Terveys- ja sairauskäsitykset eri kulttuureissa - seminaari , Joensuu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveys- ja sairauskäsitykset eri kulttuureissa - seminaari 22.11.2011, Joensuu"

Transkriptio

1 MONIKKO Monikulttuurisen kasvatustyön, kotoutumisen ja opetuksen kehittäminen hanke Terveys- ja sairauskäsitykset eri kulttuureissa - seminaari , Joensuu Sisältö Terveys- ja sairauskäsitykset eri kulttuureissa seminaari , Joensuu... 1 Maahanmuuttajien ja terveydenhuoltohenkilöstön kohtaaminen tämän päivän Suomessa, TtT, osastonhoitaja Kirsti Sainola-Rodriguez... 2 Maahanmuuton vaikutus terveydenhuoltoon... 2 Kulttuurinen kompetenssi ja transnationaalinen hoitotyö... 5 Lähteet ja tutkimukset... 7 Kulttuurisia näkökulmia sairauteen ja parantamiseen esimerkkinä somalialaiset maahanmuuttajat, FT, tutkijatohtori, Marja Tiilikainen... 9 Sairaus- ja terveyskäsitykset ikkunoita kulttuuriin Arjen islam tutkimuksen tuloksia Monikulttuurinen kohtaaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa Lukuvinkkejä aiheesta kiinnostuneille Venäläisenä lääkärinä Suomessa, terveyskeskuslääkäri Galina Halapainen Keskustelua seminaaripäivän aiheista... 18

2 1(18) Terveys- ja sairauskäsitykset eri kulttuureissa seminaari , Joensuu Projektipäällikkö Janne Riekki avasi vuoden 2011 viimeisen Monikko-hankkeen seminaarin, Terveys- ja sairauskäsitykset eri kulttuureissa. Hän esitteli Monikko-hankkeen pääpiirteissään ja esitteli kevään 2012 seminaarit. Monikko-hankkeen sivuilta, löytyy lisätietoa hankkeesta ja hankkeessa tuotettua aineistoa. Monikko-hankkeessa on jäljellä vielä kaksi Joensuussa järjestettävää seminaaria: järjestettävä Traumaattisia kokemuksia kohdanneen asiakkaan kohtaaminen ja Monikko-hankkeen päätösseminaari Tervetuloa! Seminaarin alustajina toimivat TtT, osastonhoitaja Kirsti Sainola-Rodriguez, FT, tutkijatohtori Marja Tiilikainen ja terveyskeskuslääkäri Galina Halapainen. Alustuspuheenvuoroissa nousi esiin samoja asioita. Ihmiset liikkuvat maasta toiseen aikaisempaa enemmän. Tämä asettaa omat haasteensa myös eri kulttuuritaustaisia asiakkaita ja työkavereita kohtaavalle sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstölle. Kulttuuritaustaa ei kuitenkaan tule korostaa liikaa vaan asiakkaat tulee kohdata yksilöllisesti. Asiakkaiden kulttuuritausta on luonnollisesti hyvä oppia huomioimaan, mutta senkin voi tehdä yksilöllisesti stereotyyppisiin käsityksiin nojautumisen sijasta. Yksilöllistä huomioimista ja transnationaalista hoitotyötä on osata kysyä asiakkaalta itseltään, miten hän kokee sairautensa ja millaista hoitoa hän saisi siihen kotimaassaan. Erilaisten hoitomuotojen yhdistämistä kannattaa rohkeasti vertailla ja pohtia. Yhteisen luottamuksen ja sopivan hoidon löytäminen takaa myös paremmat hoitotulokset ihmisten sitoutuessa omaan hoitoonsa. Maahanmuuttajien terveydenhuoltoon liittyy ongelmia. He tulevat maahan terveinä, mutta voivat alkaa sairastella maahanmuuton jälkeen. Heidän on kuitenkin suomalaisia vaikeampaa päästä hoitoon ja saatu hoito on laadultaan huonompaa. Maahanmuuttajat hakeutuvat hoitoon suomalaisia harvemmin. Kyse ei välttämättä ole siitä, että he eivät tarvitse hoitoa vaan he eivät ehkä osaa hakea hoitoa. Syitä voi olla monia, kuten kielitaidon ongelmat sekä se, että suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää ja sen mahdollisuuksia ei tunneta riittävän hyvin. Yksilöllisen kohtaamisen lisäksi tarvittaisiinkin maahanmuuttajat tavoittavaa tiedotusta. Sähköinen tiedotus ja palvelujen siirtyminen internettiin ei tutkimusten ja arkipäivän kokemusten mukaan tavoita maahanmuuttajia ainakaan nykyistä paremmin, päinvastoin. Erilaisista terveys- ja sairauskäsityksistä kiinnostunut voi tämän Terveys- ja sairauskäsitykset eri kulttuureissa seminaarin yhteenvedon lisäksi tutustua Monikko-hankkeen sivuilla oleviin Kirsti Sainola-Rodriguezin ja Marja Tiilikaisen kevään 2011 koulutuksista kirjoittamiin tiivistelmiin: Terveydenhuollon uudet haasteet, Kirsti Sainola-Rodriguez (pdf) ja Islamilainen perhe- ja tapakulttuuri, Marja Tiilikainen.

3 2(18) Maahanmuuttajien ja terveydenhuoltohenkilöstön kohtaaminen tämän päivän Suomessa, TtT, osastonhoitaja Kirsti Sainola-Rodriguez TtT, osastonhoitaja Kirsti Sainola-Rodriguezin luento käsitteli maahanmuuttajien terveyttä ja transnationaalista osaamista terveydenhuollossa. Transnationaali viitekehys sopii monenlaiseen kohtaamiseen ja sitä voi soveltaa omaan työhön, vaikka ei toimisikaan terveydenhuollossa. Omien tutkimustensa ja taustansa vuoksi Kirsti Sainola-Rodriguezin alustus lähestyi transnationaalisuutta terveydenhuollon näkökulmasta. Aluksi Kirsti Sainola-Rodriguez esitteli tilasto- ja taustatietoa Suomen maahanmuutosta. Väestöstä noin 3 % on maahanmuuttajia. Maahanmuuttaja on laaja käsite paitsi tilastollisesti myös käytännössä. Ketkä ovat maahanmuuttajia? Milloin maahanmuuttajuus loppuu, ovatko toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajat oikeasti maahanmuuttajia? Suomen kohdalla on erityistä se, että maahanmuuttajien määrä on kasvanut reilusti viimeisen 20 vuoden aikana. Tämän vuoksi suomalainen yhteiskunta on joutunut nopeasti muuttumaan suhteessa maahanmuuttajiin. Erona verrattuna aikaisempaan maahanmuuttoon on, että ennen maahanmuuttajat tulivat lähimaista. Nykyään maahanmuuttajat tulevat kaukaakin. Suomessa tapahtuvalle maahanmuutolle on leimallista etninen ja kulttuurinen heterogeenisyys. Niinpä kulttuuritietoisesti toimiminen on haasteellista runsaan kulttuurikirjon vuoksi. Toistaiseksi meillä ei suhtauduta maahanmuuttajiin kovin myönteisesti. Parempaan suuntaan on menty, mutta haastetta riittää edelleen. Ihmiset eivät huomaa itsessään ja omassa käyttäytymisessään olevaa rasismia. He kuitenkin uskovat, että sitä on yhteiskunnassa ja muissa ihmisissä paljonkin. Globaali muuttoliike vaikuttaa ihmisten terveyteen. Ihmiset muuttavat maasta toiseen hyvin erilaisten syiden vuoksi. Työn, opiskelun, perhesiteiden ja pakolaisuuden vuoksi liikutaan maasta toiseen enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tällaista liikkuvuutta kutsutaan transnationaaliksi liikkuvuudeksi. Transnationaaleja ovat ne ihmiset, jotka liikkuvat maasta toiseen eivätkä jää pysyvästi yhteen maahan asumaan. Ihmiset oleskelevat yhdessä maassa lyhyen aikaa, ja he pystyvät liikkumaan ja elämään eri maissa sekä pitämään uuden teknologian avulla yhteyttä toisiinsa kansallisten rajojen ylitse. Maahanmuuton vaikutus terveydenhuoltoon Suomen lakien mukaan maahanmuuttajilla on oikeus saada suomalaisen terveydenhuollon palveluja. Maahanmuuttajat kuitenkin jäävät monesti terveyspalvelujen ulkopuolelle. Terveyspalvelujen saavuttamattomuuden riski on suurempi, jos maahanmuuttaja kuuluu muuhun kuin valkoiseen etniseen ryhmään ja jos hän on nainen tai hänellä on alhainen sosioekonominen asema. Tähän tulisi kiinnittää huomiota yhteiskunnankin tasolla. Terveydenhuoltojärjestelmät ja palvelut on aina mietittävä kansallisesti ja paikallisesti uudelleen yhteiskunnallisten tilanteiden muuttuessa ja kansalaisten tarpeiden mukaan. Terveydenhuollossa on otettava huomioon yhdenvertaisuuslaki 2004/21 ja laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992/785. Terveydenhuollossa kohdataan tänä päivänä ja tulevaisuudessa yhä enemmän kansallisesti ja kulttuurisesti erilaisia

4 3(18) ihmisiä, jolloin terveydenhuollon edustaja ja potilas eivät enää perinteiseen tapaan edusta samaa kansalaisuutta tai kulttuuria. Maahanmuuttajien kohtaaminen asettaakin omat haasteensa terveydenhuollon henkilöstön koulutuksen ja asenteiden suhteen. Terveydenhuoltohenkilökunta ei ole vapaa asenteista, mutta työhön kuuluu osata kohdata potilaat tasaveroisesti. Maahanmuuttajien hoidossa on hyvä ottaa huomioon potilaan kulttuuri, äidinkieli ja henkilökohtaiset kulttuuriset tarpeet. Suomea ymmärtämättömälle asiakkaalle on järjestettävä tulkki. Hoidossa käytetään suomalaisia hoitokäytäntöjä eikä julkisen terveydenhuollon puolella tarvitse järjestää eriytettyjä palveluja maahanmuuttajillekaan. Kidutettujen palvelukeskuksessa tarjotaan eriytettyjä palveluja, mutta julkisessa terveydenhuollossa tavoitteena on saavuttaa tasa-arvoisuus eri taustoista olevien hoidossa. Tasa-arvoisuuden voi nähdä eri näkökulmista: tasa-arvoisuutena terveyspalvelujen saatavuuden, hoitoon pääsyn ja hoidon laadun suhteen. Hoidon on tarkoitus olla hyvää, laadukasta ja oikea-aikaista. Molempien osapuolten kannalta on tärkeää, että myös maahanmuuttajat sitoutuvat omaan hoitoonsa. Ihmiset eivät kuitenkaan ole enää sidoksissa Suomen terveydenhuollon hoitokäytäntöihin, mikä asettaa omat haasteensa hoidon suunnittelulle ja toteutukselle. Maahanmuuttajat käyttävät paljon omasta kulttuuristaan peräisin olevia hoitomenetelmiä, mutta suomalainen terveydenhuoltohenkilöstö ei välttämättä ole siitä tietoisia. Ihmiset hakevat apua terveytensä hoitamiseen Suomen rajojen ulkopuolelta. He voivat esimerkiksi kysyä neuvoa kotimaansa kansanparantajilta puhelimitse, internetin välityksellä tai kotimaassaan käydessään. Terveydenhuollon henkilöstön olisi hyvä olla tietoisia transnationaalista todellisuudesta eli siitä, mitkä asiat vaikuttavat maahanmuuttajien terveyteen. Maahanmuuttajat eivät ole tasa-arvoisia terveytensä suhteen, kuten eivät kaikki suomalaisetkaan. Maahanmuuttajien terveydentilaan voi vaikuttaa ensinnäkin heidän akkulturaatioasenteensa eli paljonko he haluavat oppia uudesta kulttuurista ja hakeutua siihen. Tähän luonnollisesti vaikuttavat monet syyt, kuten miten hyvin ihminen osaa suomen kieltä, opiskeleeko tai käykö hän töissä tai odottaako hän pääsevänsä palaamaan kotimaahansa. Luku- ja kielitaito vaikuttavat siihen, miten hyvin ihminen osaa käyttää tarjolla olevia palveluja sekä miten hän ymmärtää saamiaan selityksiä. Terveydentilan taustalla voi myös olla se, miten pitkään ihminen on asunut maassa. Mitä pitempään maahanmuuttaja on asunut Suomessa, sitä paremmin hän osaa halutessaan käyttää suomalaisen yhteiskunnan palveluja ja osaa hakea apua tarvittaessa. Maahanmuuttajien terveyden ja hyvinvoinnin kannalta on merkitystä myös sillä, miksi hän on tullut Suomeen. Aina maahanmuutto ei tietenkään vaikuta ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin negatiivisesti, vaikka kyseessä onkin suuri ja stressaava muutos. Joillekin ihmisille maahanmuutto on uusi mahdollisuus, jonka ansiosta he pääsevät opiskelemaan, töihin, harrastamaan tai yleensäkin tekemään erilaisia asioita. Omasta maasta pois lähteminen kuitenkin heikentää terveyttä ja hyvinvointia silloin, kun lähtö ei ole vapaaehtoinen, kuten tilanne on turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kohdalla. Kaikessa maahanmuutossa ihmisten väliset perhe- ja sukuyhteydet hajoavat ja muuttuvat. Ongelma-alueilta pakoon lähtijän terveyden- ja hyvinvoinnin tilaan vaikuttavat myös mahdolliset perheenjäsenten ja muiden läheisten katoamiset ja kuolemat. Ihminen on voinut kohdata rasismia, syrjintää tai väkivaltaa kotimaassaan, Suomessa asuessaan tai matkan aikana. Läheisten ihmisten menetyksen vuoksi rasismin kokemukset voivat tuntua toissijaisilta, mutta

5 4(18) terveydenhuollon henkilöstön on silti osattava kiinnittää asiaan huomiota. Koska oma asuinmaa saattaa vaihdella paitsi omasta halusta, myös pakosta, lisää jatkuvassa muutostilanteessa eläminen epävarmuuden ja huolen kokemuksia terveyteen ja elämään. Tällaisia asioita on vaikea käsitellä ja kohdata jälkeenpäin, mikä voi ilmetä erilaisina psyko-somaattisina sairauksina. Sosiaalisten siteiden katkeaminen näkyy paitsi sairastumisena, myös hoitoon hakeutumisessa. Läheiset ihmiset osaavat usein ohjata ihmisen ajoissa hoidon piiriin. Kun kukaan ei ole kiinnittämässä huomiota ihmisen muuttuvaan olemukseen, voi hoitoon hakeutuminen viivästyä. Enimmäkseen maahanmuuttajat ovat terveitä ja käyttävät suomalaisia vähemmän terveyspalveluja sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Tutkimusten mukaan maasta toiseen muuttajat ovat nuoria ja terveitä. Terveydenhuollon näkökulmasta pieni turvapaikanhakijoiden joukko on merkityksellinen, koska he käyttävät terveydenhuollon palveluja enemmän kuin muista syistä maahan muuttaneet. Etenkin turvapaikanhakijoiden tulotaso on usein alhainen eikä heillä ole liiemmälti rahaa käytettävissä oman terveytensä ylläpitämiseen. Omat haasteensa tuovat erilaiset sairaudet, joita maahanmuuttajilla voi olla tai joihin he voivat sairastua Suomeen muutettuaan. Maahanmuuttajilla voikin olla terveydenhuollon tarvetta, vaikka palvelujen käyttöä ei olekaan. Syinä voivat olla etenkin kieliongelmat ja tiedonpuute siitä, että heillä on oikeus käyttää samoja palveluja kuin suomalaisillakin. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajat eivät hakeudu hoitoon riittävän ajoissa. Maahanmuuttajien terveydentilaa heikentävät muun muassa työttömyys ja huonot, turvallisuusriskejä sisältävät työolot. Ihmisillä Suomessa ja muualla maailmassa on erilaisia terveys- ja sairauskäsityksiä. Ihmiset myös kokevat sairautensa ja avuntarpeensa hyvin eri tavoin. Kulttuuriset käsitykset terveydestä ja sairaudesta voivat vaikuttaa hoitoon hakeutumiseen. Perusterveydenhuollossa maahanmuuttajat käyttävät hammashuollon palveluja ja äitiysneuvolan palveluja. Naiset sekä hakevat että saavat palveluja huonommin kuin miehet. Samoin nuoret osaavat hakea apua paremmin kuin ikääntyneet maahanmuuttajat. Maahanmuuttajien käyttämät erikoissairaanhoidon palvelut liittyvät vatsa- ja lantiokipuihin, dialyysihoitoihin sekä naisilla myös sappikivitautiin. Terveyskeskuksen henkilökunnalla voi joskus olla vaikeuksia nähdä maahanmuuttajien hoidon tarpeet. Esimerkiksi potilaiden masennus voi olla vaikea tunnistaa, koska ihmiset tuovat sitä eri tavoin esille. Maahanmuuttajat ovat aliedustettuina mielenterveyspalveluissa. Maahanmuuttajien mielenterveysongelmat tunnistetaan heikommin ja ne usein yli- tai alidiagnosoidaan, esimerkiksi maahanmuuttajia otetaan enemmän hoitoon suljetulle osastolle kuin hoidetaan avo-osastolla. Maahanmuuttajien mielenterveysongelmat, masennus tai traumaattiset kokemukset voidaan tulkita maahanmuutosta johtuviksi. Esimerkiksi tavalliset traumaattiset lapsuuden ja nuoruuden kokemukset saattavat aktivoitua stressaavassa tilanteessa, kuten vieraaseen maahan muutettaessa. Ennen siirtymistä esityksensä tutkimusosioon, Kirsti Sainola-Rodriguez keskusteli seminaariyleisön kanssa maahanmuuttajien terveydenhuollosta ja siihen liittyvistä, käytännön työssä esiin tulleista huomioista. Turvapaikanhakijoiden kohdalla on törmätty erilaisiin sairauksiin, kuten B- ja C hepatiittiin, hiv-virukseen ja tuberkuloosiin. Yleisöstä pohdittiin myös käytännön työssä esiin tullutta maahanmuuttajien asennetta suun hoitoon. Kaikki eivät ymmärrä suun hoidon tärkeyttä ja sitä, että suussa voi olla sairauksia riittämättömästä suun hoidosta johtuen. Maahanmuuttajien

6 5(18) kotimaassa ei välttämättä ole samanlaista suun hoidon opettamisen käytäntöä kuin Suomessa. Toinen huomio kohdistui D-vitamiinin käyttämättömyyteen. Hoitohenkilökunnan tehtävänä on ymmärrettävästi kertoa, miksi Suomessa on hyvä käyttää D-vitamiinia. Todettiin, että etenkin hunnutetut naiset ja tummaihoiset ihmiset tarvitsevat D-vitamiinia ympäri vuoden. Keskusteltiin myös tulkin käytöstä ja tilaamisesta. Tulkin varaaminen on viranomaisen tehtävä 1 ; maahanmuuttajalla ei ole velvollisuutta järjestää tulkkia itselleen. Hyvänä käytäntönä kerrottiin, että tulkki varataan samalla, kun asiakkaalle varataan aika. Puhelintulkkaus koettiin kätevimmäksi tavaksi hoitaa tulkkaus, koska kansalaisuuksia on myös Joensuun läheisyydessä niin paljon, että tarvittavia tulkkeja ei tältä alueelta löydy. Tulkkikeskusten 2 puhelinnumerot löytyvät netistä. Kulttuurinen kompetenssi ja transnationaalinen hoitotyö Maahanmuuttajaryhmien terveydentilasta, terveyspalvelujen käytöstä ja hoitoon hakeutumisesta sekä terveydenhuoltohenkilökunnan ja maahanmuuttajien kohtaamisesta on tehty tutkimusta. Samoin tutkimusta löytyy terveydenhuoltohenkilökunnan osaamiseen ja kulttuuriseen kompetenssiin liittyen. Luettelo näistä Kirsti Sainola-Rodriguezin viittaamista tutkimuksista sekä hänen esityksessään käyttämistään lähteistä löytyy hänen osionsa lopusta. Peter Koehn on transnationaalin osaamisen kehittäjä. Kirsti Sainola-Rodriguez teki tutkimusyhteistyötä hänen kanssaan ja jatkoi aiheen tutkimista yksin Peter Koehnin palattua kotimaahansa. Hän esitteli oman tutkimuksensa tuloksia ja esitteli transnationaalisen osaamisen osa-alueet. Tutkimusten tulokset osoittivat terveydenhuoltohenkilöstön tiedon ja koulutuksen puutetta. Tiedon hankkimisen tarve tiedostettiin hyvin. Yhteisen kielen löytämiseen, tulkin käyttöön ja tulkkauksen saatavuuteen oli liittynyt ongelmia. Terveydenhuoltohenkilöstö oli kokenut työn uuvuttavana ja haasteellisena, mutta myös positiivisella tavalla haastavana. Ennakkoluuloja oli esiintynyt puolin ja toisin. Maahanmuuttajien hoidon tarpeen arviointiin oli liittynyt ongelmia. Lisäksi terveydenhuollon edustajat olivat kokeneet, että terapeuttisen avun antaminen ei ollut ongelmatonta ja että perinteiset auttamismenetelmät eivät aina toimineet. Koska kulttuurien kirjo on runsas, on kulttuuritietoisen hoidon ja kohtaamisen tarjoaminen kaikille mahdotonta. Tärkeää onkin työntekijän ja asiakkaan välinen vuorovaikutus. Kulttuuripiirteitä korostettaessa päädytään käyttämään maahanmuuttaja-asiakkaista stereotypioita ja kohdellaan heitä yhdenmukaisesti yksilöllisen asiakaspalvelun sijasta. Samalla unohdetaan, että samastakin kulttuuritaustasta kotoisin olevilla ihmisillä on hyvin erilaisia käsityksiä asioista. 1 Tulkin välityksellä. Tietoa viranomaisille asioimistulkkauksesta. Työministeriön esitteitä 2004.http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/0A8C38F7B64F1CFDC22573A200295A3D/$file/tulkkivi_fin.pdf (Viitattu ) Mikkonen, Marko (2011) Opas tulkin käyttöön. (Viitattu ) 2 Infopankki. Tulkkikeskuksia. (Viitattu )

7 6(18) Kulttuurinen kompetenssi tarkoittaa, että ihmisellä on herkkyys nähdä asiakkaansa kulttuurisia tarpeita ja että hänellä on taito olla dialogisessa hoitosuhteessa vierasta kulttuuria edustavan ihmisen kanssa. Kulttuurinen kompetenssi ja transnationaali hoitotyö liittyvät yhteen. On tärkeää ymmärtää, miten asiakkaan kulttuurissa ymmärretään hoitoon liittyviä asioita. Transnationaalista hoitotyötä tekevä terveydenhuollon työntekijä antaa asiakkaan äänen kuulua ja hänen itsensä kertoa, mitä asioita tämä toivoisi huomioitavan hoidossaan. Yhdessä käydään keskustelua siitä, missä määrin näitä toiveita voidaan ottaa huomioon, millaista hoitoa asiakas tarvitsee ja mitä vaihtoehtoja hoidon toteuttamiselle on. Omaa asemaansa ei kannata yliarvostaa, koska hoitotuloksiin vaikuttavat myös maahanmuuttajan asenne ja ymmärrys hoidon tavoitteista. Transnationaaliseen osaamiseen kuuluu myös maahanmuuttajien mahdollisuuksien turvaaminen ja vastuullinen työote. Tällöin asiakasta ei jätetä yksin meillä ei ole tätä palvelua vastauksen kanssa vaan selvitetään, mistä asiakas voisi saada tarvitsemansa palvelun ja ohjataan hänet sen piiriin. Mikäli oikeaa palvelua ei löydy, nostetaan asia yhteiskunnallisesti esille palvelun saamiseksi. Transnationaalisesti osaava työntekijä ymmärtää ja osaa huomioida asiakkaansa lähiverkostojen merkityksen eri ulottuvuudet. Toisaalta perhe ja suku voivat tukea asiakasta jaksamaan sairautensa kanssa ja auttaa hoidon onnistumisessa lisäämällä hänen hyvinvointiaan. Toisaalta perhe saattaa tuomita asiakkaan sairauden (esimerkiksi psyykkisten ongelmien kohdalla) ja hylätä hänet syystä tai toisesta. Tällöin perhettä ja sukua ei tulisi vetää mukaan asiakkaan hoitoon, mutta toisaalta tukevaa lähiyhteisöä ei pitäisi jättää tahattomasti hoidon ulkopuolelle. Transnationaalin hoitotyön osa-alueet. Analyyttinen osaamisalue viittaa siihen, että potilaasta ja hänen tilanteestaan kerätään relevanttia tietoa päätöksenteon tueksi. Pyritään ymmärtämään, millaisista asioista ja kokemuksista ihmisen tilanne muodostuu ja miten ne vaikuttavat hänen hyvinvointiinsa. Emotionaalisessa osaamisessa selvitetään, ymmärtävätkö työntekijä ja asiakas toistensa arvoja. Viestinnällinen osaaminen viittaa uskallukseen asettua vuorovaikutukseen maahanmuuttaja-asiakkaan kanssa. Terveydenhuoltohenkilöstö aristelee turhaan käyttää omaa kielitaitoaan. Viestintään vaikuttavat myös tulkin käyttö ja sen varmistaminen, että potilas oikeasti ymmärtää, mistä hänen hoidossaan on kysymys. Luova osaaminen viittaa siihen, että hoidossa yhdistetään maahanmuuttajan omia käytäntöjä ja näkemyksiä länsimaisten käytäntöjen kanssa. Samalla kannustetaan maahanmuuttajaa aktiivisesti osallistumaan oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen. Toiminnallinen osaaminen tarkoittaa taitoa toimia transnationaalisessa todellisuudessa. Tämä sisältää myös maahanmuuttajan ja hoitajan välisen arvostuksen siinä mielessä, että arvostaako maahanmuuttaja hoitajan tekemää työtä ja toisaalta, onko ammattilainen aidosti kiinnostunut maahanmuuttajan tilanteesta. Toiminnallisessa osaamisessa tulee esille yhteiskunnallinen vaikuttaminen maahanmuuttajien hyvinvoinnin edistämiseksi. Tutkimustulosten mukaan terveydenhuoltohenkilöstö ei esitellyt maahanmuuttajille vaihtoehtoja eivätkä he yhdistelleet hoitomuotoja. Maahanmuuttajilta ei myöskään kysytty, millaista tulkkia he haluavat käyttää. Asialla on merkitystä esimerkiksi mielenterveyspalveluissa, joissa onnistuneen hoidon edellytyksenä on asiakkaan luottamuksen saaminen. Maahanmuuttajien ja henkilöstön näkemyksissä nousivat esiin samanlaiset asiat kysyttäessä, miksi on tai miksi ei ole helppoa luottaa hoitajaan. Ihmisten luottamus toisiinsa perustuu hyvin samantyyppisiin asioihin: avoimuuteen ja luottamukseen. Luottamuksen perustana on esimerkiksi se, että sovituista asioista pidetään kiinni, ongelmia ei kierretä ja että toiselle on helppo puhua.

8 7(18) Yleisöstä todettiin, että toimintaterapia-koulutuksessa opetetaan inhimillisen toiminnan malli, jonka avulla voidaan huomioida asiakkaan kulttuuri ja arvot. Kirsti Sainola-Rodriguez totesi, että tämä malli tulisikin sisällyttää kaikkiin olemassa oleviin käytäntöihin. Monet sosiaaliseen todellisuuteen liittyvät asiat kysytään suomalaisilta asiakkailta, mutta miksi ei maahanmuuttajataustaisilta asiakkailta. Pohdittiin myös, että vuorovaikutuksessa eivät kohtaa kulttuurit vaan ihmiset. Työntekijän tulisi tuntea oma kulttuurinsa riittävän hyvin, jotta hän osaisi vertailla ja tunnistaa meillä ja muualla olevia toimintatapoja ja hoitokäytäntöjä. Koska kaikkia kulttuureja ei voi tietää eikä ehdi selvittää, täytyy oppia kysymään ihmiseltä itseltään, miten hänen kulttuurinen taustansa vaikuttaa hänen kohdallaan. Niin suomalaisten kuin maahanmuuttajienkin kohdalla pätevät samat periaatteet: ihminen kohdataan yksilöllisesti ja tasa-arvoisesti. Työntekijän kannattaakin tutkiskella omia asenteitaan ja tiedostaa oma käyttäytymisensä. Kirsti Sainola-Rodriguezin tutkimuksessa tuli esille se, että kaikki hoitajat eivät halunneet työskennellä maahanmuuttajataustaisten potilaiden kanssa. Heidän kanssaan työskentelevät hoitajat kokivat joutuvansa puolustamaan potilaitaan. Pohdittiin, voisiko kyseessä olla epävarmuus omasta osaamisesta ja tietämyksestä. Perustietämys tuo rohkeutta kohtaamiseen. Tutkimuksen perusteella työntekijät arastelivat vieraan kielen ja tulkin käyttöä. Näiden käytössä taito kuitenkin kehittyy kokemuksen myötä. Vielä haluttiin nostaa esille myönteinen haasteellisuus maahanmuuttajien kanssa työskenneltäessä. Vaikka tilanteet ovat monesti vaikeita tai haasteellisia, ovat myös onnistumisen kokemukset hienoja. Lopuksi Kirsti Sainola-Rodriguez esitti, mikä voisi auttaa työntekijöiden ja maahanmuuttajien välisissä kohtaamisissa ja yhteisen näkemyksen löytymisessä: - Ole aidosti kiinnostunut potilaasta - Kysy potilaalta oman kulttuurin ja omien hoitouskomusten merkityksestä hoidossa - Huomioi kulttuurin ohella maahanmuuttajan transnationaalinen todellisuus - Kannusta potilasta kysymään ja esittämään näkemyksiään - Luota potilaan selviytymiseen ja sinnikkyyteen - Ymmärrä perheen ja yhteisön merkitys - Älä yli- tai aliarvioi kulttuurin merkitystä; ota selvää potilaalta - Luo uusia, yhteisesti sovittuja hoitokäytäntöjä potilaan kanssa - Ohjaa eteenpäin, jos et voi auttaa Lisäksi Kirsti Sainola-Rodriguez suositteli kahta aiheeseen liittyvää teosta: Abdelhamid, Pirkko; Juntunen, Anitta & Koskinen, Liisa (2010) Monikulttuurinen hoitotyö. Helsinki: WSOYpro. Pakaslahti, Antti & Huttunen, Matti O. (toim.) (2009) Kulttuurit ja lääketiede. Helsinki: Duodecim. Lähteet ja tutkimukset Fadiman, Anne (1998) The Spirit Catches You and You Fall Down. Among Child, Her Amerkican Doctors, and the Collision of Two Cultures. New York.

9 8(18) Koehn, Peter H. (2004) Global Politics and Multinational Health-care Encounters: Assessing the Role of Transnational Competence. EcoHealth 1: Global Politics and Multinational Health-care Encounters/ Peter H. Koehn (Viitattu ) Koehn, Peter & Sainola-Rodriguez, Kirsti (2005) Clinician/Patient Connections in Ethnoculturally Nonconcordant Encounters With Political Asylum Seekers: A Comparison of Physicians and Nurses. Journal of Transcultural Nursing 2005: 16, 4. Sainola-Rodriguez, Kirsti (2005) Turvapaikanhakijat psykiatrisessa sairaalahoidossa hoitamisen kulttuurisen kompetenssin toteutuminen potilasasiakirjojen perusteella. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2005:1. Sainola-Rodriguez, Kirsti (2007) Maahanmuuttajien ja hoitohenkilökunnan kohtaaminen transnationaalinen taitoko? Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2007:4. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2007:4, Kirsti Sainola-Rodriguez Sainola-Rodriguez, Kirsti & Koehn, Peter (2006) Turvapaikanhakijoiden ja pysyvästi Suomessa asuvien maahanmuuttajien mielenterveyteen liittyvien tarpeiden tunnistaminen. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2006:1. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2006:1, Kirsti Sainola-Rodriguez & Peter H. Koehn (Viitattu ) Eri maahanmuuttajaryhmien terveydentila, terveyspalvelujen käyttö ja hoitoon hakeutuminen, tietty sairaus (AIDS) Perkinen 1996, Ruokonen 1996, Taavela 1999, Pohjanpää ym. 2003, Clarke 2004, Rauta 2004, Lukkaroinen 2005, Gissler ym. 2006, Ibehen-Imarhiagbe 2006, Pirinen 2008, Häkkinen 2009 Terveydenhuoltohenkilökunnan ja maahanmuuttajien kohtaamiset Purokoski 1993, Hanki 1995, Hirstiö-Snellman ja Mäkelä 1998, Clarke 2003 (Haghseresht, Adjekughele, Strömpl), Degni 2004 Terveydenhuoltohenkilökunnan osaaminen: kulttuurinen kompetenssi & transkulttuurinen hoitotiede Kohonen 1996, Ikonen 1999, Virkki 1999, Silvennoinen 2000, Sainola-Rodriguez 2005, Huttunen 2006, Tuokko 2007 Transnationaalinen osaaminen Koehn ja Sainola-Rodriguez 2005, 2006, 2007 Maahanmuuttajien selviytyminen Metsänen 1996, Kallakorpi 2004 Somalialaisten terveyskäsityksiä., maahanmuuttajien potilasohjaus Hassinen-Ali-Azzani 2002, Tiilikainen 2003, Wathen 2007 Teoreettinen tarkastelu (käsitteen määrittely, teorian kehittäminen) Wikberg ja Eriksson 2003, Ikonen 2007

10 9(18) Kulttuurisia näkökulmia sairauteen ja parantamiseen esimerkkinä somalialaiset maahanmuuttajat, FT, tutkijatohtori, Marja Tiilikainen FT, tutkijatohtori Marja Tiilikainen käsitteli alustuksessaan erityisesti somalialaisten sairauteen ja terveyteen liittyviä kysymyksiä sekä esitteli, miltä tilanne näyttää kansainvälisen tutkimuksen näkökulmasta. Omassa väitöstutkimuksessaan 3 Marja Tiilikainen tutki pääkaupunkiseudulla asuvia somaliäitejä sekä heidän sairauden kokemuksiaan, parantamiseen liittyviä käsityksiään ja arjen uskonnollisuuttaan. Kansainvälisten tutkimusten mukaan maahanmuuttajien terveyden on huomattu heikkenevän maahanmuuton jälkeen. Alun perin hyvässä kunnossa ja parhaassa työiässä oleville ihmisille alkaa ilmaantua erilaisia oireita ja heidän terveytensä heikkenee. He kuitenkin hakeutuvat hoitoon harvemmin kuin kantaväestöä edustavat ihmiset ja saavat heitä vähemmän hoitoa. Lisäksi heidän saamansa hoito voi olla laadultaan heikompaa, ja heillä on työperäisiä onnettomuuksia enemmän kuin muilla työntekijöillä. Yleisöstä pohdittiin, voiko onnettomuuksien suureen määrään olla syynä se, että maahanmuuttajia ei opasteta työturvallisuudesta ehkä ei tulla edes ajatelleeksi, että he tarvitsisivat opastusta. Suomessa on tehty asennetutkimuksia sekä tutkittu syrjinnän vaikutuksia maahanmuuttajien hyvinvointiin. Myös Marja Tiilikainen suositteli Antti Pakaslahden ja Matti O. Huttusen teosta Kulttuurit ja lääketiede (2009). Kirja on hyvä kooste kulttuurisista sairauden ja terveyden käsityksistä suomen kielellä. Tällä hetkellä on tekeillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama valtakunnallinen tutkimus, Maamu, jossa tutkitaan venäläisiä, somaleja ja kurdeja. Somalialaisia on ollut vaikea tavoittaa tutkimusta varten. Tämä voi olla haasteellista mietittäessä palvelutarjontaa. Toistaiseksi tiedossa olevien tulosten mukaan tutkitut maahanmuuttajat eivät käytä lääkäri- ja terveyspalveluita yhtään enempää kuin mitä kantaväestö käyttää. Kurdivähemmistön pahoinvointi on tullut esiin erilaisilla mittareilla mitattuna: pahoinvointina, masentuneisuutena ja itsemurhaalttiutena. Tämä on huomionarvoista, sillä usein muut etniset ryhmät kuin somalit, jäävät vähemmälle huomiolle. Somalialaiset eivät käytä mielenterveyspalveluja eivätkä he koe niitä tarpeellisina. Tutkimus ei kerro, miksi he eivät käytä kyseisiä palveluita eikä sitä, mitä vaihtoehtoisia hoitoja he käyttävät. Somalialaiset ja kurdit kokevat syrjintää sekä välttelevät julkisia paikkoja etnisyytensä vuoksi. Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan somalialaiset kokevat runsaasti syrjintää erityisesti Suomessa. Suhteessa verrattuna suomalaiseen kantaväestöön tutkimukseen osallistuneiden maahanmuuttajien vajaakuntoisuus ja toimintakyky olivat alentuneet 40 %. Seminaariyleisöä kiinnosti tietää, miksi vajaakuntoisuus mitattiin vain fyysisen toimintakyvyn kautta. Myös sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn selvittämiseen löytyy mittareita. Kysyttiin myös, miten kauan maahanmuuttajat olivat asuneet Suomessa. Pohdittiin, voisiko toimintakyvyn alentuminen johtua maahanmuuttajien taustasta vai voisiko tuloksen syynä olla suomalainen ympäristö. Tutkitut maahanmuuttajat 3 Tiilikainen, Marja (2003) Arjen Islam: Somalinaisten elämää Suomessa. Tampere: Vastapaino. (Viitattu )

11 10(18) arvioivat itse toimintakykyään arkipäivän kokemuksensa pohjalta. Marja Tiilikainen kertoi, että somalialaisilla naisilla on lihavuutta Suomessa. Toki sitä on heillä kotimaassaankin jonkin verran, mutta liikkuminen on Somaliassa runsaampaa kuin Suomessa, jossa etenkin talvella pyritään välttämään ulkoilua. Suomalaisen yhteiskunnan sähköisten palvelujen suunnitteluun liittyen tärkeä tieto on somaliväestön luku- ja kirjoitustaidottomuus (12 %) sekä internetin käyttöön liittyvät ongelmat. Noin 12 % somalialaisista ymmärtää suomea heikosti tai ei lainkaan, ja 25 % somalinaisista ei osaa käyttää internettiä. Miten maahanmuuttajataustaiselle vähemmistölle turvataan yhteiskunnassa jaettavan tiedon saanti ja miten esimerkiksi eri palvelujen ajanvaraukset toimivat, jos ihmisillä on vaikeuksia käyttää sähköisiä palveluja? Sairaus- ja terveyskäsitykset ikkunoita kulttuuriin Lääketieteellinen antropologia on yksi kulttuurintutkimuksellinen suuntaus, jossa mietitään, miten sairaus ja terveys ovat kulttuurisesti rakentuneita. Myös terveydenhuoltojärjestelmät ovat kulttuurisesti rakentuneita, esimerkiksi biolääketieteellinen järjestelmä ei ole kaikkialla yhtä tunnustettua kuin Suomessa. On hyvä muistaa, että tapa, jolla Suomessa hoidetaan ja toimitaan, on kehittynyt nimenomaan meidän kulttuurisiin ja poliittisiin olosuhteisiin. Tähän kuuluu muun muassa se, mitä katsotaan kuuluvaksi lääketieteeseen ja mitä ei. Esimerkiksi meillä suhtautuminen vaihtoehtohoitoihin on torjuvampaa kuin vaikkapa Saksassa ja Ranskassa. Biolääketiede määrittelee normaaliutta ja epänormaaliutta. Jos joku selittää sairauden syytä noituudella, tyrmätään hänen ajatuksensa yliluonnollisena huuhaana. Marja Tiilikainen muistutti, että monelle kulttuuriset sairauden selitykset voivat kuitenkin olla yhtä aitoja ja todellisia kuin suomalaiselle lääkärille selitykset viruksista ja bakteereista. Erilaiset käsitykset sairaudesta ja terveydestä ovat kuin ikkunoita toiseen kulttuuriin. Ne kertovat, miten kyseisessä kulttuurissa ajatellaan erilaisista sairauksista ja siitä, mistä ne johtuvat. Opiskeltaessa tietyn kulttuurin terveys- ja sairauskäsityksiä on kuitenkin hyvä muistaa, että muutokset ihmisten käsityksissä tapahtuvat nopeasti, esimerkiksi maasta toiseen muutettaessa. Lisäksi ihmisillä on aina perhe- ja yksilökohtaisia eroja syvälle kulttuuriin menevien uskomusten lisäksi. Luonnollisesti kulttuuri vaikuttaa arkeemme monin tavoin. Esimerkiksi niinkin arkiseen asiaan kuin ruokaan ja ruokailuun liittyy paljon kulttuurisia, sosiaalisia ja uskonnollisia kysymyksiä. Kulttuuriset säännöt opettavat meille, miten ruokaa otetaan, millä tavalla syödään ja kenen kanssa syödään. Sama koskee lääkkeitä ja lääkkeiden käyttöä eli otetaanko lääkettä suun kautta, injektiona tai iholle salvana. Lääkettä voidaan kuunnella tai saada höyrynä iholle: yrttien tai Koraanin säkeiden polttamisesta nousevaa höyryä voidaan sivellä kipeään paikkaan tai koko ruumiille. On siis hyvin erilaisia tapoja hoitaa sairauksia tai pitää yllä terveyttä. Vallitseva järjestelmä hoitaa on vain yksi tapa. Tavallisin hoitomuoto on itsehoito, jossa voivat yhdistyä kansanlääkinnän ja vaihtoehtohoitojen tieto ja taito. Asiakkaat eivät useinkaan kerro käyttämistään muista hoidoista hoitohenkilökunnalle, koska he tietävät, että niitä ei hyväksytä. Maahanmuuttaja-asiakkaiden kohdalla voi olla myös hoitoja, joista emme tiedä mitään. Niinpä maahanmuuttajat voivat joutua konsultoimaan kansallisten rajojen ylitse kotimaahansa saadakseen hoitoa. Toisaalta ulkomailla

12 11(18) asuvat suomalaiset toimivat samalla tavoin: he käyttävät Suomessa käydessään gynekologi- ja hammashuollon palveluita. Hoito ja sopivan hoidon etsintä on helpompi ymmärtää, jos huomioidaan yksilö- ja yhteisökeskeisten näkemysten erot. Suomessa ollaan kansainvälisestikin hyvin yksilökeskeisiä: jo 12-vuotias pystyy tekemään päätöksiä omaa terveyttään ja sairauttaan koskevissa asioissa. Ihminen tulee hoitotilanteeseen yksin ja hänen on itse osattava kertoa omasta tilanteestaan. Mukana olevaan perheeseen suhtaudutaan epäillen, ja perhettä pidetään muutenkin täysin taustalla olevana asiana. Näin ei kuitenkaan ole kaikkialla. Monissa kulttuureissa perheen merkitys asiakkaan tukijana on tärkeä. Ihmisten ja sukulaisten välisiä suhteita korostaa vuorovaikutus ja molemminpuolinen vaihto. Henget ja esi-isät nähdään osana perheen ja suvun kokonaisuutta, muun muassa Aasiassa (Vietnam, Thaimaa). Esi-isiä muistetaan ja heidän muistonsa pidetään mielessä. Muslimiperheet haluavat olla läsnä läheisensä hoidossa, ja perheet vierailevat sairaalassa potilaan luona. Uskonto on meille yksityinen asia ja olemme pitkälle maallistuneita. Maahanmuuttajille uskonnolla voi olla paljon suurempi merkitys kuin meille. Sillä voi olla myös merkitystä heidän terveydenhoitoon ja sairauteen liittyvissä käsityksissä. Esimerkiksi muslimeilla uskonto näkyy hoidossa, siihen liitetyissä toiveissa ja rajoitteissa. Yleisöstä todettiin, että uskonnosta puhuminen on tabu suomalaisten kanssa keskusteltaessa. Marja Tiilikainen pohti tätä kulttuurien kohtaamisen problematiikan näkökulmasta. Miten kohtaamiseen vaikuttaa oma ajatus ja ahdistus puheena olevasta asiasta sekä vaikeus puhua siitä? Maahanmuuttajalle uskonnosta puhuminen voi olla paljon helpompaa, koska se on arjessa läsnä aivan eri tavalla. Mistä vaikeus puhua jostain asiasta johtuu ja miten asioita voisi nostaa esille? Islamin opin mukaan muslimin ei tulisi käyttää alkoholia eikä sikaperäisiä aineita. Tämä heijastuu myös alkoholia ja sikaperäisiä ainesosia sisältäviin lääkkeisiin ja rokkoaineisiin. Luonnollisesti ihmisten suhtautumisessa on eroja näissäkin kysymyksissä. Toiset perheet voivat suostua käyttämään näitä aineita, jos saavat hoitoa. Toiset puolestaan voivat kieltäytyä käyttämästä esimerkiksi sikaperäistä liivatetta sisältävää MPR-rokotetta. Terveydenhuoltohenkilöstön kannattaa kysyä maahanmuuttaja-asiakkaan omaa näkemystä ja suhtautumista asiaan. Keskustelu on aina hyvä käydä ennemmin etu- kuin jälkikäteen. Ramadan-kuukauden vaikutus hoitoon on syytä ymmärtää, koska jopa säännöllistä lääkitystä käyttävät, raskaana olevat tai vanhukset saattavat haluta paastota. Paaston aikana ei käytetä myöskään lääkeaineita. Tällöin asiakkaalle on annettava selkeä ohjeistus siitä, miksi lääkitys olisi hyvä pitää säännöllisenä. Yleisöstä kommentoitiin, että hoitohenkilökunnan on vaan oltava tiukkana. Asiakkaalle on sanottava ilman keskustelua, että lääke on otettava. Silloin Jumalakin ymmärtää asian, koska islam on joustava uskonto ja se taipuu pakon edessä. Islamin mukaan säännöistä voidaan neuvotella, mikäli hoitamattomuudesta seuraa hengenvaara. Muslimivauvoille ei saisi antaa toisen äidin luovuttamaa maitoa ilman, että luovuttaja tiedetään. Islamin mukaan saman äidin maitoa saaneista vauvoista tulee maitosisarukset, jotka eivät saa tulevaisuudessa mennä naimisiin keskenään. Poikien ympärileikkauksesta on tullut ongelma sen jälkeen, kun muslimitaustaisten maahanmuuttajien määrä on noussut Suomessa. Muslimit ovat

13 12(18) vaatineet julkista terveydenhuoltoa tekemään ympärileikkauksia uskonnollisista syistä, mutta julkinen terveydenhuolto tekee niitä vain lääketieteellisin perustein. Näin on myös yksityisellä puolella, minkä seurauksena perheet leikkauttavat poikansa kodeissaan tai vievät pojat ulkomaille leikattavaksi. Tyttöjen ympärileikkaus on Suomessa kiellettyä, samoin tyttöjen vieminen ulkomaille leikattavaksi. Tämä tapa ei kuitenkaan liity islamiin vaan se on islamia vanhempi kulttuurinen tapa, jota on käytetty myös kristillisissä yhteisöissä. Ihmisoikeusliiton 4 sivuilla on aiheeseen liittyen hyvät materiaalit ja ohjeistus. Sisäasiainministeriössä on tekeillä toimintaohjelma, joka esittää suosituksia tavan poistamiseksi ja ehkäisemiseksi. Keskusteluun liittyen Marja Tiilikainen esitti, että naisten ympärileikkaus voi olla suomalaisille uskonnon lisäksi toinen tabuaihe. Meidän on vaikea puhua aiheesta, koska asia on meille niin vaikeasti ymmärrettävä. Islamin usko rajoittaa eri sukupuolta olevien ihmisten kanssakäymistä. Keskustelua herätti maahanmuuttajamiesten suhtautuminen miespuolisiin lääkäreihin. Marja Tiilikainen totesi saman asian, mitä Husein Muhammedkin mainitsi omassa luennossaan Monikko-hankkeen Eri uskonnot ja uskonnolliset yhdyskunnat pähkinänkuoressa -seminaarissa. Vaatimukset hoitohenkilöstön sukupuolittuneisuudesta ovat syntyneet Suomessa, koska täällä se on mahdollista. Somaliassa lääkärit ovat miehiä, ja he hoitavat myös naisia. Toki gynekologisissa kysymyksissä on hyvä mahdollisuuksien mukaan huomioida toiveet (naispuolinen hoitaja, lääkäri, tulkki), koska naisten on helpompi puhua vaivoistaan toisten naisten läsnä ollessa ja toiselle naiselle. Näin mahdolliset ongelmat tulevat paremmin esille. Yleisöstä vastattiin, että käytännön kannalta pyritään jo lääkäriaikaa varattaessa varaamaan naispuolinen tulkki, mutta aina se ei onnistu. Islamin mukaan alastomuus ei ole suotavaa edes samaa sukupuolta olevien kesken. On hyvä pohtia, miten muslimitytöt suihkutetaan ja onko muslimityttöjen alastomaksi riisuttaminen vastaanotolla välttämätöntä vai riittäisikö vain tutkittavana olevan paikan riisuminen. Arjen islam tutkimuksen tuloksia Marja Tiilikainen esitteli somalinaisten parissa tekemänsä tutkimuksen tuloksia. Somaliäideillä oli selittämättömiä oireita ja sairauden kokemuksia, joihin ei löytynyt lääketieteellistä taustaa. Vaikka meillä on kansainvälisesti korkeatasoinen terveydenhuoltosysteemi, somalinaiset kokivat, että meillä ei osata hoitaa kaikkia sairauksia. Naiset selittivät sairautensa liittyvän heidän Suomessa olemiseensa. Naisten selityksissä kipu liittyi syrjinnän kokemuksiin ja siihen, että heitä ei hyväksytä. Suomen kylmyys ja asuntojen pölyisyys aiheuttivat erilaisia oireita heille ja heidän lapsilleen. Myös käytännön työssä on tullut ilmi somalialaisten naisten selittämättömät kivut ja sairaudet. Pohdittiin ympärileikkauksen traumatisoivaa vaikutusta, koska kivut esiintyvät usein lantion ja vatsan alueella. Jos traumaa ei voi käsitellä, ehkä se ilmenee fyysisinä oireina. Marja Tiilikainen totesi, että pahalle ololle annetaan merkityksiä ja ilmaisemalla pahaa oloa ruumiin kautta löydetään tapa puhua asiasta. 4 Ihmisoikeusliitto. KokoNainen. (Viitattu )

14 13(18) Sodasta ja sodan kokemuksista puhuttiin hyvin vähän. Trauman olemuksessa olivat läsnä sosiaaliset siteet ja perheen merkitys. Rasismin kokemuksista naisten oli helpompi puhua, koska se liittyi heidän vierauden kokemukseen ja Suomessa oloon. Sisällissotaa ja siihen liittyviä asioita oli kuitenkin vaikea käsitellä. Sotaan liittyi sosiaalisten siteiden katkeamista ja traumaattisia tilanteita. Tässä tuli esille ero suomalaisessa ja somalialaisessa traumojen käsittelyssä: Suomessa asiat halutaan selvitellä ja käydä läpi terapiassa, Somaliassa asioista vaietaan, ne yritetään unohtaa ja parantuminen tapahtuu suuntaamalla ajatuksensa tulevaisuuteen. Traumaattisia kokemuksia olivat myös ensimmäisen lapsen kuolemat ja lasten jääminen kotimaahan. Marja Tiilikaisen tutkimuksen somalinaisilla oli suomalaisen kulttuurin vaikutuksesta uusia sairausselityksiä, kuten depressio, stressi ja allergia. Näiden sanojen taustalla oli kuitenkin erilainen ymmärrys siitä, miten sairautta hoidetaan. Sanoille depressio ja stressi ei ole olemassa vastinetta somalin kielessä. Niiden sijasta voidaan käyttää käsitteitä qalbijab tai welwel. Qalbijab tarkoittaa särkynyttä sydäntä, jonka on aiheuttanut kovasti toivottu asia, ja siitä onkin aiheutunut pettymys. Welwel tarkoittaa huolta (stressiä), jotain koko ajan mielessä olevaa asiaa, joka ei mene pois ja jonka vuoksi ei voi edes nukkua. Erona suomalaisiin käsitesisältöihin, nämä eivät ole sairauskategorioita vaan emootioita. Somalialaisen kokemuksen mukaan vahvat emootiot, niin negatiiviset kuin positiiviset tunteet, voivat aiheuttaa hulluuden, waalli. Waalli on peruuttamaton tila, josta ei ole takaisin pääsyä. Yhteisön tehtävänä on auttaa ja tukea ihmistä selvittämään asia ja estää häntä menemästä sekaisin. Sairastumisen taustalla nähdään olevan sosiaalisten suhteiden ongelmat ja niissä ilmenevä epätasapaino, joita hoidetaan kotimaassa uskonnollisten parantajien avulla. Waalli-tilaan joutunut ihminen voi joutua mielisairaalaan, mikä on voimakkaasti stigmatisoivaa. Suomalaisessa terveydenhuollossa voi törmätä somalialaisten maahanmuuttajien torjuvaan asenteeseen mielen sairauksien ja niihin liittyvien hoitojen suhteen. Depression kohdalla somalialainen asiakas voi miettiä ihan erilaisia kulttuurisia sairauden selityksiä kuin hoitohenkilökuntaan kuuluva työntekijä. Asiakkaiden kanssa onkin hyvä keskustella ja selvittää, miten Suomessa ymmärretään mielen sairaudet ja että Suomessa näihin sairauksiin on olemassa lääkitystä ja hoitoja. Monissa kulttuureissa, maissa ja uskonnoissa hyväksytään henget osaksi todellisuutta. Henget voivat aiheuttaa ihmisille sairauksia. Henkien aiheuttamat oireet ovat samanlaisia kaikkialla: muun muassa pelkotilat, nukkumisvaikeudet, äänten kuuleminen, yleinen huono olo, väsymys, ruokahaluttomuus sekä ruumiilliset tuntemukset, kuten kutina, luu- ja lihaskivut ja painon tuntu rinnassa. Yksi tyypillinen oire on outo tuntemus toisella puolella ruumista. Tällaiset tuntemukset ovat tavallisia psykiatriassa. Somaliassa henkien aiheuttamia oireita on hoidettu henkiposessiorituaalilla, jonka aikana henkeä puhutellaan ja tiedustellaan, mitä tämä haluaa. Somaliassa on vahva kansanlääkinnän perinne biolääketieteen rinnalla. Hoitokeinoina voidaan käyttää polttamista tai yrttiparannusta. Kansanlääketieteen menetelmät voidaan jakaa kahteen näkemykseen ihmisten ja henkien välisestä suhteesta. Toisen mukaan tätä suhdetta pitää hoitaa, toisen mukaan henkiin ei voi luottaa vaan ne tulee karkottaa Koraania lukemalla. Mielen sairauksien biolääketieteellisen hoidon taso on alhainen: lääkitykset ovat vanhanaikaisia, mielisairaalassa hoito on huonoa eikä koko Somalimaassa ole yhtään koulutettua psykiatrian lääkäriä.

15 14(18) Biolääketieteen hoitomahdollisuuksista huolimatta somalialaiset hakeutuvat ulkomailla asuessaan hoitoon erilaisten uskonnollisten parantajien luokse, konsultoivat Somaliassa asuvia henkiparantajia tai hakevat hoitoa Somaliasta saakka. Myös Suomessa voi saada uskonnollista hoitoa, niin sanottua koraaniresitaatiota eli henkien karkotusta Koraania lukemalla. Näihin vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin ja Somaliaan palaamisen taustalla on lukuisia syitä. Tutun hoitomuodon avulla yritetään löytää selitystä huonolle voinnille, johon suomalainen lääkäri ei löydä syytä. Kulttuuriset käsitykset ovat niin erilaisia, että yhteistä näkemystä Suomessa saadusta diagnoosista ei välttämättä ole. Epäillään, voisiko selittämättömien oireiden taustalla olla jokin muu vaiva tai voisiko siihen saada muunlaista hoitoa. Lisäksi parantumattomiin tai vakaviin sairauksiin voidaan etsiä vaihtoehtoista hoitomuotoa tai lääkkeitä. Matkustaminen kotimaahan nähdään jo itsessään parannusta aiheuttavana, kun päästään lämpimään ja tuttuun ympäristöön sekä läheisten luokse. Marja Tiilikainen totesi, että hän ei voinut arvioida, auttoivatko vaihtoehtoiset hoidot oikeasti. Kyse oli ihmisten omista kokemuksista, joita he kuvasivat vahvistumisen tunteen eri ulottuvuuksilla. Vaihtoehtoista hoitoa saaneet ihmiset kokivat saaneensa toivoa ja diagnoosin, jonka he pystyivät ymmärtämään. Lisäksi hoito oli loogisessa suhteessa diagnoosiin. Potilaiden kohtaamisen kannalta onkin tärkeää tiedostaa nämä kaksi potilaan paranemisen kannalta tärkeät asiat: vahvemmaksi ihmiseksi tuleminen ja toivon saaminen. Monikulttuurinen kohtaaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa Terveydenhuollon toimintaympäristö kansainvälistyy: sekä potilailla että työkavereilla on yhä useammin muu kuin suomalainen kulttuuritausta. Myös suomalaiset matkustelevat enemmän hoidon perässä. Henkilösön täytyykin oppia olemaan sensitiivisiä kohtaamaan maahanmuuttajataustaisia perheitä sekä säilyttämään ammattitaitonsa näiden vaihtelevien ja moniulotteisten tilanteiden keskellä. Pohdittaessa kulttuurierojen vaikutusta ihmisten terveys- ja sairauskäsityksiin on vaarana se, että aletaan liikaa miettiä ihmisten toimintaa kulttuurin kautta. Terveydenhuollossa ilmeneviä ongelmatilanteita selittävät kuitenkin monet muutkin seikat, kuten asiakkaan kielitaito ja koulutustausta sekä mitä palveluita hänellä on ollut käytössään ennen Suomeen tuloaan. Lisäksi taustalla ovat erilaiset käsitykset sairaudesta ja hoidosta sekä erilainen tapa kommunikoida ja ymmärtää asiat. Meillä kaikilla on omia taustalla olevia kulttuurisia rakenteita ja tietynlaiset kulttuuriset tavat toimia. Jokainen voi pohtia, mitkä ovat suomalaisen terveydenhuollon kulttuurisia, näkymättömiä ja itsestään selviä käytäntöjä, joissa voisi tehdä toisinkin. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikulttuurisissa kohtaamisia voidaan helpottaa eri tavoin. Kysymys on myös yhdenvertaisuudesta ja siitä, mitä se tarkoittaa palvelutuotannossa. Maahanmuuttajaasiakkaiden kohtaamista helpottaa aito kiinnostus asiakkaan tilanteeseen ja rohkeus olla läsnä vuorovaikutustilanteessa. Asiakkaalta itseltään kannattaa kysyä, miten hänen kotimaassaan hoidettiin kyseistä vaivaa ja millaisia terveyspalveluita siellä oli saatavilla. Asiakkaan tuntemuksia ja huolta kuunteleva työntekijä herättää asiakkaan luottamuksen ja luo paremman perustan hoidon onnistumiselle. Ihmisten välinen kohtaaminen voi olla pienestä kiinni. Elämme keskellä kulttuurisia symboleita, jotka ovat meille suomalaisille itsestään selviä. Ne voivat kuitenkin aiheuttaa

16 15(18) kysymyksiä muualta tulleille tai tarkoittaa jotain aivan muuta heidän kulttuurissaan. Maahanmuuttaja-asiakkaille onkin annettava tietoa sellaisistakin asioista, joita ei tulisi selitettyä suomalaiselle. Omien ennakkoasenteiden ei tule antaa rajata asiakkaalle annettavan tiedon luonnetta. Tärkeää on ymmärtää ihmisen kokonaisvaltainen tilanne ja millaista hoitoa hänen on mahdollista noudattaa arjessaan. Myös perheen merkitys hoidossa on hyvä huomioida. Kieliongelmiin ja siitä johtuviin viestinnällisiin ja ymmärrykseen liittyviin ongelmiin voidaan etsiä ratkaisua käyttämällä tarvittaessa tulkkeja sekä varaamalla enemmän aikaa eri kieli- ja kulttuuritaustaisen ihmisen kohtaamiseen. Aikaa ei etenkään terveydenhuollossa useinkaan ole varata enempää, mutta on pohtimisen arvoista, voisiko aikaa saada enemmän esimerkiksi työtä organisoimalla. Yleisöstä todettiin, että ajan puute on yleinen käsitys. Ehdotettiin, että aika pitäisi nähdä eri tavalla kuin vain yksittäisenä vastaanottoaikana. Varaamalla ensimmäisellä kerralla vähän pidempi aika säästetään aikaa myöhemmin. Pohdittiin myös, voisiko terveydenhoitoa järjestää virka-ajan ulkopuolella, esimerkiksi iltaisin tai viikonloppuisin tai tekemällä kotikäyntejä. Todettiin, että vaihtoehtoja ei nähdä, koska aina ennenkin on toimittu tietyllä tavalla. Vaihtoehdot kuitenkin tulisi nähdä mahdollisina, vaikka ne vaatisivatkin sillä hetkellä enemmän aikaa. Sosiaali- ja terveyspalveluja pyritään saamaan joustavammiksi, liikkuvammiksi ja avohuoltoa painottavammiksi. Toistaiseksi tämä on jäänyt pyrkimykseksi ja ihmeteltiin, mihin työn kehittäminen jumiutuu. Pohdittiin myös, että sosiaali- ja terveyspalveluja voisi jalkauttaa maahanmuuttajaväestön pariin, niihin paikkoihin, joissa he liikkuvat, kuten moskeijoihin. Näin palvelut olisi helpommin saavutettavissa ja kynnys niiden käytölle madaltuisi. Lukuvinkkejä aiheesta kiinnostuneille Tiilikainen, Marja (2003) Arjen islam. Somalinaisten elämää Suomessa. Tampere: Vastapaino. Tiilikainen, Marja (2008) Somalialaiset maahanmuuttajat ja ylirajainen hoito. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 1: Mölsä, Mulki & Hjelde, Karin H. & Tiilikainen, Marja (2010) Changing Mental Distress Conceptions and Practices among Somalis in Finland. Transcultural Psychiatry 47(2). Tiilikainen, Marja & Koehn, Peter H. (2011) Transforming the Boundaries of Health Care: Insights from Somali Migrants. Medical Anthropology 30(5):

17 16(18) Venäläisenä lääkärinä Suomessa, terveyskeskuslääkäri Galina Halapainen Terveyskeskuslääkäri Galina Halapainen kertoi omasta kokemuksestaan, millaista oli työskennellä venäläisenä lääkärinä Suomessa. Hän muutti Suomeen 2008 päästyään Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducaten hallinnoimaan Doktor-hankkeeseen. Hankkeen aikana hän opiskeli suomen kielen ja sai lääkärioikeudet Suomessa toukokuussa Suomessa työskentely on sekä mielenkiintoista että haasteellista. Asiakkaat ja työyhteisö ovat suhtautuneet häneen hyvin. Suomalaisen ja venäläisen terveydenhuollon eroina Galina Halapainen näki asiakkaiden erilaisen suhtautumisen lääkäreihin, terveydenhuoltoon ohjatut resurssit, hoidon toteutuksen ja laadun sekä ihmisten terveystietoisuuden. Venäläiset ovat suomalaisia vaativampia terveydenhuollon palveluissa: he kyseenalaistavat helpommin lääkärin tietämyksen ja haluavat kuulla toisenkin mielipiteen. Suomalaiset ovat mukautuvaisempia lääkärin tekemään diagnoosiin. Venäläisillä on enemmän ennakkoluuloja omaan terveydenhuoltoonsa liittyen ja apua haetaan myös vaihtoehtolääketieteestä. Yleisöä kiinnosti lääkärin ja potilaan välinen suhde ja oliko se erilainen Venäjällä kuin Suomessa. Galina Halapaisen mukaan lääkärin ammatti on aliarvostettu Venäjällä. Lääkäreille puhutaan karkeasti ja vaativasti, ja heitä kohdellaan epäkunnioittavasti. Lääkärin työtä toteutetaan Venäjällä eri tavoin kuin Suomessa, jossa on käytössä ajanvarausjärjestelmä. Venäjällä potilaat kerääntyvät käytävälle jonoon, ja lääkärillä on käytettävissään tietty aika, esimerkiksi kaksi tuntia, ottaa heitä vastaan. Toisaalta Venäjällä lääkärin voi kutsua kotikäynnille tai ambulanssin saa kutsua muussakin kuin hätätilanteessa. Nämä käytäntöjen erot voivat aiheuttaa väärinkäsityksiä joidenkin asiakkaiden kohdalla. Suomessa valtio suuntaa terveydenhuoltoon runsaasti enemmän rahaa kuin Venäjällä, jossa terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti ja palvelu on Galina Halapaisen mukaan huonoa. Koska terveydenhuolto on heikompaa, myös ihmisten odotettavissa oleva elinikä on lyhyempi. Suomessa käypä hoito suositukset helpottavat hoidon suunnittelua esittämällä hoito-ohjeet ja jatkohoitosuunnitelmat. Venäläisessä terveydenhuollossa ei ole selkeitä yhtenäisiä hoito-ohjeita ja menetelmiä. Perusterveydenhuolto on Venäjällä ilmaista, mutta todellisuudessa ihmiset joutuvat maksamaan tutkimuksista. Yksi iso ero suomalaisen ja venäläisen terveydenhuoltojärjestelmän välillä on lääkäreiden koulutuksessa. Venäjällä lääkäreiden erikoistuminen alkaa aikaisemmassa vaiheessa eikä siellä ole yleislääkärijärjestelmää. Tämän vuoksi myös venäläiset asiakkaat ovat tottuneet pääsemään erikoislääkärin hoitoon ja ihmettelevät suomalaista järjestelmää. Venäjällä väestön terveystietoudessa on puutteita, koska mistään ei ole saatavilla riittävästi asianmukaista tietoa. Lääkärit kiertävät kouluissa valistamassa, mutta se ei riitä. Ennaltaehkäisevä terveydenhoito ja rokotusjärjestelmä eivät toimi samalla tavalla kuin Suomessa. Ihmisillä on ennakkoluuloja rokotteita kohtaan. Lapset saavat ilmaiset rokotukset lastenneuvolassa, mutta aikuisten täytyy itse huolehtia rokotuksistaan. Rokotuksista huolehtiminen on haastavaa, koska lääkärin vastaanottoaika on lyhyt eikä aikuisilla ole käytettävissään hoitonsa tueksi sairaanhoitajan vastaanottoaikaa tai ehkäisyneuvolaa. Yleisöstä kysyttiin myös maahanmuuttajien terveydentilasta tehtyyn tutkimukseen viitaten, miksi venäläisten naisten aborttien teko on niin yleistä ja käytetäänkö sitä ehkäisymenetelmänä. Galina Halapainen totesi, että Venäjällä ei ole järjestetty

18 17(18) mitään ehkäisymenetelmiä sellaisen äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolajärjestelmän kautta kuin Suomessa. Ehkäisyvälineitä on olemassa, mutta etenkään maaseudulla asuvilla ihmisillä ei ole varaa ostaa niitä. Abortti tehdään perinteiseen tapaan kaapimalla; Suomessa siihen käytetään lääkehoitoa. Murrosikäinen tyttö ei saa neuvolasta ehkäisyä ilman lupaa. Suomessa jo 15-vuotias saa itsenäisesti hankkia ehkäisymenetelmän. Lisäksi kysyttiin ihmisten suhtautumista mielenterveysongelmiin. Galina Halapainen vastasi, että Suomessa mielenterveyshuolto on hyvin järjestetty ja ihmiset hakeutuvat hoitoon itse. Venäjällä asiasta ei puhuta ja sitä hävetään. Maahanmuuttajien on vaikea saada hoitoa Suomessa. Heillä on usein heikko kielitaito eivätkä he tiedä, mistä he voisivat hakea ja saada apua. Myös Suomessa käytetyt hoitomenetelmät ovat vieraita, minkä vuoksi hoitoa ja lääkkeitä haetaan kotimaasta. Tämä puolestaan vaikeuttaa sairauden hoitoa, koska ihmiselle on määrätty täällä lääke ja tehty hoitosuunnitelma. Yleisöstä hämmästeltiin, hakevatko ihmiset todella itse omat lääkkeensä ja popsivat niitä oman harkintansa mukaan. Galina Halapainen myönsi näin olevan. Hän totesi, että varmasti ihmiset käyttävät myös turhia lääkkeitä. Lisäksi voi olla lääkkeiden päällekkäin käyttöä, jolloin ihmisellä on jo Suomessa määrätty lääke tiettyyn tautiin. Koska Venäjällä ja Suomessa lääkkeiden kauppanimet ovat erilaiset samasta vaikuttavasta aineesta huolimatta, ihmiset saattavat ostaa samaan vaivaan lääkettä Venäjältä. Galina Halapainen kertoi kysyneensä asiakkailtaan, miksi he toimivat sillä tavalla. Selityksinä kerrotaan, että lääke oli halvempaa kuin Suomessa tai että asiakas ei päässyt lääkärille halutessaan. Lääkkeiden päällekkäin käytön vaikutuksia ei ymmärretä, koska ihmiset valittavat, että lääke ei auta tai se on liian vahvaa. Pohdittiin, miten ihmisten tietoisuutta ja käytöstä voisi muuttaa heidän terveytensä edistämiseksi. Ongelmana on usein ihmisten puutteellinen suomen kielen taito.

19 18(18) Keskustelua seminaaripäivän aiheista Terveys- ja sairauskäsitykset eri kulttuureissa seminaarin loppuun oli jätetty aikaa alustajien ja yleisön väliselle keskustelulle. Marja Tiilikainen totesi Galina Halapaisen luentoon viitaten, että ainakin somalialaisten kohdalla kysymys ennaltaehkäisevästä hoidosta on uusi. Ihmisten on vaikea ymmärtää, miksi tarkastuksissa tulisi käydä ennaltaehkäisevässä mielessä. Äitiysterveydenhuollossa tarkastukset ja raskauden seuranta koettiin hyvänä asiana. Äidit arvostavat saamaansa hoitoa, kun ymmärtävät, mistä on kyse. Asiakkaille kehittyy vähitellen luottamus siitä, että asioita ei salata. Myös koulutarkastuksiin on osallistuttu mielellään. Vanhemmat ovat olleet yllättyneitä siitä, että kouluterveydenhuollonkin kautta ohjataan eteenpäin tarvittaessa. Hammashuollossa ihmiset ovat kiinnostuneita ja ovat olleet tyytyväisiä siitä, että tarkastuksia järjestetään. Yhteisen kielen puute ja vanhempien ennakkokäsitykset aiheuttavat toisinaan haasteita hammashuollon toteutumiselle. Sokerituotteiden käyttö on joissakin ryhmissä runsasta eikä ymmärretä niiden yhteyttä hampaisiin. On todettu, että sosioekonominen asema vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. Maahanmuuttajilla tämä korostuu vieläkin selvemmin. Ihmiset ovat vähävaraisia, ja siksi he tinkivät terveydenhuollostaan. Terveyden kannalta tärkeiden lääkkeiden määräämisen kohdalla onkin hyvä varmistaa, että asiakkaalle selvitetään, miksi lääke on määrätty ja miksi se pitäisi käyttää. Todettiin, että pelkkä tulkin käyttö ei varmista sitä, että asiakas on ymmärtänyt hänelle selitetyn asian. Ihmiset ymmärtävät erilaisia käsitteitä muun muassa koulutustaustastaan johtuen. Maahanmuuttajien parissa työskentelevien onkin hyvä ymmärtää, että ihmiset eivät tiedä kaikkia samoja asioita kuin mitä Suomessa on opetettu jo pienestä pitäen. Ihmisillä on myös erilaiset näkemykset oikeasta ja hyvästä hoidosta. Maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kohtaamisessa tarvitaankin päivän alustajien korostamaa kykyä kohdata asiakas kuunnellen ja kysellen. Yhdessä keskustellen päästään parempiin tuloksiin molempien osapuolten näkökulmasta.

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa. Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen

Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa. Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen Maahanmuuttajat Heterogeeninen ryhmä ulkomailla syntyneitä Suomessa oleskelevia ihmisiä: Suomessa työskentelevät tai

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö

Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö Maahanmuuttajaväestön toimintakyky ja kuntoutuspalveluiden käyttö Shadia Rask, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Apuvälinealan valtakunnalliset koulutus- ja neuvottelupäivät 12.10.2016 Shadia Rask

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa. Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa. Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 5.10.2016 Sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluita Suomessa Miten hoito-oikeus

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu 7.5.2008 MITÄ ON TULOSSA: 1. MONIKULTTUURISUUDESTA 2. KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ, OPPILAIDEN

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Työ- ja toimintakyky Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Mitä toimintakyky tarkoittaa? kykyä selviytyä itseään tyydyttävällä tavalla jokapäiväisen elämänsä toiminnoista omassa elinympäristössään toimintakyky

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla Mukailtu lähteestä: Perttu S & Kaselitz V 2006. Parisuhdeväkivalta puheeksi opas terveydenhuollon ammattihenkilöstölle äitiyshuollossa

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet Pohjolan Bioanalyytikkopäivä Maahanmuuttajat laboratorion asiakkaana 23.1.2016 Saynur Soramies www.monikulttuurinenhoito.fi Maahanmuuttajien moninaisuus Suomessa 1990 asti 13 000 maahanmuuttajaa vuodessa

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa

Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa tietohallintoylilääkäri Pirkko Kortekangas, VSSHP Lähi- ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 19.10.2016 Tyks, T-sairaala, Haartman-Sali VSSHP Kehittämispalvelut

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Pakolaisuus ja kulttuuriset asiat vastaanotolla

Pakolaisuus ja kulttuuriset asiat vastaanotolla Pakolaisuus ja kulttuuriset asiat vastaanotolla XI Valtakunnallinen tuberkuloosipäivä 18.5.2016 Terveyskeskuslääkäri, psykoterapeutti Valentina Oroza Sidonnaisuudet Työ ja sivutoimi: Työnantaja Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

TURVAPAIKANHAKIJAT:

TURVAPAIKANHAKIJAT: TURVAPAIKANHAKIJAT: ARKIPÄIVÄISET HALLINNON JA HALLINNAN KÄYTÄNNÖT JUSSI S. JAUHIAINEN URMI & TURUN YLIOPISTO jusaja@utu.fi Aineisto on peräisin YK:n (UNHCR), EU:n (Eurostat) ja Migrin tilastotietokannoista.

Lisätiedot

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET Koulutus Osallistujia Palautteita Elintapamuutokseen sitoutuminen 2.8.215 48 25 Miestyön abc 1.9.215 62 4 Syömishäiriöt 19.11.215 94 49 Poikatyö 14.1.216 5 9 Ikääntyneen ravitsemushoito

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Yhteinen vastuu ikääntyneistä ihmisistä. Tukevasti kotona

Yhteinen vastuu ikääntyneistä ihmisistä. Tukevasti kotona Yhteinen vastuu ikääntyneistä ihmisistä Tukevasti kotona Iäkkäiden suun terveydenhuollon palvelujen nivominen kiinteäksi osaksi muita iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluita sekä erityisasiantuntemuksen

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149 TALOUSTUTKIMUS OY 20100326 13:12:52 TYÖ 3762.00 TAULUKKO 21011 ss VER % Suomalaisten mielipiteet Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti/asema maahanmuuttopolitiikasta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ työn

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot