Turunmaan Blanka-kirjastojen. toimintastrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turunmaan Blanka-kirjastojen. toimintastrategia"

Transkriptio

1 (käännös) Turunmaan Blanka-kirjastojen toimintastrategia Mikaela Johansson ja Blanka-kirjastojen johtoryhmä Hyväksytty

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Opetusministeriön kirjastostrategia Blanka kirjastoyhteistyötä Turunmaalla 6 4. Blanka-kirjastojen toiminta-alueen kuntien esittely Blanka-kirjastojen toimintastrategia 14 Liitteet 1. Kirjastopoliittisen ohjelman laatusuositukset Seminaarit, kurssit ja sisäinen täydennyskoulutus 31 Kirjallisuusluettelo 2

3 1. Johdanto Tietoyhteiskunta on tuonut uusia haasteita yleisille kirjastoille. Tiedon määrä lisääntyy jatkuvasti, ja kirjastoilla on osavastuu kansalaisten tietohuollosta. Näin säätää mm. kirjastolaki (1998/904): Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. 1 Blanka-kirjastot ovat laatineet tämän kirjastostrategian voidakseen vastata uusiin haasteisiin. Strategia toimii ohjeistuksena, jonka avulla olemassaolevia kirjastoresursseja analysoidaan, hyödynnetään ja kehitetään sekä luodaan valmiudet tulevia tarpeita silmälläpitäen ja tuetaan Turunmaan kirjastojen ja muiden laitosten välisen yhteistyön kehittämistä edelleen. Strategia tukeutuu kirjastolain ohella myös opetusministeriön julkaisemiin Kirjastostrategiaan 2010 sekä Kirjastopoliittiseen ohjelmaan Näissä korostetaan strategian merkitystä välineenä, jonka avulla kirjastolaitoksen perustava infrastruktuuri saadaan toimimaan. Tämä edellyttää paikallisten ja alueellisten strategioiden laatimista sekä laatu- ja standardisuositusten käyttämistä palvelujen arvioimisessa. 2 Strategian liite 1 perustuu opetusministeriön antamiin suosituksiin. Strategiatyö aloitettiin syksyllä 2004 työprosessin suunnittelukokouksella, johon osallistuivat Blanka-kirjastojen johtoryhmä ja projektityöntekijä Mikaela Johansson. Vuoden aikana työ edistyi; ryhmän jäsenet pitivät kokouksia, olivat sähköpostitse yhteydessä toisiinsa ja järjestivät strategiaseminaarin kesäkuussa Alussa ryhmä 1 Suomen laki II, s Kirjastosta laaja-alaista kulttuuria ja laatua tiedonhakuun (2001), s.3 3

4 keskittyi laatimaan Blanka-kirjastojen yhteisen toiminta-ajatuksen ja tavoitteet. Tämän jälkeen yksittäiset kirjastot ovat luoneet omia paikallisia kirjastostrategioitaan. 2. Opetusministeriön kirjastostrategia 2010 Opetusministeriö julkaisi vuonna 2003 raportin, jossa kuvataan opetusministeriön tiedon ja kulttuurin saatavuuden politiikkaa erityisesti yleisten kirjastojen kannalta. Kirjastostrategiassa 2010 todetaan: Yleinen kirjasto on perusopetuksen ohella julkishallinnon tärkein tapa toteuttaa tietoyhteiskunnan kansalaisuuden perusedellytykset. 3 Nykyään kirjastoille asetetaan yhä enemmän vaatimuksia, mutta perinteinen kulttuuri- ja sivistystehtävä ei katoa, vaan yhdistyy tiedonvälitys- ja ohjaamistehtävään. Opetusministeriö haluaa strategiassaan ottaa esille kysymyksiä ja ongelmia, jotka eivät vielä ole toteutuneet kirjastoalalla, ts. sellaisia kysymyksiä, jotka edellyttävät uusia ajatustapoja ja toimintamalleja. Tavoitteena on, että kirjasto- ja informaatiopalvelut toimisivat yhteenhitsautuneena verkostona, jossa käyttäjä saa oikeaa tietoa oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan ikäänsä, kykyihinsä ja taitoihinsa mukautettuna. Strategian keskeiset kohdat ovat kirjastoverkostojen ja teknisen infrastruktuurin kehittäminen sekä kansalaisten tietohuollon parantaminen. Nämä ovat tärkeimmät toimenpiteet kansalaisten tasa-arvoisen tiedon saannin turvaamiseksi. Kirjastostrategian 2010 mukaan yleinen kirjasto: Välittää kirjasto-osaamista eli edistää tiedonhallintataitojen muuttumista kansalaistaidoiksi Toimii kuntalaisten kulttuurisena ja sosiaalisena kohtauspaikkana Tukee oman alueen hyvinvointia ja menestystä On kaikille avoin ja vahvistaa demokratiaa Toimii hybridi- eli yhdistelmäkirjastona, jossa perinteiset kirjastopalvelut ja digitaalinen kirjasto yhdistyvät Tarjoaa helposti saatavia palveluja Välittää kulttuuriperintöä Tuo dokumenttikokoelmiin ja verkkopalveluihin jatkuvuutta valikoimalla ja järjestämällä erilaisia aineistoja 3 Kirjastostrategia 2010 (2003), s. 6 4

5 Edistää lukutaitoa myös verkkolukutaitoa Kirjastojen on myös laajennettava, uudistettava ja sopeutettava palvelunsa ja kokoelmansa tietoyhteiskunnan vaatimusten mukaisiksi. Tämä tapahtuu: Laajentamalla tietopalveluita (sekä kirjaston fyysisissä tiloissa että etä-, virtuaali- ja mobiilipalveluina) Tarjoamalla entistä monipuolisempaa kirjastoaineistoa kuten esim. CD-ROM- ja DVD-levyjä, e-kirjoja ja lisensoitua verkkoaineistoa Monipuolistamalla kirjastotilojen ja välineiden käyttöä Säilyttämällä ennallaan kirjaston perinteiset tehtävät (mm. kirjastoaineiston lainaus, kaukolainaus, opastus, näyttelyt, satutunnit jne.) Luomalla virtuaalisia väyliä kirjastojen aineistoon, osaamiseen ja palveluihin (kokoelmatietokannat, kirjastojen itsensä verkkoon keräämä tieto, tapahtumakalenterit, keskustelupalstat, interaktiiviset ja henkilökohtaiset palvelut, aineiston varaus, ikä- tai asiakasryhmittäin kohdistetut palvelut jne.) Tarjoamalla etäpalveluita verkon välityksellä, langattomia yhteyksiä tai digitaalisia vuorovaikutusmahdollisuuksia (digi-tv) Julkaisemalla ja tuottamalla omaa aineistoa, esim. tiedonhakuoppaita, kirjailijatietokantoja, sivustoja lapsille ja kotiseutuaineistoa etupäässä internetissä. Toimenpiteiden toteuttaminen asettaa toiminnalle uusia haasteita. Kirjastojen tehtävät muuttuvat entistä monipuolisemmiksi ja väestön koulutustaso korkeammaksi, mistä seuraa uusia määrällisiä ja laadullisia vaatimuksia kirjastohenkilökunnan osaamiselle. Puutteelliset kirjastojärjestelmät ja hitaat tai epävakaat tietoliikenneyhteydet muodostavat myös ongelman. Opetusministeriö on esittänyt useita toimenpide-ehdotuksia kehittämistarpeisiin. Toimenpiteillä saavutetaan hyvä tulos ainoastaan kuntien ja valtion välisellä yhteistyöllä. Kuntien tehtävänä on peruspalveluista huolehtiminen, ts. kunnat vastaavat siitä, että kansalaisten ulottuvilla on kohtuullisen matkan päässä fyysisiä kirjastopalveluja verkko- ja etäpalveluiden lisäksi. Lisäksi kuntien on huolehdittava siitä, että kirjastoissa on tarpeeksi henkilökuntaa. Koulutetun ja osaavan henkilökunnan merkitys korostuu, ja siksi suositellaan kirjastojen seudullista yhteistyötä, jos kunta ei yksin pysty tuottamaan riittäviä kirjastopalveluja. Kuntien 5

6 osalta on myös tärkeää, että laaditaan selkeä suunnitelma opetuksen tietohuollon varmistamiseksi sekä koulujen ja yleisten kirjastojen välisen yhteistyön toteuttamiseksi. Tietohuolto on myös kirjattava kuntien tietostrategioihin, maakuntaohjelmiin jne. Valtion osaksi jää lähinnä mm. kirjastojen nopeiden tietoliikenneyhteyksien ja tietojärjestelmien tukeminen sekä eri hankkeiden rahoittaminen. 3. Blanka kirjastoyhteistyötä Turunmaalla Blanka on kirjastoverkosto, jonka turunmaalaiset kirjastot ovat muodostaneet palvelutasonsa kohottamiseksi. Samaa nimeä kantaa myös kirjastojen yhteinen tietokanta, joka tarjoaa seudun asukkaiden käyttöön huomattavasti laajemman ja monipuolisemman aineistovalikoiman kuin mitä yksittäiset kunnankirjastot pystyisivät ylläpitämään. Blankan muodostavat Dragsfjärdin, Houtskarin, Iniön, Kemiön, Korppoon, Nauvon, Paraisten ja Västanfjärdin kunnankirjastot, ja sitä hallinnoi jäsenkirjastojen johtajien muodostama johtoryhmä sekä verkoston koordinaattori. Blanka-verkostoon kuuluu yhteensä 12 kirjastoa sivukirjastoineen sekä lisäksi laitoskirjasto, kirjastovene, kahdeksan lainausasemaa ja siirtokirjakokoelmat kouluissa, palvelutaloissa, terveyskeskuksissa ja yhteysaluksilla. Vuoden 1994 alussa turunmaalaisten kirjastojen edustajat kokoontuivat tavoitteenaan muodostaa verkosto. Kirjastojärjestelmien siirtäminen tietokoneelle oli väistämätöntä, ja yhteistyötä pidettiin edellytyksenä sille, että pienet kirjastot saattoivat vähäisin henkilöstöresurssein toteuttaa tämän. Yhteistyöverkoston ensimmäinen tehtävä oli kirjastojen tarpeita vastaavan kirjastojärjestelmän valitseminen. Järjestelmän tuli olla PC-pohjainen ja täysin kaksikielinen. Valinnassa päädyttiin Geminikirjastojärjestelmään. Hankkeen Biblioteket skärgårdens informationscentral rahoittamiseksi ja yhteisen tietokannan rakentamiseksi haettiin avustusta opetusministeriöltä, ja vuosina projektiin oli palkattuna ulkopuolinen koordinaattori ja ohjaaja. Vuonna 1995 perustettiin yhteinen tietokanta, joka sijoitettiin Paraisille, ja samana vuonna aloitettiin aineiston rekisteröinti. Työ jaettiin rekisteröinnin yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi. Samana vuonna julistettiin nimikilpailu, jossa kirjastojen välisen yhteistyöverkoston nimeksi valittiin Blanka. Blankan hallinnosta vastaa jäsenkirjastojen johtajien muodostama johtoryhmä. Johtoryhmän puheenjohtaja valitaan vuodeksi kerrallaan. Vuosittain valitaan myös 6

7 työvaliokunta. Työvaliokunta piti ahkerasti kokouksia 1990-luvun jälkipuoliskolla ja laati mm. yhteiset manuaalit sekä sopeutti standardisointi- ja luettelointisäännöt toisiinsa. Ostettiin yhteinen taustarekisteri luettelotietoineen, jota kaikki saattoivat hyödyntää. Vuonna 1997 kaikki kirjastot oli liitetty modeemin välityksellä Blankan yhteiseen tietokantaan. Tiedostonhallinta hoidettiin ostopalveluna. Nykyään luettelointitiedot lähetetään sähköpostitse, ja vuodesta 2001 lähtien Blankan koordinaattori on hoitanut tiedostonhallinnan. Blanka-kirjastojen aineisto lainataan yhteisen tietokannan kautta. Vuonna 1998 julkistettiin Blankan verkkosivut ja mahdollistettiin aineiston haku verkossa. Blankan verkkosivustoa hallinnoi vuoden 2005 huhtikuuhun asti pietarsaarelainen Kustnet. Vuoden 2005 huhtikuuhun asti yhteinen tietokanta päivitettiin kerran viikossa ja Blankan verkkosivut kerran kuukaudessa. Huhtikuun 2005 jälkeen Blankan verkkosivustoa hallinnoi Paraisten kaupunki. Nykyisin luettelotiedot toimivat miltei reaaliajassa, minkä johdosta käyttäjät voivat itse tarkistaa internetistä, missä toimipisteessä aineisto on ja onko se hyllyssä vai lainattuna. Blankan verkko-osoite on Vuoden 2005 syyskuusta lähtien Paraisten kaupunginkirjaston lainaajat ovat voineet tehdä varauksia ja pidentää laina-aikojaan verkon välityksellä. ATK-pohjainen lainaus aloitettiin Paraisilla jo vuonna 1997, ja nyttemmin ainoastaan Iniön kirjastossa on manuaalinen lainaus. Kemiönsaarella on ollut alusta lähtien online-yhteys, ja kaikkien kolmen kunnan kirjastoaineisto on rekisteröity samaan tietokantaan. Kirjastoilla on myös yhteinen asiakasrekisteri. Vuonna 2002 laadittiin yhteiset lainasäännöt niitä kirjastoja varten, joissa on käytössä tietokoneistettu lainaus. Samana vuonna otettiin käyttöön yhteinen kirjastokortti. Kirjastokortin logon kuten myös verkkosivujen ulkoasun on suunnitellut graafikko Joonas Sirviö. Kaikilla Kemiönsaaren kirjastoilla on yhteinen kirjastokortti. Länsi-Turunmaalla kortti on vielä aktivoitava kutakin kirjastoa varten. Lähitulevaisuudessa Blanka-kirjastot siirtyvät yhteiseen asiakasrekisteriin, jolloin samalla kortilla voi lainata mistä tahansa Blanka-kirjastosta ilman erillistä rekisteröintiä. Ensimmäinen Blanka-seminaari järjestettiin vuonna 1995, ja sen jälkeen on pidetty lukuisia seminaareja eri ajankohtaisista aiheista. Yhteisiä seminaareja on myös 7

8 järjestetty pohjanmaalaisen Fredrika-verkoston kanssa, joka käyttää samaa kirjastojärjestelmää kuin Blanka-kirjastot. Käytettäessä suhteellisen pienen järjestelmätoimittajan palveluja etuna ovat tiivis yhteydenpito sekä asiakkaan suuret vaikutusmahdollisuudet. Verkostot vaihtavat ajatuksia keskenään ja tukevat toisiaan myös muissa yhteyksissä. Blanka järjestää jatkuvasti yhteistä koulutusta henkilökunnalleen ja pyrkii lähettämään ainakin yhden Blankan henkilökunnan edustajan kursseille, joista on hyötyä yhteistyökirjastoille. Blanka pitää yhteistyötä Turunmaan seutu ry:n kanssa tärkeänä. Turunmaan seutu ry isännöi Saaristonetti-hanketta, jonka puitteissa on jo pitkään tehty töitä parempien ja ajanmukaisten tietokoneyhteyksien luomiseksi turunmaalaisten kuntien välille. Blanka-yhteistyö elää koko ajan. Uusia ajatuksia syntyy, niitä kokeillaan ja ne liitetään osaksi yhteistyötä, jos ne osoittautuvat tarpeellisiksi. Jo ensimmäisessä seminaarissa keskusteltiin erikoistumisesta hankinnoissa eli siitä, että kullakin kirjastolla on yksi tai useampia vastuualueita, joita se seuraa erityisen tarkkaan ja painottaa hankinnoissaan. Erikoistumista voi olla vaikea toteuttaa käytännössä. Kuitenkin erikoistuminen on yksi niistä keinoista, jonka avulla voidaan ottaa huomioon seudun erityiset kirjastoaineistotarpeet ja kysyntä. Erikoistuminen tuo mukanaan säästöjä, jotka näkyvät selkeämmin erikoistumisen muovauduttua ja logistiikan toimiessa tarkoituksenmukaisesti. Vuonna 2004 Blanka käynnisti logistiikkakokeilun, joka on osoittautunut niin onnistuneeksi, että se halutaan muuttaa pysyväksi ratkaisuksi Blanka-kirjastojen välisille runsaille kaukolainauksille. Blanka-kirjastot ovat myös kehittäneet ehdotuksia yhteisiksi valintaperiaatteiksi, jotka koskevat aineistovalintoja, varastointia ja aineiston poistamista. Blanka-kirjastot käynnistivät vuonna 1999 koululaisten lukutaidon kehittämiseksi kirjavinkkaushankkeen, jota täydennettiin kirjailijavierailuin. Opetusministeriö, Svenska kulturfonden, Konstsamfundet ja Länsi-Suomen lääninhallitus ovat myöntäneet varoja kirjavinkkaukseen ja kirjailijavierailuihin. Hanke jatkuu edelleen. Tiedonhaku muodostaa yhden Svenska kulturfondenin rahoittaman Bittis-hankkeen 4 peruskivistä. Hankkeen tavoitteena on tukea koulujen omia kirjastoja hankkimaan välttämättömiä kirjastojärjestelmiä sekä karsimaan ja rekisteröimään koulujen kokoelmia sekä kannustaa kouluja järjestämään erilaisia lukuhankkeita. 4 Bittis biblioteket i skolan ( Kirjasto koulussa ) 8

9 Opetusministeriö ohjaa melko pitkälle kirjastojen panostuksia myöntämällä projektivaroja erityistarkoituksiin. Blanka on kolmen vuoden ajan saanut varoja erikoisaineiston luettelointia ja indeksointia varten. Kotiseutukirjallisuuden suuresta suosiosta johtuen Turunmaan kirjastot päättivät ensisijaisesti luetteloida ja indeksoida kotiseutukokoelmat, jotta aineisto olisi paremmin suku- ja kotiseutututkijoiden käytettävissä. Joillakin kirjastoilla on kokoelmakokonaisuuksia, joita on saatu lahjoituksina esim. nuorisoseuroilta ja ammattiyhdistyksiltä. Nykyään myös näiden kokoelmien tiedot on saatavilla verkossa. Musiikkikokoelmien saatavuus on mahdollistettu osittain saman rahoituksen turvin. Vaikka Blanka on pieni verkosto, se on herättänyt suurta kiinnostusta myös kirjastomaailman ulkopuolella. Blankalla on ollut ja on edelleen edustajia useissa työryhmissä ja hallituksissa, ja Blankaa on pyydetty kertomaan toiminnastaan lukuisiin konferensseihin ja kokouksiin. Åbolands kulturråd myönsi vuonna 2002 Blankalle kulttuuripalkinnon, jota arvostettiin suuresti ja pidettiin todisteena siitä, että Blanka on löytänyt paikkansa seudulla. 4. Blanka-alueen kuntien esittely Blanka-kirjastoverkosto muodostuu kahdeksan turunmaalaisen saaristokunnan kunnankirjastoista. Kuntien asukasluku vaihtelee. Pienimmässä kunnassa Iniössä asuu 9

10 250 asukasta, kun taas Parainen on suurin asukkaallaan ja samalla ainoa kaupunki. Yhteensä alueella asuu miltei asukasta. Kunnat ovat kaksikielisiä. Dragsfjärd Dragsfjärdin kunta sijaitsee Kemiönsaaren lounaisosassa. Kunnan asukasluku on Asukkaista 76,5 % puhuu ruotsia äidinkielenään ja 23,2 % suomea. Kunnan keskustaajama on Taalintehdas, missä on harjoitettu rautateollisuutta vuodesta 1686 lähtien. Myös Björkbodassa on vanhastaan ollut teollisuutta. Sen jälkeen kun Hiittisten saaristo liitettiin Dragsfjärdin kuntaan vuonna 1969, kunta on tullut tutuksi ennen kaikkea saaristostaan, jossa on yli saarta. Kunnassa on viisi alakoulua: ruotsinkieliset Björkboda skola, Dalsbruks skola, Hitis-Rosala skola ja Ytterkulla skola sekä suomenkielinen Taalintehtaan koulu. Taalintehtaalla on vuosiluokille 7 9 ruotsinkielinen Dragsfjärds centralskola. Kunnankirjastolla on neljä toimipistettä: pääkirjasto Taalintehtaalla, Kärran kirjatupa, Björkbodan kirjatupa ja Hiittisten kirjasto. Lisäksi on kaksi lainausasemaa, toinen Högsårassa ja toinen Hanna-kodin vanhainkodissa. Siirtokirjakokoelmia on myös kouluissa ja terveyskeskuksessa. Kirjastossa on henkilöstöä 3,87 henkilötyövuotta. Työntekijöistä kolme on kokopäivätoimisia. Houtskari Houtskari on pieni kunta, joka lännessä rajautuu Ahvenanmaahan. Houtskarista tuli niinkin myöhään kuin vuonna 2003 kaksikielinen. Houtskarissa on useita kyliä, kunnan keskustaajama on Näsby. Kuntaan kuuluu yli saarta ja luotoa. Asukasluku on 673, joista 87,5 % puhuu ruotsia äidinkielenään ja 12,4 % suomea. Kunnassa on ruotsinkielistä opetusta vuosiluokille 1 6 (Träsk skola). Vuosiluokkien 7 9 ruotsinkieliset oppilaat käyvät toistaiseksi koulua Korppoossa. Myös suomenkieliset oppilaat käyvät koulua Korppoossa. Houtskarissa sijaitsee myös kansanopisto, Skärgårdsfolkhögskolan. Houtskarissa on pääkirjasto Näsbyssä sekä sivukirjasto Mossalan kylässä. Henkilötyövuosimäärä on 0,7. 10

11 Iniö Iniö on yksi Suomen pienimmistä kunnista. Kunta muodostuu yli saaresta ja luodosta. Yhdellätoista saarella on ympärivuotinen asutus, kunnan keskusta on Norrby. Asukasluku on 251, joista 73,5 % puhuu ruotsia äidinkielenään ja 26,5 % suomea. Kunnassa annetaan ruotsinkielistä perusopetusta vuosiluokille 1 9. Norrbyssä sijaitsevan pääkirjaston ohella kunnassa on kolme lainausasemaa (Keistiö, Kolko ja Åselholm) sekä siirtokirjakokoelmia yhteysaluksilla m/s Aurora ja Jurmo II. Kirjastossa työskentelee yksi osapäiväinen kirjastonhoitaja (0,2 henkilötyövuotta). Kemiö Kemiön kunta sijaitsee Kemiönsaaren pohjoisosassa, noin 60 kilometrin päässä Turusta. Kunnassa on asukasta. Kunnan asukkaista 64,5 % on ruotsinkielisiä ja 35,5 % suomenkielisiä. Kunnassa on viisi koulua: Amosparkens skola ja Tjuda skola (vuosiluokat 1 6), Mjösundin koulu (vuosiluokat 1 7), Kemiönsaaren keskuskoulu (vuosiluokat 1 9) ja Kimitonejdens skola (vuosiluokat 7 9) sekä Kemiönsaaren ainoa lukio. Yrkesinstitutet Sydvästillä on toimintapiste kunnassa. Kemiössä voi suorittaa maatalousalan, luonto- ja ympäristöalan sekä metsäalan perustutkinnon. Kemiössä toimii myös Karjaan Kurssikeskus ja Musiikkiopisto Arkipelag. Pääkirjasto sijaitsee Kirkonkylässä. Kirjastopalveluja tarjotaan myös siirtokirjakokoelmina Alma-kodin vanhainkodissa ja Solkullan palvelutalossa. Kirjastossa on henkilöstöä 3 henkilötyövuotta. Korppoo Korppoon kunta muodostuu kahdesta pääsaaresta, Kyrklandetista ja Norrskatasta. Niiden lisäksi kunnassa on noin saarta ja luotoa, joista Jurmo, Aspö ja Utö ovat tunnetuimmat. Korppoon asukasluku on 889, ja asukkaista 73,8 % puhuu ruotsia äidinkielenään ja 26,2 % suomea. Korppoossa on kolme koulua: ruotsinkielinen Skärgårdshavets grundskola (vuosiluokat 1 9) sekä suomenkieliset Ulkosaariston peruskoulu (vuosiluokat 1 9) ja Utön koulu (vuosiluokat 1 6). 11

12 Pääkirjasto sijaitsee Verkanissa. Lisäksi kunnassa on kaksi lainausasemaa (Norrskata ja Utö) sekä siirtokirjakokoelma vanhainkoti Sateenkaaressa. Kirjastossa on henkilöstöä 1,2 henkilötyövuotta. Nauvo Nauvon kunta muodostuu kahdesta pääsaaresta sekä pienemmästä saaresta. Asukasluku on 1 443, ja asukkaista 72,5 % puhuu ruotsia äidinkielenään ja 27,5 % suomea. Kunnassa on ruotsinkielinen yhtenäinen peruskoulu vuosiluokille 1 9 (Kyrkbackens skola) ja suomenkielinen koulu vuosiluokille 1 6 (Simonkylän koulu). Pääkirjasto sijaitsee kunnan keskustassa Kirkonkylässä. Lisäksi on Innamon lainausasema ja kaksi siirtokirjakokoelmaa (Simonkylän koulussa ja Grannasin palvelutalossa). Kirjaston henkilötyövuosimäärä on 1. Parainen Parainen on kaupunki, joka on täysin veden ympäröimä, mutta jonne on hyvät yhteydet suurista kaupungeista (23 km Turkuun). Paraisilla on asukasta, joista 54,4 % puhuu ruotsia äidinkielenään ja 44,5 % suomea. Kaupungissa annetaan ruotsinkielistä perusopetusta vuosiluokille 1 6 (Malms skola, Skräbböle skola, Våno skola, Sunnanbergs skola ja Kirjala skola) ja vuosiluokille 7 9 (Sarlinska skolan). Suomenkielistä perusopetusta vuosiluokille 1 6 annetaan Koivuhaan koulussa ja Nilsbyn koulussa sekä vuosiluokille 7 9 Paraistenseudun koulussa. Storgårdin koulu tarjoaa suomenkielistä opetusta oppilaille, joilla on erityistarpeita. Paraisilla on yksi ruotsinkielinen ja yksi suomenkielinen lukio (Pargas svenska gymnasium ja Paraisten lukio). Paraisilla toimii myös Åbolands folkhögskola (Språk- och turisminstitutet), Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti, Åbolands yrkesinstitut, Karjaan Kurssikeskus ja Musiikkiopisto Arkipelag. Paraisten kaupungintalossa sijaitsevassa pääkirjastossa on kymmenen työntekijää. Palvelua tarjotaan myös Suomen ainoassa kirjastoveneessä sekä Malmkullan laitoskirjastossa. Lisäksi on kuusi siirtokirjakokoelmaa (Kirjalan, Nilsbyn, Sunnanbergin, Skräbbölen ja Vånon kouluissa sekä eläkeläisten palvelutalossa). Kirjastossa on henkilöstöä 9,5 henkilötyövuotta. 12

13 Västanfjärd Västanfjärd on pienin Kemiönsaaren kolmesta kunnasta. Kunnan asukasluku on 812. Asukkaista 87,7 % puhuu ruotsia äidinkielenään ja 12,3 % suomea. Västanfjärdissä ei ole varsinaista ulkosaaristoa, mutta kuntaan kuuluu noin 80 sisäsaarta. Kunnassa on kaksi ruotsinkielistä koulua (Nivelax skola vuosiluokille 1 3 ja Brännboda skola vuosiluokille 4 6). Pääkirjasto sijaitsee Lammalassa. Lisäksi kunnassa on yksi lainausasema Nivelaxissa. Kirjastossa on henkilöstöä 1,58 henkilötyövuotta. Turunmaan elinkeinorakenne (2002), % Kunta Maa- ja Teollisuus Palvelut metsätalous Dragsfjärd 6,6 33,3 58,6 Houtskari 18,3 18,8 60,0 Iniö 19,1 7,3 69,1 Kemiö 12,9 20,0 63,9 Korppoo 11,9 10,3 74,5 Nauvo 18,6 18,8 59,7 Parainen 2,3 29,9 66,6 Västanfjärd 13,6 23,1 61,3 Turunmaan ikärakenne ( ), % Kunta 0 14-vuotiaat vuotiaat yli 65-vuotiaat Dragsfjärd 14,1 59,3 26,6 Houtskari 14,4 61,1 24,5 Iniö 9,5 66,4 24,1 Kemiö 16,3 60,4 23,3 Korppoo 14,1 62,9 23,1 Nauvo 15 65,2 19,8 Parainen 18,4 63,8 17,8 Västanfjärd 16 59,6 24,4 13

14 5. Blanka-kirjastojen toimintastrategia Blanka-kirjastojen toiminta-ajatus Blanka on ankkuroitunut saaristoon, suhtautuu avoimesti ulkomaailmaan ja on koonnut osaamisensa yhteen, ja tällä tavoin se haluaa tukea seudun kehitystä ja toimia houkuttelevan ja elinvoimaisen Turunmaan puolesta. Yhteistyön myötä halutaan edistää yksittäisten Blanka-kirjastojen kehitystä ja luoda Blankan yhtenäinen sudullinen kirjasto, jonka kokoelmat ovat tehokkaassa käytössä. Blankassa asiakas on keskipisteessä. Blanka haluaa tarjota palveluja kaikille ystävällisesti ja joustavasti sekä ylläpitää monipuolista aineistovalikoimaa. Päätavoitteet Toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi Blanka-kirjastot ovat asettaneet seuraavat päätavoitteet. 1. Peruspalveluiden takaaminen paikallisella tasolla 2. Blankan tulee olla tunnettu käsite Turunmaalla 3. Yhteinen palvelupolitiikka ja tarkoituksenmukainen palvelu 4. Sähköisten kirjastopalveluiden jatkuva kehittäminen 5. Hyvien yhteyksien luominen muihin paikallisiin, alueellisiin ja kansallisiin järjestöihin ja instituutioihin 6. Yksinkertainen ja tehokas hallinto 7. Henkilöstö, joka vastaa siitä, että Blankan yhteinen toiminta-ajatus ja tavoitteet täyttyvät 14

15 Päätavoitteet toteutetaan seuraavien osatavoitteiden avulla. Osatavoitteet 1.Peruspalveluiden takaaminen paikallisella tasolla Tehdään yhteistyötä niin, että kunnilla on tasa-arvoiset osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Blanka yhteistyö takaa, että myös pienimmät kunnankirjastot kehittyvät ajan vaatimusten mukaisesti 2. Blankan tulee olla tuttu käsite Turunmaalla Parannetaan Blanka-kirjastojen tarjoamien palvelujen markkinointia Luodaan Blankasta tuttu sisäänajokanava seudun kulttuuri- ja tietoresursseihin Blanka-kirjastojen tulee edistää paikallista kulttuuria Painotuotteiden ja PR-materiaalin yhteistuotanto 3. Yhteinen palvelupolitiikka ja tarkoituksenmukainen palvelu Kehitetään monipuolista ja erikoistunutta aineistovalikoimaa Kehitetään edelleen Blanka-kirjastojen yhteisiä aineistovalintaperiaatteita Yhtenäiset lainaussäännöt ja maksut Luodaan yhteinen asiakasrekisteri Mahdollisuus palauttaa aineisto mihin tahansa Blanka-kirjastoon riippumatta siitä, mistä aineisto on lainattu Järjestetään siirtokirjakokoelmia kirjastojen välillä Kehitetään logistiikkaa Selvitetään mahdollisuudet laajentaa kirjastovenepalvelua useamman kunnan alueelle 4. Sähköisten kirjastopalveluiden jatkuva kehittäminen Kehitetään Blankaa kirjastoverkostona Uudistetaan ja kehitetään Blankan verkkosivustoa 15

16 Blanka-kirjastojen tulee olla edustettuina kansallisessa sähköisessä viitepalvelussa Lisätään lisensoidun sähköisen aineiston saatavuutta Kehitetään kirjastojärjestelmää Tuotetaan kotiseutumateriaalia Blankan verkkosivuille 5. Hyvien yhteyksien luominen muihin paikallisiin, alueellisiin ja kansallisiin järjestöihin ja instituutioihin Kehitetään ja konkretisoidaan yhteistyömalli koulujen kanssa oppilaiden tiedonhaun ohjaamiseksi. Yksittäiset kirjastot muokkaavat mallia yhteistyössä opettajien kanssa, ja malli sopeutetaan paikallisiin tarpeisiin. Järjestetään lukuharrastusta edistäviä hankkeita kuten kirjavinkkausta Yhteistyö paikallisten ja seudullisten toimijoiden kanssa Aktiivinen kirjastojen välinen yhteistyö läänin ja koko maan tasolla 6. Yksinkertainen ja tehokas hallinto Luodaan korvausjärjestelmä erityispalveluiden myymiseksi kunnalta toiselle Tarkistetaan Blanka-kirjastojen välistä kustannusten jakoa Toimitaan pysyvän ja pitkällä aikavälillä kestävän mallin puolesta Blankakoordinaattorin palkkaamiseksi Tarvittaessa täydennetään johtoryhmää työryhmien avulla 7. Henkilöstö, joka vastaa siitä, että Blankan yhteinen toiminta-ajatus ja tavoitteet toteutuvat Käytetään ja kehitetään henkilöstön erikoisosaamista niin, että kaikki Blanka-kirjastot hyötyvät siitä Kehitetään sisäistä täydennyskoulutusta Luodaan henkilöstövaihtoa kirjastojen välille Laajennetaan edustustehtävien jakoa Blanka-kirjastojen henkilöstön välillä 16

17 Luodaan sisäinen tietoverkko, intranet Edistetään yhteenkuuluvuutta Blankan sisällä järjestämällä työryhmiä seminaareja ja yhteistä virkistystoimintaa. 17

18 Liite 1 Kirjastopoliittisen ohjelman laatusuositukset ja niiden toteutuminen Blankakirjastoissa 1. Palveluiden saatavuutta koskevat laatusuositukset Tekninen infrastruktuuri ja kirjastojen väliset yhteydet Suositus: Kirjastojärjestelmän on täytettävä tietyt standardit, joiden avulla voidaan käyttää keskitetysti tuotettuja palveluita ja vaihtaa sähköistä tietoa. Mitä pienempi kirjasto, sitä tärkeämpää on, että suurten ja hyvin varustettujen kirjastojen palvelut ovat saatavilla. Tilanne kirjastoissa: Blanka-kirjastojen käytössä on Abilitan kirjastojärjestelmä Gemini, joka on integroitu kirjastojärjestelmä. Se sisältää FINMARC-muotoisen kirjastotietokannan, hankinnat, lainauksen, kirjastoautojärjestelmän, yleisöpäätteet, yleisöpäätteet, joissa on verkkoyhteys, sekä varausjärjestelmän. Kirjastojärjestelmä täyttää opetusministeriön suosittamat standardit. Asiakaspäätteet Suositus: Asiakkaiden käytössä on oltava tarpeeksi tietokoneita, joissa on verkkoyhteys (1 tietokone/1 000 asukasta). Tavoite tulee sopeuttaa kunnan kokoon sekä rakenteeseen ja tehtävään (esim. maakuntakirjaston tehtävä on eri kuin kunnankirjaston). Tavoitteena on tarjota eri asiakasryhmille sellaista palvelua, joka täyttää tarpeet sekä käyttäjäystävällisyyden että ohjelman ominaisuuksien osalta. 18

19 Tilanne kirjastoissa: Kunta Asiakaskoneet, joissa on verkkoyhteys sekä mahd. käyttörajoitukset Dragsfjärd 5 tietokonetta (2 pääkirjastossa, 3 sivukirjastoissa) voidaan varata 0,5 h /as./pvä (+0,5 h, jos ei ole jonoa) Houtskari 2 tietokonetta (1 pääkirjastossa, 1 sivukirjastossa) voidaan varata 0,5 h/as./pvä Asiakaskoneet, joissa on verkkoyhteys asukasta kohden Asiakaskoneet, joissa ei ole verkkoyhteyttä, sekä käyttötarkoitus 1,5 1 tietokone, jossa on Wordohjelma kirjoittamista varten 3,1 Iniö Kemiö 2 tietokonetta voidaan varata 1 h/as./pvä Korppoo Nauvo Parainen 2 tietokonetta voidaan varata 1 h/as./pvä 1 tietokone asiakkaiden käytettävissä 0,5 h/as./pvä 4 tietokonetta 3 kpl 0,5 1 h käyttöä varten ja 1 sähköpostia 0,6 1 tietokone, jossa on Wordohjelma kirjoittamista varten 2,1 1 tietokone kirjastotietokannasta hakua varten 0,7 0,3 2 tietokonetta kirjastotietokannasta hakua varten varten Västanfjärd 1 tietokone 1,2 1 tietokone kirjastotietokannasta hakua varten (Osassa kirjastoja sama asiakas saa käyttää asiakaskonetta rajoitettua käyttöaikaa pidempään kysynnästä ja varauksista riippuen.) 19

20 Aukiolot Suositus: Suosituksen mukaan suurissa kaupungeissa tulisi ainakin yhden kirjaston olla avoinna arkisin klo ja lauantaisin. Aukioloaikoja vahvistettaessa alueen tarpeet on kartoitettava ja uudet vaihtoehtoiset palvelutasot on huomioitava. Asiakkaille ilmoitetaan selkeästi, milloin esim. vain kirjaston lukusali tai vain lainaus- ja palautuspalvelut ovat käytettävissä sekä milloin kaikki palvelut ovat käytettävissä. Tilanne kirjastoissa: Kunta Pääkirjaston aukioloajat Aukiolotunnit vuodessa Dragsfjärd ma ke 9 19 pe (kesäisin 9 15) (40 tuntia viikossa) Houtskari ma ti ke pe (14,5 tuntia viikossa) Iniö ke pe (8 tuntia viikossa) Kemiö ma ti to pe (34 tuntia viikossa) Korppoo ma ti 12 15, to , pe 12 15, (22 tuntia viikossa) Nauvo ma ti ke, pe (20 tuntia viikossa) Parainen ma to pe la (kesäisin ma to 13 19, pe 10 16, la suljettu) (46 tuntia viikossa) Västanfjärd ma, ke, pe ti (20 tuntia viikossa) Keskiarvo samankokoisissa kunnissa 20

21 Aukioloajat suhteessa käyttöön (= käynteihin) Tilanne kirjastoissa: Kunta Fyysiset käynnit /aukiolotunnit (2002) Fyysiset käynnit /aukiolotunnit (2003) Fyysiset käynnit /aukiolotunnit Keskiarvo samanko koisissa kunnissa Dragsfjärd 9,58 10,94 10,51 20,05 Houtskari 5,76 6,86 5,65 5,72 Iniö 3,25 4,25 3,89 5,72 Kemiö 11,23 12,67 11,52 20,05 Korppoo 11,93 11,96 11,66 9,21 Nauvo 7,88 7,75 7,54 11,14 Parainen 58,59 56,88 55,68 41,16 Västanfjärd 4,41 4,80 4,80 9,21 Tunnuslukujen keskiarvot 2004: Maaseutumaisissa kunnissa 21,25 Taajaan asutuissa kunnissa 38,95 Kaupunkimaisissa kunnissa 71,36 Koko maassa 45,24 Länsi-Suomen läänissä 39,47 On huomattava, että käyntien lukumäärä eri kirjastojen välillä ei ole täysin vertailukelpoinen. Tietyissä kirjastoissa automaattinen laskuri laskee käyntikerrat, kun taas toisissa kirjastoissa kävijöiden lukumäärä perustuu arvioon. 21

22 2. Mediahankintoja ja mediavalikoimaa koskevat laatusuositukset Suositus: Kirjojen uushankinta vähintään 400 kirjaa/1 000 asukasta. Hankinta tulee suhteuttaa aineiston käyttöön. Tilanne kirjastoissa: Kunta Kirjojen ja nuottien hankinnat /1 000 as. (2002) Kirjojen ja nuottien hankinnat /1 000 as. (2003) Kirjojen ja nuottien hankinnat /1 000 as. Keskiarvo samankokoisissa kunnissa Dragsfjärd 415,78 423,02 446,33 448,17 Houtskari 676,74 963,25 865,56 775,60 Iniö 550,42 798, ,82 775,60 Kemiö 323,45 253,08 341,01 448,17 Korppoo 795, , ,58 605,84 Nauvo 424,37 460,67 492,39 609,68 Parainen 352,71 301,63 340,47 343,56 Västanfjärd 809,52 861, ,27 605,84 Tunnuslukujen keskiarvot 2004: Maaseutumaisissa kunnissa 418,80 Taajaan asutuissa kunnissa 339,33 Kaupunkimaisissa kunnissa 269,80 Koko maassa 312,40 Länsi-Suomen läänissä 347,11 22

23 Suositus: Muun aineiston (esim. videofilmit ja musiikkitallenteet) hankinta vähintään 100 tallennetta/1 000 asukasta. Suositus on suuntaa antava, sillä muun aineiston hankintakulut ovat hyvin eritasoisia. Tilanne kirjastoissa: Kunta Muun aineiston hankinta, kpl/1 000 as. (2002) Muun aineiston hankinta, kpl/1 000 as. (2003) Muun aineiston hankinta, kpl/1 000 as. Keskiarvo samankokoisissa kunnissa Dragsfjärd 31,49 21,91 39,19 63,55 Houtskari 54,38 53,60 61,93 40,05 Iniö 0,00 0,00 0,00 40,05 Kemiö 10,78 21,25 33,65 63,55 Korppoo 18,60 21,25 5,43 70,71 Nauvo 1,40 6,32 2,77 76,39 Parainen 41,26 37,08 28,75 53,21 Västanfjärd 75,70 92,59 98,64 70,71 Tunnuslukujen keskiarvot 2004: Maaseutumaisissa kunnissa 56,96 Taajaan asutuissa kunnissa 53,68 Kaupunkimaisissa kunnissa 53,93 Koko maassa 54,51 Länsi-Suomen läänissä 55,97 Hankinnat suhteessa käyttöön: Tilanne kirjastoissa: Kunta Kokonaislainaus /yhteenlasketut hankinnat (2002) Kokonaislainaus /yhteenlasketut hankinnat (2003) Kokonaislainaus /yhteenlasketut hankinnat Keskiarvo samankokoisissa kunnissa Dragsfjärd 30,9 31,7 29,75 38,05 Houtskari 27,3 18,6 19,12 14,94 Iniö 17,3 9,3 6,79 14,94 Kemiö 29,7 39,0 28,51 38,05 Korppoo 24,0 21,7 21,63 22,80 Nauvo 27,3 26,2 24,01 22,57 Parainen 43,3 50,4 49,46 54,04 Västanfjärd 17,5 18,0 15,07 22,80 23

24 Taulukossa esitetyt tunnusluvut on laskettu kokonaislainauksen perusteella suhteessa hankintojen kokonaislukumäärään. Tilastotietokannasta näitä tietoja ei saa suoraan (ainoastaan lainat/kokoelma). Suositus: Sanoma- ja aikakauslehtiä 15 vuosikertaa/1 000 asukasta, kuitenkin vähintään 45 vuosikertaa (sisältää verkkolehdet, mutta ei aikakauslehtien irtonumeroita). Tilanne kirjastoissa: Kunta Aikakauslehdet, vuosikertoja (2003) Aikakauslehdet, vuosikertoja Keskiarvo samanko koisissa kunnissa Aikakauslehdet, vuosikertoja /1 000 as. (2002) Aikakauslehdet, vuosikertoja /1 000 as. (2003) Aikakaus lehdet, vuosikertoja /1 000 as. Keskiarvo samankokoisissa kunnissa Dragsfjärd ,18 39,15 41,53 31,48 Houtskari ,57 84,23 83,08 33,25 Iniö ,22 44,35 83,67 33,25 Kemiö ,31 50,50 45,17 31,48 Korppoo ,65 53,13 54,29 53,24 Nauvo ,43 64,61 63,62 44,69 Parainen ,22 23,13 23,08 20,29 Västanfjärd ,05 53,09 57,95 53,24 Tunnuslukujen keskiarvot 2004 (aikakauslehdet, vuosikertoja/1 000 asukasta): Maaseutumaisissa kunnissa 28,23 Taajaan asutuissa kunnissa 19,95 Kaupunkimaisissa kunnissa 15,07 Koko maassa 18,62 Länsi-Suomen läänissä 20,56 24

25 3. Tiloja ja henkilöstöä koskevat laatusuositukset Suositus: Toimitilaa vähintään 100 neliömetriä/1 000 asukasta. Tilanne kirjastoissa: Kunta Tilat, neliömetriä Neliömetriä /1 000 as. Dragsfjärd 355 m 2 (+ 64 m m m 2 = sivukirjastoissa) 103,7 m 2 (156,0 m 2 ) Houtskari 238 m2 (38 m 2 = sivukirjasto) Iniö noin 40 m 2 noin 40 m 2 Kemiö 485 m 2 145,8 m 2 Korppoo 246 m 2 261,4 m 2 Nauvo 288 m 2 202,4 m 2 Parainen m m 2 Västanfjärd 247 m 2 327,9 m 2 361,7 m 2 (419,6 m 2 ) Suositus (100 m 2 /1 000 asukasta) ei ole vertailukelpoinen eri kirjastojen välillä. Riittämättömien tai huonosti suunniteltujen tilojen johdosta tilat asiakaspäätteiden äärellä saattavat olla puutteelliset, jolloin koneen äärellä on vaikea keskittyä lukemaan tai tekemään töitä. 25

26 Suositus: Henkilöstöä vähintään 1 henkilötyövuosi/1 000 asukasta. Henkilöstön määrässä otetaan huomioon oppilaiden, opiskelijoiden ja opettajien tiedonhaun ohjaus sekä kirjastojen eri tehtävien, uusien aineistojen ja verkkopalveluiden aiheuttama henkilöstön lisätarve. Tilanne kirjastoissa: Kunta Henkilötyövuodet yhteensä (2003) Henkilötyövuodet yhteensä Henkilötyövuodet /1 000 as. (2003) Henkilötyövuodet /1 000 as. Dragsfjärd 3,70 3,87 1,08 1,13 0,85 Houtskari 0,70 0,70 1,07 1,06 0,68 Iniö 0,20 0,20 0,81 0,80 0,68 Kemiö 2,40 2,40 0,72 0,73 0,85 Korppoo 1,20 1,20 1,28 1,30 0,97 Nauvo 1,40 1,00 0,84 0,69 0,94 Parainen 8,50 9,50 0,71 0,79 0,79 Västanfjärd 1,65 1,58 2,04 1,95 0,97 Henkilötyövuodet /1 000 as. keskiarvo samankokoi sissa kunnissa 4. Kirjaston käyttöä koskevat laatusuositukset Suositus: Fyysisiä kirjastokäyntejä vähintään 10 käyntiä vuodessa/asukas. Tilanne kirjastoissa: Kunta Fyysiset käynnit/as. (2002) Fyysiset käynnit/as. (2003) Fyysiset käynnit/as. Dragsfjärd 8,07 9,27 8,81 12,28 Houtskari 7,67 9,06 7,59 8,02 Iniö 5,68 6,65 6,20 8,02 Kemiö 5,53 6,17 5,76 12,28 Korppoo 14,10 14,54 14,48 10,95 Nauvo 5,21 5,39 5,13 9,62 Parainen 12,25 11,92 11,90 11,80 Västanfjärd 5,41 6,01 6,07 10,95 Keskiarvo samankokoisis sa kunnissa 26

27 Tunnuslukujen keskiarvot 2004: Maaseutumaisissa kunnissa 11,69 Taajaan asutuissa kunnissa 12,18 Kaupunkimaisissa kunnissa 13,41 Koko maassa 12,84 Länsi-Suomen läänissä 12,60 Suositus: Lainauksia vähintään 18/asukas/vuosi. Mikäli kirjasto tarjoaa runsaasti etäpalveluita tai kyse on harvaan asutusta alueesta, tämä tulee huomioida. Tilanne kirjastoissa: Kunta Kokonaislainaus /asukasluku (2002) Kokonaislainaus /asukasluku (2003) Kokonaislainaus /asukasluku Dragsfjärd 13,81 14,11 14,45 19,45 Houtskari 19,94 18,88 17,74 11,46 Iniö 9,54 7,76 7,09 11,46 Kemiö 9,94 10,70 10,68 19,45 Korppoo 19,57 24,26 24,10 15,34 Nauvo 11,62 12,25 11,89 15,52 Parainen 17,04 17,07 18,26 21,36 Västanfjärd 15,52 17,22 18,73 15,34 Keskiarvo samankokoi sissa kunnissa Tunnuslukujen keskiarvot 2004: Maaseutumaisissa kunnissa 18,34 Taajaan asutuissa kunnissa 20,77 Kaupunkimaisissa kunnissa 22,16 Koko maassa 21,13 Länsi-Suomen läänissä 21,38 27

28 Www-käyntien lukumäärä perustuu käyntien seurantaan verkossa tai luotettavaan otantaseurantaan. (WWW-käynniksi lasketaan asiakkaan käynti kirjaston verkkosivuilla. Käynnin aikana asiakas voi suorittaa monta eri toimintoa.) Kunta www-käynnit (2002) www-käynnit (2003) www-käynnit Dragsfjärd Houtskari Iniö Kemiö Korppoo Nauvo Parainen Västanfjärd Suositus: Tuottavuuden mittarina voidaan käyttää esim. Kirjastoaineistokulut + Henkilöstökulut Fyysiset käynnit + Kokonaislainaus Mittari osoittaa palveluiden kustannukset asukasta kohden (aineisto ja henkilöstökulut ovat sellaisia resursseja ja menoja, joihin voidaan vaikuttaa suoraan). Kyseessä ei siis ole mikään suora tuottavuus- tai kannattavuusmittari, mutta se voi antaa osviittaa siitä, mihin suuntaan kehitys on kulkemassa. Huom. Mitä pienempi arvo, sitä parempi kannattavuus. Tilanne kirjastoissa: Kunta (2002) (2003) Suhteessa samankokoisten kuntien kirjastoihin Dragsfjärd 2,08 2,05 2,23 1,22 Houtskari 1,99 2,06 2,34 2,04 Iniö 2,78 3,01 3,50 2,04 Kemiö 2,04 1,82 1,97 1,22 Korppoo 1,62 1,72 1,62 1,92 Nauvo 2,54 2,70 2,88 1,74 Parainen 0,95 1,00 1,05 0,96 Västanfjärd 2,66 2,26 2,11 1,92 28

29 Tunnuslukujen keskiarvot 2004: Maaseutumaisissa kunnissa 1,17 Taajaan asutuissa kunnissa 0,94 Kaupunkimaisissa kunnissa 0,94 Koko maassa 0,98 Länsi-Suomen läänissä 0,99 5. Muita tilastotietoja Henkilöstökulut/asukasluku Kunta Henkilöstökulut/as. (2002) Henkilöstökulut/as. (2003) Henkilöstökulut/as. Dragsfjärd 34,83 38,18 41,58 27,27 Houtskari 40,69 42,82 45,12 25,24 Iniö 33,85 34,96 38,83 25,24 Kemiö 23,94 22,95 24,66 27,27 Korppoo 38,25 43,76 43,91 32,50 Nauvo 32,72 36,50 37,83 31,41 Parainen 19,97 21,22 23,05 24,11 Västanfjärd 38,41 32,94 32,06 32,50 Keskiarvo samankokoisis sa kunnissa Kirjastoaineistokulut/asukasluku Kunta Dragsfjärd 10,75 9,76 10,27 9,80 Houtskari 14,14 14,69 14,20 13,22 Iniö 8,54 8,48 7,72 13,22 Kemiö 7,66 7,69 7,80 9,80 Korppoo 43,76 23,06 18,56 13,21 Nauvo 9,96 11,08 11,14 12,24 Parainen 7,80 7,76 8,56 7,64 Kirjastoaineistokulut /as. (2002) Kirjastoaineistokulut /as. (2003) Kirjastoaineistokulut /as. Västanfjärd 17,36 19,49 20,20 13,21 Keskiarvo samankokoisissa kunnissa Tiedot ovat peräisin opetusministeriön tilastotietokannasta (Suomen yleisten kirjastojen tilastot) Samankokoisten kuntien kirjastoja vertailtaessa on käytetty seuraavia suhdelukuja: 29

30 Iniö ja Houtskari (kuntia, joiden asukasluku on alle 811 = 5 kpl) Korppoo ja Västanfjärd (kuntia, joiden asukasluku on = 11 kpl) Nauvo (kunta, jonka asukasluku on = 21 kpl) Dragsfjärd ja Kemiö (kuntia, joiden asukasluku on = 28 kpl) Parainen (kuntia, joiden asukasluku on = 25 kpl) 30

31 Liite 2 Seminaarit, kurssit ja sisäinen täydennyskoulutus Geminin käytön ja Finmarc-luetteloinnin peruskurssi Taalintehtaalla tulevaisuuden visioita koskeva laivaseminaari (johtoryhmä) yhteistyösopimusta koskeva laivaseminaari (johtoryhmä) Gemini-käyttäjien seminaari Lohjalla Skärgårdsnoden-koulutus Kemiössä sisäinen Gemini-koulutus (haku, raportit) Paraisilla Miksi nuoret eivät lue? keskustelu opettajien kanssa Västanfjärdissä (johtoryhmä) Internetin käytön täydennyskoulutus (maakuntakirjaston avustuksella) seminaari Nauvossa 7.5. aiheesta: "Blanka-yhteistyön tavoitteet ja strategiat" kirjastojen arviointityö kurssi opettajien opettamisesta käyttämään Internetiä Paraisilla. Kurssinvetäjä: Susanna Söderholm, SVIT-hanke suunnitteluseminaari Iniössä SWOT-analyysi toiminnasta (johtoryhmä) seminaari Västanfjärdissä aineiston valinnan periaatteista ja lainaukseen liittyvistä ongelmista informaatiokokous koulu kirjasto Paraisilla lokakuussa (Sydkustens landskapsförbund). Keskustelua SVIT-hankkeesta workshop Paraisilla Mebben-kansalaisverkosta yhteinen seminaari Fredrika-kirjastojen kanssa Dragsfjärdissä, Storfinnhova Gårdissa Seminaarin otsikko: Tulevaisuus meidän käsissämme??, aiheena järjestelmäkysymykset Maakuntakirjaston verkossa sijaitsevia tiedonlähteitä koskeva koulutus Paraisilla Maakuntakirjaston verkossa sijaitsevia tiedonlähteitä koskeva koulutus Paraisilla ja 4.3. yhteinen seminaari Fredrika-kirjastojen kanssa Kristiinankaupungissa Seminaarin otsikko: Paikkamme maailmassa 31

32 Kirjallisuusluettelo Kirjastosta laaja-alaista kulttuuria ja laatua tiedonhakuun. (2001). Helsinki, Opetusministeriö. Kirjastostrategia (2003). Helsinki, Opetusministeriö. Bittis biblioteket i skolan Suomen laki II.. Helsinki, Talentum. Sähköiset lähteet Kirjastopoliittinen ohjelma Työryhmän muistio. Opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston julkaisusarjan nro 2/2001. Verkossa osoitteessa: Turunmaan seutu ry:n verkko-osoite: Suomen yleisten kirjastojen tilastot, verkossa osoitteessa: Tilastokeskuksen verkko-osoite: 32

Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat

Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi 2001-2004 Keskeisimmät asiat MIKSI ESITYS KIRJASTO- POLIITTISEKSI OHJELMAKSI Eduskunta on antanut kunnallisille kirjastoille tehtäväksi ottaa osavastuu kansalaisen

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista ruokapalvelusta / Ruoanjakelu Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 17.11.2014

Ajankohtaista ruokapalvelusta / Ruoanjakelu Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 17.11.2014 Ajankohtaista ruokapalvelusta / Ruoanjakelu Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 17.11.2014 Ruoanjakelukalusto Thermolaatikot Tiiviskantiset GN-astiat Sähkölämmitteiset ruoankuljetusvaunut (ainoastaan

Lisätiedot

Suomen yleisten kirjastojen tilastot

Suomen yleisten kirjastojen tilastot http://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=15&years=,&stats=1,33,100,10... 1 / 5 5.4.2017 10:45 Suomen yleisten kirjastojen tilastot Statistik för allmänna biblioteken i Finland Finnish Public Libraries Statistics

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle.

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Kirjasto on arjen luksusta Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Arvostettu edelläkävijä Lisää hyvinvointia Kirjasto on niin tuttu osa

Lisätiedot

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi Kirjastopalvelut Toimintakertomus www.ylojarvi.fi Lainaus, kävijät ja aukiolotunnit Ylöjärven kirjaston kokonaislainaus oli 676 562 ja se nousi hieman edellisestä vuodesta. Yksiköistä kirjastoauto ja pääkirjasto

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT Liite 1 Palvelutuoteluettelo 2011 Hyvinvointilautakunta Kirjastopalvelut Tuote yksikkö hinta määrä yht. Kirjaston peruspalvelut Kirjastopalvelut 1 249 550.00

Lisätiedot

Käsitteet. Yleisten kirjastojen tilastot

Käsitteet. Yleisten kirjastojen tilastot Yleisten kirjastojen tilastot Käsitteet Alla määritellään aakkosjärjestyksessä ne käsitteet, joita on käytetty tietokannan taulukoissa, taulukoiden otsikoissa ja tunnusluvuissa sekä mitä tarkoitetaan eri

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Kirjastopalveluiden johtaja Jouni Pääkkölä Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto,

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN Jyväskylä 27.10.2005 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto LIISA NIINIKANGAS LIISA.NIINIKANGAS@LIGHTHOUSE.FI WWW.LIGHTHOUSE.FI

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Kirjastopalvelut. Toimintasuunnitelma 2016. Oheismateriaali vapaa-aikalautakunta 16.3.2016. www.ylojarvi.fi

Kirjastopalvelut. Toimintasuunnitelma 2016. Oheismateriaali vapaa-aikalautakunta 16.3.2016. www.ylojarvi.fi Kirjastopalvelut Toimintasuunnitelma 2016 Oheismateriaali vapaa-aikalautakunta 16.3.2016 www.ylojarvi.fi Kirjaston toiminta-ajatus Kirjasto on kaupungin peruspalvelua, joka edistää alueensa asukkaiden

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg

RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg Toiminta Toiminta koostuu ruotsinkielisestä esiopetuksesta, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta, 1. 9. vuosiluokan

Lisätiedot

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Mitä uuden kirjastolain pitäisi mahdollistaa? Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on turvata

Lisätiedot

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi>

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi> Kysy kirjastonhoitajalta Linkkikirjasto Tiedonhaun portti Frank-monihaku kirjastot.fi> : Tiedonhaku-kanava Kaikki hakupalvelut ja hakutavat { www.kirjastot.fi/tiedonhaku Tiedonhaku-kanava kokoaa yhteen

Lisätiedot

VASKI kirjastot: uusi järjestelmä ja uusia kirjastoja 2.5. alkaen

VASKI kirjastot: uusi järjestelmä ja uusia kirjastoja 2.5. alkaen VASKI kirjastot: uusi järjestelmä ja uusia kirjastoja 2.5. alkaen Kysymyksiä ja vastauksia (muutokset mahdollisia) Milloin Vaski laajenee? Milloin oma kirjasto on osa Vaskia? Laajentunut Vaski avaa ovensa

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Henkilöstöresurssisuunnitelma

Henkilöstöresurssisuunnitelma Henkilöstöresurssisuunnitelma TAE Kasvu TS TS 2011 2012 2013 2014 2013-2014 2015 2016 (31.12) (31.12) (Ennuste 31.12) (31.12) % (31.12) (31.12) YHTEENSÄ 508 472 12 484 509 482 11 493 509 455 11 466 509

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2011

Yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2011 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2012 POHJANMAAN ELY-KESKUS Yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2011 Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa Seinäjoen kirjaston uudisosa

Lisätiedot

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2014

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2014 Itä-Suomen yleiset kirjastot 2014 Tilastotietoja Itä-Suomen yleisistä kirjastoista vuonna 2014 Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 23/2015 Itä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja. Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Uusi Kirjastolaki ja asetus 1.1.2017 OKM 2014 kirjastopäivät / Maija Berndtsonin esiselvitys on hänen näkemys,

Lisätiedot

Ulvilan kaupunginkirjasto. Miten meni ja mitäs sit?

Ulvilan kaupunginkirjasto. Miten meni ja mitäs sit? Ulvilan kaupunginkirjasto Miten meni ja mitäs sit? Kirjasto pähkinänkuoressa Ulvilan kaupunginkirjastolla on 3 yksikköä: pääkirjasto sekä Kaasmarkun ja Kullaan lähikirjastot. Henkilökuntaa on yhteensä

Lisätiedot

Kirjasto 2016 18.8.2010

Kirjasto 2016 18.8.2010 1 Kirjasto 2016 18.8.2010 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston pitkän aikavälin toimintasuunnitelma 1. Toiminta-ajatus Kirjasto on jokaisen kansalaisen tieto- ja kulttuurikeskus. Se tarjoaa

Lisätiedot

Kirjaston palvelulupaus 2017

Kirjaston palvelulupaus 2017 Kirjaston palvelulupaus 2017 Mikä on palvelulupaus? Julkinen sitoutuminen palveluun, tästä pidämme kiinni. Oltava konkreettinen ja mitattavissa. Palvelulupaus yhdistää asiakkaan tarpeet ja tarjotun palvelun.

Lisätiedot

Kokoelmat * 65 255 3,7 % 67 696

Kokoelmat * 65 255 3,7 % 67 696 Kommentti (näkyy vain ylläpitäjille): Täyttäjän nimi: Täyttäjän puhelinnumero: Täyttäjän sähköpostiosoite: Kunta: Seutukunta: Maakunta: Maakuntakirjastoalue: Lääni: Suuralue: Alavieska Ylivieska Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Tule tule hyvä tieto!

Tule tule hyvä tieto! Tule tule hyvä tieto! Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistämisestä IV Valtakunnalliset koulukirjastopäivät Kuopiossa 25.-26.4.2012 - Koulukirjastot

Lisätiedot

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek

Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Sipoon kunnankirjasto Sibbo kommunbibliotek TÄRKEYS = Palvelujen tärkeys minulle TOIMIVUUS = Miten kirjasto on onnistunut Kirjaston käyttäjäkysely 2013

Lisätiedot

Satakirjastojen kokoelmien analyysi sekä maakunnallinen kokoelmastrategia. Satakirjastojen kokoelmastrategia käytäntöön -hankeraportti

Satakirjastojen kokoelmien analyysi sekä maakunnallinen kokoelmastrategia. Satakirjastojen kokoelmastrategia käytäntöön -hankeraportti Satakirjastojen kokoelmien analyysi sekä maakunnallinen kokoelmastrategia Satakirjastojen kokoelmastrategia käytäntöön -hankeraportti Sisältö 1 Johdanto 5 2 Laatusuositukset Satakirjastoissa 2014 6 3 Kokoelmien

Lisätiedot

Yleiset kirjastot Perustietopaketti

Yleiset kirjastot Perustietopaketti Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Päivitetty 17.8.2015/Tarja Ahlgren Kirjastoverkosto KUNNALLISET KIRJASTOT = YLEISET KIRJASTOT Yleisten kirjastojen keskuskirjasto.

Lisätiedot

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2012

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2012 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Itä-Suomen yleiset kirjastot 2012 Kuopion uusin kirjastoauto Aulis aloitti ajot vuoden 2013 alussa (Kuva: Jouni Nykänen) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO 24.1.2007 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA KIRJASTOSTRATEGIASSA 2006-2012 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen neuvosto Hannu Sulin

Yleisten kirjastojen neuvosto Hannu Sulin Yleisten kirjastojen neuvosto 7.11.2014 Hannu Sulin OKM:n kirjastopolitiikka 2015 ohjelman tavoitteiden toteutuminen kansallisella tasolla Kohdennetaan yleisten kirjastojen kokeilu- ja kehittämistoiminnan

Lisätiedot

Yhteistyötä yli rajojen, Turun linna 10.5.2012 Asko Hursti. - yhteisjärjestelmä ä

Yhteistyötä yli rajojen, Turun linna 10.5.2012 Asko Hursti. - yhteisjärjestelmä ä Yhteistyötä yli rajojen, Turun linna 10.5.2012 Asko Hursti isatakirjastott - yhteisjärjestelmä ä Satakunnan kunnat Asukasmäärä Eura 12 500 Eurajoki 5 900 Harjavalta 7 500 Honkajoki 1 900 Huittinen 10 700

Lisätiedot

10.11.2013. Tilastoja ja aikasarjoja 2003-2012 suuralueittain. Koonnut: Jouni Juntumaa Lähde http://tilastot.kirjastot.fi. Väestö

10.11.2013. Tilastoja ja aikasarjoja 2003-2012 suuralueittain. Koonnut: Jouni Juntumaa Lähde http://tilastot.kirjastot.fi. Väestö 1.11.13 Tilastoja ja aikasarjoja 3-1 suuralueittain Koonnut: Jouni Juntumaa Lähde http://tilastot.kirjastot.fi Väestö 1 1.11.13 Väestö suuralueittain 5 3 1 1, Väestö suuralueittain, suhteellinen muutos

Lisätiedot

Yleiset kirjastot Perustietopaketti. Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto

Yleiset kirjastot Perustietopaketti. Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Kirjastoverkosto KUNNALLISET KIRJASTOT = YLEISET KIRJASTOT Yleisten kirjastojen keskuskirjasto. Monikielinen kirjasto

Lisätiedot

Yleiset kirjastot Perustietopaketti

Yleiset kirjastot Perustietopaketti Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto 1 Kirjastoverkosto KUNNALLISET KIRJASTOT = YLEISET KIRJASTOT Yleisten kirjastojen keskuskirjasto. Monikielinen kirjasto

Lisätiedot

Liitoskuntien ja yhteistoiminta-alueiden kirjastotilastoja Joensuun seutu

Liitoskuntien ja yhteistoiminta-alueiden kirjastotilastoja Joensuun seutu Liitoskuntien ja yhteistoiminta-alueiden kirjastotilastoja 1999-2014 Joensuun seutu 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Asukasluku: Joensuu+Kontiolahti+Liperi+Outokumpu+Polvijärvi 1,20 Asukasluku:

Lisätiedot

VASKI ja järjestelmäuudistus Asiakkaan kysymyksiä Vaskista

VASKI ja järjestelmäuudistus Asiakkaan kysymyksiä Vaskista VASKI ja järjestelmäuudistus Asiakkaan kysymyksiä Vaskista Uusi Vaski 2.5.2012 Milloin Vaski laajenee? Milloin oma kirjasto on osa Vaskia? Laajentunut Vaski avaa ovensa 2.5.2012. Miksi Vaski laajenee?

Lisätiedot

Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä

Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä Kooste keskustelun sisällöstä Oili Salminen Oikeusministeriö demokratian vastuualue 3.12.2008 Otakantaa.fi-esittely Verkkofoorumi, jossa kansalaiset voivat

Lisätiedot

Kuusi suurinta kaupunkia Tilastoja ja aikasarjoja 2003-2012

Kuusi suurinta kaupunkia Tilastoja ja aikasarjoja 2003-2012 21.8.213 Kuusi suurinta kaupunkia Tilastoja ja aikasarjoja 23-212 Koonnut: Jouni Juntumaa Lähde http://tilastot.kirjastot.fi Toimintaympäristö 1 21.8.213 7 väestö 6 5 4 3 2 1 "Liitos-" *) *) n lukuihin

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012. Kirjaston käyttö

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012. Kirjaston käyttö TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Päivitetty 4.6.2012 Kirjaston käyttö Kirjastokäynnit kohdeväestö Kirjaston käyttö ja käyttäjät 2.10 Kirjastokäynnit a) Käyntien määrä vuodessa (Kirjastot 0.1 Kirjastotyypit

Lisätiedot

Liitoskuntien ja yhteistoiminta-alueiden kirjastotilastoja 1999-2014. Mikkelin alue ja Savonlinna

Liitoskuntien ja yhteistoiminta-alueiden kirjastotilastoja 1999-2014. Mikkelin alue ja Savonlinna Liitoskuntien ja yhteistoiminta-alueiden kirjastotilastoja 1999-2014 Mikkelin alue ja Savonlinna 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Asukasluku Savonlinna 1,20 Asukasluku: suhteellinen muutos

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Liitoskuntien ja yhteistoiminta-alueiden kirjastotilastoja Hämeenlinna

Liitoskuntien ja yhteistoiminta-alueiden kirjastotilastoja Hämeenlinna Liitoskuntien ja yhteistoiminta-alueiden kirjastotilastoja 1999-215 Aikasarjoihin sisältyvät kunnat Hauho 1999-28 (kunta lakkautettu 29) 1999-215 Kalvola 1999-28 (kunta lakkautettu 29) Lammi 1999-28 (kunta

Lisätiedot

Yleiset kirjastot Perustietopaketti. Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto

Yleiset kirjastot Perustietopaketti. Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Kirjastoverkosto KUNNALLISET KIRJASTOT = YLEISET KIRJASTOT Yleisten kirjastojen keskuskirjasto. Monikielinen kirjasto

Lisätiedot

KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO

KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO PÄÄKKÖLÄ JOUNI, OULUN KAUPUNGINKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5)

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5) Tulosalue: **HALLINTO Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite Toteuma Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä (kouluarvosanalla > 8.5) Toteuma 8,3. Tavoite ei Avoimuus, julkisuus Todentaminen

Lisätiedot

Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kulttuurilautakunta 6.3.2013, 8, liite 3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJASTON TEHTÄVÄT JA ASIAKKAAT... 4 3 NYKYISET

Lisätiedot

Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Hämeenlinna 2010. Teemaseminaari: Kirjastoalan yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä

Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Hämeenlinna 2010. Teemaseminaari: Kirjastoalan yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Hämeenlinna 2010. Teemaseminaari: Kirjastoalan yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto

Lisätiedot

Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki

Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki Dia 1 Yleensä ajatellaan, että kirjastojen mediakasvatuksen kohteena ovat lapset ja nuoret ja heidän opettajansa.

Lisätiedot

KESKI-KARJALAN KIRJASTOSTRATEGIAN PÄIVITYS

KESKI-KARJALAN KIRJASTOSTRATEGIAN PÄIVITYS Keski-Karjalan kirjastostrategian päivitys 1 KESKI-KARJALAN KIRJASTOSTRATEGIAN PÄIVITYS Keväällä 2004 valmistui Keski-Karjalan kirjastostrategia, jonka tilastotietoja on täydennetty vuosilla 2004-2006.

Lisätiedot

Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto. Kirjastotilastotietokanta - KITT Biblioteksstatistikdatabasen - BIS Library Statistics Database - LISDA

Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto. Kirjastotilastotietokanta - KITT Biblioteksstatistikdatabasen - BIS Library Statistics Database - LISDA Tieteellisten kirjastojen yhteistilasto Kirjastotilastotietokanta - KITT Biblioteksstatistikdatabasen - BIS Library Statistics Database - LISDA Kirjastotilastoinnin prosessikuvaus Yhteistilastoprosessi

Lisätiedot

Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta Yleisten kirjastojen neuvosto

Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta Yleisten kirjastojen neuvosto Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta 2016-2020 Yleisten kirjastojen neuvosto 7.4.2016 Satu Ihanamäki, Lapin aluehallintovirasto 7.4.2016 1 Lapin yleiset kirjastot Lähde: Lapin

Lisätiedot

Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa

Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1 (6) Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1. Suoritevertailu Tilastoissa Joensuun seutukirjaston toimintatilastoja on verrattu kaikkiin muihin maakuntakirjastoihin

Lisätiedot

Kirjasto mukana OPS-prosessissa Elina Kauppila, informaatikko, Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto

Kirjasto mukana OPS-prosessissa Elina Kauppila, informaatikko, Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kirjasto mukana OPS-prosessissa 29.10.2015 Elina Kauppila, informaatikko, Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Koulu on kirjaston tärkein yhteistyökumppani Miksi näin? koulun kautta kirjasto tavoittaa

Lisätiedot

Valtionhallinnon kuulumisia ja kokoelmia koskeva laatusuositus

Valtionhallinnon kuulumisia ja kokoelmia koskeva laatusuositus Valtionhallinnon kuulumisia ja kokoelmia koskeva laatusuositus Maakuntakirjastokokous 31.3.2011 Jyväskylä Marjariitta Viiri 1 Tilastot valmistumassa Ei suuria muutoksia verkossa Kirjaston palkkaamat htv:t

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Lapin yleiset kirjastot 2014

Lapin yleiset kirjastot 2014 Lapin yleiset kirjastot 2014 Toimintakatsaus Kirjastotoimen ylitarkastaja Satu Ihanamäki OPETUS- JA KULTTUURITOIMI 3/2015 Lapin aluehallintoviraston julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket

Lisätiedot

Kuusikko-kunnat OKM:n kirjastotilastoissa

Kuusikko-kunnat OKM:n kirjastotilastoissa Kuusikko-kunnat OKM:n kirjastotilastoissa Tilastotietokannassa visualisointi-käyttöliittymä Helpottaa kunta- ja maakuntatilastojen tarkastelua Aikasarjojen vertailu helppoa: sekä absoluuttiset luvut että

Lisätiedot

Vantaan sivistystoimi

Vantaan sivistystoimi Vantaan sivistystoimi Paula Ylöstalo-Kuronen Apulaiskaupunginjohtaja 12.9.2012 Sivistystoimen visio ja toiminta-ajatus Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten

Lisätiedot

Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista

Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista Peruspalvelujen arviointi 2015 kirjastopalvelujen saatavuus erityisesti lasten ja nuorten kannalta ja muuta ajankohtaista Merja Kummala-Mustonen 15.9.2016 PSAVI, Merja Kummala-Mustonen, Opetus ja kulttuuri

Lisätiedot

Joensuun seutukirjaston arviointisuunnitelma

Joensuun seutukirjaston arviointisuunnitelma 1 (4) Joensuun seutukirjaston arviointisuunnitelma 2017-2020 Johdanto Toiminnan ja tulosten arviointi kuuluu erottamattomana osana toiminnan kehittämiseen. Parhaimmillaan arviointi ja laatutyö ovat luonnollisia

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA Kulttuuria kartalla 13 Pohjanmaa 13.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 13.1. POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 11 kpl Pohjanmaan

Lisätiedot

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2011

Itä-Suomen yleiset kirjastot 2011 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Itä-Suomen yleiset kirjastot 2011 Savonlinnan uusi kirjastorakennus nousee harjakorkeuteen. (kuvat: Tapani Boman) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100 3.2 Sivistystoimen tulosalue Tilivelvollinen sivistysjohtaja Jorma Harju 3101 Sivistystoimen hallinto Sivistystoimi tukee kaustislaisten kehittymistä hyvinvoiviksi ja monipuolisiksi tulevaisuuden osaajiksi

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

TRITONIA 2012 KALVOT VUOKKO PALONEN & MARITA AHOLA

TRITONIA 2012 KALVOT VUOKKO PALONEN & MARITA AHOLA TRITONIA 2012 KALVOT VUOKKO PALONEN & MARITA AHOLA TRITONIA 2010- Vaasan yliopisto Vaasan ammattikorkeakoulu ÅA i Vasa Åbo Akademi Tritonia, Vaasan tiedekirjasto 2001- ja oppimiskeskus 2004-2010- 3 yliopistoa

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Alakouluja on 4, yläkoulu ja lukio. Lisäksi kaupungissa toimii työväenopisto, kuvataidekoulu, musiikkikoulu ja tanssiopisto.

Alakouluja on 4, yläkoulu ja lukio. Lisäksi kaupungissa toimii työväenopisto, kuvataidekoulu, musiikkikoulu ja tanssiopisto. Kirjastoryhmä KARKKILAN KIRJASTOTOIMEN ARVIOINTI 3.10.2010 Laatija: Sivistystoimentarkastaja Kristiina Kontiainen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

Porin tiedekirjasto. Teppo Hjelt

Porin tiedekirjasto. Teppo Hjelt Porin tiedekirjasto Teppo Hjelt kirjasto-pori@tut.fi 040 826 2780, Pohjoisranta 11 C Mikä Porin tiedekirjasto on? Googlaa Porin tiedekirjasto kalvot Miten saan kirjastokortin? Kirjastokorttina toimii siruton

Lisätiedot

Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin

Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Aija Laine Suunnittelija Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto / Helsingin kaupunginkirjasto 040 168 2636 aija.laine@turku.fi Taustaa

Lisätiedot

Pirkanmaan seutukirjasto?

Pirkanmaan seutukirjasto? Pirkanmaan seutukirjasto? Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, sivistystyöryhmä 13.1.2010 Tuula Haavisto kirjastotoimenjohtaja, Tampere Tampereen kaupunki Preludi: Maakuntakirjastotoiminta [Ainoa] lakisääteinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeen maakuntakirjasto 25.3.2011 Kuntaliitoksen myötä kaupunki siirtyi tilaaja-tuottaja

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2017

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2017 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2017 Vapaa-aikatoimiala Palvelualue: Kirjastopalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivinen sopimus täydentää toimialan strategista sopimusta. Tässä sopimuksessa määritellään kaupungin

Lisätiedot

Paraisten kirjastopolku koulun ja kirjaston yhteistyösopimus

Paraisten kirjastopolku koulun ja kirjaston yhteistyösopimus Paraisten kirjastopolku koulun ja kirjaston yhteistyösopimus Pyrimme kirjaston ja koulun tiiviin yhteistyön avulla tukemaan kouluissa tehtävää monipuolista lukuinnon ja -ilon edistämistyötä. Lisäksi haluamme

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti

Länsi-Turunmaan kaupungin. Strategiatyöryhmän väliraportti Länsi-Turunmaan kaupungin strategiatyö Strategiatyöryhmän väliraportti Strategia Kuvaus siitä, miten valtuusto haluaa kaupunkia kehitettävän Luo tulevaisuudenkuvan ja osoittaa tavan sen saavuttamiseksi

Lisätiedot

Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto

Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto Strategisia linjauksia Aija Laine Suunnittelija/ Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto/helsingin kaupunginkirjasto 040-1682636 aija.laine@turku.fi Yleisten kirjastojen neuvosto

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Aineiston vapaa saatavuus ja yleiset kirjastot

Aineiston vapaa saatavuus ja yleiset kirjastot Aineiston vapaa saatavuus ja yleiset kirjastot Tuula Haavisto, kirjastotoimen johtaja Kaukopalvelusta kohti yhtä kokoelmaa - Seminaari Tieteiden talossa 20.5.2015 Helsingin kaupunginkirjasto- Yleisten

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2011. Kirjasto- ja tietopalvelut

Tilastokatsaus 2011. Kirjasto- ja tietopalvelut Tilastokatsaus 2011 Kirjasto- ja tietopalvelut Vantaan kaupunginkirjaston tilastokatsaus 2011 Sisällysluettelo Kirjastot, aukiolotunnit...3 Henkilötyövuodet...3 Talous...3 Aineistoniteiden määrä...4 Aineistoniteiden

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2011

Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2011 NÄKYMIÄ ELOKUU 2012 UUDENMAAN ELY-KESKUS Etelä-Suomen yleiset kirjastot 2011 Kauniasten kirjasto oli Etelä-Suomen laadukkaimpia vuonna 2011 (kuvaaja: Kaunaisten kirjasto) Tässä yhteenvedossa esitetään

Lisätiedot

Salon kaupunginkirjasto

Salon kaupunginkirjasto Salon kaupunginkirjasto Kirjasto palvelee Kirjastopalvelut ovat kasvaneet perinteistä lainaus- ja palautustoimintaa monipuolisemmiksi. Salon kaupunginkirjasto tarjoaa aineistoa tiedonnälkään ja viihtymiseen,

Lisätiedot

Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista

Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Kirjaston käyttöoikeus sisältää lainausoikeuden sekä oikeuden käyttää kirjaston muita palveluja ja yleisötiloja.

Kirjaston käyttöoikeus sisältää lainausoikeuden sekä oikeuden käyttää kirjaston muita palveluja ja yleisötiloja. VIHDIN KUNNANKIRJASTO KÄYTTÖSÄÄNNÖT JA MAKSUT Kirjasto tarjoaa kirjoja ja muita tallenteita lainattavaksi ja kirjastossa käytettäväksi, antaa tietopalvelua sekä opastaa aineiston ja kirjaston käytössä.

Lisätiedot