SENIORIT TULEVAT Kuntosalibisneksen uusi haaste

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SENIORIT TULEVAT Kuntosalibisneksen uusi haaste"

Transkriptio

1 SENIORIT TULEVAT Kuntosalibisneksen uusi haaste Häkkinen Merja Opinnäytetyö Maaliskuu 2003 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) HÄKKINEN Merja Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 49 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli Suomi Työn nimi Salainen saakka SENIORIT TULEVAT Kuntosalibisneksen uusi haaste Koulutusohjelma Matkailualan koulutusohjelma Työn ohjaaja AROLA Esa Toimeksiantaja(t) Tiivistelmä Tutkimuskohteena on kuntosaliyritys, joka vastaa väestömme ikärakenteen vanhenemisen haasteisiin. Naisten kuntosali, Kuntoportti on kehittänyt uudet palvelutuotteet, Seniorikuntosalin sekä Kuntoremonttikurssin, joiden tavoitteena on motivoida ikääntyviä kuntosaliliikuntaan. Työn tarkoituksena on tutkia palvelun toimivuutta sekä tarvetta. Tutkimus suoritettiin strukturoidun kyselylomakkeen avulla 28:lle Kuntoremonttikurssin kävijälle. Kyselyt tehtiin Kyselylomakkeen tutkimustuloksia verrattiin Kuntoremonttikurssin asiakasrekisterin 105 henkilöön. Asiakasrekisterin ja kyselylomakkeen tulosten vertailu oli mahdollista vain ikäjakauman, sekä kurssin tavoitteen toteutumisen osalta. Tutkimustuloksia analysoidessa apuna käytettiin SPSS tietokoneohjelmaa. Tutkimus osoitti Kuntoremontti kurssin kaltaisen palvelun tarpeelliseksi. Palvelu oli tavoittanut kohderyhmänsä eli yli 40-vuotiaat naiset. Kurssin tavoite motivoida ikääntyvät naiset kuntosaliliikuntaan oli toteutunut kiitettävällä tavalla. Tutkimuksen mukaan noin puolet kurssin käyneistä naisista oli jatkanut itsenäistä kuntosaliharjoittelua Kuntoportissa. Kurssista tiedottamisen osuus oli jäänyt liian vähäiseksi ja suurin osa oli saanut tiedon kurssista vierailemalla henkilökohtaisesti Kuntoportissa Useammalle kuin yhdelle Kuntoremonttikurssille osallistujien määrä oli kohtalaisen suuri. Tämän tuloksen perusteella heräsi ajatus jatkokurssien kehittelystä. Avainsanat (asiasanat) seniori, vanheneminen, kuluttaminen, väestörakenne, vapaa-aika Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Author(s) HÄKKINEN MERJA Type of Publication Dissertation Pages 49 Confidential Language Finnish Title Until SENIORS ARE COMING A new challenge for gym business Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor AROLA ESA Assigned by Abstract The study focuses on a gym which answers to challenges caused by the ageing of the population. Kuntoportti, a women s gym created new kind of service products called Seniorikuntosali and Kuntoremonttikurssi. The aims of these courses are to motivate seniors for gym sports. The aim of this research was to study, how this service works and whether it is necessary. The research was carried out with a structured questionnaire for 28 customers of Kuntoremonttikurssi. Questionnaires were filled in between The answers of the questionnaires were compared to the customer register, which consist of 105 people. By comparing the answers of the questionnaires and customer register. It was only possible to compare age distribution and how the aim of the course had come true. The answers were analysed with a computer program SPSS. The research showed that there is need for services such as Kuntoremonttikurssi. This service reached its target group, which was women over 40-years. The aim of the course, motivate older women for gym sports, had also been realised well. According to the research about half of women had continued their hobby at Kuntoportti, also training independent. The research showed that there was lack of marketing and most of customers had got information on this course by visiting Kuntoportti personally. The amount of customers, who participated in more than one course was quite big. This result creates an idea about developing continuing courses. Keywords senior, ageing, consuming, population structure, leisure

4 1 SISÄLTÖ: 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN JA TUTKIMUSASETELMA Tutkittavan ilmiön tausta Tutkimusasetelma Tutkimuksen eteneminen Kuntoremonttikurssin kyselylomake Kuntoremontti-kurssin asiakasrekisteri 8 3 VAPAA-AIKA JA SEN MUUTOKSET Työ ja vapaa-aika käsitteinä Vapaa-ajan jäsentyminen Iän ja sukupuolen merkitys vapaa-aikaan 12 4 KULUTTAMINEN JA SEN MUUTOKSET Yhteiskunnan toimintarakenteiden muutoksia Kuluttaminen kollektiivisena ilmiönä Suuret ikäluokat kuluttajina Kuluttajaroolit ja kuluttamisen kautta muuttuvat roolit Kuluttamisen merkityksen muutos Uusi liikuntakulttuuri osana kulutusta 18 5 VÄESTÖRAKENTEEN VANHENEMINEN Syitä väestömme vanhusvoittoisuuteen Tilanne nyt ja ennuste tulevasta Ikärakenteen vanhenemisesta aiheutuvia ongelmia Suomalaisten elinikäinen työaika Hyväkuntoiset eläkeläisemme 23 6 PALVELUYRITYSTEN UUDET HAASTEET Kuntoportti Seniorikuntosali Kuntoremontti kurssi Tutkimustulokset Kuntoremonttikurssin ikäjakauma Kuntoremonttikurssin tavoitteen toteutuminen Työnantajan panos TyKy-toimintaan Aikaisempi kuntosaliliikuntakokemus 34

5 6.2.5 Kurssille osallistumisen syy ja tyytyväisyys kurssiin Kurssin mainonta Edelleen kehitettäviä aktiviteetteja POHDINTA 39 LIITTEET 42 Liite 1. Muutokset vuosittaisessa ajankäytössä ja Liite 2. Väestön ikärakenteen muutokset 43 Liite 3: Seniorikuntosalitiedote 44 Liite 4: Kuntoremonttikurssin mainos 45 Liite 5. Kuntoremonttikurssin kyselylomake 47

6 3 1 JOHDANTO Tässä opinnäytetyössä perehdytään yhteiskuntaamme muuttaviin tekijöihin ja siihen mitä vaikutuksia niillä on nykypäivän ihmisiin. Aiheeseen perehdyttäessä on muutamia asioita verrattu historiaan, jolloin yhteiskuntamme rakenteet olivat toisin. Tätä kautta on saatu syvyyttä nyky-yhteiskunnan jokapäiväisille ilmiöille. Yhdeksi oleellisimmista asioista yhteiskunnan muokkaajana on havaittu käsite ajan muuttumisesta. Palkkatyössä vietetyn ajan ja työn ulkopuolisen, vapaa-ajan suhteelle on tullut aivan uusi merkitys. Nykyajan yhteiskuntaa hallitsee kuluttaminen ja individualistiset ihanteet. Yhteiskunnan muutoksista tämän hetken kuuma peruna on ikärakenteen vanheneminen, joka luo muutos haasteita ympäröiville palveluille. Naisten oma kuntosali, Kuntoportti, on ottanut haasteen vastaan ja alkanut kehittämään palvelujaan ikääntyvälle väestölle. Kuntoportti poikkeaa muista Jyväskyläläisistä kuntosaleista, kohdentaessaan toimintaansa yhä tarkemmin valitsemalleen segmentille. Heidän palveluidensa uudet tuotteet, Seniorikuntosali ja Kuntoremonttikurssi on suunnattu ikääntyvälle väestöllemme. Opinnäytetyössäni olen tutkinut Kuntoremonttikurssin toteuttamisen onnistumista. Tutkittavia kohteita on muun muassa se, millä tavalla kohderyhmä, joka on yli 40- vuotiaat naiset, on ottanut kurssin omakseen. Koostuuko kurssin asiakaskunta juuri tämän ikäisistä naisista? Tutkittavana on myös se, millä tavalla kurssin tavoite on toteutunut. Kurssin tavoitteena on opettaa ja motivoida naiset omatoimiseen kuntosaliharjoitteluun. Tutkimus on suoritettu strukturoidun kyselylomakkeen avulla, 28 kurssin kävijälle. Kyselyt tehtiin Tietoa on kerätty myös muista aikaisemmin kurssin käyneistä naisista, pääasiassa ikäjakauman, sekä kurssin tavoitteen toteutumisen osalta. Muu tutkimustieto on saatu vapaamuotoisten keskustelujen avulla, joita käytiin Kuntoportin asiakkaiden kanssa.

7 4 2 TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN JA TUTKIMUSASETELMA 2.1 Tutkittavan ilmiön tausta Tässä opinnäytetyössä on pyritty case-tutkimuksen keinoin lähestymään moderniin aikaan keskeisesti liittyvää ilmiötä. Tähän ilmiöön liittyy paljon yhteiskunnallista kehittymistä, kuten vapaa-ajan lisääntymistä, individualisoitumista ja erityisen voimakkaita muutoksia kuluttajakäyttäytymisessä. Yksi merkittävimmistä muutoksista on väestörakenteen vanheneminen, seniorismin voimakas korostuminen. Tulevaisuus näyttää siltä, että noin 10 vuoden kuluttua suurin osa länsimaalaisesta väestöstä kuuluu eläkeläisten kasvavaan ryhmään. Kasvava eläkeläisten ryhmä on entistä terveempi ja pitkäikäisempi, sekä tällä ryhmällä on myös kohtuullisen paljon rahaa. Nykypäivän kasvava eläkeläisten ryhmä koostuu tottuneista kuluttajista ja he ovat motivoituneita täyttämään vapaa-aikansa uusilla elämyksillä. Tässä tapaustutkimuksessa pyritään tarkastelemaan nimenomaan nais seniorien halua ja motivaatiota harrastaa kehon kuntoutusta uusiin hyvinvointipalveluihin lukeutuvassa wellnessmaailmassa. Tässä työssä keskitytään selvittämään, kuinka hyvin Jyväskyläläinen esimerkkiyritys on pystynyt ja pystyy tulevaisuudessa vastaamaan oletettuun seniorinaisten kysyntään. Selvitystyössä pyritään myös löytämään vastauksia kysymyksiin, voisiko tutkimuksessa kuvattu palveluyritys toimia myös turismiteollisuuden palvelulenkkinä tarjoten vaihtoehtoisia elämyshetkiä esimerkiksi useita vuorokausia hotelleissa asuville. Sattumaa ei myöskään ole se, että jo 1980-luvulla lähes poikkeuksetta kaikki hotellit sisällyttivät palvelutarjontaansa oman kuntosalin. 2.2 Tutkimusasetelma Kokonaisuutta voi hahmottaa asetelmalla, jossa keskuksena on. koko turismin toimialarakenne. Turismi vaatii toteutuakseen kysynnän ja tarjonnan vahvan vuorovaiku-

8 5 tuksen. Rakennettu infrastruktuuri mahdollistaa liikkumisen, sekä muita välttämättömiä palveluja ovat majoituspalvelut. Nykypäivän turistille ei enää riitä vain välttämättömien palveluiden olemassaolo, vaan yhä useampi vaatii matkaltaan enemmän. Yhä useampi turisti antaa arvoa matkan tarjoamille monipuolisille aktiviteeteille. Pääpiirteissään matkustetaan joko työn (business travel) perässä tai halutaan muuten vaan eroon arjesta (leisure travel). Oheisesta kuviosta on nähtävissä sekä bisnes matkaajan, että vapaa-ajan matkaajan yhdistävä tekijä. Kummatkin ryhmät haluavat kerätä elämyksiä aktiivisesti myös liikunnan ja harrastamisen parista. Bisnes turisti Matkailun toimialarakenne matkailijan / kuluttajan harrastustottumukset matkan aikana Lomaileva turisti Passiivinen osallistuminen esim. kulttuuriin Aktiivinen osallistuminen esim. luontoon tai liikkuminen KUVIO 1. Tutkimusasetelma TEATTERI RAVINTOLAILTA GOLF KUNTOSALI NAISILLE PAIKALLISET KÄYTTÄJÄT

9 6 Tutkimusasetelma ja siitä ilmenevät yhteydet turismiin eivät kuitenkaan saa hämätä lukijaa ajattelemaan, että tämä opinnäytetyö pyrkii linkittämään kaiken seniori kuntoilu turismin rakenteisiin. Luonnollista ja välttämätöntäkin on ymmärtää, että seniori kuntoilu on laajempi yhteiskunnallinen kysymys ja myös sen tutkiminen tässä tapaustutkimuksessa ulottuu syvälle koko yhteiskunnan rakenteisiin. Opinnäytetyön metodologiset valinnat ja niiden toteutus Työ on selkeästi tapaustutkimus, jossa tutkitaan uniikkia ilmiötä, josta ei juurikaan ole aikaisempaa tutkimusempiriaa. Tutkimuksen lopputuloksille asetettiin hyvin käytännöllisiä tavoitteita, mikä näkyy myös toimintatutkimuksenomaisena lopputuotoksena. Kirjallisuusanalyysi tehtiin pääasiassa yhteiskunnallisen muutosprosessiin kytkeytyvästä kirjallisuudesta. Avainsanoiksi valikoituivat muun muassa vapaa-aika, kuluttaminen, väestörakenne ja vanheneminen. Tutkimusotteessa on elementtejä sekä laadullisesta, että määrällisestä tutkimisesta. Tutkimusempiria kerättiin sitä varten laaditulla kyselylomakkeella, joka testattiin koeryhmällä ennen lopullista käyttöönottoa. 2.3 Tutkimuksen eteneminen Ikääntyvien ihmisten liikuntatottumukset ovat muuttuneet ja he kaipaavat uusia ohjattuja liikuntaryhmiä. Onko asia näin? Onko Kuntoportin Kuntoremonttikurssi tavoittanut kohderyhmänsä ja onko kurssin tavoite toteutunut? Kurssin tavoitteena on opastaa ja motivoida ikääntyvät naiset kuntosaliharjoitteluun. Näiden väitteiden todenperäisyyteen perehdytään tutkimalla naisten kuntosalin, Kuntoportin, Kuntoremonttikurssia Kuntoremonttikurssin kyselylomake Tutkimusongelma alkoi muotoutua lokakuussa 2002, kun tutustuin toisen vaiheen harjoittelupaikkaan, Kuntoporttiin. Tehtäväksi muodostui Kuntoremonttikurssin kehittäminen. Kuntoremonttikurssiin tutustuminen alkoi , yhdelle kurssin tunneista osallistumalla. Tunnin aikana näin minkälaisesta palvelusta on kyse ja minkä tyyppisiä ihmisiä tunneille osallistuu. Näiden tietojen pohjalta rakennettiin kyselylomake,

10 jonka tarkoituksena oli saada tarkempaa tietoa siitä, keitä kurssille oikeastaan osallistuu ja mitä kurssinkävijät ovat palvelusta mieltä. (Ks. Liite 3.) 7 Tutkimusjoukko ja -menetelmät Tänä aikana, jolloin tutkimus suoritettiin, Kuntoremontti-kursseja ehti olla kolme. Näille kolmelle kurssille osallistui yhteensä 32 henkilöä, joista kyselyyn vastasi 28. Kyselylomake koostui strukturoiduista kysymyksistä, joissa osassa oli mahdollisuus avoimiin lisäkommentteihin. Kysely suoritettiin aina ennen viimeisen tunnin alkua. Kyselylomakkeen tuloksia tulkitessa on apuna käytetty SPSS-tietokoneohjelmaa. Kuntoremontti kurssien ajankohdat ja tutkittavat asiat Pääasialliseksi tutkittavaksi asiaksi muodostui muun muassa se, millä tavalla kohderyhmä oli ottanut uuden palvelutuotteen omakseen. Olivatko asiakkaat juuri tämän ikäryhmän edustajia? Millä tavalla kurssin kävijät kokivat kurssin eri ominaisuudet, esimerkiksi vertailtaessa kurssin hinnan ja palvelun laadun suhdetta. Olennaista oli myös saada tietää, millä tavalla kurssin tavoite, kannustaa ja opettaa naiset itsenäiseen kuntosaliharjoitteluun, oli toteutunut. Kurssin tavoitteen toteutumisen todellisuutta ei voitu todistaa vain tämän kyselylomakkeen perusteella, vaan tästä asiasta pystyttiin saamaan vain asiakkaiden oma arvio tulevasta toiminasta. Kurssin tavoitteen toteutuminen pystyttiin tarkistamaan vasta asiakasrekisterin pohjalta, joka näytti todellisuudessa tapahtuneen ilmiön. Siis oliko henkilö jatkanut kuntosaliharjoittelua Kuntoportissa vai ei. Koska Kuntoremontti kurssin tavoitteena on Kuntoportin puolesta, bisneksen näkökulmasta katsottuna, saada lisää uusia asiakkaita. Tämä näkökulma herätti kiinnostuksen siihen, mistä asiakkaat olivat saaneet tietonsa kurssista. Muita tutkittavia asioita oli muun muassa henkilön senhetkinen suhde työelämään. Kysyttäessä henkilön työsuhteesta, kiinnostavaksi asiaksi muodostui kysymys siitä, kuinka monen henkilön työnantaja oli osallistunut työkykyä ylläpitävän toiminnan tukemiseen.

11 8 Kysymykset koostuivat näistä aiheista, kun etsittiin vastauksia Kuntoremonttikurssia koskeviin kysymyksiin: 1. ikä 2. suhde työelämään 3. aikaisempi kuntosalikokemusta 4. mistä kautta asiakkaat olivat saaneet tietoa kurssista 5. tulevasta aktiivisuudesta kuntosaliliikuntaa kohtaan 6. mikä motivoi osallistumaan kurssille 7. kurssiaktiivisuutta 8. vastasiko kurssi odotuksia 9. mielipidettä kurssin hinnasta 10. kuka oli hoitanut kurssin kustannukset Kuntoremontti-kurssin asiakasrekisteri Kuntoremonttikurssin asiakasrekisterin teko aloitettiin kysymällä mahdollisia tietoja jo kurssin käyneistä asiakkaista. Sekalaiseen paperinippuun tutustumalla etsittiin tietoja kurssin käyneistä asiakkaista. Toisista asiakkaista oli tiedossa vain nimi, joistakin nimi ja puhelinnumero, mutta osa kurssilaisista oli täyttänyt henkilötietokaavakkeen. Tietojen purkaminen aloitettiin järjestämällä asiakkaat kansioon kurssien mukaan. Tämän jälkeen heistä tehtiin asiakasrekisteri Exceliä apuna käyttäen. Siinä vaiheessa, kun asiakkaat laitettiin aakkosjärjestykseen, oli hyvä tarkkailla tilannetta: kuka oli osallistunut millekin kurssille ja kuinka aktiivisesti hän oli käynyt tunneilla. Kun kurssiosallistumisen perusteella löytyneet tiedot oli kerätty rekisteriin, alettiin heistä etsiä lisätietoja Kuntoportin varsinaisesta asiakasrekisteristä, Kulkurista. Kulkurissa on tiedot kaikista Kuntoportin asiakkaista, joilla on edelleen magneettikortti, eli kortti, joka tavallaan toimii avaimena Kuntoporttiin. Kulkurista siis löytyvät tiedot kaikista niin sanotuista korttiasiakkaista. Kulkurin avulla pystyttiin täydentämään niiden Kuntoremontti kurssin asiakkaiden tietoja, joilla oli myös magneettikortti. Samalla pystyttiin tarkkailemaan tilannetta, ketkä olivat jatkaneet harjoittelua Kuntoportissa ja ketkä eivät. Koska Kuntoremonttikurssin tarkoituksena on antaa asiakkailleen valmius itsenäiseen kuntosaliharjoitteluun, on tieto jatka-

12 9 neista harrastajista erittäin olennainen. Kuitenkaan ei voi olla varma siitä kummassa järjestyksessä käynnit ovat tapahtuneet. Onko asiakas jo ollut Kuntoportin asiakas ennen kurssille tuloa vai onko hän kurssin käytyään jatkanut harjoittelua Kuntoportissa? Kurssin luonteen vuoksi on tavallisempaa se, että asiakkaat tulevat ensin kurssille ja tämän jälkeen jatkavat harjoittelua. Tämän todennäköisyyden vuoksi tuloksia tulkitessa tätä oletusta pidetään totena. Tutkimusjoukko ja menetelmät Asiakasrekisterin tutkimusjoukon suuruudeksi tuli 105 henkilöä. Tämän tutkimusjoukon katoa ei voida tietää, sillä kaikista henkilöistä ei luultavasti ollut mitään dokumenttia. Asiakasrekisteri rakennettiin Exceliä apuna käyttäen ja tuloksia vertailtiin kyselylomakkeesta saatujen tietojen kanssa. Vertailukohteina olivat ikäjakauma sekä kuntosaliliikunnan jatkoaktiivisuus. Tietoja tulkitessa apuna käytettiin SPSStietokoneohjelmaa Asiakasrekisteriin kerätyt tiedot 1. nimi 2. osoite, puhelinnumero ja osoite 3. ikä 4. Kuntoportin asiakkuus. Kuinka moni on jatkanut kuntosaliharjoittelua Kuntoportissa? Läheskään kaikkia näistä tiedoista ei saanut vanhojen tietojen pohjalta, vaan uusia kursseja markkinoidessa on heidän asiakastietojaan täydennetty. Asiakasrekisterin tietojen täydennys tapahtui puhelinsoittojen avulla Asiakkaille soitettaessa ei ole käytetty mitään tiettyä haastattelurunkoa, vaan keskustelut tapahtuivat pääasiassa vapaamuotoisesti. Kuitenkin asiakkaille soitettaessa ainakin nämä kysymykset toistuivat jokaisen puhelun yhteydessä: 5. Tyytyväisyys kurssiin 6. Muut liikuntaharrastukset 7. Kiinnostus tulevia kursseja kohtaan.

13 10 3 VAPAA-AIKA JA SEN MUUTOKSET 3.1 Työ ja vapaa-aika käsitteinä Työnteko on aina kuulunut ihmiselle. Luonnonkansat paimensivat karjaa, hoitivat maatalouksiaan, marjastivat, tekivät kaikenlaista huolehtiakseen elämänsä perustarpeista. Työnteko oli vain yksi elämän osa alue, sitä ei luettu millään tavalla työksi. Tämän jatkumon vuoksi oli mahdotonta jakaa aikaa työ- tai vapaa-ajaksi. (Saksala 1998, 34.) Samalla tavalla kuin käsitettä työ tai vapaa-aika ei eroteltu elämässä mihinkään kategoriaan, ei myöskään aika käsitettä mietitty sen tarkemmin. Maatalousvaltaisen yhteiskunnan toimia rytmitti luonto ja tämä on selitettävissä työn luonteen vuoksi. Nykyajan ihmiset ovat erkaantuneet luonnosta eikä luonnon kiertokululla ole suurtakaan merkitystä kaupunkilaisen elämässä. Aikakäsitys on muuttunut syklisestä lineaariseksi ja luonnon tehtävän ihmisten elämän rytmittäjänä ovat ottaneet kalenteri ja kello. (Sankari & Jyrkämä 2001, 133.) Vaivannäköä ja välttämättömyyttä tarkoittavan työn ja sen vastakohdan, vapaa-ajan käsitteet ovat yhteiskuntien tuote. Työn käsite syntyy samalla, kun yhteiskunnassa syntyy tilanne jossa ihminen tekee työtä toiselle. Moderni yhteiskunta vaatii työn, työttömyyden ja vapaa-ajan käsitteet. Työn ja vapaa-ajan eroa ei voi tunnistaa ulkoisin merkein, sillä sama toiminta eri ihmisille, eri tilanteissa voi merkitä eri asiaa. Vapaaajan ja työn erottaa sen sosiaalinen merkitys, sillä miten itse toimijat ja yhteisöt tulkitsevat toiminnan. Kuitenkin määritykseltään selkein työn muoto modernissa yhteiskunnassa on palkkatyö. (Saksala 1998, ) Tehdastyöväenluokka 1900-luvun alkuun tultaessa oli suomalaiseen yhteiskuntaan muodostunut teollisuus työväenluokka. Tämä työväenluokka muodosti ensimmäisen ryhmittymän joka kävi ansiotyössä ja jonka elämää rytmittivät tietyt työajat. Rahapalkka ja sen käyttömahdollisuudet antoivat tehdastyölle oman vapaamman leiman.

14 11 Työn luonteen muutoksen vuoksi ihmiset eivät olleet enää niin riippuvaisia toisistaan vaan he saattoivat tehdä itsenäisiä päätöksiä, sekä työajalla, että sen ulkopuolella. Ansiotyöstään saaman rahallisen korvauksen ja määrättyjen työaikojen ansiosta heillä oli mahdollisuus omiin valintoihin. Tästä esimerkkinä on vapaa-ajan harrastusten leviäminen tehtaalaisten keskuuteen. Tämä vapaa-ajan aktiviteettien merkitys korostui entisestään, kun 1800-luvulla astui voimaan uusi työsuojalaki joka lyhensi työaikoja. (Karisto 1998, ) Urbaanistuvalle yhteiskunnalle yhä olennaisempaa roolia näytteli palkkatyön ulkopuolella vietetty vapaa-aika. Vapaa-aika oli aikaa jolloin saattoi toteuttaa omia mielihalujaan, esimerkiksi perheen tai harrastusten parissa. Enää ei elämänsisällölle ollut olennaista vain tehdä työnsä hyvin, nyt työn rooli oli enemmänkin välttämätön pakko toimeentulon turvaamisen kannalta. 3.2 Vapaa-ajan jäsentyminen Nykyajan käsitteisiin elämisen jäsentäjinä kuuluu niin työn, kuin vapaa-ajan käsite. Vapaa-ajan merkityksen tullessa entistä tärkeämmäksi osana päivien rytmittämistä, on sen merkitystä alettu tutkia. Vapaa-ajan aktiviteetteja tutkiessa ne voidaan jakaa toiminnan perusteella neljään eri osioon. Nämä osiot ovat: 1. Kotona tapahtuva virkistäytyminen, kuten tv:n katselu, lukeminen tai yleinen seurustelu perheen kanssa. 2. Päivittäinen vapaa-ajan vietto joka tapahtuu muualla kuin kotona. Näistä esimerkkeinä urheilu sekä ravintola- ja teatteri käynnit. 3. Päivämatkat, kuten läheisissä nähtävyyksissä vierailu, piknikit ynnä muu. 4. Turismi, joka tarkoittaa väliaikaista siirtymistä kodin ja työn ulkopuolelle ja jossa henkilö osallistuu vierailemansa paikan aktiviteetteihin ja käyttää hyväkseen kohteen palveluita. (Cooper, Fletcher & Wanhill 1998, 11.) Päivittäinen vapaa-ajan vietto, sekä turismiin tunnusomaisena osana kuuluva kohteen palveluiden hyväksikäyttö, sekä tarjolla oleviin aktiviteetteihin osallistuminen, voivat olla toiminnaltaan hyvinkin samanlaisia. Päivittäisen vapaa-ajan vieton ja turistina vietetyn ajan pääasiallisen eron tekee se, millä tavalla henkilö itse kokee toiminnan

15 12 normaalista poikkeavaksi. Päivittäisen vapaa-ajan, sekä matkailun aikana tapahtuvien aktiviteettien eroina on pääasiassa se, että henkilö ei ole tavanomaisella maaperällään, jossa hän normaalisti suorittaa arkiset rutiininsa. Turismin suunnaksi on huomattu se, että yhä useammat ihmiset haluavat matkalleen toimintaa omaan arkeen kuuluvien mieltymysten mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että jos henkilö on esimerkiksi tottunut normaalissa elämässään käymään päivittäin kuntosalilla, hän saattaa matkansakin aikana haluta mahdollisuuden tähän. Ihmisistä on tullut lomaillessaan huomattavasti aktiivisempia. Turistien aktiivilomien lisääntyessä, lähentyvät päivittäisen vapaa-ajan ja turistina käytetyn ajan toiminnat toisiaan. Myös se, että yhteiskunnastamme on tullut entistä nautinto- ja elämyskeskeisempi, lisää yhdenmukaisuutta turistien aktiviteettien ja päivittäisten vapaa-ajan aktiviteettien kesken. Tämä sama ilmiö on havaittavissa myös bisnes-matkailijoiden vapaa-ajan käytössä. Nykypäivänä työn muuttuessa entistä liukuvammaksi niin työaikojen kuin - paikkojenkin suhteen, lisää bisnesmatkailun määrää. Nykypäivän bisnesmatkailija ei tyydy kuluttamaan vapaita hetkiään vain ravintoloissa. Yhä useampi työmatkalainen vaan käyttää aikaansa samanlaisiin aktiviteetteihin kuin kotonaan päivittäisessä vapaaajan vietossaan. Työmatkat ovat myös pidentyneet ja on tavanomaista että bisnesmatkailija viettää kohteessa useammankin päivän. Bisnesmatkailun määrän ja matkalla oloajan pituuden lisääntyessä tulee vieraassa paikassa vietettyyn vapaa-aikaan yhä enemmän samoja toimintoja, kuin kodin ympäristössä vietettyyn vapaa-aikaan. 3.3 Iän ja sukupuolen merkitys vapaa-aikaan 1970-luvulle tultaessa merkittävin naisen vapaa-ajan määrään vaikuttava muutos oli miehen tulo perheeseen. Toisen maailmansodan jälkeen rakentui moderni perhe, jossa molemmat sukupuolet osallistuivat elannon hankintaan, mutta 1970-luvulla miehet tulivat konkreettisesti osaksi perheen arkea ja kotitöitä. Tämä muutos laimensi sukupuoliroolien merkitystä entisestään. Nykyajan yhteiskunnassa mies osallistuu kotitöihin siinä missä nainenkin. Miehen osallistumisella kotitöihin on suuri vaikutus naisen vapaa-ajan määrään. Nyky-yhteiskunnassa vapaa-ajan määrä on jakautunut melko tasaisesti sukupuolten kesken. Niin nainen kuin mieskin käyvät palkkatyössä ja mo-

16 13 lemmat osallistuvat kotitöihin. Ennen 1970-luvun muutosta oli naisten vapaa-ajan määrä todella vähäinen, sillä silloin naisilla oli hoidettavanaan palkkatyö sekä kaikki kotityöt. Ajan kuluessa ovat suhteet vapaa-ajan, sekä työn välillä muuttuneet niin naisilla, kuin miehilläkin. Liite 1. ilmentää vapaa-ajan muutoksia eri ikävaiheissa. Kuvioissa esitetään vuosien kuluessa tapahtuneita muutoksia. Vertailtavina aikoina on ja Yksi huomattavimmista muutoksista on matkailun lisääntyminen. Tämä muutos on huomattavissa molemmilla sukupuolilla painottuen kolmanteen ikäluokkaan ja seniori-ikään. Jos oletetaan tämän muutoksen pysyvän ennallaan, on meille tulossa senioriryntäys matkailubisnekseen suurten ikäluokkien vanhetessa. Kuviosta on nähtävissä myös se, millä tavalla miesten kotitöiden osuus on lisääntynyt. Nähtävissä on se, että miesten osallistuminen kotitöihin on lisääntynyt koko aikuisiän ajalta. Tämä muutos on huomattavin kolmannen iän ja seniori-iän miesten keskuudessa. Molempien sukupuolten osalta on myös huomattavissa omiin tarpeisiin käytetyn ajan lisääntyminen. Tämä kuvio tukee nykyistä tietoa yhteiskunnan muuttumisesta entistä nautintokeskeisemmäksi. (Ks. Liite 1. Huovinen, & Piekkola 2002, 42.) 4 KULUTTAMINEN JA SEN MUUTOKSET 4.1 Yhteiskunnan toimintarakenteiden muutoksia Maatalousvaltaisen kollektiivi yhteiskunnan aikaan ihmiset elivät suurissa yhteisöissä. Eläminen toteutettiin kaikin puolin yhdessä ja monesti ihmisten välillä oli riippuvuussuhteita. Riippuvuussuhteet muodostuivat pääasiassa maataloustöiden ja omavaraisentalouden vuoksi. Tämä elämäntyyli oli erittäin sitovaa ja toisaalta raskasta, mutta ihmisillä oli ympärillään runsas ja tiukka sosiaalisten suhteiden verkko tukena jokapäiväisessä elämässään. Nykypäivän ihminen elää yhä suppeammassa sosiaalisten suhteiden verkostossa. Kaupungeissa on paljon toisilleen vieraita ja merkitsemättömiä ihmisiä, joten yksilöllä on enemmän aikaa ja resursseja keskittyä omiin mielihaluihin ja omasta elämästä huoleh-

17 14 lehtimiseen. Ihmiset tuntevat itsensä osaksi suurta kokonaisuutta jonka toimintaan he eivät juuri voi vaikuttaa, mutta taas se johon he voivat vaikuttaa on oma itse. Niinpä kaikki itseen kohdistettu energia antaa voiman tunteen, sekä tunteen mahdollisuudesta vaikuttaa elämänkulkuun. Kaupunkiympäristön vaikutuksesta yksityiselämän merkitys kasvaa. Tältä kantilta asiaa tarkastellessa tuntuu aivan normaalilta, että egoistinen ja kulutuskeskeinen asenne ovat yhä vahvempia määritteitä nykyajan kaupunkilaisesta. (Karisto 1998, 183.) Toisen maailmansodan jälkeen i alkoi Suomi pikkuhiljaa siirtymään monihuoltajuusyhteiskuntaan, joka käytännössä tarkoitti sitä, että toimeentulon turvaaminen ei ollut enää vain miehen tehtävänä. Palkkatyössä käymisestä huolimatta naiset kokivat edelleen kotityöt omikseen. Kotitöitä tehdessään naiset tunsivat olevansa omalla alueellaan ja tekevänsä juuri sitä, minkä he parhaiten osasivat. Huolimatta siitä, että palkkatyön, sekä kotitöiden yhdistäminen oli vaikeaa ja raskasta, oli tämän ajan naisen ylpeyden aiheena kaikista töistä, sekä velvollisuuksista suoriutuminen luvun alkupuolella alkoi näkyä uudenlaista ajatusmaailmaa naisten keskuudessa. Yhä tärkeämpää roolia elämässä näytteli omat yksilölliset tarpeet, koulutus sekä valitsemallaan työuralla eteneminen. Nuoremmanpolven naiset eivät olleet enää niin kiinnostuneita uhrautumaan perheelleen, eivätkä he enää arvostaneet vain loputonta työntekoa. Nautinnollisuuden korostaminen ja mielihalujen toteuttaminen näkyi myös avioliittojen vähentymisenä. Avoliitot yleistyivät ja perheiden lapsien lukumäärät vähenivät. Muun muassa näistä syistä on Suomen väestön määrä laskussa ja ikärakenne tulee lähitulevaisuudessa olemaan erittäin vanhusvoittoista. (Karisto 1998, ) 4.2 Kuluttaminen kollektiivisena ilmiönä Kulutuksen sosiologia väittää kulutuksen trendin muuttuvan yhä hienojakoisemmaksi. Kulutukselle yhä olennaisempaa on, että yksilö todentaa omaa persoonaansa hyödykkeiden välityksellä. Kulutuskeskeisen elämäntavan yleistyessä tavaroiden symbolinen ominaisuus korostuu. Ihmiset ilmentävät kulutuksellaan tulotasoaan, arvostuksen kohteita, elämäntapaansa ja elämänhistoriaansa. Kun kulutus nostaa ihmisen arvot ja elämäntavat kaikkien nähtäville, pystyy ihmiset löytämään oman heimonsa ihmispaljoudesta. Tietyllä pukeutumisella tai käytöksellä voi ilmentää omaa elämäntyyliään ja

18 15 näin saada hyväksyntää, sekä yhdenmukaisuuden tunnetta saman tyylin kannattajilta. Näin myös kuluttaminen tarjoaa ihmiselle tunnetta siitä, että on osa jotakin ryhmää tässä individuaalisuutta korostavassa yhteiskunnassa. Uusi kuluttamisen kulttuurinen ilmiö on shoppailu, jonka ihanteellisen maaperän tarjoaa yhä lisääntyvät kauppakeskukset. Shoppailu ei suoranaisesti tarkoita ostamista, vaan se on enemmänkin kulutusilmapiirissä oleskelua ja ympärillä olevasta tavarapaljoudesta nautiskelua. Shoppailu on uusi kulutuksen mässäilymuoto moniulotteisine ominaisuuksineen. Shoppailuympäristö eli suuret kauppakeskukset tarjoavat monipuolisen ympäristön. Shoppailuympäristö on erittäin sosiaalinen ja se tarjoaa ihmiselle näyttäytymispaikkaa. Näyttäytymispaikan tarjoajana sen rooli on erittäin olennainen, tämän edellä mainitun seikan ulkomuodon merkityksestä, viestitettäessä muille oman elämän syvemmistä rakenteista, kuten elämäntyylistä, arvoista ja omasta sosiaalisesta luokasta. (Karisto 1998, ) 4.3 Suuret ikäluokat kuluttajina. Suomessa on suuria ikäluokkia pidetty ensimmäisinä hyvinvoinnin ja kulutuksen sukupolvina. Suurten ikäluokkien kulutustottumuksia muovasivat heidän nuoruuden vuodet luvuilla, jolloin kulutuskulttuuri laajeni voimakkaasti Suomessa. Yhteiskunnan muutokset ovat muovanneet suurten ikäluokkien kulutustottumuksia ja taas toisaalta heidän oppimansa kulutustottumukset ovat muovanneet suomalaista kulutusyhteiskuntaa entisestään luvun lopun jälkeen kulutusmenojen huippu on siirtynyt myöhempään ikäkauteen. Nykyajan kulutushuippu saavutetaan vuoden välillä. (Kangas,1999,110.).Kun suuret ikäluokat vanhenevat, kun ihmiset elävät entistä pidempään, kun eläkkeelle jäädään yhä nuorempana ja kun ajan henki suosii yhä enemmän kuluttamista, lisääntyy ikääntyvien kuluttajien määrä väistämättä (Kangas & Nikander 1999, 108). Kulutushuipun ikäjakaumaan, ikävuoden välille osuvien naisten kulutustottumuksista on huomattavissa suuria muutoksia. Nykypäivän ikääntyvän naisen lisääntyvät kulutuskohteet liittyvät ulkonäköön, kodin ulkopuoliseen toimintaan sekä uuden tekniikan hankkimiseen. Tämän kulutushuipun naisten ryhmä on ikäjakaumaltaan melko suppea. Ylitettäessä 55 ikävuoden raja, hyödykkeiden keskimääräinen kulutus

19 16 laskee huomattavasti. Kuitenkin kulttuurin ja vapaa-ajan tuotteiden kulutus säilyy korkeana vanhempienkin naisten keskuudessa aina mentäessä 70 ikävuoteen. Kulutuksen vähenemisen 70 ikävuoden yli mentäessä selittää osaltaan iän tuomat rajoitteet, jotka liittyvät fyysiseen jaksamiseen. (Kangas 1999, ) Kuluttaminen heijastaa ikäryhmien erilaista elinkaarta ja aikaa, jona he ovat syntyneet, kasvaneet, työskennelleet palkkatöissä ja ikääntyneet. Kulutusvalinnoissa eri ikäryhmien välillä muuttuvat arvot näkyvät monin tavoin. Kulutustottumusten vaihteluissa ei niinkään ole kysymys ikä- kuin sukupolvivaikutuksista, ne jotka ovat tottuneet kuluttamiseen jo nuorina, kuluttavat myös jatkossa. Ikää selvemmin ihmisten kuluttamiskäyttäytymistä määrittää tulotaso sekä aikaisempi, totuttu elämäntapa. Kun kulutuskeskeisen elämäntavan oppineet ikäluokat tulevat eläkeikään, ovat he kuluttajina tyystin erilaisia kuin tämän hetken eläkeläiset. Tulevat eläkeläiset jatkavat aktiivista elämäänsä pitkälle eläkeikään. Tämä, yhdessä lisääntyvän varallisuuden kanssa, avaa täysin uudet markkinat tuotteiden ja palveluiden kehittelylle. 4.4 Kuluttajaroolit ja kuluttamisen kautta muuttuvat roolit Yhteiskunnallisten sukupuoliroolien tasaantuminen ja naisten merkityksen lisääntyminen palkkatyössä ja sen rooleissa on nostanut naisen asemaa kuluttajana. Nykypäivän yhteiskunnassa nainen on yhtä merkittävä kuluttaja kuin mies. Kuluttaminen ilmiönä mielletään tyypilliseksi nuorten käyttäytymiseksi, mutta nykypäivän ikään liittyvien roolijakojen tullessa yhä yhdenmukaisemmiksi on kuluttamisen ilmiö siirtymässä suuressa määrin myös vanhenevan väestön keskuuteen. (Kangas 1999, 109.) Sukupuolen ohella yksilön paikka yhteiskunnassa määräytyy ikään perustuvan sosiaalisen järjestyksen mukaisesti. Tiettyyn ikään liitetään aina tietyt odotukset ja vaatimukset, jotka koskevat yksilöitä. Kuten, koska ihmisen kuuluu opiskella, koska saada lapsia ja perustaa perhe. Milloin on aika tehdä uraa ja niin edelleen. Jo näitä asioita verrattaessa aikaisempiin vuosiin, voi huomata suuria muutoksia. Enää ei ole itsestään selvää, että 30-vuotiaalla naisella on jo kaksi lasta ja perhe. Jokaiseen ikäluokkaan liittyy entistä enemmän elämisen vaihtoehtoja ja näin on myös vanhenevan väestön osalta. Yhteiskunta korostaa individuaalisia ihanteita ja kuluttamisen rooli on yhä merkit-

20 17 tävämpi. Kuluttaminen tuo ratkaisuja yhä vähemmän ikään sitouttaviin tekijöihin. Ikään sitouttavien tekijöiden poistuessa tai ainakin vähentyessä on havaittu, että myös kulutustyylit eri ikäisten välillä lähentyvät toisiaan. 4.5 Kuluttamisen merkityksen muutos Nyky-yhteiskunnassa kulutukselle on tullut aivan uusi merkitys. Se ei ole enää vain pakollisten jokapäiväisten hyödykkeiden hankkimiseen liittyvä velvollisuus. Kulutukselle on tullut aivan uusi rooli jokapäiväiseen elämään, ajan rytmittämiseen sekä etenkin oman itsen ja sosiaalisen aseman määrittelyssä. Kuluttamisella on uusi rooli ongelmien ratkaisijana ja yksi näistä ratkaistavista ongelmista on vanheneminen. Vanhenemiseen löytyy yhteiskunnastamme yhä uusia ja merkillisempiä ratkaisuja, kosmeettisista aineista aina kirurgisiin toimenpiteisiin. Yhteiskunnan ikään ja sukupuoleen liittyvien roolien merkityksen vähetessä, sekä yksilöllisyyttä korostavan kulutuskulttuurin merkityksen kasvaessa, on muodostunut olemisen ja ruumiillisuuden kulttuurin. Kulutusyhteiskunnassa arvostetaan oman ikääntyvän ruumiin muokkaamista ja hallintaa riippumatta iästä tai sukupuolesta. Kulutusyhteiskunnan mainonnan ideaalityyppinä on aktiivinen ja itseään toteuttava kuluttaja. Yhteiskunnan ainut onnistunut, myönteisen vanhenemisen prototyyppi on ikuisesti nuori ja kaunis. Ikääntyville naisille kohdistettu mainonta ei anna anteeksi kehon vanhenemisen merkkejä. Nainen on aikojen saatossa saavuttanut entistä tasavertaisen aseman kulutusmarkkinoilla huolimatta sukupuolesta tai iästä, mutta nykypäivän kulutusyhteiskunta on rakentanut vanhenevalle naiselle uuden, ylitsepääsemättömän esteen. Kulutusyhteiskunnan ihanteen mukaan sosiaalisesti täydellisen ihmisen kuuluisi olla tämän nuoruuden ihannoiman yhteiskunnan mallikappale ja tässä ihmiselle tulee vastaan ongelma, jota kukaan ei voi ylittää. Ihminen vanhenee ja kuolee kaikista vastaan pyristelyistään huolimatta. (Kangas 1999, ) Jo tänä päivänä ovat yli 50-vuotiaat merkittävä kuluttajaryhmä. Mainontaa seuratessa voi kuitenkin huomata sen nuorisopainotteisuuden. Tästä nousee mieleen kysymys siitä, eikö vanhemman väestön merkittävää kuluttajaroolia ole vielä huomattu? Vanhemman väestön muuttuvaa roolia miettiessä on huomioitava myös heidän muuttuvat

21 18 tarpeet. Opiskelu, liikunta ja modernien harrastusten suosio on lisääntynyt vanhemman väestön keskuudessa.. Matkailu on myös yksi vanhenevan väestön suosikki kuluttamisen kohteista. Meidän on tiedostettava väestön muuttuvat tarpeet, jotta osaamme muokata palvelut enemmistön tarpeita vastaaviksi. (Harmaantuvat härmäläiset 1998, 82.) 4.6 Uusi liikuntakulttuuri osana kulutusta Kun elämän välttämätön toimeentulo on turvattu voidaan tähän aikaisemmin keskitetyt resurssit suunnata muualle. Nykyaikaisena ilmiönä haasteita ja jännitystä haetaan entistä enemmän erilaisista harrasteista. Esimerkiksi kuntoliikunnasta on tullut nykypäivän uusien ja erilaisten kokemusten metsästysmaa. (Karisto 1998, 180.) Yhteiskunnan muuttuessa selviytymisyhteiskunnasta nautintoja korostavaksi yhteiskunnaksi, ovat nämä muutokset aiheuttaneet ihmisten arvojen ja tavoitteiden uudelleen järjestämistä. Elämän tärkeämmät arvot ja määreet löytyvät pääasiassa työyhteiskunnan ulkopuolelta, vapaa-ajasta ja sen aktiviteeteista. Nyky-yhteiskunnassa arvostettuja määreitä ovat fyysisyys, terveys ja nuoruus. Liikunta omalta osaltaan auttaa näiden ihailtujen arvojen saavuttamista, mutta liikunnasta haetaan myös muuta. Nykyyhteiskunnassa liikunta-aktiviteetit ovat uusien kokemusten metsästysmaa. Liikunnasta etsitään kokemuksia elämän mielekkyydestä, sekä oman elämänhallinnan tunnetta. Nyky-yhteiskunnan edustajan yksilöllinen ja sosiaalinen identiteetti rakentuu yhä vahvemmin kulutuksen ja elämäntyylien kautta, kun taas elämäntyylit ovat keskeisiä sosiaalisen erottumisen ja ryhmästatuksen luojia. Liikunnasta ja urheilusta on tullut yhä merkityksellisempi alue, jossa luodaan ja ylläpidetään elämäntyylien eroja. Elämäntyylillä taas viestitetään muille omaa sosiaalista asemaa, arvostusta ja menestystä. Tältä kannalta liikunnan merkitystä pohdittaessa, voidaan kysyä kenelle liikunta edustaa elämäntapaa ja kenelle elämäntyyliä? Tarkastellessa nyky-yhteiskunnan liikunnalle tyypillisiä piirteitä, on vastauksena yhä useamman liikkujan osalta liikunnan merkitys elämäntyylinä.

22 19 Liikunta elämäntyylinä tai elämäntapana Uuden liikuntakulttuurin tyypillisimmät piirteet ovat elämyksellisyyden, kokemuksellisuuden ja sosiaalisuuden korostaminen. Iäkkäämmille liikkujille on muita ikäryhmiä tärkeämpää liikunnan terveys- ja sosiaaliset ulottuvuudet. Selkeimpänä uuden liikuntakulttuurin ilmentäjänä voi pitää kuntosaliliikuntaa. Sen suosio jää kauas perinteisistä kävelystä ja pyöräilystä, mutta se täyttää uuden liikuntakulttuurin tunnusomaiset piirteet ja sen suosio on tavoittanut jo useat liikkujat. Nykyaikana puhutaan liikunnallistuneesta yhteiskunnasta, jolle tyypillistä on urheilullisen ja nuorekkaan vartalon ihannointi. Urheilulliseen mielikuvaan kuuluu entistä individualistisempia ihanteita, joka johtaa omaan elämänhallintaan ja tässä suhteessa elämänhallinta tarkoittaa muun muassa sitä, että ihmisellä on täydet valtuudet omaan kehoonsa. Koska liikuntaan liittyy idea elämänhallinnasta, koetaan vanheneva ja rapistuva ruumis tahdonvoiman puuttumiseksi, heikoksi elämänhallinnan taidoksi ja luopumisen ruumiillistumaksi. Myös tämän seikan vuoksi nyky-yhteiskunnassa ihannoidaan nuorta ja tervettä ruumista, eikä vanhenevaa ruumis saa luonnollista hyväksyntää osakseen. 90-luvun aikana on liikunnasta tullut muun kuluttamisen ohessa yksi tärkeimmistä vapaa-ajanviettomuodoista. Liikunnasta on tullut laaja käsite nyky-yhteiskunnan ilmentäjänä, sekä tärkeä osa globaalista viihdettä, joka edustaa uusia kokemuksia. Siitä on tullut kansantaloutta, sillä bisnesmaailma on löytänyt siitä hyvän markkinaraon. Lisäksi liikunnasta on tullut osa ryhmien ja yksilöiden identiteettityötä nykyyhteiskunnan ruumiinkulttuurin mukana, sekä erittäin olennainen vapaa-ajan jäsentäjä. (Tähtinen, Rinne, Nupponen & Heinonen 2002, ) 5 VÄESTÖRAKENTEEN VANHENEMINEN Suurien ikäluokkien elämäntapoja tarkastellessa tulee esiin voimakkaasti tämän hetken yhteiskunnan tyypillisimmät piirteet. Tämän suuren ikäluokan vanheneminen antaa hyvän ja kattavan tutkimuspohjan mietittäessä muutosten syitä, sekä tekee nämä muutokset konkreettisesti näkyviksi. Tämä suuri joukko myös näyttää millaisia ongelmia on tulevaisuudessa odotettavissa näiden uusien elämäntyylien johdannaisina.

23 Kun tulevia ongelmia pystytään ennakoimaan, on niihin myös mahdollista miettiä ratkaisukeinoja Syitä väestömme vanhusvoittoisuuteen Suomalaisen yhteiskunnan väestö ikääntyy ja ikärakenne muuttuu vanhenevan väestön voitoksi. Tämän muutoksen taustalta löytyy useita eri syitä. Pääsyynä on eliniän pidentyminen, johon puolestaan on vaikuttanut terveydenhuollon kehittyminen, lapsikuolleisuuden väheneminen sekä yhteiskunnan elintason ja hyvinvoinnin paraneminen. Toinen merkittävä syy on syntyvyyden aleneminen sotien jälkeisten suurten ikäluokkien jälkeen, 1950-luvulta lähtien. (Saksala 1998, 142.) Syntyvyyden alhaisuuteen vaikuttaa muun muassa naistenkin pidentynyt koulutusaika ja ansiotyön yleisyys. Kokonaisuudessaan asiaan vaikuttaa naisten saavuttama tasavertainen asema miesten rinnalla. Nämä naisten yhteiskunnallisessa asemassa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet siihen, että osa naisista ei solmi lainkaan avioliittoja ja osa avioliitoista jää oman valinnan johdosta kokonaan lapsettomiksi. (Harmaantuvat härmäläiset 1998, ) Kokonaisuudessaan tilanteeseen vaikuttaa kaikki yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset. Työn ruumiillisuuden muuttuminen henkisemmäksi, on mahdollistanut fyysisten voimavarojen kohdentamisen vapaa-ajan aktiviteetteihin. Ihmisten tietämys on laajentunut ja heidän kiinnostuksensa terveellisempiä elämäntapoja kohtaan on herännyt. Ihmiset eivät enää uhraudu työlleen ja perheelleen vaan vallalla on individuaalistuvat ihanteet, omaan itseen keskittyminen ja etusijalla omien tarpeiden huomioiminen. 5.2 Tilanne nyt ja ennuste tulevasta Tällä hetkellä maamme ikärakenne on vielä hyvä, sillä reilu kaksi kolmasosaa väestöstä on työikäisiä. Tämä jako ei kuitenkaan ole näin yksiselitteinen, vaan maamme eri osien vanhus, lapsi ja työikäisten suhteet vaihtelevat huomattavasti. Jo nyt näkyvä, ja tulevaisuudessa entisestään korostuva trendi tulee olemaan se, että maaseutujen ja pienempien kaupunkien asukkaat tulevat olemaan entistä vanhusvoittoisempia. Van-

24 21 hempi ikäpolvi jää synnyinsijoilleen ja nuoret muuttavat kasvukeskuksiin. Tämä muutos korostaa entisestään tulevaa ongelmallista tilannetta, joka aiheutuu työikäisten ja työiän ohittaneiden suhteen määrästä. (Väestö ja hyvinvointipalvelut 2002, 17.) Pienten kaupunkien ja suurten kasvukeskusten välillä on suuria eroja vanhusten, työikäisten ja lasten suhteissa, mutta Keski-Suomen väestörakenteita tutkimalla saa kattavan kuvan koko maan väestörakenteiden muutoksista. Keski-Suomen väestörakenne ja sen ennuste on kuin Suomen väestörakenteen muutokset pienoiskoossa. (Nieminen 1995, 62.) Ensimmäisinä syntyneet suurten ikäluokkien edustajat ovat jo täyttäneet 55 vuotta, ja kaikki heistä tulevat ylittämään 55 vuoden iän 10 vuoden kuluessa. Tänä aikana vanhimmat heistä siirtyvät jo vuotiaiden ikäryhmään vuotiaiden ikäryhmä saavuttaa huippunsa vuoden 2020 tienoilla, jolloin valtaosa suurista ikäluokista saavuttavat tämän iän. Kolmenkymmenen vuoden kuluttua useampi kuin joka neljäs suomalaisista on ylittänyt 65-vuoden iän. (Väestö ja hyvinvointipalvelut 2002, 18.) On ennustettu että Suomen väestön kokonaislukumäärä pysyy ennallaan seuraavat vuotta. Syntyvyyden alenemisen vaikutuksesta väestö lisääntyy vuoteen 2020 asti, lukumäärän noustessa 5,3 miljoonaan. Tämän jälkeen lukumäärä vähenee ja tulee olemaan noin 4,8 miljoonaa vuonna (Väestö ja hyvinvointipalvelut 2002, 18.) Liitteenä 2. olevat ikäpyramidit havainnollistavat edellä mainittuja asioita. Pyramideista on nähtävissä vuoden 1997 väestörakenne. Pyramideilla on pyritty myös havainnollistamaan ennuste väestömme ikärakenteesta vuosien 2010 ja 2030 osalta. (Ks. Liite 2. Harmaantuvat härmäläiset 1998, 9-11.) 5.3 Ikärakenteen vanhenemisesta aiheutuvia ongelmia Väestörakenteen tasapainoisuutta voidaan kuvata myös väestöllisen huoltosuhteen avulla. Huoltosuhde on heikompi, mitä korkeampi se on. Huoltosuhteen korkeus määritetään työikäisten suhteella työiän ulkopuolella oleviin. Vuonna 2030 maassamme on ennusteiden mukaan kymmentä työikäistä kohden 11 työiän ulkopuolella olevaa. Huoltosuhde on tällöin noin 40 prosenttia nykyistä korkeampi. Koska syntyvyys on

25 alentunut on suurin osa näistä huoltosuhteen suurenemiseen vaikuttajista eläkeläisiä. (Väestö ja hyvinvointipalvelut, 2002, 23.) 22 Ikä on keskeisimpiä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytön määrään vaikuttavia tekijöitä. On tutkittu että yli 85-vuotiaiden aiheuttamat terveydenhoitokustannukset ovat 5-8 kertaa suuremmat, kun verrataan nuorten ja työikäisten aiheuttamiin kustannuksiin. Kuitenkin lääketieteen ja hoitokäytäntöjen, sekä elin- ja asuinolojen kohentuminen on huomattavissa etenkin nuorimpien eläkeläisten kohoavana terveydentilana. Jossain määrin myös iäkkäämpien vanhustenkin toimintakyky paranee, mutta kehitys ei ole niin selvästi havaittavissa kuin nuoremmilla. (Väestö ja hyvinvointipalvelut, 2002, 32.) Näiden muutosten vuoksi on tulevaisuudessa odotettavaa ettei yhteiskuntamme pysty vastaamaan terveyspalvelujen menoihin. Työikäisten määrän vähetessä ei yhteiskunnassamme ole enää suurempaa tuottavien osapuolien määrää. Työikäisten määrän muuttuessa negatiiviseksi suhteessa yhteiskunnan kuluttaviin osapuoliin on tulos luonnollisesti negatiivinen. Yhteiskuntamme ei pysty toimimaan jatkuvan negatiivisen tuloksen alla, vaan asiaan on löydyttävä uusia ratkaisuja. Yksi uusista ratkaisuista on yhä paremmin omasta terveydestään huolehtiminen ja ennen kaikkea yhä aikaisemmassa vaiheessa sen aloittaminen. Oman terveyden itsehoidosta on tullut enemmänkin jokaisen kansalaisen velvollisuus, kuin vaihtoehto. 5.4 Suomalaisten elinikäinen työaika Kehittyneen suomalaisen yhteiskunnan ongelmana on, että nuoret tulevat työelämään hyvin myöhään ja taas vanhemmat ikäluokat jättävät työelämän kovin varhain. Nuorten työelämään tulon viivästyminen on seurausta sukupuolesta riippumattomasta koulutuksen lisääntymisestä. Koulutuksen elinikäisestä työajasta viemää aikaa lohduttaa se positiivinen tieto siitä, että koulutuksen pituus korreloi ihmisen halukkuuteen jatkaa pidempään työelämässä Työikäisen väestön vähetessä edellytetään toimenpiteitä suomalaisten elinikäisen työajan pidentymiseksi. Jotta eliniän pidentyminen ei vaikuttaisi yhteiskunnan eläkekustannuksiin, eläkkeen määrässä otetaan huomioon eläkkeelle siirtyvän odotettavissa

26 23 oleva elinaika. Jokaiselle sukupolvelle taataan yhtä suuri eläke, keskimäärin yhtä pitkäksi aikaa. Keskimääräisen eliniän pidetessä tämä tarkoittaa sitä, että eläkkeelle on siirryttävä yhä myöhemmin jos haluaa samansuuruisen eläkkeen kuin aikaisemmat sukupolvet. Suurten ikäluokkien vanhetessa yhteiskunnan elatussuhde heikkenee. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhteiskunnalla ei ole varaa jättää käyttämättä vielä työhön pystyvien ihmisten työpanosta. (Harmaantuvat härmäläiset 1998, ) Parantunut terveydentila sekä pitenevä elinikä antaisivat mahdollisuuden lakisääteisen eläkeiän korottamiseen. Itse asiassa näillä muuttuneilla puitteilla olisi suomalaisten mahdollista työskennellä 65-vuotiaaksi tai pidempäänkin. Tämän päivän tosiasia on kuitenkin se, että suomalaiset jättävät työelämän keskimäärin 59 vuoden ikäisinä. Tämä tieto on ristiriidassa parantuneen toimintakyvyn ja elintapojen muutoksen kanssa, etenkin, kun mietitään tulevia ongelmallisia huoltosuhteita. Kaiken kaikkiaan demografiset, sosiaaliset, institutionaaliset ja taloudelliset muutokset merkitsevät sitä, että hyvinvointivaltio ei enää entisessä muodossaan sopeudu nykyolosuhteissaan toimintamalliksi. Totutuista eduista tai toimintatavoista kiinnipitäminen merkitsisi jarrujen painamista tulevalle hyvinvoinnille. (Harmaantuvat härmäläiset 1998, 55) Yhteiskunnalla ei ole enää varaa myöntyä aikaiseen eläkeikään tai erityisen pitkään koulutusaikaan.. Ihmisten elinikäisen työajan on pidennyttävä ja pidentynyt toimintakyky vaatii tekijöiltään runsaasti myös fyysisiä voimavaroja. Näiden asioiden summana voidaan todeta, että omasta terveydestä huolehtiminen ja fyysisen kunnon ylläpito ovat entistä tärkeämpiä. Nämä ovat myös niitä tekijöitä jotka voivat taata meille hyvinvointivaltion jatkossakin. 5.5 Hyväkuntoiset eläkeläisemme Mentäessä ajassa taaksepäin yhteiskunnan muutokseen, jolloin ihmiset siirtyivät maataloustöistä tehdas/palkkatyöhön. Tällöin on ensimmäistä kertaa kiinnitetty huomiota elämäntapojen terveysvaikutuksiin. Tehdastyöläisten terveydestä koetettiin pitää huolta ja terveellisemmän elämäntavan vaikuttajat huomioitiin. Väestörakenteellisen vanhenemisen uhkakuvana on ollut yhteiskunnan kykenemättömyys huolehtia vanhenevasta enemmistöstä. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, että

27 24 tässä vanhenevassa väestössä on tapahtunut muutoksia verraten aikaisempiin vanheneviin ikäluokkiin. Nämä suuret ikäluokat ovat sisäistäneet yhteiskunnassamme aivan uusia rooleja ikääntyvinä ihmisinä. He ovat myös ensimmäinen ikäluokka jolla on varaa ikääntyä kuluttavalla tavalla. Tälle suurelle ikääntyvälle ryhmälle on ominaista itsensä kehittäminen vielä vanhempanakin. Yhä useampi ikääntyvistä opiskelee, hoitaa kuntoaan ja matkustelee. Peter Laslettia siteeraten puhutaan kolmannesta iästä. Tämä kolmas ikä ajoittuu työn ja huoltovastuun jälkeiselle ajalle ennen vanhuuden raihnaista vaihetta. Tyypillistä kolmannelle iälle on omistautuminen oman hyvinvoinnin edistämiseen. Vanhuudenraja on siirtynyt 65 vuoden etapista noin ikävuoteen. (Karisto ym.1998,122.) Aikaisemmin ihmisten siirtyessä eläkkeelle, olivat he työssäolo vuosinaan käyttäneet kaikki fyysiset voimavaransa ruumiilliseen työhön. Tänä päivänä työ on keventynyt ja muuttunut henkisemmäksi, joten eläkkeelle siirtyvät ihmiset ovat vielä hyvässä vireessä. Parantunut terveys pidentää eläkkeelläolo vuosia antaen uusia mahdollisuuksia moniin aktiviteetteihin. Huoltosuhteiden muutoksella on vaikutusta julkiseen talouteen, sen rakenteeseen sekä kansantalouteen kokonaisuutena. Tämä väestön ikääntyminen lisää hoivatyön tarvetta ja muutoksia tarkastellessa se edellyttää toimiakseen uusia toimintamalleja. Ihmisten keskuuteen on nousemassa tietämys fyysisestä omavastuusta, sekä lisääntyvän varallisuuden sallimasta yksilöllisestä riskeihin varautumisesta. Väestön ikääntyessä terveyden ja kunnon merkitys inhimillisen pääoman lisääjänä on noussut oleelliseen asemaan. (Harmaantuvat härmäläiset 1998, ). Suuret ikäluokat vanhenevat, jäävät eläkkeelle ja heillä on entistä enemmän taloudellista ja vapaa-ajallista kapasiteettia kulutettavaksi. On siis erittäin tärkeää tietää mitä he tekevät vapaa-aikanaan ja millä tavalla ikääntyvä nainen mieluiten huolehtii rapistuvasta kehostaan. Tietoisuuden kautta palvelumme pystyisivät entistä paremmin tyydyttämään heidän tarpeensa. Kehittyvien palvelujen ei ole vain tarkoitus vastata heidän tarpeisiinsa vaan myös samalla synnyttää niitä. Ikääntyvän väestön liikunnallisten tarpeiden herättäminen ja terveystietämyksen lisääntyminen ovat erittäin tärkeitä tekijöitä, muun muassa helpottamassa tulevaa terveyspalvelujen ylikuormitusta suurten ikäluokkien vanhetessa.

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA

ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA ONKO IÄLLÄ MERKITYSTÄ? ERI SUKUPOLVET KULUTTAJINA TULEVAISUUDESSA Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopisto Myynnin ennakointikamari 10.11.2015 Kulutuksen nykytila ja trendit Mikä on iän ja sukupolven merkitys

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Kulutuksen nykytrendit

Kulutuksen nykytrendit Kulutuksen nykytrendit Terhi-Anna Wilska Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 28.10. 2014 Mitä kuluttamisessa on 2 tapahtumassa? Elintason nousu, välttämättömyyksien muuttuminen Digitalisaatio, teknologian jokapaikkaistuminen

Lisätiedot

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Antti Karisto & Ilkka Haapola Lahden tiedepäivä 27.11.2012 www.helsinki.fi/yliopisto APC-ongelma Olisi tärkeää erottaa toisistaan ikävaikutus (Age), ajankohtavaikutus

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03. Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.2011 Esityksessä Tuottaako yrityksissä käytetty kuluttajatieto riittävän ymmärryksen

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

FT Arto Tiihonen. www.miksiliikun.fi

FT Arto Tiihonen. www.miksiliikun.fi FT Arto Tiihonen www.miksiliikun.fi Leikki leikkinä: kisailua, sattumaa, huimausta ja rooleja Leikki kokemuksena: elämys-, identiteetti-, osallisuus- ja toimijuuskokemuksia Miksi siis oikeastaan leikimme?

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA MIELELLÄÄN-SEMINAARI 7.10.2015 Puistotorni, Tampere HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiaaligerontologia, sosiologia jyrki.jyrkama@jyu.fi TEEMAT Käytännöt

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Tutkimuksen Tulokset. Ja ideoiden esitteleminen. Espoon työväenopisto

Tutkimuksen Tulokset. Ja ideoiden esitteleminen. Espoon työväenopisto Tutkimuksen Tulokset Ja ideoiden esitteleminen Tutkimus Nuoret asiakaskohderyhmänä: Tarjonnan ja palveluiden kohdentaminen Nuorten tavoittaminen Ryhmäkeskustelut (joulukuu 2014): Nuorten parissa työskentelevät

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Suomalaiset ja työnteko & suomalaisuuden merkitys tuotteissa ja palveluissa

Suomalaiset ja työnteko & suomalaisuuden merkitys tuotteissa ja palveluissa Suomalaiset ja työnteko & suomalaisuuden merkitys tuotteissa ja palveluissa METODI JA OTOS N = 1001 Kysely toteutettiin lomakekyselynä M3 Research Finlandin paneelissa maaliskuussa 2015. ASUINALUE Uusimaa

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia avaukset Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia Kalle elo Seuraavien noin 20 vuoden aikana Suomessa on odotettavissa väestön nopea ikääntyminen, sillä sotien jälkeen syntyneet ikäluokat

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Huomisen kynnyksellä. Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen

Huomisen kynnyksellä. Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen Huomisen kynnyksellä Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen Kyselyssä selvite+in 55 79- vuo4aiden käsitykset ikäihmisten ongelmista ja suhtautumisesta eläkeläisjärjestöihin sekä

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025

Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025 Vapaaehtoistoiminta vuonna 2025 Turvallisuuskomitean järjestöseminaari 2.10.2014 Henrietta Grönlund HelsinkiMissio / Helsingin yliopisto Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 2.10.2014 1

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere

Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere Tarve toimia! Toiminta on yhtä tärkeää kuin ruoka ja juoma. Jokaisella tulisi olla fyysistä ja henkistä toimintaa, josta nauttii

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Tämä kysely on tarkoitettu OHK ry:n jäsenille. Kyselyllä selvitetään eräiden uuteen palkkausjärjestelmään liittyvien ongelmien määrää ja laatua edunvalvonnan

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Ajatuksia teemasta: Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Mikä muuttuu, mikä pysyy? Projektipäällikkö, TkL Kati Kiiskilä Insinööritoimisto Liidea Oy kati.kiiskila@liidea.fi Liikennesuunnittelun paradigman

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Antti Kasvio: Työelämän muutokset & siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Esitys Punk-hankkeen seminaarissa 21.1.2010 Miten työ on nykyään muuttumassa? Perinteinen modernisaatioteoreettinen

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus..0 Juho Rahkonen/Marko Mäkinen 1 Tutkimuksen toteutus Täm tutkimuksen on tehnyt Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Yhteiskunta ja ihmisen osallisuus ikääntyessä Marja Saarenheimo FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto Tämän alustuksen kysymykset 1. Millainen elämänvaihe vanhuus on nyky- käsitysten t mukaan? 2. Mistä iäkkään

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot