Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille?"

Transkriptio

1 Kerkko Huhtanen (toim.) Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille? Kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Paras-uudistuksessa Helsinki 2009 ISBN (pdf)

2 Toimittanut Kerkko Huhtanen 1. painos ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2009 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09) Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille?

3 Esipuhe Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 Paras-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Hankkeen toteuttamista ohjaava, mahdollistava puitelaki tuli voimaan vuoden 2007 helmikuussa ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Uudistuksen tavoitteeksi asetettiin elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä kuntarakenne sekä taloudellinen ja kattava palvelurakenne, joka turvaa laadukkaat palvelut ja niiden saatavuuden. Helmikuussa 2008 Suomen Kuntaliitossa aloitettiin Kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Paras-uudistuksessa hanke, ns. KULTI-hanke. Sen tavoitteena on ollut selvittää edelleen meneillä olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ensi vaiheen vaikutuksia kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden järjestämiseen. Tarkoituksena oli saada selville miten esimerkiksi monikuntaliitokset ja yhteistoiminta-alueiden perustamiset heijastuvat näiden voimavaroiltaan pienten, mutta kuntalaisten hyvinvoinnin ja kunnan elinvoimaisuuden kannalta tärkeiden palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen. Suurten rakenteellisten kuntauudistusten jälkeen palvelurakenteiden kehittäminen kunnissa jatkuu. Hankkeen vastuullisena toteuttajana toimi Suomen Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikkö, josta siihen osallistuivat erityisasiantuntijat Kari Sjöholm, Ditte Winqvist ja Maisa Lovio sekä tutkija Johanna Selkee. Hankkeeseen liittyvät kyselyt toteutti, sekä hankeraportin laati hankkeen projektihenkilönä toiminut Kerkko Huhtanen, jolle haluamme osoittaa lämpimät kiitokset. Hänen lisäkseen vilpittömät kiitoksemme hankkeessa mukana olleiden uusien kuntien, Kouvolan, Salon ja Äänekosken, sekä yhteistoiminta-alue Järvi-Pohjanmaan edustajille, jotka hekin antoivat merkittävän työpanoksen hankkeen onnistumisen hyväksi. Niin ikään kiitämme hankeraporttiin sisällytettyjen, tuloksia täydentävien tapauskuvausten kirjoittaneita kuntien työntekijöitä ja eri alojen asiantuntijoita. Maisa Lovio Kari Sjöholm Ditte Winqvist Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille? 3

4 4 Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille?

5 Sisältö Esipuhe 3 Tiivistelmä 7 1 Hankkeen lähtökohdat Hankkeen tavoitteet Keskeiset käsitteet Hankealueet Hankkeen toteutus 12 2 Kulttuuripalvelut Paras-uudistuksessa Kulttuuripalvelut lainsäädännössä Kunta- ja palvelurakenneuudistus 17 3 Hallintorakenteiden muutokset Muutokset kuntien luottamushenkilöorganisaatioissa Muutokset kuntien viranhaltijaorganisaatioissa Muutokset henkilöstön tehtävissä Yhteenveto 47 4 Palvelujen tuotantotapojen muutokset Perustana hallinnon ja palvelujen järjestämissopimukset Kulttuuripalvelut strategiatyössä Tilaaja tuottaja-toimintatapa kulttuuripalvelujen tuotannossa Kuntarajat ylittävä yhteistyö kulttuuripalvelujen tuotannossa Poikkihallinnollinen yhteistyö kulttuuripalvelujen tuotannossa Ei-kunnalliset toimijat kulttuuripalvelujen tuotannossa Yhteenveto 73 5 Palvelutarjonnan muutokset Haasteena tasavertaiset lähipalvelut Tilojen hallinnan muutokset Avustuspolitiikan muutokset Sähköiset kulttuuripalvelut Toimialueiden erityiskysymykset Yhteenveto Viranhaltijoiden näkemyksiä kulttuuripalvelujen kehityksestä Resurssit Palvelutuotanto Keskeiset muutokset Johtopäätökset Hallintorakenteiden muutokset Palvelujen tuotantotapojen muutokset 117 Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille? 5

6 7.3 Palvelutarjonnan muutokset Jatkoselvitysten huomion kohteet 118 Lähteet 119 Tapauskuvaukset HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KAARINASSA 31 Sirkka Mylly VUOSI INTOA JA AHKERAA TYÖNTEKOA UUDEN KOUVOLAN KULTTUURITOIMESSA 45 Johanna Vuolasto KOKEMUKSIA KIRJASTOJEN YHTEYTEEN PERUSTETUISTA MONIPALVELUPISTEISTÄ SALOSSA 77 Kari Pohjola UUDEN JYVÄSKYLÄN KULTTUURI-, LIIKUNTA- JA NUORISO- PALVELUISTA SEKÄ NIIDEN AVUSTUSPOLITIIKASTA VAPAATA ASSOSIOINTIA 89 Ari Karimäki NETARI.FI VERKKOYHTEISTYÖTÄ YLI RAJOJEN 92 Leena Tuuttila TIEKKÖ-KIRJASTOYHTEISTYÖN SYVENTÄMISEN VAIHTOEHDOT 97 Maisa Lovio 6 Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille?

7 Tiivistelmä Kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Paras-uudistuksessa -hankkeen tavoitteena oli selvittää kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (Paras-uudistus) aikaansaamia muutoksia kuntien kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden järjestämis- ja tuotantotavoissa sekä hallintorakenteissa. Lisäksi hankkeella pyrittiin selvittämään, millaisia muutoksia mahdollisesti tapahtuu hankekuntien toimialuekohtaisissa lähipalveluissa ja yhteistyömuodoissa ei-kunnallisten palveluntuottajien, erityisesti kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Hanke käynnistyi helmikuussa 2008 ja päättyi kesäkuussa Hankkeen toteuttamiseksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutuksia tarkasteltiin viidellä alueella, kaikkiaan kahdessakymmenessäkahdeksassa vuoden 2008 kuntakentän mukaisessa kunnassa. Paras-uudistus on hankekunnissa toistaiseksi keskittynyt muutoksiin kuntarakenteissa. Kuntaliitoksia ja yhteistoiminta-alueita koskevien ratkaisujen jälkeen kuntien odotetaan kuitenkin suuntautuvan palvelurakenteiden, tuotantotapojen ja prosessien kehittämiseen palvelujen laadun ja saatavuuden varmistamiseksi sekä tuottavuuden parantamiseksi. Paras-uudistuksen seurauksena hankealueilla päätösvalta tarkastelun kohteena olevien toimien asioissa siirtyi pääasiassa vastuualuiltaan suppeampiin toimielimiin, sivistyslautakunnista kirjasto- ja kulttuuri- sekä liikunta- ja nuorisolautakuntiin. Lautakuntien esittelijöiden tehtävät taas siirtyivät tyypillisesti viranhaltijaorganisaatiossa ylemmäksi, toimien vastaavilta viranhaltijoilta toimialajohtajille. Paras-uudistuksen myötä tapahtunut hankekuntien voimavarojen yhdistäminen johti laajempien ja monipuolisempien viranhaltijaorganisaatioiden muodostamiseen, pienten toimialueiden henkilöstölliseen vahvistumiseen sekä aiempaa monipuolisemman palveluvalikoiman laajenemiseen koko hankealueelle. Paras-uudistuksen seurauksena myös hankekunnissa tehtävä strategiatyö lisääntyi. Vahvistuvan strategiatyön taustalla ovat nähtävissä pienten toimialueiden henkilöstövoimavarojen kokoamisesta aiheutuneet edut sekä hankealueilla käyttöön otetut uudet palvelutuotannon toimintatavat, jotka toimintansa pohjaksi edellyttävät toimivaa strategista johtamista. Kuntarajat ylittävä yhteistyö palvelutuotannossa toimi hankealueilla perustana niin kuntaliitoksille kuin yhteistoiminta-alueen yhteistoiminnan syventämiselle. Poikkihallinnollinen yhteistyön taas koettiin hankealueilla Paras-uudistuksen myötä lisääntyneen, vaikka hallintorakenteiden muutosten ja resurssien kokoamisen yhteydessä huomio onkin muutosprosessin alkuvaiheessa kiinnittynyt pääasiassa toimialueiden sisäiseen kehittämiseen. Ei-kunnallisten toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön nähtiin Paras-uudistuksen myötä pysyneen entisellä tasolla, joskin sen koordinointi on vahvistunut tehtävään osoitettujen viranhaltijoiden ja tilaaja-tuottaja-toimintatapaan liittyvän sopimusohjauksen lisäännyttyä. Palveluiden saatavuuden turvaaminen tasavertaisesti kaikilla hankealueilla oli sekä keskeinen tavoite että haaste lähipalveluiden tuotannolle. Tarkastelun kohteena olevien toimien osalta lähipalveluiksi tyypillisesti määriteltiin lähikirjastopalvelut, paikalliset kulttuuritilat ja -museot, perus- ja lähiliikuntapaikat sekä nuorisotiloissa toteutettava nuorisotyötoiminta. Lähipalveluiden täydentämiseksi hankekunnissa pyrittiin yhteis- ja monipalvelupisteiden käyttöönottamiseen, sähköisten palveluiden vahvistamiseen sekä uusien yhteistyömuotojen kehittämiseen palvelutuotannossa. Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille? 7

8 1 Hankkeen lähtökohdat Suomen Kuntaliitto käynnisti helmikuussa 2008 Kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Paras-uudistuksessa -hankkeen, jonka tavoitteena oli selvittää meneillään olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutuksia kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden järjestämiseen. Suurten rakenteellisten muutosten koskettaessa koko kunnallishallintoa ja -palveluiden kenttää haluttiin huomio kiinnittää näihin voimavaroiltaan ja volyymeiltään pieniin, mutta kuntalaisten hyvinvoinnin sekä kunnan elinvoimaisuuden kannalta merkittäviin toimialueisiin. Vahvojen peruskuntien elinvoimaa ja toimintakykyä vahvistavan kunta- ja palvelurakenteen toteutuminen on suurempien toimialojen ohella tavoitteena myös kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa. Hankkeen vastuullisena toteuttajana toimi Suomen Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikkö. Opetus- ja kulttuuriyksiköstä hankkeen toteuttamiseen osallistuivat erityisasiantuntija Maisa Lovio, erityisasiantuntija Kari Sjöholm, erityisasiantuntija Ditte Winqvist, tutkija Johanna Selkee sekä hankkeen projektihenkilönä toiminut Kerkko Huhtanen. 1.1 Hankkeen tavoitteet Projektisuunnitelmassa Kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut Paras-uudistuksessa -hankkeen tavoitteeksi asetettiin selvittää kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aikaansaamia muutoksia kuntien kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden järjestämisja tuotantotavoissa sekä hallintorakenteissa. Projektisuunnitelman mukaisesti hankkeella pyrittiin myös selvittämään, millaisia muutoksia mahdollisesti tapahtuu hankekuntien toimialuekohtaisissa lähipalveluissa ja yhteistyömuodoissa ei-kunnallisten palveluntuottajien, erityisesti kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kokonaisuuden hallitsemiseksi ja keskeisten muutospiirteiden hahmottamiseksi selvityksen kohteena olevat muutokset jaettiin kolmeen osa-alueeseen: (1) hallinnollisiin muutoksiin, (2) resurssien muutoksiin ja (3) palveluiden muutoksiin. Osa-alueittain jaettuna hankkeen keskeisiä tutkimusongelmia olivat seuraavat: Hallinnolliset muutokset 1) Millaisia muutoksia tapahtuu kuntien lautakunta- ja virastorakenteessa tarkasteltavien toimien osalta? 2) Millaisia muutoksia tapahtuu viranhaltijoiden työtehtävissä tarkasteltavien toimien osalta? i. Millaisia yhdistelmävirkoja syntyy tai purkautuu? ii. Sijoittuvatko viranhaltijat omille aiemmille toimialueilleen? iii. Ketkä toimivat tarkasteltavien toimien esittelijöinä lautakunnissa? Resurssien muutokset 1) Millaisia muutoksia tapahtuu tarkasteltavien toimien osalta kuntien: i. Henkilöstöresursseissa? ii. Talousresursseissa? iii. Tilojen hallinnassa? 8 Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille?

9 Palveluiden muutokset 1) Miten tarkasteltavat toimet esiintyvät kunta- ja palvelurakenneuudistuksen selvitys- ja toimeenpanosuunnitelmissa ja kuntastrategioissa? 2) Millaisia muutoksia ilmenee tarkasteltavien toimien palvelutarjonnassa ja palveluiden tuotantotavoissa? 3) Millaisia uusia toimintatapoja palveluiden tuottamiseksi ja järjestämiseksi muodostuu? i. Yli kuntarajojen? ii. Yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa? iii. Yhteistyössä ei-kunnallisten toimijoiden kanssa? 4) Miten kuntien liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoiminnan avustus- ja käyttömaksupolitiikka muuttuu? 5) Miten kunnissa järjestetään tarkasteltavien toimien lähipalvelut? 1.2 Keskeiset käsitteet Toimialuekohtaisina erityiskysymyksinä hankkeessa pyrittiin myös selvittämään kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutuksia: 1) kuntien kirjastoyhteistyöhön, 2) taiteen perusopetukseen, 3) erityisryhmien liikuntapalveluihin sekä 4) nuorten osallistumis- ja kuulemisjärjestelmiin. Kunnan hallintorakennetta tarkastellessa keskeisiä käsitteitä ovat toimi ja toimiala. Toimialalla tyypillisesti tarkoitetaan kunnassa hallintorakenteellisesti yhteen sidottujen samankaltaisten palveluiden ja niitä järjestävien tuotantoyksikköjen muodostamaa kokonaisuutta, kuten esimerkiksi sivistyksen tai sivistyspalveluiden toimialaa. Sen alaisia palveluiden tuotantoyksikköjä ovat esimerkiksi kirjasto- ja kulttuuritoimi. Toimialueella tarkoitetaan tässä selvitystyössä kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimia sekä niiden tuottamia palveluita. Puhuttaessa kuntien kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden kokonaisuudesta kunnissa yleisesti käytetään vapaa-aikapalveluiden käsitettä. Huomioitava tässä yhteydessä on, että näiden palveluiden käyttö saati merkitys eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään vapaa-aikaan, vaan ne kuuluvat laajemmin osaksi ihmisten arkipäiväistä ajankäyttöä. Esimerkiksi kirjastojen tietopalvelut, ihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtäävät liikuntaryhmät tai nuorten työpajatoiminta eivät ole yleistettävissä vapaa-aikapalveluiksi. Kuntalaisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi tai syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarkastelun kohteena olevia palveluita on kyettävä integroimaan osaksi laajempia palveluketjuja, joiden toiminta ei rajoitu pelkästään ihmisten vapaa-aikaan. Tässä selvitystyössä kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden kokonaisuudesta puhutaan kunnan kulttuuripalveluina. Erottelu laajan kulttuuripalveluiden sekä yleisten kulttuuripalveluiden käsitteen välillä ilmenee asiayhteydestä. Otsikkotasolla kulttuuripalveluilla tarkoitetaan koko kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden kokonaisuutta. Lukujen tasolla taas tarkoitetaan yleisten kulttuuri- ja museopalveluiden kokonaisuutta, mikä ilmenee, kun samassa yhteydessä puhutaan erikseen myös kirjasto-, liikunta- ja nuorisopalveluista. Kirjastopalveluilla tässä selvitystyössä tarkoitetaan kunnan kirjastotoimen tai kuntien yhteistyössä järjestämän kirjastotoimen tarjoamia kirjasto- ja tietopalveluita. Kulttuuripalveluilla puolestaan tarkoitetaan kunnan kulttuuritoimen tai kuntien yhteistyössä järjestämän kulttuuritoimen tarjoamia palveluita, kuten kulttuuri- ja taidelaitosten palvelut sekä museo-, teatteri- ja orkesteritoiminta. Liikuntapalveluilla taas tarkoitetaan kunnan liikuntatoimen tai kuntien yhteistyössä järjestämän liikuntatoimen tarjoamia liikunta- ja ulkoi- Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille? 9

10 1.3 Hankealueet lupalveluita. Nuorisopalveluilla vastaavasti tarkoitetaan kunnan tai kuntien yhteistyössä järjestämän nuorisotoimen tarjoamia lasten ja nuorten palveluita. Tarkastelun ulkopuolelle tässä selvitystyössä on rajattu pääosin vapaa sivistystyön oppilaitosten, kansalais- ja musiikkiopistojen, tuottamat kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut. Vapaan sivistystyönkin palvelutuotantoon kuitenkin viitataan selvityksen kohteena olevien toimien palvelutuotannon yhteistyöverkostoja tarkastellessa. Niin ikään kansalaisopistojen ja musiikkiopistojen toimintaa sivutaan taiteen perusopetusta tarkastelevassa luvussa Hankkeen toteuttamiseksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutuksia kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluihin tarkasteltiin viidellä alueella, kaikkiaan kahdessakymmenessäkahdeksassa vuoden 2008 kuntakentän mukaisessa kunnassa. Hankealueiden valintaan vaikutti keskeisesti niiden soveltuvuus vastata hankkeessa esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Alueiden keskeiset viranhaltijat pyrittiin myös sitouttamaan hankkeen puitteissa tapahtuvaan verkostomaiseen yhteistyöhön. Valittujen hankealueiden kunnat edustivat niin vanhoja ja uusia kuntaliitoskuntia, yhteistoiminta-alueen kuntia kuin syvenevän yhteistyön kuntia. Hankealueet ja niiden maantieteellinen sijainti on esitetty kuviossa 1. Hankkeessa mukana olevat alueet Kouvolan alue (6) Salon alue (10) Äänekoski (1) Järvi-Pohjanmaa (4) Tiekkö - kirjastoyhteistyöalue (7) Kuvio 1. Hankealueet ( Kuntarajat: Tilastokeskus). 10 Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille?

11 Hankealueiden ulkopuolisia esimerkkejä kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen hallinnon ja palveluiden järjestämistavoista tässä hankeraportissa esitellään erillisten tapauskuvausten muodossa. Näillä tapauskuvauksilla pyritään tukemaan esitettyjä johtopäätöksiä sekä tuomaan lisävalaistusta kunnissa tarkastelun kohteena olevilla toimialueilla tapahtuneisiin hallinto- ja palvelurakenteiden muutoksiin Kouvolan alue Taulukko 1. Kouvolan alueen kunnat ja niiden asukasluvut (Tilastokeskus). Anjalankoski Elimäki Jaala Kouvola Kuusankoski Valkeala Kouvolan alue as as as as as as as. Kouvolan alueella toteutettiin vuoden 2009 alusta voimaan astunut kuuden kunnan kuntaliitos. Kuntaliitoksen myötä syntyneen Uuden Kouvolan hallinto organisoitiin kunnan sisäistä tilaaja-tuottaja -toimintatapaa noudattavan sopimusohjausjärjestelmän mukaisesti siten, että tilaajatahoa edustavalle hallinto-organisaatiolle (lautakunnat) kuuluu vastuu palveluiden järjestämisestä niiden saatavuuden, riittävyyden ja laadun osalta. Palvelujohtokuntien ja palveluyksiköiden vastuulla on palveluiden tuotteistaminen ja tuottaminen Salon alue Taulukko 2. Salon alueen kunnat ja niiden asukasluvut (Tilastokeskus). Halikko Kiikala Kisko Kuusjoki Muurla Perniö Pertteli Salo Suomusjärvi Särkisalo Salon alue as as as as as as as as as. 733 as as. Salon seudulla toteutettiin vuoden 2009 alusta voimaan astunut kymmenen kunnan kuntaliitos, jossa aiemmat kunnat lakkautettiin ja perustettiin uusi Salon kaupunki. Palvelutuotanto rakennettiin perinteisen hallintomallin pohjalle, joskin monituottajamallin käyttöönottamiseen valmistaudutaan sielläkin jo ensimmäisellä valtuustokaudella Äänekoski Taulukko 3. Äänesseudun kunnat ja niiden asukasluvut (Tilastokeskus). Sumiainen Suolahti Äänekoski Äänesseudun alue as as as as. Äänesseudulla astui vuoden 2007 alusta voimaan Suolahden, Sumiaisten ja Äänekosken kolmen kunnan kuntaliitos, jossa aiemmat kunnat lakkautettiin ja tilalle perustettiin uusi Äänekosken kaupunki. Palvelutuotanto rakennettiin perinteisen hallintomallin pohjalle. Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille? 11

12 Vanhempana kuntaliitosalueena Äänekoski toimi hankkeessa tuoreempien kuntaliitoskuntien vertailukohtana Järvi-Pohjanmaan alue Taulukko 4. Järvi-Pohjanmaan alueen kunnat ja niiden asukasluvut (Tilastokeskus). Alajärvi Lehtimäki Soini Vimpeli Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue as as as as as. Järvi-Pohjanmaan kunnat Alajärvi, Soini ja Vimpeli toteuttivat kunta- ja palvelurakenneuudistusta perustamalla vuonna 2007 yhteistoiminta-alueen, jonka palvelujen tuottaminen perustuu itsenäisten kuntien keskinäiseen tehtäväjakoon. Kukin kunta vastaa isäntäkuntamallin mukaisesti tiettyjen palvelujen tuottamisesta koko yhteistoiminta-alueelle. Palvelujen tuottaminen perustuu tilaaja-tuottaja-toimintatapaan, ja vuoden 2009 alusta toimintaa on ohjattu kuntien yhteislautakunnissa. Vuoden 2009 alusta yhteistoiminta-alueeseen liittyi myös Lehtimäki, Alajärven ja Lehtimäen kuntaliitoksen myötä Tiekkö-kirjastoyhteistyöalue Tiekkö-kirjastoyhteistyöalueen muodostaa seitsemän kuntaa: Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Sievi ja Ylivieska. Tiekkö-kirjastoyhteistyöalueen osalta hankkeessa tarkastelun kohteena olivat kirjastopalvelujen järjestämistapojen muutokset sekä uudet yhteistyön syventämismahdollisuudet. Tiekkö-kirjastoyhteistyön syventämisestä laadittiin Kuntaliiton erityisasiantuntija Maisa Lovion toimesta erillinen raportti keväällä Sen johtopäätöksiä käydään tiivistetysti läpi tämän raportin luvussa Hankkeen toteutus Hanketta koordinoimaan sekä hankealueiden välistä tiedonvälitystä ja yhteistyötä ylläpitämään perustettiin ohjausryhmä, joka kokoontui ensimmäisen kerran toukokuussa Ohjausryhmä koostui hankkeessa mukana olevan Kuntaliiton henkilöstön ohella hankealueiden edustajista ja sen kokoonpano oli seuraavanlainen: Kirjastotoimenjohtaja Merja Sali, Anjalankoski Sivistystoimenjohtaja Veikko Niemi, Anjalankoski Nuorisotoimenjohtaja Heikki Rinne, Kouvola Kulttuuritoimenjohtaja Mirjam Martevo, Salo Liikuntatoimenjohtaja Hilpi Tanska / Urpo Sorsa, Salo Nuorisotoimenjohtaja Johanna Siekkinen, Salo Vapaa-aikatoimen johtaja Markku Auvinen, Äänekoski Vapaa-aikatoimenjohtaja Jaakko Finne, Soini Kirjastotoimenjohtaja Helvi Kuismin, Alavieska Erityisasiantuntija, ohjausryhmän pj. Maisa Lovio, kirjasto Erityisasiantuntija Ditte Winqvist, kulttuuri Erityisasiantuntija Kari Sjöholm, liikunta ja nuoriso Tutkija Johanna Selkee 12 Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille?

13 Ohjausryhmä kokoontui viisi kertaa; viimeisellä kahdella kerralla hankeseminaarin yhteydessä. Hankkeen loppuseminaari järjestettiin Suurin osa hankkeessa tarkastellusta aineistosta kerättiin kuntien verkkosivuilta tai saatiin hankealueiden yhdyshenkilöiltä sähköpostitse, puhelimitse tai ohjausryhmän kokousten yhteydessä. Hankkeen aikana toteutettiin kaksi täydentävää sähköpostikyselyä keväällä 2009, jotka osoitettiin hankealueiden johtaville kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden viranhaltijoille. Kyselyiden aihepiirit liittyivät tulevan hankeseminaarin teemoihin, ja saatuja vastauksia hyödynnettiin verkostotapaamisissa. Ensimmäisen kyselyn aiheena olivat hankealueiden kulttuuripalveluiden tuotantotavat sekä tilaaja tuottaja-toimintatapa; toisen aiheena taas olivat lähipalvelut sekä viranhaltijoiden näkemykset kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutuksista hankekuntien kulttuuripalveluille. Osa aineistosta kerättiin myös hankealueille tehtyjen kuntavierailujen yhteydessä. Selvitystyön aineistonkeruuvaiheeseen ajoittui hankealueilla Paras-uudistuksen myötä käynnistynyt viranhaltijaorganisaation muutosprosessi. Tässä muutosvaiheessa tiedonkulun varmistaminen Suomen Kuntaliiton, ohjausryhmän jäsenten ja hankekuntien muiden viranhaltijoiden välillä oli ajoittain haasteellista. Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille? 13

14 2 Kulttuuripalvelut Paras-uudistuksessa 2.1 Kulttuuripalvelut lainsäädännössä Lainsäätäjä eli eduskunta on pohtinut kirjaston, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön merkitystä säätäessään kyseisiä toimialueita koskevia erityislakeja. Suomen perustuslaissa määritetyt sivistykselliset oikeudet luovat perustan koko toiminnan kehittämiselle. Asianomaiset erityislait taas antavat kunnalle selkeän suunnan kyseisten toimialueiden kehittämiseen. Tässä luvussa tarkastellaan lyhyesti kunnan roolia sekä tehtäviä kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoiminnan järjestämisessä niin perustuslain, kuntalain kuin kyseisiä toimialueita koskevien erityislakien osalta. SUOMEN PERUSTUSLAKI Sivistykselliset oikeudet KUNTALAKI Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen NUORISOLAKI LIIKUNTALAKI Lakisääteinen toiminnan edistämistavoite LÄÄNINHALLITUSLAIN MUUTOS Liikunta- ja nuorisotoimen arviointi osana peruspalveluja Kari Sjöholm 2006 Kuvio 2. Liikunnan ja nuorisotyön asema lainsäädännössä (Sjöholm 2001) Suomen perustuslain (731/1999) perusoikeussäännökset uudistettiin kokonaisuudessaan vuonna Silloisen hallitusmuodon perusoikeudet siirrettiin sellaisenaan uuden perustuslain 2. lukuun. Uusittu Suomen perustuslaki tuli voimaan maaliskuussa Suomen perustuslaki edellyttää julkisen vallan turvaavan perusoikeudet. Lainsäätäjän tehtävänä on tietysti täsmentää tätä yleisellä tasolla ilmaistua perusoikeutta sekä asian sisällön että laajuuden suhteen. Kunnan eri tehtäväalueiden tavoite- ja puitelaeissa, kuten esimerkiksi kirjas- 14 Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille?

15 to- tai liikuntalaissa, määritellään toimialan yleiset tavoitteet. Palveluiden järjestämistapa ja hallinnon organisointi on kuitenkin yleensä jätetty kunnan itsensä päätettäväksi. Kuntalaissa esimerkiksi määritellään kunnan hallinnon ja toiminnan puitteet. (Sjöholm 2001, ) Suomen perustuslain 16 :ssä säädetään sivistyksellisistä oikeuksista. Pykälän toinen momentti kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varallisuuden sitä estämättä. (Emt.) Pykälän yleisperusteluissa todetaan, että: Itsensä kehittämisen mahdollisuus puolestaan viittaisi opetuksen ohella myös riittäviin kulttuuripalveluihin, kuten kirjastolaitokseen. Pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa puolestaan todetaan: Julkisen vallan toimet, joilla edistetään yksilön mahdollisuuksia kehittää itseään liittyvät paitsi opetukseen myös esimerkiksi tiedon hankintaan, tieteelliseen ja taiteelliseen toimintaan, taiteesta nauttimiseen sekä liikunnan ja muun ruumiinkulttuurin harjoittamiseen. Julkinen valta luo edellytyksiä yksilön mahdollisuudelle kehittää itseään siten, että se ylläpitää ja tukee kirjastoja, kansalais- ja työväenopistoja sekä kulttuuri- ja liikuntalaitoksia ja avustaa tieteen, taiteen ja liikunnan harjoittamista. Säännöksen velvoitteet kohdistuvat julkiseen valtaan eli myös kuntiin, todetaan perustuslaissa erikseen. (Emt.) Kirjaston, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön edellytykset ovat siis osa kansalaisille Suomen perustuslaissa säädetyistä sivistyksellisistä perusoikeuksista. Kuntalain (365/1995) 1 :n mukaan: Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Hyvinvointi on moniulotteinen käsite, jonka merkitys kuntalaisille ja eri ihmisille on yksilöllinen. Toimeentulo, turvallisuus, asuminen, rauha, terveys ja työ ovat asioita, jotka kiinteästi liittyvät ihmisen elämänlaatuun ja hyvinvoinnin käsitteeseen. Kulttuuri ja liikunta ovat myös selkeästi yhteydessä ihmisten työkykyyn, terveyteen ja sitä kautta myös koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Monet suomalaisten kansantaudit kytkeytyvät liikunnan puutteeseen ja kulttuurin yhteisöllinen merkitys on laajasti tunnustettu. Kirjasto, kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö ovat hyvinvointipolitiikan välineitä, joilla on merkittävä rooli kuntalaisten työ- ja toimintakyvyn, yleisen viihtyvyyden sekä terveyden ylläpidossa. (Emt.) Kirjastolain (904/1998) mukaan jokaisen kunnan tehtävänä on kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. Lailla säädetään kirjastopalveluista, ei siis kirjastolaitoksesta. Kunnallisten eli yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Lisäksi tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Kirjastopalvelujen järjestämisen laki jättää hyvin vapaaksi. Kunta voi järjestää kirjasto- ja tietopalvelut itse taikka joko osittain tai kokonaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muilla tavoin. Asiakkaiden käytettävissä tulee kuitenkin olla sekä kirjasto- ja tietopalvelualan henkilöstöä että uusiutuva kirjastoaineisto. Kirjastopalvelujen maksuttomuudesta säädetään siten, että kirjaston omien kokoelmien käyttö kirjastossa ja niiden lainaus on maksutonta. Esimerkiksi käyttösääntöjen rikkomisesta kuitenkin peritään kunnan päättämät maksut. Yleisen kirjaston tulee toimia yhteistyössä muiden kirjastojen kanssa osana kansallista ja kansainvälistä kirjastoverkkoa. Yleisten kirjastojen keskuskirjastona ja maakuntakirjastoina toimivat kirjastot täydentävät muiden yleisten kirjastojen palveluja. Kunnan tulee kirjastolain mukaan arvioida järjestämäänsä kirjasto- ja tietopalvelua sekä osallistua ulkopuolisiin arviointeihin, joista asianomainen ministeriö, ts. opetusministeriö on päättänyt. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (728/1992) määrittelee kunnan tehtäväksi edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kunnan tehtävänä on myös järjestää kunnan asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille? 15

16 taiteen eri aloilla. Kulttuuritoimintalain perusteella kunnat järjestävät itse kulttuuritoimintaa, ostavat palveluja ja tukevat avustuksilla kulttuuripalvelujen järjestämistä. Laki ei velvoita kuntia ylläpitämään kulttuuri- ja taidelaitoksia, mutta varsinkin isommissa kaupungeissa laitoksilla on varsin vakiintunut asema kunnan kulttuuripalvelujen joukossa. Kulttuuri- ja taidelaitokset voivat olla täysin kunnallisia tai sitten yksityisten omistamia, jolloin kunnat yleensä myös osallistuvat laitosten kustannuksiin. Museolaki (729/1992) sekä teatteri- ja orkesterilaki (730/1992) määrittelevät tarkemmin laitosten toiminnan tavoitteet ja valtionosuuden perusteet. Taiteen perusopetus on vapaaehtoista ja tavoitteellista tasolta toiselle etenevää taidekasvatusta, josta on säädetty oma lakinsa. Laissa taiteen perusopetuksesta (633/1998) ei määritellä miten opetus tulee organisoida kunnassa, vaan kunta voi joko järjestää opetuksen itse tai hankkia sen yksityiseltä taholta. Liikuntalain (1054/1998) tarkoituksena on muun muassa edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan alueella. Liikuntalain arvopohjassa on keskeistä yhteiskunnan hyvinvointipolitiikan tukeminen liikunnan avulla. Tavoitteena on selkeästi liikuntaharrastuksen laajentaminen myös uusiin ja liikunnallisesti passiivisiin väestöryhmiin. Liikuntalain perusteluissa todetaan, että oikeus liikuntaan on nähtävä osana kansalaisten peruspalveluja. Liikuntatoiminnan edistämisen rinnalle on nyt liikuntalaissa nostettu liikunnan yhteiskunnalliset vaikutukset. (Sjöholm 2001, ) Liikuntalaki antaa kunnille myös selkeän toimintavelvoitteen eli liikunnan yleisen edistämisvelvoitteen: Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikuntalain kokonaisuudistus toi mukanaan myös uuden yhteistyövelvoitteen: Vastuu liikuntatoimen yleisestä johdosta, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta on paikallistasolla kunnilla. Liikuntalain mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle on valtion ja kuntien lakisääteinen tehtävä. (Emt.) Nuorisolain (72/2006) tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja nuorten elinolopolitiikan onnistunut hoito vaatii laajaa verkostoitumista eri viranomaisten ja kansalaistoiminnan kanssa. Jo yhden syrjäytyneen nuoren elinkaaren kustannukset yhteiskunnalle nousevat helposti miljoonaan euroon. Siksi tulee kiinnittää huomiota perusnuorisotyön voimavarojen säilyttämiseen paikallistasolla. Ennaltaehkäisevä nuorisotyö ja terveyttä edistävä liikunta tulee aina yhteiskunnalle halvemmaksi kuin korjaavat toimenpiteet. Lääninhallituslain (22/1997) 2 ja 4 :n muuttamista koskeva laki (348/2000) tuli voimaan huhtikuussa Lakia muutettiin siten, että lääninhallitusten tehtävänä on erikseen säädettyjen tehtävien lisäksi muun muassa toimialansa asianomaisten ministeriöiden ohjauksessa peruspalvelujen alueellinen arviointi. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että lääninhallitusten toimialalla myös eräät liikenneministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan sekä opetusministeriön toimialalla liikunta- ja nuorisotoimeen kuuluvat palvelut kuuluvat ehdotetussa säännöksessä tarkoitettuihin peruspalveluihin. Peruspalveluilla yleisesti tarkoitetaan tässä yhteydessä palveluita, jotka pääasiassa koskevat suurta määrää ihmisiä ja vaikuttavat kansalaisten jokapäiväiseen elämään ja joiden puuttuminen aiheuttaa merkittäviä ongelmia. (Sjöholm 2001, ) Alueellisissa arvioinneissa kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen palvelut arvioidaan kunnan tuottamina peruspalveluina. Aluehallintouudistus tullee voimaan vuoden 2010 alusta ja muuttaa tältä osin myös lääninhallituslakia. 16 Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille?

17 2.2 Kunta- ja palvelurakenneuudistus Keväällä 2005 valtioneuvosto käynnisti kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi ns. Paras-hankkeen, josta on sittemmin muodostunut suurin kunnallishallinnon ja -palveluiden uudistus Suomen historiassa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet: Kunta- ja palvelurakenteen vahvistaminen Palvelujen saatavuuden turvaaminen sekä yhdenvertaisuuden toteutuminen Palvelujen järjestämisen vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan turvaaminen Palvelujen tuotantotapojen ja organisoinnin uudistaminen Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Tässä luvussa tarkastellaan lyhyesti kunta- ja palvelurakenneuudistusta (Paras-uudistus) ohjaavaa lainsäädäntöä, uudistusprosessiin liittyviä kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden kehittämistavoitteita sekä Paras-hankkeen etenemistä Suomen kunnissa vuoden 2007 jälkeen Yleispiirteitä Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen täytäntöönpanoa varten annettiin kolme lakia: Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (169/2007) Laki kuntajakolain muuttamisesta (170/2007) Laki varainsiirtoveron väliaikaisesta muuttamisesta (171/2007) Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta on voimassa vuoden 2012 loppuun, ja se toimii Paras-hanketta ohjaavana, mahdollistavana puitelakina. Lain tavoitteena on kunnallisen itsehallinnon lähtökohdista vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tavoitteena on niin ikään parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palveluiden ohjauksen kehittämiselle. (Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 169/2007) Puitelaki velvoitti kunnat valmistelemaan Paras-uudistusta tehtävillä, joita olivat kaikilta kunnilta edellytetty kunta- ja palvelurakenneuudistuksen selvitys ja toimeenpanosuunnitelma, kaupunkiseuduilta edellytetty yhteistyösuunnitelma sekä vaikeassa taloudellisessa tilassa olevilta kunnilta edellytetty palveluiden turvaaminen. Kaikki kunnat antoivat elokuun 2007 loppuun mennessä valtioneuvostolle nämä puitelain edellyttämät suunnitelmat rakenteiden uudistamisesta ja palvelujen järjestämisestä. Muiden kuntapalvelujen ohella Paras-uudistuksen tavoitteiden nähdään luonnollisesti koskevan myös kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluita. Kirjastopalvelujen osalta kuntarajat ylittävästä vapaamuotoisesta ja verkostomaisesta yhteistyötä odotetaan siirryttävän kohti vahvempia hallinto- ja palvelurakenteita. Kuntaliitosten myötä kirjastoja yhdistetään, mutta yhteistyön jatkaminen sekä muiden kuntien että muiden kirjastomuotojen, kuten tieteellisten kirjastojen, kanssa nähdään välttämättömäksi esimerkiksi verkkokirjastopalvelujen tuottamiseksi. Kirjastoyhteistyötä edelleen tiivistämällä taas voidaan entisestään Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille? 17

18 lisätä alueellista yhteisasiakkuutta. Moni paikoin kirjastojen nähdään myös olevan valmiita laajentamaan palvelujaan esimerkiksi yhteispalvelupisteiden toiminnalla. Kulttuuripalvelujen osalta kuntaorganisaatiolle nähdään kuuluvan varsinkin kunnan kulttuuritoiminnan koordinoinnin ja kehittämisen. Yhteistyön eri toimijoiden kanssa ja etenkin kolmannen sektorin roolin odotetaan korostuvan tulevaisuudessa. Kuntalaisten henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi tarpeelliseksi nähdään tarkastella kulttuuripalveluja myös poikkihallinnollisten yhteistyömahdollisuuksien osalta. Läheisen yhteistyön sosiaali- ja terveystoimen, opetustoimen sekä liikuntaja nuorisotoimen kanssa tulisi olla luonteva osa kunnan kulttuuritoimen toimintaa. Liikunta- ja nuorisopalveluiden osalta Paras-uudistuksen nähdään edesauttavan asiantuntijuuden säilymistä paikallistasolla. Asiakaspohjan laajentumisen sekä voimavarojen järkevän ja tehokkaan käytön odotetaan mahdollistavan monipuolisen ja laadukkaan palvelutoiminnan sekä liikuntapaikkojen ja nuorisotilojen ylläpidon. Paras-uudistuksen nähdään myös mahdollistavan nykyistä syvällisemmän paneutumisen liikunta- ja nuorisopalveluiden erityisalueisiin, kuten erityisnuorisotyöhön ja -liikuntaan. Kuntaraja ylittävän yhteistyön ja vaihtoehtoisten palveluiden tuotantotapojen nähdään jo olevan laajasti käytössä kuntien liikunta- ja nuorisotoimessa Paras-uudistuksen eteneminen Paras-uudistus on pitkäkestoinen prosessi, johon liittyvien suunnitelmien toteuttaminen jatkuu kunnissa vielä tulevina vuosina. Edelleen on myös odotettavissa lisää uudistuksia esimerkiksi meneillään oleviin kuntaliitosselvityksiin liittyen. Tärkeää on, että uudistustyö etenee kunnissa määrätietoisesti ja hallitusti. Valtiovarainministeriön tekemässä Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen suunnitteluvaiheen loppuarvioinnissa (2009, 165) keväällä 2009 todettiin, että: Paras-hanke on toistaiseksi ollut lähinnä rakenteellinen uudistus ja näkynyt erityisesti kuntarakenteiden muutoksissa. Muutokset kuntatoiminnoissa ja erityisesti palveluissa ovat toistaiseksi olleet melko vähäisiä. Paras-hankkeen painopiste tulisikin jatkossa siirtää rakenteista palveluihin. Kuntaliitoksia ja yhteistoiminta-alueita koskevien ratkaisujen jälkeen kuntien odotetaan suuntautuvan palvelurakenteiden, tuotantotapojen ja prosessien kehittämiseen palvelujen laadun ja saatavuuden varmistamiseksi sekä tuottavuuden parantamiseksi. Paremmin olisi päästävä käsiksi esimerkiksi palvelujen sisältöihin, palveluprosessien kehittämiseen, teknologian hyödyntämiseen ja työnjaon uudistamiseen. Kustannustehokkaampien palvelukäytäntöjen tunnistaminen ja levittäminen nähdään välttämättömäksi erityisesti suurissa kaupungeissa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen suunnitteluvaihe saattaa siis paikoin olla valmis, mutta itse uudistusprosessi ei. 18 Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille?

19 3 Hallintorakenteiden muutokset Kuntajakolain (1196/1997) 9 :n mukaan uutta kuntaa perustettaessa tai kuntien lukumäärän vähentyessä asianomaisten kuntien tulee sopia hallinnon ja palvelujen järjestämisestä muutoksen kohteena olevalla alueella. Sopimukseen tulee liittää suunnitelma kuntien palvelurakenteiden yhteensovittamisesta taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Sopimusta tulee myös noudattaa kuntajaon muutoksen voimaantulosta seuraavan kolmen vuoden ajan, ellei lyhyemmästä ajasta ole sovittu tai muuttuneet olosuhteet sopimuksen noudattamista estä. Kuntajakolain 13 :n mukaan hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus sekä siihen liittyvä suunnitelma tulee valmistella yhteistyössä kuntien henkilöstön edustajien kanssa. (Kuntajakolaki 1196/1997) Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksissa sovitaan siis uuden kunnan hallinnon ja palvelujen järjestämisperiaatteista. Yhteistoiminta-alueiden osalta hallinnon ja palvelujen järjestämis-periaatteista sovitaan kuntien yhteistoimintasopimuksissa. Tarkastelun kohteena olleiden hankealueiden kuntien hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksissa sekä kuntien yhteistoimintaa koskevissa sopimuksissa asetettiin hallintorakenteiden uudistamiselle seuraavanlaisia yleisiä tavoitteita: Hallinnon rakenteiden kehittäminen Hallinnon keventäminen ja päällekkäisten toimintojen poistaminen Joustavan, matalan ja tehokkaasti toimivan hallinto-organisaation muodostaminen Hyvien muutosjohtamisen henkilöstöresurssien varaaminen hallinto-organisaatioon Demokraattisen päätöksenteon vahvistaminen Hallinnollisten rajojen haittojen poistaminen palvelutuotannosta ja resurssienhallinnasta Tässä luvussa tarkastellaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä hankealuekohtaisesti kuntien kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- sekä nuorisopalveluiden hallintorakenteessa tapahtuneita muutoksia. Huomiota kiinnitetään niin luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatiossa kuin henkilöstön tehtävissä tapahtuneisiin uudistuksiin. Muutoskuvausten vahvistamiseksi luvussa esitetään myös hankealueiden yhdyshenkilöiden näkemyksiä hallintorakenteen muutosten toimialuekohtaisista vaikutuksista. Luvussa 3.1 tarkastelun kohteena olevista palveluista vastaavien kuntien luottamushenkilöorganisaatioiden kuvaukseen ei kulttuuripalveluiden osalta sisälly taiteen perusopetus, jonka vastuutahot vaihtelevat kuntakohtaisesti huomattavasti. 3.1 Muutokset kuntien luottamushenkilöorganisaatioissa Vapaakuntakokeilu, kuntien taloudellisen tilan heikkeneminen ja vuonna 1993 toteutettu valtionosuusuudistus aikaansaivat 1990-luvun alkupuolella muutosaallon, jonka myötä kunnat lähtivät kehittämään toimintatapojaan sekä uudistamaan hallintorakenteitaan. Näkyviä ja erityisen voimakkaita toteutetut muutokset olivat juuri kulttuuripalveluiden lautakunta- ja virastorakenteissa. Luottamushenkilöorganisaatioiden osalta pyrittiin suurem- Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille? 19

20 piin ja laaja-alaisempiin kokonaisuuksiin, hallinnollisen byrokratian keventämiseen sekä useimmiten myös kustannusleikkauksiin Itsenäiset lautakunnat kuten liikuntalautakunnat tulivat useimmiten osaksi muiden kulttuuripalveluiden luottamushenkilörakenteita. (Kurikka 1997, 11) Tässä hankkeessa tarkastellun, valtioneuvoston vuonna 2005 käynnistämän, kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä kuntien kulttuuripalveluiden hallintorakenteet ovat sittemmin joutuneet uuden muutosaallon kohteeksi. Niin Kouvolan, Salon kuin Äänekosken alueen kuntaliitoskuntien hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa sovittiin kuntajakolain 24 :n mukaisesti tavanomaista laajemman luottamushenkilöorganisaation muodostamisesta kuntaliitosten voimaantulon jälkeiselle ensimmäiselle valtuustokaudelle. Tällä pyritään varmistamaan laajan paikallisen asiantuntemuksen saaminen uuden kunnan rakentamistyöhön sekä samalla tehostamaan viestintää uuden kunnan luottamushenkilöiden ja asukkaiden välillä. Luottamuselinten jäsenten alueellisen edustavuuden varmistamiseksi Kouvolan, Äänekosken ja Alajärven hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksissa sovittiin myös ensimmäisten valtuustokausien lautakunnille asetettavista vanhojen kuntien jäsenkiintiöistä. Salon kymmenen kunnan kuntaliitoksen jälkeen muodostetuille luottamuselimille vastaavia kiintiöitä ei asetettu, mutta alueellinen edustavuus poliittisessa päätöksenteossa pyritään varmistamaan ensimmäisellä valtuustokaudella kaupunginhallituksen alaisuudessa toimivien viiden aluetoimikunnan avulla. Aluetoimikuntien tarkoituksena on toimia asukkaiden, yhdistysten ja muiden paikallisten toimijoiden yhdyslinkkinä kaupungin hallintoon sekä valmistella omaa aluetta koskevia esityksiä ja aloitteita, joilla edistetään kunnan rakentumista uuden Salon viherkaupunkistrategian mukaisesti. Aluetoimikunnat ja niiden neljä kontaktipintaa alueiden erityispiirteet kunnan strategiatyö maankäyttö ja kaavoitus Viherkaupunki-idea Kaupungin hallinto kuntalaisten kuuleminen ALUE- TOIMIKUNNAT (5) yhteistyö yhdistysten kanssa yhdistysten avustukset Kunnan asukkaat (palvelujen käyttäjät) kuntalaisten asumisviihtyvyys kuntalaisdemokratia monipalvelupisteet kuntalaisten lähipalvelut Yhdistykset, järjestöt ja muut paikalliset toimijat (esim. yrittäjät) kuntalaisten yhdistystoiminta Kuvio 3. Salon aluetoimikunnat ja niiden neljä kontaktipintaa (Salo2009 luottamushenkilöorganisaatio -esitys 2009) 20 Kunta- ja palvelurakenne uudistuu, mitä tapahtuu kulttuuripalveluille?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO Kuntajakoselvitys 13.11.2006-30.6.2007 Paikallinen asiantuntijaorganisaatio koostui yli 300 henkilöstä, kokoontumisia yli 50 228 valtuutettua 78 kunnanhallitusten jäsentä

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Hanke oli Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämis-ohjelmaan sisältyvä hanke, jossa Kuntaliitto

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Kirjastopalveluiden johtaja Jouni Pääkkölä Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto,

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO 24.1.2007 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA KIRJASTOSTRATEGIASSA 2006-2012 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston

Lisätiedot

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 ja tulee voimaan 1.1.2013. Muutoksia KV 25.2.2013, 49 6, 7 Muutoksia

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Suomen musiikkioppilaitosten liiton syyspäivät 13.11.2013. Kuhmo Heli Talvitie Kulttuuriteemaryhmä, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ

SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (4) Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue Hyväksytty: Liikuntalautakunta 13.12.2012 24 Opetus- ja kasvatuslautakunta 18.12.2012 42 Sivistyslautakunta 19.12.2012 31 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 25.9.2014

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta

1 KÄYTTÖTALOUSOSA. Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Liikuntalautakunta Tuloslaskelma 7.5.2015 Tammikuu-Huhtikuu 2015 400 Liikuntalautakunta muutosten jälk. TOT2015 TOT-% TOT2014 TP2014 Toimintatuotot 745150 745150 288515 38,7 284441 845490

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

1 Kaupungin sivistystoimen hallinnon järjestämisessä noudatetaan muualla säädetyn tai määrätyn lisäksi tämän johtosäännön määräyksiä.

1 Kaupungin sivistystoimen hallinnon järjestämisessä noudatetaan muualla säädetyn tai määrätyn lisäksi tämän johtosäännön määräyksiä. 1 RAISION KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 4 01 06 Kaupunginvaltuuston 21.3.2005 hyväksymä, voimaantulo 1.4.2005, valtuuston 20.10.2008 142 muuttama, muutos voimaan 1.1.2009, valtuuston 20.10.2008

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012

Alueellinen museotyö ja kuntauudistus. Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Alueellinen museotyö ja kuntauudistus Päivi Salonen Museonjohtajien tapaaminen 13.3.2012 Kuntauudistuksen valmistelu Peruspalveluiden arvioinnin kehittäminen Museopoliittiset linjaukset Kuntauudistus Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

o(z 28.08.2012 SALON KAUPUNKI

o(z 28.08.2012 SALON KAUPUNKI SALON KAUPUNKI SIVISTYSTOIMEN LUOTTAMUSMIESTEN KUULEMINEN = t o i 28.08.2012 o(z Aika: Maanantai 27.8.2012 klo 10.00-11.00 Paikka: Läsnä: Kokoustila Haapa, kaupungintalo Ekman Marjo, JHL 087 pääluottamusmies

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Lausunto 18.04.2012. Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitys sekä kuntauudistukseen liittyvät muut uudistukset

Lausunto 18.04.2012. Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitys sekä kuntauudistukseen liittyvät muut uudistukset Lausunto OKM/20/050/2012 18.04.2012 Valtiovarainministeriö PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia VM024:00/2011 Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitys sekä kuntauudistukseen liittyvät muut uudistukset

Lisätiedot

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kulttuurilautakunta 1.4.2009 Liite B 3 20 ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Voimaantulo: SISÄLLYSLUETTELO SISÅLLYSLUETTELO... l 1 TOIMIALA JA KOKOONPAN0... 2 2 KIRJASTOLAITOS... 2 3

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin sivistyskeskuksen johtosääntö

Seinäjoen kaupungin sivistyskeskuksen johtosääntö 1 Seinäjoen kaupungin sivistyskeskuksen johtosääntö I LUKU SIVISTYSKESKUKSEN LAUTAKUNNAT 1 Lautakunnat Valtuusto nimeää sivistyskeskuksen toiminta-alueelle seuraavat lautakunnat: Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta

Lisätiedot

Liite. Tehtävien ja velvoitteiden säätely opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla

Liite. Tehtävien ja velvoitteiden säätely opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla Liite. Tehtävien ja velvoitteiden säätely opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla Koulutusta ja kulttuuria koskeva lainsäädäntö perustuu asianomaista koulutusmuotoa koskevaan toimintalainsäädäntöön,

Lisätiedot

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki Aleksi Koivisto, liittohallituksen jäsen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 14.8.2014, Ilmajoki Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. Vuonna 1998

Lisätiedot

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Kuntalaisten kaupunkinäkymä Yksityinen palveluntuottaja Sairaanhoitopiiri Kuntayhtymät Maakunnat, seudut ym. yhteistyö

Lisätiedot

Vs. stj:n esitys: Lautakunta käy lähetekeskustelun Sivistystoimen strategian toimeenpanon suunnittelua varten.

Vs. stj:n esitys: Lautakunta käy lähetekeskustelun Sivistystoimen strategian toimeenpanon suunnittelua varten. Sivistyslautakunta 22 26.02.2015 Sivistyslautakunta 52 28.04.2015 Sivistyslautakunta 66 28.05.2015 Sivistyslautakunta 78 27.08.2015 Sivistystoimen strategian toimeenpano 3356/01.017/2014 SIVLK 22 Siikajoen

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT. Toteutunut

SIVISTYSPALVELUT. Toteutunut SIVISTYSPALVELUT Sivistyspalvelujen vastuualueet ovat esi- ja perusopetus kansalaisopisto musiikkiopisto kirjastopalvelut nuorisotyö museo muu kulttuuritoiminta liikuntapalvelut raittiustyö Sivistyslautakunta

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

Utajärven hallinto-organisaatio ja toimikuntien tehtävät

Utajärven hallinto-organisaatio ja toimikuntien tehtävät Utajärven hallinto-organisaatio ja toimikuntien tehtävät Kuntakonserni UYP Oy, Järvenneito k-oy Valtuusto Kunnanhallitus KJ Luottamushenkilöt JR/Henkilöstö Luottamushenkilöt Kuntastrategia Lupa- ja valvontalautakunta

Lisätiedot

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Mitä uuden kirjastolain pitäisi mahdollistaa? Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on turvata

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Vapaa-aikatoimen palvelut

Vapaa-aikatoimen palvelut Vapaa-aikatoimen palvelut 1. Johtopäätökset ryhmän laatimasta nykytilan arvioinnista Edut/vahvuudet/mahdollisuudet: - Vapaa-aikapalvelut ovat keskeinen osa kuntien ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia edistävää

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011

Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011 Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011 Kiskontien aluetoimikunnan lausunto selvitykseen Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvistä linjauksista Salon kaupunki on käsitellyt asiaa Palveluverkkoselvitys

Lisätiedot

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU... 2 SIVISTYSTOIMEN YLEISET TOIMINTAPERUSTEET... 2 1 Toiminta-ajatus... 2 2 LUKU... 2 ORGANISAATIO... 2 2 Lautakunnat... 2 3 Lautakuntien

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Paasitorni 23.11.2009 Erityisasiantuntijat Erja Lindberg ja Antti Kuopila Palvelurakenteiden uudistaminen 25.11.2009

Lisätiedot

Onnistunut kuntarakennemuutos

Onnistunut kuntarakennemuutos Onnistunut kuntarakennemuutos Aija Tuimala, FCG Konsultointi 250814 Varkaus 8.9.2014 Page 1 8.9.2014 Page 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kokkolan kaupunki Kulttuuripalvelut ja niiden hallinto kuntaliitoksessa. Sampo Purontaus Kokkolan kaupunki Kulttuuripalvelut 2012

Kokkolan kaupunki Kulttuuripalvelut ja niiden hallinto kuntaliitoksessa. Sampo Purontaus Kokkolan kaupunki Kulttuuripalvelut 2012 Kokkolan kaupunki Kulttuuripalvelut ja niiden hallinto kuntaliitoksessa Sampo Purontaus Kokkolan kaupunki Kulttuuripalvelut 2012 KOKKOLA VUOSINA 2008-2012 Kuntaliitos Kokkola-Kälviä-Lohtaja-Ullava 1.1.2009

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Erityiset haasteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu

Lisätiedot

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Paikalliskehittämisen superpäivät Porissa 18-19.1.2013 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv.sandberg@abo.fi Siv Sandberg Åbo Akademi 2013

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot