Elämänrikkautta lasten kanssa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elämänrikkautta lasten kanssa"

Transkriptio

1 Elämänrikkautta lasten kanssa Kolme lapsikylääitiä kertoo Tangokuningatar Maria Tyyster: Olen nähnyt läheltä, miten sijaisperhe auttaa Vihannin SOS-lapsikylä käynnisti päiväkerhon

2 Pääkirjoitus Lasten hyvinvointiin vaikuttavat yhteiskunnalliset muutokset Suomalainen julkinen hallinto ja sen kehittäminen on ollut vahvasti rakennelähtöistä. Kuntien määrä ja väestöpohja ovat määrittäneet keskustelua tarkoituksenmukaisista rakenteista. Parhaillaan hallituksen johdolla käydään keskustelua palveluiden heikentämisestä, vaikka alasajo lisää pahoinvoinnin riskiä. Hyvään lapsuuteen ja samalla myös lastensuojelun tarpeeseen sekä kuormitukseen ovat viime vuosikymmeninä vaikuttaneet monet yhteiskunnalliset muutokset: Lapsiperheiden ja lasten painoarvo yhteiskunnassa vähenee. Muutoksen ovat aiheuttaneet lapsi-ikäluokkien pieneneminen ja intressin siirtyminen 1960-luvulta alkaen työikäiseen ja 2000-luvulla ikääntyvään väestöön. Eriarvoisuus kasvaa ja lapsiköyhyys lisääntyy. Eriarvoisuus lapsiperheiden ja lasten hyvinvoinnissa väheni 1980-luvulle saakka, mutta on sen jälkeen kääntynyt kasvuun. Lapsiperheiden toimeentulovaikeudet ja vakava lapsiköyhyys ovat lisääntyneet. Investoinneista on siirrytty kulutusmenojen leikkaamiseen. Lapsiperheiden ja lasten tulonsiirrot ja palvelut nähtiin 1900-luvulla investoinneiksi tulevaisuuteen, eikä niiltä odotettu välitöntä tuottoa. Tämä hyvinvointitalouden perustavaa laatua oleva periaate tulkitaan nykyisin valtionhallinnossa ja kunnissa kulutusmenoiksi, joiden leikkaamisen vaikutuksia lasten hyvinvoinnin ja kansantalouden kilpailukyvyn tulevaisuuteen ei ennakoida. Vaatimukset lapsille ja nuorille ovat lisääntyneet. Lapsilta ja nuorilta odotetaan yhä varhemmin kykyä valintoihin ja itsenäiseen vastuun kantoon. Lapsiperheiden tukiverkot ovat heikentyneet. Muuttaminen sekä kaupungistumisen tuoma muutos asuinolosuhteissa etäännyttävät sukupolvia toisistaan. Suvun merkitys lapsiperheiden tukena on vähentynyt. Normaaliuuden rajat kaventuvat. Lasten ja perheiden yhteisissä palveluissa on erilaisuuden ymmärtäminen vähentynyt ja niin kutsuttu poislähettämisen kulttuuri lisääntynyt. Ongelmat kasautuvat ja siirtyvät sukupolvelta toiselle. Yksi riskitekijä tai ongelma ei välttämättä vaaranna hyvää lapsuutta. Mitä useampia ongelmia perheelle tai lapselle kasautuu, sitä huonompi on tulevaisuuden ennuste ja vaarana on ongelmien siirtyminen sukupolven yli. Optimistina uskon, että nykyisillä resursseilla palveluiden laatua voidaan parantaa ja hyvinvointia lisätä. Se edellyttää kuitenkin toimijoiden kokonaisvaltaisempaa vastuuta ihmisistä ja omien intressien siirtämistä taka-alalle. JARI KETOLA, toiminnanjohtaja Sisältö 2 PÄÄKIRJOITUS Lasten hyvinvointiin vaikuttavat yhteiskunnalliset muutokset 3 UUTISIA Nuoret olivat kesätöissä Bayerilla, Mieleenpainuva retki Viroon, KOKO käynnistyi, Kesäisiä tapahtumia. 5 PUHEENVUORO Perhekahvila tarjoaa hengähdystauon 7Elämää isoilla kirjaimilla Tapasimme kolme jo eläkkeellä jäänyttä lapsikylä-äitiä. 9Tervetuloa kylään isät ja äidit! SOS-lapsikylät tiivistävät yhteistyötä biologisten vanhempien kanssa. Yhteistyöllä tukea lapsiperheille 10 Vihannin SOS-lapsikylä käynnisti päiväkerhotoiminnan. Nepalissa rakennetaan uutta elämää 12 Nepal toipuu maanjäristyksestä. Lastensuojelu sydäntä lähellä 14 Tangokuningatar Maria Tyyster tukee SOS-Lapsikylää. FACEBOOK facebook.com/soslapsikyla Katso yhdessä noin tykkääjämme kanssa uusimmat kuulumisemme ja osallistu keskusteluun! TWITTER twitter.com/soslapsikyla Puheenaiheita meiltä ja maailmalta nopeampaa tempoa kaipaaville. VIMEO vimeo.com/user YOUTUBE youtube.com/user/soslapsikyla Viimeiset kuulumisemme videomuotoisena. INSTAGRAM instagram.com/soslapsikyla Kuvia ja fiiliksiä kylistämme ja toiminnastamme ympäri maailman. JULKAISIJA SOS-Lapsikylä Snellmaninkatu 13, HELSINKI, puh. (09) PÄÄTOIMITTAJA Jari Ketola TOIMITUSSIHTEERI Pirkko Soininen OS/G Viestintä, ULKOASU JA TAITTO Mikko Koistinen OS/G Viestintä KANSIKUVA Mikael Soininen PAINO Punamusta, ISSN OSOITTEENMUUTOKSET (09) , 2 KUULUMISIA

3 Nuoret kesätöissä Bayerilla Jo toista kesää Bayer tarjosi kesätöitä SOS-lapsikylien nuorille. Yksi nuori työllistyi Espoon toimistoon ja kaksi Turun tuotantolaitokselle. Haluamme työllistää SOS-lapsikylien nuoria, koska haluamme antaa heille mahdollisuuden tutustua työelämään, nähdä millaista työ Bayerilla on ja millaisia tehtäviä meillä on. Toivomme myös, että he saavat hyvän kuvan työelämästä ja mahdollisuuksista Bayerilla ja miettivät alaa yhtenä vaihtoehtona tulevaisuuden suunnitelmia pohtiessaan, toteaa Bayerin osaamisen kehittämisen johtaja JOHANNA SAARINEN. Espoossa kesätyöntekijän työtehtäviin kuului arkistointia, luettelointia, oikolukua ja erilaisia toimistotöitä. Turussa nuoret taas työskentelivät Operational Excellence -organisaatiossa ja inventoivat esimerkiksi varastossa olevaa materiaalia, laminoivat kuvia sekä järjestivät työkaluja ja dokumentteja. Palaute oli erittäin positiivista. Nuoret olivat oma-aloitteisia, reippaita ja heillä oli hyvä asenne, kehuu Saarinen. MITÄ MIELTÄ NUORET ITSE OLIVAT? Tämä oli ensimmäinen kesätyöpaikkani ja työtehtäviini kuului arkistointi, johon sain perehdytyksen. Pieniä kömmähdyksiäkin sattui, mutta niistä selvittiin ja virheet korjattiin. Kesätyökokemus oli positiivinen. Uskon, että työkokemuksesta ja työtodistuksesta on minulle hyötyä jatkossa. TYTTÖ, 18 V, TAPIOLAN SOS-LAPSIKYLÄ Kesätyöt sujuivat hyvin, koska työ oli helppoa. Viihdyin työpaikalla hyvin, koska siellä oli ystävällisiä ihmisiä. Työstä en pitänyt kovasti sen yksitoikkoisuuden takia. Kokemuksesta on kuitenkin hyötyä tulevaisuutta ajatellen. Se rytmitti päivää hyvin. Kun piti olla ajoissa paikalla, opin säännöllisyyttä. POIKA, 16 V, KAARINAN SOS-LAPSIKYLÄ Siellä oli kivaa. Kansainvälisessä firmassa oli mukava olla. Viihdyin, ja työ oli monipuolista ja mukavaa. Itse tykkäsin juuri sellaisesta rauhallisesta työstä. Tulevaisuutta silmällä pitäen on hienoa, kun saa työtodistuksen hyvästä työpaikasta. POIKA, 17 V, KAARINAN SOS-LAPSIKYLÄ PUNKAHARJULLA HERKUTELTIIN Punkaharjun SOS-lapsikylän väki järjesti kesän grillibileet Dr.Oetkerin pakastepizzoja maistellen. Parempiin suihin hävisi tuota pikaa nelisenkymmentä maukasta pizzaa. Pizzat olivat rapeita ja maukkaita. Herkuttelun jälkeen kaikilla oli maha täynnä ja elämä maistui hyvältä, punkaharjulaiset kertovat nauraen. Johanna Saarinen on tyytyväinen nuorten työpanokseen. Kaikki tekivät työnsä reippaasti ja oma-aloitteisesti. Tallinnassa yksi nuorista lyötiin perinteisin menoin ritariksi. MIELEENPAINUVA RETKI VIROON Uutisia Vihannin SOS-lapsikylä teki kesällä retken Pärnuun, Keilan SOS-lapsikylään. Pärnun hiekkarannat ja aurinko toivat muistutuksen oikeasta kesästä. Viileästä merivedestä huolimatta urheimmat kävivät jopa meressä uimassa, lähes kaikki myös kylpylässä. Perjantain vierailu huvipuisto Vembu-Tembumaassa oli touhua täynnä. Keilan lapsikylässä vietimme yhteistä grilli-iltaa paikallisen lapsikylän lasten ja aikuisten kanssa. Jalkapallo-ottelu Vihanti-Keila oli tasaisempi kuin Viron ja Suomen maajoukkueiden välillä samana iltana. Kaiken kaikkiaan saimme erittäin vieraanvaraisen vastaanoton, retkeläiset kertovat. Kotimatkalle leiriläiset lähtivät Fazerin tarjoaman runsaan aamupalan jälkeen. HYVÄ SOS-LAPSIKYLÄTYÖN TUKIJA! Avoimien ovien päivää vietetään Tapiolan SOS-lapsikylässä ja Kaarinan SOS-lapsikylässä Ohjelmassa mm. ajankohtaista tietoa toiminnastamme. Verkkosivuillamme lähemmin lisätietoa ohjelmasta. Tervetuloa! KUULUMISIA 3

4 Uutisia Kansainvälinen yhteisleiri pidettiin Oravanpesällä Tänä vuonna SOS-lapsikylien yhteisleiri järjestettiin Oravanpesän leirikeskuksessa Pellossa kansainvälisissä tunnelmissa. Osanottajia leirille tuli Lapin, Kaarinan, Tapiolan, Punkaharjun sekä Venäjän Kantalahden SOS-lapsikylistä. Leirin teemana ja punaisena lankana oli Kuka minä olen?. Leiriläiset tekivät viikon aikana leirilipun, nimikorut, unisiepparit, viisastenkivet, stressipallot ja soittimia. Muurmanskin SOS-nuorisokodin psykologi RIMMA LAPTEVA veti myös erilaisia toiminnallisia harjoituksia lapsille sekä nuorille. Vierailu läheisellä porotilalla ohjelmanumeroineen oli myös aika jännittävä kokemus, viimeistään silloin kun astuimme kotaan, missä shamaani antoi meille kaikille Lapin kasteen, kertoo ohjaaja RIIKKA KATAJA. Vapaa-ajalla leiriläiset kävivät Ruotsin puolella ostoksilla, valmistivat erilaisia koruja ja tietysti kalastivat. Jalkapallon perässä juoksivat niin aikuiset kuin lapsetkin melkein joka ilta. Leirin kohokohta oli aikuisten ja lasten välinen jalkapallo-ottelu. Rantasaunan piipusta savu nousi joka ilta ja aika moni uskaltautui uimaan, vaikka vesi ja ilmat olivatkin viileitä. Torstai-iltana lapsille järjestettiin disko, jota he olivat odottaneet koko viikon ajan. Tiiviin viikon aikana tutustuimme toisiimme tosi hyvin ja riisuimme turhat roolit. Esiin nousi myös lasten ja nuorten akuutteja huolia ja murheita, joista puhuimme yhdessä, kertoo Riikka. KOKO KÄYNNISTYI KOKO-hanke käynnistyi kesällä Kaarinan SOS-lapsikylässä. KOKO tarjoaa kouluille tehokkaan työvälineen oppilaan tukemiseen. KOKOssa lähestytään oppimista ja kouluarkea kokonaisvaltaisesti. Se voi pitää sisällään yksilöityä tukiopetusta, koulurutiinien tukemista kotona tai oppimisklinikan, jossa oppilas voi hioa opiskelutyyliään. Lisäksi KOKO tarjoaa eri aineisiin liittyviä työpajoja ja koulutusta opetushenkilökunnalle, jotka työskentelevät kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten parissa. KOKOn palvelut ovat tarjolla myös yksittäisille perheille ja oppilas voi halutessaan itsekin ottaa yhteyttä. KOKO on SOS-Lapsikylän tuottama ja Samsungin tukema oppilaille, perheille ja kouluille tarkoitettu maksuton palvelu. KOKOn tilat sijaitsevat Kaarinassa ja Turussa. Kaarinan toimipisteessä on käytössä Samsungin tarjoamalla tietotekniikalla varusteltu oppimistila. Turun toimipiste sijaitsee perhetalo Heidekenissa. SÄHLYMESTARUUS RATKESI SOS-lapsikylien välinen salibandyturnaus pelattiin Turussa Leaf Areenalla. Tapahtuman järjesti Kaarinan kylä. Pelipäivä kesti hallilla päivän, mutta kaikki jaksoivat silti oikein hyvin. Voittajaksi turnauksessa selviytyi Kaarina, joka loppuottelussa kukisti Punkaharjun. Myös entiset lapsikylien nuoret pelasivat muutaman ottelun nykyisiä nuoria sekä aikuisia vastaan voittaen kummatkin ottelut. Tuomaroinnista vastasivat TPS:n liigapelaajat ja Fazerilta saatiin hyvät eväät päivään. 4 KUULUMISIA

5 Puheenvuoro Perhekahvila tarjoaa hengähdystauon KYLIEN VÄLINEN JALKAPALLO- TURNAUS PELATTIIN TAMPEREELLA Lapsikylien välinen jalkapalloturnaus pelattiin Ilveksen uudella tekonurmella Vuoreksessa Tampereen SOS-lapsikylän isännöimänä. 80 osallistujaa eri puolilta Suomea nautti upeista olosuhteista, hyvästä seurasta ja kauniista säästä. Reilun pelin palkinnon voitti tänä vuonna Tapiolan kylä. Turnauksen järjestämistä tukivat Fazer ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy. ALKUARVIOINTI KANNATTAA Tuoreen tutkimuksen mukaan lastensuojelutyön alkuarvioinnissa koetaan useammin onnistumisia kuin epäonnistumisia. JOHANNA HIETAMÄKI tutki väitöskirjassaan lastensuojelun uusille asiakkaille tehtävää alkuarviointia vanhempien näkökulmasta. Alkuarvioinnissa arvioidaan lapsen tilannetta ja vanhempien mahdollisuuksia huolehtia hänestä sekä sitä, onko perheellä tarvetta olla lastensuojelun asiakkaana. Kyselytutkimukseen vastanneista 177 vanhemmasta vähän yli puolet kertoi perheensä tilanteen muuttuneen paremmaksi alkuarviointityöskentelyn johdosta ja suurehko osa vanhemmista koki, että heillä ja sosiaalityöntekijällä oli samanlainen näkemys perheen tilanteesta. Meillä oli perhekahvila Mesikämmenen avajaiset Olin odottanut, että paikalle tulisi muutama vanhempi lapsineen, mutta meitä olikin parisenkymmentä. Perhekahvilan suosio yllätti. Nuorin kävijämme on ollut kolmeviikkoinen ja eräs isoäiti on ollut mukana lähes joka kerta lapsenlapsensa kanssa. Perhekahvila on auki joka torstai yhdeksästä yhteen. Tarjoamme vieraille kahvit, pullat ja mehut sekä pienimmille vieraille hedelmäsosetta. Käynnistimme perhekahvilatoiminnan, koska halusimme tarjota paikkakuntalaisille vanhemmille mahdollisuuden tavata toisia vanhempia lapsineen. Uskon, että kun saa rupatella toisten äitien, isien ja isovanhempien kanssa, se antaa vertaistukea ja lataa akkuja. Katsomme pienimpien lasten perään, jotta vanhemmat saavat rauhassa juoda kahvinsa. Ajattelimme aluksi, että kävijät toivoisivat paljon erilaista toimintaa, mutta heidän mielestään toisten kanssa keskusteleminen ja lasten mahdollisuus leikkiä vapaasti olivatkin toimintaa tärkeämpää. Sen sijaan kävijät pyysivät, että välillä perhekahvilassa kävisi asiantuntijoita kertomassa vanhemmille läheisistä aiheista. Meillä onkin vieraillut esimerkiksi terveydenhoitaja, kirjastovirkailija ja lastenvaate-esittelijä. Kerran järjestimme paikalle myös paloauton, joka oli lasten mielestä huippujuttu. Itselleni on tullut todella hyvä mieli siitä, miten suosittua toimintamme on ollut. Aluksi mietin, tuleekohan kahvilaan kukaan, kun se on täällä SOS-lapsikylässä. Että uskaltavatko vanhemmat tulla tänne? On ollut palkitsevaa huomata, että vastaanotto on ollut hyvää ja olemme voineet näin avautua myös paikalliseen yhteisöön. Kävijät ovat kiittäneet kahvilan kodinomaisia ja viihtyisiä tiloja. Myös jokunen SOS-lapsikylän äiti on käynyt kahvilla ja kertonut muille kävijöille, millaista työtä he tekevät. Vierailijat myös pyysivät, että järjestäisimme toisinaan iltakahvilan, jotta työssä käyvät vanhemmat pääsisivät mukaan. Niinpä olen kerran kuukaudessa pitänyt iltakahvilaa, ja silloinkin on talo täyttynyt kävijöistä. Osa vierailijoista on ystävystynyt kahvilassa ja he tapaavat nykyään muutenkin. Perhekahvila on siis todella auttanut lapsiperheitä verkostoitumaan ja tarjonnut heille vertaistukea. SATU HAAJANEN Avohuollon ja perhetyön vastaava ohjaaja, Lapin SOS-lapsikylä KIRPPISTAPAHTUMA HOUKUTTELI PUNKAHARJULAISIA Punkaharjun SOS-lapsikylä järjesti loppukesästä iloisen kirppistapahtuman. Ideana oli saada kylälle lahjoitetut, varastossa kauan olleet tavarat kiertoon. Koska lahjoittajat olivat halunneet antaa ne nimenomaan meidän kylällemme, hankimme tuotolla esimerkiksi harrastustarvikkeita lapsille, kertoo lapsikylä-äiti SOILI LEINO. Kyläläiset myivät myös vanhoja, tarpeettomia huonekalujaan, pyörittivät kahvilaa ja myivät makkaraa. Näiden tuotto ohjattiin kylän yhteiselle kummipojalle eli kansainväliseen työhön. Oli kiva, että saimme lähiympäristön perheet liikkeelle ja tutustumaan kylään, iloitsee Soili. KUULUMISIA 5

6 Elämää isoilla kirjaimilla TEKSTI Pirkko Soininen KUVAT Mikael Soininen Mimmi, Pirjo ja Toini ovat eläkkeelle jääneitä lapsikylä-äitejä. He ovat kasvattaneet yhteensä 50 lasta. un PIRJO KIVENSALO, TOINI LAUKKANEN ja MIMMI SIIKAVIR- TA kokoontuvat lounaalle Mimmin kotiin Punkaharjulle, ei jutusta tule loppua millään. Naiset tutustuivat toisiinsa vuosikymmeniä sitten, kun he työskentelivät Punkaharjun SOS-lapsikylässä sijaisäiteinä. Tämä porukka on ollut kullanarvoinen. Ei muiden ystävien tai sukulaisten kanssa ole voinut jakaa asioita samalla tavalla, koska vaitiolovelvollisuus on sitonut. Ilman muiden lapsikylä-äitien tukea olisi jäänyt liian yksin, naiset sanovat yhdestä suusta. Pirjo ja Toini ovat olleet eläkkeellä kahdeksan vuotta, Mimmi vasta kaksi. 6 KUULUMISIA

7 Tämä porukka on ollut kullanarvoinen. Ilman muiden lapsikylä-äitien tukea olisi jäänyt liian yksin. Ei tätä työtä voisi tehdä, jollei olisi syvästi kiintynyt lapsiin. Toki muistot myös kultautuvat. Huonoja hetkiä emme muista enää ollenkaan, nauravat Mimmi Siikavirta, Toini Laukkanen ja Pirjo Kivensalo. Eläkkeelle siirtyminen on ollut iso harppaus on oikein pitänyt totutella ajattelemaan myös itseään, Mimmi toteaa. Mutta ei eläkkeelle jäänti ole suinkaan tarkoittanut sitä, etteikö naisia enää tarvittaisi. Nyt he hoitavat lapsenlapsiaan, joita heitäkin on jo yli viisikymmentä. Pirjolla on jopa kuusi lapsenlapsenlasta. Tuntuu, että lapset arvostavat meidän äitiyttämmekin aivan eri tavalla nyt, kun he ovat itse äitejä ja isiä. He kysyvät neuvoja ja kuuntelevat vinkkejä. Olen sanonut lapsille, että kunhan annatte minulle 40 minuuttia aikaa, ehdin kyllä hoitamaan. Kymmenen minuuttia menee siihen, että oikaisen tekohampaat ja puoli tuntia menee ajomatkassa, nauraa Mimmi, joka lähes viikoittain hoitaa lapsenlapsiaan. Naiset ovat selvästi ylpeitä jälkikasvustaan. Siitä, että nämä ovat opiskelleet itselleen ammatin, jotkut jopa kaksikin. LAAJA VERKOSTO Sijoitettujen lasten myötä naisten elämään on tullut iso verkosto ihmisiä. Lasten lisäksi siihen kuuluu biologisia vanhempia ja isovanhempia, vävyjä, miniöitä, exiä, lapsenlapsia ja lapsenlapsenlapsia. Kun meillä ydinperhe kokoontuu, meitä olisi jo 48 ihmistä pöydän ääressä, nauraa Mimmi. Monissa, monissa sukujuhlissa sitä saa vuoden mittaan käydä. Arvostan kovasti, että lapset kutsuvat mukaan. Nytkin olen ensi viikonloppuna menossa erään lapsen biologisen mummin 80-vuotispäiville, kertoo Toini. Aina juhliin ei uskalleta tai haluta kutsua. Joskus naiset ovat saaneet tuntea selkäpiissään sukulaisten tuijotuksen ja kuulleet supattelua. Monille suvuille on kipeä asia, että lapsia on huostaanotettu. Ei ole ollenkaan itsestäänselvyys, että meidät kutsutaan perhejuhliin. Se on kunnianosoitus, Toini toteaa. HAIKEUDELLA ELÄKKEELLE Kun naiset hakeutuivat lapsikylä-äideiksi 1970-luvulla, ei heiltä vielä vaadittu alan koulutusta. Silloin peräänkuulutettiin vain halua tehdä töitä lasten kanssa. Mimmi on nuoriso- ja lastenohjaaja, Pirjo apuhoitaja ja Toini pukuompelija. Muistan, kun SOS-Lapsikylä haki äitejä lehti-ilmoituksella, johon minäkin tartuin. Työskentelin silloin sairaalan liinavaatevarastonhoitajana ja olin jo monta vuotta miettinyt alanvaihtoa. Ilmoituksessa luvattiin äideille elämän täyteyttä. No, sitä tuli kertaheitolla, kun aloitin työt ja jaloissa pyöri yhdeksän lasta kellon ympäri, Toini nauraa. Kyllä sitä jossain vaiheessa, kun kotona oli neljä pientä yökastelijaa, ajatteli, että huhhuh. Mutta missään vaiheessa en ole katunut tai ajatellut, että valitsin väärin, Mimmi nauraa. TYKKÄÄTKÖ ÄIDISTÄ? Tykkäätkö mun äidistä tai isistä? Tämä on se hellyttävä ja tärkeä kysymys, jonka lapset usein heittävät ilmaan. Jos ei lapsikylävanhempi arvosta lapsen biologisia vanhempia, lapsen itsetunto ei voi kehittyä vahvaksi. Jotta lapset olisivat sinut oman menneisyytensä kanssa, siitä on puhuttava heidän kanssaan moneen otteeseen. Lapselle on kerrottava avoimesti, lapsen ikävaiheeseen sopivasti, hänen taustoistaan ja niistä syistä, jotka ovat johtaneet huostaanottoon. Välillä se tuli ihan puskista. Luuli, että oli jutellut lapsen kanssa moneen otteeseen, mutta sitten 15-vuotias kysyikin, että kerro nyt kunnolla, miksi olen täällä lapsikylässä. Pienille lapsille asiat ovat yksioikoisempia. 5-vuotias voi pokkana todeta, että olen täällä siksi, että äiti juo ja isi on linnassa, Pirjo toteaa. Toimintatavat ovat lapsikylissäkin muuttuneet. Aiemmin lapset pitivät hyvin vähän yhteyttä biologisiin vanhempiinsa, heitä tavattiin ehkä pari kertaa vuodessa. Nyt voidaan tavata vaikka joka viikonloppu. Luonnollisesti biologiset vanhemmat skarppaavat tavatessaan lapsiaan. He ovat selvin päin ja lupaavat kaikenlaista, vaikkei heillä olekaan ehkä keinoja pitää lupauksista kiinni, Mimmi sanoo. Lapsia tämä voi hämmentää. He saattavat kyseenalaistaa vielä enemmän sen, miksi he ovat lapsikylässä, kun vanhemmilla menee niin hyvin. Tosiasia kuitenkin on, että kaikki vanhemmat eivät valitettavasti koskaan nouse jaloilleen. Ei, vaikka heidän hyväkseen tehtäisiin vaikka mitä, Mimmi toteaa. KUULUMISIA 7

8 Jos olisi ollut kaikki se tieto ja taito, mikä nyt on, sitä olisi ehkä tehnyt jotkut asiat toisin. Mutta helppoa se ei tietenkään ole. Huostaanotto jo itsessään tuo mukanaan paljon vaikeaa problematiikkaa, Mimmi toteaa. Kun näiltä äideiltä kysyy, eikö ole ollut vaikeaa rakastaa vieraiden ihmisen lapsia, he vaikuttavat lähinnä tyrmistyneiltä. Ei suinkaan. Kiintymyssuhde ja luottamus syntyvät yhdessä eläen. Kun Mimmi haastattelua edeltävällä viikolla nukutti vieressään seitsemän kuukautta vanhaa lapsenlastaan, koko kropan lävitse kävi sellainen tunnemylläkkä, ettei hurjemmasta väliä. Melkein koko yön valvoin, ihastelin ja katselin lasta. Hänen äitinsä oli saman ikäinen, kun sain hänet hoitooni. Sukupolvi oli vaihtunut. Sitä tunnetta on mahdotonta kuvata. Mimmillä, Pirjolla ja Toinilla ei kellään ole biologisia lapsia, mutta nykyään monilla SOSlapsikylävanhemmilla on myös omia lapsia. Ei meistä tunnu, että olisimme jotenkin jättäneet oman elämämme syrjään päinvastoin. Tämä kaikki on ollut meidän elämää. RUUSUPUSKA KIITOKSEKSI Kerran Mimmin pihaan ajoi auto, josta kömpi esiin mies valtavan, juuri ja juuri syliin mahtuvan, ruusupuskan kanssa. Siinä tuli yksi isä kiittämään Mimmiä siitä, että hän oli hoitanut miehen lapsen aikuiseksi. Kyynelhän siinä tuli silmäkulmaan, Mimmi sanoo. Suurin kannustin on kuitenkin ollut se tuhiseva nenä kainalossa, pieni käsi omassa kädessä tai pihalta kantautuva lasten nauru. Samanlaista elämänrikkautta, -rakkautta ja -raskautta en olisi voinut kokea missään muualla kuin lapsikylässä, sanoo Toini silmät kyyneltyen. TOINI LAUKKANEN Lapsikylä-äiti vuodesta 1980 lähtien, yhteensä 27 vuotta. 12 lasta, 21 lastenlasta MIMMI SIIKAVIRTA Lapsikylä-äiti vuodesta 1975, yhteensä 38 vuotta. 16 lasta, 25 lastenlasta Ei meistä tunnu, että olisimme jotenkin jättäneet oman elämämme syrjään. MONENLAISIA MUISTOJA Suotuisissa olosuhteissa lapsi eheytyy pikkuhiljaa. Pirjo muistaa erään pojan, joka oli pitkään erossa kolmesta sisaruksestaan, jotka jo asuivat Pirjon luona. Kun neljäskin poika lopulta saatiin sijoitettua Pirjon luo, 8-vuotias vain hoki: "Nyt voin ruveta elämään normaalia elämää". Hätähuuto oli tällä kertaa kuultu ja lapsen elämä muuttui parempaan. Joskus ei sijoituskaan ole auttanut lapsia. Mimmi, Pirjo ja Toini ovat kokeneet myös lastensa itsemurhia ja kuolemia. Niiden ajatteleminen tuo edelleen kyyneleet jokaisen silmiin. Näitä asioita on turha jossitella, kaikki olemme tehneet parhaamme. Lasten elämäntarinat ja taustat vain ovat usein niin rankkoja, että edes eheä ympäristö ja tukitoimet eivät voi kaikkia auttaa. PIRJO KIVENSALO Lapsikylä-äiti vuodesta 1973 lähtien, yhteensä 33 vuotta. 22 lasta, 26 lastenlasta ja 6 lastenlastenlasta. Ennen vanhaan lapset saattoivat tulla sijoitukseen ilman mitään alustavia tapaamisia sosiaalityöntekijöiden kanssa. Auto vain ajoi pihaan ja sieltä kömpi uusi lapsi. Sinne se meni, luontevasti jonon jatkoksi. Lapset ottivat yleensä ihmeen hyvin vastaan uuden sisaruksen, jääkiekkopeli käynnistyi välittömästi, Pirjo kertoo. 8 KUULUMISIA

9 TEKSTI Maija Rauha KUVA SOS-Lapsikylä TERVETULOA KYLÄÄN isät ja äidit! Nykyään ymmärretään, että lapsi rakastaa ja kaipaa vanhempiaan riippumatta siitä, millaista hoivaa he ovat antaneet. Isät ja äidit toivotetaan yhä useammin tervetulleiksi SOS-lapsikyliin. siakaslähtöisyys on tuttu sana liike-elämästä, mutta nykyään sitä pyritään toteuttamaan lastensuojelutyössäkin. Lapset ja heidän vanhempansa sekä muut verkostonsa otetaan entistä paremmin huomioon myös SOS-lapsikylien arjessa. Kaarinan SOS-lapsikylässä työskentelevä sosiaalityöntekijä SONJA VANHANEN kysyi lapsilta ja heidän vanhemmiltaan, mitä korjattavaa heidän mielestään lapsikylien toimintatavoissa on. Koin omassa työssäni, että huomiomme keskittyi lapseen, ja vanhemmat jäivät sivuun. Minua kiinnosti tietää, vastaavatko toimintatapamme sijoitettujen lasten perheiden tarpeita. Haastattelin selvitystäni varten yhdeksää perhettä eri puolilta maata, Sonja kertoo. ALKU ON TÄRKEIN Sonjan selvityksen mukaan on jatkon kannalta olennaista, miten huostaanotto ja sijoituksen alku hoidetaan. Jos lapsen perhe koki tulleensa sivuutetuksi, lapsikylävanhempien ja syntymävanhempien välille tuli myöhemmin helposti väärinkäsityksiä ja kitkaa. Jos taas lapsikylästä pidettiin tiheästi yhteyttä vanhempiin ja kerrottiin, miten lapsi voi, vanhemmat ja lapset kokivat sijoituksen myönteisesti. Vanhemmat toivoivat pääsevänsä nykyistä lähemmäs lapsiaan. Heillä oli tarve kertoa lapsikylävanhemmille esimerkiksi perheen arvoista ja siitä, millaista ruokaa lapset ovat tottuneet syömään. Heillä oli tarve myös tutustua lapsikylävanhempiin ja tietää, millaiset ihmiset heidän lastaan kasvattavat, Sonja kertoo. Sonjan mukaan lapsista näkyi selvästi, jos syntymävanhempien ja lapsikylävanhempien rinnakkainen vanhemmuus ei toiminut. He olivat tietoisia aikuisten välisistä riidoista eivätkä viihtyneet lapsikyläkodeissaan. Sonja muistuttaa, että lapset ovat hyvin lojaaleja syntymävanhemmilleen ja valitsevat ristiriitatilanteessa usein äidin tai isän. Tällöin heidän on vaikeaa kiintyä lapsikylävanhempaan. Moni syntymävanhempi toivoi pääsevänsä osaksi lapsensa arkea sijoituksesta huolimatta. He halusivat opettaa lapsilleen arkisia taitoja ja olla mukana yhteydenpidossa kouluun. Kun tämä ei ollut mahdollista, he kokivat lapsen irralliseksi osaksi perhettä, Sonja toteaa. UUTTA AVOIMUUTTA Sonjan selvitys on yhtenä kannustimena, kun SOS-lapsikylissä ollaan siirtymässä entistä avoimempaan toimintatapaan. Kaarinan SOS-lapsikylässä selvitys on tuotu osaksi kylän toimintaa ideoimalla tapoja pitää vanhemmat mukana lasten elämässä. Sonja kertoo, että osa vanhemmista osallistuu jo varsin tiiviistikin lapsikyläperheen elämään. Syntymävanhempi voi toimia myös lapsikylävanhemman tukena. Esimerkiksi eräs poika ei halunnut mennä ostamaan vaatteita lapsikylävanhemman kanssa. Asia ratkaistiin niin, että isä sai vaaterahan ja teki ostokset yhdessä pojan kanssa. Ensin oli mietitty yhdessä, millaisia vaatteita tarvittaisiin, Sonja kertoo. Vanhemmat eivät aikaisemmin juurikaan käyneet lapsikyläkodeissa, vaan perheiden tapaamiset järjestettiin muualla. Tämä on nyt muuttumassa. Kaarinan SOS-lapsikylässä on alettu pitää tilaisuuksia, joihin vanhemmat ja lapset voivat osallistua yhdessä. Esimerkiksi äitienpäivänä on tarjottu äideille hemmotteluhoitoja, ja isänpäivänä on lähdetty isien ja lasten kesken leffaan. Perheet ovat saaneet viettää juhlaa yhdessä. Tapahtumat ovat Sonjan mukaan onnistuneet hyvin. SOS-lapsikylissä oli aiemmin käytäntö, että kaikki lapset viettävät jouluaaton lapsikylässä. Tämäkin perinne on murtumassa. Ajatuksena oli tarjota jokaiselle lapselle perinteinen joulu, mutta se tarkoitti, että emme kunnioittaneet lasten perheiden perinteitä. Lapset jäivät monesti sivuun esimerkiksi tärkeistä sukulaisten vierailuista. Läheskään kaikkien lasten perheillä ei ole sellaisia ongelmia, joiden takia lapsen olisi tarkoituksenmukaisempaa viettää juhlapyhät lapsikylässä. Viime joulun moni lapsi vietti jo omassa kodissaan, Sonja kertoo. Sonja unelmoi siitä, että sijoitettu lapsi voisi nähdä omat vanhempansa, isovanhempansa ja muut tärkeät ihmisensä sekä lapsikylän ammattilaiset yhtenä isona verkostona, joka on hänen turvanaan. Se on tavoite, jota kohti kannattaa työskennellä. KUULUMISIA 9

10 Kesäkerhoissa leikittiin, pelattiin, laulettiin ja askarreltiin yhdessä. Lapset viihtyivät kerhoissa hyvin. Yhteistyöllä tukea lapsiperheille Vihannin SOS-lapsikylä käynnisti lasten päiväkerhotoiminnan yhdessä kunnan, seurakunnan, 4H-yhdistyksen ja Lasten Kaste -hankkeen kanssa. Kerhot saivat hyvän vastaanoton, ja yhteisvoimin järjestettyä toimintaa ollaan nyt jatkamassa. TEKSTI Johanna Pelto-Timperi KUVAT Niina Polojärvi lkuvuodesta Vihannin SOS-lapsikylän johtaja SINIKKA LOUKUSA kutsui alueen toimijoita palaveriin, jossa he yhdessä miettivät, millaista lapsiperheiden arkea tukevaa toimintaa Vihannissa voitaisiin järjestää. Vastaava ohjaaja NIINA POLOJÄRVI Vihannin lapsikylästä ja projektipäällikkö SIRKKA KIILAKOSKI Pohjois-Suomen Lasten Kaste -hankkeesta kertovat, että tapaamisessa he päättivät perustaa perhekahvilan, joka toimisi SOS-lapsikylän tiloissa. Lisäksi organisoitiin kesäkuulle ja elokuun alkuun yli 7-vuotiaille lapsille tarkoitettuja päiväkerhoja. Perhekahvilatoiminta alkoi keväällä. Kävijämäärä jäi kuitenkin vähäiseksi, koska seurakunnalla oli jo ennestään vastaavanlaista kahvilatoimintaa keskustassa. Kesäkuussa käynnistyneet päiväkerhot ovat kuitenkin vetäneet hyvin väkeä ja niille oli selvä tarve olemassa, Niina toteaa. Sirkan mielestä on tärkeää tarjota toimintaa lapsille kesällä, kun vanhemmat ovat töissä. Neljän tunnin ohjattu kerho tuo turvallisen 10 KUULUMISIA

11 Henna-Riikka askarteli upean magneetin. Kerhossa kävi neljän tunnin aikana yli kolmekymmentä lasta, Niina laskee. Sirkka kertoo kerhotoiminnan sopivan hyvin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Lasten Kaste -hankkeeseen, jonka tavoitteena on estää lasten ja nuorten syrjäytymistä ja kehittää perheille tarkoitettuja palveluja. Lasten Kaste osallistui kerhotoimintaan kustantamalla muun muassa toiminnan vaatimat vakuutukset. vaihtoehdon yksinäisiin päiviin. Kun lapset ovat kerhossa, ei vanhempienkaan tarvitse huolehtia ja miettiä, mitä lapset tekevät. Vihannin 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja MIRJA MERTALA toteaakin, että vanhempien mielestä kesäkerhotoiminta helpotti esimerkiksi työssä käyviä, kun lasta ei tarvinnut jättää koko päiväksi yksin kotiin. Myös lapset näyttivät viihtyvän kerhoissa hyvin, Mirja hymyilee. Kerhotoiminnan tarpeellisuudesta kertoo sekin, että toimintaa kiiteltiin paikallislehden tekstaripalstalla. INNOSTUNEESTI YHDESSÄ Oli hienoa, että Vihannin SOS-lapsikylä toimi innoittajana ja yhteistyön aloittajana. Olen Lasten Kaste -hankkeessa ollut mukana muidenkin paikkakuntien projekteissa, mutta ne eivät ole saaneet tuulta siipiensä alle tässä laajuudessa kuin Vihannissa. On ollut mukava huomata, kuinka innostuneesti kaikki ovat olleet yhteistyössä mukana, Sirkka tiivistää. Myös Niina ja Mirja huomasivat, että yhteistyöhön tartuttiin heti innolla. Kukaan ei valittanut resurssien puutetta, vaan päinvastoin. Me voidaan tehdä, oli yleisin lausahdus palavereissa. Vihannin 4H-yhdistys lähti yhteiseen toimintaan mielellään mukaan. Mielestäni on järkevä tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Jokaisen ei siis tarvitse tehdä kaikkea yksin ja kilpailla alueen lapsista, vaan voimme yhdessä tarjota monipuolista toimintaa. Kun toimijoita oli monta, voitiin vastuut ja työt jakaa tasaisesti. Näin kenenkään taakka ei ollut ylivoimainen, Niina miettii. VAUHTIA, LAULUA JA LEIKKIÄ Toiminta oli Vihannin keskustassa ja kylillä. Keskustassa pyöri kesän alussa suosittu jalkapallokerho. Perinteisissä kesäkerhoissa leikittiin, pelattiin, laulettiin ja askarreltiin. Ohjaajat saatiin Raahen kaupungin nuorisotoimesta ja seurakunnasta sekä Vihannin 4H-yhdistyksestä. 4H:lla oli kesäkerhoissa lisäkseni kolme kesätyöntekijää. Lasten kanssa leikkiminen ja touhuaminen tuntui olevan heille mukavaa työtä. Nuoret kesätyöntekijät olivat myös lasten suosikkiohjaajia, paljastaa Mirja. Vihannin SOS-lapsikylä oli avustamassa kerhojen järjestäjiä sillä viikolla, kun kylän omat lapset olivat Viron reissulla. TOIMINNALLE JATKOA Ydinryhmä kokoontuu loppukesästä palautepalaveriin, mutta Niina, Sirkka ja Mirja olivat jo elokuussa vakuuttuneita, että yhteistyö jatkuu. Ennaltaehkäisevä lapsi- ja nuorisotyö on keskeisessä roolissa, kun mietitään perheiden jaksamista. Voisimme järjestää esimerkiksi etukäteen varattavan lapsiparkin, johon äidit voisivat tuoda lapset hoitoon, jotta pääsevät itse asioille tai vaikkapa jumppaan. Tämä auttaa arjessa, Sirkka pohtii. Meillä on ideat lennelleet jo ennen tapaamista, Niina hymyilee. Yhteistyöllä saadaan aikaiseksi paljon hyvää, Sirkka toteaa. Mirja toivoo, että yhdessä toteutetuista kesäkerhoista tulisi perinne. Hän uskoo, että ensi kesänä kerholaisiakin on entistä enemmän, kun lapset ja vanhemmat jakavat keskenään kuluneen kesän kokemuksia. AKTIIVINEN LAPSIKYLÄ Vihannin SOS-lapsikylä on perustettu vuonna Kylässä on neljä lapsikyläkotia ja yksi toimeksiantosopimuksella toimiva koti. Lapsia ja nuoria on parisenkymmentä vakituisesti ja lisäksi on avohuollon tukitoiminnan kautta tulevia lapsia. Vihannin keskustan läheisyydessä sijaitsevassa lapsikylässä ei haluta eristäytyä omiin oloihin. Toiminnan tavoitteena on olla osa Vihannin kyläyhteisöä ja toimia yhteistyössä niin asukkaiden, järjestöjen kuin kaupungin ja seurakunnankin kanssa. Vihanti kuuluu nykyään Raaheen, jonka kaupunkikeskusta on reilun kolmenkymmen kilometrin päässä. Meillä oli vilkas ja aktiivinen kesä. Lapset olivat viikon Virossa, mikä oli monille ainutlaatuinen kokemus. Lisäksi on vietetty lomaa. Olemme käyneet kalassa ja uintiretkillä, Niina kertoo lapsikylän kuulumisista. KUULUMISIA 11

12 Selviytyneiden lasten elämänilo ja leikit jatkuvat hätäapuleirillä Kathmandussa. Nepalissa rakennetaan uutta elämää Huhtikuussa 2015 Nepalia ravisuttivat tuhoisat maanjäristykset. Paikalliset SOSlapsikylät tarjoavat turvaa ja kodin järistyksissä vanhempansa menettäneille lapsille. Elämä rakentuu hiljalleen alusta lapsikyläperheen huolehtivassa sylissä. TEKSTI Veera Säilä KUVAT SOS-Lapsikylä LÄHDEMATERIAALI SOS-Lapsikylä ILA* leikki pihalla serkkujensa kanssa, kun maa alkoi järistä heidän allaan. Vielä hetki sitten vieressä seissyt kotitalo romahti ja Lilan kuusi sukulaista sekä molemmat vanhemmat jäivät loukkuun. Sukulaisista kaksi saatiin pelastettua, mutta Lilan äiti ja isä menehtyivät. Naapurit kertoivat tämän yksin jääneen tytön kohtalosta Nepalin SOS-lapsikyläjärjestölle. Yksi Lilan tädeistä oli tukena ensimmäiset viikot, kun paikallinen SOS-lapsikylä selvitti Lilan tilannetta viranomaisten avustuksella. Kukaan tytön sukulaisista ei kuitenkaan kyennyt huolehtimaan hänestä katastrofituhojen keskellä, joten kaksi 12 KUULUMISIA viikkoa myöhemmin Lila muutti Sanothimin SOS-lapsikylään. TOIPUMINEN VIE AIKAA Vanhempansa menettäneiden lasten on vaikea toipua kokemastaan menetyksestä. Erityisesti ensimmäiset viikot ovat haastavia, kertoo Nepalin SOS-lapsikyläjärjestön kansainvälinen johtaja SHANKAR PRADHANANGA. Myös Lila oli alkuun surullinen ja hänen oli vaikea sopeutua uuteen lapsikyläperheeseensä. Lapsikylään kotiutuminen, uuden huoltajan hyväksyminen ja SOS-lapsikyläsisaruksiin tutustuminen vievät aikaa. Lilan SOS-lapsikylä-äidin sekä yhdeksän lapsikyläsisaruksen lämpö ja huolenpito kuitenkin auttoivat tyttöä kotiutumaan hyvin. Hänen nuorin lapsikyläsisaruksensa saapui Sanothimin SOS-lapsikylän turvaan maanjäristyksen jäljiltä. Nyt Lila käy SOS-lapsikyläjärjestön Hermann Gmeinerin koulua Sanothimissa. Hän on neljännellä luokalla ja viihtyy koulussa hyvin. Kotona hän hoitaa mielellään lapsikyläperheen pientä akvaariokalaa. YHTEISHENKI JA TUKI LUO LOHTUA Tarkkaa lukua maanjäristyksessä kärsineistä kotitalouksista on vaikea saada. Esimerkiksi Nuwakotissa, joka kuuluu yhteen Nepalin tuhoutuneimmista alueista, on aikaisempien *Nimi muutettu

13 AFGANISTAN Ensimmäisen kylän 1970 rakennustyöt alkoivat Kathmandussa. PAKISTAN NEPAL KIINA Ensimmäinen SOS koulu 1982 avasi ovensa. Koulutus auttaa alueen kehitystä, vähentää köyhyyttä, lisää tasa-arvoa ja parantaa elämänlaatua. INTIA BHUTAN BANGLADESH BURMA SOS terveysasema avataan 2000 Nepalgunjin lähistölle. Terveyskeskukset ovat erikoistuneet etenkin naisten ja lasten terveydenhuoltoon ja palveluja tarjotaan usein lapsikyläperheiden lisäksi myös muille alueella asuville perheille. Lumbinissä avattiin 2010 ensimmäinen SOS lastentarha, johon mahtuu 80 lasta. NEPAL väkiluku 31 milj. asukasta pääkaupunki Kathmandu virallinen kieli Nepal Nepal on demokraattinen liittotasavalta INTIAN VALTAMERI Yhdeksäs perheiden 2014 tukemisen hanke käynnistettiin. Hankkeen tarkoitus on vahvistaa huoltajien ja yhteisön kykyä huolehtia lapsista. SOS-LAPSIKYLÄT NEPALISSA Nepalissa on 10 SOS-lapsikylää, joissa asuu yhteensä 120 lapsikyläperhettä. Nepalissa toimii 7 SOS-lapsikyläjärjestön ylläpitämää Hermann Gmeinerin koulua Maanjäristyksen jälkeen SOS-Lapsikylän hätäapu on jo tavoittanut yli lasta. Mukana auttamassa on ollut yhteensä yli 300 vapaaehtoista, lapsikylänuorta ja -äitiä sekä muita työntekijöitä. Tuhoalueille on toimitettu muun muassa ruokaa, telttoja, terapia-apua, lääkkeitä ja vaatteita. väestölaskentojen mukaan kirjattu kotitaloutta. Katastrofin jälkeen kuitenkin kotitaloutta ilmoitti kärsineensä järistyksen aiheuttamista tuhoista. Suurin osa ihmisistä asuu edelleen teltoissa avoimilla alueilla. Vuoristosta on siirrytty Kathmandun laaksoon maanvyörymien ja muiden uhkien pelossa. Maan hallitus on tehnyt muutoksia aikaisempiin määräyksiin, jotta tuhoalueita voitaisiin elvyttää nopeammin. Esimerkiksi maatalousvero on poistettu järistyksessä kärsineiltä perheiltä ja rakennusmateriaalien toimitukseen liittyvää byrokratiaa on helpotettu. Nepalilaisilla on kova halu palata normaaliin elämään kaikista haasteista huolimatta. Mittaamattoman arvokas ulkomaanapu sekä maan sisäinen tuki ovat olleet katastrofin läpikäyneiden ihmisten ainoa lohtu. Ihmisten solidaarisuus auttaa jaksamaan huomiseen. Sanothimin SOS-lapsikylän asukkaat tietävät olevansa turvassa. KUULUMISIA 13

14 TEKSTI Matleena Merta KUVA Jani Pihlaja Lastensuojelu sydäntä läheltä SOS-Lapsikylän kuukausilahjoittajana toimiva tangokuningatar Maria Tyyster on konkreettisesti nähnyt, miten sijaisperhe vaikuttaa lapsen elämään. Haaveissa on musiikkiuran ohella sosionomin ammatti. telä-karjalasta kotoisin olevan Maria Tyysterin elämänmittainen haave toteutui vuonna 2014, kun nuori nainen kruunattiin tangokuningattareksi. Kiireisen keikkakesän jälkeen Tyyster astuu lokakuussa armeijan harmaisiin suorittamaan loppuun reserviupseerikoulutuksen. Armeijan jälkeen tangokuningattaren suunnitelmissa ovat sosionomin opinnot, ja työskentely nimenomaan lastensuojelun parissa. Aihe on Tyysterille tärkeä monesta syystä. Isälläni ja äitipuolellani on ollut useita sijaislapsia. Olen nähnyt konkreettisesti, miten sijaisperhe voi vaikuttaa lapsen ja tämän vanhempien elämään. Tyysterillä on suuri perhe. Hänen isällään ja äitipuolellaan on kaksi yhteistä lasta, ja äitipuolella on kolme lasta entisestä liitostaan. Lisäksi Tyysterillä on kaksi isovelipuolta. SIJAISPERHEESSÄ SAA OLLA LAPSI Tyyster oli jo muuttanut pois kotoa, kun hänen isänsä ja äitipuolensa aloittivat sijaisperheenä toimimisen. Hän kuitenkin vieraili perheensä luona lähes joka viikko, ja sijoitetut lapsetkin tulivat tätä kautta tutuiksi. Lasten on varmaan ollut helpompi tulla isoon perheeseen, jossa oli jo valmiiksi lapsia. Sijaisvanhempana oleminen oli vanhemmilleni raskasta, mutta myös antoisaa. Se on tehnyt hyvää myös pienemmille sisaruksilleni, jotka asuvat vielä kotona. Perheensä ansiosta Tyyster on nähnyt omin silmin, millainen muutos lapsessa tapahtuu, kun tämä pääsee oikeaan perheeseen. Monet lapset olivat tullessaan pelokkaita, apaattisia ja välinpitämättömiä. Heillä oli vaikeuksia luottaa ihmisiin ja he murehtivat paljon kotona olevien vanhempiensa puolesta. Sijaisperheessä lasten oikea luonne kuoriutui vähitellen esiin ja he oppivat tukeutumaan aikuisiin. Vanhempieni maatilalla puuhaillessa huolet unohtuivat, ja lapset saivat olla lapsia. LAHJOITTAJA VOI VAIKUTTAA Tyyster on SOS-Lapsikylän kuukausilahjoittaja. Kiinnostus lahjoittamista ja SOS-Lapsikylää kohtaan heräsi jo ennen omien vanhempien sijaisperhekokemusta, mutta vahvistui sen myötä. Minua on aina kiinnostanut lasten ja nuorten auttaminen. Toinen kutsumustyöni musiikin ohella onkin lastensuojelu. Minulla on opiskelupaikka Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomilinjalla, ja opinnot on tarkoitus aloittaa syksyllä SOS-Lapsikylään hän tutustui etsiessään työpaikkoja lastensuojelun alalla, ja innostui siten myös ryhtymään lahjoittajaksi. Toiveissa on ilahduttaa lapsia myös musiikin avulla. Meillä on ollut SOS-Lapsikylän kanssa puhetta, että voisin tulevaisuudessa käydä esiintymässä lapsikylissä. 14 KUULUMISIA

15 Lapset tarvitsevat apuasi. TEE LAHJOITUS SOS-LAPSIKYLÄLLE Nordea FI , NDEAFIHH Lahjoita lasten hyväksi Suomessa viitenumerolla: 8015, lasten hyväksi maailmalla: 9014 Voit myös lahjoitaa kotisivujemme kautta: Ò Kummius ja lahjoittaminen Puhelinlahjoitukset SOS-Lapsikylän työhön kotimaassa ja maailmalla: Soita numeroon: (20 +pvm) tai Lähetä tekstiviesti SOS numeroon: (10 ) MERKKIPÄIVÄLAHJOITUS Kun merkkipäivä lähestyy, mutta kaapit ovat jo ennestään täynnä tavaraa, voit halutessasi antaa juhlavieraille mahdollisuuden muistaa sinua pyytämällä heitä tekemään lahjoituksen apua tarvitsevien lasten hyväksi Suomessa tai maailmalla. Olethan yhteydessä lahjoittajapalveluumme p. (09) , niin voimme antaa lisätietoa merkkipäivälahjoittamisesta ja muistaa sinua kiitoksella juhlien jälkeen. OLETKO KIINNOSTUNUT VAPAAEHTOISTYÖSTÄ SOS-LAPSIKYLÄSSÄ? Vapaaehtoistyön kautta voit auttaa meitä sekä varainkeruussa että toimintamme esittelyssä. Myös muita tehtäviä on mahdollista tehdä ajoittain sekä keskustoimistollamme että kylissä. Lue lisää vapaaehtoistyöstä sivuiltamme: Jos kiinnostuit antamaan aikaasi vapaaehtoisena, ota yhteyttä: YRITYSYHTEISTYÖ Yrityksille on tarjolla erilaisia tapoja tukea SOS-lapsikylätyötä. Tuki voi olla kampanjaluonteista tai pidempiaikaista yhteistyötä. Ota yhteyttä, niin etsitään teidän yrityksellenne sopivin tapa auttaa. Tutustu yritysyhteistyömuotoihin verkkosivuillamme: Kei Heikkilä, varainhankintapäällikkö p , TESTAMENTTILAHJOITUS Apua tarvitsevia lapsia on Suomessa paljon. Testamentti on arvokas perintö. Kaipaatteko tietoa testamentin tai lahjoituksen tekemisestä? Oletteko jo tehnyt testamentin? Testamenttilahjoitus on arvokas tapa varmistaa, että myös tulevaisuudessa lapsilla on mahdollisuus turvalliseen kotiin SOS-lapsikylässä, jossa voi viettää hyvää lapsuutta ja kasvaa vastuulliseksi aikuiseksi. Voit kysyä lisätietoja tai tilata testamentti-esitteemme numerosta (09) tai sähköpostitse Voit liittyä kuukausilahjoittajaksi, kummiksi tai tehdä lahjoituksen verkkosivuillamme osoitteessa Lahjoittajapalvelu koordinaattori Marianne Leppänen palvelee numerossa (09) (ark. klo 10 15) ja sähköpostiosoitteessa RAHANKERÄYSLUVAT SOS-Lapsikylä ry/poliisihallitus 2020/2013/3089/ koko Suomi, lukuun ottamatta Ahvenanmaa. SOS-lapsikyläsäätiö/Poliisihallitus 2020/2013/3132/ koko Suomi, lukuun ottamatta Ahvenanmaa. KUULUMISIA 15

16 Aino ja Onni haluavat turvallisen kodin. Ryhdy heti kuukausilahjoittajaksi ja autat Ainon ja Onnin kaltaisia lapsia saamaan turvallisen kodin. Kiitos että välität! Haluan ryhtyä SOS-Lapsikylän kuukausilahjoittajaksi. Minulle sopiva kuukausilahjoitus: 10 /kk 15 /kk 20 /kk Muu: Etunimi Sukunimi Osoite Postinumero Toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti KUVA Thinkstock Annan suostumukseni siihen, että osoitetietoni rekisteröidään SOS-Lapsikylän rekisteriin. Tietojani käsitellään luottamuksellisesti eikä niitä luovuteta eteenpäin. SOS-Lapsikylä ry tunnus Vastauslähetys

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE SISÄLTÖ TERVETULOA SOS-KUMMIKSI 4 Tervetuloa SOS-kummiksi 5 Miten tukesi käytetään? Kuva: Magnus Jønck/Diegos Kuva: Dominic Sansoni KUMMIUDESTA 6 Kummina oleminen 7 Kummilapsi

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Hannan ja Miran kesätyö Varkauden nuorisopalveluilla Savonmäen nuorisotalolla 2012

Hannan ja Miran kesätyö Varkauden nuorisopalveluilla Savonmäen nuorisotalolla 2012 Hannan ja Miran kesätyö Varkauden nuorisopalveluilla Savonmäen nuorisotalolla 2012 he taisivat pitää vapaa-ajasta, jolloin pelattiin biljardia, pingistä ja Xbox:lla. Taikaleiri Ensimmäiset työpäivämme

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kuva: Thinkstock / Ryan McVay

Kuva: Thinkstock / Ryan McVay Kuva: Thinkstock / Ryan McVay SOS-LAPSIKYLÄN 1 VUOSI 2014 Toiminnanjohtajan katsaus Lastensuojelussa yhä tärkeämpää on, että nykyiset resurssit kohdennetaan aiempaa järkevämmin, ongelmia ennaltaehkäisevällä

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015

Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015 Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015 Lapset ja nuoret rakenteiden kehittäjinä SOS- Lapsikylä vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta Vuonna 2013 SOS- Lapsikylässä perustettiin

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa Lapsen osallisuus työryhmä SOS-lapsikyläyhdistys SOS-Lapsikylän tehtävä Perustehtävä

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Eötvös-Cup 16.8.-22.8.2015 7.12.2015 7.12.2015 2 1 Jyväskylän ystävyyskaupunkijoukkue Korpilahden Pyrintö Korpilahden yhtenäiskoulu Korpilahden Pyrintö Joukkueen

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot