Verkkoyleisön arvontuotanto yritysjohtoisesti eri alustoja ja aktiivisuuden tasoja hyödyntäen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Verkkoyleisön arvontuotanto yritysjohtoisesti eri alustoja ja aktiivisuuden tasoja hyödyntäen"

Transkriptio

1 Verkkoyleisön arvontuotanto yritysjohtoisesti eri alustoja ja aktiivisuuden tasoja hyödyntäen Jyri Rasinmäki Elina Koivisto Joulukuu, 2011

2 Kirjoittajasta Jyri Rasinmäki on mediakulttuurin ja viestinnän opiskelija. Hän teki yritysprojektitutkimuksen osana Media Markia. 2

3 Sisällysluettelo 1. TIIVISTELMÄ JOHDANTO TUTKIMUSKYSYMYKSET NÄKÖKULMA TERMINOLOGIA KIRJALLISUUSKATSAUS METODOLOGIA TARKASTELLUT ALUSTAT LÖYDÖKSET MILLÄ TASOILLA OHJELMASTA JA SEN TEEMOISTA PUHUTTIIN? KUINKA KESKUSTELIJAT OSALLISTUIVAT KESKUSTELUIHIN ELI TUOTTIVAT ARVOA? SISÄLTÖ MÄÄRITTÄÄ YLEISÖN YRITYKSEN ROOLI ARVONTUOTANNON MAHDOLLISTAJANA POHDINTAA ARVONTUOTANTODIVERSITEETIN KASVATTAMINEN YRITYKSEN TOIMESTA MONIPUOLISEMMAN YLEISÖN TYYDYTTÄMINEN MONIPUOLISEMMALLA SISÄLLÖLLÄ LOPPUPÄÄTELMÄ JA SOVELLUTUKSET YLEISÖLÄHTÖISEN ARVONTUOTANNON ABC YRITYKSELLE LÄHTEET

4 1. Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa tutkittiin Top Chef televisioformaatin suomalaisen version ympärillä käytyä verkkokeskustelua ja sen sisältöjä. Tutkimus lähtee liikkeelle siitä ajatuksesta, että kaikki verkossa käyty keskustelu, ohjelmaan liittyvien tekstien lukeminen ja linkkien jakaminen on eräänlaista arvontuotantoa. Nämä sisällöt saavat kuluttajat viettämään aikaansa joko suoraan yrityksen tuotteen tai tuotteen teemojen parissa. Arvo ei synny pelkästään tuotantolaitoksissa (Deshpandé 1983) vaan ihmisten mielissä ja kokemuksissa (Schau ym. 2009). Olen tarkastellut ennen kaikkea sitä, kuka näitä merkitysarvon mahdollisuuksia luo ja miten niitä luodaan. Tarkastelun kohteena oli neljä erilaista verkkoalustaa, joiden sisältöjä sekä käytyä keskustelua analysoin. Pyrin luokittelemaan eri keskustelun tasoja ja teemoja, ja tunnistamaan näin kunkin alustan roolin osana koko verkkokeskustelua. Samalla kertaa olen huomioinut sen kuinka kyseinen alusta on syntynyt; yrityksen vai ohjelman katsojien toimesta. Jaottelun tarkoitus on jäsentää tarkastelemani ohjelman ympärillä käyty verkkokeskustelu teemoihin ja käytettyihin alustoihin, ja tunnistaa näin arvontuotantodiversiteetin mahdollisuuksia verkon eri alustoilla. Tunnistamisen myötä yritykset voivat kiinnittää enemmän huomiota siihen, minkälaisen keskustelun ruokkimiseen he haluavat resurssejaan kohdentaa ja minkälaisia yleisöjä he haluavat tavoittaa tulevaisuudessa. Samalla hahmotellaan yrityksenä käytössä olevia arvontuotannon praktiikoita. Avainsanat: verkkoyleisö, arvontuotanto, yleisö, yhteisö, sisältö, kuluttaminen, televisio, internet 4

5 2. Johdanto Tämä tutkimus tarkastelee yrityksen käytössä olevia käytänteitä, joiden avulla edistetään yleisölähtöistä arvontuotantoa. Vaikka verkon merkitys yritystoiminnassa on oleellinen ja selkeä, ei yrityksillä ole vielä käytössään sitä kaikkea tietoa miten moninaista yleisöä voidaan parhaalla mahdollisella tavalla tyydyttää. Aikaisemmat tutkimukset ovat tarkastelleet yhteisöjen dynamiikkaa, sitouttamisen käytänteitä ja tästä kumpuavaa arvontuotantoa, sekä yrityksen erilaisia tapoja kiihdyttää yhteisön arvontuotantoa. Kuitenkin tietämys uusien, laajojen yleisöjen tavoittamisesta nimenomaan verkon avulla on vähäisempää. Yhteisöjä osataan luoda ja koordinoida, mutta saadaanko tutun tuotteen laaja yleisö tuottamaan arvoa ja osataanko sille luoda oikeat ärsykkeet? Toimivatko yhteisöistä tutut käytänteet yleisöjen kanssa? Yritysten käytössä olevat arvontuotannon mahdollistamisen käytänteet vaativat tunnistamisen. Osa näistä käytänteistä on jo tunnistettu, mutta uusia tapoja synnytetään ja tunnistetaan jatkuvasti. Käytänteiden ja yrityksen roolin tunnistaminen auttaa ymmärtämään sen, miten yritys mahdollistaa verkkoyleisön arvontuotannon. Yritysten tulee tunnistaa myös yleisölle mielekkäät sisältöjen kuluttamisen, muokkaamisen ja luomisen käytänteet sekä tunnistaa itse eri sisältöjen yleisöt. Tutkimuksessa on tarkasteltu yritystä, joka on onnistunut tavoittamaan itselleen uusia yleisöjä ja luomaan oman tuotteensa ympärille uuden yleisön verkossa. Tarkastelemalla tämän tapauksen mekanismeja, pääsemme lähemmäksi yrityslähtöisen arvontuotannon praktiikoita. Kuinka yrityksen on mahdollista koota eri aihepiirien yleisöistä oma yleisö tuotteensa ympärille? Yrityksen on tiedettävä, tai ainakin kokemuksen kautta tunnistettava, mitkä sisällöt puhuttelevat haluttuja yleisöjä verkossa. Arvontuotantomekanismien kiihdytys vaatii herkkyyttä, mutta myös selkeää tavoitteellisuutta yritykseltä ja täten on tiedettävä mahdolliset käytänteet joita hyödyntää. Toki verkon kuluttajat tarttuvat kiinnostaviin aiheisiin jo itsestään ilman yrityksen minkäänlaista osallistumista. Ei kuitenkaan ole poissuljettua etteikö yrityksellä voisi olla merkittävä rooli omaksumisprosessin nopeuttamisessa, mikäli sisällöt, yleisö ja käytettävissä olevat kanavat kohtaavat. 5

6 Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisen televisio-ohjelman ympärille muodostuneita ja muodostettuja verkon keskustelualustoja sekä verkkoyhteisöjä. Tutkittavana kohteena oli Top Chef Suomi televisio-ohjelma, jonka tuotti televisiokanava Sub. Sub on osa MTV 3 Mediaa. Tutkimuksen ensisijaisena metodina oli tapaustutkimus. Verkkoyleisöjen toimintaa tarkasteltiin netnografian keinoin sekä haastattelemalla ohjelman viestintätiimin jäseniä, henkilöitä jotka vastasivat yrityksen verkkoviestinnästä. Havaintoja peilattiin markkinointitutkimuksen kentällä tehtyihin arvontuotantoa käsitteleviin tutkimuksiin sekä viestinnän puolella tehtyihin yleisöjä käsitteleviin tutkimuksiin. Kaksinapaisen tarkastelun päämääränä oli ymmärtää sisältöjen ja tavoitetun yleisön yhteyksiä arvontuotannossa. Voiko yleisö luoda arvoa kuten yhteisö? Verkkoyhteisöjen arvontuotannon käytänteet ja tavat ovat moninaiset. Lukuisat tutkimukset ovat tarkastelleet erilaisia kuluttajayhteisöjä, jotka mitä moninaisemmilla tavoilla muokkaavat tutusta tuotteesta omanlaisensa ja merkityksellisen (Schau ym. 2009). Toisissa tutkimuksissa puhuttiin juhlallisesti heimoista yhtenä yhteisön muotona (Cova 2002, McAlexander ym Building Brand Community). Monet näistä aktiivisten yhteisöjen kuvauksista eivät tuntuneet istuvan suoraan tässä tutkimuksessa tarkasteltuna olleeseen kohteeseen. Top Chef Suomen keskustelijoina vaikutti olevan tiiviin yhteisön sijaan pikemminkin parvi aiheesta kiinnostuneita tai siihen törmänneitä ihmisiä. Eittämättä osa faneista koki olevansa osa isoa yhteisöä, mutta kuvaavampaa on käyttää kaikesta verkkoliikehdinnästä löyhempiä ilmaisuja. Pohtimalla itse keskustelijoiden lisäksi myös näiden löyhemmin sidoksissa olevien jäsenten roolia, pyrittiin rakentamaan kuvaa siitä moninaisesta keskustelusta, mitä verkossa käytiin. Ohjelman keskustelijoiden kutsuminen yleisöksi yhteisön sijaan kuvaa ryhmän rakennetta paremmin. Ehkä se sijoittaa televisiosarjojen, virvoitusjuomien ja kulutuselektroniikan ympärillä käydyn keskustelun sitä paremmin kuvaavaan termistöön ja laajentaa käsitystä arvontuotannon käytänteistä. Tärkein kysymys tässä tutkimuksessa on kuitenkin yrityksen rooli arvontuotantoketjussa. Tiedetään, että joillain yrityksillä on aktiivisempi verkkoyleisö kuin toisilla. Osa on syntynyt itsestään ja osa yrityksen edustajien avustuksella. Tässä tutkimuksessa on hahmoteltu yksi tapaus, jossa yrityksen rooli koko arvontuotannon käynnistäjänä on ollut varsin suuri. Tapaus 6

7 vihjaa, että ilman yritystä ei olisi välttämättä ollut yhteisöä laisinkaan tai ainakin verkon yleisö olisi ollut huomattavasti pienempi Tutkimuskysymykset Tutkimuksen pääkysymys Miten yritys mahdollistaa verkkoyleisön arvontuotannon? Tämä kysymys tarkastelee yrityksen roolia arvontuotannon mahdollistajana. Havainnoissa erotellaan keskustelun alustat, jotka ovat syntyneet yrityksen itsensä toimesta ja alustat, jotka ovat syntyneet itsestään, yrityksen kontrollin ulottumattomissa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä millä sisällöllisillä keinoilla yritys vaikuttaa arvontuotannon luomiseen. Jaottelulla pyritään osoittamaan toisaalta yrityksen vallan ja toisaalta sen vastuun keskustelumahdollisuuksien luojana Tutkimuksen alakysymykset Tutkimuskysymys on jaettu kahteen syvempää tarkastelua tekevään kysymykseen. Millä tavoilla kuluttajat luovat arvoa verkkokeskustelun kautta? Tarkastelun kohteena ollut verkkokeskustelu laajassa määritelmässään on yksi arvontuotannon tapa. Sisältöjä kulutetaan, luetaan ja tuotetaan, koska ne koetaan merkityksellisiksi. Tutkimuksessa on tarkasteltu mitä nämä sisällöt ovat ja miten ne jakautuvat eri keskustelualustojen välillä. Kysymys antaa viitteitä siihen mitä kuluttajilla pitää olla, jotta arvontuotanto toteutuu. Kuinka yrityksen vaikutus näkyy käytetyissä keskustelualustoissa? Tutkimuksessa on tarkasteltu verkkokeskustelun keskustelualustoja. Ovatko verkkosisällöt rajattavissa tietyille alustoille? Käydäänkö keskustelu yrityksen omilla alustoilla vai vierailla tai 7

8 tuntemattomilla alustoilla? Kysymyksen avulla tarkastellaan sitä miten yrityksen luomat keskustelualustat luovat arvontuotannon mahdollisuuksia kuluttajille ja sitä kenen maaperällä arvontuotanto tapahtuu. Tämä viittaa siihen kenellä on kontrolli ja näköalapaikka käytyyn keskusteluun Näkökulma Tämä tutkimus on kirjoitettu yrityksen näkökulmasta. Tutkimuksessa pyritään nostamaan esille yrityksen rooli arvontuotannon edistäjänä ja sen mahdollistajana. Toisaalta näkökulma sivuaa vahvasti myös kuluttajan arvontuotannon mahdollisuuksia, sillä se tarkastelee niitä tekijöitä, joiden puitteissa kuluttajat luovat arvoa. Kuluttajien arvontuotanto itsensä ja yrityksen hyväksi on symbioottinen asetelma Terminologia Yleisö Ilmaisu mediatuotteita kuluttavalle joukolle on tuttu jo varhaisimmista viestintäteorioista. Aktiivista yleisökuvaa on määritelty englannin kielessä sanojen public ja audience avulla (Dewey 1927; Pietilä 2005). Public, julkiso on tarkoittanut aktiivisesti mediatuotetta seuraavaa, tulkitsevaa ja keskustelevaa joukkoa, kun audience, yleisö on nähty passiivisempana vastaanottajana. Mediankäytössä puhe on puolestaan käynyt yleisön ja sisällöntuottajan roolin välillä (Pietilä, Ridell 2008). Sisällöntuottajan ja yleisön roolit voivat lomittua. Tutkimuksessa rinnastetaan yleisö ja kuluttajat samaa tarkoittavana, mutta eri, mutta pysyvät kuitenkin erillään. Coleman ja Dyer-Witheford (2007) esittävät puolestaan, ettei ole enää yleisöjä, vaan pelkästään pelaajia. Mikäli ennen yleisölle tuotettiin sisältöjä, nykyään jokainen yleisön edustaja pelaa osaltaan kaikilla kuluttamillaan sisällöillä niitä muokaten ja tulkiten, jatkuvasti ja kysymättä. Kuluttaja on markkinoinnin termi, samalla kun yleisö on taas viestinnän ja mediatutkimuksen termistöä. Nykyisessä markkinointitutkimuksessa yleisön ja kuluttajan 8

9 käsite on kuitenkin entistä yhtenäisempi. Tutkimuksessa käsitellään yleisöä yhteisön ja parven muodostamana kokonaisuutena. Parvi Parvi tarkoittaa saman aiheen ympärillä pyörivien yksilöiden muodostamaa joukkoa, joka voi vaihtua tai pysyä samana koko rajallisen ajanjaksonsa (Surowsckin 2004). Top Chefin ympärillä pörräävä parvi on juuri niin iso kuinka monen yksilön kanssa se onnistuu luomaan kontaktin ja kuinka monelle se voi tarjota tavalla tai toisella mielekästä sisältöä. Keskustelu Kaikenlainen käyttäjien toiminta verkossa ja sen alustoilla. Käytän tässä paperissa usein sanaa keskustelu kuvaamaan kaikkea sitä kommentointia, tykkäyksiä, keskustelua, lukemista ja katsomista mitä ohjelman ympärillä käytiin. Lasken ohjelman seuraajan keskustelijaksi myös siinä tapauksessa vaikkei hän sanoisi itse sanaakaan. Toinen puoli keskustelua kun on kuunteleminen. Myös kuuntelija voi reagoida keskustelun viesteihin ilman näkyviä tai kuuluvia reaktioita. Keskustelu viittaa myös ajatukseen erilaisten mediatuotteiden kuluttamisesta. Arvontuotanto Tutkimus lähtee liikkeelle teesistä: keskustelu on arvontuotantoa. Kuluttaminen, tuottaminen ja arvontuotanto nivoutuvat kiinteästi yhteen ja ne voidaankin nähdä toistensa kaltaisina. Verkkoyhteisössä tapahtuva sisällön kuluttaminen ei ole sitä, että jotakin kuluu, eli vähenee, vaan se on tuottamisen alku (Lehtonen 1996, Firat & Dholakia 2006). Tämä on päinvastainen näkemys modernille kaupan logiikalle, jossa arvontuotanto nähtiin tapahtuvan tehtaissa, kuluttajista erillään (Deshpandé 1983) ja tuotteita kuluttamalla. Postmoderni arvontuotanto tapahtuu yhä enemmän merkitysten, identiteetin ja kokemusten tuotannon tasolla ja kuluttamisen kaikissa vaiheissa (Firat & Dholakia 2006). Yhteisön arvontuotanto 9

10 on puolestaan moninaista lisäarvon tuottamista sekä yritykselle että tuotteiden tai palveluiden kuluttajille yhteistyössä yrityksen kanssa tai siitä irrallaan (Schau et al. 2009). 10

11 3. Kirjallisuuskatsaus Yritykset, niin vakiintuneet kuin tuoreemmatkin toimijat ulottavat toimintaansa verkkoon. Verkosta toivotaan uutta tulonlähdettä yritystoiminnalle, mutta myös uusia tapoja käyttää ja kokea tuote tai palvelu, sanalla sanoen tuottaa uutta lisäarvoa. Kuitenkin se mitä yritysten pitäisi verkossa ja uusissa medioissa kuten sosiaalisessa mediassa tehdä ja miten on yrityksille epäselvempää kuin eri teknologiat ja alustat (Gallagher ja Ransbotham 2010). Voisi sanoa, että yritykset kyllä tietävät missä pitäisi olla, mutta eivät sitä mitä pitäisi tai voisi tehdä. Aikaisemmat tutkimukset ovat perehtyneet erilaisten verkko- ja faniyhteisöjen toimintamalleihin sekä -tapoihin (Muniz and Schau 2007), ja on huomattu, että uutta arvoa todellakin tuotetaan erilaisissa yhteisöissä (Chafkin 2008). Chafkin esittelee tapauksen, jossa Threadless-niminen yritys valmistaa kaikki paitansa kuluttajien ehdottamien ja äänestämien printtien pohjalta. Kuluttajat luovat, valitsevat ostettavat ja markkinoivat. Chafkinin kirjoituksen mukaan asiakas on yritys (The Customer is the Company, Chafkin 2008). McAlexander, Schouten, and Koenig (2002) ovat osoittaneet, että yhteisöön osallistuminen lisää merkittävästi yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä positiivisia tunteita sekä brändiä että tuotekategoriaa kohtaan. Franke ja Piller (2004) toteavat puolestaan, että tuotteen suunnitteluprosessiin osallistuminen verkossa lisää kuluttajan halukkuutta maksaa tuotteesta. (suomennokset omia.) Yrityksen saamien hyötyjen lisäksi kuluttajat saavat positiivisia sosiaalisia ja hedonistisia kokemuksia osallistumisestaan (Schau ym. 2009). Schau ja kumppanit (2009) tutkivat How Brand Community Practises Create Value tutkimuksessaan puolestaan sitä kuinka tämä arvontuotanto tapahtuu. Tutkimuksen myötä yhteisöjen toimintatavat ja arvontuotannon vaiheet on onnistuttu ainakin joltain osin pilkkomaan ja tunnistamaan. Tässä tutkimuksessa eriteltiin neljä pääkategoriaa yhteisöjen tekemälle arvontuotannolle, pääkategoriat olivat: brändin käyttö ja soveltaminen (brand use), yhteisö(ö)n sitouttaminen (community engagement), sosiaalinen verkottuminen ja kontaktit (social networking) ja mielikuvan hallinta sekä luominen (impression management). Tällainen jaottelu on hyvä, mutta se kertoo ennen kaikkea yhteisön muodostumisen käytänteistä, eikä se ole sellaisenaan sopiva määrittelemään yleisön arvontuotannon käytänteitä. On syytä huomata, että Schaun luokittelu on tehty faneilta kerätystä aineistosta ja heijastelee siten 11

12 todella sitoutuneen yleisön käytänteitä. Toki näitä yhteisön sitouttamisen käytänteitä voi etsiä myös yleisön käytänteistä joko suoraan tai soveltaen. Esimerkiksi juuri tuotteeseen tutustunut henkilö voi jakaa innostuneena vasta löytämäänsä tuotetta eli toimia tuotteen kevytevankelistana. Schaun ym. (2009) tutkimuksen lopussa kehotetaan muita tutkijoita palaamaan aiheen pariin ja pohtimaan mm. sitä missä olosuhteissa mikäkin arvontuotannon tapa loisi uutta arvoa. Samoin he nostavat esille kysymyksen siitä miksi tietyt aiheet onnistuvat kokoamaan muita paremmin osallistujia ympärilleen (Schau ym. 2009). Olosuhteiden ja arvontuotannon käytänteiden lisäksi on mielenkiintoista pohtia kuka tai ketkä lopulta luovat arvontuotannon edellytykset. Mikäli useammat arvontuotannon käytänteet johtavat vahvempaan brändiyhteisöön, markkinoijia pitäisi pyrkiä kannustamaan laajempaan käytäntöjen diversiteetin luomiseen, koska nämä moninkertaistaa mahdollisuudet markkinaosuuden kasvattamiseen Schau kirjoittaakin: Me väitämme, että yritysten pitäisi tarjota kuluttajille (erilaisia arvontuotannon välineitä). -- Markkinoijia tulisi rohkaista suurempaan käytäntöjen diversiteettiin sillä nämä moninkertaiset mahdollisuudet palvelevat markkinoiden kasvamista. -- Yksi helppo tapa moninaisuuden kasvattamiseen on yksinkertaisesti erilaisten käytäntöjen viljely. Yritysten pitäisi tarjota mahdollisuuksia tuotteen muokkaamiseen ja faniuden kehittämiseen. Kaikki tämä olisi tehtävä läpinäkyvyyden ehdoin ja selkeästi. (Schau et al. S Käännös oma.) Samassa tutkimuksessa myös väitettiin, että mikäli ja kun yritykset antavat kuluttajien luoda brändiyhteisöjä ja vapauden muokata tuotteita, kuluttajat kyllä tekevät niin. Mielenkiintoista tässä näkemyksessä on yrityksen rooli portinvartijana. Yrityksen on tuskin mahdollista kieltää minkäänlaisten brändiyhteisöjen toiminta tai tuotteen muokkaaminen, mutta jo pelkkä yrityksen oma passiivisuus voi estää arvontuotannon syntymisen. Verkkoaikana yrityksen on tuskin mahdollista kieltää keskustelu tai edes rajoittaa sitä, mutta yrityksen syrjäinen rooli voi vaikuttaa pikemminkin siihen, ettei potentiaalista arvontuotantoa synny. Arvontuotantoa käsittelevissä tutkimuksissa (Schau et al. 2008; Lietsala & Sirkkunen 2008; Cova 2002) tutkimuksissa on tarkasteltu suhteellisen pienen joukon intensiivisiä tekoja, niiden mekanismeja ja vaikutuksia. Tutkiessaan Star Wreck elokuvan luonutta 12

13 verkkoyhteisöä, Lietsala ja Sirkkunen nostivat esille Nielsenin säännön (Nielsen 2006). Mallin mukaan yksi prosentti yhteisön jäsenistä luo aktiivisesti uutta arvoa, 9 silloin tällöin ja 90 seuraa tätä prosessia sivusta osallistumatta itse toimintaan millään näkyvällä tavalla (Lietsala & Sirkkunen 2008). On kuitenkin syytä muistaa, että kaikki tämä 100 % osallistujista toimii saman aiheen ja saman verkkoyhteisön ympärillä vain osallistuen eriasteisesti sen toimintaan. On selvää, että aktiivinen joukko on tietyssä mielessä tärkein arvontuotannon kannalta, mutta myös epäaktiivisemmalla yhteisön joukolla on oletettava osansa arvontuotannossa. Tässä tutkimuksessa puhutaan pitkälti yleisöstä yhteisön sijaan. Yleisö on kokonaisuutta tulkitseva ja sitä uudelleen muokkaama yksilöiden muodostama joukko (Paunula 1997), jonka omat taustat vaikuttavat viestien tulkintaan ja soveltamiseen (mm. Hall 1973). Tämä yleisö, kukin yksilö tahollaan, seuraa niin televisio-ohjelmaa kuin sen verkkoryhmiä jonkun syyn takia. Oli kyse yhteenkuuluvuuden tunteesta, vinkkien hakemisesta, kiinnostuksesta ruokaa kohtaan tai formaatin hyvyydestä. Ilman sisällön tarjoamaa merkitystä sen kuluttajalle, sisältö muuttuu turhaksi: Kohteella on käyttöarvoa, mikäli sillä on sellaisia ominaisuuksia, jotka tyydyttävät joitakin ihmisen tarpeita (Suhonen 1988, 16). Tarkastelluissa verkkoyhteisöissä verkon eri alustat voidaan nähdä sekundaarisina medioina televisio-ohjelman ollessa primääri lähde keskustelun käynnistämiselle. Verkko ikään kuin täydentää katsomiskokemusta ja tuo siihen uusia ulottuvuuksia. Mahdollisesti myös ulottuvuuksia, jotka eivät ole lainkaan näkyvästi sidoksissa alkuperäiseen tuotteeseen. Bennett toteaa brittiläistä nuorisoa tutkiessaan, että tutkimukset vahvistivat käsitystä yleisöstä spontaaneina [lisäarvon tuottajina] (Bennett, 2000, 17-20). Spontaanin arvontuotannon (esim. tuotteen modifioinnin) vastaparina voidaan nähdä Schaun ajatus siitä, että yhteisöt kyllä muokkaavat tuotteita ja tekevät niistä omanlaisiaan, kun yritys antaa siihen mahdollisuudet (Schau et al. 2009). Siinä missä Bennett näkee yleisön spontaanina, Schau vyöryttää portinvartijan roolia yrityksille. Toki Bennettin ja Schaun tarkastelemat yhteisöt ovat myös hyvin erilaisia (brittiläinen työväenluokkainen nuoriso vs. kulutustuotteen faniyhteisö). Yleisön spontaaniuden aste on vaikea arvioida etenkin etukäteen, mutta näkökulma on siinä mielessä mielenkiintoinen, että se vaikuttaa merkittävästi yrityksen rooliin arvontuotannon mahdollisuuksia luodessa. 13

14 Toki tunnistetut arvontuotannon käytänteet ovat jo tähänkin päivään mennessä olleet varsin moninaiset. Threadless loi paitsi alustan jolla suunnittelijat voivat esitellä paitaprinttiehdotuksiaan, mutta yritys kehitti myös koko tuotantoinfrastruktuurin. Ilman loppuun asti vietyä tuotteistamista sivusto olisi keskittynyt printtien esittelemiseen (Chafkin 2008). Stephenie Meyerin luoman Twilight-saagan ympärille on puolestaan rakennettu moninaisten mahdollisuuksien maailma useille eri yleisöille (Schau ym. 2009). Esimerkiksi sarjan äitifaneille on tarjolla oma yhteisö Twilight Mothers, jonka avulla he voivat erottua omaksi ryhmäkseen (yhteisön sisällä) ja vahvistaa omaa identiteettiään brändin kanssa. Yllättävän monissa arvonluontikäytänteissä on huomattavissa yrityksen rooli toiminnan fasilitoijana. Yritys pikemminkin ruokkii yhteisön toimintaa ja tarjoaa mahdollisuuksia kuin vaikuttaa siihen suoraan. 14

15 4. Metodologia Tutkimuksen tekemisen aloitettiin netnografiaosuudella, joka käynnistyi 15. helmikuuta 2011 ja loppui kesäkuussa muutama kuukausi ohjelman päätösjakson jälkeen (Kozinets 2002, 2006 jne.) Netnografiaa kuvaillaan omanlaisenaan kvalitatiivisen datan keräämisen muotona, jota ei pitäisi koskaan sitoa liian lähelle tietynlaista tiedonkeruuta tai tiedon analyysiä (Kozinets 2006). Termiä käytetään kuvailemaan erilaista verkkoetnografioiden toteuttamismalleja tiukemmasta ja kvantitatiivisemmasta tulkitsevampaan ja kvalitatiivisempaan tiedonkeruuseen. Se ammentaa ideansa etnografiasta ja se voidaankin nähdä yhtenä etnografian ilmenemismuotona, vain verkkoon vietynä. Etnografiassa havainnoidaan yksilön ja yhteisön käytöstä luonnollisessa esiintymisympäristössään, ja samoin netnografiassa käyttäytymistä tutkitaan siellä missä keskustelu tapahtuu, verkon keskustelualustoilla. Tutkimuksessa netnografiaa käytettiin tutkimusmetodina näkyvien keskusteluiden ja reaktioiden havainnointiin ja tulkitsemiseen. Netnografiaosuus mahdollisti erilaisten alustojen ja sisältöjen havainnoinnin ja niiden myöhemmän luokittelun. Seuraamalla keskustelua julkisilla alustoilla keskustelut nähtiin samoin, kuin kuka tahansa verkon lukija olisi ne nähnyt. Netnografiaan otettiin tutkimuksessa vahvasti ulkopuolisen tarkkailijan rooli, joka korostui siinä, ettei ohjelmaa katsottu missään tutkimuksen vaiheessa suoraan television kautta, vaan ainoat tiedon lähteet olivat verkko ja sen keskustelijat. Tietojen keräys toteutettiin lukemalla ja tulkitsemalla verkossa käytyä keskustelua. Netnografiaa käytettiin tiedonkeruumetodina, jotta pystyttiin havainnoimaan ja luokittelemaan käytyjen keskusteluiden sisältöjä. Näitä sisältöjä analysoitiin tekstin teemaanalyysin keinoin. Käytyjä keskusteluita pyrittiin ymmärtämään siten, että pystyttiin tunnistamaan keskusteluiden tasot ja sisällöt, sillä näiden oletettiin kertovan myös kyseisen sisällön yleisöstä. Tekstin analyysi koostui näin teema-analyysin ja sisällönanalyysin synteesistä. 15

16 Verkossa tapahtunutta keskustelua tarkasteltiin Top Chef Suomen omilla alustoilla (Facebook-sivu ja verkkosivu), yhteistyöblogeissa (Pastanjauhantaa, Jokapäiväistä leipää ja Pippurimylly) sekä itsenäisellä keskustelufoorumilla (Punk in Finland, myöhemmin PiF). Näitä sivuja lukemalla, keskustelupätkiä tallentamalla ja kenttäpäiväkirjaa pitämällä pyrittiin saamaan yleinen kuvan siitä millaista keskustelua televisio-ohjelman ympärillä käytiin. Netnografian lisäksi tutkimuksen yhteydessä on tehty kolme haastattelua, joissa on pyritty katsomaan ohjelman kulissien taakse ennen kaikkea tuotantoyhtiön työntekijöiden ja verkkoalustoista vastaavien henkilöiden silmin Tarkastellut alustat Top Chef Suomi nimistä Facebook-sivua ei ollut olemassa ennen ohjelmaa, vaan se perustettiin vuoden 2010 syksyllä varta vasten tarkoituksenaan pilotoida tuotantoyhtiön mahdollisuuksia ja tapoja olla sosiaalisessa mediassa. Facebookissa käytiin tykkäysmielipiteenilmaisua, kommentointia ja lyhyitä dialogeja. Sivulla myös jaettiin verkkosivuilla olleita uutisia. Yleisönä oli monipuolinen joukko ohjelman katsojia ja faneja. Sivua käytettiin pitämään katsojat tietoisina tulevista jaksoista ja toisaalta katsojat pitivät sitä eräänlaisena pääkallopaikkana, niin tiedon kuin tunteiden jaon osalta. Sivulla jaettiin myös vaihtelevasti erilaisia sisältöjä uutisista valikoituihin resepteihin. Punk in Finland on pidemmän aikaa pystyssä ollut foorumi, joka keskittyy ensisijaisesti Suomi-punkkiin. Foorumin keskustelijat tunsivat toisensa ainakin nimimerkkien tasolla ja keskustelun tyyli on usein vakiintunutta. PiF:n keskustelua voisi kuvailla kaljakuppilamaiseksi. Foorumilla käyty keskustelu liittyi ennen kaikkea keskustelijoiden mielipiteisiin ja näkemyksiin ohjelmasta. Yleisönä olivat ensisijaisesti foorumiyhteisön jäsenet ketkä katsoivat tai olivat katsoneet ohjelmaa. Foorumi oli yhteisön sosiaalinen tila, kapakka. Asioita kommentoitiin melko lyhyillä virkkeillä, mutta Facebookin verrattuna keskustelun jänne pysyi eheämpänä. Kaikki kolme tarkasteltua blogia osallistuivat Subin organisoimaan blogihaasteeseen. Blogihaasteen ajatuksena oli, että kukin blogaaja valmistaa ruoka-annoksen tiettyä määrättyä 16

17 raaka-ainetta hyödyntäen. Blogihaasteita oli kaiken kaikkiaan kolme kappaletta. Haasteet ajoittuivat siten, että blogaajat saivat haasteen ohjeet vuorokautta ennen televisiossa esitettävää jaksoa, jossa itse kilpailijat valmistivat annoksensa samaa raaka-ainetta hyödyntäen. Haasteen tarkoituksena oli lisätä Top Chefin näkyvyyttä ruokablogien lukijoiden ja ruuan harrastajien joukossa. Yrityksen verkkosivut oli luotu ohjelmaa varten vastaamaan yrityksen omiin viestinnällisiin tarpeisiin. Kävijät ohjautuivat yrityksen muiden ohjelmien sivuilta ohjelmasivuille ja ihmisiä myös ohjattiin verkkosivuille esimerkiksi Facebookin kautta. Yleisössä saattoi olla niin satunnaista televisionkatsojaa kuin ohjelmasta tietoa hakevaa yleisöä, joka päätyy sivulle joko suoraan hakukentän, hakukoneen kautta tai muita reittejä pitkin. Verkkosivua käytetään tietoisesti jonkun asian seuraamiseen ja tiedon hakemiseen. Verkkosivu oli yrityksen ensisijainen virallinen viestintäkanava. 17

18 5. Löydökset 5.1. Millä tasoilla ohjelmasta ja sen teemoista puhuttiin? Ohjelman viitekehyksessä käyty keskustelu on jaettavissa kolmeen eri tasoon. Ensinnäkin verkossa puhuttiin itse ohjelmasta eli tuotteesta, sen kilpailijoista, tehtävistä ja jaksoista. Keskustelijat kannustivat omia suosikkejaan etenkin Facebook-sivulla, jossa myös spekuloitiin paljon tulevia tapahtumia ja jännitettiin yhdessä tulevia tapahtumia. Voidaan sanoa, että ohjelmasta käyty keskustelu oli fanikeskustelua puhtaimmillaan, puhuttiinhan siinä itse tuotteesta. Toisella tasolla keskustelijat puhuivat kokkiohjelmista ylipäätään eli formaatista. Keskusteluissa saatettiin vertailla Top Chefiä ja kilpailevaa formaattia Master Chefiä keskenään. Toisaalta suomalaista versiota peilattiin aikaisempiin, ulkomaisiin kausiin. Toisella tasolla keskustelu oli jo yleisempää, vaikkakin vertailun toisena osapuolena oli aina Top Chef. Keskustelua voidaan nimittää kategoriseksi tasoksi. Kolmas ja kaikkein yleisin teema, mikä verkkokeskusteluissa toistui oli yleinen aihekeskustelu ruuasta ja ruuan valmistuksesta. Kokkaaminen oli toki ohjelman keskiössä, mutta se ei ollut ohjelman koko sisältö. Useat keskustelijat kiinnittivät huomiota ennen kaikkea kokkaamiseen. Etenkin yhteistyöblogeissa puhuttiin pääsääntöisesti ruuasta ja ihailtiin blogaajan suoritusta blogihaasteen osalta. 18

19 Kuva 1: Keskustelun tasot ja aiheet. Mitä pidemmälle ensimmäisestä tasosta mennään, sitä yleisemmäksi keskustelu käy ja sitä vähemmän Top Chef heijastelee keskusteluun. Mielenkiintoinen esimerkki on kuitenkin blogihaaste, jossa Top Chefin aiheet tulivat kuin sivuovesta yleisön eteen. Voi ajatella, että blogihaaste oli ennen kaikkea ohjelmainspiroitunutta, mutta harrastajilta harrastajille toteutettua ja hyvin pitkälti formaatin ulkopuolista, mutta merkittävää toimintaa. Se mahdollisti formaatin sisältöjen vuotamisen blogosfääriin, mutta avasi samalla suoran yhteyden blogosfääristä ohjelman pariin. 19

20 5.2. Kuinka keskustelijat osallistuivat keskusteluihin eli tuottivat arvoa? Keskustelijoiden osallistumisen aktiivisuus ja käytänteet vaihtelivat eri alustoilla. Ilmeisesti alustalla olleet sisällöt sekä tietty odotus alustaa kohtaan määrittelivät paitsi alustalle valikoituneet keskustelijat myös keskustelun sisältöä. Verkon keskusteluun osallistuneet ihmiset voi jakaa neljään ryhmään. Ensimmäisenä ovat lukijat. Kaikki verkkosivulle päätyvät ovat sivun lukijoita (tai ainakin selailijoita). Yhtä kaikki, he kuluttavat sitä sisältöä mitä sivulla on. Toisena ryhmänä ovat reagoijat. He tykkäävät sisällöistä tai jakavat sisältöjä eteenpäin omille tahoilleen. Kolmantena ovat kommentoijat ja keskustelijat. He ilmaisevat mielipiteensä tai toiveensa julkisella alustalla muiden nähtäväksi. Näin heistä tulee samalla pienimuotoisia sisällöntuottajia. Antavathan he kontribuutionsa käsitellylle aiheelle. Neljäntenä ryhmänä ovat sisällöntuottajat. He aloittavat keskustelun, luovat jotain mitä muut voivat lukea tai mihin muut voivat reagoida. Näitä ovat niin ruokablogaajat kuin Facebookin aktiiviset kyselijät. Tietyssä mielessä myös foorumin keskustelijat ovat tätä ryhmää, sillä he keskustelijoina luovat viesti kerrallaan tietyn ketjun sisältöä. Ennen kaikkea Top Chefin viestintätiimi on sisällöntuottaja. He nostavat jatkuvasti esille ohjelman aiheita ja rohkaisevat lukijoita, reagoijia ja kommentoijia ottamaan osaa yhteiseen keskusteluun. Yleisön osallistumisketju näyttää toimivan siten, että sisällöntuottajat ruokkivat muiden yleisön jäsenten toimintaa. Verkkoyhteisöjen arvontuotannossa voi nähdä arvoa tuotettavan mitä moninaisimmissa tilanteissa. Yhteenkuuluvuuden tunteita koetaan, kun omia ajatuksia voi jakaa muiden verkon kautta läsnä olevien katsojien kanssa, toisaalta verkosta poimittu resepti voi poikia tietynlaista jatkettua fantasiaa ohjelmalle. Arvontuotanto on myös sisältöjen aktiivista kuluttamista ja sen uudelleen muokkaamista omaan käyttöön. Facebookissa yksittäiset keskustelut olivat lyhyitä. Ylläpitäjän muistutuksia kahdeksalta alkavasta ohjelmasta tykättiin ja kommentointiin kannustaen. Monet päivityksistä noudattivat lähes rituaalimaista kaavaa, jossa ylläpitäjä kommentoi tai jakoi linkin, ja jota sivun fanit tykkäsivät vaihtelevia kertoja ja höystivät positiivisilla kannustavilla kommenteillaan. Sivulla 20

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä,

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä, Sosiaalinen media matkailualalla Harto Pönkä, 23.02.2010 83 prosenttia vastaajista toteaa, ettei sosiaalisilla medioilla ole roolia yritysten markkinoinnissa, 74 prosentin mukaan ei viestinnässäkään. Lähde:

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila MARTAT VERKOSSA Jouko Marttila 1.10.2016 Mobiili-internet on ykkönen Lähes puolet asiakkaista hakee tietoa sosiaalisesta mediasta ostopäätösten tueksi Facebook Yritykset käyttävät markkinointiin ja asiakaspalveluun.

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut Facebook-sivu tehokäyttöön Osa 2 Facebook-sivun julkaisut 2013-3-8 1 Mitä opit tänään Mitä laaja tutkimus kertoo erilaisten julkaisujen saamasta palautteesta Miten luot sisältöstrategian Facebook-sivullesi

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad. Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas

Työnhaku 2.0. #viestikoulu. 11.2.2016 Sanna Saarikangas Työnhaku 2.0 A s i a n t u n t i j a b r ä n d i v e r k o s s a, t y ö n h a k u s o m e s s a j a v i s u a a l i n e n C V 11.2.2016 Sanna Saarikangas Mitä? Ohjelmassa Miten ja miksi työnhaku on muuttunut

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine

SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA. Helsinki Sirkku Laine SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET MATKAILUALALLA Helsinki 4.11.2010 Sirkku Laine Luvassa... Katsahdus matkailijan näkökulmaan Paljon käytännön esimerkkejä Arviointia, onko sosiaalisesta mediasta oikeasti

Lisätiedot

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen

Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Sisäinen viestintä (seurat ja lis.pelaajat) Mediaviestintä Lajin harrastajat n. 354 000 Kriisiviestintä ja tilannehallinta Viestintä Peli Meille Kaikille - Intohimona pelaaminen Imago ja identiteetti Yhteiskuntaja

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

OTTELUMARKKINOINNIN JA -VIESTINNÄN CHECKLIST

OTTELUMARKKINOINNIN JA -VIESTINNÄN CHECKLIST OTTELUMARKKINOINNIN JA -VIESTINNÄN CHECKLIST Käytä ottelutapahtumaa rakentaaksesi pysyviä SUHTEITA katsojien kanssa Ottelut eivät ole vain hetkiä ajassa, ne ovat SISÄLTÖÄ, joita voidaan hyödyntää monella

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto

Sosiaalinen media suunnittelijan apuna. Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto Sosiaalinen media suunnittelijan apuna Tuuli Lehtonen Helsingin yliopisto 14.6.2016 Kyllä musta tuntuu, että se on niin, ettei me ehkä sitä somea enää päästä karkuun. Sitten jos ei me itse mennä sinne,

Lisätiedot

RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti

RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti Saila Oldén 1. JOHDANTO Tässä raportissa kuvataan perjantaina 25.2.2011 Luuppi-projektin tiimoilta suoritettujen käytettävyystestien

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2 Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Kaarinan Pojat ry. Miten me viestimme?

Kaarinan Pojat ry. Miten me viestimme? M1 Kaarinan Pojat ry Miten me viestimme? Isännän Ääni -seminaari Pori 29.1.2016 POSITIIVISUUS LUOTETTAVUUS ONNISTUMINEN YHTEISÖLLISYYS Esityksen sisältö Seuran esittely Viestintäsuunnitelma ja sen luominen

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012

PR, mediasuhteet ja journalismi. Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 PR, mediasuhteet ja journalismi Timo Pihlajamäki HUMAK INNOverkko 2012 Viestinnän ja markkinoinnin integraatio Imago Brandi Maine Yksinkertainen viestinnän perusasetelma Lähde: Karvonen, E. Suomalainen

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT

HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT Tähän korttipakkaan on koottu apukeinoja opinto-piirityöskentelyä varten. Voitte noudattaa ohjeita järjestelmällisesti tai soveltaa niitä vapaasti haluamallanne

Lisätiedot

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry Sosiaalisen median pelisäännöt FC Honka ry 16.05.2016 Honkalaisuus on tukemista, jakamista ja arvostamista Honkalaiseen perheeseen kuuluvat niin pelaajat kuin heidän läheisensä, joukkueiden ja seuran toimijat

Lisätiedot

Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä

Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä Mitä some antaa tutkijalle? Oma ääni kuuluviin Toimituksellisissa medioissa toimittaja päättää sisällön ja rakenteen somessa voit itse päättää, mitä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti

Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti Tiedepuisto // Sähäkkä-hanke Miten hyödyntää sosiaalista mediaa tehokkaasti mainonta markkinointi rekrytointi Santeri Lanér, VTM Tietotekniikan ammattilainen vuodesta 1996 Yrittäjänä ja konsulttina vuodesta

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI

RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI KIISTAKIRJOITUKSIA MARKKINOINNISTA TALENTUM HELSINKI Copyright 2011 Talentum Media Oy ja Riku Vassinen ISBN 978-952-14-1761-0 ISBN 978-952-14-1762-7 (sähkökirja) Ulkoasu:

Lisätiedot

TTER-työryhmän toiminta

TTER-työryhmän toiminta TTER-työryhmän toiminta Taustaa Haluttiin varmistaa, että ei ole esteitä sille että TTER tukee koko aaltokenttää Tarkistaa, että säännöt vastaavat nykytoimintaa Päivittää säännöt nykyhetkeen vastaaviksi

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet JARI JUSLÉN NETTI mullistaa markkinoinnin Hyödynnä uudet mahdollisuudet TALENTUM 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja tekijä Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Riikka Rajapuro Taitto: Lapine Oy ISBN

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4.

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4. KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjäaineiston tulkinta Katja Soini TaiK 11.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 11.4.2007 Luento Käyttäjäaineiston

Lisätiedot

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK.

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK. Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK 25.10.2012 Mikä toimii painettuna, toimii harvemmin verkossa Tekstin kirjoittamisen säännöt ja tyylilajit vaihtelevat eri medioissa. Verkkotekstin

Lisätiedot

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI Näillä työpohjilla pystyt systemaattisesti rakentamaan alustaviestinnässä tarvittavat elementit. Kun viestin elementit ovat selkeät, on helppo muodostaa niiden

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) :LOPD 0LNl:LOPDRQ" Wilma on internetin kautta toimiva liittymä opettajille, oppilaille ja näiden huoltajille. Se ei ole käyttäjän koneella oleva

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Facebook-sivun ylläpito

Facebook-sivun ylläpito Facebook-sivun ylläpito Facebook-sivun viestinnän tehostaminen 2013-5-29 Materiaaleista Koulutuksen videotallenteet ja muut materiaalit ovat käytössänne osoitteessa http://akatemia.fi/fbyk-tilaajien-alue/

Lisätiedot

Case Visit Helsinki. Miten hyödyntää sosiaalista mediaa matkailutoimiston markkinoinnissa, viestinnässä ja matkailuneuvonnassa

Case Visit Helsinki. Miten hyödyntää sosiaalista mediaa matkailutoimiston markkinoinnissa, viestinnässä ja matkailuneuvonnassa Case Visit Helsinki Miten hyödyntää sosiaalista mediaa matkailutoimiston markkinoinnissa, viestinnässä ja matkailuneuvonnassa Matkailutiedottaja Elisabeth Henrichs Helsingin matkailu sosiaalisessa mediassa

Lisätiedot

Sosiaalinen media pk-yritysten markkinoinnissa ja myynnissä. Sirkku Hirvonen

Sosiaalinen media pk-yritysten markkinoinnissa ja myynnissä. Sirkku Hirvonen Sosiaalinen media pk-yritysten markkinoinnissa ja myynnissä Sirkku Hirvonen Millä alkuun sosiaalisessa mediassa Sosiaalisen median strategia vs. kevytsuunnitelma Strategia kirosana Suunnitelma kuitenkin

Lisätiedot

Keskeneräisten tarujen kirja

Keskeneräisten tarujen kirja Keskeneräisten tarujen kirja Tarve kokeilla jotain uutta Peliesittelyt ja digitarina Laadi peliesittely valitsemastasi pelistä. Sisällytä esittelyysi ainakin seuraavat asiat: Pelin nimi Lyhyt esittely

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön opetusta sosiaalisessa mediassa. pilotin opetukset. Laura Tiitinen Lapin yliopisto

Rakenteellisen sosiaalityön opetusta sosiaalisessa mediassa. pilotin opetukset. Laura Tiitinen Lapin yliopisto Rakenteellisen sosiaalityön opetusta sosiaalisessa mediassa pilotin opetukset Laura Tiitinen Lapin yliopisto 1 Rakenteellisen sosiaalityön opetuksesta TÄRKEÄÄ OPETUKSESSA ON - Konkreettisuus - Rohkeus

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä Sosiaalinen media verkoston työvälineenä Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry Taitajaa taitavammin Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry 6. Miten hyvin kilpailulajisi järjestelyt mielestäsi sujuivat? 1=erittäin huonosti 2=huonosti 3=kohtalaisesti 4=hyvin 5=erittäin

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Google. Reijo Fält G4S Cash Services (Finland) Oy IT-Koordinaattori PL 2525, 01741 VANTAA

Sosiaalinen media. Google. Reijo Fält G4S Cash Services (Finland) Oy IT-Koordinaattori PL 2525, 01741 VANTAA Sosiaalinen media Google Tutustuin ensin Googlen palveluihin ottamalla käyttöön GMail tunnukset ja kirjautumalla asiakkaaksi. Osoittautui, että Googlen tarjoamat palvelut ovat moninaisuudessaan ja laajuudessaan

Lisätiedot

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään Tuettujen hankkeiden koulutus 12.1.2015 Tiedottaminen vs. viestintä Tiedottaminen on tiedon tuottamista lähettäjän näkökulmasta ja viestin yksisuuntaista tuuttaamista

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Miksi opinnäytetyön aloittaminen on vaivalloista? TAMK/ Pekka Kaatiala, TkL Matematiikan ja tietotekniikan lehtori

Miksi opinnäytetyön aloittaminen on vaivalloista? TAMK/ Pekka Kaatiala, TkL Matematiikan ja tietotekniikan lehtori Miksi opinnäytetyön aloittaminen on vaivalloista? TAMK/ Pekka Kaatiala, TkL Matematiikan ja tietotekniikan lehtori Tiedonhankinta tehtiin avoimella kyselyllä syksyllä 2011. Kyselyyn vastasi 97 kone ja

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot