KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö"

Transkriptio

1 MEHTÄLÄ, ULLA ESIOPETUKSEN TIEDONSIIRTOMALLI ERI TOIMIJOIDEN KOKEMANA Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Varhaiskasvatuksen koulutus 2013

2 Kasvatustieteiden tiedekunta Varhaiskasvatuksen koulutus Tekijä Tiivistelmä opinnäytetyöstä Mehtälä Ulla Työn nimi Esiopetuksen tiedonsiirtomalli eri toimijoiden kokemana Pääaine Kasvatustiede Työn laji (KM) pro-gradu-tutkielma Aika 09/2013 Sivumäärä 106 Tiivistelmä Tutkimus kohdentui Pohjois-Pohjanmaalla toteutettuun Lapsen hyvä arki hankkeen toimesta esiopetukseen siirtymisen vaiheeseen kehitettyyn tiedonsiirtomalliin. Tavoitteena on ollut kehittää sekä tiedonsiirtoa esiopetukseen tulevista lapsista että yhteistyötä eri hallintokuntien ja toimijoiden välillä. Erityisesti tavoitteena on ollut kohdentaa huomio vanhempien osallisuuteen sekä aktiivisuuteen tiedon siirtämisessä omasta lapsesta. Tiedonsiirtomallin keskeiset osat ovat olleet tammi-helmikuussa vanhemmille järjestettävä informatiivinen ilta esiopetuksen tehtävistä ja siihen liittyvistä käytänteistä, vanhempien täyttämä tiedonsiirtokaavake omasta lapsestaan esiopetukseen sekä lapselle ja vanhemmille keväällä järjestettävä esiopetukseen tutustumispäivä. Tutkimustehtävän tarkoituksena oli saada esiin tiedonsiirtomallissa mukana olleiden kokemuksia ja kokemusten merkityksiä kyseistä prosessista ja sen osa-alueista. Tutkimus on laadullinen ja metodologisena lähestymistapana tutkimuksessa on fenomenologia. Tutkimusaineisto on kerätty teemahaastattelulla. Haastattelussa on ollut mukana tiedonsiirtomallia omassa työssään toteuttaneita sekä koulun että päivähoidon hallinnossa työskennelleitä esimiehiä, terveydenhoitaja ja esiopettajia. Aineisto on analysoitu Perttulan (1995) fenomenologisen psykologian analyysimenetelmää soveltaen ja tulokset on esitetty yleisen merkitysverkoston kuvauksena. Tutkimuksen aineistonkeruuta ja teoreettista tarkastelua ovat olleet ohjaamassa sekä kyseisen hankkeen ensimmäisen vaiheen raportista, toisen vaiheen kehittämissuunnitelmasta, aihepiirin tutkimuskirjallisuudesta että aineistosta nousseet teemat. Tarkasteltavia teemoja ovat olleet kasvatusvuorovaikutuksen ja toimintakulttuurin, lapsen uuteen kasvuympäristöön siirtymisen, kasvatuskumppanuuden ja moniammatillisuuden näkökulmat. Tiedonsiirtomallia on tutkimuksessa tarkasteltu myös jaettavan tiedon kautta, lapsikäsityksen, pedagogiikan ja erityisen tuen näkökulmista. Tutkimuksessa mukana olleet olivat kokeneet, että kyseinen malli oli selkiyttänyt esiopetukseen siirtymisen prosessia ja käytänteitä. Se tukee tiedon välitystä, yhteistyötä, suunnittelutyötä sekä toimintalinjojen muotoutumista. Kehitetyn tiedonsiirtomallin taustalla on ollut tarve saada erityisesti kotoa esiopetukseen siirtyvistä lapsista tietoa. Tiedonsiirtomallista saatavilla oleva tieto tasavertaistaa esiopetukseen siirtyviä lapsia. Positiivisena ja yhtenä suurimpana muutoksena koettiin se, että vanhemmat ovat ne, jotka tuottavat tiedon lapsista. Lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvää tietoa välitetään myös neuvolasta ja päivähoidosta esiopetuksen järjestäjätaholle vanhempien suostumuksella. Kasvatuskumppanuus lähtee rakentumaan aiempaa käytäntöä varhemmin. Tiedonsiirto esiopetuksen siirtymävaiheessa on molemminpuolista, tietoa jaetaan myös esiopetuksesta ja sen käytänteistä vanhemmille aiempaa enemmän. Lapsista saatava tieto helpottaa lapsiryhmien muodostamista keväällä ja nopeuttaa toiminnan aloittamista syksyllä. Lapsesta saatu tieto ohjaa opettajan käsityksen muodostumisesta lapsesta. Se ohjaa myös opettajan pedagogista toimintaa, erityisesti esiopetuksen alkaessa. Vanhemmat ovat antaneet tiedonsiirtokaavakkeen kautta myös kasvatuksellisia ideoita ja lapsen oppimiseen liittyvää tietoa. Tämä tieto nopeuttaa syksyllä aloitettavaa esiopetustyötä. Tällaista tietoa esiopettajilla ei ole ollut aiemmin saatavilla esiopetuksen alkaessa. Tiedonsiirtomalli tuo näkyville aiempaa käytännettä nopeammin sen, missä lapsi on kehityksessään menossa, onko lapsella erityisen tuen tarpeita, millaisia tukitoimia hän on saanut ja millä tavalla tukitoimet toteutuvat. Kokemusten mukaan, tällä hetkellä ei kohtaa kaikilta osin se tieto mitä jo keväällä saadaan lapsesta esiopetuksen järjestäjätaholle ja se, millaista tukea esiopetusvuoden aikana lapselle järjestetään. Lapsen esiopetuksen tutustumispäivä on tällä hetkellä ainoa kontakti lapselle esiopetuksen toimintaympäristöön ennen esiopetuksen alkua. Se koetaan lapsen kannalta hyvin lyhyenä ja pienenä kosketuksena lapsen uuteen kasvuympäristöön siirtyessä. Tutkimuksen luotettavuutta tukevat erityisesti tutkimuksen kulun tarkka raportointi, tutkimuksen aihepiirin tarkastelu usean eri teeman kautta sekä usean eri toimijan kokemana. Kehittämisen kohteena ollut tiedonsiirtomalli on ainutkertainen sekä sen myötä tutkimustulokset ovat ainutkertaisia. Kuitenkin tutkimuksestani sekä kehitetystä tiedonsiirtomallista on sovellettavaksi ja keskustelun herättäjäksi niin vanhemmille, alan ammattilaisille kuin päättäjille erityisesti lapsen siirtymävaiheisiin kasvuympäristöstä toiseen, läpi koulupolun, aina varhaiskasvatuksesta toiseen kouluasteeseen saakka. Lisäksi tutkimukseni avaa näkökulmia erityisen tuen toteutumisen, kasvatuskumppanuuden ja moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen. Asiasanat Erityinen tuki, esiopetus, jaettava tieto, kasvatuskumppanuus, kasvatusvuorovaikutus, lapsen uuteen kasvuympäristöön siirtyminen, moniammatillisuus, toimintakulttuuri

3 Sisällys JOHDANTO 1. LAPSEN HYVÄ ARKI-HANKE OSANA KASTE-OHJELMAA Lapsen hyvä arki 2 hanke Lapsen hyvä arki 2 hankkeen kehittämissuunnitelma esiopetuksen siirtymävaiheelle ja tiedonsiirron mallille Tiedonsiirtomallin kuvaus TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA ONGELMA TIEDONSIIRTOMALLIN TEOREETTISIA LÄHTÖKOHTIA Tiedonsiirtomallin tarkastelua Bronfenbrennerin ekologisen teorian pohjalta Tiedonsiirtomalli osana toimintakulttuurin muodostumista Varhaiskasvatuksen, päivähoidon ja esiopetuksen tehtävät Lapsikäsitys Lapsen siirtyminen uuteen kasvuympäristöön Kasvatuskumppanuus Moniammatillisuus ja moniasiantuntijuus Pedagoginen toiminta Erityinen tuki TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Fenomenologia tutkimusotteena Empirian ja teorian suhde fenomenologisessa tutkimuksessa Kokemuksen tutkimuksen empiirinen osa Tutkimusjoukon kuvaus Haastattelu aineistonkeruumenetelmänä ANALYYSIMENETELMÄ Yksilökohtaisen merkitysverkoston analyysi Yleisen merkitysverkoston analyysi TUTKIMUKSEN TULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

4 JOHDANTO Lasteni vanhempana ja etenkin varhaiskasvatustieteen opintojeni aikana olen saanut kosketusta siihen, kuinka varhaiskasvatuksen parissa tehdään äärimmäisen tärkeää ja hyvää työtä lasten ja perheiden eteen. Yhtä aikaa olen saanut nähdä kuitenkin myös monenlaisia kehittämisen tarpeita ja haasteita. Niin julkisuudessa kuin alan asiantuntijoiden kesken käydään keskustelua siitä, miten varhaiskasvatus määritellään, mitä tehtäviä se sisältää ja millaisia vaatimuksia sen tehtäviin kohdistetaan. Lisäksi keskustelun kohteina ovat myös teemat siitä, miten palveluita tulisi järjestää, edelleen kehittää ja parantaa niin lapsen, vanhempien kuin johtamisen ja työntekijöiden näkökulmasta. (Nivalainen, 2007, s. 9; Yle, 2013; Sosiaali- ja terveysministeriö, 2013; Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2012). Opintojeni myötä olen saanut havahtua myös siihen, kuinka varhaiskasvatukseen liittyvät palvelutarpeet ja niihin liittyvät haasteet ovat hyvin moninaiset niin lapsilla, perheillä kuin palvelun tuottajilla. Palvelut tuotetaan monin tavoin eri kunnissa ja eri alueilla Suomessa, näin ollen myös kehittämistarpeet ja kehittämisen osa-alueet kentällä voivat olla hyvinkin erilaiset. Näitä haasteita kuvaavat osaltaan mielenkiintoisella tavalla muun muassa Pohjoisen alueen Kaste, PaKaste II jatkohankkeen kehittämissuunnitelma sekä Lapsen hyvä arki 1-hankkeen loppuraportti. (Pohjoisen alueen Kaste, PaKaste II, 2010; Vähärautio, 2011). Edellä mainitsemani ajatukset olivat ohjaamassa itseäni myös maisterivaiheen opintoihin liittyvän harjoitteluun, alalla tehtävän kehittämistyön pariin. Keskeisenä mielenkiinnon kohteena itselläni tuolloin oli se, millä tavoin käytännössä toimintaa ja palveluita kehitetään ja millaisilla konkreettisilla menetelmillä sekä toimenpiteillä pyritään vastaamaan erilaisiin kehittämistarpeisiin. Harjoittelupaikakseni valikoitui Lapsen hyvä arki 2-hanke. Kyseinen hanke on osa Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa Pohjois-Suomen Kaste-ohjelman toteutumista. Hankkeen tavoitteena on ollut lapsen hyvän edistäminen arjen käytännöissä ja toiminnoissa lasten erilaisissa kasvuympäristöissä. Tavoitteeksi ja kehittämistyön lähtökohdaksi hankkeessa on nostettu se, että kehittämistyö perustuu paikallisiin tarpeisiin. Tavoitteena on ollut myös laaja moniammatillinen ja monitoimijainen verkostoituminen sekä kyseisten käytänteiden kehittäminen varhaiskasvatuspalveluissa. (Puroila, 2011, 7; Vähärautio, s. 2011, 6.) Hanketta on toteutettu Pohjois-Suomessa Koillismaan kunnissa sekä Kallion ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymien alueella. (Sosiaalikollega, 2012). Harjoitteluni myötä syven-

5 2 nyin yhteen kehittämiskohteena olleeseen varhaiskasvatuksen palveluprosessin osaalueeseen, jolla on haluttu parantaa yhteistyötä niin perheiden kuin eri toimijatahojen välillä lapsen siirtymävaiheessa kotoa tai päivähoidosta esiopetukseen. Tästä tehtävästä muotoutui myös pro gradu-tutkimukseni aihe. Lapsen hyvä arki - hankkeen toimesta on pilotoitu Kallion peruspalvelukuntayhtymien kunnissa esiopetukseen liittyviä, lasten kasvuympäristöjen välisiä yhteistyöprosesseja. Tutkimukseni kohteena olleen prosessin tavoitteena on ollut kehittää sekä tiedonsiirtoa esiopetukseen tulevista lapsista että yhteistyötä eri hallintokuntien ja toimijoiden välillä. Erityisesti tavoitteena on ollut kohdentaa huomio vanhempien osallisuuteen sekä aktiivisuuteen tiedon siirtämisessä omasta lapsesta. (Hietamäki & Korpi, 2011, s. 66.) Kyseisiä seikkoja kuten vanhempien kuulemista, tukemista ja osallisuuden lisäämistä ohjaavat Laki lasten päivähoidosta (1973), Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005) sekä Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2010), joihin käytännön tasolla on mielestäni mielenkiintoisella tavalla lähdetty myös kyseisen tiedonsiirron mallinnus-prosessin kautta. Kyseinen prosessi on osaltaan tukemassa myös kyseisistä asiakirjoista esiin nousevaa tavoitetta lapsen eheästä kasvunpolusta osana elinikäistä kasvua ja oppimista (Karikoski & Tiilikka, 2011, s. 77). Tutkimukseni keskiössä ovat tiedonsiirtomalli-prosessissa mukana olleiden, eri toimijoiden kokemukset ja se, millaisia merkityksiä he liittävät kyseiseen prosessiin ja sen osaalueisiin. Tutkimukseni on laadullinen ja metodologisena lähestymistapana tutkimuksessani on fenomenologia. Tutkimusaineiston olen kerännyt teemahaastattelun avulla. Tutkimuksen aineistonkeruuta ja teoreettista tarkastelua ovat olleet ohjaamassa hankkeen ensimmäisen vaiheen raportista, hankkeen toisen vaiheen kehittämissuunnitelmasta ja aihepiirin tutkimuskirjallisuudesta sekä myös aineistosta nousseet teemat. Tutkimuksen teoreettinen osuus on rakentunut kolmessa eri vaiheessa, alustava teoreettinen viitekehys ennen aineiston keruuta harjoittelun aikana, seuraavaksi laajentaessani arviointitehtävän pro gradu tutkimukseksi sekä lopullinen aineiston keruun ja analyysin jälkeen. Tarkastelen lapsen esiopetukseen siirtymävaihetta ja tiedonsiirron mallia Bronfenbrennerin ekologisen teorian valossa. Tarkastelen tiedonsiirtomallia myös sekä teoriasta että aineistosta nousseiden teemojen kautta. Näitä teemoja ovat toimintakulttuuri, kasvatusvuorovaikutus, lapsikäsitys, lapsesta saatu tieto, uuteen kasvuympäristöön siirtyminen, kasvatuskumppanuus, moniammatillisuus ja moniasiantuntijuus sekä pedagogiikka ja erityinen tuki. Kuvaan seuraavaksi tutkimuksessani mukana olevan tiedonsiirtomallin taustalla olevaa Kaste-

6 3 ohjelmaa sekä sen osa-ohjelmaa Lapsen hyvä arki hanketta ja tiedonsiirtomalli-prosessin kehittymistä. Tämän jälkeen luvussa kaksi kuvaan tutkimukseni tutkimustehtävän ja ongelman sekä luvussa kolme tutkimukseni teoreettista viitekehystä. Luvussa neljä etenen metodologisiin ratkaisuihin. Luku viisi käsittelee aineiston analyysiprosessin kuvausta. Tutkimuksen tulokset esitän luvussa kuusi ja luvussa seitsemän avaan johtopäätöksiä tutkimuksen tuloksista. Tutkimuksen luotettavuutta käyn läpi luvussa kahdeksan. Luvussa yhdeksän pohdin jatkotutkimuksen aiheita sekä tiedonsiirtomallin kehittämisen mahdollisuuksia.

7 4 1. LAPSEN HYVÄ ARKI-HANKE OSANA KASTE-OHJELMAA Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Kaste-ohjelma rakentuu kuudesta osaohjelmasta sekä niihin liittyvistä säädösuudistuksista ja suosituksista. Tutkimukseni pohjaa Kasteohjelmaan liittyvään lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluita koskevaan osaohjelmaan. Osaohjelman tavoitteena on kehittää lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluita asiakaslähtöisinä palvelukokonaisuuksina jo edellisellä Kaste-ohjelmakaudella luotujen hyvien käytäntöjen mukaisesti. YK:n lapsen oikeuksien sopimusta (1991) pidetään osaohjelman yhtenä lähtökohtana. Keskeisinä tavoitteina on vahvistaa hyvinvointia tukevaa ja ongelmia ehkäisevää toimintaa. Lisäksi tavoitteena on lisätä palvelujen kustannusvaikuttavuutta. Erityiseksi tavoitteeksi nostetaan eriarvoisuuden vähentäminen, lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen sekä huostaanottojen tarpeen vähentäminen. Yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden, opetustoimen sekä nuorisotyön kesken pyritään lisäämään. Tällä tavoitellaan osaltaan hajanaisten palveluiden yhteensovittamista. Tavoitteena on myös vahvistaa järjestö-, seurakunta- ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuuksia. Yhdeksi toimenpiteeksi on Kaste-ohjelmaan kirjattuna: Kehitetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuuksia ja otetaan käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat perheitä, vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia. (Sosiaaali- ja terveysministeriö, 2012, s. 22.) 1.1. Lapsen hyvä arki 2 hanke Lapsen hyvä arki 2-hanke on osa Pakaste 2 eli Pohjoisen alueen Pohjois-Pohjanmaalla toteutettavaa Kaste-ohjelmaa. Pakaste-hankkeessa toimitaan alueellisesti Lapin, Keski- Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. Jokaiselle edellä mainitulle alueelle on rakennettu ja kehitetty omat hankekokonaisuudet sisällöllisten kehittämistarpeiden osalta. PaKaste 2:n tavoitteena on juurruttaa ja jalkauttaa PaKaste I:n aikana kehitettyä toimintaa. Pakaste 2-hankkeen toimintakausi on (Sosiaalikollega, 2012.) Pohjois-Pohjanmaan Lapsen hyvä arki 2-hankekokonaisuuteen osallistuu kolme kuntaryhmää Pohjois-Pohjanmaalta: Koillismaalta mukana ovat Kuusamo, Posio ja Taivalkoski sekä Oulun eteläisistä kunnista Peruspalvelukuntayhtymä Kallioon (Ylivieska, Nivala, Sievi, Alavieska) ja Selänteeseen (Haapajärvi, Pyhäjärvi, Kärsämäki, Reisjärvi) kuuluvat kun-

8 5 nat. Lapsen hyvä arki-hankkeessa hallinnoijana toimii peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa. Lisäksi kumppaneina toimivat Oulun hiippakunta, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri sekä keskeiset ammatilliset oppilaitokset ja alueen ammattikorkeakoulut. (Pohjoisen alueen Kaste, PaKaste II, 2010, s. 6, 38.) Lapsen hyvä arki 2-hankkeessa on kehitetty erityisesti varhaislapsuuden kasvuympäristöihin liittyviä varhaisen tuen ja osallisuuden sekä syrjäytymisen ehkäisyyn liitettäviä työmenetelmiä monialaisissa sekä -toimijaisissa verkostoissa. Tehtävä työ on kohdentunut pääasiallisesti varhaiskasvatuspalveluiden, neuvolatyön sekä monialaisen perhetyön kehittämiseen. Lasten ja vanhempien kehitysympäristöihin liittyvät nivelvaiheet kuten vanhemmaksi kasvaminen, kotoa päivähoitoon sekä kotoa ja päivähoidosta esiopetukseen liittyvät siirtymävaiheet ovat olleet erityisen huomion kohteena. Kehittämistyöhön on osallistunut julkisen sektorin palveluiden lisäksi myös kolmannen sektorin toimijoita muun muassa seurakuntia ja järjestöjä. Kehittämistyössä heidän kanssaan on toteutettu palvelukokonaisuuksia sekä uusia matalan kynnyksen toimintamalleja. Tavoitteena on ollut juurruttaa ja levittää näitä malleja. Tässä yhteistyössä ovat olleet mukana myös hankkeen tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. Tavoitteena on, että malleja otettaisiin käyttöön kunnissa, sekä niitä kehitettäisiin edelleen kuntien tarpeiden pohjalta. Kunnilla on ollut mahdollisuus päättää, mitä toimintamalleja otetaan käyttöön sekä millä tavoin niitä kehitetään ja arvioidaan edelleen. (Pohjoisen alueen Kaste, PaKaste II, 2010, s. 21, 22.) Lapsen hyvä arki 1-hankkeen päätulokset ovat muodostaneet kyseisen jatkohankkeen kehittämisprosessien perustan. Nämä päätulokset on jaoteltu rakenteellisiin, palveluprosessitasoisiin sekä työntekijä- ja työyksikkötasoisiin tuloksiin. Pro gradu-tutkimukseni aihepiiri kuuluu palveluprosessitasoiseen jaotteluun ja on ollut yksi viidestä alueen kunnissa juurrutettavista, levitettävistä ja edelleen syvennettävistä kehittämisen prosesseista (Lapsen hyvä arki 2 hanke, 2011, s. 5.) Seuraavaksi kuvaan Lapsen hyvä arki 2- hankkeen kehittämissuunnitelman tavoitteet kyseiselle tutkimukseni kohteena olleelle tiedonsiirron mallinnukselle sekä avaan kyseisen toimintaympäristön taustoja.

9 Lapsen hyvä arki 2 hankkeen kehittämissuunnitelma esiopetuksen siirtymävaiheelle ja tiedonsiirron mallille Pilotoidun tiedonsiirtomallin toimintaympäristö sijoittuu Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueelle. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, ympäristöterveydenhuollon sekä huolehtii väestön erityistason sairaanhoidosta ja palveluista. Varhaiskasvatus ja päivähoito on järjestetty osana hyvinvointipalveluiden palvelujärjestelmää. Esiopetuksen järjestäytyminen on jakautunut kuntien sisällä joko Peruspalvelukuntayhtymä Kallion tai kyseisten kuntien opetustoimen alaisuuteen, riippuen siitä onko esiopetus järjestetty perusopetuksen vai päiväkotien yhteydessä. (Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, 2012, s. 2, 18; Peruspalvelukuntayhtymä Kallion Perussopimus, 2012, s. 1.) Ominaista tutkimukseni viitekehykseen liittyvissä Kallion ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymien kunnissa on lapsirikkaus. Alle kouluikäisten osuus alueen asukasluvusta on 9,6 %. Alueella on paljon myös monilapsisia perheitä. Kyseisillä alueilla on tunnistettu ylisukupolvien siirtyvien ongelmien kasautumista. Haasteena pidetään riskioloissa kasvavien lasten tunnistamista sekä oikea-aikaisen ja oikean tyyppisen tuen tarjoamista. Avointen palveluiden kehittämistä yhdessä neuvolapalveluiden kanssa pidetään merkittävässä asemassa varhaisen tuen palveluiden kehittämisessä. Avoimet varhaiskasvatuspalvelut tuotetaan alueella lähinnä järjestötoimijoiden, seurakunnan lapsityön sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton toimesta. Asiakkaiden osallisuutta peruspalveluiden kehittämisessä sekä omista voimavaroista huolehtimista pidetään tulevaisuuden suuntana. (Pohjoisen alueen Kaste, PaKaste II, 2010, s. 8.) Lapsen hyvä arki 2 hankkeen kehittämissuunnitelmassa on kuvattuna tavoitteet esiopetuksen siirtymävaiheelle ja tiedonsiirron mallille. Kehittämistyön sisällöksi kuvataan tiedonsiirron mallinnus siirryttäessä kotoa tai päivähoidosta esiopetukseen. Sen tavoitteeksi on asetettu Kallion ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymien kuntien käyttöön esiopetuksen siirtymiseen luotava tiedonsiirron malli, pohjana käytetään Lapsen hyvä arki 1 hankkeessa pilotoitua mallia. Tavoitteena on moniammatillinen ja monitoimijainen prosessi yhteistyössä perheiden kanssa. Mallin toteutuksesta vastaamaan on perustettu kuntakohtaiset moniammatilliset ja monitoimijaiset kehittäjäryhmät. Kehittäjäryhmiin on kutsuttu esiopettajia, koulun rehtoreita, Kallion ja Selänteen varhaiskasvatuksen päivähoidon edustajia, erityislastentarhanopettajia, neuvolan, sosiaalitoimen, evankelisluterilaisten seurakuntien sekä asiakkaiden edustus. Tavoitteena on, että kehittäjäryhmät vastaavat tiedonsiirron mal-

10 7 lin kehittämisestä yhteistyössä kehittämiskoordinaattorin sekä asiakasperheiden kanssa. Tavoitteeksi on asetettu myös, että malli olisi käytössä kaikissa alueen kunnissa keväällä (Lapsen hyvä arki-2, 2011, s. 11, 15, 16.) Tutkimukseni lähteissä käytetään kahta käsitettä kyseisestä prosessista, sekä tiedonsiirron-mallinnusta että tiedonsiirronmallia. Tulen käyttämään tutkimuksessani pääsääntöisesti tiedonsiirronmalli-käsitettä, koska mallinnus-vaihe on ollut Lapsen hyvä arki 1 hankevaiheen työtä. Kyseisessä vaiheessa on yhden kunnan alueella tehty aihepiiristä pilotointityötä ja saatu aikaiseksi malli, jota on lähdetty jalkauttamaan myös muihin hanke-alueen kuntiin. Oma tutkimusaineistoni kohdentuu kahden eri kunnan alueelle. Seuraavassa luvussa käyn läpi keskeiset pilotoidun tiedonsiirtomalli-prosessin vaiheet ja sen osa-alueet Tiedonsiirtomallin kuvaus Kyseisissä Kallion peruspalvelukuntayhtymän kunnissa, joissa tiedonsiirtomallia on pilotoitu ja joista tutkimusaineistoni on kerätty, päivähoitopalvelut tuottaa peruspalvelukuntayhtymä Kallio ja esiopetuksen järjestää puolestaan kuntien koulutoimi. Näiden kahden toimijan välillä ei ole aiemmin ollut virallista mallia tiedonsiirron osalta. Tiedonsiirto on koettu tärkeäksi lapsen siirtyessä päivähoidosta tai kotoa esiopetukseen. Saatavilla olevan tiedon ansiosta lapselle on voitu järjestää hänen mahdollisesti esiopetuksen yhteydessä tarvitsemansa tukitoimet. Tiedonsiirron yhteydessä korostuu eri hallintokuntien ja viranhaltijoiden välinen yhteistyö. Lisäksi siinä korostuu perheiden tietoisuus ja osallisuus heidän lapsensa asioiden käsittelyssä. (Hietamäki & Korpi, 2011, s. 66.) Haasteena mukana olevissa kunnissa on voitu pitää lasten esiopetukseen siirtymisen vaiheessa sitä, että suurin osa lapsista tulee esiopetukseen suoraan kotiympäristöstä. Kyseisessä tilanteessa korostuvat vanhempien ja esikoulunopettajien välinen yhteistyö ja uuteen kasvuympäristöön ennalta perehtyminen. (Karikoski, 2011, s. 65.) Tiedonsiirtomalli-prosessi on koskettanut ja läpäisee useita lapsen kanssa tekemisissä olleita sekä saman että myös yli sektorirajat ylittäviä tahoja. Tiedonsiirtomalli on yksi osa kunnan monista palveluprosesseista. Kyseisessä tiedonsiirtomalli-prosessissa ovat olleet osallisena niin lapsi, vanhemmat, esikoulunopettaja, erityisesiluokanopettaja, päivähoidon sekä koulutoimen esimiestaso, hallinnon edustajia, neuvolan ja sosiaali- ja terveystoimen muita lasten parissa työskenteleviä asiantuntijoita sekä muun muassa seurakunnan lastenohjaajia. Tiedonsiirtomallin kehittämisessä on ollut mukana monitoimijatahoinen työryhmä, joka on kokoontunut suunnittelemaan ja arvioimaan tulevan vuoden esiopetukseen liittyviä käytän-

11 8 teitä ja tarpeita. He ovat olleet järjestämässä ja informoimassa yhtenä tiedonsiirtomallin osana olevasta tammi-helmikuussa vanhemmille järjestettävästä 1) tiedonsiirtoillasta. Tiedonsiirtoillassa on jaettu monitoimijatahoisesti tarvittava esiopetukseen käytäntöihin liittyvä tieto muun muassa esiopetukseen hakemisesta, oppilaskuljetuksista ja aamu- ja iltapäivähoidosta, palvelumaksuista, yhteistyötahoista, esiopetuksen tehtävästä, esiopetuspäivästä sekä 2) tiedonsiirtolomake vanhemmille täytettäväksi tarvittavan tiedon saamiseksi lapsesta esiopetukseen. Kyseisten lomakkeiden kautta tullut tieto on ollut keskeisesti ohjaamassa lasten esiopetusryhmiin jakamista. Keväällä on järjestetty lapsille ja vanhemmille lisäksi 3) esiopetukseen tutustumispäivä. Tiedonsiirtomalli on rakentunut vastavuoroiseksi prosessiksi, jossa tietoa on jaettu lapsesta esiopetuksen tarpeisiin ja esiopetuksesta vanhemmille ja lapsille. Se on rakentunut myös ajallisesti prosessiksi, alkaen alkuvuodesta tammi- tai helmikuussa jatkuen aina kevääseen, toukokuulle saakka ks. alla (Kuvio 1). Tietoa lapsesta on siirretty myös päivähoidosta sekä neuvolasta esiopetuksen järjestäjätaholle vanhempien suostumuksella ks. kuvio seuraavalla sivulla (Kuvio 2). 1. tiedonsiirtoilta vanhemmille; tietoa esiopetuksesta vanhemmille -> 2. tiedonsiirtolomake; vanhemmilta tietoa lapsesta esiopetukseen -> 3. esiopetukseen tutustumispäivä; lapsi tutustuu vanhempiensa kanssa esiopetusympäristöön Kuvio 1. Tiedonsiirtomallin prosessi

12 9 Tiedonsiirto lapsesta esiopetukseen koti päivähoito neuvola seurakunta Vanhemmat lapsi Esiopetus hallinto-> varhaiskasvatus/ opetustoimi erityislastentarhanopettaja erityisopettaja esiopettajat Tiedonsiirto esiopetuksesta vanhemmille ja lapselle Kuvio 2. Vastavuoroinen prosessi: tiedonsiirto lapsesta esiopetukseen ja esiopetuksesta vanhemmille ja lapselle

13 10 2. TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA ONGELMA Keskeiseksi mielenkiinnon kohteeksi tutkimuksessani nousi juuri kyseisestä Lapsen hyvä arki hankkeen kautta lapsen esiopetukseen siirtymävaiheeseen kehitetystä tiedonsiirronmallista syntyneet kokemukset ja niiden merkitykset. Tutkimustehtäväni tarkoituksena oli saada esiin tiedonsiirtomalli-prosessissa mukana olleiden kokemuksia ja kokemusten merkityksiä kyseistä prosessista ja sen osa-alueista. Tutkimukseni pääongelmaksi muotoutui kysymys: Mitä tiedonsiirtomalli on tiedonsiirtomalli-prosessissa mukana olleiden eri toimijoiden kokemana? Tutkimukseni alaongelmat muotoutuivat tiedonsiirtomalli prosessiin rakennettujen osa alueiden sekä Lapsen hyvä arki1-hankeraportista, Lapsen hyvä arki2-kehittämissuunnitelmasta että aihepiirin tutkimuskirjallisuudesta nousseiden teemojen kautta seuraaviksi: Millaisia merkityksiä haastateltavat antavat tiedonsiirtomalli-prosessista; 1) kotoa esiopetukseen siirtyvien lasten 2) päivähoidosta esiopetukseen siirtyvien lasten 3) vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön, kasvatuskumppanuuden 4) moniammatillisen yhteistyön 5) pedagogiikan sekä 6) toimintakulttuurin näkökulmasta?

14 11 3. TIEDONSIIRTOMALLIN TEOREETTISIA LÄHTÖKOHTIA Tiedonsiirtomalliin tutustuessani lähdin tarkastelemaan aihealuetta ja sen heijasteita varhaiskasvatuksen, päivähoidon ja esiopetuksen tehtävien sekä toimintaa ohjaavien asiakirjojen ja lainsäädännön, kasvatuskumppanuuden ja moniammatillisuuden jakamisen, lapsen uuteen kasvuympäristöön siirtymisen kautta sekä toteutettavan pedagogiikan näkökulmista. Näiden teemojen pohjalta ovat rakentuneet tutkimukseni ensimmäisen vaiheen, harjoittelun aikana tekemäni teemahaastattelukysymykset. Kyseisen tehtävän laajentuessa alkuperäisestä harjoitteluni arviointitehtävästä pro gradu-tutkimukseksi laajeni teoreettinen viitekehykseni ja tarkastelin tiedonsiirtomallia myös lapsikäsityksen, lapsesta tuotetun tiedon sekä rakentuvan kasvatusvuorovaikutuksen ja toimintakulttuurin näkökulmista. Myös teemat haastatteluissa laajenivat keväällä 2013 tekemissäni haastatteluissa. Lopullinen teoreettinen viitekehys tarkentui ja rakentui vasta haastatteluaineiston analyysiprosessin jälkeen, johon liitin vielä erityisen tuen näkökulman. Keskeiseksi teoriaksi tutkimuksessani nousee Bronfenbrennerin ekologinen teoria (1979), jonka kautta tarkastelen tutkimukseni muita keskeisiä teemoja. Avaan seuraavassa Bronfenbrennerin ekologista teoriaa ja tarkastelen tiedonsiirtomallia ja sen osa-alueita kyseisen teorian kautta Tiedonsiirtomallin tarkastelua Bronfenbrennerin ekologisen teorian pohjalta Ihmisen kehityksen ekologiassa tutkimuksen kohteena on koko elinajan tapahtuva aktiivisen, kasvavan ihmisen ja hänen välittömien elinympäristöjensä muuttuvien ominaisuuksien välinen, asteittainen ja keskinäinen sopeutuminen. Sopeutumiseen ovat vaikuttamassa myös näiden ympäristöjen väliset suhteet sekä laajemmat kyseisiin ympäristöihin sisältyvät kontekstit. (Bronfenbrenner, 2002, s. 222.) Tiedonsiirtomallin tarkastelua kyseisen teorian valossa ohjaa se, millä tavoin tiedonsiirtomalli käytänteineen tukee esiopetukseen siirtyvän lapsen sopeutumista uuteen kasvuympäristöön vanhempien ja lapsen kanssa yhteistyötä tekevien tahojen yhteistyön lisäämisen kautta. Bronfenbrenner tarkastelee teoriassaan kehitystä yksilön ja ympäristön välisenä funktiona. Ihmisen kehitys tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Hänen teoriansa taustalla on Kurt Lewinsin (1935) käyttäytymisen teoria, jonka mukaan käyttäytyminen muodostuu

15 12 yksilön ja ympäristön funktiona. Bronfenbrenner tiivistää kehityksen kolmen väittämän ympärille. Ensimmäiseksi, kehittyvä persoona ei ole vain tyhjä taulu, tabula rasa, johon ympäristö vaikuttaa. Kehittyvä, kasvava persoona on dynaaminen kokonaisuus, joka myös kasvavassa määrin muokkaa ja uudelleen rakentaa ympäristöään, jossa hän elää. Toiseksi, vuorovaikutus kehittyvän persoonan ja ympäristön välillä on molemminpuolista. Kolmanneksi, merkityksellisen ympäristön määrittely kehitysprosesseissa ei rajoitu pelkästään yhteen, välittömään lähiympäristöön, vaan se laajennetaan käsittämään lähiympäristöjen välisiin suhteisiin sekä laajempiin ulkopuolelta tuleviin, vaikuttaviin ympäristöihin. (Bronfenbrenner, 1979, s. 3, 16, 21, 22.) Kyseisiä ympäristöjä Bronfenbrenner kuvaa neljän sisäkkäin rakentuneen tason avulla. Näitä ympäristöjä hän kutsuu mikro-, meso-, ekso- ja makrosysteemeiksi. Mikrosysteemi on toimintojen, roolien ja ihmisten välisten suhteiden rakennelma, jonka kehittyvä persoona kokee tietyssä ympäristössä, ja joka pitää sisällään fyysiset ja aineelliset ominaisuudet. (Bronfenbrenner, 1979, s. 22.) Kyseisessä ympäristössä kehittyvä persoona on itse vuorovaikutuksessa aktiivisena osapuolena. Tyypillisiä mikrosysteemejä lapselle ovat koti, päivähoitopaikka, koulu sekä ystäväpiiri. Olennainen kysymys mikrosysteemin määritelmän mukaan on se, millä tavoin yksilöt kokevat lähiympäristönsä. Tärkeää on huomioida, että kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ei voi kuvata ainoastaan objektiivisten, havaittavien ympäristötekijöiden kautta, vaan tärkeimpiä kasvun ja kehityksen näkökulmasta ovat yksilöiden tilanteille sekä olosuhteille antamat merkitykset. (Puroila & Karila, 2001, s. 208.) Tärkeimmäksi mikrosysteemiseksi vaikuttajaksi voidaan nostaa perhe, joka luo erityisen yhteyden ja siteen kehittyvän persoonan ja hänen lähimpien ihmisten välille. Nämä ihmissuhteet ja kiintymyssuhde kyseisiin ihmisiin jatkuvat yleensä läpi elämän tarjoten malleja vuorovaikutussuhteille ja niiden syntymiselle. (Kronqvist & Pulkkinen, 2007, s. 49.) Tiedonsiirtomallissa mikrosysteemin näkökulmasta tarkasteltuna keskiössä on kehittyvä persoona eli esiopetukseen siirtyvä lapsi ja tärkein vaikuttaja lapselle on hänen perheensä. Muita mikrosysteemeitä tiedonsiirtomallissa ovat esiopetuksen siirtymävaiheeseen liittyvät päivähoito, esiopetus, neuvola, seurakunta toimintoineen ja henkilökuntineen. Keskeistä on huomioida millä tavoin ja millaisia merkityksiä esiopetukseen siirtymisen vaiheessa annetaan kyseisestä siirtymävaiheesta kussakin mikrosysteemissä. Mikrosysteemisellä tasolla tarkasteltuna keskeistä on kasvatuksellinen vuorovaikutus, sen laatu sekä vuorovaikutuksessa mukana olevien henkilökohtaiset ominaisuudet. Mikrosysteemeissä tapahtuva kasvatus ja sen vakiintuminen tietynlaisiksi käytänteiksi merkitsee tietynlaisen kasvatuskulttuurin muodostumista mikrosysteemeihin. (Puroila & Karila, 2001, s. 222, 223.) Tiedonsiir-

16 13 tomalli osaltaan toimintamallina ja käytänteineen vaikuttaa mikrosysteemeissä kehittyvään ja kasvavaan lapseen, vanhempiin sekä muihin mikrosysteemin toimijoihin sekä muovaa kyseistä kulttuuria. Mesosyteemi käsittää kahden tai useamman ympäristön välisen vuorovaikutuksen, johon kehittyvä persoona aktiivisesti osallistuu. Lapselle näitä voivat olla koti, päivähoito, koulu, naapurusto tai aikuiselle perhe, työ ja sosiaalinen elämä. (Bronfenbrenner, 1979, s. 25.) Mesosysteemi muodostuu, kun kehittyvä yksilö kohtaa toisen mikrosysteemin, esimerkiksi, kun lapsi aloittaa esiopetuksen. (Puroila & Karila, 2001, s. 208.) Bronfenbrenner kutsuu kyseisiä siirtymiä ekologisiksi siirtymiksi, ja mainitsee, että näitä siirtymiä tapahtuu ihmiselle läpi eliniän. (Bronfenbrenner, 1979, s. 6). Lapsen sopeutuminen esiopetukseen ei ole riippuvainen pelkästään esimerkiksi esiopetuksesta, vaan siihen vaikuttaa vahvasti myös se, millä tavalla esiopetukseen liittyvät asiat ovat esillä, kun lapsi on vanhempiensa kanssa. (Kronqvist & Pulkkinen, 2007, s. 49). Lapsi on kosketuksissa tiedonsiirtomallissa mesosysteemiin tutustuessaan esiopetusympäristöön tutustumispäivänä. Vanhemmat ovat kosketuksissa tiedonsiirtomallissa siihen, millä tavoin kasvatuskumppanuus lähtee rakentumaan heidän ja esiopettajien välille. Vanhempiin on kytköksissä myös se, millä tavoin lasten kanssa kosketuksissa olevat tahot esimerkiksi neuvola, seurakunta tai päivähoito tukee vanhempia jakamaan ja tuottamaan tietoa lapsestaan. Esiopetuksen järjestäjätaho on kosketuksissa puolestaan vanhemmilta ennalta saatuun tietoon. Lapsen esiopetukseen siirtymisen prosessissa vuorovaikutusta tapahtuu mesotasolla myös moniammatillisesti yli sektorirajojen mm. neuvolan, päivähoidon ja esiopetuksen järjestäjien tai muiden esimerkiksi lapsen tuen tarpeisiin liittyvien asioiden parissa työskentelevien toimesta. Tämä kaikki yhteistyö ja vuorovaikutus puolestaan vaikuttaa siihen, millä tavoin vanhemmat valmistavat lasta esiopetukseen. Mesosysteemisessä tarkastelussa keskiöön nousee se, millä tavoin kasvatukseen ja siihen liittyvään toimintaan samanaikaisesti osallistuvien mikrosysteemien kasvatuskulttuurit keskenään kohtaavat (Puroila & Karila, 2001, s. 223). Eksosysteemi tarkoittaa yhtä tai useampaa ympäristöä, joka ei sisällä kehittyvää persoonaa aktiivisena osallistujana, mutta joissa tapahtuu asioita, jotka vaikuttavat kehittyvän persoonan välittömässä ympäristössä tapahtuviin asioihin. (Bronfenbrenner, 1979, s. 25). Nämä ympäristöt ovat kehittyvän persoonan kannalta tärkeitä, ja vaikuttavat yksilön kehitykseen välillisesti. Esimerkkinä voidaan nostaa lapsen näkökulmasta vanhempien työelämä tai muodolliset organisaatiot sekä instituutiot kuten kunnallinen opetus- ja varhaiskasvatustoimi, joissa esiopetukseen järjestämiseen liittyviä asioita suunnitellaan ja päätetään. (Pu-

17 14 roila & Karila, 2001, s. 209; Kronqvist & Pulkkinen, 2007, s. 49.) Kasvatuksen eksosysteemin tarkastelussa keskeiseksi tarkastelun kohteeksi nousee kasvatukseen välillisesti vaikuttavien ympäristöjen kasvatukselle antama joko negatiivinen tai positiivinen voimavara ja tuki. (Puroila & Karila, 2001, s. 223). Esiopetukseen siirtymävaiheessa ja esiopetuksen toteuttamisessa tämä tarkoittaa sitä, millä tavoin vanhemmat järjestävät työnsä lapsen siirtyessä esiopetukseen. Lisäksi se on kytköksissä siihen, millaista tukea ja resursseja jaetaan esiopettajille sekä muuhun esiopetuksen parissa työskentelevien käytännön työhön esiopetuksen siirtymävaiheessa ja esiopetuksen arjessa esimiestasolta ja hallinnosta. Tähän vaikuttaa myös se, millä tavoin esimiestaso ja muu hallinto saavat tietoa esiopetuksen arjesta sekä lapsista. Keskeisenä tiedonsiirtomallin osalta eksosysteemissä on myös se, millainen toimintafilosofia ohjaa esiopetuksen toimintaa. Se perustuu pitkälti aikuisten näkemyksiin lapsista, lasten tarpeista, kasvatuksesta, opetuksesta ja hoidosta. Nämä vaikuttavat puolestaan lapsen asemaan esiopetuksessa, muovaten lapsen arkipäivää, toimintamahdollisuuksia ja sitä kautta lapsen kuvaa itsestä. (Hujala, Puroila, Parrila & Nivala, 2007, s. 25.) Keskeistä tiedonsiirron näkökulmasta on se, millaista tietoa esiopetuksesta jaetaan vanhemmille sekä millaista tietoa vanhemmat jakavat esiopetukseen, millaiset näkemykset ohjaavat tiedon jakamista ja keräämistä. Kaikki arkipäivän toiminnot mikrosysteemeissä muovaavat ja rakentavat eksosysteemiä (Hujala, Puroila, Parrila & Nivala, 2007, s. 25.) Makrosysteemi viittaa samankaltaisuuksiin, joita mikro-, meso- ja eksosysteemien muodoissa ja sisällöissä on olemassa tai voisi olla. Se viittaa myös samankaltaisuuksiin taustalla olevissa uskomusjärjestelmissä ja ideologioissa. (Bronfenbrenner, 1979, s. 26.) Makrosysteemeillä ei tarkoiteta mitään tiettyä fyysistä ympäristöä, vaan se pitää sisällään näkymättömän ympäristön, esimerkiksi kulttuuriarvot, lainsäädännön, toimintatavat, resurssit sekä rajoitukset. Se millä tavoin yhteiskunta tai yhteisö arvottaa kehittyvän persoonan, lapsen tai aikuisen tarpeita, heijastaa siihen, millaista tukea he saavat yllä mainituilla muilla systeemisillä tasoilla. (Kronqvist & Pulkkinen, 2007, s. 50.) Tiedonsiirtomalli kytkeytyy myös makrotasoon. Esiopetuksen järjestämistä ohjaa laajemmin yhteiskunnastamme ja kulttuuristamme nousevat käsitykset varhaiskasvatuksesta, päivähoidosta, esiopetuksesta, lapsesta sekä lapsen tarpeista. Niitä ohjaavat osaltaan lainsäädäntö ja alan asiakirjat sekä paikalliset tarpeet. Myös siirrettävää ja jaettavaa tietoa, sitä millaista tietoa ja kenelle tietoa voidaan jakaa määrittää osaltaan lainsäädäntö. Keskeistä lainsäädäntöä ja lainsäädännön asetuksia sekä toimintaa ohjaavia asiakirjoja tiedonsiirtomallin osalta ovat Laki lasten päivähoidosta (1973/36; 1999/1290), Terveydenhuoltolaki (2010/1326), Perusopetuslaki (1998/628; 1998/852; 1999/1288; 2003/1136) Laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista

18 15 (2000/812) sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2010). Makrosysteemissä laaditut asiakirjat ja lainsäädäntö muodostavat pohjan niin eksosysteemissä, päivähoidon ja esiopetuksen hallinnossa kuin mikrosysteemeissä, päivähoidon, esiopetuksen kuin kotien arjessa toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja ovat osaltaan määrittämässä toiminnan laatua ja suuntaa. Näillä on vaikutuksensa tutkimukseni viitekehykseen sijoittuvassa nivelvaiheessa, lapsen siirtyessä kasvuympäristöstä toiseen. Bronfenbrennerin ekologisen teorian sovellusarvona varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kentällä pidetään teorian ekologisuutta ja kokonaisvaltaisuutta. Se huomioi kehittyvän yksilön vuorovaikutuksen erilaisten kasvuympäristöjen kanssa. Kasvatuksen näkökulmasta tarkasteltuna kyseinen vuorovaikutus pitää sisällään kasvatuksellisia tapahtumia, jotka toteutuvat kehittyvän, kasvavan ja kasvatettavan yksilön sekä kasvattajien tai yhteisöjen välillä. Teoria tukee analysoimaan ja ymmärtämään erilaisten ympäristötasojen merkitystä kehityksen kuin myös kasvatuksen prosesseissa. Eri ympäristötasojen tarkastelun ohella, tärkeää on kiinnittää huomio myös siihen prosessiin, joka kehityksessä ja kasvatuksessa tapahtuu kyseisten ympäristötasojen muodostamassa kontekstissa. Huomio tulee suunnata sekä yksilöiden, ympäristön että myös eri ympäristötasojen vuorovaikutusta välittäviin prosesseihin. Kasvatus ja kehitys tapahtuvat ja toteutuvat toisiinsa nivoutuvissa, erilaisissa ja eritasoisissa systeemeissä. (Puroila & Karila, 2001, s. 204, 205.) Ekologinen teoria korostaa tällöin kehityksen perustana sekä välittömiä ympäristötekijöitä, kuten perhettä, ystäviä, naapureita, päivähoitopaikkoja, kouluja ja työpaikkoja että myös laajempaa yhteisön tai yhteiskunnan merkitystä, kuten arvoja tai asenteita. (Kronqvist & Pulkkinen, 2007, s. 48). Tiedonsiirtomalli läpäisee kaikkia Bronfenbrennerin ekologisen teorian ympäristötasoja, mutta erityisesti huomio kiinnittyy mesosysteemiin kahden eri mikrotason väliseen vuorovaikutukseen, tässä kodin ja esiopetuksen järjestäjätahojen, erityisesti kodin ja esiopetuksen väliseen kasvatusvuorovaikutukseen sekä lisäksi myös yli sektorirajat ylittyvään moniammatilliseen yhteistyöhön esiopetukseen siirtymävaiheessa. Tiedonsiirtomallia keskeisesti ohjaa myös eksosysteemissä muodostuneet näkemykset tarvittavasta ja jaettavasta tiedosta niin lapsesta kuin esiopetuksesta. Jaettu tieto heijastuu mikrosysteemeihin, niiden kasvatusvuorovaikutukseen ja toimintakulttuureihin sekä lapsen rooliin ja asemaan esiopetuksen siirtymävaiheessa ja esiopetuksessa. Seuraavalla sivulla on taulukoituna (Taulukko

19 16 1.) kuvaus tiedonsiirtomallista ja sen kytköksistä Bronfenbrennerin ekologisen teorian systeemitasoille. Taulukko 1. Tiedonsiirtomalli Bronfenbrennerin ekologisen teorian systeemitasoilla tarkasteltuna Mikrosysteemi - koti: esiopetukseen siirtyvä lapsi, perhe, vanhemmat - päivähoito: päivähoidon henkilöstö - esiopetus: esiopettajat ja muu henkilökunta - neuvola: terveydenhoitaja - seurakunta: lastenohjaajat kasvatusvuorovaikutus ja toimintakulttuuri, pedagogiikka, erityinen tuki, moniammatillinen yhteistyö Mesosysteemi - lapsen siirtyminen esiopetukseen - kasvatuskumppanuus - yli sektorirajat ylittävä moniammatillinen yhteistyö - moniasiantuntijuus vuorovaikutus mikrosysteemien välillä Eksosysteemi - lapsen esiopetuksen järjestämiseen ja laatuun liittyvät yhteydet ja resurssointi - esiopetuksesta ja lapsesta jaettava tieto - vanhempien työssäkäynti - esimies- ja muu hallinnollinen työ toimintafilosofia Makrosysteemi - esiopetuksen järjestämistä ohjaavat käsitykset ja arvot - lait, asetukset ja asiakirjat

20 17 Alla olevaan kuvioon 3 (Kuvio 3) olen avannut käsittelemäni teoreettiset teemat tiedonsiirtomalli-prosessista. Kuvion jälkeisissä luvuissa siirryn avaamaan kyseisiä teemoja. toimintakulttuuri, kasvatusvuorovaikutus lapsen uuteen kasvuympäristöön siirtyminen lapsikäsitys varhaiskasvatus, päivähoito lainsäädäntö, asetukset jaettava tieto esiopetus tiedonsiirtomalli prosessi erityinen tuki kasvatuskumppanuus moniammatillinen yhteistyö pedagogiikka moniasiantuntijuus Kuvio 3. Tiedonsiirtomalli-prosessi 3.2. Tiedonsiirtomalli osana toimintakulttuurin muodostumista Tarkastelen tiedonsiirtomallia ja sen käytänteitä osana kasvatusvuorovaikutusta ja muodostuvaa toimintakulttuuria. Kasvatusvuorovaikutus ja sen toiminnan käytänteet toteutuvat tiedonsiirtomallissa sekä mikro- että mesosysteemeissä. Mikrosysteemeissä tapahtuva kasvatus ja sen käytänteet merkitsevät tietynlaisen kasvatuskulttuurin muodostumista mikrosysteemeihin. Mesosysteemisessä tarkastelussa keskiöön nousee se, millä tavoin kasvatukseen ja kasvatukseen liittyvään toimintaan samanaikaisesti osallistuvien mikrosysteemien kulttuurit keskenään kohtaavat (Puroila & Karila, 2001, s. 222, 223.) Makrosysteemistä välittyvät toimintakulttuuriin päivähoidon ja esiopetuksen järjestämisen reunaehdot lainsäädännön kautta sekä eksosysteemistä puolestaan vanhempien työssäkäyntiin liittyvien asioiden, esiopetukseen määritellyn toimintafilosofian sekä esiopetukseen tarjottavien re-

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Varhaiskasvatuspalvelut (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Puheenvuoron sisältö Peruspalvelukuntayhtymä Kallion esittelyä Varhaiskasvatuspalveluiden esittelyä Kehittämistyö varhaiskasvatuspalveluissa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Sievin pilotti. Tiedonsiirto päivähoidon ja. esiopetuksen välillä

Sievin pilotti. Tiedonsiirto päivähoidon ja. esiopetuksen välillä Sievin pilotti Tiedonsiirto päivähoidon ja esiopetuksen välillä Kehittämisprossessin käynnistäminen Kallion varhaiskasvatus on mukana Lapsen hyvä arki-hankkeessa Sievissä päivähoitopalvelut järjestää ppk

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Jaosjohtaja Eeva-Liisa Kronqvist, Oulun yliopisto, varhaiskasvatuksen koulutus Kehittämiskoordinaattori Anu Määttä, Kuusamon kaupunki Aloitusseminaari

Lisätiedot

Ohjausryhmä

Ohjausryhmä Ohjausryhmä 24.1.2013 Taustaa Toiminta seurantajaksolla 1.5.-31.12.2012 Aira Vähärautio 1 Taustaa Lapsen hyvä arki 2-hankkeessa kehitetään varhaiskasvatusikäisten lasten ja perheiden palveluita (päivähoito,

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut MISTÄ SATAKIELIPEDAGOGIIKKA SAI ALKUNSA? Kuntaliitos 2009 Tulevaisuuden pedagogiikka? Intoprojekti Reggio Emilia

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti

Varhaiskasvatuksen kehittäminen. Siimapuiston päiväkoti Varhaiskasvatuksen kehittäminen Siimapuiston päiväkoti Nykytila VK:n kehittämisestä yksikön näkökulmasta Valtakunnallisesti koordinoimaton kehittäminen Kunnilla omat / omiin mittareihin perustuva Yksiköillä

Lisätiedot

3.3 Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa

3.3 Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa 3.3 Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa Yhteistyön tavoitteina on, että esiopetus, muu varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat johdonmukaisen, lapsen kasvua ja oppimista tukevan jatkumon.

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA 7.2.2017 VASU-PROSESSI Perusteluonnoksen kommentointi keväällä-16 Vasu-luonnostekstin käsittely yksiköissä Paikallisen vasun työstäminen, ryhmien muodostus (työryhmät, ydinryhmä)

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen Haapajärvi on alueen suurin kaupunki 7714 väestömäärällään. Pyhäjärvellä asukkaita on 6001, Reisjärvellä 3020 ja Kärsämäellä 2918. Yhteensä Selänne palvelee 19 653 asukasta( Tilastokeskus 2009) Päivähoidossa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke

Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke 1 2 Koillismaa: Kuusamo, Posio, Taivalkoski Peruspalvelukuntayhtymä Kallio: Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska Peruspalvelukuntayhtymä Selänne: Haapajärvi, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi Kuntatoimijoiden

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen. Oppilaitosjohdon foorumi Ritva Järvinen Aija Rinkinen

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen. Oppilaitosjohdon foorumi Ritva Järvinen Aija Rinkinen Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen Oppilaitosjohdon foorumi 14.6.2012 Ritva Järvinen Aija Rinkinen Toimintakulttuurien yhtenäistäminen Ovatko varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Uudistuva varhaiskasvatus ja esiopetuksen opetussuunnitelmaprosessi

Uudistuva varhaiskasvatus ja esiopetuksen opetussuunnitelmaprosessi Varhaiskasvatus: Johtajuuden haasteet uudistuvassa varhaiskasvatuksessa Uudistuva varhaiskasvatus ja esiopetuksen opetussuunnitelmaprosessi Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2013 Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI - Johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI - Johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI - Johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä 14.06.2012 Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen; Pedagogisen toiminnan strateginen kehittäminen Opetustoimen johtaja

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Vaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA Elisa Helin Opetushallitus

Vaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA Elisa Helin Opetushallitus Vaivaako vasu? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja laadun kehittäminen EDUCA 27.1.2017 Elisa Helin Opetushallitus Matkaa voi jatkaa vain sieltä, missä ollaan nyt. Ei sieltä, missä ei olla enää. Vain

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Mihin on kadonnut vuorovaikutus väliltämme?

Mihin on kadonnut vuorovaikutus väliltämme? Edellisten ajankohtaisfoorumien palautteista: *Moniammatillinen työryhmä olisi tarpeellinen *Aikaa vaihtaa arjen kuulumisia *Käytännönläheistä problematiikkaa kaivataan, yhteisiä asioita, mitä oikeasti

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA 2016 2018 Sisällysluettelo sivu Taustaa 3 Laatutyön organisointi 3 Arvioinnin vuosikello 4 Arvioinnin tasot 6 Arviointikohteet vuosina

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

MILLAISTEN PAINEIDEN TAKIA VARHAISKASVATUSTA PYRITÄÄN KEHITTÄMÄÄN JA MITEN

MILLAISTEN PAINEIDEN TAKIA VARHAISKASVATUSTA PYRITÄÄN KEHITTÄMÄÄN JA MITEN MILLAISTEN PAINEIDEN TAKIA VARHAISKASVATUSTA PYRITÄÄN KEHITTÄMÄÄN JA MITEN 30.9.2016 Varhaiskasvatus käännekohdassa seminaari Jyväskylän yliopisto ja Haukkalan säätiö KT, opetusneuvos Kirsi Alila Opetus-

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste 2 hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Soile Suorajärvi/ Mirva Martin/

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi.

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi. VASUtyö Salossa 2017 Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi Mitä olemme jo tehneet Kentän näkökulma: vanhojen lomakkeiden läpikäynti, mitä hyvää, mitä kehitettävää? Selkeys, prosessinomaisuus, pedagogisuus

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä LAUKAAN KUNTA Varhaiskasvatussuunnitelma Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä Prosessin aloitus varhaiskasvatuksen johtoryhmässä helmikuussa 2016 Vasu-työryhmän perustaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA KYÖSTIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Kyöstin päiväkoti Kyöstin päiväkoti on 105-paikkainen yksikkö, joka on kahdessa eri rakennuksessa toimiva kokonaisuus. Idyllisessä Kartano-rakennuksessa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena

Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Valmistelun lähtökohdat - varhaiskasvatuslaki - lasten muuttuva

Lisätiedot