Johdanto Palvelut toisen asteen päättyessä, jos nuori ei työllisty Kelan palvelut TE-toimiston palvelut... 25

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdanto... 3. 4. Palvelut toisen asteen päättyessä, jos nuori ei työllisty... 24 Kelan palvelut... 24 TE-toimiston palvelut... 25"

Transkriptio

1 MAST

2 SISÄLTÖ Johdanto Palvelut peruskoulun lähestyessä loppua... 4 Tutustuminen toisen asteen ammatillisiin opintoihin... 4 Vammaispalvelun tukitoimet Palvelut peruskoulun päättymisen jälkeen... 6 Ammatilliset oppilaitokset... 6 Ammatilliset erityisoppilaitokset... 6 Kun sopivaa toisen asteen tutkintoon johtavaa koulutuspaikkaa ei ole, tai nuori ei ole kykenevä aloittamaan opintoja... 7 KELA:n palvelut... 7 TE-toimiston palvelut Kunnan palvelut Palvelut ja mahdollisuudet toisella asteella KELAN palvelut Muut mahdollisuudet oppilaitoksen normaalien tukipalveluiden käydessä riittämättömiksi TE-toimiston palvelut Kunnan tukipalvelut Palvelut toisen asteen päättyessä, jos nuori ei työllisty Kelan palvelut TE-toimiston palvelut Oppaaseen liittyvien palveluntarjoajien yhteystietoja

3 Johdanto Tämä opas on tehty helpottamaan nuoren ohjausta silloin, kun yleiset ohjaustoimenpiteet ja tukitoimet eivät ole riittäviä. Nuori voi tarvita erityistä tukea, kun hän on siirtymässä toisen asteen koulutukseen, työelämään tai hän on vaarassa keskeyttää opintonsa tai on jo keskeyttänyt ne. Ohjaus erityisiin tukitoimiin voi olla tarpeen myös silloin, jos nuori ei ole päässyt koulutukseen taikka työhön tai hänellä ei ole niihin edellytyksiä kyseisellä hetkellä. Erityistuen tarve saattaa johtua nuoren erilaisista henkilökohtaisista ominaisuuksista, elämäntilanteesta, sairaudesta tai vammasta. Valintoja ja päätöksiä ohjaavat nuoren omat toiveet, henkilökohtaiset vahvuudet, tuen tarve, terveydelliset rajoitukset sekä mahdollisuudet työllistyä tavoitteena olevaan työtehtävään tai ammattiin. 3

4 1. Palvelut peruskoulun lähestyessä loppua Tutustuminen toisen asteen ammatillisiin opintoihin Koulukokeilut Koulukokeilu on yleensä perusasteen päättävien opiskelijoiden mahdollisuus tutustua toisen asteen ammatillisiin opintoihin. Kokeilu kestää päivästä viiteen päivään ja ne toteutetaan yleensä perusasteen ja toisen asteen koulun opinto-ohjaajien yhteistyönä. Koulukokeilujen avulla saadaan kaikille osapuolille tärkeää tietoa oikeiden päätösten ja valintojen tekemiseen. Tämä tieto tukee nuorta hänen tehdessään yhteisvalinnassa jatko-opintovalintojaan. Lisätietoja koulukokeilusta saa peruskoulun oppilaanohjaajilta tai toisen asteen opinto-ohjaajilta. Kelan kustantamat koulutuskokeilut Koulutuskokeilu on tarkoitettu vaikeavammaisille nuorille tai muille koulutusalan valinnassa erityisiä vaikeuksia kokeville nuorille. Heidän työkykynsä ja ansiomahdollisuutensa ovat olennaisesti heikentyneet sairauden, vian tai vamman johdosta tai uhkana on työkyvyttömyys. Ammatilliset erityisoppilaitokset järjestävät 3-5 päivän mittaisia koulutuskokeilujaksoja, joiden tavoitteena on selkiyttää erityistä tukea tarvitsevan henkilön uravalintaa, arvioida koulutusmahdollisuuksia ja valmiuksia ammatilliseen opiskeluun. Nuorelle annetaan kirjallinen kuntoutuspäätös koulutuskokeilusta, Koulutuskokeilut ovat maksullisia. Kela maksaa koulutuskokeilun järjestävälle oppilaitokselle kohtuulliset kustannukset koulutuskokeilusta kuntoutuspäätöksen perusteella. Koulutuskokeiluhakemusta varten tarvitaan lääkärinlausunto, josta ilmenee, että henkilön mahdollisuus valita ammatti on sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentynyt ja siksi tarvitaan tehostettua arviointia kuntoutumisen varmistamiseksi sekä opiskelun ja työllistymisen edistämiseksi. Koulutuskokeilusta kirjoitetaan lausunto. Lisätietoja koulutuskokeilusta saa ammatillisten erityisoppilaitosten opintoneuvojilta sekä Kelan toimistoista. Vammaispalvelun tukitoimet Kunnan on järjestettävä vaikeavammaisille henkilöille henkilökohtaista apua, jos henkilö vamman tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella: 4

5 päivittäisissä toimissa työssä ja opiskelussa harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä Avustajapalvelu: Avustajapalvelu on palkkioperusteinen toimeksiantosuhde. Avustamisesta ei tehdä työsopimusta. Vammaispalvelutoimisto maksaa avustamisesta päätöksen mukaisesti palkkion suoraan avustajalle ja huolehtii myös palkkioon liittyvien lisäkulujen maksamisesta. Korvaus suoritetaan toteutuneiden avustustuntien osalta. Avustajapalvelu sopii parhaiten tilanteisiin, jolloin kyseessä on pienet viikoittaiset tuntimäärät. Lisätietoja avustajapalveluista saa vammaispalvelutoimistosta. 5

6 2. Palvelut peruskoulun päättymisen jälkeen Ammatilliset oppilaitokset Yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa erityistä tukea tarvitseville nuorille annetaan ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta sekä valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta. Yleisissä ammattioppilaitoksissa ammatilliset opinnot suoritetaan lähes aina integroituna perusryhmään. Oppilaitoksesta tai koulutusalasta riippuen opetusta voidaan tarjota myös pienryhmäopetuksena. Ammatillisten opintojen järjestämisen tueksi opiskelijalle voidaan tarvittaessa tehdä henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. Lisätietoja oppilaitosten tarjoamista koulutuksista saa oppilaitosten omilta nettisivuilta tai opintoohjaajilta. Ammatilliset erityisoppilaitokset Ammatilliset erityisoppilaitokset tarjoavat erityistä tukea tarvitseville nuorille ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta pienryhmissä, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta (Valmentava 1) ja työhön itsenäiseen elämään valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta (Valmentava 2). Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa opiskelijalle laaditaan aina HOJKS. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta on oppilaitoksissa suunnattu eri kohderyhmien tarpeiden mukaan. Esimerkiksi mielenterveyskuntoutujille, kontakti- ja kommunikaatiohäiriöisille sekä kehitysvammaisille nuorille on tarjolla omia koulutusvaihtoehtoja. Koulutus voi olla myös tietylle ammattialalle suuntaavaa. Lisätietoa ammatillisten erityisoppilaitosten koulutusvaihtoehdoista ja mahdollisuuksista saa oppilaitoksista. Turun alueella toimiva ammatillinen erityisoppilaitos on Bovallius-ammattiopisto. Muita lähialueella toimivia erityisammattioppilaitoksia ovat Helsingin Keskuspuiston ammattiopisto ja Kiipulan ammattiopisto. 6

7 Kun sopivaa toisen asteen tutkintoon johtavaa koulutuspaikkaa ei ole, tai nuori ei ole kykenevä aloittamaan opintoja KELA:n palvelut Ammatillinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työssä käyvälle tai työelämään siirtyvälle henkilölle, jonka työkyky on jo heikentynyt tai jota uhkaa työkyvyttömyys lähivuosina. Ammatillista kuntoutusta voi saada esimerkiksi henkilö, joka on siirtymässä työelämään vajaakuntoisuudesta huolimatta. Millaista kuntoutusta? Kela järjestää ammatillisena kuntoutuksena kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia työ- ja koulutuskokeiluja ammatillista koulutusta ammatillisen koulutuksen vuoksi välttämätöntä yleissivistävää koulutusta työhönvalmennusta työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta (Tyk) ammatillisia kuntoutuskursseja vaikeavammaisille teknisesti vaativia apuvälineitä työhön ja opiskeluun muuta opiskelun tai työn takia välttämätöntä kuntoutusta elinkeinotukea yritystoimintaan. Miten edetä, kun nuori tarvitsee Kelan kuntoutusta? 1. Lääkäriin Kun nuori tarvitsee kuntoutusta, otetaan yhteys häntä hoitavaan lääkäriin. Lääkäri tutkii, onko kuntoutuksesta apua sairauteen tai vammaan, ja antaa asiasta lausunnon. Lääkäri voi myös ehdottaa kuntoutusta. Lääkärinlausunnosta tulee ilmetä, mikä sairaus tai vamma nuorella on ja mitä kuntoutusta lääkäri siihen suosittaa, sekä perustelut, miksi kuntoutus on nuorelle tarpeellista ja mitkä ovat kuntoutuksen tavoitteet. Lisäksi lausunnosta tulee ilmetä nuoren työ- ja toimintakyky, sen rajoitukset sekä sairauden tai vamman todennäköinen kehitys. Vaikeavammaisen lääkinnälliseen kuntoutukseen tarvitaan lisäksi kuntoutussuunnitelma, joka tehdään lomakkeelle Ku 207, tai B-lääkärinlausuntoon, mikäli siitä käyvät ilmi vastaavat tiedot. 7

8 2. Kuntoutuksen hakeminen Kelasta Lääkärinlausunnon (tai kuntoutussuunnitelman) saamisen jälkeen nuorelle voidaan hakea kuntoutusta Kelasta. Kelan tarjoamat kuntoutuskurssit löytyvät kurssihausta. Esimerkiksi jos nuori hakee kuntoutustai sopeutumisvalmennuskurssille, hakemukseen merkitään kurssi, jolle haetaan. Kelan toimistosta saa tietoa eri kuntoutusmahdollisuuksista. Toimistossa voidaan selvittää nuorelle sopiva kuntoutusmuoto, määritellä kuntoutuksen tavoitteet ja auttaa hakemuksen täyttämisessä. Kuntoutuksen suunnitteluun voivat osallistua lisäksi kuntoutuksen asiantuntijat ja työterveyshuolto tai työpaikka. Kuntoutushakemus pitää täyttää ja toimittaa Kelaan ennen kuntoutuksen alkamista. Jos kuntoutus on jo alkanut (esim. koulutus), voidaan kuntoutus myöntää aikaisintaan hakemiskuukauden alusta. Hakemus käsitellään Kelassa ja siitä saa kirjallisen päätöksen. Työelämässä olevien ja pidempään työskennelleiden (n. 5 vuotta) vajaakuntoisten ammatillisen kuntoutuksen ensisijaisena järjestäjänä ovat työeläkelaitokset. Jos kuntoutus kuuluu työeläkelaitoksen vastuulle, Kela siirtää kuntoutusasian käsittelyn työeläkelaitokselle. Työeläkelaitos tekee asiasta lopullisen päätöksen ja ilmoittaa siitä asianomaiselle. 3. Kuntoutuksen harkinta ja myöntäminen Kelassa harkitaan nuoren kuntoutustarve hakemuksen ja lääkärinlausunnon perusteella. Kelan asiantuntijalääkäri osallistuu tarpeenmukaisesti kuntoutusasian käsittelyyn. Hakemuksen käsittelytilannetta voi seurata Kelan asiointipalvelussa verkossa, jonne kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla. Kirjallinen kuntoutuspäätös lähetetään asianosaiselle postitse ja päätöksen näkee myös Kelan asiointipalvelussa. Sairauden pitkittyessä Kela selvittää tarvittaessa nuoren kuntoutustarpeen, kun nuorelle on maksettu sairauspäivärahaa vähintään 60 arkipäivää eli noin 80 kalenteripäivää. Nuori tarvitsee kuitenkin myös kuntoutusta varten tehdyn lääkärintodistuksen, ennen kuin Kela voi käsitellä kuntoutushakemuksen. Kelan tarjoamia vaihtoehtoja: Koulutuskokeilut: Koulutuskokeilulla voidaan selvittää koulutusmahdollisuuksia. Kokeilun tarkoituksena on saada kuva koulutuksen asettamista vaatimuksista ja selvittää, mitä ammattiala vaatii. Lisäksi voidaan arvioida nuoren kiinnostusta alaan ja tarjotaan hänelle mahdollisuus tutustua opintoihin/ kouluelämään. 8

9 Työkokeilut: Työkokeilulla voidaan selvittää nuoren soveltuvuutta erilaisiin ammatteihin tai selviytymistä erilaisissa työtehtävissä työpaikoilla, työklinikoissa tai muissa Kelan hyväksymissä kuntoutusyksiköissä. Työhönvalmennus: Työhönvalmennuksessa harjoitellaan käytännön työtä joko työpaikalla, työklinikassa tai muussa Kelan hyväksymässä kuntoutusyksikössä. Sillä pyritään parantamaan yleisiä työstä selviytymisen taitoja sekä sopeutumista työelämään tai uuteen työpaikkaan. Tavoitteena on, että sen avulla henkilö pääsee suoraan työhön esim. pitkän työelämästä poissaolon jälkeen tai sillä pystytään selvittämään sopiva koulutusvaihtoehto. Nuorten ammatilliset kuntoutuskurssit: Nuorten ammatillisten kuntoutuskurssien tavoitteena on auttaa nuorta pääsemään työelämään joko suoraan työharjoittelun kautta tai etsimällä nuorelle sopiva koulutus- tai ammattiala työharjoittelussa. Nuorten ammatillisten kuntoutuskurssien tavoitteena on myös omien voimavarojen ja vahvuuksien tunnistaminen, elämänhallinnan sekä sosiaalisten taitojen ja aktiivisuuden lisääminen, ammatillisten valmiuksien parantaminen ja toimivan tukiverkoston luominen kotipaikkakunnalle. Nuorten ammatilliset kurssit on tarkoitettu vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden uhkan tai joiden työkyky on alentunut siinä määrin, että kuntoutustoimenpiteet ovat ammatillisen tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen. Sairauden lisäksi työhön tai koulutukseen sitoutumisen esteenä voivat olla myös elämänhallinnan puute ja syrjäytyminen. Kursseille valittavat kuntoutujat ovat koulutusta vailla olevia tai koulutuksen keskeyttäneitä nuoria tai ammattiin valmistuneita nuoria, joiden on vaikea työllistyä. Nuorella tulee olla realistiset mahdollisuudet työllistyä ja hänellä tulee olla motivaatiota ja kykyä käsitellä ongelmiaan ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa. Nuorella tulee olla hoitosuhde terveydenhuoltoon. Nuori valitaan kurssille esivalinnan kautta. Esivalinta tehdään kuntoutushakemuksen, mahdollisen kuntoutujan haastattelun sekä B-lääkärinlausunnon tai kuntoutussuunnitelman perusteella. Tällä voidaan varmistaa kuntoutuksen oikea-aikaisuus sairauden kannalta sekä hakijoiden soveltuvuus ryhmämuotoiseen kuntoutukseen. Nuorten ammatilliset kuntoutuskurssit toteutetaan aina avomuotoisina, jolloin kurssi siihen liittyvine työharjoitteluineen muistuttaa normaalia työssäkäyntiä. Kurssiin sisältyy aina ryhmämuotoinen avojakso, työharjoittelu sekä yksilölliset seurantapäivät. Kurssikokonaisuuden kesto on 125 vuorokautta (ryhmämuotoiset jaksot yhteensä 40 vrk +yöharjoittelujakso 80 vrk + yksilölliset seurantapäivät 5 vrk). Kurssipaikkoja on rajoitetusti. 9

10 Kuntoutustarveselvitys: Tavoitteena on selvittää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa nuoren kuntoutuksen tarve ja kuntoutumisen mahdollisuudet sekä saada aikaan tiivistetty suunnitelma suositeltavista jatkotoimenpiteistä. Kuntoutuslaitoksen moniammatillinen henkilöstö selvittää yhdessä nuoren kanssa hänen fyysistä ja psyykkistä terveydentilaansa ja työ- ja toimintakykyään työelämän vaatimusten kannalta. Lisäksi kuntoutustarveselvitykseen kuuluu sosiaalisen elämäntilanteen ja työtilanteen selvittely. Kuntoutustutkimus: Palveluntuottajan tekemässä tutkimuksessa arvioidaan kuntoutujan fyysistä ja psyykkistä terveydentilaa sekä toiminta- ja työkykyä. Kuntoutujan tilannetta arvioidaan suhteessa hänen terveydellisiin edellytyksiinsä sekä ikään, koulutukseen ja ammattitaitoon. Lisäksi käydään kuntoutumismahdollisuuksien näkökulmasta läpi kuntoutujan sosiaalinen ja taloudellinen elämäntilanne. Terveydentilan ja yksilöllisen elämäntilanteen perusteella arvioidaan yhdessä nuoren kanssa hänen ammatillisia kuntoutumismahdollisuuksiaan, motivaatiota ammatilliseen kuntoutukseen sekä kuntoutuksen tarpeen ja toteutuksen oikea-aikaisuutta. Tutkimuksessa selvitetään tarvittaessa (kuntoutujan) nuoren jatko-opintomahdollisuuksia työkyvyn pitkäaikaisen turvaamisen näkökulmasta. Nuorille suunnitelma jatkokoulutuksesta ja koulutuksen toteutumisen turvaamisesta on usein kuntoutussuunnitelman keskeinen näkökulma. Kuntoutustutkimuksen kokonaispituus määräytyy yksilöllisesti ja on enintään 15 tutkimuspäivää ja 1-3 seurantapäivää. Kuntoutustutkimus tehdään kuntoutuslaitoksessa ja se toteutetaan aina avomuotoisena. Myös Tyks tekee kuntoutustutkimuksia Tyksin kuntoutustutkimuskeskuksessa terveydenhuollon toimenpiteenä. Lisätietoja ammatillisesta kuntoutuksesta ja muista koulutukseen ja työelämään siirtymistä tukevista palveluista saa numerosta ja Kelan nettisivuilta osoitteesta Nuoren kuntoutusraha alle 20-vuotiaalle: vuotias voi saada nuoren kuntoutusrahaa, jos työkyky tai mahdollisuus valita ammatti ovat sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet ja nuori tarvitsee tehostettua työkyvyn arviointia ja kuntoutusta. Nuoren kuntoutusrahan tavoitteena on ammatillisen kuntoutumisen varmistaminen ja työllistymisen edistäminen. Kuntoutusrahan saamiseksi tulee olla kotikunnassa laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutussuunnitelma (KHOPS). Suunnitelmasta tulee ilmetä tiedot nuoren ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksista ja tavoitteista sekä suunnitelma opiskelun järjestämisestä ja toteuttamisesta. Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen enintään sen kuukauden loppuun, jolloin nuori täyttää 20 vuotta. Jos silloin on meneillään kuntoutusjakso, esim. koulutus, kuntoutusrahaa maksetaan kuntoutusjakson tai koulutuksen päättymiseen asti. 10

11 Kuntoutusraha: Kuntoutusrahaa voi saada vuotias, jos kuntoutuksen tavoitteena on työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai työelämään pääsy. Lisäksi tulee olla hyväksyttävä kuntoutuspäätös esim. Kelasta tai työterveyshuollosta. Työkyvyttömyyseläke: Jos nuoren kuntoutusraha sairauden vuoksi päättyy tuloksettomana, nuori voi hakea työkyvyttömyyseläkettä. Kuntoutusrahaa maksetaan eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden loppuun saakka, kuitenkin enintään kolmelta kuukaudelta sen jälkeen, kun kuntoutus katsotaan keskeytyneeksi tai päättyneeksi. 11

12 TE-toimiston palvelut Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut TE-toimiston palvelut on pääosin suunnattu 17 vuotta täyttäneille työttömille työnhakijoille, mutta TEtoimistojen ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluihin voi hakeutua myös koululaisia etsimään ratkaisuja ammatinvalintaan, työhön tai koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Palvelun käyttäminen ei edellytä ilmoittautumista TE-toimistoon työnhakijaksi. Palvelun tavoitteena on selvittää asiakkaan edellytyksiä, tavoitteita ja vaihtoehtoja koulutuksessa ja työelämässä sekä auttaa häntä tekemään tilanteeseensa sopiva urasuunnitelma. Asiakas määrittelee omat tavoitteensa ja psykologi tukee ratkaisujen löytämistä ammatin ja koulutuksen valinnassa. Tarvittaessa urasuunnitelmaa laadittaessa käytetään esim. soveltuvuustestejä, työ- ja koulutuskokeiluja tai terveydentilan tutkimuksia. Edellä luetellut toimenpiteet liittyvät aina ammatinvalinnan ohjausprosessiin, yksittäiseen toimenpiteeseen ei voi hakeutua. Työttömyysetuutta ei voi saada alle 17-vuotiaana (tarkemmin kohdassa Palvelut ja mahdollisuudet toisella asteella, jos nuoren opinnot eivät etene/työ- ja elinkeinotoimiston palvelut), mutta jos alle 17- vuotiaan urasuunnitelman laatimiseen liittyy esim. koulutuskokeilu voidaan siitä aiheutuvat matkat korvata 0,21snt/km. Työkokeiluajalta voidaan maksaa ylläpitokorvausta 9 osallistumispäiviltä. Palveluun on noin kolmen kuukauden jono. Omatoimisen urasuunnittelun tueksi on kehitetty myös erilaisia verkkopalveluja. Niiden avulla asiakas voi hankkia tietoa koulutuksen ja työelämän mahdollisuuksista sekä arvioida omia kiinnostuksiaan ja tavoitteitaan. Verkkopalvelut löytyvät osoitteesta: koulutus ja ammatinvalinta -> ammatinvalinta ja urasuunnittelu. Tietoa ja neuvontaa koulutuksesta ja työelämästä saa myös työ- ja elinkeinotoimiston koulutus- ja ammattitietopalvelusta. Myös valtakunnallinen puhelinpalvelu Koulutusneuvonta neuvoo numerossa koulutukseen, opintojen rahoitukseen, ammatteihin ja aloihin liittyvissä asioissa. Voit myös lähettää kysymyksiä sähköpostiosoitteeseen: 12

13 Kunnan palvelut Kunnan järjestämä työtoiminta Sosiaali- ja terveystoimen työllistymispalveluyksikkö toimii yhteistyössä työ- ja elinkeinotoimiston ja Kelan kanssa muodostaen työvoiman palvelukeskuksen. Toiminnan ideana on ns. yhden luukun toimintaperiaate työttömille turkulaisille. Keskeisiä palveluja ovat: työnhakuvalmennus ja työnhaun jatkosuunnitelmat työhönvalmennus (työnetsintä, tuettu työllistyminen) koulutus- ja urasuunnittelu ammatinvalinnanohjaus valmentava ammatillinen työvoimakoulutus työkokeilu, työharjoittelu ja työelämävalmennus tukityöllistäminen terveydentilan ja työkyvyn selvittäminen kuntoutussuunnittelu ja kuntoutustutkimukset elämänhallinta-, kuntoutus- ja urasuunnitteluryhmät kuntouttava työtoiminta eläke-edellytysten selvittäminen ja eläkehakemukset talous- ja velkaneuvonta Tuetun työllistämisen työhönvalmennus Tuetun työllistymisen työhönvalmennuksessa kehitysvammaiset nuoret ja aikuiset tekevät palkkatyötä tavallisilla työpaikoilla työhönvalmentajan tuella. Työsuhde räätälöidään sellaiseksi, että työntekijän kyvyt kohtaavat työnantajan tarpeet. Työhönvalmentaja tukee työntekijää työnhaussa, työsuhdeneuvotteluissa, työtehtävien oppimisessa ja työyhteisöön tutustumisessa sekä toimii linkkinä työntekijän ja työnantajan välillä. Työtoiminta työ- ja toimintakeskuksissa Kehitysvammaisille nuorille ja aikuisille järjestetään työtoimintaa kehitysvammaisten erityishuoltolain tai sosiaalihuoltolain perusteella työ- ja toimintakeskuksissa. Työtoimintana tehty työ ei ole työsuhteista vaan huoltosuhteista. Työtoiminta on yleensä tekstiili- ja puutyötä sekä yrityksille alihankintana tehtävää kokoonpanoa ja pakkaustyötä. Työkeskusten sisäisiä toimintoja, kuten keittiötöitä, kiinteistönhuollon tehtäviä ja siivoustehtäviä hoidetaan myös työtoimintana. Työtoiminnan työaika ja työpäivien pituudet määritellään yksilöllisesti. 13

14 Tuettu työtoiminta Tuettu työtoiminta on tavallisilla työpaikoilla toteutettavaa työtoimintaa, jota järjestetään kehitysvammaisten erityishuoltolain tai sosiaalihuoltolain perusteella. Tuettuun työtoimintaan osallistuvat työskentelevät erilaisissa avustavissa tehtävissä muun muassa keittiö- ja siivoustöissä, kaupan ja kiinteistönhuollon tehtävissä sekä päiväkodeissa ja vanhustenhuollossa. Kyseessä ei ole työsuhde, vaan sosiaali- ja terveystoimi maksaa tuettuun työtoimintaan osallistuville työosuusrahaa. Työssäkäynnin aikana arvioidaan työntekijän mahdollisuuksia ns. tuettuun työllistymiseen. Tuetun työllistymisen tavoitteena on työntekijän sijoittuminen työsuhteeseen perustuvaan palkkatyöhön. 14

15 3. Palvelut ja mahdollisuudet toisella asteella KELAN palvelut Koulutus kuntoutuksena Nuori voi saada kuntoutuksena yleissivistävää koulutusta esimerkiksi lukiossa tai kansanopistossa, kun se on välttämätöntä ammatilliseen koulutukseen pääsemiseksi ammatillista peruskoulutusta sekä ammatillisesti valmentavaa koulutusta, jossa hän voi kouluttautua sopivaan ammattiin, jos hänellä on sairaus, joka rajoittaa ammatinvalintaa ammatillista uudelleen- ja jatkokoulutusta, joissa hän voi saada itsellesi uuden ammatin, jos ei enää selviydy ammatissasi sairauden tai vamman vuoksi. Nuoren tulee hankkia koulutuspaikka itse. Kelan kuntoutusta voi hakea vasta, kun on tullut hyväksytyksi koulutukseen ja on lääkärintodistus kuntoutustarpeesta ja koulutuksen sopivuudesta. Muita Kelan tarjoamia palveluita Työhönvalmennus: Työhönvalmennuksessa harjoitellaan käytännön työtä joko työpaikalla, työklinikassa tai muussa Kelan hyväksymässä kuntoutusyksikössä. Sillä pyritään parantamaan yleisiä työstä selviytymisen taitoja sekä sopeutumista työelämään tai uuteen työpaikkaan. Tavoitteena on, että sen avulla henkilö pääsee suoraan työhön esim. pitkän työelämästä poissaolon jälkeen tai sillä pystytään selvittämään sopiva koulutusvaihtoehto. Nuorten ammatilliset kuntoutuskurssit: Nuorten ammatillisten kuntoutuskurssien tavoitteena on auttaa nuorta pääsemään työelämään joko suoraan työharjoittelun kautta tai etsimällä nuorelle sopiva koulutus- tai ammattiala työharjoittelussa. Nuorten ammatillisten kuntoutuskurssien tavoitteena on myös omien voimavarojen ja vahvuuksien tunnistaminen, elämänhallinnan sekä sosiaalisten taitojen ja aktiivisuuden lisääminen, ammatillisten valmiuksien parantaminen ja toimivan tukiverkoston luominen kotipaikkakunnalle. Nuorten ammatilliset kurssit on tarkoitettu vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden uhkan tai joiden työkyky on alentunut siinä määrin, että kuntoutustoimenpiteet ovat ammatillisen tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen. Sairauden lisäksi työhön tai koulutukseen sitoutumisen esteenä voivat olla myös elämänhallinnan puute ja syrjäytyminen. Kursseille valittavat kuntoutujat ovat koulutusta vailla olevia tai koulutuksen keskeyttäneitä nuoria 15

16 tai ammattiin valmistuneita nuoria, joiden on vaikea työllistyä. Nuorella tulee olla realistiset mahdollisuudet työllistyä ja hänellä tulee olla motivaatiota ja kykyä käsitellä ongelmiaan ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa. Nuorella tulee olla hoitosuhde terveydenhuoltoon. Nuori valitaan kurssille esivalinnan kautta. Esivalinta tehdään kuntoutushakemuksen, mahdollisen kuntoutujan haastattelun sekä B-lääkärinlausunnon tai kuntoutussuunnitelman perusteella. Tällä voidaan varmistaa kuntoutuksen oikea-aikaisuus sairauden kannalta sekä hakijoiden soveltuvuus ryhmämuotoiseen kuntoutukseen. Nuorten ammatilliset kuntoutuskurssit toteutetaan aina avomuotoisina, jolloin kurssi siihen liittyvine työharjoitteluineen muistuttaa normaalia työssäkäyntiä. Kurssiin sisältyy aina ryhmämuotoinen avojakso, työharjoittelu sekä yksilölliset seurantapäivät. Kurssikokonaisuuden kesto on 125 vuorokautta (ryhmämuotoiset jaksot yhteensä 40 vrk +yöharjoittelujakso 80 vrk + yksilölliset seurantapäivät 5 vrk). Kurssipaikkoja on rajoitetusti. Kts. kurssitiedot: >Kuntoutus>Kuntoutuskurssihaku. Kuntoutustutkimus Palveluntuottajan tekemässä tutkimuksessa arvioidaan kuntoutujan fyysistä ja psyykkistä terveydentilaa sekä toiminta- ja työkykyä. Kuntoutujan tilannetta arvioidaan suhteessa hänen terveydellisiin edellytyksiinsä sekä ikään, koulutukseen ja ammattitaitoon. Lisäksi käydään kuntoutumismahdollisuuksien näkökulmasta läpi kuntoutujan sosiaalinen ja taloudellinen elämäntilanne. Terveydentilan ja yksilöllisen elämäntilanteen perusteella arvioidaan yhdessä nuoren kanssa hänen ammatillisia kuntoutumismahdollisuuksiaan, motivaatiota ammatilliseen kuntoutukseen sekä kuntoutuksen tarpeen ja toteutuksen oikea-aikaisuutta. Tutkimuksessa selvitetään tarvittaessa (kuntoutujan) nuoren jatko-opintomahdollisuuksia työkyvyn pitkäaikaisen turvaamisen näkökulmasta. Nuorille suunnitelma jatkokoulutuksesta ja koulutuksen toteutumisen turvaamisesta on usein kuntoutussuunnitelman keskeinen näkökulma. Kuntoutustutkimuksen kokonaispituus määräytyy yksilöllisesti ja on enintään 15 tutkimuspäivää ja 1-3 seurantapäivää. Kuntoutustutkimus tehdään kuntoutuslaitoksessa ja se toteutetaan aina avomuotoisena. Työkykyneuvoja Kelassa alkaa keväällä 2012 työkykyneuvojan palvelut. Kysymyksessä on KYKY-hanke eli työkykyprosessin kehittämisohjelma, jonka tarkoituksena on tukea asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta terveyteen ja työ- ja toimintakykyyn liittyvissä etuusprosesseissa. Tarkoituksena on saada aikaan prosessit, joiden avulla estetään työkyvyttömyyden pitkittyminen ja edistetään sairauspäivärahaa saavan asiakkaan työhön paluuta ajoissa toteutuneella ja vaikuttavalla 16

17 kuntoutuksella sekä työhön paluuta tukevilla toimilla ja ohjauksella yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Apuvälineitä työhön ja opiskeluun: Kela voi korvata ammatillisena kuntoutuksena työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien parantamiseksi ja säilyttämiseksi tarpeelliset kalliit ja vaativat apuvälineet vakuutetulle, joka sairauden, vian tai vamman aiheuttaman haitan vuoksi ei suoriudu opiskelusta tai työstä ilman niitä taikka jonka suoriutuminen ilman niitä olisi kohtuuttoman vaikeaa tai rasittavaa. Kela voi korvata myös apuvälineiden huollosta, korjauksesta ja käytön opastuksesta aiheutuvia kustannuksia. Kela voi tarvittaessa selvittää myös apuvälinetarvetta. Elinkeinotuki yritystoimintaan: Elinkeinotuella voidaan työllistää tai tukea kuntoutujan selviytymistä yrittäjänä. Elinkeinotuen tarkoitus on tukea sairaan tai vammaisen yrittäjän tai ammatinharjoittajan työn aloittamista sekä työvälineiden hankintaa. Jos kuntoutujalla on jo toiminnassa oleva yritys, voi saada tukea työvälineiden hankintaan, jos ne tulevat henkilökohtaiseen käyttöön ja ovat sairauden tai vamman takia tarpeellisia työn suorittamisessa. 17

18 Muut mahdollisuudet oppilaitoksen normaalien tukipalveluiden käydessä riittämättömiksi Laajennettu työssäoppiminen Kun opinnot eivät etene suunnitellusti koulussa, opiskelija voi suorittaa osan opinnoista työpaikalla laajennettuna työssäoppimisena, opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Pajaopinnot opiskelijoille - jotka tarvitsevat työvaltaista tapaa suorittaa ammatillisia opintoja - joiden ammatilliset perustutkinto-opinnot toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ovat vaarassa keskeytyä Työpajaopintoihin osallistuvan opiskelijan tulee aina olla oppilaitoksen kirjoilla, joka oikeuttaa opiskelijalle normaalit oikeudet opintososiaalisiin etuuksiin. Tämä edellyttää opiskelijalta opintojen etenemistä. Lisätietoja pajaopinnoista saa oppilaitoksen opinto-ohjaajilta, urasuunnittelijoilta tai muilta ohjauksesta vastaavilta.. Sairasloma / opintojen keskeyttäminen Kun opiskelijalla on pitkä sairasloma, tai hän ei ole opiskelukuntoinen, voidaan opinnot keskeyttää. Tällä toimenpiteellä säästetään opiskeluajan kulumista. Opintososiaalisten etujen loppuessa, opiskelija voi olla oikeutettu Kelan tai sosiaalitoimiston myöntämiin tukiin. Opiskelijalla on oikeus palata oppilaitokseen suorittamaan opinnot loppuun, kun se on mahdollista. Jos opinnot keskeytyvät, nuorella saattaa olla oikeus muiden kuten esimerkiksi Kelan tai TE-toimiston palveluihin. Nämä palvelut kannattaa kartoittaa vielä siinä vaiheessa, kun nuori on vielä oppilaitoksessa. Osa palveluista on mahdollisia jopa opintojen aikana. 18

19 TE-toimiston palvelut Nuori voi jo opintojen aikana halutessaan ilmoittautua työnhakijaksi TE-toimistoon. Hän saa TEtoimistosta ja työhallinnon ylläpitämästä sähköisestä palvelusta (www.mol.fi) opastusta työnhakuun ja tietoa työpaikoista. Jos ammatinvalinta ei ole vielä selvä ja nuori tarvitsee siihen tukea, hän voi hakeutua ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluihin (ks. palvelut peruskoulun lähestyessä loppua/työ- ja elinkeinotoimiston palvelut). Jos nuori on lopettanut opinnot ja hän on täyttänyt 17-vuotta sekä on lisäksi työkykyinen, työmarkkinoiden käytettävissä ja työtön, voi hän yllä mainitun lisäksi ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TEtoimistoon. Työnhakijaksi voi ilmoittautua sähköisellä lomakkeella, joka löytyy osoitteesta - > Ilmoittaudu työnhakijaksi. Jos nuorella on käytössä verkkopankkitunnisteet, valitaan lomakkeesta linkki pankkitunnuksilla. Jos ei, valitaan ilman pankkitunnuksia. Sähköisen lomakkeen täyttämisen jälkeen nuoren on mentävä TE-toimistoon. Työ- ja elinkeinotoimiston netti- ja muita tietopalveluja voit käyttää ilman ilmoittautumistakin. Nuoren kanssa laaditaan noin 2 viikon kuluessa ilmoittautumisesta työllistymissuunnitelma. Suunnitelmassa sovitaan nuoren tarpeiden mukaan osaamista, työmarkkinavalmiuksia ja toimintakykyä parantavista palveluista, työkyvyn tai terveyden tilan selvittämiseen liittyvistä toimenpiteistä tai muista työ- ja elinkeinotoimiston palveluista. Nuorten yhteiskuntatakuun mukaisesti TE-toimiston tulee tarjota alle 25- vuotiaalle työttömälle viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen työtä, koulutusta, työharjoittelua, työnhakuvalmennusta tai ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja. Työllistymissuunnitelman tavoitteena on rakentaa TE-toimiston palveluja apuna käyttäen nuorelle yksilöllinen polku avoimille työmarkkinoille. TE-toimiston virkailija seuraa ja päivittää työllistymissuunnitelmaa yhdessä nuoren kanssa. Työllistymissuunnitelmaan voi sisältyä erilaisia palveluita mm.: Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut (ks. palvelut peruskoulun lähestyessä loppua/työ- ja elinkeinotoimiston palvelut). Työnhakuvalmennus, jossa käydään läpi työnhaun eri osa-alueita, työmarkkinoiden tilannetta ja työnantajien odotuksia sekä tutustutaan työnhaun sähköisiin kanaviin ja välineisiin. työnhakuvalmennus kestää 5-20 päivää. Työharjoittelu, joka on tarkoitettu ammatillista koulutusta vailla oleville alle 25-vuotiaille. Työharjoittelun tavoitteena on perehtyä työelämään ja edistää nuoren sijoittumista työhön. Työharjoittelussa voi olla enintään 12 kuukautta, josta samalla työnantajalla voi olla enintään 6 kuukautta. Uuden 12 kuukauden harjoittelujakson voi aloittaa aikaisintaan oltuaan 3 kuukautta yhdenjaksoisesti työttömänä. 19

20 Työhönvalmennuksen tavoite on hankkia yhdessä asiakkaan kanssa työ-, tukityö-, työkokeilu-, työharjoittelu- tai työelämävalmennuspaikka asiakkaalle. Työpaikan löytymisen jälkeen työhönvalmentaja voi tukea asiakasta työtehtäviin perehtymisessä ja työyhteisöön sopeutumisessa. Työhönvalmentajan palveluita voidaan hankkia asiakkaalle kaikkiaan 60 päivää. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on edistää nuoren ammatillista suunnittelua, kehittymistä, työllistymistä ja työssä pysymistä. Ammatillisen kuntoutuksen palveluita voidaan sisällyttää työllistymissuunnitelmaan, jos nuoren työllistymisen esteenä on asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma: terveydentilaa ja soveltuvuutta selvittäviä tutkimuksia tutustumiskäynti ammattioppilaitoksessa enintään 3 päivää koulutuskokeilu ammatilliseen oppilaitokseen enintään 10 päivää yhdistetty työ- ja koulutuskokeilu enintään 40 päivää työkokeilu työklinikalla enintään 40 päivää työkokeilu työpaikalla enintään 6 kk samalla työnantajalla vajaakuntoisen työllistymistä ja työssä pysymistä voidaan tukea työnantajalle myönnettävällä työolosuhteiden järjestelytuella. Yllä lueteltuja palveluita voi sisältyä myös ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluihin. Näihin palveluihin osallistuvan oikeus työmarkkinatukeen määräytyy alla esitetyn mukaisesti. Sen lisäksi esim. koulutuskokeilussa voidaan siitä aiheutuvat matkat korvata 0,21snt/km. Työkokeiluajalta voidaan maksaa ylläpitokorvausta 9 osallistumispäiviltä. TE-toimiston palvelut muodostavat palveluprosessin, josta sovitaan työllistymissuunnitelmassa. Yksittäiseen TE-toimiston palveluun ei voi hakeutua suoraan, vaan palveluihin ohjaudutaan työllistymissuunnitelman kautta. Työmarkkinatuki ja alle 25-vuotiaat nuoret Ammattikouluttamattomalle työttömälle työnhakijalle maksetaan työmarkkinatukea vasta 5 kk odotusajan jälkeen. Nuoren on oltava joko 5 kuukautta työttömänä työnhakijana TE-toimistossa työnhakijaksi ilmoittautumisen jälkeen tai hän on ollut työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautumista edeltävän kahden vuoden aikana yhteensä viisi kuukautta työssäoloehdon täyttävässä työssä, yrittäjänä, työttömänä työnhakijana tai työhallinnon toimenpiteessä (koulutus, työharjoittelu ym). Alle 25-vuotiaita ammattikouluttamattomia työnhakijoita koskevat säännökset: Alle 17-vuotiaalla henkilöllä ei ole oikeutta työmarkkinatukeen Jos 17-vuotiaalla ei ole ammatillista koulutusta, hänelle voidaan maksaa työmarkkinatukea vain siltä ajalta, kun hän on työvoimapoliittisessa toimenpiteessä, esimerkiksi työvoimakoulutuksessa, työharjoittelussa tai työhallinnon järjestämässä kuntoutuksessa. 20

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

KELAn tukema kuntoutus

KELAn tukema kuntoutus KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Kelan ammatillinen kuntoutus. Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014

Kelan ammatillinen kuntoutus. Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014 Kelan ammatillinen kuntoutus Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014 Kelan kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus Vaikeavammaisten lääkinnällinen

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela Kela kuntouttaa Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Lakimies Heidi Giss Kela Kela järjestää ja korvaa kuntoutusta Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri 9.2.2016

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri 9.2.2016 Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri 9.2.2016 Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (KKRL 566/2005)

Lisätiedot

Uudenmaan TE-toimisto

Uudenmaan TE-toimisto Uudenmaan TE-toimisto Nuorten palvelut 1 Uudenmaan TE-toimiston toimipaikat Helsinki (Pasila, Keskusta ja Itäkeskus) Espoo (Leppävaara) Vantaa (Tikkurila) Hyvinkää Järvenpää Lohja Porvoo Raasepori (Tammisaari)

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Kelan ammatillinen kuntoutus

Kelan ammatillinen kuntoutus Kelan ammatillinen kuntoutus Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Kela/Terveysosasto 4.3.2015 Esityksen sisältö Yleistä Kelan ammatillisesta kuntoutuksesta Tilastoja Kelan ammatilliset kuntoutuspalvelut Lisätietoja

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Hämeen TE-toimisto 1 Muutokset TE-palveluissa Asiakasta koskevat määritelmät Asiakas JTYPL:n mukaisia palveluita, tukia tai korvauksia hakeva tai saava yksityinen

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen

Lisätiedot

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään.

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Tuotekehitystyön kautta rakentuu Suunto projektin tuetun työvoimakoulutuksen malli Vahva alku tuen ja ohjauksen

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen

Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen Tervetuloa työ- ja elinkeinotoimiston infotilaisuuteen 1 Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimisto Osoite: Torikatu 34 40 Toimisto avoinna ma pe klo 9 15.45 puhelin 010 194029 www.oulunseuduntetoimisto.fi

Lisätiedot

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä

Lisätiedot

TE-palvelut muutoksessa. 6.3.2014 Maaret Rantolahti

TE-palvelut muutoksessa. 6.3.2014 Maaret Rantolahti TE-palvelut muutoksessa 1 Palvelut ja palveluverkosto uudistuvat Tarjolla entistä monipuolisemmat ja selkeämmät palvelut henkilö-, työnantaja- ja yritysasiakkaille. Tämän vuoden alusta lähtien TE-toimiston

Lisätiedot

TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus

TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus TE-palvelut ja ammatillinen kuntoutus Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 11.9.2014 TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita,

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Kelan palvelut neuropsykiatrisesta. häiriöstä kärsivän. työhön kuntoutumisentukena. Iiris Pelkonen. Projektipäällikkö, suunnittelija.

Kelan palvelut neuropsykiatrisesta. häiriöstä kärsivän. työhön kuntoutumisentukena. Iiris Pelkonen. Projektipäällikkö, suunnittelija. Kelan palvelut neuropsykiatrisesta häiriöstä kärsivän työhön kuntoutumisentukena Iiris Pelkonen Projektipäällikkö, suunnittelija Terveysosasto Kuntoutusryhmä Neuropsykiatrisen kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi Nuoren kuntoutusraha Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi 16 19-vuotiaalle, jonka työkyky ja ansionmahdollisuudet taikka mahdollisuudet

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita

Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita Uudenmaan TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 22.9.2015 Uudenmaan TE-toimisto Anne Hirvonen Tilastotietoa koko maa 2 22.9.2015 Uudenmaan TE-toimisto

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Suunnittelija Riikka Peltonen Terveysosaston kuntoutusryhmä 29.8.2012 2 30.8.2012 Kelan järjestämä kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä

Lisätiedot

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi Essi Manner 2 Kuntoutuksen toimijat ja työnjako Tapaturma- ja liikennevakuutus aina ensisijaista muihin nähden myös ammattitaudit Terveydenhuolto terveydentilaa

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu 1.1.2015. Milla Rajamäki, suunnittelija Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmä, ohjaus- ja prosessitiimi 4.12.

Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu 1.1.2015. Milla Rajamäki, suunnittelija Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmä, ohjaus- ja prosessitiimi 4.12. Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu 1.1.2015 Milla Rajamäki, suunnittelija Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmä, ohjaus- ja prosessitiimi 4.12.2014 Kelan kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Kiinni työelämään: TE-toimisto työnhakijan palveluksessa. www.mol.fi

Kiinni työelämään: TE-toimisto työnhakijan palveluksessa. www.mol.fi Työnhakijalle Kiinni työelämään: TE-toimisto työnhakijan palveluksessa www.mol.fi Etsitkö työpaikkaa? Haluatko vaihtaa nykyisen työpaikkasi mieluisampaan? Mietitkö, mitä lisäkoulutusta tarvitset, jotta

Lisätiedot

Palkkatuki 29.10.2015

Palkkatuki 29.10.2015 Palkkatuki 29.10.2015 Palkkatuki Työnantaja voi hakea palkkatukea työhön palkattavan työttömyyden keston perusteella. Mahdollista hakea myös työhön palkattavan vamman tai sairauden perusteella. Myöntäminen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut työllistymisen tukena Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11.2013 TE-palvelut Vuoden 2013 alusta TE-toimiston palvelut ovat nimeltään työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) TE-palvelut määritellään

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa

Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa Kaarina Latostenmaa Projektipäällikkö Työmieli-hanke / SAMK www.tyomieli.fi Mitä tässä välillä tapahtuu ja kenen kanssa? 1 Terveydenhuollon rooli

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Suunnittelija Marjaana Pajunen /Kela/Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Työ kuuluu kaikille! -Vammaisfoorumi ry:n ja Uudenmaan TE-toimiston koulutuspäivä

Lisätiedot

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA Uudenmaan muutosturvayksikkö Hillevi Ceder 1 TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUT OVAT: avoimia kaikille valtakunnallisia luottamuksellisia maksuttomia 2 TYÖVOIMATOIMISTO

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti KYKY Kelan Kyky-hanke Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti Hankkeen osat KYKY Kyky 1 Työkykyprosessi Työkykyneuvonta Sidosryhmätyö Kyky 2 Sairaan lapsen tai vammaisen prosessi Vammaisen henkilön

Lisätiedot

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 Työkokeilu Sairausdiagnoosi

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite:

Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: Nuorten tuki-hankkeen ydintavoite: on parantaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten kiinnittymistä ja pääsemistä koulutukseen, kehittää elämänhallinnan taitojaan ja saamaan työelämäkokemuksia

Lisätiedot

Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos 1.1.2014, kriteerit ja muutoksen vaikutukset käytäntöön

Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos 1.1.2014, kriteerit ja muutoksen vaikutukset käytäntöön Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos 1.1.2014, kriteerit ja muutoksen vaikutukset käytäntöön asiakastyötoimikunnan seminaari 11.9.2014 Suunnittelija Marjaana Pajunen Kela /Terveysosasto/Kuntoutusryhmä

Lisätiedot

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio Heikki Suoyrjö LT, toiminta-aluejohtaja SeKS Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys Kutke ry 30.10.2013 1 Mitä on? Suunnitelmallista ja monialaista toimintaa,

Lisätiedot

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU. KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU. KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja Sosiaaliviraston vammaistyössä tuettua työtä järjestetään Tuetun työllistymisen

Lisätiedot

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 31.3.2015 Johdanto Tämä info on tarkoitettu tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuille työntekijöille

Lisätiedot

Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen!

Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen! Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen! Sisällys 1. Johdanto... 4 2. TE-toimiston työkokeilu... 6 3. Kelan työkokeilu... 8 4. Palkkatuki... 10 5. Oppisopimuskoulutus... 12 6. Työolosuhteiden järjestelytuki...

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena

Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena Vakuutusyhtiöt työllistymisen tukena Uudenmaan alueen TYÖHÖNVALMENNUKSEN VERKOSTOPÄIVÄ 11.11.2014, Validia Ammattiopisto, Nina Orlo, Vakuutuskuntoutus VKK Vakuutuskuntoutus VKK vuonna 1964 perustettu tapaturma-,

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot