Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille?"

Transkriptio

1 Kerkko Huhtanen (toim.) Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille? Kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Paras-uudistuksessa Helsinki 2009 ISBN (pdf)

2 Toimittanut Kerkko Huhtanen 1. painos ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2009 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09) Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille?

3 Esipuhe Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Hankkeen toteuttamista ohjaava, mahdollistava puitelaki tuli voimaan vuoden 2007 helmikuussa ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Uudistuksen tavoitteeksi asetettiin elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä kuntarakenne sekä taloudellinen ja kattava palvelurakenne, joka turvaa laadukkaat palvelut ja niiden saatavuuden. Helmikuussa 2008 Suomen Kuntaliitossa aloitettiin Kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Paras-uudistuksessa hanke, ns. KULTI-hanke. Sen tavoitteena on ollut selvittää edelleen meneillä olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ensi vaiheen vaikutuksia kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden järjestämiseen. Tarkoituksena oli saada selville miten esimerkiksi monikuntaliitokset ja yhteistoiminta-alueiden perustamiset heijastuvat näiden voimavaroiltaan pienten, mutta kuntalaisten hyvinvoinnin ja kunnan elinvoimaisuuden kannalta tärkeiden palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen. Suurten rakenteellisten kuntauudistusten jälkeen palvelurakenteiden kehittäminen kunnissa jatkuu. Hankkeen vastuullisena toteuttajana toimi Suomen Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikkö, josta siihen osallistuivat erityisasiantuntijat Kari Sjöholm, Ditte Winqvist ja Maisa Lovio sekä tutkija Johanna Selkee. Hankkeeseen liittyvät kyselyt toteutti, sekä hankeraportin laati hankkeen projektihenkilönä toiminut Kerkko Huhtanen, jolle haluamme osoittaa lämpimät kiitokset. Hänen lisäkseen vilpittömät kiitoksemme hankkeessa mukana olleiden uusien kuntien, Kouvolan, Salon ja Äänekosken, sekä yhteistoiminta-alue Järvi-Pohjanmaan edustajille, jotka hekin antoivat merkittävän työpanoksen hankkeen onnistumisen hyväksi. Niin ikään kiitämme hankeraporttiin sisällytettyjen, tuloksia täydentävien tapauskuvausten kirjoittaneita kuntien työntekijöitä ja eri alojen asiantuntijoita. Maisa Lovio Kari Sjöholm Ditte Winqvist Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille? 3

4 4 Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille?

5 Sisältö Esipuhe 3 Tiivistelmä 7 1 Hankkeen lähtökohdat Hankkeen tavoitteet Keskeiset käsitteet Hankealueet Hankkeen toteutus 12 2 Kulttuuripalvelut Paras-uudistuksessa Kulttuuripalvelut lainsäädännössä Kunta- ja palvelurakenneuudistus 17 3 Hallintorakenteiden muutokset Muutokset kuntien luottamushenkilöorganisaatioissa Muutokset kuntien viranhaltijaorganisaatioissa Muutokset henkilöstön tehtävissä Yhteenveto 47 4 Palvelujen tuotantotapojen muutokset Perustana hallinnon ja palvelujen järjestämissopimukset Kulttuuripalvelut strategiatyössä Tilaaja tuottaja-toimintatapa kulttuuripalvelujen tuotannossa Kuntarajat ylittävä yhteistyö kulttuuripalvelujen tuotannossa Poikkihallinnollinen yhteistyö kulttuuripalvelujen tuotannossa Ei-kunnalliset toimijat kulttuuripalvelujen tuotannossa Yhteenveto 73 5 Palvelutarjonnan muutokset Haasteena tasavertaiset lähipalvelut Tilojen hallinnan muutokset Avustuspolitiikan muutokset Sähköiset kulttuuripalvelut Toimialueiden erityiskysymykset Yhteenveto Viranhaltijoiden näkemyksiä kulttuuripalvelujen kehityksestä Resurssit Palvelutuotanto Keskeiset muutokset Johtopäätökset Hallintorakenteiden muutokset Palvelujen tuotantotapojen muutokset 117 Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille? 5

6 7.3 Palvelutarjonnan muutokset Jatkoselvitysten huomion kohteet 118 Lähteet 119 Tapauskuvaukset HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KAARINASSA 31 Sirkka Mylly VUOSI INTOA JA AHKERAA TYÖNTEKOA UUDEN KOUVOLAN KULTTUURITOIMESSA 45 Johanna Vuolasto KOKEMUKSIA KIRJASTOJEN YHTEYTEEN PERUSTETUISTA MONIPALVELUPISTEISTÄ SALOSSA 77 Kari Pohjola UUDEN JYVÄSKYLÄN KULTTUURI-, LIIKUNTA- JA NUORISO- PALVELUISTA SEKÄ NIIDEN AVUSTUSPOLITIIKASTA VAPAATA ASSOSIOINTIA 89 Ari Karimäki NETARI.FI VERKKOYHTEISTYÖTÄ YLI RAJOJEN 92 Leena Tuuttila TIEKKÖ-KIRJASTOYHTEISTYÖN SYVENTÄMISEN VAIHTOEHDOT 97 Maisa Lovio 6 Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille?

7 Tiivistelmä Kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Paras-uudistuksessa -hankkeen tavoitteena oli selvittää kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (Paras-uudistus) aikaansaamia muutoksia kuntien kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden järjestämis- ja tuotantotavoissa sekä hallintorakenteissa. Lisäksi hankkeella pyrittiin selvittämään, millaisia muutoksia mahdollisesti tapahtuu hankekuntien toimialuekohtaisissa lähipalveluissa ja yhteistyömuodoissa ei-kunnallisten palveluntuottajien, erityisesti kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Hanke käynnistyi helmikuussa 2008 ja päättyi kesäkuussa Hankkeen toteuttamiseksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutuksia tarkasteltiin viidellä alueella, kaikkiaan kahdessakymmenessäkahdeksassa vuoden 2008 kuntakentän mukaisessa kunnassa. Paras-uudistus on hankekunnissa toistaiseksi keskittynyt muutoksiin kuntarakenteissa. Kuntaliitoksia ja yhteistoiminta-alueita koskevien ratkaisujen jälkeen kuntien odotetaan kuitenkin suuntautuvan palvelurakenteiden, tuotantotapojen ja prosessien kehittämiseen palvelujen laadun ja saatavuuden varmistamiseksi sekä tuottavuuden parantamiseksi. Paras-uudistuksen seurauksena hankealueilla päätösvalta tarkastelun kohteena olevien toimien asioissa siirtyi pääasiassa vastuualuiltaan suppeampiin toimielimiin, sivistyslautakunnista kirjasto- ja kulttuuri- sekä liikunta- ja nuorisolautakuntiin. Lautakuntien esittelijöiden tehtävät taas siirtyivät tyypillisesti viranhaltijaorganisaatiossa ylemmäksi, toimien vastaavilta viranhaltijoilta toimialajohtajille. Paras-uudistuksen myötä tapahtunut hankekuntien voimavarojen yhdistäminen johti laajempien ja monipuolisempien viranhaltijaorganisaatioiden muodostamiseen, pienten toimialueiden henkilöstölliseen vahvistumiseen sekä aiempaa monipuolisemman palveluvalikoiman laajenemiseen koko hankealueelle. Paras-uudistuksen seurauksena myös hankekunnissa tehtävä strategiatyö lisääntyi. Vahvistuvan strategiatyön taustalla ovat nähtävissä pienten toimialueiden henkilöstövoimavarojen kokoamisesta aiheutuneet edut sekä hankealueilla käyttöön otetut uudet palvelutuotannon toimintatavat, jotka toimintansa pohjaksi edellyttävät toimivaa strategista johtamista. Kuntarajat ylittävä yhteistyö palvelutuotannossa toimi hankealueilla perustana niin kuntaliitoksille kuin yhteistoiminta-alueen yhteistoiminnan syventämiselle. Poikkihallinnollinen yhteistyön taas koettiin hankealueilla Paras-uudistuksen myötä lisääntyneen, vaikka hallintorakenteiden muutosten ja resurssien kokoamisen yhteydessä huomio onkin muutosprosessin alkuvaiheessa kiinnittynyt pääasiassa toimialueiden sisäiseen kehittämiseen. Ei-kunnallisten toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön nähtiin Paras-uudistuksen myötä pysyneen entisellä tasolla, joskin sen koordinointi on vahvistunut tehtävään osoitettujen viranhaltijoiden ja tilaaja-tuottaja-toimintatapaan liittyvän sopimusohjauksen lisäännyttyä. Palveluiden saatavuuden turvaaminen tasavertaisesti kaikilla hankealueilla oli sekä keskeinen tavoite että haaste lähipalveluiden tuotannolle. Tarkastelun kohteena olevien toimien osalta lähipalveluiksi tyypillisesti määriteltiin lähikirjastopalvelut, paikalliset kulttuuritilat ja -museot, perus- ja lähiliikuntapaikat sekä nuorisotiloissa toteutettava nuorisotyötoiminta. Lähipalveluiden täydentämiseksi hankekunnissa pyrittiin yhteis- ja monipalvelupisteiden käyttöönottamiseen, sähköisten palveluiden vahvistamiseen sekä uusien yhteistyömuotojen kehittämiseen palvelutuotannossa. Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille? 7

8 1 Hankkeen lähtökohdat Suomen Kuntaliitto käynnisti helmikuussa 2008 Kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Paras-uudistuksessa -hankkeen, jonka tavoitteena oli selvittää meneillään olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutuksia kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden järjestämiseen. Suurten rakenteellisten muutosten koskettaessa koko kunnallishallintoa ja -palveluiden kenttää haluttiin huomio kiinnittää näihin voimavaroiltaan ja volyymeiltään pieniin, mutta kuntalaisten hyvinvoinnin sekä kunnan elinvoimaisuuden kannalta merkittäviin toimialueisiin. Vahvojen peruskuntien elinvoimaa ja toimintakykyä vahvistavan kunta- ja palvelurakenteen toteutuminen on suurempien toimialojen ohella tavoitteena myös kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa. Hankkeen vastuullisena toteuttajana toimi Suomen Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikkö. Opetus- ja kulttuuriyksiköstä hankkeen toteuttamiseen osallistuivat erityisasiantuntija Maisa Lovio, erityisasiantuntija Kari Sjöholm, erityisasiantuntija Ditte Winqvist, tutkija Johanna Selkee sekä hankkeen projektihenkilönä toiminut Kerkko Huhtanen. 1.1 Hankkeen tavoitteet Projektisuunnitelmassa Kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Paras-uudistuksessa -hankkeen tavoitteeksi asetettiin selvittää kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aikaansaamia muutoksia kuntien kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden järjestämisja tuotantotavoissa sekä hallintorakenteissa. Projektisuunnitelman mukaisesti hankkeella pyrittiin myös selvittämään, millaisia muutoksia mahdollisesti tapahtuu hankekuntien toimialuekohtaisissa lähipalveluissa ja yhteistyömuodoissa ei-kunnallisten palveluntuottajien, erityisesti kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kokonaisuuden hallitsemiseksi ja keskeisten muutospiirteiden hahmottamiseksi selvityksen kohteena olevat muutokset jaettiin kolmeen osa-alueeseen: (1) hallinnollisiin muutoksiin, (2) resurssien muutoksiin ja (3) palveluiden muutoksiin. Osa-alueittain jaettuna hankkeen keskeisiä tutkimusongelmia olivat seuraavat: Hallinnolliset muutokset 1) Millaisia muutoksia tapahtuu kuntien lautakunta- ja virastorakenteessa tarkasteltavien toimien osalta? 2) Millaisia muutoksia tapahtuu viranhaltijoiden työtehtävissä tarkasteltavien toimien osalta? i. Millaisia yhdistelmävirkoja syntyy tai purkautuu? ii. Sijoittuvatko viranhaltijat omille aiemmille toimialueilleen? iii. Ketkä toimivat tarkasteltavien toimien esittelijöinä lautakunnissa? Resurssien muutokset 1) Millaisia muutoksia tapahtuu tarkasteltavien toimien osalta kuntien: i. Henkilöstöresursseissa? ii. Talousresursseissa? iii. Tilojen hallinnassa? 8 Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille?

9 Palveluiden muutokset 1) Miten tarkasteltavat toimet esiintyvät kunta- ja palvelurakenneuudistuksen selvitys- ja toimeenpanosuunnitelmissa ja kuntastrategioissa? 2) Millaisia muutoksia ilmenee tarkasteltavien toimien palvelutarjonnassa ja palveluiden tuotantotavoissa? 3) Millaisia uusia toimintatapoja palveluiden tuottamiseksi ja järjestämiseksi muodostuu? i. Yli kuntarajojen? ii. Yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa? iii. Yhteistyössä ei-kunnallisten toimijoiden kanssa? 4) Miten kuntien liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoiminnan avustus- ja käyttömaksupolitiikka muuttuu? 5) Miten kunnissa järjestetään tarkasteltavien toimien lähipalvelut? 1.2 Keskeiset käsitteet Toimialuekohtaisina erityiskysymyksinä hankkeessa pyrittiin myös selvittämään kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutuksia: 1) kuntien kirjastoyhteistyöhön, 2) taiteen perusopetukseen, 3) erityisryhmien liikuntapalveluihin sekä 4) nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmiin. Kunnan hallintorakennetta tarkastellessa keskeisiä käsitteitä ovat toimi ja toimiala. Toimialalla tyypillisesti tarkoitetaan kunnassa hallintorakenteellisesti yhteen sidottujen samankaltaisten palveluiden ja niitä järjestävien tuotantoyksikköjen muodostamaa kokonaisuutta, kuten esimerkiksi sivistyksen tai sivistyspalveluiden toimialaa. Sen alaisia palveluiden tuotantoyksikköjä ovat esimerkiksi kirjasto- ja kulttuuritoimi. Toimialueella tarkoitetaan tässä selvitystyössä kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimia sekä niiden tuottamia palveluita. Puhuttaessa kuntien kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden kokonaisuudesta kunnissa yleisesti käytetään vapaa-aikapalveluiden käsitettä. Huomioitava tässä yhteydessä on, että näiden palveluiden käyttö saati merkitys eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään vapaa-aikaan, vaan ne kuuluvat laajemmin osaksi ihmisten arkipäiväistä ajankäyttöä. Esimerkiksi kirjastojen tietopalvelut, ihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtäävät liikuntaryhmät tai nuorten työpajatoiminta eivät ole yleistettävissä vapaa-aikapalveluiksi. Kuntalaisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi tai syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarkastelun kohteena olevia palveluita on kyettävä integroimaan osaksi laajempia palveluketjuja, joiden toiminta ei rajoitu pelkästään ihmisten vapaa-aikaan. Tässä selvitystyössä kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden kokonaisuudesta puhutaan kunnan kulttuuripalveluina. Erottelu laajan kulttuuripalveluiden sekä yleisten kulttuuripalveluiden käsitteen välillä ilmenee asiayhteydestä. Otsikkotasolla kulttuuripalveluilla tarkoitetaan koko kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden kokonaisuutta. Lukujen tasolla taas tarkoitetaan yleisten kulttuuri- ja museopalveluiden kokonaisuutta, mikä ilmenee, kun samassa yhteydessä puhutaan erikseen myös kirjasto-, liikunta- ja nuorisopalveluista. Kirjastopalveluilla tässä selvitystyössä tarkoitetaan kunnan kirjastotoimen tai kuntien yhteistyössä järjestämän kirjastotoimen tarjoamia kirjasto- ja tietopalveluita. Kulttuuripalveluilla puolestaan tarkoitetaan kunnan kulttuuritoimen tai kuntien yhteistyössä järjestämän kulttuuritoimen tarjoamia palveluita, kuten kulttuuri- ja taidelaitosten palvelut sekä museo-, teatteri- ja orkesteritoiminta. Liikuntapalveluilla taas tarkoitetaan kunnan liikuntatoimen tai kuntien yhteistyössä järjestämän liikuntatoimen tarjoamia liikunta- ja ulkoi- Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille? 9

10 1.3 Hankealueet lupalveluita. Nuorisopalveluilla vastaavasti tarkoitetaan kunnan tai kuntien yhteistyössä järjestämän nuorisotoimen tarjoamia lasten ja nuorten palveluita. Tarkastelun ulkopuolelle tässä selvitystyössä on rajattu pääosin vapaa sivistystyön oppilaitosten, kansalais- ja musiikkiopistojen, tuottamat kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut. Vapaan sivistystyönkin palvelutuotantoon kuitenkin viitataan selvityksen kohteena olevien toimien palvelutuotannon yhteistyöverkostoja tarkastellessa. Niin ikään kansalaisopistojen ja musiikkiopistojen toimintaa sivutaan taiteen perusopetusta tarkastelevassa luvussa Hankkeen toteuttamiseksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutuksia kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluihin tarkasteltiin viidellä alueella, kaikkiaan kahdessakymmenessäkahdeksassa vuoden 2008 kuntakentän mukaisessa kunnassa. Hankealueiden valintaan vaikutti keskeisesti niiden soveltuvuus vastata hankkeessa esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Alueiden keskeiset viranhaltijat pyrittiin myös sitouttamaan hankkeen puitteissa tapahtuvaan verkostomaiseen yhteistyöhön. Valittujen hankealueiden kunnat edustivat niin vanhoja ja uusia kuntaliitoskuntia, yhteistoiminta-alueen kuntia kuin syvenevän yhteistyön kuntia. Hankealueet ja niiden maantieteellinen sijainti on esitetty kuviossa 1. Hankkeessa mukana olevat alueet Kouvolan alue (6) Salon alue (10) Äänekoski (1) Järvi-Pohjanmaa (4) Tiekkö - kirjastoyhteistyöalue (7) Kuvio 1. Hankealueet ( Kuntarajat: Tilastokeskus). 10 Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille?

11 Hankealueiden ulkopuolisia esimerkkejä kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen hallinnon ja palveluiden järjestämistavoista tässä hankeraportissa esitellään erillisten tapauskuvausten muodossa. Näillä tapauskuvauksilla pyritään tukemaan esitettyjä johtopäätöksiä sekä tuomaan lisävalaistusta kunnissa tarkastelun kohteena olevilla toimialueilla tapahtuneisiin hallinto- ja palvelurakenteiden muutoksiin Kouvolan alue Taulukko 1. Kouvolan alueen kunnat ja niiden asukasluvut (Tilastokeskus). Anjalankoski Elimäki Jaala Kouvola Kuusankoski Valkeala Kouvolan alue as as as as as as as. Kouvolan alueella toteutettiin vuoden 2009 alusta voimaan astunut kuuden kunnan kuntaliitos. Kuntaliitoksen myötä syntyneen Uuden Kouvolan hallinto organisoitiin kunnan sisäistä tilaaja-tuottaja -toimintatapaa noudattavan sopimusohjausjärjestelmän mukaisesti siten, että tilaajatahoa edustavalle hallinto-organisaatiolle (lautakunnat) kuuluu vastuu palveluiden järjestämisestä niiden saatavuuden, riittävyyden ja laadun osalta. Palvelujohtokuntien ja palveluyksiköiden vastuulla on palveluiden tuotteistaminen ja tuottaminen Salon alue Taulukko 2. Salon alueen kunnat ja niiden asukasluvut (Tilastokeskus). Halikko Kiikala Kisko Kuusjoki Muurla Perniö Pertteli Salo Suomusjärvi Särkisalo Salon alue as as as as as as as as as. 733 as as. Salon seudulla toteutettiin vuoden 2009 alusta voimaan astunut kymmenen kunnan kuntaliitos, jossa aiemmat kunnat lakkautettiin ja perustettiin uusi Salon kaupunki. Palvelutuotanto rakennettiin perinteisen hallintomallin pohjalle, joskin monituottajamallin käyttöönottamiseen valmistaudutaan sielläkin jo ensimmäisellä valtuustokaudella Äänekoski Taulukko 3. Äänesseudun kunnat ja niiden asukasluvut (Tilastokeskus). Sumiainen Suolahti Äänekoski Äänesseudun alue as as as as. Äänesseudulla astui vuoden 2007 alusta voimaan Suolahden, Sumiaisten ja Äänekosken kolmen kunnan kuntaliitos, jossa aiemmat kunnat lakkautettiin ja tilalle perustettiin uusi Äänekosken kaupunki. Palvelutuotanto rakennettiin perinteisen hallintomallin pohjalle. Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille? 11

12 Vanhempana kuntaliitosalueena Äänekoski toimi hankkeessa tuoreempien kuntaliitoskuntien vertailukohtana Järvi-Pohjanmaan alue Taulukko 4. Järvi-Pohjanmaan alueen kunnat ja niiden asukasluvut (Tilastokeskus). Alajärvi Lehtimäki Soini Vimpeli Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue as as as as as. Järvi-Pohjanmaan kunnat Alajärvi, Soini ja Vimpeli toteuttivat kunta- ja palvelurakenneuudistusta perustamalla vuonna 2007 yhteistoiminta-alueen, jonka palvelujen tuottaminen perustuu itsenäisten kuntien keskinäiseen tehtäväjakoon. Kukin kunta vastaa isäntäkuntamallin mukaisesti tiettyjen palvelujen tuottamisesta koko yhteistoiminta-alueelle. Palvelujen tuottaminen perustuu tilaaja-tuottaja-toimintatapaan, ja vuoden 2009 alusta toimintaa on ohjattu kuntien yhteislautakunnissa. Vuoden 2009 alusta yhteistoiminta-alueeseen liittyi myös Lehtimäki, Alajärven ja Lehtimäen kuntaliitoksen myötä Tiekkö-kirjastoyhteistyöalue Tiekkö-kirjastoyhteistyöalueen muodostaa seitsemän kuntaa: Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Sievi ja Ylivieska. Tiekkö-kirjastoyhteistyöalueen osalta hankkeessa tarkastelun kohteena olivat kirjastopalvelujen järjestämistapojen muutokset sekä uudet yhteistyön syventämismahdollisuudet. Tiekkö-kirjastoyhteistyön syventämisestä laadittiin Kuntaliiton erityisasiantuntija Maisa Lovion toimesta erillinen raportti keväällä Sen johtopäätöksiä käydään tiivistetysti läpi tämän raportin luvussa Hankkeen toteutus Hanketta koordinoimaan sekä hankealueiden välistä tiedonvälitystä ja yhteistyötä ylläpitämään perustettiin ohjausryhmä, joka kokoontui ensimmäisen kerran toukokuussa Ohjausryhmä koostui hankkeessa mukana olevan Kuntaliiton henkilöstön ohella hankealueiden edustajista ja sen kokoonpano oli seuraavanlainen: Kirjastotoimenjohtaja Merja Sali, Anjalankoski Sivistystoimenjohtaja Veikko Niemi, Anjalankoski Nuorisotoimenjohtaja Heikki Rinne, Kouvola Kulttuuritoimenjohtaja Mirjam Martevo, Salo Liikuntatoimenjohtaja Hilpi Tanska / Urpo Sorsa, Salo Nuorisotoimenjohtaja Johanna Siekkinen, Salo Vapaa-aikatoimen johtaja Markku Auvinen, Äänekoski Vapaa-aikatoimenjohtaja Jaakko Finne, Soini Kirjastotoimenjohtaja Helvi Kuismin, Alavieska Erityisasiantuntija, ohjausryhmän pj. Maisa Lovio, kirjasto Erityisasiantuntija Ditte Winqvist, kulttuuri Erityisasiantuntija Kari Sjöholm, liikunta ja nuoriso Tutkija Johanna Selkee 12 Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille?

13 Ohjausryhmä kokoontui viisi kertaa; viimeisellä kahdella kerralla hankeseminaarin yhteydessä. Hankkeen loppuseminaari järjestettiin Suurin osa hankkeessa tarkastellusta aineistosta kerättiin kuntien verkkosivuilta tai saatiin hankealueiden yhdyshenkilöiltä sähköpostitse, puhelimitse tai ohjausryhmän kokousten yhteydessä. Hankkeen aikana toteutettiin kaksi täydentävää sähköpostikyselyä keväällä 2009, jotka osoitettiin hankealueiden johtaville kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden viranhaltijoille. Kyselyiden aihepiirit liittyivät tulevan hankeseminaarin teemoihin, ja saatuja vastauksia hyödynnettiin verkostotapaamisissa. Ensimmäisen kyselyn aiheena olivat hankealueiden kulttuuripalveluiden tuotantotavat sekä tilaaja tuottaja-toimintatapa; toisen aiheena taas olivat lähipalvelut sekä viranhaltijoiden näkemykset kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutuksista hankekuntien kulttuuripalveluille. Osa aineistosta kerättiin myös hankealueille tehtyjen kuntavierailujen yhteydessä. Selvitystyön aineistonkeruuvaiheeseen ajoittui hankealueilla Paras-uudistuksen myötä käynnistynyt viranhaltijaorganisaation muutosprosessi. Tässä muutosvaiheessa tiedonkulun varmistaminen Suomen Kuntaliiton, ohjausryhmän jäsenten ja hankekuntien muiden viranhaltijoiden välillä oli ajoittain haasteellista. Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille? 13

14 2 Kulttuuripalvelut Paras-uudistuksessa 2.1 Kulttuuripalvelut lainsäädännössä Lainsäätäjä eli eduskunta on pohtinut kirjaston, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön merkitystä säätäessään kyseisiä toimialueita koskevia erityislakeja. Suomen perustuslaissa määritetyt sivistykselliset oikeudet luovat perustan koko toiminnan kehittämiselle. Asianomaiset erityislait taas antavat kunnalle selkeän suunnan kyseisten toimialueiden kehittämiseen. Tässä luvussa tarkastellaan lyhyesti kunnan roolia sekä tehtäviä kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoiminnan järjestämisessä niin perustuslain, kuntalain kuin kyseisiä toimialueita koskevien erityislakien osalta. SUOMEN PERUSTUSLAKI Sivistykselliset oikeudet KUNTALAKI Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen NUORISOLAKI LIIKUNTALAKI Lakisääteinen toiminnan edistämistavoite LÄÄNINHALLITUSLAIN MUUTOS Liikunta- ja nuorisotoimen arviointi osana peruspalveluja Kari Sjöholm 2006 Kuvio 2. Liikunnan ja nuorisotyön asema lainsäädännössä (Sjöholm 2001) Suomen perustuslain (731/1999) perusoikeussäännökset uudistettiin kokonaisuudessaan vuonna Silloisen hallitusmuodon perusoikeudet siirrettiin sellaisenaan uuden perustuslain 2. lukuun. Uusittu Suomen perustuslaki tuli voimaan maaliskuussa Suomen perustuslaki edellyttää julkisen vallan turvaavan perusoikeudet. Lainsäätäjän tehtävänä on tietysti täsmentää tätä yleisellä tasolla ilmaistua perusoikeutta sekä asian sisällön että laajuuden suhteen. Kunnan eri tehtäväalueiden tavoite- ja puitelaeissa, kuten esimerkiksi kirjas- 14 Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille?

15 to- tai liikuntalaissa, määritellään toimialan yleiset tavoitteet. Palveluiden järjestämistapa ja hallinnon organisointi on kuitenkin yleensä jätetty kunnan itsensä päätettäväksi. Kuntalaissa esimerkiksi määritellään kunnan hallinnon ja toiminnan puitteet. (Sjöholm 2001, ) Suomen perustuslain 16 :ssä säädetään sivistyksellisistä oikeuksista. Pykälän toinen momentti kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varallisuuden sitä estämättä. (Emt.) Pykälän yleisperusteluissa todetaan, että: Itsensä kehittämisen mahdollisuus puolestaan viittaisi opetuksen ohella myös riittäviin kulttuuripalveluihin, kuten kirjastolaitokseen. Pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa puolestaan todetaan: Julkisen vallan toimet, joilla edistetään yksilön mahdollisuuksia kehittää itseään liittyvät paitsi opetukseen myös esimerkiksi tiedon hankintaan, tieteelliseen ja taiteelliseen toimintaan, taiteesta nauttimiseen sekä liikunnan ja muun ruumiinkulttuurin harjoittamiseen. Julkinen valta luo edellytyksiä yksilön mahdollisuudelle kehittää itseään siten, että se ylläpitää ja tukee kirjastoja, kansalais- ja työväenopistoja sekä kulttuuri- ja liikuntalaitoksia ja avustaa tieteen, taiteen ja liikunnan harjoittamista. Säännöksen velvoitteet kohdistuvat julkiseen valtaan eli myös kuntiin, todetaan perustuslaissa erikseen. (Emt.) Kirjaston, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön edellytykset ovat siis osa kansalaisille Suomen perustuslaissa säädetyistä sivistyksellisistä perusoikeuksista. Kuntalain (365/1995) 1 :n mukaan: Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Hyvinvointi on moniulotteinen käsite, jonka merkitys kuntalaisille ja eri ihmisille on yksilöllinen. Toimeentulo, turvallisuus, asuminen, rauha, terveys ja työ ovat asioita, jotka kiinteästi liittyvät ihmisen elämänlaatuun ja hyvinvoinnin käsitteeseen. Kulttuuri ja liikunta ovat myös selkeästi yhteydessä ihmisten työkykyyn, terveyteen ja sitä kautta myös koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Monet suomalaisten kansantaudit kytkeytyvät liikunnan puutteeseen ja kulttuurin yhteisöllinen merkitys on laajasti tunnustettu. Kirjasto, kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö ovat hyvinvointipolitiikan välineitä, joilla on merkittävä rooli kuntalaisten työ- ja toimintakyvyn, yleisen viihtyvyyden sekä terveyden ylläpidossa. (Emt.) Kirjastolain (904/1998) mukaan jokaisen kunnan tehtävänä on kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. Lailla säädetään kirjastopalveluista, ei siis kirjastolaitoksesta. Kunnallisten eli yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Lisäksi tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Kirjastopalvelujen järjestämisen laki jättää hyvin vapaaksi. Kunta voi järjestää kirjasto- ja tietopalvelut itse taikka joko osittain tai kokonaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muilla tavoin. Asiakkaiden käytettävissä tulee kuitenkin olla sekä kirjasto- ja tietopalvelualan henkilöstöä että uusiutuva kirjastoaineisto. Kirjastopalvelujen maksuttomuudesta säädetään siten, että kirjaston omien kokoelmien käyttö kirjastossa ja niiden lainaus on maksutonta. Esimerkiksi käyttösääntöjen rikkomisesta kuitenkin peritään kunnan päättämät maksut. Yleisen kirjaston tulee toimia yhteistyössä muiden kirjastojen kanssa osana kansallista ja kansainvälistä kirjastoverkkoa. Yleisten kirjastojen keskuskirjastona ja maakuntakirjastoina toimivat kirjastot täydentävät muiden yleisten kirjastojen palveluja. Kunnan tulee kirjastolain mukaan arvioida järjestämäänsä kirjasto- ja tietopalvelua sekä osallistua ulkopuolisiin arviointeihin, joista asianomainen ministeriö, ts. opetusministeriö on päättänyt. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (728/1992) määrittelee kunnan tehtäväksi edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kunnan tehtävänä on myös järjestää kunnan asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille? 15

16 taiteen eri aloilla. Kulttuuritoimintalain perusteella kunnat järjestävät itse kulttuuritoimintaa, ostavat palveluja ja tukevat avustuksilla kulttuuripalvelujen järjestämistä. Laki ei velvoita kuntia ylläpitämään kulttuuri- ja taidelaitoksia, mutta varsinkin isommissa kaupungeissa laitoksilla on varsin vakiintunut asema kunnan kulttuuripalvelujen joukossa. Kulttuuri- ja taidelaitokset voivat olla täysin kunnallisia tai sitten yksityisten omistamia, jolloin kunnat yleensä myös osallistuvat laitosten kustannuksiin. Museolaki (729/1992) sekä teatteri- ja orkesterilaki (730/1992) määrittelevät tarkemmin laitosten toiminnan tavoitteet ja valtionosuuden perusteet. Taiteen perusopetus on vapaaehtoista ja tavoitteellista tasolta toiselle etenevää taidekasvatusta, josta on säädetty oma lakinsa. Laissa taiteen perusopetuksesta (633/1998) ei määritellä miten opetus tulee organisoida kunnassa, vaan kunta voi joko järjestää opetuksen itse tai hankkia sen yksityiseltä taholta. Liikuntalain (1054/1998) tarkoituksena on muun muassa edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan alueella. Liikuntalain arvopohjassa on keskeistä yhteiskunnan hyvinvointipolitiikan tukeminen liikunnan avulla. Tavoitteena on selkeästi liikuntaharrastuksen laajentaminen myös uusiin ja liikunnallisesti passiivisiin väestöryhmiin. Liikuntalain perusteluissa todetaan, että oikeus liikuntaan on nähtävä osana kansalaisten peruspalveluja. Liikuntatoiminnan edistämisen rinnalle on nyt liikuntalaissa nostettu liikunnan yhteiskunnalliset vaikutukset. (Sjöholm 2001, ) Liikuntalaki antaa kunnille myös selkeän toimintavelvoitteen eli liikunnan yleisen edistämisvelvoitteen: Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikuntalain kokonaisuudistus toi mukanaan myös uuden yhteistyövelvoitteen: Vastuu liikuntatoimen yleisestä johdosta, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta on paikallistasolla kunnilla. Liikuntalain mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien lakisääteinen tehtävä. (Emt.) Nuorisolain (72/2006) tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja nuorten elinolopolitiikan onnistunut hoito vaatii laajaa verkostoitumista eri viranomaisten ja kansalaistoiminnan kanssa. Jo yhden syrjäytyneen nuoren elinkaaren kustannukset yhteiskunnalle nousevat helposti miljoonaan euroon. Siksi tulee kiinnittää huomiota perusnuorisotyön voimavarojen säilyttämiseen paikallistasolla. Ennaltaehkäisevä nuorisotyö ja terveyttä edistävä liikunta tulee aina yhteiskunnalle halvemmaksi kuin korjaavat toimenpiteet. Lääninhallituslain (22/1997) 2 ja 4 :n muuttamista koskeva laki (348/2000) tuli voimaan huhtikuussa Lakia muutettiin siten, että lääninhallitusten tehtävänä on erikseen säädettyjen tehtävien lisäksi muun muassa toimialansa asianomaisten ministeriöiden ohjauksessa peruspalvelujen alueellinen arviointi. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että lääninhallitusten toimialalla myös eräät liikenneministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan sekä opetusministeriön toimialalla liikunta- ja nuorisotoimeen kuuluvat palvelut kuuluvat ehdotetussa säännöksessä tarkoitettuihin peruspalveluihin. Peruspalveluilla yleisesti tarkoitetaan tässä yhteydessä palveluita, jotka pääasiassa koskevat suurta määrää ihmisiä ja vaikuttavat kansalaisten jokapäiväiseen elämään ja joiden puuttuminen aiheuttaa merkittäviä ongelmia. (Sjöholm 2001, ) Alueellisissa arvioinneissa kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen palvelut arvioidaan kunnan tuottamina peruspalveluina. Aluehallintouudistus tullee voimaan vuoden 2010 alusta ja muuttaa tältä osin myös lääninhallituslakia. 16 Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille?

17 2.2 Kunta- ja palvelurakenneuudistus Keväällä 2005 valtioneuvosto käynnisti kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi ns. Paras-hankkeen, josta on sittemmin muodostunut suurin kunnallishallinnon ja -palveluiden uudistus Suomen historiassa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet: Kunta- ja palvelurakenteen vahvistaminen Palvelujen saatavuuden turvaaminen sekä yhdenvertaisuuden toteutuminen Palvelujen järjestämisen vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan turvaaminen Palvelujen tuotantotapojen ja organisoinnin uudistaminen Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Tässä luvussa tarkastellaan lyhyesti kunta- ja palvelurakenneuudistusta (Paras-uudistus) ohjaavaa lainsäädäntöä, uudistusprosessiin liittyviä kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden kehittämistavoitteita sekä Paras-hankkeen etenemistä Suomen kunnissa vuoden 2007 jälkeen Yleispiirteitä Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen täytäntöönpanoa varten annettiin kolme lakia: Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (169/2007) Laki kuntajakolain muuttamisesta (170/2007) Laki varainsiirtoveron väliaikaisesta muuttamisesta (171/2007) Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta on voimassa vuoden 2012 loppuun, ja se toimii Paras-hanketta ohjaavana, mahdollistavana puitelakina. Lain tavoitteena on kunnallisen itsehallinnon lähtökohdista vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tavoitteena on niin ikään parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palveluiden ohjauksen kehittämiselle. (Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 169/2007) Puitelaki velvoitti kunnat valmistelemaan Paras-uudistusta tehtävillä, joita olivat kaikilta kunnilta edellytetty kunta- ja palvelurakenneuudistuksen selvitys ja toimeenpanosuunnitelma, kaupunkiseuduilta edellytetty yhteistyösuunnitelma sekä vaikeassa taloudellisessa tilassa olevilta kunnilta edellytetty palveluiden turvaaminen. Kaikki kunnat antoivat elokuun 2007 loppuun mennessä valtioneuvostolle nämä puitelain edellyttämät suunnitelmat rakenteiden uudistamisesta ja palvelujen järjestämisestä. Muiden kuntapalvelujen ohella Paras-uudistuksen tavoitteiden nähdään luonnollisesti koskevan myös kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluita. Kirjastopalvelujen osalta kuntarajat ylittävästä vapaamuotoisesta ja verkostomaisesta yhteistyötä odotetaan siirryttävän kohti vahvempia hallinto- ja palvelurakenteita. Kuntaliitosten myötä kirjastoja yhdistetään, mutta yhteistyön jatkaminen sekä muiden kuntien että muiden kirjastomuotojen, kuten tieteellisten kirjastojen, kanssa nähdään välttämättömäksi esimerkiksi verkkokirjastopalvelujen tuottamiseksi. Kirjastoyhteistyötä edelleen tiivistämällä taas voidaan entisestään Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille? 17

18 lisätä alueellista yhteisasiakkuutta. Moni paikoin kirjastojen nähdään myös olevan valmiita laajentamaan palvelujaan esimerkiksi yhteispalvelupisteiden toiminnalla. Kulttuuripalvelujen osalta kuntaorganisaatiolle nähdään kuuluvan varsinkin kunnan kulttuuritoiminnan koordinoinnin ja kehittämisen. Yhteistyön eri toimijoiden kanssa ja etenkin kolmannen sektorin roolin odotetaan korostuvan tulevaisuudessa. Kuntalaisten henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi tarpeelliseksi nähdään tarkastella kulttuuripalveluja myös poikkihallinnollisten yhteistyömahdollisuuksien osalta. Läheisen yhteistyön sosiaali- ja terveystoimen, opetustoimen sekä liikuntaja nuorisotoimen kanssa tulisi olla luonteva osa kunnan kulttuuritoimen toimintaa. Liikunta- ja nuorisopalveluiden osalta Paras-uudistuksen nähdään edesauttavan asiantuntijuuden säilymistä paikallistasolla. Asiakaspohjan laajentumisen sekä voimavarojen järkevän ja tehokkaan käytön odotetaan mahdollistavan monipuolisen ja laadukkaan palvelutoiminnan sekä liikuntapaikkojen ja nuorisotilojen ylläpidon. Paras-uudistuksen nähdään myös mahdollistavan nykyistä syvällisemmän paneutumisen liikunta- ja nuorisopalveluiden erityisalueisiin, kuten erityisnuorisotyöhön ja -liikuntaan. Kuntaraja ylittävän yhteistyön ja vaihtoehtoisten palveluiden tuotantotapojen nähdään jo olevan laajasti käytössä kuntien liikunta- ja nuorisotoimessa Paras-uudistuksen eteneminen Paras-uudistus on pitkäkestoinen prosessi, johon liittyvien suunnitelmien toteuttaminen jatkuu kunnissa vielä tulevina vuosina. Edelleen on myös odotettavissa lisää uudistuksia esimerkiksi meneillään oleviin kuntaliitosselvityksiin liittyen. Tärkeää on, että uudistustyö etenee kunnissa määrätietoisesti ja hallitusti. Valtiovarainministeriön tekemässä Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen suunnitteluvaiheen loppuarvioinnissa (2009, 165) keväällä 2009 todettiin, että: Paras-hanke on toistaiseksi ollut lähinnä rakenteellinen uudistus ja näkynyt erityisesti kuntarakenteiden muutoksissa. Muutokset kuntatoiminnoissa ja erityisesti palveluissa ovat toistaiseksi olleet melko vähäisiä. Paras-hankkeen painopiste tulisikin jatkossa siirtää rakenteista palveluihin. Kuntaliitoksia ja yhteistoiminta-alueita koskevien ratkaisujen jälkeen kuntien odotetaan suuntautuvan palvelurakenteiden, tuotantotapojen ja prosessien kehittämiseen palvelujen laadun ja saatavuuden varmistamiseksi sekä tuottavuuden parantamiseksi. Paremmin olisi päästävä käsiksi esimerkiksi palvelujen sisältöihin, palveluprosessien kehittämiseen, teknologian hyödyntämiseen ja työnjaon uudistamiseen. Kustannustehokkaampien palvelukäytäntöjen tunnistaminen ja levittäminen nähdään välttämättömäksi erityisesti suurissa kaupungeissa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen suunnitteluvaihe saattaa siis paikoin olla valmis, mutta itse uudistusprosessi ei. 18 Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille?

19 3 Hallintorakenteiden muutokset Kuntajakolain (1196/1997) 9 :n mukaan uutta kuntaa perustettaessa tai kuntien lukumäärän vähentyessä asianomaisten kuntien tulee sopia hallinnon ja palvelujen järjestämisestä muutoksen kohteena olevalla alueella. Sopimukseen tulee liittää suunnitelma kuntien palvelurakenteiden yhteensovittamisesta taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Sopimusta tulee myös noudattaa kuntajaon muutoksen voimaantulosta seuraavan kolmen vuoden ajan, ellei lyhyemmästä ajasta ole sovittu tai muuttuneet olosuhteet sopimuksen noudattamista estä. Kuntajakolain 13 :n mukaan hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus sekä siihen liittyvä suunnitelma tulee valmistella yhteistyössä kuntien henkilöstön edustajien kanssa. (Kuntajakolaki 1196/1997) Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksissa sovitaan siis uuden kunnan hallinnon ja palvelujen järjestämisperiaatteista. Yhteistoiminta-alueiden osalta hallinnon ja palvelujen järjestämis-periaatteista sovitaan kuntien yhteistoimintasopimuksissa. Tarkastelun kohteena olleiden hankealueiden kuntien hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksissa sekä kuntien yhteistoimintaa koskevissa sopimuksissa asetettiin hallintorakenteiden uudistamiselle seuraavanlaisia yleisiä tavoitteita: Hallinnon rakenteiden kehittäminen Hallinnon keventäminen ja päällekkäisten toimintojen poistaminen Joustavan, matalan ja tehokkaasti toimivan hallinto-organisaation muodostaminen Hyvien muutosjohtamisen henkilöstöresurssien varaaminen hallinto-organisaatioon Demokraattisen päätöksenteon vahvistaminen Hallinnollisten rajojen haittojen poistaminen palvelutuotannosta ja resurssienhallinnasta Tässä luvussa tarkastellaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä hankealuekohtaisesti kuntien kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- sekä nuorisopalveluiden hallintorakenteessa tapahtuneita muutoksia. Huomiota kiinnitetään niin luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatiossa kuin henkilöstön tehtävissä tapahtuneisiin uudistuksiin. Muutoskuvausten vahvistamiseksi luvussa esitetään myös hankealueiden yhdyshenkilöiden näkemyksiä hallintorakenteen muutosten toimialuekohtaisista vaikutuksista. Luvussa 3.1 tarkastelun kohteena olevista palveluista vastaavien kuntien luottamushenkilöorganisaatioiden kuvaukseen ei kulttuuripalveluiden osalta sisälly taiteen perusopetus, jonka vastuutahot vaihtelevat kuntakohtaisesti huomattavasti. 3.1 Muutokset kuntien luottamushenkilöorganisaatioissa Vapaakuntakokeilu, kuntien taloudellisen tilan heikkeneminen ja vuonna 1993 toteutettu valtionosuusuudistus aikaansaivat 1990-luvun alkupuolella muutosaallon, jonka myötä kunnat lähtivät kehittämään toimintatapojaan sekä uudistamaan hallintorakenteitaan. Näkyviä ja erityisen voimakkaita toteutetut muutokset olivat juuri kulttuuripalveluiden lautakunta- ja virastorakenteissa. Luottamushenkilöorganisaatioiden osalta pyrittiin suurem- Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille? 19

20 piin ja laaja-alaisempiin kokonaisuuksiin, hallinnollisen byrokratian keventämiseen sekä useimmiten myös kustannusleikkauksiin Itsenäiset lautakunnat kuten liikuntalautakunnat tulivat useimmiten osaksi muiden kulttuuripalveluiden luottamushenkilörakenteita. (Kurikka 1997, 11) Tässä hankkeessa tarkastellun, valtioneuvoston vuonna 2005 käynnistämän, kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä kuntien kulttuuripalveluiden hallintorakenteet ovat sittemmin joutuneet uuden muutosaallon kohteeksi. Niin Kouvolan, Salon kuin Äänekosken alueen kuntaliitoskuntien hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa sovittiin kuntajakolain 24 :n mukaisesti tavanomaista laajemman luottamushenkilöorganisaation muodostamisesta kuntaliitosten voimaantulon jälkeiselle ensimmäiselle valtuustokaudelle. Tällä pyritään varmistamaan laajan paikallisen asiantuntemuksen saaminen uuden kunnan rakentamistyöhön sekä samalla tehostamaan viestintää uuden kunnan luottamushenkilöiden ja asukkaiden välillä. Luottamuselinten jäsenten alueellisen edustavuuden varmistamiseksi Kouvolan, Äänekosken ja Alajärven hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksissa sovittiin myös ensimmäisten valtuustokausien lautakunnille asetettavista vanhojen kuntien jäsenkiintiöistä. Salon kymmenen kunnan kuntaliitoksen jälkeen muodostetuille luottamuselimille vastaavia kiintiöitä ei asetettu, mutta alueellinen edustavuus poliittisessa päätöksenteossa pyritään varmistamaan ensimmäisellä valtuustokaudella kaupunginhallituksen alaisuudessa toimivien viiden aluetoimikunnan avulla. Aluetoimikuntien tarkoituksena on toimia asukkaiden, yhdistysten ja muiden paikallisten toimijoiden yhdyslinkkinä kaupungin hallintoon sekä valmistella omaa aluetta koskevia esityksiä ja aloitteita, joilla edistetään kunnan rakentumista uuden Salon viherkaupunkistrategian mukaisesti. Aluetoimikunnat ja niiden neljä kontaktipintaa alueiden erityispiirteet kunnan strategiatyö maankäyttö ja kaavoitus Viherkaupunki-idea Kaupungin hallinto kuntalaisten kuuleminen ALUE- TOIMIKUNNAT (5) yhteistyö yhdistysten kanssa yhdistysten avustukset Kunnan asukkaat (palvelujen käyttäjät) kuntalaisten asumisviihtyvyys kuntalaisdemokratia monipalvelupisteet kuntalaisten lähipalvelut Yhdistykset, järjestöt ja muut paikalliset toimijat (esim. yrittäjät) kuntalaisten yhdistystoiminta Kuvio 3. Salon aluetoimikunnat ja niiden neljä kontaktipintaa (Salo2009 luottamushenkilöorganisaatio -esitys 2009) 20 Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille?

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Hanke oli Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämis-ohjelmaan sisältyvä hanke, jossa Kuntaliitto

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Liikuntalain uudistus

Liikuntalain uudistus Liikuntalain uudistus Liikuntatoimen koulutuspäivät 27.-28.11.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen liikuntaaktiivisuus, liiallinen istuminen.

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Pöytäkirja 1/ 2013 Seinäjoki Jalasjärvi Kurikka

Kuntarakenneselvitys Pöytäkirja 1/ 2013 Seinäjoki Jalasjärvi Kurikka Kuntarakenneselvitys Pöytäkirja 1/ 2013 Seinäjoki Jalasjärvi Kurikka Sivistystoimen työryhmä Aika: Maanantai 27.5.2013 klo 13.00 14.40 Paikka: Alvarinpohja 2, Seinäjoen kaupungintalo Läsnä: Olli Kangas,

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Liikunta tulevaisuuden kunnassa?

Liikunta tulevaisuuden kunnassa? Liikunta tulevaisuuden kunnassa? 2017 Sivistys, Terveyden edistäminen, Hyvinvointi, Osaaminen, Elinvoima, TeHyLi? Kari Sjöholm 3.12. 2015 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Suomen musiikkioppilaitosten liiton syyspäivät 13.11.2013. Kuhmo Heli Talvitie Kulttuuriteemaryhmä, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista

Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 390/2015 Liikuntalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

SÄÄDÖSKOKOELMA. 390/2015 Liikuntalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 390/2015 Liikuntalaki Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset

Lisätiedot

Kulttuuri- ja kansalaistoimi

Kulttuuri- ja kansalaistoimi 1 (5) Kulttuuri- ja kansalaistoimen johtosääntö Kaupunginvaltuuston hyväksymä 9.6.2010/ Kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta 1 Toiminta-ajatus Toimiala Lautakunnan toiminta-ajatuksena on edistää,

Lisätiedot

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana

Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Maakuntauudistus yhden luukun palvelujen toteuttajana Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Maakuntauudistuksesta aiheutuvat muutokset kotoutumisen edistämiseen

Lisätiedot

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntanäkökulma soteuudistukseen Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja 12.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - Kuntaliiton näkemyksiä Kuntaperusteinen järjestelmä keskeinen hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3.

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3. Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Lähipalvelufoorumi 25.3.2015 Toimintatapojen uudistamisen haasteita Liikkuma-ala innovatiivisten

Lisätiedot

Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat

Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi 2001-2004 Keskeisimmät asiat MIKSI ESITYS KIRJASTO- POLIITTISEKSI OHJELMAKSI Eduskunta on antanut kunnallisille kirjastoille tehtäväksi ottaa osavastuu kansalaisen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 1. Kulttuuri on oleellinen osa hyvinvointiyhteiskuntaa

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

ARTTU kuntaseminaari. Kuntatalo Pentti Meklin emeritusprofessori

ARTTU kuntaseminaari. Kuntatalo Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU kuntaseminaari Kuntatalo 15.12.2011 Pentti Meklin emeritusprofessori Tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. II vaiheen keinot a. Johtamisjärjestelmä rakenne ja toiminta

Lisätiedot

Lausunto 18.04.2012. Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitys sekä kuntauudistukseen liittyvät muut uudistukset

Lausunto 18.04.2012. Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitys sekä kuntauudistukseen liittyvät muut uudistukset Lausunto OKM/20/050/2012 18.04.2012 Valtiovarainministeriö PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia VM024:00/2011 Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitys sekä kuntauudistukseen liittyvät muut uudistukset

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Yleisiä kirjastoja koskevan lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yleisiä kirjastoja koskevan lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yleisiä kirjastoja koskevan lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Laki yleisistä kirjastoista opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintoviraston järjestämä

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Jaoston esittelijästä ja tämän sijaisesta päättää lautakunta.

Jaoston esittelijästä ja tämän sijaisesta päättää lautakunta. Hyvinvoinnin toimiala kahden lautakunnan malli (muutokset luonnoksen pykäliin 12 16 ja 40). 5 Luku. Hyvinvoinnin toimiala 12 Kasvatus- ja opetuslautakunta ja sen jaosto Kasvatus- ja opetuslautakunnassa

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Kuntarakennelain sisältö - Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Kuntarakennelain sisältö - Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Kuntarakennelain sisältö - Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, Kuntaliitto Kuntien uudistumisen kokonaisuus Rakennelaki Ohjaa uudistuksen eteneminen ja toteuttamistapa

Lisätiedot

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä Tieteiden talo 11.5.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen kirjastoseuran järjestämässä työpajassa

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Hankasalmen kulttuuritoimi. Hankasalmi Ellinoora Auvinen

Hankasalmen kulttuuritoimi. Hankasalmi Ellinoora Auvinen Hankasalmen kulttuuritoimi Hankasalmi 14.2.2012 Ellinoora Auvinen Mitä kulttuuri merkitsee yksilölle ja yhteisölle? 2 YKSILÖLLE ehkä tätä Elämyksiä, luovuutta ja identiteetin vahvistamista Mahdollisuus

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 117 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 14 1.1.2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntauudistus, kuntalaki, VOS ja sote ovat yksi kokonaisuus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Aluelautakuntien tehtävät

Aluelautakuntien tehtävät Aluelautakuntien tehtävät 28.11.2012 Palveluiden järjestäminen Hallinto- ja johtosäännön mukaisesti Lautakuntien yleiset tehtävät ja lautakuntien yleinen ratkaisuvalta Kullekin lautakunnalle erikseen määritellyt

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

Vihdin kunnan johtamisjärjestelmän periaatteet sekä valtuuston koko

Vihdin kunnan johtamisjärjestelmän periaatteet sekä valtuuston koko Vihdin kunnan johtamisjärjestelmän periaatteet sekä valtuuston koko Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se toteaa lausuntonaan oikeusministeriölle, että Vihdin kunnanvaltuustoon valitaan vuoden

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö

Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö Sisällysluettelo 1. Toimialan toiminta-ajatus...

Lisätiedot

o(z 28.08.2012 SALON KAUPUNKI

o(z 28.08.2012 SALON KAUPUNKI SALON KAUPUNKI SIVISTYSTOIMEN LUOTTAMUSMIESTEN KUULEMINEN = t o i 28.08.2012 o(z Aika: Maanantai 27.8.2012 klo 10.00-11.00 Paikka: Läsnä: Kokoustila Haapa, kaupungintalo Ekman Marjo, JHL 087 pääluottamusmies

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Kaupunkiseutupalautetilaisuus 3.4. Messukeskus Kehittämispäällikkö Aija Tuimala PARAS -valmistelu Hämeenlinnan

Lisätiedot

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen Arto Sulonen Uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala,

Lisätiedot

Liite. Tehtävien ja velvoitteiden säätely opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla

Liite. Tehtävien ja velvoitteiden säätely opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla Liite. Tehtävien ja velvoitteiden säätely opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla Koulutusta ja kulttuuria koskeva lainsäädäntö perustuu asianomaista koulutusmuotoa koskevaan toimintalainsäädäntöön,

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö Sisällysluettelo 1. Sivistystoimen toimialan toiminta-ajatus... 1 2. Toimielimien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen eteneminen Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11.2013 mennessä Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Mitä uuden kirjastolain pitäisi mahdollistaa? Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on turvata

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot