MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030"

Transkriptio

1 MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 Osayleiskaavaselostus Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Tunnistetiedot ks. kansilehti. Selostus koskee päivättyä kaavakarttaa. Osayleiskaavan kokonaispinta-ala on noin ha ja kaava on laadittu Sastamalan kaupungin yhdyskuntasuunnittelussa suunnittelutiimin omana työnä ja prosessin vastaavana on toiminut: Merja-Liisa Hannuksela Maankäyttöpäällikkö Sastamalan kaupunki / Maankäyttö Aarnontie 2 A, Sastamala gsm Osayleiskaavahanke on kuulutettu vireille viikolla 21 vuonna 2009, jolloin nimenä käytettiin Uotsola Häijää Salmi osayleiskaava. 1.2 Kaava-alueen sijainti Sastamala sijaitsee Länsi-Suomen läänissä ja kuuluu Pirkanmaan maakuntaan. Lounais-Pirkanmaan seutukunnan kunnat Mouhijärvi ja Äetsä sekä Vammalan kaupunki perustivat Sastamalan kaupungin Kiikoinen liittyi Sastamalaan. Osayleiskaava-alue on Sastamalan kaupungin koillisosassa vanhan Mouhijärven kunnan alueella käsittäen Mouhijärven (Uotsolan), Häijään ja Salmin alueen ja rajoittuu idässä Nokian kaupungin rajaan. Uotsolan alue on vanhan Mouhijärven kunnan kuntakeskus ja liitoksen jälkeen on päätetty nimetä vanhan kuntakeskuksen alue nimeltään Mouhijärveksi. Kaava-alueen läpi kulkee idästä länteen valtatie 11 (Tampere Pori) ja pohjoisesta etelään seututie 249 (Hämeenkyrö Keikyä).

3 3 Osayleiskaava-alue rajattu kartalle punaisella ja kuntarajat mustalla pistekatkoviivalla.

4 4 Osayleiskaava-alueen rajaus opaskartalla 1.3 Osayleiskaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Mouhijärvi Häijää Salmi oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Kaavan laadinnan alkuvaiheessa kaavan nimenä käytettiin Uotsola Häijää Salmi oikeusvaikutteinen osayleiskaava, mutta prosessin aikana Sastamalan kaupungin käsitellessä vanhojen kuntien nimiä päätti, että Uotsolasta, joka oli ennen vanhan Mouhijärven kunnan kuntakeskus, käytetään Mouhijärven nimeä. Nimipäätöksen myötä vaihdettiin myös osayleiskaavan nimeä. Osayleiskaavan tarkoituksena on Sastamalan kaupungin vanhan Mouhijärven kunnan alueen yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Osayleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Osayleiskaava esittää kaavan muodossa kaupungin asettamat kehityksen periaatteet Mouhijärvi Häjää Salmin alueella. Yleiskaavalla ohjataan asemakaavoitusta ja ranta-alueilla suoraan rakentamista. Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaava toteuttaa Sastamalan kaupungin strategiaa ja vuonna 2009 valtuuston hyväksymää kaupunkirakennesuunnitelmaa, jonka tarkistus on käynnistetty strategiatyön yhteydessä vuoden 2013 alusta. Osayleiskaavalla taataan toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenteen kehitys, joka mahdollistaa Sastamalan kasvun. Häijää on pyritty huomioimaan Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelman

5 mukaisena aluekeskuksena. Kaava mahdollistaa yhdyskuntarakenteen tiivistämisen hyödyntämällä olemassa olevia palveluja. Voimassa oleva osayleiskaava sekä vanhat rakennus- ja asemakaavat eivät vastaa nykyisellään alueen rakentamispaineisiin. Asunto-, liike-, toimi- ja teollisuustilojen rakentamistarpeisiin ei alueella ole pystytty vastaamaan viime vuosina. Kaupungilla ei ole vapaana kuin muutamia pientalotontteja Uotsolassa. Taajamien tuntumaan suunnittelutarvealueille on jatkuvasti rakennushankkeita ja tämä väistämättä johtaa sekä maisema-alueitten pirstoutumiseen että suunnittelemattomaan hajarakentamiseen ja vaikeuttaa tulevaa kaavoitusta. Yleiskaavatyön yhteydessä on selvitetty vaihtoehtoisia liikenneyhteyksiä Mouhijärven ja Häijään välillä. Kaavoituksen tarkoituksena on parantaa ongelmallisia liikenneyhteyksiä sekä liikenneturvallisuutta. Kaavassa on pyritty huomioimaan sekä säilyttämään mahdollisimman hyvin luonnon monimuotoisuus sekä maisema-arvot ja huomioitu alueen kulttuuriympäristö kokonaisvaltaisesti. Osayleiskaavan tavoitteita tarkennettiin tavoitepajoissa, joihin osallistuvat Sastamalan kaupungin valtuusto, hallitus, ydinprosessit ja yhdyskuntarakenteen ohjaustiimi sekä osalliset. Tavoitepajat pidettiin (ydinprosessit) ja (osalliset). Tarkentuneet tavoitteet on esitelty selostuksen kohdassa 3.1 Osayleiskaavan tarkennetut tavoitteet ja erityistavoitteet. 5

6 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 6 Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Osayleiskaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Osayleiskaavan tiivistelmä Osayleiskaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Osayleiskaavan yleistavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelma Sastamalan kaupungin strategia Osayleiskaavan tarkennetut tavoitteet ja erityistavoitteet Asumisen alueet Rantarakentaminen Työpaikka- ja teollisuusalueet Palvelujen ja liiketoimintojen alueet Virkistysalueet ja reitit Liikennealueet Maa- ja metsätalous Maisema ja luonnonsuojelu Kulttuuriympäristöt ja muinaismuistokohteet Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Kaava-aluetta koskevat selvitykset SUUNNITTELUPROSESSI Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osayleiskaavan vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Rakennemallit, vuorovaikutus ja vaihtoehtotarkastelut Rakennemallin valinta ja perusteet Kaavaratkaisu Kaavan suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan ja valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin sekä asetettuihin tavoitteisiin Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Osayleiskaavaehdotus... 75

7 5.1.1 Mitoitus Aluevaraukset Asuinrakennusten alueet Palvelualueet Työ- ja tuotanto Virkistysalueet Maa- ja metsätalousalueet Muut alueet Muut merkinnät Osayleiskaavan vaikutukset Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Osayleiskaavan oikeusvaikutukset TOTEUTUKSEN SEURANTA Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutuminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta

8 8 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITEOSIO 1 LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2 Osayleiskaava-alueen rantarakentamisselvitys LIITE 3 Kehityskuvavaihtoehdot LIITE 4 Yhteenveto tavoitepajoista LIITE 5 Osayleiskaavaluonnos (ollut nähtävillä ), pienennös LIITE 6 Yhteenveto ja kaavoittajan vastineraportti luonnoksesta saaduista mielipiteistä ja lausunnoista LIITE 7 Osayleiskaavaehdotus (ollut nähtävillä xx.xx.2012 xx.xx.2012), pienennös LIITE 8 Osayleiskaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset ja vastineet LIITEOSIO 2, SELVITYKSISTÄ LAADITUT ERILLISKARTAT - Kaupungin maaomaisuuskartta suunnittelualueelta - Asemakaava- ja ranta-asemakaava-alueet - Taajamakartta (kartalle esitetty rasteriympyrällä ne alueet, joissa asuinrakennuksen kohdalla 250 metrin säteellä sijaitsee neljä muuta asuinrakennusta) - Kartta teitten (pääväylien) ja kevyenliikenteen pääväylien kehitystarpeista - Kartat tieliikenteen meluselvityksistä - Kartta liito-oravien esiintymisalueista - Kartta luontokohteista - Kartta maisemaselvityksen arvokohteista - Kartta maisemaselvityksen luokittelusta - Kartta esihistoriallisista, muinaisjäännöksistä, vanhoista kylä- ja talotonteista sekä rakennetun ympäristön arvokohteista, Uotsola - Kartta esihistoriallisista, muinaisjäännöksistä, vanhoista kylä- ja talotonteista sekä rakennetun ympäristön arvokohteista, Häijää - Kartta esihistoriallisista, muinaisjäännöksistä, vanhoista kylä- ja talotonteista sekä rakennetun ympäristön arvokohteista, Salmi - Kartta esihistoriallisista, muinaisjäännöksistä, vanhoista kylä- ja talotonteista sekä rakennetun ympäristön arvokohteista, Särkijärvi ja Kankari - Kartta vesijohtojen runkolinjoista - Kartta jätevesiviemärin runkolinjoista - Kartat julkisen liikenteen reiteistä - Kartat palveluliikenteen reiteistä - Kartta uusista asuinrakennuksista v Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Mouhijärven alueen arkeologinen inventointi ja täydennysinventointi - Vanhat tiet Mouhijärven itäosassa välillä Salmi Häijää - Selkee - Uotsola Häijää Salmi osayleiskaavan maisemaselvitys Uotsola Häijää Salmi liito-oravaselvitys Uotsola Häijää Salmi luontoselvitys Liikenneselvitys / Häijään ja Uotsolan välisen liikenneyhteyksien kehittäminen 2009

9 - Häijään ja Uotsolan välisten liikenneyhteyksien kehittäminen, lisätarkastelu katujärjestelyistä Liikenneselvitys mt 249 v Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaava-alueen rakennetun ympäristön selvitys Palveluverkkoselvitys, / FCG (kaupalliset palvelut) - Häijään tiejärjestelyt, tarveselvitys ja yleissuunnitelma, Tielaitos, Hämeen tiepiiri Tiisalantien ja Teollisuustien liittymien rakentaminen valtatielle 11, Mouhijärven kunta Valtatie 11 parantaminen Häijään liittymän kohdalla ja Häijään keskustassa, Kevyen liikenteen järjestelyt maantiellä 249 Häijään kohdalla, Tiehallinto Hämeen tiepiiri Lounais-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma 2008, kunnat ja Tiehallinnon Hämeen tiepiiri Uotsola (itäosa) Häijää Salmi osayleiskaavan suunnittelumateriaali - Maanomistusselvitys (alueen maanomistusluettelo) - Kurvosen alueen hulevesiselvitys TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Mouhijärvi Häijää Salmin osayleiskaava otettiin vuoden 2009 kaavoitusohjelmaan ja kaavoituskatsaukseen. Kaavoituskatsauksessa todettiin, että keskeisiä kysymyksiä ovat uuden asutuksen ja elinkeinoelämän rakentamisen sijoittaminen ja liikenteelliset ratkaisut sekä Häijään asema uuden kunnan palvelujen alakeskuksena. Tekninen lautakunta päätös osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksymisestä Osallistumis- ja arviointisuunnitelman käsittely kaupunginhallituksessa Vireille tulokuulutukset ja OAS:n nähtäville pano viikko 21 v Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Kehityskuvavaihtoehtojen nähtäville pano lokakuu 2009 Tavoitepaja valtuusto, hallitus, ydinprosessit, yhdyskuntarakenteen ohjaustiimi Tavoitepaja osalliset (asukkaat, yritykset, yhteisöt) Luonnoksen esittely kunnanhallitus, tekninen lautakunta, maankäyttötyöryhmä ja yhdyskuntarakenteen ohjaustiimi (johtoryhmä) Luonnos kh Luonnos nähtävillä Viranomaisen työneuvottelut ja Hyväksymisvaiheen viranomaisneuvottelu Ehdotus yhdyskuntarakenteen ohjaustiimi xx.xx.2013 Ehdotus kh xx.xx.2013 Ehdotus nähtävillä xx.xx.-xx.2013 Kaupunginhallituksen päätös ehdotuksen hyväksymisestä xx.xx.xxxx

10 Valtuuston päätös xx.xx.xxxx xx osayleiskaavan hyväksymisestä Osayleiskaava kuulutettu voimaan Osayleiskaavan pohjaksi ja tavoiteasettelun pohjaksi yhdyskuntasuunnittelussa laadittiin kolme vaihtoehtoista tulevaisuuden kehityskuvaa (rakennemallia), jotka laitettiin nähtäville nettiin tavoitepajojen materiaalien kanssa. Tavoitepajoja pidettiin kaksi ja Ensimmäiseen pajaan kutsuttiin lehtikuulutuksella asukkaat ja toiseen pajaan osallistuivat Sastamalan kaupungin valtuutetut, ydinprosessien edustajat sekä yhdyskuntarakenteen ohjaustiimin jäsenet. Tavoitepajoissa käytiin läpi laadittuja rakennemallia (tulevaisuuden kehityskuvia) ja arvioitiin, mihin kehityskuvaan luonnos tulisi pohjautua sekä tarkennettiin osayleiskaavan tavoitteita ja määriteltiin osayleiskaavalle erityistavoitteita Tavoitepajojen ja saatujen palautteiden perusteella luonnoksen lähtökohdaksi kehityskuvista Mouhijärven raitti otettiin kaavaluonnoksen pohjaksi Osayleiskaavan tiivistelmä Osayleiskaavassa on aluevaraukset tehty kaikkiaan kolmelletoista pientalovaltaiselle asuntoalueelle, joille on tarkoitus laatia vaiheittain vuoteen 2030 mennessä asemakaavat. Alueista seitsemän rajoittuu voimassaolevaan asemakaavaan ja ovat näin ollen kaavallisia laajennuksia. Osassa alueista on jo nykyisillään melko tiivistä rakentamista, eikä näille alueille ole enää mahdollista antaa suunnittelutarveratkaisulla rakennuslupia. Mouhijärven (Uotsolan) ja Häijään rakenteellista nauhamaista yhdistämistä on tavoiteltu Särkijärven ja Tiisalan asuntoalueilla ja rinnakkaistien yhteydellä. Mouhijärven (Uotsolan) ja Häijään välinen alue on Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelman mukainen. Häijäänmäki on osoitettu kaavassa pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi pitkän aikavälin tarpeisiin. Vanhassa osayleiskaavassa on Häijään liikenneympyrästä etelään Sastamalantien länsipuolelle (Neste-Häijään ja Häijäänäijän kohdalla) kaupallisten palvelujen alue, jolle saisi maakuntakaavan ja osayleiskaavan sekä voimassaolevan asemakaavan mukaan rakentaa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön. Suuryksikön kaavaalueella sijaitsee liikenneasema ja liikekeskus, jossa toimii päivittäistavarakauppa Häijään Äijä. Liikekeskuksen tontti on lohkottu suuryksikön kaava-alueesta. Tupurlantien eteläpuolella Sastamalantien länsipuolella on ei seudullisesti merkittävän kaupan suuryksikkö, jossa sijaitsee Häijään Säästömarket. Voimassa olevan asemakaavan mukaan alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Vähittäiskaupan suuryksikkö on alueelle muodostunut ennen uuden maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloa. Maanomistajalta (Säästömarketilta) on tullut aloite Tupurlantien pohjoispuolen alueen kaavoituksesta siten, että se mahdollistaisi nykyisen toiminnan siirtämisen sinne. Uuteen osayleiskaavaan nykyisen Säästömarketin alue on varattu työpaikka- ja asumisen alueeksi ja ei seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön aluevaraus on otettu Tupurlantien pohjoispuolelle. Lisäksi valtatien ja tämän suuryksikön väli on kaavoitettu työpaikka-alueeksi sekä kaupallisten palveluiden alueeksi, osin selvitysalueena. Sekä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön sekä tämän vähittäiskaupan suuryksikön kerrosalamäärät ja päivittäistavaroiden myyntialat sekä paljon tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksiön kerrosalamäärät määritellään tulevissa asema-

11 kaavoissa kaupallisten palveluiden palveluverkkoselvitysten pohjalta. Koko Häijään liikenneympyrän eteläpuoli on varattu osayleiskaavassa liike- ja työpaikka-alueeksi ja palveluiden- ja asumisen alueiksi. Työpaikka-/teollisuuden aluevarauksia on lisäksi Kyröntien varressa, valtatie 11 eteläpuolella Salmin risteyksestä lähelle Nokian rajaa ja nykyistä Pynnärin teollisuusaluetta on laajennettu pohjoiseen sekä nykyistä Honpumet Oy:n aluetta on laajennettu. Työpaikan ja asumisen alueiksi on varattu nykyinen Säästömarketin alueen lisäksi Häijään rinnakkaistievarauksen ja valtatien väliin jäävä alue. Liikenteellisesti on kaavoituksessa lähdetty kehityskuvavaihtoehdosta, jossa Uotsolasta Salmintielle asti kulkee valtatien rinnakkaisväylä sekä kevyenliikenteen väylä (Mouhijärven raitti). Osayleiskaavakarttaan on merkitty kevyenliikenteen pääverkosto. Kevyenliikenteen tarve on osoitettu raitin lisäksi Sastamalantien varteen Häijäänmäen uudelta asuntoalueelta Häijään liikenneympyrään ja siitä edelleen Särkijärventien risteykseen. Tiisalan uudelta asuinalueelta on esitetty valtatien alitusta edellyttävä kevyen liikenteen yhteystarve Mouhijärven keskustaan. Lisäksi kevyenliikenteen tarve on osoitettu Huhtalankujan varteen. Isoimmat ulkoilu- ja virkistysaluevaraukset on osoitettu osayleiskaavassa Mouhijärven taajaman pohjoispuolelle, Mätikköjärven itäpuolelle, Tiisalan asuntoalueitten väliin ja Häijään kohdalla valtatien pohjoispuolelle sekä Tupurlantien eteläpuolelle ja Häijäänmäkeen. Asuntoalueitten pienemmät virkistysalueet esitetään asemakaavoituksen yhteydessä. Luontopolku on esitetty kulkemaan Mouhijärven tieltä Saikkalanjoen vartta aina Häijääseen asti. Lisäksi osayleiskaavassa on esitetty maakuntakaavan mukaiset ulkoilu- ja melontareitit. Häijäänmäen virkistysalueen sisälle on osoitettu virkistysreitti Osayleiskaavan toteuttaminen Mouhijärvi Häijää Salmin osayleiskaavan tavoitevuosi on Osayleiskaavan aluevaraukset toteutetaan vaiheittain siten, että pystytään vastaamaan asuntorakentamisen ja liike-elämän kysyntään, muttei tehdä yhdyskuntatekniikan investointeja liian aikaisessa vaiheessa. Kaupallisten palveluiden asemakaavoitus toteutetaan kaupallisten palveluiden palveluverkkoselvityksien perusteella. Osayleiskaavan maankäyttövaraukset toteutetaan asemakaavoituksen avulla. Asemakaavojen toteutumisajankohtaan vaikuttavat talouden ja asumisen kehitys sekä kaupungin maanhankinnan onnistuminen. Osa asumiseen ja työpaikkatoiminnoille varatuista alueista on jouduttu esittämään selvitysalueina, joiden toteuttaminen on tarkoitettu asemakaavaharkinnan kautta osayleiskaavassa osoitettujen muiden alueiden toteuduttua. 3 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 3.1 Osayleiskaavan yleistavoitteet Yleiskaavaa koskevat perustavoitteet määritellään maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä

12 valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Sastamalan kaupungin yleistavoitteet alueen suunnitteluun on esitetty kaavoitusohjelmassa v Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteet MRL 5 :n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 2) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 3) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 4) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 5) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 6) ympäristösuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 7) luonnonarvojen säästeliästä käyttöä; 8) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 9) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 10) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 11) palvelujen saatavuutta; sekä 12) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. MRL 39 :ssä yleiskaavalle on asetettu sisältövaatimukset. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia- vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonarvojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä esitetyt seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet MRL 24 :n mukaan valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon alueiden käytön suunnittelussa siten, että edistetään niiden toteutumista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Sen sijaan erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja alu-

13 eidenkäytön suunnittelua koskevia velvoitteita. 13 Seuraavassa on poimittu aihepiireittäin eräitä Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavan suunnittelussa huomioon otettavia tavoitteita: Toimiva aluerakenne Yleistavoitteet Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Aluerakenteen tasapainosta kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamista tuetaan hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään taajamia Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asunalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä varaamalla riittävät alueet elinkeinotoiminnoille. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa - uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta, - vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta, - on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria, - edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. - uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa, - on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata.

14 14 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään - kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä, - luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä - edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä - arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta, - edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville, - vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Erityistavoitteet Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Toimivat yhteysverkostot ja energianhuolto Yleistavoitteet Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Parannetaan liikenneturvallisuutta. Erityistavoitteet Turvataan olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien liikenneväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä on turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle.

15 3.1.3 Sastamalan kaupungin kaavoitusohjelma Kaupunginvaltuuston 2011 hyväksymässä kaavoitusohjelmassa on esitetty Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaavalle seuraavat yleistavoitteet: Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaava on maanhankintaa, asemakaavoitusta ja suunnittelutarveratkaisuja ohjaava yleiskaava. Osayleiskaavalla ratkaistaan uuden asutuksen ja elinkeinoelämän rakentamisen sijoittaminen ja liikenteelliset ratkaisut sekä Häijään asema uuden kunnan palvelujen alakeskuksena. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen ja toimii ohjeena laadittaessa ja muutettaessa alueen asemakaavoja. Osalla alueesta (ranta-alueet) kaavaa käytetään suoraan rakennuslupien myöntämisen perusteena Sastamalan kaupungin strategia Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Sastamalan strategian. Visiona Kasvun Sastamala pitää sisällään aineellisen ja henkisen kasvun väestömäärän kasvun lisäksi. Sastamalan arvot ovat: Yhteinen vahva tahto Asiakasläheisyys Rohkea realismi Kestävä kehitys. Arvot ohjaavat yhteisöjä henkisinä ja eettisinä eri tilanteet ylittävinä toiminnan perusteina. Vaikeissa tilanteissa etsitään valinnoissa kiinnekohtia arvoista. Strategiset menestystekijät ovat: Ylivertainen ympäristö asukkaille, yrittäjyydelle ja elinkeinotoiminnoille Puoleensa vetävät työyhteisöt Kirjan ja kulttuurin Sastamala Lasten ja Nuorten Sastamala Monimuotoinen, elinvoimainen maaseutu ja kaupunki. Strategisilla menestystekijöillä tarkoitetaan kaupunkivaltuuston määrittelemiä kaupunkiyhteisön ominaisuuksia, joissa on onnistuttava, jotta KASVUN SASTAMALA voi toteutua. Kaupunginvaltuusto on talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille käsittelyn yhteydessä ajantasaistanut toimenpiteet Sastamalan kaupunkistrategiaan sisältyvät tavoitteet. Näissä toimenpiteissä on muun muassa Uotsola Häijää Salmi osayleiskaavatyö ja että keskustaajamassa ja Häijäässä on kaupungin omistuksessa kaavoitetut uudet teollisuusalueet sekä että tonttitarjontaa on koko Sastamalan alueella.

16 Kaupungin strategiatyö käynnistettiin v uudelleen ja siihen kuuluu olennaisesti valtuuston hyväksymä kaupunkirakennesuunnitelma, jota tarkistetaan samalla. Kaupunkirakennesuunnitelman luonnosvaihe on käynnissä ja sitä ja sen tavoitteita on esitelty strategiatyön yhteydessä muun muassa hallitukselle sekä valtuustolle Osayleiskaavan tarkennetut tavoitteet ja erityistavoitteet Osayleiskaavan pohjaksi ja tavoiteasettelun pohjaksi yhdyskuntasuunnittelussa laadittiin kolme vaihtoehtoista tulevaisuuden kehityskuvaa, jotka laitettiin nähtäville nettiin tavoitepajojen materiaalin kanssa. Tavoitepajoja pidettiin kaksi ja Ensimmäiseen pajaan kutsuttiin lehtikuulutuksella asukkaat ja toiseen pajaan osallistuivat Sastamalan kaupungin valtuutetut, ydinprosessien edustajat sekä yhdyskuntarakenteen ohjaustiimin jäsenet. Tavoitepajoissa käytiin läpi laadittuja rakennemallia (tulevaisuuden kehityskuvia) ja arvioitiin, mihin kehityskuvaan luonnos tulisi pohjautua sekä tarkennettiin osayleiskaavan tavoitteita ja määriteltiin osayleiskaavalle erityistavoitteita. Tavoitepajojen muistiot sekä yhteenveto ryhmätöistä on asemakaavaselostuksen liitteissä Asumisen alueet Tavoitepajojen ryhmätöiden ja keskustelujen pohjalta osayleiskaavassa asumisen alueitten erityistavoitteet ja tarkennetut tavoitteet ovat: Asuntoaluevaraukset tulee mitoittaa noin 1000 asukkaan kasvulle ja kaavallinen ylimitoitus tulisi olla vähintään 50 %:a. Olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta tulee hyödyntää mahdollisimman hyvin. Uudet kaavoitettavat asuntoalueet tulee tukeutua nykyisiin palveluihin (palveluiden sijainteihin). Salmin alue tulee tukeutua Häijään palveluihin. Asuntoalueilta tulee olla hyvät liikenneyhteydet ja turvalliset kevyenliikenteen väylät Kaikki pellot eivät voi olla maisemallisesti arvokkaita vaan osa pelloista on osoitettava rakentamiselle. Uotsolan ja Häijään väli tulee varata rakentamiselle. Asuntoalueilta voi olla noin 5 km:n (maksimi) etäisyys peruspalveluihin Rantarakentaminen Osayleiskaavassa tutkitaan rantarakentamisen mahdollisuudet noin 200 metrin rantavyöhykkeellä niin tarkasti, että kaavan perusteella voidaan suoraan myöntää rakennuslupia. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu kaavoituksessa varmistetaan emätilatarkastelulla. Asemakaavoitettavaksi varattavia ranta-alueita ei selvitetä vaan rakennusoikeudet määritellään asemakaavoituksen yhteydessä.

17 17 Emätilatarkastelu tehdään rekisteröimistilanteen mukaisesti. Vuoden 1959 lopulla astui voimaan rakennuslaki, jonka jälkeen rantarakentamiseen on kiinnitetty eri tavalla huomiota. Rantarakentamisen mitoitus ja rakennusoikeuden määrittäminen perustuu muunnettuun rantaviivaan, jossa ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti maastonmyötäisestä rantaviivasta on vähennetty niemien ja lahtien vaikutusta. Lisäksi rakentamistehokkuuden määrittämiskriteerinä käytetään arvoluokitusta (vyöhykettä), jossa otetaan huomioon alueen luontoon, maisemaan ja kulttuurihistoriaan liittyvät arvot. Rantarakentamisen tiheytenä käytetään 7 4 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohden riippuen mitoitusvyöhykeluokasta. Rantavyöhykkeellä olemassa olevat vapaa-ajan asuinrakennukset, joidenka rakennuspaikat sijaintinsa, tontin koon yms. perusteella sopivat vakituiseen asuinkäyttöön osoitetaan kaavassa vakituisen asunnon rakennuspaikoiksi. Samoin mahdolliset tällaiset uudet rakennuspaikat rantavyöhykkeellä osoitetaan vakituisen asunnon rakennuspaikoiksi Työpaikka- ja teollisuusalueet Tavoitepajojen ryhmätöiden ja keskustelujen pohjalta osayleiskaavassa työpaikkaalueitten sekä teollisuusalueitten erityistavoitteet ja tarkennetut tavoitteet ovat: Työpaikka- ja teollisuusaluevarauksia on osoitettava Häijääseen ja Salmintien ja valtatie 11 risteysalueelle Työpaikka-aluevarauksia tulee osoittaa Häijäässä myös valtatien pohjoispuolelle Osayleiskaavassa tulee parantaa nykyisen teollisuuden liikenneyhteyksiä ja samalla mahdollistaa maankäyttöä liikenneyhteyksillä (rinnakkaisväylä valtatielle) Uusi tieyhteysvaraus Hämeenkyröön menevältä tieltä teollisuusalueelle Palvelujen ja liiketoimintojen alueet Tavoitepajojen ryhmätöiden ja keskustelujen pohjalta osayleiskaavassa palvelujen ja liiketoimintojen alueitten erityistavoitteet ja tarkennetut tavoitteet ovat: Häijääseen (liikenneympyrän läheisyyteen) liiketiloille ja kaupallisille palveluille riittävästi aluevarauksia Julkisten palvelujen ja hallinnon alueet ovat nykyisellään riittävät niitä kehittämällä Virkistysalueet ja reitit Osayleiskaavassa on turvata riittävät virkistysmahdollisuudet koko alueen asukkaille. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että virkistykseen sopivia alueita tulisi osoittaa kaavassa nimenomaan virkistysalueina. Hyvin hoidetut metsätalousalueet tarjoavat lähes varsinaisten virkistysalueiden veroiset mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen. Kaavoitettavaksi varattujen asuntoalueitten sisäisiä virkistysalueita osayleiskaavassa ei esitetä vaan ne osoitetaan tulevissa asemakaavoissa. Tavoitepajojen ryhmätöiden ja keskustelujen pohjalta osayleiskaavassa virkistysalueiden ja reittien osalta erityistavoitteet ja tarkennetut tavoitteet ovat:

18 18 Nykyiset uimarannat säilytettävä Saikkalanjoen varteen lähivirkistysaluetta Otamuksen alueen hyödyntäminen virkistysalueena Liikennealueet Kaava-alueen itä-länsisuunnassa kulkee valtatie 11 (Tampere-Pori). Uotsolan taajamaalue on valtatien pohjoispuolella ja Häijään taajama-alue vastaavasti suurimmaksi osaksi eteläpuolella. Taajamien välillä on runsaasti sisäistä asiointia ja liikenne tapahtuu valtatien kautta. Taajamien välillä ei ole myöskään kevyenliikenteen väylää. Uotsolan ja Häijään taajama-alueet lähiympäristöineen ovat olleet voimakkaasti kasvavia alueita ja taajamien välinen turvallinen yhteys on katsottu välttämättömäksi jo nykyisellä maankäytön rakenteella. Liikennejärjestelyitä on taajamien välillä selvitetty jo ennen kaavoitukseen ryhtymistä. Mouhijärven kunnanvaltuusto päätti vuonna 2008, että kunnan kohdentamatonta kuntaliitosavustusrahaa varataan Uotsolan ja Häijään väliseen valtatien rinnakkaisväylään sekä kevyenliikenteenväylään. Kaavoituksen yhteydessä liikennejärjestelyitä on edelleen lisäselvitetty ja osayleiskaavan aluevaraukset osittain tukeutuvatkin liikenneverkon kehittämiseen. Lähtökohtana liikenneverkon kehittämisessä on ollut saada valtatien rinnalle Uotsolan ja Häijään välille turvallinen yhteys, jota voisi sekä taloudellisista syistä että rakenteellisista syistä tuleva maankäyttö hyödyntää mahdollisimman paljon. Hyvän ja turvallisen liikenneverkon rakentamisella halutaan myös mahdollistaa taajamien välialueen maankäyttö ja rakenteellisesti yhdistää taajamat. Liikenneverkkoratkaisuvaihtoehdoissa on pyritty myös selvittämään kestävän kehityksen periaatetta pitkälle tulevaisuuteen ja ratkaisemalla samalla alueen suurimpiin työnantajiin kuuluvan teollisuusyrityksen Honpumet Oy:n liikennejärjestelyt. Kaava-alueen läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkee seututie 249 (Hämeenkyrö Keikyä), joka jakaa Häijään osittain kahtia myös itä länsisuunnassa. Valtatien 11 risteyskohtaan Häijään kohdalla on valmistunut 2004 toimiva hyvä liikenneympyrä. Risteyskohtaan on olemassa tiehallinnolla Häijään eritasoliittymän yleissuunnitelma. Seututie 259 kulkee Mouhijärveltä Suodenniemen kautta Laviaan. Tie lähtee valtatie 11:sta Mustianojan kohdalta ja jakaa osittain Uotsolan kahtia etelä pohjoissuunnassa. Salmi on valtatien eteläpuolella. Tupurlantie muodostaa hyvän rinnakkaisyhteyden Salmin ja Häijään välille. Tien länsipään linjausta on tarkennettu osayleiskaavassa. Lähin lentokenttä on Tampere-Pirkkalan lentoasema. Häijään taajamasta Pirkkalan lentoasemalle on matkaa vajaat 40km. Porin lentoasemalle Häijäästä on vähän yli 70 km. Rautatieasemaa ei Mouhijärven alueella ole. Lähin henkilöliikenteen asema on Karkun seisake, jonne matkaa Häijäästä on noin 8 km. Toinen rautatieasema on Sastamalan keskustassa Vammalan asema, minne matkaa Häijäästä on noin 20 km. Tampereen rautatieasemalle Häijäästä on alle 40 km. Taajamajunia Tampereelta Poriin kulkee vuorokaudessa kaikkiaan kuusi klo välisenä aikana. Taajamajunat pysähtyvät sekä Karkun että Vammalan seisakkeilla. Taajamajunalla matka kestää Tampereelta Karkkuun n. 35 min ja Vammalaan n. 40 min. Uotsolasta ja Häijäästä on linjaautoyhteydet Tampereen rautatieasemalle, josta on jatkoyhteyksiä kaikkialle Suomeen junateitse. Häijäästä Tampereelle linja-autoja menee kaikkiaan 14 vuoroa

19 välisenä aikana ja toisin päin 17 vuoroa välisenä aikana. Matka linjaautolla kestää 40 minuutista tuntiin. Liikenteellisen suunnittelun tavoitteina ovat liikenteen turvallisuuden parantaminen ja liikenteen ympäristöhaittojen vähentäminen sekä yhteyksien turvaaminen osoittamalla yleisten teiden lisäksi tärkeät yhteystiet/kokoojakadut sekä kevyenliikenteen pääväylät. Julkisen liikenteen käytön lisääminen olisi mahdollista, mikäli osa vuoroista kulkisi Salmin risteyksen kautta Tupurlantietä Häijään keskustaan ja siitä edelleen Tiisalantietä Mouhijärventielle ja edelleen siitä Uotsolantietä Mouhijärven keskustaan. Riittävän suuri asukasmäärän kasvu tulevaisuudessa saattaa mahdollistaa ko. julkisen liikenteen reitin. Tavoitepajat pitivät tärkeänä kaavallisena tavoitteena, että liikenneväyliä kehitetään tehdyn selvityksen periaatteiden mukaisesti eli valtatielle tulee tehdä rinnakkaisväylä Uotsolasta Häijääseen kevyenliikenteen väylineen. Lisäksi Kyröntieltä esitettiin tavoitteeksi tehdä uusi kokoojakatu ja kevyen liikenteen väylä Honpumet Oy:n teollisuusalueelle. Uusien yhteyksien tulee mahdollistaa samalla maankäyttöä asutukseen ja teollisuuteen Maa- ja metsätalous Maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi määritellään osayleiskaavassa alueet, joita ei rakentamistiheydeltään voida katsoa kyläalueiksi tai niitä ei varata sijaintinsa, maisemallisten arvojen perusteella tai muista syistä rakentamiseen kaavoitettaviksi alueiksi Maisema ja luonnonsuojelu Alueella sijaitsee Tuiskun kolulehdon luonnonsuojelualue. Lisäksi alueelta selvitetään yksityiset luonnonsuojelualueet ja alueet, joilla on sopimukset ympäristötuesta. Arvokkaat luontokohteet merkitään osayleiskaavaan luontoselvitysten perusteella. Vanhassa Uotsola (itäosa) Häijää Salmi osayleiskaavassa suurin osa pelloista on luokiteltu maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi. Osa näistä peltoalueista joudutaan rakentamispaineiden takia varaamaan asuinalueiksi. Tavoitepajoissa tavoitteeksi otettiin, että Uotsolan ja Häijään väli varataan rakentamiselle ja mahdollisuuksien mukaan Tupurlan alueen pellot jätetään rakentamisen ulkopuolelle Kulttuuriympäristöt ja muinaismuistokohteet Suuri osa osayleiskaava-alueesta on maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta: Mouhijärven kirkonseudun ja länsipuolen sekä Tupurlanjärven ympäristön kulttuurimaisemat. Maisema-alueen rajausta tarkistetaan maakuntakaavan valmistelun yhteydessä. Mouhijärven, Häijään ja Salmin alueelle on Museoviraston ja ympäristöministeriön vuonna 1993 laatimassa julkaisussa Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt osoitettu kolme valtakunnallisesti merkittä-

20 vää aluekokonaisuutta: Mätikkö-Kirkkojärvi kulttuurimaisema, Salmin kylä ja kulttuurimaisema sekä Valkaman kylä ja Häijään kulttuurimaisema (RKY 1993). Kohdeluetteloa on tarkistettu 2009 (valtioneuvoston päätös ), ja siinä alueelle sijoittuu yksi valtakunnallisesti arvokas kohde, Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie (RKY 2009). Selvitysalueella sijaitseva Mouhijärven kirkko on kirkkolain nojalla suojeltava kohde. Osayleiskaavaan merkitään kaikki selvitysten perusteella tiedossa olevat muinaismuistokohteet Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Sastamalan kaupungin ominaispiirteitä ovat kauniit luonnonmaisemat ja runsaat vesistöt sekä useat keskukset (kuntaliitokset). Suunnittelualueeseen kuuluu vanhan Mouhijärven kunnan kuntakeskus Uotsola (nykyisin nimenä Mouhijärvi) sekä kunnan toinen taajama-alue Häijää sekä Salmin kyläalue. Mouhijärvi (Uotsola) on suunnittelualueen länsiosassa ja Salmi itäosassa, Nokian rajalla. Häijää sijoittuu Uotsolan ja Salmin väliin. Matkaa Uotsolasta Häijääseen on vajaat 6 km ja Häijäästä Salmiin on vastaava matka. Mouhijärvi (Uotsola) on vanhan Mouhijärven kunnan kuntakeskus, jossa on tarjolla hyvät julkiset palvelut kuten ala-aste, yläaste, lukio, päiväkoti, kirjasto, posti ja terveydenhoitopalvelut sekä kirkko, kirkkoherranvirasto ja hautausmaa. Julkisten palveluiden lisäksi Uotsolassa on suhteellisen hyvät kaupalliset palvelut; kaksi vähittäiskauppaa, apteekki, kukkakauppa, pankki, parturi-kampaamo, sähkötarvikeliike jne. Mouhijärvi (Uotsola) on tiiviisti rakennettua erillisten ja kytkettyjen asuinpientalojen aluetta. Uotsolantie, vanha maantie, muodostaa merkittävän kyläraitin, jonka varsi on tiiviisti rakennettua. Raitin varrella ovat julkiset ja kaupalliset rakennukset sekä osa asuinpientaloista. Mouhijärvelle (Uotsolaan) on ensimmäinen rakennuskaava vahvistettu Alueen rakennuskanta on monenikäistä. Maasto on hyvin voimakaspiirteistä ja korkeuserot ovat suuria. Häijää on teiden solmukohtaan muodostunut taajama, missä on monipuoliset kaupalliset palvelut. Rakennuskanta on monenikäistä. Monipuolisena palvelutarjonnan ja hyvän sijainnin ansiosta Häijäällä on tärkeä merkitys kaupungin kannalta. Häijäässä on ala-aste ja päiväkoti sekä paljon kaupallisia palveluita. Häijään alueelle ensimmäinen rakennuskaava on vahvistettu Kitlammin alueelle Häijään vanhaa keskustaaluetta ei ole asemakaavoitettu, mutta kaava on vireillä ja on edennyt yleiskaavatyön ohessa. Salmi on taajama-alueen ulkopuolinen kyläkeskus, minne on sallittu maaseutumaista asumista. Palveluitten osalta Salmi tukeutuu Häijäässä oleviin palveluihin. Salmin alueella ei ole asemakaavaa. Osayleiskaavan läpi länsi - itäsuunnassa kulkee valtatie 11 Tampere Pori. Salmi on valtatien eteläpuolella ja Mouhijärvi (Uotsola) vastaavasti valtatien pohjoispuolella.

21 Häijää on osittain valtatien molemmin puolin, mutta suurimmaksi osaksi kuitenkin eteläpuolella. Valtatie hajottaa selvästi etenkin Häijään kylän rakennetta ja miljöötä sekä vaikeuttaa huomattavasti maankäytön suunnittelua ja alueen kasvua. Valtatie on myös muuttanut kokonaan alueen maisemakuvaa ja osittain jopa turmellut sitä. Toisaalta valtatien ansiosta liikenneyhteydet alueelle ovat hyvät, ja alueen vetovoima on kasvanut ja markkina-arvo on koko ajan noussut. Häijäässä ei ole lainkaan vapaana asemakaavoitettuja tontteja. Kaava-alueen läpi pohjois-eteläsuunnassa kulkee seututie 249 (Hämeenkyrö Keikyä), joka jakaa Häijään osittain kahtia myös itä länsisuunnassa. Valtatien 11 risteyskohtaan Häijään kohdalla on valmistunut 2004 toimiva hyvä liikenneympyrä. Maakuntakaavassa risteyskohdassa on varaus uudelle eritasoliittymälle. Risteyskohtaan on olemassa tiehallinnolla Häijään eritasoliittymän yleissuunnitelma, joka on valmistunut v Tiehallinto haluaa pitää voimassa eritasoliittymävarauksen. Seututie 259 kulkee Mouhijärveltä Suodenniemen kautta Laviaan. Tie lähtee valtatie 11:sta Mustianojan kohdalta ja jakaa osittain Uotsolan kahtia etelä pohjoissuunnassa. Kaava-alueen tiestö asettaa erittäin kovat haasteet kaavoitukselle ja maankäytön suunnittelulle. Suunnittelualueella on useita muinaisjäännöskohteita, joista suurin osa sijoittuu Salmi Häijään alueelle. Kaava-alueella on kaikkiaan kahdeksan järveä sekä Saikkalanjoki kulkee suunnittelualueen pohjoisosassa laskien lännestä itään. Runsaat vesistöt tuovat lisähaastetta alueen maankäytölle. Salmissa sijaitsee vedenhankintaa varten pohjavesialue, josta Salmin vesiosuuskunta ottaa veden. Kaava-alueen laajuus on noin ha, josta noin ha on vanhaa osayleiskaavaaluetta (Uotsola (itäosa) Häijää Salmi osayleiskaava). Osayleiskaava on Häijään keskusalueen osalta kaava ollut oikeusvaikutteinen ja sen ala on noin 210 ha. Asemakaavoitettua aluetta on kaikkiaan noin 200 ha ja ranta-asemakaavoja alueella on Mätikköjärven länsiosassa ja Särkijärven eteläpuolella yhteensä noin 76 ha Luonnonympäristö Osayleiskaava-alueella sijaitsee kolme arvokasta kulttuurihistoriallista ympäristöä: Mätikkö Kirkkojärven kulttuurimaisema, Valkaman kylä ja Häjään kulttuurimaisema sekä Salmin kylä ja kulttuurimaisema. Alueella on kolme arvokasta kallioaluetta: Huuhkavuori, Ryömälänvuori ja Peltokankaanvuori. Ryömälänvuori on Pirkanmaan arvokkaimpia kallioalueita maisemallisesti, geologisesti ja biologisesti. Lisäksi suunnittelualueella sijaitsee kaksi inventoitua perinnebiotooppia: Häijään laidun ja Ristivuoren haka. Häijään laidun on arvioitu vuonna 1999 maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi ja Ristivuoren haka paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi.

22 22 Suunnittelualueelta oli tiedossa kaksi liito-oravan esiintymisaluetta: Loilanjoen lehtomainen kuusikko ja Piikkilänlahti sekä kaksi muuta erillistä liito-oravahavaintoa. Suunnittelualueella tehtiin kevättalvella 2011 liito-oravien kartoitus, jossa löydettiin uusia esiintymispaikkoja, mutta vastaavasti Loilanojan lehtomaisesta kuusikosta eikä Piikkilänlahdelta löydetty liitto-oravasta havaintoja. Liito-oravien kartoitus on yleiskaavaselostuksen liitteenä. Alueella sijaitsee Tuiskun kolulehdon luonnonsuojelualue.

23 Rakennettu ympäristö Mouhijärven, Häijään ja Salmin alueen vanhin rakennuskanta periytyy luvuilta. Määrällisesti rakennusten iässä korostuvat erityisesti 1900-luvun vaihde sekä lukujen välinen rakentamiskausi. Ajallisen syvyyden lisäksi myös rakennustyyppien variaatio alueella on suurta. Merkittävimpiä rakennetun ympäristön kokonaisuuksia alueella muodostavat kirkolliset ja teollisuushistoriaan liittyvät rakennukset, sivistyshistoriaan ja elinkeinoihin liittyvä rakennuskanta sekä historiallisten kylänpaikkojen ympäristöön keskittynyt asutus ja vanhat tilakeskukset. Suuremmissa keskuksissa, erityisesti Mouhijärvellä (Uotsolassa) ja Häijäässä korostuu 1950-luvun ja sitä uudemman rakennuskannan osuus varhaisemman asuin- ja liikerakentamisen ohella. Asutus on sijoittunut pääosin kalliopohjaisten moreenimäkien lämpimille rinteille ja pienille kumpareille. Kyläkeskittymiä on muodostunut tärkeimpien kulkureittien varrelle ja vesistöön viettävien viljelyaukeiden reunamille. Alueen suurimpia järviä ovat Siilijärvi, Mätikkö, Särkijärvi, Kankari ja Tupurlanjärvi. Alueen halki Mätiköstä Tupurlanjärveen virtaa syvässä kanjonissa joki, joka paikoin tiivistyy lammiksi. Maiseman mäkisyyden ja jyrkkyyden vuoksi asutuksen sijoittuminen on vaihtelevaa ja samalla kylillä ja rakennusryhmillä on hyvin hallitseva asema maisemassa. Osa maisemallisesti arvokkailla ja näkyvillä paikoilla sijainneista vanhoista ryhmäkylistä on yhä näkyvissä maisemassa, vaikkakin iso- ja uusjakojen jälkeen hajaantuneempina. Rakennuskanta on vanhaa ja vaurasta. Komean, yhtenäisen rakennuskannan merkitys kulttuurimaiseman säilymiselle on erittäin suuri Maanomistus Suurin osa kaava-alueesta on yksityisten omistuksessa. Suunnittelualueella on kaikkiaan yli 1500 kiinteistöä, joista kaupungin omistuksessa on vajaat 50. Noin 400 kiinteistön omistajat asuvat Sastamalan ulkopuolella. Kaupunki omistaa alueelta maata kaikkiaan noin 241 ha. Kaupungin omistuksesta olevasta maasta 175,5 ha:a on kaavoittamatonta maata. Rakentamattomia asemakaavoitettuja pientalotontteja kaupunki omistaa suunnittelualueella kaikkiaan 14, joista 7 on rivitalotontteja. Näistä kaikki ovat Mouhijärven (Uotsolan) alueella. Häijään alueella ei ole lainkaan vapaana kaavoitettuja asuinpientalotontteja. Kunnollisia liike- ja teollisuustontteja ei alueella ole. Pynnärin alueelle on kaikkiaan 8 rakennuspaikkaa pienteollisuudelle. Jäljellä olevat pienteollisuuden rakennuspaikat ovat maastollisesti melko hankalia teollisuusrakentamiseen. Rakennuspaikat ovat joko jyrkässä rinteessä tai maapohja on pehmeää.

24 24 Kuva kaupungin maaomistuskartasta osayleiskaava-alueelta. 3.4 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Valtioneuvosto on vahvistanut Pirkanmaan 1. maakuntakaavan (KHO vahv ). Maakuntakaavan vahvistamisen yhteydessä kumottiin voimassa ollut Pirkanmaan 3. seutukaava. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa. Maakuntakaava on osin tavoitteiltaan vanhentunut ja sen uudistamistyö on käynnissä.

25 25 Ote maakuntakaavasta (suunnittelualue rajattu punaisella). Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu mm. seuraavia aluevarauksia: A a C km2 T V MY Taajamatoimintojen alue - Uotsolan ja Häijään taajamat Paikalliskeskus - Häijää Taajamatoimintojen alue - Uotsolan keskusta-alue Vähittäiskaupan suuryksikkö - Häijää Teollisuus ja varastoalue - Pynnärin alue Virkistysalue - Uotsolan pohjoisosa Maatalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja MAm Maakunnallisesti arvokas maisema-alue Mouhijärven Kirkonseudun ja länsipuolen sekä Tupurlanjärven ympäristön kulttuurimaisemat

26 26 SM Pbm Pv Muinaisjäännösalue tai kohde Selkee, kivirakenteet, röykkiöt, historiallinen Selkeen kartano, historiallinen, asuinhistoriallinen Alasarkki, asuinpaikka, kivikautinen Halla, asuinpaikka, kivikautinen Ala-Valkama, asuinpaikka, kivikautinen Pyynokka, asuinpaikka, kivikautinen Tiainen 2, asuinpaikka kivikautinen Tiainen, asuinpaikka, kivikautinen Vuorainen, kyläpaikka, historiallinen, asuinhistoriallinen Pohjola, asuinpaikka, kivikautinen Hangaslahti 2, puolustusvarustuksia, historiallinen, sotahistoriallinen Pukurinnokka, asuinpaikka, kivikautinen Ristivuori, asuinpaikka, kivikautinen Piikkilänlahti, asuinpaikka, kivikautinen Perinnemaisema, maakunnallisesti merkittävä Häijään laidun Saikkalan kallioketo Vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue Salmi SL Luonnonsuojelualue, alle 2 ha -066 Tuiskun kolulehdon luonnonsuojelualue ge2 Valtakunnallisesti arvokas kallioalue Ryömälänvuori Peltokankaanvuori Ryömälänvuori Huuhkavuori Uusi eritasoliittymä - Häijää Melontareitti Veneilyväylä Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelma Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmassa keskukset on esitetty nelitasoisena: pääkeskus (vanhan Vammalan keskusta), aluekeskus (Häijää), paikalliskeskukset (vanhat kuntakeskukset - Suodenniemi, Uotsola, Karkku, Kiikka ja Pehula ja kyläkeskukset (Salmi, Kutala, Kärppälä, Stormi ja Keikyä). Häjään merkitys kaupungin alakeskuksena on suunniteltu vahvistumaan monipuolisena palvelutarjonnan ja hyvän sijainnin ansiosta. Uotsola on vanhan Mouhijärven kunnan kuntakeskus, jossa on tarjolla hyvät julkiset palvelut kuten ala-aste, yläaste, lukio, päiväkoti, kirjasto, posti ja terveydenhoitopalvelut sekä kaupallisia palveluita. Salmi on taajama-alueen ulkopuolinen kyläkeskus, minne kaupunkirakennesuunnitelmassa on esitetty sallittavaksi maaseutumainen asumiskeskittymä. Palveluitten osalta

27 Salmi tukeutuu Häijäässä oleviin palveluihin. Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmassa tavoitteena on ollut ratkaista väestötavoite ja väestön sijoittuminen sekä osoittaa taajamien kasvusuunnat huomioiden kehittymisedellytykset, infrastruktuuri, palvelurakenne, maanomistus, kestävä kehitys sekä kaupungin taloudelliset mahdollisuudet. 27 Kaupunkirakennesuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset täyttävä oikeusvaikutteinen alueiden käytön suunnitelma (kaava), jolloin sitä ei voida käyttää esimerkiksi rakennuslupien myöntämisen perusteena. Ote Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmasta 2025.

28 28 Kaupunkirakennesuunnitelmaa on päätetty tarkistaa uuden strategiatyön yhteydessä. Tarkistuksen luonnosvaihe on meneillään ja sitä on käsitelty muun muassa hallituksessa ja valtuustossa. Yleiskaavat Uotsola (itäosa) Häijää Salmi osayleiskaavan on Mouhijärven kunnanvaltuusto hyväksynyt Yleiskaava on oikeusvaikutukseton paitsi Häjään kohdalla noin 210 ha:n alueella. Vaikka osayleiskaava on kymmenen vuotta vanha, ei sillä silti pystytä ohjaamaan suunnitelmallisesti maankäyttöä. Alueen kasvupaineet ovat hajauttaneet viime vuosina yhdyskuntarakennetta. Uotsola (itäosa) Häijää Salmi osayleiskaava

29 29 Asema- ja rakennuskaavat sekä ranta-asemakaavat Mouhijärven kunnan ensimmäinen rakennuskaava on vahvistettu lääninhallituksessa Ensimmäinen rakennuskaava käsittää Uotsolan taajama-alueen. Kaavaaluetta on vuosien mittaan laajennettu ja viimeiseksi Sastamalan kaupunginhallitus on hyväksynyt Mätikköjärvelle Rajalan alueen muutos- ja laajennuskaavan Häijään ensimmäinen rakennuskaava on vahvistettu Kitlammin alueelle ja viimeisin on Koivikon asemakaava, joka on hyväksytty Ranta-asemakaavoja suunnittelualueella on Särkijärven ranta-asemakaava, joka on vahvistettu 1987 ja Selkeen ranta-asemakaava, vahvistunut Osayleiskaava-alueen asemakaava- ja ranta-asemakaava-alueet. Rakennusjärjestys Sastamalan kaupungin voimassaolevan rakennusjärjestyksen valtuusto on hyväksynyt Rakennusjärjestys on tullut voimaan ja se on kaupungin wwwsivuilla: Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja.

30 3.4.2 Kaava-aluetta koskevat selvitykset Liikenne Liikenneselvityksiä ja suunnitelmia osayleiskaava-alueelle on tehty paljon etenkin Häijään kohdalle. Osayleiskaavan suunnittelussa ovat olleet käytettävissä seuraavat selvitykset ja suunnitelmat: Häijään tiejärjestelyt, tarveselvitys ja yleissuunnitelma, Tielaitos, Hämeen tiepiiri 1994 Tiisalantien ja Teollisuustien liittymien rakentaminen valtatielle 11, Mouhijärven kunta 2005 Valtatie 11 parantaminen Häijään liittymän kohdalla ja Häijään keskustassa, 1998 Kevyen liikenteen järjestelyt maantiellä 249 Häijään kohdalla, Tiehallinto Hämeen tiepiiri 2007 Lounais-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma 2008, kunnat ja Tiehallinnon Hämeen tiepiiri 2008 Selvitys Häijään ja Uotsolan välisten liikenneyhteyksien kehittämisestä, Mouhijärven kunta 2008 (Sastamalan kaupunki 2009) Mt 249 liikenneselvitys, Sastamalan kaupunki 2013 Vuoden 1994 suunnitelmassa todettiin, että nykyisen tasoliittymän liikenneturvallisuus on erittäin huono ja että vain eritasoliittymä täyttää tavoitteet. Eritasoliittymää ei kuitenkaan ole toteutettu, vaan 2000 luvun alussa risteykseen rakennettiin kiertoliittymä, joka onkin toiminut erittäin hyvin. Eritasoliittymävaraus on kuitenkin säilytetty edelleen osayleiskaavassa, koska tiehallinto ei ole halunnut, että se poistetaan. 30 Häijään eritasoliittymän yleissuunnitelma, 1994.

31 31 Honpumet Oy:n alueen liikenteen järjestelyt ovat olleet useaan otteeseen selvityksen alla. Ongelmana on, että kaikki raskasliikenne kulkee mutkaista ja kapeaa Särkijärven yksityistietä pitkin. Vuonna 2005 Mouhijärven kunta teetti suunnitelmat Teollisuustien liittymisestä valtatie 11:sta. Tiehallinto edellytti liittymän toteuttamisessa, että vastaavasti Tiisalantien liittymä pitää sulkea. Maanomistajat eivät hyväksyneet Tiisalantien liittymän sulkemista ja Teollisuustien liittymän rakentaminen jäi toteuttamatta. Päätökseen vaikutti vastustamisen lisäksi myös liittymän rakentamiskustannukset. Teollisuusliittymän suunnitelma, Mouhijärven kunta tilasi Ramboll:lta selvityksen Häijään ja Uotsolan välisten liikenneyhteyksien kehittämisestä vuonna Selvityksessä tuli tarkastella vaihtoehtoisia ratkaisuja ja huomioida mahdollinen tuleva maankäyttö Uotsolan ja Häijään välillä. Lisäksi selvityksessä tuli esittää vaihtoehdot, miten ratkaistaan Honpumetin teollisuusalueen liikennöinti. Selvitys valmistui vasta Sastamalan kaupungin aikana Ramboll teki samanaikaisesti myös Sastamalan kaupungin kaupunkirakennesuunnitelmaa. Tavoiteverkko liikenneverkosta sekä Uotsolan ja Häijään taajamien rakenteellinen yhdistäminen, Ramboll 2009.

32 Vuonna 2010 valmistuneessa katujärjestelyiden lisätarkasteluissa päädyttiin poistamaan silloisen Laviantien nykyisen Mouhijärventien ja valtatien eritasoliittymä ja siirtämään tämä rinnakkaisväylä valtatien pohjoispuolelle kevyenliikenteen väylän viereen. Ratkaisulla pystytään paremmin hyödyntämään tulevaa mahdollista maankäyttöä sekä parantamaan nykyisen teollisuuden liikennöintiä. Selvityksen tuloksena oli ns. tavoiteverkko. Selvityksien pohjalta päätettiin laatia rinnakkaisväylän toteutussuunnitelmat. Kilpailutuksen kautta suunnitelmien tekijäksi valttiin Destia Oy. Rinnakkaisväylän suunnittelutyön yhteydessä yhdyskuntasuunnittelussa tehtiin alla olevat kuvasovitteet väylästä. 32 Rinnakkaisväylän avulla voidaan tehostaa Uotsolan ja Häijään välistä maankäyttöä. Väylä mahdollistaa Tiisalan alueen sekä Särkijärven alueen käytön asuinrakentamiselle. Lisäksi väylä parantaa Honpumetin liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta.

33 Yleiskaavan luonnoksen nähtävillä olon jälkeen Sastamalan kaupunki teetti Destia Oy:llä mt 249 liikenneselvityksen. Selvitys on toiminut yleiskaavatyön osana ja sen on tarkoitus kuvata muun muassa niitä liikenteellisiä vaikutuksia, mitä maankäytön laajentuminen valtatien pohjoispuolelle tuo. 33 Destian Oy:n tekemän liikenneselvityksen suunnittelualue. Selvityksessä huomioitiin väestönkasvuennusteet vuoteen 2030 mennessä sekä erikseen suunnitteilla olevat liikenteellisesti merkittävät maankäyttöhankkeet Kyröntien itäpuolelle suunnitteilla oleva Juustolan tuotantolaitos, myymälä ja taukopaikka sekä Tiisalantien liittymään vähittäiskaupan suuryksikkö.

34 34 Liittymien toimivuus ennustevuoden 2013 liikennemäärillä nykyisillä liittymäjärjestelyillä on esitetty alla olevassa kuvassa: Arvioidulla ennustevuoden 2030 liikennemäärillä valtatien 11 ja maantien 249 kiertoliittymässä idän suunnasta tulevan liittymähaaran palvelutaso laskee yhden tason erittäin hyvästä hyvään. Muiden liittymien osalta palvelutaso säilyy erittäin hyvänä. Alla olevassa kuvassa on esitetty liittymien toimivuus ennustevuoden 2030 tilanteessa, kun Tiisalantien liittymä on muutettu kiertoliittymäksi:

35 Palvelut Osayleiskaavan suunnittelussa ovat olleet käytettävissä seuraavat selvitykset: Häijään kauppakeskuksen vaikutusten arviointi, raportti (tark ) Sastamalan kaupungin vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys, FCG Planeko Oy 2011 Vähittäiskaupan palveluverkkoselvityksessä (2011) on taulukossa 11 (arvio Sastamalassa vireillä olevista kaupan hankkeista vuosille , niiden mitoituksesta ja sisällöstä), että Häijääseen varataan tilaa vaativaa erikoiskauppaa lisää k-m2 ja muuta erikoiskauppaa lisää Selvityksen jälkeen Mouhijärvelle on Häijään Urheilutarviketta laajennettu v noin 500 k-m2 ja Pirkanmaan Osuuskauppa on v purkanut vanhan myymälärakennuksen ja rakentanut tilalle uuden. Uuden myymälän kerrosala ei ole kuitenkaan kuin 50 k-m2:ä suurempi kuin puretun liiketilan kerrosala. Muuten kaupalliset palvelut ovat samat, mitä tehdyssä selvityksessä on ollut Mouhijärven alueelle. Vireillä olevista hankkeista Sastamalan keskusta-alueella on toteutunut Hopun suuryksikkö ja Superin sektorin kaava on tullut voimaan, mutta suuryksiköiden rakentamista ei ole vielä aloitettu. Nämä on kuitenkin selvityksessä huomioitu. Osayleiskaava-aineistoon liitetään erillinen tarkastelu vähittäistavarakaupan kehittämisen edellytyksistä Häijään alueella (tekeillä). Vanhassa osayleiskaavassa on Häijään liikenneympyrästä etelään Sastamalantien länsipuolelle (Neste-Häijään ja Häijäänäijän kohdalla) kaupallisten palvelujen alue, jolle saisi maakuntakaavan ja osayleiskaavan sekä voimassaolevan asemakaavan mukaan rakentaa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön. Suuryksikön kaavaalueella sijaitsee liikenneasema ja liikekeskus, jossa toimii päivittäistavarakauppa Häijään Äijä. Liikekeskuksen tontti on lohkottu suuryksikön kaava-alueesta. Nykyinen rakentamien ja lohkominen ei enää mahdollista kaavan eli suuryksikön toteutumista voimassaolevan osayleiskaavan ja asemakaavan mukaisesti. Mahdolliset tulevat laajennukset ja lisärakentamiset edellyttävät asemakaavallisia muutoksia. Osayleiskaavan lähtökohtana on turvata kaupallisten palvelujen kehittyminen Häijään alueella. Palvelujen tarkempi mitoitus ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä. 35

36 36 Asemakaavan karttakuva ja määräysosa koskien korttelia 225.

37 37 Tupurlantien eteläpuolella Sastamalantien länsipuolella on ei seudullisesti merkittävä kaupan suuryksikkö, jossa sijaitsee Häijään Säästömarket. Voimassa olevan asemakaavan mukaan alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Vähittäiskaupan suuryksikkö on alueelle muodostunut ennen uuden maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloa Asemakaavan karttakuva ja määräysosa koskien korttelin 301 osaa. Suunnittelualueella on kattava palveluverkko sekä Mouhijärven (Uotsolan) että Häijään taajamissa. Julkiset palvelut ovat kattavammat Mouhijärven taajamassa kuin Häijäässä, vastaavasti kaupalliset palvelut ovat kattavammat Häijään taajamassa.

38 38 KARTAT ALUEEN JULKISISTA PALVELUISTA 0 Urheilukenttä, 1 Yhteiskoulu, 2 Lukio, 3 Terveyskeskus, 4 Eläinlääkäri, 5 Kuntosali (kaupunki), 6 Kirjasto, 7 Ala-aste, 8 Matonpesupaikka, 9 Päiväkoti, 10 Lomatoimi, 11 Sosiaalitoimen ja rakennusvalvonnan palvelupiste, 12 Nuorisotalo, 13 Kuntorata / valaistu latu, 14 Uimaranta, 15 Venelaituri, 19 Hoitolaitos (yksityinen), 20 ja 21 Vanhusten palvelutalot (yksityinen), 27 Leikkikenttä 16 Kirkko, 17 Seurakuntatalo, 22 Palolaitos, 23 Aluejätepiste

39 39 24 Uimaranta, 25 Ala-aste, 29 Päiväkoti, 30 Urheilukenttä, 28 Leikkikenttä

40 40 KARTAT ALUEEN KAUPALLISISTA JA MUISTA PALVELUISTA 0 Kahvila/Lounas, 1 LVI, 2 Tili ja perintäpalvelut, 3 Hieroja, 4 Parturikampaamo, 5 Päivittäistavarakauppa, 6 Vakuutusliike, 7 Kukkakauppa, 8 Parturikampaamo, 9 Pesulan palvelupiste, 10 Kahvila/Lounas, 11 Päivittäistavarakauppa, 12 Pankkiautomaatti, 13 Pankki, 14 Apteekki, 15 Lääkäriasema, 16 Tili- ja isännöintipalvelu, 17 Postin palvelupiste, 18 Hieroja, 19 Jalka- ja kauneushoitola, 20 Parturikampaamo, 21 Sähkötarvike, 22 Rakennustarvike, 23 Kotiapu, 24 Kauneus- ja jalkahoitola, 25 Juhlapaikka / Pitopalvelu, 26 Kahvi/Lounas, 27 Parturi, 28 Kirpputori, 55 Kotieläinpuisto /matkailu

41 41 29 Päivittäistavaran suuryksikkö, 30 Kodinkoneet, maalit ja pienkonekorjaamo, 31 Huoltoasema, kahvi/lounas, 32 Pankkiautomaatti, 33 Päivittäistavarakauppa, 34 Parturikampaamo, 35 Lahja ja sisustus, 36 Kukka-, tuliais- ja infopiste, 37 Pankki, 38 Eläintarvike, 39 Rengasliike, 40 Autotarvikeliike, 41 Vanhan tavaran kauppa, 42 Tanssikrouvi/juhlapaikka, 43 Pubi, 44 Atk-tarvike ja palvelut, 45 Parturikampaamo, 46 Kukkakauppa, 47 Kylmäasema, 48 Kalusteiden myyntipiste, 49 Urheilutarvikeliike, 50 Koru- ja kultasepänliike, 51 Päivittäistavarakauppa, 52 Hieroja, 53 Maataloustarvikeliike, 55 Kahvila / virkistysalue (Otamussilta, ei kartalla), 56 Pesula (Perämaantiellä, ei kartalla), 57 Kotiapupalvelut (Perämaantiellä, ei kartalla)

42 42 KARTAT ALUEEN TEOLLISUUDESTA (YRITYKSISTÄ, TYÖPAIKOISTA) YMS. 0 Juustola, 1 Ravitsemus, 2 Alumiinikoneistus, 3 Kuljetus, 4 Kuljetus, 5 Hiekkapuhallus, 6 Hirsiveistämö, 7 Maanrakennus, 8 Puutarha, 9 Postin lajittelukeskus, 10 Konepaja, 11 Metalliverstas, 12 Huvimajat, 13 Alumiinikoneistus, 14 Rakennusliike, 15 Rakennusliike, 16 Kuljetus, 17 Puutarha, 18 Puutarha, 19 Alumiinikoneistus, 20 Tilausajo 21 Rakennusliike, 22 Rakennusliike, 23 Rakennusliike, 24 Hunajatarha, 25 Paja, 26 Logistiikka, 27 Keittiökalusteet, 28 Metalliteollisuus

43 Luonto, maisema ja kulttuuriympäristö Osayleiskaavan suunnittelussa ovat olleet käytettävissä seuraavat selvitykset: Rakennetun ympäristön selvitys, Maisemaselvitys, Luontoselvitys, Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympäristöjen maisemahoitosuunnitelma, 2000 Hyönteistutkimuksia Vammalassa ja Mouhijärvellä (Mouhijärven Saikkalanjoen varrella), Mika ja Tuomo Sillanpää 1999 Kiinteiden arkeologinen perusinventointi, Museovirasto 2003 Osayleiskaavaa varten on lisäksi tehty seuraavat selvitykset: Mouhijärven alueen arkeologinen täydennysinventointi, Mikroliitti 2009 Vanhat tiet Mouhijärven itäosassa välillä Salmi Häijää - Selkee Uotsola Häijää Salmi osayleiskaavan maisemaselvitys 2010 Uotsola Häijää Salmi liito-oravaselvitys 2011 Uotsola Häijää Salmi luontoselvitys 2011 Mouhijärvi Häijää Salmi osayleiskaava-alueen rakennetun ympäristön selvitys 2012, täydennetty 2013 Osayleiskaavan maisemaselvitystä täydennetään kaavaehdotukseen (tekeillä). Väestö Alla on kaaviokuvassa esitetty Sastamalan asukasluku ja tilastokeskuksen ennuste vuoteen Väkiluku Tilastokeskuksen ennusteen mukaan olisi Sastamalassa vuonna 2030 noin

44 44 Alla kaaviokuva asukasluvun kehityksestä kaupungin osa-alueilla. Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmaa ollaan päivittämässä kaupungin strategiatyön yhteydessä ja tavoitteeksi on asetettu alustavasti asukkaan väestötavoite vuoteen Kaupunkirakennesuunnitelman tavoiteasettelussa on todettu, että kehitys on ollut huomattavan erisuuntaista kunnan eri osa-alueilla ja että väestötavoitteen sisältämä kasvu suunnataan kasvaville osa-alueille eli keskustaan ja Mouhijärven alueelle. Alla on kaupunkirakennesuunnitelman päivityksessä (luonnosvaihe) esitetyt väestötavoitteet kaupungin osa-alueille.

45 45 Väestön ikäjakautumataulukko (taulukosta puuttuu Kiikoisen alue): alue 0-6 % 7-15 % % 65- % 75- % yht. 74 Sastamala , , , , , Mouhijärvi 237 7, , , , , Osayleiskaavaalue 164 8, , , , , (MHS- alue) Nykyinen asemakaava-alue 29 12, , , , , Häijää Nykyinen asemakaava-alue Uotsola 68 7, , , , ,06 921

46 46 Alla kaaviokuva väestön ikäjakautumasta kaupungin osa-alueilla (tilastokeskus). 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 0-6 v 7-14 v v v 85- v Väestön ikäjakautumataulukon perusteella voidaan todeta, että suunnittelulla osayleiskaava-alueella asuu Mouhijärven alueen väestömäärästä (3090) noin 64 %, ja että alueella on suhteessa enemmän alle kouluikäisiä sekä kouluikäisiä kuin muualla Sastamalassa. Mouhijärven alueella on vastaavasti vanhuksia (yli 64-vuotiaita) huomattavasti vähemmän kuin Sastamalan muilla osa-alueilla. Tuhannen asukkaan väestönkasvu merkitsisi vuodessa noin 50 asukasta ja vastaavalla ikäjakautumaprosenttiosuudella 0-6 v. lisäys olisi noin 6-7 vuodessa ja 7-15 v. lisäys olisi vastaavasti 7-8. Rakentaminen Vanhan Mouhijärven kunnan alueelle on vuosina haettu yhteensä 153 vakituisen asunnon asuinrakennuslupaa, joista 36 lupaa on haettu suunnitellun osayleiskaava-alueen ulkopuolelle eli vajaa neljännes. Mikäli oletetaan, että vakituisten asuinrakennusten lupamäärä pysyisi samana, tulisi uusia vakituisen asuinrakennuspaikkoja olla vuoteen 2030 mennessä alueella olla noin kappaletta. Väestönkasvu viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut vajaat 200 henkeä ja uusia pientalolupia on vastaavasti haettu suunnittelualueelle noin 120. Vastaava kehitys 1000 asukkaan lisäyksellä edellyttäisi noin 600 uuden rakennuspaikan kaavoittamista alueelle.

47 47 Suunnittelualueen länsiosan vakituisten asuinrakennusten rakennusluvat vuosina Suunnittelualueen itäosan vakituisten asuinrakennusten rakennusluvat vuosina

48 48 4 SUUNNITTELUPROSESSI 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Mouhijärvi Häijää Salmin osayleiskaavan laadinta sisältyy Sastamalan kaavoitusohjelmaan. Osayleiskaavasta pidettiin maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Kaupunginhallitus hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman Osayleiskaava kuulutettiin vireille kaupungin ilmoituslehdissä ja ilmoitustaululla viikolla 21 vuonna Kaavan tavoitteista ja suunnittelun periaatteista järjestettiin tavoitepaja, johon osallistuivat Sastamalan kaupunginvaltuuston jäsenet, ydinprosessit ja kaupunkirakenteen ohjausryhmä. Tilaisuudessa keskusteltiin ja tehtiin ryhmätöitä osayleiskaavalle asetettavista tavoitteista ja käsiteltiin yhdyskuntasuunnittelussa laadittuja rakennemallivaihtoehtoja. Tavoitteiden ja rakennemallien pohjalta sekä tehtyjen selvityksien pohjalta laadittiin osayleiskaavaluonnos, joka esiteltiin kaupunginhallituksen, teknisen lautakunnan, maankäyttötyöryhmän ja yhdyskuntarakenteen ohjaustiimin (johtoryhmän) jäsenille. Kaupunginhallitus hyväksyi laaditun osayleiskaavaluonnoksen ja asetti sen nähtäville Kaavaluonnoksesta pidettiin toukokuussa 2012 Mouhijärvellä vapaamuotoinen esittelyja keskustelutilaisuus, johon osallisia oli saapunut yli 50. Vuorovaikutustilaisuudessa käytiin vilkas keskustelutilaisuus, jossa suunnittelutiimin edustajilta sai vapaasti kysellä kaavaan liittyviä asioita. Kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella laadittu kaavaehdotus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa xx.xx.2013 nähtävillä pitoa varten. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä xx.xx. - xx.xx Osallistuminen ja yhteistyö Kaavan vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osayleiskaavan vireille tulosta tiedotettiin lehtikuulutuksella ja osallisia varten järjestettiin tavoitepaja , jossa käytiin läpi rakennemalleja ja kaavan tavoitteita vapaasti keskustellen. Osayleiskaavaluonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa Mouhijärvellä toukokuussa Osayleiskaava-alueen ulkopaikkakuntalaisille kiinteistöjen omistajille lähetettiin luonnoksen nähtävillä olosta kirje.

49 Osayleiskaavan vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Rakennemallit, vuorovaikutus ja vaihtoehtotarkastelut Osayleiskaava-alueelle laadittiin kolme kehityskuva-vaihtoehtoa, jotka olivat: 1) Mouhijärvenraitti 2) Taajama 3) Tienvarsi Mouhijärven raitti Mouhijärven raitin lähtökohtana on yhdistää Mouhijärven (Uotsolan) ja Häijään taajamat yhteen nauhamaisella rakenteella. Nauhamainen rakenne jatkuisi edelleen Häijäästä Salmiin, mutta ei yhtä tiiviinä, koska Tupurlan alueen peltomaisemat säilytettäisiin mahdollisimman hyvin. Nauhamainen rakenne muodostuisi raitilla, joka alkaisi Uotsolasta ja päättyisi Salmiin. Raittina toimisi lännestä lähtevä vanha Uotsolan tie jatkuen Mouhijärventietä eritasoliittymän kautta Tiisalan alueen läpi Tiisalantielle ja siitä Kylänraittia pitkin Tupurlantielle. Raitin linjauksen lähtökohtana on, että sillä pystyttäisiin hyödyntämään mahdollisimman hyvin maankäyttöä. Särkijärven ja valtatien väli varataan vaihtoehdossa kokonaisuudessaan teollisuudelle. Ratkaisu mahdollistaisi silloin uuden teollisuustien rakentamisen Honpumetin alueelta Kyröntielle. Kyröntien varteen varattaisiin jonkin verran työpaikka-aluetta, mutta suurin työpaikka-alue varataan Salmin ja valtatien risteysalueelle.

50 Taajama Taajamamallin lähtökohtana on, että aluevaraukset sijoittuvat noin kilometrin etäisyydellä Uotsolan ja Häijään palvelupisteistä ja aluevarauksien lisärajauksina toimivat myös vesistöt. Taajamavaihtoehdossa teollisuus- ja työpaikka-alueet ovat muutoin samoin kuin Mouhijärvenraitissa, mutta teollisuudelle on aluevaraus myös Sastamalantien varressa Saikkalanjoen sillan eteläpuolella. 50 Tienvarsi Tienvarsivaihtoehdossa hyödynnetään olemassa olevat tiet ja uusia tiestövarauksia ei ole. Uudet kaavoitettavaksi varattavat asutusalueet keskittyvät Uotsolassa Jokimyllyntien varteen ja Häijäässä Tiisalan-, Tupurlan-, Rienilän-, Perämaantien ja Huhtalankujan varteen. Lisäksi kaavoitettavaa asutusaluetta on Särkijärventien varressa. Kylämainen asutus sijoittuisi Lampistentien, Kellokiventien sekä Tupurlantien ja Salmintien varteen. Työpaikka-aluevaraukset ovat lähes samat kuin muissakin vaihtoehdoissa. Teollisuudelle vaihtoehdossa on varattu iso alue Sastamalantien varrelta sekä jonkin verran Särkijärventien varrelta.

51 Rakennemallin valinta ja perusteet Tavoitepajojen ja saatujen palautteiden perusteella luonnoksen lähtökohdaksi kehityskuvista otettiin kaavaluonnoksen pohjaksi Mouhijärven raitti. Mouhijärven raitti katsottiin parhaiten vastaavan osayleiskaavalle asetettuihin tavoitteisiin, koska se yhdistää Uotsolan ja Häijään yhdyskuntarakenteen, eheyttää yhdyskuntarakennetta, parantaa liikenneturvallisuutta ja vähentää päästöjä, on Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelman mukainen Kaavaratkaisu Yleistä Osayleiskaavaratkaisun perustana on ollut valittu rakenteen periaatemalli Mouhijärven raitti. Muista rakennemalleista on haettu tavoitepajoissa esiin tulleet hyvät puolet. Ratkaisussa on pyritty huomioimaan mahdollisimman hyvin tehdyt selvitykset. Maisemaselvityksen mukaiset herkät alueet sekä maisemallisesti arvokkaat kohteet on jätetty suurimmaksi osaksi rakentamisen ulkopuolelle. Liikennemelualueet on pyritty jättämään asuntorakentamisalueiden ulkopuolelle. Luonnoksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden sekä lisäselvitysten jälkeen tehtiin aluevarauksissa jonkin verran muutok-

52 sia ja täydennyksiä. Häijäänmäki ja Kellokiven varsi päätettiin ottaa kaavaan pientalovaltaisen asuntoalueen laajentumisalueeksi pitkän aikavälin tarpeisiin. Särkijärven ja valtatien väliä ei varata teollisuudelle lähinnä maisemallisista syistä. 52 Uudet asuntoalueet (kaavoitettavaksi varatut alueet) Uotsolan laajennus l Mouhijärven (Uotsolan) länsiosaan on Uotsolantien pohjoispuolelle otettu pintaalaltaan noin 13 hehtaarin asuntoaluevaraus. Alueen halki kulkee eteläpohjoissuunnassa Jokimyllyntie. Jokimyllyntien länsipuoli on peltoaluetta ja rajoittuu lännessä urheilukenttään. Itäpuoleinen alue on tienvarressa viljeltyä tai kesannolla olevaa peltoaluetta ja siitä Siilinjärvelle päin metsäaluetta, joka on suurimmaksi osaksi hiljakkoin hakattua. Siilinjärven rantavyöhyke on jätetty kaavoitettavaksi varatun alueen ulkopuolelle. Alue rajoittuu pohjoisessa osayleiskaavassa M-alueiseen ja etelässä Uotsolan asemakaava-alueeseen. Uotsolan laajennus 2 on noin 4 ha. Kaavoitettavaksi varatuilla alueilla on nykyisellään 5 asuinrakennusta ja vuoden 2011 lopussa alueilla oli 9 vakituista asukasta. Varatut alueet ovat yhdyskuntarakenteen kannalta hyvällä paikalla kiinni taajamavyöhykkeessä, alueet ovat helposti liitettävissä kunnallistekniikkaan ja päätiestö (Jokimyllyntie ja Uotsolantie) ovat valmiina. Kaikki peruspalvelut ovat lähellä vanhan Mouhijärven kuntakeskuksessa.

53 53 Kuva Uotsolan laajennusalueesta. Kuva otettu Urheilukentän tontilta Siilinjärven suuntaan. Oikealla näkyy Uotsolantie ja Uotsolantien varressa kulkeva kevyenliikenteen väylä. Rakennusten edessä kulkee Jokimyllyntie. Mätikön laajennus ja Mätikön ranta Mätikön kaava-alue on Mätikköjärven pohjoispuolella Mouhijärventien (entinen Laviantie) ja järven välissä. Osayleiskaavaan on varattu Mätikön laajennusalue, joka sijaitsee kaavoitettujen alueitten välissä. Laajennusalue rajoittuu lännessä uimaranta-alueeseen ja idässä Mätikön asuinalueeseen. Alue on peltoaluetta ja rantavyöhykkeellä kasvaa jonkin verran puustoa ja pensaita. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin m2 ja alueella ei ole nykyisellään rakennuksia. Varattu alue on yhdyskuntarakenteen kannalta hyvällä paikalla kiinni taajamavyöhykkeessä, ja alue on helposti liitettävissä kun-

54 nallistekniikkaan ja tiestöön. Viereisen alueen kaavoituksessa ja kunnallistekniikan toteutuksessa on huomioitu jo kaavan laajentuminen. Kaikki peruspalvelut ovat lähellä kävelymatkan päässä. Mätikön ranta sijaitsee Mätikköjärven itäosassa. Ranta-alue on jätetty aikoinaan vahvistamatta yläosan rakennuskaavan yhteydessä. Alue on otettu osayleiskaavaan mukaan, jotta ranta-alueen käyttö ja rakentamisoikeudet tutkitaan tarkemmin asemakaavassa, johon liittyy mahdollisesti myös alueen ja Mouhijärventien välin asemakaavamuutos. Nykyisellään kiinteistöt ulottuvat rantaan asti ja ranta-alueella on muutamia rakennuksia. Osayleiskaavaan tämä alue on merkitty kuitenkin umpeen väritetyllä AP merkinnällä. Samaa merkintää on käytetty lännempänä kaavoitetusta Mätikön rantavyöhykkeestä, jotta kyseisten alueitten asemakaavoituksessa tai asemakaavan muutoksessa tutkittaisiin rantavyöhyke tarkemmin ja sen virkistyskäyttömahdollisuudet, huomioiden kuitenkin olemassa olevat rakennukset. 54 Kuva Mätikön laajennusalueesta. Kuva otettu Lähdevainiontien reunasta etelään. Päivärinteen laajennus

55 Alue sijaitsee vanhan Mouhijärven kuntakeskuksen pohjoispuolella ja rajoittuu etelässä Uotsolan asemakaava-alueeseen ja pohjoisessa ja idässä laajaan V-alueeseen. Alue on metsäaluetta ja kokonaan rakentamatonta. Kaavoitettavaksi varatun alueen pintaala on noin 5 ha. Asuinalueeksi varattu alue on yhdyskuntarakenteen kannalta hyvällä paikalla. Se on kiinni taajamassa ja alue on helposti liitettävissä kunnallistekniikkaan ja tiestöön. Alueen kaavoituksen myötä voidaan Siilintien liikennettä vähentää, kun Päivärinteentietä jatketaan Sorsalammintiehen asti. Tällöin alueelta pääsee kahta kautta Uotsolan taajamaan. Viereisen alueen kaavoituksessa ja kunnallistekniikan toteutuksessa on huomioitu jo kaavan laajentuminen. Kaikki peruspalvelut ovat lähellä kävelymatkan päässä. Juntunsuolta Siilinjärveen laskee osin luonnontilainen noro järven itäpuolella, joka tulee tarkemmin selvittää ja huomioida alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Mustianoja ja Moisio 55 Mustijanojan alue sijaitsee Mouhijärventien pohjoispuolella. Alue rajoittuu lännessä kaavoitettuun asuinalueeseen ja pohjoisessa ja idässä kaavoitettuun teollisuusalueeseen. Alue on osittain rakennettua ja osa asuinrakennuksista ei ole kaupungin viemäriverkostossa. Asemakaavoituksella alueen maankäyttöä pystyttäisiin tiivistämään ja liittämään nykyinen rakennuskanta kokonaisuudessaan viemäriverkostoon. Alueelta on peruspalveluihin noin 1,5 2,5 kilometriä. Alue on kokonaisuudessaan noin 18 ha ja alueella on vakituisia asukkaita 20.

56 56 Kuva alueen eteläosasta, joka rajoittuu Mouhijärventiehen. Kuva on otettu Mouhijärventieltä pohjoiseen. Moision alue sijoittuu Särkijärventien länsipäähän. Alue rajoittuu lännessä Pynnärin teollisuusalueeseen. Uotsolan ja Häijään liikenneverkon kehittämisselvityksen perusteella on päädytty rakentamaan valtatielle rinnakkaisväylä, joka linjattaisiin kyseisen alueen kohdalla Särkijärventielle. Rinnakkaisväylä parantaisi huomattavasti Moision alueen maankäyttömahdollisuuksia. Alueelta on Mouhijärven palveluihin noin 2,5 3,5 km ja Häijään alueen palveluihin rinnakkaisväylän kautta noin 2,2 3,5 km. Alueen kaavoituksella edistetään Mouhijärven ja Häijään taajamien rakenteellista yhdistämistä. Alue on osittain rakennettua ja siellä asuu tällä hetkellä 30 asukasta. Sekä Mustianojan alueen että Moision alueen kaavoitusta vaikeuttaa sekava olemassa oleva kiinteistöjako sekä vanha pirstoutunut rakennuskanta. Alueen kaavatehokkuus tulee tätä myöten olemaan kokonaisuudessaan melko väliä. Alueella on seuraavia rakennetun ympäristön selvityksessä inventoituja kohteita (numero viittaa kohteen numeroon selvityksessä): - Isotiisala (11) - Junttu (16) - Ojala (20)

57 Särkijärvi 57 Särkijärven alueet, jotka osayleiskaavassa on varattu kaavoitettaviksi asuntoalueiksi, sijaitsevat valtatien ja Särkijärven välissä. Alueet ovat suurimmaksi osaksi rakentamattomia, osaksi peltoa ja osaksi metsää. Alueitten välissä sijaitsee luontoselvityksen mukaan lehtokuvio Särkijärven eteläpuolella peltojen ja rantapuuston välissä. Lehtokuvio on tuoretta keskiravinteista käenkaali-oravanmarjatyyppistä lehtoa. Lehto on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Lehdossa suositellaan vain varovaista metsänhoitoa. Alueen rantaosassa on ranta-asemakaava, joka on tarkoitus kumota asemakaavoituksen yhteydessä. Asemakaavaa laadittaessa tulee erityistä huomiota kiinnittää alueen maisemakuvaan. Alueilla asuu tällä hetkellä 13 asukasta ja alueet ovat yhteensä noin 39 ha. Länsipuolisen alueen varaamisen asuinkäyttöön mahdollistaa rinnakkaisväylä, jonka kautta sekä Mouhijärven että Häijään palveluiden saatavuus on hyvä. Alueelta on rinnakkaisväylän kautta Häijään palveluihin noin 1,2 2,5 km ja Mouhijärven palveluihin 3,5 5,0 km. Itäpuolisen alueen liikennöinti on ajateltu menevän suoraan Kyröntien kautta. Maankäytön edetessä on mahdollisuus rakentaa myös alueelta 1 yhteys Kyrönkankaan tielle. Särkijärven asuntoalueet edistävät Mouhijärven ja Häijään taajamien rakenteellista yhdistämistä. Rakennemalleissa alue on osoitettu teollisuuden käyttöön, mutta selvitysten perusteella lähinnä maisemallisten arvojen vuoksi ja toisaalta vastarannan ollessa rakennettua loma-asutusta, on päädytty osayleiskaavaratkaisuun, jossa alue on varattu pientalovaltaiseen asumiseen. Alueella on seuraava rakennetun ympäristön selvityksessä inventoitu kohde (numero viittaa kohteen numeroon selvityksessä): - Rantanen (62)

58 58 Kuva, joka on otettu alueen keskivaiheelta Kaislarannantieltä etelään (valtatielle päin) Särkijärven alueelta. Kuvassa näkyy metsäalue, joka on muutama vuosi sitten hakattu sekä peltoa. Tiisala, Koivikko ja Kurvonen Tiisalan, Koivikon laajennuksen ja Kurvosen asuntoalueet ovat valtatien eteläpuolella, Sastamalantiestä länteen. Tiisalan alue on rakentamaton lukuun ottamatta Tiisalantien päässä sijaitsevaa Vähä-Tiisalan maatilakeskusta, joka on otettu asemakaavoitettavaan alueeseen mahdollisen suojelun takia. Tiisalan alue rajoittuu etelässä Saikkalanjokeen. Tiisalan ja Koivikon laajennuksen välissä on osayleiskaavaan varattu alue virkistyskäyttöön, jolla on sekä luonnon monimuotoisuuden että elinympäristön kannalta merkittäviä arvoja. Lisäksi Saikkalanjoen varteen osayleiskaavassa on varattu virkistyskäyttöön luontopolku, joka alkaisi Mätikköjärven länsipäästä ja päättyisi Tiisalan-

59 tiehen. Rinnakkaisväylä mahdollistaa alueen käytön asumiseen. Alueelta on Häijään palveluihin noin 2-3 km ja Uotsolan palveluihin rinnakkaisväylää pitkin 4-5 km. Koivikon laajennusalueella sekä Kurvosen alueella on muutamia asuinrakennuksia, joissa asuu yhteensä 24 henkeä. Koivikon laajennusalue on suurimmaksi osaksi peltoa ja metsää. Metsäalueet sijoittuvat alueen eteläosiin. Lisäksi peltoalueilla on pieniä metsäsaarekkeita. Alue on kiinni Häijään taajamassa ja Häijään palveluiden saatavuus on hyvä. Alueen keskiosassa on Kairiston länsipuolella noro (luontoselvitys, kuvio 51), joka saa alkunsa pelto-ojasta ja laskee jyrkkää rinnettä pitkin Saikkalanjokeen. Lehdot ja norot ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Vesilain mukaan noroa ei saa muuttaa niin, että sen luonnontilaisuus vaarantuu. Kuvio tulee huomioida alueen asemakaavoituksessa. Alueitten varaaminen asuntorakentamiselle edistää Mouhijärven ja Häijään taajamien rakenteellista yhdistymistä. Vesi- ja viemärilinja kulkee Tiisalantien varressa. Koivikon kaavoituksen yhteydessä on varauduttu alueen laajentumiseen sekä Kurvosen alueen asemakaavoitukseen. Alueella on seuraavia rakennetun ympäristön selvityksessä inventoituja kohteita (numero viittaa kohteen numeroon selvityksessä): - Vähä-Tiisala (12) 59 Kuva Tiisalan alueesta. Kuva otettu Särkijärventieltä ja Tiisalan alue on valtatien toisella puolella. Valtatien reuna on melualuetta. Valtatien ja asuinpientaloille varatun alueen väliin osayleiskaavassa on varattu M-aluetta.

60 60 Kuva Koivikon laajennusalueesta. Kuva otettu Niskalantieltä. Kyläraitti, Välimaan laajennus ja Rieniläntie

61 Välimaan laajennus, Kyläraitti ja Rieniläntie ovat osittain vanhaa Häijään ja Saikkalan kylien keskustaa. Alueet ovat osittain rakennettuja ja asukkaita alueella on yhteensä 28. Kyläraitti on noin 1,3 ha, Välimaan laajennus on noin 11 ha ja Rieniläntie on noin 6 ha. Ala-aste, päiväkoti ja ruokatavarakauppa ovat aivan vieressä. Haasteena asemakaavoitukselle on vanha rakennettu ympäristö. Alueen halki kulkee valtakunnallisesti arvokkaasti luokiteltu vanha tie. Alueella on seuraavia rakennetun ympäristön selvityksessä inventoituja kohteita (numero viittaa kohteen numeroon selvityksessä): - Häijään mylly (28) - Saikkala (33) - Rauhala (34) - Ihantola / Hiikkon saha (35) - Kuusisto (50) - Kiviniitty (51) - Kiviniemi (52) - Korvenmäki (59) - Nurmela (60) 61 Kuva Rieniläntieltä Tupurlantien suuntaan.

62 Tupurlantie länsiosa 62 Tupurlantien länsiosan alue on noin 12,5 ha ja asukkaita alueella on 22. Alue sijaitsee heti vanhan Häijään taajaman itäpuolella Tampereen suunnassa. Alueen tulevalle kaavoitukselle on haasteena alueen rakennettu ympäristö. Alue rajoittuu pohjoisessa ja idässä maisemallisesti arvokkaaseen peltoon. Etelässä alue rajoittuu MA- ja MYalueisiin. Alueella on seuraava rakennetun ympäristön selvityksessä inventoitu kohde (numero viittaa kohteen numeroon selvityksessä): - Rouhu (32) Kuva Tupurlantieltä Salmin suuntaan.

63 Tupurlantien itäosa 63 Tupurlantien itäosa sijaitsee vanhan Häijään kyläkeskuksesta noin 2 km Salmiin päin valtatien ja Tupurlantien välissä. Alue on noin 79 ha ja alueella asuu 30 henkeä. Alueelle on kohdistunut viime vuosina erittäin paljon rakentamispaineita. Alueesta onkin muodostumassa selkeä taajamavyöhyke, joka vaatii tarkempaa kaavallista tarkistelua. Alue rajoittuu idässä osayleiskaavassa maisemallisesti arvokkaaseen peltoalueeseen ja valtatien ja kaavoitettavaksi varatun alueen väliin on varattu M-aluetta. Alueen keskellä on MY-alue ja Tupurlantieltä järveen ulottuva V-alue, jonka keskellä kulkee Karpaliston joki (oja). Alueella on seuraavia rakennetun ympäristön selvityksessä inventoituja kohteita (numero viittaa kohteen numeroon selvityksessä): - Tomi (36) - Vähä-Tiainen (37) - Neka (38)

64 Huhtalankuja 64 Huhtalankujan alue on valtatien pohjoispuolella ja osittain melko tiiviistikin rakennettua. Peruspalvelut ovat hyvin lähellä ja alueelta on valtatien ali kevyenliikenteen alikulku vanhan Häijään taajaman keskustaan. Alue rajoittuu idässä peltoalueeseen, jolla on maisemallisia erityisarvoja. Valtatien ja asuntoalueen välinen alue on osayleiskaavassa varattu virkistysalueeksi. Pohjoisessa alue rajoittuu maa- ja metsätalousalueeseen ja lännessä on pienehkö työpaikka-alue Hämeenkyröön johtavan tien varrella. Huhtalankujan viereen osayleiskaavassa on kevyenliikenteenväylän varaus. Alueella on seuraavia rakennetun ympäristön selvityksessä inventoituja kohteita (numero viittaa kohteen numeroon selvityksessä): - Yli-Sarkki (44) - Kantola (45)

65 Häijäänmäki 65 Häijäänmäen alue on Häijäästä etelään Sastamalantien itäpuolella. Häijäänmäen alue on kaikkiaan noin 105 ha ja asukkaita alueella on tällä hetkellä 29. Alueen asemakaavoituksen yhteydessä tulee selvittää liikennemelu ja mahdollinen melusuojaus. Alue on vielä hiukan irti yhdyskuntarakenteessa ja tähtää myöhempään aikaan ja edistää Karkun ja Häijään rakenteelliseen yhdistymiseen, joka on Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelman mukainen. Osayleiskaavassa on varaus kevyenliikenteen väylästä Sastamalantien varteen sekä Kellokiventien ja Rieniläntien varteen. Alueelta on Häijään palveluihin noin 1,5km 3 km. Häijäänmäen länsiosassa Sastamalantien itäpuolella on tuore runsasravinteinen vuohenputkityyppinen lehtolaikku, jonka keskellä kulkee noro (luontoselvitys kuvio 44). Lisäksi Saikkalanjoen eteläpuolella ja Rieniläntien länsipuolella on lehtokuvio (luontoselvitys kuvio 46). Kuviot tulee huomioida alueen asemakaavoituksessa. Alueella on seuraavia rakennetun ympäristön selvityksessä inventoituja kohteita (numero viittaa kohteen numeroon selvityksessä): - Kyrölä (13) - Koivumäki (49)

66 Yhteenveto uusista kaavoitettavista asuntoalueista 66 NIMI ALA (m2) TALA(%) TALA(m2) TMÄÄRÄ VÄESTÖ NVÄESTÖ LVÄESTÖ Uotsolan1 ja Mätikkö Päivärinne Mustianoja Moisio (Marttila) Särkijärvi 1 ja Tiisala Koivikko Kurvonen (Rajala) Välimaa Kyläraitti Rienilantie 1 ja Tupurlantie länsi Tupulantie itä Huhtalankuja YHT Asemakaavoitettavaksi varattavaa pientalovaltaista asuntoaluetta on osayleiskaavassa kaikkiaan noin ha. Laskennallisesti tälle alueelle on saatu noin 550 rakennuspaikkaa ja väestön lisäykseksi noin Nykyisellään näillä alueilla asuu yhteensä 206 henkeä. Lähtökohtana oli noin 1000 asukkaan väestönkasvumahdollisuus ja kaavallisen ylimitoituksen tuli olla 50 %:a. Osayleiskaava-alueelle on osoitettu asuntoaluevaraus pitkän aikavälin tarpeisiin Häijäänmäkeen ja Kellokiventien varteen. Alueet ovat yhteensä noin 110 ha ja laskennollisesti alueelle saadaan yli 200 rakennuspaikkaa eli noin 600 asukasta, jolloin valtuuston asettama tavoite toteutuu. Kyläalueet Kyläalueitten määrittelyn lähtökohtana on ollut olemassa olevat asuinrakennukset. Paikkatieto-ohjelman avulla on osayleiskaava-alueelta haettu kaikki ne alueet, joissa on asuinrakennuksesta 250 metrin säteellä vähintään 4 muuta asuinrakennusta. Näistä aluista osayleiskaavaan on merkitty kyläalueet, joille voidaan jonkin verran uudisrakentamista edistää. Näille alueille voi sijoittua asutusta, maatalouden tilakeskuksia, palveluja ja työtiloja. Yhdyskuntarakenteen hajautumisen takia uusia kyläalueita ei ole osayleiskaavassa esitetty. Uudisrakentamista edistetään olemassa oleviin kyläalueisiin ja niiden laajennusalueisiin. Määrittelyn perusteella haetut alueet on tutkittu, miten alue sijoittuu palveluihin, tiestöön, kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon nähden. Lisäksi on tarkasteltu, minkälainen on alueen rakennettu ympäristö, maasto, maisema ja luonto. Mikäli on todettu, että alue on näiden suhteen uudisrakentamiselle suhteellisen hyvää aluetta, on kyläaluetta laajennettu. Kyläalueelle yleensä rakentamisen edellytykset on selvitettävä suunnittelutarveratkaisulla. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaille alueille sallitaan vähäistä täydennysrakentamista, jossa tulee huomioida alueen arvojen säilyminen.

67 67 Kartta, jossa esitetty rasteriympyrällä ne alueet, joissa asuinrakennuksen kohdalta 250 metrin säteellä sijaitsee neljä muuta asuinrakennusta. Edellä esitetyn määrittelyn kautta osayleiskaava-alueella on olemassa olevia kyläalueita, joita ei ole esitetty varattavaksi kaavoitettaviksi alueiksi, Iirolassa, Lampistentien itäpäässä, Särkijärventien itäpäässä, Perämaantien Häijään päässä, Linnuksentien varressa, Perämaantien länsipäässä, Hermalantien varressa Levolan ja Koivuniemen kohdalla sekä Rieniläntien varressa Ollilan kohdalla sekä Salmin alueella. Näistä alueista kyläalueiksi kaavakarttaan on otettu vain Iirolan alue, Lampisentien itäpään alue, Ollilan alue, Salmin alue sekä Särkijärventien länsipäästä Peramääantien vartta Häijään päässä. Kyläalueista muut on katsottu yhdyskuntarakenteen kannalta huonoiksi laajennusalueiksi. Rantarakentaminen Rantarakentamisesta on tehty erillisselvitys, joka on osayleiskaavaselostuksen liitteenä. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi rantarakentamisessa on laskentamenetelmänä käytetty emätilaperiaatetta. Emätilaperiaatteessa on huomioitu ns. hyödynnetty rakentamisoikeus eli tiloista jo ennen kaavoitusta lohkottujen rakennuspaikkojen määrä. Mitoitusperusteet ilmaisevat, kuinka monta rakennuspaikkaa voidaan enintään muodostaa emätilaa kohti. Emätilatarkastelu on tehty rekisteröimistilanteen mukaisesti. Emätilakohtainen kokonaisrakennusoikeus jaetaan siitä muodostettujen tilojen kesken vuoden 2011 alussa vallinneen kiinteistöjaotuksen mukaan. Rantarakennusoikeus muodostuu kunkin tilan muunnetun rantaviivan eli mitoitusrantaviivan pituudesta. Muunnetun rantaviivan eli mitoitusrantaviivan määrittämiseksi rantaviivan pituus on mitattu maanmittauslaitoksen peruskartalta ns. karttarantaviivan pituutena huomioiden rantaviivan muoto (liuskaisuus). Yleiskaava-alueen ranta-alueet on jaettu luonnon, maiseman, sijainnin (yhdyskuntarakenteen), rakennetun ympäristön ominaisuuksien ym. perusteella mitoitusvyöhykkei-

68 siin. Sijainniltaan kaikki ko. alueet (rannat) ovat melko lähellä taajamia tai asemakaavoitettuja alueita ja asemakaavoitettavaksi varattuja alueita. Palveluiden saatavuus on suhteellisen hyvä kaikilta alueilta ja kulkuyhteydet ovat melko hyvät. Tarkempaa edullisuusvyöhyketarkastelua ei ole katsottu tarpeelliseksi tehdä. Ranta-alueen mitoitusvyöhykkeinä selvityksessä on käytetty 4 vyöhykettä (luokkaa). Lähtökohdaksi on otettu I mitoitusvyöhyke, johon sallitaan Sastamalassa yleisesti käytössä ollut rantarakentamispaikkojen määrä, joka on ollut 7 rakennuspaikkaa mitoitusrantaviivakilometriä kohden. Selvityksen mukaan olemassa olevia rakennuspaikkoja on tällä hetkellä kaikkiaan 192 kpl ja uusia rakennuspaikkoja selvityksen perusteella on saatu kaikkiaan 19 kpl. Uudet kaavoitettavat työpaikka- ja teollisuusalueet Työpaikka-aluevarauksella osoitetaan osayleiskaavassa monipuoliset työpaikkaalueet, joissa voi olla toimisto- ja palvelutyöpaikkoja, ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja siihen liittyvää myymälätilaa sekä varastointia. Teollisuusaluevarausmerkinnällä esitetyt alueet on pääasiassa tarkoitettu vain teollisuus- ja varastokäyttöön. Osayleiskaavassa työpaikka- ja teollisuusalueiksi varatut alueet on tarkoitettu asemakaavoitettaviksi. Asemakaavoissa tulee antaa tarpeelliset määräykset rakentamisesta ja toimintojen sijoittamisesta. Työpaikka- ja teollisuusalueet on osayleiskaavaan esitetty hyville liikenneyhteyspaikoille ja yhdyskuntarakenteen kannalta mahdollisimman hyville paikoille. Lisäksi alueet ovat paikoilla, joissa ei ole merkittäviä maisema-, luonto- ja rakennetun ympäristön arvoja. Pynnärin ja Särkijärventien teollisuusalueet 68 Pynnärin teollisuusalue on 2,8 ha:n laajennusalue voimassa olevalle teollisuusaluekaavalle. Särkijärven teollisuusalue on lähinnä olemassa olevien yritysten laajentumista varten. Alueella sijaitsee Honpumet Oy, joka on vanhan Mouhijärven kunnan suurimpia työnantajia.

69 Häijää 69 Häijään alueella on suuria rakentamispaineita sekä liike-, teollisuus- että asuntotuotantoon. Kyröntien varteen on varattu yhteensä noin 7 ha työpaikka-aluetta. Alueet ovat hyvällä paikalla. Vesi- ja viemärilinja kulkee Kyröntien varressa ja Huhtalankujan varteen on osayleiskaavassa varauduttu kevyenliikenteen väylään. Huhtalankujan itäpäässä on kevyenliikenteen alikulku Häijään kylätaajamaan. Lisäksi liikenneympyrästä Särkijärventielle asti on osayleiskaavassa varattu kevyenliikenteen väylä. Valtatien ja Sastamalantien länsikulmaukseen on työpaikka-alueeksi varattu noin 5,2 ha. Salmi

70 Salmin työpaikka-alue sijoittuu valtatien pohjoispuolelle Salmintien molemmin puolin. Alueella on jo nykyisin logistiikka-alan sekä keittiökalustealan yrityksien toimitilat. Alun perin Salmintien länsipuoleinen työpaikka-alue oli yhtenäinen, mutta luontoselvityksen perusteella alueen väliin on jätetty Tupurlantien ja Salmintien kulmaan MY-aluetta, koska siitä laskee Tupurlanjärveen luonnontilainen Siltalanojan noro (luontoselvitys kuvio 40). Noro ja sitä reunustava lehtoalue ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Noro ja sitä ympäröivä lehtoalue tulisi jättää käsittelemättä, jotta puron suojaisa ja kostea ilmasto säilyisi. Alue on rajattu pois TP-alueesta. Salmin alueen työpaikka-aluevaraus on kaikkiaan noin 32 ha. 70 Yhteenveto työpaikka- ja teollisuusalueista NIMI ALA (ha) TALA(%) TALA(ha) TMÄÄRÄ UUDET TYÖPAIKAT Pynnäri 1 2,8 80 2, Särkijärventie 6,4 80 5, Kyröntie itä 4,0 80 3,2 3 9 Kyröntie länsi 2,8 80 2,2 2 6 Häijää 5,2 80 4, Salmi 1 ja 2 32, , YHT. 53,6 42,8 38, Työpaikka- ja teollisuusaluetta osayleiskaava-alueelle on varattu noin 54 ha. Yhteenvetotaulukossa on arvioitu, että noin 80 % alasta voidaan kaavoituksessa käyttää tontteihin ja noin 20 % on varattu julkisiin alueisiin. Tonttien määrät on arvioitu ja tonttien koot vaihtelevat paikoittain. Pienimmäksi tonttikooksi on arvioitu 0,5 ha. Uusien työpaikkojen määräksi on arvion perusteella saatu noin 178 työpaikkaa. Työpaikkojen määrän arviointi on todellisuudessa lähes mahdoton, koska vasta asemakaavoituksen yhteydessä voidaan tarkemmin selvittää tonttien käyttötarkoitukset ja rakennusoikeudet. Laskennallinen työpaikkamäärä on kuitenkin suhteellisen hyvä verrattuna tavoitteelliseen väestönkasvuun. Osayleiskaavaan on sisällytetty kolme yhdistettyä työpaikka ja asumisen aluetta. Alueet sijaitsevat Pynnärin ja valtatien välissä ja Häijäässä (nykyinen Säästömarketin alue) sekä Kyläraitin eteläpuolella oleva nykyisen rengasliikkeen alue. Alueet ovat melko pieniä ja osaksi rakennettu ja kaavoitettuja. Uudet kaavoitettavat palvelu ja liiketoimintojen sekä asuin- ja liiketoiminnan alueet Osayleiskaavassa on esitetty varattavaksi palvelu- ja liiketoiminta-alueita nykyisten alueiden lisäksi vain Mouhijärventien ja valtatien kulmaukseen. Asuin- ja liiketilanalueeksi on varattu Kyläraitin pohjoispuoli, joka on myös lähes kokonaan rakennettua aluetta sekä Uotsolantien ja Mouhijärventien kulmaus. Mouhijärventien ja valtatien väli on peltoaluetta joka viettää valtatielle päin. Alue on liikennemelualueella eikä näin sovellu asuntotuotantoon ilman melusuojausta. Häijääseen Sastamalan tien itäpuolelle on varattu seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alue, joka on maakuntakaavan sekä voimassaolevan asemakaavan mukainen.

71 Tiisalantien eteläpuolella on voimassaolevassa asemakaavassa vähittäiskaupan suuryksikön kaava, jossa toimii Häijään Säästömarket. Säästömarketin kanssa kaupunki on tehnyt maankäyttösopimuksen, jonka tarkoituksena on, että heidän toimintansa voisi siirtyä Tiisalantien pohjoispuolelle. Säästömarketin toimija on todennut neuvotteluissa, että nykyinen kaupparakennus ei vastaa nykyajan vaatimuksia. Maa- ja metsätalousalueet Suurin yhtenäinen M-alue sijaitsee Häijäästä Nokialle päin valtatien pohjoispuolella. Muut suurimmat M-alueet sijoittuvat osayleiskaava-alueen reuna-alueille. Maisemallisesti arvokkaita peltoalueita on osayleiskaavassa osoitettu Salmin kylä- ja kulttuurimaisema-alueelle sekä Valkaman kylään ja Häijään kulttuurimaisema-alueelle. Alueet olivat museoviraston vuonna 1993 laaditussa kulttuuriympäristöjen inventoinnissa arvioitu valtakunnallisesti merkittäviksi (RKY 1993). Vanhassa osayleiskaavassa maisemallisesti arvokkaita peltoalueita oli myös Häijään ja Uotsolan välialueella valtatien varressa. Osa näistä peltoalueista on osoitettu edelleen MA-alueiksi ja osalle on osoitettu asuntorakentamiselle. Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on erityisiä ympäristöarvoja, on säilytetty pääosin vanhan osayleiskaavan mukaisina. Niitä on osin laajennettu luontokohteiden takia. Iirolassa on luontoselvityksen perusteella Lääkärivuoren alue otettu MYalueeksi. Lääkärivuorella on kolme kalliojyrkännettä ja kallionlakialuetta. Kalliojyrkänteistä länteen kulkee noro, joka saa alkunsa pelto-ojista, jotka laskevat Porintien alitse Mätikköön. Lääkärinvuoren itäpuolella peltojen väliin työntyy metsäkaistale, joka on joskus ollut laitumena. Lehto kuuluu metsälain tarkoittamiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin ja myös liito-oravan esiintyminen alueella rajoittaa metsän hakkuita. Lisäksi MY-alueeksi on merkitty Myllyojan varsi ja Selkeen kartanon ympäristö. Liikenne Liikenteellisiä selvityksiä on tehty jo vanhan Mouhijärven kunnan aikana uutta osayleiskaavaa varten. Selvitysten perusteella osayleiskaavaan on varattu rinnakkaisväylä valtatielle. Rinnakkaisväylä mahdollistaa samalla Särkijärven ja Tiisalan asumisalueet sekä parantaa olemassa olevan Särkijärven länsipäässä olevan teollisuuden toimintaedellytyksiä huomattavasti. Rinnakkaisväylän avulla saadaan suuri osa paikallisliikennettä pois valtatieltä. Kevyenliikenteen varauksia on Mouhijärventien varressa, rinnakkaistien varressa, Tiisalantien varressa, Tupurlantien varressa, Sastamalantien ja Kyröntien varressa, Huhtalankujan varressa sekä Särkijärven länsipäästä Kyröntielle. Osayleiskaavaan on varattu uutta tietä noin 4 km ja kevyenliikenteenväylää noin 15,2 km ja vanhojen teitten perusparannusta yhteensä noin 7,2 km. 71

72 72 NO VÄLI (lähtöpiste - päätepiste) UUSI TIE (km) PARANNUS (km) Uotsolantie - Uotsolantie 1,7 Mouhijärventie - Rusthollinkuja 0,7 0,7 Rusthollinkuja - Tiisalantie Tiisalantie - Sastamalantie 1,4 1,4 1,2 1,2 Särkijärventie - Kyröntie 1,6 1,6 Tiisalantie - Särkijärven AP Tiisalantie - Tiisalan AP 0,7 0,2 Maakunnantie - Kyläraitti 2,4 Häijään ympyrä - Särkijärventie 0,8 Kyröntie - Peramaantie 0,9 0,9 Rieniläntie - Tupurlantie 0,3 0,3 Tupurlantie - Salmintie 4,2 4,2 yht. 4,0 7,2 15,2 UUSI KE- VYTVÄYLÄ (km) HUOM. Mouhijärventien ylitykset Särkijärventie (tuleva Tiisalantie) valtatien alikulku, Tiisalantien kivisillan saneeraus ja rumpu kevyenliikenteenväylälle mahd. alikulku kevyenliikenteelle tai liikenneympyrä Sastamalantielle Kaislarannantien perusparannus (kaava-alueen "rajalle") Kaupungin omistamalle tilalle asti sillan levitys tai uusi silta kevytväylälle Huhtalankuja Tien oikaisu

73 Virkistysalueet ja reitit Osayleiskaava-alueelle on varattu suurimmat virkistysalueet Mouhijärven taajaman pohjoispuolelle, Tiisalantien ja Saikkalanjoen väliin, Häijäänmäkeen Sastamalantien ja Kellokiventien väliin, Häijääseen Huhtalankujan ja valtatien väliin sekä Tupurlantien ja Tupurlanjärven väliin sekä Mätikköjärven itäpäähän. Kaavoitettavaksi varattujen asuntoalueitten pienempiä virkistysalueita ei osayleiskaavaan ole merkitty vaan ne tulee huomioida asemakaavoituksen yhteydessä. Mouhijärven taajaman pohjoispuolella oleva suuri virkistysalue on maakuntakaavan mukainen. Alueella on olemassa oleva valaistu latu ja pururata, jotka on merkitty myös kaavakarttaan. Tiisalantien ja Saikkalanjoen väliin varattu virkistysalue on luonteeltaan mahdollisimman luonnontilassa säilytettävää aluetta, jolla ei tule tehdä metsänhoitotoimenpiteitä ja lehtopuut tulisi jättää metsään lisäämään luonnon monimuotoisuutta (luontoselvitys, kuvio 50). Alueen läpi on esitetty osayleiskaavassa luonto/virkistyspolku, joka lähtee Tiisalantieltä ja kulkee virkistysalueen kautta Saikkalanjoen varteen ja siitä Mätikköjärven rantaa pitkin Mätikköjärven länsipäähän. Häijäänmäen virkistysalueelle on esitetty kaavakartassa latu- ja pururatatarve. Häijään pohjoispuolella valtatien varressa olevalle virkistysalueelle on tarkoitus laatia yksityiskohtainen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Alueen luonteeseen sopiva, virkistystoimintoja palveleva vähäinen rakentaminen olisi sallittua. Tupurlan virkistysalueen läpi kulkee laskupuro (oja) Tupurlanjärveen ja se tulee huomioida alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Maiseman- ja luonnonsuojelu Osayleiskaava-alueelta on tehty maisemaselvitys ja luontoselvitys. Maisemaselvityksessä herkiksi alueiksi esitettyjä alueita ei ole osoitettu kaavassa rakentamiselle varatuiksi alueiksi kuin pieniltä osin. Luontoselvityksessä luontokohteet on merkitty kaavakarttaan luontoaluemerkintöineen. Liito-oravaselvitys on huomioitu kaavaratkaisussa. Osayleiskaava-alueella on luonnonsuojelualuetta Saikkalanjoentien länsipäässä sekä kolme aluetta Kankarijärven itäpuolella. Liitekartat: - kartta liito-oravien esiintymisalueista - kartta luontokohteista - kartta maisemaselvityksen arvokohteista - kartta maisemaselvityksen luokittelukartasta Kulttuuriympäristöt ja muinaismuistokohteet Kaavakartalle on merkitty kaikki tiedossa olevat muinaismuistolain rauhoittamat kiinteät muinaisjäännökset. Numerointi viittaa selostuksen liitteenä olevaan muinaismuistoja koskevaan kohdeluetteloon. Selostuksen liitteenä on erilliskartta muinaismuistokohteista kohdeluetteloineen. Kaavakartalle on lisäksi merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet (selvityksen perusteella) ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet, joilla yhdistyvät arkeologiset, historialliset ja rakennetun ympäristön arvot sekä maisemalliset arvot. Arvokkaat alueet sijoittuvat vanhojen kyläympäristöjen yhteyteen. Historiallisina tielinjoina on merkitty valtakunnallisesti arvokkaat tielinjat. 73

74 4.3.4 Kaavan suhde voimassa olevaan maakuntakaavaan ja valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin sekä asetettuihin tavoitteisiin Valtioneuvosto on vahvistanut Pirkanmaan 1. maakuntakaavan keväällä Maakuntakaavan vahvistamisen jälkeen on Mouhijärven kunta, Vammalan kaupunki ja Äetsän kunta muodostaneet Sastamalan kaupungin, jolloin maakuntakaavan mukainen kuntarakenne on muuttunut. Pirkanmaan uuden maakuntakaavan selvitysvaihe on meneillään. Kaava vastaa kaupungin tavoitteita ja täyttää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja on pääosiltaan maakuntakaavan mukainen. Osayleiskaavassa on osoitettu taajamatoimintoja maakuntakaavaa laajemmin yhdistäen Uotsolan (vanhan Mouhijärven kuntakeskuksen) ja Häijään taajamat toisiinsa asuntoaluevarauksin ja liikenneyhteystarpein. Osayleiskaavaehdotuksessa on merkitty selvitysalueina ne alueet, joiden osalta voimassa oleva maakuntakaava ei ohjaa riittävästi kaavaratkaisuja Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Vaihe Päiväys OAS:n hyväksyminen Tekla OAS kaupunginhallitus Vireilletulokuulukset ja vko OAS nahtäville Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Kehityskuvavaihtoehdot 10/2009 nähtäville Tavoitepaja valtuusto, hallitus, ydinprosessit ja johtoryhmä Tavoitepaja osalliset (asukkaat, yritykset, yhteisöt) Luonnos yhdyskuntarakenteen ohj.tiimi (johtoryhmä), kaupunginhallitus, tekninen lautakunta, maankäyttötyöryhmä Luonnos Kaupunginahllitus x Osallisten vuorovaikutuspaja Osalliset Luonnos nähtäville Työneuvottelu luonnoksen Maakuntamuseo, Pirkanmaan mielipiteistä ja lau- sunnoista ja muutoksista liitto, Ely-keskus Luonnos ehdotuksesta kaupunginhallitus Työneuvottelu Pirkanmaan maakuntamuseo Työneuvottelu Ely-keskus Hyväksymisvaiheen viranomaisneuvottelu xx.xx.201x

75 75 Mouhijärvi Häijää Salmi oikeusvaikutteinen osayleiskaava Ehdotus xx.xx.2013 Ehdotus xx.xx.2013 Ehdotus xx.xx.2013 nähtäville Ehdotuksen hyväksyminen Ehdotuksen hyväksyminen Osayleiskaavan kuulutus voimaantulosta yhd.kuntarakenteen ohjaustiimi (johtoryhmä) kaupunginhallitus xx.xx.201x kaupunginhallitus xx.xx.201x xx kaupungin valtuusto xx.xx.201x xx 5 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 5.1 Osayleiskaavaehdotus xx.xx.201x xx xx.xx. xx.xx.201x xx.xx.201x xx

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 6 UUSIKAUPUNKI, KORTTELI 625

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 6 UUSIKAUPUNKI, KORTTELI 625 L O V I I S A 10.10.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 6 UUSIKAUPUNKI, KORTTELI 625 KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: LÄNSIPORTTI Kaupunki: LOVIISA Kaupunginosa: 6 Kortteli:

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

YLITORNIO KUNTA SEITAP OY

YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 31 rakennuspaikat 6, 7 ja 8 KAAVASELOSTUS YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Suunnittelutilanne

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos Tavoitteet (Kaavan Oj 15 tavoitteiden päivitys) Kh 30.5.2016 82 Kh liite 1 Kate 11.5.2016 40 Kate om Asia 75/10.02.03/2016 Kaavan laatijat:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEIKYÄN PEHULAN KORTTELEIDEN 107 JA 109 OSIEN ASE- MAKAAVA N MUUTOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEIKYÄN PEHULAN KORTTELEIDEN 107 JA 109 OSIEN ASE- MAKAAVA N MUUTOS SASTAMALAN KAUPUNKI YHDYSKUNTA JA YMPÄRISTÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEIKYÄN PEHULAN KORTTELEIDEN 107 JA 109 OSIEN ASE- MAKAAVA N MUUTOS 03.10.2016 Suunnittelualueen sijainti SASTAMALAN KAUPUNKI

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

KAAVOITUSMENETTELY Ohjeita muistutuksen tekemisen

KAAVOITUSMENETTELY Ohjeita muistutuksen tekemisen S i v u 1 KAAVOITUSMENETTELY Ohjeita muistutuksen tekemisen Muistutus on kaavan käsittelyvaiheissa virallinen ja määräaikana tapahtuva kuulemisen muoto. Se tulee tehdä kaavaehdotuksen nähtävilläpitoajan

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1.

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1. 1/7 LIITE A Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 29.4.2014, 5.1.2015, 9.1.2016 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNKI Maankäyttö Yhdyskuntasuunnittelu OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HÄIJÄÄN KESKUSTAN ASEMAKAAVA KUVA 1: SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI SASTAMALASSA SASTAMALAN KAUPUNKI YHDYSKUNTASUUNNITTELU

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan

Lisätiedot

IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ

IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 15.5.2012, 30.4.2013 Yleistä osallistumis- ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Koulukeskus, OAS 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOULUKESKUKSEN ALUEELLA KORTTELEISSA 1027, 1028 JA 1029 SEKÄ NIIHIN LIITTYVILLÄ PUISTO- LP, LYT JA KATUALUEILLA KAUHAJOEN KAUPUNKI

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Kaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

Kaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Kaavaselostus LUONNOS 29.8.2016 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Kaavaselostus Sivu 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus...

Lisätiedot

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

POHJOIS-SUONTEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS SELOSTUS

POHJOIS-SUONTEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS SELOSTUS POHJOIS-SUONTEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS SELOSTUS Ote Joutsan rantaosayleiskaavasta 2005, kaavoitettavat ranta-alueet rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

Asemakaavan muutos, kortteli 615

Asemakaavan muutos, kortteli 615 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI Asemakaavan muutos, kortteli 615 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5.10.2012 P195-P19523 Kaavaselostus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 132-AK1302a NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELIT 4 JA 8 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.6.2013 Nosto Consulting Oy Suunnittelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (8)

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA RAUTJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA KESKUSTA-MYLLÄRIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NAKKILAN KUNTA KESKUSTA-MYLLÄRIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAKKILAN KUNTA KESKUSTA-MYLLÄRIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.9.2008 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee asemakaavan muutosta Nakkilan kunnan Myllärintien lännenpuoleisella

Lisätiedot

Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Liite 42 / Ymp.ltk 27.8.2013 / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.8.2013 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2013 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI KITEEN KAUPUNKI Paloaseman asemakaava asemakaavan muutos YLEISTÄ Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN 2006 Närpiöntie 2, 64200 NÄRPIÖ Närpesvägen 2, 64200 NÄRPES 2 KASKISTEN KAUPUNKI SATAMA-ALUEEN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 510 JA 511

ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 510 JA 511 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy NIVALAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 510 JA 511 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 510 TONTIT 1-5 JA KORTTELIN 511 TONTTI

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (6) TURUNKANKAAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599414201601 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen

Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen SUONENJOEN KAUPUNKI ANNA-LIISA AIRAKSINEN, ERKKI AIRAKSINEN JA PEKKA AIRAKSINEN Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen Kaavaselostus, FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 549230-P30817 Kaavaselostus,

Lisätiedot

Asemakaavan vireilletulo: Kaavamuutos on tullut vireille vuoden 2013 kaavoituskatsauksella. Tekninen lautakunta , 27

Asemakaavan vireilletulo: Kaavamuutos on tullut vireille vuoden 2013 kaavoituskatsauksella. Tekninen lautakunta , 27 L O V I I S A 5.11.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 30 PERNAJA (SÄHKÖKUJAN ALUE, KOSKENKYLÄ) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: KOSKENKYLÄ, PERNAJA Kaupunki: LOVIISA

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Aloite Naantalin kaupunki 7.2.2011, päiv. 1.6.2012 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Naantalin kaupungissa Velkuanmaan Pohjakylässä.

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 KAAVASELOSTUS Ehdotus 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1.

Lisätiedot

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 14.4.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

Seitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Seitap Oy 2014 Simo, Merenrannikon yleiskaavan muutos. Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Simo Merenrannikon yleiskaava Yleiskaavan muutos Ykskuusessa YLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA

ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE KIINTEISTÖÄ YRJÖLÄ 635-419-14-3/1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.11.2016 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 YLEISTÄ KAAVAJÄRJESTELMÄSTÄ Kaavat jaetaan yleispiirteisiin ja yksityiskohtaisiin kaavoihin. Yleispiirteisiä kaavoja ovat maakunta-

Lisätiedot

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa 111-115, Ala-Ähtävä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599417201404 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

Sahantien asemakaavan muutos

Sahantien asemakaavan muutos JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...

Lisätiedot

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL 1 (13) VAALAN KUNTA Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL Asemakaavaselostus Kaavamuutosalueen rajaus voimassa olevalla asemakaavakartalla.

Lisätiedot

Seivalan ranta-asemakaava

Seivalan ranta-asemakaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ANNIKKI SEIVALA Seivalan ranta-asemakaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22621 1 (8) Sisällysluettelo Seivalan ranta-asemakaava... 2 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

Kaava V 41 Kouvoinmäen - Pappilanpellon asemakaavamuutos

Kaava V 41 Kouvoinmäen - Pappilanpellon asemakaavamuutos Kaava V 41 Kouvoinmäen - Pappilanpellon asemakaavamuutos Tavoitteet Kh 13.6.2016 106 Kh liite 5 Kate 8.6.2016 47 kate om Asia 350/10.02.03/2014 Kaavan laatija: Miia Perätalo, kaavasuunnittelija ins. AMK

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KAAVIN KUNTA VIHTAJÄRVI PEUKALONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.2.2015 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄÄRADAN KAKSOISRAITEET KAUSTARI Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh.

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA, Leistilä Asemakaavan muutos

NAKKILAN KUNTA, Leistilä Asemakaavan muutos NAKKILAN KUNTA, Leistilä Asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.12.2008 Kuva 1: Alueen sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee asemakaavan muutosta Leistilässä, Hormistontien

Lisätiedot

VAKKOLAN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

VAKKOLAN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASKOLA VAKKOLAN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 21.2.2011 Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3 p. 09-1481943, 0400-425390 email: phartikainen@kolumbus.fi Kunnanhallitus

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

YLÖJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS: Kirkonseudun Ojapuiston asemakaavan muutos (Siltatien ja Lähdevainiontien OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

YLÖJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS: Kirkonseudun Ojapuiston asemakaavan muutos (Siltatien ja Lähdevainiontien OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA YLÖJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS: 1 (5) YMPLTK. 4.2.2014 Kirkonseudun Ojapuiston asemakaavan muutos (Siltatien ja Lähdevainiontien eteläpuoli) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot