Kokkolan kaupungin eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus esi- ja perusopetuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokkolan kaupungin eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus esi- ja perusopetuksessa"

Transkriptio

1 Kokkolan kaupungin eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus esi- ja perusopetuksessa 4/2009

2 Sisältö 1. Johdanto Eri kieli ja kulttuuriryhmiin kuuluvat ja heidän opetuksensa Lainsäädäntö ja velvoitteet Yleisiä säännöksiä (perusopetuksen luokat 1 9 (10) ) Esiopetus Perusopetukseen valmistava opetus Resurssit ja niihin liittyvä päätöksenteko Oman äidinkielen opetus, uskontojen opetus, S2 opetus, tukitunnit ja avustajat Eri kieli ja kulttuuriryhmiin kuuluvien opetuksen työryhmät: Eri kieli ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetuskustannukset Opetusjärjestelyt Kokkolassa Eri kieli ja kulttuuriryhmien opetus Maahanmuuttajien opetussuunnitelma Valmistava opetus Eri kieli ja kulttuuritaustainen oppilas yleisopetuksessa Oma äidinkieli Suomi toisena kielenä Oppilasarviointi Saamelaiset Romanit Romani äidinkielenä Viittomakieliset Tukitoimet...14

3 1. Johdanto Tässä suunnitelmassa kerrotaan Kokkolan kaupungin eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksesta esija perusopetuksessa. Suunnitelma perustuu valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteisiin ja sen liitteisiin. 2. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvat ja heidän opetuksensa Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluu kansallisia vähemmistöjä sekä maahanmuuttajia. Suomen laissa mainittuja vähemmistöjä ovat suomenruotsalaiset, saamelaiset, romanit sekä viittomakieliset. Uusia vähemmistöjä muodostavat maahanmuuttajat. Maahanmuuttaja voi olla työn takia maahan muuttanut, pakolainen, turvapaikanhakija, adoptoitu, paluumuuttaja, avio- tai avoliiton kautta maahan muuttanut tai muiden perhesuhteiden kautta tullut, työperäinen, opiskelija tai muu ulkomaalainen. Oppilaalle järjestetään alkuvaiheessa valmistavaa opetusta, jonka jälkeen hän siirtyy perusopetuksen oppilaaksi. Oppilaalle tulee järjestää suomi toisena kielenä -opetusta ja hänen muuta opiskeluaan tuetaan sopivin tukitoimin hänelle laaditun henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS) mukaisesti luokkalaisten oppimista voidaan Kokkolassa tukea myös joustavalla perusopetuksella, JOPO-toiminnalla. Esiopetuksessa noudatetaan lähipäiväkoti-periaatetta. Erikielisille lapsille järjestetään muun toiminnan ohella suomi toisena kielenä -tuokioita. 3. Lainsäädäntö ja velvoitteet Perustuslain 6 sekä yhdenvertaisuuslaki luovat arvopohjan esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmalle, joka velvoittaa edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä kieltävät etniseen tai kansalliseen alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen ja uskontoon liittyvän syrjinnän Yleisiä säännöksiä (perusopetuksen luokat 1 9 (10) ) Perusopetuslain mukaan oppivelvollisella lapsella on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja ohjaukseen jokaisena koulupäivänä. Opetus järjestetään oppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Oikeus käydä koulua jatkuu, kunnes oppilas on suorittanut peruskoulun oppimäärän tai sen vuoden loppuun, jona oppilas täyttää 18 vuotta. Vuosiluokkiin jakamattoman järjestelmän soveltaminen koko perusopetuksen ajan tarjoaa joustomahdollisuuksia, mikä on tärkeää erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa. Tällöin oppilas opiskelee oman opinto-ohjelmansa mukaisesti. Koulun opetussuunnitelmassa päätetään oman-opinto-ohjelman käytöstä. Perusopetuslaki edellyttää kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Yhteistyö perustuu eri osapuolten väliseen yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoon ja kunnioitukseen. Oppilaan kasvua ja oppimista tukee vuoropuhelu kotien kanssa. Yhteistyössä huomioidaan perheiden kieli- ja kulttuuritaustat sekä kasvatusnäkemykset. Huoltajille annetaan tietoa suomalaisesta koulusta, koulutusjärjestelmästä, ope-

4 tussuunnitelmasta, oppilaan arvioinnista, opetusmenetelmistä ja valmistavasta opetuksesta. Perheille annetaan tietoa myös perusopetukseen siirtymisestä sekä jatko-opintomahdollisuuksista perusopetuksen jälkeen. Erillisessä opetusryhmässä tai koulussa opetus voidaan antaa osittain tai kokonaan muulla kuin suomen, ruotsin tai saamen kielellä, romanikielellä taikka viittomakielellä. Äidinkielenä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa myös saamen kieltä, romanikieltä, viittomakieltä tai muuta oppilaan äidinkieltä. Jos vieraskieliselle oppilaalle opetetaan äidinkielenä oppilaan omaa äidinkieltä, voidaan oppilaan äidinkielen ja kirjallisuuden sekä muiden kielten opettamiseen käytettävä tuntimäärä jakaa kielten opettamiseen opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Erikielistä oppilasta opetetaan äidinkieli ja kirjallisuus aineessa suomea/ruotsia erityisen suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaisesti kokonaan tai osittain. Oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin perusopetuslaissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot; jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; jos se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Maahanmuuttajaoppilaan arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä kielitaito. Arviointimenetelmien on oltava monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja, jotta oppilas voi osoittaa osaamisensa suomen/ruotsin kielen taitojen puutteista huolimatta. Sanallista arviointia voidaan käyttää koko perusopetuksen ajan päättöarviointia lukuun ottamatta. Opetus ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali sekä työvälineet ja työaineet ovat oppilaalle maksuttomia. Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on lisäksi oikeus saada maksutta muun muassa opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut. 3.2 Esiopetus Esiopetuksen järjestämispaikasta riippumatta (päiväkoti, koulu, perhepäivähoito jne.) esiopetuksessa sovelletaan ensisijaisesti perusopetuslakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä. Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Päivähoitolain mukaan päivähoidon keskeisenä tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Kasvatustavoitteisiin kuuluu myös eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten oman kielen ja kulttuurin tukeminen yhteistyössä kotien ja muiden ko. kulttuurien edustajien kanssa. Esiopetuksessa toteutetaan lasten taustat ja lähtökohdat huomioon ottaen esiopetuksen yleisiä kasvatus ja opetustavoitteita, jotka ovat kirjattu Kokkolan esiopetussuunnitelmaan, ja samalla pyritään tukemaan oman äidinkielen sekä suomi/ruotsi toisena kielenä kehittymistä. Esiopetusikäisten maahanmuuttajien opetus voidaan toteuttaa myös järjestämällä esiopetusta ja perusopetukseen valmistavaa opetusta rinnakkain tai peräkkäin. Laadittavissa opetussuunnitelmissa otetaan huomioon aiempi opetukseen osallistuminen tai rinnakkaisena tapahtuva opetus. Kokkolassa eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvat lapset osallistuvat esiopetukseen lähipäiväkodeissa. Lapsille annetaan suomi toisena kielenä -opetusta erillisissä S2- toimintatuokioissa. Esiopetuksen päättyessä lapsi saa osallistumistodistuksen.

5 Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten opetusta järjestettäessä tulee pyrkiä pedagogisesti tarkoituksenmukaisiin, toimiviin ratkaisuihin yhteistyössä lähipäiväkotien ja koulujen kanssa Perusopetukseen valmistava opetus Jos oppilaan suomen tai ruotsin kielen taito ei riitä perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen, voi hän aloittaa opiskelunsa perusopetukseen valmistavassa opetuksessa. Opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää, vaan oppilas opiskelee oman opintoohjelmansa mukaan kunnan laatiman valmistavan opetuksen opetussuunnitelman pohjalta. Valmistavaa opetusta voidaan antaa myös yksittäiselle oppilaalle. Kokkolassa valmistavaa opetusta järjestetään vuosiluokille Hollihaan ja Koivuhaan kouluissa luokkien valmistavan opetuksen ryhmä on Kiviniityn koulussa. Oppilas pyritään integroimaan perusopetuksen ryhmiin osittain (esim. taito- ja taideaineissa) jo valmistavan opetuksen aikana. Valmistavaa opetusta annetaan Kokkolassa kokonaan tai osittain 1-2 (3) vuoteen. Opetusta annetaan 6-10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa tarvittavat kielelliset ja taidolliset valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten sekä edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista. Opetuksen tavoitteena on lisäksi tukea ja edistää oppilaiden oman äidinkielen hallintaa ja oman kulttuurin tuntemusta. Esiopetusikäisten eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten opetus on mahdollista järjestää joko muun esiopetuksen yhteydessä tai perusopetukseen valmistavana opetuksena. Kokkolassa eri kieli- ja kulttuuriryhmien esiopetus järjestetään muun esiopetuksen yhteydessä. Valtion tukema perusopetukseen valmistavan opetuksen tuntimäärä vastaa laajuudeltaan yhden lukuvuoden tuntimäärää luokilla. Opetukseen osallistuva voi siirtyä perusopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä osittain tai kokonaan, mikäli hän pystyy seuraamaan perusopetuksen opetusta. Opettajat yhteistyössä arvioivat oppilaan opiskeluvalmiudet sekä kielitaidon. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilas saa opetussuunnitelman mukaista opetusta. Opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet Resurssit ja niihin liittyvä päätöksenteko Oman äidinkielen opetus, uskontojen opetus, S2-opetus, tukitunnit ja avustajat Koulutuksen järjestäjä voi hakea jälkikäteen valtionavustusta (OPM asetus 329/2007) seuraaviin toimintoihin: - vieraskielisten oppilaiden suomi tai ruotsi toisena -kielenä opetukseen tai muun opetuksen tukemiseen. Perusopetuksessa 1h/koulu + enintään 1h/vk/opiskelija. 1h = 22e. - maahanmuuttajien oman äidinkielen, saamen kielen ja romanikielen opetukseen sekä suomenkielisten lasten ulkomailla hankkiman kielitaidon ylläpitämiseen tarkoitettuun opetukseen. Enintään 2,5h viikossa taloudellisesti muodostettua ryhmää kohden. 1h=22e. Ryhmässä tulee olla lukukauden alussa vähintään 4 oppilasta.

6 Kokkolassa toimitaan seuraavasti: 1. Tammikuussa pidetään MAMU-ohjausryhmän palaveri, jossa käydään läpi oppilastilanne kielittäin sekä resurssit ja valtionavut. 2. Huhtikuussa MAMU-koordinaattori ja hankintasihteeri pyytävät ja kokoavat kouluilta oppilastiedot sekä kielet että uskonnot tulevan lukuvuoden suunnittelua varten. 3. Huhtikuussa koulut tekevät esityksen MAMU-ohjausryhmälle seuraavan lukuvuoden resursseista (tukiopetus, S2-opetus, uskontojen opetus, kerhot, avustajatarve) 4. Toukokuussa MAMU-ohjausryhmä, mukana myös hankintasihteeri, kokoontuu ja tekee esityksen seuraavan lukuvuoden resursseista: TOIMINTO oman äidinkielen opetuksen ryhmät PERUSTE 4 oppilasta lukuvuoden alkaessa verkko-opetuksena toteutettavat ryhmät s2-opetus/muiden aineiden tuki 1h/koulu+enitään 1h/vk/opp. enint. 4vuotta maahan tulosta eri uskontojen opetus 3 oppilasta kunnassa MONIK-kerho avustajat oppilaskohtainen kirjamääräraha ja koulutarvikkeet 5. Toukokuussa sivistyskeskus tekee päätöksen resursseista toimintasäännön mukaan ja tiedottaa siitä asianosaisille: talouspäällikkö, osastopäällikkö, hankintasihteeri, palkanlaskijat, koordinaattori sekä opetusta toteuttavat koulut. Samassa palaverissa tehdään lukuvuoden toteutumisen osalta arviointi, joka lähetetään myös lautakunnalle. 6. Toukokuussa koordinaattori aloittaa päätöksen mukaisen oman äidinkielen ryhmien opettajien etsimisen ja rehtorit avustajien rekrytoinnin. 7. Osastopäällikkö tekee palkattavien oman äidinkielen opettajien työsopimukset ja palvelusihteeri avustajien työsopimukset 8. Syksyllä toisella kouluviikolla MAMU-ohjausryhmä tarkistaa tilanteen resurssien osalta ja voi tarvittaessa esittää muutosta oppilasmäärien muutosten johdosta. Koordinaattori tekee tiedotteen perustetuista ryhmistä, ajoista sekä paikoista sivistystoimelle sekä suomen- ja ruotsinkielisille kouluille. Toteuttavat koulut kirjaavat lukuvuosisuunnitelmaan toteutettavan opetuksen.

7 3.4.3 Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien opetuksen työryhmät: MAMU-ohjausryhmä, jonka tehtävänä on toiminnan kehittäminen/arviointi ja resurssien tarpeen arvioiminen ja esittäminen: - Sivistyskeskuksen edustajat - Maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori - Hollihaan koulun rehtori - Kiviniityn koulun rehtori - Koivuhaan koulu rehtori Monikulttuurisen opetuksen kehittämisryhmä, jonka tehtävänä on OPH:n monikulttuurisuushankkeen toiminnan koordinointi, kehittäminen, koulutus/kouluttaminen, tapahtumien järjestäminen ja verkostoituminen: - Sivistyskeskuksen edustajat - MAMU-ohjausryhmä - Osastorehtori, Kokkolan seudun opisto - Valmistavan luokan opettaja, Kiviniityn koulu - Valmistavan luokan opettaja, Koivuhaan koulu - Oman äidinkielen opettaja/varhaiskasvatuksen monikulttuurisuustyö - Varhaiskasvatuksen koordinaattori - Ammattilukion rehtori Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetuskustannukset Toiminnan kehittämiseksi ja arvioimiseksi on syytä kirjata eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden osalta syntyneet kustannukset omalle kustannuspaikalleen. Tavoitteena on saada oma määräraha kirja- sekä koulutarvikehankintoihin, joka myöhemmin näkyisi talousarviossa. 4. Opetusjärjestelyt Kokkolassa Kokkolan kaupungissa perusopetukseen valmistavaa opetusta annetaan Hollihaan ja Koivuhaan kouluissa ( luokat) sekä Kiviniityn koulussa ( luokat). Esiopetusikäiset lapset osallistuvat lähipäiväkotienpäiväkotiensa esikouluryhmien opetukseen.

8 Perusopetukseen siirrytään osittain tai kokonaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Perusopetuksessa opiskelevat eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvat oppilaat opiskelevat oman oppimissuunnitelmansa mukaisesti. Opetusta suunnitellaan yhdessä oppilaan vanhempien sekä opettavien opettajien kanssa. Vanhempia informoidaan oman äidinkielen tärkeydestä ja oman äidinkielen opetusta pyritään järjestämään lähi- tai etäopetuksena. Oppilaille pyritään järjestämään myös oman uskonnon opetusta. Äidinkieli ja kirjallisuus -aineen suomi toisena kielenä -oppimäärää opetetaan niille oppilaille, joiden kielitaito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielen osa-alueilla. Oppilaalla on oikeus opiskella suomea toisena kielenä esikoulusta lukioon. Oppilas voi opiskella suomea toisena kielenä erillisessä S2-opetusryhmässä tai eriytetysti suomi äidinkielenä -tunneilla osittain tai kokonaan. Kokkolassa toimii kerran viikossa monikulttuurinen Monik-kerho, jossa erikulttuuriset lapset opettelevat leikin, liikunnan ja toiminnan kautta monikulttuurisuustaitoja ja osallistuvat kaupungin vapaaajan toimintaan. Toiminta edistää lasten kotoutumista. 5. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 5.1. Maahanmuuttajien opetussuunnitelma Valmistava opetus Opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää. Opetusta annetaan vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää oppilaan suomen/ruotsin kielen taitoa, tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavia valmiuksia perusopetukseen siirtymistä varten. Oppilas opiskelee perusopetuksen oppiaineita ja omaa äidinkieltään oman opinto-ohjelmansa mukaisesti. Oppilas osallistuu joustavasti ikätasoaan vastaavan perusopetusryhmän opetukseen esim. taito- ja taideaineissa. Integrointi edistää kotoutumista ja uuden kulttuurin tuntemusta. Valmistavan opetuksen oppilaille tehdään oma opinto-ohjelma kaupungin suunnitelman mukaan. Eri oppiaineissa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Valmistavan opetuksen oppilaiden välillä on suuria eroja sekä oppimistaidoissa, sosiaalisissa valmiuksissa että eri oppiaineiden hallinnassa. Luku- ja kirjoitustaidottomien oppilaiden opetuksessa painotetaan näiden taitojen oppimista. Oman äidinkielen opiskelu ja omalla äidinkielellä opiskelu edistää oppilaan oppimistaitoja ja vahvistaa kulttuurista identiteettiä. Eri kieli ja kulttuuriryhmiin kuuluvat esiopetusikäiset lapset saavat valmistavaa opetusta lähipäiväkotien tai -koulujen esiopetusryhmissä. Esiopetusta toteutetaan yleisten tavoitteiden lisäksi lapsen oman oppimissuunnitelman mukaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy ikä- ja taitotasoaan vastaavaan perusopetusryhmään, jolloin hänelle laaditaan oppimissuunnitelma, mistä selviää myös oppimisen tukitoimet. Vastaanottavan luokan opettaja sekä valmistavan luokan opettaja tekevät yhteistyötä siirtymävaiheessa. Joskus oppilas jatkaa opiskeluaan valmistavan opetuksen ryhmässä osittain valmistavan vaiheen jälkeenkin vuosiluokkiin sitomattoman opinto-ohjelmansa vuoksi. Valmistavan opetuksen erityisinä tavoitteina on:

9 - turvata oppilaan oman äidinkielen taidon säilyminen ja jatkuva kehittyminen - vahvistaa oppilaan omaa kulttuuri-identiteettiä - suomen kielen taidon oppiminen oppilaan kielellisen kehityksen mukaisesti pitäen tavoitteena toimivaa kaksikielisyyttä - tukea oppimista ja edistää valmiuksia oppilaiden siirtyessä peruskoulun opetusryhmiin - tutustuttaa oppilaat suomalaiseen luontoon, kulttuuriin, elinolosuhteisiin ja yhteiskuntaan sekä koulutukseen - kehittää valmiuksia kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja monikulttuurisuuteen. Valmistavassa opetuksessa suomen kieli on sekä opiskelun väline että kohde. Suomi toisena kielenä opetusta, tavoitteita ja arviointia ohjaa kielitaidon tasojen kuvausasteikko (liitteenä), jonka A1.3/A2.1-taso kuvaa keskimäärin oppilaan osaamista valmistavan opetuksen päättyessä. Oppilaalla on selkeä tarve ja käyttöfunktio suomen kielelle kommunikointivälineenä. Opetus on kokonaisopetusta, jossa oppiaineet muodostavat mielekkäitä kokonaisuuksia. Aihepiirit valitaan oppilaiden kehitystasoa vastaavasti. Suomen kielen taitojen karttuessa sisältöjä syvennetään ja laajennetaan. On tärkeää auttaa oppilasta luomaan sanavarasto, jolla hän selviää jokapäiväisestä koulutyöstä ja kanssakäymisestä muiden oppilaiden sekä opettajien kanssa. Oppilasta tulee tukea kaikin tavoin, jottei hän tuntisi itseään kielimuurin takia syrjäytyneeksi. Omaan opinto-ohjelmaan kirjataan: - oppilaan lähtötaso (koulunkäyntihistoria, kielitaito ja oppilaan vahvuudet) - oppilaan henkilökohtaiset oppimistavoitteet, joita tarkistetaan säännöllisesti - opiskeltavat oppiaineet, niiden laajuus ja sisältö - oppilaan opinnot omassa ryhmässä ja integrointi perusopetukseen - ohjauksen järjestäminen ja mahdolliset tukitoimet Opinto-ohjelma voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Oppilaalle voidaan laatia myös oppimissuunnitelma. Kaupungin oppimissuunnitelmakaavakkeita voidaan käyttää opinto-ohjelman laatimiseen Eri kieli- ja kulttuuritaustainen oppilas yleisopetuksessa Perusopetuksen keskeinen tavoite on, että kaikki oppivelvollisuusikäiset suorittavat peruskoulutuksen täysimääräisenä ja saavat peruskoulun päättötodistuksen. Joustavilla perusopetuksen järjestelyillä, voidaan myöhemmin maahan tulleille, koulutaustoiltaan erilaisille oppilaille, luoda tarkoituksenmukainen oppimisympäristö ja mahdollistaa heidän opiskelunsa eteneminen. Oppilaat osallistuvat mielellään ikäluokkansa taito- ja taideaineiden tunneille joko avustajan kanssa tai itsekseen. Yleisopetuksen tunneilla oppilaat saavat kontakteja suomalaisiin luokkatovereihinsa ja opettelevat työskentelemään isommassa ryhmässä. Haasteellisinta oppilaille on usein lukuaineiden tunneille osallistuminen. Aihekokonaisuuksien hallinta vaatii sujuvaa ja monipuolista kielitaitoa. Oppilaan opinto-ohjelmaan otetaan osia eri oppimääristä opetuksen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.

10 Lukuaineissa valitaan ja tiivistetään keskeisimmät oppisisällöt. Oppilas opiskelee äidinkieli ja kirjallisuus aineen suomi toisena kielenä -oppimäärää osittain tai kokonaan erillisessä ryhmässä. Perusopetus ja valmistava opetus voivat tehdä yhteistyötä. Oppilaalle annetaan erityistukea yleisopetusryhmän tavoitteissa pysymiseen, jolloin yhteistyö yleisopetuksen opettajan kanssa on olennaista. Luokassa voi olla samanaikaisopettaja -käytäntö, jolloin maahanmuuttajien opettaja tai avustaja on mukana yleisopetuksen tunneilla. Mahdollinen omankielinen avustaja tai opettaja auttaa oppilasta hahmottamaan opittavaa asiaa myös oman äidinkielensä kautta. Omankielinen tai selkokielinen materiaali toimii lisämateriaalina, ja auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavaa asiaa. Oppilas voidaan tarvittaessa vapauttaa ruotsin kielen opiskelusta vanhempien suostumuksella. Kiinteä yhteistyö maahanmuuttajalasten vanhempien/huoltajien kanssa edesauttaa oppilaan menestymistä. Tapaamisissa tulee käyttää tulkkipalveluja niin pitkään kuin on tarpeellista, varsinkin ensimmäisten maassaolovuosien aikana. Tulkin välityksellä keskustelemalla kartoitetaan lapsen ja hänen perheensä taustaa, lähtömaan tilannetta, perheen kokemuksia, lapsen vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita, kielellisiä taitoja ja aiempaa päivähoitoa sekä koulunkäyntiä. Tapaamisissa tarkennetaan vanhempien kasvatuksellisia näkemyksiä ja toiveita. Perusopetuksessa olevalle eri kieli- ja kulttuuriryhmään kuuluvalle oppilaalle tehdään myös oma oppimissuunnitelma, joka ohjaa hänen opetustaan ja arviointiaan. Esiopetusryhmässä korostuu leikinomaisuus, kokemuksellisuus, konkreettisuus, havainnollisuus, eri aistien kautta välitetty ymmärrys sekä pienryhmätyöskentely. Esiopettajan tulee tukea lapsen monikielistä ja -kulttuurista identiteettiä, mikä edesauttaa lapsen tasapainoista kehitystä Oma äidinkieli Oman äidinkielen opetusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Oppilaan vanhemmille annetaan tietoa oman äidinkielen ja kulttuurin merkityksestä lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Vanhempien arvostaessa omaa kulttuuriaan myös lapsi oppii ymmärtämään ja arvostamaan taustaansa. Itsensä hyväksymisen kautta lapsella on paremmat mahdollisuudet selviytyä enemmistökulttuurin asettamista vaatimuksista. Oman äidinkielen opetus noudattaa soveltuvin osin perusopetuksen oman äidinkielen opetussuunnitelman perusteita sekä kielikohtaisia opetussuunnitelmia. Oppilaan äidinkielen opettaja toimii yhteistyössä sekä vanhempien, valmistavan luokan opettajan, että yleisopetuksen opettajien kanssa. Oman äidinkielen opetus auttaa myönteisellä tavalla oppilasta sopeutumaan uuteen kulttuuriin, sen kieleen ja elinoloihin. Yhdessä äidinkielen, valmistavan opetuksen ja yleisopetuksen opettajat kannustavat lasta toimivaan kaksikielisyyteen. Äidinkielen opetuksen lähtökohtana ovat oppilaiden erilaiset edellytykset ja koulutausta. Opetushallituksen ja eri kaupunkien julkaisemat sanastot ja materiaalit soveltuvat äidinkielen opetukseen. Opetushallitus on julkaissut erikielisiä ainesanastoja aineopintojen tueksi. Esiopetuksessa tuetaan lapsen äidinkielen kehittymistä sekä mahdollisuutta kasvaa kahteen kulttuuriin. Äidinkielen opetuksen tavoitteet ovat ajattelun kehittyminen, itsetunnon ja persoonallisuuden ehyt kasvu sekä kielenkäyttötaitojen vahvistuminen. Keskeisellä sijalla on lapsen ilmaisukielen ja -rohkeuden lisääntyminen sekä omien näkemysten ja mielipiteiden esittäminen. Kerrotulla tai kirjoitetulla satu- ja tarinaperinteellä on keskeinen asema monissa kulttuureissa. Yhteistyö vanhempien ja muiden kieliryhmiin kuuluvien kanssa on tärkeää Suomi toisena kielenä

11 Eri kieli- ja kulttuuritaustaiselle oppilaalle opetetaan suomen kieltä suomi toisena kielenä - oppimäärän mukaan, mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Oppilaan on saatava suomi toisena kielenä -opetusta ja hänet myös arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Opetus etenee tasoittain eikä luokka-asteittain. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt on jaettu kolmeen taitotasoon (A1, A2, B1). Tasot perustuvat Suomessa laadittuun sovellukseen yleiseurooppalaisesta kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin viitekehyksestä (liitteenä). Tasot erotetaan maahantulon ja suomen kielen vaikutuspiiriin tulon, sekä suomi toisena kielenä -opetuksen aloittamisen ajankohdan ja edistymisen perusteella. Samalla tasolla opiskelee iältään ja oppimistaustaltaan erilaisia oppijoita. Opiskelutasosta riippuen opettaja valitsee menetelmät ja sisällöt oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheiden mukaisiksi noudattaen soveltuvin osin suomi toisena kielenä -opetussuunnitelman perusteita. Yksilöllinen taso on arvioitava säännöllisesti. Tasojen kestot ovat viitteellisiä. Tasot ovat vasta-alkajan taso (kesto noin 1-3 vuotta maahantulosta tai suomi toisena kielenä - opiskelun aloittamisesta), keskitaso (3-5 vuotta edellisestä) ja edistyneen taso (noin viidestä vuodesta eteenpäin). Valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa on liitteenä kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalainen viitekehys ja sen suomalaiset sovellukset. Näitä taitotasoja tulee käyttää hyväkseen opetusta ja arviointia pohdittaessa. Oppilaan suomen kieli on arvioitava suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaisesti. Oppilaan opinnot arvioidaan suomen kielen oppimäärän mukaan, mikäli opettaja arvioi hänen suomen kielen taitonsa olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielen osa-alueilla. Oppimista arvioidaan sanallisesti oppimisprosessia kuvaillen kiinnittäen erityistä huomiota vähitellen kehittyvään kahden tai useamman kielen hallintaan. Keskeisiä tavoitteita suomi toisena kielenä -opiskelussa: - puhuminen: ilmaisee itseään suullisesti - selviää suomen kielellä arkielämän tilanteissa - ymmärtää puhuttua ja kirjoitettua kieltä (puhekielen ja kirjakielen ero) - saavuttaa riittävän teknisen lukutaidon - saavuttaa hyvän kirjoitustaidon - hallitsee tarvittavan sanavaraston - tuntee suomalaista kirjallisuutta ja kulttuuriperintöä - osaa arvioida omaa kielitaitoaan - osaa käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa opiskelun apuna Esiopetuksessa keskeiset sisältöalueet harjaannuttavat kielenkäyttöön eri tilanteissa ja kotoutuminen suomalaiseen kulttuuriin mahdollistuu. Esiopetus ja lapsen äidinkielen oppimisprosessit nivoutuvat kaikkiin esiopetuksen osa-alueisiin. Suomi toisena kielenä -opetuksessa havainnoidaan, kartutetaan ja syvennetään lasten kieltä leikin, toiminnan, tehtävien sekä draaman keinoin Oppilasarviointi

12 Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvan oppilaan arviointi perustuu opetussuunnitelmiin sekä henkilökohtaisen opinto-ohjelman tavoitteisiin ja sisältöihin. Arvioinnissa noudatetaan seuraavia periaatteita: - Arvioitaessa oppilaan suorituksia opintojen aikana päähuomio kiinnitetään oppimisessa olevien puutteiden sijasta jo opittuihin asioihin ja edistymiseen. - Oikeudenmukaisuuden takaamiseksi oppilaan arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja lähtökohdat sekä vasta kehittymässä oleva kielitaito. - Oppilaan tausta ja lähtötilanne selvitetään kodin ja koulun yhteistyönä (huoltaja, luokanopettaja, oman äidinkielen opettaja, suomi toisena kielenä -opettaja, muut opettajat, oppilashuolto). - Taustan ja lähtökohtien merkitystä arvioitaessa otetaan huomioon oppilaan aikaisempi koulunkäynti, äidinkielen ja suomen kielen hallinta sekä oppilaan näissä kielissä saama opetus. - Oppilaan suomen kielen taidon puutteellisuus ei saa vaikuttaa arviointia heikentävästi. - Puutteellisen suomen kielen vaikutusta vähennetään oppilaan tilanteeseen sovitetuilla arviointimenetelmillä. Arvioinnin joustavuutta ja monipuolisuutta voidaan lisätä esimerkiksi käyttämällä - portfolioarviointia - dynaamista arviointia (tehtävistä itsenäisesti/tuettuna selviäminen) - suullisia kokeita - korvaavia suorituksia - kääntämällä koekysymykset tai vaikeat käsitteet oppilaan omalle äidinkielelle - antamalla oppilaan käyttää sanakirjaa tai oppikirjaa kokeessa - selkeyttämällä koetehtäviä kielellisesti tai visuaalisesti - antamalla oppilaalle normaalia pidempi koeaika - Oppilas, jonka äidinkieli on muu kuin koulun opetuskieli, voidaan arvioida sanallisesti kaikissa oppiaineissa koko perusopetuksen ajan päättöarviointia lukuun ottamatta. Todistuksen sanallinen arvio kohdistuu oppilaan opintojen edistymiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Sanallisen arvion tavoitteena on oppilaan ohjaaminen ja opiskelun kannustaminen. Sanallista arviota tulisi käyttää aina silloin, kun numeroarvioinnilla ei tätä tavoitetta voida saavuttaa. Todistuksen lisäksi opiskelua koskevia tietoja annetaan vapaamuotoisten tiedotteiden avulla sekä suullisesti esimerkiksi arviointikeskustelussa. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tiedotetaan myös arvioinnin periaatteista, tavoitteista ja menetelmistä. Arviointia koskevat tiedot annetaan mieluiten oppilaan omalla äidinkielellä, tarvittaessa tulkin avulla. Oppilas voi opiskella äidinkielenä myös saamen kieltä, romanikieltä, viittomakieltä tai muuta äidinkieltä. Samaa kieltä ei voida arvioida äidinkielenä ja vieraana kielenä. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kielitausta, hänen mahdollisuutensa käyttää kieltä sekä kielessä saatu opetus.

13 Oppilaan oman äidinkielen oppimista arvioidaan erillisellä todistuskaavakkeella päättöarvioinnin yhteydessä, mikäli oppilas on opiskellut sitä vuosiluokkien 7-9 aikana yhteensä vähintään kaksi vuosiviikkotuntia. Perusopetuksen valmistavaa opetusta ei arvioida numeroin. Valmistavan opetuksen aikana oppilaalle annetaan suullista ja kirjallista palautetta edistymisestä asetettujen tavoitteiden pohjalta. Valmistavan opetuksen lopussa oppilas saa osallistumistodistuksen. Valmistavan vaiheen aikana tehdyt opintosuoritukset kirjataan perusopetukseen siirtymisen jälkeen oppilastietoihin. Kirjallinen palaute voidaan kääntää oppilaan äidinkielelle, jotta huoltajat saavat tietoa oppilaan koulumenestyksestä. Esiopetuksessa lapsille jaetaan lukuvuoden päättyessä osallistumistodistus. Tähän todistukseen voidaan lisätä maininta osallistumisesta äidinkielen ja suomi toisena kielenä -opetukseen. Arviointi voi tapahtua myös vanhempien ja oppilaan kanssa keskustellen. 5.2 Saamelaiset Saamenkielisten oppilaiden opetuksen keskeisenä tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua kaksikielisyyteen. Valtakunnallisia tavoitteita noudatetaan, vaikka saamelaisoppilaiden opetuksessa on huomioitava, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Perusopetuksen tulee tukea saamelaisten luontosuhdetta, perinteisiä elinkeinoja ja saamelaisyhteisöä, koska ne muodostavat kielen ja kulttuurin ytimen. Osalle oppilaista saamen kieli (pohjois-, inarin- ja koltansaame) on äidinkieli ja opetuskieli, osalle kieltä opetetaan vieraana kielenä. Erilaiset kielelliset valmiudet on otettava huomioon opetuksessa. Opetuksen tulee tukea oppilaiden alkuperäistä identiteettiä ja antaa mahdollisuudet oman kielen oppimiseen ja kielellisten valmiuksien kehittämiseen. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeää, jotta saamelaisten kasvatus- ja opetusperinteet tulisivat huomioon otetuiksi Romanit Romaneja on asunut Suomessa 1500-luvulta lähtien. Suomen kansalaisina romaneilla on oikeus samaan koulutukseen kuin pääväestölläkin. Peruskoulun lainsäädäntö takaa edellytykset romanikielen- ja kulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Romanikielen ja kulttuurin opetusta voidaan antaa peruskoulussa, lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa sekä ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Romanikielen opetuksen tulee antaa romanioppilaille luonteva mahdollisuus ilmaista omaa vähemmistöidentiteettiään myös koulussa. Opetuksen tulee edistää romanioppilaiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista yhtenä koko maailman ja Euroopan merkittävistä vähemmistöistä. Romanioppilaiden perusopetuksen järjestämisessä on huomioitava valtaväestöstä poikkeava kulttuuritausta. Lapsen kasvaa arvostamaan oman väestöryhmänsä kulttuuria. Romanilasten kielellisiä valmiuksia tulee vahvistaa. Romanikielen opetus edistää kaksikielisyyttä, vahvistaa kaksikulttuurista identiteettiä sekä lisää koulunkäynnin laatua. Romanien yhteiskunnallisen integroitumisen ja uuden vähemmistöoikeuksia koskevan lainsäädännön myötä koulutukseen sekä ainutlaatuisen kielija kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät kysymykset tulee ottaa huomioon myös perusopetuksessa Romani äidinkielenä

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

Kauhavan kaupungin valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Kauhavan kaupungin valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauhavan kaupungin valmistavan opetuksen opetussuunnitelma KAUHAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 OPETUKSEN PERUSTEET...3 2 VALMISTAVAN OPETUKSEN TAVOITTEET JA OPETUSJÄRJESTELYT...4

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 1 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

Teuvan kunnan. valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Teuvan kunnan. valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Teuvan kunnan valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA Sofia Joentakainen, 9 vuotta OPLA 12.11.2014 169 Sisä llysluettelo PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009

SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnassa 27.1.2016 7 0 Kemijärven suomenkielisen perusopetukseen valmistavan opetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 KEURUUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 KEURUUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 KEURUUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA 1 1. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2. PERUSOPETUKSEEN

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 KEURUUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 KEURUUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 KEURUUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnassa 15.12.15 65 1. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVA OPETUS HELI LISKI MAARIT PIHLAVA PIA VALONEN MARJAANA YLÖNEN

OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVA OPETUS HELI LISKI MAARIT PIHLAVA PIA VALONEN MARJAANA YLÖNEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVA OPETUS HELI LISKI MAARIT PIHLAVA PIA VALONEN MARJAANA YLÖNEN Turun kaupungin perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Mustalla painetut tekstit ovat Perusopetukseen

Lisätiedot

JUVAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Hyväksytty sivistyslautakunnassa:

JUVAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Hyväksytty sivistyslautakunnassa: Sivistysltk 3.11.2015 Liite nro 1 JUVAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnassa: 28.10.2015 1 Sisällys Mitä Perusopetukseen valmistavalla opetuksella tarkoitetaan?...

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Kruunupyy, Luoto, Uusikaarlepyy ja Pedersöre. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Kruunupyy, Luoto, Uusikaarlepyy ja Pedersöre. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kruunupyy, Luoto, Uusikaarlepyy ja Pedersöre Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Esipuhe Tämän opetussuunnitelman on koonnut työryhmä, joka koostuu Kruunupyyn, Luodon, Uusikaarlepyyn

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia

10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia LUKU 10 KAKSIKIELINEN OPETUS Koulun opetuskieli on suomi tai ruotsi ja joissakin tapauksissa saame, romani tai viittomakieli. Opetuksessa voidaan perusopetuslain mukaan käyttää koulun varsinaisen opetuskielen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Oulun opetustoimen perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 1.8.2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. OPETUKSEN

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 6-vuotiaille

Varhaiskasvatuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 6-vuotiaille Varhaiskasvatuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 6-vuotiaille Suomenkieliseen perusopetukseen valmistavan opetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma Suomenkieliseen perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Eri kieli- ja kulttuuriryhmien kasvatus ja opetus Kokkolassa

Eri kieli- ja kulttuuriryhmien kasvatus ja opetus Kokkolassa Eri kieli- ja kulttuuriryhmien kasvatus ja opetus Kokkolassa ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN KASVATUS JA OPETUS KOKKOLASSA Arvopohja Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet,

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma esiopetuksessa

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma esiopetuksessa Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma esiopetuksessa Kesäkuu 2014 Sisältö 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat esiopetuksessa 5 2 Perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa 11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Kieliparlamentti 27.3.2013 Vähemmistöjen kielikoulutus Tieteiden talo, Helsinki Markku Jokinen Toiminnanjohtaja Kuurojen Liitto

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan. opetuksen opetussuunnitelma

Perusopetukseen valmistavan. opetuksen opetussuunnitelma Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Pälkäneen kunta 2015 1 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 4 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma...

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10. Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma päivitetty 31.5.2013 hyväksytty Kurikan kaupungin sivistyslautakunnassa 12.6.2013 1. Taustaa Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Turun perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 1.8.2016

Turun perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 1.8.2016 Kuva: Ilkka Kaljonen Turun perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 1.8.2016 Sisältö LUKU 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 LUKU 2 Perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010 Punkalaidun

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010 Punkalaidun MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010 Punkalaidun 1. JOHDANTO 1.1. Taustaa Punkalaitumen kunnassa on n. 3300 asukasta. Esi- ja perusopetusikäisiä on 357, joista maahanmuuttajataustaisia

Lisätiedot

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven

Lisätiedot

Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi

Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi 1 8.1 Arviointi opintojen aikana Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2009 Kouvola 1 Sisällys Johdanto... 3 1. Arvopohja... 5 2. Opetuksen järjestäminen... 7 2.1. Kouvolan kaupungin opetustoimen tilastoja... 7 2.2. Valmistava

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ

LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ Kaikkien oppilaiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia tavoitteita ja periaatteita. Oppilaiden

Lisätiedot

opetussuunnitelman perusteissa

opetussuunnitelman perusteissa Maahanmuuttajaoppilaan arviointi opetussuunnitelman perusteissa Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot