Kokkolan kaupungin eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus esi- ja perusopetuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokkolan kaupungin eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus esi- ja perusopetuksessa"

Transkriptio

1 Kokkolan kaupungin eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus esi- ja perusopetuksessa 4/2009

2 Sisältö 1. Johdanto Eri kieli ja kulttuuriryhmiin kuuluvat ja heidän opetuksensa Lainsäädäntö ja velvoitteet Yleisiä säännöksiä (perusopetuksen luokat 1 9 (10) ) Esiopetus Perusopetukseen valmistava opetus Resurssit ja niihin liittyvä päätöksenteko Oman äidinkielen opetus, uskontojen opetus, S2 opetus, tukitunnit ja avustajat Eri kieli ja kulttuuriryhmiin kuuluvien opetuksen työryhmät: Eri kieli ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetuskustannukset Opetusjärjestelyt Kokkolassa Eri kieli ja kulttuuriryhmien opetus Maahanmuuttajien opetussuunnitelma Valmistava opetus Eri kieli ja kulttuuritaustainen oppilas yleisopetuksessa Oma äidinkieli Suomi toisena kielenä Oppilasarviointi Saamelaiset Romanit Romani äidinkielenä Viittomakieliset Tukitoimet...14

3 1. Johdanto Tässä suunnitelmassa kerrotaan Kokkolan kaupungin eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksesta esija perusopetuksessa. Suunnitelma perustuu valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteisiin ja sen liitteisiin. 2. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvat ja heidän opetuksensa Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluu kansallisia vähemmistöjä sekä maahanmuuttajia. Suomen laissa mainittuja vähemmistöjä ovat suomenruotsalaiset, saamelaiset, romanit sekä viittomakieliset. Uusia vähemmistöjä muodostavat maahanmuuttajat. Maahanmuuttaja voi olla työn takia maahan muuttanut, pakolainen, turvapaikanhakija, adoptoitu, paluumuuttaja, avio- tai avoliiton kautta maahan muuttanut tai muiden perhesuhteiden kautta tullut, työperäinen, opiskelija tai muu ulkomaalainen. Oppilaalle järjestetään alkuvaiheessa valmistavaa opetusta, jonka jälkeen hän siirtyy perusopetuksen oppilaaksi. Oppilaalle tulee järjestää suomi toisena kielenä -opetusta ja hänen muuta opiskeluaan tuetaan sopivin tukitoimin hänelle laaditun henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS) mukaisesti luokkalaisten oppimista voidaan Kokkolassa tukea myös joustavalla perusopetuksella, JOPO-toiminnalla. Esiopetuksessa noudatetaan lähipäiväkoti-periaatetta. Erikielisille lapsille järjestetään muun toiminnan ohella suomi toisena kielenä -tuokioita. 3. Lainsäädäntö ja velvoitteet Perustuslain 6 sekä yhdenvertaisuuslaki luovat arvopohjan esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmalle, joka velvoittaa edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä kieltävät etniseen tai kansalliseen alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen ja uskontoon liittyvän syrjinnän Yleisiä säännöksiä (perusopetuksen luokat 1 9 (10) ) Perusopetuslain mukaan oppivelvollisella lapsella on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja ohjaukseen jokaisena koulupäivänä. Opetus järjestetään oppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Oikeus käydä koulua jatkuu, kunnes oppilas on suorittanut peruskoulun oppimäärän tai sen vuoden loppuun, jona oppilas täyttää 18 vuotta. Vuosiluokkiin jakamattoman järjestelmän soveltaminen koko perusopetuksen ajan tarjoaa joustomahdollisuuksia, mikä on tärkeää erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa. Tällöin oppilas opiskelee oman opinto-ohjelmansa mukaisesti. Koulun opetussuunnitelmassa päätetään oman-opinto-ohjelman käytöstä. Perusopetuslaki edellyttää kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Yhteistyö perustuu eri osapuolten väliseen yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoon ja kunnioitukseen. Oppilaan kasvua ja oppimista tukee vuoropuhelu kotien kanssa. Yhteistyössä huomioidaan perheiden kieli- ja kulttuuritaustat sekä kasvatusnäkemykset. Huoltajille annetaan tietoa suomalaisesta koulusta, koulutusjärjestelmästä, ope-

4 tussuunnitelmasta, oppilaan arvioinnista, opetusmenetelmistä ja valmistavasta opetuksesta. Perheille annetaan tietoa myös perusopetukseen siirtymisestä sekä jatko-opintomahdollisuuksista perusopetuksen jälkeen. Erillisessä opetusryhmässä tai koulussa opetus voidaan antaa osittain tai kokonaan muulla kuin suomen, ruotsin tai saamen kielellä, romanikielellä taikka viittomakielellä. Äidinkielenä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa myös saamen kieltä, romanikieltä, viittomakieltä tai muuta oppilaan äidinkieltä. Jos vieraskieliselle oppilaalle opetetaan äidinkielenä oppilaan omaa äidinkieltä, voidaan oppilaan äidinkielen ja kirjallisuuden sekä muiden kielten opettamiseen käytettävä tuntimäärä jakaa kielten opettamiseen opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Erikielistä oppilasta opetetaan äidinkieli ja kirjallisuus aineessa suomea/ruotsia erityisen suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaisesti kokonaan tai osittain. Oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin perusopetuslaissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot; jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; jos se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Maahanmuuttajaoppilaan arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä kielitaito. Arviointimenetelmien on oltava monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja, jotta oppilas voi osoittaa osaamisensa suomen/ruotsin kielen taitojen puutteista huolimatta. Sanallista arviointia voidaan käyttää koko perusopetuksen ajan päättöarviointia lukuun ottamatta. Opetus ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali sekä työvälineet ja työaineet ovat oppilaalle maksuttomia. Vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on lisäksi oikeus saada maksutta muun muassa opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut. 3.2 Esiopetus Esiopetuksen järjestämispaikasta riippumatta (päiväkoti, koulu, perhepäivähoito jne.) esiopetuksessa sovelletaan ensisijaisesti perusopetuslakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä. Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Päivähoitolain mukaan päivähoidon keskeisenä tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Kasvatustavoitteisiin kuuluu myös eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten oman kielen ja kulttuurin tukeminen yhteistyössä kotien ja muiden ko. kulttuurien edustajien kanssa. Esiopetuksessa toteutetaan lasten taustat ja lähtökohdat huomioon ottaen esiopetuksen yleisiä kasvatus ja opetustavoitteita, jotka ovat kirjattu Kokkolan esiopetussuunnitelmaan, ja samalla pyritään tukemaan oman äidinkielen sekä suomi/ruotsi toisena kielenä kehittymistä. Esiopetusikäisten maahanmuuttajien opetus voidaan toteuttaa myös järjestämällä esiopetusta ja perusopetukseen valmistavaa opetusta rinnakkain tai peräkkäin. Laadittavissa opetussuunnitelmissa otetaan huomioon aiempi opetukseen osallistuminen tai rinnakkaisena tapahtuva opetus. Kokkolassa eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvat lapset osallistuvat esiopetukseen lähipäiväkodeissa. Lapsille annetaan suomi toisena kielenä -opetusta erillisissä S2- toimintatuokioissa. Esiopetuksen päättyessä lapsi saa osallistumistodistuksen.

5 Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten opetusta järjestettäessä tulee pyrkiä pedagogisesti tarkoituksenmukaisiin, toimiviin ratkaisuihin yhteistyössä lähipäiväkotien ja koulujen kanssa Perusopetukseen valmistava opetus Jos oppilaan suomen tai ruotsin kielen taito ei riitä perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen, voi hän aloittaa opiskelunsa perusopetukseen valmistavassa opetuksessa. Opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää, vaan oppilas opiskelee oman opintoohjelmansa mukaan kunnan laatiman valmistavan opetuksen opetussuunnitelman pohjalta. Valmistavaa opetusta voidaan antaa myös yksittäiselle oppilaalle. Kokkolassa valmistavaa opetusta järjestetään vuosiluokille Hollihaan ja Koivuhaan kouluissa luokkien valmistavan opetuksen ryhmä on Kiviniityn koulussa. Oppilas pyritään integroimaan perusopetuksen ryhmiin osittain (esim. taito- ja taideaineissa) jo valmistavan opetuksen aikana. Valmistavaa opetusta annetaan Kokkolassa kokonaan tai osittain 1-2 (3) vuoteen. Opetusta annetaan 6-10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa tarvittavat kielelliset ja taidolliset valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten sekä edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista. Opetuksen tavoitteena on lisäksi tukea ja edistää oppilaiden oman äidinkielen hallintaa ja oman kulttuurin tuntemusta. Esiopetusikäisten eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten opetus on mahdollista järjestää joko muun esiopetuksen yhteydessä tai perusopetukseen valmistavana opetuksena. Kokkolassa eri kieli- ja kulttuuriryhmien esiopetus järjestetään muun esiopetuksen yhteydessä. Valtion tukema perusopetukseen valmistavan opetuksen tuntimäärä vastaa laajuudeltaan yhden lukuvuoden tuntimäärää luokilla. Opetukseen osallistuva voi siirtyä perusopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä osittain tai kokonaan, mikäli hän pystyy seuraamaan perusopetuksen opetusta. Opettajat yhteistyössä arvioivat oppilaan opiskeluvalmiudet sekä kielitaidon. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilas saa opetussuunnitelman mukaista opetusta. Opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet Resurssit ja niihin liittyvä päätöksenteko Oman äidinkielen opetus, uskontojen opetus, S2-opetus, tukitunnit ja avustajat Koulutuksen järjestäjä voi hakea jälkikäteen valtionavustusta (OPM asetus 329/2007) seuraaviin toimintoihin: - vieraskielisten oppilaiden suomi tai ruotsi toisena -kielenä opetukseen tai muun opetuksen tukemiseen. Perusopetuksessa 1h/koulu + enintään 1h/vk/opiskelija. 1h = 22e. - maahanmuuttajien oman äidinkielen, saamen kielen ja romanikielen opetukseen sekä suomenkielisten lasten ulkomailla hankkiman kielitaidon ylläpitämiseen tarkoitettuun opetukseen. Enintään 2,5h viikossa taloudellisesti muodostettua ryhmää kohden. 1h=22e. Ryhmässä tulee olla lukukauden alussa vähintään 4 oppilasta.

6 Kokkolassa toimitaan seuraavasti: 1. Tammikuussa pidetään MAMU-ohjausryhmän palaveri, jossa käydään läpi oppilastilanne kielittäin sekä resurssit ja valtionavut. 2. Huhtikuussa MAMU-koordinaattori ja hankintasihteeri pyytävät ja kokoavat kouluilta oppilastiedot sekä kielet että uskonnot tulevan lukuvuoden suunnittelua varten. 3. Huhtikuussa koulut tekevät esityksen MAMU-ohjausryhmälle seuraavan lukuvuoden resursseista (tukiopetus, S2-opetus, uskontojen opetus, kerhot, avustajatarve) 4. Toukokuussa MAMU-ohjausryhmä, mukana myös hankintasihteeri, kokoontuu ja tekee esityksen seuraavan lukuvuoden resursseista: TOIMINTO oman äidinkielen opetuksen ryhmät PERUSTE 4 oppilasta lukuvuoden alkaessa verkko-opetuksena toteutettavat ryhmät s2-opetus/muiden aineiden tuki 1h/koulu+enitään 1h/vk/opp. enint. 4vuotta maahan tulosta eri uskontojen opetus 3 oppilasta kunnassa MONIK-kerho avustajat oppilaskohtainen kirjamääräraha ja koulutarvikkeet 5. Toukokuussa sivistyskeskus tekee päätöksen resursseista toimintasäännön mukaan ja tiedottaa siitä asianosaisille: talouspäällikkö, osastopäällikkö, hankintasihteeri, palkanlaskijat, koordinaattori sekä opetusta toteuttavat koulut. Samassa palaverissa tehdään lukuvuoden toteutumisen osalta arviointi, joka lähetetään myös lautakunnalle. 6. Toukokuussa koordinaattori aloittaa päätöksen mukaisen oman äidinkielen ryhmien opettajien etsimisen ja rehtorit avustajien rekrytoinnin. 7. Osastopäällikkö tekee palkattavien oman äidinkielen opettajien työsopimukset ja palvelusihteeri avustajien työsopimukset 8. Syksyllä toisella kouluviikolla MAMU-ohjausryhmä tarkistaa tilanteen resurssien osalta ja voi tarvittaessa esittää muutosta oppilasmäärien muutosten johdosta. Koordinaattori tekee tiedotteen perustetuista ryhmistä, ajoista sekä paikoista sivistystoimelle sekä suomen- ja ruotsinkielisille kouluille. Toteuttavat koulut kirjaavat lukuvuosisuunnitelmaan toteutettavan opetuksen.

7 3.4.3 Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien opetuksen työryhmät: MAMU-ohjausryhmä, jonka tehtävänä on toiminnan kehittäminen/arviointi ja resurssien tarpeen arvioiminen ja esittäminen: - Sivistyskeskuksen edustajat - Maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori - Hollihaan koulun rehtori - Kiviniityn koulun rehtori - Koivuhaan koulu rehtori Monikulttuurisen opetuksen kehittämisryhmä, jonka tehtävänä on OPH:n monikulttuurisuushankkeen toiminnan koordinointi, kehittäminen, koulutus/kouluttaminen, tapahtumien järjestäminen ja verkostoituminen: - Sivistyskeskuksen edustajat - MAMU-ohjausryhmä - Osastorehtori, Kokkolan seudun opisto - Valmistavan luokan opettaja, Kiviniityn koulu - Valmistavan luokan opettaja, Koivuhaan koulu - Oman äidinkielen opettaja/varhaiskasvatuksen monikulttuurisuustyö - Varhaiskasvatuksen koordinaattori - Ammattilukion rehtori Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetuskustannukset Toiminnan kehittämiseksi ja arvioimiseksi on syytä kirjata eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden osalta syntyneet kustannukset omalle kustannuspaikalleen. Tavoitteena on saada oma määräraha kirja- sekä koulutarvikehankintoihin, joka myöhemmin näkyisi talousarviossa. 4. Opetusjärjestelyt Kokkolassa Kokkolan kaupungissa perusopetukseen valmistavaa opetusta annetaan Hollihaan ja Koivuhaan kouluissa ( luokat) sekä Kiviniityn koulussa ( luokat). Esiopetusikäiset lapset osallistuvat lähipäiväkotienpäiväkotiensa esikouluryhmien opetukseen.

8 Perusopetukseen siirrytään osittain tai kokonaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Perusopetuksessa opiskelevat eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvat oppilaat opiskelevat oman oppimissuunnitelmansa mukaisesti. Opetusta suunnitellaan yhdessä oppilaan vanhempien sekä opettavien opettajien kanssa. Vanhempia informoidaan oman äidinkielen tärkeydestä ja oman äidinkielen opetusta pyritään järjestämään lähi- tai etäopetuksena. Oppilaille pyritään järjestämään myös oman uskonnon opetusta. Äidinkieli ja kirjallisuus -aineen suomi toisena kielenä -oppimäärää opetetaan niille oppilaille, joiden kielitaito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielen osa-alueilla. Oppilaalla on oikeus opiskella suomea toisena kielenä esikoulusta lukioon. Oppilas voi opiskella suomea toisena kielenä erillisessä S2-opetusryhmässä tai eriytetysti suomi äidinkielenä -tunneilla osittain tai kokonaan. Kokkolassa toimii kerran viikossa monikulttuurinen Monik-kerho, jossa erikulttuuriset lapset opettelevat leikin, liikunnan ja toiminnan kautta monikulttuurisuustaitoja ja osallistuvat kaupungin vapaaajan toimintaan. Toiminta edistää lasten kotoutumista. 5. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 5.1. Maahanmuuttajien opetussuunnitelma Valmistava opetus Opetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää. Opetusta annetaan vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 1000 tuntia. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää oppilaan suomen/ruotsin kielen taitoa, tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavia valmiuksia perusopetukseen siirtymistä varten. Oppilas opiskelee perusopetuksen oppiaineita ja omaa äidinkieltään oman opinto-ohjelmansa mukaisesti. Oppilas osallistuu joustavasti ikätasoaan vastaavan perusopetusryhmän opetukseen esim. taito- ja taideaineissa. Integrointi edistää kotoutumista ja uuden kulttuurin tuntemusta. Valmistavan opetuksen oppilaille tehdään oma opinto-ohjelma kaupungin suunnitelman mukaan. Eri oppiaineissa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Valmistavan opetuksen oppilaiden välillä on suuria eroja sekä oppimistaidoissa, sosiaalisissa valmiuksissa että eri oppiaineiden hallinnassa. Luku- ja kirjoitustaidottomien oppilaiden opetuksessa painotetaan näiden taitojen oppimista. Oman äidinkielen opiskelu ja omalla äidinkielellä opiskelu edistää oppilaan oppimistaitoja ja vahvistaa kulttuurista identiteettiä. Eri kieli ja kulttuuriryhmiin kuuluvat esiopetusikäiset lapset saavat valmistavaa opetusta lähipäiväkotien tai -koulujen esiopetusryhmissä. Esiopetusta toteutetaan yleisten tavoitteiden lisäksi lapsen oman oppimissuunnitelman mukaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy ikä- ja taitotasoaan vastaavaan perusopetusryhmään, jolloin hänelle laaditaan oppimissuunnitelma, mistä selviää myös oppimisen tukitoimet. Vastaanottavan luokan opettaja sekä valmistavan luokan opettaja tekevät yhteistyötä siirtymävaiheessa. Joskus oppilas jatkaa opiskeluaan valmistavan opetuksen ryhmässä osittain valmistavan vaiheen jälkeenkin vuosiluokkiin sitomattoman opinto-ohjelmansa vuoksi. Valmistavan opetuksen erityisinä tavoitteina on:

9 - turvata oppilaan oman äidinkielen taidon säilyminen ja jatkuva kehittyminen - vahvistaa oppilaan omaa kulttuuri-identiteettiä - suomen kielen taidon oppiminen oppilaan kielellisen kehityksen mukaisesti pitäen tavoitteena toimivaa kaksikielisyyttä - tukea oppimista ja edistää valmiuksia oppilaiden siirtyessä peruskoulun opetusryhmiin - tutustuttaa oppilaat suomalaiseen luontoon, kulttuuriin, elinolosuhteisiin ja yhteiskuntaan sekä koulutukseen - kehittää valmiuksia kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja monikulttuurisuuteen. Valmistavassa opetuksessa suomen kieli on sekä opiskelun väline että kohde. Suomi toisena kielenä opetusta, tavoitteita ja arviointia ohjaa kielitaidon tasojen kuvausasteikko (liitteenä), jonka A1.3/A2.1-taso kuvaa keskimäärin oppilaan osaamista valmistavan opetuksen päättyessä. Oppilaalla on selkeä tarve ja käyttöfunktio suomen kielelle kommunikointivälineenä. Opetus on kokonaisopetusta, jossa oppiaineet muodostavat mielekkäitä kokonaisuuksia. Aihepiirit valitaan oppilaiden kehitystasoa vastaavasti. Suomen kielen taitojen karttuessa sisältöjä syvennetään ja laajennetaan. On tärkeää auttaa oppilasta luomaan sanavarasto, jolla hän selviää jokapäiväisestä koulutyöstä ja kanssakäymisestä muiden oppilaiden sekä opettajien kanssa. Oppilasta tulee tukea kaikin tavoin, jottei hän tuntisi itseään kielimuurin takia syrjäytyneeksi. Omaan opinto-ohjelmaan kirjataan: - oppilaan lähtötaso (koulunkäyntihistoria, kielitaito ja oppilaan vahvuudet) - oppilaan henkilökohtaiset oppimistavoitteet, joita tarkistetaan säännöllisesti - opiskeltavat oppiaineet, niiden laajuus ja sisältö - oppilaan opinnot omassa ryhmässä ja integrointi perusopetukseen - ohjauksen järjestäminen ja mahdolliset tukitoimet Opinto-ohjelma voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Oppilaalle voidaan laatia myös oppimissuunnitelma. Kaupungin oppimissuunnitelmakaavakkeita voidaan käyttää opinto-ohjelman laatimiseen Eri kieli- ja kulttuuritaustainen oppilas yleisopetuksessa Perusopetuksen keskeinen tavoite on, että kaikki oppivelvollisuusikäiset suorittavat peruskoulutuksen täysimääräisenä ja saavat peruskoulun päättötodistuksen. Joustavilla perusopetuksen järjestelyillä, voidaan myöhemmin maahan tulleille, koulutaustoiltaan erilaisille oppilaille, luoda tarkoituksenmukainen oppimisympäristö ja mahdollistaa heidän opiskelunsa eteneminen. Oppilaat osallistuvat mielellään ikäluokkansa taito- ja taideaineiden tunneille joko avustajan kanssa tai itsekseen. Yleisopetuksen tunneilla oppilaat saavat kontakteja suomalaisiin luokkatovereihinsa ja opettelevat työskentelemään isommassa ryhmässä. Haasteellisinta oppilaille on usein lukuaineiden tunneille osallistuminen. Aihekokonaisuuksien hallinta vaatii sujuvaa ja monipuolista kielitaitoa. Oppilaan opinto-ohjelmaan otetaan osia eri oppimääristä opetuksen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.

10 Lukuaineissa valitaan ja tiivistetään keskeisimmät oppisisällöt. Oppilas opiskelee äidinkieli ja kirjallisuus aineen suomi toisena kielenä -oppimäärää osittain tai kokonaan erillisessä ryhmässä. Perusopetus ja valmistava opetus voivat tehdä yhteistyötä. Oppilaalle annetaan erityistukea yleisopetusryhmän tavoitteissa pysymiseen, jolloin yhteistyö yleisopetuksen opettajan kanssa on olennaista. Luokassa voi olla samanaikaisopettaja -käytäntö, jolloin maahanmuuttajien opettaja tai avustaja on mukana yleisopetuksen tunneilla. Mahdollinen omankielinen avustaja tai opettaja auttaa oppilasta hahmottamaan opittavaa asiaa myös oman äidinkielensä kautta. Omankielinen tai selkokielinen materiaali toimii lisämateriaalina, ja auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavaa asiaa. Oppilas voidaan tarvittaessa vapauttaa ruotsin kielen opiskelusta vanhempien suostumuksella. Kiinteä yhteistyö maahanmuuttajalasten vanhempien/huoltajien kanssa edesauttaa oppilaan menestymistä. Tapaamisissa tulee käyttää tulkkipalveluja niin pitkään kuin on tarpeellista, varsinkin ensimmäisten maassaolovuosien aikana. Tulkin välityksellä keskustelemalla kartoitetaan lapsen ja hänen perheensä taustaa, lähtömaan tilannetta, perheen kokemuksia, lapsen vahvuuksia, kiinnostuksen kohteita, kielellisiä taitoja ja aiempaa päivähoitoa sekä koulunkäyntiä. Tapaamisissa tarkennetaan vanhempien kasvatuksellisia näkemyksiä ja toiveita. Perusopetuksessa olevalle eri kieli- ja kulttuuriryhmään kuuluvalle oppilaalle tehdään myös oma oppimissuunnitelma, joka ohjaa hänen opetustaan ja arviointiaan. Esiopetusryhmässä korostuu leikinomaisuus, kokemuksellisuus, konkreettisuus, havainnollisuus, eri aistien kautta välitetty ymmärrys sekä pienryhmätyöskentely. Esiopettajan tulee tukea lapsen monikielistä ja -kulttuurista identiteettiä, mikä edesauttaa lapsen tasapainoista kehitystä Oma äidinkieli Oman äidinkielen opetusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Oppilaan vanhemmille annetaan tietoa oman äidinkielen ja kulttuurin merkityksestä lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Vanhempien arvostaessa omaa kulttuuriaan myös lapsi oppii ymmärtämään ja arvostamaan taustaansa. Itsensä hyväksymisen kautta lapsella on paremmat mahdollisuudet selviytyä enemmistökulttuurin asettamista vaatimuksista. Oman äidinkielen opetus noudattaa soveltuvin osin perusopetuksen oman äidinkielen opetussuunnitelman perusteita sekä kielikohtaisia opetussuunnitelmia. Oppilaan äidinkielen opettaja toimii yhteistyössä sekä vanhempien, valmistavan luokan opettajan, että yleisopetuksen opettajien kanssa. Oman äidinkielen opetus auttaa myönteisellä tavalla oppilasta sopeutumaan uuteen kulttuuriin, sen kieleen ja elinoloihin. Yhdessä äidinkielen, valmistavan opetuksen ja yleisopetuksen opettajat kannustavat lasta toimivaan kaksikielisyyteen. Äidinkielen opetuksen lähtökohtana ovat oppilaiden erilaiset edellytykset ja koulutausta. Opetushallituksen ja eri kaupunkien julkaisemat sanastot ja materiaalit soveltuvat äidinkielen opetukseen. Opetushallitus on julkaissut erikielisiä ainesanastoja aineopintojen tueksi. Esiopetuksessa tuetaan lapsen äidinkielen kehittymistä sekä mahdollisuutta kasvaa kahteen kulttuuriin. Äidinkielen opetuksen tavoitteet ovat ajattelun kehittyminen, itsetunnon ja persoonallisuuden ehyt kasvu sekä kielenkäyttötaitojen vahvistuminen. Keskeisellä sijalla on lapsen ilmaisukielen ja -rohkeuden lisääntyminen sekä omien näkemysten ja mielipiteiden esittäminen. Kerrotulla tai kirjoitetulla satu- ja tarinaperinteellä on keskeinen asema monissa kulttuureissa. Yhteistyö vanhempien ja muiden kieliryhmiin kuuluvien kanssa on tärkeää Suomi toisena kielenä

11 Eri kieli- ja kulttuuritaustaiselle oppilaalle opetetaan suomen kieltä suomi toisena kielenä - oppimäärän mukaan, mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Oppilaan on saatava suomi toisena kielenä -opetusta ja hänet myös arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Opetus etenee tasoittain eikä luokka-asteittain. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt on jaettu kolmeen taitotasoon (A1, A2, B1). Tasot perustuvat Suomessa laadittuun sovellukseen yleiseurooppalaisesta kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin viitekehyksestä (liitteenä). Tasot erotetaan maahantulon ja suomen kielen vaikutuspiiriin tulon, sekä suomi toisena kielenä -opetuksen aloittamisen ajankohdan ja edistymisen perusteella. Samalla tasolla opiskelee iältään ja oppimistaustaltaan erilaisia oppijoita. Opiskelutasosta riippuen opettaja valitsee menetelmät ja sisällöt oppilaiden ikä- ja kehitysvaiheiden mukaisiksi noudattaen soveltuvin osin suomi toisena kielenä -opetussuunnitelman perusteita. Yksilöllinen taso on arvioitava säännöllisesti. Tasojen kestot ovat viitteellisiä. Tasot ovat vasta-alkajan taso (kesto noin 1-3 vuotta maahantulosta tai suomi toisena kielenä - opiskelun aloittamisesta), keskitaso (3-5 vuotta edellisestä) ja edistyneen taso (noin viidestä vuodesta eteenpäin). Valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa on liitteenä kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalainen viitekehys ja sen suomalaiset sovellukset. Näitä taitotasoja tulee käyttää hyväkseen opetusta ja arviointia pohdittaessa. Oppilaan suomen kieli on arvioitava suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaisesti. Oppilaan opinnot arvioidaan suomen kielen oppimäärän mukaan, mikäli opettaja arvioi hänen suomen kielen taitonsa olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielen osa-alueilla. Oppimista arvioidaan sanallisesti oppimisprosessia kuvaillen kiinnittäen erityistä huomiota vähitellen kehittyvään kahden tai useamman kielen hallintaan. Keskeisiä tavoitteita suomi toisena kielenä -opiskelussa: - puhuminen: ilmaisee itseään suullisesti - selviää suomen kielellä arkielämän tilanteissa - ymmärtää puhuttua ja kirjoitettua kieltä (puhekielen ja kirjakielen ero) - saavuttaa riittävän teknisen lukutaidon - saavuttaa hyvän kirjoitustaidon - hallitsee tarvittavan sanavaraston - tuntee suomalaista kirjallisuutta ja kulttuuriperintöä - osaa arvioida omaa kielitaitoaan - osaa käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa opiskelun apuna Esiopetuksessa keskeiset sisältöalueet harjaannuttavat kielenkäyttöön eri tilanteissa ja kotoutuminen suomalaiseen kulttuuriin mahdollistuu. Esiopetus ja lapsen äidinkielen oppimisprosessit nivoutuvat kaikkiin esiopetuksen osa-alueisiin. Suomi toisena kielenä -opetuksessa havainnoidaan, kartutetaan ja syvennetään lasten kieltä leikin, toiminnan, tehtävien sekä draaman keinoin Oppilasarviointi

12 Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvan oppilaan arviointi perustuu opetussuunnitelmiin sekä henkilökohtaisen opinto-ohjelman tavoitteisiin ja sisältöihin. Arvioinnissa noudatetaan seuraavia periaatteita: - Arvioitaessa oppilaan suorituksia opintojen aikana päähuomio kiinnitetään oppimisessa olevien puutteiden sijasta jo opittuihin asioihin ja edistymiseen. - Oikeudenmukaisuuden takaamiseksi oppilaan arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja lähtökohdat sekä vasta kehittymässä oleva kielitaito. - Oppilaan tausta ja lähtötilanne selvitetään kodin ja koulun yhteistyönä (huoltaja, luokanopettaja, oman äidinkielen opettaja, suomi toisena kielenä -opettaja, muut opettajat, oppilashuolto). - Taustan ja lähtökohtien merkitystä arvioitaessa otetaan huomioon oppilaan aikaisempi koulunkäynti, äidinkielen ja suomen kielen hallinta sekä oppilaan näissä kielissä saama opetus. - Oppilaan suomen kielen taidon puutteellisuus ei saa vaikuttaa arviointia heikentävästi. - Puutteellisen suomen kielen vaikutusta vähennetään oppilaan tilanteeseen sovitetuilla arviointimenetelmillä. Arvioinnin joustavuutta ja monipuolisuutta voidaan lisätä esimerkiksi käyttämällä - portfolioarviointia - dynaamista arviointia (tehtävistä itsenäisesti/tuettuna selviäminen) - suullisia kokeita - korvaavia suorituksia - kääntämällä koekysymykset tai vaikeat käsitteet oppilaan omalle äidinkielelle - antamalla oppilaan käyttää sanakirjaa tai oppikirjaa kokeessa - selkeyttämällä koetehtäviä kielellisesti tai visuaalisesti - antamalla oppilaalle normaalia pidempi koeaika - Oppilas, jonka äidinkieli on muu kuin koulun opetuskieli, voidaan arvioida sanallisesti kaikissa oppiaineissa koko perusopetuksen ajan päättöarviointia lukuun ottamatta. Todistuksen sanallinen arvio kohdistuu oppilaan opintojen edistymiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Sanallisen arvion tavoitteena on oppilaan ohjaaminen ja opiskelun kannustaminen. Sanallista arviota tulisi käyttää aina silloin, kun numeroarvioinnilla ei tätä tavoitetta voida saavuttaa. Todistuksen lisäksi opiskelua koskevia tietoja annetaan vapaamuotoisten tiedotteiden avulla sekä suullisesti esimerkiksi arviointikeskustelussa. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tiedotetaan myös arvioinnin periaatteista, tavoitteista ja menetelmistä. Arviointia koskevat tiedot annetaan mieluiten oppilaan omalla äidinkielellä, tarvittaessa tulkin avulla. Oppilas voi opiskella äidinkielenä myös saamen kieltä, romanikieltä, viittomakieltä tai muuta äidinkieltä. Samaa kieltä ei voida arvioida äidinkielenä ja vieraana kielenä. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kielitausta, hänen mahdollisuutensa käyttää kieltä sekä kielessä saatu opetus.

13 Oppilaan oman äidinkielen oppimista arvioidaan erillisellä todistuskaavakkeella päättöarvioinnin yhteydessä, mikäli oppilas on opiskellut sitä vuosiluokkien 7-9 aikana yhteensä vähintään kaksi vuosiviikkotuntia. Perusopetuksen valmistavaa opetusta ei arvioida numeroin. Valmistavan opetuksen aikana oppilaalle annetaan suullista ja kirjallista palautetta edistymisestä asetettujen tavoitteiden pohjalta. Valmistavan opetuksen lopussa oppilas saa osallistumistodistuksen. Valmistavan vaiheen aikana tehdyt opintosuoritukset kirjataan perusopetukseen siirtymisen jälkeen oppilastietoihin. Kirjallinen palaute voidaan kääntää oppilaan äidinkielelle, jotta huoltajat saavat tietoa oppilaan koulumenestyksestä. Esiopetuksessa lapsille jaetaan lukuvuoden päättyessä osallistumistodistus. Tähän todistukseen voidaan lisätä maininta osallistumisesta äidinkielen ja suomi toisena kielenä -opetukseen. Arviointi voi tapahtua myös vanhempien ja oppilaan kanssa keskustellen. 5.2 Saamelaiset Saamenkielisten oppilaiden opetuksen keskeisenä tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua kaksikielisyyteen. Valtakunnallisia tavoitteita noudatetaan, vaikka saamelaisoppilaiden opetuksessa on huomioitava, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Perusopetuksen tulee tukea saamelaisten luontosuhdetta, perinteisiä elinkeinoja ja saamelaisyhteisöä, koska ne muodostavat kielen ja kulttuurin ytimen. Osalle oppilaista saamen kieli (pohjois-, inarin- ja koltansaame) on äidinkieli ja opetuskieli, osalle kieltä opetetaan vieraana kielenä. Erilaiset kielelliset valmiudet on otettava huomioon opetuksessa. Opetuksen tulee tukea oppilaiden alkuperäistä identiteettiä ja antaa mahdollisuudet oman kielen oppimiseen ja kielellisten valmiuksien kehittämiseen. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeää, jotta saamelaisten kasvatus- ja opetusperinteet tulisivat huomioon otetuiksi Romanit Romaneja on asunut Suomessa 1500-luvulta lähtien. Suomen kansalaisina romaneilla on oikeus samaan koulutukseen kuin pääväestölläkin. Peruskoulun lainsäädäntö takaa edellytykset romanikielen- ja kulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Romanikielen ja kulttuurin opetusta voidaan antaa peruskoulussa, lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa sekä ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Romanikielen opetuksen tulee antaa romanioppilaille luonteva mahdollisuus ilmaista omaa vähemmistöidentiteettiään myös koulussa. Opetuksen tulee edistää romanioppilaiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista yhtenä koko maailman ja Euroopan merkittävistä vähemmistöistä. Romanioppilaiden perusopetuksen järjestämisessä on huomioitava valtaväestöstä poikkeava kulttuuritausta. Lapsen kasvaa arvostamaan oman väestöryhmänsä kulttuuria. Romanilasten kielellisiä valmiuksia tulee vahvistaa. Romanikielen opetus edistää kaksikielisyyttä, vahvistaa kaksikulttuurista identiteettiä sekä lisää koulunkäynnin laatua. Romanien yhteiskunnallisen integroitumisen ja uuden vähemmistöoikeuksia koskevan lainsäädännön myötä koulutukseen sekä ainutlaatuisen kielija kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät kysymykset tulee ottaa huomioon myös perusopetuksessa Romani äidinkielenä

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA ESPOON KAUPUNKI OPETUS- JA KULTTUURITOIMI SUOMENKIELINEN KOULUTUSKESKUS PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Espoon suomenkielisen koulutuslautakunnan kokouksessa 12.5.2004

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 1 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009

SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2009 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LIEKSAN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1.8.2016 alkaen Hyväksytty Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnassa 15.6.2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnassa 27.1.2016 7 0 Kemijärven suomenkielisen perusopetukseen valmistavan opetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

JUVAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Hyväksytty sivistyslautakunnassa:

JUVAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Hyväksytty sivistyslautakunnassa: Sivistysltk 3.11.2015 Liite nro 1 JUVAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnassa: 28.10.2015 1 Sisällys Mitä Perusopetukseen valmistavalla opetuksella tarkoitetaan?...

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Kankaanpään kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 9.2.2016 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. OPETUKSEN

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Oriveden kaupungin perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Oriveden kaupungin perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 1 Oriveden kaupungin perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle uudelle 6 17-vuotiaalle maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle, jonka suomen kielen

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVA OPETUS HELI LISKI MAARIT PIHLAVA PIA VALONEN MARJAANA YLÖNEN

OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVA OPETUS HELI LISKI MAARIT PIHLAVA PIA VALONEN MARJAANA YLÖNEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVA OPETUS HELI LISKI MAARIT PIHLAVA PIA VALONEN MARJAANA YLÖNEN Turun kaupungin perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Mustalla painetut tekstit ovat Perusopetukseen

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Oulun opetustoimen perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 1.8.2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. OPETUKSEN

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

4.4 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä

4.4 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä 4.4 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Kaikkien lasten esiopetuksessa noudatetaan samoja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita.

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

2. Oppimissuunnitelma ohje

2. Oppimissuunnitelma ohje 2. Oppimissuunnitelma ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: TEHOSTETTUUN TUKEEN SIIRTÄMINEN KÄSITELTY MONIALAISESTI Käsittelypäivä, kommentit:

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10. Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

B3. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi vastauksia osallistujien kysymyksiin tietoisku opiskelun erityisistä painoalueista eriyttämisen menetelmänä

B3. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi vastauksia osallistujien kysymyksiin tietoisku opiskelun erityisistä painoalueista eriyttämisen menetelmänä B3. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi vastauksia osallistujien kysymyksiin tietoisku opiskelun erityisistä painoalueista eriyttämisen menetelmänä Perusopetusasetus 1998/852 10 Arviointi opintojen aikana

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari 2008 Oulussa AJANKOHTAISTA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA

Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari 2008 Oulussa AJANKOHTAISTA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari 2008 Oulussa 7.-8.5.2008 AJANKOHTAISTA MAAHANMUUTTAJIEN OPETUKSESSA OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA S2 opettaja Helena Nissilä, Kaakkurin koulu, Oulu Valmistavan

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Turun perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 1.8.2016

Turun perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 1.8.2016 Kuva: Ilkka Kaljonen Turun perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 1.8.2016 Sisältö LUKU 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 LUKU 2 Perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus. (Hyväksytty Suomenkielisessä koulutusjaostossa xx.xx.

Opetussuunnitelma. Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus. (Hyväksytty Suomenkielisessä koulutusjaostossa xx.xx. Opetussuunnitelma Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus (Hyväksytty Suomenkielisessä koulutusjaostossa xx.xx.2016) 1 (12) Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma päivitetty 31.5.2013 hyväksytty Kurikan kaupungin sivistyslautakunnassa 12.6.2013 1. Taustaa Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet Loviisan kaupungin opetussuunnitelma Loviisan kaupunki Päivitetty

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet Loviisan kaupungin opetussuunnitelma Loviisan kaupunki Päivitetty Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet Loviisan kaupungin opetussuunnitelma 12.4.2016 Loviisan kaupunki Päivitetty Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen tukijärjestelmään.

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö, 1.7.2015. Opetushallitus, 2.7.2015. Lausunto OKM/96/050/2015

Lisätiedot

LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ

LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ Kaikkien oppilaiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia tavoitteita ja periaatteita. Oppilaiden

Lisätiedot

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Perusopetuslaki ja asetus Lain säätää aina eduskunta, asetuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen kehittämispilotti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen kehittämispilotti 19.11.2014 Sivu 1 / 1 4708/12.01.00/2014 222 Esiopetusikäisten perusopetukseen valmistavan opetuksen kehittämispilotti Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 Astrid Kauber, puh.

Lisätiedot

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija

Lisätiedot