HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN POTILASTURVALLISUUSRAPORTTI 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN POTILASTURVALLISUUSRAPORTTI 2013"

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN POTILASTURVALLISUUSRAPORTTI 2013 HUS potilasturvallisuusraportin käsitteli HUS potilasturvallisuuden ohjausryhmä HUS potilasturvallisuusraportin käsitteli HUS-kuntayhtymän johtoryhmä HUS potilasturvallisuusraportin käsitteli HUS hallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 POTILASTURVALLISUUDEN OHJAUSRYHMÄN TOIMINTA VUONNA POTILASTURVALLISUUDEN OHJAUSRYHMÄN KOKOONPANO VUONNA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄN KÄSITTELEMÄT ASIAT POTILASTURVALLISUUSPÄÄLLIKÖN JA LAATUPÄÄLLIKÖIDEN TOIMINTA POTILASTURVALLISUUSKOULUTUKSET LAATU- JA POTILASTURVALLISUUS INTRANETSIVUSTO VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI TAUSTA HUOMIOITA POTILASTURVALLISUUSKULTTUURISTA YLEISKATSAUS JA YLEISET JOHTOPÄÄTÖKSET VUODEN 2013 TULOKSISTA MUUTTUJAKOHTAISET TULOKSET Lomakkeen täyttäjä Tapahtuman luonne Tapahtuman tyyppi Seuraus potilaalle Seuraus hoitavalle yksikölle Tapahtuman syntyyn myötävaikuttavat tekijät Korjaavat toimenpiteet VAKAVAT VAARATAPAHTUMAT POTILASVAHINGOT MUUT POTILASVALITUKSET VALVOVIEN VIRANOMAISTEN KANNANOTOT POTILAIDEN TEKEMÄT MUISTUTUKSET LÄÄKEHOIDON TURVALLISUUS LÄÄKETURVALLISUUS LÄÄKEHOITOON LIITTYVÄT HAIPRO-ILMOITUKSET POTILAIDEN INFEKTIOTURVALLISUUS HUS:SSA HUS:N TYÖNTEKIJÖIDEN KAUSI-INFLUENSSAROKOTUKSET Työntekijöiden kausi-influenssarokotusten perusteet Tavoitteet POTILAIDEN OSALLISTAMINEN POTILASTURVALLISUUSTYÖHÖN LAITTEISIIN LIITTYVÄT VAARA- JA VAHINKOTILANTEET SAIRAALAKUOLLEISUUS JA READMISSIOT OECD:N POTILASTURVALLISUUTTA KUVAAVAT LAATUINDIKAATTORIT JOHTOPÄÄTÖKSET POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMAN 2013 TOTEUTUMISESTA KEHITTÄMISALUEET...34 LIITTEET LIITE 1 ESIMERKKINÄ VALTAKUNNALLISEN VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTIVERKOSTON PÄIVÄN OHJELMA LIITE 2 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN HAIPRO-ILMOITUKSET

3 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LEIKKAUSSALIN TARKISTUSLISTA (WHO SURGICAL SAFETY CHECKLIST) KÄYTTÖASTE HUS:SSA 2012 JA 2013 HAIPRO: MERKITTÄVÄN JA VAKAVAN RISKIN TAPAHTUMAN TYYPPIEN LUKUMÄÄRÄT 2013 TAULUKKO HUS:N HAITTAVAIKUTUSILMOITUKSISSA ESIINTYNEISTÄ LÄÄKEAINEISTA 3

4 1 Potilasturvallisuuden ohjausryhmän toiminta vuonna Potilasturvallisuuden ohjausryhmän kokoonpano vuonna 2013 Potilasturvallisuuden ohjausryhmän tehtävänä on edistää potilasturvallisuutta kehittämisellä ja seurannalla. Ohjausryhmä on potilasturvallisuustyötä ohjaava taho. Se valmistelee potilasturvallisuussuunnitelman, laatii vuosittaisen raportin potilasturvallisuussuunnitelman toteutumisesta ja raportoi määräajoin potilasturvallisuustilanteesta sairaanhoitopiirin johdolle. Potilasturvallisuuden ohjausryhmä antaa myös sairaanhoitoalueiden ja tulosyksiköiden vastuuhenkilöille suosituksia potilasturvallisuudessa havaittujen ongelmien korjaamiseksi. Se seuraa HaiPro-vaaratapahtumajärjestelmän käyttöä ja luo edellytykset järjestelmän kehittämiselle sekä arvioi uusien potilasturvallisuustyökalujen käyttömahdollisuuksia. Ohjausryhmän jäseninä on eri sairaanhoitoalueiden tulosyksiköiden ja liikelaitosten edustajia, ja se voi kutsua kuultavakseen potilasturvallisuustyön osa-alueiden asiantuntijoita. Johtajaylilääkärin nimeämän potilasturvallisuuden ohjausryhmän jäsenet vuonna 2013 olivat: Lasse Lehtonen, hallintoylilääkäri, HUS Yhtymähallinto, puheenjohtaja Leena-Maija Aaltonen, osastonylilääkäri, HYKS-sairaanhoitoalue, Operatiivinen ty Nina Ahola, osastoryhmän päällikkö, Porvoon sairaanhoitoalue Ralf Backman, johtava lääkäri, Lohjan sairaanhoitoalue Pirkko Brander, johtava lääkäri, Hyvinkään sairaanhoitoalue Marianne Gripenberg-Gahmberg, johtaja, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue Petri Näätänen, kehittämispäällikkö HYKS-sairaanhoitoalue, Psykiatrian tulosyksikkö Sari Isokirmo, vastaava proviisori, HUS-Apteekki Asko Järvinen, ylilääkäri, HYKS-sairaanhoitoalue, Medisiininen tulosyksikkö Mika Kortesniemi, ylifyysikko, HUS-Kuvantaminen Kimmo Mattila, ylilääkäri, HUS Yhtymähallinto Maria Sinivaara, ylihoitaja, HYKS-sairaanhoitoalue, Naisten- ja lastentautien ty Anna-Maija Tapper, apulaisylilääkäri, HYKS-sairaanhoitoalue, Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö (12/2013 alkaen johtava lääkäri, Hyvinkään sairaanhoitoalue) Kaarina Torppa, hallintoylihoitaja, HUS Yhtymähallinto Sari Palojoki, potilasturvallisuuspäällikkö, HUS Yhtymähallinto, sihteeri Potilasturvallisuuden ohjausryhmä kokoontui vuoden 2013 aikana yksitoista kertaa. 1.2 Potilasturvallisuussuunnitelma Potilasturvallisuuden ohjausryhmä valmisteli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin potilasturvallisuussuunnitelman 2013, joka hyväksyttiin HUS:n konsernijohtoryhmäkäsittelyn jälkeen HUShallituksessa Potilasturvallisuussuunnitelman hyväksymisen jälkeen käynnistettiin ja jatkettiin suunnitelman yhteenvedossa listattujen potilasturvallisuutta edistävien toimenpiteiden täytäntöönpanoa. Osa kehittämistoimista on jatkumoa aiemman kauden kehittämistyölle ja osa kokonaan uusia painopistealueita. 4

5 1.3 Ohjausryhmän käsittelemät asiat Ohjausryhmä käsitteli syyskauden alussa kutakin sairaanhoitoaluetta, tulosyksikköä, osaamiskeskusta ja liikelaitosta koskevat HaiPro-vaaratapahtumien puolivuotistiedot ( ). Kukin em. toiminto laati koosteen keskeisistä johtopäätöksistä loppuvuoden kehittämistoiminnan perustaksi. HUS:ssa vakavien vaaratapahtumien selvittäminen tapahtuu potilasturvallisuustyön periaatteiden mukaisesti anonyymisti. Menetelmänä käytetään juurisyy-analyysia (ns. Ishikawa-malli). Syyskaudella keskityttiin erityisesti vakavien vaaratapahtumien käsittelyn tietoteknisen toiminnallisuuden kehittämiseen, jotta tapausten tehokas ja tietoturvallinen käsittely ja raportointi saadaan mahdollistettua. Vakavien vaaratapahtumien käsittelymallin HaiPron kehittämispilotti toteutui suunnitellusti syyskaudella 2013 ja toiminnallisuuden tuotantokäyttö alkoi Ohjausryhmälle esiteltiin HUS:ssa toteutetun ensimmäisen Hospital Survey on Patient Safety Culture mittauksen tieteellisesti analysoidut tulokset. Alustavat tulokset käsiteltiin edellisellä suunnitelmakaudella. HSOPSC on kansainvälisesti validoitu työkalu, jonka avulla on mahdollista arvioida potilasturvallisuuskulttuurin nykytilanne ja tunnistaa vahvuudet ja kehittämiskohteet potilasturvallisuuskulttuurin parantamiseksi. Kysely lisää henkilöstön tietoisuutta potilasturvallisuudesta ja lisäksi mittarin avulla voidaan seurata muutoksia organisaation potilasturvallisuuskulttuurissa. Ohjausryhmä arvioi tieteellisten tulosten perusteella, että mittari soveltuu potilasturvallisuuskulttuurin mittaamiseen koko sairaanhoitopiirissä. Syyskuun 2013 kokouksessa päätettiin toteuttaa koko sairaanhoitopiirin käsittävä mittaus alkukeväällä HUS Yhtymähallinto järjesti Valtakunnallisen vaaratapahtumien raportointi koulutuspäivän Biomedicumissa. Ohjausryhmä sai tiedokseen ja kommentoitavakseen ohjelmasisällön. Potilasvahinkokeskus (PVK) esitteli ohjausryhmälle uudistettua potilasvahinkoportaaliaan. Ohjausryhmä totesi joulukuun 2013 kokouksessa portaalin hyväksi ja päätti, että portaalin käyttöoikeudet annetaan potilasturvallisuuden ohjausryhmän jäsenille. OECD:n potilasturvallisuutta kuvaavien mittarien tuotantokäyttö HUS:ssa alkoi elokuussa 2012, minkä jälkeen on jouduttu ratkomaan mittaamiseen liittyviä teknisiä ja sisällöllisiä haasteita. Syyskaudella ohjausryhmässä käytiin läpi mittarien kehittämiseen liittyviä kysymyksiä ja aineiston sisältöä. Ohjausryhmä päätti laatia mittaamisen validointiraportin kevätkaudella Ohjausryhmä käsitteli HUS:n ulkoisten verkkosivujen Potilaalle-osioon sisältyvän Potilasturvallisuus-sivuston sisältöä kokouksissaan. Potilaan lääkehoidon osio uudistettiin ja sisältöä laajennettiin. Sivuilla julkaistiin mm. Potilaan lääkehoidon muistilista. Ohjausryhmä käsitteli potilasturvallisuussuunnitelman mukaisesti potilaan potilasturvallisuustyöhön osallistamisen keinoja. Elokuussa 2013 tehtiin kilpailutukseen perustuva hankintapäätös potilaan osallistamiseen tähtäävän joukkoistamismenetelmän (virtuaaliaivoriihi/kysely sairaanhoitoalueen väestölle) käytöstä yhteistyössä Fountain Park Oy:n kanssa. Ohjausryhmä päätti, että ensimmäinen varsinainen potilaiden osallistumisjakso ajoitetaan alkavaksi loppuvuodesta Kunakin vuonna toteutetaan kaksi osallistumisjaksoa. HUS on päättänyt laatia erityisesti lääkäreille suunnattavan potilasturvallisuusverkkokoulutuksen. Valmistelua varten nimitettiin työryhmä. Ohjausryhmä käsitteli ehdotuksen koulutuksen sisältöalueiksi sekä koulutukseen liittyvät rajaukset. Joulukuussa 2013 tehtiin valmisteluryhmän ehdotuksesta päätös yhteistyöstä Kustannus Oy Duodecimin kanssa, mikä mahdollistaa valtakunnallisen lääkäreiden verkkokoulutuksen. Yhteistyösopimus allekirjoitettiin tammikuussa

6 Potilasturvallisuusorganisaation tietoon tulleet tietojärjestelmiin liittyvät potilasturvallisuusasiat käsitellään Tietohallinnon taseyksikön nimetyn laatupäällikön kautta. Ohjausryhmä käsitteli HUS:n tietojärjestelmämuutosten riskienarviointikäytäntöjä kuulemalla HUS:n Tietohallinnon taseyksikön selvitykset asiasta marraskuussa 2013 ja alkuvuodesta Petri Haapalahti esitteli erillishakkeesta syntyneen laitevaaraselvityksen syyskuun kokouksessa. Asia palautettiin vielä uudelleen valmisteluun, koska resursointiin liittyviä kysymyksiä ei selvityksessä oltu vielä ratkaistu. Tammikuussa 2013 potilasturvallisuuspäällikön aloitteesta oli kutsuttu koolle kokous, missä päätettiin käynnistää erillishanke TLT-lain ammattimaisen käyttäjän velvollisuuksiin liittyvien toimintamallien uudistamiseksi HUS:ssa (TLT, Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010)). Ohjausryhmä käsitteli elokuun ja marraskuun kokouksissa koko sairaanhoitopiirissä käyttöön otettavan potilassiirtojen tarkistuslistan sisältöä. Ohjausryhmä antoi näkemyksensä valmisteluun ja hyväksyi tarkistuslistan käyttöönotettavaksi osana Miranda-potilastietojärjestelmää. Jo aiemmalla suunnittelukaudella ohjausryhmän käsiteltävänä ollut potilaan tunnistamisen ja tunnisterannekkeen käytön periaatteet kokonaisuuden valmistelu päätettiin aloittaa Yhtymähallinnossa syyskaudella. Keväällä 2013 esittelyssä ollut yhden tulosyksikön ohjeistus ei sellaisenaan soveltunut koko sairaanhoitopiirin käyttöön ja valmistelu aloitettiin kuulemalla kahden sairaanhoitopiirin näkemyksiä HUS:iin laadittavan ohjeen sisällöstä. Ohje päätettiin laatia Johtajaylilääkärin ohjekirjeen muotoon. Ohjausryhmä hyväksyi ohjekirjeen sisällön marraskuun kokouksessaan ja antoi luvan käynnistää koko sairaanhoitopiirin laajuinen lausuntokierros. Ns. sähköinen rannekeratkaisu toiminnallisuus tuotiin marraskuussa ohjausryhmän käsittelyyn osana potilaan sähköisen asioinnin kokonaisuutta. Tehtiin päätös sähköisen rannekeratkaisun pilotin käynnistämisestä. Sähköisiä rannekkeita on jo aiemmin ollut paikallisesti käytössä muutamissa yksiköissä ilman laajempaa viitekehystä HUS-tasoiseen toimintamalliin. HUS:n Tietohallinto on käynnistämässä sähköisen rannekeratkaisun hankkeen yhden palveluntoimittajan kanssa yhdellä päivystyspoliklinikalla ja vuodeosastolla vuoden 2014 alussa niin, että toiminnallisuutta voidaan arvioida vielä ennen kesää. Ohjausryhmä käsitteli kevätkauden 2014 alussa kutakin sairaanhoitoaluetta, tulosyksikköä, osaamiskeskusta ja liikelaitosta koskevat HaiPro-vuositiedot, vakavat vaaratapahtumat ja kunkin alueen toimet potilasturvallisuuden edistämiseksi vuonna Koko HUS:n HaiPro-vuosiraportti esiteltiin HUS:n sairaanhoidon johtoryhmälle Potilasturvallisuuspäällikön ja laatupäälliköiden toiminta HUS Yhtymähallinnon potilasturvallisuuspäällikkönä on toiminut Sari Palojoki alkaen. Potilasturvallisuuspäällikkö koordinoi osaltaan sairaanhoitopiiritasoisen potilasturvallisuustyön kehittämistä, valmistelee asiantuntijaroolissa potilasturvallisuuden kehittämistoimia HUS:ssa, toimii ohjausryhmän asiantuntijasihteerinä, kouluttaa, kehittää HUS:n valvontayhteistyötä sekä toimii verkostoyhteistyössä niin alueellisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Hän toimii HaiPro-järjestelmän pääkäyttäjänä. Sairaanhoitoalueiden/tulosyksiköiden/osaamiskeskusten laatupäällikön tehtäviä hoitivat 2013 seuraavat henkilöt: Anne Kaarlola, erikoissuunnittelija, HYKS Operatiivinen tulosyksikkö* Margit Pesonen, projektisuunnittelija/osastonhoitaja, HYKS Operatiivinen tulosyksikkö* 6

7 Kirsi Huttunen, osastoryhmän päällikkö, HYKS Medisiininen tulosyksikkö* Petri Näätänen, kehittämispäällikkö, HYKS Psykiatrian tulosyksikkö* Anna-Maija Tapper, apulaisylilääkäri, HYKS Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö* (12/2013 alkaen johtava lääkäri, Hyvinkään sairaanhoitoalue) Virpi Lusenius-Lüttjohann, kliininen asiantuntija, Sydän- ja keuhkokeskus HYKS* Pirkko Brander, johtava lääkäri, Hyvinkään sairaanhoitoalue* Kaija Backas, kehittämispäällikkö ja työsuojelupäällikkö, Länsi-Uudenmaan sh-alue* Ralf Backman, johtava lääkäri, Lohjan sairaanhoitoalue* Nina Ahola, osastoryhmän päällikkö, Porvoon sairaanhoitoalue* Maarit Bergman, kehittämispäällikkö, Porvoon sairaanhoitoalue* Eija Skarp, laatupäällikkö, HUS-Kuvantaminen Kaisa Salmenkivi, ylilääkäri, HUSLAB* Marita Saanila-Sotamaa, kehittämispäällikkö, HUS-Apteekki* * Henkilöt toimivat laatupäällikön tehtävissä oman toimensa ohella. Laatupäälliköiden tehtäviä vuonna 2013 ovat olleet tulosyksikön/sairaanhoitoalueen/osaamiskeskuksen/liikelaitoksen vaaratapahtumailmoitusmenettelyyn liittyvä kouluttaminen, koordinointitehtävät ja tietojen kokoaminen määräaikaisraporteiksi sekä yksiköiden HaiPro-vastuuparien nimittämisestä ja perehdyttämisestä huolehtiminen. Laatupäälliköt vastaavat alueensa vakavien vaaratapahtumien selvittämisen koordinoinnista ja alueella tarvittavista tiedottamistoimista. Laatupäälliköt vastaavat ohjausryhmän hyväksymien potilasturvallisuusmenettelytapojen (esim. tarkistuslistojen) jalkauttamisesta alueellaan. Ohjausryhmä seuraa laatupäälliköiden toimintaa. Useimmissa tulosyksiköissä/sairaanhoitoalueilla toimii lisäksi erillisiä laatua, vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta kehittäviä moniammatillisia työryhmiä, jotka osaltaan jalkauttavat HUS Yhtymähallinnon linjauksia potilasturvallisuuden kehittämiseksi. HUS:ssa toimii myös säännöllisesti kokoontuva HaiPro-ohjelmistotuotteen kehitysryhmä, johon kutsutaan laatupäälliköt, potilasturvallisuuden ohjausryhmän jäsenet ja Awanic Oy:n edustaja. Ryhmän puheenjohtajana toimii Lasse Lehtonen ja valmistelijana/sihteerinä Sari Palojoki. Ryhmä kokoontui kolme kertaa vuonna Ryhmä tuotti HaiProon useita kehitysehdotuksia mm. luokituksiin liittyen. Ohjelmistoon kehitettiin vakavien vaaratapahtumien selvittämistä tukeva toiminnallisuus, joka pilotoitiin loppuvuodesta Potilasturvallisuuskoulutukset HUS:ssa on järjestetty potilasturvallisuuskoulutuksia niin tulosyksiköiden kuin HUS-Servis - liikelaitoksenkin toimesta. HaiPro-koulutuksia ilmoituksen laatijoille ja käsittelijöille on järjestetty säännöllisesti. Turvallisen lääkehoidon koulutuspäiviä on toteutettu HUS-Servisin järjestäminä. Ohjausryhmän jäsenet ja laatupäälliköt ovat pitäneet kymmeniä potilasturvallisuuteen liittyviä alustuksia, osastotunteja ja luentoja eri yksiköissä. Potilasturvallisuuspäällikkö on lisäksi pyynnöstä luennoinut sairaanhoitoalueen kunnissa ja oppilaitoksissa. Vakavien vaaratapahtumien selvittämisessä käytettävään Ishikawa-menetelmän käyttöön on koulutettu HUS:n henkilöstöä kolmessa eri työpajakoulutuksessa, jotka on suunnattu ensisijaisesti laatupäälliköille. Koulutuksiin on osallistunut yhteensä 52 henkilöä. Ensimmäinen koulutus järjestettiin syksyllä 2013 ja kaksi seuraavaa koulutusta järjestettiin alkuvuodesta HUS Yhtymähallinto on organisoinut ja kustantanut koulutukset. Koulutus on sisältänyt lyhyen teoriaosuuden, minkä jälkeen analyysin laatimista on harjoiteltu aidoilla HUS:n HaiPro-tapauksilla. 7

8 HUS Yhtymähallinto järjesti Biomedicum Helsinki 1:ssä Valtakunnallisen vaaratapahtumien raportointipäivän, jonka teemoina olivat vaaratapahtumaraportointi eri näkökulmista potilasturvallisuuskulttuurin edistäjänä sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö. Päivän tavoitteena oli erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen. Päivän ohjelma on liitteenä 1. Päivä toteutettiin omakustannehintaan, jolloin arvonlisäveroton hinta oli 120 euroa per osanottaja. Valmisteluryhmän puheenjohtajana toimi potilasturvallisuuspäällikkö Sari Palojoki ja asiantuntijasihteerinä HUS Yhtymähallinnon kehittämispäällikkö Eija Isolahti. Valmisteluryhmän jäseninä olivat osastoryhmän päällikkö Nina Ahola, kehittämispäällikkö Maarit Bergman, projektisuunnittelija Anniina Heikkilä, ylilääkäri Anna-Maija Tapper, kliininen asiantuntija Jaana Kotila ja ylifyysikko Mika Kortesniemi. Päivän järjestelyihin osallistui valmisteluryhmän lisäksi 30 henkilöä HUS:n eri yksiköistä. Aamupäivä sisälsi luentoja potilasturvallisuuden keskeisistä teemoista ja iltapäivä koostui työpajoista. Tapahtumassa oli posterinäyttely sekä eri toimintoja esittelevä näyttelyalue. Alueella esiteltiin HUS:n yhtenäisiä toimintamalleja, potilasturvallisuustyön organisointia, HUS-Apteekkia ja sairaalahygieniatoimintaa. Helsingin kaupungin Terveystoimi esitteli perusterveydenhuollon potilasturvallisuustyötä ja Itä-Suomen yliopisto Receps-keskittymää. Päivään osallistui 110 henkilöä HUS:sta ja 59 henkilöä muista organisaatioista eri puolilta maata. Päivästä saadussa palautteessa päivä koettiin hyödylliseksi myös verkostoitumisen näkökulmasta. HUS Yhtymähallinto allekirjoitti jo kesäkuussa 2012 sopimuksen THL:n kanssa Potilasturvallisuutta taidolla verkkokoulutuksen hankkimisesta HUS:n ja alueen kuntien käyttöön saakka. Kyseessä on koko Suomessa käytössä oleva, WHO:n verkkokoulutukseen pohjautuva konsepti, jota hallinnoidaan THL:n valitseman verkkoalustan hallinnoijan Huperman Oy:n kautta (Potilasturvaportti). Koulutus voidaan suorittaa joustavasti osissa ja sen kokonaiskesto on noin 5 tuntia. Kullakin sairaanhoitoalueella/tulosyksikössä on koulutettu yhdyshenkilö, joka vastaa THLverkkokoulutuksen käyttöönotosta ja tarvittavasta koulutustuesta. Kaikille sairaanhoitoalueen kunnille lähetettiin kirjaamon kautta tieto ja ohjeistus verkkokoulutuksen käyttöönottomahdollisuudesta edellisellä suunnitelmakaudella. Kunnille on annettu asiaan liittyvää ohjeistusta tarpeen vaatiessa. Verkkokoulutusta suositellaan ensisijaisesti kaikille HUS:n terveydenhuollon ammattilaisille, mutta muutkin ammattiryhmät voivat suorittaa sen. Maaliskuussa 2014 koulutuksen on aloittanut yhteensä henkilöä, joista koulutuksen on suorittanut henkilöä (suomenkielinen koulutus 3 513/2 698, ruotsinkielinen 146/76, englanninkielinen 85/15). HUS on päättänyt valmistella erityisesti lääkärikunnalleen soveltuvan potilasturvallisuusverkkokoulutuksen osana potilasturvallisuussuunnitelman painopistealueita. Valmistelu aloitettiin suunnitelmakauden alussa potilasturvallisuuspäällikön johdolla. Koulutus rajattiin kestoltaan 2 tunnin mittaiseksi ja sisällöissä päätettiin keskittyä lääkärin työn kannalta tärkeisiin potilasturvallisuuskysymyksiin, mm. lääkehoitoon, infektioihin, laiteturvallisuuteen ja potilasturvallisuuden seurantatietoon. Kunkin osion valmistelusta vastaava HUS-asiantuntija nimettiin. Valmisteluryhmä kartoitti erilaisia alustaratkaisuja ja olemassa olevia verkkokoulutuksia syyskauden aikana. Joulukuussa 2013 tehtiin päätös lääkäriverkkokoulutuksen toteuttamisesta HUS:n ja Kustannus Oy Duodecimin yhteistyönä. Koulutus tulee olemaan osa Duodecimin Oppiporttia. Koulutuksen käyttöönotto on Valmisteluryhmään ja koulutuksen kunkin osion valmistelusta vastaavat HUS-asiantuntijat ovat: Sari Palojoki, potilasturvallisuuspäällikkö, HUS Yhtymähallinto, työryhmän puheenjoht. Eija Isolahti, kehittämispäällikkö, HUS Yhtymähallinto, työryhmän varapuheenjohtaja Lasse Lehtonen, hallintoylilääkäri, HUS Yhtymähallinto Anna-Maija Tapper, johtava lääkäri, Hyvinkään sairaanhoitoalue Outi Lapatto-Reiniluoto, erikoislääkäri, kliininen farmakologia, HUSLAB 8

9 Kimmo Räisänen, toimittaja, HUS Yhtymähallinto, viestintä Kimmo Mattila, ylilääkäri, HUS Yhtymähallinto Veli-Jukka Anttila, osastonylilääkäri, HYKS Medisiininen tulosyksikkö Eija Skarp, laatupäällikkö, HUS-Kuvantaminen Leena-Maija Aaltonen, osastonylilääkäri, HYKS Operatiivinen tulosyksikkö Mika Kortesniemi, ylifyysikko, HUS-Kuvantaminen Piia Rontu, johdon sihteeri, HUS Yhtymähallinto, työryhmän sihteeri Kustannus Oy Duodecimin edustajat. 4 Laatu- ja potilasturvallisuus intranetsivusto Syksyllä 2012 avattiin uuden intranetin käyttöönoton yhteydessä Laatu ja potilasturvallisuus intranetsivut. Muokkaamisessa käytettiin pohjana vuonna 2011 laadittuja HYKS Operatiivisen tulosyksikön intranetsivuja. Sivuston rakenne kiinnitettiin elokuussa 2012 pidetyssä laatupäälliköiden, potilasturvallisuuspäällikön ja verkkotiedotuksen yhteiskokouksessa. Tulosyksiköiden omien laatu- ja potilasturvallisuus sivustojen aineiston siirrossa yhteiselle alustalle syyskaudella 2013 havaittiin tarve selkeyttää sivuston rakennetta ja sisältöä. Päätettiin laatia HUS-tasoinen rakenne, johon sisällytetään koko sairaanhoitopiiriä koskevat tiedostot. Jokaiselle tulosyksikölle/sairaanhoitoalueelle/osaamiskeskukselle muodostettiin oma työtilansa, joka noudattaa yhtenäistä rakennetta. Uuden rakenteen mukainen sivustojen rakentaminen on parhaillaan käynnissä. Laatupäälliköt Anne Kaarlola, Margit Pesonen ja Kirsi Huttunen ovat olleet HUS-tason Laatu- ja potilasturvallisuus sivuston vastuuhenkilöitä. Potilasturvallisuuspäällikkö Sari Palojoki on osallistunut sivuston rakennetta koskeviin päätöksiin. 5 Vaaratapahtumien raportointi 5.1 Tausta HaiPro-järjestelmä on ollut käytössä HUS:ssa vuodesta 2007, mutta kaikki tulosyksiköt kattavaksi se saatiin 2011 syksyyn mennessä. HUS-Kuvantaminen ja HUS-Apteekki liittyivät HaiPron käyttöön vuoden 2012 puolivälissä ja HUS-Logistiikan liikelaitos kesän 2013 jälkeen. HUSLAB, HUS- Servis ja HUS-Desiko liikelaitokset sekä tietohallinnon taseyksikkö ottivat HaiPron käyttöön alkuvuoden 2013 aikana. HUS-Ravioli-liikelaitoksen kanssa on aloitettu valmistelut mukaantulosta HaiPron käyttöön vuoden 2014 aikana mm. kliinisen ravitsemusterapian osalta. Sairaanhoitopiirissä annettiin Johtajaylilääkärin ohje (3/2013) Potilasturvallisuutta parantavien toimintatapojen noudattaminen, jossa säädetään mm. vapaaehtoisesta vaaratapahtumien ilmoittamismenettelystä. 5.2 Huomioita potilasturvallisuuskulttuurista HaiPron käytön edistäminen ja käyttäminen on tärkeää potilasturvallisuuskulttuurin parantumisen kannalta. Potilasturvallisuuskulttuuri on kehittynyt HUS:ssa vaiheittain ja osa yksiköistä on jo edennyt pidemmälle potilasturvallisuutta parantavien toimintatapojen jalkauttamisessa. Potilasturvallisuuskulttuuria on mitattu jo aiemmin tieteellisesti validoidulla mittarilla (Hospital Survey on Pa- 9

10 tient Safety Culture, HSOPSC) HYKS Medisiinisessä tulosyksikössä, ja koko HUS:ssa tämä mittaus tehdään keväällä Eri ammattiryhmien aktiivisuus HaiPron käyttäjinä on edistynyt HUS:ssa. Ilmoitusten lisääntynyt määrä viittaa potilasturvallisuuskulttuurin kehittymiseen yksiköissä, koska vaaratapahtumien aktiivinen ilmoittaminen kuvastaa mm. yksiköiden avointa toimintakulttuuria, jossa havaittuihin riskeihin puututaan ja niitä käsitellään syyllistämättä. 5.3 Yleiskatsaus ja yleiset johtopäätökset vuoden 2013 tuloksista HaiPro-raportointia käyttävät jo lähes kaikki HUS:n yksiköt, joskin käyttöaktiivisuus vaihtelee vielä yksiköittäin. Vuonna 2013 on ilmoitusten laatimiseen ja käsittelyyn suunnattu edelleen koulutusta ja asian painoarvoa on korostettu mm. HUS:n johdon tilaisuuksissa. HaiPro-ilmoituksia tehtiin HUS:ssa vuonna 2011 noin 7 000, seuraavana vuonna noin ja vuonna 2013 noin Koko HUS:ia ja kutakin tulosyksikköä/sairaanhoitoaluetta sekä liikelaitoksia koskevat luvut on esitetty raportin liitteessä 2. HaiPro-raportoinnin painopistealueena ollut lääkäreiden raportointiaktiivisuuden lisääminen on tuottanut suotuisaa tulosta. Lääkäreiden raportointi kattoi noin 6 % kaikista ilmoituksista. Läheltä piti tilanteiden ilmoittaminen on lisääntynyt muutaman prosentin vuoden 2012 tasosta (37 %) ollen 40,4 % vuonna Läheltä piti tilanteiden raportointi on tärkeää hyvän turvallisuuskulttuurin näkökulmasta ja se mahdollistaa potilasturvallisuuteen liittyvien epäkohtien poistamisen ennakoivasti. Vaaratapahtuman tyypin kirjaaminen on edistynyt vuodesta 2012, jolloin tyyppiin Muu hoitoon ja seurantaan liittyvä vaaratapahtuma kuului 9 % ilmoituksista (2013 7,5 %). Yleisin ilmoitettu vaaratapahtumatyyppi oli edelleen lääke- ja nestehoitoon/verensiirtoon liittyvä, mutta sen prosentuaalinen osuus oli laskenut vuodesta 2012 (51 %) vuoteen 2013 (42,3 %). Tiedon kulkuun liittyvien vaaratapahtumien osuus oli pysynyt lähes ennallaan ollen 22 %. Kolmanneksi yleisin tapahtumatyyppi oli laboratorio-, kuvantamis- tai muuhun potilastutkimukseen liittyvä (13,2 %), mikä selittyy HUS- LAB-liikelaitoksen HaiPro-vaaratapahtumajärjestelmän käyttöönotolla ja sen suurella tutkimusvolyymilla. HUS-Kuvantaminen ja HUSLAB tuottavat tutkimuspalvelut myös sairaanhoitopiirin peruskunnille. Operatiivisiin toimenpiteisiin liittyviä vaaratapahtumia oli ilmoitetuista edellisvuosien tapaan vain noin 2 %, mikä saattaa osittain aiheutua raportointikäytännöistä. Kaikissa HUS:n operatiivisissa toimipisteissä on käytössä WHO:n leikkaussalin tarkistuslista. Tarkistuslistojen käyttöasteessa on tapahtunut huomattavaa edistymistä vuodesta 2012 vuoteen Leikkaussalien tarkistuslistat otettiin useimmissa yksiköissä rutiininomaiseen käyttöön vuoden 2012 aikana. Listan käyttöä edellytetään myös HYKS Operatiivisen tulosyksikön ostopalvelutoimittajilta. Liitteessä 3 on kuvina tiedot leikkaussalien tarkastuslistojen käyttöosuuksista eri leikkausosastoilla vuonna 2012 ja Ilmoitetuista vaaratapahtumista arvioitiin olevan harvoin haittaa potilaille. Miltei 75 %:ssa haittaa ei seurannut tai haitta arvioitiin lieväksi. Vakavaksi haitta määriteltiin edellisvuosien tapaan vain 0,7 %:ssa tapauksista. Edelleen potilaalle aiheutunut seuraus oli jätetty arvioimatta noin 10 %.ssa ilmoituksista. Korjaavat toimenpiteet olivat tavallisimmin vaaratapahtumaan liittyvistä asioista informointia (72,6 %). Tapaukset, joissa toimenpiteitä ei seurannut tai asiaan ei oltu otettu kantaa olivat vähentyneet ollen noin 11,6 % (vuonna 2012 noin 20 %). Tapahtumia oli siirretty ylemmälle tasolle päätettäväk- 10

11 si noin 2 %:ssa tapauksia. Vaaratapahtumien raportoinnissa tulee kiinnittää huomiota avoimuuteen, ilmoitusten käsittelyyn, nopeaan reagointiin ja kehittämistoimiin. 5.4 Muuttujakohtaiset tulokset Lomakkeen täyttäjä HUS:n henkilöstömäärä on noin HaiPro-ilmoituksia laadittiin yli kappaletta vuonna Eniten HaiPro-ilmoituksia tekivät sairaanhoitajat (73 %). Muiden henkilöstöryhmien tekemät ilmoitukset olivat suhteessa HUS:n henkilöstömääriin eri ammattiryhmissä. Ilmoitusten loppuun käsittelemistä on edistetty HUS:ssa lisäämällä ohjelmistoon syksyllä 2012 toiminto, joka muistuttaa ilmoituksen käsittelyn keskeneräisyydestä. Esimiesten, laatupäälliköiden ja Yhtymähallinnon on myös helpompi seurata käsittelytilannetta seurantatoiminnallisuuden avulla. Keskeneräisten ilmoitusten määrä on vähentynyt. Asiaan tulee edelleen kiinnittää huomiota ja keskeneräisiin ilmoituksiin puuttua Tapahtuman luonne Tapahtui potilaalle vaihtoehto oli valittu 60 %:ssa ilmoituksista ja läheltä piti 40,4 %:ssa ilmoituksista. Tilanne oli pysynyt ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Edelleen tulisi saada enemmän ilmoituksia läheltä piti tapahtumista, koska ne mahdollistavat ennakoivan turvallisuuskulttuurin kehittymisen Tapahtuman tyyppi HUS:n HaiPro-raportointimenettelyssä käytetään seuraavaa vaaratapahtumien luokittelua: 1. Lääke- ja nestehoitoon, verensiirtoon tai varjoaineeseen liittyvä 2. Tiedonkulkuun tai tiedonhallintaan liittyvä 3. Diagnoosiin liittyvä 4. Operatiiviseen toimenpiteeseen liittyvä 5. Invasiiviseen toimenpiteeseen liittyvä 6. Muuhun hoitoon tai seurantaan liittyvä 7. Laboratorio-, kuvantamistutkimukseen tai muuhun potilastutkimukseen liittyvä 8. Laitteeseen ja sen käyttöön liittyvä 9. Aseptiikkaan liittyvä 10. Tapaturma, onnettomuus 11. Väkivalta 12. Poikkeama sädehoidon toteutuksessa 13. Muu Kolme yleisintä tapahtumatyyppiä vuonna 2013 olivat: Lääke- ja nestehoitoon, verensiirtoon tai varjoaineeseen liittyvä (42,3 %) Tiedonkulkuun tai tiedon hallintaan liittyvä (22 %) Laboratorio-, kuvantamistutkimukseen tai muuhun potilastutkimukseen liittyvä (13,2 %). Lääke- ja nestehoitoon, verensiirtoon tai varjoaineeseen liittyvät vaaratapahtumat Lääkehoitoon liittyvien ilmoitusten suhteellinen osuus on vähentynyt vuodesta 2012, mutta lääkehoitoon liittyvien ilmoitusten ryhmä on edelleen suurin ja se vaatii yhä kehittämistä. 11

12 LOVe-lääkehoitokoulutukset jatkuivat vuonna 2013 HUS-Servisin Koulutuspalvelut-yksikön ylläpitämänä palveluna. Iv-osaamiseen ja lupaan vaadittavan koulutuksen suoritti HUS:ssa henkilöä. Lääkehoidon osaamisen koulutuksen suoritti 165 henkilöä. Lääkehoidon koulutuksen erikoisosiot kontrastiaineisiin suoritti 82 ja akutologian 130 henkilöä. Sairaanhoidon johtoryhmän kokouksessa on linjattu, että HUS:ssa tulee varmistaa hoitohenkilökunnan nykyistä laajempi ja systemaattisempi lääkehoidon osaaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lääkehoidon perusteiden (LOP) ja suonensisäisten neste- ja lääkehoidon (iv) teoriaosaaminen edellytetään kaikilta, mutta iv-lupa myönnetään vasta työtehtävien niin edellyttäessä. Johtajaylilääkärin nimeämä Hoitohenkilöstön lääkehoidon ohjausryhmä valmistelee em. linjauksen käytäntöön viemisen, mikä edellyttää esimerkiksi johtajaylilääkärin ohjekirjeen antoa. Kevään 2013 aikana on toteutettu lääkehoitoon liittyvää sekä HUS-tasoista että yksikköjen omaa koulutusta. Johtajaylilääkärin ohje (3/2013) Lääkitys- ja reseptitietojen kirjaamisesta Uranustietojärjestelmään julkaistiin ja Johtajaylilääkärin ohje (5/2013) HUS:n sairaaloissa toteutettavan lääkehoidon yhtenäisistä käytännöistä lääkejakelun ja lääkkeenannon osalta Tiedonkulkuun liittyvät vaaratapahtumat Tiedonkulkuun tai tiedon hallintaan liittyvien ilmoitusten suhteellinen osuus (22 %) on samalla tasolla kuin vuonna HUS:ssa käytössä olevat, epäyhtenäiset tietotekniset ohjelmat vaikuttavat edelleen tiedon käsittelyyn ja hallintaan koko organisaatiossa. Kehittämistoimien suunnittelu vaatii panostusta ja ennakointia erityisesti tuleviin organisaatiomuutoksiin liittyen koko kuntayhtymän tasolla. HUS:n tietohallinnon taseyksikköön on nimetty potilasturvallisuuden yhteyshenkilö. Laboratorio-, kuvantamistutkimukseen tai muuhun potilastutkimukseen liittyvät vaaratapahtumat Kolmanneksi yleisin ryhmä on Laboratorio-, kuvantamistutkimukseen tai muuhun potilastutkimukseen liittyvät ilmoitukset (13,2 %). HUSLAB aloitti HaiPron käytön vuoden 2013 aikana ja tämä vaikuttaa vaarapahtumatyypin osuuden korostumiseen. Ilmoituksista laboratoriotutkimukseen liittyvä (HUSLAB:n ulkopuolinen yksikkö) alaryhmä oli suurin lähes 63 %:n suhteellisella osuudella ja ilmoituksen määrällä. Laitteisiin ja väkivaltatilanteisiin liittyvät vaaratapahtumat Laitteeseen/laitteen käyttöön liittyviä HaiPro-tapauksia on kirjattu 5 % (670 tapausta). Laitteeseen/laitteen käyttöön liittyvän tapahtumatyypin suurin yksittäinen alaryhmä on laitteen toimintahäiriö (30 %). Laitteeseen/laiteen käyttöön liittyviä ilmoituksia raportoidaan edelleen liian vähän verrattuna siihen, miten paljon näitä ilmoituksia tehdään lakisääteisesti HUS-Riskit-järjestelmään. Henkilöstön tulee kirjata terveydenhuollon laitetta tai tarviketta koskeva ilmoitus ensisijaisesti HUS- Riskit-järjestelmään. Kyse on lakisääteisestä pakollisesta viranomaisraportoinnista. Vuoden 2014 koulutuksissa tulee kuitenkin korostaa kirjaamista molempiin järjestelmiin, vaikka useaan paikkaan kirjaamisen velvoite nostaakin raportointikynnystä. Panostusta tarvitaan tekniseen ratkaisuun, jonka avulla HUS-Riskit-ohjelmistoon raportoitua tietoa siirtyy suoraan HaiProon tietoturvallisuus huomioonottaen. Väkivaltatapahtumia on ilmoitettu edellisvuoden tapaan 2 % (käsittäen 291 tapahtumaa) koko HUS-alueella. Tapahtumista, joissa kohteena on ollut henkilökunta tulee tehdä ensisijaisesti ilmoitus HUS-Riskit-ohjelmaan, jonka kautta seurataan työturvallisuuteen liittyvien riskien toteutumista Seuraus potilaalle Yleisimmin haittatapahtumista ei ole seurausta potilaalle tai seurauksena on vain lievää haittaa. Melkein 700 tapahtumasta on kuitenkin aiheutunut kohtalaista tai vakavaa haittaa potilaalle. Määrä on noussut vuodesta 2012 ja on HUS-organisaation näkökulmasta huomattava. Jokainen pidentynyt hoitojakso tuo lisäkustannuksia organisaatiolle ja aiheuttaa resurssien väärinkäyttöä. Yksittäiselle potilaalle ja hänen perheelleen kohtalainen tai vakava haitta on aina merkittävä asia. 12

13 Potilaalle tulee kertoa hänelle sattuneesta konkreettisesta vaaratapahtumasta, mutta läheltä piti tilanteista ei tarvitse kertoa potilaalle. Viimeksi mainittujen raportoinnilla on kuitenkin tärkeä merkitys organisaation toimintojen kehittämisen kannalta, koska ne kertovat toimintaprosessien heikoista kohdista ennen vaaratapahtumaa Seuraus hoitavalle yksikölle Suurin osa HUS:n vaaratapahtumista on sellaisia, ettei niistä ole haittaa tai tapahtumasta on aiheutunut imagohaittaa. Imagohaittaan tulee kiinnittää huomiota, sillä se vaikuttaa siihen millaisen mielikuvan luomme organisaatiosta laadukkaana ja turvallisena toimintayksikkönä. HaiProjärjestelmän tuottaman tiedon avulla ei voida tarkasti arvioida tapahtumien taloudellisia vaikutuksia, mutta HUS:n johtamisessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota niiden tapahtumien käsittelemiseen, joilla on taloudellista merkitystä organisaation kannalta (materiaalivahinko, lisäkustannuksia, lisätyötä, pidentynyt hoito, henkilöstölle aiheutunut vahinko tai muille henkilöille koitunut vahinko) Tapahtuman syntyyn myötävaikuttavat tekijät Yleisin myötävaikuttava tekijä, joka on pysynyt suhteellisesti samalla tasolla kuin vuonna 2012, on kommunikointi ja tiedonkulku. Seuraavaksi yleisimpinä tapahtuman syntyyn myötävaikuttavina tekijöinä ovat toimintatavat, työympäristö, välineet ja resurssit. Edellisvuoteen verrattuna potilaan/läheisten osuus tapahtuman synnyssä on pysynyt suhteellisesti samalla tasolla. Raportin antama tulos osoittaa, että edelleen tulee kiinnittää huomiota tiedonkulkuun yksiköissä ja yksiköiden välillä Korjaavat toimenpiteet Korjaavat toimenpiteet osio on HaiPro-järjestelmän haasteellisin kohta. Järjestelmä ei teknisesti tuo selkeästi esille ehdotuksia korjaavista toimenpiteistä. Korjaavia toimenpide-ehdotuksia on edelleen kirjattu käsittelyvaiheessa liian vähän. Osa korjausehdotuksista on sisällytetty vapaan tekstin kenttään, jolloin niitä ei saada helposti näkyviin. Raportointijärjestelmää tulee parantaa teknisesti niin, että kehittämisehdotukset saadaan helpommin esille. HaiPron raportointiominaisuuksia tulee kehittää niin, että siihen kertyvät tiedot ovat myös siirrettävissä Excel-tiedostomuodossa datan analysointia varten. Ilmoituksia on siirretty suhteellisesti sama määrä ylemmälle tasolle käsiteltäväksi (n=271, vertailuluku vuonna 2012 n=567). Luokassa Suunnitellaan kehittämistoimenpide on suhteellisesti sama määrä (noin 3 %) tapauksia kuin vuonna 2012 (3,3 %), mikä edellyttää henkilöstön kouluttamista. Luokan Informoidaan/keskustellaan tapahtuneesta suhteellinen osuus (n. 75 %) on pysynyt samalla tasolla kuin vuonna Tapahtumasta informointi ja keskustelu yksiköissä ovat tärkeitä oppimisnäkökulmasta sekä totuttujen toimintatapojen uudelleen arvioimiseksi ja niihin liittyvien riskitilanteiden tunnistamiseksi ja ennakoimiseksi. 5.5 Vakavat vaaratapahtumat HUS:ssa on otettu käyttöön vakavien vaaratapahtumien analysointiin ns. Ishikawa-menetelmä, joka on lisätty myös HaiPron vakavien vaaratapahtumien käsittelyn osaksi. Ilmoituksen käsittelyvaiheessa tehtävä Ishikawa-analyysi kirjataan myös järjestelmään ilmoituksen käsittelytietoihin. Laatupäälliköille on järjestetty HUS Yhtymähallinnosta aiemmin mainittuja Ishikawa-menetelmän työpajatyyppisiä käyttökoulutuksia vakavien vaaratapahtumien käsittelemisen tueksi. 13

14 HUS:ssa noudatetaan käytäntöä, jossa kaikki HaiPron riskiluokkien IV-V vaaratapahtumat käsitellään kunkin alueen edustajan esittelystä säännöllisesti potilasturvallisuuden ohjausryhmässä, joka päättää tarvittavista kehittämistoimista. Mikäli tapauksen luonne sitä edellyttää, voidaan vakavat vaaratapahtumat tuoda nopeasti ohjausryhmän tietoon ja käsiteltäväksi. Tapaukset käsitellään anonyymisti potilasturvallisuustyön periaatteita noudattaen ja analysoinnissa käytetään HUS:iin soveltuvaa RCA (root cause analysis eli juurisyy)-menetelmää (Ishikawa-malli). HUS:iin ei perusteta erillistä tutkintaryhmäkäytäntöä, vaan laatupäällikkö kokoaa tarvittavan ryhmän ja vastaa siitä, että vakavien vaaratapahtumien käsittelyyn osallistuu myös ao. yksikön työntekijöitä. Potilasturvallisuuden ohjausryhmä kehittää toimintamallia edelleen. Liitteeseen 4 on listattu merkittävän ja vakavan riskin tapahtumien lukumäärät vuonna Oheismateriaalissa 1 on lyhyet kuvaukset kustakin vuonna 2013 tapahtuneista luokkien IV ja V vakavasta vaaratapahtumailmoituksesta. HUS:n Lohjan ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueilla ei ollut yhtään riskiluokkien IV tai V vakavaa vaaratapahtumaa vuonna Potilasvahingot Potilasvahinkojen seurantajärjestelmä perustuu Potilasvakuutuskeskukselta potilasvakuutusportaalin kautta saatuihin tietoihin. Portaalin kirjaamisjärjestelmä oli vuonna 2013 edelleen kiinteistökohtainen (so. sairaalakohtainen), mikä vaikeuttaa vahinkotietojen kohdentamista HUS:n vastuuyksikköjaon mukaisesti. Tätä vahinkojen kohdentamistapaa ollaan muuttamassa sairaanhoitopiirin organisaation mukaiseksi. Myös alueen terveyskeskusten potilasvahingot kirjaantuvat oman sairaanhoitopiirin tilastoon. Lisäksi Potilasvakuutuskeskus tilastoi vahinkoilmoitukset ratkaisuvuoden eikä vahingon tapahtumisajankohdan mukaisesti. HUS-alueen potilasvahinkoilmoitukset tilastoidaan Potilasvakuutuskeskuksessa ilmoitusvuoden ja ratkaisut ratkaisuvuoden mukaan. Tehdyistä ilmoituksista korvattiin vuonna 2013 yhteensä 346 kappaletta potilasvahinkoina. Vahinkokehitys vuosina on esitetty kuvassa 1. Vuonna 2013 korvattavaksi katsottujen potilasvahinkojen määrässä tapahtui hienoista nousua vuoteen 2012 verrattuna. Erityisesti kliinisen hammashoidon potilasvahinkojen määrässä tapahtui nousua vuonna 2012 korvatusta 21 vahingosta vuoden 2013 yhteensä 42 vahinkoon. Kliininen hammashoito toteutetaan terveyskeskusten toimintana. Kuva 1. Ilmoitetut ja korvatut potilasvahingot HUS-alueella

15 Vuonna 2013 korvatuista vahingoista 180 oli kirurgian erikoisaloilla, 46 yleislääketieteen erikoisalalla ja 44 hammaslääketieteen alalla. Eniten HUS-alueella korvattuja vahinkoja oli Peijaksen sairaalassa (45 kpl), Töölön sairaalassa (36 kpl) sekä Helsingin terveyskeskuksessa (37 kpl). Potilasvakuutuskeskus käyttää vahinkojen luokittelussa omaa toimenpideluokitustaan. Sen mukaan yleisimmin korvattu potilasvahinko vuonna 2013 liittyi potilaan kliiniseen tutkimukseen, tuki- ja liikuntaelimistön toimenpiteeseen tai ruuansulatuskanavan tai sen oheiselinten toimenpiteeseen. Kymmenen yleisimmän vahinkoryhmän lukumäärät on esitetty alla olevassa taulukossa: TOIMENPIDE(B) YHT YHT KLIININEN TUTKIMUS N TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN TP J RUOANSUL.KANAVAN JA SEN OHEISELINTEN TP L NAISEN SUKUPUOLIELINTEN TP A HERMOSTON TP HAMPAAN JUURIHOITO SAIRAALAHOITO M RASKAUTEEN JA SYNNYTYK- SEEN LIITTYVÄ TP K VIRTSATEIDEN, MIEHEN SU- KUP.ELINTEN YM TP U TÄHYSTYSTOIMENPIDE Alla olevassa taulukossa on esitetty HUS-alueen korvatut potilasvahingot erikoisaloittain ratkaisuvuoden mukaan: ERIKOISALA YHT EI TILASTOITU SISÄTAUDIT A allergologia E endokrinologia F geriatria G gastroenterologia H hematologia I infektiosairaudet K kardiologia M nefrologia R reumatologia ANESTESIOLOGIA JA TE HOHOITO 20 KIRURGIA L lastenkirurgia

16 ERIKOISALA YHT 20O ortopedia R sydän- ja rintaelinkirurgia T thorax- ja verisuonikirurgia U urologia V verisuonikirurgia Y yleiskirurgia NEUROKIRURGIA NAISTENTAUDIT JA SYN NYTYKSET 30E endokrinologia Q perinatologia S sädehoito U urologia LASTENTAUDIT A allergologia D neonatologia H hematologia I infektiosairaudet K kardiologia M nefrologia SILMÄTAUDIT N neuro-oftalmologia KORVA-, NENÄ- JA KURK KUTAUDIT 55B audiologia FONIATRIA B audiologia HAMMAS-, SUU- JA LEU KASAIRAUDET 58V suu- ja leukakirurgia Y kliininen hammashoito IHO- JA SUKUPUOLITAUDIT A allergologia C ammatti-ihotaudit SYÖPÄTAUDIT JA SÄDE HOITO 70 PSYKIATRIA F geriatrinen psykiatria X nuorisopsykiatria NUORISOPSYKIATRIA LASTENPSYKIATRIA X nuorisopsykiatria NEUROLOGIA F geriatria LASTENNEUROLOGIA

17 ERIKOISALA YHT 80 KEUHKOSAIRAUDET A allergologia PERINNÖLLISYYSLÄÄKE TIEDE 95 TYÖLÄÄKETIEDE JA TYÖ TERVEYSHUOLTO 96 FYSIATRIA GERIATRIA YLEISLÄÄKETIEDE MUU TAI MÄÄRITTELEMÄ TÖN YHTEENSÄ Muut potilasvalitukset 7.1 Valvovien viranomaisten kannanotot HUS:n toimintaa valvovat ennen kaikkea aluehallintovirasto sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira). Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 24 mukaan Valvira käsittelee terveydenhuollon ammattihenkilöiden ohjaukseen ja valvontaan liittyvät asiat mm. silloin, kun kysymyksessä on epäily hoitovirheestä, joka on johtanut kuolemaan tai vaikeaan pysyvään vammautumiseen. Yhtymähallintoon saapui vuonna 2013 valvovien viranomaisten lausunto- ja selvityspyyntöjä seuraavasti: Valvova viranomainen Valvira Aluehallintovirasto Eduskunnan oikeusasiamies 8 6 Oikeuskanslerin virasto 0 1 Tietosuojavaltuutetun toimisto 2 3 Yhteensä Valvira antoi vuonna HUS:ia koskevaa ratkaisua (Huom. Tapahtumavuosi voi olla aiempi kuin 2013 käsittelyajasta johtuen). Ratkaisuista 10:ssä HUS:ssa annettua hoitoa pidettiin asianmukaisena. Kaikkiaan 20 ratkaisussa kiinnitettiin huomiota potilashallinnollisiin asioihin kuten hoitoon pääsyyn, potilasasiakirjamerkintöihin, potilaalle annettuun informaatioon taikka jatkohoidon järjestämiseen. Kuudessa ratkaisussa Valvira huomautti hoitavia lääkäreitä tai sairaanhoitopiiriä hoidon toteuttamisen puutteista, jotka olivat yhteydessä potilaalle aiheutuneeseen vakavaan seuraukseen: Ratkaisussa (dnro 488/ /2011) henkilö oli käynyt aluesairaalan päivystyksessä lääkkeiden yliannostuksen takia. Hän oli poistunut sairaalasta omasta aloitteestaan ja omalla vastuullaan. Potilas löydettiin viikkoa myöhemmin kuolleena lääkkeiden yliannostukseen. Vaikka potilaan tilanne ei täyttänyt tahdonvastaisen psykiatrisen hoidon edellytyksiä, olisi potilaan hoidosta aluesairaalan päivystyksessä vastanneiden lääkäreiden tullut varmistaa potilaan ohjaaminen psykiatriseen jatkohoitoon. 17

18 Ratkaisussa (dnro 1092/ /2012) thorax-kuvasta annetussa röntgenlausunnossa ei oltu havaittu nenä-mahaletkun sijaintia potilaan henkitorvessa. Terveyskeskuksen sairaalassa hoidossa ollut potilas kuoli aspiraatiopneumoniaan, joskin aspiraatio oli todennäköisesti tapahtunut jo ennen nenä-mahaletkun asentamista. Ratkaisussa (dnro 1242/ /2012) lääkärin lähetteellä aluesairaalan päivystykseen saapunut syöpää sairastava potilas oli lähetetty takaisin terveyskeskukseen ilman asianmukaista tutkimusta ja hoitoa. Potilas lähetettiin myöhemmin uudestaan päivystykseen, mutta hän kuoli hoidosta huolimatta. Ratkaisussa (dnro 1129/ /2011) syövän takia hoitoon tulleen potilaan diagnoosissa ja hoidossa tapahtui viiveitä eikä kuvantamistutkimuksia kaikilta osin tehty tai tulkittu asianmukaisesti. Viiveillä ei todennäköisesti kuitenkaan ollut osuutta potilaan menehtymiseen. Ratkaisussa (dnro 29/ /2011) septistä infektiota sairastaneen hoito aluesairaalan päivystyksessä oli puutteellista, kun potilaan seurantaa ei järjestetty asianmukaisesti eikä potilasta toimitettu ajoissa lääkärin arvioitavaksi. Potilas menehtyi siirtokuljetuksen aikana. Myös laboratoriotutkimusten merkintätavat potilaskertomukseen olivat potilasturvallisuuden kannalta virhealttiita. Ratkaisussa (dnro 932/ /2011) eteisvärinää sairastavan potilaan antikoagulanttihoidon tarpeellisuus olisi pitänyt havaita aluesairaalan päivystyksessä ja potilas olisi tullut sydämen vajaatoiminnan takia ottaa osastohoitoon. Jos potilas kieltäytyy hoidosta, tulee hänelle selvästi ilmoittaa hoidosta kieltäytymisen riskit. Potilaan saamat aivoinfarktit johtivat sittemmin hänen menehtymiseensä. 7.2 Potilaiden tekemät muistutukset Vuonna 2013 kirjattiin sairaanhoitopiirin asianhallintajärjestelmään 1053 potilailta tullutta muistutusta ja 270 valitusta tai kantelua. Muistutukset jakautuvat käyttöön otetun luokittelun mukaisesti ajalla seuraavasti (yhdelle muistutukselle voi olla kirjattuna useampi syyluokka): POTILAAN HOITO 553 POTILAAN HOITO / TYYTYMÄTTÖMYYS HOITOON TAI HOITOTULOKSEEN 362 POTILAAN HOITO / HOITO- TAI MENETTELYTAPAVIRHE 253 POTILASHALLINTO 228 KÄYTÖS 225 DOKUMENTAATIO 210 KÄYTÖS / HENKILÖKUNNAN KÄYTÖS 204 POTILAAN HOITO / HOITO- TAI MENETTELYTAPAVIRHE / HOITOON LIITTYVÄ 164 POTILASHALLINTO / HOITOON PÄÄSY 162 KÄYTÖS / HENKILÖKUNNAN KÄYTÖS / EPÄASIALLINEN KÄYTÖS 127 DOKUMENTAATIO / SUULLISEEN TIEDONKULKUUN JA VIESTINTÄÄN LIITTYVÄ 101 MUUT 686 HUS:n johtajaylilääkäri, hallintoylilääkäri ja hallintoylihoitaja tapaavat aluehallintoviraston edustajat valvonta-asioissa kaksi kertaa vuodessa. Aluehallintoviraston näissä tapaamisissa ilmoittaman käsityksen mukaan HUS:n toimintaan ei tällä hetkellä liity erityisiä valvonnallisia ongelmia. 18

19 8 Lääkehoidon turvallisuus Lääkehoidon turvallisuus jakautuu lääke- ja lääkitysturvallisuuteen. Lääketurvallisuus liittyy lääkeaineeseen ja -valmisteeseen ja siihen liittyvät lääkkeen farmakologiset ominaisuudet ja vaikutukset sekä muut itse valmisteeseen liittyvät ominaisuudet. Lääkkeen tehoa ja turvallisuutta seurataan myös myyntiluvan saamisen jälkeen. On tärkeää, että terveydenhuollon ammattilaiset raportoivat lääkkeiden aiheuttamista haittavaikutuksista Fimeaan tai rokotteista THL:ään viranomaisohjeistuksen mukaisesti, jotta lääketurvallisuus ei vaarannu. Lääkitysturvallisuus liittyy lääkehoidon toteuttajien inhimilliseen toimintaan ja toimintayksikkökohtaisen prosessin virheettömyyteen. Lääkitysturvallisuuteen voidaan vaikuttaa mm. käytäntöjä yhtenäistämällä sekä riittävällä perehdytyksellä ja koulutuksella. Käytäntöjen yhtenäistämiseksi on HUS:ssa vuonna 2013 laadittu potilasturvallisuuspäällikön johtaman ryhmän toimesta Johtajaylilääkärin ohje 5/2013 HUS:n sairaaloissa toteutettavan lääkehoidon yhtenäisistä käytännöistä lääkejakelun ja lääkkeenannon osalta. 8.1 Lääketurvallisuus Vuonna 2013 Fimean kansalliseen haittavaikutusrekisteriin tuli 2020 ilmoitusta. HUS:sta raportoitiin Fimealle vuonna 2013 yhteensä 74 spontaania haittavaikutusta (vuonna kappaletta). Raportteja kirjattiin lähes kaikista ATC-luokista. Valmisteiden epäillyt haittavaikutukset on lueteltu liitteessä 5. Eniten haittavaikutusepäilyjä raportoitiin ATC-ryhmästä L Syöpälääkkeet ja immuunivasteen muuntajat (18 raporttia) kuten vuonna Raportit jakautuivat kyseisen ryhmän sisällä tasaisesti eri lääkeaineille, joista kapesitabiinista ja dosetakselista tehtiin eniten ilmoituksia, kaksi kappaletta kustakin. Toiseksi eniten spontaaneja haittavaikutuksia raportoitiin ATC-ryhmästä J Systeemisesti vaikuttavat infektiolääkkeet (13 raporttia), joista levofloksasiinista raportoitiin useimmin, kolme haittavaikutusta. Määrällisesti eniten haittavaikutuksia epäiltiin aiheutuneen vuonna 2013 tuki- ja liikuntaelinten sairauksien lääkkeisiin kuuluvasta denosumabista (7 raporttia), josta ei aiemmilta vuosilta ole HUS:sta raportoitu haittavaikutuksia (yleisin raportoitu haittavaikutus: leuan luukuolio (valmisteen tunnettu, yleinen haitta)). Röntgenvarjoaineista raportoitiin sekä joheksolista että gadoteerihaposta kustakin 5 haittavaikutusta. Vuonna 2012 määrällisesti eniten haittavaikutusraportteja HUS:sta ilmoitettiin joheksolista, yhteensä 4 kappaletta. 8.2 Lääkehoitoon liittyvät HaiPro-ilmoitukset HUS:ssa tehtiin vuonna 2013 yhteensä lääkehoitoon liittyvää HaiPro-ilmoitusta. Näistä 62 % oli potilaalle tapahtuneita tilanteita ja 38 % läheltä piti tilanteita (kuva 2). Vuoteen 2012 verrattuna lääkkeisiin liittyvien HaiPro-ilmoitusten määrä on hieman lisääntynyt ( ), mutta niiden suhteellinen osuus kaikista ilmoituksista on merkittävästi pienentynyt. Läheltä piti tilanteita raportoidaan entistä enemmän (35 % 38 %). Yleisimmin ilmoitetut virhetyypit olivat antovirhe, jakovirhe, kirjaamisvirhe ja määräysvirhe. Virhealatyypeistä yleisimpiä olivat lääke, neste tai verituote antamatta (n = 509), jaettu väärä annos tai vahvuus (n = 508), lääke jakamatta (n = 435), lääke kirjaamatta (n= 430) ja annettu väärä annos tai vahvuus (n = 406). 19

20 Kuva 2. Lääke- ja nestehoitoon, verensiirtoon, varjoaineisiin tai radiolääkkeisiin liittyvät HaiPro-ilmoitukset (n = 5545) eriteltynä vaaratapahtuman luonteen ja poikkeamatyyppien mukaan. Verrattuna vuoteen 2012, jakovirheet nousivat toiseksi yleisimmin raportoiduksi virhetyypiksi kirjaamisvirheiden sijaan (kuva 3). Kirjaamisvirheitä lukuun ottamatta kaikkia muita virhetyyppejä raportoitiin enemmän kuin viime vuonna. Suhteellisesti eniten lisääntyi toimitus-, säilytys-, valmistusja käyttökuntoon saattovirheiden raportointi. Luokittelussa on kuitenkin edelleen paljon opittavaa: esimerkiksi toimitusvirheiksi on edelleen raportoitu useita lääkkeen antoon, jakoon tai valmisteluun liittyviä vaaratapahtumia. Kuva 3. HaiProon raportoitujen virhetyyppien jakauma vuosina Yli puolessa tapauksissa potilaalle ei koitunut haittaa virheestä (63 %). Vakava haitta aiheutui 21 potilaalle, kohtalainen haitta 169 potilaalle ja lievä haitta aiheutui 991 tilanteessa. Tapahtumien 20

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Sairaanhoitopiirin nimi: HUS SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 892 792 98 2 0,2 28 10 Sisätaudit 34 33 1 0 0 8 10A Allergologia

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN POTILASTURVALLISUUSRAPORTTI 2014

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN POTILASTURVALLISUUSRAPORTTI 2014 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN POTILASTURVALLISUUSRAPORTTI 2014 HUS potilasturvallisuusraportin käsitteli 13.4.2015 HUS potilasturvallisuuden ohjausryhmä HUS potilasturvallisuusraportin käsittelee

Lisätiedot

Hallitus 17.6.2013, LIITE 9 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN POTILASTURVALLISUUSRAPORTTI 2012

Hallitus 17.6.2013, LIITE 9 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN POTILASTURVALLISUUSRAPORTTI 2012 Hallitus 17.6.2013, LIITE 9 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN POTILASTURVALLISUUSRAPORTTI 2012 26.4.2013 SISÄLLYSLUETTELO Sisältö 1. POTILASTURVALLISUUDEN OHJAUSRYHMÄN TOIMINTA VUONNA 2012... 2

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Tampereen TK 90532 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN POTILASTURVALLISUUSRAPORTTI 2015

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN POTILASTURVALLISUUSRAPORTTI 2015 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN POTILASTURVALLISUUSRAPORTTI 2015 HUS potilasturvallisuusraportin käsitteli 14.3.2016, HUS potilasturvallisuuden ohjausryhmä 11.4.2016 HUS potilasturvallisuusraportin

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i Taulukko. Hoitoa odottavien lukumäärä) ja odotusajat2i Poikkileikkauspäivä : 3 2 24 Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien ' ) - 9 vrk 9-8 vrk yli 8 vrk yli 8 vrk odotusaika vrk Ikm Ikm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

VSSHP, saapuneet lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-08 2013 ja 2014

VSSHP, saapuneet lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-08 2013 ja 2014 AURA 5 7... 1 1 1 6 9 10 SISÄTAUDIT 34 58 2 5 1 1 6 6 43 70 10C Sydänkeskus 3 3 1 3.. 3. 7 6 10E Endokrinologia 5 6.... 2. 7 6 10G Gastroenterologia 3 8 1... 1 3 5 11 10H Hematologia.. 1 1... 2 1 3 10I

Lisätiedot

07.01.2014/Merja Kronström AURA LÄHETTEET YHT*** Terv.kesk. Muut Työterv. Yksityinen

07.01.2014/Merja Kronström AURA LÄHETTEET YHT*** Terv.kesk. Muut Työterv. Yksityinen AURA 6.. 1 7 10 SISÄTAUDIT 54 3 2 9 68 10C Sydänkeskus 4 3. 3 10 10E Endokrinologia 5.. 2 7 10G Gastroenterologia 5 1. 2 8 10H Hematologia 1 1.. 2 10I Infektiosairaudet. 1. 1 2 10K Kardiologia 15.. 4 19

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Erikoisalaraportti TYKS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 019 Aura

Erikoisalaraportti TYKS. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 019 Aura 019 Aura raportti Kustannukset: Avohoidon kustannukset (euroa) Vuodeosastohoidon kustannukset (euroa) Yhteensä (euroa) 2012 2012 2012 KH KALLIIN HOIDON HYV. 0,00 0,00 0,00 10 SISÄTAUDIT 7 383,55 1 190,62-100,00

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 487 468 17 2 0,4 30 10 Sisätaudit 13 9 3 1 7,7 10 10A Sisätautien

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2009

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2009 Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2009 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

VSSHP, sisäiset lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-12 2013, TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana

VSSHP, sisäiset lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-12 2013, TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana 01-12, TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana AURA 2 10 SISÄTAUDIT 10 10C Sydänkeskus 6 10E Endokrinologia 5 10G Gastroenterologia 3 10H Hematologia 4 10P Päivystyssisätaudit 1 10R Reumatologia

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Erikoislääkäriennuste 2030 Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Kasvatettujen sisäänottojen myötä lääkäreitä valmistuu enemmän 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Tiedot päivitetty: 09.03.2015. Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Tiedot päivitetty: 09.03.2015. Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. odottavien lukumäärä ja odotusajat Erikoisalat 1-90 % 10 Sisätaudit 155 141 12 2 1,29 19 10E Sisätautien endokrinologia 119 109 8 2 1,68 25 10G Sisätautien gastroenterologia 274 244 30 0 0

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015. 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2015 56/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksesta

Lisätiedot

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008 Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄT- UHKA VAIN MAHDOLLISUUS POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMISELLE Lasse Lehtonen professori, hallintoylilääkäri HUS

TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄT- UHKA VAIN MAHDOLLISUUS POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMISELLE Lasse Lehtonen professori, hallintoylilääkäri HUS TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄT- UHKA VAIN MAHDOLLISUUS POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMISELLE Lasse Lehtonen professori, hallintoylilääkäri HUS HUS edelläkävijä Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla -

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla - HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla - Projektipäällikkö Sara Haimi-Liikkanen Projektityöntekijä Minna Labbas 24.11.2011 HaiPro Kotkan kaupungilla

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 18.10.2012

Lisätiedot

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin perustehtävä

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016 Lääkärit 2016 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2016 yhteensä 28 565. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 970. Maassamme on 262 asukasta yhtä työikäistä

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän potilas- ja asiakasturvallisuusraportti

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän potilas- ja asiakasturvallisuusraportti Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän potilas- ja asiakasturvallisuusraportti vuodelta 2014 1. Potilasturvallisuusilmoitukset vuonna 2014 Haipro tietojärjestelmästä Ylä-Savon Sote kuntayhtymässä tehtiin vuonna 2014

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

6.3.4. Neurotoimialue

6.3.4. Neurotoimialue 6.3.4. Neurotoimialue TAULUKO 6.3.4.2. NEUROTOIMIALUEEN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Neurotoimialue muodostettiin yhdistämällä kolme erikoisalaa (neurologia, neurokirurgia ja verisuonikirurgia),

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014 Lääkärit 2014 1 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2014 yhteensä 26 872. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 110. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuus asiakokonaisuutena ensi kerran terveydenhuoltolaissa

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2015 Lääkärit 2015 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2015 yhteensä 27 433. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 403. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit hankkivat

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Kohti turvallista hoitoa prosessien riskien hallinnalla. Petri Pommelin kehittämispäällikkö PSHP

Kohti turvallista hoitoa prosessien riskien hallinnalla. Petri Pommelin kehittämispäällikkö PSHP Petri Pommelin kehittämispäällikkö PSHP Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009-2013 2 Tavoitteet vuoteen 2013 mennessä - poimintoja Organisaatiossa on menettelytavat, joiden avulla potilaalla ja

Lisätiedot

N:o 7 39. Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT

N:o 7 39. Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT N:o 7 39 Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT 1. Perustiedot toimintakertomuksesta Mitä vuotta toimintakertomuksessa käsitellään 2. Perustiedot palvelujen tuottajasta

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle

Infektio uhka potilasturvallisuudelle Infektio uhka potilasturvallisuudelle JAANA INKILÄ POTILASASIAMIES HUS, HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE 39. VALTAKUNNALLISET SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 12.3.2013 Potilasasiamiestyö 2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Lisätiedot

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA Päivi Koivuranta-Vaara hallintoylilääkäri THL: Hannu Rintanen Pia Maria Jonsson Päivi Koivuranta-Vaara 23.9.2010 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN TARVE lääketieteen kehitys: vaikuttavat/tehokkaat

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA 2015 2016

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA 2015 2016 Hallitus 8.6.2015, LIITE 5 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA 2015 2016 HUS potilasturvallisuussuunnitelman käsitteli HUS potilasturvallisuussuunnitelman käsitteli

Lisätiedot

neurokirurgia keskussairaala 1 1 0,23 134 neurokirurgia yo-sairaala 166 176 83,19 53 068 neurokirurgia yhteensä 166 177 83,42 53 202

neurokirurgia keskussairaala 1 1 0,23 134 neurokirurgia yo-sairaala 166 176 83,19 53 068 neurokirurgia yhteensä 166 177 83,42 53 202 Erikoissairaanhoidon avo- ja päikikäyttö Erikoisala Sairaalatyyppi Potilaat Käynnit avodrgt Kustannus sisätaudit keskussairaala 2 176 7 703 4 034,75 2 376 421 sisätaudit aluesairaala 10 213 16 547 7 064,99

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA 2014 2015

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA 2014 2015 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA 2014 2015 HUS potilasturvallisuusraportin käsitteli 12.5.2014 HUS potilasturvallisuuden ohjausryhmä HUS potilasturvallisuusraportin

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015

KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 Kokkolan ja Kruunupyyn sosiaali- ja terveystoimen potilas- ja asiakasturvallisuuden parantamisen

Lisätiedot

Auditoinnin tulokset TAYS Ervaalueelta

Auditoinnin tulokset TAYS Ervaalueelta Auditoinnin tulokset TAYS Ervaalueelta (2013) Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti DRG -käyttäjäpäivät Tampere 12.12.2013 Esityksessä käsitellään Auditoinnin taustaa Auditointimenetelmää

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Kehittämispäällikkö Ritva Salmi 3.10.2013

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Kehittämispäällikkö Ritva Salmi 3.10.2013 Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Kehittämispäällikkö Ritva Salmi 3.10.2013 4.10.2013 1 Ohjelma on osa jatkumoa Laadun ja potilasturvallisuuden kansallinen monitorointi, kehittäminen, tutkimus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne

Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne Tiedosta hyvinvointia 1 Hoidon saatavuuden seuranta erikoissairaanhoidossa 31.10.2007 tilanne Tiedosta hyvinvointia 2 Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.10.2007

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Kokouspäivämäärä 30.3.2015

Kokouspäivämäärä 30.3.2015 Satakunnan sairaanhoitopiiri Kokouspäivämäärä 30.3.2015 PÖYTÄKIRJANOTE 50 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN SELVITYS OSTOPALVELUISTA VUODELTA 2014 JA SAIRAANHOIDON OSTOPALVELUIDEN RAPORTTI 1-2KK / 2015

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma THL:n hankkeen sisältö Kouvolan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Potilasturvallisuuden kehittämistarpeen taustaa Sisällöltään laaja asia, jonka hallinta

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat

Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat Mauri Kallinen LT, dosentti Ylilääkäri, OYS, lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta, puheenjohtaja Kuntoutuspäivät,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS Tiina Saloranta 16.5.2012 Uranushoitokertomuksen käyttöönoton tuloksia, Case HUS Uranus-potilastietojärjestelmät Uutta Mirandassa hoitokertomus lääkitys ja reseptit määräykset ja ohjeet hoitotaulukko hakukone

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA Tuija Kallio Päivystyksen ylilääkäri Tietohallintoylilääkäri ESSHP LÄÄKITYKSESSÄ TAPAHTUVAT POIKKEAMAT =Lääkehoitoon liittyvä, suunnitellusta tai sovitusta

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn seuranta. Ohjeet 30.04.2010 tiedonkeruuseen 14.04.2010

Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn seuranta. Ohjeet 30.04.2010 tiedonkeruuseen 14.04.2010 Sairaanhoitopiirit Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoyksiköt Arvoisa vastaanottaja, Hoitoonpääsyn toteutumisesta ja alueellisesta yhteistyöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1019/2004) 6 :n

Lisätiedot

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN Turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö Timo Toivonen Hallintoylihoitaja Marina Kinnunen VSHP ennen hanketta Mitä tehtiin ja mitä näyttöä Elämää hankkeen jälkeen HANKKEEN TAVOITTEET

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice Mitä potilasturvallisuusjohtaminen on? Turvallisuuspolitiikka Päämäärät Johdon sitoutuminen Henkilöstön merkitys

Lisätiedot

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013. 6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli

Lisätiedot

Potilasturvallisuus 26.3.2014

Potilasturvallisuus 26.3.2014 Potilasturvallisuus Ritva Salmi THL Potilasturvallisuutta taidolla - ohjelma 26.3.2014 27.03.2014 1 Miten paljon? 700-1700 kuolee hoitovirheisiin Pasternack 2006 Suomessa: 1500 kuolee hoitoon liittyvään

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje

Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje 1/2013 Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje Vuosi 2013 on alkanut potilasturvallisuuden suhteen dynaamisesti. Suomen suurimman lääkäreiden ammatillisen tapahtuman eli Helsingin Lääkäripäivien

Lisätiedot

KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016

KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016 VSSHP:n jäsenkunnille KUTSU Turun yliopistolle 16.3.2015 KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016 Sairaanhoitopiirin kuntaneuvottelut järjestetään

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN KELA-KORVAUSHAKEMUS TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSISTA 2012 HUS-TYÖTERVEYDEN TOIMINTAKERTOMUS 2012

TYÖNANTAJAN KELA-KORVAUSHAKEMUS TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSISTA 2012 HUS-TYÖTERVEYDEN TOIMINTAKERTOMUS 2012 TYÖNANTAJAN KELA-KORVAUSHAKEMUS TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSISTA 2012 HUS-TYÖTERVEYDEN TOIMINTAKERTOMUS 2012 Leena Forss-Latvala Johtava työterveyslääkäri HUS-Työterveys Henkilöstötoimikunta 13.6.2013

Lisätiedot

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Terveydenhuollon Atk-päivät 30.5.2006 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Rakenteisuuden edut kertaalleen

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Laatukriteerityö. Juha Korpelainen, hallintoylilääkäri

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Laatukriteerityö. Juha Korpelainen, hallintoylilääkäri POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Laatukriteerityö Juha Korpelainen, hallintoylilääkäri 2 Esityksen sisältö Laatu terveydenhuollossa Esh-benchmarking Laatuindikaattorihanke Jatkotoimenpiteet 3 Palvelun

Lisätiedot

Työvoima, koulutus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen

Työvoima, koulutus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen Työvoima, koulutus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä 3 Biomedicum, Helsinki 14.5.2013 Hannu Halila LKT, naistentautien erikoislääkäri varatoiminnanjohtaja, Suomen

Lisätiedot

Terveydenhuollon haittatapahtumien raportointijärjestelmän kehittäminen

Terveydenhuollon haittatapahtumien raportointijärjestelmän kehittäminen Terveydenhuollon haittatapahtumien raportointijärjestelmän kehittäminen Muistio HaiPro-projektin aloituskokouksesta Aika: Perjantai 4.11.2005 klo 10-15 Paikka: Lääkelaitos, Mannerheimintie 103 B, Helsinki

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. Perustiedot palvelujen tuottajasta Palvelujen tuottajan nimi Y-tunnus Palvelujen tuottajan yhtiömuoto

Lisätiedot

HUS 2013 työtapaturmakatsaus. Eija Prosi-Suuperko

HUS 2013 työtapaturmakatsaus. Eija Prosi-Suuperko HUS 2013 työtapaturmakatsaus Eija Prosi-Suuperko 8.5.2014 1 Lukujen tulkinta Vuoden 2013 ja 2012 tapaturmaluvut perustuvat tarkasteluvuotta seuraavan vuoden helmikuussa ajettuun tilastoon Aiempien vuosien

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2013 Terveydenhuolto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2013 Terveydenhuolto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Katariina Korhonen Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen hoito kaikille tarvitseville.

Lisätiedot

Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla

Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOIJAVERKOSTON SEMINAARI Työpaja 3 Sisätaudit ja Kirurgia 28.10 Vaasa, Hotelli Silveria Mervi

Lisätiedot

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 1 Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 Johdanto Doctagon Oy on kehittänyt toimintamallin jonka tarkoituksena on tuottaa kattava lääketieteellinen tuki vanhusten kotihoidolle alueilla

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Kirurgian alat

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Kirurgian alat Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030 Kirurgian alat Erikoislääkärien määrän ennuste vuoteen 2030 Vuoden lopussa 2014 Vuoden lopussa 2030 Matalan erikoistumisen skenaario: Muutos, lkm Korkean erikoistumisen

Lisätiedot

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri Valinnanvapaus 1) Perusterveydenhuolto Oikeus valita

Lisätiedot

1 (3) Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimi 18.9.2014. Valvira Sosiaali - ja terveysalan lupa-ja valvontavirasto PL 210

1 (3) Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimi 18.9.2014. Valvira Sosiaali - ja terveysalan lupa-ja valvontavirasto PL 210 WN Kainuun maakunta -kuntayhtymä Sosiaali- ja terveystoimi 18.9.214 1 (3) Valvira Sosiaali - ja terveysalan lupa-ja valvontavirasto PL 21 531 Helsinki Viite: Selvitys- ja selityspyyntö 6588/6../214 SELVITYS

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Tietoturva- ja tietosuojatason selvittäminen, huomioiden valtakunnallisen sähköisen tietojärjestelmäpalvelun

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Valmistelutyöryhmä Hallintoylihoitaja Pirjo Aalto (puheenjohtaja) Professori Marja Kaunonen (varapuheenjohtaja) Ylihoitaja Sari Lepistö Ylihoitaja Marita Saari

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON TYÖPAJA Vaasa 28.10.2008 Alustaja sh Tanja Lönnberg

LÄÄKEHOIDON TYÖPAJA Vaasa 28.10.2008 Alustaja sh Tanja Lönnberg LÄÄKEHOIDON TYÖPAJA Vaasa 28.10.2008 Alustaja sh Tanja Lönnberg PSHP, TAYS 1 Mistä on lähdetty? Haluttiin selvittää lääkehoitoon liittyviä turvallisuuskysymyksiä 2 vuotinen hanke, jonka aikana otettiin

Lisätiedot

Turvallinen lääkehoitoprosessi Ennakoiden potilaan parhaaksi

Turvallinen lääkehoitoprosessi Ennakoiden potilaan parhaaksi Turvallinen lääkehoitoprosessi Ennakoiden potilaan parhaaksi 4.3.2015 Karolina Peltomaa Potilasturvallisuuspäällikkö Vs. Vastuuhenkilö Kehittämispalvelut - yksikkö VSSHP HaiPro HaiPro Potilas sai toiselle

Lisätiedot

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Ohje 2/2010 1 (5) 9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Lääkkeiden haittavaikutusten ilmoittaminen Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika Ohje tulee voimaan

Lisätiedot

Ammattipätevyys. 02 Pysyvää sijoittautumista koskevat kysymykset

Ammattipätevyys. 02 Pysyvää sijoittautumista koskevat kysymykset Ammattipätevyys 02 Pysyvää sijoittautumista koskevat kysymykset Ammattia koskevat kysymykset Ammatin määrittäminen 1. 1. 1 Onko seuraava ammatti: [${Profession}] säännelty maassanne? 1. 1. 2 Mikä on seuraavaan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2014

HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2014 1 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2014 Henkilöstötoimikunnan kokous 19.11.2013 Outi Sonkeri ja Terhi Karppinen *Henkilötyövuodet on otettu tulosyksiköiden syksyllä 2013 käydyistä toiminnan ja talouden seurantakokouksien

Lisätiedot

LÄÄKETIETEEN ALAN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN JA PROFILOINTI

LÄÄKETIETEEN ALAN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN JA PROFILOINTI LÄÄKETIETEEN ALAN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN JA PROFILOINTI Työryhmän vastattavaksi on toimeksiannossa on annettu seuraavat kysymykset: millainen oppiainevalikoima alalla tarvitaan

Lisätiedot