Erikoiskuljetukset suunnittelussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erikoiskuljetukset suunnittelussa"

Transkriptio

1 Olli Mäkelä, Jutta-Leea Kärki Erikoiskuljetukset suunnittelussa Selvitys nykytilasta ja kehittämistarpeista Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 3/2009 gg

2

3 Olli Mäkelä, Jutta-Leea Kärki Erikoiskuljetukset suunnittelussa Selvitys nykytilasta ja kehittämistarpeista Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 3/2009 Tiehallinto Helsinki2009

4 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v 12917/2008/30/3 Helsinki 2009 TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelin

5 Olli Mäkelä, Jutta-Leea Kärki: Erikoiskuljetukset suunnittelussa. Helsinki Tiehallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 3/2009, 35 s. + liitt. 18 s. ISSN , TIEH v. Asiasanat: erikoiskuljetus, tavaraliikenne, suunnittelu Aiheluokka: 12 TIIVISTELMÄ Selvitys on osa Erikoiskuljetusten kehittämisohjelmaa , jonka yhden osaprojektin tehtävänä on laatia tarvittava ohjeistus erikoiskuljetuksista suunnittelussa ja suunnitelmien hankinnassa. Tässä taustaselvityksessä on kartoitettu ohjeistuksen ja sen soveltamisen nykytila, ongelmakohdat ja kehittämistarpeet. Suurten erikoiskuljetusten verkko (SEKV) tai erikoiskuljetusten tarpeet eivät aina tule riittävästi otetuksi huomioon suunnittelussa. Edellytyksenä erikoiskuljetusten asianmukaiselle käsittelylle on se, että tiedostetaan suunnitteluhankkeen sijaitsevan suurten erikoiskuljetusten verkolla tai muutoin sellaisella väylällä, jolla suuria erikoiskuljetuksia esiintyy. Tämän varmistamiseksi esitetään, että suurten erikoiskuljetusten verkon karttakuvaus pidetään yllä Tiehallinnon internet-sivuilla. Kuvauksen tulee olla riittävän yksityiskohtainen, jotta reitin kulku mm. taajamien tie- ja katuverkolla on selvästi nähtävissä. Erikoiskuljetuksia ei juuri käsitellä liikennejärjestelmäsuunnitelmissa, katu- ja tieverkkosuunnitelmissa, kaavoitukseen liittyvissä liikennesuunnitelmissa tai edes erilaisissa tavaraliikennesuunnitelmissa. Erikoiskuljetukset ja erikoiskuljetusreitit on tarpeen ottaa osaksi tällaisia suunnitelmia. Yhteistyössä kuntien kanssa tulisi varmistaa erikoiskuljetusreittien kulku katuverkossa ja päivittää erikoiskuljetuksia koskevat reittisopimukset. Erikoiskuljetukset on varsin kattavasti sisällytetty Tiehallinnon yksittäisiin liikenne- ja tieteknisiin suunnitteluohjeisiin. Ohjeistus on kuitenkin hajallaan ja siitä on vaikeaa saada yleiskuvaa suurten erikoiskuljetusten reiteillä eri tilanteissa käytettävästä mitoituksesta ja ratkaisumalleista. Ongelmana ei niinkään ole ohjeiden puuttuminen, vaan se, ettei niitä osata tai huomata soveltaa suunnittelussa. Erikoiskuljetusten käsittelystä esitetään laadittavaksi opas suunnittelijoille. Oppaassa erikoiskuljetuksia ja erikoiskuljetusreittejä tulisi käsitellä sekä katu- ja tieverkkotasolla että väyläsuunnittelutasolla. Katu- ja tieverkkotasolla käsitellään erikoiskuljetusten verkon muodostamista ja ylläpitoa. Väyläsuunnittelua varten oppaassa kuvataan erikoiskuljetusverkolla käytettävät tavoitearvot ja mitoitusperusteet ja niiden soveltaminen suunnittelussa. Opas sisältää suunnitteluohjeita ja malliratkaisuja eri tilanteisiin. Selvityksessä on tullut esiin joitakin ohjeiden täydentämis- tai läpikäyntitarpeita. Liittymien mitoituksessa yleisesti käytettävää Autoturn-ohjelmaa varten tulisi määrittää ja kuvata erikoiskuljetusten reiteillä käytettävät mitoitusajoneuvot. Suunnitteluhankkeissa tulisi selvittää hankkeen lähipiirissä erikoiskuljetuksia käyttävät yritykset, selvittää niiden odotukset ja tarpeet sekä tarvittaessa neuvotella ratkaisuvaihtoehdoista. Erikoiskuljetuksia hoitavat yritykset ovat yleensä valmiit osallistumaan suunnitelmien laatimiseen tuomalla mukaan oman paikallistuntemuksensa ja erikoiskuljetusten hoitamiseen liittyvän ammattitaitonsa.

6

7 ESIPUHE Tiehallinnossa on käynnissä Erikoiskuljetustoiminnan kehittämisohjelma , jonka yhden osaprojektin tehtäviin kuuluu laatia tarvittava ohjeistus erikoiskuljetusten huomioon ottamiseksi suunnittelussa ja hankinnassa. Tämä taustaselvityksen tavoitteena on kartoittaa erikoiskuljetuksia koskevan suunnitteluohjeistuksen ja sen soveltamisen nykytila, ongelmakohdat ja kehittämistarpeet. Selvityksessä on käsitelty sekä väyläsuunnittelua että tie- ja katuverkkotason suunnittelua. Selvityksessä on käyty läpi Tiehallinnon liikenne- ja tietekninen ohjeisto, koottu erikoiskuljetuksia käsittelevät kohdat ja arvioitu ohjeiston kattavuutta. Selvityksen tausta-aineistona ovat olleet tiepiirien laatimat suurten erikoiskuljetusten verkkoa koskevat kehittämisselvitykset sekä muu erikoiskuljetuksia koskeva selvitys- ja suunnitteluaineisto. Työn kuluessa on haastateltu sekä Tiehallinnon että kuntien henkilöstöä. Tältä pohjalta on muodostettu käsitys nykytilasta ja tehty kehittämissuositukset. Selvitys on laadittu Tiehallinnon toimeksiannosta. Tilaajan edustajana työssä on toiminut Mika Savolainen Savo-Karjalan tiepiiristä. Selvityksen on laatinut Destia Oy:n Konsulttipalvelut, jossa työstä ovat vastanneet Olli Mäkelä ja Jutta-Leea Kärki. Kuopio joulukuu 2008 Tiehallinto

8

9 Erikoiskuljetukset suunnittelussa 7 Sisältö 1 JOHDANTO 9 2 ERIKOISKULJETUKSET JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA Erikoiskuljetuksen määritelmä Erikoiskuljetuslupa Erikoiskuljetusten määrä, luonne ja suuntautuminen Erikoiskuljetustoiminnan vastuut Tiehallinnossa 14 3 SUURTEN ERIKOISKULJETUSTEN VERKKO 15 4 REITTITIETOJEN JA -SOPIMUSTEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMISTARPEET 18 5 ERIKOISKULJETUSTEN REITTI- JA KOHDETIEDOT 20 6 ERIKOISKULJETUKSET TIE- JA KATUVERKKOA KOSKEVISSA SUUNNITELMISSA 21 7 ERIKOISKULJETUKSET VÄYLÄSUUNNITTELUSSA Suunnitteluohjeiden nykytila Kehittämistarpeet 25 8 SUUNNITELMIEN HANKINTA 27 9 YHTEISTYÖN HOITAMINEN Yhteistyö kuntien kanssa Yhteistyö Ratahallintokeskuksen kanssa Yhteistyö erikoiskuljetusten suorittajien kanssa Yhteistyö muiden tahojen kanssa JOHTOPÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET LÄHTÖAINEISTO LIITTEET 35

10 8 Erikoiskuljetukset suunnittelussa Kuvaluettelo Kuva 1 Asetuksessa ajoneuvon käytöstä tiellä (1257/92) määritellyt suurimmat sallitut massat normaaliliikenteen ajoneuvoille. Näitä suuremmat ovat erikoiskuljetuksia. (Kukkala 2007)...10 Kuva 2 Erikoiskuljetusluvissa varmistetaan mm. siltojen kantavuus...11 Kuva 3 Erikoiskuljetuslupien määrä vuosina Kuva 4 Leveiden erikoiskuljetusten alku- ja loppupisteet sekä lupien määrä reiteittäin vuosina 2006 ja (Laitinen 2008)...13 Kuva 5 Suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkko (SEKV)...15 Kuva 6 Suurten erikoiskuljetusten verkolla pitäisi mahtua vähintään 7 metrin korkuisten kuljetusten Kuva 7 Erikoiskuljetusreitit Lahdessa. Kuva Lahden kaupungin internet-sivuilta Kuva 8 Valaisinpylväiden sijoittelu on yksi suunnittelun erityisasioista....24

11 Erikoiskuljetukset suunnittelussa 9 JOHDANTO 1 JOHDANTO Tiehallinnossa on käynnissä Erikoiskuljetustoiminnan kehittämisohjelma (Tiehallinto 2007). Kehittämisohjelma koostuu useista osaprojekteista. Näistä yhden osaprojektin tehtäviin kuuluu laatia tarvittava ohjeistus erikoiskuljetusten huomioon ottamiseksi suunnittelussa ja hankinnassa. Tämä selvitys toimii osaprojektin taustaselvityksenä, jonka tavoitteena on kartoittaa ohjeistuksen ja sen soveltamisen nykytila, ongelmakohdat ja kehittämistarpeet. Selvitys käsittelee väyläsuunnittelun lisäksi liikennejärjestelmäsuunnittelua, tie- ja katuverkkosuunnittelua sekä muita väyläsuunnittelua edeltäviä suunnitteluvaiheita. Selvityksessä käsitellään myös suunnitelmien hankintaa. Maanteiden lisäksi erikoiskuljetukset ja näitä varten määritellyt reitit käyttävät katuja ja yksityisteitä. Tämän vuoksi selvityksessä tarkastellaan koko tie- ja katuverkkoa koskevaa ohjeistusta sekä yhteistyötä eri tienpitäjien kesken. Selvityksessä erikoiskuljetuksia tarkastellaan lähinnä suunnittelijan ja suunnitelmien hankkijan kannalta. Erikoiskuljetuksiin liittyviä lupa- ja liikenteenohjauskysymyksiä käsitellään kehittämisohjelman muissa osaprojekteissa. Erikoiskuljetusreittien osalta ongelmaksi on havaittu, että huolimatta reittejä koskevista päätöksistä ja niihin liittyvistä ulottuma- ja kantavuustavoitteista, tie- ja katuverkon parantamishankkeissa ei aina oteta erikoiskuljetusten tarpeita huomioon, vaan erikoiskuljetusreiteille syntyy uusia esteitä. Työn yhtenä tavoitteena onkin selvittää ongelmien syitä ja hakea parannusmalleja. Tässä selvityksessä on käyty läpi nykyinen ohjeistus ja arvioitu sen kattavuus sekä mahdolliset kehittämistarpeet. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan ole työstetty ohjeistusta suunnittelua varten. Tässä taustaselvityksessä on tehty johtopäätelmät ja tehty suositukset jatkotöitä varten.

12 10 Erikoiskuljetukset suunnittelussa ERIKOISKULJETUKSET JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA 2 ERIKOISKULJETUKSET JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA 2.1 Erikoiskuljetuksen määritelmä Erikoiskuljetus on kuljetus, jossa käytettävä ajoneuvo yksin tai kuormattuna ylittää yhden tai useamman yleisesti tielle sallitun mitta- tai massa-arvon. Erikoiskuljetus voi näin olla ylileveä, -korkea, -massainen tai näitä kaikkia. Ajoneuvoille sallittuja mittoja ja massoja säätelee ajoneuvojen käytöstä tiellä annettu asetus (1257/92). Asetuksen mukaan auton ja perävaunun suurin sallittu korkeus on 4,20 metriä ja leveys 2,60 metriä. Kuorma-auton enimmäispituus on 12,0 metriä. Ajoneuvoyhdistelmän pituus kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmänä saa olla 16,50 metriä ja kuorma-auton ja kaksi- tai useampiakselisen varsinaisen perävaunun yhdistelmänä 25,25 metriä. Suurimmat sallitut normaalipainot on esitetty kuvassa 1. Nämä mitat ylittävät kuljetukset ovat erikoiskuljetuksia. Ajoneuvotyyppi Kokonaismassa (t) Kuorma-auto (2-akselinen) 18 Kuorma-auto (3-akselinen) 25/26 Kuorma-auto (5-akselinen) 38 Kuorma-auto ja puoliperävaunu Kuorma-auto ja varsinainen perävaunu (vähintään 7-akselinen) Kuorma-auto, puoliperävaunu ja keskiakseliperävaunu (vähintään 7-akselinen) Kuva 1 Asetuksessa ajoneuvon käytöstä tiellä (1257/92) määritellyt suurimmat sallitut massat normaaliliikenteen ajoneuvoille. Näitä suuremmat ovat erikoiskuljetuksia. (Kukkala 2007) 2.2 Erikoiskuljetuslupa Erikoiskuljetus tarvitsee kuljetusluvan, jos kuljetuksen mitat ylittävät tietyt mittarajat tai ajoneuvon akseli- teli-, kokonais- tai yhdistelmämassa ylittää sallitut arvot. Lupamenettelyn tarkoituksena on suojella tie- ja siltaomaisuutta sekä parantaa liikenneturvallisuutta. Erikoiskuljetuslupa myönnetään joko kuljetuksen tilaajalle, kuljetuksen suorittajalle tai kuljetettavan esineen valmistajalle.

13 Erikoiskuljetukset suunnittelussa 11 ERIKOISKULJETUKSET JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA Maanteille erikoiskuljetusluvat myöntää Tiehallinto. Kaduilla tarvitaan kunnan ja yksityisteillä yksityistien pitäjän lupa, mutta tienpitäjän kanssa tehdyn sopimuksen perusteella Tiehallinto voi myöntää luvan myös kuntien katuverkolle sekä yksityisteille. Tietyissä tapauksissa rautatien tasoristeyksen ylittämiseen tarvitaan Ratahallintokeskuksen lupa. Erikoiskuljetuslupia on kolmea tyyppiä: - reittikohtainen lupa (normaali- tai ylipainoinen kuljetus) - reitistölupa - yleislupa (käyttö vähenemässä). Reittikohtaisella luvalla voi liikennöidä useampi samantyyppinen ajoneuvo samalla reitillä, mikäli kuljetus ei ylitä massarajoituksia eikä luvassa määritettyjä mittoja. Ylipainoiselle kuljetukselle myönnettävä lupa on aina ajoneuvokohtainen. Reitistöluvassa on määritelty suurimmat sallitut mitat ja massat sekä tiet, joilla kyseisellä luvalla saadaan liikkua. Yleisluvat ovat tiepiirikohtaisia, rajatulle alueelle annettuja lupia. Tiehallinnossa erikoiskuljetuslupien käsittely on keskitetty valtakunnalliselle yksikölle, jonka puitteissa lupakäsittely tapahtuu Tampereella, Helsingissä ja Turussa. Kirjallisen lupahakemuksen voi lähettää sähköpostilla, faksilla tai postitse. Kiireellisissä tapauksissa lupahakemuksen voi tehdä myös puhelimitse, mutta tästä käytännöstä pyritään eroon. Hakemuslomake on tulostettavissa Tiehallinnon internetsivuilta, jossa on runsaasti erikoiskuljetuksia koskevaa ohjeistoa ja aineistoa. Kuva 2 Erikoiskuljetusluvissa varmistetaan mm. siltojen kantavuus. Erikoiskuljetusluvan käsittely Tiehallinnossa tapahtuu ERIKUtietojärjestelmän avulla. Järjestelmän reitinhakutoiminto tekee esityksen erikoiskuljetuksen reitiksi. Lupavalmistelija tarkistaa reitin, tekee mahdollisesti tarvittavat muutokset ja tekee lupapäätöksen.

14 12 Erikoiskuljetukset suunnittelussa ERIKOISKULJETUKSET JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA ERIKU-tietojärjestelmää ollaan parhaillaan uusimassa ja uusi järjestelmä saataneen käyttöön vuonna Uusi järjestelmä sisältää suorat yhteydet tie- ja siltarekistereihin sekä paikkatietojärjestelmään, kun nykyisessä ERIKU-järjestelmässä on erillinen tietokanta. Uuden järjestelmän karttaliittymä näyttää reitin ja reitti tallentuu tietojärjestelmän lokiin. Loki mahdollistaa mm. tiekohtaisen lupamäärän tilastoinnin sekä sen, että vahinkotapauksissa voidaan tarkistaa, kellä oli kyseiselle tiejaksolle lupia vahinkoajankohtana. 2.3 Erikoiskuljetusten määrä, luonne ja suuntautuminen Erikoiskuljetuslupien määrä Vuonna 2007 myönnettiin yli erikoiskuljetuslupaa. Lupien määrä on jatkuvasti kasvussa ja on kaksinkertaistunut 1990-luvun alkuvuosista (kuva 3) Kuva 3 Erikoiskuljetuslupien määrä vuosina Erikoiskuljetusten määrä ja luonne Vuonna 2005 erikoiskuljetuksia oli noin kappaletta (Rantala et al. 2007). Kuljetusten määrä on moninkertainen lupien määrään nähden, koska tietyillä lupatyypeillä voidaan tehdä useita kuljetuksia. Erikoiskuljetusten määrä on ollut voimakkaassa kasvussa 2000-luvulla. Erikoiskuljetuksena kuljetettavista esineistä suurin osa on rakennus- ja metalliteollisuuden tuotteita. Vuonna 1999 myönnetyistä kuljetusluvista 31 %:ssa kuljetettavana esineenä oli rakennusteollisuuden tuotteita ja 23 %:ssa metalliteollisuuden tuotteita. Myös erilaisten työkoneiden ja kuljetusvälineiden osuus kuljetettavista esineistä oli suuri, 19 %. (Vahlberg 2000) Nykyaikainen teollinen rakentaminen pyrkii kohottamaan tuotteen laatua ja säästämään rakennuskustannuksia tekemällä erilaiset tuotteiden osat mahdollisimman valmiiksi jo tehtaalla. Tällaiset tehdasvalmisteiset osat ovat usein isokokoisia, jolloin niiden kuljetuksista muodostuu erikoiskuljetuksia. Tyypillisiä tällaisia rakennusteollisuuden tuotteita ovat seinäelementit, erilai-

15 Erikoiskuljetukset suunnittelussa 13 ERIKOISKULJETUKSET JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA set palkki- ja ristikkoelementit sekä nykyisin yhä yleisemmin rakentamisessa käytettävät tilaelementit. Myös pientaloja kuljetaan kokonaisina tehtaalta ostajalle. Rakennustoimintaan kuuluviksi kuljetuksiksi voidaan katsoa myös erilaisten rakennuskoneiden kuljetukset ja ajoneuvonostureiden siirtoajot. Erikoiskuljetuksena kuljetettavista metalliteollisuuden tuotteista viennin osuus on keskimäärin 62 %. Eräissä tuoteryhmissä viennin osuus on jopa 80 %. Tyypillisiä tällaisia tuotteita ovat erilaiset siilot ja kattilat, paperikoneet, muuntajat ja erilaiset koneet. Erikoiskuljetusten suuntautuminen Erikoiskuljetukset painottuvat Etelä- ja Lounais-Suomen rannikkomaakuntiin (kuva 4). Merisatamat ovat merkittäviä erikoiskuljetusten kohteita. Kuva 4 Leveiden erikoiskuljetusten alku- ja loppupisteet sekä lupien määrä reiteittäin vuosina 2006 ja (Laitinen 2008)

16 14 Erikoiskuljetukset suunnittelussa ERIKOISKULJETUKSET JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA Liitteenä 1 on kuljetuslupien lähtö- ja määrämaakunnat v (Kukkala 2007). Kun otetaan huomioon sekä lähtö- että määrämaakunta, tärkeimmät maakunnat erikoiskuljetusten kannalta ovat Uusimaa 20 %, Varsinais-Suomi 9 %, Pirkanmaa 8 %, Satakunta 6 % ja Kymenlaakso 6 % kaikista erikoiskuljetuksista. Valtaosalla erikoiskuljetuksista kuljetusmatka on km, mutta suuri osa on tätä pitempiä, jopa yli 500 km mittaisia (Kukkala 2007). 2.4 Erikoiskuljetustoiminnan vastuut Tiehallinnossa Valtakunnallisesti keskitetyn erikoiskuljetusyksikön tehtäviä ovat: - erikoiskuljetuslupien myöntäminen - osallistuminen erikoiskuljetuksiin liittyvään lainsäädäntötyöhön - valtakunnallinen kehitystyö - erikoiskuljetusten liikenteenohjaaja (EKL) -koulutuksen järjestäminen - erikoiskuljetusten liikenteenohjaaja -ohjaajakorttien myöntäminen. Kussakin tiepiirissä toimii erikoiskuljetusyhdyshenkilö (tehtävä voi olla jaettu useammallekin henkilölle), jonka tehtäviä ovat: - suurten erikoiskuljetusten verkon (SEKV) ylläpito ja kehittäminen tiepiirin alueella - varmistaa, että SEK-verkkoon liittyvät asiat tulevat otetuksi huomioon tiehankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä hoidossa ja ylläpidossa - konsultoida erikoiskuljetuksiin liittyvissä suunnitteluratkaisuissa - vastata erikoiskuljetusverkon kunta- ja yksityistiekuntasopimuksista (sopimusten laatiminen ja ylläpito) - vastata siltojen ja rakenteiden kantavuusvalvonnan järjestämisestä.

17 Erikoiskuljetukset suunnittelussa 15 SUURTEN ERIKOISKULJETUSTEN VERKKO 3 SUURTEN ERIKOISKULJETUSTEN VERKKO Suuria erikoiskuljetuksia varten Tiehallinto on jo 1980-luvulta lähtien pyrkinyt toteuttamaan ja ylläpitämään tiettyjä reittejä, joilta pyritään poistamaan suuria erikoiskuljetuksia rajoittavat esteet ja välttämään uusien esteiden muodostamista. Tiehallinnon johtoryhmä on päättänyt ylläpidettävästä ja kehitettävästä kuvan 5 mukaisesta suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkosta (SEKV) Ivalo SUURTEN ERIKOISKULJETUSTEN TAVOITETIEVERKKO Rovaniemi Korkeus 7 m, leveys 7 m (katuverkolla leveys 6 m) Tavoitetieverkon yhteispituus 7750 km valtatie kantatie seututie Kalajoki Kokkola Oulu Kajaani Uusikaarlepyy Iisalmi Vaasa Jalasjärvi Jyväskylä Kuopio Joensuu Värtsilä Tampere Mikkeli 24 Pori Rauma Lappeenranta 3 Lahti Hämeenlinna Kouvola Turku Kotka Helsinki Hanko Kuva 5 Suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkko (SEKV).

18 16 Erikoiskuljetukset suunnittelussa SUURTEN ERIKOISKULJETUSTEN VERKKO Suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkolla kuljetusten enimmäismittoja koskevat tavoitearvot ovat - kuljetuksen enimmäisleveys 7 metriä - kuljetuksen enimmäiskorkeus 7 metriä - kuljetuksen enimmäispituus 40 metriä. Aikaisemman vuonna 1998 tehdyn päätöksen mukaisesti katuverkolla käytetään pienempää 6 metrin leveystavoitetta. Päätöksessä ei oteta kantaa siltojen kantavuustavoitteeseen, mutta vakiintuneen käytännön mukaan silloilta edellytetään uusien siltojen suunnittelukuorman (EK1, LK1) mukaista kantavuutta. Suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkon yhteispituus on noin 7800 km. Nimensä mukaisesti verkko kuvaa tavoitetilannetta. Tavoiteverkkoon sisältyy linkkejä, joilla nykyisellään on sellaisia siltoja tai muita esteitä, jotka estävät tai merkittävästi rajoittavat suuria erikoiskuljetuksia. Tarkoituksena on, että tiestöä parannettaessa SEK-verkolla käytetään tavoitearvojen mukaista mitoitusta. Hallinnollisesti SEK-verkkoon kuuluu maanteiden lisäksi katuja ja yksityisteitä. Taajamien ulkopuolella reitit kulkevat yleensä pääteitä tai niiden rinnakkaisteitä pitkin. Pääteiden ja niiden rinnakkaisteiden lisäksi verkkoon on valittu muita tarpeellisia suurille erikoiskuljetuksille sopivia teitä. Erikoiskuljetusreitit on luokiteltu seuraavasti: - runkoreitit - suurmuuntajareitit - muut reitit - täydentävät reitit - paikalliset reitit. Runkoreitteihin kuuluvat tiet, jotka johtavat raskailta konepajoilta tai raskaan teollisuuden keskittymistä tärkeimpiin satamiin. Suurmuuntajareitit on tarkoitettu raskaiden ( t) suurmuuntajien kuljetuksiin ja ne käsittävät yleensä melko lyhyitä tieosuuksia rautatieasemilta muuntoasemille. Näiden reittien tiet, sillat ja liittymät mitoitetaan omana ryhmänään. Muut reitit koostuvat käytännössä vakiintuneista tai vanhastaan sovituista erikoiskuljetusreiteistä. Täydentävien reittien tarkoituksena on välttää vaarallisia erikoistoimenpiteitä, kuten poikkeamista normaaleista ajolinjoista ja -suunnista yleisimpien erikoiskuljetusten osalta. Täydentävillä reiteillä voidaan käyttää perustavoitteita pienempiä mitoitusarvoja. Täydentäviä reittejä määritellään myös vähentämään tavanomaisien yleisimpien erikoiskuljetusten haittoja muulla liikenteelle ja asutukselle. Paikallisreitit ovat esimerkiksi kuntasopimusten mukaisia taajamien sisäisiä reittejä tai yhteyksiä SEK-verkosta teollisuusalueille tai muihin kohteisiin, joihin erikoiskuljetukset ovat todennäköisiä. Suurten erikoiskuljetusten verkon toteuttaminen Tiehallinnossa on 2000-luvun alkuvuosina tehty laaja inventointi-, selvitys- ja suunnittelutyö SEK-verkon yksityiskohtaiseksi määrittämiseksi, verkon tilan ja ongelmakohteiden inventoimiseksi sekä toimenpiteistä ja kustannuksista,

19 Erikoiskuljetukset suunnittelussa 17 SUURTEN ERIKOISKULJETUSTEN VERKKO joita tarvitaan verkon saamiseksi tavoitearvot täyttävään kuntoon. Tässä yhteydessä on täsmennetty SEK-verkolla käytettävät tavoitearvot ja mitoitusperusteet sekä laadittu ohjeistusta erikoiskuljetusverkolla käytettävistä ratkaisuista. Selvitykset on tehty tiepiireittäin ja tulokset on koottu tiepiirikohtaisiin selvitysraportteihin. Näissä on esitetty SEK-verkon yksityiskohtaiset kuvaukset sekä karttaesityksinä että tiekohtaisina määrittelyluetteloina. Edelleen niissä on esitetty reittiesteiden inventointitulokset sekä esitetty toimenpiteet ja laadittu toimenpideohjelmat reittien toteuttamiseksi. Vuosituhannen alussa tehtyjen toimenpideohjelmien toteuttaminen on edennyt vaihtelevasti; yleensä ei kovin aktiivisesti. Osana erikoiskuljetusten kehittämisohjelmaa vuonna 2008 on tehty valtakunnallinen kartoitus SEK-verkon toteutumisesta (SEK-verkon hankkeet ), esitys tiepiirikohtaisten selvitysten päivittämisestä sekä priorisoitu luettelo kiireellisimmistä toimenpiteistä. Kuva 6 Suurten erikoiskuljetusten verkolla pitäisi mahtua vähintään 7 metrin korkuisten kuljetusten.

20 18 Erikoiskuljetukset suunnittelussa REITTITIETOJEN JA -SOPIMUSTEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMISTARPEET 4 REITTITIETOJEN JA -SOPIMUSTEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMISTARPEET Erikoiskuljetusreittejä koskevat tiedot tierekisterissä Tierekisterissä on tieto niistä tieosuuksista, jotka kuuluvat suurten erikoiskuljetusten verkkoon (SEKV). Tätä varten tierekisteriin on perustettu oma tietolajinsa 145 Erikoiskuljetusten verkko. Reittityyppi luokitellaan seuraavasti: 1 = runkoreitti 2 = suurmuuntajareitti 3 = muu reitti 4 = täydentävä reitti 5 = paikallinen reitti Reittitiedot on viety tierekisteriin vuosina Maanteiden lisäksi tierekisteriin on viety katuosuudet, joita pitkin erikoiskuljetusreitti kulkee. Myös katuosuuksille voidaan merkitä ulottumarajoitukset. Ulottumarajoituksille on kolme tietolajia: 262 Alikulkupaikka, 263 Korkeusrajoitus ja 264 Leveysrajoitus. SEK-verkolta on vuosina tehty ulottamarajoitusten päivitysinventointi, jossa uutena tietona on ollut mukana leveysrajoitukset. Tierekisteritietoja voi tarkastella Tiehallinnon extranet-sovelluksella (finnranet), jota kautta konsulteilla ja muilla Tiehallinnon ulkopuolisilla on mahdollisuus saada tietoja erikoiskuljetusreiteistä ja teiden ulottumarajoituksista. Tarvittaessa tierekisteriaineistosta toimitetaan palvelutiedostoja, joissa tiedot voidaan kerralla saada laajemmalta verkolta. Palvelutiedostot mahdollistavat aineiston paikkatietomuotoisen käsittelyn ja karttaesitysten tuottamisen. Siltoja koskevat tiedot ylläpidetään Tiehallinnon siltarekisterissä, josta löytyvät kantavuustiedot ja ulottumarajoitukset. Myös katuverkon siltojen tiedot on mahdollista ylläpitää Tiehallinnon siltarekisterissä ja tavoitteena on, että ainakin erikoiskuljetusreiteillä olevien katusiltojen tiedot ylläpidetään siltarekisterissä. Katusiltojen tietojen toimittamisesta on kuntasopimusmallissa oma liitteensä. Suositukset: Suurten erikoiskuljetusten verkon yksityiskohtainen karttakuvaus tehdään Tiehallinnon internet-sivuille suunnittelijoiden ja erikoiskuljetusten suorittajien käyttöön. Suurten erikoiskuljetusten reittejä ja ulottumarajoituksia koskevien tierekisteritietojen hyödyntäminen kaipaa markkinointia ja esimerkkejä. Reittisopimukset kuntien ja yksityistiekuntien kanssa Erikoiskuljetusreitit käyttävät kuntien katuverkkoa ja myös yksityisteitä. Kuntien kanssa on 1980-luvulla tehty sopimuksia erikoiskuljetusverkkoon sisältyvistä katureiteistä. Sopimuksia ei kuitenkaan ole yleensä päivitetty ja ny-

21 Erikoiskuljetukset suunnittelussa 19 REITTITIETOJEN JA -SOPIMUSTEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMISTARPEET kyisellään vuotta vanhat kuntasopimukset ovat siinä määrin vanhentuneita, että käytännössä vallitsee sopimukseton tila. Osana Erikoiskuljetusreittien kehittämisohjelmaa on laadittu uusitut kuntasopimuspohjat. Tiepiirien tehtävänä on laatia uudet kuntasopimukset sekä viedä katuja koskevat reittitiedot tierekisteriin. Sopimuksiin sisältyy erikoiskuljetusreiteillä olevia siltoja koskevien tietojen toimittaminen Tiehallinnon siltarekisteriin. Vastaavat sopimukset tulisi tehdä erikoiskuljetuksiin käytettävien yksityisteiden tiekuntien kanssa. Suositukset: Tiehallinnon ja kuntien erikoiskuljetusreittisopimukset uusitaan. Vastaavat sopimukset laaditaan yksityistiekuntien osalta. Katuja ja yksityisteitä koskevat reittitiedot ulottumarajoituksineen viedään kattavasti Tiehallinnon tierekisteriin ja siltatiedot Tiehallinnon siltarekisteriin. Reittikuvaukset ja tiedot katujen ja yksityisteiden osalta ylläpidetään ja jaellaan osana tierekisteristä tuotettavaa aineistoa. Kuva 7 Erikoiskuljetusreitit Lahdessa. Kuva Lahden kaupungin internet-sivuilta.

22 20 Erikoiskuljetukset suunnittelussa ERIKOISKULJETUSTEN REITTI- JA KOHDETIEDOT 5 ERIKOISKULJETUSTEN REITTI- JA KOHDETIEDOT Nykyisellään tieosakohtaisia tietoja erikoiskuljetusten määrästä ja ulottumamitoista ei ole helposti saatavissa. ERIKU-lupajärjestelmässä reittitiedot tallennetaan tekstimuodossa. Tiedot myönnettyjen lupien reiteistä joudutaan selvittämään käsityönä, mikä on erittäin työlästä. Käytännössä erikoiskuljetusten määrän selvittäminen yksittäistä suunnitteluhanketta varten on liian hankalaa. Lupa-aineistosta on reittiselvityksiä tehty vuosien 2001 ja 2002 aineistosta yli 6 metrin levyisistä kuljetuksista ja vuosien 2006 ja 2007 aineistosta yli 7,5 metrin levyisistä kuljetuksista (Laitinen 2008). Nämä selvitykset perustuvat kuitenkin suhteellisen pieniin otoksiin ja vuosien aineisto alkaa olla vanhentunutta. Suurten erikoiskuljetusten verkolla (SEKV) käytettävät ratkaisut voivat olla erilaisia riippuen suurten erikoiskuljetusten ja erityisesti äärimittaisten kuljetusten määrästä. Kerran vuodessa tapahtuvalle kuljetukselle voidaan hyväksyä erilaiset ratkaisut kuin viikoittain toistuville kuljetuksille. Esimerkiksi ohjeessa Ohituskaistat leveiden erikoiskuljetusten reiteillä on käytössä standarditasot A, B ja C riippuen mm. suurten erikoiskuljetusten määrästä. Standarditasot liittyvät siihen, milloin yksikaistaisella suunnalla on mahdollistettava äärimittaiset erikoiskuljetukset, tai milloin erikoiskuljetuksia voidaan hoitaa vastakkaista suuntaa käyttäen, mikä vaatii liikenteenohjausta ja aiheuttaa häiriöitä muulle liikenteelle. Erikoiskuljetusten määrä- ja ulottumatiedoilla olisi käyttöä myös muuntyyppisissä kohteissa arvioitaessa sitä, paljonko erikoiskuljetusten reittistandardiin ollaan valmiit investoimaan. Erikoiskuljetusten lähtö- ja määräkohteet on reittitietoja helpommin selvitettävissä. Näillä tiedoilla on käyttöä selvitettäessä SEK-verkkoon liittyvien täydentävien tai paikallisten reittien tarvetta. Mikäli paljon erikoiskuljetuksia synnyttävä kohde sijaitsee suunniteltavan tieosuuden takana tai varrella, erikoiskuljetuksiin on syytä varautua myös SEK-verkon ulkopuolella. Tekeillä oleva uusi ERIKU-järjestelmä tallentaa lupareitit sellaisessa muodossa, että tiekohtaisten lupamäärien tilastointi ja haku ovat mahdollisia. Muutaman vuoden päästä uuden lupajärjestelmän käyttöönotosta lupaaineistoa on niin runsaasti, että erikoiskuljetusten määristä ja mitoista on mahdollista saada tiekohtaista tietoa. Suositukset: Uudessa ERIKU-järjestelmässä varmistetaan lupareittitietojen tallentaminen sellaisessa muodossa, että aineistosta on mahdollista tehdä tieosakohtaisia poimintoja ja analyyseja esim. suunnitteluhankkeita varten. Samoin erikoiskuljetusten lähtö- ja määräkohteista tulee voida helposti koota yhteenvetotietoja. Aineiston irrottamismenettelyt suunnitellaan. Kun reittiaineistoa on muutaman vuoden jälkeen riittävästi, tuotetaan erikoiskuljetusten liikennemääräkartta. Tähän liittyen selvitetään, kuinka lupatiedot voidaan laajentaa tien päällä tapahtuvien erikoiskuljetusten määräksi. Erikoiskuljetusten määräkartta auttaa suunnittelijoita erikoiskuljetusratkaisujen standardin määrittelyssä.

23 Erikoiskuljetukset suunnittelussa 21 ERIKOISKULJETUKSET TIE- JA KATUVERKKOA KOSKEVISSA SUUNNITELMISSA 6 ERIKOISKULJETUKSET TIE- JA KATUVERKKOA KOSKEVISSA SUUNNITELMISSA Suuri osa erikoiskuljetusten lähtö- ja määräkohteista sijaitsee taajamissa. Erikoiskuljetusverkko on tarpeen saada kattamaan teollisuusalueet, satamat ja muut erikoiskuljetuksia synnyttävät kohteet. Taajamissa erikoiskuljetusverkon toteuttaminen ja ylläpito on hankalaa, koska katuverkko on tiheä, siltoja ja muita rajoittavia esteitä on runsaasti sekä liittymissä ja väylillä käytetään taajamalähtökohdista ahdasta mitoitusta. Taajamissa rakentaminen on vilkasta, mikä tuo lisähaasteita erikoiskuljetusreittien vapaana pitämiselle. Taajamien katu- ja tieverkkosuunnittelua tehdään monessa yhteydessä. Suunnittelua tapahtuu - liikennejärjestelmäsuunnitelmia (LJS) laadittaessa - kaavahankkeisiin liittyen, erityisesti yleiskaavatasolla - väylähankkeiden yhteydessä - erillissuunnitelmina. Erikoiskuljetusverkko tai -reitit eivät yleensä sisälly suunnitelmiin. Vaikka osana liikennejärjestelmäsuunnitelmia saatetaan tehdä erityisiä tavaraliikenne- tai logistiikkaselvityksiä, ei näissäkään aina käsitellä erikoiskuljetuksia. Erikoiskuljetusten tulisi olla luonnollinen osa tavaraliikenne- tai logistiikkaselvityksiä. Tarvittaessa on tehty kuntakohtaisia erikoiskuljetusreittiselvityksiä, esimerkiksi Vantaalla 2004 (Peltonen et al. 2004) ja Joensuussa 2008 (Kärki 2008). Selvitysten taustalla ovat yleensä tarpeet muuttaa erikoiskuljetusreittien kulkua tai tehdä suunnitelma ja toimenpideohjelma erikoiskuljetusreiteillä sijaitsevien ongelmakohtien poistamiseksi. Erikoiskuljetukset ja erikoiskuljetusreitit ovat liikennejärjestelmän kannalta suhteellisen kapea-alainen erityisalue, jota ei kovin hyvin tunneta tai hallita. Asia herkästi unohtuu, kun suunnittelutehtäviä ohjelmoidaan tai käynnistetään. Erikoiskuljetukset eivät sisälly liikennejärjestelmäsuunnitelmien tai muiden suunnitelmien laatimisohjeisiin. Erikoiskuljetusreittien toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet voisivat olla yksi osa liikennejärjestelmäsuunnitelmien aiesopimuksia. Reittien toteuttaminen edellyttää usein koordinoituja toimenpiteitä Tiehallinnolta, kunnilta ja mahdollisesti muilta tahoilta. Erikoiskuljetusselvitysten keskeisiä kysymyksiä ovat: - mitkä ovat erikoiskuljetusten lähtö- ja määräkohteet taajamassa (teollisuusalueet, satamat ja muut terminaalit, konepajat, tehtaat ja tuotantolaitokset, talotehtaat jne.) - paljonko erikoiskuljetuksia tapahtuu ja millaisia ne ovat - taajaman ohittavien erikoiskuljetusten määrä ja suuntautuminen - erikoiskuljetusreittivaihtoehtojen muodostaminen, esteinventoinnit ja reittien määrittäminen - erikoiskuljetusten mahdollistamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja niiden ohjelmointi - miten erikoiskuljetusreitit pidetään vapaana uusista esteistä - työnjako eri tahojen kesken.

24 22 Erikoiskuljetukset suunnittelussa ERIKOISKULJETUKSET TIE- JA KATUVERKKOA KOSKEVISSA SUUNNITELMISSA Vanhentuneita Tiehallinnon ja kuntien välisiä erikoiskuljetusreittisopimuksia on tarkoitus lähteä laajasti uusimaan. Näiden pohjaksi tulisi tehdä riittävän kattavat erikoiskuljetusselvitykset, joita voidaan hyödyntää myös muussa katu- ja tiesuunnittelussa ja kaavoituksessa. Tämän selvityksen taustahaastatteluissa on esitetty, että erikoiskuljetusreitit tulisi osoittaa kaavoissa, lähinnä yleiskaavoissa. Kaavamerkinnällä ja - määräyksellä pyrittäisiin varmistamaan se, että erikoiskuljetusreittien esteettömyysvaatimukset tulisivat otetuksi huomioon erilaisia rakentamishankkeita toteutettaessa. Suositukset: Erikoiskuljetukset ja erikoiskuljetusreitit otetaan osaksi kunta- tai seututason liikennejärjestelmäsuunnitelmia ja muita katu- ja tieverkkoa koskevia suunnitelmia. Erikoiskuljetuksia käsitellään katu- ja tieverkkosuunnitteluohjeissa ja/tai laaditaan oma erityisoppaansa, jossa asiaa käsitellään sekä katu- ja tieverkkotasolla että väyläsuunnittelutasolla. Opasta voidaan hyödyntää erikoiskuljetuksia koskevien reittisopimusten valmistelussa. Toimenpiteet erikoiskuljetusreittien toteuttamiseksi ja ylläpitämiseksi otetaan osaksi liikennejärjestelmäsuunnitelmien aiesopimuksia. Tiehallinnon ja kuntien kesken tehtävien erikoiskuljetusreittisopimusten pohjaksi tehdään tarpeelliset reittiselvitykset. Varsinkin kaupunkialueilla reitit on syytä tarkistaa. Kaavoituksen osalta selvitetään, voitaisiinko erikoiskuljetusreiteille käyttää omaa kaavamerkintää ja -määräystä varmistamaan reittien esteettömyyttä.

25 Erikoiskuljetukset suunnittelussa 23 ERIKOISKULJETUKSET VÄYLÄSUUNNITTELUSSA 7 ERIKOISKULJETUKSET VÄYLÄSUUNNITTELUSSA Erikoiskuljetusten suuret mitat asettavat erityisvaatimuksia erikoiskuljetusreiteillä käytettäville ratkaisuille. Väyläsuunnittelussa on monia kohtia, joissa erikoiskuljetukset on tarpeen ottaa huomioon: - tasoliittymät, erityisesti kiertoliittymät - eritasoliittymät (alikulkukorkeudet, erikoiskuljetusten ohjaaminen ramppien kautta) - sillat (kantavuusmitoitus, ulottumarajoitukset) - poikkileikkausmitoitus (taajamatiet, keskikaidetiet) - valaisinpylväiden sijoittelu - liikennemerkkien, portaalien, liikennevalojen ja muiden liikenteenohjauslaitteiden sijoittaminen ja mitoitus - tunnelit - rautatietasoristeykset erityisesti sähköistetyillä radoilla - erityisratkaisut erikoiskuljetuksia varten. Merkittävä osa-alue on työnaikaisten liikennejärjestelyjen suunnittelu ja toteuttaminen. 7.1 Suunnitteluohjeiden nykytila Erikoiskuljetusten käsittely suunnitteluohjeissa Tiehallinnon tie- ja liikennesuunnittelua, liikenteenohjausta ja tietyömaiden liikenteenohjausta koskevat ohjeet on käyty läpi ja ohjeista löytyneet erikoiskuljetuksia koskevat kohdat on koottu liitteeseen 2. Erikoiskuljetuksista on ohjeissa runsaasti mainintoja, mutta osassa ohjeista erikoiskuljetuksia koskevat maininnat ovat kuitenkin varsin yleisellä tasolla. Tarkempia ohjeita tai esimerkkejä siitä, miten ja millaisin mitoitusarvoin erikoiskuljetuksia tulisi käsitellä, ei juuri löydy. Katusuunnittelua koskevassa yleisohjeessa Katu 2002 erikoiskuljetukset on mainittu ainoastaan liitteenä olevassa liikenteenohjauksen muistilistassa, mutta ei esimerkiksi liittymien mitoitusta koskevassa osassa. Haastattelutietojen mukaan muissakaan katusuunnitteluohjeissa ei liene erikoiskuljetuksia koskevia erityisohjeita. Toisaalta katusuunnittelussa käytetään paljon myös Tiehallinnon ohjeistoa, joissa erikoiskuljetukset on paremmin käsitelty. Siltojen kantavuuden mitoituksessa erilaisten ajoneuvojen sillalle aiheuttamia liikennekuormia kuvataan kuormituskaavioilla. Mitoitus tehdään määrääville kuormitustapauksille noudattamalla kuormitusyhdistelyjen tekemiseksi annettuja ohjeita. Mitoitusohjeen (Tiehallinto 1999) mukaan luvanvaraisiin erikoiskuljetuksiin varaudutaan tarkistamalla rakenne raskaille erikoiskuormille määritellyillä kuormakaavioilla. Raskaiden erikoiskuljetusreittien silloissa voidaan tapauskohtaisesti määrätä käytettäväksi suurempia suunnittelukuormia kuin muutoin. Lähtökohdat siltojen ulottumille (alikulkukorkeus ja leveys) määräytyvät liikenneteknisin perustein eikä näitä ole käsitelty sillansuunnitteluohjeissa. Myöskään siltojen kaiteita tai muita rakenteita koskevissa ohjeissa ei ole erikoiskuljetuksia koskevia erityisohjeita.

26 24 Erikoiskuljetukset suunnittelussa ERIKOISKULJETUKSET VÄYLÄSUUNNITTELUSSA Osassa ohjeista on ongelmana niiden vaikea sovellettavuus tai vaikeaselkoisuus. Ohjeista on joskus vaikeasti pääteltävissä, millaista mitoitusta tai standardia eri tilanteissa pitäisi soveltaa tai mitkä ovat suunnittelun lähtökohdat. Erikoiskuljetuksiin keskittyvät mitoitus- ja suunnitteluohjeet Pelkästään erikoiskuljetuksiin keskittyviä suunnittelu- ja mitoitusohjeita on ainakin seuraavasti: - Suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkon täsmennetyt tavoitearvot ja mitoitusperusteet , joka on Uudenmaan tiepiirin suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkkoa koskevan selvityksen liitteenä. Ohjeessa on perusteellisesti käsitelty mitoituslähtökohtia sekä liittymien ja siltojen suunnittelussa käytettäviä mitoitusajoneuvoja. Ohjeessa on myös taulukoita käytettävistä suojaetäisyyksistä. - Raportissa Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta (Setälä 2003) on käsitelty laajasti erikoiskuljetusten ongelmakohteita ja esitetty ohjeita ja ratkaisumalleja, kuinka erikoiskuljetuksia voidaan tällaisissa kohteissa käsitellä. Kummankin ohjeen käyttöä haittaa niiden hankala hyödynnettävyys. Edellinen ohje on vain paperimuodossa tiepiirikohtaisen erikoiskuljetusverkkoselvityksen liitteenä. Asiaa tuntematon ei osaa ohjetta etsiä tai saada käsiinsä. Jälkimmäisessä suunnitteluohjeet ovat osana laajempaa selvitysraporttia, jonka otsikosta on vaikea päätellä sen sisältävän ohjetyyppistä aineistoa. Käsittelytapa suunnitteluratkaisujen osalta on taustaselvitystyyppinen ja vaatisi suunnitteluohjeena tiivistämistä. Kumpikaan ohjeista ei sisälly Tiehallinnon ohjeluetteloon, eivätkä ne sellaisenaan sinne sovellu. Kuva 8 Valaisinpylväiden sijoittelu on yksi suunnittelun erityisasioista.

27 Erikoiskuljetukset suunnittelussa 25 ERIKOISKULJETUKSET VÄYLÄSUUNNITTELUSSA 7.2 Kehittämistarpeet Erikoiskuljetuksia koskevan suunnitteluoppaan tarve Erityisryhmänä erikoiskuljetusten tilantarve ja liikkumisen ongelmat eivät yleensä ole tiensuunnittelijoille kovin tuttuja. Suurten erikoiskuljetusten verkolla käytettävät täsmälliset tavoitearvot ja mitoitusperusteet ovat hankalasti selvitettävissä ja niiden soveltaminen kaipaisi ainakin mitoituksessa käytettävien erikoiskuljetusajoneuvojen ominaisuuksien osalta täsmentämistä. Erikoiskuljetukset on otettu huomioon eri osa-alueiden suunnitteluohjeissa, kuten liittymiä, ohituskaistoja ja keskikaiteita tai tievalaistusta koskevissa ohjeissa. Ohjeistus on kuitenkin hajallaan. Tähän selvitykseen liittyvissä haastatteluissa on oltu vailla erikoiskuljetuksiin liittyviä malli- ja idearatkaisuja. Usein on kysymys suhteellisen pienistä asioista, jotka edellyttävät erikoiskuljetusten ja niiden tarpeiden tuntemusta. Erikoiskuljetuksista tulisi laatia oma suunnitteluoppaansa. Oppaassa voitaisiin erikoiskuljetuksia käsitellä sekä katu- ja tieverkkosuunnittelun tasolla että väyläsuunnittelun kannalta. Väyläsuunnittelun kannalta oppaassa on tarpeen kuvata ja täsmentää SEK-verkolla käytettävät tavoitearvot ja mitoitusperusteet ja niiden soveltaminen suunnittelussa. Oppaassa voitaisiin selventää suunnittelijoille erikoiskuljetusten vaatimaa tilantarvetta ja erikoiskuljetusajoneuvojen liikkumisongelmia. Yksityiskohtaisten suunnitteluohjeiden osalta oppaassa voitaisiin viitata asianomaisiin erityisohjeisiin, jolloin vältytään niiden kaksinkertaiselta ylläpidolta. Oppaaseen voitaisiin sisällyttää suositeltavia malli- ja idearatkaisuja. Autoturn-ohjelman käytön kehittäminen Liittymien tilantarpeen suunnittelussa tarvitaan erikoiskuljetusten ajouramallit ja kuorman pyyhkäisyurat. Näiden määrittelyssä käytetään yleisesti Autoturn-ohjelmaa. Autoturn-ohjelmaan voidaan määritellä erilaisia ajoneuvoyhdistelmiä, joissa voidaan ottaa huomioon ajoneuvojen perä- ja välipyörien kääntyvyys ja erilaiset akselivälit. Autoturn-ohjelman käyttämistä suurten erikoiskuljetusten verkon liittymien ym. suunnittelussa helpottaisi se, että ohjelmaan määriteltäisiin vakioiksi sellaiset ajoneuvoyhdistelmämallit, joiden tulee päästä verkolla kulkemaan. Nykyisellään suunnittelija joutuu omatoimisesti selvittämään ja tekemään tällaiset määrittelyt, mikä on työlästä ja johtaa eri hankkeissa erilaisiin mitoitusratkaisuihin. Erikoiskuljetusten reittivaihtoehtojen selvittäminen ja päätöksenteko Hankesuunnittelussa on usein tarpeen selvittää suurten erikoiskuljetusten verkon reittivaihtoehtoja. Esimerkiksi keskikaiteita, siltoja tai tunneleita sisältävien hankkeiden yhteydessä voi olla halvempaa ja tarkoituksenmukaista käyttää kiertoreittiä tai ohjata erikoiskuljetukset rinnakkaistien kautta kuin käyttää SEK-verkon ulottumavaatimuksia. Erikoiskuljetusreittivaihtoehtojen selvittämisestä, vertailusta ja reitin kulkua koskevasta päätöksenteosta kaivattaisiin ohjeistusta.

28 26 Erikoiskuljetukset suunnittelussa ERIKOISKULJETUKSET VÄYLÄSUUNNITTELUSSA Työnaikaiset liikennejärjestelyt Haastatteluissa on tullut esille, että erikoiskuljetusten suorittajilta tulee runsaasti palautetta työnaikaisista liikennejärjestelyistä. Vaikka erikoiskuljetusluvissa pyritään mahdollisuuksien mukaan kiertämään tietyömaat, erikoiskuljetuksia on tarpeen hoitaa myös tietyömaiden kautta. Vaikka liikennettä tietyömailla koskevissa ohjeissa on mainintoja erikoiskuljetuksista, tulisi selvittää ohjeiden täydentämistarpeet ja esimerkkiratkaisujen lisääminen. Suunnitelmien laadunvarmistus- ja auditointimenettelyt Selvitykseen liittyvissä haastatteluissa on esitetty suunnitelmien erikoiskuljetusauditointia liikenneturvallisuusauditoinnin tapaan. Tällöin erikoiskuljetusasioihin perehtynyt suunnitteluhankkeen ulkopuolinen henkilö kävisi suunnitelmat läpi ja arvioisi ne erikoiskuljetusten kannalta. Tällä varmistetaan, että suunnitellut ratkaisut ovat toimivia erikoiskuljetusten kannalta. Raskaalta vaikuttava menettely saattaa olla paikallaan laajoissa ja erikoiskuljetusten kannalta merkittävissä hankkeissa. Auditoinnin suorittajana voisi olla erikoiskuljetuksista vastaavan yrityksen edustaja (ks. tarkemmin luku 9.3). Joka tapauksessa tulee varmistaa, että erikoiskuljetusasiat tulevat läpikäydyksi osana suunnitelman normaalia laadunvarmistusmenettelyä. Suositukset: Suunnittelijoille laaditaan opas, jossa erikoiskuljetuksia käsitellään sekä katu- ja tieverkkosuunnittelussa että väyläsuunnittelussa. Oppaassa kuvataan SEK-verkolla käytettävät tavoitearvot ja mitoitusperusteet ja niiden soveltaminen suunnittelussa. Opas sisältää suunnitteluohjeita ja malliratkaisuja eri tilanteisiin. Liittymien suunnittelua varten Autoturn-ohjelmaan määritellään erikoiskuljetusten mitoituksessa käytettävät erilaiset ajoneuvoyhdistelmämallit. Ohjeistetaan erikoiskuljetusreittivaihtoehtojen selvittäminen, vertailu ja reitin kulkua koskeva päätöksenteko. Tietyömaiden liikennejärjestelyjä koskeva ohjeistuksen osalta selvitetään täydentämistarpeet ja esimerkkiratkaisujen lisääminen. Varmistetaan erikoiskuljetusratkaisujen käsittely suunnitelmien laadunvarmistuksessa. Selvitetään erikoiskuljetusauditointien tarve ja toteutta-

29 Erikoiskuljetukset suunnittelussa 27 SUUNNITELMIEN HANKINTA 8 SUUNNITELMIEN HANKINTA Erikoiskuljetusverkon vaatimukset tulee ottaa osaksi suunnitteluhankkeen lähtökohtia. Tämän varmistamiseksi suunnitelmien hankkijan - tulee voida helposti tarkistaa, sijaitseeko suunnitteluhanke suurten erikoiskuljetusten verkolla tai muuten erikoiskuljetusten käyttämällä reitillä - tulee varmistaa, että erikoiskuljetukset on mainittu hankinta-asiakirjoihin liittyvissä suunnitelman lähtökohdissa ja suunnitteluhankkeen työohjelmassa. Erikoiskuljetukset voivat jäädä suunnitelmissa käsittelemättä, koska ei ole tiedostettu, että hanke sijaitsee erikoiskuljetusverkolla. Tiepiireissä tulisi varmistaa, että suunnitelman hankkijat ovat tietoisia erikoiskuljetusreiteistä. Nykyisellään verkkokuvaukset ovat yleensä reittiselvitysraporttien kartoissa, jolloin asia helposti unohtuu ja reittien kulku on hankala tarkistaa. Yhtenä parannuksena esitetään erikoiskuljetusverkkokuvausten ja -karttojen ylläpitämistä Tiehallinnon internet-sivuilla, joista sekä suunnitelmien hankkijat että suunnittelijat voivat ne tarkistaa. Eri suunnitteluvaiheiden lähtökohdissa tulee varmistaa erillisellä maininnalla, että erikoiskuljetukset otetaan suunnittelussa huomioon. Tiensuunnittelun laatujärjestelmään kuuluvat Tiensuunnittelun toimintaohjeet (Tiehallinto 1994) ovat tässä keskeisessä asemassa. Toimintaohjeiden yleissuunnitelmaa ja tiesuunnitelmaa koskevissa tehtäväluetteloissa on erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusverkosta asianmukaiset maininnat. Nykyisellään toimintajärjestelmä on Tiehallinnon sisäisessä verkossa. Tiehallinnon toimintajärjestelmään sisältyvät tarjouspyyntöasiakirjapohjat ovat siinä määrin yleisiä, että niissä ei ole mainintoja suunnitelman yksityiskohtaisesta sisällöstä, kuten erikoiskuljetusten käsittelystä. Keskeisessä asemassa on tarjousvaiheessa laadittava työohjelma. Tähän tulisi sisällyttää maininta siitä, onko erikoiskuljetuksia tarkoitus käsitellä suunnitelmassa. Suunnitelmia laativilla palvelutuottajilla tulee olla mahdollisuus tarkistaa erikoiskuljetusreittien sijainti ja käsittelytarpeet tarjottavassa suunnittelutyössä. Työohjelma tarkennetaan suunnitteluhankkeen käynnistysvaiheessa, jolloin erikoiskuljetusten käsittely tulee viimeistään lisätä työohjelmaan. Edellisen vaiheen suunnitelmat toimivat seuraavan suunnitteluvaiheen lähtökohtana. Tämän vuoksi on tärkeää, että toimenpideselvityksissä ja yleissuunnitelmissa on maininta erikoiskuljetusten käsittelytarpeesta. Erikoiskuljetukset tulee sisällyttää yhtenä kohtana suunnitelman laadunvarmistukseen ja suunnitelman vastaanottotarkastuksiin. Tätä edesauttaa se, että erikoiskuljetuksista on maininta käytettävissä tarkistusluetteloissa. Suositukset: Parannetaan suunnitelmien hankkijoiden mahdollisuutta tarkistaa, sijaitseeko suunnittelukohde erikoiskuljetusreitillä ja tuleeko erikoiskuljetukset ottaa huomioon suunnitteluhankkeessa. Sisällytetään maininnat erikoiskuljetuksista soveltuviin tarjous- ja hankintavaiheen mallipohjiin sekä laatujärjestelmien ja suunnitelmien vastaanottotarkastusten tarkistuslistoihin.

30 28 Erikoiskuljetukset suunnittelussa YHTEISTYÖN HOITAMINEN 9 YHTEISTYÖN HOITAMINEN 9.1 Yhteistyö kuntien kanssa Erikoiskuljetusten lähtö- ja määräpäät ovat usein taajamissa, joissa erikoiskuljetukset käyttävät yleensä kunnan katuverkkoa. Myös taajaman sivuuttavat reitit on usein tarpeen johtaa ainakin osaksi katuverkon kautta. Yhtenäisen ja esteettömän verkon varmistamiseksi yhteistyö kuntien kanssa on tarpeellista. Yhteistyön tulisi lähteä maankäytön suunnittelusta. Kuljetusten järjestäminen tulee ottaa yhdeksi lähtökohdaksi sijoitettaessa uusia tuotantolaitoksia tai toimintoja, jotka mahdollisesti synnyttävät suurikokoisia tai painavia kuljetuksia. Erikoiskuljetusreitit tulisi käsitellä yleiskaavoja ja muita maankäyttösuunnitelmia laadittaessa. Tiehallinto ja kunnat tekevät tiivistä yhteistyötä liikennejärjestelmäsuunnittelussa, erilaisia katu- ja tieverkkosuunnitelmia laadittaessa ja erityisissä tavaraliikenne- ja logistiikkaselvityksissä. Erikoiskuljetusreitit ja niiden tarvitsemat järjestelyt tulee saada soveltuvin osin mukaan näihin suunnitelmiin. Ajankohtaisen hankkeena on tarpeen uusia ja päivittää Tiehallinnon ja kuntien erikoiskuljetusreittisopimukset. Näihin liittyen tulee sopia erikoiskuljetusreittejä ja näillä olevia siltoja koskevien ulottumarajoitus- ym. tietojen ylläpidosta Tiehallinnon tie- ja siltarekistereissä. Kunnissa ei usein ole riittävää asiantuntemusta erikoiskuljetusten vaatimista mitoituksesta tai erityisratkaisuista. Erikoiskuljetusten tarpeita ei ole käsitelty katupuolen suunnitteluohjeissa. Kunnissa käytettävissä olevaan ohjeistukseen ja suunnitteluvaiheen konsultointiin on selvää tarvetta. Kunnat hakevat Tiehallinnolta suunnittelulupia maanteihin liittyvien hankkeiden toteuttamiseksi, esimerkiksi liikennevalojen rakentamiseksi maantie/katuliittymiin. Suunnitteluluvissa tulee varmistaa, että erikoiskuljetusten tarpeet otetaan huomioon. 9.2 Yhteistyö Ratahallintokeskuksen kanssa Rautateiden tasoristeykset rajoittavat niiden kautta suoritettavia erikoiskuljetuksia asettamalla vaatimuksia ylitysajan, leveyden, maavaran, korkeuden tai kuormituksen suhteen. Erikoiskuljetusten leveyttä tasoliittymän ylityksessä rajoittavat lähinnä tasoliittymässä olevat erilaiset turvalaitteet. Sähköistetty rata rajoittaa huomattavasti kuljetuksille sallittua korkeutta. Suurin sallittu alikulkukorkeus sähköradan tasoristeyksessä ratajohdon ollessa jännitteellinen on 4,5 metriä. (Setälä 2003) Kaikki erikoiskuljetukset, jotka vaativat rautatieliikenteen keskeyttämistä tai muita erikoistoimenpiteitä, vaativat erillisen luvan Ratahallintokeskukselta. Käytännön lupatoimintaa hoitavat VR Oy:n ohjauspalvelukeskukset. Yhteistyötä Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen kesken tarvitaan mm. suunniteltaessa tasoristeyksiä korvaavia eritasoratkaisuja. Osa suurista eri-

31 Erikoiskuljetukset suunnittelussa 29 YHTEISTYÖN HOITAMINEN koiskuljetuksista, esimerkiksi suurmuuntajakuljetukset, on yhdistettyjä junaja autokuljetuksia. Näiden hoitamiseksi on tarpeen määritellä ne rautatieliikennepaikat tai junaterminaalit, joille johtavilla yhteyksillä varaudutaan suuriin erikoiskuljetuksiin. Ratahallintokeskuksen aluetoiminta on jaettu Etelä-, Itä-, Länsi- ja Pohjois- Suomen alueille. Kullekin alueelle on nimetty Ratahallintokeskuksen aluevastaava sekä rataverkon hallinnasta, kunnossapidosta ja rakentamisesta vastaava virkamies. Rataverkon hallintaan liittyvissä lupa-asioissa ja maankäyttöasioissa yhdyshenkilöinä toimivat alueisännöitsijät. (Ratahallintokeskuksen internet-sivut: ). 9.3 Yhteistyö erikoiskuljetusten suorittajien kanssa Koska toimivien erikoiskuljetusreittien varmistaminen on sekä erikoiskuljetuksia tarvitsevan teollisuuden että erikoiskuljetuksia hoitavien yritysten intressi, he ovat valmiit osallistumaan suunnitelmien laatimiseen tuomalla mukaan oman paikallistuntemuksensa ja erikoiskuljetusten hoitamiseen liittyvän ammattitaitonsa (Rantala et al. 2007). Erikoiskuljetusala on melko pienen yritysryhmän operoimaa liiketoimintaa ja siten vuorovaikutuksen näkökulmasta kohtuullisen helposti saavutettavissa. Esimerkiksi Suomen kuljetus ja logistiikka ry:ssä (SKAL) toimii erikoiskuljetusryhmä, joka kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa. Siihen kuuluu Tiehallinnon edustaja ja siten tiedonsiirtoa tienpitäjän ja alan operaattoreiden välillä tapahtuu. (Rantala et al. 2007) Ainakin yhdellä valtakunnallisesti erikoiskuljetuksia hoitavalla yrityksellä on valmiudet arvioida ja antaa lausuntonsa suunnitelmaluonnoksista erikoiskuljetusten kannalta. Arviointi perustuu AutoCad-pohjaisten suunnitelmien tarkasteluun. Palvelu on tuntiveloituspohjaista. 9.4 Yhteistyö muiden tahojen kanssa Merisatamat ovat tärkeitä suurten erikoiskuljetusten määräpäitä. Tämän vuoksi satamalaitokset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita mm. satamayhteyksien osalta. Suunnitteluhankkeiden yhteydessä tulisi selvittää hankkeen lähipiirissä erikoiskuljetuksia käyttävät yritykset, selvittää niiden odotukset ja tarpeet sekä tarvittaessa neuvotella ratkaisuvaihtoehdoista. Tällaisia paikallisesti tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat koneita ja laitteita valmistavat konepajat, talotehtaat, puunjalostuslaitokset ja muut tuotantolaitokset, jotka ovat suurten erikoiskuljetusten lähtö ja määräkohteita. Runsaasti erikoiskuljetuksia synnyttävät kohteet saadaan suhteellisen helposti selville erikoiskuljetusten lupajärjestelmästä (ERIKU) ja erikoiskuljetuslupien käsittelijät pystyvät yleensä suoralta kädeltä nimeämään eniten erikoiskuljetuksia aiheuttavat kohteet. Muita yhteistyötahoja ovat mm. sellaiset yksityistiekunnat, joiden kautta on johdettu erikoiskuljetusreitti. Näiden yksityistiekuntien kanssa pitäisi olla voimassa olevat reittisopimukset.

Erikoiskuljetusten huomiominen. Liikenteen, väylien ja maankäytön suunnittelussa USL

Erikoiskuljetusten huomiominen. Liikenteen, väylien ja maankäytön suunnittelussa USL Erikoiskuljetusten huomiominen Liikenteen, väylien ja maankäytön suunnittelussa USL 1 Talopaketit, rakennukset Kaivinkoneet ja murskaimet Kuva: Havator Group Kuva: Havator Group Kuva: Ajopalvelu A.Vuori

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 72

Tietoa tiensuunnitteluun nro 72 Tietoa tiensuunnitteluun nro 72 Julkaisija: Tiehallinto, liikennetekniikka 7.1.2004 OHITUSKAISTAT LEVEIDEN ERIKOISKULJETUSTEN REITEILLÄ Leveiden kuljetusten reittiselvitys Erikoiskuljetukset, joissa ylitetään

Lisätiedot

ERIKOISKULJETUSTEN HUOMIOIMINEN VÄYLÄ- JA LIIKENNESUUNNITTELUSSA KAISU LAITINEN

ERIKOISKULJETUSTEN HUOMIOIMINEN VÄYLÄ- JA LIIKENNESUUNNITTELUSSA KAISU LAITINEN ERIKOISKULJETUSTEN HUOMIOIMINEN VÄYLÄ- JA LIIKENNESUUNNITTELUSSA KAISU LAITINEN RAMBOLL Perustettu vuonna 1962 Vuonna 2011 Suomessa lähes 1300 työntekijää 27 paikkakunnalla ORGANISAATIO Espoo - Helsinki

Lisätiedot

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013

Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Ajoneuvoasetuksen muutos 2013 Kuntatekniikan päivät 21-22.5.2015 Turku Mikko Rauhanen SiltaExpert Oy 2.4.2015 MITÄ ON TAPAHTUNUT - 1.10.2013 raskaan liikenteen suurimmat sallitut mitat ja massat kasvoivat

Lisätiedot

Erikoiskuljetukset. Erikoiskuljetusluvan tarve, hakeminen ja käytännön toimenpiteet USL

Erikoiskuljetukset. Erikoiskuljetusluvan tarve, hakeminen ja käytännön toimenpiteet USL Erikoiskuljetukset Erikoiskuljetusluvan tarve, hakeminen ja käytännön toimenpiteet USL 1 Ajoneuvonosturit 2 Kuva: Havator Group Kuva: Havator Group Talopaketit, rakennukset Kaivinkoneet ja murskaimet Rautarakenteet

Lisätiedot

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä Lupaviranomainen) Yliopistonkatu 38 PL 376 33101 TAMPERE

Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä Lupaviranomainen) Yliopistonkatu 38 PL 376 33101 TAMPERE SOPIMUS 1 (9) Erikoiskuljetusluvan myöntäminen Jämsän katuverkolle 1 Sopimuksen toimijat 1.1 Sopijaosapuolet Jämsän kaupunki (jäljempänä Kunta) Seppolantie 10 42100 JÄMSÄ y-tunnus 0175622-1 Keski-Suomen

Lisätiedot

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet

Valtatien 8 lähitulevaisuuden parantamistoimenpiteet Toteutuvatko "kasitien" kehittämistoimet lähitulevaisuudessa? Tällä hetkellä Monilla vilkkailla pääteillä 100 km/h on jo vaarallisen korkea - tilanne on tyydyttävä vain paperilla! 60 % liikennekuolemista

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Liikenneviraston ohjejärjestelmä Tiensuunnittelun uudet ohjeet. Kari Lehtonen 8.9.2011

Liikenneviraston ohjejärjestelmä Tiensuunnittelun uudet ohjeet. Kari Lehtonen 8.9.2011 Liikenneviraston ohjejärjestelmä Tiensuunnittelun uudet ohjeet Kari Lehtonen 8.9.2011 LIIKENNEVIRASTON OHJELUETTELO Ohjeluetteloon on kaksi reittiä valitse urakoitsijat ja suunnittelijat valitse ohjeluettelo

Lisätiedot

Eurokoodiseminaari 2012 31.10.2012. Hanasaari EUROKOODIT SILLANSUUNNITTELUSSA. Heikki Lilja Silta-asiantuntija Liikennevirasto, Taitorakentaminen

Eurokoodiseminaari 2012 31.10.2012. Hanasaari EUROKOODIT SILLANSUUNNITTELUSSA. Heikki Lilja Silta-asiantuntija Liikennevirasto, Taitorakentaminen Eurokoodiseminaari 2012 31.10.2012 Hanasaari Heikki Lilja Silta-asiantuntija Liikennevirasto, Taitorakentaminen EUROKOODIT SILLANSUUNNITTELUSSA SILLANSUUNNITTELUN ERITYISPIIRTEITÄ EUROKOODIT OVAT SILLOILLE

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

ERIKOISKULJETUSLUVAN LUPAEHDOT 1/2005

ERIKOISKULJETUSLUVAN LUPAEHDOT 1/2005 Voimassa 1.1.2005 alkaen 1(8) Ehdot sisältävät keskeisimmät osat erikoiskuljetuksia koskevista säädöksistä ja kuljetukselle asetetuista muista ehdoista. Luvassa voi olla myös erikoisehtoja kuten sillan

Lisätiedot

ERIKOISKULJETUSLUVAN LUPAEHDOT 1/2013. Voimassa 15.1.2013 alkaen 1(7) Nämä lupaehdot on pidettävä kuljetuksen mukana.

ERIKOISKULJETUSLUVAN LUPAEHDOT 1/2013. Voimassa 15.1.2013 alkaen 1(7) Nämä lupaehdot on pidettävä kuljetuksen mukana. LUPAEHDOT 1/201 Voimassa 15.1.201 alkaen 1(7) Ehdot sisältävät keskeisimmät osat erikoiskuljetuksia koskevista säädöksistä ja erikoiskuljetukselle asetetuista muista ehdoista. Ennen 15.1.201 myönnetyssä

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III-Lahnus 1 Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Destia Selvitysalue Vihdintien

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät

Lisätiedot

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon

Digiroad - Kuntaylläpito. Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon Digiroad - Kuntaylläpito Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - KUNTAYLLÄPITO Ohje paperikartalla tapahtuvaan ylläpitoon DIGIROAD - YLLÄPITO Digiroad on aineistokokonaisuus, johon kerätään

Lisätiedot

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT...

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... Sillan rakentaminen 1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... 1 6 VALTIONAVUSTUS... 2 6.1 VALTIONAVUN EDELLYTYKSET...

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

1 SOVELTAMISALA... 3 4 JÄNNITEKATKO... 4

1 SOVELTAMISALA... 3 4 JÄNNITEKATKO... 4 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (8) Sisällysluettelo 1 SOVELTAMISALA... 3 2 TASORISTEYKSEN KÄYTÖN VASTUUHENKILÖT... 3 3 ERIKOISTOIMENPITEET TASORISTEYKSESSÄ JA RAUTATIELIIKENTEEN KESKEYTTÄMINEN... 3 3.1 Erikoiskuljetuksen

Lisätiedot

Erikoiskuljetusten toimintamalli moottoritieosuuden Sutela Heinlahti liikenteelle otosta 30.9.2013 alkaen

Erikoiskuljetusten toimintamalli moottoritieosuuden Sutela Heinlahti liikenteelle otosta 30.9.2013 alkaen Toimintamalli alkaen 1 (5) Erikoiskuljetusten toimintamalli moottoritieosuuden Sutela Heinlahti liikenteelle otosta alkaen Ehdot erikoiskuljetuksille käyttää E18 moottoritietä välillä Heinlahti Sutela

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Digiroad. Laadunkuvaus. Versio 1.8

Digiroad. Laadunkuvaus. Versio 1.8 Digiroad Laadunkuvaus Versio 1.8 2 Sisältö 1 VERSIOHISTORIA 5 2 JOHDANTO 7 3 LAATUTEKIJÄT 8 3.1 Sijaintitarkkuus 8 3.1.1 Keskilinjageometria 8 3.1.2 Ominaisuustiedot 8 3.2 Kattavuus 8 3.2.1 Alueellinen

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Sopimus: Erikoiskuljetusluvan myöntäminen Jämsän katuverkolle. Liite 2: Luvan myöntämisen perusteet ja tavoitemittaluokat katuverkolle

Sopimus: Erikoiskuljetusluvan myöntäminen Jämsän katuverkolle. Liite 2: Luvan myöntämisen perusteet ja tavoitemittaluokat katuverkolle SOPIMUKSEN LIITE 2 (5) Sopimus: Erikoiskuljetusluvan myöntäminen Jämsän katuverkolle Liite 2: Luvan myöntämisen perusteet ja tavoitemittaluokat katuverkolle Lupaviranomaisella on oikeus myöntää erikoiskuljetuslupa

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Siltojen kosketussuojarakenteet. Kosketussuojien kunnossapito-ohje

Siltojen kosketussuojarakenteet. Kosketussuojien kunnossapito-ohje Siltojen kosketussuojarakenteet Kosketussuojien kunnossapito-ohje Siltojen kosketussuojarakenteet Kosketussuojien kunnossapito-ohje Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2007 ISBN 951-803-725-X

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

K U R S S I O H J E L M A. 09.30 Tilaisuuden avaus (auditorio) - puheenjohtaja Ville Silvasti, SKAL Erikoiskuljetustyöryhmä

K U R S S I O H J E L M A. 09.30 Tilaisuuden avaus (auditorio) - puheenjohtaja Ville Silvasti, SKAL Erikoiskuljetustyöryhmä Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Erikoiskuljetukset 2014 22-23.11.2014 (la - su) Kylpylähotelli Rantasipi Eden, Nokia K U R S S I O H J E L M A Lauantai 22.11.2014 08.15 Ilmoittautuminen ja kurssimateriaalin

Lisätiedot

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto 13.11.2013 Asetus ja sen tavoitteita Asetus tuli voimaan 1.10.2013 Varsinainen muutos Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Tiehallinnon näkökulma

Tiehallinnon näkökulma 1 Ysiväylä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Tiehallinnon näkökulma Pääjohtaja Eero Karjaluoto Tiehallinto /ik 13.03.06 2 "PRO tie" -liikkeitä liikkeellä Monilla tiesuunnilla on eri tavoin järjestäytyneet

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Sopimus Digiroad-tietojärjestelmän tietojen ylläpidosta 2/6 1. Sopijapuolet Liikennevirasto Jyväskylän kaupunki Opastinsilta

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Kt 43 liittymätarkastelu

Kt 43 liittymätarkastelu S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A EURAN KUNTA Kt 43 liittymätarkastelu Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28071 Raportti 1 (9) Tuomas Miettinen Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

Mikä on erikoiskuljetus?

Mikä on erikoiskuljetus? Erikoiskuljetukset suunnittelussa - seminaari Terho Isola 18.01.2012 Mikä on erikoiskuljetus? kuormaamattoman tai jakamattomalla esineellä kuormatun ajoneuvon taikka ajoneuvoyhdistelmän kuljetus, jossa

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Palvelusopimuksen sopimusasiakirjaluettelon kohta 9. Palvelusopimuksen sopimusasiakirjaluettelon kohta 10

Palvelusopimuksen sopimusasiakirjaluettelon kohta 9. Palvelusopimuksen sopimusasiakirjaluettelon kohta 10 LIIKENNEVIRASTO 1 (5) Tekniset ohjeet alkavissa alueurakoissa alkavat maanteiden hoidon ja ylläpidon alueurakat n kohta 9 Hoidon ja ylläpidon tuotekortit 31.1.2014 http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf5/hoidon_tuotekortti2014.pdf

Lisätiedot

Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistojen

Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistojen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAJAKIIRI OY Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistojen logistiikkaselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24386 Raportti Miettinen Tuomas Sisällysluettelo

Lisätiedot

Hanna Setälä. Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta

Hanna Setälä. Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta Hanna Setälä Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta Hanna Setälä Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta Tiehallinnon selvityksiä 4/2003 Tiehallinto Tampere 2002 ISSN 1457-9871 ISBN

Lisätiedot

Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta

Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta Suravage-aineiston tuottaminen tien suunnittelijan näkökulmasta Infotilaisuus 7.4.2015, Jan-Erik Berg Ympäristösi parhaat tekijät Agenda 2 Johdanto Ohjeen kuvaus Käytännön tekeminen ja erikoistapaukset

Lisätiedot

Vaarallisten aineiden kuljetukset tietunneleissa. Riskianalyysit ja kuljetusrajoitukset

Vaarallisten aineiden kuljetukset tietunneleissa. Riskianalyysit ja kuljetusrajoitukset Vaarallisten aineiden kuljetukset tietunneleissa Riskianalyysit ja kuljetusrajoitukset Vaarallisten aineiden kuljetukset tietunneleissa Riskianalyysit ja kuljetusrajoitukset 15.2.2008 Suunnitteluvaiheen

Lisätiedot

Lyhyesti valtionavustuksesta

Lyhyesti valtionavustuksesta Lyhyesti valtionavustuksesta Valtio avustaa tiekuntia yksityisteiden parantamishankkeissa ja erityiskohteissa Valtionavustukseen oikeutettuja teitä noin 53 000 km (v. 2010) Yksityistien tienpito on tieosakkaiden

Lisätiedot

XXX kaupunki / kunta SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA

XXX kaupunki / kunta SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA XXX kaupunki / kunta SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Sopimus Digiroad-tietojärjestelmän tietojen ylläpidosta 2/6 1. Sopijapuolet Liikennevirasto Opastinsilta 12 A XXX kaupunki /

Lisätiedot

PAJARILAN OSAYLEISKAAVA-ALUE LIIKENNESUUNNITELMA

PAJARILAN OSAYLEISKAAVA-ALUE LIIKENNESUUNNITELMA 9LT50021VL 10.5.2005 Lappeenrannan kaupunki Tekninen toimi Palvelutuotanto PAJARILAN OSAYLEISKAAVA-ALUE PAJARILAN OSAYLEISKAAVA-ALUE, 9LT50021VL Esipuhe Lappeenrannan Pajarilan aluetta kehitetään teollisuus-

Lisätiedot

Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet

Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet Juhana Ketola Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet Sisäisiä julkaisuja 16/2007 Juhana Ketola Erikoiskuljetusten tieliikenneonnettomuudet Sisäisiä julkaisuja 16/2007 Tiehallinto Tampere 2007 Kannen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS

ASEMAKAAVAN SELOSTUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS 10. JA 25. KAUPUNGINOSIEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SEKÄ 10. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 44 TONTTIEN 6 JA 7 SEKÄ VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (KELJO, CITYMARKET)

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8 RHK Turvallisuussuunnitelmien laadinta 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Junaturvallisuusasiat turvallisuussuunnitelmassa... 6 2.3 Rakentamista koskeva turvallisuussuunnitelma...

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

1. Yleiset ehdot LVMaEk 16, 38, 39, TLL 87c

1. Yleiset ehdot LVMaEk 16, 38, 39, TLL 87c LUPAEHDOT /2015 Voimassa 9..2015 alkaen 1(7) Ehdot sisältävät keskeisimmät osat erikoiskuljetuksia koskevista säädöksistä ja erikoiskuljetukselle asetetuista muista ehdoista. Ennen 9..2015 myönnetyssä

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Tasoliittymät ja perusverkon eritasoliittymät 6.5.2015

Tasoliittymät ja perusverkon eritasoliittymät 6.5.2015 Tasoliittymät ja perusverkon eritasoliittymät 6.5.2015 Ajankohtainen T&K Valmistuneet ja tekeillä olevat T&K -selvitykset Valmistunut selvitys Turvasaarekkeella varustetut liittymät Liikenneturvallisuus

Lisätiedot

Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä

Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä Erikoiskuljetusten tieverkko Uudenmaan tiepiirissä Hankekorit ja toimenpideohjelma erikoiskuljetusverkon parantamiseksi Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 46/2006 Tiehallinto Helsinki 2006 Kansikuva: Tuomas

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta

Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta Hanna Setälä Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta Tiehallinnon selvityksiä 4/2003 Hanna Setälä Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta Tiehallinnon selvityksiä 4/2003 Tiehallinto

Lisätiedot

Pohjois-Savon ELY-keskuksen valtionavustukset yksityisteille 2012

Pohjois-Savon ELY-keskuksen valtionavustukset yksityisteille 2012 Pohjois-Savon ELY-keskuksen valtionavustukset yksityisteille 2012 Lyhyesti valtionavustuksesta Valtio avustaa tiekuntia yksityisteiden parantamishankkeita ja erityiskohteita Valtionavustukseen oikeutettuja

Lisätiedot

Sorateiden pintakunnon määrittäminen

Sorateiden pintakunnon määrittäminen Sorateiden pintakunnon määrittäminen ISBN 978-952-221-106-4 TIEH 2200055-08 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-107-1 TIEH 2200055-v-08 Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

AV - SUUNNITTELUTARJOUS

AV - SUUNNITTELUTARJOUS AVQ3 18.11.2007 AV - SUUNNITTELUTARJOUS Ari Lepoluoto Copyright Avita Ry 2007 Avita Ry, Tykistönkatu 9, 00260 HELSINKI e-mail info@avita.org, tel (09) 463 2525 fax (09) 449 091 AVQ1 AV- SUUNNITTELUTARJOUS

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

ILMANLAATU MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA. Suosituksia hyvistä käytännöistä kaavoittajille ja liikennesuunnittelijoille

ILMANLAATU MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA. Suosituksia hyvistä käytännöistä kaavoittajille ja liikennesuunnittelijoille ILMANLAATU MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Suosituksia hyvistä käytännöistä kaavoittajille ja liikennesuunnittelijoille 19.8.2015 MISTÄ ON KYSYMYS? Vaikka ilmanlaatu on yleensä hyvä Suomessa, pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

Otteet Otteen liitteet

Otteet Otteen liitteet Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2012 1 (5) 304 Viilarintie välillä Viikintie - Holkkitie, nro 29955/1-3 ja Viikintie Viilarintien kiertoliittymän kohdalla, nro 29956/1, katusuunnitelmien hyväksyminen,

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien Kehä III on osa E 18 tietä 2 Vanhasen II hallituksen ohjelma: "Suomi on sitoutunut toteuttamaan Helsinki Vaalimaa -moottoritien E 18 vuoteen 2015

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 51

Tietoa tiensuunnitteluun nro 51 Tietoa tiensuunnitteluun nro 51 Julkaisija: Tielaitos, tie- ja liikennetekniikka 5.9.2000 RASKAAT AJONEUVOT KIERTOLIITTYMISSÄ Tässä tiedotteessa kuvataan kiertoliittymissä tehdyn raskaiden ajoneuvojen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelma

Rakentamismääräyskokoelma Rakentamismääräyskokoelma Osa B1 Kantavat rakenteet Määräykset ja ohjeet 2010 Huom! Esitys perustuu B1-ehdotuksen 22.11.2010 olevaan versioon. Muutokset ovat hyvin mahdollisia. B-sarjan uudistustyön periaatteet

Lisätiedot

Parantamissuunnitelmaselostus

Parantamissuunnitelmaselostus Parikkala Parantamissuunnitelmaselostus Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Kouvola 2013 Parantamissuunnitelmaselostus 2(7) PARANTAMISSUUNNITELMASELOSTUS SISÄLTÖ 1 HANKKEEN LÄHTÖTIEDOT

Lisätiedot

E18 Turun kehätien kehittämisselvitys

E18 Turun kehätien kehittämisselvitys Tekninen lautakunta 104 29.10.2014 Kaupunginhallitus 439 10.11.2014 Kaupunginhallitus 457 24.11.2014 E18 Turun kehätien kehittämisselvitys 737/10.05.01/2014 TEKLA 104 Yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika

Lisätiedot

EIKOISKULJETUKSET OSANA LIIKENNESUUNNITTELUA

EIKOISKULJETUKSET OSANA LIIKENNESUUNNITTELUA EIKOISKULJETUKSET OSANA LIIKENNESUUNNITTELUA Haastattelututkimus Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Liikennealan Ko. Riihimäki, kevät 2014 Toni Kohtamäki TIIVISTELMÄ RIIHIMÄKI Liikennealan koulutusohjelma

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista Annettu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

PALVELUKOHTEIDEN PAIKALLISET VIITOITUSPERIAATTEET, HÄMEENLINNA (LUONNOS)

PALVELUKOHTEIDEN PAIKALLISET VIITOITUSPERIAATTEET, HÄMEENLINNA (LUONNOS) 20.10.2015 Palvelukohteiden paikalliset viitoitusperiaatteet antavat suuntaviivat opastamiselle Hämeenlinnassa. Viitoitusperiaatteissa noudatetaan pääasiassa Palvelukohteiden viitoitus ohjetta (TIEH 2000021-07)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

Esitetyt kysymykset vastauksineen Inkoon sataman ja rannan suunnittelun sekä asemakaavoituksen kilpailutukseen:

Esitetyt kysymykset vastauksineen Inkoon sataman ja rannan suunnittelun sekä asemakaavoituksen kilpailutukseen: Inkoon sataman ja rannan suunnittelu sekä asemakaavoitus Esitetyt kysymykset vastauksineen Inkoon sataman ja rannan suunnittelun sekä asemakaavoituksen kilpailutukseen: 1. Ote tarjouspyynnöstä: Pyydämme

Lisätiedot

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Riihimäki Jyväskylä

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Riihimäki Jyväskylä MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Riihimäki Jyväskylä MegaHub Hämeenlinna Liikenneyhteydet E12 (Valtatie 3) Vuosaari 110 km Helsinki 95 km Valtatie 10 Turku 145

Lisätiedot

9,.,1* Tielaitos. Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallinnan strategia, Osaraportti 2 13/1999. Liikenteen hallinnan ja liikennetelematiikan strategia

9,.,1* Tielaitos. Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallinnan strategia, Osaraportti 2 13/1999. Liikenteen hallinnan ja liikennetelematiikan strategia Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallinnan strategia, Osaraportti 2 Tielaitos Liikenteen hallinnan ja liikennetelematiikan strategia Tielaitoksen selvityksiä 13/1999 Helsinki 1999 TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.2.2015 C(2015) 857 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, paikallisen rautatieinfrastruktuurin strategisesta merkityksestä direktiivin 2012/34/EU 2 artiklan

Lisätiedot