Mitä voidaan oppia muiden kuntien ja alueiden maahanmuuttostrategioista. ohjelmista? VTT Timo Aro ja VTM Anna Laiho

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä voidaan oppia muiden kuntien ja alueiden maahanmuuttostrategioista. ohjelmista? VTT Timo Aro ja VTM Anna Laiho"

Transkriptio

1 Mitä voidaan oppia muiden kuntien ja alueiden maahanmuuttostrategioista ja ohjelmista? VTT Timo Aro ja VTM Anna Laiho

2 2 1. ANALYYSIN TOTEUTTAMINEN Tämä selvitys on tehty Hyria Oy:n Mosaiikki -projektin toimeksiannosta. Hankkeen keskeiset rahoittajat ovat Euroopan Sosiaalirahasto ja Uudenmaan ELY-keskus. Selvityksessä analysoitiin 20 eri kuntien, seutukuntien ja maakuntien maahanmuuttostrategiaa, monikulttuurisuus- ja kotoutumisohjelmaa. Lisäksi peilattiin maahanmuuttoa erikseen viiden maakuntaohjelman sisällön kautta. Analyysin kohteena olevat ohjelmat on esitelty taulukossa 1. Selvitys jakautuu tilastolliseen ja laadulliseen osioon, jotka yhdessä muodostavat tulkintoihin vaikuttavan kokonaisuuden. Tilastollisessa osiossa analysoitiin yleisesti maahanmuuton kasvavaa merkitystä 2000-luvulla ja pureuduttiin sen jälkeen selvitysalueen kuntien maahanmuuton määrään ja rakenteeseen vuosina Laadullisessa osion tavoitteena oli identifioida eli tunnistaa eri alueiden strategioiden ja ohjelmien perusteella sellaisia hyviä käytäntöjä, toimintamalleja, kokemuksia, tuotoksia ja tuloksia, joita voidaan hyödyntää neljän Keski-Uudenmaan kunnan ja kolmen Riihimäen seudun kunnan maahanmuutto- ja monikulttuurisuusohjelmien laadintaan liittyvässä prosessissa tai tausta-aineistona. Tavoitteena oli nostaa jokaisesta strategiasta ja ohjelmasta aluetasosta riippumatta esiin keskeisiä käytännön toteuttamiseen liittyviä näkökulmia ja sitä kautta keskeisiä kehittämistarpeita. Laadullinen sisällönanalyysi toteutettiin niin sanotulla meta-analyysillä. Selvityksen kohteena olivat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava ja Nurmijärvi Keski-Uudeltamaalta ja Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki Kanta-Hämeestä. Selvitysalueella asui noin asukasta huhtikuun lopussa Analyysin kohteeksi valittiin paikallisia, seudullisia ja maakunnallisia maahanmuutto-, monikulttuurisuus- tai kotoutusohjelmia eri puolilta Suomea. Analyysin kohteena oli ohjelmia sekä suurista, keskisuurista ja pienistä kaupungeista että seudullisia ja maakunnallisia ohjelmia. Analyysin kohteeksi valittiin tutkimuksellisista syistä tietoisesti väestöpohjaltaan ja sijainniltaan toisistaan poikkeavia heterogeenisiä alueita. Näin analyysiin saatiin mukaan sellaisia alueita, joilla on yhtäältä pitkäaikaisempaa kokemuksellista ja tuloksellista tietoa maahanmuutosta ja toisaalta alueita joissa maahanmuuton edistäminen on alkutekijöissään. Tavoitteena oli monipuolisen kohdejoukon avulla tunnistaa mahdollisimman kattavasti sellaisia tekijöitä, joilla saattaa olla käytännön merkitystä Keski-Uudenmaan ja Kanta-Hämeen kunnissa. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa muodostettiin tietokanta eri aluetason ohjelmista ja strategioista. Aineisto kerättiin sähköiseen muotoon. Ensivaiheen aineistoon perehtymisen ja läpikäymisen jälkeen tehtiin yksityiskohtainen, analyyttinen ja järjestelmällinen syväanalyysi hyödyntämällä metodisena menetelmänä niin sanottua meta-analyysiä. Meta-analyysi on tilastollinen menetelmä, jonka avulla etsitään laajasta aineistosta isoja päätelmiä yhdistämällä aiempia samaa asiaa tai teemaa käsitelleitä tutkimustuloksia. Tavoitteena

3 3 on saada aikaan synteesi, joka antaa tutkittavista kysymyksistä eli selvityksen kohteena olleista maahanmuuttostrategioiden ja ohjelman keskeisestä sisällöstä vahvempaa näyttöä kuin pureutumalla yksittäisen alueen yksittäiseen strategiaan tai ohjelmaan. Taulukko 1. Analyysin kohteena olevat ohjelmat ja strategiat Ohjelman nimi Kunnallinen ohjelma Seudullinen ohjelma Alueellinen ohjelma Helsinki Monimuotoisuus ja maahanmuutto-ohjelma X Kotoutuminen Kuopioon toimenpideohjelma X Savonlinnan kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelma X Oulu tavoitteena kansainvälinen työvoima ohjelma X Kouvolan maahanmuutto-ohjelma X Espoon monikulttuurisuusohjelma X Vantaan monikulttuurisuusohjelma X Hämeenlinnan kaupungin monikulttuurisuusohjelma X Lieksan kaupungin maahanmuuttostrategia 2020 X Pieksämäen maahanmuutto-ohjelma X Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategia X Järvi-Pohjanmaan yhteis-toiminta-alueen maahan-muuttostrategia ja kotoutta-misohjelma X Ylä-Savon kuntien yhteinen maahanmuuttajien kotouttamisohjelma X Pietarsaaren seudun kotouttamisohjelma X Lappeenrannan seudun maahanmuutto-ohjelma X Itä-Suomen maahanmuutto-strategia 2014 (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Kainuu) X Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittinen ohjelma X Pohjanmaan ja Keski-Pohjan-maan työperäisen maahan-muuton strategia X Pirkanmaan maahanmuut-topoliittinen puiteohjelma X Lapin maahanmuuttostrategia 2017 X

4 4 Kuviossa 1 esitetään selvityksen toteuttamiseen liittyvät aineistot ja selvityksen toteuttamisen vaiheet. Kuvio 1. Selvityksen toteuttamisen vaiheet Meta-analyysiin valittiin viisi keskeistä tutkimuskysymystä tai teemaa, joiden kautta analysoitiin kaikkia aineistoon kuuluvia maahanmuuttostrategioita ja ohjelmia. Metaanalyysin keskeiset tutkimuskysymykset olivat seuraavat: I. Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen, II. III. IV. Maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen Työperäisen maahanmuuton edistäminen Alueen vetovoiman ja houkuttelevuuden edistäminen V. Suvaitsevaisten arvojen ja asenteiden sekä hyvien etnisten suhteiden edistäminen.

5 5 2. MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTUMINEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Maahanmuuttajien kotoutumisen juridiset näkökulmat liittyivät kotouttamislakiin ja kotouttamissuunnitelmaan. 2.1 Kotoutumislaki Laki kotoutumisen edistämisestä annettiin ja se astui voimaan Kotoutumislain 32 :n mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Soveltamisala koskee kaikkia eri perustein kuntaan tulleita maahanmuuttajia. Uutena asiana laissa on muun muassa se, että kunnalla on kokonais ja koordinaatiovastuu maahanmuuttajien kotouttamisasioissa. Kunnan kotouttamisohjelma voi olla kunnallinen tai seudullinen. Kotouttamisohjelma otetaan huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Kotoutumislain 33 pykälässä määritellään tarkemmin, mitä kunnan kotouttamisohjelma voi sisältää. Sen yhtenä keskeisenä tarkoituksena on sisältää suunnitelma siitä, miten kunnan yleiset palvelut toteutetaan maahanmuuttajille soveltuvina. Kunnalla on velvoite laatia ja laatiminen edellytys jatkossa valtion pakolaisista maksettavien kuntakorvausten maksamiselle Lisäksi keskinäinen työnjako kunnan kotouttamisasioissa täsmennetään, mutta lähtökohtana on se, että kaikki kunnan toimialat tulee olla mukana tekemässä kotouttamistyötä. Lisäksi kunnan aloitteesta mukaan voidaan kutsua, TE-toimiston, Kelan, poliisin ja 3.sektorin edustajat. Monialaista yhteistyötä vahvistetaan mm. paikallisten neuvottelukuntien asettamisella kotouttamisen suunnitteluun ja toimeenpanoon. Ely-keskus seuraa kotouttamisohjelmia ja valtakunnallisesti toteutetaan kunnilla kotoutumispalveluiden seurantakyselyjä Kunnan tehtävät ovat seuraavat (30 ): Kokonaisvastuu kotoutumisen edistämisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta Maahanmuuttaja kunnan asukkaana on lähtökohtana kotoutumisen edistämisess Huolehdittava, että palvelut soveltuvat maahanmuuttajille Huolehdittava, että toimenpiteet ja palvelut järjestetään tarvetta vastaavasti Huolehdittava oman henkilöstön kotouttamisen osaamisen kehittämisestä Kaikki kunnan toimijat mukana: esim. neuvola, terveyskeskus, sosiaalitoimisto, päivähoito, koulu, nuorisopalvelut, liikunta- ja kulttuuritoiminta

6 6 Työ- ja elinkeinotoimiston tehtävät ovat seuraavat (40 ): Vastaa työllistymistä ja kotoutumista edistävistä ja tukevista työvoimapalveluista ja muista toimenpiteistä työnhakijaksi ilmoittautuneille Huolehdittava, että palvelut sopivat myös maahanmuuttajille 2.2 Kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalla, joka ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi tai joka hakee toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaista toimeentulotukea, on oikeus yhteistyössä kunnan ja TEtoimiston kanssa laadittavaan kotoutumissuunnitelmaan. Maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelma korvaa työvoimapalvelulaissa tarkoitetun työnhakusuunnitelman. Kotoutumissuunnitelmassa sovitaan samoista asioista kuin työnhakusuunnitelmassa eli kartoitetaan asiakkaan osaaminen ja työnhakuvalmiudet ja sovitaan toimenpiteet työmarkkinavalmiuksien parantamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi. Maahanmuuttajalla, jolla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, on velvollisuus osallistua kotoutumissuunnitelman laatimiseen sekä suunnitelmassa sovittuihin palveluihin ja toimenpiteisiin. Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan enintään kolme vuotta tai erillisellä suunnitelmaoikeuden pidentämispäätöksellä (kotiäidit, sairauslomilla olevat) enintään viisi vuotta siitä, kun maahanmuuttaja on ensimmäisen kerran merkitty suomalaisen kotikunnan väestötietojärjestelmään. Kotouttamislain (1386/2010) 13 :n mukaan kotoutumissuunnitelmassa sovitaan kunnan, työvoimatoimiston ja maahanmuuttajan kesken toimenpiteistä, jotka tukevat maahanmuuttajaa ja hänen perhettään yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen hankkimisessa. Koska maahanmuuttajien ammattitaidot ja koulutustaustat vaihtelevat suuresti, palvelutarpeet ovat hyvin yksilöllisiä.

7 7 3. MAAHANMUUTON MÄÄRÄ JA PROFIILI SELVITYSALUEEN KUNNISSA Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapon (2012) mukaan Suomessa olisi alle 15-vuotiaita vähemmän kuin 120 vuoteen, jos vieraskielisiä ei olisi. Suomeen olisi viimeisen 20 vuoden aikana syntynyt lasta vähemmän, jos vieraskieliset äidit eivät olisi hankkineet lapsia. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vuonna 2002 olisi syntynyt vain lasta eli vähemmän kuin yhtenäkään vuonna suuren nälkävuoden 1868 jälkeen. Jos poikkeusvuosi 1868 jätetään huomiotta, syntynyttä lasta täytyy hakea vieläkin kauempaa eli vuodelta Maahanmuutto on ennen muuta 2000-luvun ilmiö Suomessa. Ulkomaan kansalaisten määrä ja osuus väkiluvusta on kasvanut nopeasti 2000-luvun aikana, mutta ulkomaalaisten määrä on edelleen alhainen millä tahansa mittarilla mitattuna verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Suomessa asui ulkomaan kansalaista, vieraskielistä ja ulkomailla syntynyttä vuoden 2011 lopussa. Sellaisia, jotka ovat sekä ulkomailla syntyneitä, vieraskielisiä että ulkomaan kansalaisia oli Suomen väestöstä alle kuusi prosenttia oli ulkomailla syntyneitä tai toisen polven maahanmuuttajia vuoden 2011 lopussa. Ruotsissa ulkomailla syntyneitä on noin kolme kertaa enemmän (15 %) ja toisen polven maahanmuuttajiakin jo noin viisi prosenttia koko väestöstä. Norjassa ja Tanskassa ulkomailla syntyneiden osuus on kaksinkertainen (10 %) Suomeen verrattuna. Ulkomaan kansalaisten osuus oli noin 3,3 % ja vieraskielisten 4,9 % väestöstä. Vaikka ulkomaan kansalaisten määrä on alhainen, on kasvuvauhti ollut varsin ripeää. Suomessa oli noin ulkomaan kansalaista vuonna 1990, mutta määrä noin henkilöön vuonna 2000 ja edelleen noin henkilöön vuoden 2011 lopussa. Toisin sanoen valtaosa vieraskielisistä on tullut Suomeen viimeisen 15 vuoden aikana. Suurin vieraskielisten ryhmä oli venäjää äidinkielenään puhuvat, joita oli henkilöä. Seuraavaksi suurimmat vieraskieliset ryhmät olivat vironkieliset (38 364),somalinkieliset (14 769), englanninkieliset (14 666) ja arabiankieliset (12 042) Maahanmuuttojen määrä on ollut viime vuonna korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. Tilastokeskuksen mukaan ulkomailta Suomeen muutti vuoden 2012 aikana henkeä. Määrä on edellisvuotta suurempi ja suurin luku itsenäisyyden aikana. Vuosina 2011 ja 2012 rikottiin aikaisemmat maahanmuuttoennätykset. Maahanmuutoista noin 75 % oli ulkomaan kansalaisten muuttoja. Vuosina 2011 ja 2012 ulkomailta saatu muuttovoitto nousi noin henkilöön. Muuttovoitto ulkomailta nousi kaksi kertaa merkittävämmäksi tekijäksi koko maan väestönlisäyksessä kuin luonnollinen väestönlisäys. Suomen vuoden 2012 väestönlisäyksestä vieraskielisten osuus oli peräti 87 prosenttia. Yhtenä 2000-luvun muuttoliikkeen keskeisenä erityispiirteenä voidaan pitää juuri lisääntynyttä maahanmuuttoa. Maahanmuutosta on tullut usealla alueella joko tärkein tai ainoa väestönkehityksen dynaaminen osatekijä. Suomen ja ulkomaiden välisessä muuttoliikkeessä kaikki maakunnat ovat muuttovoitollisia. Siirtolaisuus tasapainottaa usean sellaisenkin maakunnan muuttotasetta, jotka kärsivät muuttotappioista maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Nettomaahanmuuton ja -maassamuuton summa oli tappiollinen vain kuudessa maakunnassa. Noin puolessa Suomen maakunnista vieraskielisten osuus työikäisestä väestöstä on vähintään neljä prosenttia. Alueelliset erot ovat suuria. Kuviossa 2. on esitetty vieraskielisten osuus

8 8 työikäisestä väestöstä maakunnittain. Maakunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus väestöstä oli korkein Uudellamaalla, 9,3 prosenttia, Ahvenanmaalla, 6,1 prosenttia ja VarsinaisSuomessa, 5,1 prosenttia. Vieraskielisten osuus väestöstä oli matalin Etelä-Pohjanmaalla, 1,6 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaalla, 1,9 prosenttia. Pääkaupunkiseudun asukkaista 11,8 prosenttia oli vieraskielisiä. Uudellamaalla vieraskielisten osuus on melkein kuusinkertainen Etelä-Pohjanmaahan verrattuna. Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja kuolemansyytilastot; Markus Rapo 2012 Kuvio 2. Vieraskielisten osuus (%) työikäisestä väestöstä maakunnittain vuonna 2010 Vuosina noin 95 prosenttia kunnista sai muuttovoittoa maahanmuutosta lisääntyneen maahanmuuton ja alhaisen lähtötason vuoksi. Vaikka lähes kaikki kunnat saavat määrällistä muuttovoittoa maahanmuutosta, vieraskieliset keskittyvät jopa kantaväestöä enemmän harvoihin kuntiin. Asukasluvultaan neljässä suurimmassa kunnassa (Helsinki, Espoo, Tampere ja Vantaa) asuu lähes neljännes väestöstä, mutta noin puolet vieraskielisestä väestöstä. Vieraskielisistä lähes neljä viidestä (75 %) asuu 17 kunnassa. Helsingissä asuu sekä lukumääräisesti että suhteellisesti eniten vieraskielisiä. Vuoden 2010 lopussa Helsingissä asui runsaat vieraskielistä, mikä oli 11 prosenttia pääkaupungin väestöstä. Kunnittain vieraskielisten osuudet väestöstä olivat korkeimmat Helsingissä (12,2 prosenttia), Vantaalla (11,9 prosenttia) ja Espoossa (11,3 prosenttia) Työllisyysaste eli työllisten osuus vuotiaasta väestöstä on vaihdellut suuresti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Huippulukemissa oltiin 1980-luvun lopulla, jolloin koko väestön työllisyysaste oli lähemmäs 75 prosenttia. Vuoden 1993 lamassa saavutettiin aallonpohja: työtä oli vain 60 prosentilla työikäisestä väestöstä. Maahanmuuttajien työllisyysaste on heikompi

9 9 kaikissa ikäryhmissä kantaväestöön verrattuna. Maahanmuuttajista jää suurempi osa ilman perusasteen jälkeistä koulutusta kuin koko väestössä keskimäärin, mikä entisestään vaikeuttaa heidän pääsyään työmarkkinoille. Ulkomaalaista syntyperää olevien (18 63-vuotiaiden) työllisyysaste oli 53,3 % vuoden 2011 lopussa, kun suomalaista syntyperää olevien työllisyysaste oli 70,9 %. Ikäryhmittäin tarkasteltuna työllisyysaste oli korkein vuotiaiden ikäryhmässä sekä ulkomaalaista että kotimaista syntyperää omaavilla. Suomalaista syntyperää olevien työllisyysaste oli kaikissa ikäryhmissä keskimäärin 17,6 % korkeampi kuin ulkomaalaistaustaisilla. Suurin erotus ikäryhmittäin tarkasteltuna oli vuotiaiden ikäryhmässä (erotus 26,4 %). Alueelliset erot ulkomaalaisperäisten työllisyysasteessa olivat varsin suuret. Ulkomaalaisperäisten työllisyysaste oli korkein Etelä-Pohjanmaalla (59,9 %), Satakunnassa (57,6 %) ja Kanta-Hämeessä (56,1 %) ja alhaisin Lapissa (41 %), Pohjois-Karjalassa (41,5 %) ja Kymenlaaksossa (43,1 %). Kanta-Hämeen ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli kolmanneksi korkein (56,1 %) ja Uudenmaan neljänneksi (55,9 %) korkein 19 maakunnan joukossa. Työllistyminen näyttää olevan vaikeinta ensimmäisen polven maahanmuuttajilla (kuvio 2). Heidän työllisyysasteensa on parhaimmillaankin ollut noin kahdeksan prosenttiyksikköä alempi kuin koko väestön ja pahimmillaan jopa 26 prosenttiyksikköä alempi. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus; Ruotsalainen & Nieminen 2012 Kuvio 3. Eri väestöryhmien työllisyysasteet vuosina Kuvioissa 4. ja 5. esitetään sekä Hyvinkään, Järvenpään, Keravan ja Nurmijärven että Hausjärven, Lopin ja Riihimäen demografinen kilpailukyky väestönkehityksen kolmen osatekijän mukaan.

10 10 Kuvio 4. Hyvinkään, Järvenpään, Keravan ja Nurmijärven demografinen kilpailukyky väestönkehityksen osatekijöiden mukaan vuosina

11 11 Keski-Uudenmaan neljän kunnan väestönlisäys oli yhteensä henkilöä vuosina Väestönlisäys jakautui osatekijöittäin tarkasteltuna varsin tasaisesti luonnollisen väestönlisäyksen (53 %) ja muuttoliikkeen (47 %) välillä. Hyvinkää, Järvenpää, Kerava ja Nurmijärvi saivat luonnollista väestönlisäystä (syntyvyyskuolleisuus) joka ainoa vuosi 2000-luvulla. Kaikki neljä kuntaa saivat muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteenlaskettuna vuosina , mutta kärsivät myös yksittäisinä vuosina muuttotappioita. Maahan- ja maastamuuton erotus eli nettosiirtolaisuus oli positiivinen kaikissa neljässä kunnassa. Hyvinkää ja Järvenpää saivat muuttovoittoa siirtolaisuudesta joka ainoa vuosi vuosien välillä. Kerava ja Nurmijärvi saivat yksittäisinä vuosina vähäisiä muuttotappioita siirtolaisuudesta. Kunnittain tarkasteltuna Nurmijärven väestönlisäys oli määrällisesti suurin (8391 henkilöä). Keravan (4369) ja Järvenpään (4200) väestönlisäys oli määrällisesti samaa luokkaa. Hyvinkään väestönlisäys (3299) oli hieman alhaisempi. Väestönkehityksen osatekijöiden mukaan tarkasteltuna rakenne oli hyvin erilainen neljässä Keski-Uudenmaan kunnassa. Järvenpään väestönlisäys perustui vahvasti luonnolliseen väestönlisäykseen (71,7 prosenttia). Keravalla luonnollisen väestönlisäyksen osuus kasvusta oli 52,7 %:ia, Hyvinkäällä 46,7 %:ia ja Nurmijärvellä 44 %:ia. Siirtolaisuuden merkitys väestönlisäyksessä oli ylivoimaisesti korkein Hyvinkäällä, jossa 27,5 % väestönlisäyksestä perustui siirtolaisuuteen. Toisessa ääripäässä oli Nurmijärvi, jossa vain 5,5 % väestönlisäyksestä selittyi siirtolaisuuteen. Keravalla noin viidennes (18,3 %) kasvusta perustui siirtolaisuuteen ja Järvenpäässä alle viidennes (15 %). Riihimäen seudun kolmen kunnan eli Hausjärven, Lopen ja Riihimäen väestönlisäys oli yhteensä 4563 henkilöä vuosina (kuvio 4). Väestönkehitys jakautui osatekijöittäin tarkasteltuna epätasapainoisella tavalla ja poikkesi merkittävästi esimerkiksi Keski- Uudenmaan neljän kunnan tilanteesta. Riihimäen seudun kolmessa kunnassa luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli vain 13 % väestönlisäyksestä ja muuttoliikkeen peräti 87 %. Kunnittain tarkasteltuna Riihimäen väestönlisäys oli määrällisesti suurin (3094 henkilöä). Lopen (+848) ja Hausjärven (+621) väestönlisäys oli merkittävä kuntien väestöpohja huomioiden. Hausjärvi (+170) ja Riihimäen (+446) syntyneiden enemmyys ylitti kuolleisuuden, mutta Lopella (- 21) tilanne oli päinvastoin. Riihimäen seudun kuntien väestönlisäys perustui vahvasti maan sisäiseen muuttoliikkeeseen. Riihimäki ja Loppi saivat muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä yhtä vuotta (Riihimäki vuosi 2009 ja Loppi vuosi 2012) lukuun ottamatta koko ajanjakson ajan. Hausjärvi sai muuttovoittoa maassamuutosta koko ajanjakson ajan, mutta neljää vuotena muuttotase oli negatiivinen. Nettosiirtolaisuus oli positiivinen kaikissa kolmessa kunnassa joka vuosi vuosien välisenä aikana. Riihimäen seudun kuntien väestönlisäys perustui vahvasti muuttovoittoihin maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Lopella maan sisäisen muuttoliikkeen merkitys oli peräti 92,7 % väestönlisäyksestä, Riihimäellä 68,6 % ja Hausjärvelläkin 54,1 %. Siirtolaisuuden merkitys väestönkasvussa oli viidenneksen luokkaa Hausjärvellä (18,5 %) ja Riihimäellä (17 %), mutta Lopella enää alle 10 %:ia (9,8 %).

12 12 Kuvio 5. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen demografinen kilpailukyky väestönkehityksen osatekijöiden mukaan vuosina

13 13 Vieraskielisten (muu kuin suomi, ruotsi tai saamen kieli) määrä on lisääntynyt kaikissa selvitysalueen kunnissa 2000-luvulla. Taulukossa 2. on esitetty vieraskielisten määrän kehitys selvitysalueen kunnissa vuosina Vuonna 2000 Keski-Uudenmaan neljässä kunnassa ja Riihimäen seudun kolmessa kunnassa oli yhteensä vieraskielistä. Nopeaa muutosta yhden vuosikymmenen aikana kuvaa se, että vieraskielisten määrä oli noussut jo henkilöön vuoden 2012 lopussa. Vieraskielisten määrä toisin sanoen lähes kolminkertaistui 13 vuoden aikana. Kunnittain tarkasteltuna vieraskielisten määrä lisääntyi määrällisesti eniten Keravalla ja Hyvinkäällä. Lähtötasoon verrattuna vieraskielisten määrä lisääntyi suhteellisesti eniten Nurmijärvellä, Riihimäellä ja Hausjärvellä. Vieraskielisten määrän kasvun nopeutta kuvaa se, että osassa selvitysalueen kuntia vieraskielisten määrä kolminkertaistui 13 vuoden aikana (Nurmijärvi, Riihimäki, Hausjärvi ja Kerava). Loppi oli ainoa selvitysalueen kunta, jossa vieraskielisten määrä vain kaksinkertaistui 13 vuoden aikana. Taulukko 2. Vieraskielisten määrän kehitys selvitysalueen kunnissa vuosina KUNTA MUUTOS ABS. MUU- TOS % Hausjärvi ,2 Hyvinkää ,8 Järvenpää ,2 Kerava ,5 Loppi ,1 Nurmijärvi ,5 Riihimäki ,7 YHTEENSÄ ,8 Kuvioissa 6 ja 7 on purettu yksityiskohtaisemmin maahan-, maasta- ja nettomaahanmuuttoa kaikkien selvitysalueen kuntien osalta vuosina Helsingin seudun neljä kuntaa saivat nettosiirtolaisuudesta muuttovoittoa yhteensä henkilöä ja Riihimäen seudun kolme kuntaa 725 henkilöä vuosina Selvitysalueen yhteenlaskettu muuttovoitto oli henkilöä. Hyvinkää sai nettosiirtolaisuudesta muuttovoittoa 907 henkilöä vuosina eli keskimäärin 70 henkilöä vuodessa. Hyvinkään muuttotase siirtolaisuudesta oli positiivinen koko ajanjakson ajan. Muuttovoitot vaihtelivat 12 henkilön (vuosi 2001) ja 136 henkilön (vuosi 2008) välillä.

14 14 Hyvinkään erityispiirre muihin selvitysalueen kuntiin on se, että se sai nettosiirtolaisuudesta enemmän muuttovoittoa kuin maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Järvenpää sai nettosiirtolaisuudesta muuttovoittoa 632 henkilöä eli keskimäärin 48,6 henkilöä vuodessa. Muuttotase oli positiivinen koko ajanjakson ajan. Muuttovoitot vaihtelivat 0 henkilön (vuosi 2001) ja 117 henkilön (vuosi 2011) välillä. Järvenpään muuttotase siirtolaisuudesta kasvoi voimakkaasti vuosina Järvenpään erityispiirre oli se, että kaupunki sai siirtolaisuudesta kaksi kertaa enemmän muuttovoittoa kuin maassamuutosta. Kerava sai siirtolaisuudesta muuttovoittoa 798 henkilöä eli 61,4 henkilöä vuodessa. Muuttotase oli positiivinen lukuun ottamatta vuosia 2000 ja Keravan muuttovoitot kasvoivat merkittävästi 2010-luvun vaihteen jälkeen: 136 henkilöä vuonna 2011 ja 151 henkilöä vuonna Keravan erityispiirre vuonna 2012 oli se, että kaupunki sai enemmän muuttovoittoa siirtolaisuudesta kuin kertaakaan tutkimusajanjakson aikana ja samanaikaisesti eniten muuttotappiota maan sisäisestä muuttoliikkeestä (-341 henkilöä). Nurmijärvi sai siirtolaisuudesta muuttovoittoa 462 henkilöä eli vain 35,5 henkilöä vuodessa. Muuttotase vaihteli -19 henkilön (vuosi 2001) ja 72 henkilön (vuodet 2011 ja 2012) välillä. Siirtolaisuudesta saadut muuttovoitot kasvoivat tutkimusajanjakson loppua kohden. Nurmijärven erityispiirre selvitysalueen muihin kuntiin oli se, että nettosiirtolaisuuden merkitys oli vähäisin väestönlisäyksessä (5,5 %). Nurmijärvi sai maassamuutosta 9 kertaa enemmän muuttovoittoa kuin siirtolaisuudesta. Hausjärvi sai siirtolaisuudesta 115 henkilöä muuttovoittoa eli 8,8 henkilöä vuodessa. Muuttotase oli positiivinen koko tutkimusajanjakson ajan. Muuttovoitot vaihtelivat vuosittain 3 ja 14 henkilön välillä. Siirtolaisuuden merkitys väestönlisäyksessä (18,5 %) oli toiseksi suurin Hyvinkään jälkeen. Loppi sai siirtolaisuudesta muuttovoittoa 83 henkilöä eli 6,4 henkilöä vuodessa. Muuttotase oli positiivinen koko ajanjakson ajan ja vaihteli 1 ja 18 henkilön välillä vuosittain. Siirtolaisuuden merkitys väestönlisäyksessä oli toiseksi (9,8%) alhaisin Nurmijärven jälkeen. Riihimäki sai siirtolaisuudesta muuttovoittoa 527 henkilöä eli 40,5 henkilöä vuodessa. Muuttotase oli positiivinen joka vuosi 2000-luvulla. Muuttovoitot vaihtelivat 2 ja 106 henkilön välillä. Siirtolaisuudesta saadut muuttovoitot kasvoivat merkittävästi ajanjakson jälkipuoliskolla. Riihimäki sai maassamuutosta neljä kertaa enemmän muuttovoittoa kuin siirtolaisuudesta.

15 15 Kuvio 6. Hyvinkään, Järvenpään, Keravan ja Nurmijärven maahan-, maasta- ja nettomaahanmuutto vuosina

16 16 Kuvio 7. Hausjärven, Lopin ja Riihimäen maahan-, maasta- ja nettomaahanmuutto vuosina

17 17 Selvitysalueen kuntien tulijoiden maahanmuuttajien profiilia on mahdollista arvioida työmarkkinaaseman ja ikärakenteen näkökulmasta. Taulukkoon 3. on koottu maahan- ja maastamuuton erotus työmarkkina-aseman mukaan kunnittain vuosina Maahanmuuttajien työmarkkinaasema voi olla työllinen (työssä oleva), työtön työnhakija tai työvoiman ulkopuolella oleva. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat opiskelijat, lapset, eläkeläiset, työvoimaan kuulumattomat ja muut. Selvitysalueen kuntien tilanne on maahanmuuttajien työmarkkina-aseman näkökulmasta hyvä. Jokainen selvitysalueen kunta sai muuttovoittoa sekä työllisistä että työttömistä ja työvoiman ulkopuolisista. Selvitysalueen kunnat saivat työllisistä maahanmuuttajista muuttovoittoa yhteensä 442 henkilöä. Työllisten osuus muuttovoitosta oli 39,4 %. Työttömien yhteenlaskettu muuttovoitto oli 168 henkilöä ja työvoiman ulkopuolisen väestön 512 henkilöä. Taulukko 3. Selvitysalueen maahanmuuttaneiden nettomuutto työmarkkina-aseman mukaan vuosina KUNTA Työlliset Työttömät Lapset Opiskelijat Varusmiehet Eläkeläiset Muut työvoimaan kuulumattomat Muut Yhteensä Hyvinkää Järvenpää Kerava Nurmijärvi Hausjärvi Loppi Riihimäki Yhteensä Muuttoliike on luonteeltaan valikoivaa. Valikoivuus tulee esiin varsinkin iän suhteen. Muuttoliike ja muuttajat muovaavat aluerakennetta muuttopäätöksiin liittyvien valintojen kautta. Kaksi kolmesta muuttajasta on iältään alle 35-vuotiaita. Noin puolet kaikista muutoista tehdään ikävuosien aikana. Kaija Ruotsalaisen ja Jari Niemisen (2012) tilastoanalyysin mukaan maahanmuuttajat ovat ikärakenteeltaan koko väestöön verrattuna hyvin nuoria. Ensimmäisen polven maahanmuuttajista puuttuvat lapset ja vanhukset: yli 85 prosenttia heistä on vuotiaita. Toisen polven vajaasta maahanmuuttajasta 80 prosenttia on alle 15-vuotiaita lapsia. Kun koko väestössä yli 64-vuotiaita oli vuoden 2011 lopussa 18 prosenttia, niin ulkomaalaistaustaisista heidän osuutensa oli alle kuusi prosenttia.

18 18 Kuvioissa 8 ja 9 esitetään maahanmuuttajien ikärakenne kunnittain sekä Keski-Uudenmaan neljässä kunnassa että Riihimäen seudun kolmessa kunnassa vuosina Maahanmuuttajat ovat iältään maan sisällä muuttaneiden tavoin muuta väestöä nuorempia. Kaikista muuttajista (maan sisäinen muuttoliike ja maahanmuutto) keskimäärin kaksi kolmesta muutosta tehdään alle 35-vuotiaana. Keski-Uudenmaan kunnissa maahanmuutosta saatu muuttovoitto keskittyi vahvasti alle 35- vuotiaiden ikäryhmiin. Alle 35-vuotaiden osuus muuttovoitosta oli 71,2 % ja vuotiaiden ikäryhmän vain 10,7 %. Yli 65-vuotiaiden osuus muuttovoitosta oli marginaalinen (3,2 %). Maahanmuutosta saadut muuttovoitot olivat suurimmillaan vuotiaiden ikäryhmässä. Kehyskuntien erityispiirre on se, että ne saavat eniten muuttovoittoa vuotiaiden ikäryhmästä niin maan sisäisessä muuttoliikkeessä kuin siirtolaisuudessa. Kunnittain tarkasteltuna tilanne oli samankaltainen kuin neljän kunnan kokonaisuuden kohdalla. Hyvinkää, Kerava ja Nurmijärvi saivat eniten määrällistä muuttovoittoa siirtolaisuudesta vuotiaiden ikäryhmästä, mutta Järvenpää sen sijaan alle 15-vuotiaista lapsista. Kuvio 8. Keski-Uudenmaan neljän kunnan nettomaahanmuutto ikäryhmittäin vuosina Riihimäen seudun kolmessa kunnassa siirtolaisuudesta saatu muuttovoitto keskittyi Keski- Uudenmaan tavoin alle 35-vuotiaiden ikäryhmään. Alle 35-vuotiaiden ikäryhmien osuus

19 19 muuttovoitosta oli 69,8 %, vuotiaiden 24,9 % ja yli 65-vuotiaiden 5,4 %. Kaikki kolme kuntaa saivat muuttovoittoa maahanmuutosta kaikissa ikäryhmissä. Muuttovoitot keskittyivät Keski- Uudenmaan kehyskuntien tavoin eniten vuotiaiden ikäryhmään: joka kolmas maahanmuuttaja oli kyseisestä ikäryhmästä. Riihimäellä muuttovoitot keskittyivät tasavahvasti ja vuotiaiden ikäryhmiin. Hausjärvellä muuttovoittoa tuli eniten alle 15-vuotiaista lapsista. Lopella muuttovoitot keskittyivät ensisijaisesti ja vuotiaiden ikäryhmiin. Kuvio 9. Riihimäen seudun kolmen kunnan nettomaahanmuutto ikäryhmittäin vuosina

20 20 4. META-ANALYYSI MAAHANMUUTTOSTRATEGIOISTA JA OHJELMISTA Meta-analyysi valittiin tutkimusmenetelmäksi, koska sen avulla saadaan laajasta aineistosta nostettua esiin keskeiset päätelmät. Meta-analyysi on toimiva analyysitapa laaja-alaisen aineiston rajaamisessa valittuihin tutkimuskysymyksiin tai näkökulmiin. Aineiston rajaaminen tai teemoittaminen auttaa pureutumaan analyysin kohteena olevan ilmiön ominaisuuksiin. Kuviossa 10. esitetään meta-analyysin valitut tutkimuskysymykset tai näkökulmat. Jokaista tutkimuskysymystä käsitellään seuraavissa alaluvuissa erikseen aluksi tiivistettynä kokonaisuutena, jonka jälkeen nostetaan esiin eri alueiden strategioiden ja ohjelmien sisältöä ko. kysymyksen osalta. Kuvio 10. Meta-analyysin viisi keskeistä näkökulmaa 5.1 Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen Kotoutumiskoulutusta halutaan kehittää työelämälähtöisemmäksi. Keskeisinä keinoina nousevat aineistosta esiin muun muassa räätälöidyt koulutusmallit: yksilöllinen ohjaus, yksilölliset koulutus- ja kotouttamispolut, joustavat opiskelumahdollisuudet, osaamis- ja ammattitaitokartoitukset, taso- ja näyttötestit, yrittäjyysneuvonta jne. Kotoutumiskoulutusten kehittämisessä korostuvat erilaiset tuottamistavat. Esimerkiksi kotoutumiskoulutuksen jälkeisen nivelvaiheen haasteet nostetaan perustellusti esiin usean alueen strategioissa ja ohjelmissa. Lapin kaltaisilla harvaan asutuilla alueilla taas panostetaan muun muassa verkkopohjaiseen koulutukseen ja tutorointiin koulutuksellisen tasa-arvon nimissä. Koulutuksen tarjoajat tekevät

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Opinto-ohjaus ja työelämätaidot

Opinto-ohjaus ja työelämätaidot Opinto-ohjaus ja työelämätaidot Aikuisten perusopetus 2018 Lisää ohjausta luku- ja kirjoitustaidon koulutus, aikuisten perusopetukseen valmistava koulutus, nykyinen aikuisten perusopetus yhdistyvät oppivelvollisuusiän

Lisätiedot

Mitä Etelä-Savossa voidaan oppia muiden alueiden maahanmuuttostrategioista ja. ohjelmista?

Mitä Etelä-Savossa voidaan oppia muiden alueiden maahanmuuttostrategioista ja. ohjelmista? Mitä Etelä-Savossa voidaan oppia muiden alueiden maahanmuuttostrategioista ja ohjelmista? Timo Aro ja Anna Laiho 7.3.2013 1. SELVITYKSEN TOTEUTTAMINEN Tämä selvitys on tehty Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain

Lisätiedot

ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa

ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 15.3.2017 Maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson Pohjois-Savon ELY-keskus Valtion ja kunnan roolit

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuspolut Helsingissä

Maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuspolut Helsingissä Maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuspolut Helsingissä 27.10.2015 Riikka Merimaa-Jovanovic 00.0.2013 Esitelmän pitäjän nimi Ulkomailla syntyneet 15 29-vuotiaat helsinkiläiset maassaoloajan mukaan

Lisätiedot

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 % Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 2 V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 3. 1 1. 2 0 1 6 R I I K K A - M A R I A Y L I - S U O M U O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Syksy 2014 Sanna Penttinen Ammatillinen aikuiskoulutus Ohjauksen ja tukitoimien tarve Lähtökohtaisesti kaikki tutkinnon

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

MITEN VALTION KOTOUTTAMISPOLITIIKKA VOI TUKEA LAPSIA JA NUORIA? Projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriö

MITEN VALTION KOTOUTTAMISPOLITIIKKA VOI TUKEA LAPSIA JA NUORIA? Projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriö MITEN VALTION KOTOUTTAMISPOLITIIKKA VOI TUKEA LAPSIA JA NUORIA? Projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriö Muutokset pähkinänkuoressa 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia Yksilölliset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 % Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä 30.1.2013 Turun kristillinen opisto Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

MITÄ VOIDAAN OPPIA MUIDEN ALUEIDEN MAAHANMUUTTO- STRATEGIOISTA? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 19.2.2013 Mikkeli Timo Aro 2013

MITÄ VOIDAAN OPPIA MUIDEN ALUEIDEN MAAHANMUUTTO- STRATEGIOISTA? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 19.2.2013 Mikkeli Timo Aro 2013 MITÄ VOIDAAN OPPIA MUIDEN ALUEIDEN MAAHANMUUTTO- STRATEGIOISTA? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 19.2.2013 Mikkeli SISÄLTÖ - Etelä-Savon maahanmuuton määrä ja profiili - Maahanmuuttostrategioiden meta-analyysi

Lisätiedot

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 % Pyhtää 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 5 334 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) 0,8 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,9 % Pyhtää. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Uudistuva aikuisten perusopetus. Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnollisia näkökulmia

Uudistuva aikuisten perusopetus. Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnollisia näkökulmia Uudistuva aikuisten perusopetus Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnollisia näkökulmia Leena Nissilä Opetushallitus Teijo Koljonen Opetushallitus Laki- ja asetusmuutokset Laki perusopetuslain

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Nuorisotakuu Pasi Rentola

Nuorisotakuu Pasi Rentola Nuorisotakuu 3.9.2013 Pasi Rentola Hallitusohjelma: Jokaiselle alle 25 -vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013 Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Kuntamarkkinat 14.9.2011 Ylitarkastaja Peter Kariuki 14.9.2011 14.9.2011 Maahanmuuton Suomen kartta Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan asukasluvusta 31.12.2009

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 106 10.6.2013 Asianro 679/05.11.00/2013 220 Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja TNO-palvelut nuorten tukena

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja TNO-palvelut nuorten tukena Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja TNO-palvelut nuorten tukena Aikuiskoulutusjohtaja Anni Miettunen Projektisuunnittelija Niina Tikkanen 21.1.2014 Mikä NAO? Nuorten aikuisten osaamisohjelma osa nuorisotakuuta

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen 26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu

Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen Verkostoista voimaa -seminaari 9.10.2017, Amiedu Sisältö Ammatillisen koulutuksen reformin mukainen henkilökohtaistaminen (Laki 531/2017) Pohdinta ryhmissä

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Uudistuva aikuisten. perusopetus. Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma. Opetus- ja kulttuuriministeriö

Uudistuva aikuisten. perusopetus. Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma. Opetus- ja kulttuuriministeriö Uudistuva aikuisten perusopetus Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma Annika Bussman Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö Teijo Koljonen Opetusneuvos Opetushallitus

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot