Erikoiskuljetukset suunnittelussa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Erikoiskuljetukset suunnittelussa"

Transkriptio

1 Olli Mäkelä, Jutta-Leea Kärki Erikoiskuljetukset suunnittelussa Selvitys nykytilasta ja kehittämistarpeista Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 3/2009 gg

2

3 Olli Mäkelä, Jutta-Leea Kärki Erikoiskuljetukset suunnittelussa Selvitys nykytilasta ja kehittämistarpeista Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 3/2009 Tiehallinto Helsinki2009

4 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN TIEH v 12917/2008/30/3 Helsinki 2009 TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelin

5 Olli Mäkelä, Jutta-Leea Kärki: Erikoiskuljetukset suunnittelussa. Helsinki Tiehallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 3/2009, 35 s. + liitt. 18 s. ISSN , TIEH v. Asiasanat: erikoiskuljetus, tavaraliikenne, suunnittelu Aiheluokka: 12 TIIVISTELMÄ Selvitys on osa Erikoiskuljetusten kehittämisohjelmaa , jonka yhden osaprojektin tehtävänä on laatia tarvittava ohjeistus erikoiskuljetuksista suunnittelussa ja suunnitelmien hankinnassa. Tässä taustaselvityksessä on kartoitettu ohjeistuksen ja sen soveltamisen nykytila, ongelmakohdat ja kehittämistarpeet. Suurten erikoiskuljetusten verkko (SEKV) tai erikoiskuljetusten tarpeet eivät aina tule riittävästi otetuksi huomioon suunnittelussa. Edellytyksenä erikoiskuljetusten asianmukaiselle käsittelylle on se, että tiedostetaan suunnitteluhankkeen sijaitsevan suurten erikoiskuljetusten verkolla tai muutoin sellaisella väylällä, jolla suuria erikoiskuljetuksia esiintyy. Tämän varmistamiseksi esitetään, että suurten erikoiskuljetusten verkon karttakuvaus pidetään yllä Tiehallinnon internet-sivuilla. Kuvauksen tulee olla riittävän yksityiskohtainen, jotta reitin kulku mm. taajamien tie- ja katuverkolla on selvästi nähtävissä. Erikoiskuljetuksia ei juuri käsitellä liikennejärjestelmäsuunnitelmissa, katu- ja tieverkkosuunnitelmissa, kaavoitukseen liittyvissä liikennesuunnitelmissa tai edes erilaisissa tavaraliikennesuunnitelmissa. Erikoiskuljetukset ja erikoiskuljetusreitit on tarpeen ottaa osaksi tällaisia suunnitelmia. Yhteistyössä kuntien kanssa tulisi varmistaa erikoiskuljetusreittien kulku katuverkossa ja päivittää erikoiskuljetuksia koskevat reittisopimukset. Erikoiskuljetukset on varsin kattavasti sisällytetty Tiehallinnon yksittäisiin liikenne- ja tieteknisiin suunnitteluohjeisiin. Ohjeistus on kuitenkin hajallaan ja siitä on vaikeaa saada yleiskuvaa suurten erikoiskuljetusten reiteillä eri tilanteissa käytettävästä mitoituksesta ja ratkaisumalleista. Ongelmana ei niinkään ole ohjeiden puuttuminen, vaan se, ettei niitä osata tai huomata soveltaa suunnittelussa. Erikoiskuljetusten käsittelystä esitetään laadittavaksi opas suunnittelijoille. Oppaassa erikoiskuljetuksia ja erikoiskuljetusreittejä tulisi käsitellä sekä katu- ja tieverkkotasolla että väyläsuunnittelutasolla. Katu- ja tieverkkotasolla käsitellään erikoiskuljetusten verkon muodostamista ja ylläpitoa. Väyläsuunnittelua varten oppaassa kuvataan erikoiskuljetusverkolla käytettävät tavoitearvot ja mitoitusperusteet ja niiden soveltaminen suunnittelussa. Opas sisältää suunnitteluohjeita ja malliratkaisuja eri tilanteisiin. Selvityksessä on tullut esiin joitakin ohjeiden täydentämis- tai läpikäyntitarpeita. Liittymien mitoituksessa yleisesti käytettävää Autoturn-ohjelmaa varten tulisi määrittää ja kuvata erikoiskuljetusten reiteillä käytettävät mitoitusajoneuvot. Suunnitteluhankkeissa tulisi selvittää hankkeen lähipiirissä erikoiskuljetuksia käyttävät yritykset, selvittää niiden odotukset ja tarpeet sekä tarvittaessa neuvotella ratkaisuvaihtoehdoista. Erikoiskuljetuksia hoitavat yritykset ovat yleensä valmiit osallistumaan suunnitelmien laatimiseen tuomalla mukaan oman paikallistuntemuksensa ja erikoiskuljetusten hoitamiseen liittyvän ammattitaitonsa.

6

7 ESIPUHE Tiehallinnossa on käynnissä Erikoiskuljetustoiminnan kehittämisohjelma , jonka yhden osaprojektin tehtäviin kuuluu laatia tarvittava ohjeistus erikoiskuljetusten huomioon ottamiseksi suunnittelussa ja hankinnassa. Tämä taustaselvityksen tavoitteena on kartoittaa erikoiskuljetuksia koskevan suunnitteluohjeistuksen ja sen soveltamisen nykytila, ongelmakohdat ja kehittämistarpeet. Selvityksessä on käsitelty sekä väyläsuunnittelua että tie- ja katuverkkotason suunnittelua. Selvityksessä on käyty läpi Tiehallinnon liikenne- ja tietekninen ohjeisto, koottu erikoiskuljetuksia käsittelevät kohdat ja arvioitu ohjeiston kattavuutta. Selvityksen tausta-aineistona ovat olleet tiepiirien laatimat suurten erikoiskuljetusten verkkoa koskevat kehittämisselvitykset sekä muu erikoiskuljetuksia koskeva selvitys- ja suunnitteluaineisto. Työn kuluessa on haastateltu sekä Tiehallinnon että kuntien henkilöstöä. Tältä pohjalta on muodostettu käsitys nykytilasta ja tehty kehittämissuositukset. Selvitys on laadittu Tiehallinnon toimeksiannosta. Tilaajan edustajana työssä on toiminut Mika Savolainen Savo-Karjalan tiepiiristä. Selvityksen on laatinut Destia Oy:n Konsulttipalvelut, jossa työstä ovat vastanneet Olli Mäkelä ja Jutta-Leea Kärki. Kuopio joulukuu 2008 Tiehallinto

8

9 Erikoiskuljetukset suunnittelussa 7 Sisältö 1 JOHDANTO 9 2 ERIKOISKULJETUKSET JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA Erikoiskuljetuksen määritelmä Erikoiskuljetuslupa Erikoiskuljetusten määrä, luonne ja suuntautuminen Erikoiskuljetustoiminnan vastuut Tiehallinnossa 14 3 SUURTEN ERIKOISKULJETUSTEN VERKKO 15 4 REITTITIETOJEN JA -SOPIMUSTEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMISTARPEET 18 5 ERIKOISKULJETUSTEN REITTI- JA KOHDETIEDOT 20 6 ERIKOISKULJETUKSET TIE- JA KATUVERKKOA KOSKEVISSA SUUNNITELMISSA 21 7 ERIKOISKULJETUKSET VÄYLÄSUUNNITTELUSSA Suunnitteluohjeiden nykytila Kehittämistarpeet 25 8 SUUNNITELMIEN HANKINTA 27 9 YHTEISTYÖN HOITAMINEN Yhteistyö kuntien kanssa Yhteistyö Ratahallintokeskuksen kanssa Yhteistyö erikoiskuljetusten suorittajien kanssa Yhteistyö muiden tahojen kanssa JOHTOPÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET LÄHTÖAINEISTO LIITTEET 35

10 8 Erikoiskuljetukset suunnittelussa Kuvaluettelo Kuva 1 Asetuksessa ajoneuvon käytöstä tiellä (1257/92) määritellyt suurimmat sallitut massat normaaliliikenteen ajoneuvoille. Näitä suuremmat ovat erikoiskuljetuksia. (Kukkala 2007)...10 Kuva 2 Erikoiskuljetusluvissa varmistetaan mm. siltojen kantavuus...11 Kuva 3 Erikoiskuljetuslupien määrä vuosina Kuva 4 Leveiden erikoiskuljetusten alku- ja loppupisteet sekä lupien määrä reiteittäin vuosina 2006 ja (Laitinen 2008)...13 Kuva 5 Suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkko (SEKV)...15 Kuva 6 Suurten erikoiskuljetusten verkolla pitäisi mahtua vähintään 7 metrin korkuisten kuljetusten Kuva 7 Erikoiskuljetusreitit Lahdessa. Kuva Lahden kaupungin internet-sivuilta Kuva 8 Valaisinpylväiden sijoittelu on yksi suunnittelun erityisasioista....24

11 Erikoiskuljetukset suunnittelussa 9 JOHDANTO 1 JOHDANTO Tiehallinnossa on käynnissä Erikoiskuljetustoiminnan kehittämisohjelma (Tiehallinto 2007). Kehittämisohjelma koostuu useista osaprojekteista. Näistä yhden osaprojektin tehtäviin kuuluu laatia tarvittava ohjeistus erikoiskuljetusten huomioon ottamiseksi suunnittelussa ja hankinnassa. Tämä selvitys toimii osaprojektin taustaselvityksenä, jonka tavoitteena on kartoittaa ohjeistuksen ja sen soveltamisen nykytila, ongelmakohdat ja kehittämistarpeet. Selvitys käsittelee väyläsuunnittelun lisäksi liikennejärjestelmäsuunnittelua, tie- ja katuverkkosuunnittelua sekä muita väyläsuunnittelua edeltäviä suunnitteluvaiheita. Selvityksessä käsitellään myös suunnitelmien hankintaa. Maanteiden lisäksi erikoiskuljetukset ja näitä varten määritellyt reitit käyttävät katuja ja yksityisteitä. Tämän vuoksi selvityksessä tarkastellaan koko tie- ja katuverkkoa koskevaa ohjeistusta sekä yhteistyötä eri tienpitäjien kesken. Selvityksessä erikoiskuljetuksia tarkastellaan lähinnä suunnittelijan ja suunnitelmien hankkijan kannalta. Erikoiskuljetuksiin liittyviä lupa- ja liikenteenohjauskysymyksiä käsitellään kehittämisohjelman muissa osaprojekteissa. Erikoiskuljetusreittien osalta ongelmaksi on havaittu, että huolimatta reittejä koskevista päätöksistä ja niihin liittyvistä ulottuma- ja kantavuustavoitteista, tie- ja katuverkon parantamishankkeissa ei aina oteta erikoiskuljetusten tarpeita huomioon, vaan erikoiskuljetusreiteille syntyy uusia esteitä. Työn yhtenä tavoitteena onkin selvittää ongelmien syitä ja hakea parannusmalleja. Tässä selvityksessä on käyty läpi nykyinen ohjeistus ja arvioitu sen kattavuus sekä mahdolliset kehittämistarpeet. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan ole työstetty ohjeistusta suunnittelua varten. Tässä taustaselvityksessä on tehty johtopäätelmät ja tehty suositukset jatkotöitä varten.

12 10 Erikoiskuljetukset suunnittelussa ERIKOISKULJETUKSET JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA 2 ERIKOISKULJETUKSET JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA 2.1 Erikoiskuljetuksen määritelmä Erikoiskuljetus on kuljetus, jossa käytettävä ajoneuvo yksin tai kuormattuna ylittää yhden tai useamman yleisesti tielle sallitun mitta- tai massa-arvon. Erikoiskuljetus voi näin olla ylileveä, -korkea, -massainen tai näitä kaikkia. Ajoneuvoille sallittuja mittoja ja massoja säätelee ajoneuvojen käytöstä tiellä annettu asetus (1257/92). Asetuksen mukaan auton ja perävaunun suurin sallittu korkeus on 4,20 metriä ja leveys 2,60 metriä. Kuorma-auton enimmäispituus on 12,0 metriä. Ajoneuvoyhdistelmän pituus kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmänä saa olla 16,50 metriä ja kuorma-auton ja kaksi- tai useampiakselisen varsinaisen perävaunun yhdistelmänä 25,25 metriä. Suurimmat sallitut normaalipainot on esitetty kuvassa 1. Nämä mitat ylittävät kuljetukset ovat erikoiskuljetuksia. Ajoneuvotyyppi Kokonaismassa (t) Kuorma-auto (2-akselinen) 18 Kuorma-auto (3-akselinen) 25/26 Kuorma-auto (5-akselinen) 38 Kuorma-auto ja puoliperävaunu Kuorma-auto ja varsinainen perävaunu (vähintään 7-akselinen) Kuorma-auto, puoliperävaunu ja keskiakseliperävaunu (vähintään 7-akselinen) Kuva 1 Asetuksessa ajoneuvon käytöstä tiellä (1257/92) määritellyt suurimmat sallitut massat normaaliliikenteen ajoneuvoille. Näitä suuremmat ovat erikoiskuljetuksia. (Kukkala 2007) 2.2 Erikoiskuljetuslupa Erikoiskuljetus tarvitsee kuljetusluvan, jos kuljetuksen mitat ylittävät tietyt mittarajat tai ajoneuvon akseli- teli-, kokonais- tai yhdistelmämassa ylittää sallitut arvot. Lupamenettelyn tarkoituksena on suojella tie- ja siltaomaisuutta sekä parantaa liikenneturvallisuutta. Erikoiskuljetuslupa myönnetään joko kuljetuksen tilaajalle, kuljetuksen suorittajalle tai kuljetettavan esineen valmistajalle.

13 Erikoiskuljetukset suunnittelussa 11 ERIKOISKULJETUKSET JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA Maanteille erikoiskuljetusluvat myöntää Tiehallinto. Kaduilla tarvitaan kunnan ja yksityisteillä yksityistien pitäjän lupa, mutta tienpitäjän kanssa tehdyn sopimuksen perusteella Tiehallinto voi myöntää luvan myös kuntien katuverkolle sekä yksityisteille. Tietyissä tapauksissa rautatien tasoristeyksen ylittämiseen tarvitaan Ratahallintokeskuksen lupa. Erikoiskuljetuslupia on kolmea tyyppiä: - reittikohtainen lupa (normaali- tai ylipainoinen kuljetus) - reitistölupa - yleislupa (käyttö vähenemässä). Reittikohtaisella luvalla voi liikennöidä useampi samantyyppinen ajoneuvo samalla reitillä, mikäli kuljetus ei ylitä massarajoituksia eikä luvassa määritettyjä mittoja. Ylipainoiselle kuljetukselle myönnettävä lupa on aina ajoneuvokohtainen. Reitistöluvassa on määritelty suurimmat sallitut mitat ja massat sekä tiet, joilla kyseisellä luvalla saadaan liikkua. Yleisluvat ovat tiepiirikohtaisia, rajatulle alueelle annettuja lupia. Tiehallinnossa erikoiskuljetuslupien käsittely on keskitetty valtakunnalliselle yksikölle, jonka puitteissa lupakäsittely tapahtuu Tampereella, Helsingissä ja Turussa. Kirjallisen lupahakemuksen voi lähettää sähköpostilla, faksilla tai postitse. Kiireellisissä tapauksissa lupahakemuksen voi tehdä myös puhelimitse, mutta tästä käytännöstä pyritään eroon. Hakemuslomake on tulostettavissa Tiehallinnon internetsivuilta, jossa on runsaasti erikoiskuljetuksia koskevaa ohjeistoa ja aineistoa. Kuva 2 Erikoiskuljetusluvissa varmistetaan mm. siltojen kantavuus. Erikoiskuljetusluvan käsittely Tiehallinnossa tapahtuu ERIKUtietojärjestelmän avulla. Järjestelmän reitinhakutoiminto tekee esityksen erikoiskuljetuksen reitiksi. Lupavalmistelija tarkistaa reitin, tekee mahdollisesti tarvittavat muutokset ja tekee lupapäätöksen.

14 12 Erikoiskuljetukset suunnittelussa ERIKOISKULJETUKSET JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA ERIKU-tietojärjestelmää ollaan parhaillaan uusimassa ja uusi järjestelmä saataneen käyttöön vuonna Uusi järjestelmä sisältää suorat yhteydet tie- ja siltarekistereihin sekä paikkatietojärjestelmään, kun nykyisessä ERIKU-järjestelmässä on erillinen tietokanta. Uuden järjestelmän karttaliittymä näyttää reitin ja reitti tallentuu tietojärjestelmän lokiin. Loki mahdollistaa mm. tiekohtaisen lupamäärän tilastoinnin sekä sen, että vahinkotapauksissa voidaan tarkistaa, kellä oli kyseiselle tiejaksolle lupia vahinkoajankohtana. 2.3 Erikoiskuljetusten määrä, luonne ja suuntautuminen Erikoiskuljetuslupien määrä Vuonna 2007 myönnettiin yli erikoiskuljetuslupaa. Lupien määrä on jatkuvasti kasvussa ja on kaksinkertaistunut 1990-luvun alkuvuosista (kuva 3) Kuva 3 Erikoiskuljetuslupien määrä vuosina Erikoiskuljetusten määrä ja luonne Vuonna 2005 erikoiskuljetuksia oli noin kappaletta (Rantala et al. 2007). Kuljetusten määrä on moninkertainen lupien määrään nähden, koska tietyillä lupatyypeillä voidaan tehdä useita kuljetuksia. Erikoiskuljetusten määrä on ollut voimakkaassa kasvussa 2000-luvulla. Erikoiskuljetuksena kuljetettavista esineistä suurin osa on rakennus- ja metalliteollisuuden tuotteita. Vuonna 1999 myönnetyistä kuljetusluvista 31 %:ssa kuljetettavana esineenä oli rakennusteollisuuden tuotteita ja 23 %:ssa metalliteollisuuden tuotteita. Myös erilaisten työkoneiden ja kuljetusvälineiden osuus kuljetettavista esineistä oli suuri, 19 %. (Vahlberg 2000) Nykyaikainen teollinen rakentaminen pyrkii kohottamaan tuotteen laatua ja säästämään rakennuskustannuksia tekemällä erilaiset tuotteiden osat mahdollisimman valmiiksi jo tehtaalla. Tällaiset tehdasvalmisteiset osat ovat usein isokokoisia, jolloin niiden kuljetuksista muodostuu erikoiskuljetuksia. Tyypillisiä tällaisia rakennusteollisuuden tuotteita ovat seinäelementit, erilai-

15 Erikoiskuljetukset suunnittelussa 13 ERIKOISKULJETUKSET JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA set palkki- ja ristikkoelementit sekä nykyisin yhä yleisemmin rakentamisessa käytettävät tilaelementit. Myös pientaloja kuljetaan kokonaisina tehtaalta ostajalle. Rakennustoimintaan kuuluviksi kuljetuksiksi voidaan katsoa myös erilaisten rakennuskoneiden kuljetukset ja ajoneuvonostureiden siirtoajot. Erikoiskuljetuksena kuljetettavista metalliteollisuuden tuotteista viennin osuus on keskimäärin 62 %. Eräissä tuoteryhmissä viennin osuus on jopa 80 %. Tyypillisiä tällaisia tuotteita ovat erilaiset siilot ja kattilat, paperikoneet, muuntajat ja erilaiset koneet. Erikoiskuljetusten suuntautuminen Erikoiskuljetukset painottuvat Etelä- ja Lounais-Suomen rannikkomaakuntiin (kuva 4). Merisatamat ovat merkittäviä erikoiskuljetusten kohteita. Kuva 4 Leveiden erikoiskuljetusten alku- ja loppupisteet sekä lupien määrä reiteittäin vuosina 2006 ja (Laitinen 2008)

16 14 Erikoiskuljetukset suunnittelussa ERIKOISKULJETUKSET JA VASTUUT TIEHALLINNOSSA Liitteenä 1 on kuljetuslupien lähtö- ja määrämaakunnat v (Kukkala 2007). Kun otetaan huomioon sekä lähtö- että määrämaakunta, tärkeimmät maakunnat erikoiskuljetusten kannalta ovat Uusimaa 20 %, Varsinais-Suomi 9 %, Pirkanmaa 8 %, Satakunta 6 % ja Kymenlaakso 6 % kaikista erikoiskuljetuksista. Valtaosalla erikoiskuljetuksista kuljetusmatka on km, mutta suuri osa on tätä pitempiä, jopa yli 500 km mittaisia (Kukkala 2007). 2.4 Erikoiskuljetustoiminnan vastuut Tiehallinnossa Valtakunnallisesti keskitetyn erikoiskuljetusyksikön tehtäviä ovat: - erikoiskuljetuslupien myöntäminen - osallistuminen erikoiskuljetuksiin liittyvään lainsäädäntötyöhön - valtakunnallinen kehitystyö - erikoiskuljetusten liikenteenohjaaja (EKL) -koulutuksen järjestäminen - erikoiskuljetusten liikenteenohjaaja -ohjaajakorttien myöntäminen. Kussakin tiepiirissä toimii erikoiskuljetusyhdyshenkilö (tehtävä voi olla jaettu useammallekin henkilölle), jonka tehtäviä ovat: - suurten erikoiskuljetusten verkon (SEKV) ylläpito ja kehittäminen tiepiirin alueella - varmistaa, että SEK-verkkoon liittyvät asiat tulevat otetuksi huomioon tiehankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä hoidossa ja ylläpidossa - konsultoida erikoiskuljetuksiin liittyvissä suunnitteluratkaisuissa - vastata erikoiskuljetusverkon kunta- ja yksityistiekuntasopimuksista (sopimusten laatiminen ja ylläpito) - vastata siltojen ja rakenteiden kantavuusvalvonnan järjestämisestä.

17 Erikoiskuljetukset suunnittelussa 15 SUURTEN ERIKOISKULJETUSTEN VERKKO 3 SUURTEN ERIKOISKULJETUSTEN VERKKO Suuria erikoiskuljetuksia varten Tiehallinto on jo 1980-luvulta lähtien pyrkinyt toteuttamaan ja ylläpitämään tiettyjä reittejä, joilta pyritään poistamaan suuria erikoiskuljetuksia rajoittavat esteet ja välttämään uusien esteiden muodostamista. Tiehallinnon johtoryhmä on päättänyt ylläpidettävästä ja kehitettävästä kuvan 5 mukaisesta suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkosta (SEKV) Ivalo SUURTEN ERIKOISKULJETUSTEN TAVOITETIEVERKKO Rovaniemi Korkeus 7 m, leveys 7 m (katuverkolla leveys 6 m) Tavoitetieverkon yhteispituus 7750 km valtatie kantatie seututie Kalajoki Kokkola Oulu Kajaani Uusikaarlepyy Iisalmi Vaasa Jalasjärvi Jyväskylä Kuopio Joensuu Värtsilä Tampere Mikkeli 24 Pori Rauma Lappeenranta 3 Lahti Hämeenlinna Kouvola Turku Kotka Helsinki Hanko Kuva 5 Suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkko (SEKV).

18 16 Erikoiskuljetukset suunnittelussa SUURTEN ERIKOISKULJETUSTEN VERKKO Suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkolla kuljetusten enimmäismittoja koskevat tavoitearvot ovat - kuljetuksen enimmäisleveys 7 metriä - kuljetuksen enimmäiskorkeus 7 metriä - kuljetuksen enimmäispituus 40 metriä. Aikaisemman vuonna 1998 tehdyn päätöksen mukaisesti katuverkolla käytetään pienempää 6 metrin leveystavoitetta. Päätöksessä ei oteta kantaa siltojen kantavuustavoitteeseen, mutta vakiintuneen käytännön mukaan silloilta edellytetään uusien siltojen suunnittelukuorman (EK1, LK1) mukaista kantavuutta. Suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkon yhteispituus on noin 7800 km. Nimensä mukaisesti verkko kuvaa tavoitetilannetta. Tavoiteverkkoon sisältyy linkkejä, joilla nykyisellään on sellaisia siltoja tai muita esteitä, jotka estävät tai merkittävästi rajoittavat suuria erikoiskuljetuksia. Tarkoituksena on, että tiestöä parannettaessa SEK-verkolla käytetään tavoitearvojen mukaista mitoitusta. Hallinnollisesti SEK-verkkoon kuuluu maanteiden lisäksi katuja ja yksityisteitä. Taajamien ulkopuolella reitit kulkevat yleensä pääteitä tai niiden rinnakkaisteitä pitkin. Pääteiden ja niiden rinnakkaisteiden lisäksi verkkoon on valittu muita tarpeellisia suurille erikoiskuljetuksille sopivia teitä. Erikoiskuljetusreitit on luokiteltu seuraavasti: - runkoreitit - suurmuuntajareitit - muut reitit - täydentävät reitit - paikalliset reitit. Runkoreitteihin kuuluvat tiet, jotka johtavat raskailta konepajoilta tai raskaan teollisuuden keskittymistä tärkeimpiin satamiin. Suurmuuntajareitit on tarkoitettu raskaiden ( t) suurmuuntajien kuljetuksiin ja ne käsittävät yleensä melko lyhyitä tieosuuksia rautatieasemilta muuntoasemille. Näiden reittien tiet, sillat ja liittymät mitoitetaan omana ryhmänään. Muut reitit koostuvat käytännössä vakiintuneista tai vanhastaan sovituista erikoiskuljetusreiteistä. Täydentävien reittien tarkoituksena on välttää vaarallisia erikoistoimenpiteitä, kuten poikkeamista normaaleista ajolinjoista ja -suunnista yleisimpien erikoiskuljetusten osalta. Täydentävillä reiteillä voidaan käyttää perustavoitteita pienempiä mitoitusarvoja. Täydentäviä reittejä määritellään myös vähentämään tavanomaisien yleisimpien erikoiskuljetusten haittoja muulla liikenteelle ja asutukselle. Paikallisreitit ovat esimerkiksi kuntasopimusten mukaisia taajamien sisäisiä reittejä tai yhteyksiä SEK-verkosta teollisuusalueille tai muihin kohteisiin, joihin erikoiskuljetukset ovat todennäköisiä. Suurten erikoiskuljetusten verkon toteuttaminen Tiehallinnossa on 2000-luvun alkuvuosina tehty laaja inventointi-, selvitys- ja suunnittelutyö SEK-verkon yksityiskohtaiseksi määrittämiseksi, verkon tilan ja ongelmakohteiden inventoimiseksi sekä toimenpiteistä ja kustannuksista,

19 Erikoiskuljetukset suunnittelussa 17 SUURTEN ERIKOISKULJETUSTEN VERKKO joita tarvitaan verkon saamiseksi tavoitearvot täyttävään kuntoon. Tässä yhteydessä on täsmennetty SEK-verkolla käytettävät tavoitearvot ja mitoitusperusteet sekä laadittu ohjeistusta erikoiskuljetusverkolla käytettävistä ratkaisuista. Selvitykset on tehty tiepiireittäin ja tulokset on koottu tiepiirikohtaisiin selvitysraportteihin. Näissä on esitetty SEK-verkon yksityiskohtaiset kuvaukset sekä karttaesityksinä että tiekohtaisina määrittelyluetteloina. Edelleen niissä on esitetty reittiesteiden inventointitulokset sekä esitetty toimenpiteet ja laadittu toimenpideohjelmat reittien toteuttamiseksi. Vuosituhannen alussa tehtyjen toimenpideohjelmien toteuttaminen on edennyt vaihtelevasti; yleensä ei kovin aktiivisesti. Osana erikoiskuljetusten kehittämisohjelmaa vuonna 2008 on tehty valtakunnallinen kartoitus SEK-verkon toteutumisesta (SEK-verkon hankkeet ), esitys tiepiirikohtaisten selvitysten päivittämisestä sekä priorisoitu luettelo kiireellisimmistä toimenpiteistä. Kuva 6 Suurten erikoiskuljetusten verkolla pitäisi mahtua vähintään 7 metrin korkuisten kuljetusten.

20 18 Erikoiskuljetukset suunnittelussa REITTITIETOJEN JA -SOPIMUSTEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMISTARPEET 4 REITTITIETOJEN JA -SOPIMUSTEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMISTARPEET Erikoiskuljetusreittejä koskevat tiedot tierekisterissä Tierekisterissä on tieto niistä tieosuuksista, jotka kuuluvat suurten erikoiskuljetusten verkkoon (SEKV). Tätä varten tierekisteriin on perustettu oma tietolajinsa 145 Erikoiskuljetusten verkko. Reittityyppi luokitellaan seuraavasti: 1 = runkoreitti 2 = suurmuuntajareitti 3 = muu reitti 4 = täydentävä reitti 5 = paikallinen reitti Reittitiedot on viety tierekisteriin vuosina Maanteiden lisäksi tierekisteriin on viety katuosuudet, joita pitkin erikoiskuljetusreitti kulkee. Myös katuosuuksille voidaan merkitä ulottumarajoitukset. Ulottumarajoituksille on kolme tietolajia: 262 Alikulkupaikka, 263 Korkeusrajoitus ja 264 Leveysrajoitus. SEK-verkolta on vuosina tehty ulottamarajoitusten päivitysinventointi, jossa uutena tietona on ollut mukana leveysrajoitukset. Tierekisteritietoja voi tarkastella Tiehallinnon extranet-sovelluksella (finnranet), jota kautta konsulteilla ja muilla Tiehallinnon ulkopuolisilla on mahdollisuus saada tietoja erikoiskuljetusreiteistä ja teiden ulottumarajoituksista. Tarvittaessa tierekisteriaineistosta toimitetaan palvelutiedostoja, joissa tiedot voidaan kerralla saada laajemmalta verkolta. Palvelutiedostot mahdollistavat aineiston paikkatietomuotoisen käsittelyn ja karttaesitysten tuottamisen. Siltoja koskevat tiedot ylläpidetään Tiehallinnon siltarekisterissä, josta löytyvät kantavuustiedot ja ulottumarajoitukset. Myös katuverkon siltojen tiedot on mahdollista ylläpitää Tiehallinnon siltarekisterissä ja tavoitteena on, että ainakin erikoiskuljetusreiteillä olevien katusiltojen tiedot ylläpidetään siltarekisterissä. Katusiltojen tietojen toimittamisesta on kuntasopimusmallissa oma liitteensä. Suositukset: Suurten erikoiskuljetusten verkon yksityiskohtainen karttakuvaus tehdään Tiehallinnon internet-sivuille suunnittelijoiden ja erikoiskuljetusten suorittajien käyttöön. Suurten erikoiskuljetusten reittejä ja ulottumarajoituksia koskevien tierekisteritietojen hyödyntäminen kaipaa markkinointia ja esimerkkejä. Reittisopimukset kuntien ja yksityistiekuntien kanssa Erikoiskuljetusreitit käyttävät kuntien katuverkkoa ja myös yksityisteitä. Kuntien kanssa on 1980-luvulla tehty sopimuksia erikoiskuljetusverkkoon sisältyvistä katureiteistä. Sopimuksia ei kuitenkaan ole yleensä päivitetty ja ny-

21 Erikoiskuljetukset suunnittelussa 19 REITTITIETOJEN JA -SOPIMUSTEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMISTARPEET kyisellään vuotta vanhat kuntasopimukset ovat siinä määrin vanhentuneita, että käytännössä vallitsee sopimukseton tila. Osana Erikoiskuljetusreittien kehittämisohjelmaa on laadittu uusitut kuntasopimuspohjat. Tiepiirien tehtävänä on laatia uudet kuntasopimukset sekä viedä katuja koskevat reittitiedot tierekisteriin. Sopimuksiin sisältyy erikoiskuljetusreiteillä olevia siltoja koskevien tietojen toimittaminen Tiehallinnon siltarekisteriin. Vastaavat sopimukset tulisi tehdä erikoiskuljetuksiin käytettävien yksityisteiden tiekuntien kanssa. Suositukset: Tiehallinnon ja kuntien erikoiskuljetusreittisopimukset uusitaan. Vastaavat sopimukset laaditaan yksityistiekuntien osalta. Katuja ja yksityisteitä koskevat reittitiedot ulottumarajoituksineen viedään kattavasti Tiehallinnon tierekisteriin ja siltatiedot Tiehallinnon siltarekisteriin. Reittikuvaukset ja tiedot katujen ja yksityisteiden osalta ylläpidetään ja jaellaan osana tierekisteristä tuotettavaa aineistoa. Kuva 7 Erikoiskuljetusreitit Lahdessa. Kuva Lahden kaupungin internet-sivuilta.

22 20 Erikoiskuljetukset suunnittelussa ERIKOISKULJETUSTEN REITTI- JA KOHDETIEDOT 5 ERIKOISKULJETUSTEN REITTI- JA KOHDETIEDOT Nykyisellään tieosakohtaisia tietoja erikoiskuljetusten määrästä ja ulottumamitoista ei ole helposti saatavissa. ERIKU-lupajärjestelmässä reittitiedot tallennetaan tekstimuodossa. Tiedot myönnettyjen lupien reiteistä joudutaan selvittämään käsityönä, mikä on erittäin työlästä. Käytännössä erikoiskuljetusten määrän selvittäminen yksittäistä suunnitteluhanketta varten on liian hankalaa. Lupa-aineistosta on reittiselvityksiä tehty vuosien 2001 ja 2002 aineistosta yli 6 metrin levyisistä kuljetuksista ja vuosien 2006 ja 2007 aineistosta yli 7,5 metrin levyisistä kuljetuksista (Laitinen 2008). Nämä selvitykset perustuvat kuitenkin suhteellisen pieniin otoksiin ja vuosien aineisto alkaa olla vanhentunutta. Suurten erikoiskuljetusten verkolla (SEKV) käytettävät ratkaisut voivat olla erilaisia riippuen suurten erikoiskuljetusten ja erityisesti äärimittaisten kuljetusten määrästä. Kerran vuodessa tapahtuvalle kuljetukselle voidaan hyväksyä erilaiset ratkaisut kuin viikoittain toistuville kuljetuksille. Esimerkiksi ohjeessa Ohituskaistat leveiden erikoiskuljetusten reiteillä on käytössä standarditasot A, B ja C riippuen mm. suurten erikoiskuljetusten määrästä. Standarditasot liittyvät siihen, milloin yksikaistaisella suunnalla on mahdollistettava äärimittaiset erikoiskuljetukset, tai milloin erikoiskuljetuksia voidaan hoitaa vastakkaista suuntaa käyttäen, mikä vaatii liikenteenohjausta ja aiheuttaa häiriöitä muulle liikenteelle. Erikoiskuljetusten määrä- ja ulottumatiedoilla olisi käyttöä myös muuntyyppisissä kohteissa arvioitaessa sitä, paljonko erikoiskuljetusten reittistandardiin ollaan valmiit investoimaan. Erikoiskuljetusten lähtö- ja määräkohteet on reittitietoja helpommin selvitettävissä. Näillä tiedoilla on käyttöä selvitettäessä SEK-verkkoon liittyvien täydentävien tai paikallisten reittien tarvetta. Mikäli paljon erikoiskuljetuksia synnyttävä kohde sijaitsee suunniteltavan tieosuuden takana tai varrella, erikoiskuljetuksiin on syytä varautua myös SEK-verkon ulkopuolella. Tekeillä oleva uusi ERIKU-järjestelmä tallentaa lupareitit sellaisessa muodossa, että tiekohtaisten lupamäärien tilastointi ja haku ovat mahdollisia. Muutaman vuoden päästä uuden lupajärjestelmän käyttöönotosta lupaaineistoa on niin runsaasti, että erikoiskuljetusten määristä ja mitoista on mahdollista saada tiekohtaista tietoa. Suositukset: Uudessa ERIKU-järjestelmässä varmistetaan lupareittitietojen tallentaminen sellaisessa muodossa, että aineistosta on mahdollista tehdä tieosakohtaisia poimintoja ja analyyseja esim. suunnitteluhankkeita varten. Samoin erikoiskuljetusten lähtö- ja määräkohteista tulee voida helposti koota yhteenvetotietoja. Aineiston irrottamismenettelyt suunnitellaan. Kun reittiaineistoa on muutaman vuoden jälkeen riittävästi, tuotetaan erikoiskuljetusten liikennemääräkartta. Tähän liittyen selvitetään, kuinka lupatiedot voidaan laajentaa tien päällä tapahtuvien erikoiskuljetusten määräksi. Erikoiskuljetusten määräkartta auttaa suunnittelijoita erikoiskuljetusratkaisujen standardin määrittelyssä.

23 Erikoiskuljetukset suunnittelussa 21 ERIKOISKULJETUKSET TIE- JA KATUVERKKOA KOSKEVISSA SUUNNITELMISSA 6 ERIKOISKULJETUKSET TIE- JA KATUVERKKOA KOSKEVISSA SUUNNITELMISSA Suuri osa erikoiskuljetusten lähtö- ja määräkohteista sijaitsee taajamissa. Erikoiskuljetusverkko on tarpeen saada kattamaan teollisuusalueet, satamat ja muut erikoiskuljetuksia synnyttävät kohteet. Taajamissa erikoiskuljetusverkon toteuttaminen ja ylläpito on hankalaa, koska katuverkko on tiheä, siltoja ja muita rajoittavia esteitä on runsaasti sekä liittymissä ja väylillä käytetään taajamalähtökohdista ahdasta mitoitusta. Taajamissa rakentaminen on vilkasta, mikä tuo lisähaasteita erikoiskuljetusreittien vapaana pitämiselle. Taajamien katu- ja tieverkkosuunnittelua tehdään monessa yhteydessä. Suunnittelua tapahtuu - liikennejärjestelmäsuunnitelmia (LJS) laadittaessa - kaavahankkeisiin liittyen, erityisesti yleiskaavatasolla - väylähankkeiden yhteydessä - erillissuunnitelmina. Erikoiskuljetusverkko tai -reitit eivät yleensä sisälly suunnitelmiin. Vaikka osana liikennejärjestelmäsuunnitelmia saatetaan tehdä erityisiä tavaraliikenne- tai logistiikkaselvityksiä, ei näissäkään aina käsitellä erikoiskuljetuksia. Erikoiskuljetusten tulisi olla luonnollinen osa tavaraliikenne- tai logistiikkaselvityksiä. Tarvittaessa on tehty kuntakohtaisia erikoiskuljetusreittiselvityksiä, esimerkiksi Vantaalla 2004 (Peltonen et al. 2004) ja Joensuussa 2008 (Kärki 2008). Selvitysten taustalla ovat yleensä tarpeet muuttaa erikoiskuljetusreittien kulkua tai tehdä suunnitelma ja toimenpideohjelma erikoiskuljetusreiteillä sijaitsevien ongelmakohtien poistamiseksi. Erikoiskuljetukset ja erikoiskuljetusreitit ovat liikennejärjestelmän kannalta suhteellisen kapea-alainen erityisalue, jota ei kovin hyvin tunneta tai hallita. Asia herkästi unohtuu, kun suunnittelutehtäviä ohjelmoidaan tai käynnistetään. Erikoiskuljetukset eivät sisälly liikennejärjestelmäsuunnitelmien tai muiden suunnitelmien laatimisohjeisiin. Erikoiskuljetusreittien toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet voisivat olla yksi osa liikennejärjestelmäsuunnitelmien aiesopimuksia. Reittien toteuttaminen edellyttää usein koordinoituja toimenpiteitä Tiehallinnolta, kunnilta ja mahdollisesti muilta tahoilta. Erikoiskuljetusselvitysten keskeisiä kysymyksiä ovat: - mitkä ovat erikoiskuljetusten lähtö- ja määräkohteet taajamassa (teollisuusalueet, satamat ja muut terminaalit, konepajat, tehtaat ja tuotantolaitokset, talotehtaat jne.) - paljonko erikoiskuljetuksia tapahtuu ja millaisia ne ovat - taajaman ohittavien erikoiskuljetusten määrä ja suuntautuminen - erikoiskuljetusreittivaihtoehtojen muodostaminen, esteinventoinnit ja reittien määrittäminen - erikoiskuljetusten mahdollistamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja niiden ohjelmointi - miten erikoiskuljetusreitit pidetään vapaana uusista esteistä - työnjako eri tahojen kesken.

24 22 Erikoiskuljetukset suunnittelussa ERIKOISKULJETUKSET TIE- JA KATUVERKKOA KOSKEVISSA SUUNNITELMISSA Vanhentuneita Tiehallinnon ja kuntien välisiä erikoiskuljetusreittisopimuksia on tarkoitus lähteä laajasti uusimaan. Näiden pohjaksi tulisi tehdä riittävän kattavat erikoiskuljetusselvitykset, joita voidaan hyödyntää myös muussa katu- ja tiesuunnittelussa ja kaavoituksessa. Tämän selvityksen taustahaastatteluissa on esitetty, että erikoiskuljetusreitit tulisi osoittaa kaavoissa, lähinnä yleiskaavoissa. Kaavamerkinnällä ja - määräyksellä pyrittäisiin varmistamaan se, että erikoiskuljetusreittien esteettömyysvaatimukset tulisivat otetuksi huomioon erilaisia rakentamishankkeita toteutettaessa. Suositukset: Erikoiskuljetukset ja erikoiskuljetusreitit otetaan osaksi kunta- tai seututason liikennejärjestelmäsuunnitelmia ja muita katu- ja tieverkkoa koskevia suunnitelmia. Erikoiskuljetuksia käsitellään katu- ja tieverkkosuunnitteluohjeissa ja/tai laaditaan oma erityisoppaansa, jossa asiaa käsitellään sekä katu- ja tieverkkotasolla että väyläsuunnittelutasolla. Opasta voidaan hyödyntää erikoiskuljetuksia koskevien reittisopimusten valmistelussa. Toimenpiteet erikoiskuljetusreittien toteuttamiseksi ja ylläpitämiseksi otetaan osaksi liikennejärjestelmäsuunnitelmien aiesopimuksia. Tiehallinnon ja kuntien kesken tehtävien erikoiskuljetusreittisopimusten pohjaksi tehdään tarpeelliset reittiselvitykset. Varsinkin kaupunkialueilla reitit on syytä tarkistaa. Kaavoituksen osalta selvitetään, voitaisiinko erikoiskuljetusreiteille käyttää omaa kaavamerkintää ja -määräystä varmistamaan reittien esteettömyyttä.

25 Erikoiskuljetukset suunnittelussa 23 ERIKOISKULJETUKSET VÄYLÄSUUNNITTELUSSA 7 ERIKOISKULJETUKSET VÄYLÄSUUNNITTELUSSA Erikoiskuljetusten suuret mitat asettavat erityisvaatimuksia erikoiskuljetusreiteillä käytettäville ratkaisuille. Väyläsuunnittelussa on monia kohtia, joissa erikoiskuljetukset on tarpeen ottaa huomioon: - tasoliittymät, erityisesti kiertoliittymät - eritasoliittymät (alikulkukorkeudet, erikoiskuljetusten ohjaaminen ramppien kautta) - sillat (kantavuusmitoitus, ulottumarajoitukset) - poikkileikkausmitoitus (taajamatiet, keskikaidetiet) - valaisinpylväiden sijoittelu - liikennemerkkien, portaalien, liikennevalojen ja muiden liikenteenohjauslaitteiden sijoittaminen ja mitoitus - tunnelit - rautatietasoristeykset erityisesti sähköistetyillä radoilla - erityisratkaisut erikoiskuljetuksia varten. Merkittävä osa-alue on työnaikaisten liikennejärjestelyjen suunnittelu ja toteuttaminen. 7.1 Suunnitteluohjeiden nykytila Erikoiskuljetusten käsittely suunnitteluohjeissa Tiehallinnon tie- ja liikennesuunnittelua, liikenteenohjausta ja tietyömaiden liikenteenohjausta koskevat ohjeet on käyty läpi ja ohjeista löytyneet erikoiskuljetuksia koskevat kohdat on koottu liitteeseen 2. Erikoiskuljetuksista on ohjeissa runsaasti mainintoja, mutta osassa ohjeista erikoiskuljetuksia koskevat maininnat ovat kuitenkin varsin yleisellä tasolla. Tarkempia ohjeita tai esimerkkejä siitä, miten ja millaisin mitoitusarvoin erikoiskuljetuksia tulisi käsitellä, ei juuri löydy. Katusuunnittelua koskevassa yleisohjeessa Katu 2002 erikoiskuljetukset on mainittu ainoastaan liitteenä olevassa liikenteenohjauksen muistilistassa, mutta ei esimerkiksi liittymien mitoitusta koskevassa osassa. Haastattelutietojen mukaan muissakaan katusuunnitteluohjeissa ei liene erikoiskuljetuksia koskevia erityisohjeita. Toisaalta katusuunnittelussa käytetään paljon myös Tiehallinnon ohjeistoa, joissa erikoiskuljetukset on paremmin käsitelty. Siltojen kantavuuden mitoituksessa erilaisten ajoneuvojen sillalle aiheuttamia liikennekuormia kuvataan kuormituskaavioilla. Mitoitus tehdään määrääville kuormitustapauksille noudattamalla kuormitusyhdistelyjen tekemiseksi annettuja ohjeita. Mitoitusohjeen (Tiehallinto 1999) mukaan luvanvaraisiin erikoiskuljetuksiin varaudutaan tarkistamalla rakenne raskaille erikoiskuormille määritellyillä kuormakaavioilla. Raskaiden erikoiskuljetusreittien silloissa voidaan tapauskohtaisesti määrätä käytettäväksi suurempia suunnittelukuormia kuin muutoin. Lähtökohdat siltojen ulottumille (alikulkukorkeus ja leveys) määräytyvät liikenneteknisin perustein eikä näitä ole käsitelty sillansuunnitteluohjeissa. Myöskään siltojen kaiteita tai muita rakenteita koskevissa ohjeissa ei ole erikoiskuljetuksia koskevia erityisohjeita.

26 24 Erikoiskuljetukset suunnittelussa ERIKOISKULJETUKSET VÄYLÄSUUNNITTELUSSA Osassa ohjeista on ongelmana niiden vaikea sovellettavuus tai vaikeaselkoisuus. Ohjeista on joskus vaikeasti pääteltävissä, millaista mitoitusta tai standardia eri tilanteissa pitäisi soveltaa tai mitkä ovat suunnittelun lähtökohdat. Erikoiskuljetuksiin keskittyvät mitoitus- ja suunnitteluohjeet Pelkästään erikoiskuljetuksiin keskittyviä suunnittelu- ja mitoitusohjeita on ainakin seuraavasti: - Suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkon täsmennetyt tavoitearvot ja mitoitusperusteet , joka on Uudenmaan tiepiirin suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkkoa koskevan selvityksen liitteenä. Ohjeessa on perusteellisesti käsitelty mitoituslähtökohtia sekä liittymien ja siltojen suunnittelussa käytettäviä mitoitusajoneuvoja. Ohjeessa on myös taulukoita käytettävistä suojaetäisyyksistä. - Raportissa Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta (Setälä 2003) on käsitelty laajasti erikoiskuljetusten ongelmakohteita ja esitetty ohjeita ja ratkaisumalleja, kuinka erikoiskuljetuksia voidaan tällaisissa kohteissa käsitellä. Kummankin ohjeen käyttöä haittaa niiden hankala hyödynnettävyys. Edellinen ohje on vain paperimuodossa tiepiirikohtaisen erikoiskuljetusverkkoselvityksen liitteenä. Asiaa tuntematon ei osaa ohjetta etsiä tai saada käsiinsä. Jälkimmäisessä suunnitteluohjeet ovat osana laajempaa selvitysraporttia, jonka otsikosta on vaikea päätellä sen sisältävän ohjetyyppistä aineistoa. Käsittelytapa suunnitteluratkaisujen osalta on taustaselvitystyyppinen ja vaatisi suunnitteluohjeena tiivistämistä. Kumpikaan ohjeista ei sisälly Tiehallinnon ohjeluetteloon, eivätkä ne sellaisenaan sinne sovellu. Kuva 8 Valaisinpylväiden sijoittelu on yksi suunnittelun erityisasioista.

27 Erikoiskuljetukset suunnittelussa 25 ERIKOISKULJETUKSET VÄYLÄSUUNNITTELUSSA 7.2 Kehittämistarpeet Erikoiskuljetuksia koskevan suunnitteluoppaan tarve Erityisryhmänä erikoiskuljetusten tilantarve ja liikkumisen ongelmat eivät yleensä ole tiensuunnittelijoille kovin tuttuja. Suurten erikoiskuljetusten verkolla käytettävät täsmälliset tavoitearvot ja mitoitusperusteet ovat hankalasti selvitettävissä ja niiden soveltaminen kaipaisi ainakin mitoituksessa käytettävien erikoiskuljetusajoneuvojen ominaisuuksien osalta täsmentämistä. Erikoiskuljetukset on otettu huomioon eri osa-alueiden suunnitteluohjeissa, kuten liittymiä, ohituskaistoja ja keskikaiteita tai tievalaistusta koskevissa ohjeissa. Ohjeistus on kuitenkin hajallaan. Tähän selvitykseen liittyvissä haastatteluissa on oltu vailla erikoiskuljetuksiin liittyviä malli- ja idearatkaisuja. Usein on kysymys suhteellisen pienistä asioista, jotka edellyttävät erikoiskuljetusten ja niiden tarpeiden tuntemusta. Erikoiskuljetuksista tulisi laatia oma suunnitteluoppaansa. Oppaassa voitaisiin erikoiskuljetuksia käsitellä sekä katu- ja tieverkkosuunnittelun tasolla että väyläsuunnittelun kannalta. Väyläsuunnittelun kannalta oppaassa on tarpeen kuvata ja täsmentää SEK-verkolla käytettävät tavoitearvot ja mitoitusperusteet ja niiden soveltaminen suunnittelussa. Oppaassa voitaisiin selventää suunnittelijoille erikoiskuljetusten vaatimaa tilantarvetta ja erikoiskuljetusajoneuvojen liikkumisongelmia. Yksityiskohtaisten suunnitteluohjeiden osalta oppaassa voitaisiin viitata asianomaisiin erityisohjeisiin, jolloin vältytään niiden kaksinkertaiselta ylläpidolta. Oppaaseen voitaisiin sisällyttää suositeltavia malli- ja idearatkaisuja. Autoturn-ohjelman käytön kehittäminen Liittymien tilantarpeen suunnittelussa tarvitaan erikoiskuljetusten ajouramallit ja kuorman pyyhkäisyurat. Näiden määrittelyssä käytetään yleisesti Autoturn-ohjelmaa. Autoturn-ohjelmaan voidaan määritellä erilaisia ajoneuvoyhdistelmiä, joissa voidaan ottaa huomioon ajoneuvojen perä- ja välipyörien kääntyvyys ja erilaiset akselivälit. Autoturn-ohjelman käyttämistä suurten erikoiskuljetusten verkon liittymien ym. suunnittelussa helpottaisi se, että ohjelmaan määriteltäisiin vakioiksi sellaiset ajoneuvoyhdistelmämallit, joiden tulee päästä verkolla kulkemaan. Nykyisellään suunnittelija joutuu omatoimisesti selvittämään ja tekemään tällaiset määrittelyt, mikä on työlästä ja johtaa eri hankkeissa erilaisiin mitoitusratkaisuihin. Erikoiskuljetusten reittivaihtoehtojen selvittäminen ja päätöksenteko Hankesuunnittelussa on usein tarpeen selvittää suurten erikoiskuljetusten verkon reittivaihtoehtoja. Esimerkiksi keskikaiteita, siltoja tai tunneleita sisältävien hankkeiden yhteydessä voi olla halvempaa ja tarkoituksenmukaista käyttää kiertoreittiä tai ohjata erikoiskuljetukset rinnakkaistien kautta kuin käyttää SEK-verkon ulottumavaatimuksia. Erikoiskuljetusreittivaihtoehtojen selvittämisestä, vertailusta ja reitin kulkua koskevasta päätöksenteosta kaivattaisiin ohjeistusta.

28 26 Erikoiskuljetukset suunnittelussa ERIKOISKULJETUKSET VÄYLÄSUUNNITTELUSSA Työnaikaiset liikennejärjestelyt Haastatteluissa on tullut esille, että erikoiskuljetusten suorittajilta tulee runsaasti palautetta työnaikaisista liikennejärjestelyistä. Vaikka erikoiskuljetusluvissa pyritään mahdollisuuksien mukaan kiertämään tietyömaat, erikoiskuljetuksia on tarpeen hoitaa myös tietyömaiden kautta. Vaikka liikennettä tietyömailla koskevissa ohjeissa on mainintoja erikoiskuljetuksista, tulisi selvittää ohjeiden täydentämistarpeet ja esimerkkiratkaisujen lisääminen. Suunnitelmien laadunvarmistus- ja auditointimenettelyt Selvitykseen liittyvissä haastatteluissa on esitetty suunnitelmien erikoiskuljetusauditointia liikenneturvallisuusauditoinnin tapaan. Tällöin erikoiskuljetusasioihin perehtynyt suunnitteluhankkeen ulkopuolinen henkilö kävisi suunnitelmat läpi ja arvioisi ne erikoiskuljetusten kannalta. Tällä varmistetaan, että suunnitellut ratkaisut ovat toimivia erikoiskuljetusten kannalta. Raskaalta vaikuttava menettely saattaa olla paikallaan laajoissa ja erikoiskuljetusten kannalta merkittävissä hankkeissa. Auditoinnin suorittajana voisi olla erikoiskuljetuksista vastaavan yrityksen edustaja (ks. tarkemmin luku 9.3). Joka tapauksessa tulee varmistaa, että erikoiskuljetusasiat tulevat läpikäydyksi osana suunnitelman normaalia laadunvarmistusmenettelyä. Suositukset: Suunnittelijoille laaditaan opas, jossa erikoiskuljetuksia käsitellään sekä katu- ja tieverkkosuunnittelussa että väyläsuunnittelussa. Oppaassa kuvataan SEK-verkolla käytettävät tavoitearvot ja mitoitusperusteet ja niiden soveltaminen suunnittelussa. Opas sisältää suunnitteluohjeita ja malliratkaisuja eri tilanteisiin. Liittymien suunnittelua varten Autoturn-ohjelmaan määritellään erikoiskuljetusten mitoituksessa käytettävät erilaiset ajoneuvoyhdistelmämallit. Ohjeistetaan erikoiskuljetusreittivaihtoehtojen selvittäminen, vertailu ja reitin kulkua koskeva päätöksenteko. Tietyömaiden liikennejärjestelyjä koskeva ohjeistuksen osalta selvitetään täydentämistarpeet ja esimerkkiratkaisujen lisääminen. Varmistetaan erikoiskuljetusratkaisujen käsittely suunnitelmien laadunvarmistuksessa. Selvitetään erikoiskuljetusauditointien tarve ja toteutta-

29 Erikoiskuljetukset suunnittelussa 27 SUUNNITELMIEN HANKINTA 8 SUUNNITELMIEN HANKINTA Erikoiskuljetusverkon vaatimukset tulee ottaa osaksi suunnitteluhankkeen lähtökohtia. Tämän varmistamiseksi suunnitelmien hankkijan - tulee voida helposti tarkistaa, sijaitseeko suunnitteluhanke suurten erikoiskuljetusten verkolla tai muuten erikoiskuljetusten käyttämällä reitillä - tulee varmistaa, että erikoiskuljetukset on mainittu hankinta-asiakirjoihin liittyvissä suunnitelman lähtökohdissa ja suunnitteluhankkeen työohjelmassa. Erikoiskuljetukset voivat jäädä suunnitelmissa käsittelemättä, koska ei ole tiedostettu, että hanke sijaitsee erikoiskuljetusverkolla. Tiepiireissä tulisi varmistaa, että suunnitelman hankkijat ovat tietoisia erikoiskuljetusreiteistä. Nykyisellään verkkokuvaukset ovat yleensä reittiselvitysraporttien kartoissa, jolloin asia helposti unohtuu ja reittien kulku on hankala tarkistaa. Yhtenä parannuksena esitetään erikoiskuljetusverkkokuvausten ja -karttojen ylläpitämistä Tiehallinnon internet-sivuilla, joista sekä suunnitelmien hankkijat että suunnittelijat voivat ne tarkistaa. Eri suunnitteluvaiheiden lähtökohdissa tulee varmistaa erillisellä maininnalla, että erikoiskuljetukset otetaan suunnittelussa huomioon. Tiensuunnittelun laatujärjestelmään kuuluvat Tiensuunnittelun toimintaohjeet (Tiehallinto 1994) ovat tässä keskeisessä asemassa. Toimintaohjeiden yleissuunnitelmaa ja tiesuunnitelmaa koskevissa tehtäväluetteloissa on erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusverkosta asianmukaiset maininnat. Nykyisellään toimintajärjestelmä on Tiehallinnon sisäisessä verkossa. Tiehallinnon toimintajärjestelmään sisältyvät tarjouspyyntöasiakirjapohjat ovat siinä määrin yleisiä, että niissä ei ole mainintoja suunnitelman yksityiskohtaisesta sisällöstä, kuten erikoiskuljetusten käsittelystä. Keskeisessä asemassa on tarjousvaiheessa laadittava työohjelma. Tähän tulisi sisällyttää maininta siitä, onko erikoiskuljetuksia tarkoitus käsitellä suunnitelmassa. Suunnitelmia laativilla palvelutuottajilla tulee olla mahdollisuus tarkistaa erikoiskuljetusreittien sijainti ja käsittelytarpeet tarjottavassa suunnittelutyössä. Työohjelma tarkennetaan suunnitteluhankkeen käynnistysvaiheessa, jolloin erikoiskuljetusten käsittely tulee viimeistään lisätä työohjelmaan. Edellisen vaiheen suunnitelmat toimivat seuraavan suunnitteluvaiheen lähtökohtana. Tämän vuoksi on tärkeää, että toimenpideselvityksissä ja yleissuunnitelmissa on maininta erikoiskuljetusten käsittelytarpeesta. Erikoiskuljetukset tulee sisällyttää yhtenä kohtana suunnitelman laadunvarmistukseen ja suunnitelman vastaanottotarkastuksiin. Tätä edesauttaa se, että erikoiskuljetuksista on maininta käytettävissä tarkistusluetteloissa. Suositukset: Parannetaan suunnitelmien hankkijoiden mahdollisuutta tarkistaa, sijaitseeko suunnittelukohde erikoiskuljetusreitillä ja tuleeko erikoiskuljetukset ottaa huomioon suunnitteluhankkeessa. Sisällytetään maininnat erikoiskuljetuksista soveltuviin tarjous- ja hankintavaiheen mallipohjiin sekä laatujärjestelmien ja suunnitelmien vastaanottotarkastusten tarkistuslistoihin.

30 28 Erikoiskuljetukset suunnittelussa YHTEISTYÖN HOITAMINEN 9 YHTEISTYÖN HOITAMINEN 9.1 Yhteistyö kuntien kanssa Erikoiskuljetusten lähtö- ja määräpäät ovat usein taajamissa, joissa erikoiskuljetukset käyttävät yleensä kunnan katuverkkoa. Myös taajaman sivuuttavat reitit on usein tarpeen johtaa ainakin osaksi katuverkon kautta. Yhtenäisen ja esteettömän verkon varmistamiseksi yhteistyö kuntien kanssa on tarpeellista. Yhteistyön tulisi lähteä maankäytön suunnittelusta. Kuljetusten järjestäminen tulee ottaa yhdeksi lähtökohdaksi sijoitettaessa uusia tuotantolaitoksia tai toimintoja, jotka mahdollisesti synnyttävät suurikokoisia tai painavia kuljetuksia. Erikoiskuljetusreitit tulisi käsitellä yleiskaavoja ja muita maankäyttösuunnitelmia laadittaessa. Tiehallinto ja kunnat tekevät tiivistä yhteistyötä liikennejärjestelmäsuunnittelussa, erilaisia katu- ja tieverkkosuunnitelmia laadittaessa ja erityisissä tavaraliikenne- ja logistiikkaselvityksissä. Erikoiskuljetusreitit ja niiden tarvitsemat järjestelyt tulee saada soveltuvin osin mukaan näihin suunnitelmiin. Ajankohtaisen hankkeena on tarpeen uusia ja päivittää Tiehallinnon ja kuntien erikoiskuljetusreittisopimukset. Näihin liittyen tulee sopia erikoiskuljetusreittejä ja näillä olevia siltoja koskevien ulottumarajoitus- ym. tietojen ylläpidosta Tiehallinnon tie- ja siltarekistereissä. Kunnissa ei usein ole riittävää asiantuntemusta erikoiskuljetusten vaatimista mitoituksesta tai erityisratkaisuista. Erikoiskuljetusten tarpeita ei ole käsitelty katupuolen suunnitteluohjeissa. Kunnissa käytettävissä olevaan ohjeistukseen ja suunnitteluvaiheen konsultointiin on selvää tarvetta. Kunnat hakevat Tiehallinnolta suunnittelulupia maanteihin liittyvien hankkeiden toteuttamiseksi, esimerkiksi liikennevalojen rakentamiseksi maantie/katuliittymiin. Suunnitteluluvissa tulee varmistaa, että erikoiskuljetusten tarpeet otetaan huomioon. 9.2 Yhteistyö Ratahallintokeskuksen kanssa Rautateiden tasoristeykset rajoittavat niiden kautta suoritettavia erikoiskuljetuksia asettamalla vaatimuksia ylitysajan, leveyden, maavaran, korkeuden tai kuormituksen suhteen. Erikoiskuljetusten leveyttä tasoliittymän ylityksessä rajoittavat lähinnä tasoliittymässä olevat erilaiset turvalaitteet. Sähköistetty rata rajoittaa huomattavasti kuljetuksille sallittua korkeutta. Suurin sallittu alikulkukorkeus sähköradan tasoristeyksessä ratajohdon ollessa jännitteellinen on 4,5 metriä. (Setälä 2003) Kaikki erikoiskuljetukset, jotka vaativat rautatieliikenteen keskeyttämistä tai muita erikoistoimenpiteitä, vaativat erillisen luvan Ratahallintokeskukselta. Käytännön lupatoimintaa hoitavat VR Oy:n ohjauspalvelukeskukset. Yhteistyötä Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen kesken tarvitaan mm. suunniteltaessa tasoristeyksiä korvaavia eritasoratkaisuja. Osa suurista eri-

31 Erikoiskuljetukset suunnittelussa 29 YHTEISTYÖN HOITAMINEN koiskuljetuksista, esimerkiksi suurmuuntajakuljetukset, on yhdistettyjä junaja autokuljetuksia. Näiden hoitamiseksi on tarpeen määritellä ne rautatieliikennepaikat tai junaterminaalit, joille johtavilla yhteyksillä varaudutaan suuriin erikoiskuljetuksiin. Ratahallintokeskuksen aluetoiminta on jaettu Etelä-, Itä-, Länsi- ja Pohjois- Suomen alueille. Kullekin alueelle on nimetty Ratahallintokeskuksen aluevastaava sekä rataverkon hallinnasta, kunnossapidosta ja rakentamisesta vastaava virkamies. Rataverkon hallintaan liittyvissä lupa-asioissa ja maankäyttöasioissa yhdyshenkilöinä toimivat alueisännöitsijät. (Ratahallintokeskuksen internet-sivut: ). 9.3 Yhteistyö erikoiskuljetusten suorittajien kanssa Koska toimivien erikoiskuljetusreittien varmistaminen on sekä erikoiskuljetuksia tarvitsevan teollisuuden että erikoiskuljetuksia hoitavien yritysten intressi, he ovat valmiit osallistumaan suunnitelmien laatimiseen tuomalla mukaan oman paikallistuntemuksensa ja erikoiskuljetusten hoitamiseen liittyvän ammattitaitonsa (Rantala et al. 2007). Erikoiskuljetusala on melko pienen yritysryhmän operoimaa liiketoimintaa ja siten vuorovaikutuksen näkökulmasta kohtuullisen helposti saavutettavissa. Esimerkiksi Suomen kuljetus ja logistiikka ry:ssä (SKAL) toimii erikoiskuljetusryhmä, joka kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa. Siihen kuuluu Tiehallinnon edustaja ja siten tiedonsiirtoa tienpitäjän ja alan operaattoreiden välillä tapahtuu. (Rantala et al. 2007) Ainakin yhdellä valtakunnallisesti erikoiskuljetuksia hoitavalla yrityksellä on valmiudet arvioida ja antaa lausuntonsa suunnitelmaluonnoksista erikoiskuljetusten kannalta. Arviointi perustuu AutoCad-pohjaisten suunnitelmien tarkasteluun. Palvelu on tuntiveloituspohjaista. 9.4 Yhteistyö muiden tahojen kanssa Merisatamat ovat tärkeitä suurten erikoiskuljetusten määräpäitä. Tämän vuoksi satamalaitokset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita mm. satamayhteyksien osalta. Suunnitteluhankkeiden yhteydessä tulisi selvittää hankkeen lähipiirissä erikoiskuljetuksia käyttävät yritykset, selvittää niiden odotukset ja tarpeet sekä tarvittaessa neuvotella ratkaisuvaihtoehdoista. Tällaisia paikallisesti tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat koneita ja laitteita valmistavat konepajat, talotehtaat, puunjalostuslaitokset ja muut tuotantolaitokset, jotka ovat suurten erikoiskuljetusten lähtö ja määräkohteita. Runsaasti erikoiskuljetuksia synnyttävät kohteet saadaan suhteellisen helposti selville erikoiskuljetusten lupajärjestelmästä (ERIKU) ja erikoiskuljetuslupien käsittelijät pystyvät yleensä suoralta kädeltä nimeämään eniten erikoiskuljetuksia aiheuttavat kohteet. Muita yhteistyötahoja ovat mm. sellaiset yksityistiekunnat, joiden kautta on johdettu erikoiskuljetusreitti. Näiden yksityistiekuntien kanssa pitäisi olla voimassa olevat reittisopimukset.

Erikoiskuljetusten huomiominen. Liikenteen, väylien ja maankäytön suunnittelussa USL

Erikoiskuljetusten huomiominen. Liikenteen, väylien ja maankäytön suunnittelussa USL Erikoiskuljetusten huomiominen Liikenteen, väylien ja maankäytön suunnittelussa USL 1 Talopaketit, rakennukset Kaivinkoneet ja murskaimet Kuva: Havator Group Kuva: Havator Group Kuva: Ajopalvelu A.Vuori

Lisätiedot

ERIKOISKULJETUSTEN HUOMIOIMINEN VÄYLÄ- JA LIIKENNESUUNNITTELUSSA KAISU LAITINEN

ERIKOISKULJETUSTEN HUOMIOIMINEN VÄYLÄ- JA LIIKENNESUUNNITTELUSSA KAISU LAITINEN ERIKOISKULJETUSTEN HUOMIOIMINEN VÄYLÄ- JA LIIKENNESUUNNITTELUSSA KAISU LAITINEN RAMBOLL Perustettu vuonna 1962 Vuonna 2011 Suomessa lähes 1300 työntekijää 27 paikkakunnalla ORGANISAATIO Espoo - Helsinki

Lisätiedot

ERIKOISKULJETUSTEN HUOMIOIMINEN VÄYLÄ- JA LIIKENNESUUNNITTELUSSA KAISU LAITINEN

ERIKOISKULJETUSTEN HUOMIOIMINEN VÄYLÄ- JA LIIKENNESUUNNITTELUSSA KAISU LAITINEN ERIKOISKULJETUSTEN HUOMIOIMINEN VÄYLÄ- JA LIIKENNESUUNNITTELUSSA 9.4.2014 KAISU LAITINEN KAISU LAITINEN Valtakunnallisen Suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon kehittämisprojekti SEKV:n ja keskikaidehankkeiden

Lisätiedot

Erikoiskuljetukset. Erikoiskuljetusluvan tarve, hakeminen ja käytännön toimenpiteet USL

Erikoiskuljetukset. Erikoiskuljetusluvan tarve, hakeminen ja käytännön toimenpiteet USL Erikoiskuljetukset Erikoiskuljetusluvan tarve, hakeminen ja käytännön toimenpiteet USL 1 Ajoneuvonosturit 2 Kuva: Havator Group Kuva: Havator Group Talopaketit, rakennukset Kaivinkoneet ja murskaimet Rautarakenteet

Lisätiedot

ERIKOISKULJETUSLUVAN LUPAEHDOT 1/2013. Voimassa 15.1.2013 alkaen 1(7) Nämä lupaehdot on pidettävä kuljetuksen mukana.

ERIKOISKULJETUSLUVAN LUPAEHDOT 1/2013. Voimassa 15.1.2013 alkaen 1(7) Nämä lupaehdot on pidettävä kuljetuksen mukana. LUPAEHDOT 1/201 Voimassa 15.1.201 alkaen 1(7) Ehdot sisältävät keskeisimmät osat erikoiskuljetuksia koskevista säädöksistä ja erikoiskuljetukselle asetetuista muista ehdoista. Ennen 15.1.201 myönnetyssä

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA

Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Jyväskylän kaupunki SOPIMUS DIGIROAD-TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOJEN YLLÄPIDOSTA Sopimus Digiroad-tietojärjestelmän tietojen ylläpidosta 2/6 1. Sopijapuolet Liikennevirasto Jyväskylän kaupunki Opastinsilta

Lisätiedot

Erikoiskuljetusten toimintamalli moottoritieosuuden Sutela Heinlahti liikenteelle otosta 30.9.2013 alkaen

Erikoiskuljetusten toimintamalli moottoritieosuuden Sutela Heinlahti liikenteelle otosta 30.9.2013 alkaen Toimintamalli alkaen 1 (5) Erikoiskuljetusten toimintamalli moottoritieosuuden Sutela Heinlahti liikenteelle otosta alkaen Ehdot erikoiskuljetuksille käyttää E18 moottoritietä välillä Heinlahti Sutela

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

Lyhyesti valtionavustuksesta

Lyhyesti valtionavustuksesta Lyhyesti valtionavustuksesta Valtio avustaa tiekuntia yksityisteiden parantamishankkeissa ja erityiskohteissa Valtionavustukseen oikeutettuja teitä noin 53 000 km (v. 2010) Yksityistien tienpito on tieosakkaiden

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8 RHK Turvallisuussuunnitelmien laadinta 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Junaturvallisuusasiat turvallisuussuunnitelmassa... 6 2.3 Rakentamista koskeva turvallisuussuunnitelma...

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Mikä on erikoiskuljetus?

Mikä on erikoiskuljetus? Erikoiskuljetukset suunnittelussa - seminaari Terho Isola 18.01.2012 Mikä on erikoiskuljetus? kuormaamattoman tai jakamattomalla esineellä kuormatun ajoneuvon taikka ajoneuvoyhdistelmän kuljetus, jossa

Lisätiedot

Erikoiskuljetusmääräys

Erikoiskuljetusmääräys Erikoiskuljetusmääräys Tieliikenteen säädösinfo 8.11.2016 Erityisasiantuntija Seppo Terävä Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Valmistelu Määräyksellä korvataan Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä

Lisätiedot

KLAUKKALAN OHIKULKUTIE, TIESUUNNITELMA, NURMIJÄRVI JA VANTAA

KLAUKKALAN OHIKULKUTIE, TIESUUNNITELMA, NURMIJÄRVI JA VANTAA KLAUKKALAN OHIKULKUTIE, TIESUUNNITELMA, NURMIJÄRVI JA VANTAA TIESUUNNITELMAN YLEISÖTILAISUUS JORMA LAAKSO JA LAURI HARJULA 3.6.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Lähtökohdat, perustiedot ja yleiskartta Tutkitut eritasoliittymien

Lisätiedot

ERIKOISKULJETUKSET SUURHANKESEMINAARI KALAJOKI

ERIKOISKULJETUKSET SUURHANKESEMINAARI KALAJOKI ERIKOISKULJETUKSET SUURHANKESEMINAARI KALAJOKI 26.08.2016 MIKÄ ON ERIKOISKULJETUS, LYHYESTI KULJETUS JOKA YLITTÄÄ LAINSALLIMAT MASSA JA TIELAISSA SALLITUT KULJETUSMITAT: PITUUS, LEVEYS JA KORKEUS. EDELLYTTÄÄ

Lisätiedot

Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA

Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA Oulun tiepiiri teettää työn, joka sisältää : vaihtoehtoisten liikenneyhteyksien määrittelyn ja ratkaisujen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA), parhaan

Lisätiedot

Postitoimipaikka. Tampere. Sähköpostiosoite

Postitoimipaikka. Tampere. Sähköpostiosoite V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro REITTILIIKENNELUPAHAKEMUS Liikennöi usean toimivaltaisen lupaviranomaisen alueella 1. Hakija/liikenteenharjoittaja Yrityksen nimi tai henkilön sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma

Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Vt5 parantaminen parantaminen välillä Hietanen Pitkäjärvi, yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 31.10.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Yleisötilaisuuden ohjelma 18:00 Tilaisuuden avaus ja hankkeen esittely

Lisätiedot

Voimassa: Toistaiseksi

Voimassa: Toistaiseksi 1 (7) Antopäivä: 17.06.2015 Voimaantulopäivä: 01.07.2015 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Muutostiedot: Soveltamisala: O-luokan ajoneuvot Sisällysluettelo

Lisätiedot

Postitoimipaikka. Tampere. Sähköpostiosoite

Postitoimipaikka. Tampere. Sähköpostiosoite V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro REITTILIIKENNELUPAHAKEMUS Liikennöi usean toimivaltaisen lupaviranomaisen alueella 1. Hakija/liikenteenharjoittaja Yrityksen nimi tai henkilön sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Kaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet

Kaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet Kaukokuljetuksen haasteet ja kehityskohteet Kari Väätäinen, Perttu Anttila, Juha Laitila, Yrjö Nuutinen Metsäntutkimuslaitos FORESTENERGY2020 - vuosiseminaari 2013 Metsäenergiasta uutta liiketoimintaa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Korjausvelan laskenta kuntainfrassa

Korjausvelan laskenta kuntainfrassa Korjausvelan laskenta kuntainfrassa Janne Rantanen Liiketoimintajohtaja, Fore 1 Kehityshankkeet 2 1 Kehityshankkeet 21 Kuntaa Espoo Helsinki Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta

Lisätiedot

Esitetyt kysymykset vastauksineen Inkoon sataman ja rannan suunnittelun sekä asemakaavoituksen kilpailutukseen:

Esitetyt kysymykset vastauksineen Inkoon sataman ja rannan suunnittelun sekä asemakaavoituksen kilpailutukseen: Inkoon sataman ja rannan suunnittelu sekä asemakaavoitus Esitetyt kysymykset vastauksineen Inkoon sataman ja rannan suunnittelun sekä asemakaavoituksen kilpailutukseen: 1. Ote tarjouspyynnöstä: Pyydämme

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö 1.9.2015 Yhteenveto toimintaympäristöstä Taipalsaaren liikenteen toimintaympäristöstä koottiin työn alussa seuraavat

Lisätiedot

Hanna Setälä. Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta

Hanna Setälä. Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta Hanna Setälä Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta Hanna Setälä Erikoiskuljetustoiminta tienpitäjän näkökulmasta Tiehallinnon selvityksiä 4/2003 Tiehallinto Tampere 2002 ISSN 1457-9871 ISBN

Lisätiedot

Palvelukohteiden opastus. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012

Palvelukohteiden opastus. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Palvelukohteiden opastus Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Opastusjärjestelmän periaate 1. Taso: Tiekartta ja matkalla ajoneuvoliikenteen viitoitus 2. Taso: Opastustoimistot ja opastuskartat

Lisätiedot

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset 44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.2.8 Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset Selvittämällä suunnittelualuetta dynaamisena, toiminnallisena kokonaisuutena, saadaan

Lisätiedot

KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN

KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Image size: 7,94 cm x 25,4 cm KOULULIITU 10 VUOTTA VAARALLISEKSI LUOKITELTUJEN TIEOSIEN MÄÄRITTELEMINEN Vaarallinen tieosa Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan

Lisätiedot

Tietoa tiensuunnitteluun nro 55

Tietoa tiensuunnitteluun nro 55 Tietoa tiensuunnitteluun nro 55 Julkaisija: Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 20.12.2001 SILMUKKAKÄÄNNÖS OHITUSKAISTAN KOHDALLA Tausta Ohituskaistoja on yleisille teille suunniteltu ja rakennettu

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon

Lisätiedot

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ 110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ Tällä ohjeella määritetään ulkopuolisille toimijoille erilaisten kaavoitus- ja rakentamishankkeiden yhteydessä Turku Energia Sähköverkot Oy:n (TESV)

Lisätiedot

Tavaraliikenne HLJ 2015:n valmistelussa. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Tavaraliikenne HLJ 2015:n valmistelussa. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenne HLJ 2015:n valmistelussa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Mikä on HLJ? Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ) on seudullisen liikennepolitiikan tahtotila. Tavoitteena

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistojen

Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistojen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAJAKIIRI OY Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistojen logistiikkaselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24386 Raportti Miettinen Tuomas Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus

Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus Turun Satama Oy 2.12.2016 1 (4) Sisällys 1 Yleistä... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 Voimassaoloaika ja päivittäminen... 2 1.3 Julkaiseminen... 2 1.4

Lisätiedot

Muutokset ylimassaisten lupien toimintamallissa. Minna Torkkeli & Heini Raunio

Muutokset ylimassaisten lupien toimintamallissa. Minna Torkkeli & Heini Raunio Muutokset ylimassaisten lupien toimintamallissa Minna Torkkeli & Heini Raunio Sisältö Mitä, miksi, missä, milloin, miten,? Henkilöstömuutokset Liikennevirastossa /Minna Lupien automatisointi ja siitä seuraavat

Lisätiedot

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961 Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten 141-C6961 10.1.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 LASKENTOJEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 TULOKSET... 3 2.1 Matkatuotokset...

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 26.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1293/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnittelu

Liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikennejärjestelmäsuunnittelu 2013 5.12.2012 Varsinais-Suomen suunnittelu 2013 1. Maakuntasuunnitelman tarkistus 2. Maakuntaohjelman tarkistus 3. Varsinais-Suomen liikennestrategian päivitys 4. Turun

Lisätiedot

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma Virtuaalimallin havainnekuvat 20.5.2016 Karjalantietä parannetaan Hakalinkadun kohdan kiertoliittymällä. Havainnekuva liittymästä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tietojärjestelmät

Joukkoliikenteen tietojärjestelmät Joukkoliikenteen tietojärjestelmät tietopalvelut ja työkalut pysäkit, reitit, aikataulut Martin Johansson Sisältö Matkustajanäkökulma (matka.fi ja digitransit.fi) Infopalveluiden kehittäjät avoin data

Lisätiedot

Valtatien 6 parantaminen rakentamalla pohjavesisuojaus välille Utti Metso, Kouvola

Valtatien 6 parantaminen rakentamalla pohjavesisuojaus välille Utti Metso, Kouvola Kaakkois-Suomi Ehdotus tiesuunnitelman hyväksymiseksi 5.8.2013 Valtatien 6 parantaminen rakentamalla pohjavesisuojaus välille Utti Metso, Kouvola Tiesuunnitelman hyväksyminen Päätösehdotus 1.3T Tie ja

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Muutoksia ratasuunnitteluun

Muutoksia ratasuunnitteluun Muutoksia ratasuunnitteluun Elisa Sanasvuori, suunnittelupäällikkö, Liikennevirasto 19.4.2016 Esityksen sisältö Vähäinen asemakaavaristiriita RataL 10, 4 mom muutetaan (MTL 17, 2 mom muutetaan) Suunnitelmien

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ja yhteistyöryhmien palautteet toimintatapaan. Ismo Kohonen

Sisäisen tarkastuksen ja yhteistyöryhmien palautteet toimintatapaan. Ismo Kohonen Sisäisen tarkastuksen ja yhteistyöryhmien palautteet toimintatapaan Ismo Kohonen 17.8.2016 Sisäisen tarkastuksen kohde, laajuus ja rajaukset Tarkastuksen kohde oli Väylänpidon alueurakkasopimusten hallinnan

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

TIEREKISTERIN INTRANET-KATSELUOHJELMAN KÄYTTÖOHJE (19.2.2004)

TIEREKISTERIN INTRANET-KATSELUOHJELMAN KÄYTTÖOHJE (19.2.2004) 1 (7) TIEREKISTERIN INTRANET-KATSELUOHJELMAN KÄYTTÖOHJE (19.2.2004) Huom! Tätä ohjetta ei ole täysin päivitetty vastamaan uutta ulkoasua, koska vielä uudempi extranet-versio on tulossa. Perusperiaatteet

Lisätiedot

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen Seminaari 8.2.2006, Laitila Ohjelma 14.00 seminaarin avaus liikennestrategian ja aiesopimuksen esittely 15.10 Turku-Uusikaupunki -radan henkilöliikenne 15.30 kahvitauko 15.50 Lääninhallituksen kommentit

Lisätiedot

Pyöräliikenteen pääverkon kehittäminen Hämeenlinnan seudulla

Pyöräliikenteen pääverkon kehittäminen Hämeenlinnan seudulla Pyöräliikenteen pääverkon kehittäminen Hämeenlinnan seudulla Tiivistelmä 13.11.2015 Tämän yhteenvedon lisäksi työstä on laadittu laajempi taustaraportti Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (Hämeen

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

25.6.2013. tekninen ja ympäristoimiala. Lahden kaupunki. Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013-2018 Kadut

25.6.2013. tekninen ja ympäristoimiala. Lahden kaupunki. Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013-2018 Kadut 25.6.2013 tekninen ja ympäristoimiala Lahden kaupunki Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013-2018 Kadut Ympäristölautakunta hyväksynyt 23.4.2013 KUNNALLISTEKNIIKKA Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Kadut

Lisätiedot

Massat ja mitat -muutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen ja Satakunnan siltoihin

Massat ja mitat -muutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen ja Satakunnan siltoihin Massat ja mitat -muutoksen vaikutukset Varsinais-Suomen ja Satakunnan siltoihin Sillat Varsinais-Suomen ELY:n alueella on noin 1 800 siltaa Huonokuntoisia siltoja 130 kpl - > hieman yli 7 % silloista Painorajoitettuja

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

YVA-menettely hankkeissa

YVA-menettely hankkeissa YVA-menettely hankkeissa E 18 Turun kehätie välillä Naantali - Raisio Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri Vesa Virtanen

Lisätiedot

Valiokunnan kokoonpano kaudella

Valiokunnan kokoonpano kaudella Valiokunnan kokoonpano kaudella 2016-2017 Kai Hildén Turku pj. Tuomas Eivola Tampere Marja Hongisto Turku Piritta Maja Kuortane Eino Styrman Helsinki Juha Viberg Kotka Avaintehtävät: valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen

Lisätiedot

Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä. Liikennejärjestelmäpäivä Heikki Metsäranta, Strafica Oy

Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä. Liikennejärjestelmäpäivä Heikki Metsäranta, Strafica Oy Tiedon hallinta KAS- ELY:n liikennejärjestelmätyössä Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Heikki Metsäranta, Strafica Oy Näkökulmat Rajauksia Kaakkois-Suomen liikennestrategia 2035 Uuden liikennepolitiikan

Lisätiedot

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 1. Liikenteen ja katuverkon nykytilanne Asemanseudun suunnittelu yhteydessä on ennakkoluulottomasti mietitty erilaisia liikennejärjestelyitä. Asema sijaitsee Mariankadun

Lisätiedot

Odotukset maakuntauudistukselta

Odotukset maakuntauudistukselta Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016 Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä

Lisätiedot

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009)

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009) Turvallisuusasiakirja (VNa 205/2009) Liikennevirasto Turvallisuusasiakirja, tie-, rata- ja vesiväylähankkeet, versio 20.8.2014 Seuraavia yhteystietoja käytetään vakavissa onnettomuustapauksissa: Yleinen

Lisätiedot

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke 1 (2) 23.8.2011 Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke Hanke tiivistetysti Hanke sisältää Soinlahden teollisuusalueen suunnittelun ja liikennejärjestelyjen toteutuksen sekä puu-

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 8 Liitteet Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 30 Pohjoisväylä Lottelundin risteysalue Vanhan Veistämöntien ja Kaarlelankadun liittymiä on tutkittu

Lisätiedot

Tiehankkeiden arvioinnin ohjeistus

Tiehankkeiden arvioinnin ohjeistus 1 Vaikutusten hallinnan seminaari 26.11.2003 Anton Goebel, Tiehallinto 2 Ohjeistuksen nykytila Jo vuoden 1994 YHTALI:ssa edellytettiin liikennemuotokohtaisten hankearviointiohjeiden laatimista. Myös liikenne-

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

LIITE 2: Yksinoikeussopimuksen mukainen liikenne vuonna 2011

LIITE 2: Yksinoikeussopimuksen mukainen liikenne vuonna 2011 LIITE 2: Yksinoikeussopimuksen mukainen liikenne vuonna 2011 Lähiliikenne Helsinki Kirkkonummi ja Helsinki Kerava ei sisälly taulukoihin. 1 (5) Vuosina 2010 ja 2011 lisätään julkisen palvelun velvoitteen

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Tieluokitukset Kuva osoittaa tien leveyden vaihtelut hankkeen lähialueella. Valtatie 21:n leveys Kolarin eteläpuolella on 9 metriä,

Tieluokitukset Kuva osoittaa tien leveyden vaihtelut hankkeen lähialueella. Valtatie 21:n leveys Kolarin eteläpuolella on 9 metriä, 10.13.1.2 Tieluokitukset Kuva 10-13-4 osoittaa tien leveyden vaihtelut hankkeen lähialueella. Valtatie 21:n leveys Kolarin eteläpuolella on 9 metriä, Kolarin pohjoispuolella Äkäsjokisuuhun saakka leveys

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA SAVO-KARJALAN UUMA HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA DI Harri Jyrävä Ramboll Finland Oy, T&K Luopioinen SAVO-KARJALA UUMA HANKKEEN YHTEENVETORAPORTTI MARRASKUU 2012 1 LÄHTÖKOHTIA Savo-Karjalan

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

EKL -täydennyskoulutuksen kurssisuunnitelma. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 4

EKL -täydennyskoulutuksen kurssisuunnitelma. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 4 EKL -täydennyskoulutuksen kurssisuunnitelma Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 4 DOKUMENTIN MUUTOSHISTORIA Version Pvm Muutoksen sisältö nro 1.0 26.11.2009 1.1 31.5.2010 Lisätty kokeeseen

Lisätiedot

Okeroisten eritasoliittymän kaakkoiskulman meluntorjunta

Okeroisten eritasoliittymän kaakkoiskulman meluntorjunta 16T-2.17 Okeroisten eritasoliittymän kaakkoiskulman meluntorjunta Yleistä Melutilanne muistion kuvissa on vuoden 2040 ennustetilanne tavoitetieverkolla. Lisäksi tiesuunnitelmaan valitusta meluntorjuntavaihtoehdosta

Lisätiedot

EKL-peruskurssin kurssisuunnitelma. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 3

EKL-peruskurssin kurssisuunnitelma. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 3 EKL-peruskurssin kurssisuunnitelma Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 3 DOKUMENTIN MUUTOSHISTORIA Version Pvm nro 1.0 30.3.2009 1.1 Muutoksen sisältö EKL-peruskurssin kurssisuunnitelma

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

LISÄKIRJE N:O 1 ROVANIEMEN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMINEN REITILLE ROVANIEMI MUUROLA ROVANIEMI, LISÄKIRJE N:O 1

LISÄKIRJE N:O 1 ROVANIEMEN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMINEN REITILLE ROVANIEMI MUUROLA ROVANIEMI, LISÄKIRJE N:O 1 LISÄKIRJE N:O 1 13.4.2016 Dnro 378/2016 Tarjouspyyntö 24.3.2016 ROVANIEMEN KAUPUNGIN JOUKKOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMINEN REITILLE ROVANIEMI MUUROLA ROVANIEMI, LISÄKIRJE N:O 1 Rovaniemen kaupunki tekee viitteessä

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Jalankulku ja pyöräilyteiden suunnitteluohje 29.5.2013

Jalankulku ja pyöräilyteiden suunnitteluohje 29.5.2013 Jalankulku ja pyöräilyteiden suunnitteluohje 29.5.2013 Nykyinen ohje Ohje vuodelta 1998 Ohjetta täydennetty vuonna 2004 (Tietoa tiensuunnitteluun nro 78: Kevyen liikenteen väylät liikunnassa) 29.5.2013

Lisätiedot