Johdanto Palvelut toisen asteen päättyessä, jos nuori ei työllisty Kelan palvelut TE-toimiston palvelut... 25

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdanto... 3. 4. Palvelut toisen asteen päättyessä, jos nuori ei työllisty... 24 Kelan palvelut... 24 TE-toimiston palvelut... 25"

Transkriptio

1 MAST

2 SISÄLTÖ Johdanto Palvelut peruskoulun lähestyessä loppua... 4 Tutustuminen toisen asteen ammatillisiin opintoihin... 4 Vammaispalvelun tukitoimet Palvelut peruskoulun päättymisen jälkeen... 6 Ammatilliset oppilaitokset... 6 Ammatilliset erityisoppilaitokset... 6 Kun sopivaa toisen asteen tutkintoon johtavaa koulutuspaikkaa ei ole, tai nuori ei ole kykenevä aloittamaan opintoja... 7 KELA:n palvelut... 7 TE-toimiston palvelut Kunnan palvelut Palvelut ja mahdollisuudet toisella asteella KELAN palvelut Muut mahdollisuudet oppilaitoksen normaalien tukipalveluiden käydessä riittämättömiksi TE-toimiston palvelut Kunnan tukipalvelut Palvelut toisen asteen päättyessä, jos nuori ei työllisty Kelan palvelut TE-toimiston palvelut Oppaaseen liittyvien palveluntarjoajien yhteystietoja

3 Johdanto Tämä opas on tehty helpottamaan nuoren ohjausta silloin, kun yleiset ohjaustoimenpiteet ja tukitoimet eivät ole riittäviä. Nuori voi tarvita erityistä tukea, kun hän on siirtymässä toisen asteen koulutukseen, työelämään tai hän on vaarassa keskeyttää opintonsa tai on jo keskeyttänyt ne. Ohjaus erityisiin tukitoimiin voi olla tarpeen myös silloin, jos nuori ei ole päässyt koulutukseen taikka työhön tai hänellä ei ole niihin edellytyksiä kyseisellä hetkellä. Erityistuen tarve saattaa johtua nuoren erilaisista henkilökohtaisista ominaisuuksista, elämäntilanteesta, sairaudesta tai vammasta. Valintoja ja päätöksiä ohjaavat nuoren omat toiveet, henkilökohtaiset vahvuudet, tuen tarve, terveydelliset rajoitukset sekä mahdollisuudet työllistyä tavoitteena olevaan työtehtävään tai ammattiin. 3

4 1. Palvelut peruskoulun lähestyessä loppua Tutustuminen toisen asteen ammatillisiin opintoihin Koulukokeilut Koulukokeilu on yleensä perusasteen päättävien opiskelijoiden mahdollisuus tutustua toisen asteen ammatillisiin opintoihin. Kokeilu kestää päivästä viiteen päivään ja ne toteutetaan yleensä perusasteen ja toisen asteen koulun opinto-ohjaajien yhteistyönä. Koulukokeilujen avulla saadaan kaikille osapuolille tärkeää tietoa oikeiden päätösten ja valintojen tekemiseen. Tämä tieto tukee nuorta hänen tehdessään yhteisvalinnassa jatko-opintovalintojaan. Lisätietoja koulukokeilusta saa peruskoulun oppilaanohjaajilta tai toisen asteen opinto-ohjaajilta. Kelan kustantamat koulutuskokeilut Koulutuskokeilu on tarkoitettu vaikeavammaisille nuorille tai muille koulutusalan valinnassa erityisiä vaikeuksia kokeville nuorille. Heidän työkykynsä ja ansiomahdollisuutensa ovat olennaisesti heikentyneet sairauden, vian tai vamman johdosta tai uhkana on työkyvyttömyys. Ammatilliset erityisoppilaitokset järjestävät 3-5 päivän mittaisia koulutuskokeilujaksoja, joiden tavoitteena on selkiyttää erityistä tukea tarvitsevan henkilön uravalintaa, arvioida koulutusmahdollisuuksia ja valmiuksia ammatilliseen opiskeluun. Nuorelle annetaan kirjallinen kuntoutuspäätös koulutuskokeilusta, Koulutuskokeilut ovat maksullisia. Kela maksaa koulutuskokeilun järjestävälle oppilaitokselle kohtuulliset kustannukset koulutuskokeilusta kuntoutuspäätöksen perusteella. Koulutuskokeiluhakemusta varten tarvitaan lääkärinlausunto, josta ilmenee, että henkilön mahdollisuus valita ammatti on sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentynyt ja siksi tarvitaan tehostettua arviointia kuntoutumisen varmistamiseksi sekä opiskelun ja työllistymisen edistämiseksi. Koulutuskokeilusta kirjoitetaan lausunto. Lisätietoja koulutuskokeilusta saa ammatillisten erityisoppilaitosten opintoneuvojilta sekä Kelan toimistoista. Vammaispalvelun tukitoimet Kunnan on järjestettävä vaikeavammaisille henkilöille henkilökohtaista apua, jos henkilö vamman tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella: 4

5 päivittäisissä toimissa työssä ja opiskelussa harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä Avustajapalvelu: Avustajapalvelu on palkkioperusteinen toimeksiantosuhde. Avustamisesta ei tehdä työsopimusta. Vammaispalvelutoimisto maksaa avustamisesta päätöksen mukaisesti palkkion suoraan avustajalle ja huolehtii myös palkkioon liittyvien lisäkulujen maksamisesta. Korvaus suoritetaan toteutuneiden avustustuntien osalta. Avustajapalvelu sopii parhaiten tilanteisiin, jolloin kyseessä on pienet viikoittaiset tuntimäärät. Lisätietoja avustajapalveluista saa vammaispalvelutoimistosta. 5

6 2. Palvelut peruskoulun päättymisen jälkeen Ammatilliset oppilaitokset Yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa erityistä tukea tarvitseville nuorille annetaan ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta sekä valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta. Yleisissä ammattioppilaitoksissa ammatilliset opinnot suoritetaan lähes aina integroituna perusryhmään. Oppilaitoksesta tai koulutusalasta riippuen opetusta voidaan tarjota myös pienryhmäopetuksena. Ammatillisten opintojen järjestämisen tueksi opiskelijalle voidaan tarvittaessa tehdä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. Lisätietoja oppilaitosten tarjoamista koulutuksista saa oppilaitosten omilta nettisivuilta tai opintoohjaajilta. Ammatilliset erityisoppilaitokset Ammatilliset erityisoppilaitokset tarjoavat erityistä tukea tarvitseville nuorille ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta pienryhmissä, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta (Valmentava 1) ja työhön itsenäiseen elämään valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta (Valmentava 2). Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa opiskelijalle laaditaan aina HOJKS. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta on oppilaitoksissa suunnattu eri kohderyhmien tarpeiden mukaan. Esimerkiksi mielenterveyskuntoutujille, kontakti- ja kommunikaatiohäiriöisille sekä kehitysvammaisille nuorille on tarjolla omia koulutusvaihtoehtoja. Koulutus voi olla myös tietylle ammattialalle suuntaavaa. Lisätietoa ammatillisten erityisoppilaitosten koulutusvaihtoehdoista ja mahdollisuuksista saa oppilaitoksista. Turun alueella toimiva ammatillinen erityisoppilaitos on Bovallius-ammattiopisto. Muita lähialueella toimivia erityisammattioppilaitoksia ovat Helsingin Keskuspuiston ammattiopisto ja Kiipulan ammattiopisto. 6

7 Kun sopivaa toisen asteen tutkintoon johtavaa koulutuspaikkaa ei ole, tai nuori ei ole kykenevä aloittamaan opintoja KELA:n palvelut Ammatillinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työssä käyvälle tai työelämään siirtyvälle henkilölle, jonka työkyky on jo heikentynyt tai jota uhkaa työkyvyttömyys lähivuosina. Ammatillista kuntoutusta voi saada esimerkiksi henkilö, joka on siirtymässä työelämään vajaakuntoisuudesta huolimatta. Millaista kuntoutusta? Kela järjestää ammatillisena kuntoutuksena kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia työ- ja koulutuskokeiluja ammatillista koulutusta ammatillisen koulutuksen vuoksi välttämätöntä yleissivistävää koulutusta työhönvalmennusta työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta (Tyk) ammatillisia kuntoutuskursseja vaikeavammaisille teknisesti vaativia apuvälineitä työhön ja opiskeluun muuta opiskelun tai työn takia välttämätöntä kuntoutusta elinkeinotukea yritystoimintaan. Miten edetä, kun nuori tarvitsee Kelan kuntoutusta? 1. Lääkäriin Kun nuori tarvitsee kuntoutusta, otetaan yhteys häntä hoitavaan lääkäriin. Lääkäri tutkii, onko kuntoutuksesta apua sairauteen tai vammaan, ja antaa asiasta lausunnon. Lääkäri voi myös ehdottaa kuntoutusta. Lääkärinlausunnosta tulee ilmetä, mikä sairaus tai vamma nuorella on ja mitä kuntoutusta lääkäri siihen suosittaa, sekä perustelut, miksi kuntoutus on nuorelle tarpeellista ja mitkä ovat kuntoutuksen tavoitteet. Lisäksi lausunnosta tulee ilmetä nuoren työ- ja toimintakyky, sen rajoitukset sekä sairauden tai vamman todennäköinen kehitys. Vaikeavammaisen lääkinnälliseen kuntoutukseen tarvitaan lisäksi kuntoutussuunnitelma, joka tehdään lomakkeelle Ku 207, tai B-lääkärinlausuntoon, mikäli siitä käyvät ilmi vastaavat tiedot. 7

8 2. Kuntoutuksen hakeminen Kelasta Lääkärinlausunnon (tai kuntoutussuunnitelman) saamisen jälkeen nuorelle voidaan hakea kuntoutusta Kelasta. Kelan tarjoamat kuntoutuskurssit löytyvät kurssihausta. Esimerkiksi jos nuori hakee kuntoutustai sopeutumisvalmennuskurssille, hakemukseen merkitään kurssi, jolle haetaan. Kelan toimistosta saa tietoa eri kuntoutusmahdollisuuksista. Toimistossa voidaan selvittää nuorelle sopiva kuntoutusmuoto, määritellä kuntoutuksen tavoitteet ja auttaa hakemuksen täyttämisessä. Kuntoutuksen suunnitteluun voivat osallistua lisäksi kuntoutuksen asiantuntijat ja työterveyshuolto tai työpaikka. Kuntoutushakemus pitää täyttää ja toimittaa Kelaan ennen kuntoutuksen alkamista. Jos kuntoutus on jo alkanut (esim. koulutus), voidaan kuntoutus myöntää aikaisintaan hakemiskuukauden alusta. Hakemus käsitellään Kelassa ja siitä saa kirjallisen päätöksen. Työelämässä olevien ja pidempään työskennelleiden (n. 5 vuotta) vajaakuntoisten ammatillisen kuntoutuksen ensisijaisena järjestäjänä ovat työeläkelaitokset. Jos kuntoutus kuuluu työeläkelaitoksen vastuulle, Kela siirtää kuntoutusasian käsittelyn työeläkelaitokselle. Työeläkelaitos tekee asiasta lopullisen päätöksen ja ilmoittaa siitä asianomaiselle. 3. Kuntoutuksen harkinta ja myöntäminen Kelassa harkitaan nuoren kuntoutustarve hakemuksen ja lääkärinlausunnon perusteella. Kelan asiantuntijalääkäri osallistuu tarpeenmukaisesti kuntoutusasian käsittelyyn. Hakemuksen käsittelytilannetta voi seurata Kelan asiointipalvelussa verkossa, jonne kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla. Kirjallinen kuntoutuspäätös lähetetään asianosaiselle postitse ja päätöksen näkee myös Kelan asiointipalvelussa. Sairauden pitkittyessä Kela selvittää tarvittaessa nuoren kuntoutustarpeen, kun nuorelle on maksettu sairauspäivärahaa vähintään 60 arkipäivää eli noin 80 kalenteripäivää. Nuori tarvitsee kuitenkin myös kuntoutusta varten tehdyn lääkärintodistuksen, ennen kuin Kela voi käsitellä kuntoutushakemuksen. Kelan tarjoamia vaihtoehtoja: Koulutuskokeilut: Koulutuskokeilulla voidaan selvittää koulutusmahdollisuuksia. Kokeilun tarkoituksena on saada kuva koulutuksen asettamista vaatimuksista ja selvittää, mitä ammattiala vaatii. Lisäksi voidaan arvioida nuoren kiinnostusta alaan ja tarjotaan hänelle mahdollisuus tutustua opintoihin/ kouluelämään. 8

9 Työkokeilut: Työkokeilulla voidaan selvittää nuoren soveltuvuutta erilaisiin ammatteihin tai selviytymistä erilaisissa työtehtävissä työpaikoilla, työklinikoissa tai muissa Kelan hyväksymissä kuntoutusyksiköissä. Työhönvalmennus: Työhönvalmennuksessa harjoitellaan käytännön työtä joko työpaikalla, työklinikassa tai muussa Kelan hyväksymässä kuntoutusyksikössä. Sillä pyritään parantamaan yleisiä työstä selviytymisen taitoja sekä sopeutumista työelämään tai uuteen työpaikkaan. Tavoitteena on, että sen avulla henkilö pääsee suoraan työhön esim. pitkän työelämästä poissaolon jälkeen tai sillä pystytään selvittämään sopiva koulutusvaihtoehto. Nuorten ammatilliset kuntoutuskurssit: Nuorten ammatillisten kuntoutuskurssien tavoitteena on auttaa nuorta pääsemään työelämään joko suoraan työharjoittelun kautta tai etsimällä nuorelle sopiva koulutus- tai ammattiala työharjoittelussa. Nuorten ammatillisten kuntoutuskurssien tavoitteena on myös omien voimavarojen ja vahvuuksien tunnistaminen, elämänhallinnan sekä sosiaalisten taitojen ja aktiivisuuden lisääminen, ammatillisten valmiuksien parantaminen ja toimivan tukiverkoston luominen kotipaikkakunnalle. Nuorten ammatilliset kurssit on tarkoitettu vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden uhkan tai joiden työkyky on alentunut siinä määrin, että kuntoutustoimenpiteet ovat ammatillisen tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen. Sairauden lisäksi työhön tai koulutukseen sitoutumisen esteenä voivat olla myös elämänhallinnan puute ja syrjäytyminen. Kursseille valittavat kuntoutujat ovat koulutusta vailla olevia tai koulutuksen keskeyttäneitä nuoria tai ammattiin valmistuneita nuoria, joiden on vaikea työllistyä. Nuorella tulee olla realistiset mahdollisuudet työllistyä ja hänellä tulee olla motivaatiota ja kykyä käsitellä ongelmiaan ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa. Nuorella tulee olla hoitosuhde terveydenhuoltoon. Nuori valitaan kurssille esivalinnan kautta. Esivalinta tehdään kuntoutushakemuksen, mahdollisen kuntoutujan haastattelun sekä B-lääkärinlausunnon tai kuntoutussuunnitelman perusteella. Tällä voidaan varmistaa kuntoutuksen oikea-aikaisuus sairauden kannalta sekä hakijoiden soveltuvuus ryhmämuotoiseen kuntoutukseen. Nuorten ammatilliset kuntoutuskurssit toteutetaan aina avomuotoisina, jolloin kurssi siihen liittyvine työharjoitteluineen muistuttaa normaalia työssäkäyntiä. Kurssiin sisältyy aina ryhmämuotoinen avojakso, työharjoittelu sekä yksilölliset seurantapäivät. Kurssikokonaisuuden kesto on 125 vuorokautta (ryhmämuotoiset jaksot yhteensä 40 vrk +yöharjoittelujakso 80 vrk + yksilölliset seurantapäivät 5 vrk). Kurssipaikkoja on rajoitetusti. 9

10 Kuntoutustarveselvitys: Tavoitteena on selvittää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa nuoren kuntoutuksen tarve ja kuntoutumisen mahdollisuudet sekä saada aikaan tiivistetty suunnitelma suositeltavista jatkotoimenpiteistä. Kuntoutuslaitoksen moniammatillinen henkilöstö selvittää yhdessä nuoren kanssa hänen fyysistä ja psyykkistä terveydentilaansa ja työ- ja toimintakykyään työelämän vaatimusten kannalta. Lisäksi kuntoutustarveselvitykseen kuuluu sosiaalisen elämäntilanteen ja työtilanteen selvittely. Kuntoutustutkimus: Palveluntuottajan tekemässä tutkimuksessa arvioidaan kuntoutujan fyysistä ja psyykkistä terveydentilaa sekä toiminta- ja työkykyä. Kuntoutujan tilannetta arvioidaan suhteessa hänen terveydellisiin edellytyksiinsä sekä ikään, koulutukseen ja ammattitaitoon. Lisäksi käydään kuntoutumismahdollisuuksien näkökulmasta läpi kuntoutujan sosiaalinen ja taloudellinen elämäntilanne. Terveydentilan ja yksilöllisen elämäntilanteen perusteella arvioidaan yhdessä nuoren kanssa hänen ammatillisia kuntoutumismahdollisuuksiaan, motivaatiota ammatilliseen kuntoutukseen sekä kuntoutuksen tarpeen ja toteutuksen oikea-aikaisuutta. Tutkimuksessa selvitetään tarvittaessa (kuntoutujan) nuoren jatko-opintomahdollisuuksia työkyvyn pitkäaikaisen turvaamisen näkökulmasta. Nuorille suunnitelma jatkokoulutuksesta ja koulutuksen toteutumisen turvaamisesta on usein kuntoutussuunnitelman keskeinen näkökulma. Kuntoutustutkimuksen kokonaispituus määräytyy yksilöllisesti ja on enintään 15 tutkimuspäivää ja 1-3 seurantapäivää. Kuntoutustutkimus tehdään kuntoutuslaitoksessa ja se toteutetaan aina avomuotoisena. Myös Tyks tekee kuntoutustutkimuksia Tyksin kuntoutustutkimuskeskuksessa terveydenhuollon toimenpiteenä. Lisätietoja ammatillisesta kuntoutuksesta ja muista koulutukseen ja työelämään siirtymistä tukevista palveluista saa numerosta ja Kelan nettisivuilta osoitteesta Nuoren kuntoutusraha alle 20-vuotiaalle: vuotias voi saada nuoren kuntoutusrahaa, jos työkyky tai mahdollisuus valita ammatti ovat sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet ja nuori tarvitsee tehostettua työkyvyn arviointia ja kuntoutusta. Nuoren kuntoutusrahan tavoitteena on ammatillisen kuntoutumisen varmistaminen ja työllistymisen edistäminen. Kuntoutusrahan saamiseksi tulee olla kotikunnassa laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma (KHOPS). Suunnitelmasta tulee ilmetä tiedot nuoren ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksista ja tavoitteista sekä suunnitelma opiskelun järjestämisestä ja toteuttamisesta. Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen enintään sen kuukauden loppuun, jolloin nuori täyttää 20 vuotta. Jos silloin on meneillään kuntoutusjakso, esim. koulutus, kuntoutusrahaa maksetaan kuntoutusjakson tai koulutuksen päättymiseen asti. 10

11 Kuntoutusraha: Kuntoutusrahaa voi saada vuotias, jos kuntoutuksen tavoitteena on työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai työelämään pääsy. Lisäksi tulee olla hyväksyttävä kuntoutuspäätös esim. Kelasta tai työterveyshuollosta. Työkyvyttömyyseläke: Jos nuoren kuntoutusraha sairauden vuoksi päättyy tuloksettomana, nuori voi hakea työkyvyttömyyseläkettä. Kuntoutusrahaa maksetaan eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden loppuun saakka, kuitenkin enintään kolmelta kuukaudelta sen jälkeen, kun kuntoutus katsotaan keskeytyneeksi tai päättyneeksi. 11

12 TE-toimiston palvelut Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut TE-toimiston palvelut on pääosin suunnattu 17 vuotta täyttäneille työttömille työnhakijoille, mutta TEtoimistojen ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluihin voi hakeutua myös koululaisia etsimään ratkaisuja ammatinvalintaan, työhön tai koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Palvelun käyttäminen ei edellytä ilmoittautumista TE-toimistoon työnhakijaksi. Palvelun tavoitteena on selvittää asiakkaan edellytyksiä, tavoitteita ja vaihtoehtoja koulutuksessa ja työelämässä sekä auttaa häntä tekemään tilanteeseensa sopiva urasuunnitelma. Asiakas määrittelee omat tavoitteensa ja psykologi tukee ratkaisujen löytämistä ammatin ja koulutuksen valinnassa. Tarvittaessa urasuunnitelmaa laadittaessa käytetään esim. soveltuvuustestejä, työ- ja koulutuskokeiluja tai terveydentilan tutkimuksia. Edellä luetellut toimenpiteet liittyvät aina ammatinvalinnan ohjausprosessiin, yksittäiseen toimenpiteeseen ei voi hakeutua. Työttömyysetuutta ei voi saada alle 17-vuotiaana (tarkemmin kohdassa Palvelut ja mahdollisuudet toisella asteella, jos nuoren opinnot eivät etene/työ- ja elinkeinotoimiston palvelut), mutta jos alle 17- vuotiaan urasuunnitelman laatimiseen liittyy esim. koulutuskokeilu voidaan siitä aiheutuvat matkat korvata 0,21snt/km. Työkokeiluajalta voidaan maksaa ylläpitokorvausta 9 osallistumispäiviltä. Palveluun on noin kolmen kuukauden jono. Omatoimisen urasuunnittelun tueksi on kehitetty myös erilaisia verkkopalveluja. Niiden avulla asiakas voi hankkia tietoa koulutuksen ja työelämän mahdollisuuksista sekä arvioida omia kiinnostuksiaan ja tavoitteitaan. Verkkopalvelut löytyvät osoitteesta: koulutus ja ammatinvalinta -> ammatinvalinta ja urasuunnittelu. Tietoa ja neuvontaa koulutuksesta ja työelämästä saa myös työ- ja elinkeinotoimiston koulutus- ja ammattitietopalvelusta. Myös valtakunnallinen puhelinpalvelu Koulutusneuvonta neuvoo numerossa koulutukseen, opintojen rahoitukseen, ammatteihin ja aloihin liittyvissä asioissa. Voit myös lähettää kysymyksiä sähköpostiosoitteeseen: 12

13 Kunnan palvelut Kunnan järjestämä työtoiminta Sosiaali- ja terveystoimen työllistymispalveluyksikkö toimii yhteistyössä työ- ja elinkeinotoimiston ja Kelan kanssa muodostaen työvoiman palvelukeskuksen. Toiminnan ideana on ns. yhden luukun toimintaperiaate työttömille turkulaisille. Keskeisiä palveluja ovat: työnhakuvalmennus ja työnhaun jatkosuunnitelmat työhönvalmennus (työnetsintä, tuettu työllistyminen) koulutus- ja urasuunnittelu ammatinvalinnanohjaus valmentava ammatillinen työvoimakoulutus työkokeilu, työharjoittelu ja työelämävalmennus tukityöllistäminen terveydentilan ja työkyvyn selvittäminen kuntoutussuunnittelu ja kuntoutustutkimukset elämänhallinta-, kuntoutus- ja urasuunnitteluryhmät kuntouttava työtoiminta eläke-edellytysten selvittäminen ja eläkehakemukset talous- ja velkaneuvonta Tuetun työllistämisen työhönvalmennus Tuetun työllistymisen työhönvalmennuksessa kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset tekevät palkkatyötä tavallisilla työpaikoilla työhönvalmentajan tuella. Työsuhde räätälöidään sellaiseksi, että työntekijän kyvyt kohtaavat työnantajan tarpeet. Työhönvalmentaja tukee työntekijää työnhaussa, työsuhdeneuvotteluissa, työtehtävien oppimisessa ja työyhteisöön tutustumisessa sekä toimii linkkinä työntekijän ja työnantajan välillä. Työtoiminta työ- ja toimintakeskuksissa Kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille järjestetään työtoimintaa kehitysvammaisten erityishuoltolain tai sosiaalihuoltolain perusteella työ- ja toimintakeskuksissa. Työtoimintana tehty työ ei ole työsuhteista vaan huoltosuhteista. Työtoiminta on yleensä tekstiili- ja puutyötä sekä yrityksille alihankintana tehtävää kokoonpanoa ja pakkaustyötä. Työkeskusten sisäisiä toimintoja, kuten keittiötöitä, kiinteistönhuollon tehtäviä ja siivoustehtäviä hoidetaan myös työtoimintana. Työtoiminnan työaika ja työpäivien pituudet määritellään yksilöllisesti. 13

14 Tuettu työtoiminta Tuettu työtoiminta on tavallisilla työpaikoilla toteutettavaa työtoimintaa, jota järjestetään kehitysvammaisten erityishuoltolain tai sosiaalihuoltolain perusteella. Tuettuun työtoimintaan osallistuvat työskentelevät erilaisissa avustavissa tehtävissä muun muassa keittiö- ja siivoustöissä, kaupan ja kiinteistönhuollon tehtävissä sekä päiväkodeissa ja vanhustenhuollossa. Kyseessä ei ole työsuhde, vaan sosiaali- ja terveystoimi maksaa tuettuun työtoimintaan osallistuville työosuusrahaa. Työssäkäynnin aikana arvioidaan työntekijän mahdollisuuksia ns. tuettuun työllistymiseen. Tuetun työllistymisen tavoitteena on työntekijän sijoittuminen työsuhteeseen perustuvaan palkkatyöhön. 14

15 3. Palvelut ja mahdollisuudet toisella asteella KELAN palvelut Koulutus kuntoutuksena Nuori voi saada kuntoutuksena yleissivistävää koulutusta esimerkiksi lukiossa tai kansanopistossa, kun se on välttämätöntä ammatilliseen koulutukseen pääsemiseksi ammatillista peruskoulutusta sekä ammatillisesti valmentavaa koulutusta, jossa hän voi kouluttautua sopivaan ammattiin, jos hänellä on sairaus, joka rajoittaa ammatinvalintaa ammatillista uudelleen- ja jatkokoulutusta, joissa hän voi saada itsellesi uuden ammatin, jos ei enää selviydy ammatissasi sairauden tai vamman vuoksi. Nuoren tulee hankkia koulutuspaikka itse. Kelan kuntoutusta voi hakea vasta, kun on tullut hyväksytyksi koulutukseen ja on lääkärintodistus kuntoutustarpeesta ja koulutuksen sopivuudesta. Muita Kelan tarjoamia palveluita Työhönvalmennus: Työhönvalmennuksessa harjoitellaan käytännön työtä joko työpaikalla, työklinikassa tai muussa Kelan hyväksymässä kuntoutusyksikössä. Sillä pyritään parantamaan yleisiä työstä selviytymisen taitoja sekä sopeutumista työelämään tai uuteen työpaikkaan. Tavoitteena on, että sen avulla henkilö pääsee suoraan työhön esim. pitkän työelämästä poissaolon jälkeen tai sillä pystytään selvittämään sopiva koulutusvaihtoehto. Nuorten ammatilliset kuntoutuskurssit: Nuorten ammatillisten kuntoutuskurssien tavoitteena on auttaa nuorta pääsemään työelämään joko suoraan työharjoittelun kautta tai etsimällä nuorelle sopiva koulutus- tai ammattiala työharjoittelussa. Nuorten ammatillisten kuntoutuskurssien tavoitteena on myös omien voimavarojen ja vahvuuksien tunnistaminen, elämänhallinnan sekä sosiaalisten taitojen ja aktiivisuuden lisääminen, ammatillisten valmiuksien parantaminen ja toimivan tukiverkoston luominen kotipaikkakunnalle. Nuorten ammatilliset kurssit on tarkoitettu vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden uhkan tai joiden työkyky on alentunut siinä määrin, että kuntoutustoimenpiteet ovat ammatillisen tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen. Sairauden lisäksi työhön tai koulutukseen sitoutumisen esteenä voivat olla myös elämänhallinnan puute ja syrjäytyminen. Kursseille valittavat kuntoutujat ovat koulutusta vailla olevia tai koulutuksen keskeyttäneitä nuoria 15

16 tai ammattiin valmistuneita nuoria, joiden on vaikea työllistyä. Nuorella tulee olla realistiset mahdollisuudet työllistyä ja hänellä tulee olla motivaatiota ja kykyä käsitellä ongelmiaan ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa. Nuorella tulee olla hoitosuhde terveydenhuoltoon. Nuori valitaan kurssille esivalinnan kautta. Esivalinta tehdään kuntoutushakemuksen, mahdollisen kuntoutujan haastattelun sekä B-lääkärinlausunnon tai kuntoutussuunnitelman perusteella. Tällä voidaan varmistaa kuntoutuksen oikea-aikaisuus sairauden kannalta sekä hakijoiden soveltuvuus ryhmämuotoiseen kuntoutukseen. Nuorten ammatilliset kuntoutuskurssit toteutetaan aina avomuotoisina, jolloin kurssi siihen liittyvine työharjoitteluineen muistuttaa normaalia työssäkäyntiä. Kurssiin sisältyy aina ryhmämuotoinen avojakso, työharjoittelu sekä yksilölliset seurantapäivät. Kurssikokonaisuuden kesto on 125 vuorokautta (ryhmämuotoiset jaksot yhteensä 40 vrk +yöharjoittelujakso 80 vrk + yksilölliset seurantapäivät 5 vrk). Kurssipaikkoja on rajoitetusti. Kts. kurssitiedot: >Kuntoutus>Kuntoutuskurssihaku. Kuntoutustutkimus Palveluntuottajan tekemässä tutkimuksessa arvioidaan kuntoutujan fyysistä ja psyykkistä terveydentilaa sekä toiminta- ja työkykyä. Kuntoutujan tilannetta arvioidaan suhteessa hänen terveydellisiin edellytyksiinsä sekä ikään, koulutukseen ja ammattitaitoon. Lisäksi käydään kuntoutumismahdollisuuksien näkökulmasta läpi kuntoutujan sosiaalinen ja taloudellinen elämäntilanne. Terveydentilan ja yksilöllisen elämäntilanteen perusteella arvioidaan yhdessä nuoren kanssa hänen ammatillisia kuntoutumismahdollisuuksiaan, motivaatiota ammatilliseen kuntoutukseen sekä kuntoutuksen tarpeen ja toteutuksen oikea-aikaisuutta. Tutkimuksessa selvitetään tarvittaessa (kuntoutujan) nuoren jatko-opintomahdollisuuksia työkyvyn pitkäaikaisen turvaamisen näkökulmasta. Nuorille suunnitelma jatkokoulutuksesta ja koulutuksen toteutumisen turvaamisesta on usein kuntoutussuunnitelman keskeinen näkökulma. Kuntoutustutkimuksen kokonaispituus määräytyy yksilöllisesti ja on enintään 15 tutkimuspäivää ja 1-3 seurantapäivää. Kuntoutustutkimus tehdään kuntoutuslaitoksessa ja se toteutetaan aina avomuotoisena. Työkykyneuvoja Kelassa alkaa keväällä 2012 työkykyneuvojan palvelut. Kysymyksessä on KYKY-hanke eli työkykyprosessin kehittämisohjelma, jonka tarkoituksena on tukea asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta terveyteen ja työ- ja toimintakykyyn liittyvissä etuusprosesseissa. Tarkoituksena on saada aikaan prosessit, joiden avulla estetään työkyvyttömyyden pitkittyminen ja edistetään sairauspäivärahaa saavan asiakkaan työhön paluuta ajoissa toteutuneella ja vaikuttavalla 16

17 kuntoutuksella sekä työhön paluuta tukevilla toimilla ja ohjauksella yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Apuvälineitä työhön ja opiskeluun: Kela voi korvata ammatillisena kuntoutuksena työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien parantamiseksi ja säilyttämiseksi tarpeelliset kalliit ja vaativat apuvälineet vakuutetulle, joka sairauden, vian tai vamman aiheuttaman haitan vuoksi ei suoriudu opiskelusta tai työstä ilman niitä taikka jonka suoriutuminen ilman niitä olisi kohtuuttoman vaikeaa tai rasittavaa. Kela voi korvata myös apuvälineiden huollosta, korjauksesta ja käytön opastuksesta aiheutuvia kustannuksia. Kela voi tarvittaessa selvittää myös apuvälinetarvetta. Elinkeinotuki yritystoimintaan: Elinkeinotuella voidaan työllistää tai tukea kuntoutujan selviytymistä yrittäjänä. Elinkeinotuen tarkoitus on tukea sairaan tai vammaisen yrittäjän tai ammatinharjoittajan työn aloittamista sekä työvälineiden hankintaa. Jos kuntoutujalla on jo toiminnassa oleva yritys, voi saada tukea työvälineiden hankintaan, jos ne tulevat henkilökohtaiseen käyttöön ja ovat sairauden tai vamman takia tarpeellisia työn suorittamisessa. 17

18 Muut mahdollisuudet oppilaitoksen normaalien tukipalveluiden käydessä riittämättömiksi Laajennettu työssäoppiminen Kun opinnot eivät etene suunnitellusti koulussa, opiskelija voi suorittaa osan opinnoista työpaikalla laajennettuna työssäoppimisena, opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Pajaopinnot opiskelijoille - jotka tarvitsevat työvaltaista tapaa suorittaa ammatillisia opintoja - joiden ammatilliset perustutkinto-opinnot toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ovat vaarassa keskeytyä Työpajaopintoihin osallistuvan opiskelijan tulee aina olla oppilaitoksen kirjoilla, joka oikeuttaa opiskelijalle normaalit oikeudet opintososiaalisiin etuuksiin. Tämä edellyttää opiskelijalta opintojen etenemistä. Lisätietoja pajaopinnoista saa oppilaitoksen opinto-ohjaajilta, urasuunnittelijoilta tai muilta ohjauksesta vastaavilta.. Sairasloma / opintojen keskeyttäminen Kun opiskelijalla on pitkä sairasloma, tai hän ei ole opiskelukuntoinen, voidaan opinnot keskeyttää. Tällä toimenpiteellä säästetään opiskeluajan kulumista. Opintososiaalisten etujen loppuessa, opiskelija voi olla oikeutettu Kelan tai sosiaalitoimiston myöntämiin tukiin. Opiskelijalla on oikeus palata oppilaitokseen suorittamaan opinnot loppuun, kun se on mahdollista. Jos opinnot keskeytyvät, nuorella saattaa olla oikeus muiden kuten esimerkiksi Kelan tai TE-toimiston palveluihin. Nämä palvelut kannattaa kartoittaa vielä siinä vaiheessa, kun nuori on vielä oppilaitoksessa. Osa palveluista on mahdollisia jopa opintojen aikana. 18

19 TE-toimiston palvelut Nuori voi jo opintojen aikana halutessaan ilmoittautua työnhakijaksi TE-toimistoon. Hän saa TEtoimistosta ja työhallinnon ylläpitämästä sähköisestä palvelusta (www.mol.fi) opastusta työnhakuun ja tietoa työpaikoista. Jos ammatinvalinta ei ole vielä selvä ja nuori tarvitsee siihen tukea, hän voi hakeutua ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluihin (ks. palvelut peruskoulun lähestyessä loppua/työ- ja elinkeinotoimiston palvelut). Jos nuori on lopettanut opinnot ja hän on täyttänyt 17-vuotta sekä on lisäksi työkykyinen, työmarkkinoiden käytettävissä ja työtön, voi hän yllä mainitun lisäksi ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TEtoimistoon. Työnhakijaksi voi ilmoittautua sähköisellä lomakkeella, joka löytyy osoitteesta - > Ilmoittaudu työnhakijaksi. Jos nuorella on käytössä verkkopankkitunnisteet, valitaan lomakkeesta linkki pankkitunnuksilla. Jos ei, valitaan ilman pankkitunnuksia. Sähköisen lomakkeen täyttämisen jälkeen nuoren on mentävä TE-toimistoon. Työ- ja elinkeinotoimiston netti- ja muita tietopalveluja voit käyttää ilman ilmoittautumistakin. Nuoren kanssa laaditaan noin 2 viikon kuluessa ilmoittautumisesta työllistymissuunnitelma. Suunnitelmassa sovitaan nuoren tarpeiden mukaan osaamista, työmarkkinavalmiuksia ja toimintakykyä parantavista palveluista, työkyvyn tai terveyden tilan selvittämiseen liittyvistä toimenpiteistä tai muista työ- ja elinkeinotoimiston palveluista. Nuorten yhteiskuntatakuun mukaisesti TE-toimiston tulee tarjota alle 25- vuotiaalle työttömälle viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen työtä, koulutusta, työharjoittelua, työnhakuvalmennusta tai ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja. Työllistymissuunnitelman tavoitteena on rakentaa TE-toimiston palveluja apuna käyttäen nuorelle yksilöllinen polku avoimille työmarkkinoille. TE-toimiston virkailija seuraa ja päivittää työllistymissuunnitelmaa yhdessä nuoren kanssa. Työllistymissuunnitelmaan voi sisältyä erilaisia palveluita mm.: Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut (ks. palvelut peruskoulun lähestyessä loppua/työ- ja elinkeinotoimiston palvelut). Työnhakuvalmennus, jossa käydään läpi työnhaun eri osa-alueita, työmarkkinoiden tilannetta ja työnantajien odotuksia sekä tutustutaan työnhaun sähköisiin kanaviin ja välineisiin. työnhakuvalmennus kestää 5-20 päivää. Työharjoittelu, joka on tarkoitettu ammatillista koulutusta vailla oleville alle 25-vuotiaille. Työharjoittelun tavoitteena on perehtyä työelämään ja edistää nuoren sijoittumista työhön. Työharjoittelussa voi olla enintään 12 kuukautta, josta samalla työnantajalla voi olla enintään 6 kuukautta. Uuden 12 kuukauden harjoittelujakson voi aloittaa aikaisintaan oltuaan 3 kuukautta yhdenjaksoisesti työttömänä. 19

20 Työhönvalmennuksen tavoite on hankkia yhdessä asiakkaan kanssa työ-, tukityö-, työkokeilu-, työharjoittelu- tai työelämävalmennuspaikka asiakkaalle. Työpaikan löytymisen jälkeen työhönvalmentaja voi tukea asiakasta työtehtäviin perehtymisessä ja työyhteisöön sopeutumisessa. Työhönvalmentajan palveluita voidaan hankkia asiakkaalle kaikkiaan 60 päivää. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on edistää nuoren ammatillista suunnittelua, kehittymistä, työllistymistä ja työssä pysymistä. Ammatillisen kuntoutuksen palveluita voidaan sisällyttää työllistymissuunnitelmaan, jos nuoren työllistymisen esteenä on asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma: terveydentilaa ja soveltuvuutta selvittäviä tutkimuksia tutustumiskäynti ammattioppilaitoksessa enintään 3 päivää koulutuskokeilu ammatilliseen oppilaitokseen enintään 10 päivää yhdistetty työ- ja koulutuskokeilu enintään 40 päivää työkokeilu työklinikalla enintään 40 päivää työkokeilu työpaikalla enintään 6 kk samalla työnantajalla vajaakuntoisen työllistymistä ja työssä pysymistä voidaan tukea työnantajalle myönnettävällä työolosuhteiden järjestelytuella. Yllä lueteltuja palveluita voi sisältyä myös ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluihin. Näihin palveluihin osallistuvan oikeus työmarkkinatukeen määräytyy alla esitetyn mukaisesti. Sen lisäksi esim. koulutuskokeilussa voidaan siitä aiheutuvat matkat korvata 0,21snt/km. Työkokeiluajalta voidaan maksaa ylläpitokorvausta 9 osallistumispäiviltä. TE-toimiston palvelut muodostavat palveluprosessin, josta sovitaan työllistymissuunnitelmassa. Yksittäiseen TE-toimiston palveluun ei voi hakeutua suoraan, vaan palveluihin ohjaudutaan työllistymissuunnitelman kautta. Työmarkkinatuki ja alle 25-vuotiaat nuoret Ammattikouluttamattomalle työttömälle työnhakijalle maksetaan työmarkkinatukea vasta 5 kk odotusajan jälkeen. Nuoren on oltava joko 5 kuukautta työttömänä työnhakijana TE-toimistossa työnhakijaksi ilmoittautumisen jälkeen tai hän on ollut työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautumista edeltävän kahden vuoden aikana yhteensä viisi kuukautta työssäoloehdon täyttävässä työssä, yrittäjänä, työttömänä työnhakijana tai työhallinnon toimenpiteessä (koulutus, työharjoittelu ym). Alle 25-vuotiaita ammattikouluttamattomia työnhakijoita koskevat säännökset: Alle 17-vuotiaalla henkilöllä ei ole oikeutta työmarkkinatukeen Jos 17-vuotiaalla ei ole ammatillista koulutusta, hänelle voidaan maksaa työmarkkinatukea vain siltä ajalta, kun hän on työvoimapoliittisessa toimenpiteessä, esimerkiksi työvoimakoulutuksessa, työharjoittelussa tai työhallinnon järjestämässä kuntoutuksessa. 20

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri 9.2.2016

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri 9.2.2016 Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri 9.2.2016 Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (KKRL 566/2005)

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö 18.11.2016 Mitä on amma$llinen kuntoutus? Amma:llisen kuntoutuksen tarkoitus on au7aa työllistymään, pysymään

Lisätiedot

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Armi Peltomäki Työkykyneuvoja Kela/TYP 12.9.2016 KSSHP:n koulutustilaisuus Työikäinen terveydenhuollossa I Työkyvyn arviointi Työkykyneuvonta Kelassa 1/2 Työkykyneuvonta

Lisätiedot

Infotilaisuus Koskela Helena

Infotilaisuus Koskela Helena Infotilaisuus 26.01.2017 1 26.01.2017 Koskela Helena Työnhakijan haastattelut työttömän työnhakijan haastattelu tulee järjestää työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS OLENNAISIMPIA ASIOITA, JOTKA JATKOSSA MUUTTUVAT TAVOITTEET AIEMMIN Työkokeilu, max. 40 vrk + 3 seurantaa max. 120 vrk + 23 seurantaa MTtyöhönvalmennus max.240

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus Työvoimakoulutus 1 Työvoimakoulutuksen tavoitteet Työllistyminen Koulutuksen tavoitteena olevan tutkinnon saavuttaminen Muut yleiset valmiudet 2 Opiskelijan oikeudet Koulutus on opiskelijalle maksutonta

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Oma asiointi palvelu

Oma asiointi palvelu Oma asiointi palvelu 1.1. 2017 1 Oma asiointi palvelu henkilöasiakkaan asioinnissa Päivityksiä tehty 1.1. 2017 ja seuraavat tulossa loppukeväästä 2017 Palvelussa henkilöasiakkaalle mm.: yhteystiedot, työttömyysturvatiedot,

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työharjoittelu www.mol.fi Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työtön työnhakija voi osallistua työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen perehtyäkseen työelämään sekä edistääkseen työhönsijoittumistaan

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Lisätiedot

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Suunnittelija Marjaana Pajunen /Kela/Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Työ kuuluu kaikille! -Vammaisfoorumi ry:n ja Uudenmaan TE-toimiston koulutuspäivä

Lisätiedot

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 31.3.2015 Johdanto Tämä info on tarkoitettu tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuille työntekijöille

Lisätiedot

Kelan kuntoutuspalvelut nuorille

Kelan kuntoutuspalvelut nuorille Kelan kuntoutuspalvelut nuorille Kuntoutuksen avulla takaisin opiskelemaan tai työelämään 29.10.2015 Sari Rautio Sirpa Keskitalo Oulun Kela Kelan kuntoutus Kelan järjestämää kuntoutusta on Lain mukaan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO

KESKI-SUOMEN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO KESKI-SUOMEN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO 15.11.2013 Asiantuntija/Alkukartoitus Jaana Haikarainen 1 Vailla ammatillista koulutusta olevien nuorten 17-24 - vuotiaiden työttömyysetuus oikeuksineen ja velvollisuuksineen.

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi

Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula. PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula PARKKI Nuorten työllistymisen edistämiseksi Keski-Uudenmaan nuorisotakuun kuntakokeilu 2016 Sisällys PARKKI -kokeilu... 3 Suunnittelu

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut palvelujohtaja, työnvälitys- ja yrityspalvelut Huhtiniemi Jukka palvelujohtaja, henkilöasiakaspalvelut Lehto Katri Sidosryhmätilaisuus 10.1.2017 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

TE-palvelut Marianne Selin-Mynttinen, Palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, Tuetun työllistymisen palvelut

TE-palvelut Marianne Selin-Mynttinen, Palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, Tuetun työllistymisen palvelut TE-palvelut 24.5.2016 Marianne Selin-Mynttinen, Palvelupäällikkö Uudenmaan TE-toimisto, Tuetun työllistymisen palvelut TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista(jtypl) Monipuoliset

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Kummiyritystoiminta Liedossa

Kummiyritystoiminta Liedossa Kummiyritystoiminta Liedossa Ajatus syntyi vuonna 2009 Nuorten vastavalmistuneiden kasvava työttömyys Tiukka taloustilanne on vaikeuttanut työpaikan saantia Vastavalmistuneita on runsaasti valmiina työhön

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski z Ohjaako palkka ammatinvalintaa? 2 10.3.2015 Entä auringonlaskun ammatit ja suosikkiammatit? 3 10.3.2015 Verkkopalveluissa on saatavilla laajasti

Lisätiedot

Ihan tavallisia asioista? Keinoja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi

Ihan tavallisia asioista? Keinoja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi Ihan tavallisia asioista? Keino asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi TYÖPAJA: Mukautetuista opinnoista mukautetuille työmarkkinoille? - Tulevaisuuden visiointia 27.11.2012 Työvoimaoha Kristiina Tuikkanen,

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli

Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli Aamutunti 26.3.2013 1 Asiakkuus osaamisen kehittämisen palveluissa Henkilöasiakkaat, jotka tarvitsevat ammattitaidon parantamista tai tukea tavoitteiden

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja 30.10.2013 Kelan tehtävä Elämässä mukana muutoksissa tukena Kela hoitaa

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin n IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAVAN PÄIVÄTOIMINNAN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016 Ikäihmisten kuntouttava päivätoiminta Ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan Päivitetty: 14.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Ikäihmisten

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja

Lisätiedot

Työttömän henkilön hoito ja palveluprosessi

Työttömän henkilön hoito ja palveluprosessi Työttömän henkilön hoito ja palveluprosessi Työhallinnon keinot palvelutarpeen tunnistamiseen - Oikea aika vai oikea paikka? 1 14.12.2015 /Varsinais-Suomen TE-toimisto/Maaret Mast Työhallinnon keinoista

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Koulutuspäivä

Koulutuspäivä Koulutuspäivä 8.12.15 Palvelujärjestelmän vaihtoehdot ja kipukohdat Anne Korhonen Kaija Ray 8.12.15 Mitkä muutokset työhön heijastuvat? (1) SOSIAALI- HUOLTOLAKI TEOS-LAKI TYP-LAKI Tutkinnonuudistus ja

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017

Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit. Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017 Avomuotoiset ammatilliset kuntoutuskurssit Kelan ammatillista kuntoutusta 2014-2017 Leila Tauriainen, koulutuspäällikkö 26.8.2015 1 Esitteet löytyvät kotisivuiltamme http://www.kiipula.fi/fi/koulutustarjonta/

Lisätiedot