SAMAA SUKUA, ERI MAATA VIRO JA SUOMI HISTORIASTA HUOMISEEN
|
|
- Mauno Korhonen
- 2 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SAMAA SUKUA, ERI MAATA VIRO JA SUOMI HISTORIASTA HUOMISEEN Seppo Zetterberg
2 EVAn kotisivuilla raportteja, puheita ja artikkeleita suomeksi ja englanniksi Kustantaja: Taloustieto Oy Kansi: Antti Eklund Painopaikka: Yliopistopaino 2004 ISBN
3 ESIPUHE Viron EU-jäsenyys on merkittävä virstanpylväs sekä Viron että Suomen taloudelle, kulttuurille ja politiikalle. Kanssakäymisen institutionaalisten esteiden poistuminen joko välittömästi tai siirtymäaikojen jälkeen mahdollistaa maidemme suhteiden muodostumisen ehkä läheisemmiksi kuin ne ovat koskaan olleet, mukaan lukien ajat, jolloin olemme kuuluneet samaan valtakuntaan. Elinkeinoelämälle uusi tilanne tarjoaa uusia mahdollisuuksia, joita on osattava hyödyntää. Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA käynnisti viime vuonna projektin, jonka tavoitteena on arvioida Suomen ja Viron suhteiden nykytilaa ja tulevaisuutta. Projektin puitteissa on aikaisemmin julkaistu molemmissa maissa toteutettu asennetutkimus Partners in the European Union, joka on saatavilla myös suomenkielisenä EVAn verkkosivulla. Viime syksyn EVA-päivä, jossa Ruotsin, Suomen ja Viron pääministerit keskustelivat maidensa yhteistyöstä ja kilpailusta, liittyi myös projektiin. Käsillä oleva raportti jatkaa Suomen ja Viron suhteiden tarkastelua historian näkökulmasta, koska sen tunteminen on keskeisen tärkeää, jotta voisimme toimia nykyhetkessä ja valmistautua tulevaisuuteen. Raportin kirjoittajaksi pyydettiin professori Seppo Zetterberg, pitkäaikainen Viron asioiden harrastaja sekä johtava Suomen ja Viron historian tutkija. Kyseessä ei kuitenkaan ole historian kertaus, vaan yritys selittää tätä päivää ja huomista historian avulla. Tämä teos julkaistaan sekä viroksi että suomeksi samana päivänä, samassa asussa. Tämä on suhteiden uutta tasa-arvoa. Professori Zetterbergiä on työssä tukenut Viro-projektin ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet tutkimusjohtaja Kari Alho, suurlähettiläs Jaakko Blomberg, maanviljelysneuvos Marcus H. Borgström, suurlähettiläs Matti Maasikas ja hallituksen puheenjohtaja Antti Piippo. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut EVAn johtaja Risto E.J. Penttilä. Tutkimusasiamies Kai Torvi on toiminut työn koordinoijana. Lausun heille kaikille parhaat kiitokseni. Helsingissä Pentti Vartia
4
5 LUKIJALLE Tähän raporttiin olen laatinut joukon kirjoituksia, joista useat tarkastelevat Suomen ja Viron suhteita niin menneisyydessä kuin nykyhetkellä, osa taas keskittyy pohtimaan Suomen ja Viron yhtäläisyyksiä tai eroavaisuuksia. Kirjoitukset eivät ole tutkielmia, vaan pikemminkin esseitä, jotka sallivat kirjoittajalleen kärjistyksiä ja kannanottoja. Aiheita valitessani en ole pyrkinyt siihen, että kaikki tärkeät asiat tulisivat kirjatuiksi; sellaistahan ei tilakaan sallisi. Olen nostanut esiin tapahtumia ja ilmiöitä, joiden tuntemisesta uskon olevan hyötyä ehkä hieman riemuakin suomalaisille ja virolaisille. Jos lukijassa herää halu olla perustellusti toista mieltä kirjoittajan kanssa, kirjanen on osaksi täyttänyt tehtävänsä, ja kokonaan silloin, kun nykyhetkeä elävä havaitsee, että maiden välisissä suhteissa tai kummankin maan nykytilanteessa on paljon sellaista, joka selittyy menneisyyden kautta. Historia näet tarjoaa kosolti rakennuspuita ahaa-elämyksiä nykytilanteen ymmärtämiseksi. Tiedotusvälineet kertovat päivittäin monenlaisia asioita Suomen ja Viron talouselämästä, puolustuspoliittisista ratkaisuista, elintasosta, huumeongelmista, alkoholin hinnoista ja niin edelleen. Rohkenen katsoa tällaiset aiheet niin tunnetuiksi, että en ole niitä kovinkaan paljon käsitellyt. Sen sijaan olen kaivanut esille joukon sellaisia useimmiten menneisyydestä kumpuavia piirteitä, jotka ovat valistuneelle nykylukijalle tarpeen hänen puntaroidessaan Suomen ja Viron suhteita nykyisessä maailmanmenossa. Työni valmistuttua ansaitsevat lämpimän kiitoksen suurlähettiläs Jaakko Blomberg ja suurlähettiläs Matti Maasikas sekä EVAn johtaja Risto E. J. Penttilä ja asiamies Kai Torvi, jotka ovat osoittaneet suurta harrastuneisuutta hanketta kohtaan. Raportin koko teksti menee tietysti yksin minun tiliini. Helsingissä 5. huhtikuuta 2004 Seppo Zetterberg
6
7 SISÄLLYS Esipuhe Lukijalle 1. Vuoden 1991 käänne ja miten siihen tultiin 9 Mistä Virossa kiikastaa? 9 Moraalista tukea 11 Neuvostoliiton legitiimit turvallisuusedut 14 Suomi siirtyy Pohjoismaiden ruotuun 17 Isoveli läksyttää Vapaa suomalainen, epävapaa virolainen 20 Kartanoherruus ja maaorjuus 20 Vapaudesta kolhoosiin 22 Maanviljelijät ja EU Puolitoista kuvernementtia ja yksi suuriruhtinaskunta Itsenäistymisajatuksen lyhyet juuret 28 Houkuttelevat mutta vaaralliset tirkistysaukot 28 Kaksi virolaista analogiaa Yksinkertainen sisällissota, kaksinkertainen vapaussota 32 Viron Terijoen hallitus 32 Ryssänpelko ja ryssänviha Vahva presidentti tai ei presidenttiä ollenkaan 36 Suomen voimakas valtionpäämies 36 Viron heikko riigivanem Hidas ja nopea tunnustaminen 41 Hidas mutta silti toiseksi nopein Suomi Diplomaattisuhteiden palauttaminen
8 8. Talvisodan trauma 45 Laidoner: Viro tulee taistelemaan Suomen rinnalla 45 Paasikivi: Kauniita heimoveljiä! Vähemmistöt riesana ja rikkautena Lähenemishaaveet 52 Pätsin utopia kaksoisvaltiosta 52 Taloudellisia etuja mutta kummalle? Uhkia ja mahdollisuuksia 60 Veljet ja siskot Suomessa 60 Suomi virolaisten vapauden maana 61 Yhteinen uhka yhdisti 62 Mutta missä on nöyrä pikkuveli? 64 Vankilan ikkuna Entäs nyt? 68 Holman unelma toteutui 68 Uudet näkymät 69 Eri vaaka, erilaiset silmälasit 70 Kirjallisuutta 72
9 1. VUODEN 1991 KÄÄNNE JA MITEN SIIHEN TULTIIN MISTÄ VIROSSA KIIKASTAA? Maanantaiaamuna 19. elokuuta 1991 maailmaa hämmästytti Neuvostoliiton virallisen uutistoimiston TASSin ilmoitus. Siitä saattoi päätellä, että Moskovassa oli tehty jonkinlainen vallankaappaus ja että valtaan oli noussut poikkeustilakomitea, juntta. Parissa päivässä hanke kuitenkin kuivui kokoon. Viro käytti syntynyttä hämminkiä nopeasti hyväkseen, ja tasavallan korkein neuvosto teki jo tiistai-iltana 20. elokuuta päätöksen maan itsenäisyydestä. Viro oli tarttunut kiitävään hetkeen palauttaessaan 1940 menettämänsä itsenäisyyden. Suomi oli saanut uuden naapurin. Viro ei neuvostovallan vuosikymmeninä juuri ollut noussut suomalaisten lehtien sivuille mitä nyt silloin tällöin oli ilmestynyt joku Neuvostoliiton viranomaisten ohjauksessa laadittu kirjoitus, joka kertoi neuvostotasavallassa kaiken olevan hyvin. Virottaret tanssivat kauniissa kansanpuvuissaan ainakin folklore eli, ja hyvä niinkin. Viroa seurattiin se vähä mitä seurattiin eräänlaisella kiertokatseella: suoraan etelään ja lähelle katsottiin kaukaa idän kautta koukaten. Ja kun Kremlin tornien tähdissä paloi punainen valo, se oli suomalaisille selvä merkki: systeemi oli pystyssä, ja Viron sosialistinen neuvostotasavalta oli osa Neuvostoliittoa. Virosta ei sopinut liikaa kiinnostua. Mutta pientä väreilyä suomalaisen julkisuuden pinnalla alkoi olla. Jo 1981 Seppo Heikinheimo oli kirjoittanut Helsingin Sanomissa Viron tilanteesta ja päätynyt siihen, että Viron kansa ja kulttuuri olivat ahdingossa. Kirjoitus sai Virosta ärtyneen vastineen, jolle puolestaan ärähti 15 virolaisen sivistyneistön edustajaa pitkässä, Tallinnassa maaliskuussa 1982 päivätyssä kirjeessään. Siinä osoitettiin seikkaperäisesti venäläistymisen määrätietoinen eteneminen neuvostotasavallassa. Tämä kirjoitus ei enää pituutensa takia päässyt Helsingin Sanomien sivuille. 9
10 Seppo Kuusisto taas otsikoi kirjoituksensa Uudessa Suomessa 17. lokakuuta 1982 Mistä Virossa kiikastaa? Niin läntisten kuin neuvostovirolaisten tietojen perusteella hän kysyi, oliko Suomenlahden toisella puolella käynnissä kummia, vai nähtiinkö meillä ja muualla lännessä vain mörköjä. Kirjoittaja päätyi hienovaraisesti ensiksi mainitun vaihtoehdon kannalle; Baltiassa oli jopa ounasteltavissa Puolan-taudin vaara. Ja Kremlin näkökulmasta se oli hyvin vakava sairaus. Vielä voimaperäisemmin kissan nosti pöydälle nimimerkki Sirje Sinilind suomenvirolainen Juhan Talve joka 1984 julkaisi teoksen Viro ja Venäjä. Laajan materiaalin perusteella kirjoittaja osoitti Virossa olevan käynnissä intensiivisen venäläistämisen. Teoksen Helsingin Sanomissa arvioinut Seppo Zetterberg totesi: Sinilinnun karu kirja, jonka useimmat tiedot ovat peräisin neuvostovirolaisesta kirjallisuudesta ja lehdistöstä, antaa erityisesti suomalaisille ajattelemisen aihetta. Se on hyvä lukea ennen Tallinnan-matkaa ja jättää sitten kotiin. Toinenkin nimimerkki sai näihin aikoihin kriittisen kirjansa julkisuuteen Suomessa, kun Siniveljen sen takana oli nuori kansallismielinen poliitikko ja myöhempi pitkäaikainen pääministeri Mart Laar samizdat-käsikirjoitus ilmestyi nimellä Viro taistelee vapaudestaan. Vuosi 1944 tuntemattoman todistajan silmin. Kaikessa subjektiivisuudessaan teos avasi uuden näkökulman vuoteen 1944, jolloin puna-armeija työntyi saksalaisten perässä Viroon. Yhtä ja toista tietoa siitä, että Virossa oli jotakin tapahtumassa, oli siis jo tarjolla. Mutta vain silmille, jotka halusivat nähdä. Lähes puoli vuosisataa kestänyt apaattisuus muuttui Virossa vireäksi poliittiseksi toiminnaksi Se, että kasvaneet paineet lähtivät purkautumaan, tuskin oli yllätys virolaisille, mutta suurimmalle osalle suomalaisista hämmästys oli iso. Kansallisen mobilisoinnin lähtölaukaus oli viranomaisten päätöksiä vastustava Koillis-Viron fosforiittitaistelu, josta Helsingin Sanomat kirjoitti heinäkuussa 1987 otsikolla Fosforiittikaivoshankkeet voivat tuhota kolmanneksen Viron maaperästä. Marraskuussa Suomen Kuvalehti puolestaan julkaisi lyhennettynä Viron sosialistisen neuvostotasavallan ansioituneen kirjailijan ja Kirjailijaliiton johtokunnan sihteerin Suomeen toimitetun kirjoituksen, joka syyskuussa oli ilmestynyt Eesti Kommunist -lehdessä. Kirjoituksessa Lennart Meri esitti vahvan huo- 10
11 lensa viranomaisten Koillis-Viroon suunnitteleman fosforiittikaivoksen takia. Syksyllä 1987 julkaistiin niin sanottu IME-ohjelma Viron sosialistisen neuvostotasavallan taloudellisesta itsenäisyydestä, ja joulukuussa näki päivänvalon maan historian kunnianpalautusta ajava Eesti Muinsuskaitse Selts. Se ryhtyi virkistämään Viron kollektiivista muistia täyttämällä menneisyyden valkoisia läiskiä. Neuvostomiehityksen vuosikymmenet kiellettynä ollut Viron sinimustavalkoinen lippu sai kesällä 1988 kansallislipun aseman. Vanhat tabut murrettiin, kun sisällissota-termi sai väistyä vapaussodan ( ) tieltä, Virolle kohtalokas Molotovin Ribbentropin sopimuksen salainen lisäpöytäkirja elokuulta 1939 tuotiin ihmisten tietoisuuteen, eikä kesän 1940 tapahtumista enää puhuttu spontaanina vallankumouksena ja Viron vapaaehtoisena liittymisenä Neuvostoliittoon, vaan maan miehityksenä ja pakkoliittämisenä. MORAALISTA TUKEA Samaan tahtiin kuin toiminnan vauhti Virossa kiihtyi, yleistyivät jutut Suomen tiedotusvälineissä; usein niissä tyydyttiin selostamaan virolaisissa lehdissä esitettyä systeeminvastaista kritiikkiä. Valtionjohtokin sanoi jo jotain. Lokakuussa 1988 presidentti Mauno Koivisto jäähdytteli suomalaisten tunteita toteamalla, että meillä on virallista ulkopolitiikkaa vieraisiin valtakuntiin, ei kansanliikkeisiin. Näinhän asia oli. Vaikka Suomi ei ollutkaan de jure tunnustanut Viron liittämistä, oli toisen maailmansodan jälkeen tietenkin lähdetty siitä, että Viro de facto oli osa Neuvostoliittoa. Viron kommunistinen puolue, joka käsityksensä mukaan toimi yhteiskunnan suunnannäyttäjänä, sai rinnalleen kilpailevan yhteiskunnallisen uudistusliikkeen, kun uudistuspolitiikkaa ajava kansanrintama Rahvarinne perustettiin. Se ei vielä 1988 tähdännyt Viron eroon Neuvostoliitosta, vaan vaati neuvostotasavallalle suvereeniutta liittovaltion yhteydessä. Varsinainen pommi pudotettiin, kun Viron korkein neuvosto 16. marraskuuta 1988 hyväksyi julistuksen maan itsemääräämisoikeudesta. Sekään ei tosin tarkoittanut irtautumista, vaan lähti siitä, että Viron asema Neuvostoliiton osana tuli määritellä erityisessä liittosopimuksessa. Jyrkentyvät vaatimukset veivät Viron törmäyskurssille Moskovan kanssa. 11
12 Helsingin Sanomat totesi Viron henkeäsalpaava hetki -otsikoidussa pääkirjoituksessaan maan pyrkimysten olevan ymmärrettäviä ja tuttuja ja sanoi niiden saavan suomalaisten täyden myötätunnon. Vaikka siis Viron itsenäistyminen Neuvostoliiton puitteissakin huutaa Venäjän ja neuvostovaltion logiikkaa vastaan, puhuu tämänhetkinen kansainvälinen poliittinen tilanne Viron aikomusten osittaisen menestymisen puolesta. Neuvostoliiton suurlähettiläälle presidentti Koivisto puolestaan totesi Viron tapahtumien koskettavan Suomen kansan syviä tuntoja. Niin ne koskettivatkin. Hyvä ilmapuntari oli marraskuun 1988 tapahtumien tunnelmissa järjestetty Eino Leinon seuran kokous, jossa oli paikalla Viron kansallisen liikkeen aktiiveja. Virolaiset haluavat vain sen, mistä sovittiin Tarton rauhansopimuksessa 1920, totesi runoilija Hando Runnel suomalaiselle intelligentsijalle. Jos me joudumme suhteessa Neuvostoliittoon valitsemaan jommankumman Suomen tai Viron tottakai me uhraamme Viron, tähdensi Yleisradion entinen pääjohtaja Eino S. Repo. Ja kun Kaarle Stewen kysyi virolaisilta, millaista apua he odottavat Suomelta, Runnel vastasi: Moraalista tukea. Moraalisesta tuesta virolaiset voivat olla aivan varmoja, professori Kai Laitinen vakuutti. Kokouksen ilmapiiri oli Viron pyrkimyksiä ymmärtävä tai ainakin vältti niiden jyrkkää tuomitsemista. Viron marraskuinen suvereeniusjulistus nosti esiin konkreettisia ehdotuksia Suomen suuntaan. Neuvosto-Viron varaulkoministeri kertoi Suomen televisiossa, että maalla oli tarve saada Helsinkiin oma edustusto: konsulaatti, lähetystö tai osasto Neuvostoliiton suurlähetystöstä. Viron talousuudistuksen kärkeen kuulunut Tiit Made toivoi samaa: Virolle joululahjaksi konsulaatti Helsinkiin. Helsingin Sanomien mukaan oli ilahduttavaa ja tervetullutta, että Virosta tuli vuolaana koskena ehdotuksia ja mielipiteitä, mutta lehti tähdensi pääkirjoituksessaan 24. marraskuuta, että asioiden ydin oli kuitenkin Tallinnan Moskovan akseli. Siellä on tehtävä Neuvostoliiton sisäiset ratkaisut. Niitä ei kyetä tekemään Helsingissä, Tukholmassa tai Washingtonissa. Suomalaisten tuli olla tyrkyttämättä neuvojaan virolaisille, sillä jokaisen kansan ja sen johtajien oli itse osattava arvioida mahdollisuuksiensa rajat, Erkki Pennanen puntaroi kolumnissaan Helsingin Sanomissa 28. marraskuuta Aloite oli jätettävä virolaisille, mutta suomalaiset voivat olla avoimia näiden toivomuksille ja ehdotuksille. Pennanen varoitti erityisesti siitä, että virolaisten ei pidä erehtyä käyttämään suoma- 12
13 laisia poliittisena pelivälineenä Moskovaa vastaan. Tässä olikin viileä viisaus, joka Suomen horisontista katsottuna oli ymmärrettävä ja laajalle levinnyt, mutta joka Suomenlahden etelärannalla oli vaikea sulattaa. Voi ajatella, että virallisen Suomen varovaisuutta lisäsi puoluejohtaja Mihail Gorbatšov, joka näinä aikoina antoi maansa televisiossa Virolle vihaisen ja paikoin kiihkeän, tunnin mittaisen ripityksen. Viron suvereeniusjulistus oli ollut seikkailupolitiikkaa. Se, mitä on tapahtunut Virossa, tekee meidät hyvin levottomiksi. Hyvin levottomiksi. Sen sijaan Suomen kansalaisyhteiskunnan halu moraaliseen tukeen kasvoi ripeästi, eikä Viron orastavia päämääriä kyseenalaistettu. Tämä lienee pantu Virossa tyytyväisenä merkille. Kansalaistoiminnalla oli hyvä kasvualusta, jota ravitsivat tavallisten suomalaisten omakohtaiset kosketukset virolaisiin. Edellytyksiä tälle loivat presidentti Urho Kekkosen vuoden 1964 Viron-matkan jälkeen alkanut matkustajalaivayhteys Helsingin ja Tallinnan välillä, suomalaisten Virossa käynnistämät rakennusurakat sekä Moskovan vuoden 1980 olympialaisten purjehduslajien kilpailujen järjestäminen Tallinnassa. Viron kommunistipuolueen yksi uusista johtohahmoista Mikk Titma sanoikin joulukuussa 1988 ymmärtävänsä Suomen hallituksen vastahakoisuuden esittää arvioita Viron tilanteesta ja painotti, että oli oltava selkeä ero sen välillä, mikä on Suomen hallituksen kanta, ja mikä toisaalta erilaisten kulttuuriyhteisöjen, joilla ei ole virallista vastuuta. Vauhtiin päässyt liike kiihdytti Virossa kierroksiaan. Kun Viro kesällä 1989 päätti seuraavan vuoden alusta toteuttaa taloudellisen itsemääräämisoikeuden, Viron korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtaja Arnold Rüütel ennakoi huomattavaa laajenemista siihen asti melko varovaisessa yhteistyössä Suomen ja suomalaisten yritysten kanssa. Nyt voitiin luoda vankka lainsäädännöllinen pohja muun muassa yhteisyrityksille ja lisätä näin luottamusta taloussuhteisiin, Rüütel ennusti haastattelussaan. Helsingin Sanomien Erkki Pennanen sanoi taloudellisen autonomian merkitsevän sitä, että ovet olivat auki suorille liikeyhteyksille. Enää ei tarvitse edes häveliäisyyssyistä kiertää Moskovan ministeriöiden tai ulkomaankauppayritysten kautta. Pääkirjoituksessaan 29. heinäkuuta Helsingin Sanomat vertasi Viron taloudellista itsemääräämisoikeutta Suomen vuoteen Silloin suuriruhtinaskunta sai oman valuutan, 13
14 joka eriytti sen talouselämän vakaalle uralle tsaari-venäjän inflaatioalttiista, feodaalisesta suurvaltataloudesta. Kesästä 1989 lähtien voimistuneen vironvenäläisten Interliikkeen sävyttämässä ilmapiirissä Tartossa käynyt Helsingin Sanomien Olli Kivinen huomasi virolaisten katseiden kohdistuvan yhä selvemmin Suomeen, mistä toivottiin niin henkistä kuin materiaalista apua hyvin vaikeaan tilanteeseen. Neuvosto-Viron uusi varaulkoministeri, Suomen yliopistoissa vuosikymmenen viron kielen lehtorina toiminut Toivo Kuldsepp kopaisi haastattelussaan aihetta, joka nyt 2000-luvun alussa Viron liittyessä Euroopan unioniin on yhä mitä ajankohtaisin. Kuldsepp torjui Suomessa virinneet toiveet saada Virosta halpaa työvoimaa: Suoraan sanottuna minä karsastan ajatusta virolaisten siivoojien tai muurarien käyttämisestä lääkkeenä Suomen työvoimapulaan. Suomi auttakoon Viron jälleenrakentamista tarjoamalla tänne saapuville virolaisille kokemusta ja koulutusta, jota nämä hyödyntäisivät kotiin palattuaan. NEUVOSTOLIITON LEGITIIMIT TURVALLISUUSEDUT Viron korkein neuvosto hyväksyi vuoden 1989 loppupuolella päätöslauselman, jonka mukaan Viron liittäminen Neuvostoliittoon 1940 oli laiton, ja helmikuussa 1990 lähes paikallisneuvostojen ja korkeimman neuvoston edustajaa antoi julistuksen, jossa itsenäisyyden palauttaminen asetettiin päämääräksi. Näihin aikoihin valittu epävirallinen mutta arvovaltainen Viron kongressi asettui samalle kannalle. Uuden vaalilain mukaan valittu korkein neuvosto totesi maaliskuussa 1990, ettei se tunnusta Neuvostoliiton miehitystä Virossa ja että vanha Viron tasavalta on oikeudellisesti yhä olemassa. Siksi Viron sosialistisen neuvostotasavallan nimi muutettiin Viron tasavallaksi. Moskova julisti tällaisen päätöksen laittomaksi. Joka tapauksessa Virossa alkoi nyt siirtymäkausi kohti itsenäisyyttä. Jyrkentynyt kurssi oli haaste Suomelle, jonka virallinen viileys sai pian kitkerää palautetta. Korkeimman neuvoston puhemies Ülo Nugis totesi haastattelussa huhtikuun alussa 1990: En haluaisi millään moittia heimoveljiä, suomalaisia, mutta on totta, että kaikista länsimaista kaikkein arimpia ja varovaisimpia näyttävät olleen Ruotsi ja Suomi. Hänen mielestään tehokkain Suomesta saatava tuki ehkä olisi, jos Suomen hal- 14
15 litus julkistaisi Viroa tukevan kannan. Uuden korkeimman neuvoston esimieheksi eli valtionpäämieheksi (presidentiksi) valittu Arnold Rüütel oli ehkä hitusen pidättyvämpi: Suomen hallitus ja presidentti päättävät itse, mikä heistä on oikein, mutta ilman muuta odotamme kaikilta kansoilta tukea Viron kansan tavoitteille. Pisimmälle Suomen ymmärtämisessä meni ulkoministeriksi nousemassa oleva Lennart Meri, joka Helsingin Sanomien haastattelussa huhtikuun alussa sanoi, että Suomen ulkopolitiikka on ollut taitavissa käsissä ja Virolla oli siitä paljon oppimista. Tällaisesta linjauksesta Meri on pitänyt kiinni myöhemminkin. Nugisin ja Rüütelin toivomaa tuen ilmaisua Suomesta ei tullut, päinvastoin. Puolustusvoimien pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Gustav Hägglund ilmoitti keskustelussaan ruotsalaisen lehtimiesryhmän kanssa, että Neuvostoliitolla oli legitiimit turvallisuusedut Itämeren rantavaltioissa ja että Neuvostoliiton rajat ovat pyhät. Ja kun huhtikuussa presidentti Koivisto keskusteli ulkomaantoimittajien kanssa, hän vastasi kysymykseen, oliko Neuvostoliitolla legitiimejä turvallisuusintressejä Baltian alueella: On. Liettuan jouduttua itsenäistymispäätöksensä takia yhteentörmäykseen Moskovan kanssa ja tilanteen kärjistyessä kriittiseksi maan presidentti esitti länsimaille avunpyynnön. Maaliskuun 27. päivänä 1990 antamassaan lausunnossa ulkoministeri Pertti Paasio tähdensi, että Suomen kannalta oli tärkeää, että Baltian alueen ristiriidat ratkaistaan neuvottelujen avulla turvautumatta voimakeinoihin. Neuvostoliiton naapurina ja Itämeren valtiona Suomi haluaa korostaa, että Baltiassa, ja nyt ajankohtaisessa Liettuan tilanteessa, olisi osoitettava malttia ja kärsivällisyyttä. Ministeri myös torjui Suomen pidättyviä kannanottoja kohtaan suunnatun kritiikin; Suomen lausunnot eivät poikkea asiasisällöltään muiden länsimaiden lausunnoista. Sävyeroja ehkä on, mutta ne johtunevat kulttuurieroista. Televisiossa Paasio vielä alleviivasi, että on eri asia, mitä julkinen sana sanoo ja mitä maan vastuullinen johto lausuu. Sillä on oma painonsa. Kun ulkoministeriltä oli tivattu, miksi kansalaisten ja virallisen Suomen kannanottojen välillä oli niin suuri ero, hän lausahti: Ja ei kai kansan mielipidettä ole mitattu. 15
16 Taistolaiskommunistien johtajan, kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän mielestä oli mitattu. Hän arvioi enemmistön suomalaisista toivovan, että Neuvostoliiton rajat pysyisivät nykyisellään, eli että Baltian maat eivät lähtisi omille teilleen. Poliittisen muutosliikkeen kärjessä olevat Baltian kansanrintamat olivat Tennilän mielestä separatistisia liikkeitä, jotka leikkivät kansojen kansallismielisillä tunteilla. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Erkki Tuomioja sen sijaan patisti sosiaalidemokraatteja ilmaisemaan selvän myönteisen kannan Liettuan itsenäistymispyrkimyksille. Tavattuaan alkuvuodesta 1990 Viron kommunistisen puolueen johtajan Vaino Väljaksen presidentti Koivisto kirjasi mietteitään Suomen Vironpolitiikasta: ensi sijalla olivat suhteet Moskovaan, toisella sijalla suhteet Moskovan silloiseen johtoon ja kolmannella sijalla suhteet virolaisten pyrkimyksiin. Yllättävää on, että Koivisto muistelmiensa mukaan vasta nyt määräsi, että Viron tapahtumien seuranta oli pantava systemaattiselle pohjalle. Koiviston ajattelu lienee kulkenut sitä rataa, että ylläpitämällä yhteyttä Gorbatšoviin ja tukemalla tai ainakin olemalla järkyttämättä tämän uudistuspolitiikan jatkumista hän ikään kuin kiertotien kautta tukisi myös Baltian olojen vapautumista. Suomessa katsottiinkin Baltian kehitystä paljolti Neuvostoliiton näkökulmasta. Jo syyskuussa 1989 Koivisto oli kirjoittanut Yhdysvaltain presidentille George Bushille pelostaan, että baltit menevät liian pitkälle ja siten vaarantavat sekä oman tilanteensa että Neuvostoliiton koko uudistusprosessin etenemisen. Suomen pienten askelten politiikan mukaisesti valtiollinen Finnair käynnisti maaliskuun lopulla 1990 säännölliset reittilennot Tallinnaan neitsytmatkalla oli mukana eduskunnan puhemies Kalevi Sorsa ja huhtikuun puolimaissa avattiin Viron pääkaupungissa Suomen sivukonsulaatti. Vanhastaan Suomen Leningradin-pääkonsulaatin virkailija oli käynyt tiettyinä päivinä Tallinnassa. 16
17 SUOMI SIIRTYY POHJOISMAIDEN RUOTUUN Keväällä 1990 Tanskan ulkoministeri Uffe Elleman-Jensen puuhasi Kööpenhaminaan Pohjoismaitten ulkoministerien kokousta keskustelemaan mahdollisesta avusta Baltian tasavalloille. Kokoukselle suunniteltiin julistusta, jossa mainittaisiin Baltian maiden oikeus itsenäisyyteen. Tanskan ulkoministerin otteista ärtynyt Koivisto sanoi ulkoministeri Pertti Paasiolle, että Suomen ulkopolitiikkaa ei voida tehdä siten, että yksi Pohjoismaa kutsuu koolle kokouksen, ja sitten hyväksytään kantoja, jotka eivät ole Suomen omaksumien kantojen mukaisia. Suoranaista painostusta harjoitti Suomessa käynyt ja Neuvostoliiton johdon kantoja edustanut Juri Derjabin suomalaisten hyvin tuntema nimimerkki Juri Komissarov todetessaan Paasiolle, että jos Kööpenhaminassa hyväksyttäisiin julkilausuma, jonka Moskova tulkitsisi Neuvostoliitolle epäystävälliseksi, sillä olisi huomattavia ja välittömiä vaikutuksia Baltian maiden kanssa käytäviin keskusteluihin. Tanskalaisten kokouksen hyväksyttäväksi laatima julkilausuma oli Koiviston mielestä provokatiivinen. Suomi kieltäytyi hyväksymästä sitä ja lähetti Kööpenhaminaan ministerin sijasta valtiosihteerin. Kokous vesittyi, mihin Suomi oli tanskalaisten mielestä syyllinen. Euroopan neuvoston yleiskokouksessa Strasbourgissa toukokuun alkupuolella 1990 kutsuvieraana ollut ja Baltian ongelmiin julkisuudessa niukasti kantaa ottanut presidentti Koivisto sanoi Suomen seuraavan huolestuneena ja myötätuntoisena Baltian kansojen pyrkimyksiä löytää oikeat menettelytavat pyrkiessään itsenäisyyteen, johon Neuvostoliiton perustuslakikin heidät oikeuttaa. Koivisto myös huomautti, että Baltian maat eivät ottaneet tarpeeksi huomioon Moskovan tarpeita. Hän tähdensi, että tietomme Baltian alueen asioista olivat sillä hetkellä vähäiset. Siksi hän ei Euroopan neuvoston parlamentaarikkojen pyynnöistä huolimatta suostunut Baltian ja Moskovan välisten neuvottelujen välittäjäksi. Peräänkuuluttamiaan tietoja Koivisto ei hevin saanutkaan. Kun presidentti Rüütel vieraili Helsingissä elokuussa 1990, Koivisto teki hänelle kysymyksiä, joihin hän mielestään sai mitä epätyydyttävimpiä, ympäripyöreitä vastauksia. Kerroin Rüütelille Suomen kokemuksista ja 17
18 sotien opetuksista, siitä että oli parempi hakea ystävät läheltä ja viholliset kaukaa. Totesin, että Neuvostoliitto oli meille tärkeä ja hyvä naapuri. Tässä kiteytyikin Suomen valtionjohdon pitkän linjan näkemys. Syksyllä 1990 lehdistä tapaa sellaisia otsikoita kuin Viron laulavan vallankumouksen kiihko vaimeni väsymykseksi ja Harva uskaltaa enää uskoa nopeaan itsenäistymiseen. Samalla alkoi myös siihen asti jokseenkin tiiviissä virolaisrintamassa esiintyä rakoilua, ja loppusyksystä Tallinnassa oli jo meneillään reipas valtataistelu. Yhteinen vihollinen ei enää jaksanut yhdistää. Kun Pariisissa marraskuussa 1990 oli koolla Etyk-maiden huippukokous, presidentti Koivisto käytti Suomen puheenvuoron. Muut Pohjoismaat ottivat voimakkaasti kantaa Viron, Latvian ja Liettuan puolesta ja toivoivat näkevänsä ne Etykissä, mutta Koivisto ei edes maininnut näitä maita. Helsingin Sanomat kummasteli tätä. Suomen yleinen mielipide lähes varauksetta tuki Baltian maiden itsenäisyyspyrkimyksiä, ja siksi presidentin liioiteltu Baltiaa koskeva varovaisuus herätti lehden mielestä ajatuksen, että hän otaksui Neuvostoliiton palaavan voimapolitiikkaan ja soveltavan uudelleen väkivaltaa suhteissaan pienempiin naapureihinsa. Joulukuussa 1990 kanta näyttäisi lieventyneen, sillä Suomikin esiintyi pohjoismaisessa ruodussa. Kööpenhaminassa koolla olleet Pohjolan ulkoministerit antoivat julkilausuman, jossa he ilmaisivat toivonsa, että Baltian tasavaltojen itsenäisyyspyrkimykset toteutuisivat Neuvostoliiton hallituksen kanssa uudelleen aloitettavien neuvottelujen kautta. Ulkoministeri Paasion mukaan lausuma merkitsi muutosta Suomen siihenastiseen Baltian-politiikkaan; paikalla olleen ulkoministeri Lennart Meren mielestä lausuman sanamuoto olikin paras siihenastisista. Kun aiemmin Suomi oli puhunut Baltian kohdalla kansallisesta itsemääräämisoikeudesta, muut Pohjoismaat taas itsenäisyydestä, Suomi läheni nyt muuta Pohjolaa. Mutta ei railo aivan ummessa ollut, vain riitteessä. Tammikuun alussa 1991 Helsingissä pääministeri Harri Holkerin tavannut Viron pääministeri Edgar Savisaar jaotteli maat kahteen luokkaan sen mukaan, miten ne suhtautuivat Baltian tilanteeseen. Toiset pitivät kysymystä Neuvostoliiton sisäisenä asiana, toiset taas katsoivat sen olevan kansainvälinen, toisen maailmansodan seurausten korjaamiseen liittyvä kysymys. Suomi kuului Savisaaren mielestä ensiksi mainittuihin. 18
19 ISOVELI LÄKSYTTÄÄ Kun tilanne kärjistyi erityisesti Liettuassa, Koivisto sanoi hallituksen ulkoasiainvaliokunnan kokouksessa 9. tammikuuta 1991, että häntä oli entistä enemmän alkanut askarruttaa Baltian-kysymys. Niin Suomen kansalle kuin balteillekin oli kerrottava realiteetit. Baltit ovat tihenevässä tahdissa pyytäneet meitä puuttumaan heidän asioihinsa, ja nyt sitten puututaan, presidentti sanoi ulkoministerilleen. Seuraavana päivänä Koivisto piti reaalipolitiikan oppitunnin, tiedotustilaisuuden, jossa hän Helsingin Sanomien mukaan suorastaan häkellyttävän tylysti ja isovelimäisesti läksytti eteläisiä naapureitamme poliittisesta taitamattomuudesta ja ihmetteli, miksi siellä ei ole otettu varteen Suomen arvokkaista kokemuksista suhteiden rakentelussa suureen naapuriin. Koiviston ryhtyminen balttien julkiseksi oppimestariksi on paitsi kiusallista myös yllättävää, koska hän itse on aiemmin osoittanut erityistä herkkähipiäisyyttä ruotsalaisia isoveli-asenteita kohtaan. Koivisto tähdensi, että Suomen kansallinen etu on, että Neuvostoliitto ei hajoa. Entä jos neuvostojoukot turvautuvat voimatoimiin, jopa verenvuodatukseen Baltiassa? Minun tiedossani ei ole, että olisi olemassa jokin erikoinen vaara verenvuodatukseen, Koivisto sanoi, vaikka Baltian parlamenttien puhemiehet olivat sellaiseen viitanneet. Seuraavana päivänä veri vuoti Liettuan Vilnassa, ja toistakymmentä ihmistä sai surmansa, kun Neuvostoliiton erikoisjoukot ottivat haltuunsa Vilnan televisiotornin. Verenvuodatus levisi myös Latvian Riikaan, mutta ei Viroon. Tammikuussa Baltian tasavallat löysivät pelastusrenkaan, kun ne solmivat Boris Jeltsinin Venäjän kanssa sopimuksen, jossa muun muassa tunnustettiin osapuolten oikeus valtiolliseen itsenäisyyteen. Venäjällähän oli sama päämäärä kuin balteilla: irti Neuvostoliitosta. Vilnan verilöylystä kesti vielä runsaat puoli vuotta, ennen kuin Moskovan elokuinen vallankaappaussekoilu johti Baltian tasavaltojen itsenäisyyden palauttamiseen. Sen tunnustamisessa tai itse asiassa vanhojen diplomaattisuhteiden palauttamisessa Suomi sitten toimikin nopeasti. Nyt kun näistä tapahtumista on kulunut puolentoista vuosikymmentä, saa sekä sanoista että teoista sen kuvan, että menneet on unohdettu kummankin puolen Suomenlahtea. Unohtaminenkin on reaalipolitiikkaa niin kuin virallisen Suomen tuolloinen viileä linja. 19
20 2. VAPAA SUOMALAINEN, EPÄVAPAA VIROLAINEN KARTANOHERRUUS JA MAAORJUUS Amerikanvirolainen yhteiskuntatieteilijä, professori Rein Taagepera lausahti taannoin kirjoittajalle oman selityksensä sille, miksi Viro taipui syksyllä 1939 Neuvostoliiton vaatimuksiin ja menetti pian itsenäisyytensä, mutta suomalaiset ryhtyivät vastarintaan ja säilyttivät itsenäisyytensä. Taageperan mukaan tämä johtui siitä, että virolainen talonpoika siis kansan ydin oli vuosisadat ollut (saksalaisen) aatelin alistamassa epävapauden tilassa ja lopuksi suoranaisessa maaorjuudessa, mutta suomalainen talonpoika taas oli vanhastaan ollut itsenäinen ja itsepäinen, siis vapaa. Perustelu ei liene mahdoton; voihan näinkin tarkastella kansallisen historian piirteitä ja niiden vaikutusta poliittiseen käyttäytymiseen. Joka tapauksessa voi sanoa, että suurin historiallinen ero suomalaisten ja virolaisten välillä on siinä, että virolaisen talonpojan menneisyyttä leimaa epävapaus, kun taas suomalainen talonpoika on ollut vapaa. Ja tämä ero pätee vielä uudemmassakin historiassa, sillä koko toisen maailmansodan jälkeisen Neuvostoliiton-miehityksen ajan virolainen talonpoika oli epävapaa. Tanskalaiset ja saksalaiset valloittajat työntyivät virolaisten alueelle 1200-luvun alkupuolella ja juurruttivat sinne feodalismin eli läänitysjärjestelmän. Kantaväestö painettiin asteittain epävapauden tilaan. Virolaiset joutuivat yhä enemmän ja enemmän luovuttamaan alun perin omistamaansa talonpoikaismaata muukalaiselle eli saksalaiselle aatelille Tanska vetäytyi Virosta 1300-luvun puolivälissä sekä suorittamaan sille kasvavia päivätöitä ja monenlaisia maksuja. Virolainen talonpoika sidottiin turpeeseen, eli hän joutui perintöalamaisuuteen; hän ei voinut edes muuttamalla pois vapautua kartanonherran otteesta. 20
SAMAA SUKUA, ERI MAATA
SAMAA SUKUA, ERI MAATA Viro ja Suomi Historiasta huomiseen Seppo Zetterberg www.eva.fi EVAn kotisivuilla raportteja, puheita ja artikkeleita suomeksi ja englanniksi Kustantaja: Taloustieto Oy Kansi: Antti
Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?
Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?
Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa
Juha Tarkka Suomen Pankki Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Profiileja Risto Rytistä Mauno Koivistoon 8.6.2015 Julkinen 1 Risto Ryti pääjohtaja 1923-1940, 1944-1945 Pankkimiehestä poliitikoksi Talvisodan
SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?
Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä
Kekkosen puhe 12.3.1964
Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri
Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet
Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko
Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta
Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri
Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25
1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias
Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna
Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Hella Wuolijoki Ella Murrik Syntynyt: 22 heinäkuuta 1886 Helme, Viro Kuollut: 2 helmikuuta 1954 ( 67v) Helsinki Kansalaisuus:
KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA
Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 21.6.2016 KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Asia: Liettuan tasavallan parlamentin perusteltu lausunto
9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni
9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan
***I MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon
Juoksuhaudoista uussuomettumiseen
Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,
Näkökulma korruptioon
Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään
EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU
EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN
Nyt tämä vapaus on uhattuna, kaikki arvot, jotka
V - 2-33 ten vaikutuksesta ulkopoliittisten vaatimusten toteuttamisessa, sillä sen ruvetessa tuntumaan ulkopoliittisen johdon merkitys vähenee, puolustusministerin vaikutus kasvaa. Mutta minä puhun eräästä
Muutettu ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.4.2015 COM(2015) 168 final 2013/0273 (NLE) Muutettu ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä San Marinon tasavallan yhteistyöstä ja tulliliitosta
TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).
Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.
*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE)
Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0092(NLE) 9.9.2016 *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja
SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103
KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu
AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3
AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 1996 N:o 29 32 S I S Ä L L Y S N:o Sivu 29 Asetus Venäjän federaation kanssa tehdyn Suomen tasavallalla entiseltä Neuvostoliitolta
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen
1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?
A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki
Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
FT Tuomas Tepora
FT Tuomas Tepora 21.4.2016 Ensin YH:n aikana syksyllä 1939 osa palasi ennen sodan alkua Sodan alettua ensin sotatoimialue ja rintamalinjan vetäydyttyä uusia alueita Sodan jälkeen koko luovutettava alue
Muutto Ruotsiin 1960-luvulla
Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2010 Ruotsiin n. 573 000, Suomeen n. 328 000 (virallisten tilastojen mukaan) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, www.stat.fi; kuvio:
PUBLIC. Bryssel, 26. maaliskuuta 2003 (07.04) (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 14408/02 LIMITE PV/CONS 60
Conseil UE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 26. maaliskuuta 2003 (07.04) (OR. en) 14408/02 LIMITE PUBLIC PV/CONS 60 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 2463. istunto (YLEISET ASIAT
Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016
Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.
EUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Istuntoasiakirja 2009 21.5.2007 B6-0214/2007 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS neuvoston ja komission julkilausumien johdosta työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti esittäjä(t):
European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa
t European Youth Parliament Finland Euroopan nuorten parlamentti Suomessa European Youth Parliament Finland EYP Finland ry Melkonkatu 24 00210 Helsinki http://www.eypfinland.org info@eypfinland.org Sisältö
Kokeeseen tulevat aiheet
Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset
Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net
Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan
SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen
SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi
Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi
Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.7.2017 COM(2017) 384 final 2017/0162 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Armenian tasavallan välisen viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa
VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27
VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 1 Kun juhlimme Rooman sopimusten 60-vuotispäivää, 27 jäsenvaltion yhdentyneen Euroopan on aika luoda näkemys tulevaisuudestaan.
Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset
Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus
Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast
Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa
Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN
Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien
Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008
Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus
Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen
Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden
Saa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
EUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.10.2013 COM(2013) 688 final 2013/0329 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Australian liittovaltion, Brasilian liittotasavallan, Kanadan, Kiinan kansantasavallan
JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys
YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?
GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti
Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset
Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla
SUOMEKSI TILASTOTIETOJA
SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän
ITSENÄISEN SUOMEN RAHAHISTORIA. Jorma J. Imppola
ITSENÄISEN SUOMEN RAHAHISTORIA Jorma J. Imppola VIIKINKIAIKA 800-1050 Ei omaa rahajärjestelmää, harvat kierrossa olleet rahat lähinnä viikinkien mukanaan tuomia islamilaisten maiden ja länsi-euroopan rahoja.
Apologia-forum 25.-27.4.2014
Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum
Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1
Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma
LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.
LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä
Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden
Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti?
104 LÄHIKUVA 2/2016 Tomi Lindblom VTT Saisinko nimikirjoituksenne, Herra Presidentti? Kirjoittaja on VTT ja viestintäyrittäjä, jolla on yksi maamme laajimmista yksityisomistuksessa olevista nimikirjoituskokoelmista.
Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa
Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms
Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen
Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä
Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014
2014 Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 Nokian kaupunginkirjasto Raportin kokosi Päivi Kari Raportti 6.11.2014 Nokian kaupunginkirjaston asiakaspalvelutilanne-kysely: Millaista asiakaspalvelua
Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan
Bryssel, 11. joulukuuta 2012 (OR. en) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 15519/1/12 REV 1. Toimielinten välinen asia: 2011/0260 (COD)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 11. joulukuuta 2012 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2011/0260 (COD) 15519/1/12 REV 1 CODEC 2495 ACP 210 WTO 339 UD 259 PARLNAT 385 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia:
Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä
Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.
Kunnan päätöksistä voi valittaa
Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon
5808/17 rir/vpy/ts 1 DGG 3B
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. helmikuuta 2017 (OR. en) 5808/17 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Ed. asiak. nro: 5590/17 Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea /
SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO
SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 1991 1. YLEISTÄ Kuluneella kaudella ovat osaston perinteelliset toimintamuodot kallio-, jää- ja vuoristokiipeily eri muodoissaan sekä länsisuomalaisten
SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS
A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen
Brasil - Sempre em meu coração!
Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin
Asia Tallinnan EU-ministerikokouksen julkilausuma sähköisen hallinnon kehittämisestä
Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2017-00515 JulkICT Korhonen Juhani 02.10.2017 Asia Tallinnan EU-ministerikokouksen julkilausuma sähköisen hallinnon kehittämisestä Kokous Epävirallinen sähköisen hallinnon
Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?
Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia
Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ja Visio Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Tiina Sivonen
Yhdistystoiminnan peruskurssi: Yhdistyksen kokouskäytännöt 2.2.2015 Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ja Visio Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Tiina Sivonen Illan aiheet Yhdistyksen eri kokoukset ja kokousten
Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi
Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
HE 122/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 122/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lasten kotihoidon tuesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja lasten päivähoidosta annetun
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta.
EY-tuomioistuin: Lakko-oikeus ei ole ehdoton Viking Line halusi liputtaa Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöineen Rosella-laivan pois Suomen lipun alta. Syynä olivat merihenkilökunnan palkat ja edut
Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible
Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.
Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0029 (NLE) 6040/15 WTO 41 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön perustamisesta
HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.
Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun
Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät
Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon
Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?
Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007
Preesens, imperfekti ja perfekti
Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka
Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin.
Eriävä mielipide Perustuslain tarkistamiskomitea on saamansa kahden jatkoajan jälkeen tehnyt esityksensä muutoksista perusteluineen 1 päivänä maaliskuuta 2000 voimaan tulleeseen Suomen perustuslakiin.
1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8
1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö
ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish)
ZA89 Flash Eurobarometer 78 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL 78 Traineeship - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99')
Virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi (5% puhuu ruotsia äidinkielenä) Suomen naapurit ovat Venäjä (idässä), Norja (pohjoisessa) ja Ruotsi (lännessä)
Perustietoa Suomesta Suomi on tasavalta ja EU:n jäsen Virallisia kieliä ovat suomi ja ruotsi (5% puhuu ruotsia äidinkielenä) Asukkaita on n. 5 300 000 Helsingissä, maan pääkaupungissa, asuu n. 590 000
Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!
Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa
TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA
Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan
SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45
SISÄLTÖ I KOIVISTO SERIFFINÄ JA KEKKOSEN JOUKOT Mediapresidentin suursuosio ja lehdistöongelmat 15 Myllykirjeistä paimenkirjeeseen 17 Olen julkisen sanan luomus 20 Kiivasta tuotekehittelyä 22 Koivisto
Itämeren itäpuolen media
Itämeren itäpuolen media Jukka Pietiläinen Yhteiskuntatieteiden tohtori Vanhempi tutkija, dosentti Helsingin yliopisto Aleksanteri-instituutti Itämeri-foorumi, 7-8.6.2012, Turku Yhteiset piirteet Median
Kleopas, muukalainen me toivoimme
Luukas 24 : 13-35 16 18 : Mutta heidän silmänsä olivat pimitetyt, niin etteivät he tunteneet häntä. Ja hän sanoi heille: "Mistä te siinä kävellessänne puhutte keskenänne?" Niin he seisahtuivat murheellisina
1.1 Tämä on STT-Lehtikuva
1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,
RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.
HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA