Nuoriso-opiston hallitus

Transkriptio

1 Nuoriso-opiston hallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 OPPILAITOSKOHTAINEN OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA OPISKELUHUOLTORYHMÄT YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO NUORISO-OPISTOSSA TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET POISSAOLOJEN SEURANTA KOULUTUKSEN KESKEYTTÄMISTÄ EHKÄISEVÄT TOIMENPITEET PÄIHTEET SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ ESTEETÖN OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TAPATURMIEN EHKÄISEMINEN OPISKELU- JA TYÖKYVYN YLLÄPITÄMINEN SEKÄ TERVEELLISYYDEN, TURVALLISUUDEN JA HYVINVOINNIN TARKASTAMISKÄYTÄNNÖT YHTEISTYÖTAHOT YKSILÖLLISEN OPISKELUHUOLLON PALVELUT OPISKELUTERVEYDENHUOLTO KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT KURAATTORIPALVELUT PSYKOLOGIPALVELUT OPISKELUHUOLLON KURAATTORI-JAPSKOLOGIPALVELUJEN JÄRJESTÄMISVASTUU MONIALAINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ OPISKELUHUOLLON TUKI KURINPIDOLLISISSA TOIMISSA YHTEISTYÖ OPISKELIJOIDEN JA HEIDÄN HUOLTAJIENSA KANSSA OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN JA SEURANTA

3 1 OPPILAITOSKOHTAINEN OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA Oppilas- ja opiskeluhuoltolaissa ja ammatillisten perustutkintojen perusteissa määrätään oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman tekemisestä: Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. (1287/ ) Ammatillisen koulutuksen opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä oppimisympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuolto toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. Ennaltaehkäisevän toiminnan tulee olla opiskeluhuollon painopisteenä. (OPH:n määräys nro /011/2014). Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden, heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuolto kuuluu kaikkien oppilaitoksissa työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtäviin. Koulutuksen järjestäjällä ja oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista ja oppimisympäristöjen turvallisuudesta (1287/2013, 3,4, 6 ja 9 ). Opiskeluhuoltoon sisältyy yksilöllinen opiskeluhuolto ja yhteisöllinen opiskeluhuolto. Yksilölliseen opiskeluhuoltoon sisältyy psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Palveluiden järjestämisestä vastaa oppilaitoksen sijaintikunta. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää. Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus Suomen Nuoriso-opisto on kaksialainen ammatillista peruskoulutusta antava toisen asteen oppilaitos, joka toimii Mikkelissä. Perustutkintoon johtavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelee vuosittain 1 opiskelijaa. Suomen Nuoriso-opistossa annetaan koulutusta nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen ja matkailualan perustutkintoon. Suomen Nuoriso-opistossa jokainen henkilökuntaan kuuluva tukee ja kannustaa omalla toiminnallaan opiskelijoita opiskeluun. Opiskeluhuollon palveluita tarjoavat kuraattori, opiskelijakoordinaattori, terveydenhoitaja sekä koululääkäri, erityisopetuksen toimijat (rehtori ja vararehtori) sekä ryhmänohjaajat ja asuntolanhoitaja. Opettajat toimivat opiskelijoita lähellä jokapäiväisessä työskentelyssä. Jokaiselle ryhmälle on nimetty ryhmänohjaaja, joka huolehtii ryhmänsä opintojen sujumisesta. Opiskeluhuolloin toimijat pyrkivät vastaamaan yhdessä moniammatillisesti opiskelijoiden opintopolulla kohtaamiin haasteisiin. Opiskeluhuollon toimijoiden kokemusten mukaan ammattiin opiskelevan nuoren tai aikuisen haasteina opiskeluissa näyttäytyy: 3

4 elämän hallinnan haasteet itsenäisen ja vastuuta ottavan opiskelutavan oppiminen osalla heikot oppimisen taidot peruskoulusta toiselle asteelle siirtyessä oppimisvaikeudet ammatillisten opintojen suuret ryhmäkoot itsenäistymiseen ja opiskelujaksamiseen liittyvät haasteet lastensuojelulliset asiat 1.1 OPISKELUHUOLTORYHMÄT Koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Opiskeluhuollon ohjausryhmä voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen taikka sille asetetut tehtävät voi hoitaa muu tehtävään soveltuva ryhmä (L1287/2013, 14). Suomen Nuoriso-opiston ohjausryhmänä toimii Mikkelin alueen oppilaitosten yhteinen monialainen oppilashuollon ohjausryhmä. Oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa monialainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltoryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja (L1287/2013, 14). Suomen Nuoriso-opiston oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltoryhmää johtaa rehtori. Suomen Nuoriso-opiston oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu 2-3 kertaa lukuvuodessa. Ryhmän kokoonpanoon kuuluvat rehtori, vararehtori, opiskeluterveydenhoitaja, kuraattori, erityisopetuksesta vastaava opettaja ja asuntolavalvoja, opettajaedustaja, oppilaskunnan hallituksen nimeämä opiskelijaedustaja ja työsuojelupäällikkö. Opiskeluhuoltoryhmä sopii organisoitumisestaan sekä tiedottamisen ja yhteistoiminnan periaatteista opiskeluhuollossa. Ryhmä suunnittelee ja sopii oppilaitoksen koko henkilöstön sekä opiskelijoiden ja huoltajien osallisuuden periaatteista opiskeluhuollossa. Opiskeluhuoltoryhmä vastaa ja koordinoi opiskeluhuoltosuunnitelman päivittämistä ja tarvittaessa delegoi työn opiskeluhuollon toimijoille. Myös opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumisen seuranta, arviointi ja kehittäminen ovat oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmän vastuulla. Yksittäisen opiskelijan tai tietyn opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan, tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan 4

5 suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön(l1287/2013, 14). Kun Suomen Nuoriso-opistossa tulee esille yksittäisen opiskelijan osalta opiskelijahuollollisia tarpeita, sovitaan erikseen miten ja milloin kutsutaan koolle tapauskohtainen monialainen asiantuntijaryhmä ja pyydetään opiskelijalta/huoltajalta tapaamiseen yksilöity lupa (lupalomake liitteenä oppilaitoskohtaisessa opiskeluhuoltosuunnitelmassa, liite 1). Ryhmänohjaaja on pääsääntöisesti vastuussa tapauskohtaisen monialaisen asiantuntijaryhmän koollekutsumisesta. Tapaamisesta kirjoitetaan opiskeluhuollon kertomus (liite 2). Kurinpidolliset asiat käsitellään rehtorin johdolla monialaisessa seuraamustoimikunnassa. 2 YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO NUORISO-OPISTOSSA Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllisen opiskeluhuollon tavoitteena on hyvinvoiva opiskeluyhteisö, jossa opiskelija tuntee kuuluvansa oppilaitosyhteisöön ja kokee tulevansa kuulluksi. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää, että koko oppilaitoksen henkilökunta omalla toiminnallaan edistää paukkulalaisuutta ja toimii opiskelijalähtöisesti. 1. Opintojen alussa opintonsa aloittavat ryhmät osallistuvat kahdesta kolmeen päivään kestävään, usein takamaastossa, leirillä toteutettuun ryhmätoimintaan. Ryhmätoiminnan tavoitteena on mm. luottamuksen, yhteisöllisen innostuksen ja viestinnän, rikastavan yhteistyön sekä oman ammatillisen kasvun käynnistäminen. 2. Syksyisin opiskelijatutorit järjestävät toimintaa ja tapahtumia ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Tutoreilla on kolme tehtävää: toimiminen vertais-, asuntola- ja markkinointitutorina. 3. Suomen Nuoriso-opistossa toteutetaan koulunuorisotyötä, jonka toteuttajat vastaavat tutortoiminnan ohjaamisesta ja koordinoinnista. Koulunuorisotyöntekijät ohjaavat välituntitoimintaa ja -ohjausta SNOlkkarissa. SNOlkkari on Suomen Nuoriso-opiston opiskelijoiden yhteinen kokoontumistila. 4. Suomen Nuoriso-opistossa kokoontuu säännöllisesti Paukkula PaFo, joka on henkilökunnan edustajista ja oppilaskunnan hallituksesta muodostettu osallisuuden ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen tähtäävä palaute-, keskustelu- ja kehittämisfoorumi, joka toimii vuorovaikutteisesti keskustellen. Paukkula PaFo:ssa opiskelijat antavat palautetta ja kehittämisehdotuksia opiskeluolosuhteiden 5

6 parantamisesta henkilökunnan edustajille, ja henkilökunnan edustajat puolestaan antavat palautetta ja kehittämisehdotuksia opiskelijoille yhteisöllisen hyvinvoivan opiskeluyhteisön kehittämisestä. Paukkula PaFon vuorovaikutuksen ja viestinnän analyysien perusteella parannetaan opiston toimintaa ja opiskelijaviihtyvyyttä. 5. Oppilaskunnan hallituksesta valitut henkilöt edustavat opiskelijoiden näkökulmaa myös muissa erilaisissa työryhmissä, kuten monialaisessa työtyhmässä, joka päättää seuraamuksista, mikäli opiskelija toistuvasti käyttäytyy ja toimii Suomen Nuorisoopiston järjestyssääntöjen vastaisesti. 6. Opiskelijat osallistuvat alueen oppilaitosten yhteisiin tapahtumiin, esimerkiksi liikuntatapahtumiin ja -turnaukset, digitaaliseen kaupunkiseikkailuun, sekä opiskelijaasuntolakeskeisesti järjestettävään iltaharrastetoimintaan, jota koordinoivat asuntolatutorit. 7. Opiskeluympäristön viihtyisyys ja turvallisuus sekä olemassa olevien sääntöjen ja toimintamallien noudattaminen luovat omalta osaltaan hyvinvointia. 8. Koko opiston henkilökunta näkyy ja on helposti saatavilla opiskelijan arjessa. 9. Opiskelijalle tärkein viiteryhmä on oma opiskeluryhmä.. Ryhmänohjaaja on ryhmänsä asioiden paras asiantuntija ja vastaa keskeisesti siitä, että ryhmässä on turvallinen ja opiskelua tukeva ilmapiiri. 11. Aktiivinen oppilaskunta sekä toimiva opiskelijatutortoiminta ovat tärkeitä voimavaroja yhteisöllisyyden kannalta. Oppilaskunta edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja toimii opiskelijoiden edunvalvojana sekä vaikuttamiskanavana. Oppilaskunnan tehtävänä on huolehtia, että opiskelijoita kuullaan heitä koskevissa asioissa. Oppilaskunnan jäseninä ovat kaikki Suomen Nuoriso-opiston opiskelijat. Oppilaskunnalle valitaan vuosittain syyskokouksessa hallitus ja henkilöt sen edellyttämiin tehtäviin. Hallitus vastaa oppilaskunnan toiminnasta. 12. Huoltajien osallisuus ja yhteistyö henkilöstön kanssa on oleellinen osa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Aloittavien opiskelijoiden huoltajille lukukausi alkaa vanhempainillalla, jossa keskustellaan oppilaitoksen ja huoltajien yhteistyöstä, jolla pyritään turvaamaan opintojen eteneminen, tuki opintojen suorittamiselle ja turvallinen oppimisympäristö. Yhteistyötä huoltajien kanssa on tiivistetty lukuvuoden aikana mm. muodostamalla huoltajista ryhmä, joka arvioi Suomen Nuoriso-opiston opiskeluhuoltosuunnitelmaa. 6

7 Yhteisölliseen opiskeluhuoltoon kuuluu oppilaitosyhteisön ja opiskelijaryhmien toimintaa ohjaavat toimintamallit ja -menetelmät. Toimintamalleja ovat mm. tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset, poissaolojen seurantaan liittyvät käytännöt, koulutuksen keskeyttämistä ehkäisevät toimenpiteet, kiusaamisen ehkäisyyn ja kiusaamistilanteisiin puuttumisen mallit, ehkäisevän päihdetyön käytännöt, oppimisympäristön esteettömyyden ja tapaturmien ehkäisemiseen liittyvät menetelmät sekä terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastamiskäytännöt. Seuraavissa kappaleissa kuvataan Suomen Nuoriso-opiston käytännöt edellä mainituissa yhteisöllisen opiskeluhuollon osa-alueissa. 2.1 TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET Suomen Nuoriso-opisto tiedottaa tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista ja muista opintoihin liittyvistä edellytyksistä soveltuvuuskoejärjestelyjen yhteydessä, yläkoulujen vanhempainilloissa, opintojen alkuvaiheessa opinto-ohjauksen tunneilla ja opetussuunnitelman yhteisessä osassa, joka löytyy mm. www-sivuilta. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto on yksi humanistisen ja kasvatusalan tutkinnoista. Humanistisella ja kasvatusalalle opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos valtioneuvoston asetuksissa (32 ja 33/2011) määritellyissä humanistisen ja kasvatusalan tutkinnoissa tarkoitettuihin opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne. Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla: jos opiskelija ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen (psyykkinen tai fyysinen sairaus tai vamma, joka estää käytännön tehtävät tai työssäoppimiseen osallistumisen) muu sairaus tai vamma, joka vaarantaa opiskelijan oman tai muiden käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistuvien tai niissä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus. Koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opiskelijaksi ottamisen edellyttämät välttämättömät tiedot opiskelijaksi pyrkivän opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista toiselta koulutuksen järjestäjältä, ammattikorkeakoululta ja yliopistolta. SORA-säädökset ja -määräykset tulivat voimaan alkaen ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Säädöksiä ja määräyksiä, jotka 7

8 koskevat opiskeluoikeuden peruuttamista rikoksesta aiheutuvan perusteen mukaan (AKL 630/1998, 32, 2 mom.; AAL 631/1998, 11, kohta 9), sovelletaan kuitenkin vain 31. joulukuuta 2011 jälkeen opintonsa aloittaneisiin opiskelijoihin. Koulutuksen tai tutkinnon järjestäjä ja tutkintotoimikunta eivät voi jättää noudattamatta edellä mainittuja säädöksiä ja määräyksiä tai poiketa niistä. 2.2 POISSAOLOJEN SEURANTA Äkillisestä poissaolosta opiskelijan/huoltajan tulee ilmoittaa välittömästi ryhmänohjaajalle ja opettajalle, jonka tunnilta hän joutuu olemaan poissa. Kaikki opiskelijan poissaolot kirjataan Wilmaan. Alaikäisen opiskelijan poissaolot selvittää aina huoltaja. Täysi-ikäinen opiskelija voi itse antaa selvityksen poissaoloihin Wilman kautta. Luvallisia poissaoloja ovat ne, joihin on etukäteen pyydetty lupa ryhmänohjaajalta (max. 3 päivää). Opiskelija voi sairastaa omalla (alaikäiset huoltajan) ilmoituksella 3 päivää. Luvattomat poissaolot eivät muutu luvallisiksi opiskelijan selvitettyä poissaolon syyt, vaan ne muutetaan selvitetyiksi poissaoloiksi. Täysi-ikäiset opiskelijat selvittävät poissaolot itse ja alaikäisten opiskelijoiden poissaolot selvittää huoltaja. Ryhmänohjaaja käy poissaoloselvitykset läpi. Tarvittaessa ryhmänohjaaja pyytää lisäselvityksen esim. toistuvien poissaolojen osalta ja käy opiskelijan kanssa keskustelua korjaavista toimenpiteistä. Tarvittaessa voidaan kutsua opiskelijan tueksi moniammatillinen asiantuntijaryhmä tilanteen jatkoselvittelyä varten. Jos opiskelija on poissa kaksi viikkoa ilmoittamatta, oppilaitos ilmoittaa KELA:lle poissaolon. Poissaolo saattaa vaikuttaa opiskelijan opintotukeen. Luvattomat poissaolot vaikuttavat myös viikonloppuasumislupien myöntämiseen. Mikäli opiskelijalla on luvattomia poissaoloja, viikonloppuasumislupaa ei myönnetä. Poissaoloihin puututaan Suomen Nuoriso-opistossa seuraavasti: Kun opiskelijalla on kolme erillistä luvatonta poissaoloa, ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä opiskelijaan ja alaikäisen opiskelijan kohdalla myös opiskelijan huoltajaan ja pyytää selvitystä poissaoloista. Selvityksen perusteella ryhmänohjaaja käy keskustelua korjaavista toimenpiteistä: o varmistetaan, että opiskelijalle on kertynyt riittävä määrä osaamista suhteessa tavoitteisiin ja ammattitaitovaatimuksiin o osaamisen osoittaminen osaamisalueeseen soveltuvalla tavalla o muut mahdolliset toimenpiteet 8

9 Jos poissaoloille ei ole hyväksyttävää syytä, vararehtori antaa suullisen varoituksen, jonka hän kirjaa opiskelijahallintajärjestelmään ja tiedottaa alaikäisen huoltajaa varoituksesta. Ryhmänohjaaja ja opiskelija tekevät kirjallisen suunnitelman, jossa määritellään kuinka opiskelija hankkii poissaoloajalta puuttuvan osaamisen sekä sovitaan tilanteen seurannasta ja opiskelija velvoitetaan täydentämään osaaminen pienryhmäohjauksessa. o Pienryhmäohjaus järjestetään maanantaisin klo ja torstaisin klo Pienryhmätoiminta on ohjattua ja tuettua oppimista. Mikäli opiskelijan luvattomat poissaolot jatkuvat ja niille ei ole hyväksyttävää syytä, rehtori antaa kirjallisen varoituksen, jonka hän kirjaa opiskelijahallintajärjestelmään ja tiedottaa asiasta alaikäisen huoltajaa. Opiskelija voi sairastaa omalla ilmoituksella 3 päivää. Alaikäisen opiskelijan sairauspoissaoloista ilmoituksen tekee huoltaja. Täysi-ikäinen opiskelija toimittaa 3 päivän jälkeen sairauslomatodistuksen. Jos opiskelijalla on toistuvia poissaoloja, joista hänellä ei ole esittää sairauslomatodistusta, voidaan hänet jatkossa velvoittaa esittämään todistus kaikista sairauspoissaoloistaan. Tällöin terveydenhoitaja kirjaa potilasasiakirjoihin tekstin: Kaikista sairauspoissaoloista on oltava lääkärin tai hoitajan allekirjoittama todistus. Kirjattu teksti näkyy opiskelijan terveystiedoissa, jolloin oman terveydenhoitajan poissa ollessa myös kollegoilla on tieto asiasta. Kun opiskelija sairastuu, hän lähtee opistolta sairastamaan kotiin TOP-jakson aikana poissaolosta on ilmoitettava välittömästi työpaikalle sekä ohjaavalle opettajalle. Pääsääntönä sairaustapauksissa 3 päivää omalla ilmoituksella ja sen jälkeen sairauslomatodistus terveydenhoitajalta tai lääkäriltä sopimuksen mukaan. Työssäoppimispaikan sairauspoissaolokäytäntö saattaa poiketa tästä, joten opiskelija keskustelee työpaikkaohjaajan kanssa sairauspoissaolokäytännöstä samalla kun he perehtyvät yhdessä Suomen Nuoriso-opiston työssäoppimisen ohjeistukseen. Sairauslomatodistuksen saadakseen opiskelija hakeutuu oman oppilaitoksen terveydenhoitajan aamuvastaanotolle klo 8-9 välisenä aikana. Terveydenhoitaja on paikalla tiistaisin ja torstaisin (muutoksista ilmoitus terveydenhoitajan huoneen ovessa). Muu vastaanottoaika rauhoitetaan ajanvarauksella tulevien opiskelijoiden terveystapaamisiin, tukikeskusteluihin yms. Mikäli oma terveydenhoitaja ei ole paikalla, opiskelija hakeutuu Esedun opiskeluterveydenhuoltoon, jossa on terveydenhoitajan aamuvastaanotto kaikkina koulupäivinä klo 8-. Osoite Etelä-Savon ammattiopisto, Otavankatu 4, II kerros. 9

10 Mikäli opiskelijan sairaus vaatii lääkärin arviota, on syytä hakeutua suoraan päivystävän lääkärin vastaanotolle. Ajanvaraus lääkärille Ensineuvon kautta, puh Poissaoloiksi ei lueta: opintojen suorittamista muualla (mm. urheiluakatemia, lukio-opinnot) osallistumista oppilaitoksen edustustehtäviin ja kehittämistehtäviin käyntejä opiskelijahuollon henkilöstön vastaanotolla osallistumista tukiopetukseen osallistumista oppilaitosten pääsykokeisiin 2.3 KOULUTUKSEN KESKEYTTÄMISTÄ EHKÄISEVÄT TOIMENPITEET Suomen Nuoriso-opistossa puututaan opiskelijan koulunkäyntiin liittyviin haasteisiin heti kun ne havaitaan. Ryhmänohjaajille on määritelty oma tehtävänkuva ja toimintamallit, joilla puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa poissaoloihin tai muihin nuoressa havaitsemiinsa huolestuttaviin merkkeihin. Ryhmänohjaajan tukena ovat vararehtori, rehtori, kuraattori ja terveydenhoitaja. Ryhmänohjaaja on kuitenkin se henkilö, joka ensimmäisenä yleensä havaitsee nuoren ongelmat. Suomen Nuoriso-opistossa joka perjantai pidettävässä opettajakokouksessa käsitellään aina tarvittaessa poissaoloihin ja opetuksen järjestämiseen liittyviä asioita. Opettajakokouksista laaditaan muistio, joka talletetaan ns. F-asemalle. Opintojaksojen arviointi Opiskelijapalautteet Opiskelijamääräkehityksen seuranta (eronneiden määrä, uudet opiskelijat) Poissaolot, erityisopetuksen tarve Muut pedagogiset asiat Koulutuksen keskeyttämisen ehkäisevänä toimenpiteenä voidaan pitää myös tiedonsiirtopalavereja peruskoulun ja toisen asteen oppilaitoksen kesken. Tiedonsiirto peruskoulusta on järjestetty niin, että syksyisin pidetään yhdessä peruskoulun opinto-ohjaajien ja erityisopettajien tiedonsiirtopäivä, jossa peruskoulusta siirtyvät tiedonsiirtolomakkeet vastaanottavan oppilaitoksen erityisopettajalle / vararehtorille. Myös hakeutumisvaiheessa ja jo opintojen alettua tehdään tarvittaessa ja nuoren luvalla tiedonsiirtoa tai muuta yhteistyötä peruskoulun toimijoiden kanssa.

11 2.4 PÄIHTEET Päihteet ovat mielihyvän tai huumauksen takia nautittuja aineita. Suomessa yleisimpiä päihteitä ovat alkoholi, tupakkatuotteet, keskushermostoon vaikuttavat lääkeaineet, liuotinaineet, kannabis, amfetamiini ja opiaatit. Yleiseksi ongelmakäytöksi määritellään sellainen päihteiden käyttö, joka aiheuttaa vahinkoa tai haittaa käyttäjälle itselleen ja hänen lähiympäristölleen. Tämän määritelmän kautta tulisi tarkastella jokaisen opiskelijan tilannetta, kun epäillään päihteiden väärinkäyttöä. Mitä nuoremmasta henkilöstä on kyse, sitä tarkemmin on asiaan paneuduttava ja minimoitava vahinkoja ja haittoja nuoren psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta. Päihteet aiheuttavat turvallisuusriskin niin oppilaitoksessa kuin työpaikallakin. Koulu- ja tapaturmavakuutukset eivät korvaa päihtyneenä sattuneita tapaturmia. Myös asiakkailla on oikeus saada turvallinen palvelu päihteettömältä opiskelijalta. Laki ammatillisesta koulutuksesta (L630/1998) antaa määräykset opiskelijaksi ottamisesta, alalle soveltumattomuudesta sekä opiskeluoikeuden peruuttamisesta, mm. päihteisiin liittyvissä asioissa. Koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perustelua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista; ja testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija toimii tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, harkinta- tai reagointikykyä; ja huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen ko. tehtävässä 1. vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä tai 2. vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta tai 3. vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä, tai 4. merkittävästi lisää huumaus- tai lääkeaineiden laittoman kaupan, hallussapidon, käytön tai leviämisen riskiä. Päätökseen, joka koskee huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisvelvollisuutta, haetaan oikaisua Aluehallintovirastolta 14 vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Huumausainetestaukseen liittyvä etukäteisselvityslomake ja päätöslomake ovat tämän dokumentin liitteinä. Koulutuksen järjestäjällä on oikeus seuraaviin kurinpitotoimenpiteisiin (L630/1998: 35, 35 a, 35 b ): 1. Suullinen ja /tai Kirjallinen varoitus, kun opiskelija 11

12 kieltäytyy huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä on selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin kirjallisesta varoituksesta päättää rehtori / vararehtori 2. Määräaikainen erottaminen max 1 vuosi, kun teko on vakava tai opiskelija jatkaa kirjallisen varoituksen perusteena ollutta epäasiallista käyttäytymistä mikäli opiskelija jatkaa huumausaineiden käyttöä kirjallisen varoituksen jälkeen monijäseninen toimielin päättää määräaikaisesta erottamisesta 3. Opiskeluoikeuden pidättäminen (SORA-ALAT) siihen asti, kunnes suostuu opiskeluoikeuden peruuttamisprosessiin liittyviin terveydentilan toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin monijäseninen toimielin päättää opiskeluoikeuden pidättämisestä Koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa opiskeluoikeuden lain L630/1998:32 erikseen määrittämissä tapauksissa, kun opintoihin tai ammatissa toimimiseen sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. 1.1 SUOMEN NUORISO-OPISTON PÄIHTEIDEN VASTAINEN TOIMINTAMALLI Suomen Nuoriso-opiston järjestyssääntöjen mukaan päihteiden tai huumeiden hallussapito ja/tai niiden vaikutuksen alaisena oleminen on kielletty koulun alueella mukaan lukien asuntolat. Tupakointi on kielletty oppilaitoksen alueella, samoin oppilaitoksen järjestämissä tilaisuuksissa, vierailuilla ja edustustehtävissä. Alla luetellut piirteet voivat olla merkki päihteiden ongelmakäytöstä: työssä / opinnoissa selviäminen heikkenee rahantarve kasvaa ja ystäväpiiri mahdollisesti vaihtuu poissaolot lisääntyvät, varsinkin aamuisin ja maanantaisin henkilöllä on epärealistisia puheita, tarinoita, valehtelua henkilön luonne muuttuu henkilöllä esiintyy pelkotiloja, ahdistuneisuutta, levottomuutta henkilössä on erilaisia fyysisiä merkkejä, jotka riippuvat käytetystä aineesta: laajentuneet silmäterät tai verestävät silmänvalkuaiset, vapina, hikoilu, painon muutos, uneliaisuus, tokkuraisuus tietyille aineille ominainen haju esim. tinneri, kannabis henkilöllä on hallussaan esim. piippu, veitset, aineenpalaset ulkonäkö ja olemus muuttuvat 12

13 Opiskelija ei voi olla päihtyneenä opetustilanteessa. Opistolla on alkometrejä, joiden käyttö on mahdollista päihteettömyyden ennaltaehkäisyn ja työturvallisuuden näkökulmasta. Kun havaitaan tai epäillään, että opiskelija on päihtynyt, tilanteeseen on puututtava välittömästi. Paikalle on hyvä saada toinen henkilökunnan edustaja. Opiskelijalla on oikeus osoittaa, ettei ole päihteiden vaikutuksen alainen. Vapaaehtoinen puhalluttaminen toteutetaan joko oppilaitoksessa, opiskeluterveydenhuollon vastaanottotiloissa, terveyskeskuksessa tai poliisin toimesta. Huumeseula otetaan laboratoriossa ja lähetteen sinne tekee terveydenhoitaja. Opiskelijan on käytävä laboratoriotutkimuksissa hänelle varattuna aikana saman koulupäivän kuluessa. Mikäli terveydenhoitaja ei ole tavoitettavissa, otetaan yhteys terveydenhuollon päivystykseen. Jos SORA-lain edellytykset täyttyvät, opiskelija ohjataan SORA-lain mukaiseen huumeseulaan. Mikäli seulan tulos on positiivinen, opiskelija ohjataan päihdepalveluiden piiriin. Oppilaitos velvoittaa opiskelijan seurantaseuloihin, jotka toteutetaan SORA-lain seuloina. Jos opiskelija ei suostu huumeseulaan tai vapaaehtoiseen puhallutukseen, opettajalla on oikeus ja velvollisuus sulkea päihtynyt opiskelija opetuksesta loppupäiväksi. Opettajan tulee arvioida, voiko päihtyneen opiskelijan laittaa yksin kotiin vai tarvitseeko hän esim. saattajan. Opettaja tekee tilanteesta vapaamuotoisen kirjauksen, ja toimittaa sen sekä ryhmänohjaajalle, opiskelijakoordinaattorille sekä vararehtorille. Opetuksesta sulkemisesta seuraa poissaolomerkintä. Alaikäisen opiskelijan kohdalla otetaan aina yhteyttä huoltajiin sekä tehdään lastensuojeluilmoitus. Jatko-ohjauksesta tulee keskustella yhdessä terveydenhoitajan ja / tai kuraattorin kanssa. Laki ammatillisesta koulutuksesta (L630/1998) antaa koulutuksenjärjestäjälle mahdollisuuden velvoittaa opiskelijaa esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen. Päihteiden takavarikointioikeus on ainoastaan poliisilla. 1. Alaikäisen opiskelijan osalta ota aina yhteyttä huoltajaan. Huomioi, että päihtyneestä alaikäisestä opiskelijasta pitää tehdä aina lastensuojeluilmoitus ja ilmoituksentekovelvollisuus on koko henkilökunnalla. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse kunnan sosiaalitoimeen. 2. Jatko-ohjaus oppilaitoksen kuraattorille/terveydenhoitajalle. 3. Tee tapahtuneesta vapaamuotoinen kirjaus ja toimita se ryhmänohjaajalle ja kuraattorille. Oppilaitos varaa tarvittaessa alle 20-vuotiaille opiskelijoille tapaamisaikoja Mikkelin kaupungin päihdetyönohjaajalle. Päihdetyönohjaaja voi oppilaitoksen tiloissa tavata myös yli 20-vuotiaita ja seutu-soten ulkopuolisista kunnista tulevia opiskelijoita. 20 vuotta täyttäneet opiskelijat ohjataan Mikkelin A-klinikalle. 13

14 Päihtyneenä esiintymisestä seuraa opiskelijalle rehtorin antama suullinen tai kirjallinen varoitus ja toistuvasta päihtyneenä esiintymisestä määräaikainen erottaminen. Jos opiskelija kieltäytyy terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin (L630/1998, 35). Erottamisesta ja sen pituudesta sekä opiskeluoikeuden peruuttamisesta päättää seuraamustoimikunta. Asuntolapaikan menettämisestä päättää seuraamustoimikunta. 2.5 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ Suomen Nuoriso-opistossa on kiusaamisen suhteen nollatoleranssi. Koulukiusaamisen vastainen toimintamalli on ensisijainen työväline opiskelijoitten välisen koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Opistossa puututaan kiusaamiseen aina kun se havaitaan tai tulee muutoin henkilökunnan tietoon. Mitä koulukiusaaminen on? Koulukiusaamisella tarkoitetaan sitä, että joku opiskelija joutuu toistuvasti kiusaamisen kohteeksi. Kiusaajia voi olla yksi tai useampia. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, haukkumista ja pilkkaamista, yksin jättämistä, ilkeitä puheita takanapäin tai mitä tahansa sellaista toimintaa, jolla pyritään vahingoittamaan tai loukkaamaan toista. Se merkitsee usein myös uhrin eristämistä luokan, ryhmän tai sosiaalisessa mediassa (some) sosiaalisesta kanssakäymisestä. Miten Suomen Nuoriso-opistossa ennaltaehkäistään kiusaamista? Ryhmäohjaajat tiedottavat opiskelijoille kiusaamisen vastaisesta toimintamallista jokaisen uuden ryhmän aloittaessa opiskelunsa. Toimintamalli esitellään myös ensimmäisen vuoden opiskelijoiden vanhempainillassa. Opetuksen yhteydessä keskustellaan koulukiusaamisesta mm. ohjaajuuden perusteiden ja ryhmädynamiikan opintojaksolla. Uusien opiskelijaryhmien ryhmäyttäminen on myös keino ennaltaehkäistä kiusaamista. 2.1 SUOMEN NUORISO-OPISTON TOIMINAMALLI KIUSAAMISTILANTEISSA 1. Kiusaamiseen on puututtava välittömästi Jos kiusaamista havaitaan, tilanne tulee keskeyttää välittömästi. Tämä koskee kaikkia Suomen Nuoriso-opistossa työskenteleviä/opiskelevia henkilöitä. Keskustele heti asianosaisten kanssa ja tee vapaamuotoinen kirjaus tapahtumien kulusta. Kirjaukset toimitetaan aina kuraattorille. 2. Kiusaamistilanteen selvittäminen Kiusaamistilanteet selvitetään aina joko rehtorin tai vararehtorin ja opiskelijan / opiskelijoiden ryhmänohjaajan paikalla ollessa. 14

15 Älä vähättele tapahtunutta! Selvittäjän tulee säilyttää rauhallinen ja puolueeton asenne asianosaisiin. Selvitä mitä on tapahtunut. Ketkä ovat kiusaamistilanteen osapuolet? 3. Keskustele kiusatun kanssa Kuuntele, mitä on tapahtunut. Selvät tositilanteet, joissa kiusaamista on tapahtunut, kirjataan muistiin. Dokumentti toimitetaan kuraattorille. 4. Keskustele kiusaajan kanssa Jos kiusaajia on useita, keskustele kunkin kanssa erikseen mielellään peräkkäin selvittelytilanteen aikana. Tee selväksi, että kiusaaminen on väärin, eikä sitä sallita. Vaihtoehtoisten toimintatapojen etsiminen: kiusaajan syyttelyn sijasta keskittykää etsimään ratkaisu kiusaamisen poistamiseksi. Miten kiusaaja voisi omalta osaltaan vaikuttaa siihen, ettei kiusaaminen enää jatku? 5. Tilanteen arviointi Tilanteen arviointia ja jatkotyöskentelyä varten ota yhteys kuraattoriin. Mikäli kiusatun mielestä asia ei ole soviteltavissa osapuolten välillä, edetään kohdan 6. mukaisesti. Vakavissa tapauksissa otetaan yhteyttä poliisiin. Oppilaitoksessa tapahtuva väkivalta voi täyttää monenkin rikoksen tunnusmerkit. Räyhääminen, sopimaton kielenkäyttö, poistumiskehotuksen noudattamatta jättäminen voi olla rangaistavaa esimerkiksi rauhan rikkomisena, kunnian loukkaamisena tai vahingontekona. Jos kiusaamistilanteessa on esiintynyt fyysistä väkivaltaa, on kiusattu toimitettava viipymättä lääkärintarkastukseen tarvittaessa saattajan kanssa. Oppilaitos voi kysyä neuvoa sovittelutoimistosta. Yhteydenottoon sovittelutoimistoon tarvitaan kiusaajan/kiusatun suostumus. Sovittelutoimistosta voi kysyä myös neuvoa menettelytavoista. 6. Ota yhteys sekä alaikäisen kiusatun että alaikäisen kiusaajan (/kiusaajien) huoltajiin. Alle 18-vuotiaiden osalta on kiusaamista koskevaan keskustelutilaisuuteen kutsuttava opiskelijoiden lisäksi heidän huoltajansa. Jos huoltajia ei tavoiteta puhelimitse, kutsu tilaisuuteen on lähetettävä kirjallisena. Keskustelutilaisuudesta laaditaan kirjallinen muistio, joka toimitetaan rehtorille, asianosaisille opiskelijoille sekä alaikäisten osalta heidän huoltajilleen. Muistion laatimisesta vastaa ryhmänohjaaja (ryhmänohjaajat). Oppilaitoksen puolelta keskustelutilaisuudessa tulee olla rehtori / vararehtori, ryhmänohjaaja, kuraattori sekä asianosaiset opiskelijat ja alaikäisten osalta huoltajat. Muistiossa tulee olla kirjattuna tapahtumien kulku kaikkien osapuolten kertomana sekä rehtorin kannanotto tapahtuneeseen oppilaitoksen edustajana. 15

16 7. Seuraamukset kiusaamisesta Kiusaamistapauksissa soveltaa laki ammatillisesta koulutuksesta annettuja rangaistustoimenpidemahdollisuuksia. Näitä ovat: suullinen varoitus, (vararehtorin päätöksellä), kirjallinen varoitus (rehtorin päätöksellä) tai määräaikainen erottaminen oppilaitoksesta (seuraamustoimikunnan päätöksellä). Asuntolapaikan menettämisestä päättää seuraamustoimikunta. 8. Keskustelu ryhmän kanssa Hyvin usein kiusaaminen on ryhmäilmiö, joten kiusaamista käsiteltäessä on suositeltavaa käyttää ryhmätyömenetelmiä. Tärkeää on saada opiskelijat huomaamaan, että jokainen on omalta osaltaan vastuussa ryhmän hyvinvoinnista ja että jokainen voi siihen myös vaikuttaa. Ryhmäohjaaja voi pyytää opiskelijahuoltohenkilöstöön kuuluvia avustamaan työskentelyssä. 9. Kiusaamisen sovittelu Kiusaamistilanteet sovitellaan aina siten, että paikalla on kiusattu ja kiusaaja / kiusaajat sekä tarvittaessa alaikäisten opiskelijoiden huoltajat. Sovittelutilanteessa keskustellaan onko kiusatulla vaatimuksia / toivomuksia kiusaajalle / kiusaajille ja miten jatkossa vältytään kiusaamiselta. Sovittelussa kiusattu voi esittää omat toimenpide-ehdotuksensa kiusaajalle/kiusaajille, miten hän toivoo heidän jatkossa toimivan ja tekevän. Kiusatulla on mahdollisuus kertoa mikä on hänen mielestään riittävä "hyvitys" kiusaamisesta.. Seuranta Kiusaamistilanteen selvittelyn ja mahdollisten seuraamusmenettelyiden jälkeen tilannetta seurataan tarvittavan ajan. Sekä kiusaajalle että kiusatulle tulee antaa mahdollisuus keskusteluun niin halutessaan opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa. 2.6 ESTEETÖN OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TAPATURMIEN EHKÄISEMINEN Suomen Nuoriso-opiston tavoitteena on olla mahdollisimman esteetön opiskelu- ja oppimisympäristö. Esteettömyydellä tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen opiskeluympäristön toteuttamista, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta opiskella yhdenvertaisesti muiden opiskelijoiden kanssa. Opintojen aikana esteettömyys tarkoittaa yhdessä opiskelijan kanssa sovittuja erityisjärjestelyjä, jotka tukevat opiskelijan edistymistä opinnoissaan. Erityisjärjestelyt voivat liittyä esimerkiksi opintojen monipuolisista suoritustavoista aina esteettömään liikkumiseen oppilaitoksen alueella. Suomen Nuoriso-opiston tilan eivät ole fyysiseltä ympäristöltään tällä hetkellä täysin esteettömät. Erityisjärjestelyt kirjataan opiskelijan HOPSiin ja / tai HOJKSiin. Opiskelijan pyynnöstä niistä voi tiedottaa opettajalle. Erityisjärjestelyt voivat 16

17 tulla esille myös opiskelun aikana, jolloin niistä on laadittava ryhmänohjaajan johdolla tarvittavat asiakirjat yhdessä opiskelijaterveydenhuollon kanssa. Opiskelun aikana opettajat ja muut ao. henkilöt toteuttavat erityisjärjestelyjä opintojen tukemiseksi, arvioinnissa, opinnäytetyön ohjauksessa ja työssäoppimispaikalla, josta on mainittava työpaikkaohjaajalle. Tapaturmien ehkäiseminen toteutetaan työturvallisuuslain ja työsuojeluvalvontalain velvoitteiden mukaisesti. Työturvallisuuden kannalta ennalta ehkäisevä toiminta toteutetaan Suomen Nuoriso-opistossa työolosuhteiden selvityksen ja seurantaohjelman mukaisesti, mikä on osa vuosittain tarkistettavaa työsuojelusuunnitelmaa. 2.7 OPISKELU- JA TYÖKYVYN YLLÄPITÄMINEN SEKÄ TERVEELLISYYDEN, TURVALLISUUDEN JA HYVINVOINNIN TARKASTAMISKÄYTÄNNÖT Opiskelijoiden opiskelu- ja työkyvyn ylläpitäminen toteutuu opetussuunnitelmaan sisältyvien opintojakojen (liikunta, liikunnan ohjaus, luonto- ja elämystoiminta, kulttuuriohjaus, hyvinvointipalvelujen tuottaminen, terveystieto, ehkäisevä päihdetyö) ja opiskelijoiden omaehtoisen liikkumisen kautta asuntolatoiminnassa. Opiskelijoiden käyttöön on varattu oppilaitoksen liikuntasali kahtena - kolmena iltana viikossa. Suomen Nuoriso-opisto on mukana Valo ry:n ja Eslin hallinnoimassa Liike elämään -hankkeessa. Hankkeessa on mm- tehty henkilöstölle "aktiivisuusmittauksia", joilla on selvitetty henkilöstön liikkumisen määrää ja istumista työpäivän aikana. Tulosten perusteella valtaosalle henkilöstöä on tehty seisomapisteet työhuoneisiin, jotta kuorimittava istuminen vähenee työpäivän aikana. Henkilöstöllä on mahdollisuus käyttää omaehtoiseen ja ohjattuun työpaikkaliikuntaa oppilaitoksen liikunta- ja kuntosalia. Lisäksi henkilöstölle on joka perjantai työkyvyn ylläpitämisen tähtäävää ohjattua liikuntaa. Henkilöstöllä on mahdollisuus hyödyntää Smartumseteleitä omaehtoisen liikunnan ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Suomen Nuoriso-opiston valmiussuunnitelmassa on määritelty opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvoinnin ja turvallisuuden toimenpiteet. Terveellinen ja turvallinen työympäristö on Suomen Nuoriso-opiston opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointitekijä. Suomen Nuoriso-opiston valmiussuunnitelmassa on selvitetty työ- ja opiskeluympäristön tapaturmariskit, hälytys- ja suojelujärjestelyt. Lisäksi Suomen Nuoriso-opistolla on järjestyssäännöt, joiden mukaan opistolla toimitaan. Fyysinen työkuormitus minimoidaan työn järjestelyillä, työasennoilla ja oikeilla työmenetelmillä, sekä ennakoivalla kuormituksen hallinnalla mihin oleellisesti vaikuttaa omatoiminen työkyvyn ylläpitäminen. Yhteisöllistä ennaltaehkäisevää työtä tehdään opiskelijaterveydenhuollon, oppilaskunnan, opiskelijatutoreiden ja muiden opiskeluyhteisön hyvinvointiin vaikuttavien tahojen kanssa. Opiskeluterveydenhuolto on mukana oppilaitoksen hyvinvointiohjelman ja erilaisten 17

18 riskitilanteiden toimintaohjeiden laatimisessa sekä opiskelijahuoltoryhmän toiminnassa. Opiskeluympäristön ja -yhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastus tehdään joka kolmas vuosi laajassa yhteistyössä oppilaitoksen, opiskelijoiden, opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Tarkastuksen tavoitteena on mm. tapaturmien ehkäiseminen ja esteettömän oppimisympäristön turvaaminen. Suomen Nuoriso-opistolla on valmiussuunnitelma liitteenä erillinen kriisisuunnitelma, jossa määritellään toimintatavat kriisien ennaltaehkäisyyn, toimintaan kriisitilanteessa ja kriisin jälkihoitoon. 2.8 YHTEISTYÖTAHOT Suomen Nuoriso-opiston opiskelijahuollon toimijat tekevät jatkuvasti yhteistyötä eri toimijoiden ja verkostojen kanssa sekä yhteisöllisen että yksilöllisen opiskelijahyvinvoinnin edistämiseksi. Mikkelissä sekä muissa ympäristökunnissa on toimiva etsivän nuorisotyön verkosto. Mikkelissä etsivä nuorisotyö toimii matalan kynnyksen nuorten tukipisteen Olkkarin alaisuudessa. Lastensuojelun kanssa teemme tiivistä yhteistyötä erityisesti sijoitettuna olevien nuorten verkostoissa. Lisäksi opiskelijakoordinaattori on pääsääntöisesti yhdyshenkilö lastensuojeluun lastensuojeluilmoitusasioissa. Poliisi on oppilaitoksen arjessa näkyvillä edistämässä hyvää elämää, esimerkiksi poliisin, rajavartioston ja vankilan huumekoirakäynnit ovat jo vakiintuneet osaksi Suomen Nuorisoopiston käytänteitä. Rehtori ja yksi ryhmänohjaajista ovat yhdyshenkilöitä myös poliisin kanssa tehtävässä yhteistyössä. 18

19 3 YKSILÖLLISEN OPISKELUHUOLLON PALVELUT Yksikohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia: opiskeluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja, monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. 3.1 OPISKELUTERVEYDENHUOLTO Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen. Terveydenhoitaja vierailee aloittavien opiskelijoiden ryhmissä esittäytymässä ja kertomassa opiskeluterveydenhuollon palveluista. Terveydenhoitaja tapaa opiskelijan ensimmäisen opiskeluvuoden aikana terveystapaamisessa. Kutsutapaamiseen ilmoitetaan pääsääntöisesti Wilman kautta. Mikäli opiskelija itse, opettaja tai huoltaja huomaa tarvetta terveystapaamisen aikaistamiselle, toivotaan hänen ottavan yhteyttä terveydenhoitajaa pikimmiten. Mikäli opettajalla on erityisiä toiveita tapaamista ajatellen, on niistä hyvä kertoa terveydenhoitajalle etukäteen. Opiskelijan terveysneuvonta on yksilöllistä. Sen avulla pyritään tukemaan nuoren itsenäistymistä ja opiskelukykyä, edistämään fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäisemään kiusaamista. Yhdessä oppilaitoksen kanssa jaetaan tietoa ammattiin liittyvistä edellytyksistä, terveys- ja turvallisuusriskeistä sekä tavoista suojautua em. riskeiltä. keskeisistä Terveyden edistämisen lisäksi terveystapaamisen tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman varhain erityisen tuen tarpeessa olevat opiskelijat. Erityisen tuen tarvetta voivat aiheuttaa esimerkiksi oppimisvaikeudet, kiusaaminen, nuoren tai hänen perheenjäsenensä krooninen sairaus, mielenterveys- ja/tai päihdeongelma, läheisväkivalta tai vaikeudet taloudellisessa toimeentulossa. Tarvittavan tuen järjestämiseksi opiskeluterveydenhuolto tekee yhteistyötä muun opiskelijahuollon, opettajien ja eri hoitotahojen kanssa koko opiskeluajan. Tarvittaessa terveydenhoitaja tai lääkäri osallistuu opiskelijan asian käsittelyyn moniammatillisen asiantuntijaryhmän jäsenenä. Opiskeluterveydenhuolto tukee nuorta omalta osaltaan yhdessä tehdyn suunnitelman mukaisesti. Salassapitosäädökset ohjaavat tietojen siirtokäytäntöjä. 19

20 Opiskeluterveydenhoitaja on tavattavissa Suomen Nuoriso-opistolla kahtena päivänä viikossa. Aika tapaamiseen varataan Wilman välityksellä tai puhelimitse. Jokaisena arkipäivänä terveydenhoitaja on tavattavissa ilman ajanvarausta (ns. akuutti sairausvastaanotto) klo 8- Etelä-Savon ammattiopiston tiloissa, Otavankatu 4, II krs / opiskeluterveydenhuolto. Opiskelijalla itsellään tule olla mukanaan sairautensa hoitoon koulupäivän aikana tarvitsemansa lääkitys. Lääkärin vastaanotto toimii ajanvarauksella opiskeluterveydenhuollon tiloissa. Ajanvaraus tapahtuu terveydenhoitajien kautta. Vastaanottotoiminta pitää sisällään sekä sairauksien ennaltaehkäisyyn että niiden hoitoon sisältyvää toimintaa. Erityistä huomiota kiinnitetään elämäntapoihin ja sairauksiin, jotka voivat aiheuttaa uhkaa opiskelukyvylle. Tarvittaessa lääkärin vastaanotolle kutsutaan mukaan myös nuoren perhettä tai muuta verkostoa. Lääkärin kautta opiskelija voidaan ohjata jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon. Muina kuin vastaanottopäivinä lääkäri on tavoitettavissa terveydenhoitajien konsultaatioita varten. Opiskeluterveydenhuollossa tehdään myös lääkärintarkastukset kutsunta- ja perhesuunnitteluasioihin liittyen. Lääkäri osallistuu omalta osaltaan koulun yhteisöterveyden edistämiseen. Yhteisöllistä ennaltaehkäisevää työtä opiskeluterveydenhuolto tekee yhdessä eri oppilaitosten, opiskelijajärjestöjen ja muiden opiskeluyhteisön hyvinvointiin vaikuttavien tahojen kanssa. Opiskeluterveydenhuolto on mukana oppilaitoksen hyvinvointiohjelman ja erilaisten riskitilanteiden toimintaohjeiden laatimisessa sekä opiskelijahuoltoryhmän toiminnassa. Opiskeluympäristön ja -yhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastus tehdään joka kolmas vuosi laajassa yhteistyössä oppilaitoksen, opiskelijoiden, opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Tarkastuksen tavoitteena on mm. tapaturmien ehkäiseminen ja esteettömän oppimisympäristön turvaaminen. 3.2 KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT Kuraattori- ja psykologipalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon kuraattorin ja psykologin antamaa opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta, joilla: 1) edistetään opiskelijan hyvinvointia sekä yhteistyötä opiskelijoiden perheiden ja Muiden läheisten kanssa; 2) tuetaan opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 7 (1287/2013)) Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

21 mom. (1287/2013)) Mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun on järjestettävä opiskelijalle 1 momentissa tarkoitetulla tavalla myös opiskelijan huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella, jollei kyseessä ole yhteydenottajan neuvonta ja ohjaus tai jos keskustelun järjestäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 15 2 mom. (1287/2013)) Opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin arvion perusteella opiskelijalla on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus hänen opiskeluunsa ja kehitykseensä liittyvien vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tarvittaessa opiskelija on ohjattava saamaan muita opiskeluhuollon palveluja sekä muuta erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 15 3 mom. (1287/2013) Oppilaitoksen ja opiskeluhuollon työntekijällä on yhteydenottovelvollisuus kuraattoriin opiskelijan opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Yhteydenottaja on yhteydessä huoltajaan ohjatessaan opiskelijoita kuraattorille. Kuraattorin arvion perusteella opiskelijalla on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus hänen opiskeluunsa ja kehitykseensä liittyvien vaikeuksiensa ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Kuraattori ohjaa opiskelijoita ja hänen perhettään tarvittaessa muiden tukipalveluiden piiriin. Jos oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että opiskelijan opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi taikka poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 16 1 mom. (1287/2013)) Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, opiskelijalle on annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä 15 :n 1 momentissa säädetyssä määräajassa.( Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 16 2 mom. (1287/2013)) Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu, joka ammatillisessa tehtävässään on saanut tietää opiskelijan tuen tarpeesta, voi salassapitosäännösten estämättä ottaa yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 16 3 mom. (1287/2013)). Opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on annettava tieto tässä pykälässä säädetystä yhteydenotosta, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 16 4 mom. (1287/2013). 21

22 3.2.1 KURAATTORIPALVELUT Kuraattoripalvelut toisella asteella on tarkoitettu kaikille nuorisoasteen perustutkintoa suorittaville opiskelijoille (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1 (1287/2013)). Kuraattorin työn keskeiset tehtäväalueet ovat: ennaltaehkäisevässä, yksilöllisessä asiakastyössä ja moniammatillisessa yhteistyössä oppilaitoksen sisäisten ja ulkoisten verkostojen kanssa. Sosiaalialan asiantuntijana kuraattori tuo opiskeluhuollon toimintaan kokonaisvaltaisen näkemyksen opiskelijan elämäntilanteesta. Kuraattorityön tavoitteena on tukea ja edistää opiskelijoiden opintojen etenemistä ja ehkäistä niiden keskeytymistä. Kuraattorilla on tietämys erilaisista palvelujärjestelmistä, tukipalveluista, hoitoon ohjausmalleista sekä valmius vastata myös kriisitilanteisiin. Kuraattorin työssä toimitaan opetus-, sosiaali- ja terveystoimen rajapinnoilla. Sosiaalisten ongelmien tunnistaminen, arviointi ja niihin puuttuminen on olennainen osa oppilaitoksen sosiaalityötä. Kuraattori auttaa opiskelijoita mm. kasvuun, kehitykseen ja identiteetin rakentumiseen liittyvissä kysymyksissä, päihde- ja mielenterveysongelmissa, ihmissuhde- ja parisuhdeongelmissa, arkisen elämänhallinnan pulmissa (talous- ja velka-asioissa, asumiseen liittyvissä haasteissa sekä erilaisissa rikosasioissa ja väkivalta-asioissa). Kuraattorityössä kiinnitetään huomiota opiskelijoiden arjen sujumiseen, toimintakykyyn ja vuorovaikutussuhteisiin. Opiskelijan etu oppilaitoksen sosiaalityössä merkitsee sitä, että hänen sosiaaliset ja emotionaaliset tarpeensa huomioidaan ja opiskelija tulee kuulluksi itseään koskevissa asioissa. Monet opiskelijat tarvitsevat sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluja. Kuraattorin tehtävänä on saada opiskelijaa tukevia resursseja ja verkostoja toimimaan yhdessä opiskelijan hyvinvoinnin tukemiseksi. Kuraattori toimii oppilaitoksen kriisiryhmän jäsenenä ja on suunnittelemassa ja toteuttamassa tarvittavia toimenpiteitä. Kuraattori tukee yksittäistä opiskelijaa kriisitilanteessa. Turvallisen arjen toteutumista oppilaitoksessa ohjaavat osaltaan poissaoloihin, kiusaamis-, väkivalta-, päihde- ja kriisitilanteisiin laaditut toimintamallit. Kuraattori osallistuu niiden laadintaan, päivittämiseen ja soveltamiseen oppilaitoksessa. Kuraattori tukee opiskelijoiden osallisuutta olemalla mukana oppilaitoksen erilaisissa työryhmissä ja hankkeissa, jotka lisäävät opiskelijoiden hyvinvointia esim. hyvinvointipäivien 22