TALOUSARVIO VUODEKSI 2013 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI

Transkriptio

1

2

3 TALOUSARVIO VUODEKSI 2013 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI Sisällys 1. SIPOO STRATEGIA Ulkoisen toimintaympäristön muutokset TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalous Valtionosuudet Sipoon kunnan talous TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA Väestö Tuloperusteet Menoperusteet Henkilöstö Investoinnit Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Talousarviovalmistelu ja talousarvion tasapainottaminen Alijäämän kattamisvelvollisuus TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUS Nettobudjetointi Talousarvion ja sen perusteluiden sitovuus Toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen seuranta KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sivistysvaliokunta Tekninen valiokunta sekä Rakennus- ja ympäristövaliokunta TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA LIITE Luettelo kustannuspaikoista Liite 1

4

5 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA SIPOO STRATEGIA Kunnanvaltuusto hyväksyi vuonna 2007 kunnan strategian, joka pohjautuu visioon Sipoosta Suomen halutuimpana. Strategiana on nopea suunnitelmallinen kasvu, uudistuminen ja kehitys, jotka toteutetaan innovatiivisesti verkostoitumisen avulla. Kasvu edellyttää vahvaa ja tasapainoista taloutta, sillä vain tasapainoinen talous mahdollistaa riittävän palvelutarjonnan ja investointien toteuttamisen väestönkasvun edellyttämässä tahdissa. Vuosina Sipoon väestö on lisääntynyt noin 2 % vuosittain. Kevään 2011 valtuustoseminaarissa kunnan vuosien kasvutavoitteita muokattiin edelleen. Hallituksi kasvutavoitteeksi linjattiin n. 5 %:n keskimääräinen kasvu, joka käynnistyy 2 %:n kasvuna ja päättyy 8 %:n kasvuun. Tämä kokonaiskasvu on hieman maltillisempaa kuin mitä valtuuston vahvistamassa strategiassa on määritelty, mutta vie kuntaa edelleen vahvasti vision suuntaan. Vuoden 2012 aikana kuntastrategian päivittämistä sekä konkreettisen toteutusohjelman laadintaa on edelleen jatkettu. Toteutusohjelma liittyy vuotuiseen taloussuunnitteluun antaen pohjan alueittaiselle väestönkasvulle, tonttitarjonnalle ja siten myös investointisuunnitelmalle. Strategiaan pohjautuvien kehittämistoimien merkitys korostuu entisestään käynnissä olevan kuntarakenneuudistuksen myötä. Uudistuksen tavoitteena ovat vahvat peruskunnat ja niiden elinvoimainen kuntarakenne. Juuri tätä tavoitellaan Sipoo strategian avulla. Erityisesti talousarvion investointiosassa on nähtävissä vahva panostus kasvuun. Kaavoitukselliset edellytykset alkavat olla olemassa ja ne mahdollistavat kasvustrategian käytännön toteuttamisen edellytyksenä olevat infrastruktuurin rakentamistoimet. Investointiosan suunnitelmien toteutuminen antaa edellytykset 3 4 %:n vuotuiselle väestönkasvulle jo lähivuosina. Aiemmista vuosista poiketen koko organisaatiolle on valittu yhteiset, strategiaan pohjautuvat painopistealueet. Ne on esitetty kohdassa Kunnanhallitus, Yleishallinto ja kunnan johto. Näihin yhteisiin painopistealueisiin perustuvat puolestaan osastoittaiset sitovat tavoitteet. 1.1 ULKOISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Lähitulevaisuuden merkittävin kuntien toimintaan vaikuttava muutos on vireillä oleva kuntauudistus. Kyseessä on kokonaisuudistus, joka koostuu rahoitusjärjestelmän uudistamisesta, kuntalain kokonaisuudistuksesta, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista sekä kuntien tehtävien arvioinnista. Maan hallitus on jo päättänyt, että kuntarakenteen uudistamista ohjaavat seuraavat kolme pääkriteeriä: palvelu- ja väestöpohjakriteerit työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit talouskriteeri. Kunnalla katsotaan olevan tarve selvittää kuntaliitosta, jos yksikin kolmesta pääkriteeristä osoittaa selvitystarvetta. Kunta ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään pääkriteeri osoittaisi selvitystarvetta, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta. Hallitusohjelman mukainen tavoite on, että kuntarakenneuudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen sovitetaan yhteen. Lähtökohtana on, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla. Hallitus on ilmoittanut, että esitys sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi valmistellaan vuoden 2012 loppuun mennessä ja että kuntarakennelakiehdotus tulee kuntiin lausunnolle syksyn 2012 aikana. Hallitus tulee arvioimaan kuntauudistuksen etenemistä loppuvuodesta

6 Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakennemuutosta. Uudistuksen tavoitteeksi on asetettu järjestelmän yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen. Lopulliset esitykset valtionosuusperusteiden uudistamistarpeista tehdään vuoden 2013 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että uusi valtionosuuslainsäädäntö tulisi voimaan vuonna On selvää, että valtionosuusuudistus tulee vaikuttamaan merkittävästi kuntatalouteen. Osa kuntalain taloutta koskevista säännöksistä on jo uusittu ja ne ovat tulleet voimaan kesällä Lakiin lisättiin säännökset sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta. Käytännössä säännökset ovat olleet olemassa jo kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksina, mutta nyt ne saavat huomattavasti vahvemman aseman ja sitovuuden laintasoisina. Kuntien taloudellinen toimintaympäristö tulee edellä mainitun valtionosuusjärjestelmäuudistuksen myötä muuttumaan huomattavasti. Osa taloudellisten toimintaedellytysten muutosta ovat vuoden 2013 alusta voimaan tulevat kirjanpitolautakunnan kuntajaoston sitovat suositukset poistoajoista. Muutoksen tarkoituksena on, että kuntien investointien poistoajat antaisivat nykyistä realistisemman kuvan kunnan taloudellisesta tilanteesta ja omaisuuden kunnosta. Edellä kuvattujen muutosten lisäksi ei voi unohtaa Euroopan talous- ja rahoituskriisin vaikutuksia myös kuntien rahoitusasemaan. Toistaiseksi kuntien rahoitus on ollut turvattua eikä rahoituksen hankinnassa ole esiintynyt vaikeuksia. Samoin historiallisen alhainen korkotaso on kiistatta koitunut kuntien rahoitusasemalle eduksi. Tulevien vuosien korkotasoa on tällä hetkellä lähes mahdoton ennustaa. Lähtökohtana ennustelaitosten arvioissa kuitenkin on, että ennätysalhainen korkotaso jatkuisi vielä ainakin tulevan vuoden tai kahden vuoden ajan. 2. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Valtiovarainministeriö ennakoi syyskuussa 2012 julkistetussa ennusteessaan kuluvan vuoden bruttokansantuotteen kasvuksi 1 %. Talouskasvu on ministeriön näkemyksen mukaan yksinomaan kotimaisen kulutuksen varassa. Vuodelle 2013 valtionvarainministeriö ennakoi bruttokansantuotteen kasvavan samoin 1 %:n verran ja vuonna 2014 kasvua kertyisi 2 %. Vielä keväällä 2012 ministeriö ennakoi hieman parempaa talouskasvua. Muut arviot bruttokansantuotteen kasvusta vuodelle 2012 vaihtelevat Sampo Pankin ennustamasta nollakasvusta Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennakoimaan 1,4 %:n kasvuun. Vastaavasti vuodelle 2013 ennakoidut bruttokansantuotteen kasvulukemat vaihtelevat 1 %:n ja 2 %:n välillä ennustelaitoksesta riippuen. Valtiovarainministeriö on rakentanut ennusteensa oletukselle, että euroalueen kriisi ei syvene eikä johda valuutta-alueen uudelleenjärjestelyihin. Viennin oletetaan piristyvän vasta vuonna 2013 kansainvälisen kysynnän elpyessä ja maailmankaupan vahvistuessa. Kuluvan vuoden viennin kasvu jää alle puoleen prosenttiin. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kokonaistuotanto saavuttaa viime vuosien korkeimmat lukemat, eli vuoden 2007 luvut, vasta vuoden 2014 aikana. Työllisyys paranee melko hitaasti kasvun käynnistyessä eikä työvoiman ennakoida vielä merkittävästi supistuvan. Työttömyysaste ei kuitenkaan merkittävästi heikkene, vaan sen ennakoidaan pysyvän noin 7,6 %:ssa. Julkinen talous pysyy kuluvana vuonna alijäämäisenä ja velkasuhde nousee 52 %:iin bruttokansantuotteesta. Hidastuva talouskasvu heikentää etenkin valtiontalouden rahoitusasemaa. Verotukseen kohdistuvat toimet lisäävät valtion verotuloja nettomääräisesti 1,3 miljardia euroa vuonna Merkittävimmin verotuloja lisää arvonlisäverokantojen korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä. Lisäksi valtion talousarvio sisältää menosäästöjä 1,2 miljardia euroa. Kuntatalouteen vaikuttavat merkittävimmin valtionosuuksiin tulossa olevat leikkaukset. 2

7 Lähteet: Valtiovarainministeriö, suhdannekatsaus kesäkuu 2012 ja syyskuu 2012 Kuntaliitto, Juhani Turkkila, syyskuu 2012 Sampo Pankki, suhdannekatsaus, syyskuu 2012 Palkansaajien tutkimuslaitos, syyskuu KUNTATALOUS Kuntatalouden ennakoidaan heikkenevän niin valtion toimenpiteiden kuin hidastuvan talouskasvunkin vuoksi. Samaan suuntaan vaikuttaa vastaavasti samanaikaisesti tapahtuva kuntien palvelujen kysynnän kasvu. Suomen Kuntaliitto ennakoi myös, että kuntien velkaantuminen tulee kiihtymään ja samanaikaisesti veronkorotuspaineet kasvavat. Velkaantumisen kiihtymisestä huolimatta matala korkotaso loiventaa korkomenojen kasvua. Toisaalta Suomen Kuntaliitto näkee kuntien verotulojen kasvun hieman nopeutuvan palkkasumman kohtuullisen kehityksen vuoksi. Myös jo toteutettu kiinteistöveron poistaminen verotulojen tasauksen piiristä parantaa joidenkin kuntien rahoitusasemaa. Hallitusohjelmassa on tavoitteena kiinteistöveron osuuden kasvattaminen kuntien verotuloista. (Kuntaliitto, Juhani Turkkila, syyskuu 2012) 3

8 (Kuntaliitto, Juhani Turkkila, syyskuu 2012) 2.3 VALTIONOSUUDET Vuonna 2013 kuntien valtionavut ovat yhteensä noin 10,7 miljardia euroa, josta laskennalliset valtionosuudet ovat noin 9,7 miljardia euroa. Valtionavut kasvavat noin 180 miljoonalla eurolla vuodesta Valtionosuuksia alentavat mm. kehyspäätöksen mukainen peruspalvelujen valtionosuuksien 125 miljoonan euron leikkaus sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien indeksikorotuksen tekemättä jättäminen. Valtionosuuksiin tehtävät leikkaukset tulevat kuitenkin vaikuttamaan niin, että valtionosuuksien taso on vuonna 2015 jo 500 miljoonaa euroa alhaisempi. Ja kuten edellä on todettu, valtionosuusuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna SIPOON KUNNAN TALOUS Sipoon kunnan talous on viime vuosina pysynyt hyväksyttävällä tasolla. Vuoden 2011 tulos oli ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen alijäämäinen. Tulos heikensi jonkin verran vapaan oman pääoman osuutta taseessa. Vastaavasti lainakannan väheneminen kuitenkin vahvisti taloutta ja kunnan rahoitusasemaa pitkällä aikavälillä. Viimeisimmän ennusteen mukaan kuluvan vuoden yhteisöverokertymä tulee toteutumaan huomattavasti vuoden 2012 talousarviossa ennakoitua heikompana. Kokonaisuutena verotulojen ennustetaan kuitenkin kiinteistöverokertymän positiivisen kehityksen myötä toteutuvan pääosin talousarvion mukaisesti. Käyttötalouden menokehitys tulee ylittämään vuodelle 2012 budjetoidut menot noin 4,6 milj. eurolla. Sekä Sosiaali- ja terveysosaston että Sivistysosaston ennustetaan ylittävän alkuperäisen talousarvionsa noin 2 milj. eurolla. Näiden lisäksi Tekniikka- ja ympäristöosaston talousarvio tulee ylittymään koulutilojen käytöstä poistumisen ja ennakoimattomien korjausten vuoksi. Niin käyttötalouden toteumaan kuin tuloennusteisiinkin sisältyy kuitenkin edelleen huomattavia epävarmuustekijöitä, jotka saattavat muuttaa tilannetta vielä loppuvuodesta. Vuoden 2012 talousarviossa lähtökohtana oli, että vuoden 2012 tulos muodostuisi 0,4 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Helsingin kaupungin kanssa tehdyn maakaupan seurauksena tulos muodostuu kuitenkin huomattavasti talousarviossa ennakoitua ylijäämäisemmäksi. Kyseisten satunnaisten tuottojen vuoksi tilikauden tulokseksi arvioidaan muodostuvan noin 32,8 miljoonaa euroa. Tämä merkitsee sitä, että tulevia investointeja varten voidaan tehdä varauksia ja että kunnan rahoitusasema paranee myös seuraavana kahtena vuotena. Vuoden 2013 talousarvion lähtökohtana on, että vuosikate on positiivinen ja kattaa kokonaisuudessaan myös poistot. Jotta kunnan talous olisi jatkossakin pitkällä aikavälillä tasapainossa, on erityistä huomiota kiinnitettävä lainakannan kasvuun. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että investointien 4

9 ajoituksen merkitys korostuu. Tähän tavoitteeseen pyritään erityisesti strategian toteutusohjelman avulla. Samanaikaisesti entisestään korostuu käyttötalouden kustannustehokkuuden merkitys, jotta investointien rahoitusta voidaan vahvistaa vuosikatteen avulla. 3. TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA VÄESTÖ Kuntastrategian mukaisen väestönkasvun tavoitteena on, että asukasluku kasvaisi keskimäärin 5 % vuodessa. Viime vuosina kehitys on ollut seuraavanlainen: ,2 % ,1 % ,1 % ,2 % ,5 % Vuoden 2011 lopussa väkiluku oli Vuoden 2012 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana kunnan asukasluku on lisääntynyt 248 henkilöllä. Vuoden 2011 vastaavana aikana asukasluku kasvoi yhtä paljon. Mikäli väestönkehitys jatkuu samankaltaisena kuin kuluvan vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana, tämä merkitsee, että koko vuoden 2012 väestönkasvu on todennäköisesti noin 1,3 %, ts. lisäys on noin 250 henkilöä. Vuonna 2013 lisäyksen arvioidaan olevan noin 2 %. Tämä merkitsisi, että talousarviovuoden 2013 lopussa väkiluku olisi noin asukasta. 3.2 TULOPERUSTEET Sipoon verotulojen kasvu on ollut suotuisaa. Kunnallisverotuksen tulopohjana olevat verotettavat tulot ovat kehittyneet noin 2,5 3 % nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. Viime vuosina verotulot ovat kuitenkin vaihdelleet aikaisempia vuosia huomattavasti enemmän. Taustalla on yleisen taloustilanteen epävarmuus, mikä väistämättä heijastuu verotuloihin. Työttömyysaste on noin 4 % eli työttömiä on noin 400. Talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisen perusteena on käytetty 19,25 %:n tuloveroprosenttia. Kunnallisveroa arvioidaan vuonna 2013 kertyvän 72,9 miljoonaa euroa, mikä on 8,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2011 toteuma ja 3,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2012 ennusteessa on arvioitu. Yhteisöverokertymän arvioidaan pysyvän samalla tasolla kuin vuoden 2012 toteumaennusteessa. Yhteisöveroa arvioidaan kertyvän 3,9 miljoonaa euroa. Talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisen perusteena on käytetty 1,00 %:n suuruista yleistä kiinteistöveroprosenttia, vakituisten asuinrakennusten osalta 0,50 %, muiden asuinrakennusten osalta 1,10 % ja rakentamattomien rakennuspaikkojen osalta 3,00 %. Kiinteistöverotulojen arvioidaan olevan 6,3 miljoonaa euroa, lisäystä vuoden 2012 toteumaennusteesta noin 0,2 miljoonaa euroa. Valtionosuusarvio on laadittu loppukesällä 2012 saatujen valtionhallinnon ennakkolaskelmien perusteella. Valtionosuuksiin tehdään 2,7 %:n indeksitarkistus. Verovuoden 2011 tietoihin perustuvan verotulontasauksen arvioidaan olevan Sipoon osalta 6 miljoonaa euroa, eli noin 0,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Tämän perusteella laskennallisina valtionosuuksina arvioidaan vuonna 2013 saatavan 17 miljoonaa euroa eli 1,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna Taloussuunnitelmakaudella valtionosuuksien määrä riippuu myös väestönkasvusta, valtion toimenpiteistä ja mahdollisista indeksitarkistuksista. Valtionosuuksien määrän arvioidaan olevan noin 17 miljoonaa euroa sekä vuonna 2014 että vuonna Sipoon kunnan verorahoituksen, eli valtionosuuksien ja verotulojen yhteismäärän, arvioidaan lisääntyvän vuonna % ja vuonna ,4 %. Kaikkien kuntien vastaavat luvut ovat +5,9 % vuonna 2012 ja +1,4 % vuonna

10 3.3 MENOPERUSTEET Talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa on noudatettu mm. seuraavia periaatteita: Lakisääteiset peruspalvelut on järjestettävä kunnan omasta tai muiden toimesta. Veroprosentit pyritään pitämään toiminnan edellyttämällä tasolla. Käyttötalouden menokehitystä on pyrittävä jatkuvasti hillitsemään. Kunnan kokonaishenkilöstömäärä tulee pyrkiä pitämään vuoden 2012 tasolla. Kunnan omia tiloja tulee käyttää tehokkaammin. Tulevia investointitarpeita ja niiden toteuttamista on harkittava tarkkaan. Maksuja on tarkistettava. Toimintaa on tehostettava. Säästöjä haetaan ensisijaisesti prosesseja ja rakenteita uudistamalla. Vuoden 2013 talousarvion suurimpia menolisäyksiä on ostopalvelujen lisäys noin 2,9 miljoonalla eurolla. Ostopalvelujen lisäys sisältää HSL-kuntayhtymään liittymisen seurauksena syntyvät menot. HSLkuntayhtymän kustannukset tulevat siis vuonna 2013 ensimmäisen kerran koko kalenterivuoden ajalta. Henkilöstökulut kasvavat 2,1 miljoonalla eurolla. Vuoden 2013 toimintakulut ovat 133,6 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 7,7 %:n lisäystä vuoden 2012 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Vuoden 2012 toteumaennusteeseen verrattuna lisäys on 4,1 % ja vuoden 2011 tilinpäätökseen 6,6 %. Suunnittelukaudella käyttötalouden suurimmat paineet tulevat kohdistumaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen menoihin. Samanaikaisesti on resursseja voitava jakaa myös elinkeinoelämän, maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen. Lähivuosien toimintamenojen kasvuksi on ennakoitu noin 3,5 % ja vuoden 2013 vuositulostavoitteeksi nollatulos. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää jatkuvia toimia toimintamenojen kasvun hillitsemiseksi, mutta myös tuloperustan vahvistamista. Tuloperustan vahvistaminen edellyttää myös kunnan kasvutavoitteissa onnistumista. 3.4 HENKILÖSTÖ Kunnan strategian mukaan palvelutuotannon tehokkuus ja monipuolisuus varmistetaan kehittämällä henkilöstön osaamista ja turvaamalla henkilöstön saatavuus. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 44,8 vuotta. Vanhuuseläkkeelle jää vuonna 2013 arviolta noin 15 henkeä. Eläköitymisten ja henkilöstömäärän lisääntymisen seurauksena myös henkilöstön keski-iän oletetaan tulevina vuosina laskevan. Vuonna 2011 kunnan henkilöstömäärä kasvoi 7 henkilöllä. Vuoden 2012 talousarvioon sisältyi määräraha yhteensä 10 uutta virkaa tai tointa varten. Valiokunnille annetuissa talousarviokehyksissä edellytetään, että kunnan kokonaishenkilöstömäärä ei vuonna 2013 kasva. Vakinaisen henkilöstön lukumäärä on noussut vuoden henkilöstä 929 henkilöön vuonna Vakinaisen henkilöstövahvuuden arvioidaan vuoden 2012 lopussa olevan 935. Kuntien palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2012 noin 3,5 % ja vuonna 2013 noin 2,3 %. Sipoon kunnan vuoden 2013 talousarviossa on varauduttu 2 %:n yleiseen palkankorotukseen. 3.5 INVESTOINNIT Taloussuunnitelmakauden merkittävimpiä investointihankkeita ovat Nikkilän terveysaseman laajennus ja perusparannus. Lisäksi investointisuunnitelma sisältää erittäin merkittävän kunnan kasvustrategian mukaisen panostuksen uusien asuinalueiden infrastruktuuriin. Vuosien muita rakennusinvestointeja ovat päiväkodin sekä valmistuskeittiön rakentaminen Etelä-Sipooseen ja Sipoon koulukeskuksen uudisrakennus- ja perusparannustyöt. Vuonna 2013 talousarvion mukaiset bruttoinvestoinnit ovat 21,2 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit 15,1 miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinneissa on mukana maanostoihin varattu 1 milj. euron vuotuinen määräraha. Nettoinvestoinneista puolestaan on vähennetty maa-alueiden myyntitulot, joiden arvioidaan olevan noin 5,5 miljoonaa euroa vuonna 2013, sekä mahdolliset valtionosuudet ja vastaavat tuotot. 6

11 Suunnitelman mukaisten poistojen määrä on 6,5 miljoonaa euroa. Julkisen käyttöomaisuuden osuus vuoden 2013 bruttoinvestointimenoista on 6,7 miljoonaa euroa. Perusparannuksiin on varattu 2,3 miljoonaa euroa. Irtaimen omaisuuden hankintaan on varattu 0,6 miljoonaa euroa. Summa on aiempien vuosien tasolla. Suunnittelukauden kokonaisinvestointisummat käyvät ilmi alla olevasta taulukosta: YHTEENSÄ TA 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen TA 2013 TS 2014 TS 2015 Tuotot Kulut Netto TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA Tasapainoinen talousarvio on rahoituksen kannalta terveen talouden perusta pitkällä aikavälillä. Vastuualueiden tuloslaskelmat esitetään talousarviossa informatiivisessa mielessä kunkin vastuualueen kohdalla. Tuloslaskelman (sivu 72) osoittama tulorahoitus on suunnittelukaudella hyväksyttävällä tasolla. Ongelmallista on, että tulorahoitus rakentuu edelleen liian suurelta osin maanmyyntitulojen varaan. Talousarvion toimintatuottojen ja -menojen erotuksena muodostuva toimintakate on -92,5 miljoonaa euroa. Toimintakate heikkenee 4,6 miljoonaa euroa vuoden 2012 talousarvioon verrattuna ja noin 2 miljoonaa euroa vuoden 2012 toteumaennusteeseen verrattuna. Vuosikate on 6,6 miljoonaa euroa ja se on 0,1 miljoonaa euroa suurempi kuin vuoden 2012 talousarviossa. Poistojen määräksi arvioidaan 6,5 miljoonaa euroa, jolloin vuosikate riittää kattamaan suunnitelman mukaisten poistojen määrän. Tilikauden tulos on näin ollen selvästi positiivinen, joskin vain noin euroa ylijäämäinen. Rahoituslaskelma (sivu 89) osoittaa, että rahavarat kasvavat vuodesta Investointimenot, joista on vähennetty investointien arvioidut tuotot ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnistä saatavat tulot, ovat 14,5 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennetään n. 9,7 miljoonalla eurolla. 3.7 TALOUSARVIOVALMISTELU JA TALOUSARVION TASAPAINOTTAMINEN Talousarviokehysten antamisen jälkeen erityisesti valtionosuuksista ja verotuloista on saatu tarkennettuja ennusteita. Talousarviovalmistelun aikana on tehty seuraavat muutokset tasapainoisen talousarvion aikaansaamiseksi: Verotuloja kokonaisuudessaan on tarkistettu ylöspäin. Valtionosuuksia on tarkistettu alaspäin. Maanmyynnistä kertyviä myyntivoittoja on tarkistettu ylöspäin. Muilta osin talousarvioesitys perustuu valiokuntien talousarvioesityksiin. 3.8 ALIJÄÄMÄN KATTAMISVELVOLLISUUS Kuntalain 65 :n 2 ja 3 momentissa säädetään seuraavaa: Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. 7

12 Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Kunnan vuoden 2011 tase osoittaa 11,6 miljoonan euron kumulatiivista ylijäämää, joten kuntalain edellä mainittu säännös ei ole ajankohtainen. 4. TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUS Kunnan taloutta ohjaavat sekä kuntalaki että kirjanpitolaki. Kuntalakiin sisältyy talousarvion ja taloussuunnitelman laatimista koskevia määräyksiä. Kirjanpitolaissa on puolestaan säännökset kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimisesta. Talousarvio ja -suunnitelma käsittävät käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosan. Talousarvio esitetään tällä tavoin sekä tuloslaskelman että rahoituslaskelman näkökulmasta. Käyttötalousosan avulla ohjataan kunnan toimintaa. Siinä valtuusto asettaa eri vastuualueille toiminnalliset tavoitteet ja osoittaa tarvittavat määrärahat näiden tavoitteiden saavuttamiseksi sekä arvioi tuotot niiden kokonaisuuksien hoidosta, joista valtuusto on päättänyt. Käyttötalousosa on jaettu vastuualueisiin, jotka puolestaan on jaettu tulosyksiköihin. Talousarvion käyttötalousosan pohjalta laaditaan sekä tuloslaskelma että rahoituslaskelma. Tuloslaskelma osoittaa, miten kunnan tilikaudeksi varattu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja käyttöomaisuuden kulumisesta aiheutuviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosa kertoo sekä talousarviovuoden että suunnittelukauden investoinnit. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy joko hankeryhmittäin tai hankkeittain. Mikäli investoinnin hankintamenon arvioidaan jakaantuvan kahdelle tai useammalle vuodelle, hyväksyy valtuusto investoinnin kokonaiskustannusarvion. Valtuusto tarkistaa kokonaiskustannusarviot ja päättää hankkeille eri vuosille varattavista määrärahoista taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Rahoituslaskelmassa osoitetaan, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin ja miten rahoitustarve katetaan tai kuinka suuri rahoitusylijäämä on ja miten se käytetään. 4.1 NETTOBUDJETOINTI Valtuusto voi jakaa tehtäväalueen tai sen osan määrärahat tai tuotot netto- tai bruttomäärärahoina. Talousarvioasetelmaa hyväksyessään valtuusto on päättänyt, että määrärahat jaetaan nettoperiaatteen mukaisesti. 4.2 TALOUSARVION JA SEN PERUSTELUIDEN SITOVUUS Valtuusto päättää siitä, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kunnanhallitusta ja muita kunnan hallintokuntia. Talousarvio koostuu toimialojen määrärahoista, rahoitustuotoista ja toiminnallisista tavoitteista sekä talousarvion yleisistä perusteluista, tunnusluvuista ja tuloslaskelmista. Vastuualueiden määrärahat ovat sitovia valtuustoon nähden. Nettobudjetoinnissa on menojen ja tulojen erotus sitova valtuustoon nähden. Tulosyksiköt velvoitetaan perimään talousarvioon merkityt tulot. Mahdolliset poikkeamat on selvitettävä pikimmiten talousarviomuutoksia tehtäessä ja viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä. Tulosyksiköt voivat ilman erillistä päätöstä luopua tarpeettomaksi käyneestä irtaimesta omaisuudesta. Myynnistä saatavat tulot voidaan käyttää tulosyksiköiden menojen kattamiseen. Hallintokuntien päätöksentekoa ohjaavat liitteessä 2 ilmoitetut rahamääräiset ratkaisuvaltarajat. 8

13 Valtuuston päätös talousarvion sitovuudesta on seuraavanlainen: Käyttötalousosa Käyttötalousosan määrärahat ja laskennalliset tulot ovat sitovia valtuustoon nähden nettotasolla. Investointiosa Myös investointiosan määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovia nettotasolla. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmassa rahoitustuottojen ja -kulujen nettomääräraha on sitova valtuustoon nähden. Rahoitusosa Rahoituslaskelmassa lainakannan muutos on sitova valtuustoon nähden. Toiminnalliset tavoitteet Sitovat tavoitteet otsikon alla olevat tavoitteet sitovat hallintokuntia valtuustoon nähden. Tunnusluvut (määrätavoitteet, taloudellisuustavoitteet ja laatutavoitteet) ovat hallintokunnille suuntaa antavia. 4.3 TOIMINNALLISEN JA TALOUDELLISEN TULOKSEN SEURANTA Talousarvion toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen toteutumista seurataan hyväksytyn talousarvion ja mahdollisten talousarviomuutosten pohjalta. Toiminnallisen tuloksen seurannalla tarkoitetaan, että tulosyksiköt seuraavat asetettuja toiminnallisia tavoitteita ja niiden toteumaa ja taloudellisen tuloksen seurannalla, että tulosyksiköt seuraavat menojen ja tulojen toteumaa. 9

14 10

15

16

17 KÄYTTÖTALOUSOSA Toiminnan sektorikohtaiset bruttomenot Tekniikka sekä rakennus ja ympäristö 13 % Hallinto 9 % Sivistys 37 % Sosiaali- ja terveydenhuolto 41 % Hallinnolla tarkoitetaan keskusvaalilautakuntaa, tarkastuslautakuntaa ja kunnanhallitusta. 11

18 12

19 KÄYTTÖTALOUSOSA Sivujen lukuohje Lyhenteiden selitykset TP TPE TA TS = Tilinpäätös = Tilinpäätösennuste = Kunnanhallituksen talousarvioesitys = Taloussuunnitelma Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on laadittu lihavoidulla tekstityypillä. Muut tavoitteet ja perustelut ovat luonteeltaan toimintaa ohjaavia tai informatiivisia. Toimialojen käyttötalousmenojen muutokset (1 000 euroa) ja kasvuprosentti vuosina Hallinto Sosiaali- ja terveydenhuolto Sivistys Tekniikka- sekä Rakennus- ja ympäristö Vuonna 2010 TP 3,4 7,1 10,8 11,7 Vuonna 2011 TP 15,1 7,7 3,8 6,5 Vuonna 2012 TA 19,1-3,6-1,8-1,9 Vuonna 2012 TPE 19,9 0,1 1,9 0,9 Vuonna 2013 TA 4,7 5,2 2,7 5,1 13

20 KÄYTTÖTALOUS Toimintatuotot ja -menot Vuoden 2013 talousarvion käyttömenot ovat 133,6 miljoonaa euroa ja käyttötuotot 41 miljoonaa euroa. Toimintakate on -92,5 miljoonaa euroa, mikä on euroa/asukas, kun se vuonna 2012 näyttää muodostuvan noin euroksi/asukas. Vastuualue TP 2010 TP 2011 TA 2012 TPE 2012 TA Keskusvaalilautakunta Tuotot Kulut Netto Tarkastuslautakunta Tuotot Kulut Netto Kunnanhallitus Tuotot Kulut Netto Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tuotot Kulut Netto Sivistysvaliokunta Tuotot Kulut Netto Tekninen sekä Rakennus- ja ympäristövaliokunta Tuotot Kulut Netto Yhteensä Tuotot Kulut Netto

21 TOIMIALA: KESKUSVAALILAUTAKUNTA VASTUUALUE: VAALIT VASTUUHENKILÖ: Kunnansihteeri Peter Stenvall TP 2010 TP 2011 TA 2012 TPE 2012 TA 2013 Tuloarvio 0 25,3 50,6 50,6 0,0 Määräraha 0-28,9-81,0-81,0 0,0 Toimintakate 0-3,5-30,4-30,4 0,0 Määrärahan muutos % -100,0 #JAKO/0! Määrärahan muutos euroina Toimintakatteen muutos % -17,8 #JAKO/0! Toimintakatteen muutos euroina Asukkaat Nettomenot euroa/asukas -0,19-1,60-1,60 0,00 Toimintamenot ,7 0,0 Palkat ja palkkiot ,6 0,0 Henkilösivukulut -1-10,8 0,0 Henk.korvaukset Henkilöstökulut ,4 0,0 Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot -8-15,9 0,0 Palveluiden ostot ,9 0,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1-3,4 0,0 Avustukset Vuokrat 0 0,0 0,0 Muut toimintakulut Toimintatulot ,6 0,0 Maksutuotot Tuet ja avustukset Europarlamenttivaalit toimitetaan vuonna

22 TOIMIALA: TARKASTUSLAUTAKUNTA VASTUUALUE: TILINTARKASTUS TP 2010 TP 2011 TA 2012 TPE 2012 TA 2013 euro Tuloarvio Tuotot Määräraha Kulut Toimintakate Netto Määrärahan muutos % 7,9 11,5 27,6 14,5 0,43 Määrärahan muutos euroina Toimintakatteen muutos % 7,9 11,5 27,6 14,5 0,43 Toimintakatteen muutos euroina Asukkaat Nettomenot euroa/asukas -2,0-2,2-2,5-2,5-2,4 Tarkastuspäiviä euroa/tarkastuspäivä Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Muiden palvelujen ostot Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Toiminnalliset tavoitteet vuodeksi 2013 Kunnan vuoden 2013 hallinto ja talous tarkastetaan kuntalain ja kunnan hallintosäännön mukaisesti. Lakisääteisten tilintarkastuspäivien lukumäärä on arviolta 35 tarkastuspäivää. Sen lisäksi tulevat lautakunnan sihteerintehtävät ja mahdollisesti ostettavat asiantuntijapalvelut. Tarkastuslautakunnan kokoontumistavoite on 11 kertaa vuodessa. Tilintarkastusyhteisö antaa lautakunnalle kirjallisia ja suullisia raportteja tarpeen mukaan. Tilintarkastuskertomus annetaan tilinpäätöksen tarkastamisen jälkeen valtuustolle. Tarkastuslautakunnan työn tuloksena laaditaan valtuustolle annettava arviointikertomus. Tarkastuslautakunta valmistelee ja tekee valtuustolle ehdotuksen tilintarkastajan valinnasta. 16

23 TOIMIALA: KUNNANHALLITUS VASTUUALUE: YLEISHALLINTO JA KUNNAN JOHTO VASTUUHENKILÖ: Kunnanjohtaja Mikael Grannas TP 2010 TP 2011 TA 2012 TPE 2012 TA 2013 Tuloarvio Toimintatulot Määräraha Toimintamenot Toimintakate Netto Määrärahan muutos % 4,8 15,1 19,1 19,9 5,4 Määrärahan muutos euroina Toimintakatteen muutos % 135,0 15,9-159,8-197,1 185,3 Toimintakatteen muutos euroina Suunn.muk. poistot Asukkaat Nettomenot euroa/asukas Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina htv 54,1 61,7 63,5 63,5 69,8 Toimintakulut yhteensä euroa/htv Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henk.korvaukset 36 Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut #VIITTAUS! Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot

24 Toiminta-ajatus Kunnanjohtaja johtaa kunnan organisaatiota valtuuston ja kunnanhallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti. Toimintaympäristön keskeiset muutokset vuosina Sipoon kunta on kasvukunta, johon kohdistuu yhä vilkkaampi muuttoliike. Uusia asuinalueita otetaan käyttöön sitä mukaa kuin vahvistetut kaavat sen mahdollistavat. Kunta panostaa vuosittain 6 8 miljoonaa euroa infrastruktuurin rakentamiseen uusille asuinalueille. Tämä panostus mahdollistaa asukkaan vuotuisen väestönlisäyksen lähivuosien aikana. Viime vuosien huolenaiheina ovat olleet tulopohjan heikentyminen ja käyttökustannusten nousu. Kunnan tärkein tulonlähde on tulovero, joka Sipoossa muodostaa yli puolet kaikista kunnan tuloista. Tuloverot ovat vähentyneet sekä vuonna 2010 että vuonna Verotulojen vähentyminen on vieläkin ollut seurausta kunnan osan luovutuksesta. Samanaikaisesti väestö kasvoi 1,2 % vuonna 2010 ja 1,5 % vuonna Myös työttömyys on pysynyt alhaisena (keskimäärin alle 5 %). Tuloverokertymän notkahdus ei olisi ongelma, jos olisimme sopeuttaneet kustannuskehityksemme tuloihimme. Valitettavasti nettokustannuksemme nousivat 6,0 % vuonna 2010 ja 6,8 % vuonna 2011 samanaikaisesti, kun kunnalliset kustannukset Suomessa kasvoivat keskimäärin 4,0 4,5 % vuosittain. Samaan aikaan valtio vähentää kunnille suuntaamiaan valtionosuuksia ja yhteisöveron ennakoidaan laskevan huonojen suhdannenäkymien johdosta. Taloudellinen liikkumavaramme on siis pienentynyt ja tämän tulee vaikuttaa kustannusrakenteeseemme. Pyrkimyksenä on tiukka, mutta realistinen budjetointi ja hyvä talousseuranta. Suomen valtion kesällä 2011 käynnistämä kuntarakenneuudistus on edennyt siihen vaiheeseen, että syksyn 2012 aikana tehdään metropoliesiselvitys, jossa myös Sipoo on osallisena. Talousarviovuoden alussa uuden valtuuston tulee ottaa kantaa tämän esiselvityksen tuloksiin ja suosituksiin sekä päättää siitä seuraavista jatkotoimenpiteistä. Kunnan tulee aktiivisesti osallistua kuntarakenneprosessiin kuntalaisten palvelujen turvaaminen ja kehittäminen päätavoitteenaan. Koko organisaation yhteiset strategiset painopistealueet vuodelle 2013 Kuntarakenneuudistus tulee vaatimaan kunnalta aktiivista otetta kuntalaistensa etujen valvontaan. Tämän lisäksi kehitetään yhteistyötä muiden KUUMA-kuntien kanssa sekä osallistutaan aktiivisesti metropolialueen maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Organisaation toimintaa kehitetään asiakaslähtöisyyden ja sopimusohjauksen suuntaan pienin, nopein ja käytännönläheisin askelin. Koko henkilökuntaa kannustetaan osallistumaan kehittämistoimintaan. Voimassa olevan kuntastrategian pohjalta koko organisaation yhteisiksi strategisiksi painopistealueiksi on valittu Toiminnan tehokkuus Asiakaslähtöisyys Organisaation yhteiset arvot ja toimintatavat sekä hyvinvoiva henkilöstö. Edellä mainittujen painopistealueiden kehittämiseksi valitut sitovat toiminnalliset tavoitteet on esitetty jäljempänä osastoittain. Strateginen painopistealue Toimenpide Aikataulu Tavoiteltu hyöty ja/tai onnistumisen arviointi Vuosittain seurattavat mittarit Edunvalvonta Aktiivisuus kuntarakenneuudistuksessa Parhaimman mahdollisen rakenteen saavuttaminen kuntalaisten palvelujen turvaamiseksi 18

25 Organisaation toiminnan kehittäminen Kehitystoimien läpivienti Onnistuneet kehitystoimet Sitovat tavoitteet vuodeksi 2013 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Tasapainoinen talous Talousarviokuri Talousarvion pitävyys nettotasolla Strategian toteuttaminen Kuntastrategian päivitys Sipoo strategia päivitetty Kunnan johto TP 2010 TP 2011 TA 2012 TPE 2012 TA 2013 Tuloarvio Toimintatulot Määräraha Toimintamenot Toimintakate Netto Määrärahan muutos % -3,4-21,3 19,3 19,3-2,7 Määrärahan muutos euroina Asukkaat Nettomenot euroa/asukas Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina htv 1,4 2,6 2,5 2,5 1 Toimintakulut yhteensä euroa/htv TULOSYKSIKKÖ: TALOUS- JA HALLINTOKESKUS VASTUUHENKILÖ: Talous- ja hallintojohtaja Minna-Marja Jokinen Toiminta-ajatus Talous- ja hallintokeskus tukee valtuustoa, kunnanhallitusta ja kuntalaisille palveluja tuottavia osastoja näiden tehtävissä. Talous- ja hallintokeskus tuottaa toimisto-, taloushallinto-, henkilöstöhallinto- ja itpalveluja ja vastaa kunnan hallintoa ja taloudenhoitoa koskevista yhteisistä linjauksista ja ohjauksesta. Lisäksi keskus vastaa kuntalaisille, yrityksille ja viranomaisille suunnatusta ulkoisesta viestinnästä ja kunnan ulkoisten asiakkaiden yhteisestä asiakaspalvelusta. Toimintaympäristön keskeiset muutokset vuosina Talous- ja hallintokeskuksen tarjoamien palveluiden tulee entistä enemmän vastata kysyntää. Talouspalveluiden tuottaminen keskitetään suunnitelmakauden aikana Talouspalvelut-yksikköön. Samanaikaisesti pyritään kehittämään taloudellisen informaation luotettavuutta ja laatua nykyistä enemmän päätöksentekoa ja palvelutuotantoa palvelevaksi. Muutos vahvistaa ennen kaikkea kunnan kokonaistalouden ohjausta ja hallintaa. Kuntien muuttuvassa tilanteessa proaktiivisen viestinnän tulee vastata kuntalaisten ja päätöksentekijöiden tarpeisiin. Myös tietoyhteiskunta asettaa yhä suurempia vaatimuksia viestinnälle ja sähköiselle palvelulle. Sähköisten palveluiden lisääntyvä käyttö luo myös liikkumatilaa kiristyvässä kuntataloudessa. 19

26 Tiedonhallinnan tarpeet lisääntyvät kuntalaisten ja käsiteltävien asioiden määrän kasvaessa. Tämä asettaa vaatimuksia asianhallinta- ja tiedonhallintajärjestelmille sekä asianhallintakäytännöille. Strategiset tavoitteet vuosiksi Strateginen painopistealue Toimenpide Aikataulu Tavoiteltu hyöty ja/tai onnistumisen arviointi Vuosittain seurattavat mittarit ICT-palvelut Taloushallinto Henkilöstöhallinto Asiakaspalvelu Kunnan imago Rationalisointivaikutusten etsiminen kuntien välisen yhteistyön puitteissa Kokonaisarkkitehtuurikuvauksen laatiminen valtakunnallisten standardien mukaisesti Tietoturvan kehittäminen kansallisten standardien mukaisesti Budjetoinnin, raportoinnin, seurannan ja ennusteiden laatimisen kehittäminen Luotettavien tietojen tuottaminen johdolle ja päättäjille riittävän ajoissa Henkilöstöhallinnollisten käytäntöjen kehittäminen ja yhtenäistäminen Yhteisen asiakaspalvelun laajentaminen Asiakaspalvelun työprosessien tehostaminen Mahdollisten yhteistyötahojen etsiminen Kunnan sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen parantaminen ICT-peruspalveluiden kustannustehokkuuden parantaminen Tietohallinnon tehostaminen Työnantajakuvan vahvistuminen, jonka johdosta pätevän henkilöstön saatavuus helpottuu ja henkilöstön sitoutuminen paranee Asiakasprosessien hoitaminen enenevässä määrin Infossa Kuntalaisten, henkilöstön, kuntaan muuttajien, yrittäjien ja muiden sidosryhmien tiedonsaannin paraneminen ja vaikutusmahdollisuuksien kasvaminen. Samalla kunnan maineen paraneminen 20

27 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2013 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Talouspalvelujen ja osastojen välisen työnjaon selkeyttäminen sekä yhteistyön tiivistäminen Päätöksentekoa palvelevan taloushallinnon raportoinnin parantaminen Hyvän hallintotavan kehittäminen sekä riskienhallintaan liittyvien käytäntöjen vahvistaminen Henkilöstön toimenkuvien selkeyttäminen IT-palvelujen hallinnan parantaminen Asiakaspalvelun ja viestinnän kehittäminen Henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen Työn vaativuuden arvioinnin päivittäminen Henkilöstön kaksikielisyyden tukeminen Kunnan omistajapolitiikan ja omistajastrategian selkeyttäminen Prosessikuvaukset laaditaan ja tehtävänjaot päivitetään. Johdon mittariston käyttöönottoa valmistellaan. Taloushallinnon koulutuksen järjestäminen henkilöstölle, erityisesti osastopäälliköille ja tulosyksiköiden päälliköille Hallintomenettelyyn liittyvää koulutusta järjestetään sekä ohjeistusta täydennetään syksyllä 2012 tehdyn sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kyselyn pohjalta. Koko henkilöstön toimenkuvat päivitetään ja muutetaan samalla sähköiseen muotoon. Sisäiset it-sopimukset otetaan käyttöön ja toimintaprosessit kuvataan. Laaditaan selvitys ja toimenpide-ehdotukset Infon toiminnan kehittämiseksi ja laajentamiseksi. Henkilöstön hyvinvointia edistäviin tapahtumiin panostetaan. Epäkohtiin puuttumista vahvistetaan ja pitkään sairauslomalla olleiden työhön palaamista edistetään yksilöllisillä toimenpiteillä. KVTES-sopimuksen piiriin kuuluvan henkilöstön työn vaativuuden arviointi aloitetaan. Kielikursseja järjestetään kunnan henkilöstölle esimerkiksi yhteistyössä kansalaisopiston kanssa. Koulutusmahdollisuus tarjotaan työajan ulkopuolella. Valmistellaan omistajapoliittiset periaatteet ja ohjeet. Kuvaukset ja tehtävänjaot tehty Mittaristo käytössä Vähintään kaksi koulutustilaisuutta järjestetty ja ohjeistusta parannettu Koko henkilöstön toimenkuvat päivitetty Sopimukset käytössä ja prosessit kuvattuina Selvitykseen perustuvat päätökset tehty Sairauspoissaolojen määrä alle 14,7 päivää/henkilö 75 % KVTES-henkilöstön työn vaativuuden arvioinneista tehty Lukukautta kohden järjestetty yksi suomen ja yksi ruotsin kielen kurssi Valtuusto päättänyt ohjeiden ja periaatteiden sisällöstä 21

28 Ulkoisen viestinnän tehostaminen Osastokohtaisten OTO-tiedottajien toimintaa tehostetaan. Lähetettyjen lehdistötiedotteiden ym. tiedotteiden määrä lisääntynyt edellisestä vuodesta Talous- ja hallintokeskus TP 2010 TP 2011 TA 2012 TPE 2012 TA 2013 Tuloarvio Toimintatulot Määräraha Toimintamenot Toimintakate Netto Määrärahan muutos % -2,8 14,7 3,8 5,1 4,9 Määrärahan muutos euroina Asukkaat Nettomenot euroa/asukas Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina htv 36,2 40,8 40,7 40,7 48,5 Toimintakulut yhteensä euroa/htv IT-toiminta TP 2010 TP 2011 TA 2012 TA 2013 Tuloarvio Toimintatulot Määräraha Toimintamenot Toimintakate Netto Määrärahan muutos % -11,9 21,3-3,8 1,6 Määrärahan muutos euroina TULOSYKSIKKÖ: KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS VASTUUHENKILÖ: Kehitysjohtaja Toiminta-ajatus Kehitys- ja kaavoituskeskus toimii suoraan kunnan johdon alaisuudessa maankäytön ja liikenteen suunnitteluyksikkönä. Keskuksen tehtäviin kuuluvat myös käytännön maapolitiikan hoito, kiinteistönmuodostus ja mittaus- ja paikkatietotehtävät sekä elinkeinopolitiikkaa ja matkailua koskevat asiat. Keskus seuraa aktiivisesti toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja pystyy reagoimaan niihin tehokkaasti. Toimintaympäristön keskeiset muutokset vuosina Sipoon yleiskaava 2025:een liittyvä, valtuuston hyväksymä strategia perustuu kunnan voimakkaaseen kasvuun. Strategiaan kirjattua väestönkasvutavoitetta tarkennettiin valtuustoseminaarissa keväällä Tavoite asettaa merkittäviä haasteita maapolitiikan hoidolle, strategiselle suunnittelulle ja maankäytön suunnittelulle sekä joukkoliikenteen järjestämiselle. Kunnan työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen on myös keskeinen haaste koko kunnalle. Hyvällä suunnittelulla varmistetaan, että strategian toimeenpano etenee tasapainoisesti ja hallitusti kunnan taloudelliset ja henkilöstöresurssit huomioon ottaen. Valtuusto on asettanut vuosien tavoitteeksi luoda edellytykset keskimäärin 5 %:n vuotuiselle kasvulle. Strategiset tavoitteet vuosiksi Asiakaslähtöisyys on Kehitys- ja kaavoituskeskuksen keskeinen toimintaa ohjaava arvo. Suunnitteluprosesseissa keskus kuuntelee aktiivisesti asukkaita, yrittäjiä, yhdistyksiä ja muita osallisia hyödyntäen erilaisia vuorovaikutusmenetelmiä. Myös luottamushenkilöille on taattu mahdollisuus osallistua suunnitteluprosessien eri vaiheisiin siten, että kaikki mahdollinen tieto laadukkaasti valmisteltuna on päättäjillä käytössä päätöksiä tehtäessä. 22

29 Maankäytön, asumisen ja liikenteen painopistealue Kaavoituksella luodaan edellytyksiä kunnan kehittymiselle ja hyvän elinympäristön rakentumiselle. Kunnan strategiasta, Sipoon yleiskaava 2025:stä, joukkoliikenteen edistämisestä ja ilmastonmuutoksen hillinnästä johdettujen tavoitteiden mukaisesti tulevan kaavoituksen painopistealueet ovat yhdyskuntarakenteen täydentämisessä ja uusien joukkoliikenteeseen tukeutuvien alueiden kaavoittamisessa. Vuosittain käynnistetään 1 2 kyläosayleiskaavan laadinta. Kaavoitukseen haetaan aktiivisesti uudenlaisia toimintamalleja yhteistyössä aluehallintoviranomaisten kanssa siten, että kylien tiivistäminen ja niiden palvelujen kehittäminen tulisi aidosti mahdolliseksi. Valitaan projektikylä, jossa asutuksen tiivistäminen on aidosti mahdollista noudattamatta kantatilaperiaatetta. Projektia vetämään tarvitaan kyläsuunnittelija, jolla on kokonaisvastuu projektin toteuttamisesta. Kehitys- ja kaavoituskeskus toimii aktiivisesti seudullisissa verkostoissa tuoden oman panoksensa metropolialueen kehittämishaasteisiin. Maankäytön suunnittelua viedään koordinoidusti eteenpäin kaikilla tasoilla seudullisesta yhteistoiminnasta ja suunnittelusta yleiskaavoitukseen ja detaljikaavoitukseen. Kestävän kuntakehityksen vaatimus ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kolmiyhteydestä asettaa merkittäviä haasteita laajalle, hallintokuntien rajat ylittävälle yhteistyölle. Sosiaalinen kestävyys Sosiaalisen kestävyyden vaatimus huomioidaan suunnitteluprosesseissa. Uusien alueiden osalta tavoitteena on ikä- ja sosiaalirakenteen tasapaino sekä yhteisöllisyyttä ja hyvää urbaania elämää tukeva rakenne. Alueilla taataan mahdollisuus monipuoliseen asuntotarjontaan ja erilaisiin asumismuotoihin. Tonttien hinnoittelulla pyritään saamaan myös kohtuuhintaista asuntotuotantoa alueille. Yksipuolisten asuinalueiden syntymistä vältetään. Vanhojen alueiden tiivistyessä ja täydentyessä kuunnellaan aktiivisesti asukkaiden toiveita alueensa kehittämisestä. Uuden rakentamisen ja tiivistämisen tulee tuottaa lisäarvoa nykyisille asukkaille paranevien palvelujen, joukkoliikenteen paranemisen sekä virkistymismahdollisuuksien myötä. Alueiden suunnittelussa on erityisen tärkeää vanhenevan väestön ja pienten lasten huomioiminen. Sipoon kunnan kasvutavoitteet edellyttävät valmiuksia suvaitsevaan suhtautumiseen ja yhteisöllisyyteen väestöja kieliryhmien sekoittuessa ja muuttuessa. Taloudellinen kestävyys Kasvun ja sen rahoittamisen hallitsemiseksi Kehitys- ja kaavoituskeskuksessa aloitettu maankäytön toteutusohjelmatyökalun valmistelu jatkuu edelleen. Toteutusohjelma tulee oleelliseksi osaksi talousarvion valmistelua ja laadintaa. Ohjelma, joka laaditaan kymmeneksi vuodeksi, päivitetään vuosittain. Toteutusohjelma on keskeinen väline strategian toimeenpanon ohjelmoinnissa. Kunta harjoittaa aktiivista maapolitiikkaa. Raakamaata hankitaan pääasiassa maanhankintaohjelman mukaisesti. Raakamaan hankinnassa käytetään maapoliittisessa ohjelmassa esitettyjä keinoja. Asemakaavoja laaditaan pääsääntöisesti kunnan omistamille maille. Erilaisia maankäyttöön liittyviä sopimuksia laaditaan maanomistajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa maapoliittisen ohjelman periaatteiden mukaisesti. Sopimuksilla sitoutetaan maanomistajat toteuttamisaikatauluihin sekä sovittavaan laatutasoon ja varmistetaan hankkeiden kokonaistaloudellinen kannattavuus. Tontteja luovutetaan suunnitelmallisesti tontinluovutusohjelman mukaisesti (tasainen ja arvioitavissa oleva tulovirta). Ekologinen kestävyys Arvokkaat luontoalueet säilytetään rakentamisen ulkopuolella suurina eheinä kokonaisuuksina. Olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta täydentämällä ja uusien urbaanien ympäristöjen luomisella pystytään turvaamaan suuret yhtenäiset luonto- ja maaseutualueet. Uusien alueiden ja maaseudun vuoropuhelua ja vuorovaikutusta tuetaan. 23