ITÄ-SUOMEN TAPAHTUMAMATKAILUN TOIMINTA- KENTTÄ JA KEHITTÄMISEN KOHTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ITÄ-SUOMEN TAPAHTUMAMATKAILUN TOIMINTA- KENTTÄ JA KEHITTÄMISEN KOHTEET"

Transkriptio

1 ITÄ-SUOMEN TAPAHTUMAMATKAILUN TOIMINTA- KENTTÄ JA KEHITTÄMISEN KOHTEET Esitys tapahtumamatkailun kehittämishankekokonaisuudeksi lähtökohtana Itä-Suomi -ohjelman M9: East Side Story Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus Joensuun yliopisto Taina Laitinen

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 4 2 ITÄ-SUOMI -OHJELMAN MAKROHANKE M 9: EAST SIDE STORY Makrohankkeen tausta Itä-Suomi -ohjelman esiselvitys Keihäänkärkitapahtumien tilanteesta Esiselvityksen toimenpide-ehdotukset Makrohankkeen jatkovalmistelu ja kohderyhmä Itäsuomalaisten tapahtumien kehittämistarpeet Yhtymäkohdat matkailun ja elämystuotannon klusterin toimintaan Yhtymäkohdat valtakunnallisiin strategioihin TAPAHTUMALIIKETOIMINTAMALLIT JA RAHOITUS Tapahtumien kulurakenteesta Tapahtumien rahoitusperusteista Valtion rahoitus tapahtumissa Kolmannen sektorin rahoitus Tuen käyttö ja tuotannon rakenteet Ratkaisuja rahoituspohjan parantamiseksi Julkisen ja yksityisen rahoituksen yhteensovittaminen Tapahtumien verkostoituminen Tapahtumien organisaatiomuoto Strateginen perusajattelu osaksi tapahtumatuottamista

3 4 TAPAHTUMASTAKO MATKAILUTUOTE? Kulttuurin tuotteistaminen Kulttuurin kulutuksen trendit Asiakaslähtöisyys kulttuuriorganisaatioissa Kulttuurimatkailu ja -matkailijat: esimerkkitapauksena Wales Suomalaiset tapahtumat ulkomaan matkailijoiden matkakohteeksi Itä-Suomen matkailun tarkastelu TAPAHTUMIEN ALUETALOUDELLINEN MERKITYS Tapahtumien taloudelliset vaikutukset Tapahtumien aluetaloudellisesta merkittävyydestä Tapahtumat tapahtumapaikkakuntien imagon luojina KULTTUURITAPAHTUMIEN KEHITTÄMINEN Kansainvälinen tapahtumatutkimus- ja kehitystoiminta Suomessa rahoitetut kulttuuri- ja tapahtumahankkeet Tapahtumakehittämiseen tähtäävät koulutushankkeet Tapahtumien yhteismarkkinointihankkeet Kulttuuritapahtumat Itä-Suomessa YHTEENVETO Itä-Suomen tapahtumien kehittäminen East Side Story -hankekokonaisuuden mahdollisuudet

4 1 JOHDANTO Euroopan unionin reuna-alueena Itä-Suomi kamppailee väestön vähenemisen ja talousongelmien kanssa. Yksi alueen vahvuuksista on kulttuuritapahtumien laaja tarjonta, mikä houkuttelee alueelle satoja tuhansia matkailijoita vuosittain. Alueen tapahtumista menestyneimpiin suomalaisiin tapahtumiin kuuluvat muun muassa Savonlinnan Oopperajuhlat, Kuhmon kamarimusiikki ja Kuopio Tanssii ja Soi. Valtakunnallista ja kansainvälistä merkitystä saavuttaneina ne ovat pystyneet vakiinnuttamaan asemansa sekä taiteellisesti että taloudellisesti. Alueella on lisäksi laaja kirjo pieniä ja keskisuuria tapahtumia, joiden tuottamisessa on enemmän haasteita kuin suurissa tapahtumissa. Erityisesti pienet tapahtumat ovat ammattimaistumisen edessä, jos aikovat selvitä muuttuvasta taloudellisesta tilanteesta. Kulttuurin tuottamisen kulut nousevat samaan aikaan kun talkootyön määrä vähenee. Tapahtumien toimintaan vaikuttavat yleinen kulttuuripolitiikka, rahoitusperusteet ja kulutustrendit sekä aluepoliittiset päätökset. Tällä hetkellä suuri osa valtakunnallisestikin merkittävistä tapahtumista toimii liian pienin resurssein, mikä vaikuttaa sekä toiminnan laatuun että sosiaaliseen kestävyyteen. Tapahtumakentässä muutokset ovat olleet nopeita tällä vuosituhannella, minkä vuoksi henkilöstömäärät, ammattitaito sekä teknologiset valmiudet ovat jääneet nopeasti kehityksestä jälkeen. Aluepoliittisesti tapahtumien merkitys ja mahdollisuudet on tunnustettu, ja intoa niiden järjestämiseen rajallisista resursseista huolimatta on riittänyt. Keinoja toiminnan mahdollisuuksien parantamiseksi on haettu EU-rahoituskausien aikana. Kehityksessä kiinni pysyminen on tästä huolimatta ollut tapahtumille haasteellista. Kehittyminen edellyttää tapahtumilta ajattelutavan uudistamista, uusia toimintatapoja ja ennakkoluulotonta suhtautumista yhteistyöhön. Vuonna 2005 valmistuneessa Itä-Suomi -ohjelmassa tapahtumamatkailun kehittäminen on nostettu koko Itä-Suomen myönteiseen kehitykseen vaikuttavaksi osa-alueeksi. Ohjelman valmistelun yhteydessä tehdyn kulttuuriyhteistyöselvityksen yleisenä tavoitteena oli tarkastella mahdollisuuksia kehittää Itä-Suomen kulttuuri- ja elämystarjontaa, vetovoimaa ja taloutta eri alueiden keskeisimpien kulttuuritapahtumien välisenä yhteistyönä. Painopisteenä selvityksessä olivat korkeakulttuuriset tapahtumat ja luovan talouden merkityksen kasvuun. Selvityksen tavoitteena oli tarjota perustyökalu yhteistyön jatkokehitykselle. Samalla se analysoi yhteistyöstä saatavia paikallisia ja tapahtumiin kohdistuvia välittömiä hyötyjä. (Grünstein ja Aulanko 2004, 3). Kyseessä olevan selvityksen tuloksia käydään läpi luvuissa kaksi ja neljä. 4

5 Itä-Suomi -ohjelman toimeksiannosta aloitetussa varsinaisen makrohankkeen valmisteluvaiheessa näkökulmaa laajennettiin kattamaan korkeakulttuuristen suurten tapahtumien lisäksi myös erikokoiset ja populaarikulttuuria edustavat tapahtumat. Makrohankkeen valmistelussa on tehty lisäksi peruskartoitus alueen tapahtumien tilanteesta. Rauol Grünstein ja Emma Alangon (2004) tekemän selvityksen mukaan pohjaa kärkitapahtumien menestykselle luovat laaja ja kattava kulttuuritarjonta sekä tapahtumien laaja kirjo alueella. Nyt käsissä olevassa selvitysraportissa selvitetään tapahtumien toiminnan haasteita ja kehittämisen problematiikkaa. Lähtökohtana selvityksessä on tapahtumien toiminnan edellytysten ja aluetaloudellisten vaikutusten parantaminen Itä-Suomessa. Tapahtumia tarkastellaan pääasiassa niiden rahoituspohjan, paikallisten vaikutusten sekä verkostoitumisen edellytysten ja esteiden näkökulmista. Selvityksessä on lähdetty liikkeelle tapahtumakentän tarpeiden selvittämisestä kysymällä, mitä apua toimintaan tarvitaan ja missä toiminnan pullonkaulat ovat. Vastauksia on haettu tutkimuskirjallisuudesta, toteutettujen hankkeiden kokemuksista sekä tapahtumien ja tukiorganisaatioiden asiantuntijoilta. Aineistonkeruun metodina on ollut triangulaatio tutkimuskirjallisuuden, lomakyselyn ja havainnoinnin yhdistelmä. Selvitysraportti alkaa taustojen esittelyllä ja jatkuu tapahtumien liiketoiminta- ja tapahtumatuotantomallien sekä rahoituksen kuvauksella. Verkostoitumista käsitellään tehtyjen tutkimusten tulosten perusteella. Tapahtumien kehittämisen tärkeitä osa-alueita markkinointia ja myyntiä käsitellään matkailullisen tuotteistamisen yhteydessä. Raportissa pyritään myös hahmottelemaan tapahtumien yhteistyön mahdollisuuksia Itä-Suomessa. Itäsuomalainen hankemaailma, rahoituslähteet ja ohjelmat on otettu selvityksessä huomioon. Raportissa ei pohdita ainoastaan sitä, mitä tapahtumissa pitäisi tehdä vaan myös sitä, miten tapahtumia voidaan hankekokonaisuuden keinoin kehittää. Selvitys luo pohjaa East Side Story -hankkeiden taustalle esitellen lähinnä ongelmakenttää ja toimintatapoja, ei niinkään valmiita ratkaisuja. Ratkaisuja esitettyihin kysymyksiin lähdetään kattavasti hakemaan varsinaisissa hankkeissa. East Side Story -hankekokonaisuudella tähdätään tapahtumien organisaatioiden toiminnan kehittämiseen. Etusijalle kehittämisessä etusijalle on nostetaan käytännön tarpeet. Tavoitteena on luoda tapahtumille työkaluja talouden, markkinoinnin ja toiminnan arvioinnin tueksi. Lopuksi esitetään hankekokonaisuussuunnitelma Itä-Suomen tapahtumien kehittämiseksi. 5

6 2 ITÄ-SUOMI -OHJELMAN MAKROHANKE M 9: EAST SIDE STORY 2.1 MAKROHANKKEEN TAUSTA Itä-Suomi -ohjelman esiselvitys Osana Itä-Suomi -ohjelman valmistelua Image Match Oy (Grünstein ja Aulanko 2004) toteutti Itäisen Suomen suuret tulevaisuuden kysymykset -työryhmän toimeksiannosta Itä-Suomen kulttuuritarjontaan liittyvän selvityksen. Selvitys koostui työryhmän teettämistä teemaselvityksistä, joiden pyrkimyksenä oli määrittää joukko keihäänkärkihankkeita Itä-Suomen kehittämiseksi. Itä-Suomi ymmärrettiin tässä yhteydessä viideksi maakunnaksi: Pohjois- ja Etelä-Savoksi, Pohjois- ja Etelä-Karjalaksi sekä Kainuuksi. Suuret tulevaisuuden kysymykset -projekti haki eurooppalaiseen toimintaympäristöön sopivia ja koko Itä-Suomen myönteistä kehitystä vauhdittavia makrohankkeita ja toimintamalleja. Itä-Suomi -ohjelmassa todetaan, että Itä-Suomen yhteistyössä tulee tunnistaa paitsi yhteiset tavoitteet myös kysymykset, joissa yhteisiä tavoitteita ei ole. Viime vuosina Itä-Suomea ovat yhdistäneet yhteiset uhat ja EU:n tavoite 1-ohjelma; tosin jälkimmäinen ei kata Etelä-Karjalaa. Itä-Suomella ei ole yhtä keskusta eikä sitä yhdistä yksi kehitysvyöhyke. (Etelä-Suomen maakuntaliitto 2005, 7). Itä-Suomen alueen maakuntien tavoitteiden hajanaisuus leimaa myös tämän laajan alueen tapahtumakenttää. Yhteisenä intressinä on toimintapohjan vakauttaminen, mutta alueen laajuudesta ja tapahtumien moninaisuudesta johtuen kehittämistarpeet ovat hyvin erilaisia. Image Match Oy:n kulttuuriyhteistyöselvityksen yleisenä tavoitteena oli tarkastella mahdollisuuksia kehittää Itä-Suomen kulttuuri- ja elämystarjontaa, vetovoimaa ja taloutta eri alueiden keskeisimpien kulttuuritapahtumien välisenä yhteistyönä. Yleinen näkökulma liittyi toisaalta kulttuurimatkailun ja toisaalta luovan talouden merkityksen kasvuun. Erityisenä pyrkimyksenä oli selvittää, miten keihäänkärkitapahtumat voisivat yhteistyössä hyödyntää itäistä ja venäläistä kulttuuritarjontaa. Selvityksen pääpainopisteeksi sovittiin korkeakulttuuriset tapahtumat ja niihin liittyvät kohderyhmät. Tarkoituksena oli luoda konkreettinen runko tapahtumien yhteistyölle. Samalla selvityksessä määriteltiin yhteistyön yleisiä ehtoja erityisesti matkailun, markkinoinnin, sponsoroinnin ja rahoituksen näkökulmista. Käsite korkeakulttuuri ymmärrettiin Image Match Oy:n selvityksessä hyvin laajassa merkityksessä. Ensisijaiset tekijät keihäänkärkitapahtumia valittaessa olivat tapahtumien ja käyntikohteiden korkea- 6

7 laatuinen kulttuurisisältö, ammattimainen organisaatio, valtakunnallinen ja mahdollisesti kansainvälinen kiinnostavuus sekä jakautuminen eri maakuntien kesken. Tarkasteltavat keihäänkärkitapahtumat olivat maakunnittain: Etelä-Savo: Ballet Mikkeli (Mikkeli), Joroisten Musiikkipäivät (Joroinen), Mikkelin Musiikkijuhlat (Mikkeli), Savonlinnan Balettijuhlat (Savonlinna), Savonlinnan Oopperajuhlat (Savonlinna), Taidekeskus Retretti (Punkaharju), Taidekeskus Salmela (Mäntyharju) Pohjois-Savo: Kuopio Tanssii ja Soi (Kuopio) Etelä-Karjala: Imatra Big Band Festival (Imatra) Pohjois-Karjala: Kihaus Folk Music Festival (Rääkkylä), Lieksan Vaskiviikko (Lieksa) Kainuu: Kuhmon Kamarimusiikki (Kuhmo) Yllä mainitut tapahtumat jakautuvat sekä maantieteellisesti että ajallisesti laajalle alueelle. Eteläisin tarkasteltavista kohteista on Imatra Big Band Festival, pohjoisin puolestaan Kuhmon Kamarimusiikki. Fyysinen välimatka näiden kahden paikkakunnan välillä on noin 400 kilometriä. Ajankohdaltaan tapahtumat jakautuvat koko kesälle kesäkuun alkupuolelta syyskuun lopulle asti. Kaikkia tapahtumia yhdistävä tekijä kesäisen ajankohdan lisäksi on itäsuomalaisen luonnon läheisyys, joka tekee kokonaisuudesta matkailijan kannalta ainutlaatuisen. (Grünstein ja Aulanko 2004, 8). Tarkasteltujen festivaalien toiminnalle on yhteistä se, että ne kaikki kuuluvat oman alansa huipputapahtumiin Suomessa ja osittain myös kansainvälisesti. Tapahtumat onnistuvat myös vuosi vuodelta saamaan tapahtumiinsa maailmanluokan esiintyjiä eri puolilta maailmaa. Tapahtumien välillä on selkeitä eroja ohjelmatarjonnassa ja profiileissa. Osa tapahtumista, kuten Ballet Mikkeli, Mikkelin musiikkijuhlat, Savonlinnan Oopperajuhlat, Kuhmon Kamarimusiikki ja Joroisten Musiikkipäivät, on profiloitunut klassiseen korkeakulttuuriin. Vastaavasti esimerkiksi Imatra Big Band Festival, Lieksan Vaskiviikko sekä Kuopio Tanssii ja Soi hakevat tietoisesti myös populaari- ja nykykulttuurista kiinnostunutta suurta yleisöä. Maantieteellisesti lähekkäin sijaitsevat balettitapahtumat Ballet Mikkeli ja Savonlinnan balettijuhlat perustuvat molemmat venäläisten ryhmien vierailuihin. Kyseiset tapahtumat ovat olleet kuitenkin profiililtaan erilaisia. Mikkelissä on tiukasti keskitytty venäläiseen balettiin, kun taas Savonlinnassa on haluttu täydentää venäläisen baletin tarjontaa muilla vierailevilla ryhmillä. (Grünstein ja Aulanko 2004, 8-9). Tätä selvitystä kirjoitettaessa Savonlinnan 7

8 balettijuhlat on peruttu kahtena vuonna peräkkäin, ja niiden tulevaisuus on epävarma. Vuoden 2007 on ilmoitettu olevan välivuosi, ja vuodelle 2008 juhlia on kaavailtu talousongelmista huolimatta. Tarkastelluista kuvataidekohteista Taidekeskus Salmela on erikoistunut kotimaiseen nykytaiteeseen ja tarjoaa kuvataiteen lisäksi runsaasti oheisohjelmaa, kun taas Retretissä painottuvat suuret näyttelyt, joissa on matala kynnys korkeakulttuuriin. Savonlinnan Oopperajuhlat on kokonsa ja ohjelmistonsa puolesta ainutlaatuinen. Puhtaasti musiikkiin painottuvista tapahtumista Mikkelin Musiikkijuhlilla on selkein Venäjä-yhteys vuosittain vierailevaan Pietarin Mariinski-orkesteriin. Kuhmon Kamarimusiikki ja Lieksan Vaskiviikko on erikoistunut kamarimusiikkiin. Lieksa on erikoistunut erityisesti vaskipuhallinmusiikkiin. Kihauksen painopiste on suomalais-ugrilaisessa kansanmusiikissa, ja Imatra Big Band Festivalin big band- ja rytmimusiikissa. Nämä kaksi tapahtumaa ovatkin suuntautuneet populaarikulttuurikulttuuriin enemmän kuin useimmat muut tarkastellut tapahtumat. (Grünstein ja Aulanko 2004, 8-9). Image Match Oy:n selvitys tarjosi perustyökalun yhteistyön jatkokehitykselle. Samalla se analysoi yhteistyöstä saatavia paikallisia ja tapahtumiin kohdistuvia välittömiä hyötyjä. (Grünstein ja Aulanko 2004, 3). East Side Story -selvityksen valmistuttua Matkailun Osaamiskeskuksen Savonlinnan solmupiste jatkoi makrohankkeen valmistelua ja laajensi valmistelun kattamaan esiselvityksen saaman palautteen perusteella myös erikokoiset ja populäärikulttuuriset tapahtumat Keihäänkärkitapahtumien tilanteesta Grünsteinin ja Aulangon (2004) raportissa tarkasteltujen itäsuomalaisten festivaalien budjettien yhteenlaskettu summa on noin 13,9 miljoonaa euroa vuodessa. Yksittäisten tapahtumien välillä on kuitenkin suuria eroja taloudellisissa resursseissa. Omassa luokassaan suurimpana suomalaisena festivaalina on Savonlinnan Oopperajuhlat, jonka vuosibudjetti on noin 7,7 miljoonaa euroa. Vastakkaisesta päästä löytyy Joroisten Musiikkipäivät, joka toteutetaan vuosittain noin euron budjetilla. Tarkastelussa olleiden tapahtumien budjettien keskiarvo on 1,14 miljoonaa euroa. Jos Oopperajuhlien osuus jätetään huomioimatta päästään lähemmäksi useimpien festivaalien todellisuutta, jolloin keskiarvo on noin 0,5 miljoonaa euroa. Budjettien kokoluokan suhteen festivaalit voidaan jakaa karkeasti neljään eri ryhmään. Ylimmällä tasolla ovat Oopperajuhlat ja käytännössä myös Retretti. Seuraavaksi suurimpina joukosta erottautuvat Kuhmon Kamarimusiikki, Kuopio Tanssii ja Soi, Imatra Big Band Festival, Savonlinnan Balettijuhlat sekä Taidekeskus Salmela. Mikkeliläiset Ballet Mikkeli ja Mikkelin Musiikkijuhlat olisivat voimavaransa yhdistäessään myös tässä ryhmässä, mutta nykytilanteessa ne ovat talouden kannalta sa- 8

9 maa kokoluokkaa kuin Lieksan Vaskiviikko. Joroisten Musiikkipäivät on selkeästi muita pienempi toimija. (Grünstein ja Aulanko 2004, 9-29 ja 29-30). Budjettien kokonaiskertymää tarkastellessa kannattaa huomioida, että osa festivaaleista saa budjetissa näkyvien suorien tukien lisäksi erilaisia epäsuoria tukia esimerkiksi ilmaisia tiloja, markkinointipalveluita. Useimmat tapahtumat eivät myöskään pidä kirjaa vaihtosopimuksiin perustuvien sponsorointisopimusten kaupallisesta arvosta, mikä osaltaan vääristää budjettiin perustuvaa resurssien tarkastelua. (Grünstein ja Aulanko 2004, 2004, 30). Useamman tarkastellun tapahtuman seuraavien vuosien suuret kysymykset liittyvät talouden tervehdyttämiseen. Velkaantuminen ja jatkuva taloudellinen tasapainottelu ovat useiden tapahtumien tärkeimpiä huolenaiheita. Resurssipulasta huolimatta ohjelmisto, joka on tapahtuman elinehto, tulisi saada pidettyä korkeatasoisena. Grünstein (2004, 30) toteaakin kärjistäen, että osa tapahtumista, kuten Ballet Mikkeli, Mikkelin Musiikkijuhlat, Savonlinnan Balettijuhlat, Kihaus ja Joroisten Musiikkipäivät, ovat syystä tai toisesta tilanteessa, jossa niitä uhkaa joko taloudellinen tai organisatorinen ahdinko tai jonkinasteinen näivettyminen. Toisessa päässä Grünsteinin (2004, 30) mukaan ovat paikkansa saavuttaneet, vakavaraiset festivaalit, kuten Savonlinnan Oopperajuhlat, Kuopio Tanssii ja Soi, Kuhmon Kamarimusiikki ja Imatra Big Band Festival sekä innovatiivisuutensa ansiosta menestyvä Taidekeskus Salmela. Lieksan Vaskiviikko ja Retretti sijoittuvat näiden kahden ääripään välimaastoon. Vaikka kävijämäärien erot eivät ole suoraan verrannollisia tapahtumien budjetteihin, kävijämäärät vaihtelevat joka tapauksessa merkittävästi tapahtumasta toiseen. Eroja aiheuttavia tekijöitä on useita. Esimerkiksi tapahtuman kesto ja myytävien lippujen määrä, kävijäprofiilin rakenne, lippujen hinnoittelu sekä ilmaistapahtumien määrä voivat vaikuttaa kävijämääriin. Hyvä mittari on myös tapahtumissa toteutunut käyttöaste, jota kuitenkin vain harvat tapahtumat mittaavat. Grünsteinin ja Aulangon (2004, 31) raportin mukaan festivaalien kävijämääriä tarkastellessa huomaa, että tulevaisuudestaan epävarmimmat tapahtumat ovat myös niitä, joiden kävijämäärät ovat alhaisimmat. Jos Ballet Mikkelin, Mikkelin Musiikkijuhlien ja Savonlinnan Balettijuhlien kävijämäärän yhdistäisi, ei kokonaisuus vielä sellaisenaankaan yltäisi esimerkiksi Lieksan Vaskiviikon tasolle. Toisaalta on huomattava, että kävijätilastoissa pienimpänä olevat kolme tapahtumaa, Mikkelin Musiikkijuhlat, Ballet Mikkeli ja Joroisten Musiikkipäivät ovat melko pienelle kohderyhmälle suunnattuja hyvin korkealaatuisia kokonaisuuksia. 9

10 TNS Gallup Oy:n loppusyksyllä 2004 Gallup-kanavalla tekemän Suomalaiset tapahtumat ja käyntikohteet kyselyn perusteella koko maassa parhaiten tunnetut Itä-Suomen korkeakulttuurikohteet ovat Savonlinnan Oopperajuhlat (77 prosenttia), Retretti (73 prosenttia), Kuopio Tanssii ja Soi (65 prosenttia) ja Kuhmon Kamarimusiikki (62 prosenttia). Tuntemattomimpia tapahtumia ovat Savonlinnan Balettijuhlat ja Ballet Mikkeli (molemmat 10 prosenttia), Mikkelin Musiikkijuhlat (17 prosenttia) ja Kihaus (24 prosenttia). Hyvää keskitasoa ovat Salmela (31 prosenttia), Lieksan Vaskiviikko (38 prosenttia) ja Imatra Big Band Festival (45 prosenttia). Tutkimukseen vastanneista henkilöistä Retretissä oli vieraillut (11 prosenttia) ja Savonlinnan Oopperajuhlilla (6 prosenttia). Noin kolme prosenttia vastanneista oli käynyt Imatra Big Band Festivalilla, Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalilla ja Taidekeskus Salmelassa. Kuhmossa oli vieraillut noin 2 prosenttia. Muiden tapahtumien arvot liikkuvat yhden prosentin molemmin puolin. Kysyttäessä tapahtumia, joihin kyselyyn vastanneet haluaisivat osallistua, esille nousivat jälleen selkeästi Retretti, Savonlinnan Oopperajuhlat ja Taidekeskus Salmela. Myös Kuopio Tanssii ja Soi, Kuhmon Kamarimusiikki ja Imatra Big Band tuntuivat kiinnostavan. Sekä yleisön kiinnostuksen että taloudellisen elinvoimaisuuden kannalta katsottuna tarkasteltujen keihäänkärkien joukosta nousee esiin tapahtumia ja käyntikohteita, jotka ovat jo selvästi onnistuneet profiloitumaan valtakunnallisesti muita alueen toimijoita menestyksekkäämmin. Tällaisia kohteita ovat Savonlinnan Oopperajuhlat ja Retretti, Kuopio Tanssii ja Soi ja Kuhmon Kamarimusiikki sekä Taidekeskus Salmela ja Imatra Big Band. Näistä kaksi ensimmäistä näyttäytyvät itäisen Suomen kulttuurikohteiden lippulaivoina suurelle yleisölle, kun taas kaksi seuraavaa ovat kymmenien vuosien aikana vakiinnuttaneet asemansa ja luoneet itselleen selkeän ja korkeatasoisen profiilin, ja sitä kautta lisänneet kiinnostavuuttaan myös suuren yleisön silmissä. Kaksi viimeksi mainittua antavat vaikutelman elinvoimasta ja kokeilunhalusta, jota hyödyntämällä voitaisiin esimerkiksi löytää uusia kulttuuriyleisöjä. (Grünstein ja Aulanko 2004, 31) Esiselvityksen toimenpide-ehdotukset Itä-Suomi -ohjelmaa varten tehdyssä esiselvityksessä (Grünstein ja Aulanko 2004) ehdotettiin, että Itä-Suomen kulttuuritapahtumien välille pyritään löytämään yhteistyömuoto, jonka tavoitteena on kehittää festivaalien tunnettuutta ja mielikuvaa, kävijämääriä, toiminnan taloudellista panostuotossuhdetta ja yleisiä toimintaedellytyksiä sekä yleistä suotuista kehitystä. Yhteistyötä ehdotettiin seuraavilla osa-alueilla: viestintä, markkinointi, matkailu, sponsorointi ja yritysmyynti, avustukset, tutkimus, tuotannot ja taloushallinto. Viestinnässä ehdotettiin tapahtumiin liittyvän tarinallisuuden ja elämyksellisyyden kehittämistä. Viestintäyhteistyön osa-alueita ovat muun 10

11 muassa tiedottaminen, kansainväliseen mediaan liittyvä suhdetoimintatyö ja ulkomaisen median tuominen tapahtumiin, yleisesitteet, ohjelmaesitteet, muut painotuotteet sekä yhteinen asiakaslehti. Markkinoinnissa ehdotettiin yhteisen East Side Story - brändin luomista, joka koostuisi korkealaatuisesta kulttuuritarjonnasta, luonnonkauniista ympäristöstä, hyvästä yksilöllisestä palvelusta ja matkailupaketoinnista sekä itäisestä ulottuvuudesta. Markkinoinnin kehittämisen osa-alueina nostettiin esille www-sivut, asiakasrekisterien yhdistäminen ja kehittäminen, asiakaslehti, sähköposti ja mobiilipalvelut sekä yhteinen lipunmyynti. (Grünstein ja Aulanko 2004, 35-42). Matkailun kehittämisessä keskeiselle sijalle nousivat puolestaan yhteispaketointi ja -myynti sekä kulttuurireittien muodostaminen Itä-Suomen alueella. Sponsoroinnin osalta East Side Story - tapahtumien oman sponsoroinnin ja tapahtumien yhteissponsoroinnin mahdollisuuksia haluttiin selvittää. Tuotannollisella puolella ehdotettiin tuotantoyhteistyötä sekä venäläisen kulttuuritarjonnan sisällyttämistä tapahtumiin. Taloushallinnossa mahdollisuuksia löytyy selvityksen mukaan kirjanpidon ja tilinpäätösten, talousseurannan sekä laskutuksen, reskontran ja palkanlaskennan keskittämisessä. (Grünstein ja Aulanko 2004, 35-42). Tutkimuksilla kartoitettavia osa-alueita selvityksen mukaan olisivat yleisön demografiset tiedot, yleisön sosiografinen ja psykografinen tarkastelu, RISC-taustoitus, yleisön ja ei-yleisön kulutus- ja matkailukäyttäytyminen yleisesti ja paikkakunnalla, yleisön ja ei-yleisön suhtautuminen tapahtumaan, sisältöön ja palveluihin sekä yleisön mielikuva- ja suhdekysymykset. Tämän lisäksi ehdotettiin sponsorointiin liittyvien tutkimusten tekemistä, alueellisten ja valtakunnallisten tunnettuus-, mielikuva- ja suhdekysymysten tutkimista, alueellisen vaikuttavuuden tutkimista taloudellisesta, sosiaalisesta, kulttuurisesta ja luovasta näkökulmasta, motivaatio- ja tarvekartoitusten tekemistä sekä syventävien fokusryhmätutkimusten tekemistä. Vertailevat tutkimukset yleisöstä ja sen käyttäytymisestä, East Side Storyn osalta ja valtakunnallisesti, olisivat tutkimustoimintaan liittyvän yhteistyön arvokkainta antia. Tiedon taitava hyödyntäminen voisi merkittävästi parantaa tapahtumien kehittämistä, palveluita ja yhteismarkkinoinnin sekä ristiinmarkkinoinnin tehoa. Selvityksen ehdotuksen mukaan yhteinen tutkimusvastaava takaisi tutkimustoiminnan johdonmukaisuuden. Tutkimustoiminnan käytännön organisointia voitaisiin toteuttaa merkittävissä määrin myös yhteisen harjoittelutyövoiman turvin. Yhteinen asiakasrekisteri loisi lisäksi hyvän pohjan yhteiselle tutkimustyölle (puhelinhaastattelut, postitettavat asiakaskyselyt, wwwkyselyt). (Grünstein ja Aulanko 2004, 42). 11

12 Yhteistyön organisoinnin tulee Grünsteinin ja Aulangon (2004, 43) selvityksen mukaan olla konkreettista, tehokasta, läpinäkyvää ja ohjattavaa. Kaikki osapuolet ovat yhteistyössä vapaaehtoisesti, jos siihen ryhtyvät. Panos-tuotossuhteen tulee osoittaa yhteistyön kannattavuus kaikille toimijoille erikseen. Esityksessä ehdotettiin, että yhteistyötä toteuttaisi, yhteistyön laajuudesta riippuen, 2 5 henkilön organisaatio. Yhteistyö voisi käynnistyä esimerkiksi viestinnän, markkinoinnin ja yhteisen sponsorointihankinnan alueilla ja laajentua tästä muille alueille. Esiselvityksen mukaan kattobrändin perustaminen ja siihen liittyvät valtakunnalliset markkinointitoimenpiteet ovat vähimmäisvaatimus sille, että tämän muotoista yhteistyötä on ylipäätään järkevää käynnistää. Yllä olevan ehdotuksen rahoittamiseksi yhteiseen kokonaisuuteen liittyvät suorat panostukset (avustukset, sponsorointi) nähtiin selvityksessä kiinnostavana mahdollisuutena. Yhteistyön käynnistymisen todennäköisyys kasvaa selvityksen tekijöiden mukaan, mikäli kokonaisuudelle saadaan toimijoista riippumatonta suoraa rahoitusta ainakin alkuvaiheessa. Selvityksen ehdotus yleisiksi periaatteiksi yhteistyön toimenpiteiden ja niiden kustannusten kohdentamiseksi on seuraava: 1. Yhteisistä kustannuksista ja yhteisistä samanarvoisista toimenpiteistä peritään suoritukset toimijan koon perusteella. Koko määrittyy liikevaihdon, markkinoilta saatavan omarahoituksen, lipputulojen tai kävijämäärän perusteella. 2. Tapahtumille tarjottavien toimenpiteiden ja vastikkeiden määrä on suhteessa toimijan kokoon siten, että suurelle tapahtumalle tarjotaan enemmän ja järeämpiä toimenpiteitä kuin pienemmälle (esimerkiksi näkyvyys mainonnassa ja sivumäärä asiakaslehdessä). 3. Sellaisista erillisistä palveluista, jotka synnyttävät erilliskustannuksia (tutkimukset ja taloushallinto) peritään suoritukset kustannuksia vastaavasti. Yhteistyön organisointi voitaisiin toteuttaa erillisen, perustettavan organisaation voimin. Organisaatio olisi juridiselta muodoltaan osakeyhtiö, vaikka voiton tavoitteleminen ei olisikaan yhteistyön ensisijainen tavoite. Lisäksi osakeyhtiö voisi yleishyödyllisestä yhdistyksestä poiketen tehdä ostoistaan arvonlisäverovähennyksiä, joiden tuoma kustannushyöty on huomattava (noin 18 prosenttia ostojen arvonlisäverollisesta arvosta). Vaihtoehtona olisi myös ostaa palvelut ulkoiselta markkinointiin, yritysyhteistyöhön ja kulttuuritoimintaan liittyvältä toimijalta. Tärkeimmäksi asiaksi koettiin, että yhteistyötä toteuttaa kokeneiden ammattilaisten joukko, ja sitä ohjattaisiin asiakkaan tai hallituksen toimesta kiinteästi. Jokainen yhteistyöhön liittyvä tapahtuman- 12

13 tuottaja olisi asiakkaan asemassa, ja voisi siten luonnollisesti määrittää ne palvelut, joita itse haluaa ostaa. Yhteinen Osakeyhtiö voisi toimia jonkin verkostoon kuuluvan tapahtuman yhteydessä, jossakin Itä- Suomen kaupungissa. Selvityksessä ehdotettiin ensisijaisiksi vaihtoehdoiksi Savonlinnan Oopperajuhlia tai erityisesti Mikkeli Festivalsia, jos tämä kytketään Konsertti- ja kongressitalo Mikaelin toimintaan ja sinne mahdollisesti perustettavaan Itäisen kulttuurin keskukseen. Osakeyhtiömuotoisen toiminnan rinnalle voitaisiin tarvittaessa perustaa East Side Story -verkoston kannatusyhdistys, jolla voisi olla paikallisen talkootyön ja haettavien avustusten näkökulmasta tärkeä merkitys. (Grünstein ja Aulanko 2004, 43). Esimerkki osakeyhtiömuotoisesta kulttuuritoiminnasta on löydettävissä Mikkelistä. Siellä toimijat yhdistivät voimansa Mikkelin konsertti- ja kongressikeskus Mikaelin toiminnan yhteyteen vuonna 2005 siten, että Mikkelin Mikaeli osakeyhtiöön tulivat osakkaiksi Mikkelin kaupunki, Ballet Mikkeli (baletin taustayhtiö SCI-Finance Oy) ja Mikkelin Musiikkijuhlat ry. Yhtiön toimialana ovat tilavuokraus, tapahtuma- ja kongressijärjestelyt, tapahtumamyynti sekä konserttitalon palvelujen hoito ja kehittäminen. (Mikkelin kaupunki 2005, 145). Vuoden 2007 taloudellinen vastuu Ballet Mikkelistä siirtyi takaisin SCI-Finance Oy:lle vuoden 2006 tappion vuoksi. (Mikkelin kaupunki 2007). East Side Story -makrohankkeen jatkovalmistelussa on todettu, että tapahtumien yksi yhteinen brändi voi olla vaikea sovittaa kentän näkemyksiin yhteistyön mahdollisuuksista. Esimerkiksi Savonlinnan Oopperajuhlien brändin todettiin olevan niin paljon mahdollista yhteisbrändiä vahvempi, ettei sen kannattaisi lähteä yhteismarkkinointiin mukaan. (mm. Tirkkonen 2006, Robertson 2006, Perheentupa 2006). 13

14 2.1.4 Makrohankkeen jatkovalmistelu ja kohderyhmä Itä-Suomi -ohjelman makrohankkeen M9: East Side Story suunnittelua jatkettiin Joensuun yliopiston erillislaitoksen Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksen toimesta. Alkuraportin kentältä saaman palautteen perusteella hankevalmisteluun otettiin mukaan pienet ja keskisuuret tapahtumat ja niiden kehittämistarpeet. Hankevalmistelun alkuvaiheeseen koottiin valmistelutyöryhmä Savonlinna-salin silloisen johtajan Riitta Pulliaisen johdolla (liite 1). Marraskuuhun 2006 mennessä hankkeeseen kiinnostuksensa osoittivat seuraavat tapahtumat: Anti Contemporary Art Festival (Kuopio) Ballet Mikkeli Imatra Big Band Festival Imatran nukketeatterifestivaali Joroisten Musiikkipäivät Kajaanin Runoviikko Sana ja Sävel Kallava -teatterifestivaali (Kuopio) Kangasniemen Musiikkiviikot Kihaus Folk Music (Rääkkylä) Kirjakantti (Kuopio) Kuopio Tanssii ja Soi Kulttuuriosuuskunta Kihu (Joutseno) Kumpurock (Outokumpu) Lemi-Lappeenranta musiikkiviikko Lieksan Vaskiviikko Lyhytelokuvafestivaali Kinokisa (Outokumpu) Pieksämäen Teatterimaraton Puutaidenäyttely (Juva) Savolaisen huumorin päivät (Iisalmi) Sylvi Symposiumi -kirjallisuustapahtuma (Pieksämäki) Vekara-Varkaus Vilimit -elokuvafestivaali (Kuopio) ÄlläKoo lastenkulttuurin edistämishanke 14

15 Näiden lisäksi Suomussalmen Musiikkijuhlat on kiinnostunut toimintansa kehittämisestä. Hankkeeseen on ehdotettu mukaan myös uusia tapahtumia tai niihin rinnastettavia toimijoita, kuten Ilomantsin Pianopirttiä (Olli Mustonen) ja Kontioniemen Elokuvakylää (Markku Pölönen). Kaikki esiselvityksessä mukana olleista tapahtumista eivät kuitenkaan varmistaneet osallistumistaan hankkeeseen. Seuraaville tapahtumille on tiedotettu hankkeesta: Opera Cava Nilsiä, Vihreät Niityt Kiuruvesi ja Kainuun Jazzkevät. Hankkeeseen mukaan lähdöstä ovat kieltäytyneet lähinnä yhtiöpohjaisesti johdetut tapahtumat, kuten Lappeenranta Festivals, Joensuun Juhannus ja Kuopion Rockcock (Arde Jokinen, Arde Jokinen Oy Taikku Yhtiöt Ab) sekä Linnoituksen yö Lappeenrannasta (Hohto Oy). Hankekokonaisuuden muotoutuessa on tarpeen kartoittaa koko Itä-Suomen alueen tapahtumien kenttä, jotta tapahtumiin ja toimijoihin voidaan olla yhteydessä ja tarjota niille osallistumismahdollisuutta Itäsuomalaisten tapahtumien kehittämistarpeet Itäsuomalaisille tapahtumille lähetettiin toukokuussa 2006 kysely, jolla selvitettiin tapahtumien kehittämistarpeita ja kiinnostusta hanketta kohtaan (liite 2 ja liite 4). Esitän seuraavaksi tiivistetysti kyselyn tuloksia. Tuloksia on hyödynnetty East Side Story -hankevalmistelun pohjana. Kyselyyn vastanneista tapahtumista neljä kuului suuriin tapahtumiin, joilla on valtakunnallista ja kansainvälistä näkyvyyttä ja merkitystä. Suurten tapahtumien kiinnostus keskittyykin kansainväliseen markkinointiin ja myyntiin sekä sähköisen liiketoiminnan kehittämiseen. Loput kyselyyn vastanneet tapahtumat olivat pieniä ja keskisuuria tapahtumia, joiden yleisöt koostuvat pääasiassa paikkakunnan tai lähialueen asukkaista. Vain pieni joukko näiden tapahtumien asiakkaista on muualta tulleita kulttuurimatkailijoita. Pienten ja keskisuurten tapahtumien tärkeimpiä kehittämisen esteitä ovat infrastruktuuriset tekijät. Tapahtumapaikkakunnan majoituskapasiteetti ja oheispalvelujen tarjonta on maaseutupaikkakunnilla rajallista tai tasoltaan heikkoa. Tapahtumien laajentamista tai yleisömäärän kasvattamista ei näistä syistä monissa tapauksissa pidetä mahdollisena. Rahoituksen kehitys ja resurssien vähyys ovat ongelma erityisesti pienille ja keskisuurille tapahtumille. Julkisen rahoituksen (kunnat ja opetusministeriö) osuus on pysynyt vuosien saatossa euromääräisesti tai prosentuaalisesti ennallaan tai pienentynyt. Sen kasvua toivotaan, mutta siihen ei oikein uskota. 15

16 Tapahtumaorganisaatioissa ei aluetaloudellista vaikuttavuutta lukuun ottamatta tapahtumien vaikuttavuutta ole tutkittu. Vaikuttavuuden tutkimiseen panostamisen on kuitenkin todettu edistävän rahoituksen saamista sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta. Yrityksiltä saadun rahoituksen määrä on kasvanut isoimmilla tapahtumilla huomattavasti. Pienten ja keskisuurten tapahtumien sponsorituen määrä sen sijaan vaihtelee paljon tapahtumakohtaisesti. Erityisesti keskisuuret ja pienet festivaalit kaipaavat työkaluja sponsoriyhteistyön kehittämiseen. Kanta-asiakasetuja on tarjolla tapahtumaa järjestävän yhdistyksen ja kannatusyhdistyksen jäsenille. Useimmiten nämä ovat alennuksia pääsylipuista tai ilmaistilaisuuksia. Jäsenille tapahtumaa markkinoidaan suorapostituksin ennakkoon ennen varsinaisen markkinoinnin aloittamista. Kaikilla tapahtumia järjestävillä yhdistyksillä ei ole jäseniä, vaan suorapostitusrekisteriä kerätään postituslistoin esimerkiksi www-sivujen kautta. Suoramarkkinointia jäsenille ja kanta-asiakkaille pidetään yhtenä tärkeimmistä markkinoinnin kanavista. Asiakasrekistereiden toimivuudessa sekä yhteensopivuudessa muiden tieto- ja lipunmyyntijärjestelmien kanssa koetaan olevan puutteita. Keskisuurten ja pienten tapahtumien markkinointi suurelle yleisölle hoidetaan paikallisesti ja alueellisesti. Segmentointia käytetään jonkin verran. Mitä pienemmästä tapahtumasta on kyse, sitä myöhemmin markkinointi aloitetaan. Markkinointi koetaankin suuria tapahtumia lukuun ottamatta ongelmaksi taloudellisten ja henkilöresurssien vähäisyyden vuoksi. Suuremmilla ja keskikokoisilla tapahtumilla johtaminen ja tuotannon organisoiminen ovat ammattimaista tai lähes ammattimaista toimintaa. Pienissä tapahtumissa tavoitteet ja tarvittava ammattimaisuuden aste ovat toisenlaiset. Monilla tapahtumilla ei ole enempää kuin 1-2 kokopäivätoimista, ympärivuotista työntekijää, joista toisen päätoimi on usein paikkakunnan kulttuuritoimessa. Määräaikaisia työntekijöitä ja alan harjoittelijoita työskentelee tapahtumissa kiireisimpänä kesäaikana. Pieniä tapahtumia järjestetään täysin vapaaehtoisvoimin. Erityisesti pienten ja myös keskisuurten tapahtumien resurssit palkata ammattilaisia ovat erittäin heikot, mistä johtuen käytännön järjestelyt hoidetaan pääasiassa talkoovoimin. Myös suurissa tapahtumissa on kymmeniä talkoolaisia vuosittain, vaikka palkattujen työntekijöiden määrä onkin selkeästi suurempi. Ammattimaisimmissa tapahtumissa talkootyön merkitys ja heidän määränsä on selvästi pienempi. Talkoolaisten määrä on useimmilla paikkakunnilla vähenemään päin. Suurilla tapahtumilla ympärivuotinen, kokoaikainen palkattu henkilöstö on riittävä. Osa toiminnoista on ulkoistettu, ja määräaikaisia ammattilaisia on hyvin saatavilla. Tapahtumat ovat pääosin tyytyväisiä työvoiman saatavuuteen paikkakunnillaan. Suurimmat tapahtumat rekrytoivat kuitenkin myös valtakunnallisesti. Paikallista osaajien tarvetta on joillain tietyillä osaalueilla, kuten ravintolapalveluissa, viestinnässä, myynnissä ja tekniikassa. 16

17 East Side Story -makrohankkeen yhteismarkkinoinnin kokonaisuuteen oli kiinnostusta kaikilla kyselyyn vastanneilla. Ulkomaan markkinointi ja yritysmarkkinointi kiinnostivat varsinkin suuria toimijoita. Pienten toimijoiden pääasiallisen kiinnostuksen kohteena olivat kotimaan markkinointi ja yhteinen tiedotus. Yhteistä markkinointia ja brändiä pidettiin kiinnostavana ajatuksena, mutta siihen suhtauduttiin kuitenkin varauksella. Edellytyksenä markkinointiyhteistyölle pidettiin muiden mukana olevien tapahtumia tasoa, sisältöä sekä yleistä tunnettuutta. Mahdollisia esteitä yhden yhteisen brändin luomiselle tuleekin imagojen yhteensopivuuden ja kohdemarkkinoiden erojen vuoksi. Itäsuomalaisten tapahtumien yhteismarkkinointiin lienee mahdollista luoda melko löyhä yhteismarkkinoinnin malli, jonka alle voidaan muodostaa alabrändejä toimialoittain tai teemoittain imagoltaan yhteensopivien tapahtumien ryhmissä. Kiinnostusta tapahtumilla oli myös yhteistuotantoihin, paketointiin ja tutkimusyhteistyöhön sekä asiakasrekistereiden ja e-liiketoiminnan kehittämiseen. Kiinnostusta osallistua hankkeeseen rajoittavat vastaajien mukaan muut hanketoiminnot tai resurssien vähyys. Hankkeelta toivottiin konkreettisia tuloksia ja hyötyjä tapahtumille. (ks. myös Grünstein ja Aulanko 2004, 9-29). 2.2 YHTYMÄKOHDAT MATKAILUN JA ELÄMYSTUOTANNON KLUSTERIN TOIMINTAAN Suomessa on tällä hetkellä viisi kansallista Osaamiskeskusta, joiden tehtäviin kuuluvat innovaatiojärjestelmien ja -verkostojen luominen, yritysten toimintaedellytysten kehittäminen, liiketoiminnan kansainvälistymisen edesauttaminen sekä kumppanuuksien vahvistaminen liitännäistoimialojen klustereihin (Raulo 2006). Osaamiskeskuksen eri toimipisteiden (Jyväskylä, Helsingin metropolialue, Turku, Rovaniemi ja Savonlinna) osaamisalueet täydentävät toisiaan. Osaamiskeskusohjelman ehdotuksessa Matkailun ja elämystuotannon klusteriksi visiona on kehittää kilpailukykyisiä tuotteita ja liiketoimintamalleja, soveltaa ja hyödyntää uuden teknologian sekä palveluinnovaatioiden mahdollisuuksia. Ehdotuksessa todetaan, että kansainvälinen kasvu saavutetaan hyödyntämällä teknologiaratkaisuja, vahvistamalla toimijoiden liiketoiminta-osaamista ja nostamalla tuotteiden jalostusarvoa. Kansainvälisillä markkinoilla vaaditaan laadukkaita tuotekokonaisuuksia, toimivia palveluketjuja ja verkostoja. Menestystekijäksi osaamisalalla nousee yritysten, tutkimuksen ja koulutustoiminnan luova ympäristö (Raulo 2006). 17

18 Itäsuomalaiset tapahtumat kuuluivat osaamiskeskusohjelmassa keskeisiin kehitysympäristöihin. East Side Storyn sisällöt vastaavat matkailun ja elämystuotannon klusterin toimintalinjoihin kattavasti. Tarpeet osa-alueiden kehittämiseen nousevat tapahtumakentältä ja ongelmat ovat pitkälti samoja kuin matkailualalla laajemmin. Savonlinnan toimipisteen osaamiskeskustoiminnan kautta East Side Story linkittyy kansalliseen matkailualan kehittämistoimintaan, mikä edistää uusia avauksia, kansallista vaikuttavuutta ja kaksisuuntaista kansainvälistymistä. 2.3 YHTYMÄKOHDAT VALTAKUNNALLISIIN STRATEGIOIHIN Opetusministeriön tavoite on kehittää toimintaa huolehtimalla riittävistä perusvoimavaroista maan eri osissa. EU:ssa korostetaan kulttuurin taloudellista ja sosiaalista merkitystä. Taidetarjonta ja erilaiset palvelut onkin alettu nähdä tekijöinä, jotka määrittävät alueiden ja paikkakuntien arvostusta, vetovoimaa ja asemaa kulttuurien kohtauspaikkana. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan haasteena ovat väestön keskittyminen suurimpiin kaupunkeihin, väestön ikääntyminen ja nuorten ikäluokkien pienentyminen, kulttuurin monimuotoisuuden lisääntyminen, väestöä lisäävä ja monikulttuuristava maahanmuutto sekä globalisaatio. Maaseutumaisten alueiden perusongelmia ovat väestön ikääntyminen ja nuorten ikäpolvien muutto kaupunkeihin. Julkinen rahoitus on niukentunut viime vuosikymmeninä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan monimuotoistuessa, mikä tekee näistä toimialoista aiempaa haasteellisempia hallinnoida ja ohjata. (Opetusministeriö 2003a, 11-13). Peruspalvelujen turvaamiseksi toivotaan hallinnon rajat ylittävää yhteistyötä poikkihallinnollisesti, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä sekä alue- ja paikallistasolla. Kansainvälistymisen myötä suomalainen yhteiskunta moniarvoistuu. Nuorten kannalta on tärkeää, että heillä on riittävät valmiudet valintojen tekemiseen yksilöllisyyttä korostavassa yhteiskunnassa ja kyky käyttää kulttuurin ja koulutuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Yhtenä osa-alueena kulttuurin merkitystä puntaroitaessa toimenpideohjelmassa nostetaan esille kulttuurin työllistämismahdollisuudet, muun muassa kestävän kehityksen periaatteita noudattaen toteutetun kulttuurimatkailun kautta. (Opetusministeriö 2003a, 14). Valtion rahoituksella pystytään tukemaan koko valtakunnan kattavaa taide- ja kulttuurilaitosten kirjoa. Useimmiten kulttuurilaitokset keskittyvät maakuntakeskuksiin. Haasteena tulevaisuudessa onkin kulttuurin saavutettavuuden parantaminen. Palveluja tulisi viedä maakunnan keskuksesta ympäröiville alueille sekä tukea asiakkaiden liikkumista palvelujen ääreen maakuntakeskukseen. Palvelujen tasaarvoinen saatavuus edellyttää kunnilta yhteistyötä, jota on tehty muun muassa tiedotusta ja markkinointia tehostamalla. (Opetusministeriö 2003a, 17-18). Palvelujen tasa-arvoista saatavuutta pyritään parantamaan myös lisäämällä teattereiden ja orkestereiden kiertuetoimintaa (Opetusministeriö 2003a, 18

19 28). Alueellinen ja poikkihallinnollinen yhteistyö luovat pohjaa kulttuurin tuottamiselle niin resurssipulasta kärsivälle kulttuurisektorille kuin muillekin hallinnon aloille (esimerkiksi sosiaalipuolelle ja terveydenhuoltoon). Valtion mahdollisuus tukea uusia kulttuurihankkeita on pienentynyt, ja tähän ratkaisua on haettu Euroopan unionin rakennerahastoista. Kulttuurin uusien hankkeiden rahoitus siirtyi 1990-luvun puolivälin jälkeen pääosin hankerahoituksen varaan. (Opetusministeriö 2003a, 17-18). Kulttuurihankkeissa tarvitaan kulttuuriyrittäjyyden ja kulttuurin tuottamisen osaamista, jota tapahtumilla on, ja jota voidaan kehittää edelleen. Tapahtumien merkitys kulttuuripalvelujen tuottajana on entistäkin merkittävämpi peruspalvelujen heiketessä kunnissa. Kasvusuuntana tapahtumilla voi olla kävijämäärien kasvattamisen sijaan osaamisen monistaminen ympärivuotiseksi ja toiminnan laajentaminen esimerkiksi koulutukseen. Matkailustrategioissa sekä valtakunnallisesti että alueellisesti on nostettu esille tapahtumien merkitys Suomen markkinoinnissa. Matkailun edistämiskeskuksen toimenpiteissä tuodaan tapahtumat esille aiempaa vahvemmin. Tapahtumat nähdään paikallisen kulttuurimatkailun mahdollisuuksina. Kulttuurin kentällä harvoin kuitenkaan ymmärretään ja hyväksytään, että kohteen aitous ei välttämättä saa ihmisiä liikkeelle, vaan kulttuuri täytyy paketoida ja tuotteistaa (muun muassa Wilenius 2004, 112). Matkailukentän yleisiä heikkouksia ovat asiakkaan palveluketjun hallinnan puutteet sekä palvelujen epätasainen laatu. Verkostomaisia tuotekokonaisuuksia on tarjolla vähän. Valtakunnallisessa matkailustrategiassa todetaan, että alalla tarvitaan osaamista, positiivista palveluasennetta, tehokasta verkostotoimintaa, entistä tarkempaa segmentointia ja täsmäkanavien valintaa. Kanavien valinnassa yhtenä tärkeänä osa-alueena nähdään sähköisen liiketoiminnan mahdollisuuksien hyödyntäminen. Tapahtumien tilastoinnin kehittäminen nostetaan esille kehittämiskohteena. Suomen matkailullista potentiaalia nähdään olevan tuoteteemoissa, joita ovat lumi- ja joulutuotteet, vesistötuotteet, hyvinvointituotteet ja tapahtumat. Tapahtumatuotteiden myynnille odotetaan kolmen prosentin vuosittaista kasvua. Kehitettäviä matkailun muotoja näihin tuoteteemoihin liittyen ovat kokous-, kongressi- ja kannustematkailu, lyhytlomat sekä kiertomatkailu. Tuotteiden tulee soveltua niin kotimaisille ja ulkomaisille kuin työ- ja vapaa-ajan matkailijoille sekä individuaali- ja ryhmämatkailuun. (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2006, 15, 23, 28-29). Alueellisten matkailustrategioiden lisäksi kaupungeissa on lähdetty tekemään kaupunkikohtaisia tapahtumastrategioita. Kuopiossa työ on alkanut syksyllä Myös Iisalmessa on todettu tapahtumien olevan kaupungin selkeä vetovoimatekijä, ja ne on nostettu markkinointiviestinnässä etualalle. 19

20 Luovuuden merkitys alueille on nostettu esille useissa strategioissa. Työn alla ovat Suomen kulttuurivientistrategia ulkoministeriön, opetusministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta, kehittämistoiminnan pitkäjänteisyyteen ja prosessimaisuuteen tähtäävä luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia (Kauppa- ja teollisuusministeriö, valmistunut ) sekä selvitys luovien alojen yritystoiminnan kehittämisestä aluekeskusohjelman kulttuuriverkostossa (valmistuu kesäkuussa 2007). Vuonna 2006 valmistui luovuusstrategia, jonka loppuraportissa todetaan, että kulttuuripolitiikan asemaa vahvistetaan sisällyttämällä kulttuuri kaikkiin keskeisiin valtion, alueiden, kuntien ja elinkeinoelämän toimintaa ohjaaviin strategioihin. Tavoitteena on turvata kulttuuriperinnön, kulttuurisen infrastruktuurin, kulttuuripalveluiden ja taiteilijoiden apurahajärjestelmän tarpeet. Toisaalta nykyinen rahankäyttö arvioidaan, ja kulttuurin rahoituspohjaa monipuolistetaan peruspanostusten lisäksi kulttuurisen ja taiteellisen luovuuden soveltamiseksi ja tuotteistamiseksi. Eri taiteenalojen asemaa kehitetään toiminnan perustan ja säteilyvaikutusten vahvistamiseksi. Luovuusstrategiassa nostetaan esille luovuuden ja innovatiivisuuden kehittäminen kaikilla toimialoilla ja alueilla. Strategiassa nostetaan esille myös liiketoimintaosaamisen kehittäminen toimialalla. (Opetusministeriö 2006a, 9). Luovien alojen yritystoiminnan kehittämiseksi valmistuneeseen toimintamalliselvitykseen viittaan myöhemmin tässä selvityksessä (Opetusministeriö 2006b). Itä-Suomen Maakuntaohjelmissa matkailun ja kulttuurin kehittäminen nousee esille kautta linjan (Kainuun maakuntaliitto 2006, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2006, Etelä-Savon maakuntaliitto 2006, Pohjois-Savon maakuntaliitto 2006), mutta painotuksissa on suuria eroja maakunnissa. Esimerkiksi toimenpidetasolle saakka kulttuurin ja matkailun kehittäminen ei välttämättä kuitenkaan ylety. Erillisissä kulttuuri- tai matkailustrategioissa alan kehittämistä nostetaan esille erikseen. EUrahoituskaudella kulttuuri- ja tapahtumamatkailu kuuluu EAKR-ohjelman toimintalinjoihin osana alueiden vetovoimaisuuden parantamista. (Etelä-Savon maakuntaliitto 2007). 20

21 3 TAPAHTUMALIIKETOIMINTAMALLIT JA RAHOITUS Tapahtumien rahoituspohja ja sen epävarmuus nousevat selkeästi esille peruskartoituksessa (tapahtumien nykytilanne Itä-Suomessa) sekä Grünsteinin ja Aulangon (2004) esiselvityksen aineistossa. Seuraavassa selvitetään tapahtumien kulurakennetta, rahoitusta ja rahoituksen perusteita. Lisäksi käsitellään tapahtumien organisaatiomuodon ja toiminnan malleja, joita voi kutsua myös niiden liiketoimintamalleiksi. 3.1 TAPAHTUMIEN KULURAKENTEESTA Kulttuuriala on erittäin työvoimavaltainen, mikä pitää kustannusten tason korkeana. Kulttuurin tuotantoa voidaan verrata käsityöhön koneellistettuna aikana, mikä vaikuttaa kustannuksiin. Tapahtumien rahoituspohja on useimmiten heikko tuoton vaihdellessa vuosittain. Esimerkiksi Provinssirock oli taloudellisissa vaikeuksissa 1990-luvun alkupuolella, mutta sen kannattavuus nyt kymmenen vuotta myöhemmin on hyvä. Se oli myös ensimmäisiä tapahtumia, joita alettiin verottaa 2000-luvun alkupuolella. Tapahtumien budjetointia vaikeuttaa tulojen huono ennustettavuus. Kesätapahtuman tuloihin vaikuttavat muun muassa sääolosuhteet, muut samanaikaiset tapahtumat ja muut vapaa-ajan viettotavat. Yksikin huono yleisövuosi voi vaikuttaa talouteen pitkällä aikavälillä. Toiminnan laajentaminen, esimerkiksi konserttien määrän nostaminen, nostaa työntekijäkustannuksia kuten taiteilijapalkkioita lähes samassa suhteessa, ja lisätoiminnot edellyttävät myös tuottojen kasvua. Kulttuurin huono tuottavuus voi viedä talouspohjan heikkenemiskierteeseen. Tapahtumien liiketoiminta- tai tapahtumatuotantomallina voidaan pitää tasapainoa niin sanottujen varmojen produktioiden ja riskiproduktioiden välillä. Riskiprosentti budjetista on pidettävä riittävän pienenä. Esimerkkinä ohjelmistorakenteessa, jossa riskitekijät on otettu huomioon, on Savonlinnan oopperajuhlien malli, johon sisältyy: - uusi oopperaproduktio vuosittain - uusi ooppera joka kolmas vuosi - suosittujen oopperoita pitäminen ohjelmistossa useamman vuoden ajan - vierailevan oopperatalon kahden oopperan esitykset juhlien viimeisellä viikolla Savonlinnan Oopperajuhlien ohjelmistosuunnittelussa pyritään taiteellisten laadun ja taloudellisten tekijöiden tasapainottamiseen. Uusiin produktioihin liittyy aina taloudellinen riski ja sen vuoksi suosittujakin oopperoita on aina pidettävä ohjelmistossa. (Wanhill 2006, 5). 21

22 Jos talous heikkenee, pystyy organisaatio laskemaan kustannuksiaan vähentämällä oopperoiden määrää (Wanhill 2006, 12). Oopperaan produktiokustannusten osalta ovat verrattavissa myös teatteri- ja tanssiproduktiot. Esitysten määrällä on konserttitoiminnan kustannuksiin suuri vaikutus. Orkesteriproduktioilla on produktiokohtaisia harjoituskustannuksia, joten myös teosten yhteistuotannot samalla ohjelmistolla pienentävät esityskohtaisia kustannuksia. Näin ollen eri taidelajien kustannusrakenne muodostuu erilaiseksi, ja niiden riskien arvioiminen pitää tehdä erikseen. Toimijoiden rahoituspohjan ja toiminnan riskien selvittämiseksi on tarpeen vertailla niiden kulu- ja tulorakennetta. Käytännössä kuitenkin organisaatiomuotojen ja kirjanpitokäytäntöjen erojen vuoksi vertailu on vaikeaa. Kustannusten vertailtavuutta kulttuurilaitoksissa on selvittänyt Jouni Kaipainen (Seppälä ja Kaipainen 1997). Eroja kulttuurilaitosten toiminnassa on esimerkiksi kiinteistömenoissa: tilansa omistava laitos voi vuokrata tiloja ulkopuolisille organisaatioille, jotka maksavat niistä käytön mukaan. Vuokratulot voidaan laskea vertailuissa mukaan varainhankintaan, mikäli tilat ovat omat. Tapahtumissa vuokratulojen suuruuden vaihtelut toimijoiden välillä ovat suuria monien kuntien antaessa tukea tilavuokrien muodossa. Toimijoiden organisointitavat (kuten tilapäisen työvoiman käyttö, rahastojen ja kannatusyhdistysten tuki), kirjanpitokäytännöt toiminnan juridisen luonteen mukaan sekä raha- ja eirahamääräisen tuen kirjaamisen erot vaikeuttavat toimijoiden kulujen vertaamista. Täyskunnallisilla kulttuurilaitoksilla on laskennallisia eriä, kuten kiinteistöjen poistot ja korot kiinteistömenoissa, joiden yhteyttä käypään tasoon ulkopuolisen on vaikea tietää. (Seppälä ja Kaipainen 1997, ). Tapahtumien kulurakenteiden vertailtavuus on vaikeaa samoista syistä kuin muidenkin kulttuuriorganisaatioiden. Tapahtumat ovat vasta vähitellen tulemassa arvonlisäveron piiriin, mikä osaltaan saa ostot näyttämään erisuuruisilta eri tapahtumissa. Arvonlisävero on pääsylipuista 8 prosenttia ja tuotemyynnistä 22 prosenttia, mikäli tapahtumaa verotetaan. Perinteisesti tapahtumia, joiden taustaorganisaatiot ovat pääsääntöisesti yleishyödyllisiä yhdistyksiä, ei ole verotettu, eivätkä ne ole olleet arvonlisäverovelvollisia. Näin ollen budjetteja ja kulurakennetta verrattaessa pitää ottaa huomioon organisaatiomuotojen ja eri verokantojen vaikutukset. Näiden lisäksi vertailtavuuteen vaikuttavat tapahtumien keskinäiseen vaihtokauppaan perustuva toiminta, jota ei kirjata kirjanpitoon. Edellä mainituista syistä tapahtumatoiminnan rahoituksen riskien arviointi on monisyistä taidelajista ja organisaatiomuodosta riippuen, ja siihen kannattaa panostaa East Side Story -hankkeissa. 22

FINLAND FESTIVALS YLEISÖMÄÄRÄT 2009

FINLAND FESTIVALS YLEISÖMÄÄRÄT 2009 April Jazz Espoo 22.4. 26.4. 5 17 0 17 7 000 8 000 21 2 23 6 988 17 000 0 % -53 % Avantin Suvisoitto 22.6. 28.6. 7 12 4 16 3 000 3 600 10 5 15 3 000 4 500 0 % -20 % Baltic Jazz 3.7. 5.7. 3 17 5 22 4 110

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Hallinnoijana Rajupusu Leader ry Suomessa 7 kalatalousryhmää Kalatalousryhmät valittu syksyllä 2008 Suomen ryhmien julkinen rahoitus ohjelmakaudelle on noin 8 400 000 /EKTR, tl 4 Tavoitteena uusi toimintamalli:

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

LUOVAT ALAT JA VENÄJÄ-YHTEISTYÖ SELVITYKSEN TULOKSIA. RYSÄ 17.10.2012, Mikkeli Kimmo Kainulainen

LUOVAT ALAT JA VENÄJÄ-YHTEISTYÖ SELVITYKSEN TULOKSIA. RYSÄ 17.10.2012, Mikkeli Kimmo Kainulainen LUOVAT ALAT JA VENÄJÄ-YHTEISTYÖ SELVITYKSEN TULOKSIA RYSÄ 17.10.2012, Mikkeli Kimmo Kainulainen TAVOITTEET Minkälaisia kokemuksia itäsuomalaisilla kulttuuritoimijoilla ja luovien alojen yrityksillä on

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Työtä teatterista. Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke. Hakemus

Työtä teatterista. Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke. Hakemus Työtä teatterista Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden teatterialan työllistämis- ja kehityshanke Hakemus OKM / Taiteilijoiden toimeentulon ja työllisyyden kehittäminen sekä vapaan kentän tuki 08.05.2013

Lisätiedot

EAST SIDE STORY. Kulttuuriyhteistyö Itä-Suomen kehittäjänä 15.12.2004. Raoul Grünstein Emma Aulanko. Image Match Oy

EAST SIDE STORY. Kulttuuriyhteistyö Itä-Suomen kehittäjänä 15.12.2004. Raoul Grünstein Emma Aulanko. Image Match Oy Tämä itäisen Suomen suuret tulevaisuuden kysymykset -projektin tilaama erillisselvitys on projektista riippumaton. Sen sisällöstä ja toimenpide-ehdotuksista vastaavat tekijät. EAST SIDE STORY Kulttuuriyhteistyö

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN VAHVISTAJANA

KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN VAHVISTAJANA Kärjet liikkeelle aluekehittämisen ajankohtaispäivät KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN VAHVISTAJANA Nikke Isomöttönen, intendentti Mikkelin kaupunginorkesteri 23.11.2015 KULTTUURI ALUEEN ELINVOIMAN

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Visioseminaari 17.4.2012 Aineiston keruu Sähköinen kysely laajalla jakelulla Kysely maaliskuussa, täydentävä kierros huhtikuun

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

3 Etelä-Karjala. 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 3 Etelä-Karjala 3.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Etelä-Karjalan maakunta jakautuu kahteen seutukuntaan ja kymmeneen kuntaan. Kunnista Imatra ja maakuntakeskus Lappeenranta

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

16 Pohjois-Savo. 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

16 Pohjois-Savo. 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 16 Pohjois-Savo 16.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 16.1. POHJOIS-SAVO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 16 kpl Pohjois-Savo

Lisätiedot

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa. Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Luova talous kasvava talouden sektori Kulutustutkimusten mukaan kulttuurin talous ollut 1980-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa

Lisätiedot

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 17.5.2011 Kulttuurimatkailufoorumi Anne Karsikas-Järvinen Kulttuurin Ketju -hanke Kansallinen hanke, jonka tavoitteena on edesauttaa kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Suomen musiikkioppilaitosten liiton syyspäivät 13.11.2013. Kuhmo Heli Talvitie Kulttuuriteemaryhmä, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

PIKE TULOKSET NOUTOPÖYTÄ 24.11.2014 www.esavo.fi/pike, www.kaupunkikeskustat.fi

PIKE TULOKSET NOUTOPÖYTÄ 24.11.2014 www.esavo.fi/pike, www.kaupunkikeskustat.fi PIKE TULOKSET NOUTOPÖYTÄ 24.11.2014 www.esavo.fi/pike, www.kaupunkikeskustat.fi Pienten keskusten kehittämiskampanja Pike kampanja 2014-2016 Elävät Kaupunkikeskustat ry (www.kaupunkikeskustat.fi) ja maakuntaliitot:

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

AVUSTUKSET: VALTAKUNNALLISET KULTTUURITAPAHTUMAT

AVUSTUKSET: VALTAKUNNALLISET KULTTUURITAPAHTUMAT AVUSTUKSET: VALTAKUNNALLISET KULTTUURITAPAHTUMAT Tukea saavat tapahtumat ja yhteisöt vuonna Hakijan nimi Käyttötarkoitus PÄÄTÖS MK Aasia Helsingissä yhdistys ry Alvar Aalto Säätiö/Alvar Aalto Akatemia

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Miten voimme kuvata Verkatehtaan alueen toiminnallista talouden kokonaisuutta? Mikä on julkisten ja markkinalähtöisten rahavirtojen suhde?

Miten voimme kuvata Verkatehtaan alueen toiminnallista talouden kokonaisuutta? Mikä on julkisten ja markkinalähtöisten rahavirtojen suhde? VERKATEHTAAN ALUEEN TALOUDELLINEN VOLYYMI Henna Kähkönen Hallintotieteen yo Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Hämeenlinnassa 13.5.2013 1. Miten Verkatehtaan alueelle kasvanutta kulttuuritoimijoiden

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut vanhuspalvelujen paletissa

Kulttuuripalvelut vanhuspalvelujen paletissa Kuvataiteet Elokuva- ja mediataiteet Arkkitehtuuri Käsityötaiteet Musiikki Kirjallisuus eli sanataiteet Tanssitaiteet Teatteri- eli Näyttämötaiteet Taideteollisuus ja taiteellinen suunnittelu 27.6.2014

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot 30 op 19.1.2012-30.11.2012 KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta KULTTUURILLA ON KESKEINEN ASEMA yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Yrityskysely Saimaan ja Järvi-Suomen suuralueen matkailuyhteistyö ja kansainvälisen markkinoinnin organisoiminen

Yrityskysely Saimaan ja Järvi-Suomen suuralueen matkailuyhteistyö ja kansainvälisen markkinoinnin organisoiminen Matkailun ja elämystuotannon klusteri 1 Yrityskysely Saimaan ja Järvi-Suomen suuralueen matkailuyhteistyö ja kansainvälisen markkinoinnin organisoiminen Matkailun ja elämystuotannon klusteri 6.8. 2007

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot