Mitä voidaan oppia muiden kuntien ja alueiden maahanmuuttostrategioista. ohjelmista? VTT Timo Aro ja VTM Anna Laiho

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä voidaan oppia muiden kuntien ja alueiden maahanmuuttostrategioista. ohjelmista? VTT Timo Aro ja VTM Anna Laiho"

Transkriptio

1 Mitä voidaan oppia muiden kuntien ja alueiden maahanmuuttostrategioista ja ohjelmista? VTT Timo Aro ja VTM Anna Laiho

2 2 1. ANALYYSIN TOTEUTTAMINEN Tämä selvitys on tehty Hyria Oy:n Mosaiikki -projektin toimeksiannosta. Hankkeen keskeiset rahoittajat ovat Euroopan Sosiaalirahasto ja Uudenmaan ELY-keskus. Selvityksessä analysoitiin 20 eri kuntien, seutukuntien ja maakuntien maahanmuuttostrategiaa, monikulttuurisuus- ja kotoutumisohjelmaa. Lisäksi peilattiin maahanmuuttoa erikseen viiden maakuntaohjelman sisällön kautta. Analyysin kohteena olevat ohjelmat on esitelty taulukossa 1. Selvitys jakautuu tilastolliseen ja laadulliseen osioon, jotka yhdessä muodostavat tulkintoihin vaikuttavan kokonaisuuden. Tilastollisessa osiossa analysoitiin yleisesti maahanmuuton kasvavaa merkitystä 2000-luvulla ja pureuduttiin sen jälkeen selvitysalueen kuntien maahanmuuton määrään ja rakenteeseen vuosina Laadullisessa osion tavoitteena oli identifioida eli tunnistaa eri alueiden strategioiden ja ohjelmien perusteella sellaisia hyviä käytäntöjä, toimintamalleja, kokemuksia, tuotoksia ja tuloksia, joita voidaan hyödyntää neljän Keski-Uudenmaan kunnan ja kolmen Riihimäen seudun kunnan maahanmuutto- ja monikulttuurisuusohjelmien laadintaan liittyvässä prosessissa tai tausta-aineistona. Tavoitteena oli nostaa jokaisesta strategiasta ja ohjelmasta aluetasosta riippumatta esiin keskeisiä käytännön toteuttamiseen liittyviä näkökulmia ja sitä kautta keskeisiä kehittämistarpeita. Laadullinen sisällönanalyysi toteutettiin niin sanotulla meta-analyysillä. Selvityksen kohteena olivat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava ja Nurmijärvi Keski-Uudeltamaalta ja Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki Kanta-Hämeestä. Selvitysalueella asui noin asukasta huhtikuun lopussa Analyysin kohteeksi valittiin paikallisia, seudullisia ja maakunnallisia maahanmuutto-, monikulttuurisuus- tai kotoutusohjelmia eri puolilta Suomea. Analyysin kohteena oli ohjelmia sekä suurista, keskisuurista ja pienistä kaupungeista että seudullisia ja maakunnallisia ohjelmia. Analyysin kohteeksi valittiin tutkimuksellisista syistä tietoisesti väestöpohjaltaan ja sijainniltaan toisistaan poikkeavia heterogeenisiä alueita. Näin analyysiin saatiin mukaan sellaisia alueita, joilla on yhtäältä pitkäaikaisempaa kokemuksellista ja tuloksellista tietoa maahanmuutosta ja toisaalta alueita joissa maahanmuuton edistäminen on alkutekijöissään. Tavoitteena oli monipuolisen kohdejoukon avulla tunnistaa mahdollisimman kattavasti sellaisia tekijöitä, joilla saattaa olla käytännön merkitystä Keski-Uudenmaan ja Kanta-Hämeen kunnissa. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa muodostettiin tietokanta eri aluetason ohjelmista ja strategioista. Aineisto kerättiin sähköiseen muotoon. Ensivaiheen aineistoon perehtymisen ja läpikäymisen jälkeen tehtiin yksityiskohtainen, analyyttinen ja järjestelmällinen syväanalyysi hyödyntämällä metodisena menetelmänä niin sanottua meta-analyysiä. Meta-analyysi on tilastollinen menetelmä, jonka avulla etsitään laajasta aineistosta isoja päätelmiä yhdistämällä aiempia samaa asiaa tai teemaa käsitelleitä tutkimustuloksia. Tavoitteena

3 3 on saada aikaan synteesi, joka antaa tutkittavista kysymyksistä eli selvityksen kohteena olleista maahanmuuttostrategioiden ja ohjelman keskeisestä sisällöstä vahvempaa näyttöä kuin pureutumalla yksittäisen alueen yksittäiseen strategiaan tai ohjelmaan. Taulukko 1. Analyysin kohteena olevat ohjelmat ja strategiat Ohjelman nimi Kunnallinen ohjelma Seudullinen ohjelma Alueellinen ohjelma Helsinki Monimuotoisuus ja maahanmuutto-ohjelma X Kotoutuminen Kuopioon toimenpideohjelma X Savonlinnan kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelma X Oulu tavoitteena kansainvälinen työvoima ohjelma X Kouvolan maahanmuutto-ohjelma X Espoon monikulttuurisuusohjelma X Vantaan monikulttuurisuusohjelma X Hämeenlinnan kaupungin monikulttuurisuusohjelma X Lieksan kaupungin maahanmuuttostrategia 2020 X Pieksämäen maahanmuutto-ohjelma X Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategia X Järvi-Pohjanmaan yhteis-toiminta-alueen maahan-muuttostrategia ja kotoutta-misohjelma X Ylä-Savon kuntien yhteinen maahanmuuttajien kotouttamisohjelma X Pietarsaaren seudun kotouttamisohjelma X Lappeenrannan seudun maahanmuutto-ohjelma X Itä-Suomen maahanmuutto-strategia 2014 (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Kainuu) X Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittinen ohjelma X Pohjanmaan ja Keski-Pohjan-maan työperäisen maahan-muuton strategia X Pirkanmaan maahanmuut-topoliittinen puiteohjelma X Lapin maahanmuuttostrategia 2017 X

4 4 Kuviossa 1 esitetään selvityksen toteuttamiseen liittyvät aineistot ja selvityksen toteuttamisen vaiheet. Kuvio 1. Selvityksen toteuttamisen vaiheet Meta-analyysiin valittiin viisi keskeistä tutkimuskysymystä tai teemaa, joiden kautta analysoitiin kaikkia aineistoon kuuluvia maahanmuuttostrategioita ja ohjelmia. Metaanalyysin keskeiset tutkimuskysymykset olivat seuraavat: I. Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen, II. III. IV. Maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen Työperäisen maahanmuuton edistäminen Alueen vetovoiman ja houkuttelevuuden edistäminen V. Suvaitsevaisten arvojen ja asenteiden sekä hyvien etnisten suhteiden edistäminen.

5 5 2. MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTUMINEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Maahanmuuttajien kotoutumisen juridiset näkökulmat liittyivät kotouttamislakiin ja kotouttamissuunnitelmaan. 2.1 Kotoutumislaki Laki kotoutumisen edistämisestä annettiin ja se astui voimaan Kotoutumislain 32 :n mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Soveltamisala koskee kaikkia eri perustein kuntaan tulleita maahanmuuttajia. Uutena asiana laissa on muun muassa se, että kunnalla on kokonais ja koordinaatiovastuu maahanmuuttajien kotouttamisasioissa. Kunnan kotouttamisohjelma voi olla kunnallinen tai seudullinen. Kotouttamisohjelma otetaan huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Kotoutumislain 33 pykälässä määritellään tarkemmin, mitä kunnan kotouttamisohjelma voi sisältää. Sen yhtenä keskeisenä tarkoituksena on sisältää suunnitelma siitä, miten kunnan yleiset palvelut toteutetaan maahanmuuttajille soveltuvina. Kunnalla on velvoite laatia ja laatiminen edellytys jatkossa valtion pakolaisista maksettavien kuntakorvausten maksamiselle Lisäksi keskinäinen työnjako kunnan kotouttamisasioissa täsmennetään, mutta lähtökohtana on se, että kaikki kunnan toimialat tulee olla mukana tekemässä kotouttamistyötä. Lisäksi kunnan aloitteesta mukaan voidaan kutsua, TE-toimiston, Kelan, poliisin ja 3.sektorin edustajat. Monialaista yhteistyötä vahvistetaan mm. paikallisten neuvottelukuntien asettamisella kotouttamisen suunnitteluun ja toimeenpanoon. Ely-keskus seuraa kotouttamisohjelmia ja valtakunnallisesti toteutetaan kunnilla kotoutumispalveluiden seurantakyselyjä Kunnan tehtävät ovat seuraavat (30 ): Kokonaisvastuu kotoutumisen edistämisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta Maahanmuuttaja kunnan asukkaana on lähtökohtana kotoutumisen edistämisess Huolehdittava, että palvelut soveltuvat maahanmuuttajille Huolehdittava, että toimenpiteet ja palvelut järjestetään tarvetta vastaavasti Huolehdittava oman henkilöstön kotouttamisen osaamisen kehittämisestä Kaikki kunnan toimijat mukana: esim. neuvola, terveyskeskus, sosiaalitoimisto, päivähoito, koulu, nuorisopalvelut, liikunta- ja kulttuuritoiminta

6 6 Työ- ja elinkeinotoimiston tehtävät ovat seuraavat (40 ): Vastaa työllistymistä ja kotoutumista edistävistä ja tukevista työvoimapalveluista ja muista toimenpiteistä työnhakijaksi ilmoittautuneille Huolehdittava, että palvelut sopivat myös maahanmuuttajille 2.2 Kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalla, joka ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi tai joka hakee toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaista toimeentulotukea, on oikeus yhteistyössä kunnan ja TEtoimiston kanssa laadittavaan kotoutumissuunnitelmaan. Maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelma korvaa työvoimapalvelulaissa tarkoitetun työnhakusuunnitelman. Kotoutumissuunnitelmassa sovitaan samoista asioista kuin työnhakusuunnitelmassa eli kartoitetaan asiakkaan osaaminen ja työnhakuvalmiudet ja sovitaan toimenpiteet työmarkkinavalmiuksien parantamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Maahanmuuttajalla, jolla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, on velvollisuus osallistua kotoutumissuunnitelman laatimiseen sekä suunnitelmassa sovittuihin palveluihin ja toimenpiteisiin. Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan enintään kolme vuotta tai erillisellä suunnitelmaoikeuden pidentämispäätöksellä (kotiäidit, sairauslomilla olevat) enintään viisi vuotta siitä, kun maahanmuuttaja on ensimmäisen kerran merkitty suomalaisen kotikunnan väestötietojärjestelmään. Kotouttamislain (1386/2010) 13 :n mukaan kotoutumissuunnitelmassa sovitaan kunnan, työvoimatoimiston ja maahanmuuttajan kesken toimenpiteistä, jotka tukevat maahanmuuttajaa ja hänen perhettään yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen hankkimisessa. Koska maahanmuuttajien ammattitaidot ja koulutustaustat vaihtelevat suuresti, palvelutarpeet ovat hyvin yksilöllisiä.

7 7 3. MAAHANMUUTON MÄÄRÄ JA PROFIILI SELVITYSALUEEN KUNNISSA Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapon (2012) mukaan Suomessa olisi alle 15-vuotiaita vähemmän kuin 120 vuoteen, jos vieraskielisiä ei olisi. Suomeen olisi viimeisen 20 vuoden aikana syntynyt lasta vähemmän, jos vieraskieliset äidit eivät olisi hankkineet lapsia. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vuonna 2002 olisi syntynyt vain lasta eli vähemmän kuin yhtenäkään vuonna suuren nälkävuoden 1868 jälkeen. Jos poikkeusvuosi 1868 jätetään huomiotta, syntynyttä lasta täytyy hakea vieläkin kauempaa eli vuodelta Maahanmuutto on ennen muuta 2000-luvun ilmiö Suomessa. Ulkomaan kansalaisten määrä ja osuus väkiluvusta on kasvanut nopeasti 2000-luvun aikana, mutta ulkomaalaisten määrä on edelleen alhainen millä tahansa mittarilla mitattuna verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Suomessa asui ulkomaan kansalaista, vieraskielistä ja ulkomailla syntynyttä vuoden 2011 lopussa. Sellaisia, jotka ovat sekä ulkomailla syntyneitä, vieraskielisiä että ulkomaan kansalaisia oli Suomen väestöstä alle kuusi prosenttia oli ulkomailla syntyneitä tai toisen polven maahanmuuttajia vuoden 2011 lopussa. Ruotsissa ulkomailla syntyneitä on noin kolme kertaa enemmän (15 %) ja toisen polven maahanmuuttajiakin jo noin viisi prosenttia koko väestöstä. Norjassa ja Tanskassa ulkomailla syntyneiden osuus on kaksinkertainen (10 %) Suomeen verrattuna. Ulkomaan kansalaisten osuus oli noin 3,3 % ja vieraskielisten 4,9 % väestöstä. Vaikka ulkomaan kansalaisten määrä on alhainen, on kasvuvauhti ollut varsin ripeää. Suomessa oli noin ulkomaan kansalaista vuonna 1990, mutta määrä noin henkilöön vuonna 2000 ja edelleen noin henkilöön vuoden 2011 lopussa. Toisin sanoen valtaosa vieraskielisistä on tullut Suomeen viimeisen 15 vuoden aikana. Suurin vieraskielisten ryhmä oli venäjää äidinkielenään puhuvat, joita oli henkilöä. Seuraavaksi suurimmat vieraskieliset ryhmät olivat vironkieliset (38 364),somalinkieliset (14 769), englanninkieliset (14 666) ja arabiankieliset (12 042) Maahanmuuttojen määrä on ollut viime vuonna korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. Tilastokeskuksen mukaan ulkomailta Suomeen muutti vuoden 2012 aikana henkeä. Määrä on edellisvuotta suurempi ja suurin luku itsenäisyyden aikana. Vuosina 2011 ja 2012 rikottiin aikaisemmat maahanmuuttoennätykset. Maahanmuutoista noin 75 % oli ulkomaan kansalaisten muuttoja. Vuosina 2011 ja 2012 ulkomailta saatu muuttovoitto nousi noin henkilöön. Muuttovoitto ulkomailta nousi kaksi kertaa merkittävämmäksi tekijäksi koko maan väestönlisäyksessä kuin luonnollinen väestönlisäys. Suomen vuoden 2012 väestönlisäyksestä vieraskielisten osuus oli peräti 87 prosenttia. Yhtenä 2000-luvun muuttoliikkeen keskeisenä erityispiirteenä voidaan pitää juuri lisääntynyttä maahanmuuttoa. Maahanmuutosta on tullut usealla alueella joko tärkein tai ainoa väestönkehityksen dynaaminen osatekijä. Suomen ja ulkomaiden välisessä muuttoliikkeessä kaikki maakunnat ovat muuttovoitollisia. Siirtolaisuus tasapainottaa usean sellaisenkin maakunnan muuttotasetta, jotka kärsivät muuttotappioista maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Nettomaahanmuuton ja -maassamuuton summa oli tappiollinen vain kuudessa maakunnassa. Noin puolessa Suomen maakunnista vieraskielisten osuus työikäisestä väestöstä on vähintään neljä prosenttia. Alueelliset erot ovat suuria. Kuviossa 2. on esitetty vieraskielisten osuus

8 8 työikäisestä väestöstä maakunnittain. Maakunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus väestöstä oli korkein Uudellamaalla, 9,3 prosenttia, Ahvenanmaalla, 6,1 prosenttia ja VarsinaisSuomessa, 5,1 prosenttia. Vieraskielisten osuus väestöstä oli matalin Etelä-Pohjanmaalla, 1,6 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaalla, 1,9 prosenttia. Pääkaupunkiseudun asukkaista 11,8 prosenttia oli vieraskielisiä. Uudellamaalla vieraskielisten osuus on melkein kuusinkertainen Etelä-Pohjanmaahan verrattuna. Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja kuolemansyytilastot; Markus Rapo 2012 Kuvio 2. Vieraskielisten osuus (%) työikäisestä väestöstä maakunnittain vuonna 2010 Vuosina noin 95 prosenttia kunnista sai muuttovoittoa maahanmuutosta lisääntyneen maahanmuuton ja alhaisen lähtötason vuoksi. Vaikka lähes kaikki kunnat saavat määrällistä muuttovoittoa maahanmuutosta, vieraskieliset keskittyvät jopa kantaväestöä enemmän harvoihin kuntiin. Asukasluvultaan neljässä suurimmassa kunnassa (Helsinki, Espoo, Tampere ja Vantaa) asuu lähes neljännes väestöstä, mutta noin puolet vieraskielisestä väestöstä. Vieraskielisistä lähes neljä viidestä (75 %) asuu 17 kunnassa. Helsingissä asuu sekä lukumääräisesti että suhteellisesti eniten vieraskielisiä. Vuoden 2010 lopussa Helsingissä asui runsaat vieraskielistä, mikä oli 11 prosenttia pääkaupungin väestöstä. Kunnittain vieraskielisten osuudet väestöstä olivat korkeimmat Helsingissä (12,2 prosenttia), Vantaalla (11,9 prosenttia) ja Espoossa (11,3 prosenttia) Työllisyysaste eli työllisten osuus vuotiaasta väestöstä on vaihdellut suuresti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Huippulukemissa oltiin 1980-luvun lopulla, jolloin koko väestön työllisyysaste oli lähemmäs 75 prosenttia. Vuoden 1993 lamassa saavutettiin aallonpohja: työtä oli vain 60 prosentilla työikäisestä väestöstä. Maahanmuuttajien työllisyysaste on heikompi

9 9 kaikissa ikäryhmissä kantaväestöön verrattuna. Maahanmuuttajista jää suurempi osa ilman perusasteen jälkeistä koulutusta kuin koko väestössä keskimäärin, mikä entisestään vaikeuttaa heidän pääsyään työmarkkinoille. Ulkomaalaista syntyperää olevien (18 63-vuotiaiden) työllisyysaste oli 53,3 % vuoden 2011 lopussa, kun suomalaista syntyperää olevien työllisyysaste oli 70,9 %. Ikäryhmittäin tarkasteltuna työllisyysaste oli korkein vuotiaiden ikäryhmässä sekä ulkomaalaista että kotimaista syntyperää omaavilla. Suomalaista syntyperää olevien työllisyysaste oli kaikissa ikäryhmissä keskimäärin 17,6 % korkeampi kuin ulkomaalaistaustaisilla. Suurin erotus ikäryhmittäin tarkasteltuna oli vuotiaiden ikäryhmässä (erotus 26,4 %). Alueelliset erot ulkomaalaisperäisten työllisyysasteessa olivat varsin suuret. Ulkomaalaisperäisten työllisyysaste oli korkein Etelä-Pohjanmaalla (59,9 %), Satakunnassa (57,6 %) ja Kanta-Hämeessä (56,1 %) ja alhaisin Lapissa (41 %), Pohjois-Karjalassa (41,5 %) ja Kymenlaaksossa (43,1 %). Kanta-Hämeen ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli kolmanneksi korkein (56,1 %) ja Uudenmaan neljänneksi (55,9 %) korkein 19 maakunnan joukossa. Työllistyminen näyttää olevan vaikeinta ensimmäisen polven maahanmuuttajilla (kuvio 2). Heidän työllisyysasteensa on parhaimmillaankin ollut noin kahdeksan prosenttiyksikköä alempi kuin koko väestön ja pahimmillaan jopa 26 prosenttiyksikköä alempi. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus; Ruotsalainen & Nieminen 2012 Kuvio 3. Eri väestöryhmien työllisyysasteet vuosina Kuvioissa 4. ja 5. esitetään sekä Hyvinkään, Järvenpään, Keravan ja Nurmijärven että Hausjärven, Lopin ja Riihimäen demografinen kilpailukyky väestönkehityksen kolmen osatekijän mukaan.

10 10 Kuvio 4. Hyvinkään, Järvenpään, Keravan ja Nurmijärven demografinen kilpailukyky väestönkehityksen osatekijöiden mukaan vuosina

11 11 Keski-Uudenmaan neljän kunnan väestönlisäys oli yhteensä henkilöä vuosina Väestönlisäys jakautui osatekijöittäin tarkasteltuna varsin tasaisesti luonnollisen väestönlisäyksen (53 %) ja muuttoliikkeen (47 %) välillä. Hyvinkää, Järvenpää, Kerava ja Nurmijärvi saivat luonnollista väestönlisäystä (syntyvyyskuolleisuus) joka ainoa vuosi 2000-luvulla. Kaikki neljä kuntaa saivat muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteenlaskettuna vuosina , mutta kärsivät myös yksittäisinä vuosina muuttotappioita. Maahan- ja maastamuuton erotus eli nettosiirtolaisuus oli positiivinen kaikissa neljässä kunnassa. Hyvinkää ja Järvenpää saivat muuttovoittoa siirtolaisuudesta joka ainoa vuosi vuosien välillä. Kerava ja Nurmijärvi saivat yksittäisinä vuosina vähäisiä muuttotappioita siirtolaisuudesta. Kunnittain tarkasteltuna Nurmijärven väestönlisäys oli määrällisesti suurin (8391 henkilöä). Keravan (4369) ja Järvenpään (4200) väestönlisäys oli määrällisesti samaa luokkaa. Hyvinkään väestönlisäys (3299) oli hieman alhaisempi. Väestönkehityksen osatekijöiden mukaan tarkasteltuna rakenne oli hyvin erilainen neljässä Keski-Uudenmaan kunnassa. Järvenpään väestönlisäys perustui vahvasti luonnolliseen väestönlisäykseen (71,7 prosenttia). Keravalla luonnollisen väestönlisäyksen osuus kasvusta oli 52,7 %:ia, Hyvinkäällä 46,7 %:ia ja Nurmijärvellä 44 %:ia. Siirtolaisuuden merkitys väestönlisäyksessä oli ylivoimaisesti korkein Hyvinkäällä, jossa 27,5 % väestönlisäyksestä perustui siirtolaisuuteen. Toisessa ääripäässä oli Nurmijärvi, jossa vain 5,5 % väestönlisäyksestä selittyi siirtolaisuuteen. Keravalla noin viidennes (18,3 %) kasvusta perustui siirtolaisuuteen ja Järvenpäässä alle viidennes (15 %). Riihimäen seudun kolmen kunnan eli Hausjärven, Lopen ja Riihimäen väestönlisäys oli yhteensä 4563 henkilöä vuosina (kuvio 4). Väestönkehitys jakautui osatekijöittäin tarkasteltuna epätasapainoisella tavalla ja poikkesi merkittävästi esimerkiksi Keski- Uudenmaan neljän kunnan tilanteesta. Riihimäen seudun kolmessa kunnassa luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli vain 13 % väestönlisäyksestä ja muuttoliikkeen peräti 87 %. Kunnittain tarkasteltuna Riihimäen väestönlisäys oli määrällisesti suurin (3094 henkilöä). Lopen (+848) ja Hausjärven (+621) väestönlisäys oli merkittävä kuntien väestöpohja huomioiden. Hausjärvi (+170) ja Riihimäen (+446) syntyneiden enemmyys ylitti kuolleisuuden, mutta Lopella (- 21) tilanne oli päinvastoin. Riihimäen seudun kuntien väestönlisäys perustui vahvasti maan sisäiseen muuttoliikkeeseen. Riihimäki ja Loppi saivat muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä yhtä vuotta (Riihimäki vuosi 2009 ja Loppi vuosi 2012) lukuun ottamatta koko ajanjakson ajan. Hausjärvi sai muuttovoittoa maassamuutosta koko ajanjakson ajan, mutta neljää vuotena muuttotase oli negatiivinen. Nettosiirtolaisuus oli positiivinen kaikissa kolmessa kunnassa joka vuosi vuosien välisenä aikana. Riihimäen seudun kuntien väestönlisäys perustui vahvasti muuttovoittoihin maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Lopella maan sisäisen muuttoliikkeen merkitys oli peräti 92,7 % väestönlisäyksestä, Riihimäellä 68,6 % ja Hausjärvelläkin 54,1 %. Siirtolaisuuden merkitys väestönkasvussa oli viidenneksen luokkaa Hausjärvellä (18,5 %) ja Riihimäellä (17 %), mutta Lopella enää alle 10 %:ia (9,8 %).

12 12 Kuvio 5. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen demografinen kilpailukyky väestönkehityksen osatekijöiden mukaan vuosina

13 13 Vieraskielisten (muu kuin suomi, ruotsi tai saamen kieli) määrä on lisääntynyt kaikissa selvitysalueen kunnissa 2000-luvulla. Taulukossa 2. on esitetty vieraskielisten määrän kehitys selvitysalueen kunnissa vuosina Vuonna 2000 Keski-Uudenmaan neljässä kunnassa ja Riihimäen seudun kolmessa kunnassa oli yhteensä vieraskielistä. Nopeaa muutosta yhden vuosikymmenen aikana kuvaa se, että vieraskielisten määrä oli noussut jo henkilöön vuoden 2012 lopussa. Vieraskielisten määrä toisin sanoen lähes kolminkertaistui 13 vuoden aikana. Kunnittain tarkasteltuna vieraskielisten määrä lisääntyi määrällisesti eniten Keravalla ja Hyvinkäällä. Lähtötasoon verrattuna vieraskielisten määrä lisääntyi suhteellisesti eniten Nurmijärvellä, Riihimäellä ja Hausjärvellä. Vieraskielisten määrän kasvun nopeutta kuvaa se, että osassa selvitysalueen kuntia vieraskielisten määrä kolminkertaistui 13 vuoden aikana (Nurmijärvi, Riihimäki, Hausjärvi ja Kerava). Loppi oli ainoa selvitysalueen kunta, jossa vieraskielisten määrä vain kaksinkertaistui 13 vuoden aikana. Taulukko 2. Vieraskielisten määrän kehitys selvitysalueen kunnissa vuosina KUNTA MUUTOS ABS. MUU- TOS % Hausjärvi ,2 Hyvinkää ,8 Järvenpää ,2 Kerava ,5 Loppi ,1 Nurmijärvi ,5 Riihimäki ,7 YHTEENSÄ ,8 Kuvioissa 6 ja 7 on purettu yksityiskohtaisemmin maahan-, maasta- ja nettomaahanmuuttoa kaikkien selvitysalueen kuntien osalta vuosina Helsingin seudun neljä kuntaa saivat nettosiirtolaisuudesta muuttovoittoa yhteensä henkilöä ja Riihimäen seudun kolme kuntaa 725 henkilöä vuosina Selvitysalueen yhteenlaskettu muuttovoitto oli henkilöä. Hyvinkää sai nettosiirtolaisuudesta muuttovoittoa 907 henkilöä vuosina eli keskimäärin 70 henkilöä vuodessa. Hyvinkään muuttotase siirtolaisuudesta oli positiivinen koko ajanjakson ajan. Muuttovoitot vaihtelivat 12 henkilön (vuosi 2001) ja 136 henkilön (vuosi 2008) välillä.

14 14 Hyvinkään erityispiirre muihin selvitysalueen kuntiin on se, että se sai nettosiirtolaisuudesta enemmän muuttovoittoa kuin maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Järvenpää sai nettosiirtolaisuudesta muuttovoittoa 632 henkilöä eli keskimäärin 48,6 henkilöä vuodessa. Muuttotase oli positiivinen koko ajanjakson ajan. Muuttovoitot vaihtelivat 0 henkilön (vuosi 2001) ja 117 henkilön (vuosi 2011) välillä. Järvenpään muuttotase siirtolaisuudesta kasvoi voimakkaasti vuosina Järvenpään erityispiirre oli se, että kaupunki sai siirtolaisuudesta kaksi kertaa enemmän muuttovoittoa kuin maassamuutosta. Kerava sai siirtolaisuudesta muuttovoittoa 798 henkilöä eli 61,4 henkilöä vuodessa. Muuttotase oli positiivinen lukuun ottamatta vuosia 2000 ja Keravan muuttovoitot kasvoivat merkittävästi 2010-luvun vaihteen jälkeen: 136 henkilöä vuonna 2011 ja 151 henkilöä vuonna Keravan erityispiirre vuonna 2012 oli se, että kaupunki sai enemmän muuttovoittoa siirtolaisuudesta kuin kertaakaan tutkimusajanjakson aikana ja samanaikaisesti eniten muuttotappiota maan sisäisestä muuttoliikkeestä (-341 henkilöä). Nurmijärvi sai siirtolaisuudesta muuttovoittoa 462 henkilöä eli vain 35,5 henkilöä vuodessa. Muuttotase vaihteli -19 henkilön (vuosi 2001) ja 72 henkilön (vuodet 2011 ja 2012) välillä. Siirtolaisuudesta saadut muuttovoitot kasvoivat tutkimusajanjakson loppua kohden. Nurmijärven erityispiirre selvitysalueen muihin kuntiin oli se, että nettosiirtolaisuuden merkitys oli vähäisin väestönlisäyksessä (5,5 %). Nurmijärvi sai maassamuutosta 9 kertaa enemmän muuttovoittoa kuin siirtolaisuudesta. Hausjärvi sai siirtolaisuudesta 115 henkilöä muuttovoittoa eli 8,8 henkilöä vuodessa. Muuttotase oli positiivinen koko tutkimusajanjakson ajan. Muuttovoitot vaihtelivat vuosittain 3 ja 14 henkilön välillä. Siirtolaisuuden merkitys väestönlisäyksessä (18,5 %) oli toiseksi suurin Hyvinkään jälkeen. Loppi sai siirtolaisuudesta muuttovoittoa 83 henkilöä eli 6,4 henkilöä vuodessa. Muuttotase oli positiivinen koko ajanjakson ajan ja vaihteli 1 ja 18 henkilön välillä vuosittain. Siirtolaisuuden merkitys väestönlisäyksessä oli toiseksi (9,8%) alhaisin Nurmijärven jälkeen. Riihimäki sai siirtolaisuudesta muuttovoittoa 527 henkilöä eli 40,5 henkilöä vuodessa. Muuttotase oli positiivinen joka vuosi 2000-luvulla. Muuttovoitot vaihtelivat 2 ja 106 henkilön välillä. Siirtolaisuudesta saadut muuttovoitot kasvoivat merkittävästi ajanjakson jälkipuoliskolla. Riihimäki sai maassamuutosta neljä kertaa enemmän muuttovoittoa kuin siirtolaisuudesta.

15 15 Kuvio 6. Hyvinkään, Järvenpään, Keravan ja Nurmijärven maahan-, maasta- ja nettomaahanmuutto vuosina

16 16 Kuvio 7. Hausjärven, Lopin ja Riihimäen maahan-, maasta- ja nettomaahanmuutto vuosina

17 17 Selvitysalueen kuntien tulijoiden maahanmuuttajien profiilia on mahdollista arvioida työmarkkinaaseman ja ikärakenteen näkökulmasta. Taulukkoon 3. on koottu maahan- ja maastamuuton erotus työmarkkina-aseman mukaan kunnittain vuosina Maahanmuuttajien työmarkkinaasema voi olla työllinen (työssä oleva), työtön työnhakija tai työvoiman ulkopuolella oleva. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat opiskelijat, lapset, eläkeläiset, työvoimaan kuulumattomat ja muut. Selvitysalueen kuntien tilanne on maahanmuuttajien työmarkkina-aseman näkökulmasta hyvä. Jokainen selvitysalueen kunta sai muuttovoittoa sekä työllisistä että työttömistä ja työvoiman ulkopuolisista. Selvitysalueen kunnat saivat työllisistä maahanmuuttajista muuttovoittoa yhteensä 442 henkilöä. Työllisten osuus muuttovoitosta oli 39,4 %. Työttömien yhteenlaskettu muuttovoitto oli 168 henkilöä ja työvoiman ulkopuolisen väestön 512 henkilöä. Taulukko 3. Selvitysalueen maahanmuuttaneiden nettomuutto työmarkkina-aseman mukaan vuosina KUNTA Työlliset Työttömät Lapset Opiskelijat Varusmiehet Eläkeläiset Muut työvoimaan kuulumattomat Muut Yhteensä Hyvinkää Järvenpää Kerava Nurmijärvi Hausjärvi Loppi Riihimäki Yhteensä Muuttoliike on luonteeltaan valikoivaa. Valikoivuus tulee esiin varsinkin iän suhteen. Muuttoliike ja muuttajat muovaavat aluerakennetta muuttopäätöksiin liittyvien valintojen kautta. Kaksi kolmesta muuttajasta on iältään alle 35-vuotiaita. Noin puolet kaikista muutoista tehdään ikävuosien aikana. Kaija Ruotsalaisen ja Jari Niemisen (2012) tilastoanalyysin mukaan maahanmuuttajat ovat ikärakenteeltaan koko väestöön verrattuna hyvin nuoria. Ensimmäisen polven maahanmuuttajista puuttuvat lapset ja vanhukset: yli 85 prosenttia heistä on vuotiaita. Toisen polven vajaasta maahanmuuttajasta 80 prosenttia on alle 15-vuotiaita lapsia. Kun koko väestössä yli 64-vuotiaita oli vuoden 2011 lopussa 18 prosenttia, niin ulkomaalaistaustaisista heidän osuutensa oli alle kuusi prosenttia.

18 18 Kuvioissa 8 ja 9 esitetään maahanmuuttajien ikärakenne kunnittain sekä Keski-Uudenmaan neljässä kunnassa että Riihimäen seudun kolmessa kunnassa vuosina Maahanmuuttajat ovat iältään maan sisällä muuttaneiden tavoin muuta väestöä nuorempia. Kaikista muuttajista (maan sisäinen muuttoliike ja maahanmuutto) keskimäärin kaksi kolmesta muutosta tehdään alle 35-vuotiaana. Keski-Uudenmaan kunnissa maahanmuutosta saatu muuttovoitto keskittyi vahvasti alle 35- vuotiaiden ikäryhmiin. Alle 35-vuotaiden osuus muuttovoitosta oli 71,2 % ja vuotiaiden ikäryhmän vain 10,7 %. Yli 65-vuotiaiden osuus muuttovoitosta oli marginaalinen (3,2 %). Maahanmuutosta saadut muuttovoitot olivat suurimmillaan vuotiaiden ikäryhmässä. Kehyskuntien erityispiirre on se, että ne saavat eniten muuttovoittoa vuotiaiden ikäryhmästä niin maan sisäisessä muuttoliikkeessä kuin siirtolaisuudessa. Kunnittain tarkasteltuna tilanne oli samankaltainen kuin neljän kunnan kokonaisuuden kohdalla. Hyvinkää, Kerava ja Nurmijärvi saivat eniten määrällistä muuttovoittoa siirtolaisuudesta vuotiaiden ikäryhmästä, mutta Järvenpää sen sijaan alle 15-vuotiaista lapsista. Kuvio 8. Keski-Uudenmaan neljän kunnan nettomaahanmuutto ikäryhmittäin vuosina Riihimäen seudun kolmessa kunnassa siirtolaisuudesta saatu muuttovoitto keskittyi Keski- Uudenmaan tavoin alle 35-vuotiaiden ikäryhmään. Alle 35-vuotiaiden ikäryhmien osuus

19 19 muuttovoitosta oli 69,8 %, vuotiaiden 24,9 % ja yli 65-vuotiaiden 5,4 %. Kaikki kolme kuntaa saivat muuttovoittoa maahanmuutosta kaikissa ikäryhmissä. Muuttovoitot keskittyivät Keski- Uudenmaan kehyskuntien tavoin eniten vuotiaiden ikäryhmään: joka kolmas maahanmuuttaja oli kyseisestä ikäryhmästä. Riihimäellä muuttovoitot keskittyivät tasavahvasti ja vuotiaiden ikäryhmiin. Hausjärvellä muuttovoittoa tuli eniten alle 15-vuotiaista lapsista. Lopella muuttovoitot keskittyivät ensisijaisesti ja vuotiaiden ikäryhmiin. Kuvio 9. Riihimäen seudun kolmen kunnan nettomaahanmuutto ikäryhmittäin vuosina

20 20 4. META-ANALYYSI MAAHANMUUTTOSTRATEGIOISTA JA OHJELMISTA Meta-analyysi valittiin tutkimusmenetelmäksi, koska sen avulla saadaan laajasta aineistosta nostettua esiin keskeiset päätelmät. Meta-analyysi on toimiva analyysitapa laaja-alaisen aineiston rajaamisessa valittuihin tutkimuskysymyksiin tai näkökulmiin. Aineiston rajaaminen tai teemoittaminen auttaa pureutumaan analyysin kohteena olevan ilmiön ominaisuuksiin. Kuviossa 10. esitetään meta-analyysin valitut tutkimuskysymykset tai näkökulmat. Jokaista tutkimuskysymystä käsitellään seuraavissa alaluvuissa erikseen aluksi tiivistettynä kokonaisuutena, jonka jälkeen nostetaan esiin eri alueiden strategioiden ja ohjelmien sisältöä ko. kysymyksen osalta. Kuvio 10. Meta-analyysin viisi keskeistä näkökulmaa 5.1 Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen Kotoutumiskoulutusta halutaan kehittää työelämälähtöisemmäksi. Keskeisinä keinoina nousevat aineistosta esiin muun muassa räätälöidyt koulutusmallit: yksilöllinen ohjaus, yksilölliset koulutus- ja kotouttamispolut, joustavat opiskelumahdollisuudet, osaamis- ja ammattitaitokartoitukset, taso- ja näyttötestit, yrittäjyysneuvonta jne. Kotoutumiskoulutusten kehittämisessä korostuvat erilaiset tuottamistavat. Esimerkiksi kotoutumiskoulutuksen jälkeisen nivelvaiheen haasteet nostetaan perustellusti esiin usean alueen strategioissa ja ohjelmissa. Lapin kaltaisilla harvaan asutuilla alueilla taas panostetaan muun muassa verkkopohjaiseen koulutukseen ja tutorointiin koulutuksellisen tasa-arvon nimissä. Koulutuksen tarjoajat tekevät

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 2 V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 3. 1 1. 2 0 1 6 R I I K K A - M A R I A Y L I - S U O M U O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä 30.1.2013 Turun kristillinen opisto Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen 26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Kuntamarkkinat 14.9.2011 Ylitarkastaja Peter Kariuki 14.9.2011 14.9.2011 Maahanmuuton Suomen kartta Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan asukasluvusta 31.12.2009

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 tavoite: kotoutumiskoulutuksen jälkeisen palvelun kehittäminen ja mallintaminen mallintamisessa hyödynnetään pilottihankkeita pilottihankkeiden hakuaika on 1.2.2016-31.3.2016

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Elinvoimaa maahanmuutosta

Elinvoimaa maahanmuutosta Elinvoimaa maahanmuutosta 8.12.2016 Maahanmuuttajan polku työhön 1 Polku avattuna palvelujen kautta, esimerkkinä kotoutuja-asiakas Ostetussa alkuhaastattelussa testataan asiakkaan kielitaito ja kartoitetaan

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2012

Etsivä nuorisotyö 2012 OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2012 Trenditiedot 2008-2012 Erik Häggman 2013 [KIRJOITA YRITYKSEN OSOITE] Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus 2008 2012...

Lisätiedot

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Sanna Penttinen 19.-20.3.2009 sanna.penttinen@oph.fi 040 348 7414 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Yleistä Hallitus: aktiivinen maahanmuuttopolitiikka

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Taulukko 20. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet vuosina 2001-2003 1 ja tavoite vuodelle 2006.

Taulukko 20. Ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäneet vuosina 2001-2003 1 ja tavoite vuodelle 2006. LIITE 1 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistiossa: (Opetusministeriön muistioita ja selvityksiä

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Avaus. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä. Leena Nissilä FL, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Avaus. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä. Leena Nissilä FL, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Avaus Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Leena Nissilä FL, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 040 348 7705 Uutta lainsäädännössä Kansalaisuuslakia uudistetaan - kansalaisuutta

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Työkokeilu Kuuden euron

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot