Eri toimijaryhmien näkemyksiä kokonaisarkkitehtuurityöstä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eri toimijaryhmien näkemyksiä kokonaisarkkitehtuurityöstä"

Transkriptio

1 Eri toimijaryhmien näkemyksiä kokonaisarkkitehtuurityöstä VARKIT-osaprojekti Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin käsitystutkimus FEAR-projekti 45/2008 Hallinnon kehittäminen

2

3 Eri toimijaryhmien näkemyksiä kokonaisarkkitehtuurityöstä VARKIT-osaprojekti Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin käsitystutkimus Katja Liimatainen Hannakaisa Isomäki Valtiovarainministeriön julkaisuja 45/2008 Hallinnon kehittäminen

4 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (vaihde) Internet: Taitto:.Pirkko Ala-Marttila/VM-julkaisutiimi Helsinki 2008

5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, joulukuu 2008 Tekijät Jyväskylän yliopisto Katja Liimatainen ja Hannakaisa Isomäki Julkaisun nimi Eri toimijaryhmien näkemyksiä kokonaisarkkitehtuurityöstä VARKIT-osaprojekti Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin käsitystutkimus Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta Asiasanat valtionhallinto, kokonaisarkkitehtuuri, haastattelututkimus Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 45/2008 Julkaisun myynti/jakaja Julkaistu ainoastaan sähköisessä muodossa Painopaikka ja -aika ISBN ISBN (PDF) ISSN Sivuja 35 Hinta Kieli Suomi Tiivistelmä Tämä raportti esittelee eri toimijaryhmien näkemyksiä valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin (KA) kehittämistyöhön. Aineisto on kerätty haastattelemalla 21 Yhteentoimivuuden kehittämisohjelmaan keväällä 2007 osallistunutta henkilöä. Haastateltavat edustavat sekä valtionhallinnon eri osia ja tasoja että IT-yrityksiä. Haastatteluaineiston laadullisen analyysin perusteella käsitellään eri toimijaryhmien kokonaisarkkitehtuurityöhön liittämiä käsityksiä. Raportin keskeisinä johtopäätöksinä todetaan, että KA-kehittämistyö nähtiin teknisorientoituneena. Arkkitehtuurityön tulisi keskittyä toimintaan ja sisältöihin. Aineiston perusteella KA-ajattelun ja yhteentoimivuuden kehittämisen eteenpäinvieminen on todennäköisesti helpompaa valtion-hallinto- ja hallinnonalatasolla kuin virastotasolla.

6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, December 2008 Författare Katja Liimatainen, Hannakaisa Isomäki Publikationens titel Forskningsprojektet för statsförvaltningens helhetsarkitektur VARKIT-delprojektet Uppfattningsundersökning om statsförvaltningens helhetsarkitekturprojekt Publikationens andra versioner Publikationen finns på finska på Internet-address Nyckelord - Publikationsserie och nummer Finansministeriet publikationer 45/2009 Beställningar/distribution Finns endast i elektronisk form Tryckeri/tryckningsort och -år ISBN ISBN (PDF) ISSN Sidor 35 Pris Språk Finska Sammandrag Denna rapport presenterar olika aktörers åsikter om utvecklandet av statsförvaltningens helhetsarkitektur (HA). Materialet har insamlats genom intervjuer av 21 personer som deltagit i Utvecklingsprogrammet för kompatibilitet våren Bland de intervjuade ingick representerar både för statsförvaltningen och för IT-företagen. I rapporten behandlas utgående från en kvalitativ analys av intervju-materialet uppfattningar som olika aktörer förknippar med helhetsarkitekturarbete. Rapportens centrala slutledningar är att HA-utvecklingsarbetet uppfattades som teknikorienterat. Arkitekturarbetet borde koncentrera sig på verksamheten och innehållet. Man kan på basis av materialet dra slutsatsen att det sannolikt är lättare att pådriva utvecklandet av HA-tänkandet och kompatibiliteten på statsförvaltnings- och förvaltningsområdsnivå än på ämbetsverksnivå.

7 Description page Publisher and date Ministry of Finance, December 2008 Author(s) Katja Liimatainen, Hannakaisa Isomäki Title of publication Stakeholder views on enterprise architecture in Finnish government administration VARKIT sub-project Study of conceptions of enterprise architecture in Finnish government administration Parts of publication/ other versions released The publication is available in Finnish at Keywords - Publication series and number Ministry of Finance publications 45/2008 Distribution and sale Available in electronic form only Printed by ISBN ISBN (PDF) ISSN No. of pages 35 Price Language Finnish Abstract This report introduces different stakeholders views on Enterprise Architecture (EA) development within Finnish government. The data is gathered from 21 interviews accomplished during spring 2007 among participants of Interoperability Programme. The interviewees represent different sectors and levels of Finnish government and IT companies. On the basis of qualitative data analysis we discuss the notions that different actors connect to EA work. The key conclusions are that the ongoing EA work is seen as technically oriented and more emphasis should be put to activities and contents. On the basis of the data, it seems to easier to develop EA thinking and interoperability on the level of state administration and ministries than in the agency level.

8

9 KIITOKSET Raportin tekijät kiittävät haastateltuja asiantuntijoita tutkimukseen osallistumisesta ja Katariina Valtosta avusta aineiston keräämisessä. Kiitokset FEARprojektin rahoittajille, jotka vuonna 2008 ovat valtiovarainministeriö, IBM Finland Oy, Ixonos Tek-nologiakonsultointi Oy, Microsoft Oy, SAS Institute Oy ja TietoEnator GMR Oy.

10

11 9 Sisältö KIITOKSET Johdanto Haastattelukysymykset ja analyysi Näkökulmat kokonaisarkkitehtuurityöhön Kokonaisarkkitehtuurityön strategiset tavoitteet Uudet palvelut Tietojärjestelmien poistaminen ja integrointi Tiedonkäsittelyn lisäarvo Tietoturva Yhteenveto ja johtopäätökset LÄHDELUETTELO... 35

12 10

13 11 1 Johdanto Tässä raportissa kuvataan Jyväskylän yliopiston Tietotekniikan tutkimusinstituutin Finnish Enterprise Architecture Research (FEAR) -projektin osaprojektin Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin käsitystutkimus (VARKIT) tuloksia. Osaprojektissa selvitetään kokonaisarkkitehtuuriin (KA, englanniksi enterprise architecture, EA) liittyviä käsityksiä osana käynnissä olevaa valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurihanketta. Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen edellyttää eri asiantuntijaryhmien yhteistyötä ja toisten toimijoiden näkemysten huomioimista. Tutkimuksen tavoitteena on löytää se mentaalimalli, jonka varassa kehittämistoiminnassa mukana olevat eri tahot toimivat sekä hahmottavat käsillä olevaa kehittämistehtävää ja sen organisatorista kontekstia. Tutkimusaineisto koostuu 21 haastattelusta, jotka on tehty kevään 2007 aikana. Haastateltavina olivat sekä julkishallinnon että IT-yritysten toimijat. IT-ammattilaisia haastateltiin kymmenen ja valtionhallinnon asiantuntijoita yksitoista. Kohdejoukko koostui Yhteentoimivuuden kehittämishankkeessa keskeisesti mukana olleista pääkaupunkiseudulla työskentelevistä eri-ikäisistä miehistä ja naisista, joiden kokemus kokonaisarkkitehtuurityöstä vaihteli Haastateltavien valinnalla pyrittiin tukemaan käsitysten koko variaation löytymistä kohdejoukosta. Tutkimus perustuu laadulliseen otteeseen, jonka tavoitteena on saada selville johonkin tiettyyn ilmiöön liittyvä käsitysten variaatio. Yleisesti katsotaan, että 20 haastattelua riittää tuottamaan jossakin määrätyssä joukossa niin sanotun saturaation, jolloin aineiston katsotaan sisältävän riittävän variaation käsityksiä 1. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin valtionhallinnon KA-kehikkoa 2. Haastattelut kohdistuivat kehikon pohjalta valittuihin teemoihin. Teemoihin pohjautuvat kysymykset esitettiin yleisellä käsitteellisellä kielellä, joka ohjaa vastaamaan käsitysten ja mielipiteiden tasolla. Tutkijat välttivät ohjaamasta haastateltavien mielipiteitä. Haastattelut litteroitiin. Raportissa esitellään eri toimijaryhmien näkemyksiä KA-työn eri osa-alueista. Nämä osa-alueet ovat KA-kehikon mukaisesti toiminta, informaatio, järjestelmät ja teknologiat. Jokaisesta osa-alueesta löytyi teemoja, joista eri toi- 1 esim. Sandberg Valtiovarainministeriö 2007

14 12 mijaryhmillä oli eriäviä näkemyksiä. Tässä raportissa esitellään seuraavat teemat: kokonaisarkkitehtuurityön strategiset tavoitteet, uudet palvelut, tietojärjestelmien poistaminen ja integrointi, tiedonkäsittelyn lisäarvo ja tietoturva. Näkemykset poikkesivat toisistaan riippuen siitä edustiko haastateltu virasto-, hallinnonala-, valtionhallintotasoa vai IT-yritystä. Erot haastateltujen organisaatiotaustoissa näkyivät mm. seuraavasti. Virastotason edustajat katsoivat asioita suppeammasta näkökulmasta kuin valtionhallintotason ja IT-yritysten edustajat. Valtionhallintotason ja IT-yritysten edustajien näkemykset olivat keskimäärin lähimpänä toisiaan, kuin muiden ryhmien. Aineiston perusteella KA-ajattelun ja yhteentoimivuuden kehittämisen eteenpäinvieminen on todennäköisesti helpompaa valtionhallinto- ja hallinnonalatasolla kuin virastotasolla.

15 13 2 Haastattelukysymykset ja analyysi Haastattelukysymykset pohjautuvat kokonaisarkkitehtuurikehikkoon. Kehikko on poimittu haastattelukysymyksiä laadittaessa voimassa olleesta menetelmäversiosta 3. Kehikko sisältää neljä yleisesti tunnettua KA-näkökulmaa: Toiminta (esim. asiakkaat, organisaatio, sidosryhmät, palvelut, prosessit) Informaatio (esim. strateginen tietopääoma, sanastot) Järjestelmät (esim. tietojärjestelmäsalkku, järjestelmien elinkaaret) Teknologiat (esim. teknologia- ja standardilinjaukset, malliarkkitehtuurit) Kehyksessä on kolme tasoa. Ylin taso on julkishallintotaso, joka on ylin päätöksentekotaso. Toinen taso on kohdealuetaso, joka muodostuu julkishallinnon alaisista itsenäistä päätöksentekovaltaa käyttävistä kokonaisuuksista. Näitä ovat ensisijaisesti hallinnonalat. Alin taso on osa-alue ja se muodostuu pääasiassa virastoista. Haastattelukysymykset koskivat valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin nyky- ja tavoitetilaa. Kysymykset esitettiin valtionhallinnon ja IT-yritysten edustajille (TAULUKKO 1) hieman eri tavoin muotoiltuna. Haastatteluissa kiinnitettiin huomiota syntyvän aineiston oikeellisuuteen siten, että haastattelijat välttivät tuomasta esiin omia käsityksiään, suuntasivat keskustelua haastateltavien esille tuomien seikkojen kautta ja kysyivät tarvittaessa tarkistuskysymyksiä 4. Aineisto on analysoitu laadullisesti. Sille on tyypillistä induktiivinen päättely, jossa pyritään tekemään päätelmiä aineistosta nousevien seikkojen perusteella. Aineistoa pyritään tarkastelemaan monitahoisesti ja yksityiskohtaisesti nostaen esiin merkityksellisiä teemoja kattavan vastauksen tuottamiseksi tutkimusongelmaan. Raporttia varten on tehty laadullinen tulkinnallinen analyysi, joka tarkoittaa tutkittavan ilmiön ymmärtämistä haastateltavien siihen liittämien monien eri tulkintojen kautta 5. 3 Valtiovarainministeriö Kvale Klein ja Myers 1999

16 14 Taulukko 1. Haastattelukysymykset (ei sis. taustatietoja) Nykytilan arkkitehtuuri Tavoitetilan arkkitehtuuri Miten asiakasorganisaationne sijoittuvat valtionhallintoon? Mitä lähitoimijoita asiakasorganisaatioillanne on? Mitä palveluita valtionhallinnon asiakkaanne tuottavat? Kenelle? Mitkä ovat asiakkaittenne ydinprosessit, joilla nämä palvelut tuotetaan? Miten EU-vaikuttaa asiakkaittenne toimintaan tällä hetkellä? Miten lainsäädäntö säätelee asiakkaittenne toimintaa? Millaisia yhteistoimintamahdollisuuksia näet valtionhallinnon asiakasorganisaatioiden kesken? Onko mielestäsi joitain toimintatapoja, joita voisi yhtenäistää? Oletko huomannut mitä uusia palveluita valtionhallinnon organisaatiot voisivat tuottaa? Miten EU tulee mielestäsi tulevaisuudessa vaikuttamaan? Muuttuuko lainsäädännön rooli suhteessa asiakasorganisaatioidenne toimintaan? Millaisia strategisia tavoitteita asiakasorganisaatioidenne tulisi asettaa kokonaisarkkitehtuurityöhön liittyen? Mitä tietojärjestelmiä valtionhallinnon asiakkaidenne käytössä on? Onko em. asiakkailla alemman tason yksiköitä? Mitä järjestelmiä siellä on käytössä? Mitä tarkoitusta varten nämä tietojärjestelmät ovat? Mitä palveluita ja prosesseja ne tukevat? Näetkö, että on olemassa sellaisia toimintatapoja, joita ei vielä tueta tietojärjestelmin, mutta mielestäsi voisi tukea? Mitä tietojärjestelmiä voisi poistaa? Entä korvata? Onko mielestäsi joitain tietojärjestelmiä, joita voisi integroida lähitoimijoiden kesken? Keiden välillä? Mitkä ovat tärkeimmät tiedot, joita asiakasorganisaationne käsittelevät? Tuottaako asiakasorganisaatioissa tehtävä tietojenkäsittely lisäarvoa tälle tiedolle? Ketä se hyödyttää? Mitä yhteisiä tietoja asiakasorganisaationne käsittelevät lähitoimijoidensa kanssa? Mitkä näistä yhteisistä tiedoista ovat tällä hetkellä koko julkishallinnon yhteiskäytössä? [yhteiset tietovarannot] Olisiko mielestänne asiakkaidenne käsittelemistä tiedoista hyötyä nykyistä suuremmalle joukolle toimijoita? Onko joitain tietoja, joita asiakkaanne tarvitsisivat sen lisäksi mitä nyt käsittelevät? [tehokkaammin käyttöön] Julkishallinnon tärkein tietopääoma? Millä termeillä puhutaan informaatiosta? Toimintaarkkitehtuuri Järjestelmäarkkitehtuuri Informaatioarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri Millaisia teknologia-toteutuksia heillä on tällä hetkellä? Millainen on heidän tietoverkkonsa? Miten tiedonsiirto eri osaalueiden välillä rakentuu? Millaisia periaatteita ja ohjeita valtionhallinnon asiakkaanne ovat antaneet teknologiatoteutuksia koskien? Kenelle? Millainen on asiakasorganisaatioidenne tietoturva? Näetkö, että uusi teknologia voisi edistää asiakkaidenne toimintatapoja? Miten tietoturva on mielestäsi huomioitava tulevaisuuden yhteistoiminnoissa ja yhteisissä järjestelmissä?

17 15 3 Näkökulmat kokonaisarkkitehtuurityöhön Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurityöhön osallistuu aktiivisesti useita erilaisia toimijaryhmiä. Haastatellut edustivat monipuolisesti julkishallintoa ja konsultointia harjoittavia IT-alan yrityksiä. Haastateltavien organisaatiotasot, ammattinimikkeet ja kokemus KA-työstä on esitetty taulukossa 2. Julkishallinnon 11 haastateltavaa luokiteltiin kolmelle organisaatiotasolle valtionhallinnon KA-kehyksen mukaisesti. Nämä tasot ovat: valtionhallinto, hallinnonala ja virasto. Haastateltavat edustivat kauppa- ja teollisuusministeriötä, liikenne- ja viestintäministeriötä, opetusministeriötä, puolustusministeriötä, sisäasiainministeriötä, sosiaali- ja terveysministeriötä ja valtiovarainministeriötä. IT-alan yritysten edustajat jaettiin kahteen tasoon, jotka olivat IT-yritysten johto ja konsultit. Haastateltavat edustivat seuraavia yrityksiä: Capgemini, Deloitte, Netum, Silverplanet, Sysopendigia ja TietoEnator. Yleisellä tasolla eri toimijaryhmien edustajat näkemykset vaihtelivat suhteessa organisaatiotason näkökulmaan. Virastotasolla kokonaisarkkitehtuurityön tarkastelun näkökulmana oli ensisijaisesti oma virasto tai kunta. Hallinnonalatasolla näkökulmat vaihtelivat omasta organisaatiosta koko hallinnonalaan. Näin asiasta totesi hallinnonalan edustaja:..no oman organisaation näkökulmasta ja sitte kyllä myös siis kokonais ainakin pitäis katsoa.

18 16 Taulukko 2. Haastateltujen jakautuminen organisaatiotasoille, ammattinimikkeet ja kokemus KA-työstä Organisaatiotaso Ammattinimike KA-työkokemus (vuosia) Lkm Valtionhallinto Hallitusneuvos 25 1 Kansliapäällikkö 10 1 Operaatiopäällikkö 7 1 Apulaispäällikkö 30 1 Hallinnonala Vanhempi lakimies 1 1 Tietoasiantuntija 7 1 Ylitarkastaja 4 1 Virasto Tietojärjestelmäpäällikkö (kaupunki) 2 1 Tietohallintojohtaja IT-yritysten johto Johtaja 6 1 Myyntijohtaja 10 1 Konsultointijohtaja Konsultit Vanhempi konsultti 8 1 Johdon konsultti Konsultti Valtionhallinnon tasolla näkökulmana oli oma hallinnonala ja myös valtio kokonaisuutena. Lisäksi yksi haastatelluista katsoi asiaa myös kunnallishallinnon näkökulmasta: No kyllä mä nyt sanosin että me, että tästä niinku vahvin näkökulma on sisäministeriöhallinnon ala, sitten kunnallishallinto, ja sitten koko valtionhallintoki. IT-alan yritysten edustajien näkökulma kokonaisarkkitehtuuriin oli kokonaisvaltaisesti valtionhallinto, eikä hallinnonala- ja virastotasoa tarkasteltu erillisinä kokonaisuuksina. Lisäksi yksi haastateltava otti mukaan myös kuntapuolen. Näin näkökulmastaan kertoi eräs haastateltu johtava konsultti:..täs ValtIT:ssä, niin sillon katsotaan valtionhallintoa kokonaisuutena ja miten se siellä niinkun se organisaatio koko systeemi toimis parhaalla mahdollisella tavalla.

19 17 4 Kokonaisarkkitehtuurityön strategiset tavoitteet Valtion IT-toiminnan johtamisyksikön (ValtIT) Yhteentoimivuuden kehittämisohjelman tavoitteena on luoda kokonaisarkkitehtuuri toiminnan ja tietojärjestelmien kehittämisen ohjausvälineeksi kaikilla valtionhallinnon tasoilla. Lisäksi tavoitteena on luoda ja ottaa käyttöön toimintamalli kokonaisarkkitehtuurin ylläpitämiseksi sekä arkkitehtuurikuvausten hyödyntämiseksi kehityshankkeiden ohjauksessa ja tietojärjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa. Kokonaisarkkitehtuurin avulla julkisten palvelujen kehittämistyössä pystytään ottamaan paremmin huomioon strategiset tavoitteet: asiakaslähtöisyys, kestävä kehitys ja palvelutuotannon tehostaminen. Myös toiminnan rakenteet ja tieto- ja viestintäteknologiset ratkaisut kyetään suunnittelemaan tasapainoisesti teknologian mahdollisuudet ja ratkaisujen koko elinkaari huomioiden. Näin kokonaisarkkitehtuuri on määritelty strategisen johtamisen välineeksi, jonka avulla yhtenäistetään toiminnan kehittämistä ja tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä koko valtionhallinnon tasolla. 6 Kokonaisarkkitehtuurin tukemat strategiset tavoitteet ovat hyvin kokonaisvaltaisia ja edellyttävät valtionhallinnolta mittavia muutoksia sekä oman sisäisen toimintansa että asiakastyön kannalta. Lisäksi toimijoiden tulisi ottaa huomioon teknologian sisältämät mahdollisuudet ja teknologiatuettujen prosessien koko elinkaari. Haastatelluilta julkishallinnon edustajilta kysyttiin millaisia tavoitteita heidän edustamansa organisaation tai valtionhallinnossa yleensä tulisi asettaa kokonaisarkkitehtuurityölle. Virastotasolla keskeisenä strategisena tavoitteena nähtiin yhteentoimivuuden lisääminen. Yhteentoimivuus nähtiin tärkeäksi erityisesti yhteisten palveluiden rakentamisen kannalta ja tiedonvaihdon helpottamiseksi:...ensimmäinen on tietenki että me pystytään vaihtaan tätä tietoa näitten eri organisaatioden välillä eli tässä on niinku tää, yhteensopivuus se on kyl ihan äärimmäisen tärkeetä. 6 ValtIT 2009

20 18 Hallinnonalatasolla tuotiin esiin, että teknisen yhteentoimivuuden lisäksi pitäisi kiinnittää huomiota organisaatiotason toimintaprosessien yhteentoimivuuteen: konserniajattelun vielä vahvempi läpivieminen silleen et tota, et me näitä asioita tehään yhessä ja tehtäs niitä yhtenäisellä tavalla huomioiden tietysti niitten eri organisaatioitten erityispiirteet niin kyl se, kyl mä näkisin että se täs jatkossa tulee kyllä kasvamaan ja, kyl sen pitäs tossa arkkitehtuurihankkeessakin sitten näkyy. Meneillään oleva valtion tuottavuusohjelma näkyy myös kokonaisarkkitehtuurihankkeessa. Valtionhallintotason haastateltavat korostivat erityisesti tuottavuus- ja tehokkuusnäkökulmaa: ensinnäkin, kustannustaso pitäs, niinku tehokkuutta lisää ja kustannuksia alas. Ja se pitää perustua valtakunnallisiin keskitettyihin järjestelmiin, koska meijän täytyy muistaa se, et meillei oo ku 5,2 miljoonaa ihmistä, 2 miljoonaa kiinteistöö, 2 miljoonaa rakennusta ja yritystä. Suomessa on volyymi täällä niin äärimmäisen pieni siksi täytyy välttää sitä et tehdään päällekkäisiä järjestelmiä olisi hyvä että mahdollisimman paljon, niinku perustuisi niin, näihin perusrekisterijärjestelmien tehokkaaseen käyttöön niin et tieto kerätään, ja rekisteröidään ainoastaan ja vain yhden kerran. Vaikka sitä sit käytetään eri tavalla ja siinon erilaisia sitten sovelluksia. Toinen haastateltu korosti tuottavuusnäkökulmaa, koska se hänen mielestään nopeuttaa hallinnon toimintaa, parantaa sen laatua ja lisää kykyä palvella kansalaisia. Yrityksiä edustaneilta haastateltavilta kysyttiin, että millaisia strategisia tavoitteita valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurityölle tulisi asettaa. ITammattilaisten näkemykset toivat esiin uusia piirteitä KA-työn strategisiin tavoitteisiin: yritysten edustajat toivat esiin, että valtionhallinnossa kaivataan ohjeita ja suosituksia, mutta myös vapautta oman substanssitoiminnan toteuttamisessa. Viestinnän rooli koettiin merkittäväksi, jotta työ saadaan etenemään onnistuneesti. Kokonaisarkkitehtuurityön taustalle kaivattiin valtion konsernistrategiaa, jonka koettiin puuttuvan tällä hetkellä. Myös yritysten edustajat nostivat esiin yhteentoimivuuden parantamisen tärkeänä tavoitteena. Yhteentoimivuus nähtiin toiminnan tehostamisen kannalta tarpeellisena mutta myös laajemmassa yhteiskunnallisessa viitekehyksessä väestön ikääntymisen tuomana laadullisena muutoksena sekä uudentyyppisen palvelutuotannon tarpeena. Konsultin sanoin: Kaipa sellanen tota yleinen tavote on se että pystyy huomattavasti tehostamaan sitä toimintaa niin että kun nyt väestö ikääntyy ja suuret ikäluokat elä-

21 19 köityy...niin siinä tilanteessa pystyttäis edelleen parantamaan palveluiden laatua, vaikka käytettävissä olevat henkilöstöresurssit vähenevät. Ja varmaan oletuksena on, että koska tää huoltosuhde heikkenee niin julkisella sektorilla tuskin on rahaa jatkossa enemmän, niin pitäs pystyä niinku vähemmillä, sekä henkilöstö- että raharesursseilla tekemään samat työt ja itse asiassa paljon parempia palveluita, ja se onnistuu vaan sillä jatkuvalla niinku tehosta- tai niinku just nimenomaan päällekkäisyyksien poistamisella ja niinku järjestelmien vaikka yhteentoimivuuden edistämisellä. Julkishallinnon edustajien näkemyksestä poiketen yritysten edustajat korostivat myös asiakasnäkökulmaa. Myyntijohtaja esitti asian näin: No loppujen lopuks kaikki tavallaan päätyy tähän asiakasnäkökulmaan eli minkä takia valtio on olemassa siellä ja minkä takia niit palvelui tuotetaan, ja siis ensin strategiset tavoitteet tulee silloin lähtökohtasesti olla, tuottaa sitä parempaa palvelua tähän näille asiakkaille. Kokonaisarkkitehtuurityön strategisten tavoitteiden suhteen julkishallinnon toimijaryhmät korostivat yhteentoimivuutta, joka nähtiin tärkeänä yhteisten tietovarantojen käytön sekä yhtenäisten organisaatiotason toimintaprosessien kannalta. IT-yritysten edustajat toivat esiin asiakaslähtöisyyden sekä korostivat uuden palvelutuotannon luomista ja tehostamista. Toiminnan tehokkuus oli kaikkien toimijaryhmien näkemyksissä toistuva strateginen tavoite. Haastateltavien näkemyksissä ei tullut selkeästi esille kokonaisarkkitehtuurin rooli strategisena toimintaa ohjaavana mallina erityisesti kehityshankkeiden ohjauksessa eikä tietojärjestelmien suunnittelussa ja kehittämisessä.

22 20

23 21 5 Uudet palvelut Uusi palvelutuotanto nousi merkittävään rooliin kokonaisarkkitehtuurityön tavoitteena. Uudentyyppisten palveluiden hahmottaminen tuntui monista haastateltavista hankalalta ja kysymys Millaisia uusia palveluita julkishallinto voisi tuottaa jäsentyi yleiselle tasolle, jolloin uusi palvelutuotanto nähtiin sähköisinä palveluina. Virastotason edustaja: verkkopalvelut niin se on meille iso haaste Että saadaan ne todella verkossa toimiviks palveluiks Mut minun nähdäkseni niin siellä on paljon potentiaalista kehitettävää. Toinen viraston edustaja toi esille sähköiseen asioinnin perusedellytyksen, kansalaisten tunnistautumisen, konkreettisena kehittämiskohteena: kansalaisen tunnistautuminen ja sitä kautta niinku noitten verkkopalvelujen käyttö. Nythän niinku tavallaan verkkopalvelujen eli kansalainenhan ei pysty kauheen hyvin niinkun tällä hetkellä vielä, eikä myöskään viranomaiset niin tuota sähköisesti asioimaan ihan vaan sen takia ettei oo olemassa oikeen luotettavia. Tai ainakaan nyt siis luotevavia on mut ettei oo riittävän laajalle levinneitä tunnistamismekanismeja ja autorisointimekanismeja. Hallinnonalatason haastateltavien näkemys uusista palveluista korosti yhdessä tekemistä ja yhtenäistä palvelutuotantoa: hyvin paljohan tää julkinen puoli on kans siirtynyt tohon sähköiseen puoleen kyllähän sitä paljon on tapahtunu mut kyl mä uskon että vielä hyvin paljon on tosiaan nyt tehtävää, ja nimenomaan tässä niinku laajemmassa mittakaavassa että ei tarvi kaikkien puuhastella yksinään vaan niinku tota ihan varmasti siellä on olemassa semmosta voijaan yhessä myös tehä. Valtionhallintotasolla nähtiin tärkeäksi keskitettyihin ratkaisuihin siirtyminen varsinkin talous- ja henkilöstöhallinnon osalta. Esimerkiksi nostettiin korkeakoulut, joita leimaa ammattikuntaisuus, joka estää yhteisiin ratkaisuihin siirtymistä. Keskitetyillä ratkaisuilla olisi merkittäviä tehokkuusetuja, joilla ei tarkoiteta pelkkää rahan säästämistä vaan parempien palvelujen tuottamista

24 22 käytettävissä olevilla rahoilla. Lisäksi valtionhallinnon edustajat korostivat sähköisten palveluiden tuottamista tärkeät demokratian periaatteet huomioiden: et nää oikeusturva ja sitten demokratian vaatimukset julkisuus ja nää kaikki, saadaan niinku turvattua, muutettua tää miten paperilla toimitaan niin sähköiseks kerrotaan se koneelle ja saadaan siinä se riittävän helppokäyttöseks niin ihmisetkin haluaa sitä käyttää. Et tää on nyt kyllä kuitenkin se perusasia missä fokus on, et varmasti voidaan tuottaa uusiakin palveluita mut et meidän jotta niinku tää julkinen sektori, sen kustannukset pysys koossa niin, niin nyt tää sopeuttaminen ja tuottavuus vaatii sitä että näistä tehdään nyt ainakin ensimmäises vaihees ja pohditaan miten ne saadaan näist mahollisimman tehokkaita. Uuteen palvelutuotantoon liitetty demokratia- ja tehokkuusvaatimus kävi ilmi myös kolmannen valtionhallintotason edustajan näkemyksissä. Hän toi esiin, että varsinkin vaalien aikaan poliitikot lupasivat uusia palveluja ja laskevia veroja ja että myös kansalaiset odottavat uusia hyvinvointipalveluita. Hän näki tämän ongelmallisena: mut että kysymys on tietysti se että onko meillä varaa tähän ja kuka niitä sitten tekee, koska ne on myöskin sitten työvoimaintensiivisiä, intensiivisiä aloja. Että, voi olla että julkinen hallinto joutuu karsimaan palveluita, sen sijaan että me kyettäs niitä nykysestä laajentamaan. IT-yritysten edustajien näkemykset erosivat jonkin verran sekä hallinnon edustajien näkemyksistä, että toisistaan. Konsultointijohtaja ei kaivannut uusia palveluita vaan korosti nykyisten parempaa toimivuutta: Niin no en mä tiedä, on kyllä vähän sellasta mitä kansalaiset tarvis, suurin osa näistä niin sanotuista palveluista on sellasia ettei niitä kukaan oo pyytänyt koskaan eiköhän se nyt täs tärkeintä saada niinku ne nykyset palvelut toimiin vieläkin paremmin. Myyntijohtaja toi esiin konkreettisen palveluesimerkin: asiakastili et sä pystyt näkemään että mitä kaikkia prosesseja sulla on täällä menossa valtionhallinnossa tai kunnan puolella, missä vaiheessa ne on menossa ja odottaako ne jotain sulta jotain tällasia niinku dokumentaatioita. Konsultti toivoi julkishallinnon kehittävän palvelukonseptiaan ennakoivaan ja kokonaispalvelua lisäävään suuntaan:

25 23 tapoja palvella vois ainakin uusia kovastikin mun mielestä julkishallinnon pitää kehittää vahvasti että millä tavalla julkisesta tulee tämmönen niinku ennakoiva, ja sidosryhmiensä kanssa kokonaispalvelua kehittävä että sen kansalaisen tarttee mahdollisimman vähän joutua luukulta luukulle ja seuraamaan itse että kaikki etuisuudet ja velvollisuudet tulee hoidettua et jos uusia palveluita mä näkisin pikemminkin tän niinkun kokonaispalveluiden kehittäminen, niin että asiakasta vaivataan mahdollisimman vähän niin sen pitää olla siellä ylevä tavoite koko ajan. Uudet palvelut ovat haastateltavien näkemyksissä keskeisellä sijalla. Julkishallinnon edustajat määrittelevät ne usein yleisellä tasolla sähköisiksi palveluiksi ilman sisältöä ja asiakasnäkökulmaa. Lisäksi sähköisten palveluiden kehittäminen koetaan isoksi haasteeksi, joka edellyttää paljon työtä valtionhallinnon toimijoilta. IT-yritysten edustajien näkemyksissä toivottiin julkishallinnon uusilta palveluilta ennakoivuutta, teknistä toimivuutta sekä kokonaispalveluajattelua. Lisäksi IT-yritysten edustajat näkivät, että valtionhallinnossa ei kaikilta osin tarvita uusia palveluita vaan entisten toimivuutta tulisi kehittää.

26 24

27 25 6 Tietojärjestelmien poistaminen ja integrointi Tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisujen tasapainoinen suunnittelu ja toteuttaminen ovat perusedellytys kokonaisarkkitehtuurin tukeman yhtenäisen toimintatavan luomiselle. Tämä tarkoittaa tällä hetkellä käytössä olevien teknologioiden ja tietojärjestelmien tarpeellisuuden kartoittamista. Julkishallinnon haastateltavien näkemykset tietojärjestelmien poistamisen ja integroinnin tarpeellisuudesta vaihtelivat heidän edustamansa valtionhallintotason mukaan. Virastotasolla oltiin lähes yksimielisiä siitä, että tietojärjestelmien poistamiselle ei ole tarvetta: kyllä kai semmoset mitä nyt on turhiks osoittautunut ne on sitten jo poistettu. Myös kunnan edustaja oli sitä mieltä, että turhat järjestelmät on jo poistettu. Järjestelmien integroinnista virastojen edustajat olivat ainakin osittain erimielisiä. Erään viraston edustajan mukaan: kaikki tää joka liittyy talous- ja henkilöstöhallintoon matkahallinta ja kaikki niin ne vois ihan hyvin olla yhteisiä, ja itse asiassa dokumentinhallintaan sama juttu. Et sekin ihan ei oo mitään niinku, ihan hyvin vois olla ja sama koskee sit tätä, oikeestaan tätä perusinfraakin, sähköpostia ja kaikki hakemistopalvelut ja Et se on oikeestaan aika laaja repertuaari mitä vois olla yhteistä jos vaan niinku hoitaja löytyy. Toisen viraston edustaja oli periaatteessa samaan mieltä, mutta koki kuitenkin oman virastonsa olevan erityisasemassa: Niin no onhan nää, jo siellä tunnistettukin että nää taloushallinnon henkilöstöhallinnon järjestelmät semmosia varmasti on, integroida tai jopa käyttää samoja järjestelmiä Niin sitähän nyt tavotellaanki. Mutta mehän ollaan siitä nyt tähän omaan erikoiseen, erityiseen rooliimme vedoten niin jättäydytty pois Koska meijän taloushallinnossa on omantyyppisiä vaatimuksia.

28 26 Hallinnonalatasolla näkemykset vaihtelivat. Toisten mielestä ei ole poistettavia tai integroitavia tietojärjestelmiä ollenkaan. Toiset puolestaan näkivät mahdollisuuksia laajempaankin poistamiseen ja esittivät myös konkreettisia esimerkkejä: eiköhän sieltä nyt olis muutama tuhat ihan varmasti poistettavissaki olevia näitä on tosiaan niinku samaa asiaa hoitavia päällekkäisiä järjestelmiä on niinku läjäpäin ja meillä on toistasataa virastoa plus nää keskushallinnon virastot ja tota jokaisessa nykyään on oma intranet elikkä meillä on täällä valtiolla niinku virastoissa arvatenkin 150 intranettiä ja tota voi tietysti niinku kysyä että tarvitaanko niitä niin paljoa...tää työryhmäjärjestelmäviidakko on kolmas mikä nyt sitte on tämmönen että näitä nyt tosiaan syntyy ku sieniä sateella tällä hetkellä näitä työryhmäjärjestelmiä... Yksi haastateltava korosti rajapintojen merkitystä, jotta saataisiin yhteiskäyttöistä tietoa, joka olisi tallennettu vain yhteen paikkaan. Rajapintojen puutteen lisäksi hän toi esille tietosuojakysymykset ongelmana asian edistämisessä. Toinen keskeinen näkökulma hänellä oli, että tavoitetilana pitäisi olla yhden prosessin läpivienti yhdellä järjestelmällä. Valtionhallintotason haastatellut olivat kaikki sitä mieltä, että poistettavia järjestelmiä ja integrointitarpeita on. Valtionhallintotason edustaja oli eri mieltä kunnan edustajan kanssa tietojärjestelmien poistamisen mahdollisuudesta: No ainakin 2/3 kunnallisista. Et kunnilla on ylikapasiteetti tällä hetkellä että ei ole järkevää että...jokainen kunta rakentaa ja vastaa täysin itse, koska kaikki kuntien tehtävät on samanlaisia että siellä on valtava ylikapasiteetti, siis nyt pitäis kuntien tehdä tota valtakunnallisesti keskitetty järjestelmä että kaikki vois käyttää samoja, koska palvelut on täsmälleen samat jokaisella kunnalla. Meijän keskimääräinen kuntakokohan on 6000 asukasta. Ne on vielä kauheen pieniä Ja niinku mä sanoin niin tä on nyt musta iso ongelma että jos lasketaan pois valtion tietohallintamenot on 650 miljoonaa, mut siitä on 400 miljoonaa on puolustushallinnon menoja, 250 miljoonaa niin me hoidetaan kaikki tää muu mitä meillä on julkishallinnon, valtionhallinnossa on. Kuntien tietohallintomenot on yli 700 miljoonaa euroa vuodessa. Se on ihan käsittämätön ero. Et kolme kertaa isompi. Toinen haastateltava kertoi ministeriön keskeisten tietojärjestelmien integrointipyrkimyksistä. Hän korosti integroinnin tuomia hyötyjä ja esitti, että tietojärjestelmätuettujen prosessien tulisi jo valmiiksi sisältää integraation mahdollistavia ominaisuuksia ja rajapintoja. Tietojärjestelmien integrointi korostui myös yritysten edustajien haastatteluissa. Esille nousivat erityisesti tukijärjestelmät (esim. taloushallinnonjärjestelmät), joiden integrointi koettiin järkeväksi. Useat haastatelluista kokivat, että

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Arkistosektorin KDK- yhteistyöverkosto 10.11.2014 Marko Kukkonen, Konserniesikunta - Tietohallinto Kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Anne Kauhanen-Simanainen 11.6.2014 Mitä sähköisellä hallinnolla tavoitellaan? tehokkaampia

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi KOKONAISARKKITEHTUURI HYVINVOINTIPALVELUISSA - SEMINAARI 4.12.2012, KUOPIO Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi Jaana Sinipuro, Senior Advisor, SAS Nordic CoE for Healthcare

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke

Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke Helsingin yliopisto, pieni juhlasali 16.11.2006 Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma Kehittämisohjelman tavoite

Lisätiedot

Laatua ja tehoa toimintaan

Laatua ja tehoa toimintaan Laatua ja tehoa toimintaan Tietoturvallisuus osana laatua Kuntamarkkinat 12.9.2013 Aapo Immonen, Senior Manager, FCG konsultointi Oy 5.9.2013 Page 1 Sisältö Tavoitteet Tietoturvallisuutta ohjaavat tekijät

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014

Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014 Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014 Sisältö Tietohallinnon selkeät rakenteet ja tietohallinnon vastuut: Kuka vastaa kokonaisuudesta? Miten ohjausta ja

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

Valtion ICT 2010-2013

Valtion ICT 2010-2013 Valtion ICT 2010-2013 Valtion IT-johtaja Yrjö Benson www.valtit.fi Sisällysluettelo Tietoja valtion tietohallinnosta 2008 Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö Sähköisen asioinnin ja tietoyhteiskuntakehityksen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri käytännössä Case Arkistolaitos

Kokonaisarkkitehtuuri käytännössä Case Arkistolaitos Kokonaisarkkitehtuuri käytännössä Case Arkistolaitos Tuotepäällikkö Tarja Kallio Esityksen sisältö Triplan - ohjelmistoja asian-, asiakirjan- ja arkistonhallintaan yli 20 vuoden ajan Case Arkistolaitos

Lisätiedot

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto Asiakaspalvelun palvelukanavat vuoteen 2015 Asiakkaat henkilöasiakkaat yritykset yhteisöt Palvelukanavat Asiointipalvelut Viranomaisten

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi?

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi? Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014 Miksi? Taloudellinen tilanne synkkä Osaaminen on Suomen vahvuus, sitä on hyödynnettävä kaikin tavoin

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena 7.6.2013 Leena Kononen 1 Johtaminen tiedon ekosysteemissä Tiedon ekosysteemi johtuu tiedon jatkuvasta kierrosta ja uusiutumisesta

Lisätiedot

SADe-ohjelman terveiset

SADe-ohjelman terveiset SADe-ohjelman terveiset SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari, Helsinki 23.4.2013 Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi Raportointi ohjelman etenemisestä: hallituksen

Lisätiedot

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuolto / Määritys Tietohuolto: Organisoitu toiminta, jolla yhteisö huolehtii tarvitsemansa

Lisätiedot

asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio Timo Toikko, Seinäjoen AMK

asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio Timo Toikko, Seinäjoen AMK Järjestelmäkeskeinen vs. asiakaslähtöinen kehittämisorientaatio sosiaali- ja terveysalalla Teemu Rantanen, Laurea Timo Toikko, Seinäjoen AMK Mitä on kehittämistoiminta? Kehittäminen on tällä hetkellä työelämän

Lisätiedot

Kokonais-IS-arkkitehtuuri korkeakouluissa Tietohallinnon näkökulma

Kokonais-IS-arkkitehtuuri korkeakouluissa Tietohallinnon näkökulma Kokonais-IS-arkkitehtuuri korkeakouluissa Tietohallinnon näkökulma FT, tietohallintopäällikkö Seinäjoen ammattikorkeakoulu Jaakko.Riihimaa@seamk.fi GSM 040-8304104 Kokonaisarkkitehtuurimalli: yleishavaintoja

Lisätiedot

QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013

QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013 QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue Leena Kononen 6.3.2013 JulkICT-KA-ympäristön päivitys, kevät 2013 OKM/OPH arkkitehtuurikuvaukset

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Kuntamarkkinat Tietoisku 10. ja 11.9.2014 1 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation johtamis- ja kehittämismenetelmä,

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Yritysarkkitehtuuri. Muutostarpeet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Ympäristö Muutostarpeet ja niihin vastaaminen Yritysarkkitehtuuri Liiketoiminta-arkkitehtuuri Tavoitteet, Palvelut, Prosessit Informaatioarkkitehtuuri Tietotarpeet,

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT. Hallinnon kehittämisosasto 1.11.2010

Julkisen hallinnon ICT. Hallinnon kehittämisosasto 1.11.2010 Julkisen hallinnon ICT Hallinnon kehittämisosasto 1.11.2010 Sisällysluettelo Julkishallinnon ICT:n tunnuslukuja Valtion IT hallintotapa Valtion tietohallinto IT-strategia 2006-2011 Julkisen hallinnon ICT-menestystarinoita

Lisätiedot

G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö. Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP

G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö. Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP Mikä ihmeen G4? Yliopistosairaanhoitopiirit paitsi HUS: Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois- Pohjanmaa,

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT- toiminnan volyymejä Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö 11/11/08 11/11/08 2 Tietohallintotyön

Lisätiedot

Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus

Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus ValtioExpo 19.05.2015 Kimmo Järvinen Valtiokonttori Tilaisuus, Esittäjä Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus Taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri - Suuntaviivat

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010

Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010 Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010 Sisältö Toimialan rakennemuutos Tietojärjestelmät Haasteita ja ratkaisuja? Yhteenveto TOIMIALAN

Lisätiedot

Kansalaisten asiointitili

Kansalaisten asiointitili Kansalaisten asiointitili Kansalaiskuuleminen Otakantaa.fi -keskustelussa Esittelymateriaali Asiointitili@valtiokonttori.fi Tästä esityksestä Tämä esitys on laadittu taustatiedoksi kansalaisten asiointitilistä.

Lisätiedot

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen. Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn

Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen. Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn Sähköinen asiakirjahallinta Sähköinen työpöytä Dokumenttienhallinta (kuvatut käsittelyprosessit) Asiahallinta Sähköinen arkisto

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri johtamisvälineenä Kankaanpään strategia 2015 Avoimmuus Edistävä johtajuus Luovuus Jatkuva kehittyminen Tehokkuus Vetovoimaisuus Kilpailukyky

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Tilanne tänään > Odotukset toimittajille Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamalli VIP

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

Toiminnanohjaus ja tiedolla johtaminen tänään ja tulevaisuudessa

Toiminnanohjaus ja tiedolla johtaminen tänään ja tulevaisuudessa Toiminnanohjaus ja tiedolla johtaminen tänään ja tulevaisuudessa Tietohallintojohtaja Riku Moisio Hämeenlinnan kaupunki 27.3.2015 Ennuste 2000-luvun vaihde Asiat, joita ei osattu kuvitella: * Mobiili *

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma 14.11.2011 2 14.11.2011 3 Avoimen hallinnon periaatteet KANSALAISEN OIKEUDET Vahvistamme kansalaisten oikeutta tietoon sekä osallistumista yhteisten ratkaisujen

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1

Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1 Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1 Teppo Sulonen, CV 1970 > 70 luku : Opiskelu Tampereen yliopisto Postipankki 80 luku : Ammattilainen Kaikki IT alasta Nokia Data 90 luku : Yrittäjä Avasta Transactions

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Yleisneuvontapalvelu osana SADeohjelmaa

Yleisneuvontapalvelu osana SADeohjelmaa Yleisneuvontapalvelu osana SADeohjelmaa Kansalaisen yleisneuvontapalvelu hankkeen aloitusseminaari 16.10.2012, Helsinki Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi MIKÄ ON SADE-OHJELMA? 2 1 Julkishallinnon ensimmäinen

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Tarinasta toimintaan. Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012

Tarinasta toimintaan. Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012 Tarinasta toimintaan Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012 1 Tulevaisuus Kaupungin haasteita Asiakkaisiin liittyviä haasteita Väestön rakennemuutoksen vaikutukset palvelutarpeisiin

Lisätiedot

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden

Lisätiedot

Arkkitehtuuri muutosagenttina

Arkkitehtuuri muutosagenttina Arkkitehtuuri muutosagenttina Smarter Processes, Development & Integration Hannu Salminen CTO OP-Pohjola 2013 IBM Corporation Taustaa Nykyinen IT-arkkitehtuuri ja liiketoimintatarpeet eivät kohtaa OP-Pohjolan

Lisätiedot

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. CSC pähkinänkuoressa Valtion

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Green Net Finland - Ympäristömonitoroinnin 8. kansallinen seminaari 10.4.2013

Lisätiedot

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 Helsingin väestö Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 600 000 500 000 490 000 560 000 400 000 370 000 300 000 200 000 100 000 0 79 000 1900 1950 1990 2005 1 Käyttötalousosan menot toimialoittain

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin alusta kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut

Sähköisen asioinnin alusta kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut ValtIT - Asiakaslähtöiset sähköiset palvelut kehittämisohjelma Sähköisen asioinnin alusta kehitettävät yhteiset alustat, palvelut ja ratkaisut VM kehittämisosasto, Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana

Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 20.5.2014 Taloudellinen tilanne synkkä Miksi? Osaaminen on

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Miten vielä pitäisi edistää Avointa hallintoa? Johanna Nurmi

Miten vielä pitäisi edistää Avointa hallintoa? Johanna Nurmi Miten vielä pitäisi edistää Avointa hallintoa? Johanna Nurmi Toisen Avoimen hallinnon toimintaohjelman (heinäkuu 2015-heinäkuu 2017) Suunnittelu käynnistyi työpajalla 28.8.2014 1. Ideoi uuden toimintaohjelman

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot