Maaseutumatkailun puoli vuosisataa artikkeleita kehittämisen eri näkökulmista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaseutumatkailun puoli vuosisataa artikkeleita kehittämisen eri näkökulmista"

Transkriptio

1 Maaseutumatkailun puoli vuosisataa artikkeleita kehittämisen eri näkökulmista Nina Vesterinen (toim.) n julkaisu 4/2007 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄ

2 ISSN ISBN (nid.) (PDF) Taitto Paino Vammalan Kirjapaino Oy Vammalan Kirjapaino Oy Vammala 2007

3 JULKAISIJA SARJA / N:O 4/2007 Huhtikuu 2007 ISSN ISBN (nid.) ISBN (pdf) (nid.) (pdf) TEKIJÄT Vesterinen Nina (toim.) JULKAISUN KUVAUS JULKAISUN NIMI Maaseutumatkailun puoli vuosisataa artikkeleita kehittämisen eri näkökulmista ILMESTYMISAJANKOHTA KOKONAISSIVUMÄÄRÄ 107 AVAINSANAT maaseutumatkailu, historia, maatilamatkailu, mökkimatkailu Maaseutumatkailua on kehitetty systemaattisesti jo yli puoli vuosisataa. Yritystoimintaa ja kehittäviä organisaatioita on ollut tosin jo tätä ennenkin. Tähän artikkelikokoelmaan on koottu aktiivisten kehittäjien ja toimijoiden näkemyksiä siitä miten maaseutumatkailua on kehitetty ja miten se on kehittynyt vuosien saatossa. Katsotaanpa niissä myös tulevaisuuteen. Artikkeleissa on niin välittäjä-, kehittäjä- kuin markkinointiorganisaatioiden näkemyksiä maaseutumatkailun kehittymisestä, mutta myös hyviä esimerkkejä miten yksittäinen yritys ja kylä ovat kehittäneet toimintojaan puolen vuosisadan aikana. Viime vuosina on keskusteltu paljon siitä mitä maaseutumatkailu käsitteenä tarkoittaa. Se on laajentunut vuosien saatossa maatila- ja mökkimatkailusta erilaisiin aktiviteetteihin. Maaseutumatkailu on tärkeä osa Suomen maaseutua elinkeinona, työllistäjänä ja kulttuurisena elävöittäjänä. Taloudellisesti menestyvien, jatkuvasti kehittyvien perhe- ja pienyritysten verkostot hyödyntävät maaseudun luontaisia voimavaroja. Ne tuottavat matkailupalveluja, jotka tarjoavat korkealaatuisia kokemuksia vaativille, kestävän kehityksen periaatteita kunnioittaville koti- ja ulkomaisille asiakkaille kaikkina vuodenaikoina. Artikkelikokoelma antaa hyvän käsityksen siitä miten puolessa vuosisadassa maaseudun matkailusta on kasvanut vientikelpoinen tuote, joka tuo lisäarvoa koko Suomen matkailun tarjontaan. Matkailun teemaryhmä vie omalla aktiivisella panoksellaan maaseudun matkailuelinkeinoa eteenpäin.

4 UTGIVARE PUBLIKATION Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp Halvt sekel av landsbygdsturism Artiklar från utvecklingens olika synpunkter SERIENS NUMMER UTGIVNINGSDATUM Publikationer 4/2007 April 2007 ISSN ISBN (häftad) SIDOANTAL ISBN (pdf) (häftad) (pdf) FÖRFATTARE NYCKELORD Vesterinen Nina (red.) landsbygdsturism, historia, gårdsbygdsturism, stugturism REFERAT Landsbygdsturism har utvecklats systematiskt redan över ett halvsekel. Företagsverksamhet och utvecklarorganisationer har dock funnits före detta. I den här artikelsamlingen har samlats vyer av aktiva utvecklare och aktörer om hur landsbygdsturism har utvecklats och hur det har utvecklats under åren. Vi ska också ta en titt till framtiden. I dessa artiklar finns det både utvecklar- och marknadsföringsorganisationernas synpunkter om utvecklingen av landsbygdsturism, men där är också goda exempel på hur ett enstaka företag eller en by har utvecklat sina aktiviteter under det halva seklet. Under senare år har det diskuterats mycket om vad landsbygdsturism innebär som begrepp. Det har brett sig från gårds- och stugturism till olika aktiviteter. Landsbygdsturism utgör en viktig del av den finska landsbygden som näring, arbetsgivare och kulturell upplivare. Ekonomiskt välbärgade och hela tiden utvecklande familje- och småföretagarnätverk utnyttjar de naturenliga resurser av landsbygden. De producerar turistservice som bjuder högklassiga erfarenheter för krävande inhemska och utländska kunder som respekterar den hållbara utvecklingens principer under alla årstider. Denna artikelsamling ger en bra uppfattning om hur landsbygdsturismen har under ett halvt sekel vuxit till en exportduglig produkt som ger tilläggsvärde för utbudet av turismen i hela Finland. Temagruppen för turismen befrämjar turistnäringen på landsbygden med sitt eget aktiva inslag.

5 PUBLISHER PUBLICATION Rural Policy Committee Half a Century of Rural Tourism Articles about the different viewpoints of development SERIAL NUMBER DATE OF PUBLICATION Publications 4/2007 April 2007 ISSN ISBN (wire stitched) NUMBER OF PAGES ISBN (pdf) (wire stitched) (pdf) AUTHOR KEYWORDS Vesterinen Nina (ed.) rural tourism, history, farm tourism, cottage travelling SUMMARY Rural tourism has been developed systematically for over fifty years. There have been entrepreneurship and development organisations already before that. In this collection of articles material has been collected about the views of developers and actors how rural tourism has been developed, and how it has developed during the years. We will also have a look to the future. In the articles there are not only views of intermediate, developer and marketing organisations about development of rural tourism, but also good examples of how an individual enterprise and village have developed their operations during the half a century. In recent years a lot has been discussed about what rural tourism means as a concept. It has expanded during the years from farm and cottage tourism to several kinds of activities. Rural tourism is an important part of the Finnish country side as a source of livelihood, an employer and as a cultural animator. The family and enterprise networks, which are economically viable and continuously developing, are exploiting the natural resources of the country side. They produce tourist services that provide during all the seasons of the year high quality experiences for national and international clients who are demanding and respecting the principles of sustainable development. The collection of articles gives a good idea of how rural tourism has developed during the half a century to a product that can be exported, and brings added value to the supply of Finnish tourism. A theme group on tourism makes an effort to bring the rural tourism onward as a source of livelihood.

6

7 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Näin se kaikki alkoi 2 Muisteloita ja ajatuksia maaseutumatkailun kehittämistyön alkuajoilta 2 Unto Palminkoski Matkailun edistämiskeskuksen rooli maaseutumatkailun kehittymisessä 41 Anja Lähteenmäen haastattelun ja MEKin arkistomateriaalin pohjalta toimittanut N. Vesterinen Maaseutumatkailun majoitustilojen luokitustoiminta Avuksi kuluttajalle ja ohjenuoraksi matkailuyrittäjän toimintaan 48 Tarja Jutila, kehityspäällikkö, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry Maaseudun matkailuelinkeinon eteen tehty valtakunnallinen kehittämistyö Maaseutumatkailun teemaryhmän kehittämistyön ensimmäinen vuosikymmen 56 MMM Mirja Nylander teemaryhmän ensimmäisen vuosikymmenen pääsihteeri yrittäjä, Juniperus Metsämatkat Ky Matkailuyrityksen 40-vuotinen taival Tynkkylän Lomaniemi 86 Yrittäjä Arto Heikkosen haastattelun pohjalta toimittanut N. Vesterinen VUONISLAHTI kylämatkailua jo vuosikymmeniä 93 Reino Kuivalainen, yrittäjä ja kyläläisaktiivi, Vuonislahti

8

9 1 Johdanto Maaseutumatkailua on kehitetty systemaattisesti jo puolivuosisataa. Toiminnan voi sanoa alkaneen talomajoituksesta ja se on kehittynyt laadukkaaseen vientikelpoiseen matkailun yritystoimintaan. Tähän artikkelikokoelmaan on koottu aktiivisten kehittäjien ja toimijoiden näkemyksiä siitä miten maaseutumatkailua on kehitetty ja miten se on kehittynyt vuosien saatossa. Katsotaanpa niissä myös tulevaisuuteen. Artikkeleissa on niin välittäjä-, kehittäjäkuin markkinointiorganisaatioiden näkemyksiä maaseutumatkailun kehittymisestä, mutta myös hyviä esimerkkejä miten yksittäinen yritys ja kylä ovat kehittäneet toimintojaan puolen vuosisadan aikana. Maaseutumatkailu on käsite, jota käytetään keskusteltaessa maaseudun kehittämisestä. Se ei siis ole myyntityössä käytettävä termi. Maaseutumatkailu ei myöskään ole itsenäinen toimiala, vaan sen tarjoamat palvelut voidaan jakaa niin kuin muutkin matkailupalvelut ravitsemis-, majoitus-, ohjelma- ja oheispalveluihin. Kuljetuspalveluita voi tarjota esim. hevosyrittäjä hakiessaan kieseillä matkailijoita lähiasemalta matkakohteeseen. Tärkeimmät arvolähtökohdat ovat ympäristövastuullisuus, hyvinvointi ja maaseudun kulttuuriperinnön vaaliminen. Maaseutumatkailu on se osa matkailuelinkeinoa, joka ammentaa mahdollisuutensa maaseudun luontaisista voimavaroista, rauhan ja puhtauden ollessa matkailumme tärkeimpiä valtteja. Kehittymisen edellytyksenä on ollut ohjelmallisuuden ja pitkäjänteisyyden toteutuminen kaikilla tasoilla. Näistä esimerkkeinä ovat matkailun tärkeyden huomioon ottaminen mm. Maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa ja Maaseutupoliittisessa erityisohjelmassa, joka sisältää valtioneuvoston maaseutupolitiikan linjaukset sekä päätökset kehittämistoimenpiteistä vuosille Matkailu elinkeinona näyttää suuntaa maaseudun uudelle elinkeinolliselle roolille, palvelujen maaseudulle. Kehittämistyön painopisteitä ovat tuotekehitystyö, myynti ja markkinointi, osaamisen kehittäminen sekä laadunhallinta ja ympäristö. Matkailun teemaryhmä vie omalla aktiivisella panoksellaan maaseudun matkailua eteenpäin. Maaseutumatkailua kehitetään myös maakunnissa aktiivisesti osana maaseutuelinkeinojen ja matkailun alueellista kehittämistä. Työtä riittää, mutta toivottavasti artikkelikokoelma antaa kattavan kuvan siitä miten tähän päivään on päästy. Reijo Martikainen puheenjohtaja Matkailun teemaryhmä Nina Vesterinen sihteeri Matkailun teemaryhmä

10 2 Näin se kaikki alkoi Muisteloita ja ajatuksia maaseutumatkailun kehittämistyön alkuajoilta Unto Palminkoski Maailmaa muuttavat asiat kypsyvät yleensä pitkään ja putkahtavat esiin yön pimeydessä. Olo alkaa muutoksen jälkeen yllättäen tuntua aivan erilaiselta kuin se oli edellisenä iltana vielä nukkumaan mentäessä. Monelle suomalaiselle olo muuttui erilaiseksi vuoden 1957 syyskuun 15. päivänä: Suomi devalvoi silloin markkansa 39 prosentilla. Se ei ollut ensimmäinen devalvaatio. Eikä toki viimeinenkään. Mutta se oli iso D. Missä Sinä olit silloin? Minä, Unto Palminkoski, olin armeijassa alokkaana. Olin aloittanut varusmiespalveluni Keski-Euroopassa viettämäni liftauskesän jälkeen. En seuraavien 11 kuukauden aikana havainnut omassa vähäisessä taloudessani mitään erikoista, olihan turvana armeijan tuhti ruoka, riittävä ulkoilu ja päiväraha, joka kattoi menoni. Shokki iski vasta ensimmäisen opintotalven jälkeen, kun piti päästä ulkomaille kieliharjoitteluun. Joku näytti kiskaisseen kaikki hinnat taivaisiin. Ansaittuani kesätyössä jonkin verran Saksan markkoja huomasin, että vaihtokurssi olikin kannaltani oikeastaan aika kiva: kotimaan pankki maksoi tililleni tuntuvasti enemmän Suomen markkoja kuin odotin. Arvelin, että tuo suhde olisi omiaan tuomaan aikaisempaa enemmän ulkomaalaisia matkailemaan maahamme. Niin kävikin. Havaitsin sen seuraavina vuosina ollessani kesäisin erään kaupungin matkailulautakunnan palveluksessa leirintäalueen hoitajana, tulkkina ja joskus oppaanakin. Ulkomaalaisia alkoi ilmaantua vuosi vuodelta enemmän. Tulosta ei tosin voi panna pelkästään valuuttamme ulkoisen arvon muuttumisen ansioksi. Suuri osuus oli laivayhtiöiden investoinneilla matkustaja-aluksiin ja sittemmin autolauttoihin. Yhteydet Saksasta ja Ruotsista Suomeen paranivat ratkaisevasti Finnlinesin, Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön ja Viking Linen uuden tonniston myötä. Yhtiöt markkinoivat aktiivisesti kuljetuskapasiteettiaan ja samalla Suomea yhdessä Suomen Matkailuliiton ulkomaanosaston kanssa. Maatamme vietiin, jos ei maailman, niin ainakin läntisen Euroopan kartalle. Suomalaiset käyttivät lomat kotimaahan tutustumiseen tai sukulaisvierailuihin, kun ulkomaille matkustaminen oli liian kallista. Kesäksi oli tarjolla bussimatkoja sekä kiertomatkoja junilla ja sisävesilaivoilla. Majoittumiseen oli leirintäalueita, matkustajakoteja, pikku hotelleja, sosiaalisten lomajärjestöjen lomakoteja, lomakyliä, täysihoitoa tarjoavia maalaistaloja ja talvella, ennen kaikkea hiihtolomalaisille, matkailumajoja, hotelleita ja Lapin talomajoitusta. Suomen Matkailuliitto julkaisi opaskirjoissaan ja esitteissään jäseniään palvellakseen paitsi hotellien myös Lapin talomajoittajien yhteystietoja. Liiton retkeilyosasto hoiti omien kohteittensa lisäksi talomajoittajien varauksia, vaikkei lisäpalvelun tulos ollutkaan liiketoimintana kannattavaa luvun alussa listoilla oli kymmeniä talomajoittajia. Osa tarjosi vierailleen majoituksen lisäksi täysihoidon, joka sisälsi aamiaisen, illallisen ja tukevat retkieväät ladulle mukaan otettaviksi.

11 3 Liiton retkeilyosaston henkilöstö kokosi tiedot taloista ja pyrki tutustumaan tarjolla oleviin kohteisiin etenkin, jos ne olivat omien matkailumajojen tai hotellien läheisyydessä. Kustannussyistä tarkastuskäyntejä ei tehty jokaiseen välityksessä olevaan taloon. Tällöin varaamisesta kiinnostuneille kerrottiin tietojen perustuvan majoittajien puhelimitse tai kirjeessä antamiin tietoihin. Lomaliitossa syntyi 1950-luvun lopulla ajatus käynnistää maalaistalolomat lähinnä Tanskasta ja Ruotsista saatujen esimerkkien rohkaisemana ja ensimmäiset asiakkaat saapuivatkin kesällä Kiinnostus maalaistalon piirissä vietettävää lomaa kohtaan osoittautui ennakko-odotuksia suuremmaksi. Maalaisväestö oli halukas tarjoamaan täysihoitoa ja vuokraamaan lomalaisten käyttöön huoneita ja erillisiä rakennuksiakin. Kohteita oli Keski- ja Länsi-Suomen järvialueilla, Saimaalla, Turun saaristossa ja Suomenlahden rannikolla. Aluksi maalaistalolomat nähtiin täydentävänä palveluna, jonka avulla omille lomakotien ja lomakylien asiakkaille etsittiin tilaa täysihoitoa tarjoavista maalaistaloista tai välitettiin heille huoneita kun omat kohteet olivat täynnä. Pian toiminnalle kehittyi itsenäinen luonne ja oma vakioasiakaskunta. Ulkomaalaisetkin alkoivat löytää tiensä maalaistaloihin, olihan tämä edullinen tapa tutustua maahamme ja etenkin sen asukkaisiin. Maalaistalolomat olivat Lomaliiton esitteen mukaan supisuomalainen loma maalaistalon pihapiirissä. Ydinasioina tarjottiin maahenkistä lepolomaa koko perheelle tutustumista suomalaiseen maalaiskotiin arkipäivän toimissa lapsille tilaisuutta tavata kotieläimet niiden luonnollisessa ympäristössä marjamaita, kalavesiä, maaseudun luontoa sekä perisuomalaisia saunailtoja. Lomaliitto kertoi julkaisussaan Suomalainen Loma (1963), että sen toiminnan ansiosta loma maalaistalossa oli kokenut uuden renessanssin: Maalaistaloissa on useinkin vapaita huoneita tai kokonaisia pikku rakennuksia, joihin kesävieraita voi sijoittaa. Romantiikkaa on maalaistalon vierashuoneissa omalla viehättävän kotoisella tavallaan. Aamu linnunlauluineen ja pihan äänineen herättää miellyttävästi nukkujan. Lomaliitto kokosi välityksessään olevista taloista, huoneistoista ja täysihoitoa tarjoavista maalaistaloista yksityiskohtaiset tiedot ja valokuvan. Tätä tarkoitusta varten oli laadittu oma lomake. Kohteiden tarkastuksia tehtiin pääosin omien lomakotien ja lomakylien lähialueilla. Kaikkiin välitykseen otettuihin kohteisiin ei tehty tarkastuksia kustannussyistä. Lomaliiton tarkoitus välitystoiminnalleen oli sosiaalinen: se halusi löytää perheille sopivia kohtuullisen hintaisia lomapalveluja maaseudulta oman tarjontansa täydennykseksi. Maalaistalolomat olivat liiton ohjelmassa kesä-elokuun aikana.

12 4 Toiminnallista maatalolomailua (MEK) Maaseudun Lomaliitto (myöhemmin Lomayhtymä) Maaseudun Lomaliito alkoi 1960-luvun alussa välittää maaseudun lomakohteita pihatupia ja rantamökkejä asiakkailleen. Tarjonta laajeni vähitellen myös maalaistalojen täysihoidon suuntaan. Vuonna 1964 Maaseudun Lomaliitto laati muistion maatalouden osuudesta lomatoiminnan kehittämisessä. Yhdistykseen päätettiin sen pohjalta perustaa osasto maatilamatkailua varten. Nimeksi annettiin Sininen Rengas. Sille hahmoteltiin rahoitusmallia, joka koostuisi liittymismaksusta, vuotuisesta jäsenmaksusta ja palvelujen välityspalkkiosta. Tarkoituksena oli saada aikaan maatalousväestön omistuksessa olevien vuokramökkien verkosto. Kohteiden hankintaa varten pidettiin maataloustuottajajärjestöjen ja osuuskassojen kanssa yhteistyössä tiedotustilaisuuksia. Sinisen Renkaan tarkoituksena on auttaa maanomistajia rakentamaan rannoilleen hyvää asumistasoa vastaavia kesämökkejä, joita Renkaan välityksellä vuokrataan lomanviettäjille. Koska vuosilomien viettäminen tapahtuu maassamme yleensä rannoilla, tulisi rakennusten sijoittamisessakin huomioida rantojen tarkoituksenmukainen käyttö pitempää ajanjaksoa ajatellen. On osoittautunut, että vaikka rannat eivät vuosittain tilojen omistuksessa ollessaan ole tuottaneet suuria summia, on ainakin vältytty niiden tonttikauppojen tuloksena syntyvästä haitasta. Tämä toimintamuoto maataloudessa ei tule olemaan oikotie äkkirikastumiseen missään muodossa. Mutta tällä toiminnalla saadaan luoduksi varsin monelle tilalle pieni sivuansion lähde, jonka hyöty ulottuu kauemmaksi kuin mitä rantojen myynti tonteiksi saa aikaan. Jokainen myyty rantapalsta vähentää tilan reaaliarvoa. Lisäksi tällaisen lomailumuodon etuna on pi-

13 5 dettävä loman mahdollistamista maalla omalla mökillä ilman mökinomistajan huolia niillekin, joilla ei ole varaa tai muuta mahdollisuutta hankkia omaa mökkiä. Niille majoitustilojen vuokraajille ja täysihoidon tarjoajille, jotka olivat kiinnostuneita Renkaan toiminnasta, lähetettiin lomake täytettäväksi ja pyydettiin palauttamaan se valokuvan kera. Kohdetta koskevien tietojen lisäksi lomakkeelle koottiin tietoa lähialueen palveluista ja julkisten kulkuneuvojen käyttömahdollisuudesta. Jotta asiakkaille annettava tieto olisi joka suhteessa paikkansa pitävää, Sinisen Renkaan tarkoituksena oli käydä paikan päällä tarkastamassa välitykseen otettavat kohteet ja annetut tiedot. Kesän kynnyksellä asiakkaat, erityisesti perheet, ottivat yhteyttä Maaseudun Lomaliiton toimistoon ja sieltä ehdotettiin asiakkaan toivomusta lähinnä vastaavaa vapaata kohdetta ja solmittiin näin asiakassuhde palvelun tuottajan ja ostajan välille. Saadakseen uutta mökkitarjontaa Sininen Rengas laaditutti vuosina rakennusalan ammattilaisilla kevytrakenteisten kesäkäyttöön soveltuvien lomamajojen tyyppipiirustuksia. Hanke sai liikkeelle muutamia toteutuksia eri puolilla maatamme. Matkailusta tulee elinkeino Yleinen kiinnostus matkailuun yritystoimintana kasvoi maassamme 1960-luvun alussa. Kohoava elintaso ja autoistuminen olivat tuoneet kesäisin maanteille autoilevia perheitä tutustumaan oman maan nähtävyyksiin. Ruotsalaisten naapureittemme ostosmatkailu Suomeen näkyi kaupoissa, mutta se keskittyi lähes yksinomaan niihin kaupunkeihin, joista oli säännöllinen laivayhteys Ruotsiin. Lisäpontimena investoinneille oli muissa Pohjoismaissa, ennen kaikkea Ruotsissa tapahtunut matkailupalvelujen tarjonnan ja samalla matkailutulon kasvu. Muitakin ulkomaisia matkailijoita olisi ruotsalaisten ostosmatkailijoiden lisäksi tulossa maahamme, jos tarjolla vain olisi heille sopivia palveluja, viestittivät laivayhtiöiden markkinointimiehet. Edullisen hintatason hyöty oli pikimmiten käytettävä hyväksi, etteivät tavoitellut Saksan markat jäisi yksinomaan naapurimaiden hyödyksi. Maahamme perustettiin leirintäalueita, muutamista vuokrattavista kesämökeistä koostuvia pikku lomakyliä ja muita matkailupalveluja tuottavia yrityksiä. Sisävesilaivastoa kunnostettiin pitkälti valtiovallan tukeen nojautuen. Käänteentekevän muutoksen toi vuonna 1963 asetetun ja seuraavana vuonna työnsä julkistaneen, kauppaneuvos Aki Marten johdolla työskennelleen matkailun kehittämiskomitean mietintö. Siinä esitettiin muun muassa, että matkailuasioista vastaavaksi tahoksi asetettaisiin kauppa- ja teollisuusministeriö. Matkailua palvelevien alojen pääomanpuutteen helpottamiseksi tulisi perustaa matkailun kehitysrahasto. Mietinnön tuloksena alkoikin tapahtua. Kehitysrahasto aloitti toimintansa seuraavana vuonna. Kauppaministeriöön perustettiin eräänlaiseksi komiteaksi matkailuneuvosto. Matkailun ylitarkastajaksi nimitettiin Jaakko Paavela. Vuonna 1969 matkailuneuvosto aloitti operatiivisen työskentelyn ja sille siirrettiin Suomen Matkailuliiton ulkomaanosaston tehtävät. Matkailuneuvoston johtajaksi nimitettiin ulkomaanosaston entinen johtaja Bengt Pihlström. Rohkein avaus tuli mietinnön julkistamisvuonna 1964 Keski-Suomesta, missä ideoitiin ja perustettiin maakunnan lippulaivaksi muodostuva Rantaloma Oy. Se aloitti investoinnit seuraavana vuonna rakentamalla Viitasaarelle yhteensä 10 hyvätasoista itsepalvelumökkiä

14 6 käsittävän Valkaman lomakylän. Yhtiö jatkoi investointitoimintaansa seuraavana vuonna Ruuponsaaren hotellilla, johon totuttujen hotellipalvelujen lisäksi oli liitetty silloisen mittapuun mukaan erittäin tasokkaita, omin saunoin varustettuja lomamökkejä, viekkoja. Aikaisempiin hankkeisiin verrattuna uutta toteutuksessa oli täydellinen kunnallistekniikka kaukolämmityksineen ja jätevedenpuhdistamoineen. Hotelli työllisti puolensataa henkilöä toimien loma- ja kokoushotellina. Asiakkaiden viihtymistä varten kehiteltiin vuodenaikojen vaihteluun pohjautuvia ulkoiluohjelmia kuten marjastus- ja sienestysretkiä, kalastus- ja souturetkiä sekä rakennettiin viitoitettu ja alueen eri luontotyyppejä esittelevä luontopolku. Talvea varten tehtiin maastoon kestävät latujen pohjat, joita lumien tultua huollettiin säännöllisesti moottorikelkoilla. Luistelijoita varten aurattiin radat jäälle. Juhlapyhiksi yhtiön henkilöstöstä koottiin esiintyjiä pikku näytelmiin ja musiikkiesityksiin. Olipa hotellilla toimiva nukketeatterikin. Tästä räjähti liikkeelle suorastaan maakuntien väliseksi otteluksi muuttunut kilpailu korpi- ja kokoushotellien rakentamisessa. Kilpailu jatkui kiivaana 1960-luvun loppuun saakka ja hiljeni vuonna 1969 tehdyn devalvaation antaman kansainvälisen kilpailuedun hiipumiseen ja samankaltaisten kohteiden muodostamaan ylitarjontaan. Omatoimilomailua (Lomarengas)

15 7 Lomarengas perustettiin Lomaliiton toiminnanjohtaja Teppo Lehtonen, Maaseudun Lomaliiton toiminnanjohtaja Aarre Ojala ja Suomen Matkailuliiton retkeilyosaston johtaja Antero Tuomisto kokoontuivat syksyn 1966 alussa keskustelemaan talomajoituksen, täysihoitolomien ja mökkien välityksen tuotoista ja kustannuksista. Kukin joutui omalta osaltaan toteamaan, että pienillä volyymeillä toimittaessa välitystoiminnan kuluja ei millään saatu peitetyksi edes kohtuulliseksi katsottavissa määrin. Organisaation kehittämiseen tai kohteiden tarkastuksiin ei kertynyt varoja lainkaan. Keskustelijat totesivat, että asialle voitiin tehdä jotain myönteistä vain ajattelemalla tilannetta uudesta näkökulmasta. Rahoituksen saanti toiminnan kehittämiseen olisi ilmeisesti mahdollista Raha-automaattiyhdistyksen voittovaroista, mutta kolme keskenään kilpailevaa järjestöä vesittäisi avustusten saannin. Tavoitteeseen pääseminen edellyttäisi aivan uudentyyppistä yhteistyötä järjestöjen välille. Tämän yhteistyön suuntaviivoja hahmoteltiin tulevia jatkotoimia silmällä pitäen. Lomaliiton Teppo Lehtonen tutki olisiko sen pohjoismaisilta sisarjärjestöiltä ennen kaikkea Ruotsin RESOlta saatavissa tilanteeseen sopivaa ratkaisumallia. Missään muualla ei ollut edes yritetty saada sekä palvelujen tuottaja- että kuluttajatahoja kantamaan vastuuta toimialan kehittämisestä. Siksi maatilamatkailua varten päätettiin perustaa oma yhdistys. Sen sääntöjen laatiminen annettiin Lomaliiton sihteerinä toimivan maisteri Olavi Snellmanin tehtäväksi. Perustamista valmisteleva kokous Lokakuun 27. päivänä 1966 helsinkiläiseen ravintola Fenniaan kokoontui joukko lomajärjestöjen edustajia valmistelemaan maalaistalolomien välitystä hoitavan yhdistyksen perustamista. Suomen Matkailuliiton edustajana oli osastopäällikkö Antero Tuomisto, Lomaliiton edustajina sosiaalipäällikkö Aarne K. Leskinen, toiminnanjohtaja, ekonomi Teppo Lehtonen ja kauppatieteen maisteri Olavi Snellman sekä Maaseudun Lomaliiton edustajina agronomi Mirja Veitonmäki ja toiminnanjohtaja Aarre Ojala. Teppo Lehtonen mainitsi kokouksen avauspuheessaan, että yhdistyksen perustamista oli jo pidemmän aikaa ja perusteellisesti harkittu. Aarre Ojala piti yhdistystä välttämättömänä mm. hyödyttömän keskinäisen kilpailun välttämiseksi. Hän totesi, että Maaseudun Lomaliitto oli saanut Raha-automaattiyhdistykseltä markan suuruisen avustuksen luovutettavaksi maalaistalolomien välitystehtävää varten perustettavalle uudelle yhdistykselle. Aarne K. Leskinen piti yhdistyksen perustamista toivottavana, koska sen avulla voitaisiin hänen arvelunsa mukaan vähentää lomanviettäjien kustannuksia. Mirja Veitonmäki toivoi, että uuden yhdistyksen hyväksi voitaisiin käyttää aikaisempia kokemuksia samoin kuin muiden yhteisöjen kanssa tapahtuvaa yhteistyötä. Maatalousnaisten Keskus oli hoitanut tämän alan koulutustoimintaa ja loma-asuntojen luettelointia. Kokouksen sihteeri Olavi Snellman summasi keskustelun pohjalta keskeiset tavoitteet uudelle yhdistykselle: kalliiksi tulevan (keskinäisen) kilpailun välttäminen hinnoittelun yhtenäistäminen ja tason valvonta (julkisen) tuen saaminen toiminnalle sekä yhdistyksen tulisi pyrkiä yhteistoimintaan paikallisten ja alueellisten välittäjien kanssa.

16 8 Yksimielinen päätös oli, että keskustelun aiheena ollut uusi yhdistys tulisi perustaa mahdollisimman pian. Yhdistyksen perustava kokous päätettiin pitää samassa paikassa viikon päästä. Lomarenkaan perustamiskokous Torstaina ravintola Fenniaan kokoontuivat Suomen Matkailuliittoa edustavat Jaakko Paavela ja Antero Tuomisto, Lomaliittoa edustava Olavi Snellman ja Maaseudun Lomaliittoa edustavat Aarre Ojala ja Mirja Veitonmäki perustamaan yhdistystä, jolle päätettiin antaa nimi Lomarengas. Se muodostettiin liittämällä yhteen sanat Lomaliitto ja Sininen Rengas. Yhdistyksen säännöissä sen tehtäväksi määritettiin edistää voittoa tavoittelematta kansan laajojen piirien lomanviettoa maassamme. Sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin tuomari Jaakko Paavela ja varapuheenjohtajaksi Maatalousnaisten Keskuksen toiminnanjohtaja Mirja Veitonmäki. Väliaikaiseksi sihteeriksi valittiin Olavi Snellman. Näiden lisäksi hallituksen valittiin sosiaalipäällikkö Aarne K. Leskinen, toiminnanjohtaja Aarre Ojala ja osastopäällikkö Antero Tuomisto. Toiminnan organisoituminen Marraskuun lopussa pidetyssä yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa hallitukseen valittiin Lomaliiton palveluksesta eroavan Olavi Snellmanin tilalle toiminnanjohtaja Teppo Lehtonen. Samassa kokouksessa varattiin yhdistyksen toimistoksi kaksi huonetta Suomen Matkailuliiton ulkomaanosastolta vapautuvista tiloista osoitteessa Kaisaniemenkatu 1. Yhdistyksen tulevaa ulkomaista tiedotustoimintaa varten Jaakko Paavela ja Antero Tuomisto lupautuivat toimimaan saadakseen Suomen Matkailuliiton ulkomaanosaston ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin. Yhdistyksen toiminnanjohtajan palkkaamiseksi julkaistiin ilmoitukset Helsingin Sanomissa ja Maaseudun Tulevaisuudessa. Tuloksena oli 22 hakemusta, joiden perusteella viisi hakijaa kutsuttiin puheenjohtajan haastatteluun. Hallituksen pöytäkirjassa on lisäksi merkintä: Puheenjohtaja ottaa yhteyttä myös matkailuasiamies Unto Palminkoskeen, jota päätettiin kehottaa kiireellisesti jättämään hakemuksensa. Hakemusta ei koskaan lähetetty, koska puheenjohtajan kanssa käydyssä keskustelussa mainittu palkkavaatimus osoittautui alkavalle yhdistykselle liian suureksi. Hallitus valitsi toiminnanjohtajaksi seuraavalle ehdokassijalle asetetun valtiotieteiden maisteri Mauno Heikinmäen. Hän aloitti tehtävässään vuoden 1967 alussa. Yhdistys aloitti toimintansa ja se peri perustajajäseniensä välityksessä olevien majoituskohteiden kortistot, kuvat ja sopimukset. Lomaliitolta yhdistykselle siirtyi 170 erillistä mökkiä, 83 huoneistoa tilojen päärakennusten yhteydessä ja 22 täysihoitopaikkaa. Lomayhtymältä saatiin 33 erillistä mökkiä, 9 maalaistalohuoneistoa ja 6 täysihoitopaikkaa. Suomen Matkailuliitolta siirtyi joukko Lapin talomajoituskohteita. Osa taloista jouduttiin heti karsimaan pois välityksestä heikon tason vuoksi ja osa jäi odottamaan uusintatarkastusta. Vuonna 1966 Maaseudun Lomaliiton saama Sinisen Renkaan toimintaan tarkoitettu markan avustus Raha-automaattiyhdistykseltä siirrettiin uuden aloittelevan yhdistyksen tilille pesämunaksi. Toimitilaksi oli vuokrattu Suomen Matkailuliiton ulkomaanosastolta vapautuneet kaksi huonetta. Yhdistyksen ensimmäiseksi myyntihenkilöksi palkattiin alkaen ylioppilas Kerttu Ahlgrén, joka oli hoitanut maalaistalolomia Lomaliitossa.

17 9 Helmikuussa palkattiin matkailuneuvoja Aulikki Kutvonen hoitamaan kasvavaa myyntiä. Toimiston työn organisoinnin jälkeen päätettiin suunnitella yhdistykselle oma logo. Toiminnanjohtajan ja kahden hallituksen jäsenen ideointiryhmä tuotti ehdotuksen, joka otettiin heti käyttöön. Yhdistystä symboloi nyt nimitekstistä ja siihen liittyvästä rengaskuviosta muodostuva tunnus. Yhdistyksen hallitus päätti syyskuun kokouksessaan laatia selvityksen siitä miten maatilojen päärakennusten huoneiden ja erillisten rantamökkien varaukset olivat kehittyneet eri kesäkuukausina. Ylivoimaisia voittajia olivat mökit. Täysihoitoa tarjoavien talojen vuodepaikkojen määrän kasvu oli ylittänyt kesäkautena yöpymisvuorokausien määrän lisääntymisen. Syyksi selvityksessä arveltiin, että osassa vanhempaa kohdekortistoa tiedot olivat niin epätarkkoja, ettei kaikkia paikkoja uskallettu esittää asiakkaille varattaviksi. Toiminnanjohtaja Heikinmäki erosi yhdistyksen palveluksesta Tilapäiseksi toiminnanjohtajaksi valittiin Kerttu Ahlgrén. Yhdistyksen ensimmäiselle toimintavuodelle haettiin markan suuruista avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä, joka myös myönnettiin. Hakemuksen perusteluissa yhdistyksen hallituksen jäsen ekonomi Teppo Lehtonen oli kirjoittanut muun muassa: Maassamme viimeksi julkaistun tilaston mukaan 70 %:lla veronmaksajistamme tulot ovat alle markkaa vuodessa. Tällaisen väestönosan loman viettämistä helpottamaan on yhdistyksemme perustettu. Suurimmalle osalle kansastamme ei ole mahdollista lomailla kalliissa majoituspaikoissa tai suorittaa ulkomaanmatkoja, vaikka näin yleisesti kuvitellaan. Etenkin lapsiperheiden lomanviettokustannusten alentaminen käyttämällä pienin pääomakustannuksin toimivia maataloja hyväksi lomanvietossa tehdään kiistatta sosiaalista työtä, kun loman viettäminen tulee yhä laajemmille kansalaispiireille mahdolliseksi. Raha-automaattiyhdistykselle toimittamassaan tilityksessä saadun avustuksen käytöstä Lomarengas kirjasi toiminnastaan mm. seuraavaa: Lomarengas r.y. on kertomusvuonna edistänyt kansan laajoille piireille tarkoitettua lomanviettoa maassamme ja välittänyt voittoa tavoittelematta omakustannushintaan lomavieraita hyväksymiinsä ja luetteloissaan pitämiinsä lomanviettokohteisiin. Toinen toimintavuosi 1968 Yhdistyksen toisen vuoden toimintasuunnitelmassa oli jo otettu oppia ensimmäisen vuoden kokemuksista. Sisäiseen muistioon kirjattiin koko joukko tavoitteita: majoitusaikaa pyritään pidentämään korottamalla korkeasesongin hintoja ja laskemalla niitä muina aikoina keskustoimiston on tunnettava paremmin välityksessä olevat paikat. Tästä syystä toimiston henkilökunnan on pyrittävä hiljaisina aikoina tutustumaan kortistossa oleviin paikkoihin asiakkaille on lähetettävä mielipidetiedustelut myynnin tehostamiseksi on tehtävä kunta- ja talokohtaiset monisteet talvimyynnin lisäämiseksi uusista tarjouksista on ensisijaisesti pyrittävä hyväksymään ne, jotka voivat majoittaa lomalaisia ympäri vuoden

18 10 oikeana myyntitapana on pidettävä ystävällistä asiakaspalvelua, hyviä esitteitä, talokohtaisia luetteloita kunnittain sekä kuvastoa, josta asiakkailla on mahdollisuus saada kokonaiskäsitys yhdistyksen välityksessä olevista lomakohteista yhteistyötä ulkomaisten matkatoimistojen kanssa on lisättävä ennen varsinaista myyntiaikaa (=kesän alkua) on pyrittävä suorittamaan ennakkomyyntiä entisille asiakkaille. Tarjouksen mukana lähetetään pankkisiirtolomake. Lomakohteiden tarkastukset olivat jo alun alkaen ongelmaisia. Tarkastuksiin pyrittiin saamaan mukaan henkilöitä sieltä, missä oltiin useimmin tekemisissä potentiaalisten palvelujen tarjoajien kanssa, kuten Maatalousnaisten Keskuksesta ja kuntien matkailutoimista. Erityisesti haluttiin mukaan kotitalousneuvontaa tekeviä henkilöitä. Hallitus Yhdistyksen hallituksen määräksi oli säännöissä vahvistettu kuusi henkilöä. Perustajajäsenten kesken oli sovittu, että kukin jäsen saa nimetä kaksi henkilöä. Hienosäätönä haluttiin vielä järjestää paikat siten, että palvelujen tuottajien ja kuluttajien välillä olisi tasapaino. Tätä varten Lomaliitto toi hallitukseen SAK:n edustajan ja Lomayhtymä Maatalousnaisten edustajan. Voimasuhteiden tasapainottajan tehtävä oli Suomen Matkailuliitolla, jolla oli hallituksessa kaksi edustajaa ja kahden ensimmäisen vuoden puheenjohtajuus. Johtajan vaihdos Keväällä 1968 Lomarenkaan hallitus käynnisti uudet etsinnät toiminnanjohtajan palkkaamiseksi. Lomarenkaan toiminnanjohtajan ruoriin tarttui kielten opetusta varten auskultoinut filosofian maisteri Unto Palminkoski Ensimmäisenä työpäivänä hän ruuvasi irti toimiston ovesta emaloidun laatan, jossa Lomarenkaan nimen alla luki suurin kirjaimin KONTTORI. Oli tehty ensimmäinen muutos uudessa työpaikassa. Lomarenkaan johtajaksi lupautuessaan Unto Palminkoski oli vastaanottanut pestin, jonka tiesi haasteelliseksi. Yhdistyksestä piti suhteellisen lyhyellä aikavälillä kehittää pääasiassa omalla tulorahoituksella toimeen tuleva järjestö. Sen toiminnan käynnistämiseen oli saatu tukea Raha-automaattiyhdistyksen voittovaroista, mutta sen tulisi pian löytää oma paikkansa järjestökentässä. Se ei voisi kilpailla kahden perustajäsenensä kanssa avustuksista, koska sen tehtäväkenttä oli melko lähellä sosiaalisten lomajärjestön tehtäviä. Lomarenkaalle ja maatilamatkailulle piti kehittää aivan oma tontti. Pelkästään kaikelle kansalle avoimien lomien välittäminen omakustannushintaan ei saattaisi riittää perusteluna kovinkaan pitkälle. Money, money, money Rahapula tuli vastaan syksyllä. Kassa oli tyhjä ja palkkoja piti vielä pystyä maksamaan. Vastuulla oli vielä jokunen kohteiden omistajille lähdössä oleva maksukin. Kysyin huolettomasti toimiston rouvilta vekselilomakkeita ja sain vastaani hämmästyneen vastakysymykset: Mitä ne ovat? Pankista niitä tietenkin löytyi, ja ne tulivat kausirahoitusta haettaessa seuraavina vuosina useaan kertaan henkilökunnalle tutuiksi. Yhdistys oli pitkään talvisaikaan varsin vekselivetoinen.

19 11 Muutoksia kesän 1968 aikana Opettajankoulutuksestani oli tuntuvaa etua, kun pyrin laittamaan yhdistyksen toimintasuunnitelmassa kirjatut asiat tärkeysjärjestykseen. Suurin työ oli aluksi selvittää, mitkä olivat käytettävissä olevat resurssit ja missä oltiin menossa. Tutustuminen välityksessä olevien kohteiden tietoihin ja käynnit niissä paljastivat, että yhdistyksellä oli välitystehtävää varten käytettävissään luvattoman hatarat tiedot. Myöskään välityksessä olevien kohteiden omistajilla ei ollut täsmällistä tietoa siitä, mitä heiltä yhteistyössä oikein odotettiin. Lomien välitys tapahtui miltei yksinomaan Lomarenkaan toimistosta käsin. Asiakkaiden määrän lisäämiseksi olisi etsittävä muitakin myyntikanavia. Aloitimme siis muutostyöt tontin laidasta niin kuin naurismaan perkaamisen. Ohjekirjanen mökkien ja täysihoitoa tarjoavia talojen omistajia varten tuotettiin ja postitettiin sopimuskohteisiin. Kirjasta käytettiin sittemmin myös uusien kohteiden hankinnassa Tietolomakkeet uudistettiin asiakkaitten yleisimpien kysymysten pohjalta ja annettiin jokaiselle mökille, talolle ja huoneelle oma nimitunnus, joka helpottaisi etsintää varausten tekemisen yhteydessä Jokaisesta välitykseen otettavasta kohteesta hankittiin asiakkaita varten vähintään yksi kuva. Ne säilyivät tallessa kun asiakkaat tekivät kohdevalintojaan toimistossa. Lainattaessa tai postitse tehtävien tarjousten yhteydessä kuvilla oli kuitenkin taipumus kadota Lisättiin yhteistyötä Maatalouskeskusten Liiton ja Maatalousnaisten Keskuksen kanssa, jotta informaatiota saataisiin leviämään maatalouden suunnassa. Lomarengas osallistui ensimmäistä kertaa maatalousnäyttelyyn (Virrat 1968) Yhteistyötä alueellisten matkailuorganisaatioiden kanssa alettiin viritellä: ideoitiin mallit yhteistyösopimuksiksi Matkatoimistoyhteyksiä lisättiin, ja selviteltiin mahdollisuuksia siirtää Lomarenkaan työskentelyn painotusta lomien tukkumyynnin suuntaan Aloitettiin kohteiden tarkastajien ja kotitalousneuvojien koulutuspäivien järjestäminen Teetettiin yhdistykselle uusi logo, jonka tekijä oli jyväskyläläinen graafikko Matti Louhi. Aikaisempaan ympyrälogoon lisättiin hirsisalvos, jossa oli symbolisesti kolme perustajajäsentä hirren päiden muodossa, lisäksi aaltoja vesielementtiä kuvaamaan. Mökkilomien iskusanaksi kehitettiin yhdistelmä mökki sauna järvi soutuvene. Uudet alue-edustajasopimukset Syksyn 1968 kuluessa kävin uutena toiminnanjohtajana neuvotteluja tuttujen alueellisten matkailuorganisaatioiden kanssa yhteistyön aloittamiseksi markkinointiin tulevien kohteiden hankintaa, tarkastuksia ja myyntitoimintoja varten. Ajatuksena oli, että organisaatiot tekisivät Lomarenkaan nimissä, ohjauksessa ja rahoittamana sopimuksia kohteiden omistajien kanssa ja osallistuisivat omalla toimialueellaan kohteiden välitystoimintaan. Seuraavan vuoden alussa alkaviksi kirjatut yhteistyösopimukset tehtiin kaikkiaan 12 alueellisen matkailuorganisaation kanssa, valikoima ulottuessa maakuntaliitoista ja Suomen Matkailuliiton alueyhdistyksistä alueellisiin ja kunnallisiin matkailuosakeyhtiöihin.

20 12 Sauna, järvi ja soutuvene (A. Aaltonen / MEK) Ensimmäiset alue-edustajien koulutus- ja neuvottelupäivät Alue-edustussopimukset olisivat käytännössä pelkkää paperia, elleivät Lomarenkaan sopimus-kumppanit tuntisi kohteille asetettavia vaatimuksia, sopimuskäytäntöä, hinnoitteluperiaatteita ja aikaisemmilta asiakkailta tulleita palautteita. Ohjemonisteiden laatimisen lisäksi päätettiin järjestää alue-edustajien koulutus- ja neuvottelupäivät, jotka suunnattiin kohteiden hankintaan ja lomapalvelujen myyntityöhön osallistuville henkilöille. Lomarenkaan järjestämään toimialan ensimmäiseen yhteiseen koulutustilaisuuteen lokakuussa 1968 osallistui 22 henkeä. Tuon Joutsassa pidetyn kokouksen aiheina olivat muun muassa lomakohteiden tarkastus, hinnoittelu ja myynnin organisointi. Tavoitteena oli, että tarkastuksia ja sopimuksia tekisivät samat henkilöt, jotka osallistuvat myyntiin. Näin varmistettaisiin kohdetuntemus ja se, että asiakkaille annettaisiin palveluista aina paikkansa pitävät tiedot. Kohteiden valinnassa sovittiin käytettäväksi samoja vaatimuksia. Hinnoittelun avuksi laadittiin koulutustilaisuudessa taulukko, jossa painotettiin asiakkaiden käyttöön tulevien majoitustilojen ja mökkien kokoa ja varusteita. Ohjeaineisto päätettiin ottaa käyttöön vuoden 1969 markkinoinnissa. Osallistujien kommentit tilaisuuden annista olivat niin myönteisiä, että tavoitteeksi asetettiin vastaavien tapaamisten järjestäminen vuosittain. Lisäksi esitettiin toivomus, että alueorganisaatioiden henkilöstöä perehdytettäisiin lomakohteiden tarkastuksiin ja hinnoitteluun sekä omistajien neuvontaan aina Lomarenkaan edustajien käydessä tarkastusmatkalla ko. alueella.

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 )

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Paloinsinööriyhdistys ry, ruotsiksi Brandingenjörsföreningen i Finland r.f., ja kotipaikka on

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010.

Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010. Yhdistyksen säännöt Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Metsäsertifiointi

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996

Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996 POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA (PoPLi) RY Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996 SÄÄNNÖT Hyväksytty 11.06.2001 Muutettu 08.03.2007 2 POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi, kotipaikka,

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 SUOMEN MOPSIKERHO RY:N SÄÄNNÖT Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Mopsikerho ry ja sen tarkoituksena on kaikin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Nimen epävirallinen lyhenne KVVY. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi!

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! 1 1 Online - matkatoimistot lentomyynnin voittajia 2 2 1 Nettimatkatoimiston myynnin jakauma 86 % Lennot 13 % Hotellit, autot ym. 1% Paketointi

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13 Asia Hakija Oikeus valokuvaan A Annettu 17.11.1987 Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään kuvannut omalla

Lisätiedot

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Tuulikki Becker, Visit Helsinki 10.9.2015 1 I-lupakriteerit Kaikilta i-toimistoilta edellytetään i-kilpi osoittaa selkeästi palvelupisteen sijainnin. Keskeinen sijainti

Lisätiedot

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Tetriniemi) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen

Lisätiedot

Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT

Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT Suomen Kylmäyhdistys ry Kylföreningen i Finland rf SÄÄNNÖT PRH hyväksynyt 20.11.2006 1 Suomen Kylmäyhdistys ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Kylmäyhdistys ry, ruotsiksi Kylföreningen i Finland

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15 HYVÄÄ JA HUONOA Lena Sonnerfelt asioi Kronan apteekissa Tukholman Tyresössä. Hänen mielestään apteekkipalvelut ovat muuttuneet osin paremmiksi, osin huonommiksi valtiollisen monopolin purkamisen jälkeen.

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU RY ESLU TOIMINTASÄÄNNÖT Esitys toimintasääntöjen muuttamiseksi syyskokouksessa 11.11.2015

ETELÄ-SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU RY ESLU TOIMINTASÄÄNNÖT Esitys toimintasääntöjen muuttamiseksi syyskokouksessa 11.11.2015 ETELÄ-SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU RY ESLU TOIMINTASÄÄNNÖT Esitys toimintasääntöjen muuttamiseksi syyskokouksessa 11.11.2015 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Etelä-Suomen Liikunta

Lisätiedot

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444.

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. 30.3.2009 muutettujen sääntöjen pykälät on hyväksytty yhdistysrekisterissä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki.

, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki. Hallituksen kokous 1 (5) Aika 24.9.2016, iso neuvotteluhuone, Ilkantie 4 Valkea talo, Helsinki. Läsnä Hallituksen puheen ja jäsenet poissa Aaltonen Jaana Ahonen Outi Blundin Elina Hanhikoski Cecilia Lähteenmäki

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA

LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 8.2.2012 LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue ja kaavoitustilanne

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliiton Hämeen piiri ry.

1 Yhdistyksen nimi on Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliiton Hämeen piiri ry. Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliiton Hämeen piiri ry. THHL ry SÄÄNNÖT I LUKU TARKOITUS JA TOIMINTA Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöliiton Hämeen piiri

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5)

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5) 1(5) SUOMEN KETTUTERRIERIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Kettuterrierit ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Yhdistys on Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben ry:n jäsen ja

Lisätiedot

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1. Ursan puheenjohtaja Tapio Markkanen avasi kokouksen klo Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry PÖYTÄKIRJA 1 SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2011 Paikka: Tieteiden talo, sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki Aika: Tiistai 8.11.2011 kello 19.15. 1. KOKOUKSEN AVAUS Ursan puheenjohtaja

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 3/12 Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta

TUUSNIEMEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 3/12 Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 3/12 Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta KOKOUSAIKA 9.10.2012 KELLO 18.00-19.50 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Nuorisotila

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on Ikaalinen. IKAALISTEN NUORISO-ORKESTERIN TUKI RY SÄÄNNÖT Yleistä 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE Yhdistyksen nimi on Ikaalisten Nuoriso-orkesterin tuki ry. Sen kotipaikka on Ikaalinen ja toimialue on

Lisätiedot

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 27.9.2011 1 Yhdistyksen nimi on Yy-Kaa-Koo ry (Yhteinen Kasvatus Koulussa), ja se toimii Piikkiön yhtenäiskoulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Kaarinan

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Aika: Keskiviikko klo Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista. 143 Kokouksen avaus. 144 Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Aika: Keskiviikko klo Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista. 143 Kokouksen avaus. 144 Laillisuus ja päätösvaltaisuus EDUSTAJISTON JOULUKUUN KOKOUS Aika: Keskiviikko 10.12.2014 klo 18.15 Paikka: Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista 143 Kokouksen avaus 144 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 145 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Kytäjä Golf ry. 1 Nimi, kotipaikka ja kieli. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu. Toimintasäännöt

Kytäjä Golf ry. 1 Nimi, kotipaikka ja kieli. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu. Toimintasäännöt Kytäjä Golf ry Toimintasäännöt 1 Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Kytäjä Golf ry ja sen kotipaikka on Hyvinkää. Yhdistyksen kieli on suomi. Yhdistys on Suomen Golfliitto ry:n jäsen. 2 Tarkoitus

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015- ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS MAASEUTUYKSIKKÖ Alvar Aallon katu 8, 60100 Seinäjoki Puh. 0295 027 500 LAILA LUOMA 7.2.2017 PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015- TYÖTÄ EI

Lisätiedot

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220.

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. 1 2 3 4 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry TOIMINTAKERTOMUS 1.7.2013 30.6.2014 YLEISTÄ Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. Toimintaa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on SKAL suoritealat ry. Yhdistyksen nimi on ruotsinkielisenä SKAL branchsektioner rf.

Yhdistyksen nimi on SKAL suoritealat ry. Yhdistyksen nimi on ruotsinkielisenä SKAL branchsektioner rf. SKAL SUORITEALAT RY:N SÄÄNNÖT 2011 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SKAL suoritealat ry. Yhdistyksen nimi on ruotsinkielisenä SKAL branchsektioner rf. Yhdistys voi käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Suomen Maastohiihto ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

1 Yhdistyksen nimi on Suomen Maastohiihto ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN MAASTOHIIHTO R.Y.:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Maastohiihto ry ja sen kotipaikka on Helsinki. Tarkoitus ja toiminnan laatu 2 Yhdistyksen tarkoituksena on

Lisätiedot

Banzai KuPSin kannattajat ry Toimintakertomus 2006

Banzai KuPSin kannattajat ry Toimintakertomus 2006 Banzai KuPSin kannattajat ry Toimintakertomus 2006 2 Banzai KuPSin kannattajat ry Toimintakertomus 2006 Sisällysluettelo 1. TAUSTA... 3 2. TOIMINTA VUONNA 2006... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Ottelumatkat...

Lisätiedot

KOTKAN KAUPUNKI YLEISKIRJE 2/2013 Liikuntapalvelukeskus Kirkkokatu 6 48100 KOTKA Puh. 234 5414 ja 040 831 0389 Fax. 234 5424 7.3.

KOTKAN KAUPUNKI YLEISKIRJE 2/2013 Liikuntapalvelukeskus Kirkkokatu 6 48100 KOTKA Puh. 234 5414 ja 040 831 0389 Fax. 234 5424 7.3. KOTKAN KAUPUNKI YLEISKIRJE 2/2013 Liikuntapalvelukeskus Kirkkokatu 6 48100 KOTKA Puh. 234 5414 ja 040 831 0389 Fax. 234 5424 7.3.2013 1 URHEILUSEUROILLE AVUSTUKSET VUODELLE 2013 Liikuntalautakunnan myöntämä

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21 C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

PELLON SEURAKUNTA ESITYSLISTA N:o Kirkkoneuvosto Pvm 28.04.2014 3/2014. Lakkapää Tarja Pakisjärvi Maija-Liisa jäsen

PELLON SEURAKUNTA ESITYSLISTA N:o Kirkkoneuvosto Pvm 28.04.2014 3/2014. Lakkapää Tarja Pakisjärvi Maija-Liisa jäsen LISTA N:o Kirkkoneuvosto Pvm 28.04.2014 3/2014 PÖYTÄKIRJA Sivu Pvm 28.04.2014 1 Aika Maanantaina 28.04.2014 klo 16.00 16.45 Jäsenet Pelkonen Mikko puheenjohtaja Kitkiöjoki Erkki kn varapuheenjohtaja Lakkapää

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Uudenmaan liitto, maakuntasali, Esterinportti 2 b, Helsinki. Otsikko Sivu. 6 Kokouksen avaus ja pöytäkirjantarkastajien valinta 4

Uudenmaan liitto, maakuntasali, Esterinportti 2 b, Helsinki. Otsikko Sivu. 6 Kokouksen avaus ja pöytäkirjantarkastajien valinta 4 PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 Kielellisten palveluiden toimikunta AIKA 26.11.2015, klo 09:30-10:37 PAIKKA Uudenmaan liitto, maakuntasali, Esterinportti 2 b, Helsinki KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 6 Kokouksen avaus

Lisätiedot

Seurakuntayhtymän kokoustila, Yo-talo B, Rehtorinpellonkatu 4 Turku

Seurakuntayhtymän kokoustila, Yo-talo B, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Sivu 1/5 Pöytäkirja 20/2016 Aika: 2. kesäkuuta 2016 klo 10.15 Paikka: Läsnä jäsenet: Läsnä muut: Seurakuntayhtymän kokoustila, Yo-talo B, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Riina Lumme, puheenjohtaja Miika Tiainen,

Lisätiedot

Kymin Nikkarit säännöt

Kymin Nikkarit säännöt Kymin Nikkarit SÄÄNNÖT 1(6) Kymin Nikkarit säännöt Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Yhdistyksen toiminta Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella Yritystuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella Yritystuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella 2014-2020 Yritystuki-info 11.6.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Sivu 1 27.5.2015 Yritystukien suuntaaminen Toteutetaan Manner-Suomen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/ Vapaa-ajan asukastoimikunta Aika klo 14:00-16:00

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/ Vapaa-ajan asukastoimikunta Aika klo 14:00-16:00 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 3/2016 28 Vapaa-ajan asukastoimikunta 23.09.2016 Aika 23.09.2016 klo 14:00-16:00 Paikka Läsnä Karjalan prikaati, Varuskuntatie 230, Vekaranjärvi Luettelon mukaan Pykälät 20-26

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot