foragenda su Päättäjäjulkaisu Päättäjäjulk äjäjulkaisu Päättäjäjulka su Päättäjäjulkaisu äjulkaisu u Pää Fortum SIDOSRYHMÄJULKAISU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "foragenda su Päättäjäjulkaisu Päättäjäjulk äjäjulkaisu Päättäjäjulka su Päättäjäjulkaisu äjulkaisu u Pää Fortum SIDOSRYHMÄJULKAISU"

Transkriptio

1 foragenda Fortum SIDOSRYHMÄJULKAISU Teemana sähkömarkkinat: Kuinka ne toimivat nyt? Entä tulevaisuudessa? su Päättäjäjulkaisu Päättäjäjulk äjäjulkaisu Päättäjäjulka su Päättäjäjulkaisu äjulkaisu u Pää

2 Pääkirjoitus Sähkömarkkinoiden laajentaminen ja kilpailun lisääminen ajankohtaisempaa kuin koskaan Sähkömarkkinoiden vapauttamisesta Suomessa on kulunut jo reilut 15 vuotta. Keskeistä muutoksessa oli sähköntuotannon ja -myynnin avaaminen kilpailulle ja niiden erottaminen sähkönsiirrosta ja -jakelusta, jotka ovat luonnollisia monopoleja. Samalla Suomi liittyi yhteisiin pohjoismaisiin sähkön tukkumarkkinoihin, joita pidetään edelläkävijöinä maailmassa. Markkinoiden vapauttamisen ja laajentamisen perusteena oli tarve tehostaa resurssien käyttöä ja parantaa huoltovarmuutta ilman ylimitoitettuja kansallisia investointeja. Ymmärrettiin, että yhteiskunnalle ja kuluttajille tulee huomattavasti edullisemmaksi, kun koko pohjoismainen tuotantokapasiteetti on maiden käytössä ja vapaa kilpailu ohjaa mitoittamaan uudet investoinnit kustannustehokkaasti. Suuri hyötyjä tuotannon optimaalisesta käytöstä on luonnollisesti myös ympäristö. Eurooppaa ravistelevan talouskriisin myötä tämä ajatus on entistä ajankohtaisempi. Yhteisesti sovitut ilmasto- ja energiatavoitteet edellyttävät useiden satojen miljardien investointeja vähäpäästöiseen energian tuotantoon. Tähän Euroopalla ei ole varaa, jos maat tekevät energiapolitiikkaa kansallisista lähtökohdista. Sen sijaan maiden olisi yhdessä pyrittävä poistamaan esteitä kilpailun tieltä ja antaa markkinoiden kohdentaa investoinnit sinne, missä ne on edullisinta toteuttaa ilman, että päätöksentekoa ohjaavat vääristävät tuet tai niitä estävät tarpeettoman monimutkaiset lupamenettelyt. Avainasemassa markkinoiden yhdentymiselle ja uusiutuvan tuotannon merkittävälle lisäämiselle on myös maiden välisten sähkön siirtoyhteyksien vahvistaminen. Sen avulla varmistetaan, että sähkö virtaa vapaasti edullisemmalta hinta-alueelta kalliimmalle ja että käytössä on aina edullisin mahdollinen tuotantomuoto. Tästä laajempien markkinoiden hintavakaudesta Pohjoismaat ovat hyötyneet parin viime vuoden ajan, kun Saksasta on virrannut edullisempaa sähköä Pohjolaan. Kun päätöksentekijät ratkovat Euroopan talousvaikeuksia, eivät energia-asiat ehkä ole päällimmäisenä mielessä. Nyt jos koskaan meidän tulisi kuitenkin seisoa yhteisesti sovittujen tavoitteiden takana ja tehdä rohkeasti niiden saavuttamiseksi tarvittavat päätökset. Kyse on maanosamme kilpailukyvystä ja ympäristömme tulevaisuudesta tämän päivän ratkaisut tehdään puolen vuosisadan tähtäimellä. Anne Brunila Johtaja, yhteiskuntasuhteet ja kestävä kehitys Fortum foragenda on Fortumin päättäjäjulkaisu. Julkaisija: Päätoimittaja: Anne Brunila Toimituspäällikkö: Paula Durston Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy Kannen kuvitus: Janne Harju Paino: Lönnberg Painot Oy ISSN Osoitteenmuutokset ja muut yhteydenotot:

3 Sisältö syyskuu 2011 Eurooppa tarvitsee vahvan yhteisen vision saavuttaakseen tavoitteensa olla hiilineutraali, sanoo EURELECTRICin pääsihteeri Hans ten Berge. 14 s. Argumentit Selvät sävelet sähkömarkkinoilla Miten sähkömarkkinat rakentuvat? Millaisia seurauksia eri ratkaisuilla on? Miltä näyttää tulevaisuus? s. 4 Suunta Näkemyksiä sähkömarkkinoiden kehittämisestä Tukkumarkkinoiden tuet ja investoinnit on saatava tasapainoon. Sähkönsiirron tulee olla kannattavaa. Pohjoismaisille vähittäismarkkinoille on avattava tie. s. 10 Näkökulma Kuluttajan rooli sähkömarkkinoilla Johtaja Timo Karttinen muistuttaa, että nimenomaan kuluttajan tarpeet ohjaavat energiajärjestelmän muutosta. s. 12 Visio Matkalla hiilineutraaliuteen Eurooppa tarvitsee vahvan yhteisen vision ollakseen hiilineutraali, sanoo pääsihteeri Hans ten Berge. s. 14 Kommentti Yhdentymisestä etua Pohjoismaille Nord Pool Spotin toimitusjohtaja Mikael Lundin pohtii Euroopan laajuisen sähkömarkkinaintegraation etenemistä. s. 16 Fakta Älykäs verkko avaa oven uusiutuville Älykkäät sähköverkot mahdollistavat sähkön hajautetun tuotannon, varastoinnin ja joustavan kulutuksen. s. 17

4 4 Fortum foragenda

5 Argumentit Teema: Sähkömarkkinat. Alan asiantuntijat esittävät näkemyksiään. Selvät sävelet sähkömarkkinoilla? Pohjoismaisessa sähköpalapelissä on useita osatekijöitä. Mikä rooli ja millaiset vaikutukset eri ratkaisuilla on ja miltä näyttää sähkömarkkinoiden tulevaisuus? Katri Koskela Janne Harju Suomi on henkilöä kohti lasketun energiankulutuksen kärkimaita Euroopassa pohjoisen sijainnin sekä energiaintensiivisen teollisuuden vuoksi. Vaikka energiankulutus kokonaisuudessaan saataisiin käännettyä laskuun, kasvaa sähkön suhteellinen osuus kulutuksesta tulevaisuudessa, kun sähköllä korvataan tehottomampia energialähteitä esimerkiksi teollisuuden prosesseissa ja liikenteessä. Pohjoismaissa sähkömarkkinat muodostuvat kolmesta osa-alueesta: pohjoismaisista tukkumarkkinoista, kansallisista vähittäismarkkinoista sekä paikallisesta sähkönsiirrosta. Sähkön tuottajat myyvät tuottamansa sähkön pohjoismaiseen sähköpörssiin, mistä sähkön vähittäismyyjät hankkivat sähköä ja myyvät sitä edelleen omille asiakkailleen. Asiakkaat puolestaan valitsevat, miltä yrityk seltä ostavat sähkönsä. Sähköverkkoyhtiöt ovat erikoistuneet sähkönsiirtoon. Kullakin verkkoyhtiöllä on aina oikeus ja velvollisuus huolehtia sähkönjakelusta alueellaan, sillä ei ole järkevää raken taa rinnakkaisia verkkoja samalle alueelle. Pohjoismaat muodostavat maailman ensimmäiset useita maita kattavat sähkön tukkumarkkinat. Pohjoismaisilla tukkumarkkinoilla kauppaa käy noin 350 sähkön tuot ta jaa, ja suomalaisilla vähittäismarkki noilla energian toimittajansa voi valita noin 70 sähkönmyyjän joukosta. Pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat varsin hyvin, sillä markkinaosapuolia on paljon ja kaupankäynti on vilkasta. Monissa muissa Euroopan maissa sähkömarkkinat ovat edelleen varsin keskittyneet. EU:n tavoitteena onkin aikaansaada EU:n laajuiset sähkön sisämarkkinat vuoteen 2014 mennessä. Ympäristön kannalta ei ole yhden tekevää, millä keinoin sähköä tuote taan, ja miten tehokas kyseinen tuotantotapa on. Tuotantopalettiin taas vaikuttavat ennen kaikkea kussakin maassa käytössä olevat resurssit ja kansalliset valinnat esimerkiksi Pohjoismaissa käytössä on monipuolinen tuotantopaletti, mikä on merkittävä vahvuus.» Fortum foragenda 5

6 Argumentit ASIANTUNTIJAT VASTAAVAT uusiutuvien ja ydinvoiman osalta. Yhä suuremmassa määrin tuotanto tavan valintaan vaikuttavat myös kansainväliset sopimukset, kuten EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteet ja päästökauppa. Pohjoismaissa käytössä on monipuolinen tuotantopaletti, mikä on merkittävä vahvuus. On hyvä olla tietoinen sähkö - palapelin osatekijöistä: millaisia seurauksia erilaisilla ratkaisuilla on, ja mitkä kaikki asiat sähkömarkkinoihin vaikuttavat. Tällä aukeamalla sähkömarkkinoiden eri osapuolet tuottajan, säätelijän ja kuluttajan edustajat kertovat näkemyksiään sähkömarkkinoiden nykytilasta ja tulevaisuudesta. SÄHKÖN HINNAN MUODOSTUMINEN SUOMESSA: Sähkön vähittäismyyntihinta Verot Sähkönsiirtomaksut 41 % 30 % 29 % Tukkumarkkinoilla hinta määräytyy sähköpörssissä kysynnän ja tarjonnan mukaan. Sähkön vähittäismyyntihinta perustuu tukkumarkkinoiden hintaan. Verot määrää valtio. Sähkön siirtohintaa säätelevät viranomaiset. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:n sähköntuotannosta vastaava johtaja Pohjoismaiset tukkusähkömarkkinat toimivat hyvin: volyymi on riittävä, ja markkinat ohjaavat tuotantoa siten, että tehokkaimmat ja kustannuksiltaan edullisimmat voimalat vastaavat tuotannosta. Sähkön siirtoyhteyksiä tarvittaisiin kuitenkin lisää erityisesti Etelä- Skandinaviaan, koska siirtokapasiteetin riittämättömyys rajoittaa ajoittain kilpailua. Lähes kaikissa Euroopan maissa ollaan siirtymässä tilanteeseen, jossa joitakin tuotantomuotoja tuetaan voimakkaasti ja toisia syrjitään verottamalla tai jopa kielloilla. Regulaattorin ja poliitikkojen tehtävänä tulisi kuitenkin olla päinvastainen, eli avata mahdollisuuksia kilpailuun ja luoda yleisiä investointiedellytyksiä. Koko EU:n laajuisten yhteisten energiasisämarkkinoiden aikaansaaminen tavoiteaikataulussa vuoteen 2014 mennessä on hyvin haastava. Alppien pohjoispuolisen Euroopan osalta tavoite on kuitenkin kovaa vauhtia toteutumassa, sillä olemme jo nyt käytännössä yhtä markkina-aluetta Saksan, Ranskan ja Benelux-maiden kanssa. Yhteiset markkinat tuovat ennen kaikkea vakautta, josta hyötyvät sekä tuottajat että kuluttajat. Uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen on jättihaaste koko Euroopalle. Tarvitaan paljon investointeja, joiden tärkein edellytys on vakaa politiikka. Tämä merkitsee muun muassa voimalaitos- ja sähkönsiirtohankkeiden sujuvaa lupamenettelyä. On myös selvää, että joitakin uusiutuvan energian tuotantomuotoja on tuettava. 6 Fortum foragenda

7 Riku Huttunen Energiamarkkinaviraston ylijohtaja Suomalaiset vähittäismarkkinat toimivat hyvin ja myös pohjoismaiset tukkusähkömarkkinat toimivat lähtökohtaisesti hyvin. Käytännössä tukkumarkkinat ovat laajentumassa niin Baltian kuin Keski-Euroopankin suuntaan, mikä lisää kilpailua ja eurooppalaisen sääntelyn merkitystä. On tärkeää turvata riittävä sähkönsiirtokapasiteetti sekä maiden välillä että kansalli sissa verkoissa. Markkinoiden läpinäkyvyyttä olisi hyvä kehittää esimerkiksi aluehintojen osalta. Viime talvina Pohjoismaissa nähdyt sähkön hintapiikit kertovat ensinnäkin siitä, että kysynnän ja tarjonnan joustot ovat pieniä Eurooppalaisten sisämarkkinoiden ehdoton edellytys on infrastruktuurin rakentaminen. korkean kulutuksen oloissa. Keinoja, joilla voitaisiin lisätä markkinoiden kykyä vastata poikkeuksellisiin hintasignaaleihin, tulee pohtia. Pohjoismaisten energiaviranomaisten yhteistyöelimen NordREGin puitteissa valmistuukin syksyllä selvitys kysyntäjouston kehittämisestä. Eurooppalaisten sisämarkkinoiden syntymisen ehdoton edellytys on riittävän siirto- ja jakeluinfrastruktuurin aikaansaaminen. Lisää kapasiteettia tarvitaan mm. maiden välisten sähkönsiirron pullonkaulojen poistamiseksi. Myös uusiutuvan energian lisääntyminen edellyttää investointeja älykkäisiin sähköverkkoihin. EUtason haaste on löytää yhteinen näkemys niiden infrastruktuurihankkeiden rahoituksesta, joilla on rajat ylittäviä vaikutuksia. Kilpailua vääristävät tuet eivät ole ratkaisu, vaan lähtökohtana tulee olla taloudellinen kannattavuus. Mikael Englund Sähköasiakas Pyrimme tarkkailemaan ja säätelemään sähkönkulutustamme ajoittain, ja olemme kilpailuttaneet sähkösopimuksemme. Tarjontaa ja hintavertailuja saisi olla kuitenkin lisääkin. Sähköntoimittajan valinta ei ollut helppo päätös, koska hintavertailu oli hankalaa. Sähkön ostaminen Suomessa ei tunnu näin asiakkaan näkökulmasta riittävän selkeältä; hinnoitteluperusteiden läpinäkyvyys kaipaa kehittämistä erityisesti sähkönjakelun osalta. Jonkin verran toimittajaa miettiessä on merkitystä silläkin, miten sähkö on tuotettu. Tosin kokonaistaloudellinen tarkastelu ei ole aivan yksinkertaista. Uusiutuvia energialähteitä hyödyntävä tekniikka on kallista ja epävarmaa. Lisäksi laitteiden valmistus sitoo paljon panoksia, joiden laadusta on vaikeaa tai jopa mahdotonta saada tietoa. Tulevaisuuden älykkäät sähköverkot sekä automaation lisääminen kodeissa, muun muassa reaaliaikainen sähkönkulutuksen seuranta sekä oma pientuotanto ovat kiinnostavia ratkaisuja, jos ne voidaan toteuttaa kohtuukustannuksin. Myös näihin ratkaisuihin liittyvät automaattiset säätöjärjestelmät voisivat olla mielenkiintoisia. Fortum foragenda 7

8 Argumentit Euroopan sähkömarkkinat Sähkömarkkinoiden yhdentymistä puoltavat monet seikat, mutta vastustajat löytävät myös heikkoja lenkkejä. Pohjoismaiset markkinat näyttävät kehityksen suuntaa Pohjoismaiset tukkusähkömarkkinat toimivat hyvin, mistä kertovat muun muassa alueiden pienet hintaerot. Vuonna 2010 Suomen ja Ruotsin aluehinnat olivat yli 90-prosenttisesti samalla tasolla. EU:n sisämarkkinamallia rakennetaankin pitkälti pohjoismaisen mallin pohjalta. Myös sähkön vähittäismarkkinoilla Pohjoismailla on mahdollisuus toimia suunnannäyttäjänä. EU:n päästökauppa ohjaa markkinalähtöisesti Päästökauppa on hyvä esimerkki markkinalähtöisestä ohjauskeinosta, joka ohjaa tuotantoa ja investointeja tehokkaasti vähäpäästöiseen suuntaan edellyttäen, että ei luoda päästökauppamekanismin kanssa päällekkäisiä tai ristiriitaisia ohjausmekanismeja. Myös uusiutuvan energian tavoitteet voitaisiin toteuttaa kustannustehokkaimmin harmonisoidun ja kaikki EU-maat kattavan tukijärjestelmän avulla. Laajemmat markkinat tuovat tehokkuutta ja tasoittavat eroja Sähkö tuotetaan siellä, missä sen tuotanto on kulloinkin edullisinta. Yhteisillä markkinoilla sähkö virtaa matalamman hintatason alueelta korkeamman hinnan alueelle tasoittaen eroja. Esimerkiksi viime vuonna sähkön tukkumarkkinahinta oli Saksassa alempi kuin Pohjoismaissa, jolloin edullisempaa sähköä on siirtynyt etelästä pohjoiseen. Sähkön toimitusvarmuus lisääntyy Toimivat markkinat ja hyvät siirtoyhteydet ovat energian toimitusvarmuuden paras tae. Mikäli sähkön siirtokapasiteettia yli rajojen on riittävästi, voidaan paikallisia tuotantokapeikkoja paikata yhteisiltä markkinoilta vaarantamatta toimitusvarmuutta toisaalla. Esimerkiksi Suomen rajallista säätö - voimakapasiteettia voidaan paikata yhteisillä markkinoilla vaikkapa Norjan vesivarastojen avulla. Yhteismarkkinat vahvistavat EU:n roolia suhteessa kolmansiin maihin EU on edelleen vahvasti riippuvainen energian tuonnista, erityisesti alueen ulkopuolelta ostettavasta kaasusta ja öljystä. Voidakseen olla yhtenäinen energiaulkosuhteissa on EU-maiden istuttava samassa veneessä energia-asioissa. Tämä edellyttää yhteisiä energiamarkkinoita ja yhtenäisempää energiapolitiikkaa. 8 Fortum foragenda

9 Teema: Sähkömarkkinat. Tarkastelussa teeman osa-alueiden hyödyt ja haitat. vaakakupeissa Merja Paavola Janne Harju Lainsäädäntö etenee hitaasti käytäntöön Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden yhdentyminen on ollut hidasta. Jäsenmaat ovat viivytelleet lainsäädännön toimeen panoa, minkä vuoksi sisämarkkinoiden hyötyjä ei ole voitu täysimääräisesti saavuttaa. Yhtenäistä energiapolitiikkaa ei ole selkeästi näköpiirissä EU:ssa yhteinen lainsäädäntö toimii, mutta yhteistä energiapolitiikkaa ei ole. Jäsenmaat kehittävät kansallista energiapolitiikkaa kukin kansallisista lähtökohdistaan. Tästä esimerkkinä ovat erilaiset kansalliset tuet ja verot, jotka ovat ristiriidassa yhteisesti sovittujen periaatteiden kanssa. Etuja ei saavuteta ilman riittävää siirtokapasiteettia Markkinat eivät voi toimia optimaalisesti, ellei sähkö pääse siirtymään alueelta toiselle tai maasta toiseen riittämättömän siirtokapasiteetin vuoksi. Tämä heikentää myös merkittävästi energian toimitusvarmuutta. EU:n komissio on arvioinut, että investointitarve siirto- ja jakeluverkkoihin Euroopassa nousee 600 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Monimutkaiset lupamenettelyt hidastavat rakenteiden uudistumista Monimutkaiset lupamenettelyt ja kielteinen kansalaismielipide hidastavat sähkön tuotanto- ja siirtoinvestointien toteuttamista. Asiaan on kiinnitetty huomiota muun muassa uudessa hallitus ohjelmassa Suomessa. Tukikilpailu vääristää markkinoiden toimintaa Jäsenmaat tukevat eri tavoin uusiutuvan energian tuotantoa. Erilaiset järjestelmät johtavat helposti tukikilpailuun maiden välillä, mikäli tuotantoa siirtyy maasta toiseen korkeampien järjestelmällä Pohjoismaat voisivat säästää miljardi euroa vuodessa. Fortum foragenda 9

10 Suunta Laajat ja vapaat markkinat hyödyksi kuluttajalle ja yhteiskunnalle Tällainen on Fortumin näkemys siitä, miten sähkömarkkinoiden toimintaa tulisi kehittää. Paula Durston Janne Harju TUET JA INVESTOINNIT TASAPAINOON TUKKUMARKKINOILLA Integroidut, hyvin toimivat eurooppalaiset sähkömarkkinat ovat keskeinen tekijä luotettavasti, kilpailukykyi sesti ja kestävästi toimivan Euroopan unionin rakentamisessa. Tavoitteena ovat yhteiset sähkön tukkumarkkinat vuoteen 2014 mennessä. Yhteisten markkinoiden rakentamisen ohella painitaan tiukkojen ilmastotavoitteiden kanssa. Pitkällä tähtäyksellä tämä tarkoittaa siirtymistä fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvia energialähteitä, kuten aurinko- ja tuulivoimaa. Kun uusiutuvaa tuotantoa rakennetaan lisää, pelkkä voimalaitoksen rakentaminen ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan myös lisäinvestointeja sähköverkkoon, jotta sähkö saadaan siirrettyä tuulisilta ja aurinkoisilta alueilta sinne, missä kulutus on. Tämä vaatii mittavia investointeja niin maiden välisiin kuin sisäisiinkin siirtoyhteyksiin. Riittävien siirtoyhteyksien ohella Euroopan sähkömarkkinoiden integraatiossa haasteena ovat kansal liset tukimekanismit. Yhteismarkkinoiden tulisi perustua yhtenäisille säännöille. Tämä on erityisen tärkeää uusiutuvan energian tuotannossa: kansalliset tuet rasittavat jäsenmaiden budjetteja ja johtavat helposti kilpailun vääristymiseen ja tukikilpailuun maiden välillä. Tuet pitäisikin harmonisoida Euroopan laajuisesti ja ohjauskeinojen toimia markkina ehtoisesti ja tehokkaasti siten, että yhteiskunnalle aiheutuva kustannus minimoi- SÄHKÖNSIIRRON TULEE OLLA KANNATTAVAA Yhteiskunta asettaa energiayhtiöille haastavia tavoitteita sähkön toimitusvarmuuden, energiatehokkuuden parantamisen ja sähkömarkkinoiden toimivuuden kehittämisen osalta. 10 Fortum foragenda

11 Teema: Sähkömarkkinat. Fortumin laatima toiminta suunnitelma. Sähkönsiirto on luonnollinen monopoli ja sitä valvovat kansalliset viranomaiset. Esimerkiksi Suomessa tulee vuoden 2012 alussa voimaan sähkönsiirron uusi valvontamalli, jonka suuntaviivaehdotuksessa sijoitetun pääoman tuotto olisi matalampi kuin aikaisemmassa mallissa. Lisäksi tuoton vaihtelu eli taloudellinen riski kasvaisi. Sähköverkkoliiketoiminnan on oltava kannattavaa, jotta taattaisiin riittävät investoinnit sähköverkkoon ja sen vaatimaan teknologiaan. Liian matalasta tuottotasosta seuraisi pahimmillaan sähköverkkojen rapautuminen ja toimitusvarmuuden heikkeneminen, sähkömarkkinoiden kehityksen pysähtyminen sekä energiatehokkuus- ja uusiutuvan energian tavoitteista tinkiminen. Sääntelyn tulee kannustaa toimijoita kehittämään ja toteuttamaan myös älykkäitä verkkoja, joista sähköasiakkaat voisivat hyötyä Euroopanlaajuisestikin. Älykkäät mittarit ja sähköverkot luovat mahdollisuuden saavuttaa yhteiskunnan asettamat ilmastotavoitteet kustannustehokkaalla tavalla. Ne mahdollistavat muun muassa uudenlaisten tuntitietoon perustuvien tuotteiden ja palvelujen kehittymisen ja siten tehokkaamman kysyntäjouston. Älykkäät verkot ovat myös edellytys uusiutuvan pientuotannon yleistymiselle. TIE AUKI SÄHKÖN POHJOISMAISILLE VÄHITTÄISMARKKINOILLE Laajentuvat sähkön tukkumarkkinat, EU:n energiatehokkuusvaatimukset, älykkäiden verkkojen ja mittareiden kehitys sekä kuluttajien ympäristötietoisuuden kasvu edellyttävät sähkön vähit täismarkkinoiden muutosta. Pohjoismaat ovat sopineet kehittävänsä vähittäismarkkinoiden toimintaa yhdessä, ja tavoitteena on pyrkiä luomaan yhteisille pohjoismaisille tukkumarkkinoille pohjautuvat yhteiset vähittäismarkkinat vuoteen 2015 mennessä. Kuluttajamarkkinoiden yhdentyminen lisää asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia ja nopeuttaa uusien tuotteiden ja palvelujen kehitystä ja markkinoille tuloa. Toteutuminen edellyttää kuitenkin pelisääntöjen, toimintamallien ja rakenteiden harmonisointia. Asiakkaan näkö kulmasta sähkön toimittajilla ei voi olla erilaisia toiminta tapoja, kun hän vertailee heidän tarjoamiaan palveluita oli kyseessä minkä maalainen toimittaja tahansa. Esimerkiksi käytäntöjä sähköntoimittajan vaihdossa ja laskutuksessa tulisi kehittää yhdessä. Vahvalla poliittisella sitoutumisella ja eri sidosryhmien välisellä yhteistyöllä Pohjoismaat voivat taas olla suunnannäyttäjänä, kun lähdetään rakentamaan eurooppalaisia sähkön vähittäismarkkinoita. LUE LISÄÄ Fortumin kannasta siihen, miten sähkömarkkinoiden toimintaa tulisi kehittää www. artikkelit Fortum foragenda 11

12 Näkökulma Kuluttaja muuttuvilla sähkömarkkinoilla Asiakkaalla on tulevaisuudessa enemmän valtaa vaikuttaa, sillä kuluttajan tarpeet ohjaavat energiajärjestelmän muutosta. Timo Karttinen Tomi Parkkonen Sähkö on perusedellytys arjen toimivuudelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille, ja ehkä juuri siksi sen hinta herättää aika ajoin kiivasta keskustelua. Keskusteluissa sähköyhtiöitä suomitaan korkeista hinnoista, sähkömarkkinoiden toimivuutta epäillään ja kuluttajien valinnanvapauden puutetta kritisoidaan. Tosiasiassa sähkön veroton hinta on Suomessa Euroopan edullisimpia, ja hinta perustuu yli 350 sähköntuottajaa käsittävillä pohjoismaisilla tukkumarkkinoilla tapahtuvaan hinnanmuodostukseen. Jatkossa kulut tajalla on myös entistä enemmän valtaa vaikuttaa, sillä nimenomaan asiakkaan tarpeet ohjaavat energiajärjestelmän muutosta. Suomalaiset kotitaloudet ja muut sähkön kuluttajat ovat jo yli kymmenen vuoden ajan voineet kilpailuttaa sähköntoimittajansa. Sähkönjakelusta puolestaan vastaa aina kuluttajan oman alueen verkkoyhtiö, koska rinnakkaisten jakeluverkkojen rakentaminen ei olisi kansantaloudellisesti mielekästä. Jakelutoimintaa ja siitä 12 Fortum foragenda

13 Teema: Sähkömarkkinat. Fortumin näkökulma teeman avainkysymyksiin. KUKA Timo Karttinen Fortumin Electricity Solutions and Distribution -divisioonan johtaja, Suomen ja Norjan maavastaava vuodesta Syntynyt 1965, diplomi-insinööri, konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta Yhtiön palveluksessa vuodesta LUE LISÄÄ Fortumin sähkön hinnan muodostumisesta ja kehityksestä: sahko saatavaa tuottoa valvovat viranomaiset. Sähkölaskun kolmas komponentti, verot, ovat viime vuosina kasvattaneet nopeimmin kuluttajien sähkölaskua: noin kolmannes sähkön siirtohinnasta on veroa. Jo nyt merkittävä osa asiakkaista käyttää aktiivisesti mahdollisuutta valita markkinoilla olevien sähköntoimittajien, tuotantotapojen ja sähkötuotteiden välillä. Toistaiseksi sähkön vähittäismarkkinat ovat Pohjoismaissa olleet kansalliset, mutta kehityspolku kulkee kohti yhteispohjoismaisia vähittäismarkkinoita, joilla kuluttajan valinnanvapaus laajenee entisestään. Pohjoismainen ministerineuvosto tähtää vuoteen 2015, jolloin suomalainenkin kuluttaja voisi ostaa sähköä suoraan vaikkapa tanskalaiselta tuulivoimatuottajalta. Yhteispohjoismaisten sähkön vähittäismarkkinoiden tavoitteena on edistää tehokkuutta, lisätä kilpailua sekä heijastaa yhä nopeammin sähkön tukkumarkkinoiden hinta signaaleja. Tämän odotetaan tarjoavan kuluttajille parempaa ja monipuolisempaa palvelua sekä entistä kilpailukykyisempää hintaa. Sähkö markkinoiden toiminnan tehostuessa myös yhteiskunnan kokonais kustannukset laskevat. Samanaikaisesti pohjoismaisen integraation kanssa sähkömarkkinoita muokkaavat voimakkaasti EU:n yhteiset energiatehokkuustavoitteet. Tulevaisuudessa sähköyhtiön tehtävänä onkin tarjota kuluttajille yhä laajemmin energiansäästöä ja sähkön hinnan seurantaa helpottavia työkaluja. Etäluettavat sähkömittarit ovat tästä hyvä esimerkki. Parhaillaan Fortumin sähkönjakelualueella Suomessa asennettavat etäluettavat sähkömittarit sekä niiden myötä Sähköyhtiön tehtävänä on tarjota kuluttajille yhä laajemmin energiansäästöä. käyttöön otettava tuntimittaus tulee tarjoa maan kuluttajille mahdollisuuden seurata omaa sähkönkulutustaan reaali ajassa ja ajoittaa sähkönkäyttönsä edullisemmille tunneille. Samaan aikaan kuluttaja voi myös suojautua hinnanvaihteluilta tekemällä pidempiä määräaikaisia sopimuksia. Asiakkaan aktiivista roolia uuden energiajärjestelmän toimijana tukee myös sähköverkon älyn lisääntyminen. Älykkäät sähköverkot mahdollistavat muun muassa asiakkaiden oman pienimuotoisen sähköntuotannon ja energian varastoimisen. Kotitalouden ylijäämäsähkön voi uudessa energiajärjestelmässä myydä markkinoille. Ympäristömyönteisten energiatuotteiden tarjonta antaa kuluttajille myös mahdollisuuden vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeensä. Yhä useammat yksityisasiakkaat ja yritykset edellyttävätkin ostamaltaan sähköltä alkuperätakuuta eli varmennusta siitä, miten sähkö on tuotettu. Esimerkiksi Fortum varmentaa ostamiensa alkuperätakuiden avulla, että kaikki sen myymä vesisähkö on todella tuotettu vesivoimalla. Suomi on henkilöä kohti lasketun sähkönkulutuksen kärkimaita Euroopassa, joten niin pienten kuin suurtenkin sähkönkuluttajien valinnoilla on merkitystä. Kuluttajan roolin muuttuminen ja valintamahdollisuuksien kasvaminen laajentuvilla markkinoilla onkin tärkeä askel kohti hiilidioksidivapaata yhteiskuntaa. Tulevaisuudessa sähköä ostetaan vapaasti mistä Pohjoismaasta kuluttaja haluaa. Sähköä käytetään eniten silloin, kun se on edullisinta ja tuote taan siellä, missä se on kullakin hetkellä ympäristön ja yhteiskunnan kannalta taloudellisinta. Fortum foragenda 13

14 Visio Kohti hiilineutraalia energiantuotantoa Eurooppa tarvitsee vahvan yhteisen vision saavuttaakseen tavoitteensa olla hiilineutraali, sanoo Euroopan sähköalan yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö EURELECTRICin pääsihteeri Hans ten Berge. Jenni Jusslin EURELECTRIC Sähkön tukkumarkkinoiden integroiminen on välttämätöntä. sähkömarkkinoita vaivaa kaksi vääristymää: eräiden energian Euroopan tuotantomuotojen erityiskohtelu sekä jäsenmaiden soveltamat erilaiset tukijärjes telmät, toteaa pääsihteeri Hans ten Berge. Yhdessä nämä haittaavat sähkö markkinoiden toimivuutta ja kehitystä, hän kuvailee. Ten Bergen mukaan Eurooppa tarvitsee syvempää energiapolitiikan integraatiota. EU:n tavoitteena on saada yhdentyneet sähkön sisämarkkinat valmiiksi vuoteen 2014 mennessä. Yhteisestä tavoitteesta huolimatta päätökset energiapolitiikasta ja siihen liittyvistä ohjausmekanismeista tehdään jäsenmaissa yhä kansallisista lähtökohdista. Yhteisten sähkömarkkinoiden edistämiseksi ten Berge peräänkuuluttaa päätöksentekoon markkinaehtoista politiikkaa ja eurooppalaista näkökulmaa kansallisten politiikkojen ja mekanismien sijaan. EURELECTRIC kannattaa aidosti markkinalähtöistä mallia Euroopan tasolla. Tässä mallissa esimerkiksi tukijärjestelmät kohdennettaisiin energiateknologioiden tutkimukseen ja kehitykseen sen sijaan, että niitä ohjattaisiin tiettyjen tuotantomuotojen tukemiseen, ten Berge toteaa. Keskeisin haaste sähkötoimialalle on toimintaympäristön ennakoitavuus pitkällä aikavälillä. Nyt tavoitteet on asetettu vain vuoteen 2020 saakka, vaikka energiateol lisuuden investointisyklit ulottuvat pidemmälle. Tarvitsemme selkeän linjauksen siitä, missä toimialan tulisi olla vuosina 2030 ja 2040, ten Berge mainitsee. UUSIUTUVA ENERGIA OSAKSI ENERGIAJÄRJESTELMÄÄ Uusiutuvan energian mittava lisääminen asettaa haasteen koko energiajärjestelmälle, joka toistaiseksi perustuu vakaaseen, suuren mittakaavan tuotantoon. Hans ten Bergen mukaan haasteeseen tulisi tarttua kokonaisvaltaisesti. Euroopassa investoidaan parhaillaan erittäin paljon uusiutuvan energian tuotantoon, mutta se ei yksin riitä. Jotta uusiutuvaa energiaa voidaan parhaiten hyödyntää, on investoitava myös joustavaan vara- ja säätökapasiteettiin. Lisäksi tarvitaan uutta infrastruktuuria, kuten älykkäitä sähköverkkoja jakeluun sekä lisää siirtoyhteyksiä, ten Berge sanoo. Eurooppa on asettanut yhteiseksi tavoitteekseen uusiutuvan energian osuuden nostamisen 20 prosenttiin energian loppukäytöstä vuoteen 2020 mennessä. 14 Fortum foragenda

15 Teema: Sähkömarkkinat. EU-asiantuntijan vastaus teeman avainkysymyksiin. KUKA Hans ten Berge Hollantilaisella, vuonna 1951 syntyneellä Hans ten Bergellä on yliopistotutkinnot sekä kemiasta Utrechtin Rijksuniversiteitistä että liiketaloudesta Delftin yliopistosta. Ten Bergellä on laaja kokemus kansainvälisestä yrityskentästä. Hän on toiminut johtotehtävissä mm. Exxon Chemiella sekä Kemira Agrolla. Haasteita on paljon, ja energiantuottajan näkökulmasta vuosi 2020 tulee varsin pian, joten Hans ten Berge peräänkuu luttaa nopeita kehitystoimenpiteitä. Sähkön tukkumarkkinoiden integroiminen on välttämätöntä. Samoin sähkön siirtoyhteyksiä pitää laajentaa ja vahvistaa, jotta uusiutuvista lähteistä saatava energia tavoittaisi kuluttajan. Uusiutuvan energian tuotantomuotojen kehityksen myötä on myös asteittain luovuttava markkinoita vääristävistä tukijärjestelmistä. Tukien poistaminen voi aiheuttaa joissain maissa muutosvastarintaa, mutta markkinoille pitäisi antaa mahdollisuus ohjata uusiutuvan energian investointeja kilpailuilla markkinoilla syntyvien hintasignaalien kautta, ten Berge toteaa. HIILINEUTRAALI YHTEISKUNTA 2050 Euroopan energiateollisuuden tavoitteena on päästä hiilineutraaliin sähköntuotantoon vuoteen 2050 mennessä. Tätä tavoitetta koskevan julkilausuman allekirjoitti vuonna 2009 kaikkiaan 61 toimitusjohta- jaa, joiden edustamat yhtiöt vastaavat 70 prosentista Euroopan sähköntuotannosta. Yhteisessä julkilausumassa korostettiin kolmea keinoa tavoitteen saavuttamiseksi. Markkinaehtoisen EU:n päästökauppajärjestelmän roolin tukeminen keskeisenä päästövähennyksiä ja uusiutuvan energian investointeja kannustavana mekanismina, kaikkien vähähiilisten ja hiilettömien tuotantomuotojen salliminen sekä lisäpanostukset T&K-toimintaan erityisesti puhtaiden teknologioiden, kuten hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin kehittä miseen, ten Berge luettelee. Euroopan laajuinen markkinasääntely on ten Bergen mukaan aina tehokkaampi lähestymistapa kuin nojautuminen erilaisiin ja päällekkäisiin kansallisiin järjestelmiin. Tämä pätee erityisesti energiateollisuudessa, jossa monet yritykset toimivat yli maiden rajojen. Vakaa ja ennustettava toimintaympäristö on erittäin tärkeä markkinoiden toiminnalle ja optimaalisten teknologiaratkaisujen kehittämiselle. Hans ten Berge toimi useita vuosia EURELECTRICin markkinakomitean puheenjohtajana, kunnes siirtyi EURELECTRICin pääsihteeriksi vuonna INFO EURELECTRIC on eurooppalaisen sähköalan etujärjestö, johon kuuluu 33 EU- ja euroop palaista OECD-maata. Fortum foragenda 15

16 Kommentti Teema: Sähkömarkkinat. Pohjoismaisen sähkömarkkinan asiantuntijan vastaus teeman avainkysymyksiin. Yhdentymisestä etua Pohjoismaille Nord Pool Spotin toimitusjohtaja Mikael Lundin pohtii Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden toimintaa, hintavaihteluja sekä Euroopan sähkömarkki noiden integraation etenemistä. Jenni Jusslin Miten Pohjoismaat ovat hyötyneet yhteisistä tukkusähkömarkkinoista? Pohjoismaiden sähkömarkkinat yhdistettiin 1990-luvulla huoltovarmuuden parantami seksi ja yleisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Etuina ovat tuotantokapasiteetin tehokkaampi käyttö kansallisia markkinoita laajemmalla alueella ja tuotannon tehostaminen. Miten kommentoitte kritiikkiä, jonka mukaan sähkön hintapiikit johtuvat markkinoiden toimimattomuudesta? Hintapiikit osoittavat, että markkinat toimivat! Hinnat nousevat yksittäisiksi tunneiksi, kun kysyntä ylittää selvästi tarjonnan. Pelkistetysti sähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan sekä käytettävissä olevan siirtokapasiteetin perusteella. Hintapiikkeihin on useita syitä. Talvi oli Pohjoismaissa poikkeuksellisen kylmä ja vuoden mittaan oli satanut vähän, minkä seurauksena vesivarastot olivat normaalia pienemmät. Lisäksi 60 prosenttia Ruotsin ydinvoimatuotannosta oli poissa markkinoilta. Muita huolenaiheita olivat puutteellinen kysynnän jousto sekä riittämätön siirtokapasiteetti joidenkin alueiden välillä Pohjoismaissa. Hintapiikit ovat valitettavia, mutta korkeat hinnat pienentävät sähkönkulutusta ja kiihdyttävät investointeja uuteen tuotantokapasiteettiin. Markkinat kyllä reagoivat Tina Poppe hintapiikkiin, ja hinnat tasoittuvat yleensä jo seuraavana päivänä. EU:n tavoitteena on luoda Euroopan laajuiset sähkömarkkinat vuoteen 2014 mennessä. Mitä seurauksia integraatiosta on? Integraatio johtaa tehokkaampaan energiantuotantoon ja -käyttöön, mikä on positiivista sekä taloudellisessa, sosiaalisessa että ympäristömielessä. Yhteismarkkinoiden avulla myös sähkön hinta Euroopassa tasoittuu. Euroopan sähkömarkkinoiden visio raportissa todetaan, että riittävä siirtokapasiteetti ja kysynnän hintajousto ovat välttämättömiä toimivien sähkömarkkinoiden kannalta. Oletteko samaa mieltä? Ehdottomasti! Molemmat ovat välttämättömiä toimivien ja hyvin kilpailtujen markkinoiden kehittämiselle. On tärkeää varmistaa riittävä siirtokapasiteetti, ja se edellyttää mittavia investointeja useissa Euroopan maissa. Toimivat yhteydet tasoittavat hintoja eri alueiden välillä ja lisäävät kilpailua markkinoilla. NORD POOL SPOT Pohjoismaisen sähköpörssin spot-markkinoilla käydään kauppaa seuraavan päivän fyysisistä sähkön toimituksista. Sähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan suljetussa huutokaupassa. 16 Fortum foragenda

17 Fakta Teema: Sähkömarkkinat. Teknologinen ratkaisu teeman avainkysymyksiin. Älykäs verkko avaa oven uusiutuville Tulevaisuuden energiavisiossa kuluttajat tuottavat osan sähköstään ja säätävät kulutustaan energian hinnan mukaan. Se edellyttää älykkäitä sähköverkkoja. Jarno Forssell Tomi Parkkonen Osmo Päivinen tornista Espoossa avautuu kesäisenä päivänä maisema uusiutuvaan energiaan. Aurinko paistaa liki ortumin pilvettömältä taivaalta, ja tuuli nostattaa vaahtopäitä Suomenlahdella. Tällaisena päivänä asuin- tai liikerakennusten katoille rakennetut aurinkovoimalat voisivat tuottaa sähköä yli oman tarpeen ja syöttää sen verkkoon muiden käyttöön. Tämä on mahdollista kuitenkin vasta tulevaisuuden visioissa, sillä Suomen aurinkoenergia on mökkimoodissa ja tuulivoimallakin tuotetaan vain 0,3 prosenttia kaikesta kulutetusta sähköstä. Tavoitteet ovat kuitenkin korkeammalla. Esimerkkiä näyttävät uusiutuvan energian edelläkävijämaat Saksa ja Tanska. Saksan energiasta neljä prosenttia tuotetaan aurinkovoimalla ja kuusi prosenttia tuulella. Tanskassa pelkän tuulienergian osuus on jo 20 prosenttia. Sitä onkin pidetty maagisena rajana, johon asti olosuhteiden mukaan vaihtelevaa uusiutuvaa energiaa voidaan nykymuotoisilla sähköverkoilla kasvattaa. Jos uusiutuvien roolia halutaan siitä lisätä, tarvitaan älykkäitä sähköverkkoja, jotka mahdollistavat sähkön hajautetun tuotannon, varastoinnin ja joustavan kulutuksen, sanoo teknologiajohtaja Petra Lundström Fortumista. Hän sanoo, että suotuisilla leveysasteilla uusiutuvien energiamuotojen osuus voisi älykkäiden sähköverkkojen ansiosta nousta jopa 50 prosenttiin. Tällainen visio on verkon kokonaishallinnan kannalta huomattavasti haastavampi kuin nykymuotoinen tapa toimia, koska vakaasti käyvien tuotantolaitosten osuus olisi pienempi. Tosin, bioenergia tuotettuna esimerkiksi bio-chp-laitoksissa on vakaa ja ennustettava uusiutuva energiamuoto. TUOTANTO JA VARASTOINTI HAJAUTUVAT Sähköverkon älykkyys mahdollistaa energian liikkumisen kahteen suuntaan. Nykyinen järjestelmä koostuu suurista, keskitetyistä tuotantolaitoksista, jotka puskevat sähköä loppukäyttäjille. Älykkäässä verkossa tuotanto on hajautettu pienempiin yksiköihin esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimaloihin ja kuluttajat ovat myös energian pienimuotoisia tuot tajia. Tekno logia tätä varten on jo olemassa. Aurinkosähköteknologia kehittyy hurjaa vauhtia, ja uskon, että siitä tulee globaalisti iso asia, Lundström sanoo. Esimerkiksi Italiassa, jossa sähkön loppuhinta asiakkaalle on 1,5-kertainen Suomeen verrattuna, aurinkopaneelien asentaminen asuintalon katolle on taloudellisesti kannattavaa.» Älykkäät sähköverkot mahdollistavat hajautetun tuotannon, varastoinnin ja joustavan kulutuksen. Petra Lundström Fortum foragenda 17

18 Fakta Se, että tällaisten pienimuotoisten tuotantolaitosten sähkö saataisiin syötettyä sähköverkkoon muiden kulutettavaksi, edellyttää paitsi älykästä sähköverkkoa, myös muutoksia sähkömarkkinoille. Tarvitaan pelisääntöjä, millaisin ehdoin kytkentä verkkoon voidaan tehdä, Lundström sanoo. Toinen haaste on uusiutuvan energian varastointi. Minne menee ylijäämäenergia, jota saadaan aurinkoisina tai tuulisina päivinä? Yksi mahdollisuus tulevaisuudessa on sähkön varastointi sähköautojen akkuihin. Fortum tutkii myös mahdollisuutta varastoida sähköenergiaa lämmön muodossa. Ainoa oikein suuren mittakaavan ja pitkän aikavälin sähkövarasto tänä päivänä on kuitenkin pumpattava vesivoima, uskoo Petra Lundström. Silloin, kun sähköä on runsaasti ja se on halpaa, sillä pumpataan vettä ylös altaille. Kun sähkö on kallista, vesi juoksutetaan alas turbiinien kautta. TIEDON AVULLA ÄLYKKÄITÄ VALINTOJA Sähköverkkojen asiantuntijat eivät itse asiassa pidä termistä älykäs sähköverkko, jolla viitataan johonkin kaukaiseen tulevaisuuden visioon. Suomen sähköverkolla on nimittäin jo nyt kyky havaita mahdolliset ongelmat ja saada ne nopeasti korjattua. Älykkyydellä tarkoitetaankin tässä tapauksessa tiedon kulkua asiakkaan ja energiayhtiön välillä. Sähkön kuluttajat saavat tietoa esimerkiksi sähkön hinnasta ja päästöistä, ja voivat tehostaa sen perusteella energiankäyttöään. Älyn lisääminen sähköverkkoon ei edellytä vanhan verkon totaalista korvaamista uudella. Asteittaisilla parannuksilla lisätä. Tekninen perusedellytys on älykäs sähkömittari, joita Fortum on parhaillaan asentamassa jakeluasiakkailleen Suomessa. Mittari antaa mahdollisuuden myös internet-pohjaisten palvelusovelluksien hyödyntämiseen ja voi toimia välittäjänä sähköverkon ja kiinteistössä mahdollisesti tapahtuvan oman sähköntuotannon välillä. Lundström kuvaa esimerkin, millaista voisi olla yhteistyö älykkään verkon, mittarin ja laitteen välillä: Tulet illalla kotiin, laitat sähköautosi töpselin kiinni verkkoon ja määrittelet, milloin akun tulee olla täynnä. Sen jälkeen laitteet hoitavat latauksen automaattisesti edullisimmalla tavalla. JOUSTAAKO KULUTUS? Älykkään sähköverkon yksi etu sähköyhtiön kannalta on kysynnän jousto. Kun kuluttajia motivoidaan seuraamaan sähkön hintaa ja sopeuttamaan kulutuksensa sen mukaan, yhtiön ei tarvitse samassa määrin investoida kalliisti tuotantolaitoksiin, joita tarvitaan vain kysyntäpiikkien aikana. Mutta seuraavatko kuluttajat todella sähkön hintaa ja muuttavat elämäänsä hintakäyrien mukaan? Kuka lykkää lauantaisaunan sunnuntaihin sen vuoksi, että sähkö on silloin muutaman sentin halvempaa tai tuottaa vähemmän päästöjä? Petra Lundström kertoo Fortumin lanseeranneen energiankäytön seurantatyökalun ja siihen liittyvän palvelukonseptin. Näin voidaan selvittää kuluttajien todellista halukkuutta seurata omaa sähkönkulutustaan ja reagoida siihen. En usko, että motiiviksi riittää tietoisuus siitä, että tekee ekoteon. Sen pitää myös tuntua kukkarossa merkittävällä tavalla. Hyödyn pitää tulla kuluttajalle! Kun nämä elementit yhdistyvät, muutos voi olla nopeakin. Mutta jotta kuluttaja saisi taloudellisen hyödyn toiminnastaan, sähkömarkkinoiden rakenteiden pitäisi muuttua ja ulottua loppukäyttäjään asti. Pohjoismaissa sähkön tukkumarkkina on jo hyvin kehittynyt ja laaja. Pohjoismaat voisikin olla otollinen alue kokeilla sellaista markkinarakennetta, jossa myös loppukäyttäjä aidosti pystyisi reagoimaan markkinatilanteeseen. Näin kysynnän joustamisen ja älykkään energiankäytön hyödyt saataisiin toteutumaan. Jotta kuluttaja saisi taloudellisen hyödyn toiminnastaan, sähkömarkkinoiden rakenteiden pitäisi muuttua ja ulottua loppukäyttäjään asti. 18 Fortum foragenda

19 Älykäs sähköverkko KESÄLLÄ Aurinkopaneelit Älykkäässä sähköverkossa kotitaloudet ja yhteisöt voivat olla sähköntuottajia. Aurinkopaneelit Kesällä pienvoimaloiden ylimääräinen sähkö myydään sähköverkkoon. Sähköautoja Tuulivoimala Hajautettu sähkön tuotanto vaatii kehittynyttä verkkoa ja tiedon liikkumista. Älykkään verkon avulla hintasignaalit tavoittavat kuluttajan. TALVELLA Biovoimalaan kerätyistä jätteistä tuotetaan energiaa ympäri vuoden. Älykkäässä sähköverkossa kuluttaja voi valita, milloin ostaa edullisinta sähköä. Talvella sähköä ostetaan sähköverkosta. Sähköautojen akut ladataan, kun sähkön hinta on edullisinta. Kalliin sähkön aikana auton akku voidaan käyttää auton omistajan huoneiston sähkölaitteisiin. Kuluttajille voidaan tehdä sähkötarjouksia: esim. lauantaina klo sähkö on edullisinta. Silloin lämmitetään sähkösauna, uunit ja ladataan sähköautojen akut. LUE LISÄÄ Tutustu älykkääseen sähköverkkoon osoitteessa: UUSIA BISNESMAHDOLLISUUKSIA Älykkäiden verkkojen kehityksessä on sähköyhtiöiden lisäksi mm. teleoperaattoreita ja laite- ja ohjelmistovalmistajia. Kehitystyötä tehdään usein yhteisissä, toimialat ylittävissä hankkeissa. Suomessa Fortum on mukana mm. CLEEN-hanke Smart Grids and Energy Marketsissa (SGEM). CLEEN on ympäristöön ja energiaan keskittyvä strategisen huippuosaamisen keskus, jonka muita jäseniä ovat mm. ABB ja Helsingin Energia. Tukholmassa Fortum rakentaa älykästä sähköverkkoa Norra Djurgårdsstadeniin. Siellä kumppaneita ovat ABB, Kungliga Tekniska Högskolan ja Tukholman kaupunki. Sähköyhtiöille kehitystyön yhtenä motiivina energiatehokkuuden ja kustannussäästöjen lisäksi on etsiä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Älykkäiden sähköverkkojen, hajautetun tuotannon ja energiatehokkuuden ympärille syntyy merkittävää uutta liiketoimintaa. Meidän tulee tunnistaa ne mahdollisuudet, joissa meillä on vahvuuksia. Isolla toimijalla voisi olla ison mittakaavan tuotannon lisäksi esimerkiksi kokonaisuuden integraattorin rooli, jonka merkitys korostuu tuotannon hajautuessa, Lundström kaavailee. Fortum foragenda 19

20 TULEVAISUUDEN KOTI TUOTTAA JA SÄÄSTÄÄ ENERGIAA ITSE Fortum kehittää parhaillaan tulevaisuuden älykästä sähköverkkoa. Se mahdollistaa entistä hajautetumman energiantuotannon, jonka avulla esimerkiksi jokainen meistä voi tulevaisuudessa myydä itse tuottamaansa sähköä takaisin sähköverkkoon. Lue lisää älykkäästä sähköverkosta tästä julkaisusta.

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista

Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Sähkömarkkinat 2030 visio eurooppalaisista sähkömarkkinoista Hiilineutraali tulevaisuus Uusiutuva energia Turvattu sähkön saanti Kilpaillut markkinat Monia mahdollisuuksia kuluttajille Kilpailu turvaa

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton

Lisätiedot

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050

Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

Euroopan komission tiedonannot:

Euroopan komission tiedonannot: Euroopan komission tiedonannot: Energiamarkkinoiden uutta rakennetta koskevan julkisen kuulemisen käynnistämisestä ja Energian kuluttajien aseman vahvistaminen Talousvaliokunta 25.9.2015 Ylitarkastaja

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Energiatoimiala 12.11.2013

Energiatoimiala 12.11.2013 Energiatoimiala 12.11.2013 Space Systems Finland Oy Vastuussa Energiatoimialasta hankkeessa Fokus: turvallisuuskriittiset järjestelmät eri toimialoilla kuten energia, ydinvoima, lääketieteelliset laitteet

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Teemat Pullonkaulatilanne yleensä Pohjoismaissa Ruotsi-Suomi raja erityisesti Fenno-Skan 2:n vaikutus

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP

Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Lähienergialiitto ry:n lausunto E 36/2015 VP E 37/2015 VP Jouni Juntunen 24.9.2015 Suomen Lähienergialiitto ry. / Lähienergialiitto ry:n keskeiset ehdotukset lausunnossa Yhteisöenergian (osto- ja tuotantoyhteenliittymien)

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAINEN SÄHKÖMARKKINA EDELLÄKÄVIJÄNÄ 3 SÄHKÖPÖRSSI OHJAA TEHOKKAASTI VOIMALAITOSTEN

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Sähkömarkkinakatsaus 1

Sähkömarkkinakatsaus 1 Sähkömarkkinakatsaus 1 Sähkömarkkinakatsaus Katsauksessa esitetään perustilastotietoja (1) sähkön vähittäishinnoista ja (2) sähkön tukkumarkkinoista katsauksen laadintahetkellä sekä niihin vaikuttavista

Lisätiedot

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Sundom Smart Grid Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Kimmo Kauhaniemi, Vaasan Yliopisto, professori Luotettavaa sähkönjakeula kustannustehokkaasti Jari

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys

Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys Kuntien 6. ilmastokonferenssi Alustus paneelikeskustelu, energian tuotanto ja käyttö murroksessa - omistajapolitiikka avainkysymys 3.5.2012 Juha Lindholm Oma henkilökuva lyhyesti: DI, ikä 58 Energia-alalla

Lisätiedot

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Heli Antila, Fortum Energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.11.2012 Finlandia-talo, Helsinki Korkea Resurssi- ja järjestelmätehokkuus

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1

Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009. Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle. Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Fingrid Markkinatoimikunta 4.3.2009 Kulutuksen jouston aktivoiminen sähkömarkkinalle Suomen ElFi Oy 3.3.2009 1 Sähkön käytön kysyntäjousto Lähtökohta kysyntäjoustolle: Jousto tulee saattaa markkinapaikalle

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen

ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen ENERGY USE -KIRJAN JULKISTUSTILAISUUS 28.5.2007 ENERGIANKULUTUKSEN OHJAUS- MAHDOLLISUUDET Sähkön kysyntäjousto (demand response/demand side management) Seppo Kärkkäinen KYSYNTÄJOUSTON TAVOITTEET Kuormituskäyrän

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013 Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen Juha Kekkonen 12.12.2013 Sisältö Säädöskehitys Maantieteellinen integraatio Haasteet Säädöskehitys Aikaväli Kapasiteetin jakomenettely Kapasiteetin laskentamenetelmä

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta Tapio Kuula Toimitusjohtaja Energiasektoriin vaikuttavat globaalit megatrendit Lainsäädännön muutokset Luonnonvarojen niukkuus ja energiapula

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 1 Ajankohtaiskatsaus Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 Taloudellinen näkökulma 2 Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Visio ja strategia Fingridin arvot Sisäisten

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Suomalaista sähkömarkkinaa kehite2ävä itsekkääs4

Suomalaista sähkömarkkinaa kehite2ävä itsekkääs4 Suomalaista sähkömarkkinaa kehite2ävä itsekkääs4 Akke Kuusela Suomen Voima Oy, tj 1 Terveet tukkumarkkinat toimivan sähkömarkkinan perusta Sähkömarkkinoiden toimivuuda on selvitedy tutkimusten ja kilpailuoikeuden

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille Roadmap 2025 -työpaja, 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosasto E Sähköverkot Sähkömarkkinalaki 2013 Toimitusvarmuustavoitteet

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10. Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.2015 2 EU:n energialähteet 1990 ja 2009 Historiallinen kehitys melko hidasta

Lisätiedot

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ 12.12.2013 Atte Kallio ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ Helsingin energiaratkaisu Energiatehokas yhteistuotanto Kaukojäähdytys Hukkaenergiat hyötykäyttöön Kalasataman älykkäät

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE ClimBus päätösseminaari Finlandia talo 9.6.-10.6.2009 Juha Rintamäki, toimitusjohtaja Vaasan Sähköverkko Oy PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per.

BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per. BL20A0700 SÄHKÖVERKKOTEKNIIKAN PERUSKURSSI 4 op, 1 per. 1 Sähköenergiamarkkinat Sähkön tuotanto; Avointa, kilpailtua, rakentamisluvat Sähkönsiirto; Fingrid Oy, monopoli Sähkönjakelu; Verkkoliiketoiminta,

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä Isännöitsijäseminaari 17.11.2015 Helsinki Energia-asiantuntija, tietokirjailija janne.kapylehto@gmail.com Aurinkosähkö Suomessa ei ole tulevaisuutta,

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Markkinatoimijat, asiakaskysely 2011. Markkinatoimikunta 2.2.2012

Markkinatoimijat, asiakaskysely 2011. Markkinatoimikunta 2.2.2012 Markkinatoimijat, asiakaskysely Markkinatoimikunta 2.2.2012 Yleistä Vastauksia yhteensä 125, vastausprosentti 42 14 tasepalveluasiakasta + 20 muuta markkinatoimijaa Kysymykset kohdistettu vastaajaryhmittäin

Lisätiedot

KATSAUS FORTUMIIN JA SÄHKÖMARKKINOIHIN

KATSAUS FORTUMIIN JA SÄHKÖMARKKINOIHIN KATSAUS FORTUMIIN JA SÄHKÖMARKKINOIHIN Sähkömarkkinat herättävät usein keskustelua ja kysymyksiä. Me Fortumilla haluamme osaltamme edistää rakentavaa keskustelua aiheesta. Sähkömarkkinoita säätelevät monet

Lisätiedot

Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas 10.9.2014

Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas 10.9.2014 Sähkön tuotannon toimitusvarmuus ja riittävyys Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitieto ry:n syyslounas Sähkön markkinahintaodotukset selvästi alemmat kuin uuden sähköntuotannon kustannukset Lähde:

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Antti Koskelainen Suomen ElFi Oy Suomen ElFi Oy 3.3.2008 1

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj

Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus Fingrid Oyj From conclusions of European Council 04.02.2011: The EU needs a fully functioning, interconnected and integrated internal energy market. Legislation

Lisätiedot

Euroopan yhteinen energiapolitiikka tärkeä askel eteenpäin

Euroopan yhteinen energiapolitiikka tärkeä askel eteenpäin Energiaa Euroopalle Euroopan unionin energiapolitiikka on haasteiden edessä. EU on myös edelläkävijä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Tämän esitteen tarkoitus on antaa tietoa EU:n ilmasto- ja energiapolitiikasta,

Lisätiedot

«EU on sopinut tavoitteista alentaa CO ² -päästöjä, parantaa energiaomavaraisuutta ja edistää alueellista kehitystä ja innovaatioita»

«EU on sopinut tavoitteista alentaa CO ² -päästöjä, parantaa energiaomavaraisuutta ja edistää alueellista kehitystä ja innovaatioita» Energiaa Euroopalle Euroopan unionin energiapolitiikka on haasteiden edessä. EU on myös edelläkävijä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Tämän esitteen tarkoitus on antaa tietoa EU:n ilmasto- ja energiapolitiikasta,

Lisätiedot

Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013

Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013 Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti 12.12.2013 Huomautukset Tämä esitys ei muodosta kehotusta ostaa, merkitä tai muutoin hankkia Fortumin osakkeita. Aiemmat tulokset eivät ole tae tulevaisuuden

Lisätiedot