ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET YLÖJÄRVEN VARHAISKASVATUKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET YLÖJÄRVEN VARHAISKASVATUKSESSA"

Transkriptio

1 ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET YLÖJÄRVEN VARHAISKASVATUKSESSA 1

2 Sisällysluettelo Johdanto 3 Eri kieli- ja kulttuuritaustainen lapsi varhaiskasvatuksessa 4 Päivähoidon aloitus 5 S2-ohjaaja 6 Arjen tuki varhaiskasvatuksessa 6 Lapsen kielen kehitys 8 Kieleen liittyviä käsitteitä Kielen kehityksen vaiheet 8 Monikielisen lapsen kielen kehityksen tukeminen 10 Miksi äidinkieli tarvitsee tukea 10 Lapsen monet reitit kaksikieliseksi 10 S2-opetus 11 Milloin on syytä huolestua monikielisen lapsen suomen kielen taidoista? 11 Miten erottaa kaksikielisyys ja kielihäiriöt toisistaan? 11 Tulkkipalvelut 13 Näin tilaat tulkin 13 Asiointi tulkin kanssa 14 Maahanmuuttajainfo MAINIO 15 Monikulttuurisuuteen liittyviä käsitteitä 15 Linkkejä ja vinkkejä 16 Kirjallisuutta 17 Lähteet 22 2

3 Johdanto Monikulttuurisuus Ylöjärven Varhaiskasvatuksessa ilmenee entistä monimuotoisempana eri kulttuureista koostuvana kokonaisuutena. Yhä useammin perheiden monikulttuurisuuden taustalla ovat työperäiset maahanmuutot, eri kulttuuritaustaa olevien puolisoiden avo-/avioliitot tai ulkomailta tapahtuvien adoptiot. Perheet ovat voineet muuttaa Suomeen omasta maastaan myös pakolaisina. Oman maamme sisällä erilaista kulttuuritaustaa edustavat myös romanit. Perheen kulttuuritaustan huomioiminen ja kunnioittaminen edellyttää henkilöstön kiinnostusta ja ammatillista tutustumista perheeseen ja sen kulttuuritaustaan. Perheen kanssa keskustellaan avoimesti ja näin luodaan pohja luottamukselliselle yhteistyölle. Kulttuuritaustan tuomat kielelliset haasteet otetaan huomioon ja mahdollistetaan lapsen huoltajille tasavertainen mahdollisuus olla tietoisia ja osallisia lapsensa varhaiskasvatuksessa. Yleisiä tavoitteita eri kieli- ja kulttuuritaustaltaan varhaiskasvatuksessa ovat mm. lapsen sopeutuminen suomalaiseen varhaiskasvatukseen, lapsen oman identiteetin tukeminen sekä kouluvalmiuksien saavuttaminen. Sekä suomen kielen taito että lapsen oman äidinkielen säilyminen ovat myös tärkeitä tavoitteita toiminnallemme. Haasteita varhaiskasvatukselle voivat asettaa lapsen kielelliset tai muut kehitysvaikeudet, joita voi olla vaikeampi havaita lapsen kielen oppimisen vuoksi. Myös monet vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön haasteet, kuten kommunikaatiovaikeudet, ennakkoluulot, kasvatusnäkemysten erot, sekä ruokaan, puhtauteen, vaatetukseen ja sukupuoleen liittyvät erilaiset käsitykset ja käytännöt saattavat herättää kysymyksiä henkilöstölle. Tämän materiaalin tarkoituksena on toimia tukena ja apuna varhaiskasvatuksen henkilöstölle heidän kohdatessa eri kieli- ja kulttuuritaustaustaisia lapsia ja perheitä. Materiaali on päivitetty nykypäivän tilannetta paremmin palvelevaksi. Aiemmin laaditussa Maahanmuuttajat päivähoidossa Ylöjärvellä -materiaalissa painopiste on enemmän pakolaistaustaisuudessa. Lisäksi käytössä on Romanilapsi päivähoidossa Ylöjärvellä -materiaali. Tätä materiaalin laativat lastentarhanopettaja/s2-ohjaaja Helena Hieturi, Varhaiskasvatuksen erityisopettajat Suvi Hiitelä, Marja Heikkinen ja Tanja Sire n, lastentarhanopettaja Heini Pihko, lähihoitaja Merja Tuomi sekä varhaiskasvatuksen aluejohtaja Elina Hurme On paljon asioita, joita ei tiedosta lähtiessään omasta maastaan. On mahdotonta aavistaa, että mukana kulkeutuu niin suuri määrä sielussa olevia rakenteita ja jälkiä, että ne lopulta tekevät muuttajasta ikuisen muukalaisen. Sillä sinä hetkenä, kun ei ole enää muukalainen uudessa maassa, on jo muuttunut muukalaiseksi omassa sydämessään. Ja silloin on muukalainen kaikkialla. -Theodor Kallifatides 3

4 Eri kieli- ja kulttuuritaustainen lapsi varhaiskasvatuksessa Eri kieli- ja kulttuuritaustainen lapsi saa tukea kasvulleen, kehitykselleen ja oppimiselleen varhaiskasvatuksen eri toimintaympäristöissä. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää näiden lasten sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, kontaktien luomista ja suomen kielen oppimista sekä vanhempien tukemista lasten kasvatuksessa. Varhaiskasvatuksessa kunnioitetaan kulttuurin tapoja, uskontoa, perinteitä ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan käytännön toimintaa näiden mukaisesti. Tavoitteena on kuitenkin myös tuoda suomen kulttuuria ja tapoja esiin ja toimia kaikkien lasten kohdalla yleisten päivähoidon periaatteiden mukaisesti, silti erilaisia kulttuureja kunnioittaen. (Ylöjärven kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelma 2003) 4

5 Päivähoidon aloitus Perheen kanssa on tärkeää järjestää tutustuminen hyvissä ajoin ennen päivähoidon aloittamista. On hyvä varata tutustumiseen mahdollisimman rauhallinen ja kiireetön aika, jossa on myös tulkki mukana. Tulkki on tarpeen palavereissa, koska tulkin käyttö varmistaa yhteisen ymmärryksen ja mahdollistaa hyvän varhaiskasvatuksen aloituksen perheelle. Perheen kanssa keskustellaan ja kirjataan keskustellut asiat varhaiskasvatuksen aloituslomakkeeseen Keskustelussa kiinnitetään erityisesti huomiota alla oleviin aihealueisiin Kysellään henkilö- ja yhteystiedot lapsesta ja perheestä sekä kysellään heidän kulttuuristaan ja sovitaan osallistumisesta päiväkodin toimintaan. Selvitetään lapsen oma äidinkieli sekä perheen käyttämä puhuttu ja kirjoitettu kieli. Keskustellaan vanhempien kanssa kotikielen säilyttämisen merkityksestä sekä suomen kielen oppimisen tärkeydestä. Kerrotaan päiväkodin toimintaperiaatteista, päivärytmistä ja yhteistyöstä. Selvitetään meidän kulttuurimme kasvatuskeinot, mikä meillä on sallittua ja mikä ei. Kerrotaan miten toimitaan lapsen sairastuessa päivähoitopäivän aikana ja miten jatkossa toimitaan. Kerrotaan miten sääolosuhteet vaikuttavat lapsen pukeutumiseen ja tarvittaessa ohjataan vanhempia vaatehuoltoon liittyvissä asioissa. Selvitetään lapsen ruokailuun liittyvät ruokailutavat, toivomukset ja rajoitukset. Lapselle annetaan aikaa ja ohjausta uusien ruokailutapojen oppimiseen. Lapsen erityisruokavalio kirjataan erillisen ilmoitukseen ruokavalion tarpeesta uskonnollisiin ja tai eettisiin syihin perustuen (linkki lomakkeeseen) ja toimitetaan valmistuskeittiölle Kerrotaan miten lapsen kehitystä seurataan varhaiskasvatuksessa ja kerrotaan varhaiskasvatuksen yhteistyömuodoista. Hyödyllistä materiaalia eri kielillä varhaiskasvatukseen 5

6 Suomi toisena kielenä (S2) -ohjaaja Ylöjärven varhaiskasvatuksessa toimii S2-ohjaaja, jonka tehtävänä on tukea varhaiskasvatuksen henkilöstöä eri kielitaustaisen lapsen suomen kielen opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Ohjaajalta saatavan tuen tarve vaihtelee sekä lapsen suomen kielen taitojen että henkilöstön aiemman kokemuksen ja osaamisen mukaan. S2-ohjaajan kanssa sovitaan tarpeen mukaan 1-4 ohjauskäyntiä. Häneltä voi tämän lisäksi kysyä neuvoa S2-opetukseen liittyvissä asioissa. Taulukkoon koottu päivähoidon aloitukseen liittyvät huomioitavat asiat ennen tästä aloitusta eteenpäin Aloituskeskustelu perheen kanssa X X VASU-keskustelu Päiväkodin tilojen ja toiminnan esittely X X X Tutustuminen perheen kulttuuriin Lapsen ja perheen perehdyttäminen päiväkodin arkeen Suomen kielen arviointi ja S2-suunnitelma X X X X X X X X X X X X X X X X X S2-opetus X X X X X X X S2-ohjaajan konsultoinnit XX X X Arjen tuki varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen arjessa on tärkeää, että arjen rutiinit sujuvat ja lapsi ymmärtää miten toimitaan. Kun lapsi aloittaa päivähoidon, kuvat selkeyttävät arjen toimintoja. Aikuisen tuki korostuu lapsen vuorovaikutussuhteisiin pääsemisessä. Vuorovaikutuksessa huomioitavaa on kuvien käytön ja aikuisen tuen lisäksi konkreettinen näyttäminen johon liittyy selkeä, lyhytsanainen puhe. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat konsultoivat tarvittaessa kuvien käytössä. 6

7 Monikulttuurisen lapsen hyvä päivä sisältää Päivärytmin ja tutut säännöt Aikuisen ja lapsen yhteistä leikkiä Ennakointia Mallintamista Kirjojen lukemista, loruja ja riimejä sekä pelien pelaamista yhdessä Lapsen kanssa keskustelua arjen asioista ja kokemuksista Ohjaavaa keskustelua Havainnollistamista ja omakohtaisuutta Kertausta ja toistoa Huomion kiinnittämistä oppimisympäristöön ja välineisiin Niemi, J. (2012), Seppälä, H. & Sirén, T., (2012) Lapsi tarvitsee kielen oppimiseen säännöllistä, systemaattista kielen opetusta ja paljon toistoja. Esimerkkejä löytyy Suomi toisena kielenä, S2 -opetus Ylöjärvellä. Lapsen aloittaessa hoidon, päiväkodinjohtaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettajat harkitsevat tarvitseeko lapsi rakenteellista tukea. Hoidon alkaessa voi ensimmäiset kuusi kuukautta suomea puhumaton yli 3-vuotias lapsi olla kahden kertoimella. Puolen vuoden jälkeen lapsen kielen kehitys ja tuen tarve arvioidaan uudelleen ja tehdään tarvittaessa S2-suunnitelma ja mahdolliset muut suunnitelmat. Lasta havainnoidaan, lapsen kielenkehitystä ja oppimista arvioidaan säännöllisesti sekä hänelle tehdään iänmukaiset arvioinnit. Tarvittaessa ollaan yhteydessä varhaiskasvatuksen erityisopettajaan ja yhdessä vanhempien kanssa sovitaan mahdollisista tukitoimista. Olipa kerran tarha. Hyvä Artan. Ja sitte taputan. Onks hämähäkki hankala? Menee Artanin sisään hihaan. Hämähäkki tekee verkon, näin. Missä hämähäkin hammas on? Tässä on terävät hammas, ja tässä. Niin, sitte isä koskee hämähäkin jalkaan, ja sitte hämähäkki menee pakoon, ja sitte isä on rohkee. Ja sitte hämähäkki tappaa muurahaiset, ja hämähäkki tappaa heinäsirkka ja kärpänen ja hyttynen. Ja myös leppäkerttu ja perhoset. Se yks leppäkerttu oli lehdissä verkossa. Se menee pakoon, ja sitte hämähäkki menee verkkoon, niin hämähäkillä on maha täynnä, ja hämähäkki ei pysty käveleen. Jos isä lyö jalalla hämähäkkiä, se kuolee. Ja sitte tulee paha hämähäkki ja menee isän hatun päälle, ja isä ottaa hanskalla litistää se hämähäkki. -Artan 5 7

8 Lapsen kielen kehitys Kieleen liittyviä käsitteitä Ensikieli lapsen ensimmäisenä oppima kieli Kotikieli kieli, jota perheessä käytetään Perinnekieli korostuu kulttuuriperinteen vaalimisen näkökulma Maahanmuuttajien äidinkieli äidinkieli on se kieli, jonka on oppinut ensin ja johon samastuu kaksikielinen lapsi voi samastua useampaan kuin yhteen kieleen, ja lapsi voi oppia useamman kuin yhden kielen ensikielenään kaksikielisellä itsellään on oikeus määritellä äidinkielensä, ja niitä voi olla yksi tai useampia (Sirkku Latomaa, Oma kieli kullan kallis) Ylläpitokieli suomenkielinen lapsi on oppinut kielen ulkomailla asuessaan ja saa tämän kielen opetusta Suomeen palattuaan Kielen kehityksen vaiheet Kielen kehittyminen on lapsen aivotoiminnan kehittymisen sekä lapsen ja hänen ympäristönsä kiinteän vuorovaikutuksen tulosta. Lapsi on aktiivinen oppija, joka itse rakentaa käsityksensä kielestä ja ympäröivästä maailmasta. Tietoja ei voi siirtää tai välittää pelkästään kielen avulla. Uusien asioiden oppiminen edellyttää myös lapsen omaa toimintaa ja toiminnan kautta tapahtuvaa oivaltamista. Kieltä opetellessaan lapsi havainnoi innokkaasti ympäristönsä puhetilanteita ja tuottaa havaintojensa pohjalta valikoiden puhetta. Varhainen kielen kehitys on voimakkaasti liitoksissa lapsen tunteisiin. Halu olla yhteydessä toisiin ihmisiin ja jakaa heidän kanssaan asioita voimistavat lapsen pyrkimystä havainnoida ympäristönsä tapahtumia ja kuvata niitä kielellisesti. Samanikäisten lasten kielenhallinta voi olla hyvin erilaista, mutta silti aivan normaalia. Myös saman perheen sisarukset voivat omaksua kielellisiä taitoja ja edetä kielellisessä kehityksessä eri aikataulussa. (Siiskonen ym. 2003, 48.) Kielellinen kehitys jaetaan kahteen osa-alueeseen; puheen ymmärtämiseen ja puheen tuottamiseen. Puheen ymmärtäminen kehittyy nopeammin kuin puheen tuottaminen. Lapsi ymmärtää ensimmäiset sanat noin 8 kk iässä. Puheen tuottamisessa yksilöllinen vaihtelu on kehityksen alussa suurta. Lapsen ensimmäinen sanottu sana tulee noin vuoden iässä. Puheen tuottaminen vaatii aina taustalleen puheen ymmärtämisen taitoja. (Niemi, J. 2012) Taulukossa on kuvattuna kielen kehityksen keskeisiä saavutuksia 8

9 Ikä Kielen kehitys ennen kouluikää 7 9 kk Vauva jokeltelee monipuolisesti kk Vauva osaa käyttää eleitä ilmaisu tukena 1v 6 kk Lapsella on merkityksellistä sanaa Lapsi ymmärtää useampia sanoja kuin pystyy itse tuottamaan Lapsi noudattaa lyhyitä toimintaohjeita ja kehotuksia Lapsella on symbolisia leikkitoimintoja 2 v Lapsi tuntee yli 250 merkityksellistä sanaa (yksilöllinen vaihtelu sanaa) Lapsi käyttää sanayhdistelmiä, joissa sanat taipuvat Ilmaisujen keskipituus 5-6 morfeemia 2 v 6 kk Lapsi oppii noin 10 uutta sanaa päivässä (reilut sanaa vuodessa) Substantiivien ja verbien osuus on määrällisesti suurin Adjektiivit, pronominit ja partikkelit yleistyvät Puheessa esiintyy taivutusmuotoja: preesens- ja imperfektimuotoja, monikon tunnusta, genetiiviä partitiivia, sisä- ja ulkopaikallissijoja Lapsi käyttää myös omatekoisia muotoja ja taivutuksia 3 v Lapsen puhe on lähes kokonaan ymmärrettävää Lapsi käyttää apuverbejä ja eri aikamuotoja ja taivuttaa verbejä eri persoonamuodoissa Lapsen puheessa on käsky-, kielto- ja kysymyslauseita Lapsi osaa ilmaista esineiden paikan ja sijainnin Adjektiivien vertailuasteet ovat käytössä Kielellinen tietoisuus alkaa: sana- ja loruleikit 4 5 v Eri sanaluokkien sanoja esiintyy lapsen puheessa samassa suhteessa kuin aikuisten arkipuheessa Lapsi hallitsee sanojen taivuttamisen ja lauseiden muodostamisen perussäännöt Omatekoiset taivutusmuodot vähenevät Ilmaisujen tarkentuminen tulee esille ajan ilmaisuissa paikan ja sijainnin kuvauksessa esineiden ja asioiden laadullisessa tarkastelussa (koko, määrä, väri, muoto) tarinankerrontataidossa 6 v Lapsi hallitsee noin sanaa, ja sanojen ääntäminen on yleiskielen mukaista Lapsi nimeää sujuvasti esineitä ja symboleja Foneeminen tietoisuus kehittyy Lapsi oivaltaa vähitellen, että sanat muodostuvat erillisistä äänteistä Lapsi havaitsee sanojen äänne-eroja Lapsi oppii yhdistämään, poistamaan, lisäämään ja laskemaan äänteitä Lapsi omaksuu vuorovaikutuksen perustaidot Lapsi keskittyy kuuntelemaan puhetta Hän esittää kysymyksiä kuulemastaan Hän vastaa kysymyksiin, puhuu vuorotellen Hän toimii annettujen ohjeiden mukaisesti Lähde: (Siiskonen ym. 2003, 60). 9

10 Monikielisen lapsen kielen kehityksen tukeminen Miksi äidinkieli tarvitsee tukea? Oikeus omaan äidinkieleen voidaan nähdä perusoikeutena. Se on sydämen, tunteiden, identiteetin ja ajattelun kieli. Äidinkieli edustaa juuria ja jatkuvuutta. Se vahvistaa kulttuurista identiteettiä, oman kulttuurin tuntemusta, siteitä omaan kieliyhteisöön ja entiseen kotimaahan. Äidinkielellä on tärkeä sosiaalinen ja kasvatuksellinen tehtävä. Yhteistä kieltä tarvitaan lasten, vanhempien ja muun suvun keskinäiseen kommunikaatioon. Hyvä äidinkielen taito edistää toisen kielen oppimista. Äidinkielen tuki on keskeinen keino auttaa maahanmuuttajia kotoutumaan ja kehittymään kaksi - tai monikielisiksi. (Terhikki Mäkelä, Oma kieli kullan kallis) Vanhemman ilo ja rakkaus omaa kieltä ja kulttuuria kohtaan on paras väline lapsen identiteetin kehittymisen tukemiseen. Tällöin lapselle puhutaan jo vauvaiästä paljon, hänelle tarinoidaan, lauletaan ja loruillaan omalla kielellä, ja kielellä leikitellään. (Kristiina Teiss, Oma kieli kullan kallis) Lapsen monet reitit kaksikieliseksi Lapsen mieli on avoin kaikille maailman kielille. Kasvuympäristö määrittää, minkä kielen puhuja lapsesta kehittyy. Ympäristön kieleen leimautuminen tapahtuu ennen ensisanojen omaksumista 6-9 kk:n iässä. Jokeltelu ennakoi puhumaan oppimista. Kun uusi kieli opitaan ilman jokelteluvaihetta, se perustuu vahvasti aiempaan kielitietoisuuteen. Lapsi tarvitsee sekä tunnekieltä että ajattelun kieltä. Tunteiden ilmaiseminen on aina helpompaa ensikielellä, joka on opittu hoivatilanteissa. Tilanne, jossa hoivaaja puhuisi lapselle jotakin toista, rajoittuneesti hallitsemaansa kieltä, ei ole toivottavaa. Kaksikieliseksi kasvamista vanhemmat tukevat parhaiten siten, että he käyttävät lapsen kanssa puhuessaan aina järjestelmällisesti omaa kieltään. Tällöin lapsi oppii noin 3,5 ikävuoteen mennessä molempien kielten natiivin tasoisen hallinnan. Myöhemmin tapahtuva kaksikielistyminen Toista kieltä osaamaton lapsi saattaa uuteen kieliympäristöön tullessaan, esimerkiksi aloittaessaan päivähoidon, yrittää aluksi selviytyä kotikielellään. Huomattuaan, että muut eivät ymmärrä häntä, lapsi voi olla muutamia viikkoja lähes puhumaton. Samalla lapsi kuitenkin seuraa eri tilanteisiin liittyvää puhetta ja alkaa pian toistella kuulemiaan sanoja ja puheen fraaseja. Vähitellen hän alkaa itse yhdistellä sanoja ja tuottaa omia ilmaisuja. (Pirjo Korpilahti, Oma kieli kullan kallis) 10

11 S2-opetus Oman äidinkielen opetus yhdessä suomi toisena kielenä -opetuksen kanssa vahvistaa lapsen monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. (OPH 2004:94) Tämän vuoksi monikielisen lapsen opetuksessa on suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti huomioitava suomen kielen opetus (S2-opetus). Ylöjärven varhaiskasvatuksessa on vuonna 2007 otettu käyttöön Suomi toisena kielenä S2 opetus Ylöjärvellä päivähoidossa materiaali, joka toimii lapsen oman S2-opetussuunnitelman pohjana. Milloin on syytä huolestua monikielisen lapsen suomen kielen taidoista? Pääasiallisesti monikielisten lasten oletetaan omaksuvan suomen kieltä siten, että vietettyään noin kaksi vuotta suomenkielisessä ympäristössä (kuten päiväkodissa), on heille jo kehittynyt riittävä kielitaito. Jos näiden kahden vuoden kuluttua lapsen suomen kielen taidot ovat edelleen niukat, tehdään lähete puheterapeutille. Ennen kahden vuoden kokemusta suomenkielisestä ympäristöstä voidaan lapsi lähettää puheterapeutille, jos lähiympäristössä on huolta myös lapsen kotikielen omaksumisesta jos molemmissa/kaikissa kielissä näyttää olevan hyvin niukka sanavarasto ja/tai epäselvä/vaikeasti ymmärrettävä puhe jos lapsella on puheen ymmärtämisen vaikeutta Puheterapeutille tehtävään lähetteeseen tulee kirjata perheessä käytetyt kielet, miten pitkään lapsi on ollut Suomessa, miten pitkään lapsi on ollut suomenkielisessä ympäristössä, tarvitaanko vanhempien kanssa kommunikoimiseen tulkkia. Miten erottaa kaksikielisyys ja kielihäiriöt toisistaan? Kaksi- ja monikielisillä lapsilla kuten yksikielisilläkin lapsilla voi esiintyä kehityksellisiä ja neurologisperäisiä kielen kehityksen häiriöitä. Lapsen muut taidot vastaavat toisten samanikäisten lasten taitoja, mutta kielen kehitys on viivästynyttä. Pulmat voivat tulla esille kielen ymmärtämisen vaikeutena sekä keskustelutaidoissa; puheilmaisu voi olla niukkaa tai lapsi vetäytyy vuorovaikutustilanteista. Nämä pulmat heijastuvat lukemaan ja kirjoittamaan oppimiseen. Kaksikielisyyden ja kielihäiriöisyyden piirteitä ei ole helppo erottaa toisistaan. Kielihäiriön piirteet esiintyvät samantyyppisinä kaksikielisen lapsen molemmissa kielissä. Ne voivat tulla esille joko yleisenä kielellisten taitojen hitaana kehittymisenä tai hyvinkin rajoittuneina häiriöinä, esimerkiksi puheen äänteellis-motoriseen hallintaan tai kielen rakenteiden hallintaan liittyvinä haasteina. Kaksikielisen lapsen kielen kehityksen seuraamiseen on vain muutamia arviointimenetelmiä, esimerkiksi Kettu-testi. Kaksikielisen lapsen kielitaitoa on tärkeä arvioida molemmilla hänen puhumillaan kielillä ja huomioida arvioinneissa myös se, kumpaa kieltä lapsi hallitsee paremmin. Testit ovat kuitenkin vain osa kaksikielisen lapsen kielitaidon arviointia. Paras kokonaiskuva lapsen kielellisistä taidoista saadaan arkea havainnoimalla, seuraamalla lapsen taitojen kehitystä ja oppimiskykyä esim. oppiiko lapsi uusia sanoja. (Pirjo Korpilahti, Oma kieli kullan kallis) 11

12 Taulukossa on kuvattuna kielen kehityksen keskeisiä saavutuksia simultaanisti kaksikielisellä lapsella. Ikä Kielen kehitys ennen kouluikää 0 - Vauva on aktiivinen ja pyrkii vuorovaikutukseen 7 9 kk Vauva jokeltelee monipuolisesti, jokeltelussa saattaa ilmetä jonkinlaista suuntautumista eri kieliin 10kk - 1v 6 kk Vauva osaa käyttää eleitä ilmaisu tukena Lapsi tuottaa merkityksellistä sanaa, sanastoon kuuluu sanoja kummastakin kielestä, ei ole ekvivalentteja Lapsi ymmärtää useampia sanoja kuin pystyy itse tuottamaan Lapsi noudattaa lyhyitä toimintaohjeita ja kehotuksia Lapsella on symbolisia leikkitoimintoja 2 v Lapsi tuottaa yli 250 merkityksellistä sanaa (yksilöllinen vaihtelu sanaa), lapsen sanastoon kuuluu kummankin kielen sanoja, on kaksikielisiä ekvivalenttipareja. Lapsi alkaa olla tietoinen kaksikielisyydestään, hän yrittää vastata oikealla kielellä Lapsi käyttää sanayhdistelmiä, joissa sanat taipuvat Lapsella saattaa ilmetä kahden kielen vaikutuksia sanan ja lausuman tasolla, useimmiten toisen kielen sana väärässä kontekstissa (fonologisia, morfologisia, leksikaalisia, semanttisia ja syntaktisia yhdistelmiä) 2 v 6 kk Lapsi on tietoinen kaksikielisyydestään. Hän alkaa lausua kieliin ja kielenkäyttöön kohdistuvia kommentteja. Lapsen puheessa saattaa esiintyä spontaaneja korjauksia ja kielten rinnakkaista käyttöä. Lapsi omaksuu kahden kulttuurin eroja (pragmatiikka) Lapsi omaksuu runsaasti kummankin kielen uusia sanoja ja muotoja, sanoilla ja muodoilla ei ole aina toisen kielen ekvivalenttia Uuden kieliaineksen omaksumisen runsauteen saattaa liittyä yhdistelmämuotojen lisääntymistä, yhdistelmiä aiheuttaa toisen kielen läpinäkyvä/helpommaksi koettu piirre, analogiamuodostus ja yleistäminen Substantiivien ja verbien osuus on määrällisesti suurin Puheessa esiintyy taivutusmuotoja: preesens ja imperfekti, monikko, genetiivi, partitiivi, sisä- ja ulkopaikallissijoja Lapsi käyttää myös omatekoisia muotoja ja taivutuksia 3-4 v Lapsen puhe on lähes kokonaan ymmärrettävää Lapsen kielet alkavat olla eriytyneitä, yhdistelmämuodot (leksikaaliset) vähenevät, lapsi kokeilee kielten rajoja ja yhdistelmiä esiintyy edelleen (esim. syntaksissa) Lapsi käyttää eri aikamuotoja ja taivuttaa verbejä eri persoonamuodoissa Lapsen puheessa on käsky-, kielto- ja kysymyslauseita Lapsi osaa ilmaista esineiden paikan ja sijainnin Lapsi kertoo tarinoita kummallakin kielellä 4 5 v Lapsen kielet ovat eriytyneitä, yhdistelmiä saattaa esiintyä edelleen Eri sanaluokan sanoja esiintyy lapsen puheessa samassa suhteessa kuin aikuisten arkipuheessa Lapsi hallitsee sanojen taivuttamisen ja lauseiden muodostamisen perussäännöt Ilmaisujen tarkentuminen tulee esiin ajan ilmaisuissa, paikan ja sijainnin kuvauksessa, esineiden ja asioiden laadullisessa tarkastelussa ja tarinankerrontataidoissa 12

13 6 v Lapsi nimeää sujuvasti esineitä ja symboleita, ekvivalentit saattavat kuitenkin puuttua toisesta kielestä Sanojen ääntäminen on yleiskielen mukaista Foneemien tietoisuus kehittyy: lapsi havaitsee kielten äänne-eroja Lapsi oivaltaa vähitellen, että sanat muodostuvat eri äänteistä Lapsi oppii yhdistämään, poistamaan, lisäämään ja laskemaan äänteitä/tavuja Lapsen sanallisen vuorovaikutuskeinot kehittyvät edelleen Lapsi keskittyy kuuntelemaan puhetta Hän esittää kysymyksiä kuulemastaan Hän vastaa kysymyksiin (puhuu vuorotellen) Hän toimii annettujen ohjeiden mukaisesti (Hassinen, S.:Siiskonen, ym. (2003: 60) yksikielisen lapsen kielen kehityksen taulukon 2.1. mukaan sovellettu kaksikielisen lapsen tapaukseen) Kieleni on kotini Omalla kielelläni vihani on verevä, rakkauteni pehmeä. Sisimpäni elää tasapainossa oman kieleni kanssa. Sen läheisyys hyväilee hiuksiani. Kieleni on kasvanut kanssani, juurtunut minuun Kieleni voi peittää mutta sitä ei voi poistaa repimättä rikki solujeni rakennetta. Jos te maalaatte vieraan kielen ihoni päälle sisimpäni ei voi hengittää. Tunteeni eivät pysty tunkeutumaan esiin tukittujen huokosten läpi. Kuume nousee. Se etsii ulospääsyä, tapaa ilmaista itseään. 13

14 Tulkkipalvelut Näin tilaat tulkin Tilaa tulkki tulkkivälityksen kautta hyvissä ajoin. Tulkki kannattaa mieluummin tilata hyvissä ajoin varoiksi ja tarvittaessa perua se lähempänä kuin yrittää saada tulkki lyhyellä aikavälillä. Ota heti yhteys tulkkivälitykseen mikäli varattu aika muuttuu tai peruuntuu. Tulkin tilaa työntekijä, joka tulkkia tarvitsee (ei asiakas itse). Tulkit eivät voi tehdä varauksia paikan päällä. Tulkki varataan AINA tulkkikeskuksen kautta. Sinulla on mahdollisuus käyttää puhelin- ja videotulkkausta. Tilaa aina tulkki jos et ole varma asiakkaasi suomen kielen taidosta. Käytä ammattitulkkia, älä asiakkaan sukulaista, ystävää tai lasta. Viranomaisella on oikeus ja velvollisuus tilata tulkki oman työnsä helpottamiseksi. Tulkin käyttö on perusteltua, kun on syytä olettaa, ettei asiakas tule ymmärretyksi suomen kielellä. Asiakas voi kieltäytyä tulkin käytöstä, mutta tulkin voi kuitenkin tilata ainakin kerran kokeeksi ja tehdä jatkopäätelmät tulkin käytöstä sen jälkeen. Keskusteluissa on hyvä olla tulkki, jotta molemmat vanhemmat ymmärtävät varmasti kaiken. Vaikka toinen vanhemmista on suomalainen, on hyvä, että maahanmuuttajataustaisella vanhemmalla on samanlaiset mahdollisuudet ymmärtää mistä asioista puhutaan ja, että hän tulee myös ymmärretyksi. Varaa tulkki riittävän pitkäksi aikaa, koska hän voi olla käytettävissä vain varaamasi ajan. Tulkkia käyttäessä aikaa tulee varata tuplasti siihen nähden, miten pelkällä suomen kielellä käytävään keskusteluun varattaisiin aikaa. Tulkki varataan vähintään yhdeksi tunniksi, jonka jälkeen hänet voi varata 30 minuutin jaksoissa. Etätulkkauksessa tulkki varataan vähintään 30 minuutiksi, jonka jälkeen laskutetaan jokaiselta alkavalta tunnilta. Ennen tulkin tilaamista on syytä selvittää, tarvitaanko tulkiksi mies vai nainen. Periaatteessa tulkkikeskus ei ota varauksia tietystä tulkista, mutta esimerkiksi uskonnolliset syyt ovat peruste valita mies tai naistulkki. Esimerkiksi muslimiperheissä naisen tullessa yksin palaveriin naistulkki on usein ainut vaihtoehto. Jos perheessä on kaksi kotikieltä (muuta kuin suomi) tarkista minkä kielen tulkki tilataan. Onko esimerkiksi toinen kotikielistä sellainen mitä molemmat vanhemmat ymmärtävät? Tilatessasi tulkin ilmoita tulkkivälittäjälle: - Kieli (mahdollisesti myös murre) - Tulkkauspäivä sekä tulkkauksen alkamis- ja päättymisaika - Tarvitaanko tulkiksi mies vai nainen - Tulkin kanssa työskentelevän viranomaisen nimi - Asiakkaan (lapsen) nimi 14

15 - Mahdollinen esteellisyys, esim. tulkin sukulaisuus - Tulkkauspaikka ja osoite - Varaajan nimi ja puhelinnumero - Laskutusosoite: Ylöjärven kaupunki/ostolaskut PL Ylöjärvi Viitteeksi Varhaiskasvatus - Tulkkauksen aihe (toimita tarvittava materiaali etukäteen) Pirkanmaan tulkkikeskus / Tulkkivälitys p ma to , pe Asiointi tulkin kanssa Ennen asioimistilannetta sinun on hyvä varmistaa, että työolosuhteet ovat tulkkaukselle soveltuvat. Tulkkauspalvelujen käyttäjän on huolehdittava myös tulkin työturvallisuudesta (laki 738/2002 1,2,5,7,). Selvitä palaverin aihe tulkille etukäteen. Olisi hyvä tavata tulkki 5-10 minuuttia ennen tulkkaustilannetta ja käydä läpi tulevaa tulkkaustilannetta. Tämä kannattaa huomioida tulkilta varattavaan aikaan. Tulkilta voi kysyä neuvoa tulkkaukseen liittyvissä asioissa ENNEN tulkkausta. Kohdista puheesi asiakkaalle (älä tulkille) ja katso asiakasta kohti myös tulkkauksen aikana. Tulkin istumapaikka tulee huomioida niin, että tulkilla on esteetön näköyhteys kaikkiin tulkattaviin. Puhu selkeästi ja jaksota puhettasi sopivasti. Pidä taukoja, jotta tulkki ehtii tulkata sanomasi. Vältä ammattislangia, murreilmaisuja, murteita ja sanaleikkejä. Tulkki tulkkaa viranomaisen ja asiakkaan välisen keskustelun jättämättä mitään pois tai lisäämättä mitään asiaankuulumatonta. Puhu siis vain se mitä haluat tulkattavan. Tulkki ei itse osallistu keskusteluun. Tulkki ei esiinny puolestapuhujana eikä ylimääräisenä virkamiehenä. Hän on täysin puolueeton ja ehdottoman vaitiolovelvollinen. Tulkki ei toimeksiantonsa aikana ole velvollinen hoitamaan mitään muuta kuin tulkkaustehtäviä. Tulkki ei toimi tulkattavan avustajana tai asiamiehenä. Tulkki voi tehdä tulkkausta helpottavia muistiinpanoja, jotka hän hävittää tulkkauksen jälkeen. Hän saattaa pyytää puhujaa selvittämään sanomansa. Kun tulkki on tulkkaamassa useamman tunnin, pidä kerran tunnissa minuutin tauko. Tauoista kannattaa sopia tulkin kanssa ennen asioimistilannetta. Pidä kiinni sovituista aikatauluista. Tulkki ei voi myöhästyä seuraavasta tulkkauksesta edellisen tulkkauksen venymisen takia. Tulkkauksen lopuksi täytetään tulkin työmääräykseen kohta viranomainen täyttää. Maahanmuuttajan status on ehdottomasti käytävä ilmi. 15

16 Maahanmuuttajainfo MAINIO Tampereella sijaitsevasta Maahanmuuttajainfosta saa opastusta esimerkiksi asumiseen, työhön, koulutukseen, oleskelulupiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvissä kysymyksissä. Asiakkaita palvellaan 17 eri kielellä. Kaikki neuvojat palvelevat asiakkaita myös suomeksi Palvelu on maksutonta ja avointa kaikille taustasta ja maahantulosyystä riippumatta. Neuvonta toimii ilman ajanvarausta. Monikulttuurisuuteen liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia maasta toiseen muuttaneita henkilöitä. Ulkomaalainen on henkilö, jolla ei ole suomen kansalaisuutta Siirtolainen on henkilö, joka muuttaa pysyvässä tarkoituksessa toiseen maahan hankkiakseen sieltä toimeentulonsa. Pakolainen on henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta (YK:n pakolaisen oikeusasemaa koskeva yleissopimus). Pakolaisiksi kutsutaan Suomessa yleensä myös henkilöitä, jotka ovat saaneet jäädä maahan suojelun tarpeen vuoksi tai humanitäärisistä syistä. Kotoutuminen: Maahanmuuttaja hankkii itselleen tietoja ja taitoja, joiden avulla hän selviää Suomessa, voi osallistua työelämään ja pystyy toimimaan yhteiskunnan tasavertaisena jäsenenä Kotouttaminen on viranomaisten järjestämää kotoutumista edistävää toimint 16

17 Linkkejä ja vinkkejä Infopankki Suomi sinun kielelläsi Maahanmuuttajainfo Mainio Maahanmuuttovirasto Monikulttuurinen osaamiskeskus, Kotipuu (väestöliitto) Monikulttuurisen pedagogiikan sivusto Monikulttuurisuusohjelma, Vantaan kaupunki Rasismin ja muukalaispelon vastainen verkosto: 17

18 Kirjallisuutta Monikulttuurisuus/adoptio-aiheisia kirjoja lapsille Virtanen, Leena ja Savolainen, Salla: Pikku Xing. Tammi ja Xing superkaverit. Tammi Kirjat kertovat adoptoidusta Xing-tytöstä, joka adoptoidaan kiinalaisesta orpokodista Suomeen vauvana. Ensimmäinen kirja (Pikku Xing) alkaa, kun pieni orpotyttö Xing löytyy torin laidalta mukanaan vain maitopullo. Tyttö viedään orpokotiin ja sieltä hänet jonkun ajan päästä adoptoidaan Suomeen. Kirjan lopussa kerrotaan tytön kotiutumisesta Suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin. Kirjan lopussa on myös pieni tietoisku kansainvälisestä adoptiosta. Toinen kirja (Xing ja superkaverit) kertoo ystävistä, joita Xing suomessa saa ja heidän erilaisista taustoistaan. Kindersley, Barnabas ja Kindersley, Anabel: Maailman lapset. Helsinki Media Company Oy Kirja sisältää tarinoita eri maiden lapsista ja heidän elämästään. Kirjassa on kuvituksena aitoja valokuvia mm. jokaisen lapsen kylästä ja koulusta. Kuvia voi käyttää hyödykseen, kun lapsille kertoo eri maiden kulttuureista. Velthuijs, Max: Sammakko ja muukalainen. Kustannus-Mäkelä Oy Metsään on muuttanut uusi eläin: rotta. Metsän alkuperäisasukkaat ovat kuohuksissaan, rotathan ovat tunnetusti likaisia, laiskoja varkaita. Eläinten tutustuessa rottaan paremmin muuttuvat ennakkoluulot kuitenkin vähitellen ystävyydeksi. Mickwitz, Camilla: Jason muuttaa maasta. Tammi Jason ja äiti jättävät kaiken tutun taakseen ja muuttavat uuteen maahan, jossa puhutaan outoa kieltä. Uudessa päiväkodissa leikeistä ei tahdo tulla mitään, koska Jason ei ymmärrä mitä muut lapset puhuvat, eivätkä he ymmärrä häntä. Jason vetäytyy syrjään. Eräänä päivänä Jason kuitenkin kyllästyy olemaan yksin. Hän alkaa opetella kieltä ja saa pian myös uuden ystävän. Jason huomaa, että kahden kielen osaaminen on rikkaus. Kallio, Liisa: Lentävä talo. Tammi Rikun perhe muuttaa. Riku kaipaa vanhaa kotiaan ja ystäviään ja tuntee itsensä yksinäiseksi. Yhtäkkiä tapahtuu jotain ihmeellistä: Riku huomaa, että uudella kotitalolla voi lentää! Riku lentää vanhalle kotiseudulleen tapaamaan ystäviään. Riku saa ystävän myös uudesta kotipaikastaan, kun hän tutustuu naapurissa asuvaan Hamidiin. 18

19 Kallio, Katja & Lindholm, Maggie: Bibi muuttaa Suomeen. Otava Bibi on viisivuotias afrikkalainen tyttö. Bibin elämä muuttuu, kun eläinlääkäri-isä saa työpaikan Suomesta. Aluksi Bibistä on surullista jättää kotimaa taakseen, mutta pian hän alkaa huomata hyviä puolia myös uudesta kotimaastaan Suomesta. Kirja tuo esiin eri maiden eroavaisuuksia ja samankaltaisuuksia. Parr, Todd: Perhekirja. Pieni karhu Ei haittaa jos on erilainen. Pieni karhu Pienimmille tarkoitettuja värikkäitä kuvakirjoja erilaisuudesta. Tekstiä yksi lause sivulla. Perheet voivat olla pieniä. Perheet voivat olla suuria. Perheessä voi olla kaksi äitiä tai kaksi isää. Perheet voivat olla vaikka minkälaisia. Juuri sinun perheesi on aivan erityinen. Ei haittaa jos puuttuu hammas tai kaksi tai kolme. Ei haittaa jos on adoptoitu. Ei haittaa jos kulkee pyörillä. Franzon, Päivi Muuttolintulapsi. Lasten keskus. Karisto Oy. Anna on muuttanut uuteen kaupunkiin ja on yksinäinen, koska ei pääse mukaan pihan lasten leikkeihin. Muuttolintulapsi kertoo mielikuvituksen voimasta, yksinäisyydestä ja uuteen elinympäristöön sopeutumisen vaikeudesta. Kirja rohkaisee suvaitsevaisuuteen sekä avoimuuteen erilaisuutta kohtaan. Kuvitus ilmentää hyvin lapsen tuntemuksia yksinäisyydestä ja ulkopuolisuudesta. Bolliger, Max: Mitä joulu on? Lasten keskus Pakolaistyttö Assia kohtaa uudessa kotimaassaan jatkuvasti sanan joulu. Assia ei ole ennen kuullut joulusta, eikä tiedä siitä mitään. Kaikki joutuvat miettimään, mitä joulu heille oikeastaan merkitsee ja mikä joulun perimmäinen sanoma on. Rönns, Cristel: Helmi saa kodin. Otava, Kirja kertoo kahdesta norsusta Afrikan savannilla jotka eivät ole toiveistaan huolimatta saaneet poikasta. He kuulevat että kaukana toisessa maassa on pieni hylätty valkoinen elefantti, joka kaipaa kotia. Norsut lähtevät hakemaan itselleen poikasta. Pitkän matkan jälkeen norsut löytävät pienen, valkoisen ja surullisen elefantin poikasen. Yhdessä he pelastavat poikasen sirkuksesta ja vievät sen mukanaan Afrikan savannille. Poikasta kiusataan aluksi, koska se on erilainen. Pian poikanen kuitenkin sopeutuu joukkoon. Kirjan avulla voidaan käsitellä niin adoptiota kuin erilaisuuttakin. Kirjassa on kivat kuvat ja tarina on hauska vaikka se samalla käsittelee vaikeitakin tunteita. Kaskinen, Anna-Mari: Luumunkukka ja Lohikäärme. Gummerus, Kirja kertoo kahdesta kiinalaisesta tytöstä, Luumunkukasta ja Lohikäärmeestä, jotka muuttavat kylmään maahan uusien vanhempien luokse. Kirjassa käsitellään adoptiota ja uuteen maahan muuttamista lapsen näkökulmasta, millaista on kun kaikki on erilaista, luonto on aivan erilainen ja ihmiset ihmettelevät miksi lapsi näyttää erialiselta. Kirja on kuitenkin hyvin positiiviseen sävyyn kirjoitettu ja kuvat ovat iloiset. Kirja on runoteos, joka kertoo yhden tarinan runomaisesti. 19

20 Kirjan kautta voidaan käsitellä adoptiota ja maahanmuuttoa. Kirjassa on kuitenkin paljon sanoja joita lapsen voi olla vaikeaa ymmärtää ja tarinan seuraaminen on jopa aikuiselle välillä hieman hankalaa. Kuvatkaan eivät paikoin liity tarinan juoneen. Kirjaa voi myös käyttää tukena, kun tutustutaan Kiinalaiseen kulttuuriin, koska tarinassa kuvaillaan millaista Kiinassa on ja kuvituksessa on paljon kiinalaiseen kulttuuriin liittyviä asioita. Heikkilä, Petra: Ilvekset kuin veljekset. Lasten Keskus, Kirja kertoo Otto-ilveksenpojasta joka on yksinäinen ja ujo. Hän viihtyy yksin, kunnes keksii että hän haluaa veljen, joka on aivan samannäköinen kuin hän. Hän pyytää vanhempiaan hankkimaan hänelle veljen, mutta vanhemmat kertovat etteivät he voi saada lapsia. Ottokin tuli heille lastenkodista. Eräänä päivänä Otto polttaa pilkkunsa auringossa ja hän joutuu sen jälkeen olemaan luolassa suojassa auringolta. Luolassa Otto tapaa kaksoisveljensä joka on ihan samanlainen kuin hän. Yhdessä he tanssivat, mutta Otto alkaa hermostua, koska veli matkii häntä aina ja tekee kaiken samalla tavalla kuin hän. Myöhemmin veli paljastuukin peilikuvaksi ja Otto saa kolme muuta kaveria, jotka ovat erilaisia kuin hän. Oton tutustuessa toisiin hän huomaa että ei kaikkien tarvitsekaan olla samanlaisia, että heidän kanssaan voi leikkiä. Kirjan avulla voidaan käsittä adoptioita ja erilaisuuden hyväksymistä. Kirjassa on hauskat sekatekniikalla toteutetut kuvat, joissa lapsilla on tutkimista. Goyeryd, Ingvor &Erikson Leif E.: Sarika tyttö Intiasta. Pieni karhu, Kirja kertoo Sarika tytöstä, joka on adaptoitu Suomeen. Kirjassa kerrotaan Sarikan arjesta päiväkodissa. Eräänä päivänä Sarikalle tulee kinaa yhden pojan kanssa siitä, että Sarika näyttää erilaiselta. Seuraavana päivänä Sarika vie päiväkotiin valokuva-albumin jossa on kuvia hänestä Intiassa. Kuvien kautta toiset lapset ymmärtävät millaista Intiassa oli ja miksi Sarika näyttää siltä kuin hän näyttää. Sarika itse kertoo että hän on kasvanut intialaisen äitinsä mahassa ja hän on tullut Suomeen asumaan hänen suomalaisten vanhempiensa luokse. Kirjan avulla voidaan käsitellä adoptiota ja erilaisuuden hyväksymistä. Kirjassa on hyvät kuvat, jotka tukevat tarinaa. Kirja myös antaa lapsille kuvaa siitä millainen adoptioprosessi on. Coran, Pierre: Minun perheeni. Mäkelä, Kirja kertoo millaisia erilaisia ihmisiä sukuun kuuluu ja kertoo sukulaissuhteista. Kirjassa kerrotaan lyhyesti monen eri ihmisen elämäntarina ja miten he liittyvät ulkomailta adoptoitavan Amelien elämään. Kirjassa on myös piirretty sukupuu johon kaikki kirjassa olevat ihmiset on piirretty ja kirja korostaa sitä, että jokaista ihmistä tarvitaan ja he ovat osa sukua. Kirjan kautta voi käsitellä adoptioita tai sukulaissuhteita ylipäätänsä. Kirjan kuvat ovat selkeät ja tarina on periaatteessa aika helppo ja lyhyt. Sukulaisuuskäsitteet tosin ovat varmaan lapsille aika vieraita, joten kirja vaatii myös paljon keskustelua. 20

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA. Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia

KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA. Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia 20.9.2017 Kielen kehitys ennen kouluikää: 7-9 kk Vauva jokeltelee monipuolisesti 10-15 kk Vauva osaa käyttää eleitä

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma. Sivistyspalvelut/ Lasten ja nuorten palvelut/ Varhaiskasvatus

Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma. Sivistyspalvelut/ Lasten ja nuorten palvelut/ Varhaiskasvatus Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma Sivistyspalvelut/ Lasten ja nuorten palvelut/ Varhaiskasvatus 1 SISÄLLYSLUETTELO Saatteeksi... 2 Tavoitteet suomi toisena kielenä opetukselle... 3 Arviointi, kielitason

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Monikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke

Monikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monikulttuurisuus päiväkodissa Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monimuotoiset perheet -verkosto Perheiden monimuotoisuus Noin 1/3 suomalaisista perheistä

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN KIRJOJA ERILAISUUDESTA, RASISMISTA, EROSTA JA ETNISESTÄ IDENTITEETISTÄ

LASTEN JA NUORTEN KIRJOJA ERILAISUUDESTA, RASISMISTA, EROSTA JA ETNISESTÄ IDENTITEETISTÄ LASTEN JA NUORTEN KIRJOJA ERILAISUUDESTA, RASISMISTA, EROSTA JA ETNISESTÄ IDENTITEETISTÄ ALLE KOULUIKÄISET LAPSET Amery, Heather: Satumatka mailman ympäri. 2002 Bass, Jules: Yrtti Yrjänä (erilaisuus) Berg,

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Ostoskassit pullollaan miten kehittää

Ostoskassit pullollaan miten kehittää Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän

Lisätiedot

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI (LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Laadukasta päivähoitoa on perheen ja päivähoidon yhteinen sopimus, johon tarvitaan perheen asiantuntemus omasta lapsesta sekä päivähoitohenkilöstön

Lisätiedot

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 5.9.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon aiheita Adoptoitu lapsi aloittaa päivähoidon

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa 11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin) Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH 2017-2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa

MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa Lapsen nimi: Henkilötunnus: Kotiosoite: HUOLTAJIEN YHTEYSTIEDOT: Osoite: Email: Osoite: Email: Lapsen hoitoaika: Lapsen sairastuessa

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU)

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU) Lapsen nimi: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU) Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle yhdessä huoltajien kanssa. Se on henkilöstön ja

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia.

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia. Tekstien tulkitseminen Tekstinymmärtämisen perus-strategioiden hallinta Toiminta vuorovaikutustilanteissa Vuorovaikutustaitojen kehittyminen Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Ilmaisukeinojen käyttö Puheviestintäti

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan. Englanninkielisen aineiston löytäminen Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen Kielellinen päättely Kielellisen ympäristön hahmottaminen Arvioinnin kohde Englannin kielen arviointikriteerit

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Varhainen leikki ja sen arviointi

Varhainen leikki ja sen arviointi Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA PÄIVÄKODIN ARVOT OIKEAN JA VÄÄRÄN TIEDOSTAMINEN HYVÄT TAVAT ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN REHELLISYYS LÄHEISYYS LÄMPÖ TURVALLISUUS PÄIVÄKODISSAMME TOIMII 3 RYHMÄÄ: NEPPARIT: 6-vuotiaiden

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot