KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö"

Transkriptio

1 MEHTÄLÄ, ULLA ESIOPETUKSEN TIEDONSIIRTOMALLI ERI TOIMIJOIDEN KOKEMANA Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Varhaiskasvatuksen koulutus 2013

2 Kasvatustieteiden tiedekunta Varhaiskasvatuksen koulutus Tekijä Tiivistelmä opinnäytetyöstä Mehtälä Ulla Työn nimi Esiopetuksen tiedonsiirtomalli eri toimijoiden kokemana Pääaine Kasvatustiede Työn laji (KM) pro-gradu-tutkielma Aika 09/2013 Sivumäärä 106 Tiivistelmä Tutkimus kohdentui Pohjois-Pohjanmaalla toteutettuun Lapsen hyvä arki hankkeen toimesta esiopetukseen siirtymisen vaiheeseen kehitettyyn tiedonsiirtomalliin. Tavoitteena on ollut kehittää sekä tiedonsiirtoa esiopetukseen tulevista lapsista että yhteistyötä eri hallintokuntien ja toimijoiden välillä. Erityisesti tavoitteena on ollut kohdentaa huomio vanhempien osallisuuteen sekä aktiivisuuteen tiedon siirtämisessä omasta lapsesta. Tiedonsiirtomallin keskeiset osat ovat olleet tammi-helmikuussa vanhemmille järjestettävä informatiivinen ilta esiopetuksen tehtävistä ja siihen liittyvistä käytänteistä, vanhempien täyttämä tiedonsiirtokaavake omasta lapsestaan esiopetukseen sekä lapselle ja vanhemmille keväällä järjestettävä esiopetukseen tutustumispäivä. Tutkimustehtävän tarkoituksena oli saada esiin tiedonsiirtomallissa mukana olleiden kokemuksia ja kokemusten merkityksiä kyseistä prosessista ja sen osa-alueista. Tutkimus on laadullinen ja metodologisena lähestymistapana tutkimuksessa on fenomenologia. Tutkimusaineisto on kerätty teemahaastattelulla. Haastattelussa on ollut mukana tiedonsiirtomallia omassa työssään toteuttaneita sekä koulun että päivähoidon hallinnossa työskennelleitä esimiehiä, terveydenhoitaja ja esiopettajia. Aineisto on analysoitu Perttulan (1995) fenomenologisen psykologian analyysimenetelmää soveltaen ja tulokset on esitetty yleisen merkitysverkoston kuvauksena. Tutkimuksen aineistonkeruuta ja teoreettista tarkastelua ovat olleet ohjaamassa sekä kyseisen hankkeen ensimmäisen vaiheen raportista, toisen vaiheen kehittämissuunnitelmasta, aihepiirin tutkimuskirjallisuudesta että aineistosta nousseet teemat. Tarkasteltavia teemoja ovat olleet kasvatusvuorovaikutuksen ja toimintakulttuurin, lapsen uuteen kasvuympäristöön siirtymisen, kasvatuskumppanuuden ja moniammatillisuuden näkökulmat. Tiedonsiirtomallia on tutkimuksessa tarkasteltu myös jaettavan tiedon kautta, lapsikäsityksen, pedagogiikan ja erityisen tuen näkökulmista. Tutkimuksessa mukana olleet olivat kokeneet, että kyseinen malli oli selkiyttänyt esiopetukseen siirtymisen prosessia ja käytänteitä. Se tukee tiedon välitystä, yhteistyötä, suunnittelutyötä sekä toimintalinjojen muotoutumista. Kehitetyn tiedonsiirtomallin taustalla on ollut tarve saada erityisesti kotoa esiopetukseen siirtyvistä lapsista tietoa. Tiedonsiirtomallista saatavilla oleva tieto tasavertaistaa esiopetukseen siirtyviä lapsia. Positiivisena ja yhtenä suurimpana muutoksena koettiin se, että vanhemmat ovat ne, jotka tuottavat tiedon lapsista. Lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvää tietoa välitetään myös neuvolasta ja päivähoidosta esiopetuksen järjestäjätaholle vanhempien suostumuksella. Kasvatuskumppanuus lähtee rakentumaan aiempaa käytäntöä varhemmin. Tiedonsiirto esiopetuksen siirtymävaiheessa on molemminpuolista, tietoa jaetaan myös esiopetuksesta ja sen käytänteistä vanhemmille aiempaa enemmän. Lapsista saatava tieto helpottaa lapsiryhmien muodostamista keväällä ja nopeuttaa toiminnan aloittamista syksyllä. Lapsesta saatu tieto ohjaa opettajan käsityksen muodostumisesta lapsesta. Se ohjaa myös opettajan pedagogista toimintaa, erityisesti esiopetuksen alkaessa. Vanhemmat ovat antaneet tiedonsiirtokaavakkeen kautta myös kasvatuksellisia ideoita ja lapsen oppimiseen liittyvää tietoa. Tämä tieto nopeuttaa syksyllä aloitettavaa esiopetustyötä. Tällaista tietoa esiopettajilla ei ole ollut aiemmin saatavilla esiopetuksen alkaessa. Tiedonsiirtomalli tuo näkyville aiempaa käytännettä nopeammin sen, missä lapsi on kehityksessään menossa, onko lapsella erityisen tuen tarpeita, millaisia tukitoimia hän on saanut ja millä tavalla tukitoimet toteutuvat. Kokemusten mukaan, tällä hetkellä ei kohtaa kaikilta osin se tieto mitä jo keväällä saadaan lapsesta esiopetuksen järjestäjätaholle ja se, millaista tukea esiopetusvuoden aikana lapselle järjestetään. Lapsen esiopetuksen tutustumispäivä on tällä hetkellä ainoa kontakti lapselle esiopetuksen toimintaympäristöön ennen esiopetuksen alkua. Se koetaan lapsen kannalta hyvin lyhyenä ja pienenä kosketuksena lapsen uuteen kasvuympäristöön siirtyessä. Tutkimuksen luotettavuutta tukevat erityisesti tutkimuksen kulun tarkka raportointi, tutkimuksen aihepiirin tarkastelu usean eri teeman kautta sekä usean eri toimijan kokemana. Kehittämisen kohteena ollut tiedonsiirtomalli on ainutkertainen sekä sen myötä tutkimustulokset ovat ainutkertaisia. Kuitenkin tutkimuksestani sekä kehitetystä tiedonsiirtomallista on sovellettavaksi ja keskustelun herättäjäksi niin vanhemmille, alan ammattilaisille kuin päättäjille erityisesti lapsen siirtymävaiheisiin kasvuympäristöstä toiseen, läpi koulupolun, aina varhaiskasvatuksesta toiseen kouluasteeseen saakka. Lisäksi tutkimukseni avaa näkökulmia erityisen tuen toteutumisen, kasvatuskumppanuuden ja moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen. Asiasanat Erityinen tuki, esiopetus, jaettava tieto, kasvatuskumppanuus, kasvatusvuorovaikutus, lapsen uuteen kasvuympäristöön siirtyminen, moniammatillisuus, toimintakulttuuri

3 Sisällys JOHDANTO 1. LAPSEN HYVÄ ARKI-HANKE OSANA KASTE-OHJELMAA Lapsen hyvä arki 2 hanke Lapsen hyvä arki 2 hankkeen kehittämissuunnitelma esiopetuksen siirtymävaiheelle ja tiedonsiirron mallille Tiedonsiirtomallin kuvaus TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA ONGELMA TIEDONSIIRTOMALLIN TEOREETTISIA LÄHTÖKOHTIA Tiedonsiirtomallin tarkastelua Bronfenbrennerin ekologisen teorian pohjalta Tiedonsiirtomalli osana toimintakulttuurin muodostumista Varhaiskasvatuksen, päivähoidon ja esiopetuksen tehtävät Lapsikäsitys Lapsen siirtyminen uuteen kasvuympäristöön Kasvatuskumppanuus Moniammatillisuus ja moniasiantuntijuus Pedagoginen toiminta Erityinen tuki TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Fenomenologia tutkimusotteena Empirian ja teorian suhde fenomenologisessa tutkimuksessa Kokemuksen tutkimuksen empiirinen osa Tutkimusjoukon kuvaus Haastattelu aineistonkeruumenetelmänä ANALYYSIMENETELMÄ Yksilökohtaisen merkitysverkoston analyysi Yleisen merkitysverkoston analyysi TUTKIMUKSEN TULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

4 JOHDANTO Lasteni vanhempana ja etenkin varhaiskasvatustieteen opintojeni aikana olen saanut kosketusta siihen, kuinka varhaiskasvatuksen parissa tehdään äärimmäisen tärkeää ja hyvää työtä lasten ja perheiden eteen. Yhtä aikaa olen saanut nähdä kuitenkin myös monenlaisia kehittämisen tarpeita ja haasteita. Niin julkisuudessa kuin alan asiantuntijoiden kesken käydään keskustelua siitä, miten varhaiskasvatus määritellään, mitä tehtäviä se sisältää ja millaisia vaatimuksia sen tehtäviin kohdistetaan. Lisäksi keskustelun kohteina ovat myös teemat siitä, miten palveluita tulisi järjestää, edelleen kehittää ja parantaa niin lapsen, vanhempien kuin johtamisen ja työntekijöiden näkökulmasta. (Nivalainen, 2007, s. 9; Yle, 2013; Sosiaali- ja terveysministeriö, 2013; Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2012). Opintojeni myötä olen saanut havahtua myös siihen, kuinka varhaiskasvatukseen liittyvät palvelutarpeet ja niihin liittyvät haasteet ovat hyvin moninaiset niin lapsilla, perheillä kuin palvelun tuottajilla. Palvelut tuotetaan monin tavoin eri kunnissa ja eri alueilla Suomessa, näin ollen myös kehittämistarpeet ja kehittämisen osa-alueet kentällä voivat olla hyvinkin erilaiset. Näitä haasteita kuvaavat osaltaan mielenkiintoisella tavalla muun muassa Pohjoisen alueen Kaste, PaKaste II jatkohankkeen kehittämissuunnitelma sekä Lapsen hyvä arki 1-hankkeen loppuraportti. (Pohjoisen alueen Kaste, PaKaste II, 2010; Vähärautio, 2011). Edellä mainitsemani ajatukset olivat ohjaamassa itseäni myös maisterivaiheen opintoihin liittyvän harjoitteluun, alalla tehtävän kehittämistyön pariin. Keskeisenä mielenkiinnon kohteena itselläni tuolloin oli se, millä tavoin käytännössä toimintaa ja palveluita kehitetään ja millaisilla konkreettisilla menetelmillä sekä toimenpiteillä pyritään vastaamaan erilaisiin kehittämistarpeisiin. Harjoittelupaikakseni valikoitui Lapsen hyvä arki 2-hanke. Kyseinen hanke on osa Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa Pohjois-Suomen Kaste-ohjelman toteutumista. Hankkeen tavoitteena on ollut lapsen hyvän edistäminen arjen käytännöissä ja toiminnoissa lasten erilaisissa kasvuympäristöissä. Tavoitteeksi ja kehittämistyön lähtökohdaksi hankkeessa on nostettu se, että kehittämistyö perustuu paikallisiin tarpeisiin. Tavoitteena on ollut myös laaja moniammatillinen ja monitoimijainen verkostoituminen sekä kyseisten käytänteiden kehittäminen varhaiskasvatuspalveluissa. (Puroila, 2011, 7; Vähärautio, s. 2011, 6.) Hanketta on toteutettu Pohjois-Suomessa Koillismaan kunnissa sekä Kallion ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymien alueella. (Sosiaalikollega, 2012). Harjoitteluni myötä syven-

5 2 nyin yhteen kehittämiskohteena olleeseen varhaiskasvatuksen palveluprosessin osaalueeseen, jolla on haluttu parantaa yhteistyötä niin perheiden kuin eri toimijatahojen välillä lapsen siirtymävaiheessa kotoa tai päivähoidosta esiopetukseen. Tästä tehtävästä muotoutui myös pro gradu-tutkimukseni aihe. Lapsen hyvä arki - hankkeen toimesta on pilotoitu Kallion peruspalvelukuntayhtymien kunnissa esiopetukseen liittyviä, lasten kasvuympäristöjen välisiä yhteistyöprosesseja. Tutkimukseni kohteena olleen prosessin tavoitteena on ollut kehittää sekä tiedonsiirtoa esiopetukseen tulevista lapsista että yhteistyötä eri hallintokuntien ja toimijoiden välillä. Erityisesti tavoitteena on ollut kohdentaa huomio vanhempien osallisuuteen sekä aktiivisuuteen tiedon siirtämisessä omasta lapsesta. (Hietamäki & Korpi, 2011, s. 66.) Kyseisiä seikkoja kuten vanhempien kuulemista, tukemista ja osallisuuden lisäämistä ohjaavat Laki lasten päivähoidosta (1973), Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005) sekä Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2010), joihin käytännön tasolla on mielestäni mielenkiintoisella tavalla lähdetty myös kyseisen tiedonsiirron mallinnus-prosessin kautta. Kyseinen prosessi on osaltaan tukemassa myös kyseisistä asiakirjoista esiin nousevaa tavoitetta lapsen eheästä kasvunpolusta osana elinikäistä kasvua ja oppimista (Karikoski & Tiilikka, 2011, s. 77). Tutkimukseni keskiössä ovat tiedonsiirtomalli-prosessissa mukana olleiden, eri toimijoiden kokemukset ja se, millaisia merkityksiä he liittävät kyseiseen prosessiin ja sen osaalueisiin. Tutkimukseni on laadullinen ja metodologisena lähestymistapana tutkimuksessani on fenomenologia. Tutkimusaineiston olen kerännyt teemahaastattelun avulla. Tutkimuksen aineistonkeruuta ja teoreettista tarkastelua ovat olleet ohjaamassa hankkeen ensimmäisen vaiheen raportista, hankkeen toisen vaiheen kehittämissuunnitelmasta ja aihepiirin tutkimuskirjallisuudesta sekä myös aineistosta nousseet teemat. Tutkimuksen teoreettinen osuus on rakentunut kolmessa eri vaiheessa, alustava teoreettinen viitekehys ennen aineiston keruuta harjoittelun aikana, seuraavaksi laajentaessani arviointitehtävän pro gradu tutkimukseksi sekä lopullinen aineiston keruun ja analyysin jälkeen. Tarkastelen lapsen esiopetukseen siirtymävaihetta ja tiedonsiirron mallia Bronfenbrennerin ekologisen teorian valossa. Tarkastelen tiedonsiirtomallia myös sekä teoriasta että aineistosta nousseiden teemojen kautta. Näitä teemoja ovat toimintakulttuuri, kasvatusvuorovaikutus, lapsikäsitys, lapsesta saatu tieto, uuteen kasvuympäristöön siirtyminen, kasvatuskumppanuus, moniammatillisuus ja moniasiantuntijuus sekä pedagogiikka ja erityinen tuki. Kuvaan seuraavaksi tutkimuksessani mukana olevan tiedonsiirtomallin taustalla olevaa Kaste-

6 3 ohjelmaa sekä sen osa-ohjelmaa Lapsen hyvä arki hanketta ja tiedonsiirtomalli-prosessin kehittymistä. Tämän jälkeen luvussa kaksi kuvaan tutkimukseni tutkimustehtävän ja ongelman sekä luvussa kolme tutkimukseni teoreettista viitekehystä. Luvussa neljä etenen metodologisiin ratkaisuihin. Luku viisi käsittelee aineiston analyysiprosessin kuvausta. Tutkimuksen tulokset esitän luvussa kuusi ja luvussa seitsemän avaan johtopäätöksiä tutkimuksen tuloksista. Tutkimuksen luotettavuutta käyn läpi luvussa kahdeksan. Luvussa yhdeksän pohdin jatkotutkimuksen aiheita sekä tiedonsiirtomallin kehittämisen mahdollisuuksia.

7 4 1. LAPSEN HYVÄ ARKI-HANKE OSANA KASTE-OHJELMAA Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Kaste-ohjelma rakentuu kuudesta osaohjelmasta sekä niihin liittyvistä säädösuudistuksista ja suosituksista. Tutkimukseni pohjaa Kasteohjelmaan liittyvään lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluita koskevaan osaohjelmaan. Osaohjelman tavoitteena on kehittää lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluita asiakaslähtöisinä palvelukokonaisuuksina jo edellisellä Kaste-ohjelmakaudella luotujen hyvien käytäntöjen mukaisesti. YK:n lapsen oikeuksien sopimusta (1991) pidetään osaohjelman yhtenä lähtökohtana. Keskeisinä tavoitteina on vahvistaa hyvinvointia tukevaa ja ongelmia ehkäisevää toimintaa. Lisäksi tavoitteena on lisätä palvelujen kustannusvaikuttavuutta. Erityiseksi tavoitteeksi nostetaan eriarvoisuuden vähentäminen, lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen, ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen sekä huostaanottojen tarpeen vähentäminen. Yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden, opetustoimen sekä nuorisotyön kesken pyritään lisäämään. Tällä tavoitellaan osaltaan hajanaisten palveluiden yhteensovittamista. Tavoitteena on myös vahvistaa järjestö-, seurakunta- ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuuksia. Yhdeksi toimenpiteeksi on Kaste-ohjelmaan kirjattuna: Kehitetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuuksia ja otetaan käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat perheitä, vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia. (Sosiaaali- ja terveysministeriö, 2012, s. 22.) 1.1. Lapsen hyvä arki 2 hanke Lapsen hyvä arki 2-hanke on osa Pakaste 2 eli Pohjoisen alueen Pohjois-Pohjanmaalla toteutettavaa Kaste-ohjelmaa. Pakaste-hankkeessa toimitaan alueellisesti Lapin, Keski- Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. Jokaiselle edellä mainitulle alueelle on rakennettu ja kehitetty omat hankekokonaisuudet sisällöllisten kehittämistarpeiden osalta. PaKaste 2:n tavoitteena on juurruttaa ja jalkauttaa PaKaste I:n aikana kehitettyä toimintaa. Pakaste 2-hankkeen toimintakausi on (Sosiaalikollega, 2012.) Pohjois-Pohjanmaan Lapsen hyvä arki 2-hankekokonaisuuteen osallistuu kolme kuntaryhmää Pohjois-Pohjanmaalta: Koillismaalta mukana ovat Kuusamo, Posio ja Taivalkoski sekä Oulun eteläisistä kunnista Peruspalvelukuntayhtymä Kallioon (Ylivieska, Nivala, Sievi, Alavieska) ja Selänteeseen (Haapajärvi, Pyhäjärvi, Kärsämäki, Reisjärvi) kuuluvat kun-

8 5 nat. Lapsen hyvä arki-hankkeessa hallinnoijana toimii peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan kanssa. Lisäksi kumppaneina toimivat Oulun hiippakunta, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri sekä keskeiset ammatilliset oppilaitokset ja alueen ammattikorkeakoulut. (Pohjoisen alueen Kaste, PaKaste II, 2010, s. 6, 38.) Lapsen hyvä arki 2-hankkeessa on kehitetty erityisesti varhaislapsuuden kasvuympäristöihin liittyviä varhaisen tuen ja osallisuuden sekä syrjäytymisen ehkäisyyn liitettäviä työmenetelmiä monialaisissa sekä -toimijaisissa verkostoissa. Tehtävä työ on kohdentunut pääasiallisesti varhaiskasvatuspalveluiden, neuvolatyön sekä monialaisen perhetyön kehittämiseen. Lasten ja vanhempien kehitysympäristöihin liittyvät nivelvaiheet kuten vanhemmaksi kasvaminen, kotoa päivähoitoon sekä kotoa ja päivähoidosta esiopetukseen liittyvät siirtymävaiheet ovat olleet erityisen huomion kohteena. Kehittämistyöhön on osallistunut julkisen sektorin palveluiden lisäksi myös kolmannen sektorin toimijoita muun muassa seurakuntia ja järjestöjä. Kehittämistyössä heidän kanssaan on toteutettu palvelukokonaisuuksia sekä uusia matalan kynnyksen toimintamalleja. Tavoitteena on ollut juurruttaa ja levittää näitä malleja. Tässä yhteistyössä ovat olleet mukana myös hankkeen tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. Tavoitteena on, että malleja otettaisiin käyttöön kunnissa, sekä niitä kehitettäisiin edelleen kuntien tarpeiden pohjalta. Kunnilla on ollut mahdollisuus päättää, mitä toimintamalleja otetaan käyttöön sekä millä tavoin niitä kehitetään ja arvioidaan edelleen. (Pohjoisen alueen Kaste, PaKaste II, 2010, s. 21, 22.) Lapsen hyvä arki 1-hankkeen päätulokset ovat muodostaneet kyseisen jatkohankkeen kehittämisprosessien perustan. Nämä päätulokset on jaoteltu rakenteellisiin, palveluprosessitasoisiin sekä työntekijä- ja työyksikkötasoisiin tuloksiin. Pro gradu-tutkimukseni aihepiiri kuuluu palveluprosessitasoiseen jaotteluun ja on ollut yksi viidestä alueen kunnissa juurrutettavista, levitettävistä ja edelleen syvennettävistä kehittämisen prosesseista (Lapsen hyvä arki 2 hanke, 2011, s. 5.) Seuraavaksi kuvaan Lapsen hyvä arki 2- hankkeen kehittämissuunnitelman tavoitteet kyseiselle tutkimukseni kohteena olleelle tiedonsiirron mallinnukselle sekä avaan kyseisen toimintaympäristön taustoja.

9 Lapsen hyvä arki 2 hankkeen kehittämissuunnitelma esiopetuksen siirtymävaiheelle ja tiedonsiirron mallille Pilotoidun tiedonsiirtomallin toimintaympäristö sijoittuu Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueelle. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, ympäristöterveydenhuollon sekä huolehtii väestön erityistason sairaanhoidosta ja palveluista. Varhaiskasvatus ja päivähoito on järjestetty osana hyvinvointipalveluiden palvelujärjestelmää. Esiopetuksen järjestäytyminen on jakautunut kuntien sisällä joko Peruspalvelukuntayhtymä Kallion tai kyseisten kuntien opetustoimen alaisuuteen, riippuen siitä onko esiopetus järjestetty perusopetuksen vai päiväkotien yhteydessä. (Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, 2012, s. 2, 18; Peruspalvelukuntayhtymä Kallion Perussopimus, 2012, s. 1.) Ominaista tutkimukseni viitekehykseen liittyvissä Kallion ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymien kunnissa on lapsirikkaus. Alle kouluikäisten osuus alueen asukasluvusta on 9,6 %. Alueella on paljon myös monilapsisia perheitä. Kyseisillä alueilla on tunnistettu ylisukupolvien siirtyvien ongelmien kasautumista. Haasteena pidetään riskioloissa kasvavien lasten tunnistamista sekä oikea-aikaisen ja oikean tyyppisen tuen tarjoamista. Avointen palveluiden kehittämistä yhdessä neuvolapalveluiden kanssa pidetään merkittävässä asemassa varhaisen tuen palveluiden kehittämisessä. Avoimet varhaiskasvatuspalvelut tuotetaan alueella lähinnä järjestötoimijoiden, seurakunnan lapsityön sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton toimesta. Asiakkaiden osallisuutta peruspalveluiden kehittämisessä sekä omista voimavaroista huolehtimista pidetään tulevaisuuden suuntana. (Pohjoisen alueen Kaste, PaKaste II, 2010, s. 8.) Lapsen hyvä arki 2 hankkeen kehittämissuunnitelmassa on kuvattuna tavoitteet esiopetuksen siirtymävaiheelle ja tiedonsiirron mallille. Kehittämistyön sisällöksi kuvataan tiedonsiirron mallinnus siirryttäessä kotoa tai päivähoidosta esiopetukseen. Sen tavoitteeksi on asetettu Kallion ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymien kuntien käyttöön esiopetuksen siirtymiseen luotava tiedonsiirron malli, pohjana käytetään Lapsen hyvä arki 1 hankkeessa pilotoitua mallia. Tavoitteena on moniammatillinen ja monitoimijainen prosessi yhteistyössä perheiden kanssa. Mallin toteutuksesta vastaamaan on perustettu kuntakohtaiset moniammatilliset ja monitoimijaiset kehittäjäryhmät. Kehittäjäryhmiin on kutsuttu esiopettajia, koulun rehtoreita, Kallion ja Selänteen varhaiskasvatuksen päivähoidon edustajia, erityislastentarhanopettajia, neuvolan, sosiaalitoimen, evankelisluterilaisten seurakuntien sekä asiakkaiden edustus. Tavoitteena on, että kehittäjäryhmät vastaavat tiedonsiirron mal-

10 7 lin kehittämisestä yhteistyössä kehittämiskoordinaattorin sekä asiakasperheiden kanssa. Tavoitteeksi on asetettu myös, että malli olisi käytössä kaikissa alueen kunnissa keväällä (Lapsen hyvä arki-2, 2011, s. 11, 15, 16.) Tutkimukseni lähteissä käytetään kahta käsitettä kyseisestä prosessista, sekä tiedonsiirron-mallinnusta että tiedonsiirronmallia. Tulen käyttämään tutkimuksessani pääsääntöisesti tiedonsiirronmalli-käsitettä, koska mallinnus-vaihe on ollut Lapsen hyvä arki 1 hankevaiheen työtä. Kyseisessä vaiheessa on yhden kunnan alueella tehty aihepiiristä pilotointityötä ja saatu aikaiseksi malli, jota on lähdetty jalkauttamaan myös muihin hanke-alueen kuntiin. Oma tutkimusaineistoni kohdentuu kahden eri kunnan alueelle. Seuraavassa luvussa käyn läpi keskeiset pilotoidun tiedonsiirtomalli-prosessin vaiheet ja sen osa-alueet Tiedonsiirtomallin kuvaus Kyseisissä Kallion peruspalvelukuntayhtymän kunnissa, joissa tiedonsiirtomallia on pilotoitu ja joista tutkimusaineistoni on kerätty, päivähoitopalvelut tuottaa peruspalvelukuntayhtymä Kallio ja esiopetuksen järjestää puolestaan kuntien koulutoimi. Näiden kahden toimijan välillä ei ole aiemmin ollut virallista mallia tiedonsiirron osalta. Tiedonsiirto on koettu tärkeäksi lapsen siirtyessä päivähoidosta tai kotoa esiopetukseen. Saatavilla olevan tiedon ansiosta lapselle on voitu järjestää hänen mahdollisesti esiopetuksen yhteydessä tarvitsemansa tukitoimet. Tiedonsiirron yhteydessä korostuu eri hallintokuntien ja viranhaltijoiden välinen yhteistyö. Lisäksi siinä korostuu perheiden tietoisuus ja osallisuus heidän lapsensa asioiden käsittelyssä. (Hietamäki & Korpi, 2011, s. 66.) Haasteena mukana olevissa kunnissa on voitu pitää lasten esiopetukseen siirtymisen vaiheessa sitä, että suurin osa lapsista tulee esiopetukseen suoraan kotiympäristöstä. Kyseisessä tilanteessa korostuvat vanhempien ja esikoulunopettajien välinen yhteistyö ja uuteen kasvuympäristöön ennalta perehtyminen. (Karikoski, 2011, s. 65.) Tiedonsiirtomalli-prosessi on koskettanut ja läpäisee useita lapsen kanssa tekemisissä olleita sekä saman että myös yli sektorirajat ylittäviä tahoja. Tiedonsiirtomalli on yksi osa kunnan monista palveluprosesseista. Kyseisessä tiedonsiirtomalli-prosessissa ovat olleet osallisena niin lapsi, vanhemmat, esikoulunopettaja, erityisesiluokanopettaja, päivähoidon sekä koulutoimen esimiestaso, hallinnon edustajia, neuvolan ja sosiaali- ja terveystoimen muita lasten parissa työskenteleviä asiantuntijoita sekä muun muassa seurakunnan lastenohjaajia. Tiedonsiirtomallin kehittämisessä on ollut mukana monitoimijatahoinen työryhmä, joka on kokoontunut suunnittelemaan ja arvioimaan tulevan vuoden esiopetukseen liittyviä käytän-

11 8 teitä ja tarpeita. He ovat olleet järjestämässä ja informoimassa yhtenä tiedonsiirtomallin osana olevasta tammi-helmikuussa vanhemmille järjestettävästä 1) tiedonsiirtoillasta. Tiedonsiirtoillassa on jaettu monitoimijatahoisesti tarvittava esiopetukseen käytäntöihin liittyvä tieto muun muassa esiopetukseen hakemisesta, oppilaskuljetuksista ja aamu- ja iltapäivähoidosta, palvelumaksuista, yhteistyötahoista, esiopetuksen tehtävästä, esiopetuspäivästä sekä 2) tiedonsiirtolomake vanhemmille täytettäväksi tarvittavan tiedon saamiseksi lapsesta esiopetukseen. Kyseisten lomakkeiden kautta tullut tieto on ollut keskeisesti ohjaamassa lasten esiopetusryhmiin jakamista. Keväällä on järjestetty lapsille ja vanhemmille lisäksi 3) esiopetukseen tutustumispäivä. Tiedonsiirtomalli on rakentunut vastavuoroiseksi prosessiksi, jossa tietoa on jaettu lapsesta esiopetuksen tarpeisiin ja esiopetuksesta vanhemmille ja lapsille. Se on rakentunut myös ajallisesti prosessiksi, alkaen alkuvuodesta tammi- tai helmikuussa jatkuen aina kevääseen, toukokuulle saakka ks. alla (Kuvio 1). Tietoa lapsesta on siirretty myös päivähoidosta sekä neuvolasta esiopetuksen järjestäjätaholle vanhempien suostumuksella ks. kuvio seuraavalla sivulla (Kuvio 2). 1. tiedonsiirtoilta vanhemmille; tietoa esiopetuksesta vanhemmille -> 2. tiedonsiirtolomake; vanhemmilta tietoa lapsesta esiopetukseen -> 3. esiopetukseen tutustumispäivä; lapsi tutustuu vanhempiensa kanssa esiopetusympäristöön Kuvio 1. Tiedonsiirtomallin prosessi

12 9 Tiedonsiirto lapsesta esiopetukseen koti päivähoito neuvola seurakunta Vanhemmat lapsi Esiopetus hallinto-> varhaiskasvatus/ opetustoimi erityislastentarhanopettaja erityisopettaja esiopettajat Tiedonsiirto esiopetuksesta vanhemmille ja lapselle Kuvio 2. Vastavuoroinen prosessi: tiedonsiirto lapsesta esiopetukseen ja esiopetuksesta vanhemmille ja lapselle

13 10 2. TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA ONGELMA Keskeiseksi mielenkiinnon kohteeksi tutkimuksessani nousi juuri kyseisestä Lapsen hyvä arki hankkeen kautta lapsen esiopetukseen siirtymävaiheeseen kehitetystä tiedonsiirronmallista syntyneet kokemukset ja niiden merkitykset. Tutkimustehtäväni tarkoituksena oli saada esiin tiedonsiirtomalli-prosessissa mukana olleiden kokemuksia ja kokemusten merkityksiä kyseistä prosessista ja sen osa-alueista. Tutkimukseni pääongelmaksi muotoutui kysymys: Mitä tiedonsiirtomalli on tiedonsiirtomalli-prosessissa mukana olleiden eri toimijoiden kokemana? Tutkimukseni alaongelmat muotoutuivat tiedonsiirtomalli prosessiin rakennettujen osa alueiden sekä Lapsen hyvä arki1-hankeraportista, Lapsen hyvä arki2-kehittämissuunnitelmasta että aihepiirin tutkimuskirjallisuudesta nousseiden teemojen kautta seuraaviksi: Millaisia merkityksiä haastateltavat antavat tiedonsiirtomalli-prosessista; 1) kotoa esiopetukseen siirtyvien lasten 2) päivähoidosta esiopetukseen siirtyvien lasten 3) vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön, kasvatuskumppanuuden 4) moniammatillisen yhteistyön 5) pedagogiikan sekä 6) toimintakulttuurin näkökulmasta?

14 11 3. TIEDONSIIRTOMALLIN TEOREETTISIA LÄHTÖKOHTIA Tiedonsiirtomalliin tutustuessani lähdin tarkastelemaan aihealuetta ja sen heijasteita varhaiskasvatuksen, päivähoidon ja esiopetuksen tehtävien sekä toimintaa ohjaavien asiakirjojen ja lainsäädännön, kasvatuskumppanuuden ja moniammatillisuuden jakamisen, lapsen uuteen kasvuympäristöön siirtymisen kautta sekä toteutettavan pedagogiikan näkökulmista. Näiden teemojen pohjalta ovat rakentuneet tutkimukseni ensimmäisen vaiheen, harjoittelun aikana tekemäni teemahaastattelukysymykset. Kyseisen tehtävän laajentuessa alkuperäisestä harjoitteluni arviointitehtävästä pro gradu-tutkimukseksi laajeni teoreettinen viitekehykseni ja tarkastelin tiedonsiirtomallia myös lapsikäsityksen, lapsesta tuotetun tiedon sekä rakentuvan kasvatusvuorovaikutuksen ja toimintakulttuurin näkökulmista. Myös teemat haastatteluissa laajenivat keväällä 2013 tekemissäni haastatteluissa. Lopullinen teoreettinen viitekehys tarkentui ja rakentui vasta haastatteluaineiston analyysiprosessin jälkeen, johon liitin vielä erityisen tuen näkökulman. Keskeiseksi teoriaksi tutkimuksessani nousee Bronfenbrennerin ekologinen teoria (1979), jonka kautta tarkastelen tutkimukseni muita keskeisiä teemoja. Avaan seuraavassa Bronfenbrennerin ekologista teoriaa ja tarkastelen tiedonsiirtomallia ja sen osa-alueita kyseisen teorian kautta Tiedonsiirtomallin tarkastelua Bronfenbrennerin ekologisen teorian pohjalta Ihmisen kehityksen ekologiassa tutkimuksen kohteena on koko elinajan tapahtuva aktiivisen, kasvavan ihmisen ja hänen välittömien elinympäristöjensä muuttuvien ominaisuuksien välinen, asteittainen ja keskinäinen sopeutuminen. Sopeutumiseen ovat vaikuttamassa myös näiden ympäristöjen väliset suhteet sekä laajemmat kyseisiin ympäristöihin sisältyvät kontekstit. (Bronfenbrenner, 2002, s. 222.) Tiedonsiirtomallin tarkastelua kyseisen teorian valossa ohjaa se, millä tavoin tiedonsiirtomalli käytänteineen tukee esiopetukseen siirtyvän lapsen sopeutumista uuteen kasvuympäristöön vanhempien ja lapsen kanssa yhteistyötä tekevien tahojen yhteistyön lisäämisen kautta. Bronfenbrenner tarkastelee teoriassaan kehitystä yksilön ja ympäristön välisenä funktiona. Ihmisen kehitys tapahtuu vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Hänen teoriansa taustalla on Kurt Lewinsin (1935) käyttäytymisen teoria, jonka mukaan käyttäytyminen muodostuu

15 12 yksilön ja ympäristön funktiona. Bronfenbrenner tiivistää kehityksen kolmen väittämän ympärille. Ensimmäiseksi, kehittyvä persoona ei ole vain tyhjä taulu, tabula rasa, johon ympäristö vaikuttaa. Kehittyvä, kasvava persoona on dynaaminen kokonaisuus, joka myös kasvavassa määrin muokkaa ja uudelleen rakentaa ympäristöään, jossa hän elää. Toiseksi, vuorovaikutus kehittyvän persoonan ja ympäristön välillä on molemminpuolista. Kolmanneksi, merkityksellisen ympäristön määrittely kehitysprosesseissa ei rajoitu pelkästään yhteen, välittömään lähiympäristöön, vaan se laajennetaan käsittämään lähiympäristöjen välisiin suhteisiin sekä laajempiin ulkopuolelta tuleviin, vaikuttaviin ympäristöihin. (Bronfenbrenner, 1979, s. 3, 16, 21, 22.) Kyseisiä ympäristöjä Bronfenbrenner kuvaa neljän sisäkkäin rakentuneen tason avulla. Näitä ympäristöjä hän kutsuu mikro-, meso-, ekso- ja makrosysteemeiksi. Mikrosysteemi on toimintojen, roolien ja ihmisten välisten suhteiden rakennelma, jonka kehittyvä persoona kokee tietyssä ympäristössä, ja joka pitää sisällään fyysiset ja aineelliset ominaisuudet. (Bronfenbrenner, 1979, s. 22.) Kyseisessä ympäristössä kehittyvä persoona on itse vuorovaikutuksessa aktiivisena osapuolena. Tyypillisiä mikrosysteemejä lapselle ovat koti, päivähoitopaikka, koulu sekä ystäväpiiri. Olennainen kysymys mikrosysteemin määritelmän mukaan on se, millä tavoin yksilöt kokevat lähiympäristönsä. Tärkeää on huomioida, että kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ei voi kuvata ainoastaan objektiivisten, havaittavien ympäristötekijöiden kautta, vaan tärkeimpiä kasvun ja kehityksen näkökulmasta ovat yksilöiden tilanteille sekä olosuhteille antamat merkitykset. (Puroila & Karila, 2001, s. 208.) Tärkeimmäksi mikrosysteemiseksi vaikuttajaksi voidaan nostaa perhe, joka luo erityisen yhteyden ja siteen kehittyvän persoonan ja hänen lähimpien ihmisten välille. Nämä ihmissuhteet ja kiintymyssuhde kyseisiin ihmisiin jatkuvat yleensä läpi elämän tarjoten malleja vuorovaikutussuhteille ja niiden syntymiselle. (Kronqvist & Pulkkinen, 2007, s. 49.) Tiedonsiirtomallissa mikrosysteemin näkökulmasta tarkasteltuna keskiössä on kehittyvä persoona eli esiopetukseen siirtyvä lapsi ja tärkein vaikuttaja lapselle on hänen perheensä. Muita mikrosysteemeitä tiedonsiirtomallissa ovat esiopetuksen siirtymävaiheeseen liittyvät päivähoito, esiopetus, neuvola, seurakunta toimintoineen ja henkilökuntineen. Keskeistä on huomioida millä tavoin ja millaisia merkityksiä esiopetukseen siirtymisen vaiheessa annetaan kyseisestä siirtymävaiheesta kussakin mikrosysteemissä. Mikrosysteemisellä tasolla tarkasteltuna keskeistä on kasvatuksellinen vuorovaikutus, sen laatu sekä vuorovaikutuksessa mukana olevien henkilökohtaiset ominaisuudet. Mikrosysteemeissä tapahtuva kasvatus ja sen vakiintuminen tietynlaisiksi käytänteiksi merkitsee tietynlaisen kasvatuskulttuurin muodostumista mikrosysteemeihin. (Puroila & Karila, 2001, s. 222, 223.) Tiedonsiir-

16 13 tomalli osaltaan toimintamallina ja käytänteineen vaikuttaa mikrosysteemeissä kehittyvään ja kasvavaan lapseen, vanhempiin sekä muihin mikrosysteemin toimijoihin sekä muovaa kyseistä kulttuuria. Mesosyteemi käsittää kahden tai useamman ympäristön välisen vuorovaikutuksen, johon kehittyvä persoona aktiivisesti osallistuu. Lapselle näitä voivat olla koti, päivähoito, koulu, naapurusto tai aikuiselle perhe, työ ja sosiaalinen elämä. (Bronfenbrenner, 1979, s. 25.) Mesosysteemi muodostuu, kun kehittyvä yksilö kohtaa toisen mikrosysteemin, esimerkiksi, kun lapsi aloittaa esiopetuksen. (Puroila & Karila, 2001, s. 208.) Bronfenbrenner kutsuu kyseisiä siirtymiä ekologisiksi siirtymiksi, ja mainitsee, että näitä siirtymiä tapahtuu ihmiselle läpi eliniän. (Bronfenbrenner, 1979, s. 6). Lapsen sopeutuminen esiopetukseen ei ole riippuvainen pelkästään esimerkiksi esiopetuksesta, vaan siihen vaikuttaa vahvasti myös se, millä tavalla esiopetukseen liittyvät asiat ovat esillä, kun lapsi on vanhempiensa kanssa. (Kronqvist & Pulkkinen, 2007, s. 49). Lapsi on kosketuksissa tiedonsiirtomallissa mesosysteemiin tutustuessaan esiopetusympäristöön tutustumispäivänä. Vanhemmat ovat kosketuksissa tiedonsiirtomallissa siihen, millä tavoin kasvatuskumppanuus lähtee rakentumaan heidän ja esiopettajien välille. Vanhempiin on kytköksissä myös se, millä tavoin lasten kanssa kosketuksissa olevat tahot esimerkiksi neuvola, seurakunta tai päivähoito tukee vanhempia jakamaan ja tuottamaan tietoa lapsestaan. Esiopetuksen järjestäjätaho on kosketuksissa puolestaan vanhemmilta ennalta saatuun tietoon. Lapsen esiopetukseen siirtymisen prosessissa vuorovaikutusta tapahtuu mesotasolla myös moniammatillisesti yli sektorirajojen mm. neuvolan, päivähoidon ja esiopetuksen järjestäjien tai muiden esimerkiksi lapsen tuen tarpeisiin liittyvien asioiden parissa työskentelevien toimesta. Tämä kaikki yhteistyö ja vuorovaikutus puolestaan vaikuttaa siihen, millä tavoin vanhemmat valmistavat lasta esiopetukseen. Mesosysteemisessä tarkastelussa keskiöön nousee se, millä tavoin kasvatukseen ja siihen liittyvään toimintaan samanaikaisesti osallistuvien mikrosysteemien kasvatuskulttuurit keskenään kohtaavat (Puroila & Karila, 2001, s. 223). Eksosysteemi tarkoittaa yhtä tai useampaa ympäristöä, joka ei sisällä kehittyvää persoonaa aktiivisena osallistujana, mutta joissa tapahtuu asioita, jotka vaikuttavat kehittyvän persoonan välittömässä ympäristössä tapahtuviin asioihin. (Bronfenbrenner, 1979, s. 25). Nämä ympäristöt ovat kehittyvän persoonan kannalta tärkeitä, ja vaikuttavat yksilön kehitykseen välillisesti. Esimerkkinä voidaan nostaa lapsen näkökulmasta vanhempien työelämä tai muodolliset organisaatiot sekä instituutiot kuten kunnallinen opetus- ja varhaiskasvatustoimi, joissa esiopetukseen järjestämiseen liittyviä asioita suunnitellaan ja päätetään. (Pu-

17 14 roila & Karila, 2001, s. 209; Kronqvist & Pulkkinen, 2007, s. 49.) Kasvatuksen eksosysteemin tarkastelussa keskeiseksi tarkastelun kohteeksi nousee kasvatukseen välillisesti vaikuttavien ympäristöjen kasvatukselle antama joko negatiivinen tai positiivinen voimavara ja tuki. (Puroila & Karila, 2001, s. 223). Esiopetukseen siirtymävaiheessa ja esiopetuksen toteuttamisessa tämä tarkoittaa sitä, millä tavoin vanhemmat järjestävät työnsä lapsen siirtyessä esiopetukseen. Lisäksi se on kytköksissä siihen, millaista tukea ja resursseja jaetaan esiopettajille sekä muuhun esiopetuksen parissa työskentelevien käytännön työhön esiopetuksen siirtymävaiheessa ja esiopetuksen arjessa esimiestasolta ja hallinnosta. Tähän vaikuttaa myös se, millä tavoin esimiestaso ja muu hallinto saavat tietoa esiopetuksen arjesta sekä lapsista. Keskeisenä tiedonsiirtomallin osalta eksosysteemissä on myös se, millainen toimintafilosofia ohjaa esiopetuksen toimintaa. Se perustuu pitkälti aikuisten näkemyksiin lapsista, lasten tarpeista, kasvatuksesta, opetuksesta ja hoidosta. Nämä vaikuttavat puolestaan lapsen asemaan esiopetuksessa, muovaten lapsen arkipäivää, toimintamahdollisuuksia ja sitä kautta lapsen kuvaa itsestä. (Hujala, Puroila, Parrila & Nivala, 2007, s. 25.) Keskeistä tiedonsiirron näkökulmasta on se, millaista tietoa esiopetuksesta jaetaan vanhemmille sekä millaista tietoa vanhemmat jakavat esiopetukseen, millaiset näkemykset ohjaavat tiedon jakamista ja keräämistä. Kaikki arkipäivän toiminnot mikrosysteemeissä muovaavat ja rakentavat eksosysteemiä (Hujala, Puroila, Parrila & Nivala, 2007, s. 25.) Makrosysteemi viittaa samankaltaisuuksiin, joita mikro-, meso- ja eksosysteemien muodoissa ja sisällöissä on olemassa tai voisi olla. Se viittaa myös samankaltaisuuksiin taustalla olevissa uskomusjärjestelmissä ja ideologioissa. (Bronfenbrenner, 1979, s. 26.) Makrosysteemeillä ei tarkoiteta mitään tiettyä fyysistä ympäristöä, vaan se pitää sisällään näkymättömän ympäristön, esimerkiksi kulttuuriarvot, lainsäädännön, toimintatavat, resurssit sekä rajoitukset. Se millä tavoin yhteiskunta tai yhteisö arvottaa kehittyvän persoonan, lapsen tai aikuisen tarpeita, heijastaa siihen, millaista tukea he saavat yllä mainituilla muilla systeemisillä tasoilla. (Kronqvist & Pulkkinen, 2007, s. 50.) Tiedonsiirtomalli kytkeytyy myös makrotasoon. Esiopetuksen järjestämistä ohjaa laajemmin yhteiskunnastamme ja kulttuuristamme nousevat käsitykset varhaiskasvatuksesta, päivähoidosta, esiopetuksesta, lapsesta sekä lapsen tarpeista. Niitä ohjaavat osaltaan lainsäädäntö ja alan asiakirjat sekä paikalliset tarpeet. Myös siirrettävää ja jaettavaa tietoa, sitä millaista tietoa ja kenelle tietoa voidaan jakaa määrittää osaltaan lainsäädäntö. Keskeistä lainsäädäntöä ja lainsäädännön asetuksia sekä toimintaa ohjaavia asiakirjoja tiedonsiirtomallin osalta ovat Laki lasten päivähoidosta (1973/36; 1999/1290), Terveydenhuoltolaki (2010/1326), Perusopetuslaki (1998/628; 1998/852; 1999/1288; 2003/1136) Laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista

18 15 (2000/812) sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2010). Makrosysteemissä laaditut asiakirjat ja lainsäädäntö muodostavat pohjan niin eksosysteemissä, päivähoidon ja esiopetuksen hallinnossa kuin mikrosysteemeissä, päivähoidon, esiopetuksen kuin kotien arjessa toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja ovat osaltaan määrittämässä toiminnan laatua ja suuntaa. Näillä on vaikutuksensa tutkimukseni viitekehykseen sijoittuvassa nivelvaiheessa, lapsen siirtyessä kasvuympäristöstä toiseen. Bronfenbrennerin ekologisen teorian sovellusarvona varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kentällä pidetään teorian ekologisuutta ja kokonaisvaltaisuutta. Se huomioi kehittyvän yksilön vuorovaikutuksen erilaisten kasvuympäristöjen kanssa. Kasvatuksen näkökulmasta tarkasteltuna kyseinen vuorovaikutus pitää sisällään kasvatuksellisia tapahtumia, jotka toteutuvat kehittyvän, kasvavan ja kasvatettavan yksilön sekä kasvattajien tai yhteisöjen välillä. Teoria tukee analysoimaan ja ymmärtämään erilaisten ympäristötasojen merkitystä kehityksen kuin myös kasvatuksen prosesseissa. Eri ympäristötasojen tarkastelun ohella, tärkeää on kiinnittää huomio myös siihen prosessiin, joka kehityksessä ja kasvatuksessa tapahtuu kyseisten ympäristötasojen muodostamassa kontekstissa. Huomio tulee suunnata sekä yksilöiden, ympäristön että myös eri ympäristötasojen vuorovaikutusta välittäviin prosesseihin. Kasvatus ja kehitys tapahtuvat ja toteutuvat toisiinsa nivoutuvissa, erilaisissa ja eritasoisissa systeemeissä. (Puroila & Karila, 2001, s. 204, 205.) Ekologinen teoria korostaa tällöin kehityksen perustana sekä välittömiä ympäristötekijöitä, kuten perhettä, ystäviä, naapureita, päivähoitopaikkoja, kouluja ja työpaikkoja että myös laajempaa yhteisön tai yhteiskunnan merkitystä, kuten arvoja tai asenteita. (Kronqvist & Pulkkinen, 2007, s. 48). Tiedonsiirtomalli läpäisee kaikkia Bronfenbrennerin ekologisen teorian ympäristötasoja, mutta erityisesti huomio kiinnittyy mesosysteemiin kahden eri mikrotason väliseen vuorovaikutukseen, tässä kodin ja esiopetuksen järjestäjätahojen, erityisesti kodin ja esiopetuksen väliseen kasvatusvuorovaikutukseen sekä lisäksi myös yli sektorirajat ylittyvään moniammatilliseen yhteistyöhön esiopetukseen siirtymävaiheessa. Tiedonsiirtomallia keskeisesti ohjaa myös eksosysteemissä muodostuneet näkemykset tarvittavasta ja jaettavasta tiedosta niin lapsesta kuin esiopetuksesta. Jaettu tieto heijastuu mikrosysteemeihin, niiden kasvatusvuorovaikutukseen ja toimintakulttuureihin sekä lapsen rooliin ja asemaan esiopetuksen siirtymävaiheessa ja esiopetuksessa. Seuraavalla sivulla on taulukoituna (Taulukko

19 16 1.) kuvaus tiedonsiirtomallista ja sen kytköksistä Bronfenbrennerin ekologisen teorian systeemitasoille. Taulukko 1. Tiedonsiirtomalli Bronfenbrennerin ekologisen teorian systeemitasoilla tarkasteltuna Mikrosysteemi - koti: esiopetukseen siirtyvä lapsi, perhe, vanhemmat - päivähoito: päivähoidon henkilöstö - esiopetus: esiopettajat ja muu henkilökunta - neuvola: terveydenhoitaja - seurakunta: lastenohjaajat kasvatusvuorovaikutus ja toimintakulttuuri, pedagogiikka, erityinen tuki, moniammatillinen yhteistyö Mesosysteemi - lapsen siirtyminen esiopetukseen - kasvatuskumppanuus - yli sektorirajat ylittävä moniammatillinen yhteistyö - moniasiantuntijuus vuorovaikutus mikrosysteemien välillä Eksosysteemi - lapsen esiopetuksen järjestämiseen ja laatuun liittyvät yhteydet ja resurssointi - esiopetuksesta ja lapsesta jaettava tieto - vanhempien työssäkäynti - esimies- ja muu hallinnollinen työ toimintafilosofia Makrosysteemi - esiopetuksen järjestämistä ohjaavat käsitykset ja arvot - lait, asetukset ja asiakirjat

20 17 Alla olevaan kuvioon 3 (Kuvio 3) olen avannut käsittelemäni teoreettiset teemat tiedonsiirtomalli-prosessista. Kuvion jälkeisissä luvuissa siirryn avaamaan kyseisiä teemoja. toimintakulttuuri, kasvatusvuorovaikutus lapsen uuteen kasvuympäristöön siirtyminen lapsikäsitys varhaiskasvatus, päivähoito lainsäädäntö, asetukset jaettava tieto esiopetus tiedonsiirtomalli prosessi erityinen tuki kasvatuskumppanuus moniammatillinen yhteistyö pedagogiikka moniasiantuntijuus Kuvio 3. Tiedonsiirtomalli-prosessi 3.2. Tiedonsiirtomalli osana toimintakulttuurin muodostumista Tarkastelen tiedonsiirtomallia ja sen käytänteitä osana kasvatusvuorovaikutusta ja muodostuvaa toimintakulttuuria. Kasvatusvuorovaikutus ja sen toiminnan käytänteet toteutuvat tiedonsiirtomallissa sekä mikro- että mesosysteemeissä. Mikrosysteemeissä tapahtuva kasvatus ja sen käytänteet merkitsevät tietynlaisen kasvatuskulttuurin muodostumista mikrosysteemeihin. Mesosysteemisessä tarkastelussa keskiöön nousee se, millä tavoin kasvatukseen ja kasvatukseen liittyvään toimintaan samanaikaisesti osallistuvien mikrosysteemien kulttuurit keskenään kohtaavat (Puroila & Karila, 2001, s. 222, 223.) Makrosysteemistä välittyvät toimintakulttuuriin päivähoidon ja esiopetuksen järjestämisen reunaehdot lainsäädännön kautta sekä eksosysteemistä puolestaan vanhempien työssäkäyntiin liittyvien asioiden, esiopetukseen määritellyn toimintafilosofian sekä esiopetukseen tarjottavien re-

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste 2 hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 7.2.2013 Aini Naumanen/Mirva Martin/Saara

Lisätiedot

VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 2010 RAKENNETAAN LAPSEN HYVÄÄ ARKEA. TORSTAINA 6.5.2010 Oulun yliopisto, Saalastinsali Pentti Kaiterankatu 1

VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 2010 RAKENNETAAN LAPSEN HYVÄÄ ARKEA. TORSTAINA 6.5.2010 Oulun yliopisto, Saalastinsali Pentti Kaiterankatu 1 VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 2010 RAKENNETAAN LAPSEN HYVÄÄ ARKEA TORSTAINA 6.5.2010 Oulun yliopisto, Saalastinsali Pentti Kaiterankatu 1 YHTEISTYÖKUMPPANIT SEKÄ VARHAISKASVATUSPÄIVIEN SUUNNITTELURYHMÄ

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Kirsi Anttila / Saara

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen Haapajärvi on alueen suurin kaupunki 7714 väestömäärällään. Pyhäjärvellä asukkaita on 6001, Reisjärvellä 3020 ja Kärsämäellä 2918. Yhteensä Selänne palvelee 19 653 asukasta( Tilastokeskus 2009) Päivähoidossa

Lisätiedot

Haapajärvi, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Kärsämäki. Ylivieska, Nivala, Sievi ja Alavieska

Haapajärvi, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Kärsämäki. Ylivieska, Nivala, Sievi ja Alavieska Haapajärvi, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Kärsämäki Ylivieska, Nivala, Sievi ja Alavieska Kehittämisalueella on yhteensä 52 731 asukasta, kaikkiaan 0-6 vuotiaita alueella on 5291. Prosentuaalisesti alle 6 vuotiaita

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelmat arjen käytännöiksi

Varhaiskasvatussuunnitelmat arjen käytännöiksi Varhaiskasvatussuunnitelmat arjen käytännöiksi -Esimerkkinä Kallion Vasu ja Arjen käytäntöjen opas - prosessit Lapsen hyvä arki - osahanke 8.6.2011 Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke 1. Toimijalähtöisyys

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Johtaminen laadun tuottajana

Johtaminen laadun tuottajana Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Osallisuuden paine ja vapaus Oulu 5.5.2011

Osallisuuden paine ja vapaus Oulu 5.5.2011 Osallisuuden paine ja vapaus Oulu 5.5.2011 Anna-Leena Välimäki 5.5.2011 ALV 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 1. periaate toteaa, että lasten mielipiteet

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017. Teematyöpajat I & II. Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017. Teematyöpajat I & II. Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpajat I & II Opetushallitus 10.11. ja 19.11.2015 Kerro minulle, niin unohdan. Näytä minulle, niin saatan muistaa. Ota minut mukaan, niin ymmärrän Kiinalainen

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Kohti lapsen ja nuoren toiminnallista osallistumista

Kohti lapsen ja nuoren toiminnallista osallistumista 9 Alkusanat Kohti lapsen ja nuoren toiminnallista osallistumista Tukea tarvitsevaa lapsi tai nuori voidaan nähdä haasteellisena kasvuja toimintaympäristössään. Tukea tarvitseva yksilö voi itse puolestaan

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Mihin on kadonnut vuorovaikutus väliltämme?

Mihin on kadonnut vuorovaikutus väliltämme? Edellisten ajankohtaisfoorumien palautteista: *Moniammatillinen työryhmä olisi tarpeellinen *Aikaa vaihtaa arjen kuulumisia *Käytännönläheistä problematiikkaa kaivataan, yhteisiä asioita, mitä oikeasti

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 TV/11.2.2014 Järvenpäässä annetaan maksutonta esiopetusta kunnallisissa ja ostopalveluna yksityisissä päiväkodeissa. (700 h/v) Esiopetukseen

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina

Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina Kumppanuuden korit kutsuvat monipuoliseen yhteistyöhön. Niiden avulla kerrotaan yhteistyön tarkoituksesta ja pelisäännöistä. Esite on suunnattu

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki 2-hanke Päätösseminaari 31.8.2013 Hanketyön toteutus Tulokset Arviointi. 9.9.2013 Aira Vähärautio 1

Lapsen hyvä arki 2-hanke Päätösseminaari 31.8.2013 Hanketyön toteutus Tulokset Arviointi. 9.9.2013 Aira Vähärautio 1 Lapsen hyvä arki 2-hanke Päätösseminaari 31.8.2013 Hanketyön toteutus Tulokset Arviointi 9.9.2013 Aira Vähärautio 1 PaKaste II hankekokonaisuus 2011-2013 Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot