaalinen seurantajärjestelmä Tehtävä oli kerätä lainrikkojuuden tilastot ja hahmotella sektorirajat ylittävää paikallista lainrikkojuuden seurantajärjestelmää. 15

16 2. ARVIOIVAN KARTOITUKSEN VIITEKEHYKSESTÄ JA VÄLINEISTÄ 2.1 Verkostotyön tyypit -kehikko ja arvioivan kartoituksen paikannus Työskentely lainrikkojien kanssa eriytyy monen eri sektorin toiminnaksi ja usein on tarpeen laaja-alainen verkostotyö. Palvelujen jakautuminen eri sektoreiden toiminnaksi aiheuttaa lainrikkojatietouden piiloutumisen sektoreiden omien toimintojen vuotuisiin seurantalukuihin. Kysymys on siis sekä asiakastasoisen verkostotyön prosessien sujuvuudesta että asiakastasoisen tiedon saamisesta verkostojen johdolle, jotta se voisi tuottaa asiakastason palveluista nostetun tiedon avulla tarvittavat rakenteelliset päätökset sekä ohjata eri sektoreiden toimintaa mahdollisimman ennakoivasti. Kuvassa 1 esitetyn verkostotyön -kehikon avulla esitetään verkostotyön viitekehys, johon sijoittuu arvioivan kartoituksen tehtävä. Kuvassa 1 pystyakselin (toiminnan kohde) ja vaaka-akselin (osallistujat) välille määrittyy 4 erilaista verkostotyön tyyppiä, joissa samalla kun osallistujat lisääntyvät, toiminnan kohde muuttuu asiakastasolta rakenteelliseen työhön ja kussakin tyypissä käytettävät verkostomenetelmät muuttuvat. Kuvan 1. kehikkoon on kirjattu joitakin verkostotyypien työmenetelmiä. Kehikossa olevat verkostotyön tyypit 1 ja 2 ovat asiakaskohtaista verkostotyötä, mutta tyypit 3-4 ovat irrottautuneet yksittäisten asiakkaiden asioiden käsittelystä. Tyypin 1 verkostotyö edustaa toimintaa, jossa toteuttajina ei tarvita välttämättä kuin yksi työntekijä ja yksi asiakas verkostoineen. Tyyppi 2 edustaa viranomaisten verkostotyötä, kun asiakas asioi monessa eri toimipisteessä ja halutaan varmistaa, että viranomaiset toimivat yhdensuuntaisesti. Tyyppi 3 irrottautuu asiakastyöstä ja keskittyy asiakastyössä kohdattujen asioiden moniammatilliseen verkostokehittämiseen. Tyypit 1-3 ovat lähtökohdiltaan ongelmalähtöisiä, kun taas tyypin 4 verkostotoiminnan tavoitteena on ennakoida ongelmatilanteiden havaitsemista ja edistää varhaista puuttumista asiakastasolla. Ennakoivan verkostotyön toimintamahdollisuudet riippuvat siitä, miten hyvin asiakastasolta on saatavissa tietoja palvelujen toimintatavoista ja tilastoista. Ennakoiva verkostotyö on verkostojen toiminnan johtamista. Salassapitokysymykset ovat eri verkostotyypeissä erilaisia. Asiakastason verkostotyössä eri toimijoita saattaa velvoittaa erilaiset lait salassapidosta ja ajoittain se saattaa olla verkostotyötä rajoittava tekijäkin, minkä vuoksi ko. verkostoissa tulisi laatia toimintasopimukset moniammatilliselle verkostoyölle 16

17 (vastuut, oikeudet, salassapito jne.). Tyyppien 3-4 verkostotyön lähtökohtana on tieto asiakaskunnasta/ongelmailmiöistä mahdollisimman laaja-alaisesti eri sektoreilta. Asiakastasolta työntekijöiden on tuotettava asiakasprofiilit niin, että kuvauksessa käytetään suhteutuksia/ tunnuslukuja, jolloin salassapidettävät asiat eivät tule julki. Kuva uva 1: Verkostotyön -kehikko ja neljä (4) verkostotyön tyyppiä Toiminnan kohde Rakenteisiin/ elinoloihin/ palveluihin vaikuttaminen hyvinvoinnin lisäämiseksi Tyyppi 4. Ennakoiva verk erkostotyö Sektorirajat ylittävä tieto/seurantajärjestelmä - Kehittämistyön ohjaus - asiakastason verkostotyön verkostojohtaminen - resursointi, budjetointi eri sektoreilla - paikallistason ja seututason yhteispalvelut Teemaan (päihteet), alueeseen, asukasryhmään (nuoret), liittyvien ongelmien ratkaiseminen Asiakkaan perheen ongelmanratkaisu ja arki selviytyminen (moniasiakkuus) Asiakkaan arkiselviytyminen 1 Tyyppi 3. Ryhmä- tai teemakohtainen verk erkostotyö Menetelmiä: asiakastason ylisektorialiset profiilit (kohteiden priorisointi) työn kehittämissykli, projektitaidot, osallistuvat ryhmämenetelmät (mm. ennakoiva dialogi/tulevaisuusmuistelut) Tyyppi 2. Asiakaskohtainen viranomaisyhteistyö Menetelmiä: vrkostokokoukset, läheisneuvonpidot, ratkaisukeskeiset neuvottelumallit, verkostoterapia Palvelunohjaus ja toimivat palveluketjut Tyyppi 1. Verk erkostotyö asiakkaan verk erkostoina Verkostikartta, verkostoterapia, palvelunohjaus, tiedon koonti Osallistujat Yksittäinen työntekijä ja asiakas Asiakasta palvelevat työntekijät ja asiakas 2 Tahot, jotka ovat tekemisissä ongelman kansa myös asukkat Johtotaso, Asiakastason verkostotoimijat (yksilö ja ympäritsö) Kuntataso ja seutukunta Asiakastasolta (tyypit 1-2) tuotettava tietoa tyyppeihin 3 ja 4, jotta ne voivat toiminnallaan kehittää ja resurssoida tyyppeja 1-2 Nuoli 1: Tieto verkostoituneen asiakastyön tasolta (tyypit 1-2) kehittämiseen (tyyppi 3) ja rakenteelliseen johdon työskentelyyn (tyyppi 4) Nuoli 2: Tieto palautuu palvelutoimijoiden ohjauksena toimijoille (yhteiset viitekehykset, toimintaperiaatteet, yhteistyörakenteet, yhteispalvelut) 17

18 Myös johtamiseen liittyvät kysymykset ovat erilaisia verkostotyön eri tyyppien kohdalla. Tyypin 1 ja 2 toiminnassa verkostotyö saattaa merkitä mm. uusia työmenetelmiä, työpaikan ulkopuolella tehtävää työtä, uudenlaista ajankäyttöä, asiakaskohtaisen asianhoidon työnjakojen ja ns. meta-asemien ratkaisua jne. Johdon tulisi tehdä kaikki tarvittavat päätökset, jotta verkostoon osallistuminen ei jäisi vain yksittäisten työntekijöiden uskalluksen ja jaksamisen varaan. Mutta mikä taho tekee eri sektoreiden toimijoista muodostuvan verkoston johtamista koskevat päätökset - mitä on verkoston verkostojohtaminen? Miten eri sektoreiden johtamisverkosto muodostuu ja millaisen tiedon varassa se toimii? Verkostotyypin 3 johtaminen ratkaistaan usein organisoimalla verkostokehittäminen projektiksi ja johtaminen on määräaikaisesti palkatun projektipäällikön tehtävä. Mutta miten johdetaan verkostokehittämisen tuottamien verkostotuotteiden vakiinnuttaminen sektoreille niin, että projektityöntekijät eivät jää linjaorganisaatioiden ulkopuolelle yksin miettimään tulosten käyttöönottoa. Millaiseksi tulee määritellä verkostokehittämisen (tyyppi 3) suhde eri sektoreiden johdon muodostamaan verkostojohtamiseen (tyyppi 4)? Ennakoiva verkostotyö yhdistää eri sektoreiden johdon verkostotyön tyyppien 1-3 verkostojohtamiseen. Ennakoiva verk erkostotyö perustuu riittävään ylisektoriaaliseen tietoon niistä asiakastason ilmiöistä, joiden muutostrendejä halutaan seurata ja joihin asiakastason verkoston halutaan puuttuvan mahdollisimman varhain. Tiedon avulla johto laittaa liikkeelle tarvittavat kehittämispro-jektit seurantoineen, tuottaa verkostotyölle yhteistä toimintaohjeistoa ja teoriakehystä ongelmien kohtaamiseen sekä vaikuttaa palvelurakenteisiin, elinoloihin ja päättää yhteisten palvelujen järjestämisestä kunta- ja seutukuntatasolla. Kuvaan 1 sijoitetut nuolet kuvaavat seurantajärjestelmän paikantumista verkostotyön tyyppien suhteen: Nuoli 1 (alhaalta ylös) = Tieto asiakastasolta kehittämiseen (tyyppiin 3) ja ennakoivaan verkostojohtamiseen (tyyppiin 4). Nuoli 2 (ylhäältä alas) = Tiedon analyysin tuottamat verkostojen johtamispää-tökset (kehittäminen, ongelman kohtaamisen yhteiset viitekehykset, toimintaperiaatteet, yhteispalvelujen tuottaminen jne.). Arvioivan kartoituksen paikka verkostotyön kehikon kautta tarkasteluna sijoittuu asiakastason tiedon tuottamiseen (nykyiset toimintatavat ja tilastotiedot) sekä tiedon siirtämisen ennakoivaan verkostotyöhön (nuoli 1). Jatkotyö siirtyy YRE -hankeen paikallistoimijoille. Hanke jatkaa kehittämistyötä (verkostotyyppi 3) sekä paikallisten ohjausryhmien kanssa käsittelee nykytoiminta- ja tilastokuvatiedot. Ohjausryhmät tekevät tarvittavat paikalliset päätökset lainrikkojatyön toimintatapojen edistämisestä sekä palvelujen järjestelystä (Verkostotyyppi 4 ja nuoli 2). 18

19 2.2 Toimintajärjestelmämallin sovellus arvioivan kartoituksen apuvälineenä Toimintajärjestelmämalli Arvioiva kartoitus nojautui nykyisten toimintatapojen selkiyttämisessä kehittävän työntutkimuksen piirissä kehitettyyn toimintajärjestelmämalliin, josta käytettiin soveltuvin osin mallin ylintä osaa eli työprosessimallia. Toimintajärjestelmällä tarkoitetaan vakiintunutta ja organisoitunutta toimintakäytäntöä. Vakiintuneisuus näkyy siinä, että on olemassa yhteisö, joka harjoittaa toimintaa, toimintaa varten on olemassa erityiset välineet, yhteisössä vakiintuneet säännöt ja toimintaa toteuttavalla yhteisöllä on sisäinen työnjako. Toiminta- järjestelmän tärkein ein elementti on toiminnan kohde ohde, se mihin asiaan tekijät pyrkivät vaikuttamaan ja minkälaisen hyödyllisen tuloksen he pyrkivät saamaan aikaan. (Virkkunen ym. 1999, 17-18). Kuva 2: Toimintajärjestelmän malli (Virkkunen, Engesrtöm, Pihlaja & Helle 1999, 17) - lisäykset tarve ja tavoite Eija Heine VÄLINEET: miksi, miten, mitä TAVOITE TEKIJÄ TARVE KOHDE TULOS SÄÄNNÖT YHTEISÖ TYÖNJAKO Toimintajärjestelmän malli on pelkistys siitä, miten työtoiminta ymmärretään: tekijän, työn kohteen ja tuloksen, työvälineiden, sääntöjen, työyhteisön ja työnjaon välisenä jatkuvana vuorovaikutteisena luomisen dynamiikkana. (Virkkunen ym. 1999, 17-18). Mallin eri osien sisällöt saattavat siis muuttaa paikkaansa tai jäädä kokonaan ulkopuolelle kuvauksesta eri aikoina tehdyissä toimintajärjestelmäkuvauksissa, vaikka erittelijöinä toimisivat samatkin henkilöt. 19

20 Toimintajärjestelmän tekijällä tekijällä tarkoitetaan yksilöä tai ryhmää, joka osallistuu toiminnan toteuttamiseen. Kohde ohde (toimintajärjestelmän tärkein elementti) on työyhteisön ilmiöiden, esineiden tai olentojen kokonaisuus, joissa työyhteisö pyrkii aikaansaamaan halutunlaisia muutoksia eli mihin toiminta kohdistetaan, jotta asetettu tavoite saavutettaisiin. Tuloksella uloksella Virkkunen ym. tarkoittaa muutoksia ja vaikutuksia, joita kohteessa tavoitellaan tai saadaan aikaan toiminnan avulla. (Virkkunen ym 1999, 18-19). Olen tehnyt kohteen ja tuloksen väliin lisäyksen ta tavoite oite, jolla ilmennetään mahdollisimman tarkasti ja konkreettisesti, mihin kohteen muuttumisella pyritään ja tuloksessa ilmentyy, mitä lopputuloksena syntyy ja miten tulosta/vaikutusta mitataan. Mallin välineet välineet ovat tekijöiden ja työyhteisön käytössä olevat käsitteelliset teoriat ja mallit, toimintaohjeet ja työkalut, joiden avulla kohdetta käsitellään. Ihminen ei lähesty kohdettaan suoraan, vaan inhimilliselle työtoiminnalle ominaisten eritasoisten välineiden avulla. Välineet jaetaan kolmeen tasoon: miksi, miten ja mitä. Miksi -välineet ovat käsitteellisiä malleja ja teorioita, joilla työntekijä perustelee toimintaansa. Ne ovat eräänlaisia työtoimintaa ohjaavia selvitysmalleja, perustavanlaatuisia oletuksia kohteen käyttäytymisistä toimintaansa (niissä ilmenee teoriapohja siitä, miten muutosprosessin ajatellaan toteutuvan eli millaiset muutoksen selitysmallit perustelevat miten- ja mitä -välineitä/ eh). Miten -välineet kertovat puolestaan, miten tiettyä kohdetta pitäisi käsitellä. Miten -välineet saattavat olla ulkoa annettuja, havaittavia ohjeita ja käsikirjoja tai työntekijöiden itse laatimia ja sisäistämiä toimintasopimuksia. Mutta lisäksi ne voivat olla sisäistyneitä asenteita ja suhtautumistapoja (miten välineiden tulisi olla samansuuntaisia teoreettisten selitysmallien kanssa/eh). Mitä -välineet ovat yleensä helpommin havaittavissa ja määriteltävissä olevia tekoja/järjestelyjä/sanoja esim. ulkoisia toimenpiteitä, tutkimus- ja hoitovälineitä. Työvälineitä on usein ongelmallista sijoittaa tietyillä tasolle, koska sama väline voi toimia tilanteesta ja työntekijästä riippuen eritasoisena välineenä. Joissakin tilanteessa välineeksi tarkoitettu asia saattaa menettää alkuperäisen paikkansa toimintajärjestelmässä ja muuttua esim. työtä sääteleväksi normiksi. (Virkkunen ym. 1999, 18-19). Toimintajärjestelmämallin säännöt säännöt ovat erilaisia kirjoitettuja tai kirjoittamattomia ohjeita, määräyksiä ja normeja, joita voidaan tuottaa työtoiminta säätelemään joko työyhteisössä tai sen ulkopuolelta. Yhteisöllä Yhteisöllä tarkoitetaan niitä toimintajärjestelmään kuuluvia henkilöitä, jotka käsittelevät samaa kokonaiskohdetta, pyrkivät samaan kokonaistulokseen käyttäen samoja välineitä ja noudattavat samoja sääntöjä. Yhteisö ei välttämättä muodostu fyysisen läheisyyden tai yhteenkuuluvuuden perusteella. Työnjak yönjako toimintajärjestelmässä tarkoittaa sitä tapaa, jolla yhteisö jakaa kohteen käsittelyyn liittyvien tehtävien jakoa työyhteisön osapuolten kesken. Työnjako sisältää sekä valta- ja asemahierarkian että eri henkilöiden tehtävien toiminnallisen eriyttämisen. (Engeström 1995 ja Virkkunen ym. 1999, 18-19). 20

Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa

Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa Käytännön keinoja Kokkolassa 1 Muutoksen hallinnan keinoja Kehittämiskohdekohtaiset toimenpiteet Muutosjohtamisen malli Koulutukset esimiehille Miten toimia

Lisätiedot

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Ratkaisuja arkeen. 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö

Ratkaisuja arkeen. 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Ratkaisuja arkeen 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Muutoksesta toiseen Yksityismetsätalouden organisaatioissa merkittäviä muutoksia Vuoden 2012 alussa Metsäkeskuksia

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi

Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi Monialainen viranomaisverkosto, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta. Tuloksia vuodesta 2012 14.5.2013 Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi Paikallisten viranomaisten monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

KONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys)

KONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys) YHTEINEN KEITTIÖ HANKKEEN OSAPROJEKTI: KONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys) PROJEKTISUUNNITELMA 1. PROJEKTIN TAUSTATIEDOT... 3 2. YHTEINEN KEITTIÖ-HANKE

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuutta etsimässä Valtakunnalliset kuntouspäivät 10.3.2014. Case Järvenpää

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuutta etsimässä Valtakunnalliset kuntouspäivät 10.3.2014. Case Järvenpää Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuutta etsimässä Valtakunnalliset kuntouspäivät 10.3.2014. Case Järvenpää Järvenpään kaupunki Virva Juurikkala 2.3.2014 Järvenpään organisaatio 2014 Järvenpään kaupunki

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Kyselyn ensitulokset. Lape seminaari Anna Saloranta

Kyselyn ensitulokset. Lape seminaari Anna Saloranta Kyselyn ensitulokset Lape seminaari 22.8.2017 Anna Saloranta Anna Saloranta Johtamiskorkeakoulu&SOC 22.8.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Muutoskokonaisuus I: Lapsen oikeuksia vahvistava toimintakulttuuri

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Verkoston tilanneanalyysi

Verkoston tilanneanalyysi Verkoston tilanneanalyysi 1. Analyysista vastaava kertoo verkostolaiselle, mistä analyysissa on kysymys miksi se tehdään antaa ohjeet täyttämiseen. 2. Jokainen verkoston jäsen vastaa asteikkoon oman näkemyksensä

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR)

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Aikuissosiaalityöntekijä ja työvoimaohjaaja kehittäjäasiantuntijoina kehittämisessä ja juurruttamisen varmistamisessa Kirsi Lehtipää ja Merja Kallio Valtaväylä- hankekokonaisuudesta

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 HYPPÄÄ KYYTIIN! Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 Tulevaisuus? Ehkäisevä päihdetyö? Yhdessä kehittäminen? Kuka ja mitä? Foorumin iltapäivässä työskenneltiin fasilitointimenetelmin

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUS- TA (MYP) KANTA-HÄMEESSÄ

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUS- TA (MYP) KANTA-HÄMEESSÄ YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUS- TA (MYP) KANTA-HÄMEESSÄ 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (MYP)

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

JUHTA Riikka Pellikka

JUHTA Riikka Pellikka JUHTA 4.4.2017 Riikka Pellikka Suomidigin missio: Uudistamme julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla. Tilanne kevät 2016 o Digitalisoinnin periaatteet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset Asunnottomina vankilasta vapautuvat vantaalaiset ASIAKKUUSKRITEERIT -vantaalaisuus (viimeisin pysyvä osoite tulee olla Vantaalla, Poste Restante osoitetta ei hyväksytä viimeisimmäksi osoitteeksi) - asunnottomuus

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen työnjako

Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sari Miettinen Projektipäällikkö, vastaava tutkija (TtT) Vastuuyliopettaja Hyvinvointiosaamisen yksikkö Hämeen ammattikorkeakoulu Lähtökohtia Hankkeen kohteena nykytilan

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille

YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille 1.10.04-30.9.06 Tavoitteena tukea Lapin läänin sosiaalialalla ja sosiaalityössä työskentelevien ammattilaisten toimintaedellytyksiä Perussosiaalityön

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi

Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Palveluverkkoselvitys - Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Alustava hankesuunnitelma Laura Käsmä 8.10.2013 Palveluverkkoselvitys Mikkeli sote Palveluverkkoselvityksen tavoitteena on tuottaa 1. Tietoa

Lisätiedot

Leila Mukkala projektipäällikkö

Leila Mukkala projektipäällikkö SenioriKaste-hanke Leila Mukkala projektipäällikkö p Tavoitteet Toimintalinja 1. Kotona asumisen tukeminen Toimintalinja 2. Ikääntyvien arjen sisältöjen monipuolistaminen Toimintalinja 3. Kuntouttavan

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008 2004 ja 2008 Toplake mikko.siippainen@koulut.tampere.fi Tampereen kaupunki 2004 ja 2008 2004 Opetushallituksen arviointipohja 9. luokkalaiset Opot Rehtorit 2008 muokattu Opetushallituksen pohjalta 9-luokkalaiset

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Työhyvinvointia työtä kehittämällä

Työhyvinvointia työtä kehittämällä Työhyvinvointia työtä kehittämällä Arja Ala-Laurinaho Tiimipäällikkö, TkL Työn kehittäminen -tiimi, Työterveyslaitos 1 Häiritsevätkö muutokset toimivaa organisointia ja sujuvaa työtä? TYÖ ENNEN (n. 1980-luvulle

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Vägkarta för beredningen i Österbotten Tiekartta valmistelulle Pohjanmaalla

Vägkarta för beredningen i Österbotten Tiekartta valmistelulle Pohjanmaalla Vägkarta för beredningen i Österbotten LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Uppgift / Tehtävä Vägkarta för beredningen i Österbotten Fortsatta åtgärder angående de nationella utredningarna

Lisätiedot

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013 9.00 Aamukahvit 9.25 Tervetuloa Vanajan vankilalle 9.40 Johtamis- ja ohjaus menetelmiä vankityössä 10.35 Tauko 10.45 Viestinnän merkitys

Lisätiedot