SKENAARIOITA JÄSENKEHITYKSESTÄ

Transkriptio

1 SKENAARIOITA JÄSENKEHITYKSESTÄ Muistio Espoon hiippakunnan tuomiokapitulille seurakuntien skenaariotyöskentelyn ohjeistamiseen liittyvää päätöksentekoa varten Mauri Vihko Hiippakuntasihteeri Käsitelty tuomiokapitulin istunnossa

2 Sisällys Taustaa 3 Strategioista ja skenaarioista 4 Skenaarioiden tekemisen tavoite 5 Skenaarioita hiippakunnallisella tasolla 6 Skenaarioiden tekeminen seurakunnissa 9 Mitä skenaariolaskelmien jälkeen? 11 Tuomiokapitulin mahdollinen menettelytapa 12 Liitteet 13 Liite 1 Väestöennuste vuosille Espoon hiippakunnan alueella 13 Liite 2 Kieliryhmät kunnittain Espoon hiippakunnan alueella 15 Liite 3 Seurakuntien jäsenkehitys Espoon hiippakunnassa 16 Liite 4 Jäsenyyskehitys ja eri kieliryhmät Espoon hiippakunnassa

3 Taustaa Espoon hiippakunnan tuomiokapituli hyväksyi istunnossaan tuomiokapitulin toimintalinjauksen vuosille Toimintalinjauksessa tuomiokapitulin yhdeksi keskeiseksi kehittämisalueeksi lähivuosina on asetettu muutosjohtaminen ja muutoksen johtamisen tukeminen. Muutosjohtamista ja sen tukemista tuomiokapituli linjasi toteuttavansa mm. seuraavasti: Tuomiokapituli tukee seurakuntien valmiuksia toimia muuttuvassa toimintaympäristössä ja mahdollisesti heikkenevässä jäsenyystilanteessa mm. ohjaamalla seurakuntia pidemmän aikavälin skenaarioiden tekemiseen. Kirkkohallitus asetti marraskuussa 2005 työryhmän laatimaan Suomen ev. lut. kirkolle vuoteen 2015 ulottuvaa strategiaa. Työryhmä luovutti mietintönsä Meidän kirkko osallisuuden yhteisö arkkipiispalle tammikuussa Kirkon uusi strategia viitoittaa kirkon toimintaa vuoteen Strategian toimintaympäristön muutosta kuvaavassa johdanto-osassa nostetaan esille myös kysymys varautumisesta muutoksiin pidemmällä aikavälillä. Mietinnön alaluku 2.10 on otsikoitu Skenaarioita toimintaympäristöstä vuoteen 2030 ja siinä todetaan mm. seuraavaa: Vaikka tavoitteena on tehdä kirkon strategia vuoteen 2015, on tarkoituksenmukaista tarkastella myös pidemmän aikavälin kehitystä erilaisten skenaarioiden avulla.. Vuosi 2015 on niin lähellä, että kovin dramaattisia muutoksia kirkon toimintaympäristössä ja kirkossa ei ole odotettavissa lukuun ottamatta seurakuntarakenteiden muutoksia. Jo tulevien vuosien painopisteitä asetettaessa on hyödyllistä nähdä, miltä kirkon toiminnan tunnusluvut näyttäisivät, jos kehitys jatkuisi samankaltaisena kuin se on ollut viimeisen neljännesvuosisadan aikana. Sekä Espoon tuomiokapitulin toimintalinjaus että Kirkon strategia 2015 tunnistavat tarpeen hahmottaa kirkon tilannetta myös pidemmällä aikavälillä kuin vain ensi vuosikymmenen puoliväliin. Tämä tarve nousee erityisesti siitä kulttuurisesta murroksesta, joka on näkynyt viimeiset viisi vuotta kasvavana kirkosta eroamisena. Kirkon strategiassa 2015 asetetaan tavoitteeksi, että kirkkoon liittyminen ja kirkosta eroaminen olisivat tasapainossa strategiakauden päättyessä. Kirkon strategian toimintalinjaukset pyrkivät osaltaan siihen, että kirkko voisi uudistumalla itse vaikuttaa jäsenkatoon sitä hillitsevästi. Kirkon omat tekemiset tai tekemättä jättämiset eivät kuitenkaan yksin selitä kasvavaa kirkosta eroamista. Kyseessä saattaa olla syvempi kulttuurinen murros, jossa uskonto ilmiönä vahvistuu, mutta sen harjoittaminen yksilöllistyy ja sen yhteisölliset muodot pirstaloituvat. Näin uskonnollisuuden kehitys heijastaisi yleisempää kulttuurista kehitystä, jolle on tyypillistä toisaalta individualismi, toisaalta segmentoituneet pienehköt alakulttuurit, joissa yhteisöllisyydelle on merkittävästi vahvemmat perusteet kuin parokiaalisessa, kuntarakenteeseen sidotussa seurakuntamallissa. On siis mahdollista, että kaikista kirkon sisäisistä uudistus- ja kehittämishankkeista huolimatta kirkosta eroaminen jatkuu korkeana. Samanaikaisesti lisääntyvän kirkosta eroamisen kanssa maahanmuuttajien määrä on lähtenyt voimakkaaseen nousuun ja kasvun ennustetaan jatkuvan. Maahanmuuttajaväestön kasvu on erityisen voimakasta pääkaupunkiseudulla ja sen kehyskunnissa siis Espoon hiippakunnassa. Sen alueella kolmen ensimmäisen toimintavuoden ( ) n hengen väestönkasvusta 24 prosenttia oli maahanmuuttajataustaista. 3

4 Kirkko on panostanut lisääntyvästi työhön maahanmuuttajien keskuudessa. Silti ei ole realistista olettaa, että merkittävä osa maahanmuuttajista liittyisi Suomen ev. lut. kirkon jäseniksi. Onkin odotettavissa, että vaikka kirkosta eroaminen tasaantuisi, niin maahanmuuttajaväestön voimakas kasvu tulee merkitsemään lyhyellä tähtäimellä kirkon suhteellisen jäsenosuuden laskua, pidemmällä aikavälillä kehitys vaikuttaa myös absoluuttiseen jäsenkehitykseen. Mikäli samanaikaisesti kirkosta eroaminen jatkuu kantaväestön keskuudessa korkeana, on mahdollista, että kirkon jäsenyyspohja ja sen myötä seurakuntien taloudellinen kantokyky muuttuvat dramaattisesti. Mikään ei ole niin vaikeaa kuin ennustaminen. Erityisen vaikeaa on tulevaisuuden ennustaminen. Kukaan ei voi tietää, mikä on kirkon jäsenyystilanne vuonna Sekä Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin toimintalinjaus että Kirkon uusi strategia tunnustavat tosiseikan, että dramaattinenkin muutos heikompaan on mahdollista. Juuri epävarmuus tulevasta haastaa seurakunnat miettimään erilaisia tulevaisuuskuvia ts. laatimaan pidemmän aikavälin skenaarioita. Strategioista ja skenaarioista Ulkoisesti kirkko elää aina jossakin historiallisessa tilanteessa. Suomessa historiallinen kehitys ja poliittiset päätökset ovat johtaneet siihen, että ev. lut. kirkon yhteiskunnallinen ja taloudellinen asema on kansainvälisesti verrattuna hyvin vahva. Tämän seurauksena kirkolla on poikkeuksellisen paljon työntekijöitä ja heitä toimii myös sellaisilla aloilla, joista suurimmassa osassa maailman kirkoista voidaan vain haaveilla. Kirkolla on myös runsas ja pääosin hyvin hoidettu kiinteistökanta, josta merkittävä osa on määrätty suojeltavaksi. Henkilöstö- ja kiinteistömenot sekä varautuminen tuleviin eläkevastuisiin ovat kirkon talouden haasteita. Yhteiskunnallisessa keskustelussa on jossakin määrin merkkejä pyrkimyksestä arvioida kirkon julkisoikeudellista asemaa uudelleen. Pääosin aihe ei kuitenkaan herätä poliittisia intohimoja. Vaikuttaa siltä, että suuri osa suomalaisista poliitikoista ja poliittisista liikkeistä arvostaa kirkon toimintaa osana suomalaista yhteiskuntaa niin paljon, että sen aseman ja oikeuksien muutosta ei katsota tarpeelliseksi. Onkin oletettavaa, että mikäli kirkon jäsenmäärä ja jäsenosuus laskevat tulevaisuudessa dramaattisesti, syynä ei ole poliittisen päätöksentekojärjestelmän aiheuttama paine, vaan edellä kuvattu kulttuurinen murros. On kuitenkin mahdollista, että myös poliittisella puolella ryhdytään vaatimaan muutoksia kirkon asemaan, jos kirkon jäsenosuus väestöstä laskee merkittävästi. Historiallisesti kirkon jäsenyys oli Suomessa pitkään pakollista. Itsenäistymistä seuranneen uskonnonvapauslainsäädännön jälkeen kirkon jäsenyysosuus on laskenut aaltoillen, mutta pitkässä katsannossa tasaisen hitaasti aina 2000-luvun alkuun saakka. Toisaalta väestönkasvu ja elintason nousu ovat lisänneet kirkon resursseja, kun absoluuttinen jäsenmäärä on lisääntynyt aina vuoteen 2005 asti. Nyt olemme uudessa tilanteessa. Parhaillaan aikuistuvat ikäluokat eivät ole sitoutuneita isien perintöön vaan liikkeisiin ja organisaatioihin, jotka on itse valittu niiden tuoman henkilökohtaisen merkityksen tai hyödyn vuoksi. Olemme siirtyneet aikaan, jossa kirkolla ei ole uskonnollista ja yhteisöllistä monopolia, vaan se kilpailee ihmisten huomiosta, ajasta ja sitoutumisesta lukuisten muiden organisaatioiden kanssa. Kirkon perustehtävänä ei ole olla huolissaan jäsentensä määrästä. Kirkon perustehtävä on kutsua ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen, tuoda elämään kestävä perusta ja rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta (Kirkon strategia 2015). Näin ymmärrettynä jäsenmäärä on seurausta kirkon elämästä, ei toiminnan perusta. Silti juuri vastuu perustehtävän hoitamisesta haastaa kirkon huolehtimaan myös jäsenpohjastaan. 4

5 Kirkon jäsenyyskehitystä pitkällä aikavälillä ei voida tietää. Keskipitkällä aikavälillä Kirkon strategia 2015 pyrkii tukemaan seurakuntaelämän kehittämistä siten, että seurakuntien omat toimet eivät ainakaan kiihdyttäisi eroamista ja mieluummin hillitsisivät sitä. Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin toimintalinjauksessa ja Kirkon strategiassa 2015 esitetyt kehotukset seurakunnille tehdä myös pidemmän aikavälin skenaarioita voidaankin nähdä pyrkimyksinä varautua em. laajemman ja syvemmän kulttuurisen murroksen ja lisääntyvän maahanmuuton tulevaisuudessa aiheuttamiin vaikutuksiin. Skenaarioiden tavoitteena olisi siis pohtia myös selllaista tulevaisuutta, jossa kaikista kirkon omista ponnisteluista ja perustehtävälle uskollisesta toiminnasta huolimatta kirkon jäsenyyskehitys on huono. Strategian ja skenaarioiden tehtäviä voidaan Espoon hiippakunnan seurakuntien kontekstissa ja suhteessa jäsenyyskysymykseen vertailla seuraavasti: Strategia pyrkii keskipitkällä (5-7 vuotta) aikavälillä kirkastamaan seurakuntien perustehtävää siten, että toimintaa kehitetään perustehtävästä käsin niin, että seurakuntien oma toiminta ei aiheuta kirkosta eroamisia vaan pikemminkin saa uusia ihmisiä sitoutumaan kirkon jäsenyyteen. Painopiste on seurakuntaelämän kehittämisessä. Taustalla on oletus, että taloudelliset resurssit eivät merkittävästi heikkene ja seurakunnilla on varaa vähintään nykyiseen toiminnan volyymiin, henkilöstöön ja kiinteistökantaan. Skenaarioissa pyritään pidemmällä aikavälillä (25 30 vuotta) hahmottamaan seurakuntien toiminnan edellytyksiä muutamassa erityyppisessä jäsenyyden kehitysskenaariossa. Painopiste on jäsenyyden kehityksessä ja sen vaikutuksissa seurakunnan talouteen. Oletuksena on, että heikkenevään jäsenyyskehitykseen vaikuttavat myös ja erityisesti kirkon ulkopuoliset kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät. Espoon hiippakunnassa suurella osalla seurakunnista on laadittuna strategia tai sellaista parhaillaan laaditaan tai päivitetään. Strategian tekemisen tai päivittämisen yhteydessä on nyt syytä laatia myös skenaarioita mahdollisesti heikkenevän jäsenyyskehityksen varalta. Skenaarioiden tekemisen tavoite Skenaariot ovat kuvauksia mahdollisista vaihtoehtoisista tietyn tulevaisuuden jakson toimintaympäristöistä. Skenaarioissa ei siis pyritä väittämään, että tulevaisuus tulee toteutumaan tietynlaisena, vaan pohtimaan, miten toimitaan erilaisissa mahdollisissa tulevaisuuksissa. Millainen sitten on pääkaupunkiseutu ja läntinen Uusimaa vuonna 2030? Kukaan ei tiedä. Varmaa on vain se, että se on erilainen kuin tänään. Väestöennusteet ts. väestön määrä, ikärakenne ja ennusteet maahanmuuttajaväestön määrästä antavat jotain osviittaa. Kulttuuristen muutosten, yhteiskunnallisten arvojen murrosten, teknologisen kehityksen ja ympäristöongelmien vaikutusta kehitykseen voimme vain arvailla. Toimintaympäristön muutos keskipitkällä aikavälillä eli strategisen jänteen hahmottaminen on huomattavasti helpompaa. Viiden vuoden yhteiskunnallista kehitystä voidaan arvioida melko realistisesti. Katastrofit ovat asia erikseen ja silloin siirrytäänkin valmiussuunnitelmien ja kriisiajan organisaatioiden maailmaan. Strateginen työskentely ja strategioihin perustuvan toimintakulttuurin vahvistaminen vaativat seurakunnilta lähivuosina paljon voimavaroja. Sen vuoksi ei ole perusteltua, että skenaariotyöskentelyistä tehtäisiin seurakunnissa massiivisia hankkeita, joissa kukin seurakunta pyrkisi 5

6 kuvaamaan 3-4 erilaista elämän ja yhteiskunnan kaikki osa-alueet kattavaa mahdollista Suomea vuonna Tällainen leikittely tulevaisuudella voisi olla hauskaa, mutta ei välttämättä hyödyllistä. Sen sijaan oleellista on hahmottaa pitkän aikavälin toimintaedellytyksiä tilanteessa, jossa jäsenyyskehityksen tulevaisuus on epävarma. Näin rajattuna skenaariotyöskentelyn tavoitteeksi voidaan asettaa, että se palvelee seurakuntia yhtenä välineenä, jonka avulla ne voivat varautua kirkon perustehtävästä huolehtimiseen jäsenkehityksen eri vaihtoehdoissa. Skenaarioita hiippakunnallisella tasolla Seuraavissa on laskettu neljä erilaista jäsenyyskehityksen skenaarioita Espoon hiippakunnan alueella vuoteen Kaikissa kuvauksissa noudatetaan seuraavia lähtöoletuksia: Ev.lut. kirkon jäsenyysprosentti on laskettu kantaväestöstä ts. suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvasta väestöstä. Tällöin laskelmassa ovat mukana myös ne alueen ruotsinkieliset seurakunnat, jotka kuuluvat Espoon hiippakunnan alaiseen seurakuntayhtymään (Espoo, Siuntio, Kauniainen, Kirkkonummi, Pohja) sekä alueen ruotsinkielinen väestö kunnista, joissa ei ole erillistä ruotsinkielistä seurakuntaa. Maahanmuuttajataustaisen väestön osuus on laskettu erikseen olettaen, että sen ev. lut. kirkkoon liittyminen tulee olemaan tilastollisesti merkityksetöntä. Väestöennuste perustuu Tilastokeskuksen keväällä 2007 julkaisemaan ennusteeseen. Maahanmuuttajaväestön kasvusta ei ole käytettävissä virallisia ennusteita, joten sille on laskelmissa annettu kutakin mallia vahvistava trendi suhteessa kirkon jäsenyyteen esim. kuvauksessa Optimistinen kehitys maahanmuuton vaikutuksen väestönlisäykseen ennustetaan pysyvän vuosien tasolla, muissa kuvauksissa sen ennustetaan kasvavan eri voimakkuuksilla. Maahanmuuttajaväestön kasvu ei tule vaikuttamaan vain maahanmuuton vuotuisen volyymin, vaan myös maahanmuuttajataustaisen väestön Suomessa tapahtuvan syntyvyyden myötä. Tässä esitetyissä laskelmissa maahanmuuttajataustaiselle väestölle annetut kasvuluvut ovat kaikissa vaihtoehdoissa maltillisia, mutta kehitys saattaa olla radikaalimpikin. Lähtöoletuksissa on varioitu vain jäsenyyskehitystä kirkosta eroamisen ja maahanmuuton määrien kehitystä vaihtelemalla. Näihin muuttujiin liittyviä taustatekijöitä kuten esim. talouskehitystä ja sen vaikutuksia jäsenkehitykseen ei ole erikseen pohdittu. Neljä kehitysmahdollisuutta, jotka seuraavassa esitetään ovat 1. Optimistinen 2. Maltillinen 3. Heikkenevä 4. Voimakkaasti heikkenevä Otsikot on valittu kuvaaman kehitystä seurakuntien jäsenyyskehityksen näkökulmasta. Näin esimerkiksi otsikko Voimakkaasti heikkenevä kehitys ei ole kannanotto esim. lisääntyvään maahanmuuttoon, vaan kuvaa pelkästään seurakuntien jäsenyyskehitystä ja sen heijastumista seurakuntien talouteen ja toimintaedellytyksiin. 6

7 1. Optimistinen kehitys Tässä mallissa oletetaan, että kantaväestön keskuudessa kirkkoon kuuluminen laskee vuosittain keskimäärin 0,2 prosenttiyksikköä, mikä on puolet vuosien kehityksestä ts. kirkosta eroamisen kasvu taittuu, mutta on edelleen suurempaa kuin liittyminen (0,2 prosenttiyksikköä / vuosi vastaa kehitystä luvuilla) maahanmuuttajataustaisen väestön osuus väestönkasvusta oletetaan vuosittain tasaiseksi 24 prosentiksi, joka oli kolmivuotisjakson keskiarvo Vuosi Alueen väestö (kasvun keskiarvo % / v) Maahanmuuttajaväestö (% väestöstä) Seurakuntien väkiluku (% koko väestöstä ja % kantaväestöstä) Seurakuntien väkiluvun muutos (muutoksen keskiarvo % / vuosi) (4,0 ) (78,9 ja 82,3) (+ 1,2) (5,0) (76,5 ja 80,5) (+ 0,8) (+ 0,9) (5,4) (75,2 ja 79,5) (+ 0,6) (+ 0,8) (5,7) (74,0 ja 78,5) (+ 0,4) (+ 0,5) (5,9) (72,9 ja 77,5) (+0,2). 2. Maltillinen kehitys Tässä mallissa oletetaan, että kantaväestön keskuudessa kirkkoon kuuluminen laskee keskimäärin 0,4 prosenttiyksikköä, mikä vastaa vuosien keskiarvoa ts. kirkosta eroaminen jatkuu samalla historiallisesti katsoen korkeahkolla tasolla, mutta ei siitä enää nouse maahanmuuttajaväestön osuus väestönkasvusta kasvaa puolella prosenttiyksiköllä vuosittain vuosien prosentista 36 prosenttiin vuonna 2030 Vuosi Alueen väestö (kasvun keskiarvo % / v) Maahanmuuttajaväestö (% väestöstä) Seurakuntien väkiluku (% koko väestöstä ja % kantaväestöstä) Seurakuntien väkiluvun muutos (muutoksen keskiarvo % / vuosi) (4,0) (78,9 ja 82,3) (+ 1,2) (6,3) (73,7 ja 78,7) (+0,4) (+ 0,9) (7,3) (71,1 ja 76,7) (+0,2) (+ 0,8) (8,3) (68,5 ja 74,7) +- 0 (+-0) (+ 0,5) (8,9) (66,2 ja 72,7) (- 0,2) 7

8 3. Heikkenevä kehitys Tässä mallissa oletetaan, että kirkosta eroaminen jatkuu suhteellisen korkeana ja kumulatiivisesti alkaa vähitellen vaikuttaa myös se, että nuoret aikuiset, joiden keskuudessa on paljon kirkosta eronneita, eivät myöskään kastata enää lapsiaan samassa suhteessa kuin aikaisemmin, jolloin laskelmassa lähdetään siitä, että kantaväestön keskuudessa kirkkoon kuuluminen laskee vuoteen 2015 saakka 0,4 prosenttiyksikköä keskimäärin vuodessa ja sen jälkeen vuosittain 0,05 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna (esim. kun lasku vuonna 2015 on tuo 0,4, niin vuonna 2016 se on 0,45 vuonna 2017 lasku on 0,5 jne.) maahanmuuttajaväestön osuus väestönkasvusta kasvaa tässä mallissa samaan tahtiin kuin maltillisessa kehityksessä eli puolella prosenttiyksiköllä vuosittain vuosien prosentista 36 prosenttiin vuonna 2030 Vuosi Alueen väestö (kasvun keskiarvo % / v) Maahanmuuttajaväestö (% väestöstä) Seurakuntien väkiluku (% koko väestöstä ja % kantaväestöstä) Seurakuntien väkiluvun muutos (muutoksen keskiarvo % / vuosi) (4,0) (78,9 ja 82,3) (+ 1,2) (6,3) (73,7 ja 78,7) (+ 0,4) (+ 0,9) (7,3) (70,5 ja 76,1) (+- 0) (+ 0,8) (8,3) (66,1 ja 72,1) (- 0,5) (+ 0,5) (8,9) (60,8 ja 66,8) (- 1,1) 4. Voimakkaasti heikkenevä kehitys Tässä mallissa oletetaan, että kirkosta eroaminen jatkuu suhteellisen korkeana ja kumulatiiviset vaikutukset lasketaan suuremmiksi kuin edellä ts. vuoteen 2015 kehitys on kuten edellisessä, mutta sen jälkeen vuotuinen pudotus kantaväestössä on 0,1 prosenttiyksikköä suurempi vuosittain maahanmuuttajaväestön osuus väestönkasvusta kasvaa tässä mallissa prosenttiyksikön vuodessa ollen 48 % vuonna 2030 Vuosi Alueen väestö (kasvun keskiarvo % / v) Maahanmuuttajaväestö (% väestöstä) Seurakuntien väkiluku (% koko väestöstä ja % kantaväestöstä) Seurakuntien väkiluvun muutos (muutoksen keskiarvo % / vuosi) (4,0) (78,9 ja 82,3) (+ 1,2) (6,4) (73,6 ja 78,7) (+ 0,4) (+ 0,9) (7,7) (69,4 ja 75,2) (- 0,3) (+ 0,8) (9,0) (62,6 ja 68,8) (- 1,3) (+ 0,5) (9,9) (53,9 ja 59,8) (- 2,3) 8

9 Skenaarioiden tekeminen seurakunnissa Espoon hiippakunnan seurakunnat ja alueen kunnat ovat profiileiltaan erilaisia. Pelkästään Espoon eri seurakuntien välillä jäsenyysprosentit vaihtelevat riippuen maahanmuuttajaväestön ja sosiaalisen asuntotuotannon määristä kunkin seurakunnan alueella. Nummi-Pusulassa kirkkoon kuului vuonna ,5 prosenttia väestöstä, Keravalla vain 76,7 prosenttia hiippakunnan keskiarvon ollessa 78,9. Espoon asukkaista 6,7 prosenttia oli vieraskielisiä vuonna 2006, kun heidän osuutensa esimerkiksi Vihdissä oli 1,7 prosenttia. Nämä esimerkit osoittavat, että hiippakunnan keskiarvolukuja ei voida käyttää yksittäisen seurakunnan skenaarioiden pohjana. Sen sijaan kaikissa seurakunnissa voidaan käyttää samoja oletusarvoja laskennan pohjana. Tällöin laskelmat ovat myös vertailtavissa toisiinsa, jolloin kokonaiskehityksen seuranta helpottuu. Seurakunnissa tulee tehdä skenaariot, joissa lähtökohtana ovat seuraavat taustaluvut kustakin seurakunnasta: Vuosien jäsenosuuden kehityksen keskiarvo kantaväestössä o Kantaväestön (suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuva väestö) saa kunnittain esille Tilastokeskuksen sivuilta seuraavasti: > klikkaa Tilastot > klikkaa Tilastot aiheittain > klikkaa Väestö > klikkaa Väestörakenne > klikkaa Taulukot > klikkaa Väestörakennetaulukot > klikkaa Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain > Valitse seuraavat muuttujat: Oma kuntasi, Suomenkielisiä, Ruotsinkielisiä, Muut kielet yhteensä (huom! kun valitset useamman kieliryhmän, paina Ctrl-näppäintä samalla, kun valitset, samoin seuraavassa, kun valitset vuodet), valitse vuodet 2004,2005,2006 > klikkaa Jatka > edessäsi on taulukko, jossa näet kuntasi väestön vuosina em. kieliryhmiin jaettuna (ks. myös liite 2). o Vertaamalla seurakunnan läsnä olevaa väestöä suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuviin kunnan asukkaisiin saat kirkkoon kuulumisprosentin kantaväestöstä (Huom! laske ruotsinkielinen väestö mukaan, olipa kunnassasi sitten ruotsinkielinen seurakunta tai ei). Keskiarvo maahanmuuttajaväestön osuudesta kunnan väestönkasvusta vuosina o Voit hyödyntää samaa taulukkoa kuin edellä. Laske ensi koko kunnan väestönkasvu. Laske sitten vieraskielisen väestön kasvu. Vertaa em. lukuja ja saat lasketuksi vieraskielisen väestönkasvun osuuden kokonaiskasvusta. Laske vuosien keskiarvo. Lisäksi tarvitaan Tilastokeskuksen kuntakohtainen väestöennuste vuoteen 2030 saakka o Ennuste löytyy seuraavasti: > klikkaa Tilastot > klikkaa Tilastot aiheittain > klikkaa Väestö > klikkaa Väestöennuste > klikkaa Väestöennuste > klikkaa Väestöennustetaulukot > klikkaa Väestöennuste 2007 iän ja sukupuolen mukaan alueittain > valitse oma kotikuntasi, valitse Ikäluokat yhteensä, valitse vuodet > eteesi avautuu kotikuntasi väestöennuste vuoteen 2030 (ks. myös liite 1) 9

10 Taustalukuja hyödynnetään laskettaessa kullekin seurakunnalle neljä erilaista skenaariota, jotka ovat: 1. Optimistinen kehitys Puolita kantaväestössä tapahtunut vuosien jäsenyysosuuden pudotuksen keskiarvo. Esim. jos pudotus oli keskimäärin 0,6 prosenttiyksikköä vuodessa, niin Optimistisessa mallissa vuosina pudotus on vuosittain 0,3 prosenttiyksikköä Maahanmuuttajaväestön osuudeksi väestönkasvusta oletetaan tässä mallissa vuosittain edellä laskettu vuosien keskiarvo Laske em. oletusarvoilla seurakuntasi Optimistinen kehitysmalli edellä hiippakunnasta tehdyn laskelman mallin mukaan 2. Maltillinen kehitys Jäsenosuuden kehitys kantaväestössä oletetaan olevan vuosittain sama kuin vuosien keskiarvo Maahanmuuttajien osuuden väestönkasvusta oletetaan kasvavan puoli prosenttiyksikköä vuodessa esim. jos vuosien keskiarvo kunnassasi oli 18 %, niin vuonna 2030 osuus on 30 % Laske em. oletusarvoilla seurakuntasi Maltillinen kehitysmalli edellä hiippakunnasta tehdyn laskelman mallin mukaan 3. Heikkenevä kehitys Jäsenosuuden kehitys kantaväestössä oletetaan olevan vuoteen 2015 saakka vuosittain sama kuin vuosien keskiarvo, minkä jälkeen se putoaa vuosittain 0,05 prosenttiyksikköä enemmän maahanmuuttajaväestön osuus väestönkasvusta kasvaa tässä mallissa samaan tahtiin kuin maltillisessa kehityksessä eli puolella prosenttiyksiköllä vuosittain Laske em. oletusarvoilla seurakuntasi Heikkenevä kehitysmalli edellä hiippakunnasta tehdyn laskelman mallin mukaan 4. Voimakkaasti heikkenevä kehitys Jäsenosuuden kehitys kantaväestössä oletetaan olevan vuoteen 2015 saakka vuosittain sama kuin vuosien keskiarvo, minkä jälkeen se putoaa vuosittain 0,1 prosenttiyksikköä enemmän maahanmuuttajaväestön osuus väestönkasvusta kasvaa tässä mallissa prosenttiyksikön vuodessa Laske em. oletusarvoilla seurakuntasi Voimakkaasti heikkenevä kehitysmalli edellä hiippakunnasta tehdyn laskelman mallin mukaan Huom! Muutamassa hiippakunnan seurakunnassa väestön ei ennusteta kasvavan, vaan jopa laskevan hiukan. Näissä seurakunnissa em. oletukset sovelletaan tilanteen mukaan. On myös selvää, että jäsenyysmuutokset eivät ole vuosittain tasaisia, mutta pitkälle aikajanalle on mielekästä laskea keskiarvo, jota käytetään. 10

11 Mitä skenaariolaskelmien jälkeen? Edellä kuvattujen skenaarioiden laskeminen ei vielä auta mitään. Oleellista on niiden hyödyntäminen valmistauduttaessa tulevaisuuteen. Laskelmien tekemisen jälkeen tulee jokaisessa seurakunnassa tehdä seuraavat toimenpiteet: 1. Kunkin vaihtoehtoisen kehitys mallin osalta on pohdittava Mitä tämä vaihtoehto tulee vaikuttamaan seurakunnan talouteen vuosina 2015, 2020, 2025 ja Mitä vaikutuksia sillä on seurakunnan henkilöstömäärään, investointikykyyn ja mahdollisuuksiin ylläpitää nykyistä kiinteistökantaa. Mitkä ovat perustehtävät, jotka kaikissa olosuhteissa hoidetaan, millä resursseilla ja työnjaolla ne kussakin tilanteessa hoidetaan ja mikä on seurakuntalaisten vapaaehtoisen toiminnan rooli eri vaihtoehdoissa. Työskentelyssä on hyvä olla mukana seurakunnan johdon ohella luottamushenkilöiden ja henkilökunnan edustajat. Kunkin mallin kohdalta tulee laatia lyhyt ja oleellisiin seikkoihin keskittyvä muistio em. kysymysten valossa. 2. Suunnitelma kehityksen seuraamisesta Voidaan päättää, että esimerkiksi kahden vuoden välein seurakunnassa arvioidaan, mihin suuntaan kehitys vaikuttaa kulkevan. Samalla arvioidaan, ovatko tehdyt skenaariot vielä relevantteja, vai tarvitaanko niiden rinnalle uusia, jos kehitys vaikuttaa esim. ratkaisevasti huonommalta kuin oli ennakoitu heikoimmassa kehitysmallissa. Ratkaistaan, josko kehitys antaa aihetta kohdassa 1 laadituissa muistioissa kirjattuihin tai muihin toimenpiteisiin, joilla seurakunnan terve talous, perustehtävän kannalta oleellinen toimintakyky sekä henkilökunnan oikeudenmukainen kohtelu voidaan turvata pitkällä aikavälillä 11

12 Tuomiokapitulin mahdollinen menettelytapa Kuten alussa (s. 3) todettiin niin Espoon hiippakunnan tuomiokapituli päätti hyväksytyssä tuomiokapitulin toimintalinjauksessa vuosille , että Tuomiokapituli tukee seurakuntien valmiuksia toimia muuttuvassa toimintaympäristössä ja mahdollisesti heikkenevässä jäsenyystilanteessa mm. ohjaamalla seurakuntia pidemmän aikavälin skenaarioiden tekemiseen. Tämä muistio on tehty em. linjauksen mukaisen päätöksenteon taustamateriaaliksi. Sen pohjalta tuomiokapitulin asiassa tekemä päätös voisi sisältää esim. seuraavat asiat: kunkin Espoon hiippakunnan alaisen seurakunnan on raportoitava tuomiokapitulille maaliskuun loppuun 2008 mennessä, onko seurakunnalla käytössään strategia ja mikäli sellainen on, tulee raportoida milloin se tehty ja milloin se päivitetään tai mikäli seurakunnalla ei ole voimassaolevaa strategiaa, niin milloin sellaisen tekemiseen aiotaan ryhtyä kussakin Espoon hiippakunnan alaisessa seurakunnassa on tehtävä jäsenyyskehitykseen liittyvät skenaariolaskelmat tässä asiakirjassa annettujen ohjeiden mukaisesti toukokuun 2008 loppuun mennessä kussakin Espoon hiippakunnan alaisessa seurakunnassa laaditaan vuoden 2008 loppuun mennessä em. skenaariolaskelmien pohjalta tässä asiakirjassa annettujen ohjeiden mukaiset muistiot kustakin kehitysmallista sekä suunnitelma siitä, milloin ja miten kehitystä seurataan skenaariolaskelmien ja niihin liittyvien muistioiden valossa seurakuntien tulee lähettää skenaariolaskelmat ja niihin perustuvat muistiot ja seurantasuunnitelmat tiedoksi tuomiokapitulille tammikuun 2009 loppuun mennessä hiippakuntasihteeri Mauri Vihko saattaa tämän päätöksen seurakuntien tietoon hiippakuntasihteeri Vihko on seurakuntien käytettävissä strategioiden tekemisen ja skenaariotyöskentelyjen ohjaamisessa 12

13 Liite 1 Väestöennuste vuosille Espoon hiippakunnan alueella (Lähde: Tilastokeskus) Espoo - Esbo Hanko - Hangö Hyvinkää - Hyvinge Järvenpää - Träskända Karjaa - Karis Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Kauniainen - Grankulla Kerava - Kervo Kirkkonummi - Kyrkslätt Lohja - Lojo Mäntsälä Nummi-Pusula Nurmijärvi Pohja - Pojo Sammatti Siuntio - Sjundeå Tuusula - Tusby Vihti - Vichtis Espoo - Esbo Hanko - Hangö Hyvinkää - Hyvinge Järvenpää - Träskända Karjaa - Karis Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Kauniainen - Grankulla Kerava - Kervo Kirkkonummi - Kyrkslätt Lohja - Lojo Mäntsälä Nummi-Pusula Nurmijärvi Pohja - Pojo Sammatti Siuntio - Sjundeå Tuusula - Tusby Vihti - Vichtis

14 Liite 1, jatkoa Espoo - Esbo Hanko - Hangö Hyvinkää - Hyvinge Järvenpää - Träskända Karjaa - Karis Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Kauniainen - Grankulla Kerava - Kervo Kirkkonummi - Kyrkslätt Lohja - Lojo Mäntsälä Nummi-Pusula Nurmijärvi Pohja - Pojo Sammatti Siuntio - Sjundeå Tuusula - Tusby Vihti - Vichtis Espoo - Esbo Hanko - Hangö Hyvinkää - Hyvinge Järvenpää - Träskända Karjaa - Karis Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Kauniainen - Grankulla Kerava - Kervo Kirkkonummi - Kyrkslätt Lohja - Lojo Mäntsälä Nummi-Pusula Nurmijärvi Pohja - Pojo Sammatti Siuntio - Sjundeå Tuusula - Tusby Vihti - Vichtis

15 Liite 2 Kieliryhmät kunnittain Espoon hiippakunnan alueella Suomenkieliset Ruotsinkieliset Vieraskieliset Espoo - Esbo Hanko - Hangö Hyvinkää - Hyvinge Järvenpää - Träskända Karjaa - Karis Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Kauniainen - Grankulla Kerava - Kervo Kirkkonummi - Kyrkslätt Lohja - Lojo Mäntsälä Nummi Pusula Nurmijärvi Pohja - Pojo Sammatti Siuntio Sjundeå Tuusula - Tusby Vihti - Vichtis

16 Liite 3 Seurakuntien jäsenkehitys Espoon hiippakunnassa Rovastikuntien ja seurakuntien väkiluvut Kunnan asukkaista ev. lut. seurakuntien (Suluissa tilanne ) jäseniä (Suluissa tilanne ) Espoon tuomiorovastikunta (95 952) Espoo 76,0 (78,5) Espoon tuomiokirkkosrk (44 530) Hanko 81,4 (83,6) Kauniaisten suom. srk (4 273) Hyvinkää 80,4 (81,9) Kirkkonummen suom. srk (20 142) Järvenpää 78,9 (80,3) Leppävaaran srk (27 007) Karjaa 81,4 (85,4) Lohjan rovastikunta (77 219) Karjalohja 81,8 (79,0) Hangon suom. srk (4 119) Karkkila 78,0 (78,9) Karjaan suom. srk (2 668) Kauniainen 80,4 (82,4) Karjalohjan srk (1 181) Kerava 76,7 (78,4) Karkkilan srk (6 919) Kirkkonummi 80,3 (82,0) Lohjan srk (30 468) Nummen srk (2 709) Lohja 83,0 (84,6) Pohjan suom. srk (2 296) Mäntsälä 84,3 (85,5) Pusulan srk (2 372) Nummi-Pusula 84,5 (85,6) Sammatin srk (1 071) Nurmijärvi 82,6 (83,4) Siuntion suom. srk (2 561) Pohja 79,5 (81,7) Vihdin srk (20 855) Sammatti 84,4 (86,4) Nurmijärven rovastikunta (80 246) Siuntio 81,1 (83,4) Hyvinkään srk (35 347) Tuusula 82,1 (82,8) Mäntsälän srk (14 939) Vihti 82,0 (83,6) Nurmijärven srk (29 960) Tapiolan rovastikunta (87 257) Espoonlahden srk (33 455) Olarin srk (28 969) Tapiolan srk (24 833) Tuusulan rovastikunta (82 326) Järvenpään srk (29 786) Keravan srk (24 432) Tuusulan srk (28 108) 16

17 Liite 4 Jäsenyyskehitys ja eri kieliryhmät Espoon hiippakunnassa Luterilaiseen kirkkoon kuuluvat koko väestöstä (=suomen ja ruotsinkieliset srk:t ja mukaan lukien vieraskielinen väestö = kkohallituksen tilasto) Suomenkielisen väestön kirkkoon kuuluminen (Luvusta on poistettu ruotsinkielisiin seurakuntiin kuuluvat sekä vieras-kieliset. Luvussa mukana ne ruotsin-kieliset, jotka asuvat kunnissa, joissa vain suomenkielinen srk) Kirkon jäsenyys suomen- ja ruotsinkielisessä väestössä (Väestöstä vähennetty siis vieraskieliset ts. tämä luku on verrannollinen 1990-lukua edeltäneeseen aikaan, jolloin vieraskielisen väestön osuus oli marginaalinen) ,9% 80,3% 79,6% 78,9% 83 % 82,7% 82,3% 81,8% 83,5% 83,1% 82,7% 82,3% Suomenkielisen väestön kasvu alueen kunnissa verrattuna suomenkielisten seurakuntien väkiluvun kasvuun Kuntien suomenkielinen väestö Suomenkielisten srk:ien väkiluku (+1,16%) (+0,78%) (+1,17%) (+0,71%) (+1,15%) (+0,56%) Kuntien suomenkielinen väestö kasvoi tarkasteluaikana yhteensä henkeä. Suomenkielisten seurakuntien väkiluku kasvoi vastaavana aikana henkeä. Jos kirkon jäsenyys olisi pysynyt vuoden 2003 lopun tasolla (83%), olisi suomenkielisten seurakuntien väkiluvun laskennallisesti pitänyt kasvaa suhteessa kuntien väestönkasvuun 83% / henkeä = henkeä. Toteutunut kasvu oli henkeä pienempi. 17