Käsittely päättynyt. Ratkaistavana

Transkriptio

1 fe /ufzàôfy ^

2 Valtiopäiväasia, H E 186/2004 j Sivu 1/1 SUOM-EN EDUSKUHlfr Asian valiokuntakäsittely ; PALUU - HAKU KAIKISTA HE 186/2004 vp laiksi tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetun neuvoston asetuksen soveltamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ministeriö Oikeusministeriö Saapumis -vaihe Asiantuntijavai he /Jaostokäsittel y Ratkaistavana Käsittely päättynyt J Keskusteluvaih e Täysistunto lähettänyt lakivaliokuntaan mietintöä varten Lakivaliokunta Saapunut Käsittely päättynyt LaVM 10/2004 vp Käsittelyvaiheet Ilmoitettu asia valiokuntaan saapuneeksi mietinnön antamista varten. I käsittely Asiantuntijoiden kuuleminen - lainsäädäntöneuvos Markku Helin, oikeusministeriö (K) - lakimies Anne Kumpula, sosiaali- ja terveysministeriö (K) - toimistopäällikkö Outi Arponen, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto (K) Jatkettu I käsittely Asiantuntijoiden kuuleminen - dosentti, oikeustieteen tohtori Kirsti Kurki-Suonio, (K) Todettu asiantuntijakuuleminen päättyneeksi Yleiskeskustelu Yksityiskohtainen käsittely Valmistunut: - LaVM10/2004 vp Päivitetty :37:05

3 ;/C ' "*[CX>0*f i/p j^amvaiimsieiuosasio Zö.iu./uw JLGWJp?>/ /. Markku Helin f, jltiin Oikeusministeriö Lainvalmisteluosasto Muistio f Lakivaliokunnalle Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetun neuvoston asetuksen soveltamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 186/2004) 1. Ehdotettujen lakien tarve Euroopan unionin neuvosto hyväksyi asetuksen tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta (Bryssel Ha -asetus, (EY) N:o 2201/2003). Kuten asetuksen nimikkeestä käy ilmi. asetuksella korvataan nykyinen nk. Bryssel II -asetus. Bryssel Ila -asetus tuli voimaan , mutta sen soveltaminen alkaa eräitä valmistelevia toimenpiteitä lukuun ottamatta Uuden Bryssel 11a -asetuksen aineellinen soveltamisala on Bryssel II -asetuksen soveltamisalaa laajempi. Avioliiton purkamista koskevien asioiden lisäksi se käsittää vanhempainvastuuta koskevat asiat. Vanhempainvastuulla tarkoitetaan lapsen huoltoon, tapaamisoikeuteen j^, edunvalvontaan kuuluvia asioita. Vanhempainvastuuseen kuuluu myös lapsen sijoittaminen sijaisperheeseen tai hoitolaitokseen. Asetuksen säännökset koskevat tuomioistuimen kansainvälistä toimivaltaa, toisessa jäsenvaltiossa vireillä olevan asian vireilläolovaikutusta (lis pendens) sekä toisessa jäsenvaltiossa asetuksen soveltamisalalla tehdyn päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa. Asetuksessa on myös säännöksiä lapsikaappauksesta ja keskusviranomaisten välisestä yhteistyöstä. Asetuksesta käytyjä neuvotteluja on selostettu U-kirjeissä U 83/2001 ja U 31/2002. Asetus jättää eräitä kysymyksiä kansallisesti päätettäviksi. Näitä ovat: - Mikä tuomioistuin on asiallisesti toimivaltainen toisessa jäsenvaltiossa annetun päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevassa asiassa (21.3 ja 29.1 artikla). - Mikä on alueellisesti toimivaltainen tuomioistuin toisessa jäsenvaltiossa annetun päätöksen tunnustamista koskevassa asiassa (21.3 artikla). - Mille kielelle Suomen viranomaiselle toimitettava, asetuksen 45 artiklassa tarkoitettu todistus on tapaamisoikeutta koskevien järjestelyjen osalta käännettävä. - Mikä on Suomen keskusviranomainen vanhempainvastuuta koskevissa asioissa (53 artikla). Useimmat mainituista kysymyksistä kuuluvat lainsäädännön alaan. Sen vuoksi ehdotetaan säädettäväksi laki mainitun neuvoston asetuksen soveltamisesta. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi viittä eri lakia (avioliittolaki, laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, laki lapsen huotoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta, laki yksityisoikeudellista vaatimusta koskevien pohjoismaisten tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta, lastensuojelulaki). Näissä oheismuutoksissa on useimmiten kysymys vain siitä, että lakeihin on selkeyden vuoksi otettu maininta Bryssel Ha -asetuksen etusijasta. Asia olisi näin ilman nimenomaista säännöstäkin. 2. Laki Bryssel Ha -asetuksen soveltamisesta Toimivaltainen tuomioistuin Asiallisesti toimivaltainen tuomioistuin ulkomaisen päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevassa asiassa olisi 2 :n 1 momentin mukaan käräjäoikeus. Ehdotus vastaa ratkaisua, joka tehtiin jo Bryssel 11 -asetuksen yhteydessä.

4 Alueellisesti toimivaltainen tuomioistuin ulkomaisen päätöksen tunnustamista koskevassa asiassa määräytyisi 2 :n 2 momentin mukaan oikeudenkäymiskaaren 10:l0:n nojalla. Asia tutkittaisiin siten sen paikkakunnan tuomioistuimessa, jossa jommallakummalla puolisolla on kotipaikka. Jos kummallakaan puolisolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, asia tutkittaisiin Helsingin käräjäoikeudessa. Ehdotus vastaa sitä, mikä on nykyisin voimassa Bryssel II -asetuksessa tarkoitettujen päätösten osalta. Asiaa koskeva nykyinen säännös on avioliittolain 125 :n 2 momentissa, joka kumottaisiin. Jos vanhempainvastuuta koskevan ratkaisun tunnustamista tai tunnustamatta jättämisen vahvistamista haetaan erillisenä asiana, toisin sanoen ilman, että samalla on kysymys avioliiton purkamisesta annetun päätöksen tunnustamisesta, asia olisi pantava vireille lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 13 :ssä tarkoitetussa tuomioistuimessa, toisin sanoen tuomioistuimessa, joka on toimivaltainen lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa. Edellä mainittujen oikeuspaikkojen ohella toisessa jäsenvaltiossa annetun päätöksen tunnustamista koskeva asia voitaisiin käsitellä myös käräjäoikeudessa, joka on alueellisesti toimivaltainen päätöksen täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevassa asiassa (nk. eksekvatuuriasiassa). Edellytyksenä tälle olisi, että päätöksen tunnustamista haetaan päätöksen täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevan asian yhteydessä. Näin vältetään se, että päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista jouduttaisiin hakemaan kahdesta eri tuomioistuimesta. Alueellinen toimivalta toisessa jäsenvaltiossa annetun päätöksen täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevassa asiassa on säännelty Bryssel Ha -asetuksen 29 artiklan 2 kohdassa. Sen mukaan alueellinen toimivalta määräytyy yleensä sen henkilön asuinpaikan mukaan, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, tai sen lapsen asuinpaikan mukaan, jota hakemus koskee. Keskusviranomainen Lakiehdotuksen 5 :n 1 momentin mukaan asetuksen 53 artiklassa tarkoitettu keskusviranomainen olisi Suomessa oikeusministeriö. Tämä on tarkoituksenmukaista sen vuoksi, että oikeusministeriöllä on jo nykyisin vastaavanlaisia tehtäviä nk. Luxemburgin sopimuksessa (SopS 56/1994) ja Haagin lapsikaappaussopimuksessa (SopS 57/1994) tarkoitettuna keskusviranomaisena.

5 1 3 Oikeusministeriöllä olisi lakiehdotuksen 5.2 :n mukaan oikeus saada virka-apua valtion ja kunnan sosiaalihuollon viranomaisilta sekä poliisiviranomaisilta keskusviranomaiselle asetuksen 55 artiklassa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi. Virka-apu voisi käytännössä olla tarpeen lähinnä lapsen olinpaikan selvittämiseksi tai sosiaaliviranomaisten raportin saamiseksi lapsen elinolosuhteista. Jos oikeusministeriölle toimitetaan asetuksen 56 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu pyyntö lapsen sijoittamisesta hoitolaitokseen tai sijaisperheeseen Suomessa, oikeusministeriön olisi siirrettävä asia toimivaltaiselle kunnan sosiaalihuollon toimielimelle päätöksen tekemiseksi siellä. Toimivaltainen olisi sen kunnan sosiaalihuollon toimielin, jonka alueelle lapsen sijoittamista suunnitellaan. Jos suunniteltua sijoituspaikkaa ei ole pyynnössä yksilöity, toimivaltainen sosiaalihuollon toimielin määräytyisi lastensuojelulain 45 :n nojalla. Esitykseen sisältyy ehdotus mainitun 45 :n muuttamiseksi. Mum soveltamislaism säänneltäviksi ehdotetut kysymykset Lakiehdotuksen 3 :n mukaan päätös, joka on annettu toisessa jäsenvaltiossa ja jonka suomalainen tuomioistuin on julistanut täytäntöönpanokelpoiseksi, on tuomioistuimen toimesta lähetettävä täytäntöonpanoasiassa toimivaltaiselle tuomioistuimelle tai ulosottomiehelle, jos hakija sitä pyytää. Säännös on katsottu perustelluksi paitsi täytäntöönpanon nopeuttamiseksi, myös sen vuoksi, että tällaiset päätökset olisivat samassa asemassa niiden lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien, Euroopan unionin ja pohjoismaiden ulkopuolelta tulevien päätösten kanssa, joiden osalta täytäntöönpanokelpoiseksi julistaminen kuuluu Helsingin hovioikeudelle. Helsingin hovioikeudelle on lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 44 :n 2 momentissa asetettu vastaavanlainen lähettämisvelvollisuus. Lakiehdotuksen 4 koskee tilanteita, joissa toisessa jäsenvaltiossa annettu päätös voidaan panna täytäntöön suoraan, toisin sanoen ilman, että se julistetaan täytäntöönpanokelpoiseksi. Tällaisia päätöksiä ovat tapaamisoikeutta koskevat tuomiot ja lapsen huoltoa koskevat tuomiot, jotka edellyttävät lapsen palauttamista lapsikaappauksen jälkeen. Kummassakin tapauksessa suoran täytäntöönpanokelpoisuuden edellytyksenä on, että tuomiosta on annettu todistus asetuksen liitteessä olevaa vakiolomaketta käyttäen. Kumpaakin todistusta varten on laadittu oma lomake, ja todistuksen eräät keskeiset kohdat on asetuksen 45 artiklan mukaan käännettävä täytäntöönpanevan jäsenvaltion viralliselle kielelle tai sellaiselle muulle kielelle, jonka jäsenvaltio on ilmoittanut hyväksyvänsä. Lakiehdotuksen 4 :ssä ehdotetaan, että lomakkeen mainitut kohdat voitaisiin toimittaa paitsi suomen- ja ruotsinkielisinä, myös englanninkielisinä. Englannin kielen hyväksymistä on pidetty tarkoituksenmukaisena, koska asiakirjojen käännättäminen suomen tai ruotsin kielelle tuottaisi useissa jäsenvaltioissa vaikeuksia ja viivyttäisi täytäntöönpanoasiaa. Myös käännöksen laatu voisi jäädä riittämättömäksi. Jos asiaa käsittelevä tuomari tai ulosottomies ei katso riittävästi hallitsevansa englantia, hän voisi käännättää asianomaiset todistuksen kohdat suomeksi tai ruotsiksi. Lakiehdotuksen 7 koskee asetuksen nojalla annetussa todistuksessa olevan kirjoitus-, lasku- tai vastaavan selvän virheen korjaamista. Asetuksen 43 artiklan 1 kohdan mukaan todistuksen oikaisemiseen sovelletaan tuomion antaneen jäsenvaltion lainsäädäntöä. Ehdotetun 7 :n mukaan tällöin sovelletaan säännöksiä, jotka koskevat tuomiossa tai päätöksessä olevan virheen korjaamista. Nämä säännökset ovat yleisten tuomioistuinten osalta oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 10 :ssä, hallintotuomioistuinten osalta hallintolainkäyttölain 56 ja 57 :ssä ja muun viranomaisen osalta hallintolain :ssä.

6 6 3. O he ismit u iokset Avioliittolaki Ehdotetut muutokset ovat puhtaasti teknisiä. Laissa nyt olevat viittaukset Bryssel JJ-asetukseen ehdotetaan muutettaviksi siten, että ne tulevat koskemaan Bryssel Ila -asetusta. Avioliittolain 125 :stä ehdotetaan lisäksi poistettavaksi sen 2 momentissa oleva oikeuspaikkasäännös, koska oikeuspaikasta säädettäisiin asetuksen soveltamisesta annetun lain 2 :ssä. Lttki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta Bryssel Ma -asetuksessa olevat tuomioistuimen kansainvälistä toimivaltaa koskevat säännökset tulevat koskemaan myös sosiaaliviranomaisia, sillä asetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan tuomioistuimella tarkoitetaan jäsenvaltioiden kaikkia viranomaisia, jotka ovat toimivaltaisia asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. Tämä merkitsee sitä, että sosiaalilautakunta tulee eräissä tapauksissa toimivaltaiseksi silloinkin, kun lapsella ei ole Suomessa asuinpaikkaa. Lain 8 :n 2 momenttiin ehdotetaan sen vuoksi otettavaksi säännös siitä, mikä sosiaalilautakunta on toimivaltainen vahvistamaan vanhempien sopimuksen silloin, kun lapsella ei ole asuinpaikkaa Suomessa. Muut ehdotetut muutokset on otettu lakiin lainsäädännön selkeyden vuoksi muistuttamaan lainkäyttäjiä Bryssel Ila -asetuksen ensisijaisuudesta. Ne eivät siten muuta sitä, mikä Bryssel Ila-asetuksen voimaantultua olisi muutoinkin sovellettavana. Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta Lain 33 :ään on lisätty viittaus siitä, että lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettu päätös, joka on Bryssel Ila -asetuksen mukaan Suomessa täytäntöönpanokelpoinen, pannaan täytäntöön tämän lain nojalla. Viittauksen tarkoituksena on auttaa lakia soveltavia. Asia olisi näin ilman nimenomaista viittaustakin. Laki yksityisoikeudellista vaatimusta koskevien pohjoismaisten tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta Lain 8 :ään on otettu lainsäädännön selkeyden ylläpitämiseksi viittaus Bryssel Ila-asetuksen etusijaan. Asia olisi näin ilman viittaustakin. Lastensuojelulaki Lastensuojelulain 45 :ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siitä ilmenisi kaikissa lapsen sijoittamista perhehoitoon tai laitoshuoltoon koskevissa asioissa, jotka Bryssel Ila -asetuksen nojalla voivat tulla Suomen viranomaisen ratkaistaviksi, minkä kunnan viranomaisen asiana on päättää perhehoidon tai laitoshuollon järjestämisestä. Oikeusministeriö keskusviranomaisena voisi siten suoraan mainitun 45 :n nojalla päättää, mihin kuntaan ulkomailla olevan lapsen Suomeen sijoittamista koskeva pyyntö ohjataan. Nykyisen 45 :n mukaan sosiaali-ja terveysministeriö määrää, mille kunnalle kuuluu lastensuojelun järjestäminen ulkomailla olevalle lapselle. 4. Suomen ilmoitukset Asetuksen 67 artiklan mukaan Suomen ja muiden jäsenvaltioiden on kolmen kuukauden kuluessa asetuksen voimaantulosta eli komission tulkinnan mukaan viimeistään annettava komissiolle tiedoksi: keskusviranomaisen nimi tai nimet ja yhteystiedot kielet, joita voidaan käyttää viestinnässä keskusviranomaisten kanssa kieli tai kielet, jotka jäsenvaltio hyväksyy edellä mainituissa lomakkeiden kohdissa oman virallisen kielensä tai virallisten kieltensä lisäksi. Asetuksen 68 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle asetuksen 21, 29, 33 ja 34 artiklassa tarkoitetut tuomioistuinten ja muutoksenhakumenettelyjen luettelot sekä niihin tehdyt muutokset. Näiden tietojen toimittamiselle ei ole asetuksessa säädetty määräaikaa, mutta on selvää, että nämä tiedot tulee antaa siten, että ne voidaan julkaista virallisessa lehdessä ennen kuin asetusta aletaan soveltaa. Komissio on pyytänyt näitäkin tietoja mennessä.

7 7 Siltä osin kuin ilmoituksen sisältö riippuu tästä lakiesityksestä, oikeusministeriö aikoo ilmoittaa, ettei se tässä vaiheessa voi antaa lopullista ilmoitusta, koska asiasta on säädettävä lailla ja lakiehdotuksen käsittely on kesken. Samalla komissiolle on tarkoitus antaa alustavat tiedot tämän lakiesityksen pohjalta. 5. Ehdotettujen lakien voimaantulo Bryssel Ha -asetus tulee sovellettavaksi Sen vuoksi ehdotetaan, että myös tähän esitykseen sisältyvät lait tulisivat voimaan d:\data\muistiot\soveltamislaki LaV

8 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ MUISTIO Perhe- ja sosiaaliosasto Anne Kumpula HE 186/2004 vp Eduskunnan lakivaliokunta Asiantuntijoiden kuuleminen kau? ^Vlw^ /ß^ HE 186/2004 vp. laiksi tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetun neuvoston asetuksen soveltamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetun neuvoston asetuksen soveltamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 186/2004 vp.). Seuraavassa käsitellään lähinnä niitä esityksen osia, jotka liittyvät kiinteimmin sosiaali-ja terveysministeriön toimialaan. Ehdotettuja muutoksia valmisteltaessa oikeusministeriö on kuullut sosiaali- ja terveysministeriötä. Bryssel Ha - asetuksen 53 artiklan mukaan kunkin jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi keskusviranomainen avustamaan asetuksen soveltamisessa. Asetuksen soveltamisesta annettavaksi ehdotettavan lain 5 :n mukaan keskusviranomaisena Suomessa olisi oikeusministeriö. Tämä on myös sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen mukaan tarkoituksenmukaisin ratkaisu. Oikeusministeriöllä on esityksen mukaan oikeus saada keskusviranomaiselle säädettyjen tehtävien hoitamiseksi tarpeellista virka-apua esimerkiksi sosiaalihuollon viranomaisilta. Ehdotettavan lain 6 :ään on otettu säännökset oikeusministeriön velvollisuudesta siirtää kunnan sosiaalihuollon toimielimelle sellaiset lapsen sijoittamista toisesta jäsenvaltiosta Suomeen koskevat pyynnöt ja ilmoitukset, jotka oikeusministeriölle keskusviranomaisena on toimitettu. Näin sen vuoksi, että oikeusministeriöllä ei ole toimivaltaa hyväksyä lapsen sijoittamista Suomeen, vaan asian ratkaisu kuuluisi sosiaaliviranomaisille. Ilmoitus siirrettäisiin kunnan sosiaalihuollon toimielimelle siinä kunnassa, jonka alueelle lapsi on tarkoitus sijoittaa. Jos toisen jäsenvaltion tuomioistuin ei ole pyynnössään yksilöinyt sijoituspaikkaa, vaan suunnittelee vain yleisesti lapsen sijoittamista Suomeen, oikeusministeriön olisi siirrettävä pyyntö lastensuojelulain 45 :n säännösten mukaan määräytyvän kunnan sosiaalihuollon toimielimelle. Siirto suoraan asiassa toimivaltaiselle viranomaiselle on tarkoituksenmukainen ja kannatettava ratkaisu. Postiosoite: PL 33, Valtioneuvosto Käyntiosoite: Meritullinkatu 8, Helsinki Puhelin: (09) Telekopio: (09) (Kirjaamo) Sähköposti: Emai 1 : kirj aamo. stm@stm. vn. fi

9 2(2) Lastensuojelulain 45 :ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen 2 momentista ilmenisi kaikissa Bryssel Ila -asetuksen nojalla Suomen viranomaisten ratkaistavaksi kuuluvissa lapsen sijoittamista perhehoitoon tai laitoshuoltoon koskevissa asioissa, minkä kunnan viranomaisten asiana on päättää perhehoidon tai laitoshuollon järjestämistä koskeva asia. Lastensuojelulain 45 :n nykyisen 2 momentin mukaan lastensuojelun järjestäminen sellaiselle lapselle tai nuorelle, jonka vanhemmat tai toinen heistä on tai on ollut Suomen kansalainen, mutta jolla ei ole asuin- tai oleskelukuntaa Suomessa ja jonka sosiaali- ja terveysministeriö ei saamiensa tietojen mukaan katso saavan asianmukaista huoltoa asuintai oleskelumaassaan, kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön määräämälle kunnalle. Nyt ehdotettu 45 :n 3 momentti vastaisi pääosin voimassa olevaa 2 momenttia. Säännöstä ehdotetaan kuitenkin muutettavaksi siten, että myös siinä tarkoitetuissa tapauksissa vastuu lastensuojelun järjestämisestä kuuluisi ehdotettavassa 2 momentissa säädettyjen perusteiden mukaan määräytyvälle kunnalle eikä vastuullista kuntaa enää määräisi sosiaalija terveysministeriö kussakin yksittäistapauksessa erikseen. Jatkossakin olisi tarkoitus, että sosiaali- ja terveysministeriö selvittäisi tilannetta alustavasti ja siirtäisi asian sitten toimivaltaiselle kunnalle. Muutos on erittäin tervetullut selkeyttäessään kuntien vastuuta tilanteissa, joissa lastensuojelun tarpeessa olevalla Suomen kansalaisen lapsella ei ole Suomessa asuin- tai oleskelukuntaa. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 8 koskee lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tehtävän sopimuksen vahvistamista. Bryssel Ila -asetuksen säännöksistä voi eräissä tapauksissa seurata, että Suomen viranomaiset ovat toimivaltaiset käsittelemään lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian, vaikka lapsella ei ole asuinpaikkaa Suomessa. LHL 8 :ään on esitetty lisättäväksi tällaisia tapauksia varten tarpeelliset säännökset toimivaltaisesta sosiaalilautakunnasta. Jollei toimivaltaista kuntaa voitaisi löytää edellä mainituissa säännöksissä luetelluilla perusteilla, toimivalta kuuluisi viimesijaisesti Helsingin kaupungin sosiaaliviranomaisille. On oletettavaa, että käytännössä Helsingin kaupungille ohjattavat tapaukset tulisivat olemaan hyvin harvalukuisia.

10 HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO Erityispalvelukeskus Perheasiaintoimisto HE 186/2004 vp Lakivaliokunnalle A<? ^I^H/Oi- kun:. HE 186/2004 Edustan Helsingin sosiaaliviraston perheasiaintoimistoa, jonka tehtäviin kuuluu mm. lapsen huollosta ja tapaamisesta annetun lain mukaisten sopimusten tekeminen. Sopimuksia tehdään vuosittain yli Näistä suurimman ryhmän muodostavat isyyden tunnustamisen yhteydessä tehdyt sopimukset vanhempien yhteisestä huollosta. Ulkomailla syntyneitä lapsia, joiden ainakin toinen vanhempi on suomalainen, on viime vuonna tunnustettu 131, näistä huomattava osa olisi tehnyt myös sopimuksen yhteisestä huollosta, mikäli se olisi ollut mahdollista. Bryssel II- asetuksen mukaan on jo muutaman vuoden ajan ollut mahdollista avioeron ollessa vireillä tehdä sosiaalilautakunnassa sopimus lasten huollosta. Näistä on tullut muutamia tiedusteluja, mutta vanhemmat ovat kuitenkin toistaiseksi aina päätyneet hoitamaan sekä huolto- että elatusapuasian avioero-oikeudenkäynnin yhteydessä. Nykyisin voimassa olevan lapsen huollosta ja tapaamisesta annetun lain mukaan huoltosopimus vahvistetaan lapsen asuinpaikan sosiaalilautakunnassa. Eli jotta sopimus on voitu vahvistaa, on lapsella täytynyt olla asuinpaikka Suomessa (poikkeuksena yllä mainittu tilanne: avioero vireillä). Nyt käsiteltävänä olevan muutosehdotuksen 8 :n 2. mom. mukaan vahvistaminen on mahdollista lapsen asuessa ulkomailla lapsen viimeisessä asuinpaikassa tai vanhempien tai toisen vanhemman asuinpaikassa. Jos minkään kunnan sosiaalilautakunta ei edellä esitetyn perusteella ole toimivaltainen, tulee sopimus vahvistettavaksi Helsingin sosiaalilautakunnalle. Näitä tulisi olemaan ehkä vuosittain. (Perheen lapsista osa on voinut syntyä ulkomailla ja osalla on viimeinen asuinpaikka Suomessa!) Suuri osa olisi isyyden tunnustamisen yhteydessä tehtyjä yhteishuoltosopimuksia, mutta avo- tai avioeron yhteydessä tai myöhemmin sen jälkeen tehtävät sopimukset voivat myös vähitellen yleistyä. Pykäläehdotuksessa mainitaan myös vaihtoehtoisena vahvistamispaikkana huoltajaksi esitetyn henkilön asuinpaikka, mutta tämä lienee painovirhe, kun muuta henkilöä kuin vanhempia ei voida sopimuksella vahvistaa huoltajaksi. Meillä ei sinänsä olisi ollut mitään sitä vastaan, että lain 7 :kin olisi muutettu siten, että vanhemmat olisivat voineet sopia ns. oheishuoltajasta ilman oikeudenkäyntiä. LastensuojeluL:n 45 :ssä esitettyjärjestys eri kuntien vastuusta sijaishuollon järjestämisessä on perusteltu. Niissä, tosin harvinaisissa tapauksissa, joissa vastuu "kaatuu" Helsingille, valtion tulisi vastata täysimääräisesti kustannuksista. Nykyisin voimassa oleva suurten kustannusten tasausjärjestelmä kattaa kuluista vain murto-osan. Outi Arponen toimistopäällikkö Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Toinen linja 4 A PL Helsinki Helsingin kaupunki Fax outi.arponen@hel.fi O TT Kirsti Kurki-Suonio tffi perheoikeuden dosentti, Helsingin yliopisto HE 186/2004 vp

11 Eduskunnan lakivaliokunnalle Eduskunnan lakivaliokunta on kutsunut allekirjoittaneen kuultavaksi, kun se käsittelee hallituksen esitystä laiksi tuomioistuimien toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetun neuvoston asetuksen soveltamista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 186/2004). Tuon kunnioittavasti esille seuraavaa. Kyseessä olevassa hallituksen esityksessä on tarkoitus toteuttaa ne muutokset, joihin Suomen sisäisessä oikeudessa on aihetta sen vuoksi, että Euroopan unionin neuvoston hyväksymä ns. Bryssel II a -asetus tulee voimaan maaliskuun alusta Asetus koskee ensinnäkin avioliiton purkamista, asumuseroa ja avioliiton pätemättömäksi julistamista koskevien päätösten tunnustamista jäsenvaltioissa. Tältä osin asetus ei käytännössä muuttane nykyisin vallitsevaa oikeustilaa, joka perustuu neuvoston aikaisempaan ns. Bryssel II -asetukseen. Toiseksi Bryssel II a -asetus koskee lapsia koskevien ratkaisuiden kansainvälisyksityisoikeudellisia vaikutuksia. Tältä osin asetuksen voimaantulo merkitsee muutosta nykyiseen oikeustilaan. Uutta on se, että asetus tulee koskemaan muitakin lapsen huoltoa koskevia ratkaisuja kuin niitä, jotka on annettu avioeron yhteydessä, joihin Bryssel II -asetuksen soveltamisala rajoittui. Tämän lisäksi asetuksen soveltamisala laajenee jonkin verran muihinkin lapsia koskeviin ratkaisuihin kuin lapsen huoltoa koskeviin. Tämä liittyy asetuksessa omaksuttuun van-hempainvastuun käsitteeseen. Käsitettä on käytetty esimerkiksi Haagin lasten suojelua koskevassa sopimuksessa vuodelta 1996 ja se kattaa lapsen huollon ohella mm. lapsen omaisuuden suojaa ja hallintaa sekä lastensuojelua koskevia asioita. Bryssel II a -asetuksessa on kuitenkin rajoitus, jonka mukaan asetuksen soveltamisala on rajoitettu siviilioikeudellisiin päätöksiin. Euroopan neuvoston asetuksen käyttöala lapsia koskevissa asioissa laajenee myös sen vuoksi, että asetukseen on otettu mukaan erityiset lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa ja lapsen palauttamista koskevien päätösten täytäntöönpanoa koskevat säännökset. Palauttamisen osalta kyse on tosin vain nykyisen Haagin lapsikaappaussopimuksen eräänlaisesta tehostetusta soveltamisesta Euroopan alueella. Hallituksen esitys 186/2004 sisältää varsin teknisluontoisia säännösehdotuksia, joiden tarkoituksena on mahdollistaa Bryssel II a -asetuksen mutkaton soveltaminen. Uudistus on kokonaisuutena varsin monitasoinen, sillä se koskee meidän näkökulmastamme monien eri lakien säätelemien oikeussuhteiden kansainvälisyksityisoikeudellisia vaikutuksia suhteessa sekä Euroopan unionin jäsenmaihin että muihin valtioihin. Sen arvioiminen, sisältyvätkö esityksen säännösehdotuksiin varmasti kaikki ne muutokset, joihin asetuksen voimaantulo antaa aihetta, on tästä johtuen vaikeaa. Nähdäkseni näin on kuitenkin ainakin keskeisten asioiden, toisin sanoen viranomaisten toimivaltaa, tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevien asioiden osalta. Sellaisissa tilanteissa, joihin hallituksen esityksessä ei erikseen oteta kantaa, tuomioistuimet ja muut viranomaiset voinevat pyytää ohjeita keskusviranomaisena toimivalta oikeusministeriöltä, jos pitävät tätä tarpeellisena. Tällainen tilanne olisi nähdäkseni käsillä, jos lapsen omaisuuden hoitamista varten olisi toisessa jäsenvaltiossa määrätty erillinen edunvalvoja ja suomalaista tuomioistuinta pyydettäisiin vahvistamaan tätä koskevan päätöksen tunnustaminen. Mielestäni puheena oleva hallituksen esitystä hyväksymistä voidaan puoltaa sellaisenaan, kun otetaan huomioon se oikaisu, johon valiokunnassa on aiemmin kiinnitetty huomiota (lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan ehdotuksen 8 :n 2 momentti).

12 LaVM 10/2004 vp HE 186/2004 vp Luonnos LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 10/2004 vp Hallituksen esitys laiksi tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetun neuvoston asetuksen soveltamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 8 päivänä lokakuuta 2004 lähettänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetun neuvoston asetuksen soveltamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 186/2004 vp). Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - lainsäädäntöneuvos Markku Helin, oikeusministeriö - lakimies Anne Kumpula, sosiaali- ja terveysministeriö - toimistopäällikkö Outi Arponen, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto - dosentti, oikeustieteen tohtori Kirsti Kurki-Suonio. HE 186/2004 vp Versio 0.1

13 Johdanto La VM 10/2004 vp HE 186/2004 vp Viitetiedot Hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset liittyvät tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuu-ta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 täytäntöönpanoon. Tämän asetuksen valmistelun aikana lakivaliokunta on antanut ehdotuksesta lausunnot LaVL 23/2002 vp ja LaVL 4/2002 vp. HALLITUKSEN ESITYS Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetun neuvoston asetuksen soveltamisesta. Laissa annettaisiin asetuksen soveltamisen edellyttämät täydentävät kansalliset säännökset muun muassa toimivaltaisesta tuomioistuimesta toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa annetun tuomion tunnustamista tai täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevissa asioissa sekä keskusviranomaisesta. Lisäksi esityksessä ehdotetaan asetuksesta johtuvia seurannaismuutoksia viiteen eri lakiin. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2005.

14 Perustelut La VM 10/2004 vp HE 186/2004 vp VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin. Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta annettu neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003 (ns. Bryssel Ha -asetus) tuli voimaan 1 päivänä elokuuta Sitä sovelletaan pääosiltaan kuitenkin vasta 1 päivästä maaliskuuta Kuten Bryssel Ha -asetuksen nimikkeestä ilmenee, sillä korvataan tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja yhteisten lasten huoltoa koskevissa asioissa annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1347/2000 (ns. Bryssel II -asetus). Bryssel Ha -asetuksen aineellinen soveltamisala on laajempi kuin Bryssel II -asetuksessa, sillä avioliiton purkamista koskevien asioiden lisäksi se käsittää myös vanhempainvastuuta koskevat asiat. Viimeksi mainituilla asioilla tarkoitetaan lapsen huoltoon, tapaamisoikeuteen ja edunvalvontaan kuuluvia asioita. Vanhempainvastuun piiriin kuuluvat myös lapsen sijoittaminen sijaisperheeseen tai hoitolaitokseen. Bryssel Ila -asetuksessa edellytetään eräin osin annettavaksi sitä täydentävää kansallista sääntelyä. Tarvittava sääntely toteutetaan hallituksen esitykseen sisältyvillä lakiehdotuksilla. Yksityiskohtana lakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota 3. lakiehdotuksen 8 :n 2 momenttiin, jossa säädetään siitä, minkä kunnan sosiaalilautakunnalle sopimus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on esitettävä vahvistettavaksi, jos lapsella ei ole asuinpaikkaa Suomessa. Ehdotetun säännöksen mukaan vahvistamistoimivalta kuuluu sen

15 Päätösehdotus La VM 10/2004 vp HE 186/2004 vp kunnan sosiaalilautakunnalle, missä lapsella on viimeksi ollut Suomessa asuinpaikka tai, jos lapsella ei ole ollut Suomessa asuinpaikkaa, sen kunnan sosiaalilautakunnalle, missä lapsen vanhemmilla tai jommallakummalla vanhemmista tai huoltajaksi esitetyllä henkilöllä on asuinpaikka. Jos minkään kunnan sosiaalilautakunta ei näiden sääntöjen mukaan ole toimivaltainen, sopimus on esitettävä vahvistettavaksi Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnalle. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan momentin sisältö on osittain virheellinen, koska lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) 7 :n mukaan sosiaalilautakunta voi vahvistaa vain sellaisia vanhempien lapsen huollosta tekemiä sopimuksia, joissa huolto uskotaan joko molemmille vanhemmille yhteisesti tai yksin toiselle vanhemmalle. Tämän vuoksi lakivaliokunta ehdottaa 3. lakiehdotuksen 8 :n 2 momenttia muutettavaksi siten, että siitä poistetaan sanat "tai huoltajaksi esitetyllä henkilöllä". Päätösehdotus Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta ehdottaa, että lakiehdotukset hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisina paitsi 3. lakiehdotuksen Valiokunnan muutosehdotus 8 muutettuna seuraavasti: 8 Sopimuksen vahvistaminen (1 mom. kuten HE) Jos lapsella ei ole asuinpaikkaa Suomessa, sopimus on esitettävä vahvistettavaksi sen kunnan sosiaalilautakunnalle, missä lapsella on viimeksi ollut Suomessa asuinpaikka tai, jos lapsella ei ole ollut Suomessa asuinpaikkaa, sen kunnan sosiaalilautakunnalle, missä lapsen vanhemmilla tai jommallakummalla vanhemmista (poist.) on asuinpaikka. Jos minkään kunnan sosiaalilautakunta ei edellä sanotun mukaan ole toimivaltainen, sopimus on esitettävä vahvistettavaksi Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnalle. (3 ja 4 mom. kuten HE) Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2004 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

16 16 Päätösehdotus La VM 10/2004 vp HE 186/2004 vp pj. Bn;;,.,xibj vpj. Susanna Rahkonen /sd jäs. Esko Ahonen /kesk Lasse Hautala /kesk Tatja Karvonen /kesk Petri Neittaanmäki /kesk Heli Paasio /sd Lyly Rajala /kok Tero Rönni /sd Petri Salo /kok Pertti Salovaara /kesk Minna Simo /vas Timo Soini /ps Astrid Thors Ix Marja Tiura /kok Jan Vapaavuori /kok. Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Risto Eerola.